kevytsora- katot

KEVYTSORA- KATOT

Leca® kevytsorakatotSuunnitteluohjeet

Leca® sorakatosta on Suomessa pitkäaikaiset ja hyvät käyttökokemukset.

5-10 / 1.9.2016 korvaa esitteen 5-10/6.10.2010

2 LECA® KEVYTSORAKATOT

SISÄLTÖ1 OHJEEN SISÄLTÖ 32 MIKSI VALITA LECA® SORAKATTO 3 2.1 LECA® SORAKATON EDUT 43 LECA® ERISTEISEN KATON SUUNNITTELUPERUSTEET 5 3.1 YLEISTÄ 5 3.2 KANTAVA RAKENNE 5 3.3 HÖYRYNSULKU 6 3.4 LÄMMÖNERISTEENÄ LECA® SORA, ERISTEPAKSUUS JA U-ARVO 6 3.4.1 EPS TAI MINERAALIVILLA LISÄLÄMMÖNERISTEENÄ 7 3.5 VEDENERISTEEN ALUSTA 9 3.5.1 KATELAATAT 9 3.5.2 PINTABETONILAATTA 9 3.5.3 LIIKUNTASAUMAT 9 3.6 VEDENERISTYS JA VEDENPOISTO 10 3.7 TUULETUKSEN SUUNNITTELU 11 3.7.1 TUULETUSPERIAATTEET 11 3.7.2 KOSTEUDEN SIIRTYMISMUODOT 11 3.7.3 TUULETUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINEN 13 3.7.4 TUULETUSTAVAN VALINTA 13 3.7.5 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVALLA TUULEN- PAINEELLA SYNTYVÄ TUULETUS 13 3.7.6 TUULETUSJÄRJESTELYT 15 3.7.7 KONEELLISEN TUULETTAMISEN PERIAATTEET 154 KATTOSUUNNITELMAN LAATIMINEN 175 KATON YKSITYISKOHDAT 18 5.1 KATTOKAIVOT 18 5.2 LÄPIVIENNIT JA KIINNITYKSET SEKÄ MUUT ERIKOISRAKENTEET 186 ILMASTOINTIPUTKET LECA® SORAKATOSSA 197 TASAKATTOJEN KORJAUS- JA LISÄLÄMMÖNERISTÄMINEN 208 VIHERKATOT 219 ASENNUS JA TILAUSOHJEET 2310 RAKENNETYYPIT 2511 RAKENNEYKSITYISKOHDAT 26

Ulkopuolisena laaduntarkastajana toimii Inspecta Sertifiointi Oy

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy / Lecalla on standardien ISO 9001, 14001 ja 18001 mukaiset laatu-, ympäristö-, työterveys- ja työturvallisuusjärjestelmät

Tuote on luokiteltu Sisäilmayhdistys ry:n luokkaan M1, johon liittyvät tiedot on saatavissa osoitteesta www.leca.fi

Tuotteella on CE-merkintä, johon liittyvät tiedot on saatavissa osoitteestawww.leca.fi

LECA® KEVYTSORA- KATOTSuunnitteluohjeet

Tuulettuvuutensa ansiosta Leca® sorakatto on varmatoiminen ja soveltuu hyvin Suomen vaativiin olosuhteisiin.

3LECA® KEVYTSORAKATOT

Tämä suunnitteluohje on tarkoitettu rakennuttajille, arkkitehdeille, rakennesuunnittelijoille, rakennusliikkeille, kattourakoitsijoille sekä oppilaitoksille. Ohjeen on laatinut Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/Leca. Suunnitteluohje käsittelee tuuletettujen Leca® sorakattojen suunnittelussa huomioitavat määräykset ja ohjeet, täydennettynä esimerkkipiirroksin ja rakennetyyppimallein. Ohje sisältää myös viherkattorakenteita. Leca® soran käyttöä kattojen korjaus- ja lisälämmöneristämiseen on käsitelty esimerkein.

Suunnitteluohjeen tarkoitus on selventää Leca® sorakaton soveltamismahdollisuuksia, suunnitteluun liittyviä yksityiskohtia ja vaatimuksia sekä valaista käytännön suunnitteluprosessia eri vaiheineen. Tavoitteena on ohjetta noudattaen päätyä taloudelliseen ja laadukkaaseen sekä asennusystävälliseen kattorakenteeseen.

1 OHJEEN SISÄLTÖ

Leca® sorasta on Suomessa pitkäaikai-set ja hyvät käyttökokemukset jo yli 60 vuoden ajalta. Leca® sorakattoja on tehty jo yli 50 vuotta, kaikkiaan yli 25 milj. m². Tuulettuvuutensa ansiosta Leca® sora-katto soveltuu hyvin Suomen vaativiin olosuhteisiin. Sekä rakennuttajat, raken-nusliikkeet että kattourakoitsijat ovat todenneet rakenteen toimintavarmaksi vuosikymmenien varrella.

Asennusnopeutensa ansiosta Leca® sorakatto on myös hinnaltaan kilpailuky-kyinen ratkaisu. Leca® sorakatto tarjoaa

myös hyvän alustan Suomessakin yleisty-ville viherkatoille, koska Leca® sora kestää hyvin kuormitusta. Leca® sorakaton toi-mintavarmuus perustuu eristemateriaa-lin pitkäaikaiskestävyyteen ja kattoraken-teen tuulettamiseen räystäiden kautta.

Tuuletuksella kattorakenteesta pois-tetaan rakennekosteus ja käytön aikana mahdollisesti kerääntyvä kosteus. Täten kosteus ei jää koskaan rakenteeseen pit-käksi aikaa vaurioittamaan rakennetta. Tällä on suuri merkitys juuri Suomen olo-suhteissa suurten lämpötilavaihtelujen

2 MIKSI VALITA LECA® SORAKATTOtakia. Mittauksissa on havaittu, että tal-vella Leca® sorakattoon mahdollisesti kerääntyvä kosteus tuulettuu pois heti kesän alussa ja katto on syksyllä lämmi-tyskauden alkaessa taas uudenveroisessa kunnossa. Materiaalivalmistajan tarjoa ma maksuton suunnitteluneuvonta ja tekni-nen neuvonta varmistavat tuuletusjärjes-telyjen onnistumisen. Leca® sorakatto ei myöskään ole altis työvirheille. Eristeen hyvä kosteudenkestävyys ja katon nopea asennustyö mahdollistavat katon toteu-tuksen myös talviolosuhteissa.

Kerrostaloja Leppävaarassa Espoossa


2.1 LECA® SORAKATON EDUT

• Leca® sora on kestävä ja palamaton lämmöneriste, jonka lämmöneristyskyky ei heikkene vuosikymmenien kuluessa• Leca® sora voidaan ottaa talteen vanhoista rakenteista ja käyttää uudelleen katto-, alapohja- tai routaeristeenä,

maarakennuksen kevennysmateriaalina tai viherrakentamisessa• Leca® sora on luonnontuote, josta ei liukene huoneilmaan eikä maahan mitään epäpuhtauksia• Leca® sorakatto sopii kaikenmuotoisiin rakennuksiin. Se antaa arkkitehdille suunnitteluvapautta• Leca® sorakattoista rakennusta on helppo laajentaa ja muuttaa• Katolla oleva lumi parantaa Leca® sorakaton lämmöneristävyyttä• Katon kallistukset ja kaivojen väliset alueet voidaan muotoilla samalla eristeellä• Ilmastointikanavat voidaan sijoittaa Leca® sorakerrokseen ilman erillistä paloeristystä• Leca® soraeriste kestää hyvin kuormitusta• Leca® sorakatto on helppo ja edullinen huoltaa• Rakeinen Leca® sora muodostaa saumattoman eristekerroksen• Leca® sorakatto pystyy kuivattamaan rakennusaikaista kosteutta.

Leca® sorakatto soveltuu yläpohjanra-kenteeksi lähes kaikkiin rakennustyyp-peihin. Sitä on käytetty yläpohjana mm. kerrostaloissa, rivitaloissa, julkisissa rakennuksissa, liikerakennuksissa, teol-lisuusrakennuksissa, maatalousraken-nuksissa, liikenteen rakennuksissa ja lii-kennöidyissä tasoissa. Leca® soran paino, < 300 kg/m3, ja Leca® soraeristekerroksen paksuus tulee ottaa huomioon jo kanta-

vien rakenteiden suunnitteluvaiheessa. Myös vanhojen tasakattojen korjauksissa ja Suomessakin yleistyvissä viherkatoissa Leca® sora on hyvä materiaali keveytensä ja huokoisuutensa ansiosta.

Leca® soralla voidaan helposti muotoil la lisäkallistukset vanhan vedeneristeen päälle, jolloin vältytään kalliilta harjakat-toremontilta.

Viherkatoilla Leca® soraa käytetään

paitsi lämmöneristeenä, myös salaojitus-kerroksena ja keventämään kattomultaa. Katon suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota moniin yksityiskohtiin. Hyvään lopputulokseen päästään tiiviillä ja avoi-mella yhteistyöllä eri asiantuntijoiden kanssa ja ennen kaikkea suunnittelemalla katto, samoin kuin rakennuksen muutkin julkisivut, viimeistä piirtoa myöten. Tämä ohje tarjoaa siihen hyvät mahdollisuudet.

Viikin koulu Helsingissä


3 LECA® ERISTEISEN KATON SUUNNITTELUPERUSTEET3.1 YLEISTÄKevytsoralla eristetty yläpohja on rakenteeltaan yksinkertainen ja toi-mintavarma ratkaisu loiville kattorakenteille. Suunnitteluohjeet perus-tuvat pääasiassa teoreettisiin laskelmiin, laboratoriokokeisiin sekä koke-mukseen. Perinteinen yläpohjaratkaisu on tuuletettu katto, jossa veden-eristys sijaitsee Leca® soran päällä (kuva 3.1). Tämä ohje keskittyy tämän tyyppisten rakenteiden suunnitteluun. Harvinaisempi, mutta erityisesti pihamaiden, terassien ja liikennöityjen tasojen eristämisessä käytetty yläpohjaratkaisu on käännetty katto, jossa vedeneristys on lämmöne-risteen alapuolella.

Yläpohjaa suunniteltaessa on otettava huomioon rakenteen kan-tavuus, lämmön- ja vedeneristys sekä kosteuden vaikutus rakentee-seen. Rakennuksen yläpohjarakennetta rasittaa sekä rakennuksen ulko-puolelta että sisäpuolelta tuleva kosteus. Ulkopuolinen kosteus tulee yleensä sadevetenä, jonka pääsy rakenteeseen estetään vesikatteella.

Käännetyssä katossa sadevesi saa kulkea kevytsoran erikoisominai-suuksien vuoksi lämmöneristeen lävitse. Rakennuksen sisäpuolelta kosteutta voi kulkeutua yläpohjarakenteeseen mm. diffuusion vaiku-tuksesta, ilmavuotojen mukana tai sitä voi olla rakenteessa ja materi-aaleissa olevana kosteutena. Diffuusion ja ilmavuotojen vaikutuksesta rakenteeseen voi tiivistyä kosteutta käytännössä vain kylmänä vuoden-aikana. Kevytsoralla eristetyt yläpohjarakenteet tuuletetaan tavallisim-min tuulen aiheuttamalla paine-erolla.

3.2 KANTAVA RAKENNELeca® sorakaton kantava rakenne on aina betonirakenteinen, joko ele-menttirakenteinen tai paikalla valettu betonilaatta. Kantavan raken-teen suunnittelussa on huomioitava Leca® sorakaton paino. Leca® soran mitoituspainona voidaan käyttää 300 kg/m3, joka sisältää normaalin rakennekosteuden. Kantavan rakenteen läpimenojen ilmatiiviyteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suositeltavaa on esitiivistää läpime-not betonivalulla. Kantavan rakenteen on oltava ilmatiivis myös kutis-tumien jälkeen.

