UUDISTUNUT LEHTI,

OLE HYVÄ!

TUNUT TTTTTTTT

KESKINEN & TOIVONEN: Kumppanuus Paperinkeräyksen kanssa jatkuu sukupolven- vaihdoksen yli.

OPTIMOINTIA Kokonaiskustannus

ratkaisee. Paperinkeräys Oy:n asiakaslehti

“Kierrätystä on yksinkertaisesti tehtävä, muuta vaihtoehtoa ei ole.”

“Kiertotalous ymmär-retään Suomessa yhä helposti pelkkänä jäte-huoltokysymyksenä.”

6

8

2 14/

- Seppo Tokola, Tokmanni

- Pasi Rinne, Gaia

YHTEISTYÖLLÄ IHMEISIIN Sitä mukaa kuin Tokmanni kasvaa, kierrätys senkuin lisääntyy.

12

15JÄTEHUOLTO JO RAKENNUS-SUUNNITTELUUN”Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.”

10

- Jaana Viik, Technopolis

ous ymmär-omessa yhä elkkänä jäte-ymyksenä.”

15

uormalava kehitettiin aikoinaan armeijan logistiikka-

ongelmien ratkaisuksi. Toisen maailmansodan jälkeen

ylijäämämateriaalit piti saada tehokkaasti siviilikäyt-

töön ja jälleenrakentamiseen. Siinä oli oiva paikka

uudelle tuotteelle.

KUORMALAVAN NYKYMUOTO on lähes sama kuin aikoinaan. Valmistus-

materiaalit vaihtelevat eri puulajeista teräkseen, alumiiniin, muoviin,

pahviin ja näiden erilaisiin

yhdistelmiin. Yleisimmät ja

tunnetuimmat ovat EUR- ja

FIN-lavoja. Kuormalava on

lujuudeltaan huippuluokkaa ja

kestää jopa tonnin painolastin.

Lavat ovat useimmiten korjat-

tavissa ja palautuvat

uudelleenkäyttöön

useita kymmeniä kertoja elinkaarensa aikana. Teollisuu-

den ja kaupan toivomuksesta logistiikassa ovat yleisty-

neet myös vuokrattavat kuormalavat. Niiden käyttö-

kunnosta ja kierrätyksestä vastaa kannan omistava

taho. Vuokralavojen kierto on nopeaa, ja vuokraaja

pystyy tarjoamaan aina riittävän määrän lavoja

pakkaajille.

KUORMALAVOJEN KIERRÄTYS JA VUOKRAUS ovat esimerkillinen tapa välttää jätteen

syntymistä. Suomessa kierrätetään vuosittain

noin 13 miljoonaa kuormalavaa. Se vastaa noin

320 000:ta tonnia pakkausjätettä. Koko lava-

määrästä uudelleenkäytetään noin 75 prosenttia,

korjattuna kierrätetään 15 prosenttia ja loppu

päätyy energiaksi.

ENCORE KUORMALAVAPALVELU kierrättää kym-

menesosan koko maan lavakannasta. Kuormalava-

keskuksemme Nurmijärven Klaukkalassa on

mer kittävästi tehostanut toimintaansa ja nostanut

toimitusvarmuuttamme pakkausmateriaalitoimit-

tajana. Olemme uusien valtakunnallisten asiakkai-

demme ja kumppaneidemme kanssa parantaneet

standardi- ja vuokralavojen kiertonopeuksia ja logis-

tiikkaa. Tämä näkyy kilpailukykyisinä toimitusehtoina.

HYVÄÄ LOPPUVUOTTA!

K

TYÖ SIIRTYY ISÄLTÄ POJALLETamperelaiset keräys-yhtiöt ovat sukupolven-vaihdoksen kynnyksellä.

KYÖSTI PÖYRYpäätoimittaja, toimitusjohtaja,Paperinkeräys Oy

Julkaisija: Paperinkeräys Oy, PL 143, Porkkalankatu 20 a A, 00180 Helsinki, www.paperinkerays.fi, asiakaspalvelu@paperinkerays.fiPäätoimittaja: Kyösti PöyryToimitusneuvosto: Paperinkeräys: Karel Nieminen, Jaana Jäppinen, Kari Lehtinen, Harri Lehtonen. Zeeland: Sirpa Alhava, Miikka Leinonen, Lotta Vaija. Toimitus ja ulkoasu: Zeeland Kannen kuva: Heidi-Hanna KarhuRepro: Aste Helsinki Oy Paino: SP-Paino Oy Painosmäärä: 20 800 kpl Paperi: G-Print 130 g ISSN 1798-1607 (painettu), ISSN 1798-1700 (verkkojulkaisu). Osoitteen- ja tilausmuutokset: www.paperinkerays.fi, asiakaspalvelu@paperinkerays.fi tai 09 228 191Kierrossa ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. Seuraava numero ilmestyy toukokuussa 2015. Aikakauslehtien liiton jäsen. Valmistettu paperista, jolle on myönnetty EU-ympäristömerkki, rek.nro FI/11/001

PÄÄKIRJOITUS

JÄTEHUOLTO RAKENNUS-SUUNNITTELUUN Paperinkeräys on mukana Technopoliksen laajennuk-sessa alusta asti.

TOKMANNI KASVAA, KIERRÄTYS LISÄÄNTYYTokmannilla tehokas kierrätys nähdään ainoana vaihtoehtona.

EI KULJETUSTA VAAN LOGISTIIKKAAPaperinkeräys säästää kustannuksia ja ympäristöä optimoinnilla.

CASE

INFOGRAFIIKKA

6

“JÄTTEEN SYNNYN EHKÄISYÄ PARHAIMMILLAAN.”

“90 % KUORMALA-VOISTA UUDELLEEN-KÄYTETÄÄN JA VAIN KYMMENESOSA PÄÄ-TYY ENERGIAKSI.”

CASE

CASE

10

12

8

2

ÄLÄ MAKSA TYHJÄSTÄ!

ESPOOLAINEN CLEANTECH-YHTIÖ ENEVO toimii yhteistyössä muun

muassa Paperinkeräyksen kanssa. Enevon kehittämä jätehuollon

logistiikan optimointipalvelu perustuu älykkäisiin sensoreihin.

