än

KIINNI ELÄMÄSSÄ – OSALLISUUS

JA IKÄPOLVIEN VUOROVAIKUTUS

HYVÄN VANHENEMISEN EVÄINÄ

Marja Saarenheimo

FT, tutkija

Vanhustyön keskusliitto

1

än

1. Pitkäikäisyys on yhä tavanomaisempaa

2. Iän kulttuurinen merkitys on muuttumassa, mutta vanhat mielikuvat elävät uusien rinnalla

3. Kalenteri-ikä ei välttämättä enää yhdistä ihmisiä samassa määrin kuin aikaisemmin, vaan samaistumiskohteita etsitään pikemminkin erilaisista elämäntyyleistä, arvoista, ajattelutavoista ja arjen kulttuureista

2

Mitä vanhuudelle on tapahtunut?

än

Elämänkulun uusjako

3

• Eliniän pitenemisen myötä elämänkulku on

etenkin länsimaisissa kulttuureissa venynyt ja

vaiheistunut uusilla tavoilla

• Elämänkulun yksilöllistyminen on tuonut

mukanaan uusia vapauksia mutta myös uusia

riskejä ja huolen aiheita

• Elämänkulku – myös myöhäisvaiheessaan -

sisältää enemmän uusia alkuja, risteyskohtia

ja valinnan paikkoja kuin aikaisemmin

än

Onko vanhuudella tehtävä?

• Perinteiset kehitysvaiheteoriat: vanhuus elämänviisauden

lisääntymisenä ja vähittäisenä luopumisena, aktiivisuuden

siirtyminen toiminnallisilta elämänalueilta henkisille ja

eksistentiaalisille alueille sekä elämänkokemuksen, tiedon

ja taitojen siirtäminen nuoremmille sukupolville

• Uudet vanhuuskäsitykset: Ikäihmiset aktiivisina toimijoina,

elinikäisinä oppijoina, kuluttajina sekä terveydestään ja

toimintakyvystään vastuuta kantavina ja elämäntyylinsä

valitsevina yksilöinä

4

än

Kaksinapainen vanhuuskuva

5

• Kolmas ikä: aktiiviset, osallistuvat

seniorit; keski-iän elämäntyyli ilman

työvelvoitetta

• Neljäs ikä: raihnaisuus, avun tarve,

autonomian kyseenalaistuminen,

kulttuurinen marginalisoituminen

• Entä ääripäiden välissä?

än

Kolmas ikä – ikäkausi, elämänvaihe vai

kulttuurinen kenttä?

Peter Laslettin mukaan kolmas ikä on vanhenevan ihmisen yksilöllinen projekti, jota luonnehtivat vapaus työelämän paineista, mahdollisuus toteuttaa itseään ja sosiaalisten roolien väljyys.

Chris Gilleard ja Paul Higgs ymmärtävät kolmannen iän pikemmin omanlaisenaan kulttuurisena kenttänä tai ilmiönä kuin tiettynä ikäryhmänä tai elämänvaiheena. Kolmas ikä on eräänlainen nuorisokulttuurin kypsemmän iän versio ja ilmentää siten radikaalia muutosta ikäkäsityksissämme.

6

än

Kolmannen iän kulttuuri

”Kiireen etiikka” (aktiivisuus, fyysinen harjoittelu, matkustelu ja omasta hyvinvoinnista huolehtiminen, D. Ekerdt)

Perinteisen vanhuuden vastustaminen (anti-ageing)

Vanhenemisen mallien hakeminen pikemminkin omasta nuoruudesta tai itseä nuoremmilta ikäpolvilta kuin edeltävien sukupolvien vanhuudesta.

”Konsumeristinen kvartetti”: valinnan vapaus, mielihyvä, autonomia ja itseilmaisu.

7

än

Neljäs ikä – kolmannen iän varjokuva vai

kulttuurisesti omaleimainen elämänvaihe

Neljännen iän diskurssit nostavat etualalle sairaudet ja palvelut

Vanhat ihmiset ovat yhteiskunnan keskiössä puheenaiheina ja kohteina, mutta marginaalissa kulttuurisesti ja kansalaisina

Mikä marginalisoi: sairaudet, toimintakyvyn puutteet, köyhyys, kuuluminen johonkin vähemmistöön

8

än

Neljäs ikä kokemusten valossa

Ikäihmiset itse kuvaavat neljättä ikää eräänlaisena pysyvän epävarmuuden aikana, jolloin on kaiken aikaa sopeuduttava uusiin tilanteisiin ja tulkittava itseään uusilla tavoilla

Strategiat: antautuminen, välttely, aktiivinen sopeutuminen

Neljännen iän symboliset ja kokemukselliset ulottuvuudet ohitettu sekä tutkimuksessa että yhteiskunnassa (A.Grenier)

9

än

Voisiko aktiivisuusnäkökulmaa ja

vetäytymisnäkökulmaa tasapainottaa?• Gerotranssendenssi (L. Tornstam): muutos materialistisesta ja

rationaalisesta elämänkatsomuksesta kohti kosmisempaa ja transsendenttista katsomusta.