Kuva 3.1 Kevytsorakaton rakenteet

1 Kantava rakenne (kohta 3.2)2 Höyrynsulku (kohta 3.3)3 Lämmöneriste (kohta 3.4)4 Vedeneristeen alusta (kohta 3.5)5 Vedeneriste (kohta 3.6)6 Tuuletuksen suunnittelu (kohta 3.7)

KEVYTSORAKATON SUUNNITTELUSSA ON KIINNITETTÄVÄ ERITYISTÄ HUOMIOTA SEURAAVIIN OSATEKIJÖIHIN: Kantava rakenne

• vesihöyrynvastus• ilmatiiveys (myös kutistumien jälkeen)• kantavan rakenteen läpimenojen tiiveys

Katon rakenne ja kevytsoralajite• rakennevaihtoehdot• U-arvo, eristeen keskipaksuus• pintabetonilaatta vai katelaatta• liikuntasaumat

Kosteusrasitus• rakennekosteus• käytön aikainen kosteus, höyrynsulun käyttö

1

2

3

4

5

6

Tuuletus• tuuletustarve• tuuliolosuhteet, tuulen paine-erot räystäillä• kevytsoralajite• esiintyykö tuuletuksen katkaisevia esteitä• höyrynsulun tarve• räystään rakenne ja tuuletusreiät• tuuletuksellisesti vaikeat kohdat• alipainetuulettimien tarve• tuuletusputkien tarve• painesuhteet


3.3 HÖYRYNSULKUHöyrynsulku tarkoittaa ainekerrosta, jonka pääasiallinen tehtävä on estää haitalli-nen vesihöyryn diffuusio kantavan raken-teen läpi Leca® sora eristekerrokseen. Yleis periaatteena on höyrynsulun käyttö Leca® sorakatoissa.

Eniten kosteutta yläpohjarakentee-seen huonetilasta kulkeutuu ilmavuo-tojen mukana. Diffuusinen kosteus voi-daan poistaa yläpohjasta tuulettamalla, mutta ilmavuotojen kuljettamaa kos-teutta ei voida kokonaan poistaa tuule-tuksella, vaan ilmavuodot on estettävä. Paikalla valettu kantava betonilaatta on yleensä riittävän tiivis estämään ilma-vuodot eikä haitallista kosteuden kulkeu-tumista pääse tapahtumaan. Jos kanta-vana rakenteena on elementtirakenne, saumojen kohdilla esiintyy usein ilma-vuotoja. Tästä johtuen höyrynsulun käyt-tämistä suositellaan aina, kun kantava rakenne kevytsorakerroksen alla on ele-menttirakenne.

Riittävä ilmatiiveys saavutetaan aset-tamalla ontelo- tai TT-laataston päälle höyrynsulku. Höyrynsulkuna voidaan käyttää bitumikermiä. Höyrynsulku levi-tetään koko katon alueelle tai ainoastaan saumojen kohdille. Höyrynsulun pois-jättämistä voidaan harkita silloin, kun alhaalla ei ole kosteita tiloja, kattoalueet ovat pienet ja käyttötarkoituksen muu-tosta ei ole nähtävissä. Tällöin on kiinni-tettävä erityistä huomiota höyrysulun läpivientien ja saumojen tiiveyteen. Höy-rynsulun poisjättämisestä on aina neu-voteltava rakennesuunnittelijan kanssa. Yksinkertaista laskennallista määritel-mää sille, milloin höyrynsulkua tarvitaan, ei ole. Tästä johtuen höyrynsulun tarvetta määritettäessä on tukeuduttu lähinnä käytännössä saatuihin kokemuksiin. Höy-rynsulun tarpeeseen vaikuttavat useat eri tekijät, joista tärkeimmät ovat:

• huoneilman suhteellinen kosteus• kattorakenteen läpäisevyysominai-

suudet• rakennuksen koko, muoto ja läpi-

vientien määrä• lämmöneriste ja sen paksuus

Höyrynsulku mitoitetaan vallitsevien kosteusolosuhteiden mukaan. Suositte-lemme käytettäväksi BH1-luokan höyryn-sulkua tai KMS-170/3000 bitumikermiä. Tällä varmistetaan höyrynsulun tiiveys mekaanisten kiinnikkeiden ja putkiläpi-vientien osalta.

Höyrynsulku työmaa-aikaisena vesikatteena:Vesikaton elementtien asennuksen jäl-keen valetaan laatan päälle pienet yli-määräiset kaadot. Nämä valut suunnitel-laan siten, että sadevesi valuu esteettä höyrynsulkukattokaivoihin.

Höyrynsulkuna käytetään BH-1 luokan höyrynsulkua tai KMS-170/3000 bitumi-kermiä. Katolle tehdään muut tarvitta-vat asennukset esim. ilmastointiputket. Asennusten jälkeen tehdään Leca® sora-katto normaaliin tapaan.

Tällä asennusjärjestyksellä voidaan mahdollisesti jättää sääsuoja kokonaan asentamatta. Lisäksi Leca® soran asen-taminen katolle sujuu totuttuun tapaan nopealla nostolaatikkomenetelmällä.

3.4 LÄMMÖNERISTEENÄ LECA-SORA, ERISTEPAKSUUS JA U-ARVOSuositeltavin Leca® soralajite yläpohjan eristeeksi on KS420K, raekoko 4...20 mm, irtotiheys n. 290 kg/m³. Tällä saavutetaan hyvä lämmöneristyskyky ja riittävä tuule-tus suurimmassa osassa katoista. Silloin kun Leca® soran kerrospaksuus on alle 500 mm, käytetään Leca® soralajitetta KS820. Lajikkeella KS820 on suuri ilmanlä-päisevyys, joten sillä saavutetaan riittävä tuuletus myös matalissa Leca® soraker-roksissa. Paksummissa Leca® sorakerrok-sissa suuri ilmanläpäisevyys voi kuitenkin aiheuttaa sisäistä konvektiota, joka hei-kentää rakenteen lämmöneristyskykyä. Käyttämällä Leca® soralajiketta KS420K vältytään konvektion aiheuttamalta lämmön eristyskyvyn heikkenemiseltä.

Leca® sora lajiketta KS420K tulee käyt-tää aina mm. rakennuksissa, joissa tuu-letusmatkat ovat alle 15 m tai matalissa rakennuksissa, joissa tuuletusmatka on alle 7 m. Katon kallistukset tehdään tiivis-tämättömällä kevytsoralla katon käyttö-

Kuva 3.2Höyrynsulkukaivo johtaa työmaa-aikana sadevedet sadevesiviemäriin.


luokan mukaiseen lapekaltevuuteen. Eri kattokaivoalueiden välinen ylivuotokyn-nys jätetään matalammaksi.

Eristekerroksen paksuus määritel-lään keskipaksuutena vaaditun U-arvon mukaan. Keskipaksuus määritetään kuvan 3.3 mukaan 1/3 lapeleveyden L1 etäisyy-dellä räystäältä. Eristyskyky saa paikoitel-len olla 20 % keskipaksuutta alhaisempi, mutta ei kuitenkaan kauttaaltaan, vaan esim. kaivojen läheisyydessä. Taulukoissa 3.2, 3.3, ja 3.4 on esitetty esimerkkejä kevyt-sorakaton U-arvon laskemisesta.

3.4.1 EPS TAI MINERAALIVILLA LISÄLÄMMÖNERISTEENÄHaluttaessa pienentää eristekerroksen paksuutta voidaan Leca® soraeristyksen alla käyttää EPS 80S TAI EPS 60 Kattole-vyjä tai mineraalivillaa OL-E. Eristelevyt tulee asentaa suoraan kantavan raken-teen ja höyrynsulun päälle. Käytettäessä EPS- tai mineraalivillalevyjä lisälämmön-eristeenä voidaan kevytsoralajikkeena useimmiten käyttää paremmin tuulet-tuvaa lajiketta KS820, raekoko 8–20 mm. Esimerkiksi 200 mm paksulla lisäeriste-kerroksella voidaan rakenteen kokonais-paksuutta pienentää 300 mm.

Kosteus sijaitsee katon lämmöneris-tekerroksessa yleensä painovoiman vai-kutuksesta höyrynsulun päällä. Lisäeris-tetyssä kevytsorakatossa tapahtuu katon kuivumisen kannalta pääasiassa kahta eri kosteudensiirtymisilmiötä, konvektiota ja diffuusiota. Kevytsorassa tapahtuva ilma-virtaus eli konvektio kuljettaa katosta rakennuskosteutta tai käytön aikaisia kos-teuskuormia. Samanaikaisesti diffuusio kuljettaa kosteutta höyrynsulun päältä lämmöneristeen (EPS tai mineraalivilla) läpi kevytsorakerrokseen.

Lisäeristetyssä katossa kevytsoran keskilämpötila laskee 3–5 astetta, mutta tämä ei muuta ratkaisevasti konvektion kykyä siirtää kosteutta. Kuivumiskyky eli kosteuskonvektio katosta ulos riippuu tuuletuspituudesta ja on 4,6–16,2 kg/m²a EPS tai mineraalivilla lisäeristyksellä, kun se on normaalissa kevytsorakatossa 7,6–26,5 kg/m²a.

Taulukko 3.1. Kevytsorakaton kuivumiskyky [kg/m²/a] riippuu lisäeristeen vesihöyrynläpäisevyydestä sekä katon tuuletuspituudesta.

KUIVUMISMEKANISMILISÄERISTE, 200 mm

EPS-lisäeristetty Mineraalivilla

Diffuusio lisäeristeen läpi 0,8–1,3 6,9–9,92

Konvektio kevytsorassaTuuletuspituus, m

10 16,2 16,2

20 8,1 8,1

35 4,6 4,6

Katon kuivumiskykyTuuletuspituus, m

10 noin 1 kg/m²a noin 8 kg/m²a

20 noin 1 kg/m²a noin 8 kg/m²a

35 noin 1 kg/m²a noin 4,6 kg/m²a

Kosteuden diffuusionopeus höyryn-sulun päältä kevytsorakerrokseen rajoit-taa kosteudensiirtymistä konvektiolla kevytsorasta ulkoilmaan. Diffuusio on pienintä solumuovilla eristetyssä katossa, jolloin diffuusio on moninker-taisesti hitaampaa kuin konvektio. Täl-löin katon kuivumis nopeus (kun kosteus on höyrynsulun päällä) määräytyy dif-fuusionopeuden perusteella. Mineraa-livillalla eristetyssä katossa diffuusio ei rajoita katon kuivumiskykyä, jolloin kui-vumisnopeutta voidaan arvioida konvek-tion kosteudensiirtonopeudella. Taulu-kossa 3.1 on esitetty konvektiolla ja dif-fuusiolla siirtyvät kosteusmäärät sekä näiden perusteella arvioitu katon kos-teudenpoistokyky.

Kattoon kohdistuu rakennuksen elin-kaaren aikana yleensä kosteusrasituksia katevuodoista. Katevuodot saattavat siir-tää kattoon erittäin suuria kosteusmää-riä. Vaurioista johtuvien kosteusrasitus-ten kuivuminen lisäeristetystä kevytso-rakatosta kestää huomattavasti pidem-pään kuin pelkällä kevytsoralla eriste-tystä katosta.

Kevytsorakatoissa on suositeltavaa käyttää mineraalivillaa, kun lisäeristys-paksuus on 200 mm tai suurempi. Suo-siteltava solumuovisen lisäeristeen pak-suus on enintään 150 mm, jos katon kui-vumista ei tehosteta esimerkiksi lisäeris-teen tuuletuksella. EPS:ää voidaan käyt-tää 200 mm paksuisena vain jos voidaan luotettavasti osoittaa, että katon kuivu-miskyky on riittävä. EPS-lisäeristys rajoit-taa katon kuivumista myös ohuempina kerroksina, jolloin eristeen käyttö edellyt-tää säännöllistä huoltotyötä (mm. kate-vuotojen estäminen). Rakennusaikai-nen kosteudenhallinta ja käytönaikainen huoltotyö on erityisesti varmistettava solumuovisilla lisäeristeillä.

EPS:llä lisäeristetyn katon kosteustek-nistä toimintaa voidaan parantaa myös muilla menetelmillä. Tuuletusurallisella lämmöneristeellä (urat höyrynsulun puo-lella), voidaan tehostaa höyrynsulun pääl-listä kosteudensiirtymistä. Tämä edel-lyttää, että uratuuletettujen EPS-levyjen väliin jätetään lämmöneristeiden asen-nusvaiheessa rako, joka täytetään kevyt-soralla. Lisäeristyksen asennus rakosau-moilla lisää kosteudensiirtymistä höyryn-sulun päältä.