Ne mittaavat erilaisten keräyssäiliöiden täyttöastetta ja lähettävät

langattomasti tietoa Enevon palvelimelle. Tiedon perusteella pystytään

määrittämään kullekin keräyssäiliölle kustannusten ja ympäristön

kannalta optimaalinen tyhjennysväli. Optimointiin kuuluu myös

keräysautojen kuljetusreittien suunnittelu.

TARVEPOHJAINEN KERÄYS takaa sen, että keräysastioita ei tyhjennetä

turhaan. Keräysauto ajaa pihaan vain täysien säiliöiden takia. Palvelu on

suunnattu erityisesti jäte- ja kierrätysyrityksille, kunnille ja kaupungeille.

Enevolla on asiakkaita 25 maassa, ja sen sensoreita on asennettu jo

tuhansia.

PAPERINKERÄYKSELLÄ ON OLLUT ENSIVAIHEESSA käytössään 128

sensoria, pääosin itäisellä Uudellamaalla. Sensorien käytön myötä

aluekeräyspisteet ovat pysyneet siistimpinä, koska keräysastioiden

tyhjennystarpeet ovat aiempaa paremmin ennakoitavissa. Hyvien

ensikokemusten perusteella Paperinkeräys on hankkinut tänä

syksynä lisää sensoreita. Nyt niiden lukumäärä on yhteensä lähes

500 kappaletta.

Sensoreiden avulla voidaan mitata keräyssäiliöiden täyttöastetta. Optimaalinen tyhjennysväli määritellään langattomasti.

Varmista, että keräyspalvelua hankkiessasi saat tarjouksen täysien astioiden tyhjentämisestä, et turhista tyhjennyskäynneistä.

JÄTEHUOLTOA VOIDAAN OPTIMOIDA SENSORIEN AVULLA

12

KATSO myös infografiikka tiedolla johdetusta jätehuollosta sivuilta 8–9!

LUE Kyösti Pöyryn blogista, miltä

näyttää tulevaisuuden jätehuolto:

paperinkerays .fi

3

Asetus biohajoavan jätteen sijoittamisesta kaatopaikalle astuu voimaan 1.1.2016. Rajoitukset koskevat yli 10 prosenttia orgaanista ainesta sisältävää jätettä.

Suomalaiskotien laatikoiden uumeniin on jäänyt jopa yli kymmenen miljoonaa käytettyä matkapuhelinta.

SER-tuottajayhteisö ry arvioi, että suo-malaiset kierrättävät alle 15 prosenttia vanhoista kännyköistään. Ostamme vuosittain yli 1,5 miljoonaa matkapu-helinta, joten virallisen kierrätysverkon kautta kierrätykseen päätyy vain runsaat 200 000 kapulaa. Lähde: HS ja SER-tuottajayhteisö 18.9.

Suomalaiset kierrättävät vain murto-osan vanhoista kännyköistään.

VTT ennustaa sähköautojen läpimurtoa Suomessa vuodeksi 2020.

Vuonna 2020 teillämme kulkee uusiutuvaa ener-giaa, sähköä ja vetyä sekä kestäviä biopolttoaineita käyttäviä vähäpäästöisiä ajoneuvoja, näkee VTT TransSmart-visiossaan.

Tehokkuutta heijastavassa liikenteessä yhdistyvät kestävät energialähteet, kehittynyt teknologia, turval-lisuus, korkea palvelutaso, liikkumisen vaihtoehdot ja uudet toimintatavat. Lähde: Kauppalehti 17.6.

12

24/710%

Suomessa vanhenee vuosittain yli puoli miljoonaa tietokonetta. Valtaosa koneista menee suoraan elektroniikkaromuksi, mutta noin viidesosa päätyy käytettyjä koneita välittävien yritysten kautta uudelleen käyttöön. Yritysten käytössä olleissa koneissa on usein vielä paljon käyttöikää jäljellä. Lähde: Satakunnan Kansa 21.7.

Aika on rahaa. Siksi Vantaan Viinikkalan tuotantoyksikköön

on Paperinkeräyksen luotto-kuljettajilla pääsy ympäri

vuorokauden, viikon jokaisena päivänä.

1 / 5

Ilman ja veden saastuminen, kemikaalien vaikutukset terveyteen sekä jätemäärän lisääntyminen ovat EU-kansalaisten suurimpia ympäristöön liittyviä huolenai-heita, kertoo syksyn Eurobarometri.

Talouskriisi ei näytä vaikuttaneen ympäristöasenteisiin kielteisesti.

Kyselyn mukaan 95 % eurooppalaisista pitää ympäris-tönsuojelua tärkeänä. 85 % ajattelee, että hänellä itsel-lään voi olla rooli ympäristönsuojelussa. Lähes kolme neljästä lajittelee jätteensä, ja yli puolet on vähentänyt energiankulutustaan.

Kolme neljäsosaa oli myös valmiita maksamaan ympäristöystävällisistä tuotteista enemmän, ja lähes yhtä moni uskoi, että ympäristönsuojelu voi kohentaa talouskasvua.

Suomalaiset olivat huolestuneimpia ilmansaasteista. Lähes 90 % suomalaisista olisi valmis maksamaan ympäristöystävällisistä tuotteista enemmän. Vajaat kolme neljäsosaa uskoi pystyvänsä vaikuttamaan ympäristönsuojeluun, mikä on EU:n keskitasoa alhai-sempi osuus.

Eurobarometrit ovat Euroopan komission kyselytutki-muksia. Lähde: Eurobarometri 2014, 17.9.

Lähes kolme neljästä EU-kansalaisesta lajittelee jätteensä

LAATIKOISSAMME LOJUU JOPA 10 MILJOONAA KÄNNYKKÄÄ

VTT haluaa Suomen kestävän liikenteen mallimaaksi 2020 mennessä

Kuv

a: V

olks

wag

en

Kuv

a: S

hutt

erst

ock

Vain viidennes vanhoista tietokoneista päätyy uudelle käyttäjälle

4

”Jätehuolto on avain-asemassa

rakennettaessa kiertotaloutta,

jossa yhden hylkäämä tavara

on toisen raaka-aine.”

