kiinni liikkeessä – sak:n jäsentutkimus 2015

SAK:n JäSentutKimuS 2015

Kiinni LiiKKeessä

SAK:laiset palkansaajat pitävät työpaikan pysyvyyttä tärkeänä asiana. He ottavat kiin-ni liikkeestä, jotta liitot huolehtisivat työllisyydestä ja antaisivat turvaa työttömyyden varalle.

Vuoden 2015 jäsentutkimuksen mukaan huoli toimeentulosta ja työelämän epävar-muudesta heijastuu vahvasti työntekijöiden odotuksiin siitä, mitkä ovat ammattiliitto-jen tärkeimmät tehtävät. Jäsenet odottavat liittojen huolehtivan eläkkeiden tasosta sekä tasoittavan työntekijöiden välisiä palkkaeroja. Osa puuttuisi pätkätyöläisten huonoon asemaan.

Työpaikan edunvalvonta kiinnostaa ammattiliittojen jäseniä enemmän kuin ennen. Joka viides tutkimukseen vastannut ottaisi vastaan luottamustehtävän omalla työ-paikallaan.

SAK on kartoittanut ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan koh-distuvia odotuksia viiden vuoden välein vuodesta 1984 lähtien.


Kiinni liiKKeessä

ISBN 978-951-714-298-4Painokarelia Oy 2015Kannen kuva: Katarina Löfgren/ GorillaKirjan tilaukset SAK:n postituksesta, puhelin 020 774 000.

Kiinni liikkeessä SAK:n jäsentutkimus

3

Kiinni liiKKeessäsAK:n jäsentutKimus 2015

SAK:n jäsentutkimuksen taustaa 4

Liittojen tärkein tehtävä on parantaa työoloja ja työsuojelua 5

Epävarmuus toimeentulosta peilautuu jäsenten odotuksissa 8

Liitot onnistuneet parhaiten työsuojelun parantamisessa 10

Työpaikan pysyvyys on työssä tärkeintä 13

Jäsenet suhtautuvat tulevaisuuteen melko toiveikkaasti 15

Tuottavuuden kehittäminen on työyhteisön yhteinen tehtävä 17

Työttömyyskassa on liittojen tärkein jäsenpalvelu 18

Ay-tietoa saadaan oman liiton lehdestä 20

Jäsenet hakevat ammattiliitoilta turvaa 23

Joka neljäs on kiinnostunut luottamustehtävistä 26

Lähes puolet SAK:laisista valmiita painostustoimiin 29

Ammattiosaston merkitys on muutoksessa 31

Yhteenveto 33

Taustatietoja 34


4

sAK:n jäsentutKimuKsen tAustAA

◆ SAK on yli miljoonan suomalaisen keskusjärjestö. Sen toiminnan perustana ovat ihmisarvoinen työelämä, yhdenvertaisuus ja heikompien puolustaminen.

◆ SAK:n jäseniä ovat 21 teollisuuden, julkisen sektorin, kuljetusalojen, yksityisten palvelualojen ja kulttuurialojen ammattiliittoa.

◆ Tyypillistä SAK:laista on mahdoton määritellä, sillä liittojen jäsenet työskentelevät hyvin erilaisilla aloilla. Esimerkiksi kunnallinen perhepäivähoitaja, lentoemäntä, linja-autonkuljettaja, tarjoilija, rakennustyöntekijä, paperitehtaan työntekijä ja tanssija edustavat kaikki SAK:laisia aloja.

◆ SAK on vuodesta 1984 lähtien kartoittanut viiden vuoden välein ammattiliittojen-sa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan kohdistuvia odotuksia.

◆ Vuonna 2015 jäsentutkimuksen menetelmät ja kysymykset uudistettiin, minkä vuoksi vertailua useisiin aiempiin tutkimuksiin ei ole voitu tehdä tällä kertaa.

◆ Jäsenten työoloja tutkitaan joka toinen vuosi SAK:n työolobarometrilla, joten tämä tutkimus keskittyy aiempaa enemmän järjestöllisiin asioihin.