Taulukko 3.2U-arvon määrittäminen: Leca® soraeristys, katelaatta

LECA® SORA ERISTYS, KATELAATTALambda, ln Paksuus, m Rt

Sisäpuolinen pintavastus, Rsi 0,1

Ontelolaatta 0,265 0,36

Höyrynsulku 0,23 0,005 0,02

Kevytsora 0,1 1,0 10,0

Katelaatta 0,21 0,06 0,29

Bitumikermit 0,23 0,01 0,04

Ulkopuolinen pintavastus, Rse 0,04

U-arvo 0,09 W/m²K

Taulukko 3.3U-arvon määrittäminen: Leca® soraeristys, EPS-lisäeristys, katelaatta

LECA® SORA JA EPS LISÄERISTYS, KATELAATTALambda, ln Paksuus, m Rt




EPS 80S Katto 0,036 0,2 5,56

Kevytsora 0,1 0,45 4,50




U-arvo 0,09 W/m²K

Kuva 3.3 Leca® sorakerroksen keskipaksuuden määrittäminen

Kuva 3.4 Leca® sorakaton periaateleikkausleikkaus

Kuva 3.5 EPS lisäeristeisen Leca® sorakaton periaate-leikkaus

7

Kuva 3.2 Leca® sorakerroksen keskipaksuuden määrittäminen

U = 1/ RtRt = Rsi + R1 + R2… + RseR1=d1/�1

Taulukko 3.2 U-arvon määrittäminen; Leca® soraeristys, katelaatta

LECA® SORA ERISTYS, KATELAATTA Lambda, �n Paksuus, m Rt Sisäpuolinen pintavastus, Rsi 0,1Ontelolaatta 0,265 0,36Höyrynsulku 0,23 0,005 0,02Kevytsora 0,1 1,0 10,0Katelaatta 0,21 0,06 0,29Bitumikermit 0,23 0,01 0,04Ulkopuolinen pintavastus, Rse 0,04 U-arvo 0,09 W/m2K

Kuva 3.3 Leca® sorakaton periaateleikkaus.

Kuva 3.4 EPS lisäeristeisen Leca® sorakaton periaateleikkaus

LECA® SORA JA EPS LISÄERISTYS, KATELAATTA Lambda, �n Paksuus, m RtSisäpuolinen pintavastus, Rsi 0,1Ontelolaatta 0,265 0,36Höyrynsulku 0,23 0,005 0,02EPS 80S Katto 0,036 0,2 5,56Kevytsora 0,1 0,45 4,50Katelaatta 0,21 0,06 0,29Bitumikermit 0,23 0,01 0,04Ulkopuolinen pintavastus, Rse 0,04 U-arvo 0,09 W/m2K

Taulukko 3.3 U-arvon määrittäminen: Leca® soraeristys, EPS-lisäeristys, katelaatta

5-10_Weber.indd 7 1.10.2010 11:03:34


Taulukko 3.4 U-arvon määrittäminen: Leca® soraeristys, mineraalivilla lisäeristys, katelaatta

LECA® SORA- JA MINERAALIVILLA LISÄERISTYS, KATELAATTALambda, n Paksuus, m Rt




Mineraalivilla OL-E 0,037 0,2 5,41

Kevytsora 0,1 0,5 5,0




U-arvo 0,09 W/m²K

3.5 VEDENERISTEEN ALUSTAPerinteisessä tuuletetussa kevytsorakatossa katealustana voidaan käyt-tää joko Leca® kevytsorabetonisia katelaattoja tai paikalla valettavaa pin-tabetonilaattaa.

3.5.1 KATELAATATKatelaatat ovat kevytsorabetonista valmistettuja (tiheys 600...1000 kg/m3), tavallisesti 500 x 250 x 60 mm:n kokoisia laattoja, jotka ladotaan kal-listuksin tasatun kevytsoran päälle. Katelaattaa käytettäessä pintalaatan liikekeskittymät estetään ja pintalaatan liikuntasaumat muodostuvat luonnostaan sekä rakennekosteus pienenee ja alushuopa voidaan kiin-nittää samana päivänä. Katelaattojen etuna on myös se, että kerroksesta tulee tasapaksu ja niitä on helppo asentaa myös talvella. Lämmönläpäi-sykerrointa laskettaessa voidaan katelaatan lämmöneristyskyky huo-mioida. Tällöin kevytsorakerroksen keskipaksuutta voidaan pienentää 20...30 mm. Aluskermi kiinnitetään katelaattoihin kauttaaltaan kermin valmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan.

3.5.2 PINTABETONILAATTABetoninen pintalaatta valetaan mahdollisimman ohueksi (30...40 mm) käyttäen hiertobetonia, jonka sementtimäärä on alhainen (alle 250 kg/m3). Tällöin laatan kutistuminen on vähäisempää ja alhaisesta lujuu-desta johtuen laatta halkeilee toivotulla tavalla pieniin osalaattoihin. Kosteuden ja lämpötilan muutoksista johtuvat liikkeet jakautuvat täl-löin tasaisemmin koko katon alueelle, jolloin vedeneristystä rasittavia liikekeskittymiä ei pääse syntymään. Pintabetoni valetaan joko suoraan kevytsoran päälle, tai kevytsoran päällä voidaan haluttaessa käyttää vesihöyryä läpäisevää rakennuspaperia tai suodatinkangasta (muovikal-voa tms. ei saa käyttää).

Runkorakenteen liikuntasauman kohdalle tehdään aina liikunta-sauma. Lisäksi pintalaatta jätetään irti 10...20 mm:n raolla räystäistä ja kaikista läpimenoista. Aluskermin kiinnitys voidaan yleensä aloittaa seu-raavana työpäivänä. Aluskermi kiinnitetään pintabetonilaattaan kermin valmistajan ja rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaan.

Kuva 3.6 Mineraalivilla lisäeristeisen Leca® sorakaton periaateleikkaus

3.5.3 LIIKUNTASAUMATPintabetonilaatta jaetaan liikuntasaumoilla osa-alueisiin siten, että alustan liikkeet eivät vaurioita vedeneristystä tai liittyviä rakenteita. Kevytsorakatoissa riittää yleensä, että rakenteeseen tehdään vain rakenteellinen liikunta-sauma, joka on tiivistettävä esim. elastisella kitillä ilma-vuotojen välttämiseksi. Erityisesti kevytbetonisia kate-laattoja käytettäessä vedeneristystä rasittavia liikekeskit-tymiä ei pääse syntymään, vaan pintalaatan liikuntasau-mat syntyvät luonnostaan.

Mikäli rungon liikuntasauman liike on suuri (kymme-niä millimetrejä), on liikuntasauma suunniteltava erik-seen.

Kuva 3.7 Rakenteellinen liikuntasaumaKuva 3.6 Rakenteellinen liikuntasauma


3.6 VEDENERISTYS JA VEDENPOISTOVesikattoa ja vedeneristystöitä koskevat suunnitelmat tulee yleensä kerätä yhtenäiseksi vedeneristyssuunnitelmaksi, jossa rakennesuunnittelijan tulee esittää vesikaton rakenne ja vedeneristyksen käyttöluokka. Vesikattosuunnitelmassa kallistuksia määrättäessä on otettava huomioon rakenteiden taipumat ja ennakkokorotukset. Vedeneristyssuunnitelmaan sisältyvän vesikattosuunnitelman tulee sisältää tasopiirustukset, joista ilmenee ainakin seuraavaa:

• katon korkeudet• kallistukset (huom. rakenteiden painumat)• vedeneristyksen ylösnostokorkeudet• räystäiden yksityiskohdat, mitat ja liittymädetaljit• tuuletusjärjestelyt• kattokaivojen paikat, tyypit, viemäröinti ja veden-

virtausreitit katolla

Lisäksi suunnitelmassa tulee esittää käytettävät tarvikkeet sekä työmenetelmät ja muut tarpeelliset tekijät, jotka voivat vaikuttaa vesikaton vedeneristävyyteen.

Loivilla katoilla katteen ja vedeneristyksen käyttöluokka määräytyy katon käyttötarkoituksen, kattokaltevuuden sekä vedeneristyksen suojaustavan mukaan. Kaltevuus tarkoittaa katon jiirin kaltevuutta valmiilla katolla käyttöolosuhteissa rakenteen taipuma huomioonotettuna.

VE 80R Liikennöidyt tasot, piha-alueet ja terassit, joilla on moottoriajoneuvoliikennettä. Vähimmäiskaltevuus on 1:80.VE 80 Henkilöliikenteen kuormittamat terassit, parvekkeet ja vastaavat sekä tavanomaista loivemmat vesikatot. Vähimmäiskaltevuus on 1:80.

• kattopollarit• katteen lävistykset ja niiden sijoitus• rakenteelliset liikuntasaumat• katteen liikuntasaumat (ei yleensä tarvita)• kulkutiet

Katelaatojen asennusta sääsuojan alla, jolloin saadaan kuiva kattorakenne.


3.7 TUULETUKSEN SUUNNITTELUKattorakenteisiin kertyy kosteutta pääasiassa kolmella tavalla:

Ilmavuotojen kuljettama kosteus:Halkeamien, ilmaa läpäisevien elementtisaumojen ja tiivistämättömien läpi-vientien kautta tapahtuvat ilmavuodot kuljettavat mukanaan suuria määriä kosteutta, jos sisäilma on kosteaa. Kosteuden kertymä riippuu halkeamien suuruudesta ja määrästä, rakennuksen paineolosuhteista, sisäilman kosteu-desta kylmänä vuodenaikana ja tuuletuksen tehokkuudesta. Yleensä ilmavuo-tojen kuljettama kosteus on moninkertainen verrattuna diffuusioon. Ilmavuo-tojen kuljettamaa suurta kosteusmäärää ei yleensä voida poistaa tuuletuk-sella, vaan halkeamat ja saumat sekä läpiviennit on tiivistettävä ilmatiiviisti elastisella saumausmassalla tai muilla höyryn- ja ilmansulkutarvikkeilla myös rakenteellisen liikuntasauman kohdalla.

Rakennekosteus:Rakennekosteus voi olla joko rakenteen valmistukseen käytettyä tai rakennus-aikana sinne joutunutta vettä. Kevytsoralla eristetyssä yläpohjassa rakenne-kosteutta kertyy:

• kantavan rakenteen betonista• pintabetonista tai katelaatoista• kevytsorasta• työnaikaisesta sateesta

Kunkin osatekijän aiheuttama yläpohjasta tuuletuksella kuivatettava raken-nekosteuden määrä on alku- ja tasapainokosteuksien erotus. Mikäli, kantavan rakenteen päällä on tehokas höyrynsulku, niin kantavan laatan rakennekos-teus kuivuu huonetilaan päin, joten sitä ei tarvitse ottaa huomioon. Oheisessa taulukossa 3.5 on esitetty em. kuivatettavan rakennekosteuden määrät kevyt-sorayläpohjan eri rakennekerroksissa.

10

3.7.2 KOSTEUDEN SIIRTYMISMUODOT

Diffuusion aiheuttama vesikeräytymä:Diffuusisesti yläpohjaan kulkeutuva ve-sikertymä riippuu rakenteen eripuolilla vallitsevasta lämpötilaerosta ja vesihöy-ryn osapaine-erosta sekä rakenteen vesi-höyrynvastuksesta. Vesihöyrynvastusta parantamalla voidaan vesikeräytymää pienentää, kuten seuraava taulukko osoit-taa. Käytettäessä hyvää höyrynsulkua, ei sisäpuolisia kosteuskertymää lasketa mu-kaan tuuletustarvetta määritettäessä.

Kuva 3.7 Rakennusten tuuletussuuntia

3.7.1 TUULETUSPERIAATTEET

Tuuletus järjestetään tavallisesti tuulen avulla räystäällä olevan raon kautta.

Tuuletussuunnaksi valitaan yleensä tuuliesteet huomioiden lyhin tuule-tusmatka (rakennuksen leveys). Yleen-sä lyhyet sivut suljetaan kokonaan, et-tei katon kulmien yli pääse syntymään ylituuletusta. Samoin pistetalon räys-täät suljetaan vähintään kulmista. Kuvassa 3.7 on esitetty eri muotoistenrakennusten tuuletussuuntia.