Syväkeräyssäiliön tyhjennys meneillään.

Pirkanmaan Jätehuolto Oy juhli 20-vuotista taivaltaan elokuussa. Yhtiön omistavat 17 lähiseudun osakaskuntaa. Historiansa aikana Pirkanmaan Jätehuolto on kehittynyt paljon.

”Teemme töitä sen eteen, että yhtiö kehittyy 20 seuraavan vuoden aikana vielä enemmän. Jätehuolto on avainasemassa rakennettaessa kiertotaloutta, jossa yhden hylkäämä tavara on toisen raaka-aine. Pirkanmaan Jätehuollon pitää olla etujoukoissa kehitettäessä kestä-vän jätehuollon ratkaisuja ihmisten ja ympäristön parhaaksi”, kiteytti juhlaseminaarissa yhtiön hallituksen puheenjohtaja Oras Tynkkynen.

Valtamerien muoviroskista kärsii yli 100 eläinlajia, Suomen ympäristö-keskus Syken meritutkija Outi Setälä kertoo. Suurinta haittaa roskista on linnuille ja merikilpikonnille, jotka erehtyvät luulemaan muovijätettä ruuaksi.

Valtameriin päätyy joka vuosi miljoonia tonneja muovijätettä. Tyynenmeren jätepyörrettä pidetään suurimpana, ja sen on arvioitu olevan kooltaan kaksi kertaa Suomen kokoinen. Lähde: Savon Sanomat 4.8.

YRITYKSET SÄÄSTÄISIVÄT MILJARDEJA TOISTENSA JÄTTEITÄ HYÖDYNTÄMÄLLÄValtio etsii teollisuusyrityksiä, jotka voisi-vat säästää symbioosilla suuriakin sum-mia. Motiva ja Sitra tekevät yhteistyötä saattaakseen yhteen sivutuotteet tai jätteet ja toisaalta yritykset, jotka voivat hyödyntää niitä. Hyötyjiä ovat Motivan mukaan sekä ympäristö että yritykset, jotka säästävät rahaa. Uutta liiketoimin-taakin on tarkoitus löytää. Lähde: Yle 26.9.

12

”Myymme ja ostamme sekä uusia että käytettyjä FIN-, EUR- ja kertakuormala-voja. Otimme lokakuun alussa käyt-töön uuden kuormalavojen lajittelu- ja korjauslinjaston ja lavojen koneellisesti tapahtuva käsittely lähes tuplaantui. Samalla standardilavojen korjauskapasi-teetti kasvoi kolmanneksen. Pystymme nyt käsittelemään pelkästään eurolavoja noin miljoona kappaletta vuodessa, joten investointi antaa mahdollisuuden jatkaa liiketoiminnan reipasta kasvua”, sanoo liiketoimintapäällikkö Petteri Paananen Paperinkeräykseltä.

Kaikki vastaanotetut kuormalavat tarkastetaan. Rikkinäiset EUR ja FIN lavat korjataan standardin mukaisesti ja korjauskelvottomat lavat murskataan ja toimitetaan energiahyödynnettäväksi polttolaitoksille. ”Vuokralavapalvelua kehitämme aktiivisesti. Lähiaikoina mark-kinoille on tulossa muun muassa uusia lavatyyppejä”, Paananen kertoo.

Pirkanmaan Jätehuolto 20 v.

TYYNIMERI ON MAAILMAN SUURIN KAATOPAIKKAK

uva:

Shu

tter

stoc

k

Kuv

a: P

irkan

maa

n Jä

tehu

olto

Oy

KLAUKKALASSA TOIMIVASSA KUORMA-LAVA KESKUKSESSA KÄSITELLÄÄN YLI MILJOONA LAVAA VUODESSA.

5

ORAS TYNKKYNENhallituksen puheenjohtaja

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

reffit on sovittu Tampereen Hankkioon Paperinke-räyksen tuotantoyksikköön. Ensin pihaan kaartaa Keskisen kuljetus ja keräys Oy:n auto, pian sen viereen pysäköi Keräyspaperi Kari Toivonen Oy – molemmat aamupäivän työrupeaman jälkeen ja

sovitussa aikataulussa.Hetken kuluttua pihalla jo vaihdetaan tiiviisti työkuulumisia,

sillä vaikka yritysten autot pyörähtävät säännöllisesti laitoksella tuomassa kuormiaan, harvemmin sinne osuvat samaan aikaan sekä isät että pojat kummastakin perheestä. Kuvaaja kaivaa kame-ransa esille. ”Ota noista nuoremmista kuvia, ovat nääs fiksum-pia!” komentaa isä-Toivonen.

PITKÄ YHTEINEN HISTORIA. Paperinkeräys Oy:n kumppani-verkostossa on paljon kuljetusyrityksiä, joiden kanssa on tehty yhteistyötä pitkään, jopa niin kauan, että työ on siirtymässä yrityksissä isältä pojalle. Pirkanmaalaiset Keskisen ja Toivosen yri-tykset ovat juuri tällaisia. Kari Toivonen ja Pertti Keskinen, isät

Tuo Keskinen

on kyllä varsi-nainen paperin- keräyksen pioneeri näillä seuduilla.”

siis, muistelevat tavanneensa toisensa paperinkeräyksen tiimoilta ensi kerran vuonna 1983.

”Silloin itse aloitin nämä hommat, tosin kuorma-autoa olin jo ajanut siihenkin saakka. Mutta tuo Keskisen Pertti on kyllä varsinainen paperinkeräyksen pioneeri näillä seuduilla”, Kari Toivonen kertoo.

”Niin. Ensin ajettiin vuodesta 1969 alkaen muutaman vuoden ajan paperia suoraan Näsijärvi Oy:n tehtaalle, siitä se lähti”, Pertti Keskinen muistelee.