◆ Tutkimus tehtiin puhelinhaastatteluina huhtikuussa 2015. Haastattelut kiintiöitiin SAK:n jäsenliittojen jäsenmäärien, iän ja sukupuolen mukaan. Tutkimukseen osal-listui yhteensä 2000 liittojen jäsentä.

◆ Tutkimus on osa SAK:n tulevaisuutta kesällä 2016 linjaavan edustajakokouksen valmistelua.


5

liittojen tärKein tehtävä on pArAntAA työolojA jA työsuojeluA

◆ Ammattiyhdistysliikkeen tärkeimpinä työnantajan kanssa neuvoteltavina tehtävinä jäsenet pitävät työolojen ja työsuojelun parantamista sekä palkkaerojen tasoitta-mista. Näin ajattelevat kaikenikäiset jäsenet sekä julkisella että yksityisellä sekto-rilla. Kolmannes vastaajista piti näitä tehtäviä erittäin tärkeänä.

◆ Neljännes jäsenistä nostaa erittäin tärkeäksi myös määräaikaisten ja vuokratyön-tekijöiden aseman parantamisen sekä neuvottelemisen mahdollisimman korkeista palkoista.

◆ Sen sijaan annetuista vaihtoehdoista vähiten toivotaan työajan lyhentämistä. Työ-ajanlyhennys saa enemmän kannatusta julkisella sektorilla (13 %) kuin yksityisellä sektorilla (7 %).

◆ Julkisella sektorilla pidetään kaikkia annettuja vaihtoehtoja useammin erittäin tärkeänä kuin yksityisellä sektorilla.

◆ Nuorille näyttää mahdollisimman korkea palkka olevan keskimäärin hieman tär-keämpää kuin vanhemmille, mikä on työuran alussa luonnollista.

9

14

17

19

21

23

24

26

30

33

34

36

52

55

53

57

54

54

54

54

50

55

Lyhentää työaikaa

Kehittää jäsenten työn sisältöä mielenkiintoisemmaksi ja kehittävämmäksi

Lisätä työntekijöiden vaikutus-mahdollisuuksia oman työn järjestelyihin

Parantaa työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia

Kehittää työaikajärjestelmiä työntekijöiden toiveiden mukaisiksi

Neuvotella mahdollisimman korkea palkka työntekijöille

Parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa

Parantaa määräaikaisten työntekijöiden asemaa

Tasoittaa suuri- ja pienituloisten palkkaeroja

Tasoittaa naisten ja miesten välisiä palkkaeroja

Parantaa työoloja ja työsuojelua

Ay-liikkeen tehtävien tärkeys (%)

Erittäin tärkeä Melko tärkeä

Miten tärkeitä nämä ay-liikkeen tehtävät ovat? (%)


6

Miten tärkeitä nämä ay-liikkeen tehtävät ovat? (%, erittäin tärkeää)

13

16

18

21

24

27

24

27

33

36

40

7

13

17

17

20

21

25

26

28

31

32


Kehittää jäsenten työn sisältöämielenkiintoisemmaksi ja kehittävämmäksi

Lisätä työntekijöiden vaikutus-mahdollisuuksia oman työn järjestelyihin

Parantaa työntekijöidenkoulutusmahdollisuuksia

Kehittää työaikajärjestelmiä työntekijöidentoiveiden mukaisiksi

Neuvotella mahdollisimman korkeapalkka työntekijöille

Parantaa vuokratyöntekijöiden asemaa

Parantaa määräaikaisten työntekijöidenasemaa

Tasoittaa suuri- ja pienituloistenpalkkaeroja

Tasoittaa naisten ja miestenvälisiä palkkaeroja


Ay-liikkeen tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää)

Yksityinen sektori Julkinen sektori


7

Miten tärkeitä nämä ay-liikkeen tehtävät ovat? (%, erittäin tärkeää, ikäryhmittäin)