Kattorakenteisiin kertyy kosteutta pää-asiassa kolmella tavalla:

- diffuusisesti rakenteiden läpi kulkeu-tumalla

- ilmavuotojen, erityisesti element-tisaumojen ja läpivientien vuotojen johdosta

- rakennekosteutena betonista ja muis-ta materiaaleista sekä mahdollisesta työnaikaisesta sateesta

3.7 TUULETUKSEN SUUNNITTELU

Kosteuden kertymistä kattoon ei voida kokonaan estää, joten kosteus on poistet-tava tuuletuksella. Kevytsorakatossa tuu-letus voidaan järjestää helposti. Kosteu-den kertymän eri muodot, katon rakenne ja rakennuksen sisäilman lämpötila- ja kosteusolosuhteet vaikuttavat syntyvän kokonaistuuletustarpeen suuruuteen. Seuraavassa on esitetty tuuletustarpeen määritystapa, jossa lähtöarvoina käyte-

tään Suomen ilmastosta 30 vuoden ai-kana kerättyjen lämpötila- ja kosteustie-tojen keskiarvoja. Samaten on esitetty kevytsorakatossa syntyvän tuuletuksen määritystapa. Tuuletuksen suunnittelus-sa sekä kaikissa muissa Leca® sorakattoi-hin liittyvissä kysymyksissä voi kääntyä Weberin puoleen, jossa tuuletussuunni-telmat tarkastetaan veloituksetta.

Taulukossa 3.5 on esitetty eräitä höyryn-sulkutarvikkeita sekä yleisesti käytettyjä rakenteita, niiden vesihöyrynvastukset ja vuotuiset diffuusiset vesikertymät.

5-10_Weber.indd 10 1.10.2010 11:03:36

• diffuusisesti rakenteiden läpi kulkeutumalla

• ilmavuotojen, erityisesti elementti-saumojen ja läpivientien vuotojen johdosta

• rakennekosteutena betonista ja muista materiaaleista sekä mahdollisesta työnaikaisesta sateesta.

Kosteuden kertymistä kattoon ei voida kokonaan estää, joten kosteus on poistet-tava tuuletuksella. Kevytsorakatossa tuule-tus voidaan järjestää helposti. Kosteuden kertymän eri muodot, katon rakenne ja rakennuksen sisäilman lämpötila- ja kos-teusolosuhteet vaikuttavat syntyvän koko-naistuuletustarpeen suuruuteen. Seuraa-vassa on esitetty tuuletustarpeen määritys-tapa, jossa lähtöarvoina käytetään Suomen ilmastosta 30 vuoden aikana kerättyjen lämpötila ja kosteustietojen keskiarvoja. Samaten on esitetty kevytsorakatossa syn-tyvän tuuletuksen määritystapa. Tuuletuk-sen suunnittelussa sekä kaikissa muissa Leca® sorakattoihin liittyvissä kysymyk-sissä voi kääntyä puoleemme. Tarkistamme tuuletus suunnitelmat veloituksetta.

3.7.1 TUULETUSPERIAATTEETTuuletus järjestetään tavallisesti tuulen avulla räystäällä olevan raon kautta.

Tuuletussuunnaksi valitaan yleensä tuuliesteet huomioiden lyhin tuuletus-matka (rakennuksen leveys). Yleensä lyhyet sivut suljetaan kokonaan, ettei katon kulmien yli pääse syntymään yli-tuuletusta. Samoin pistetalon räystäät suljetaan vähintään kulmista. Kuvassa 3.8 on esitetty eri muotoisten rakennusten tuuletussuuntia.

3.7.2 KOSTEUDEN SIIRTYMISMUODOTDiffuusion aiheuttama vesikeräytymä: Dif-fuusisesti yläpohjaan kulkeutuva vesiker-tymä riippuu rakenteen eripuolilla vallit-sevasta lämpötilaerosta ja vesihöyryn osa-paine-erosta sekä rakenteen vesihöyryn-vastuksesta. Vesihöyrynvastusta paranta-malla voidaan vesikeräytymää pienentää, kuten taulukko 3.5 osoittaa. Käytettäessä hyvää höyrynsulkua, ei sisäpuolisia kos-teuskertymää lasketa mukaan tuuletus-tarvetta määritettäessä.

Kuva 3.8 Rakennusten tuuletussuuntia


Taulukko 3.5 Rakennekosteus Leca® sorakatossa kun käytetään höyrynsulkua, alapuoliset rakenteet eivät lisää Leca® sorakaton rakennekosteutta.

Poistettava rakennekosteus,

kg/m2

Tyypillisten ks-yläpohjien rakennekosteuden määrät

Paikallavalettu- tai ontelo-laatta ja höyrynsulku

Sääsuojan alla tehty ja höyrynsulku

Paikallavalettu kantava tb-laatta 160 mm 6,0 –7,0

Ontelolaatta 265 mm 3,5

Leca® sora 1000 mm 9,0 x x

Pintabetonilaatta 40 mm 3,0

Katelaatta 60 mm 2,0 x x

Työaikainen sade 2 mm 2,0 x

Yhteensä 13 kg/m2 11 kg/m2

Katto valmiina kevytsoran asennukseen


3.7.3 TUULETUSTARPEEN MÄÄRITTÄMINENKattorakenteeseen kerääntyneen kosteuden poistamiseksi kevytsoralla eristettyä kattoa tuuletetaan. Tuuletuksella pois-tetaan diffuusiosta ja rakennekosteudesta rakenteeseen jou-tunut kosteus. Ilmavuotojen mukana kulkeutuvaa kosteutta ei voida tuulettamalla poistaa, vaan ilmavuodot rakenteessa on estettävä. Koneellinen tuuletus saattaa jopa lisätä ilmavuo-doista tulevaa kosteutta.

Katon tuuletettavat rakennekerrokset ja niiden alkukosteus:– Lasketaan Leca® sorakerroksen tuuletuksen yhteydessä ole-

vien rakennekerrosten yhteenlaskettu alkukosteus kg/m2, esimerkiksi taulukkoa 3.5 apuna käyttäen

– Minimiarvo alkukosteudelle lasketaan mahdollisista raken-tamisen aikaisista kosteusvuodoista ja sateesta

– Sisäilman kosteuden vaikutus oletetaan vähäiseksi eikä sitä lasketa mukaan alkukosteuteen, koska• Leca® sorakerroksen rakennuksen sisäpuolen rakenteiden

tai jonkin kerroksen tulee olla vesihöyrytiivis. Tämä var-mistetaan höyrynsulkukerroksella.

• Katossa on vain vähäisiä ilmavuotoja Leca® sorakerrok-sen ja sisäilman välillä – katto oletetaan lähtökohdal-taan ilmatiiviiksi (rakentamisen tavoite) ja ilmavuotojen aiheuttama jatkuva kosteuskuorma ei tavanomaisesti ylitä alkukosteuden aiheuttamaa kosteusrasitusta.

• Läpivientien tiiveyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Alkukosteudesta (taulukko 3.5) lasketaan tarvittava tuuletus-määrä jakamalla kuivuminen kahdelle vuodelle.

Tuuletustarve, Qv vuotuista kuivatettavaa kosteusmäärää kohden arvioidaan kaavalla

QV = 0,025 m3/h kg x Kuivatettava kosteus (kg /m2)

Eli jokainen kg kuivatettavaa kosteutta yhtä vuotta kohden lisää tuuletustarvetta 0,025 m3/m²h. Tuuletusmäärän tavoitearvo on kuitenkin vähintään 0,1 m3/m²h.

3.7.4 TUULETUSTAVAN VALINTAKaton tuulettamiseen on käytettävissä kaksi eri tapaa– Painovoimainen (tuulenpaine) tuulettaminen– Koneellinen tuulettaminen.

Katon tuulettuminen pyritään ensin toteuttamaan tuulen-painetta hyväksikäyttäen. Koneellista tuuletusta voidaan käyt-tää, mikäli rakennuksen monimuotoisuus, Leca® sorakerrok-sessa olevat virtausesteet tai katon suojaisuus tuulelta aiheut-tavat epävarmuutta katon tuulettumiselle luonnonvoimaisena.

3.7.5 KÄYTETTÄVISSÄ OLEVALLA TUULENPAINEELLA SYNTYVÄ TUULETUSKaton tuulettamisen mitoituksen lähtötietoina tarvitaan seuraa-vat perustiedot kohteesta.– Paikkakunta / sijainti rannikolla (30 km etäisyydellä) vai sisä-

maassa.– Tuuletettavan katon(osan) korkeusasema maan pinnasta. Tuu-

lenpainetta hyväksikäyttävässä tuulettamisessa lasketaan sijainnin ja korkeuden funktiona käytettävissä oleva tuulen-paine olettamalla tulo- ja poistopuolen painekertoimien sum-maksi = 1. Käytettävissä oleva tuulenpaine voidaan arvioida mitoituskäyrästön ensimmäisen taulukon mukaan rakennuk-sen sijainnin ja katon korkeusaseman perusteella.

Eristekerroksen tiedotEristekerroksen ominaisuuksista oleellisin on ilmanläpäisevyys ja tuulettuvan eristekerroksen paksuus (keskimääräinen mikäli kerrospaksuus vaihtelee).

Kattopinnan tiedotTuuletusmatka ja tuuletuspinnan leveys virtaussuunnassa– Esteet

• Vähennetään tuuletuksen aiheuttavasta paine-erosta 0,5 Pa/este (esim. ilmastointiputki, vapaa aukko > 100 mm)

• Tuuletus päättyy seinämään -> seinämän viereen asenne-taan alipainetuulettimet ja käytettävissä oleva paine-ero puolitetaan

– Tulo- ja poistoaukot eristekerrokseen – Jatkuva räystästuuletus

• Ilmavirtauksen kuristuminen räystäällä (100–200 cm²/m = 0,01–0,02 m²/m)

• Alipainetuulettimet – halkaisija vähintään 110 mm – etäi-syys 6 m välein

– Alipainetuulettimien aiheuttama virtausvastus on räystäs-tuuletukseen verrattuna suurempi, mutta kuitenkin tavan-omaisissa tapauksissa alle 10% koko katon tuulettuvan osan virtausvastuksesta. Käytettäessä alipainetuulettimia on käy-tettävissä olevaa tuulenpainetta vähennettävä, koska alipai-netuulettimien tavanomainen kyky kehittää alipainetta on heikompi kuin räystäsrakojen.• Käytettävissä olevaa tuulenpainetta vähennetään seuraa-

vasti:- Alipainetuulettimet tulo- tai poistopuolella, räystästuu-

letus toisella puolella: käytettävissä oleva tuulenpaine on 75 % kuvan 3.9 tuulenpaineesta.

- Alipainetuulettimet seka tulo- että poisto puolella: käy-tettävissä oleva tuulenpaine on 50 % kuvan tuulenpai-neesta.


0

5

10

15

20

25

30

35

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16

Kat

on k

orke

us, m

Tuulenpaine, Pa

Avoin Hajanaisia tuuliesteitä Kaupunkimainen Kaupungin keskusta

Avoin Hajanaisia tuuliesteitä Kaupunkimainen Kaupungin keskusta

Rannikko Manner

Tuuletusmäärä ehdotetulla tuulettuvan eristeen paksuudella lasketaan

Qs = K x Dp x H

x 3600

K = ilmanläpäisevyys [ m3/m2sPa ]Dp = käytettävissä oleva tuulenpaine [ Pa ] H = Leca® sora eristeen paksuus [ m ]L = Tuuletuspituus [ m ]

Ilmanläpäisevyydet kevytsoralajikkeillaKS420K 1,8x10-3 m3/m2sPaKS820 3,2x10-3 m3/m2sPa

Kaavan mukaan saatua tuuletusmäärää verrataan vaatimuk-seen. Kaavion tai kaavan mukainen syntyvä tuuletus Qs on oltava suurempi kuin tuuletustarve Qv.

Osittaiset esteetKatolla olevat osittaiset esteet, jotka muuttavat suuremmassa mittakaavassa virtausta (estävät virtauksen ja aiheuttavat ylläesitetyn tapaisen virtauskentän muutoksen) tulee ottaa huo-mioon käyttämällä alipainetuulettimia ja salaojaputkia.

Kuva 3.9 Tuulenpaine arvioidaan katon korkeuden ja rakennuksen sijainnin perusteella

Kuva 3.10 Katon virtauskentän aiheuttama katvealue seinämän vieressä.

13

Kuva 3.8. Kaavio katon tuulettumisen arvioimiseksi selkeille kattopinnoille

Kuva 3.9 Katon virtauskentän aiheuttama katvealue seinämän vieressä.