Pertti Keskisellä paperinkuljetus takasi aikanaan ainakin pysy-misen paremmilla teillä. Ennen armeijaa Keskisellä oli halkoliike, ja sen asioilla piti ajella lähes tiettömien taipaleiden taakse.

”Näissä hommissa pääsee ainakin kotiin yöksi”, hän naurah-taa.

Toivosilla kuljetusala on kulkenut suvussa jo 80 vuotta.”Isä aloitti autoilun vuonna 1934, ja sen jälkeen liikenneluvat

ovat menneet eteenpäin eri nimillä tähän päivään saakka”, Kari Toivonen kertoo.

T

TYÖ SIIRTYY ISÄLTÄ POJALLE

Tamperelaiset keräysyhtiöt ovat monen kanssatoimijan tapaan sukupolvenvaihdoksen

kynnyksellä. Pitkäaikainen kumppanuus Paperinkeräyksen kanssa kuitenkin jatkuu.

teks

ti P

ÄIV

I ST

ENR

OO

S k

uvat

AR

I MÄ

KEL

Ä

KARI TOIVONENKeräyspaperi

Kari Toivonen Oy

6

CASE 1

INFO

HOMMA MENEE VERISSÄ. Ammatti-autoilu jatkuu molemmissa perheissä tulevaisuudessakin. Toivosilla sukupol-venvaihdosta on jo keskustelujen tasolla valmisteltu ja ajankohtaakin mietitty: ensi vuoden puolella kenties. Keskisillä aiheesta on puhuttu, mutta vielä viralli-nen vaihdos ei ole ajankohtainen.

”Joka tapauksessa molemmat isät aikovat jatkaa töitä sukupolvenvaihdok-sen jälkeenkin. Välillä tuntuu, että heillä on vielä enemmän virtaa kuin meillä nuoremmilla”, Kai Toivonen toteaa.

”Kun eläkeikä lähenee, entistä enem-män tekee mieli hommiin. Meillä on Pertin kanssa se etuoikeus, että saamme jatkaa tässä sen verran kuin jaksamme”, Kari Toivonen tuumii.

Molemmissa perheissä nuorempi sukupolvi myös omistaa jo osin yhtiöitä

ja käytännön työ on tullut vuosien saa-tossa tutuksi. Keskisen Petri on ollut isänsä

rinnalla töissä koko työuransa ajan, 16-vuotiaasta

alkaen. Kai Toivonen ajoi kortin saa-tuaan paperia pari vuotta, siirtyi sen jälkeen pitkäksi aikaa muihin töihin ja palasi vuosi sitten takaisin.

”Nähtävästi tämä homma menee verissä. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän tämä on alkanut kiin-nostaa”, Kai Toivonen sanoo.

”Olisiko se tämä omanlaisensa vapaus, joka tässä työssä tuntuu hyvältä. Aikataulujen mukaan tietysti mennään, mutta itsenäisesti”, Petri Keskinen jatkaa.

SUKUPOLVI VAIHTUU, OSAAMINEN SÄILYY. Suku-polvenvaihdos voi siis sujua käytännön töiden kannalta vähin muutoksin. Vaihdoksen paperityöt aiotaan molemmissa perheissä antaa suosiolla

Oman-laisensa

vapaus tässä työssä tuntuu hyvältä. Aika-taulun mukaan mennään, mutta itsenäisesti.”

lakimiesten tehtäväksi, jotta kaikki menee kerralla kohdalleen ja pykälien mukaan.

Sen sijaan yritystoimintaan liittyvän tiedon siirtä-minen on isien ja poikien omalla kontolla. Tiedettävää kertyy yllättävän paljon, kun työtä lähtee kerimään auki hankinnoista ja autojen huollosta keräyspisteiden sijainteihin ja reittien tehokkaaseen suunnitteluun.

”Kuorma-autoa osaa ajaa kuka hyvänsä, mutta kaikki keräystoimintaan liittyvä on pitemmän kautta opittavaa asiaa”, Kari Toivonen toteaa.

”Esimerkiksi astioiden täyttymisnopeutta oppii arvioimaan hyvin, kun on jonkin aikaa liikkunut reiteillä”, Petri Keskinen kertoo.

Kuljetuskustannukset pysyvät kurissa, kun ajoreitit on suunniteltu tarkasti ja turhia ajokilometrejä vält-täen. Yrityksissä siirrytään ennen pitkää käyttämään ajohallintajärjestelmää, joka osaltaan auttaa ajon opti-moinnissa. Navigaattorista on paljon hyötyä jo nyt, koska keräysauto ehtii päivän aikana käydä noin 150 eri kiinteistössä. Tekniikka ei silti korvaa pitkäaikaista paikallistuntemusta.

”Kyllä sitä on vuosien varrella monenlaisia osoit-teita etsitty. ’Mäkelästä vasemmalle ja siinä, missä se

hirvi ammuttiin.’ Sekin löydettiin”, Pertti Keskinen kertoo.

Myös kumppanuus Paperinkeräyksen kanssa jatkuu sukupolvenvaihdoksen yli. Kari Toivonen arvioi, että yhteistyö on helpottanut yrittäjien arkea. Ennen kul-jetusyritykset markkinoivat itse itseään, nyt sen hoitaa Paperinkeräys. Tai kuten isä-Toivonen asian järeitten keräysau-tojen keskellä ilmaisee: ”Paperinkeräys hoitaa sen, missä vaaditaan järkeä, meille jää sitten tämä voima.”

Iltapäivä on jo pitkällä, kun Toivoset ja Keskiset kiipeävät takaisin autoihinsa. Kuormat on kuvausten lomassa tyhjennetty tuotantoyksikköön, nyt suun-nataan kotiin. Huomenna on uusi päivä, ja paperi kulkee taas. Se onkin koko homman ydin, siitä kaikki neljä ovat yhtä mieltä.

KATSO VIDEO JUTTUKEIKALTA! Lataa puhelimeesi ilmainen QR-koo dien luku sovellus ja

skannaa koodi puhelimellasi.

7

PERTTI KESKINENKeskisen keräys

ja kuljetus Oy

YRITYSTEN JÄTEHUOLON TIEDOLLA JOHTAMPaperinkeräykselle kaikki jakeet ovat arvokasta raaka-ainetta.