10

16

21

22

22

24

27

30

33

36

38

9

12

13

14

17

20

24

23

26

29

31

10

15

18

19

25

22

22

25

31

33

37

7

11

16

18

22

27

23

25

30

32

29


Kehittää jäsenten työn sisältöämielenkiintoisemmaksi

ja kehittävämmäksi

Lisätä työntekijöidenvaikutusmahdollisuuksiaoman työn järjestelyihin

Parantaa työntekijöidenkoulutusmahdollisuuksia

Kehittää työaikajärjestelmiätyöntekijöiden

toiveiden mukaisiksi

Neuvotella mahdollisimmankorkea palkkatyöntekijöille

Parantaa vuokratyöntekijöidenasemaa

Parantaa määräaikaistentyöntekijöiden asemaa

Tasoittaa suuri- japienituloisten palkkaeroja

Tasoittaa naisten ja miestenvälisiä palkkaeroja


Ay-liikkeen tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää)

30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.


8

epävArmuus toimeentulostA peilAutuu jäsenten odotuKsissA

◆ Työelämän epävarmuus ja työntekijöiden turvallisuuden tarve nousevat selkeästi esille jäsentutkimuksessa. Siihen liittyvät niin odotukset ammattiyhdistysliikkeen tehtäviksi kuin myös se, mitä työssä pidetään tärkeimpänä.

◆ Liikkeen tärkeimpinä yhteiskunnallisina tehtävinä jäsenet pitävät työttömyystur-vasta ja työllisyydestä sekä eläkkeiden tasosta huolehtimisen.

◆ Eri-ikäisten vastaukset poikkesivat tässä kuitenkin selkeästi. Mitä vanhempi vas-taaja, sitä useammin hän pitää näitä tehtäviä erittäin tärkeänä.

◆ Elämäntilanteesta johtuen vanhemmilla vastaajilla painottuu erityisesti eläke-eduista huolehtiminen, kun taas nuoria on lähempänä lapsiperheiden toimeentu-lo ja palvelut.

◆ Oman työpaikan toimialan pysyminen Suomessa on noin 41 prosentille vastaajis-ta erittäin tärkeää. Tässä kysymyksessä näkyy jonkin verran eroja eri sektoreiden välillä. Yksityisen sektorin työpaikkojen valuminen ulkomaille vaikuttanee siihen, että yli puolet (52 %) yksityisellä sektorilla työskentelevistä jäsenistä pitää toimi-alansa säilymistä kotimaassa erittäin tärkeänä, kun julkisella puolella näin ajatte-lee reilu kolmannes (37 %).

Miten tärkeitä ovat ay-liikkeen yhteiskunnalliset tehtävät? (%)

27

41

42

47

48

50

51

50

49

47

43

45

49

43

Puolustaa kunnan ja valtion palveluita

Turvata työpaikkasi toimialantulevaisuus Suomessa

Huolehtia siitä, että palkansaajienverotus pysyy kohtuullisella tasolla

Pitää huolta lapsiperheidentoimeentulosta ja palveluista

Turvata työllisyys

Pitää huolta työttömyysturvanriittävästä tasosta

Pitää huolta eläke-etujen jasosiaaliturvan riittävästä tasosta

Yhteiskuntapoliittisten tehtävien tärkeys

(%)

Erittäin tärkeä Melko tärkeä


9

Miten tärkeitä ovat ay-liikkeen yhteiskunnalliset tehtävät? (%, erittäin tärkeää)

Miten tärkeitä ovat ay-liikkeen yhteiskunnalliset tehtävät? (%, erittäin tärkeää, ikäryhmittäin)

27

37

39

46

46

47

52

27

52

43

48

48

52

50

Puolustaa kunnan ja valtion palveluita

Turvata työpaikkasi toimialantulevaisuus Suomessa


Pitää huolta lapsiperheidentoimeentulostaja palveluista

Turvata työllisyys



Yhteiskunnallisten tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää)

Yksityinen sektori Julkinen sektori

43 Turvata työllisyys

Turvata työpaikan toimialantulevaisuus Suomessa



Pitää huolta lapsiperheidentoimeentulosta ja palveluista


Puolustaa kunnan javaltion palveluita

Yhteiskunnallisten tehtävien tärkeys (%, erittäin tärkeää)

5045

52

39 41

39 44

44 48

52 54

42 5050

57

44 50

4548

41 4241 43

23 2627

29

30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.