• Tasapainoinen vanheneminen (harmonious aging, Liang & Luo): pohjana Jin-Jang –perusvoimapari. Vanhenemiseen liittyvät vastakohtaparit – muutos ja jatkuvuus, aktiivisuus ja vetäytyminen, mieli ja ruumis, autonomia ja keskinäinen riippuvuus – täydentävät toisiaan.

• ”Senior coolness” (Zimmerman & Greben) viittaa henkiseen vahvuuteen, jonka avulla iäkäs ihminen kompensoii vanhenemiseen liittyviä menetyksiä ja hankaluuksia . Coolness merkitsee elämäntaitoa, joka auttaa hyväksymään vanhenemisen epämukavuudet, suhtautumaan niihin tyynesti ja säätelemään suhdettaan elämän väistämättömyyksiin esimerkiksi huumorin ja ironian avulla.

10

än

Vanhuuden monet kasvot

11

Samaistumisen kohteiden

variaatio:

Voi aloittaa uuden harrastuksen

tai uran

Kuvassa veteraaniurheilija Senni

Sopanen, joka aloitti yleisurheilu-

uransa 79 –vuotiaana jäätyään

kolme vuotta aiemmin eläkkeelle

sairaanhoitaja työstä. Hänen lajinsa

ovat kuulantyöntö, vauhditon

kolmiloikka, pituushyppy ja

pikamatkat.

än

12

Voi jatkaa sitä mitä on

tehnyt ennenkin.

Kuten esimerkiksi

Mick Jagger - 71v

Keith Richards – 70v

Charlie Watts – 73v

Ron Wood – 67v

än

13

Voi tehdä vapaaehtoistyötä

… tai peräti palata työelämään

än

Hyvä vanhuus?

14

• Sosiaaliluokka vaikuttaa ikää enemmän siihen,

millainen elämänvaihe vanhuudesta tulee – suuri

kuilu hyvin toimeentulevien ja huonosti

toimeentulevien ikäihmisten välillä

• Millaisia taitoja ja valmiuksia ja millaista tukea

ihminen tarvitsee ikääntymisessä ja vanhuusiän

suunnittelussa?

• Tarvitaanko erityistä elämänkulkupolitiikkaa?

• Keskeisessä asemassa myös se, mitä eri

ikäpolvet voivat oppia toinen toisiltaan

än

Psyykkiset voimavarat vanhetessa

15

• Kognitiiviset prosessit ja niiden ylläpito

• Mieliala ja sen säätely

• Koettu terveys ja toimintakyky

• Elämänkokemukset, muistot, elämänaikaiset ratkaisu- ja selviytymisstrategiat

• Osallisuus ja sosiaaliset suhteet

• Kokemus elämän merkityksellisyydestä ja mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elämään

än

Yhteisöllisyyden ja osallisuuden

hyvinvointivaikutukset

• Useat tutkimukset osoittavat, että yhteisöllisyydellä on

hyvinvointivaikutuksia, joita on vaikea saada muuta

kautta

• Vastavuoroiset sosiaaliset suhteet, kuuluminen

merkityksellisiin yhteisöihin sekä mielekkäät sosiaaliset

roolit vähentävät elimistön kuormitusta, joka johtuu

pitkäkestoisesta stressistä

• Pitkäkestoisessa stressissä elimistö joutuu

yliviritystilaan, joka altistaa muun muassa

masennukselle, kivulle ja sairauksille

16

än

Mutta elämä ei ole reilua

• Eri ihmisillä on erilaiset valmiudet kiinnittyä, kiintyä ja

kokea yhteenkuuluvuutta

• Osittain on kyse varhaisista kokemuksista, jotka ovat

muovanneet aivojamme, tottumuksiamme ja sisäisiä

mallejamme

• Erityisen haavoittuvia ovat ne ikäihmiset, joilla on

niukasti kiinnittymiseen tarvittavia valmiuksia

17

än

Kuinka synnyttää ja ylläpitää osallisuuden

kokemuksia?

• Huomio uuden oppimiseen,

toiminnanohjauksen aktivointiin ja

mielihyväkokemusten virittämiseen

• Mahdollisuus osallistua siten, että

turvallisuuden tunne ja itsensä

haastaminen tasapainottavat

toisiaan

18

än

Sukupolvien välinen vuorovaikutus

• Mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa eri ikäisten kanssa pitää yllä kokemusta omasta paikasta ja merkityksestä sukupolvien ketjussa

• Ikäpolvitoiminnassa opitaan toisilta monen suuntaisesti

• Ikäpolvien väliset elävät suhteet ovat yhteisöllisyyden ydintä

19

än

Sukupolvitaju?• Onko sukupolvien välinen kuilu

väistämätön?

• Sukupolvitaju (Biggs & Lowenstein 2011)

tarkoittaa kykyä ja valmiutta asettua

toisen ikäisten asemaan ja auttaa

näkemään heidät yhdenvertaisina

kanssaihmisinä, joilla on osittain

samanlaisia ja osittain aivan erilaisia

haluja, pelkoja, kiinnostuksen kohteita,

toimintatapoja ja ajatuksia kuin

havaitsijalla itsellään

20

än

Kiitos!www.eloisaika.fi

21