INFOGRAFIIKKA

OPASTUS

SYNTYPAIKKA-LAJITTELU

TÄYSIEN SÄILIÖIDENTYHJENNYS

Dokumentaatio ja ohjeet

Välineiden vuokraus ja myynti

JätehuoltosuunnitelmaPaikal

As

Syntypaikalla lajitellaan eri keräyssäiliöihin muun muassa

luottamuksellinen, tuhottavaksi tarkoitettu paperi sekä lehdet ja

mainokset.

Encore Jätehuoltopalveluun voidaan liittää

Encore Tietoturvapalvelu, Encore Kuormalavapalvelu

sekä Encore Materiaalin käsittelypalvelu.

Keräysastioihin asen

mitata keräyssäiliöid

tyhjennysväli määrit

Kerrosnouto Jäteasema

infografiikka TERO HARSUNEN

LTO MISTA

LLOOOOPP

PPUU

SSSIJO

ITU

S

HHHYYY

ÖÖTTT

YYKKK

ÄY

TTÖK

IERR

ÄTYS

PA P E R I

M U O V I

LASI

P U ULÄMPÖENERGIA

SÄHKÖENERGIA

ALKUKARTOITUS

Jätelaki ja asetukset

liset jätehuoltomääräykset

iakkaan ympäristöohjelma

nnettujen sensoreiden avulla voidaan

den täyttöastetta. Optimaalinen

tellään langattomasti.

ALKUKARTOITUS HALTUUN KERRALLA! Tutustu Kooste- selvitykseemme lähemmin: paperinkerays.fi

9

KATSO vinkit

jätehuoneen suunnitteluun!paperinkerays

.fi

teksti IRMA CAPITEN kuvat LAURA VESA

Tampereen keskustaan nousee 10 000 neliömetriä uutta liiketilaa yrityksille. Tämän Leed-sertifioidun energiaystävällisen kokonaisuuden raken-nuttaja ja omistaja on Technopolis Oyj, jolla on Tampereella neljä yrityskeskusta.

HYVIN SUUNNITELTU ON FIKSUMMIN TEHTY

Technopoliksen tarina alkoi Oulussa vanhassa meijerissä yli 30 vuotta sitten. Nyt mittakaava on toinen. Pörssiin listautuneella Technopoliksella on yli kaksikymmentä yrityskeskusta Suomessa, Nor-jassa, Venäjällä ja Baltiassa. Se tarjoaa yrityksille

toimitiloja sekä palveluita ravintoloista kuntosaleihin, printtipal-veluihin ja jätehuoltoon.

”Tiloissamme on noin 1 700 yritystä, mikrokokoisista suuriin. Pienet yritykset saavat luonamme suurten yritysten edut kuten yhteiset aulapalvelut ja neuvotteluhuoneet. Tilan ohella palvelui-himme kuuluu kaikki huonekaluista siivoukseen ja tietoliiken-teeseen. Meille tullessaan asiakkaalla ei tarvitse olla mukanaan muuta kuin oma liikeideansa”, kertoo Tampereen Technopoliksen kiinteistöpäällikkö Jaana Viik. Yritysten, jotka vuokraavat tilat ja palvelut Technopolikselta, täy-tyy pystyä luottamaan niiden toimivuuteen 24/7. Technopoliksen puolestaan täytyy pystyä luottamaan omiin yhteistyökumppanei-hinsa oman, asiakkaidensa ja asiakkaidensa asiakkaiden bisneksen turvaamiseksi.

”Me omistamme tilat ja vuokraamme ja hallinnoimme niitä, mutta palvelut hankimme osittain ulkopuolisilta. Yksi tärkeistä yhteistyökumppaneistamme on ollut jo vuosien ajan Paperinke-räys, jolta ostamme monenlaisia palveluita sekä Tampereella että muualla maassa.”

PONTITUS KÄYNTIIN. Technopolis investoi voimakkaasti Tam-pereelle, joka on Taloustutkimuksen muuttohalukkuuskyselyn mukaan Suomen vetovoimaisin kaupunki. Jaana Viik vastaa kiinteistöpäällikkönä neljästä eri tavoin profiloituneesta yrityskes-kuksesta Tampereella.

”Mediapoliksen 32 000 neliötä ovat median, ICT:n ja peliteol-lisuuden käytössä muun muassa Ylellä ja oppilaitoksilla. Hermian 39 000 neliön tiloissamme toimii lähinnä ICT-alan yrityksiä. Finnmedi on mielenkiintoinen 14 000 neliön kombinaatio terveys- ja hyvinvointiteknologiaa. Rakennuksessa on toimistoti-laa, sairaalapalveluita ja hotelli. Esimerkiksi syöpähoitopotilaat ja heidän läheisensä voivat kätevästi yöpyä hotellin puolella.”

Tampereen neljäs yrityskeskus on yliopiston lähellä keskustassa sijaitseva Technopolis Yliopistonrinne, jossa on jo valmiina A- ja B-rakennukset, yhteensä 18 000 neliötä. CASE 210

11

”Tämä hissi–trukkiyhteys

on toiminut hyvin, joten sitä sovelletaan myös uusiin rakennuksiimme.”

TECHNOPOLIS OYJ

Yliopistonrinne sijaitsee keskustan mui-den rakennusten ja junaradan kupeessa. Sijainti on jätehuollon osalta haastava, sillä sisäpiha on ahdas huoltoliikenteelle. Tähän on keksitty toimiva ratkaisu. B-osan ja nyt rakennettavien C- ja D-rakennusten keräyspisteet ovat kellarikerroksessa, jotta arvok-kaat katutason neliöt säästyvät yrityskäyttöön, mutta kellarisi-jainti palvelee myös jätehuollon logistiikkaa.

”Siivoojat tyhjentävät jäteastioita monta kertaa päivässä, joten heidän työnsä on oltava sujuvaa. He pääsevät hyvän suunnittelun ansiosta hurauttamaan oikein mitoitetulla hissillä jäteastioineen suoraan maan alle B-talon parkkitiloissa sijaitsevaan Yliopiston-rinteen jätehuoneeseen.”