10

liitot onnistuneet pArhAiten työsuojelun pArAntAmisessA

◆ Ammattiliitot ovat onnistuneet edunvalvonnassaan parhaiten työsuojelun paran-tamisessa. Kaksi kolmesta jäsenestä arvioi liittonsa onnistuneen siinä vähintään melko hyvin.

◆ Aivan yhtä hyvin liitot eivät ole onnistuneet työllisyyden turvaamisessa, joka on jäsenten mielestä yksi tärkeimmistä ay-liikkeen tehtävistä. Arvioon on varmasti vaikuttanut kevään 2015 taloustilanne sekä jatkuvat uutiset irtisanomisista ja yt-neuvotteluista etenkin yksityisellä sektorilla.

◆ Teollisuuden ja kuljetusalojen työntekijät arvioivat kaiken kaikkiaan ammattiliitto-jensa onnistumista tehtävissään kriittisemmin kuin julkisen puolen ja palvelualojen työntekijät.

◆ Liittojen koetaan onnistuneen työaikajärjestelmien parantamisessa ehkä yllättä-vänkin hyvin. Julkisella sektorilla jopa 65 prosenttia jäsenistä kokee liiton hoita-neen työaikajärjestelmiin liittyviä asioita vähintäänkin melko hyvin.

Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%)

8

9

9

9

10

10

10

11

11

13

36

34

35

40

43

31

29

39

37

52

Työntekijän osallistumismahdollisuuksienlisääminen työyhteisön kehittämisessä

Työntekijän vaikutusmahdollisuuksienlisäämien oman työn järjestelyihin

Jäsenhankinta työpaikalla

Ay-asioista tiedottaminen työpaikalla

Työaikajärjestelmien parantaminen

Määräaikaisten työntekijöiden asemanparantaminen

Vuokratyöntekijöiden aseman parantaminen

Palkkaehtojen parantaminen

Työllisyyden turvaaminen

Työsuojelun parantaminen

Ammattiliiton onnistuminen vähintään melko hyvin eri tehtävissä (%)

Erittäin hyvin Melko hyvin


11

Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Julkinen ala

Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Yksityiset palvelualat

11

14

10

10

10

21

20

18

20

17

51

46

49

51

55

39

40

45

44

50











Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Julkinen ala



14

14

13

11

17

14

13

17

20

15

40

40

43

45

43

40

40

43

44

51











Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Yksityiset palvelualat


12

Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Kuljetusala

Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Teollisuus


2

2

3

4

5

3

2

3

5

9

18

18

14

26

30

17

12

40

31

51











Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään (%) Kuljetusalat


3

3

6

7

6

3

3

6

4

9

28

27

25

33

37

24

20

33

31

54











Ammattiliiton onnistuminen tehtävissään Teollisuus (%)


13

Mikä on tärkeää työssä? (%)

työpAiKAn pysyvyys on työssä tärKeintä

◆ Turvallisuuden tarve näkyy jäsenten vastauksissa myös silloin, kun heitä pyydetään arvioimaan, mikä työssä on tärkeintä. Tärkeimpänä yksittäisenä työhön liittyvänä asiana SAK:laisten liittojen jäsenet pitävät varmuutta työpaikan säilymisestä. Näin ajattelee puolet jäsenistä ja eniten näin ajatellaan teollisuudessa ja kuljetusalalla.

◆ Lähes yhtä tärkeänä pidetään hyviä työkavereita. Työpaikan hyvällä ilmapiirillä ja työssä viihtymisellä onkin selkeä yhteys työntekijöiden hyvinvointiin ja tuottavuu-teen.

◆ Kolmanneksi tärkeimpänä työssä liittojen jäsenet pitävät hyvää johtamista, joka on viime vuosina noussut julkisessa keskustelussa esille yhtenä suurimmista työelä-män haasteista.

◆ Sukupuolten välillä on näissä arvioissa selkeitäkin eroja. Tärkeysjärjestys kolmen tärkeimmän asian osalta on kuitenkin sama sekä miehillä että naisilla.