Osittaiset esteetKatolla olevat osittaiset esteet, jotka muuttavat suuremmassa mittakaavassa virtausta (estävät virtauksen ja aiheuttavat yllä-esitetyn tapaisen virtauskentän muutoksen) tulee ottaa huomi-oon käyttämällä alipainetuulettimia ja salaojaputkia.

K = ilmanläpäisevyys [ m3/m2sPa ]Dp = käytettävissä oleva tuulenpaine [ Pa ] H = Leca® sora eristeen paksuus [ m ]L = Tuuletuspituus [ m ]

Kaavan mukaan saatua tuuletusmäärää verrataan vaa-timukseen. Kaavion tai kaavan mukainen syntyvä tuule-tus Qs on oltava suurempi kuin tuuletustarve Qv. Selkei-den katonosien tuulettuminen voidaan arvioida kuvan 3.8 mukaan, mikäli katon alueella ei ole suuria virtausesteitä.

Vaihtoehtoinen laskentatapa syntyvälle tuuletukselle:Tuuletusmäärä ehdotetulla tuulettuvan eristeen paksuudella lasketaan

K x Dp

LQs = x

HL

x 3600

5-10_Weber.indd 13 1.10.2010 11:03:36

L L


3.7.6 TUULETUSJÄRJESTELYT

RäystäätKevytsorayläpohja tuuletetaan yleisim-min siten, että vastakkaisille räystäille järjestetään 10...20 mm:n korkuinen rako (det. 3 ja 7). Räystäs on suunnitel-tava siten, että siinä on räystääseen liit-tyvä, kiinteä, esim. laudasta rakennettu valueste pintabetonille. Tällöin ei työ-maalla betonoitaessa tai laatoitettaessa vahingossa suljeta suunniteltua tuule-tusta.

Vapaan tuuletuspinnan kevytsorassa on oltava yli 50 mm:n levyinen. Katto voi-daan tuulettaa käyttämällä myös tuule-tusaukkoa (det. 2). Tällöin aukkojen koko on 100...200 cm² /räystäsmetri ja räystää-seen on järjestettävä räystään suuntai-nen jakokanava, jonka kevytsoran vastai-sen pinta-alan on oltava viisinkertainen aukkojen poikkipinta-alaan nähden (yli 500 cm² / räystäsmetri).

Mikäli rakennuksen julkisivut tehdään kattotöiden jälkeen, voidaan räystäsra-kenteena käyttää esim. harkkoräystästä (det. 4), jolloin vastakkaisten räystäiden ylimmissä harkkoriveissä jätetään pysty-saumat n. 40...50 mm auki. Det. 1 esittää tuulettamatonta räystästä ja detaljeissa 8 ja 9 on esitetty Leca® sorakaton sovel-tuvuus myös monimuotoisille räystästyy-peille.

Räystään vastapellistä on esitetty vaihtoehtoisia ratkaisuja detaljissa 10.

AlipainetuulettimetAlipainetuulettimia käytetään katvealuei-den tuulettamiseen tai korvaamaan esim. jatkuva räystäs tai seinänvierusrako.

Yleisimmin alipainetuulettimia käyte-tään siten, että ne on yhdistetty t-kappa-leella 100 mm paksuun tuuletusputkena toimivaan salaojaputkeen.

Tuulikentässä alipainetuulettimet jou-tuvat erilaisiin olosuhteisiin jolloin niiden imukyky vaihtelee.

Yhdistämällä ne salaojaputkella toi-siinsa tuuletussysteemi tasapainottuu.

Tuuletusputkella ja alipainetuuletti-milla voidaan varmistaa esim. IV-kone-huoneen katkaisema tuuletus.

Kuvissa 3.11 ja 3.12 on näytetty esimerk-kejä tuuletusputken ja alipainetuuletti-mien käytöstä tuuletuksen varmistami-seksi. Tuuletusputkena käytetyn salaoja-putken päät on suljettava. Näin varmis-

14

Kuva 3.11 Katon tuuletus tuuletusesteen kohdalla tuuletuskanavaa käyttämällä

Kuva 3.12 Katon tuulettaminen alipainetuulettimilla


RäystäätKevytsorayläpohja tuuletetaan yleisimminsiten, että vastakkaisille räystäille järjeste-tään 10...20 mm:n korkuinen rako (det. 3 ja 7). Räystäs on suunniteltava siten, että siinä on räystääseen liittyvä, kiinteä, esim. laudasta rakennettu valueste pintabeto-nille. Tällöin ei työmaalla betonoitaessa tailaatoitettaessa vahingossa suljeta suunni-teltua tuuletusta.

Vapaan tuuletuspinnan kevytsoras-sa on oltava yli 50 mm:n levyinen. Katto voidaan tuulettaa käyttämällä myös tuu-letusaukkoa (det. 2). Tällöin aukkojen kokoon 100...200 cm2 /räystäsmetri ja räystää-seen on järjestettävä räystään suuntainenjakokanava, jonka kevytsoran vastaisen pinta-alan on oltava viisinkertainen aukko-jen poikkipinta-alaan nähden (yli 500 cm2

/ räystäsmetri).Mikäli rakennuksen julkisivut tehdään

kattotöiden jälkeen, voidaan räystäsraken-teena käyttää esim. harkkoräystästä (det. 4), jolloin vastakkaisten räystäiden ylim-missä harkkoriveissä jätetään pystysau-mat n. 40...50 mm auki. Det. 1 esittää tuu-lettamatonta räystästä ja detaljeissa 8 ja9 on esitetty Leca® sorakaton soveltuvuus myös monimuotoisille räystästyypeille.

Räystään vastapellistä on esitetty vaih-toehtoisia ratkaisuja detaljissa 10.

Erityiset tuuletusrakenteet

JakoseinämätTuuletuksen jakoseinämää voidaan käyt-tää erottamaan toisistaan kahta samassatasossa olevaa kattopintaa, joiden tuule-tusmatkat ovat eripituiset tai ohjaamaan tuuletusta suunnitelman mukaisesti eri kattoalueille.AlipainetuulettimetAlipainetuulettimia käytetään katvealuei-den tuulettamiseen tai korvaamaan esim. jatkuva räystäs- tai seinänvierusrako.



Kuva 3.10 Jakoseinämä (0,2 mm muovikalvo)

5-10_Weber.indd 14 1.10.2010 11:03:37

14




RäystäätKevytsorayläpohja tuuletetaan yleisimminsiten, että vastakkaisille räystäille järjeste-tään 10...20 mm:n korkuinen rako (det. 3 ja 7). Räystäs on suunniteltava siten, että siinä on räystääseen liittyvä, kiinteä, esim. laudasta rakennettu valueste pintabeto-nille. Tällöin ei työmaalla betonoitaessa tailaatoitettaessa vahingossa suljeta suunni-teltua tuuletusta.

Vapaan tuuletuspinnan kevytsoras-sa on oltava yli 50 mm:n levyinen. Katto voidaan tuulettaa käyttämällä myös tuu-letusaukkoa (det. 2). Tällöin aukkojen kokoon 100...200 cm2 /räystäsmetri ja räystää-seen on järjestettävä räystään suuntainenjakokanava, jonka kevytsoran vastaisen pinta-alan on oltava viisinkertainen aukko-jen poikkipinta-alaan nähden (yli 500 cm2

/ räystäsmetri).Mikäli rakennuksen julkisivut tehdään

kattotöiden jälkeen, voidaan räystäsraken-teena käyttää esim. harkkoräystästä (det. 4), jolloin vastakkaisten räystäiden ylim-missä harkkoriveissä jätetään pystysau-mat n. 40...50 mm auki. Det. 1 esittää tuu-lettamatonta räystästä ja detaljeissa 8 ja9 on esitetty Leca® sorakaton soveltuvuus myös monimuotoisille räystästyypeille.

Räystään vastapellistä on esitetty vaih-toehtoisia ratkaisuja detaljissa 10.

Erityiset tuuletusrakenteet

JakoseinämätTuuletuksen jakoseinämää voidaan käyt-tää erottamaan toisistaan kahta samassatasossa olevaa kattopintaa, joiden tuule-tusmatkat ovat eripituiset tai ohjaamaan tuuletusta suunnitelman mukaisesti eri kattoalueille.AlipainetuulettimetAlipainetuulettimia käytetään katvealuei-den tuulettamiseen tai korvaamaan esim. jatkuva räystäs- tai seinänvierusrako.



Kuva 3.10 Jakoseinämä (0,2 mm muovikalvo)

5-10_Weber.indd 14 1.10.2010 11:03:37



tetaan että ilma virtaa putken reikien läpi koko putken matkalta.

Alipainetuulettimien varsien tulee olla riittävän korkeita, ettei esim. kinostuva lumi peitä niitä.

Alipainetuulettimet voidaan tarvit-taessa eristää kondenssin ehkäisemiseksi tai varustaa ns. kondenssikupilla.

3.7.7 KONEELLISEN TUULETTAMISEN PERIAATTEETLeca® soralla eristettyjen kattojen kos-teustekninen toimivuus varmistetaan tuulettamalla eristekerrosta. Kattoon mahdollisesti asennuksen aikana jääneen kosteuden tai kosteusvuotojen kuivat-taminen toteutetaan joko tuulivoimalla räystäiden ja alipainetuulettimien kautta

– tai vaihtoehtoisesti tuulettuminen voi-daan varmistaa koneellisesti. Kummassa-kin tapauksessa on tarpeen arvioida ilma-virtojen kulkureitit katossa, jotta ilmavir-ran epätasainen jakautuminen ei aiheut-taisi jonkin katon osan riittämätöntä tuu-lettumista. Koneelliseen tuuletukseen saattaa olla tarvetta esimerkiksi katon monimuotoisuuden vuoksi, jolloin tuule-tusreitit eivät ole suoraviivaisia räystäältä räystäälle. Koneellisella tuuletuksella on mahdollista pakottaa ilma virtaamaan yksittäisiin katon osastoihin.

Koneellista tuulettamista käytettä-essä kattopinta pyritään jakamaan sel-keisiin osakokonaisuuksiin, jotka osastoi-daan toisistaan ilmatiiviillä kerroksella tai rakenneosalla.


Koneellisilta ylipainetuulettimilta läh-tevän putken tai putkien tulee kyetä jaka-maan ilma tuulettuvan katon ja puhal-timen hallitsemalle alueelle tasaisesti. Tämän toteuttamiseksi puhaltimeen lii-tettävänä jakoputkena ei voi käyttää sala-ojaputkea, kuten alipainetuulettimien yhteydessä vaan putken tulee kyetä yllä-pitämään paine-eroa putken sisäpinnan ja eristekerroksen välillä koko putken mat-kalla. Ali- tai ylipaineen putken sisäosan ja eristekerroksen välillä tulisi olla vähintään 10 Pa. Puhaltimelta lähtevän putken tulee olla suljettu päistään.

Kuva 3.13 Koneellisen tuulettamisen toteutustapasuositus

15

Yhdistämällä ne salaojaputkella toisiinsa tuuletus systeemi tasapainottuu.

Tuuletusputkella ja alipainetuulettimil-la voidaan varmistaa esim. IV-konehuo-neen katkaisema tuuletus.

Kuvissa 3.11 ja 3.12 on näytetty esimerk-kejä tuuletusputken ja alipainetuulettimi-en käytöstä tuuletuksen varmistamiseksi. Tuuletusputkena käytetyn salaojaputkenpäät on suljettava. Näin varmistetaan et-tä ilma virtaa putken reikien läpi koko put-ken matkalta.

Alipainetuulettimien varsien tulee olla riittävän korkeita, ettei esim. kinostuva lumi peitä niitä.

Alipainetuulettimet voidaan tarvitta-essa eristää kondenssin ehkäisemiseksitai varustaa ns. kondenssikupilla.

3.7.7 KONEELLISEN TUULETTAMISEN PERIAATTEET

Leca® soralla eristettyjen kattojen koste-ustekninen toimivuus varmistetaan tuu-lettamalla eristekerrosta. Kattoon mah-dollisesti asennuksen aikana jääneen kosteuden tai kosteusvuotojen kuivat-taminen toteutetaan joko tuulivoimalla räystäiden ja alipainetuulettimien kautta – tai vaihtoehtoisesti tuulettuminen voi-daan varmistaa koneellisesti. Kummas-sakin tapauksessa on tarpeen arvioidailmavirtojen kulkureitit katossa, jotta il-mavirran epätasainen jakautuminen ei ai-heuttaisi jonkin katon osan riittämätöntä

tuulettumista. Koneelliseen tuuletukseen saattaa olla tarvetta esimerkiksi katon monimuotoisuuden vuoksi, jolloin tuule-tusreitit eivät ole suoraviivaisia räystäältä räystäälle. Koneellisella tuuletuksella on mahdollista pakottaa ilma virtaamaan yk-sittäisiin katon osastoihin.