Jäteauto puolestaan pysäköidään sisäpihalle, ja tässä tulee jännittävä, omaperäinen toimintaosuus: jätehuo-neen vieressä on parkissa trukki, jolla keräysauton kuljettaja kuskaa säiliöt kellaritiloista pysäköintihallin ramppia pitkin maan pinnalle keräysautoonsa.

”Tämä hissi–trukkiyhteys on toimi-nut hyvin, joten sitä sovelletaan myös uusiin rakennuksiimme”, Viik kertoo.

Missä on jätehuoneen paikka, minkä kokoisia hissien tulee olla, miten vältetään jumit käytävillä tai miten eri jäteastiat tulee mitoittaa yritysten tyypin ja määrän mukaan? Paperinke-räyksellä on vuosikymmenten kokemus jätehuollon kokonaisvaltaisesta suun-nittelusta kaikenlaisiin ja -kokoisiin rakennuksiin erilaisissa ympäristöissä, joten sen asiantuntijoilta eivät lopu niksit kesken. Suunnittelu on paras tehdä hyvissä ajoin. Kun 10 000 neliötä on pystyssä koko komeudes-saan, rakenteet eivät niin vain hievahda eikä hissikuiluja muokkailla käytännöl-lisempään kokoon. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty.

”Alueelle rakennetaan nyt C- ja D-taloja, 10 000 neliötä kahdeksaan kerrokseen. Pontitus on menossa eli perustuksia tehdään ja valmista on suunnitelmien mukaan vajaan kahden vuoden päästä.”

VARHAIN SUUNNITTELUPÖYDÄN ÄÄREEN. Technopolis ja Paperinkeräys kohtasivat suunnittelupöydän ääressä jo ennen perustustöiden aloittamista. Jätehuollon ennakkosuunnittelu on ensiarvoisen tärkeää ja säästää monelta hankalasti korjatta-valta käytännön kömmähdykseltä.

”Käytännöllisintä on ottaa jätehuolto mahdollisimman hyvin huomioon jo piirustusvaiheessa”, Viik tietää kokemuk-sesta.

Paperinkeräys on ollut mukana asiantuntijana rakennus-ten suunnitteluvaiheesta lähtien, sillä jätehuollossa on monta osa-aluetta tarkasteltavana aina siivoojan työstä keräysauton kuljettajan työsarkaan ja kerättävän materiaalin loppusijoitus-paikkaan asti. Kaikkien osien on loksahdettava paikoilleen, jotta toiminnasta saadaan kustannustehokasta.

JAANA VIIKkiinteistöpäällikkö

CASE 312

YHTEIS-TYÖLLÄ IHMEISIIN

Kasvavalla Tokmannilla on

myymälöitä ympäri Suomea

ja uusia putkahtelee tämän

tästä. Kun liikevaihto ja

yritys kasvavat, myös jätettä

syntyy entistä enemmän.

Tokmannilla kierrätystä on

kuitenkin tehostettu koko

ajan ja kaatopaikalle päätyy

materiaalista enää murto-

osa. Miten ihmeessä tässä on

onnistuttu? ”Yhteistyöllä”,

tietää Seppo Tokola.

teksti AIJA SALOVAARA kuvat HEIDI-HANNA KARHU

Mäntsälän logistiikkakeskus on

ympäristövastaava Seppo Tokolan ylpeyden

aihe. Kaikkialla on silmiinpistävän siistiä,

eikä lähes seitsemän hehtaarin hallista tule käytännössä lainkaan

sekajätettä.

12

äällä riittää katseltavaa”, tur-vallisuus- ja kiinteistöosaston päällikkö Seppo Tokola sanoo ylpeyttä äänessään ja avaa valtavaan halliin johtavan oven.

Tokmannin Mäntsälän logistiikkakeskuksessa käy vilske kuin hallitussa muurahaispesässä. Jättimäi-sessä tilassa on 60 000 lattianeliötä ja kerrospinta-alaa 78 000 neliötä. Työtekijöitä hallissa touhuaa 250, ja tavaraa singahtelee myyntiin Tokmannin liikkeisiin ympäri maata.

“Logistiikka keskitettiin tänne vuonna 2008. Sijainti on hyvä. Eipähän tarvitse rekkojen ajella ylimääräisiä kilometrejä”, Tokola kertoo.

Tokmannilla on 147 myymälää ympäri Suomea, ja lukumäärä on nousussa. Yritys kasvaa ja samalla kasvaa myös jätteen määrä, mutta Tok-mannilla siitä päätyy kaatopaikalle vain pieni osa.

“Me kierrätimme vapaaehtoisesti jo ennen kuin se tuli lakisääteiseksi ja tehostamme jäte-huoltoa koko ajan.” Tokola tietää, mistä puhuu, sillä hän hoitaa Tokmannilla myös ympäristövas-taavan tehtäviä.

Pari päivää viikossa Tokola työskentelee Mänt-sälässä, ja loppuajan hän kulkee kentällä.

“Ei sitä tulosta oman pöydän ääressä istumalla tehdä, vaan tapaamalla henkilökuntaa ja yhteis-työkumppaneita kasvotusten”, Tokola toteaa.

Tokmannin Mäntsälän kompleksia tehok-kaammin ei juuri voisi kierrättää, sillä sekajätettä ei toimipisteestä tule käytännössä lainkaan. Koko konsernin tasollakin vain 13 prosenttia materiaa-lista päätyy kaatopaikalle. Tokola on tilanteeseen tyytyväinen – ja syystä. Jotta tähän on päästy, on pitänyt tehdä tarkkoja suunnitelmia yhdessä juuri oikeiden asiantuntijoiden kanssa.

“Tämä hieno kierrätyssysteemi on suunniteltu yhteistyössä Paperinkeräyksen kanssa. Heillä on se tarvittava tietotaito, ja ilman heitä näin teho-kasta jätehuoltoa olisi ollut vaikea rakentaa.”

Tiiviillä vuorovaikutuksella yrityksen eri osas-tojen kanssa on toki samaten valtava merkitys.