◆ Naiset arvostavat hieman miehiä useammin mielenkiintoista työtä ja miehet naisia useammin hyvää palkkaa. Nuoret puolestaan pitävät mielenkiintoista työtä, hyvää esimiestä ja hyvää palkkaa hieman tärkeämpänä kuin vanhemmat jäsenet.

9

11

19

21

22

24

28

35

36

40

43

50

32

40

61

50

58

55

58

57

56

52

51

47

Helppo työ

Hyvät ylenemismahdollisuudet

Työ, jossa on vastuuta

Pitkät lomat

Mahdollisuus käyttää aloitekykyään

Mahdollisuus kehittää ammattitaitoaan

Hyvät työajat

Hyvä palkka

Mielenkiintoinen työ

Hyvä esimies

Hyvät työkaverit

Pysyvä työpaikka

Tärkeää työssä (%)

Erittäin tärkeää Melko tärkeää


14

Mikä on erittäin tärkeää työssä? (%, sukupuolen mukaan)

Mikä on erittäin tärkeää työssä? (%, ikäryhmittäin)

7

10

18

21

22

25

30

35

37

42

49

55

12

13

20

23

19

24

27

37

32

36

38

44

Helppo työ




Pitkät lomat

Kehittää ammattitaitoa

Hyvät työajat


Hyvä palkka

Hyvä esimies

Hyvät työkaverit

Pysyvä työpaikka

Tärkeää työssä (%)

Nainen Mies

8

8

20

22

19

23

26

34

34

39

43

53

11

13

20

23

22

23

31

37

31

39

45

48

8

13

19

25

20

27

26

35

37

41

43

52

11

14

17

17

22

25

30

39

38

42

42

46

Helppo työ




Pitkät lomat

Kehittää ammattitaitoa

Hyvät työajat


Hyvä palkka

Hyvä esimies

Hyvät työkaverit

Pysyvä työpaikka

Erittäin tärkeää työssä (%)

30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.


15

Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla (%, sukupuolen mukaan)

jäsenet suhtAutuvAt tulevAisuuteen melKo toiveiKKAAsti

◆ SAK:laisten ammattiliittojen jäsenten ajatukset omasta tulevaisuudestaan ovat kai-kesta huolimatta kohtalaisen positiiviset. Kaksi kolmesta (66 %) ei ole huolissaan omasta tulevaisuudestaan työmarkkinoilla. Valtaosa ei myöskään pelkää, että hei-dän oma osaamisensa olisi riittämätöntä tulevaisuudessa.

◆ Naiset ovat hiukan optimistisempia kuin miehet ja nuoret suhtautuvat tulevaisuu-teen huolettomammin kuin iäkkäämmät. Toimialoista valoisimmin omaan tulevai-suuteen suhtaudutaan julkisella puolella.

◆ Suuri osa nuorista voisi ajatella kouluttautuvansa uusiin tehtäviin. Tähän lienee vaikuttanut myös julkisuudessa jo useamman vuoden ajan käyty keskustelu siitä, että tulevaisuudessa työntekijöillä on oltava useampi ammatti.

◆ Kuitenkin joka viides ammattiliiton jäsen pelkää jäävänsä työttömäksi ja joka vii-des on huolissaan siitä, pärjääkö hän terveytensä puolesta nykyisessä työssään. Työttö myyden pelko on suurinta teollisuuden ammateissa. Muutenkin tunnelmat ovat teollisuustyötä tekevien keskuudessa jonkin verran pessimistisemmät kuin muilla sektoreilla.

◆ Iäkkäämmät jäsenet ovat myös huolissaan ikärasismin lisääntymisestä työpaikoilla.