Koneellista tuulettamista käytettäes-sä kattopinta pyritään jakamaan selkeisiinosakokonaisuuksiin, jotka osastoidaan toi-sistaan ilmatiiviillä kerroksella tai raken-neosalla.

Koneellisilta ylipainetuulettimilta läh-tevän putken tai putkien tulee kyetä ja-kamaan ilma tuulettuvan katon ja pu-haltimen hallitsemalle alueelle tasaisesti. Tämän toteuttamiseksi puhaltimeen lii-tettävänä jakoputkena ei voi käyttää sa-laojaputkea, kuten alipainetuulettimien yhteydessä vaan putken tulee kyetä yllä-pitämään paine-eroa putken sisäpinnan ja eristekerroksen välillä koko putken mat-kalla. Ali- tai ylipaineen putken sisäosan ja eristekerroksen välillä tulisi olla vähintään 10 Pa. Puhaltimelta lähtevän putken tulee olla suljettu päistään.

Katon tuulettaminen voidaan toteut-taa joko yli- tai alipaineistamalla katon eristekerros. Ylipaineistamalla eristeker-ros ilma poistuu kattorakenteesta poisto-aukkojen/alipainetuulettimien kautta ja puhaltimen kosteusrasitus jää vähäisem-mäksi kuin alipaineistetussa tapauksessa. Katon ylipaineistus vähentää tai poistaa

sisäilman mahdolliset kosteusrasitukset kattoon, mikäli katon ilmatiiviys ei syys-tä tai toisesta ole hyvä. Liika ylipaineistus voi johtaa ilmavirtauksiin katon eristeker-roksesta sisäilmaan, mikä ääritapauksissa saattaa vaikuttaa sisäilman laatua hei-kentävästi.Puhaltimen toiminta-arvotPuhaltimen tarvittava ilmamäärä laske-taan kattopinnan ja tarvittavan tuuletus-määrän mukaan. Puhaltimen tulee tuot-taa ilmamäärä, joka vastaa puhaltimen hallitseman katon pinta-alan tarvitsemaatuuletusmäärää ja kyetä tuottamaan tä-mä ilmamäärä putkiston, eristekerroksen ja poisto-venttiilien/-rakojen painehäviöl-lä. Oikein mitoitettuna suurin painehäviö syntyy putkessa, joka lähtee puhaltimelta eristekerrokseen. Tällöin ilma jakaantuu katon alueelle tasaisesti ja ilma voidaan johtaa putkea pitkin muutoin vaikeasti ta-voitettaviin alueille.

Puhallin ja puhaltimelta lähtevä put-ki kyetään asentamaan puhaltimen hal-litseman alueen keskelle kuvan 3.13 esi-merkin mukaisesti siten, että etäisyys puhaltimelta lähtevästä putkesta alueenreunoilla oleviin aukkoihin tai alipainetuu-lettimille on yhtä suuri alueen eri osissa. Tämän tarkoituksena on pyrkiä estämään ilmavirtauksen oikaiseminen lyhimmänreitin kautta.

Kuva 3.13 Koneellisen tuulettamisen toteutustapasuositus

5-10_Weber.indd 15 1.10.2010 11:03:37

Katon tuulettaminen voidaan toteut-taa joko yli- tai alipaineistamalla katon eristekerros. Ylipaineistamalla eristeker-ros ilma poistuu kattorakenteesta pois-toaukkojen/alipainetuulettimien kautta ja puhaltimen kosteusrasitus jää vähäi-semmäksi kuin alipaineistetussa tapauk-sessa. Katon ylipaineistus vähentää tai poistaa sisäilman mahdolliset kosteusra-situkset kattoon, mikäli katon ilmatiiviys ei syystä tai toisesta ole hyvä. Liika ylipai-neistus voi johtaa ilmavirtauksiin katon eristekerroksesta sisäilmaan, mikä ääri-tapauksissa saattaa vaikuttaa sisäilman laatua heikentävästi.

Puhaltimen toiminta-arvotPuhaltimen tarvittava ilmamäärä laske-taan kattopinnan ja tarvittavan tuule-tusmäärän mukaan. Puhaltimen tulee tuottaa ilmamäärä, joka vastaa puhalti-men hallitseman katon pinta-alan tar-vitsemaa tuuletusmäärää ja kyetä tuot-tamaan tämä ilmamäärä putkiston, eris-tekerroksen ja poistoventtiilien/-rakojen painehäviöllä. Oikein mitoitettuna suurin painehäviö syntyy putkessa, joka lähtee puhaltimelta eristekerrokseen. Tällöin ilma jakaantuu katon alueelle tasaisesti ja ilma voidaan johtaa putkea pitkin muu-toin vaikeasti tavoitettaville alueille.

Puhallin ja puhaltimelta lähtevä putki kyetään asentamaan puhaltimen hallit-seman alueen keskelle kuvan 3.13 esimer-kin mukaisesti siten, että etäisyys puhal-timelta lähtevästä putkesta alueen reu-noilla oleviin aukkoihin tai alipainetuu-lettimille on yhtä suuri alueen eri osissa. Tämän tarkoituksena on pyrkiä estämään ilmavirtauksen oikaiseminen lyhimmän reitin kautta.

Kauppakeskus Sellon katolla käytetään koneellista tuuletusta


4 KATTOSUUNNITELMAN LAATIMINENSeuraavassa luettelossa kerrataan kattosuunnittelun lähtökohdat ja suunnitelmassa esitettävät asiat:

16

Seuraavassa luettelossa kerrataan katto-suunnittelun lähtökohdat ja suunnitel-massa esitettävät asiat:

1. Rakennuksen pohjapiirustus sekä tar-vittavat leikkaukset ja detaljit.

2. Katon korkeussuhteet.3. Vähimmäiskaltevuudet rakenteiden

taipuma huomioon otettuna.4. Räystäistä mittapiirustukset pellityk-

sineen. Räystäskorkoja määrättäessä on huomioitava jo luonnosvaiheessa ilmastointiputkien mahtuminen ra-kenteeseen.

4 KATTOSUUNNITELMAN LAATIMINEN5. Vedeneristyksen liittyminen sisäpin-

toihin.6. Vedeneristyksen liittäminen räystäs-

linjoilla ja räystäiden oikea muoto.7. Laitehuoneiden ja IV-hormien paikat

siten, ettei veden poistuminen katol-ta esty.

8. Kattokaivojen paikka, tyyppi, viemä-röinti ja veden virtausreitit katolla.

9. Rakenteelliset ja katteen liikuntasau-mat.

10. Katteen lävistykset ja niiden sijoitus (tiivistystapa ja materiaali).

11. Kermien tyyppi, laatu ja sijoituspaik-ka.

12. Lämmöneristeiden tyyppi, laatu ja sijoituspaikka.

13. Työselostus ja laatumääritykset14. Kattotyöhön liittyvät työturvallisuus-

asiat (kaidevaraukset, työjärjestelyt, ym.)

15. Katon työnaikainen suojaus sekä val-miin katon hoito ja huolto.

16. Tuulikuormat (imu)/kiinnitys

Kuva 4.1 Esimerkki vesikattopiirustuksesta

Tuuletus esitetään räystäsleikkauksissa.

5-10_Weber.indd 16 1.10.2010 11:03:37

1 Rakennuksen pohjapiirustus sekä tarvittavat leikkaukset ja detaljit.

2 Katon korkeussuhteet.3 Vähimmäiskaltevuudet rakenteiden taipuma huomioon

otettuna.4 Räystäistä mittapiirustukset pellityksineen. Räystäskorkoja

määrättäessä on huomioitava jo luonnosvaiheessa ilmastointiputkien mahtuminen rakenteeseen.

5 Vedeneristyksen liittyminen sisäpintoihin.6 Vedeneristyksen liittäminen räystäslinjoilla ja räystäiden

oikea muoto.7 Laitehuoneiden ja IV-hormien paikat siten, ettei veden

poistuminen katolta esty.

8 Kattokaivojen paikka, tyyppi, viemäröinti ja veden virtausreitit katolla.

9 Rakenteelliset ja katteen liikuntasaumat.10 Katteen lävistykset ja niiden sijoitus (tiivistystapa ja

materiaali).11 Kermien tyyppi, laatu ja sijoituspaikka.12 Lämmöneristeiden tyyppi, laatu ja sijoituspaikka.13 Työselostus ja laatumääritykset.14 Kattotyöhön liittyvät työturvallisuusasiat (kaidevaraukset,

työjärjestelyt, ym.)15 Katon työnaikainen suojaus sekä valmiin katon hoito ja huolto. 16 Tuulikuormat (imu)/kiinnitys.

Kuva 4.1 Esimerkki vesikattopiirustuksesta. Tuuletus esitetään räystäsleikkauksissa.


5 KATON YKSITYISKOHDAT5.1 KATTOKAIVOTKattokaivojen lukumäärää ja sijoitusta suunniteltaessa otetaan huomioon kai-vojen yhteistoiminnan mahdollisuus tuk-keutumien sattuessa. Jokaisessa kalte-vuuksien muodostamassa altaassa tulee olla vähintään yksi kaivo ja tämän mah-dollisesti tukkeutuessa, on veden joudut-tava johonkin muuhun kaivoon tai vesi johdetaan tarkoituksenmukaisesti seinä-linjan ulkopuolelle.

Kattokaltevuuksilla 1:40 tai loivem-milla katoilla tulee olla kattokaivoja siten, että veden virtausmatka kaivoon on mah-dollisimman lyhyt, enintään 10 m, poik-keustapauksissa 20 m.

Kattokaivo sijoitetaan siten, että kaivo voidaan luotettavasti liittää vesikaton rakenteisiin ja katteeseen. Sijoittamista 1000 mm lähemmäksi pystyrakenteita tulee välttää. Kaivon kohdalla on katto-pinnan oltava yleensä vähintään 20 mm alempana ympäristöään 1000 mm x 1000 mm suuruisella alueella. Pudotuk-sen reunat tehdään loiviksi. Kattokaivot lämmöneristetään ja tiivistetään höyryn-sululla paikallisen pintakondensaation ehkäisemiseksi. Kattokaivon poistoput-ken suositeltava halkaisija on vähintään 100 mm.

Det. 17, 18, 19 ja 20 esittävät erilaisia kattokaivoratkaisuja.

5.2 LÄPIVIENNIT JA KIINNITYKSET SEKÄ MUUT ERIKOISRAKENTEETLäpiviennit tiivistetään huolellisesti kan-tavan laatan tasolla ilmavuotojen elimi-noimiseksi. Metalliset rakenteet suoja-taan pistekorroosiolta esim. bitumisive-lyllä tai muovilla. Katolle tulevat kiinnityk-set voidaan kevyissä kiinnityksissä tehdä pintalaattaan, jota voidaan paikallisesti vahvistaa ja raudoittaa. Raskaat kiinnityk-set viedään kantavaan rakenteeseen.

17

5.1 KATTOKAIVOTKattokaivojen lukumäärää ja sijoitusta suunniteltaessa otetaan huomioon kai-vojen yhteistoiminnan mahdollisuus tuk-keutumien sattuessa. Jokaisessa kalte-vuuksien muodostamassa altaassa tulee olla vähintään yksi kaivo ja tämän mah-dollisesti tukkeutuessa, on veden joudut-tava johonkin muuhun kaivoon tai vesi johdetaan tarkoituksenmukaisesti seinä-linjan ulkopuolelle.

Kattokaltevuuksilla 1:40 tai loivemmilla katoilla tulee olla kattokaivoja siten, että veden virtausmatka kaivoon on mahdolli-simman lyhyt, enintään 10 m, poikkeusta-pauksissa 20 m.