“Ostopuoli on meillä tehnyt loistavaa työtä siinä, että he ovat alkaneet vaatia tavarantoimitta-jilta lavoja, jotka kelpaavat uusiokäyttöön. Olem-

T1.

2.

3.

TOKMANNI

mekin onnistuneet vähentämään puujätteen määrää kymmeniä prosentteja”, Tokola sanoo ja osoittaa kattoon saakka nousevia puulavapinoja hallin seinustalla.

“Kun täällä käsitellään 2 000 puulavaa vuorokaudessa, on selvää, että usean kymme-nen prosentin säästö on merkittävä.”

UUSI ILME, YHÄ TEHOKKAAMPAA KIERRÄ-

TYSTÄ. Ensi vuonna Tokmanni toteuttaa hiljattain käynnistetyn, mittavan brändiuu-distuksen. Vuoden 2015 loppuun mennessä konsernin kaikkien myymälöiden ilme ja nimi yhtenäistetään. Siten esimerkiksi Tarjoustalojen ja Robinhood-liikkeiden nimi on jatkossa Tokmanni. Tokola kertoo, että samalla aiotaan kehittää myymälöiden laatua.

“Käytävät tehdään leveämmiksi ja tuot-teiden asettelu toimivammaksi, jotta asiointi myymälöissä olisi asiakkaalle mahdollisim-man miellyttävää. Myymälöissä muutetaan kiertosuunnat ja vaihdetaan hyllyt, kyltit ja tarrat”, Tokola selittää.

Kun liikkeiden layout muuttuu, samalla muun muassa siivous- ja valvontajärjestelmät on suunniteltava uudelleen. Uudistumispro-sessi tarjoaa myös mahdollisuuden tarkis-taa, miten kierrättämistä voisi entisestään tehostaa.

“Mietimme jokaisen toimipisteen kohdalla, mitä voisi tehdä paremmin. Onko vaikkapa tyhjennysrytmissä parannettavaa tai astioissa puutteita”, Tokola kertoo. >>>

13

”Täysiä pakkausmuovi-säkkejä menee yhteen paalulliseen 75–80

kappaletta.”SAMI UUSITALO

Onnistunut kierrättäminen koostuu monesta osasta, joista jokainen on pun-nittava tarkkaan. Esimerkiksi matka, joka

kustakin myymälästä on kuljettava vaik-kapa energiajakeen tyhjennykseen, on otettava huomioon.

“Paperinkeräys osaa optimoida matkat ja Europress, joka toimittaa meille jätepuristimet, neuvoo, minkälainen laite palvelee kunkin myymälän tarpeita parhaiten”, Tokola kertoo.

Vanhat, uuden ilmeen

myötä poistuvat kalusteet pyritään

kierrät-tämään

mahdollisimman pitkälle konsernin sisällä, ja uudistustöistä syntyvät metalli, lasi ja puu kierrätetään. Vanhojen nimikylttien ja merkkien pois-tamisesta huolehtii sähköfirma.

“Samalla, kun sähköfirman kaverit tuovat uudet kyltit, he vievät vanhat pois ja toimittavat sitten meille todistuksen, että ne on asianmukaisesti hävitetty. Olemme tällaisissa asioissa tarkkoja ja pidämme kyllä huolen siitä, että näin tapahtuu.”

PAPERINKERÄYS OY:N ASIAKASPÄÄLLIKKÖ MARKO ROUHIAINEN pitää Tokmannin tilannetta erityisen hyvänä.

“Tokmanni on iso, hieno kokonaisuus. Se, että Mäntsälästä ei tule seka-jätettä käytännössä lainkaan, on aika poikkeuksellista”, Rouhiainen kertoo.

Rouhiaisen mukaan tekniikan kehit-tyessä kierrättäminen on koko ajan helpompaa, mutta alueelliset erot aiheuttavat omat haasteensa.

“Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa ei ole energiajakeen vastaanottolaitosta ja siten se vaikuttaa Tokmannillakin koko konsernin kierrätystulokseen. Toisaalta Vantaalle avattiin syyskuun alussa jätteenpolttolaitos, mikä helpottaa tilannetta Etelä-Suomessa”, hän selittää.

Tokolan tavoin Rouhiainen uskoo, että vaikka Tokmannilla kierrätys sujuu kuin tanssi, aina voi nipistää vielä vähän lisää. Kun Tokmanni uudistuu, Paperinkeräys kulkee muutoksessa mukana, kehittämässä kierrätystä edelleen.

“Tämä puuha vaatii tarkkaa suunnit-telua ja yhdessä tekemistä. Se on vai-van väärti, sillä tuloksena on tilanne, josta hyötyvät kaikki”, Rouhiainen muistuttaa.

TÄYDELLISYYTTÄ HIPOEN. Tokman-nin tiloissa työskentelee Paperinkerä-yksen työntekijöitä, jotka huolehtivat siitä, että jäteastiat tyhjennetään ajallaan ja jätehuolto pyörii sujuvasti. Lisäksi Paperinkeräys seuraa ja raportoi. Sen ansiosta Tokmannilla tiedetään tarkkaan, paljonko ja mitä jätettä kustakin toimipisteestä tulee. Tuloksia analysoidaan sitten yhdessä.

“Meillä on Paperinkeräyksen kanssa yhteinen seurantaryhmä, joka tapaa kolmen kuukauden välein ja käy läpi kierrätyksen tilannetta. Jos jossakin ilmenee puutteita, pystymme reagoi-maan välittömästi.”

Vaikka Tokmannilla jätehuolto pelaa mallikkaasti, parannettavaa löy-tyy aina. Tavoitteena onkin vähentää kaatopaikkajätteen määrää vielä kaksi prosenttia, 11 prosenttiin. Tokola uskoo, että toivottu tulos saavutetaan muun muassa opastamalla henkilökun-taa, jotta kierrätyksen kanssa oltaisiin entistä tarkempia.