63

33

24

21

24

21

17

14

11

68

25

22

20

17

19

10

12

12

En ole huolissani tulevaisuudestanityömarkkinoilla

Voisin ajatella toista koulutusta itselleni

Pelkään jääväni työttömäksi

Pelkään terveyteni heikkenemistä jaetten pärjää nykyisessä työssäni

Voisin vähentää työaikaani

Pelkään, että ikärasismi lisääntyy

Voisin ajatella ryhtyväni yrittäjäksi

Voisin pienentää palkkaani, jottatyöpaikallani vältytään irtisanomisilta

Pelkään, ettei osaamiseni riitätulevaisuuden työmarkkinoilla

Kaavion otsikko

Mies Nainen


16

Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla (%, ikäryhmittäin)

70

44

17

8

14

7

20

9

7

67

40

20

13

19

13

18

14

11

65

27

24

20

19

19

14

13

10

63

14

26

33

27

33

6

15

16

En ole huolissani tulevaisuudestanityömarkkinoilla

Voisin ajatella toista koulutusta itselleni

Pelkään jääväni työttömäksi

Pelkään terveyteni heikkenemistä jaetten pärjää nykyisessä työssäni

Voisin vähentää työaikaani

Pelkään, että ikärasismi lisääntyy

Voisin ajatella ryhtyväni yrittäjäksi

Voisin pienentää palkkaani, jottatyöpaikallani vältytään irtisanomisilta

Pelkään, ettei osaamiseni riitätulevaisuuden työmarkkinoilla

Ajatukset omasta tulevaisuudesta työmarkkinoilla (%)

30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.


17

Oletko tehnyt kehittämisehdotuksia viimeisen vuoden aikana?

tuottAvuuden Kehittäminen on työyhteisön yhteinen tehtävä

◆ Henkilöstön osallistuminen työprosessien, palvelukonseptien ja tuotteiden kehit-tämiseen on tutkimusten mukaan avain tuottavuuden kasvuun ja työhyvinvoinnin lisääntymiseen. Noin kolmannes SAK:laisten liittojen jäsenistä on tavalla tai toisel-la osallistunut työpaikkansa kehittämistoimintaan.

◆ Omaan työhön tai työnantajan tuotteiseen liittyviä kehittämisideoita liittojen jä-senet ovat tehneet jonkin verran useammin yksityisellä kuin julkisella sektorilla viimeisen vuoden aikana. Miehet ovat kehittämistoiminnassa olleet naisia selvästi aktiivisempia.

◆ Reilu kolmannes jäsenistöstä on tehnyt työpaikallaan oman työn järjestelyihin liit-tyviä kehittämisehdotuksia ja reilu viidennes työnantajan tuotteisiin tai palveluihin liittyviä ehdotuksia.

42

27

32

36

35

34

19

23

28

27

Mies

Nainen

Julkinen sektori

Yksityinen sektori

Kaikki

Tehnyt kehittämisehdotuksia 12 viimeisen kuukauden aikana (%)

Työnantajan tuotteisiin tai palveluihin liittyvät

Omaan työhön liittyvät


18

työttömyysKAssA on liittojen tärKein jäsenpAlvelu

◆ Työelämän epävarmuus ja työttömien suuri määrä näkyy jäsenten vastauksissa silloinkin, kun kysytään liittojen jäsenpalveluiden tärkeyttä. SAK:laisten liittojen jäsenistä oli haastatteluhetkellä 16 prosenttia työttömänä tai lomautettuna.

◆ Kaikenikäiset miehet ja naiset sekä julkisella että yksityisellä sektorilla pitävät työt-tömyyskassapalveluita kaikkein tärkeimpänä jäsenpalveluna.

◆ Seuraavaksi tärkeimpinä pidetään liiton neuvonta- ja asiantuntijapalveluita sekä oikeudellista apua.

◆ Ikäryhmittäin tarkasteltuna voi todeta, että perinteiset jäsenpalvelut ovat kokonai-suudessaan sitä tärkeämpiä mitä iäkkäämpi vastaaja on.

◆ Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on jossain vaiheessa saanut jopa 42 prosenttia liittojen jäsenistä. Yksityisellä sektorilla työskentelevistä työttömyysturvaa on jos-kus saanut 45 prosenttia jäsenistä ja julkisella sektorilla 35 prosenttia.

◆ Työttömyyskassojen palveluun on 86 prosenttia heistä ollut vähintään melko tyy-tyväinen molemmilla sektoreilla. Erittäin tyytyväisiä oli lähes puolet.

Mitkä jäsenpalvelut ovat tärkeitä? (%, erittäin tärkeä, ikäryhmittäin)

30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.