Kattokaivo sijoitetaan siten, että kai-vo voidaan luotettavasti liittää vesikaton rakenteisiin ja katteeseen. Sijoittamista 1000 mm lähemmäksi pystyrakenteita tulee välttää. Kaivon kohdalla on katto-pinnan oltava yleensä vähintään 20 mmalempana ympäristöään 1000 mm x 1000 mm suuruisella alueella. Pudotuksen reu-nat tehdään loiviksi. Kattokaivot lämmön-eristetään ja tiivistetään höyrynsululla paikallisen pintakondensaation ehkäise-miseksi. Kattokaivon poistoputken suosi-teltava halkaisija on vähintään 100 mm.


5 KATON YKSITYISKOHDAT

5.2 LÄPIVIENNIT JAKIINNITYKSET SEKÄ MUUT ERIKOIS-RAKENTEET

Läpiviennit tiivistetään huolellisesti kan-tavan laatan tasolla ilmavuotojen elimi-noimiseksi. Metalliset rakenteet suojataan pistekorroosiolta esim. bitumisivelyllä tai muovilla. Katolle tulevat kiinnitykset voi-daan kevyissä kiinnityksissä tehdä pinta-laattaan, jota voidaan paikallisesti vah-vistaa ja raudoittaa. Raskaat kiinnitykset viedään kantavaan rakenteeseen.

Kuva 5.1 Kattokaivojen sijoitusperiaate

Kuva 5.2 Kattokaivo

5-10_Weber.indd 17 1.10.2010 11:03:37

17

5.1 KATTOKAIVOTKattokaivojen lukumäärää ja sijoitusta suunniteltaessa otetaan huomioon kai-vojen yhteistoiminnan mahdollisuus tuk-keutumien sattuessa. Jokaisessa kalte-vuuksien muodostamassa altaassa tulee olla vähintään yksi kaivo ja tämän mah-dollisesti tukkeutuessa, on veden joudut-tava johonkin muuhun kaivoon tai vesi johdetaan tarkoituksenmukaisesti seinä-linjan ulkopuolelle.

Kattokaltevuuksilla 1:40 tai loivemmilla katoilla tulee olla kattokaivoja siten, että veden virtausmatka kaivoon on mahdolli-simman lyhyt, enintään 10 m, poikkeusta-pauksissa 20 m.

Kattokaivo sijoitetaan siten, että kai-vo voidaan luotettavasti liittää vesikaton rakenteisiin ja katteeseen. Sijoittamista 1000 mm lähemmäksi pystyrakenteita tulee välttää. Kaivon kohdalla on katto-pinnan oltava yleensä vähintään 20 mmalempana ympäristöään 1000 mm x 1000 mm suuruisella alueella. Pudotuksen reu-nat tehdään loiviksi. Kattokaivot lämmön-eristetään ja tiivistetään höyrynsululla paikallisen pintakondensaation ehkäise-miseksi. Kattokaivon poistoputken suosi-teltava halkaisija on vähintään 100 mm.


5 KATON YKSITYISKOHDAT

5.2 LÄPIVIENNIT JAKIINNITYKSET SEKÄ MUUT ERIKOIS-RAKENTEET

Läpiviennit tiivistetään huolellisesti kan-tavan laatan tasolla ilmavuotojen elimi-noimiseksi. Metalliset rakenteet suojataan pistekorroosiolta esim. bitumisivelyllä tai muovilla. Katolle tulevat kiinnitykset voi-daan kevyissä kiinnityksissä tehdä pinta-laattaan, jota voidaan paikallisesti vah-vistaa ja raudoittaa. Raskaat kiinnitykset viedään kantavaan rakenteeseen.


Kuva 5.2 Kattokaivo

5-10_Weber.indd 17 1.10.2010 11:03:37


Kuva 5.2 Kattokaivo


6 ILMASTOINTIPUTKET LECA® SORAKATOSSAKevytsorakerroksessa on helppo viedä ilmastointiputkia. Kantavan rakenteen läpivientien ilmatiiveyteen on kiinnitet-tävä eritystä huomiota. Mahdollisten ilmavuotojen kuljettama kosteusmäärä saattaa olla erittäin suuri ja paikallinen. Läpivientien kohdalla myös höyrynsulun tiiveys tulee varmistaa.

Kun eristeenä on pelkkää kevytsoraa eristetään putket 50 mm paksuisella alu-miinifoliopintaisella villaeristeellä. Yhdis-telmärakenteissa, levyeristeen yläpuo-lella olevan kevytsoran lämpötila laskee. Silloin myös ilmastointiputket tulee eris-tää paremmin, 100 mm:n eristeellä. Ilman eristystä jätettävät metalliputket kääri-tään 0,2 mm muovikelmulla.

Kun ilmastointiputken ympärillä on 150 mm pelkästään kevytsoraa saavute-taan REI 60 paloluokka. Kevytsora on pala-maton materiaali. Kevytsorakerroksen tuuletus katkeaa usein paksujen ilmas-tointiputkien kohdalla. Ilmastointiputkien väliin tulee jättää vähintään 100 mm rako, jotta kevytsora täyttää myös putkien ala-puolisen tilan.

Kaikki esteet, myös pienet putket kevytsorakerroksessa vähentävät tuule-tusta, ovat vastuksia ilman kululle. Jos putken ja katelaatan väliin jää vähin-tään 100 mm:n vapaa väli niin tuuletus toimii, mutta virtauksen heikkeneminen on huomioitava kohdan 3.7.5 mukaisesti. Jos ilmastointiputkia tulee paljon samalle

alueelle esimerkiksi ilmastointikonehuo-neen viereen niin kevytsorakerroksen tuuletus voidaan varmistaa yksittäisellä alipainetuulettimella.

Ennen ilmastointiputkien asennusta tehdään holville TL2 mukainen höyryn-sulku.

Käytettäessä yhdistelmärakennetta esim. EPS ja kevytsora niin EPS levyt on helpompi asentaa ennen ilmastointiput-kien asennusta. Tällöin on huolehdittava, etteivät levyeristeet pääse kastumaan.

Kuva 6.1 Ilmastointi- ja viemäriputkia katolla ennen kevytsotsoran asennusta.


7 TASAKATTOJEN KORJAUS- JA LISÄLÄMMÖNERISTÄMINENVanhojen tasakattojen yleisin ongelma on kallistusten puuttuminen, jolloin vesi ei poistu katolta ja vedeneristeet ovat voineet vaurioitua esim. katolle jäävän veden jäätyessä. Vanhoja tasakattoja muutetaan turhan usein harjakatoiksi, jos katto ei toimi. Harjakatolla on omat ongelmansa ja se on kallis toteuttaa. Tasa kattoiseksi suunnitellun rakennuk-sen muuttaminen harjakattoiseksi antaa usein arkkitehtonisesti huonon lopputu-loksen, joka ei sovi ympäristöönsä. Har-jakatto tuo etenkin tiheään rakennetulla alueella mukanaan mm. lumiongelmat. Useimmiten vanhan tasakaton korjaus voidaan tehdä helposti ja edullisesti lisäämällä kattokallistuksia ja uusimalla vedeneristeet. Samalla saadaan katolle lisälämmöneristys. Lopputulos on vähin-tään yhtä hyvä kuin harjakattoremontti, mutta talon ulkonäköön ei puututa.

Vanha kattorakenne ja vaurion syyt on selvitettävä ennen korjausta. Tärkeää on tutkia vanhojen lämmöneristeiden kunto ja mahdollinen märkien eristeiden pois-taminen. Kantavien rakenteiden kunto ja kantavuus on myös tutkittava.

Ohessa on periaatekuva (kuva 7.1) katon korjauksesta. Korjauksessa korote-taan räystäitä tarpeellisten kallistusten aikaansaamiseksi.

Lisäkallistukset tehdään Leca® soralla, joka toimii samalla lisälämmön eristeenä. Oikeaan kaltevuuteen muotoillun Leca® sorakerroksen päälle asennetaan kova eristyslevy. Levy kiinnitetään Leca® sora-kerroksen läpi vanhaan rakenteeseen. Uudet veden eristeet asennetaan villale-vyjen päälle. Kova eristyslevy kiinnite-tään kevytsorakerroksen läpi mekaani-sesti vanhaan alusrakenteeseen.

Villalevyjen tilalla voidaan käyttää

myös Leca® sorabetonisia katelaattoja. Menetelmän etuna on myös se, että vanhaa katetta ei tarvitse poistaa. Työ voi-daan tehdä lähes suojauksitta. Rakenne-tyyppi YP 12 esittää periaatetta vanhan kevytsorakaton päälle tehtävästä lisäläm-möneristyksestä ja kallistuksen korjauk-sesta.

19

Vanhojen tasakattojen yleisin ongelma on kallistusten puuttuminen, jolloin vesi ei poistu katolta ja vedeneristeet ovat voi-neet vaurioitua esim. katolle jäävän veden jäätyessä. Vanhoja tasakattoja muute-taan turhan usein harjakatoiksi, jos katto ei toimi. Harjakatolla on omat ongelman-sa ja se on kallis toteuttaa. Tasakattoiseksi suunnitellun rakennuksen muuttaminen harjakattoiseksi antaa usein arkkitehto-nisesti huonon lopputuloksen, joka ei so-vi ympäristöönsä. Harjakatto tuo etenkin tiheään rakennetulla alueella mukanaan mm. lumiongelmat. Useimmiten vanhantasakaton korjaus voidaan tehdä helpostija edullisesti lisäämällä kattokallistuksia ja uusimalla vedeneristeet. Samalla saadaan katolle lisälämmöneristys. Lopputulos onvähintään yhtä hyvä kuin harjakatto-remontti, mutta talon ulkonäköön ei puu-tuta.

Vanha kattorakenne ja vaurion syyt on selvitettävä ennen korjausta. Tärkeää on tutkia vanhojen lämmöneristeiden kunto ja mahdollinen märkien eristeiden pois-taminen. Kantavien rakenteiden kunto ja kantavuus on myös tutkittava.

Ohessa on periaatekuva (kuva 7.1) ka-ton korjauksesta. Korjauksessa korote-taan räystäitä tarpeellisten kallistusten aikaansaamiseksi.

Lisäkallistukset tehdään Leca® soral-la, joka toimii samalla lisälämmöneris-teenä. Oikeaan kaltevuuteen muotoillun Leca® sorakerroksen päälle asennetaan kova vuorivillaeristyslevy. Levy kiinnite-tään Leca® sorakerroksen läpi vanhaan rakenteeseen. Uudet vedeneristeet asen-netaan villalevyjen päälle. Kova vuorivilla-levy kiinnitetään kevytsorakerroksen läpi mekaanisesti vanhaan alusrakenteeseen.

Villalevyjen tilalla voidaan käyttää myös Leca® sorabetonisia katelaattoja. Mene-telmän etuna on myös se, että vanhaa ka-tetta ei tarvitse poistaa. Työ voidaan teh-dä lähes suojauksitta. Rakennetyyppi YP 12 esittää periaatetta vanhan kevytsora-katon päälle tehtävästä lisälämmöneris-tyksestä ja kallistuksen korjauksesta.

7 TASAKATTOJEN KORJAUS- JA LISÄLÄMMÖNERISTÄMINEN

Kuva 7.1 Periaatepiirros tasakaton kallistusten lisäämisestä ja lisälämmöneristämisestä

5-10_Weber.indd 19 1.10.2010 11:03:40

Kuva 7.1 Periaatepiirros tasakaton kallistusten lisäämisestä ja lisälämmöneristämisestä.


8 VIHERKATOT Viherkattojen rakentaminen on mahdol-lista myös Suomessa. Kattopinnat voi-daan hyödyntää viheralueina etenkin tiheästi rakennetuilla alueilla. Paitsi, että viherkatot kaunistavat maisemaa, ne tar-joavat myös huomattavia taloudellisia ja ekologisia hyötyjä.

Viherkatto voidaan rakentaa sekä uuteen että vanhaan rakennukseen. Samoilla rakenteilla voidaan viheriöidä pihakannet ja parkkihallienkatot. Viherka-tolle voidaan sijoittaa esim. työpaikkakah-vio, työntekijöiden virkistyspaikka, lasitettu viherhuone, lasten leikkikenttä, taloyhtiön virkistyspaikka jne. Kun kattopintoja käyte-tään oleskelutiloina, ne varustetaan asian-mukaisilla suojakaiteilla.