“Kierrättäminen on viitsimisky-symys. Homma hoituu, kun asian-mukainen laitteisto on kunnossa, suunnitelmat tarkat ja henkilökunta puhaltaa yhteen hiileen”, Tokola sanoo. “Meidän henkilökuntamme on kyllä kaiken kaikkiaan oikein tiedostavaa ja ympäristökysymyksiin sitoutunutta”, hän lisää.

“Kierrätystä on yksinkertaisesti teh-tävä, muuta vaihtoehtoa ei ole. Tämä maapallo ei saa kärsiä yhtään enempää ainakaan meidän takiamme.”

14

“Kierrä-tys on

viitsimiskysy-mys. Sitä on yksinkertai-sesti tehtävä, vaihtoehtoa ei ole.”

SEPPO TOKOLATurvallisuus- ja

kiinteistöosaston päällikkö

Tokmanni

”Meillä vallitsee suuri yksimielisyys siitä, että Suomi on ainutlaatuisessa asemassa lyödä rahoiksi kiertotalouden alalla. Paljon biomas-saa, kova koulutustaso, ymmärrystä, inno-vaatioita ja perinteisesti myös kyky tehdä päätöksiä”, luettelee kestävän liiketoiminnan konsulttiyritys Gaia Groupin Pasi Rinne.

Mikä tärkeintä: kiertotalouden ydin – taito tuottaa vähemmästä enemmän – on osa suomalaisten dna:ta. Paine vähentää riippuvuutta kemikaaleista, fossiilisista polt-toaineista sekä harvinaisista tai haitallisista materiaaleista haastaa kehittämään vanhoja tuotteita ja kokonaan toisenlaisia palvelu-ratkaisuja. Näillä ratkaisuilla on kasvavaa kysyntää kaikkialla maailmassa. Mutta mikä mättää?

EI MÄÄRÄ VAAN TULOS

”Kiertotalous ymmärretään Suomessa yhä helposti pelkkänä jätehuoltokysymyksenä. Aihe kilpistyy ja konfliktoituu, ennen kuin yhteiskunnallisessa keskustelussa on päästy edes alkuun”, toteaa Rinne yli 20 vuoden kokemuksella.

Gaian puheenjohtaja alleviivaa, että kierto-talous on paljon jätehuoltoa ja kierrätystä kokonaisvaltaisempaa. Bio- ja kiertotalouden pitäisi mahtua samaan lauseeseen mate-riaalitehokkuuden ja jätehuoltoratkaisujen kanssa. Toisen jäte on toisen raaka-aine. Rinne ottaa esimerkiksi kemikaaliliisauksen. Siinä peltolannoitteita valmistava yritys ei myy tuotetta vaan lannoituspalvelua maan-viljelijälle. Sen sijaan, että yhtiö pyrkisi myy-mään mahdollisimman paljon, se huolehtii pellon lannoittamisesta optimaalisella tavalla. Tuloksena on lisäarvoa maanviljelijälle, asiak-kaille, luonnolle – koko yhteiskunnalle.

”Kilpailu kiristyy. Suomalaisten on itsek-käästi kysyttävä, mihin kannattaa keskittyä? Missä voimme olla edelläkävijöitä? Mistä me löydämme bisnestä?” Rinne rohkaisee.

Mutta moni organisaatio yrittää vain puolus-taa vanhaa. Rinne on huolissaan vastakkain-asettelusta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Juopa on paha juuri jätekysymyk-sissä. Yhteisen tietopohjan heikkous on iso ongelma. Muun muassa jäte- ja sivutuote-virtojen määristä ja laadusta pitää olla sama näkemys.

”Julkinen valta voisi tuottaa dataa yhteiseen käyttöön. Kaikilla on oltava käytössään sama tietopohja, jotta järkevä keskustelu on mahdollista. Avoin yhteistyö on välttämä-töntä, jotta pääsemme eteenpäin”, Rinne painottaa.

VAUHTIA KIERTOTALOUTEEN

Julkiset investoinnit on Rinteen mukaan tehtävä Suomessa samalla pieteetillä kuin yksityissektorilla. Esimerkiksi jäteratkaisuista päätettäessä tulisi arvioida investointien vaikutukset alueen kokonaistalouteen – työpaikkoihin, palveluihin, verotuloihin ja toimintaketjuihin. Rinne muistut-taa, että kiertotalouden voima piilee kerrannaisvaikutuksissa: ratkaisut auttavat asiakkaan asiakastakin menestymään.

Julkisten hankintojen kriteerien olisi oltava tämän ajattelutavan mukaisia. Niillä luodaan kiertotaloudelle markkinoita. Alan yritykset tarvitsevat vahvan signaalin uskaltaakseen tehdä investoin-teja ja kehittää liiketoimintaansa. Näin syntyisi myös niitä kaikkien huutamia yksityissektorin työpaikkoja.

”Ennen kaikkea yritykset saisivat kipeästi kaipaamiaan kotimarkkinareferenssejä. Näyteikkunahankkeita, joilla luoda brändiä. Siten syntyy vientimarkkinabisnestä, työpaikkoja sekä vaurautta”, Rinne kiteyttää.

RAHA RATKAISEE KIERTOTALOUDESSAKINKello tikittää. Valuvatko Suomen mahdollisuudet kiertotalousbisneksessä vastakkainasetteluun? Gaia Groupin hallituksen puheenjohtaja PASI RINNE patistaa julkisia ja yksityisiä toimijoita pois poteroistaan. Ja pian.

Ajattelu uusiksi. ”Eivät ihmiset halua omistaa taskulamppua, vaan nähdä pimeässä. Turha

siis kehittää entistä parem-paa taskulamppua, vaan

silmälaseihin valovahvistinta”, herättelee Gaian Pasi Rinne.

teks

ti H

ELI S

ATU

LI k

uvat

JU

NN

U L

USA

ASIANTUNTIJA PASI RINNE

KOMMENTOI artikkelia

#poteroistapois

#

15

EI HÄTÄÄ. LISÄÄ JA PALJON MUUTAKIN LÖYDÄT UUDESTA VERKKOPALVELUSTAMME PAPERINKERAYS.FI

LOPPUIKO LUETTAVA?PAPERINKERAYS.FI