Viherkatot jaetaan RT 85-11203 kortin mukaan neljään päätyyppiin kasvillisuuden mukaan:

• Maksaruohokatto • Niitty- / ketokatto • Heinäkatto • Kattopuutarhaa

Liitteenä olevassa rakennetyyppiluette-lossa on esitetty viherkatorakennetyyppi(YP 14).

Taloudelliset näkökohdat– asuin- ja elinympäristön paraneminen– katon eliniän pidentyminen– viherkerros suojaa vesikatetta ja kattorakenteita uv-säteilyltä ja mekaaniselta rasitukselta– lämmöneristyksen paraneminen • viherkerros toimii talvella lisälämmöneristeenä, kesällä pitää rakennuksen sisätilat viileämpinä– lämpötilan vuorokausivaihteluiden tasaaminen– keväällä tavallisen katon pintalämpötilat vaihtelevat -20°C – +60°C ja viherkaton -10°C – +20°C– lisätilaa oleskelulle– kiinteistön arvonnousu

Ekologiset näkökohdat– pienilmaston paraneminen– kaupunki-ilmaston paraneminen • kosteuttaa ilmaa, sitoo pölyä ja saastehiukkasia– melun väheneminen • äänenvaimennus ulkotiloihin 3 dB, sisätiloihin 8 dB– vesivalumat vähenevät– viherkatto sitoo sadevedestä 70 – 90 %, joka haihtuu takaisin ilmaan– vähentää sadevesiviemäreiden kuormitusta– uutta elintilaa kasveille, eläimille ja ihmisille

Kuva 9.1 Viherkatto


Rakennekerrokset:• Kantava rakenne pitää suunnitella huomioiden

viherkattorakenteista tulevat ylimääräiset kuormat.• Paras alusta ja eriste viherkatolle on hyvin

kuormitusta kestävä, tuulettuva Leca® sorakatto. • Leca® soran päälle asennetaan Leca® katelaatat tai

valetaan ohut betonilaatta.• RT korttien mukaisessa VIHVE tuoteluokittelussa

vaaditaan vedeneristeeksi 3 bitumikermiä ja juurisuojakermi, kun katon kaltevuus 1:20 – 1:80.

• Salaojituskerros 30–200 mm. Tehdään esimerkiksi Leca® soralla KS 420K.

• Suodatinkangas• Kattomulta 30–500 mm tulevan kasvillisuuden

mukaan. Erityisesti katto-olosuhteisiin kehitetty, kevyt ja hyvin kosteutta pidättävä multaseos, jota kevennetty esim, Leca® soralla.

• Kasvillisuus erillisen vihersuunnitelman mukaan

Tarkempia ohjeita viherkattojen rakenteista INFRA 46-710153, RT 85-11205

Viherkerros parantaa katon lämmön eristävyyttä ja pienentää täten rakennuksen lämmitysenergian tarvetta. Katon varsinaista lämmöneristyskerrosta ei kuitenkaan saa ohentaa viherkaton ansioista. Jos viher-kerrosta käytettäisiin varsinaisena lämmöneristys-kerroksena, kasvien juurien lämpötila talvella olisi liian korkea, jolloin monet kasvit talvehtisivat huonosti.

Rakennekerrokset:

1. Kantava rakenne2. Höyrynsulku, kumibitumikermi3. Leca® sora lämmöneriste, tuuletettu4. Leca® katelaatta tai betonilaatta5. Vedeneriste bitumikermi 3 kerrosta6. Juurisuojakermi, mekaaninen suojakerros7. Salaojituskerros, esim. Leca® sora8. Suodatinkangas9. Kattomulta10. Kasvillisuus vihersuunnitelman mukaan1

2

3

4

56

78

910

Viherkatto Norjassa, jossa on käytetty Leca® soraa


9 ASENNUS JA TILAUSOHJEETLeca® sorakaton toteutustyö on varsin nopeaa. Katto saadaan nopeasti vedenpitävään kuntoon. Työn nopeus ja Leca® soran hyvä kosteudenkestävyys mahdollistavat katon tekemisen myös talviolosuhteissa. Leca® sorakaton toteutus kannattaa teettää kokemusta omaavalla kattourakointiliikkeellä.

Mm. pintabetonilaatan valutyö Leca® soran päälle vaatii ammattitaitoa, jotta laatasta tulee tarpeeksi ohut kauttaaltaan. Leca® sora on helppo asentaa myös sääsuojassa oheisten kuvien mukaisesti.

Leca® soran tiivistäminenLeca® soraa ei kattorakenteissa tarvitse erikseen tiivistää. Leca® soraa asennettaessa on varmistettava kuitenkin ettei eriste-kerrokseen jää tyhjiä onkaloita tai löyhiä kohtia. Erityisesti ilmas-tointiputkien alle ja väleihin jää helposti tyhjää.

Ilmastointiputkien alustat ja välit sullotaan huolellisesti täy-teen kun noin puolet Leca® sorasta on asennettu. Sullonnan jäl-keen asennetaan loppu kerrospaksuudesta.

Huolellisella asentamisella saavutetaan yhtenäinen tiiviys. Näin mahdollinen tasainen painuma on alle 1 %. (n. 10 mm).

Kuvasarja 9.1. Kevytsorakaton asennus

Höyrysulku asennetaan puhdistetun ontelolaatan päälle.

Kevytsora valutetaan nostolaatikosta ja tasataan korkorimojen avulla suunniteltuihin paksuuksiin.

Leca® sora on helpo valuttaa sääsuojaan "kärsällisellä" nosto-laatikolla.

1

3

5

Tuuletusaukko räystäsrakenteessa.

2

Kevytsoran tasaus tehdään linjaarilla korkorimojen mukaan.

4


Kevytsoran päälle valettu betonilaatta.

Bitumikermit asennetaan pintabetonin tai katelaattojen päälle.

Leca® soran tilausLeca® sora toimitetaan työmaalle Kuusankosken Leca® soratehtaalta yleensä täysperävaunullisilla rekoilla. Täyteen kuormaan mahtuu n. 100–140 m3.

Autoissa on mukana n. 5 m3 suuruinen nostolaatikko, jolla nosturi nostaa Leca® soran katolle. Ensimmäisellä nostolla nosto-laatikko on täynnä kevytsoraa. 5m3 kevytsoraa sekä laatikon oma paino on yhteensä n. 2 tonnia. Lähes kuiva kevytsora pölyää, joten suojaimien käyttö on suositeltavaa. Keveytensä ansiosta Leca® soran nosto sujuu nopeasti ja täyden kuorman purkuaika on n. 1,5–3 h. Leca® soraeriste toimitetaan suoraan tehtaalta työmaalle ja asennetaan saman tien paikalleen. Leca® sora ei vaadi välivarastointia työmaalla, joka myös on yksi kustannussäästö.

Kärsällisen nostolaatikon tyhjentäminen sääsuojassa on helppoa. Leca® sora asennettuna sääsuojassa.

6 7

9

11

Ohut (20–40 mm) betonilaatta valetaan katteen alustaksi kevytsoran päälle. Kevytsoran ja betonin välissä käytetään suodatinkangasta tai sitkeää paperia.

Vedeneristeen alusta voidaan tehdä betonilaatan sijasta ladottavilla Katelaatoilla.

8

10


Internetsivuiltamme www.leca.fi löytyvät mallisuunnitelmat ovat A4-kokoisia ja jokaisesta mallista on saatavissa dwg-tiedoston lisäksi pdf-tiedosto selailua varten sekä ilmaisella katseluohjelmalla (Autodesk Express Viewer) selattava dwf-tiedosto. Suunnitelmat on tallennettu Weberin aineistopankkiin, jossa niitä voidaan selailla ja josta niitä voidaan tarvittaessa tallentaa myöhempää jatkosuunnittelua varten. Suunnitelmat ovat ohjeellisia ja niiden soveltamisesta rakennuskohteeseen vastaa rakennesuunnittelija.

F410107 YP7

F410104 YP4F410101 YP1 F410105 YP5

F410106 YP6

F410102 YP2 F410103 YP3

F410108 YP8

10 LECA®KEVYTSORAKATOT, RAKENNETYYPIT

F410101 YP1 Katealustana kevytsorabetonilaatoitusF410102 YP2 Katealustana betonilaattaF410103 YP3 Katealustana kevytsorabetonilaatoitus, SuojakiveysF410104 YP4 Katealustana betonilaatta, SuojakiveysF410105 YP5 Katealustana kevytsorabetonilaatoitus, EPS lisälämmöneristeF410106 YP6 Katealustana betonilaatta, EPS lisälämmöneristeF410107 YP7 Katealustana kevytsorabetonilaatoitus, PUR lisälämmöneristeF410108 YP8 Katealustana betonilaatta, PUR lisälämmöneristeF410109 YP15 Katealustana kevytsorabetonilaatoitus, Mineraalivilla lisälämmöneristeF410110 YP9 Katealustana betonilaatta, Teräsbetoninen pintalaattaF410111 YP10 Katealustana betonilaatta, Betonilaatoitus tai betonikiveysF410112 YP11 Katealustana betonilaatta, Betonilaatoitus tai betonikiveysF410113 YP12 Vanhan kevytsorakaton päälle tehtävä kallistuksen korjaus, Kermieriste ilman suojakiveystäF410114 YP14 Luonnonmukainen Viherix-katto

F410109 YP15 F410110 YP9

F410112 YP11F410111 YP10 F410113 YP12 F410114 YP14



F410204 DET04F410201 DET01 F410205 DET05F410202 DET02 F410203 DET03

11 LECA®KEVYTSORAKATOT, RAKENNEYKSITYISKOHDAT

F410201 DET01 Betoniulkoseinä, Ei-tuulettuva räystäsF410202 DET02 Betoniulkoseinä, Tuulettuva räystäs, tuuletusventtiiliF410203 DET03 Betoniulkoseinä, Ei-tuulettuva räystäsF410204 DET04 Muurattu julkisivu, Tuulettuva räystäsF410205 DET05 Betoniulkoseinä, Tuulettuva räystäs, tuuletusventtiiliF410206 DET06 Betoniulkoseinä, Tuulettuva räystäs, Betonilaatat tai betonikiveysF410207 DET07 Betoniulkoseinä, Tuuletettu räystäs, Betonilaatat tai betonikiveys, kaidetolpan kiinnitysF410208 DET08 Betoniulkoseinä, Ulkoneva räystäsF410209 DET09 Muurattu julkisivu, Ulkoneva räystäsF410210 DET10 Vastepellin kiinnitysvaihtoehtojaF410211 DET11 AlipainetuuletusputketF410212 DET12 Pistemäiset alipainetuuletusputketF410213 DET13 Betoniulkoseinä, RintalaiteF410214 DET14 IV-konehuoneen ulkoseinä, Tuuletettu rintalaiteF410215 DET15 Betoniulkoseinä, Tuuletettu rintalaite


F410211 DET11 F410212 DET12 F410214 DET14 F410215 DET15F410213 DET13


Piirustukset ovat ohjeellisia. Piirustusten soveltuvuudesta rakennuskohteeseen vastaa suunnittelija.

Leca® valuharkkoseinärakenteetLeca® Valuharkko LVH-250Terästen mitoitus (ei mitoitustaulukoiden mukainen)

F31 22 23d

01.04.2016

F312223d

Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy/LecaSTRÖMBERGINKUJA 2 (PL 70)00380 HELSINKIPUH. 010 44 22 00



F410216 DET16 Avattava kattoikkuna, (poistumistie/savunpoisto)F410217 DET17 Kattokaivo, betonialusta, Vedenpoistoputki yläpohjan läpiF410218 DET18 Kattokaivo, vanerialusta, Vedenpoistoputki yläpohjan läpiF410219 DET19 Kattokaivo, betonialusta, Vedenpoistoputki Leca® kerroksessaF410220 DET20 Kattokaivo, vanerialusta, Vedenpoistoputki Leca® kerroksessa

Saint-Gobain Rakennustuotteet OyPL 70 (Strömberginkuja 2)00381 HelsinkiPuhelin 010 44 22 00Telekopio 010 44 22 295www.leca.fi

A Saint-Gobain brand

Tilaukset ja toimituksia koskevat kysymyksetAsiakaspalvelukeskusJälleenmyyjät, puhelin 010 44 22 11Rakennusliikkeet ja urakoitsijat puhelin 010 44 22 313telekopio 010 44 22 [email protected] ja rakennustarvikeliikkeet

kevytsora- katot

Documents