45

25

21

16

15

10

15

14

8

10

6

6

7

48

28

24

19

16

13

15

16

12

11

9

8

8

48

32

27

21

19

15

15

13

11

12

8

8

7

49

32

31

23

20

19

13

17

13

14

10

11

8

Työttömyyskassapalvelut

Liiton neuvonta- ja asiantuntijapalvelut

Oikeusaputoiminta

Liiton aluetoimistopalvelut

Vakuutusturva

Liiton lehti

Liiton Internet-sivut

Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus

Lomatoiminta

Ammattiyhdistyskoulutus

Jäsenille suunnatut tapahtumat

Yleissivistävä koulutus

Erilaiset ostoedut

Jäsenpalvelujen tärkeys (%)


19

Mitkä jäsenpalvelut ovat tärkeitä? (%, erittäin tärkeä, sektoreittain)

6

5

12

9

8

19

10

27

19

17

20

42

68

7

7

7

9

11

12

13

11

15

18

25

29

52

7

9

8

18

12

14

21

16

20

22

31

25

34

11

11

11

12

14

18

15

15

20

23

27

30

48

Erilaiset ostoedut

Yleissivistävä koulutus

Jäsenille suunnatut tapahtumat(retkeilypäivät, teatteriretket jne.)

Ammattiyhdistyskoulutus

Lomatoiminta

Liiton Internet-sivut

Ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus

Liiton lehti

Vakuutusturva

Liiton aluetoimistopalvelut

Oikeusaputoiminta

Liiton neuvonta- jaasiantuntijapalvelut

Työttömyyskassapalvelut

Jäsenpalveluiden tärkeys (%, erittäin tärkeä)

Palvelualat Julkinen ala Teollisuus Kuljetus


20

Ay-tietoA sAAdAAn omAn liiton lehdestä

◆ Jäsenille selvästi tärkein ammattiyhdistystiedon lähde on oman liiton lehti. Näin ajattelevat kaikki vastaajat.

◆ Yli puolet jäsenistä käyttää myös liiton nettisivuja etsiessään ay-tietoa. Netti ei olekaan enää pelkästään liiton aktiivien käyttämä kanava, vaan se on laajentunut rivijäsentenkin tiedonlähteeksi.

◆ Median murros näkyy myös erilaisina mediankäyttötottumuksina eri-ikäisillä jä-senillä. Joukkotiedotusvälineiden merkitys ammattiyhdistystiedon lähteenä on selkeästi merkittävämpi iäkkäille jäsenille kuin nuoremmille. Nuorimmat jäsenet käyttävät tiedonsaantiinsa enemmän sosiaalista mediaa kuin sanomalehtiä, televi-siota tai radiota.

Mistä hankit ay-tietoa? (%)

17

21

21

23

38

37

42

47

56

82

14

15

33

31

31

31

29

36

54

77

16

18

27

27

34

34

36

41

55

80

Sosiaalinen media(esim. Facebook, keskustelufoorumit)

Radio

SAK:n lehdet

SAK:n Internet-sivut

Keskustelu luottamushenkilöidenkanssa

Sanomalehdet

Televisio

Keskustelu työkaverin kanssa

Oman liiton Internet-sivut

Oman liiton lehti

M i s t ä h a n k k i i a y - t i e t o a ?

Kaikki Nainen Mies


21

Mistä hankit ay-tietoa? (%, ikäryhmittäin)


Radio

SAK:n lehdet



Sanomalehdet

Televisio



Oman liiton lehti

Mistä hankkii tietoa ay-liikettä koskevista asioista? (%)

yli 50 v. 41-50 v. 31-40 v. 30 v. tai alle

83 79 78

76

47 57

62 58

46 40

39 35

4640

30 20

4836

2519

4236

3121

243131

22

2929

25 22

261617

9

1114

18 22


22

Mistä hankit ay-tietoa? (%, sektoreittain)

19

22

15

18

30

33

30

53

61

90

17

24

17

19

40

43

48

49

51

85

11

10

47

42

40

29

27

36

55

68

16

15

25

29

21

26

26

31

58

78


Radio

SAK:n lehdet



Sanomalehdet

Televisio



Oman liiton lehti

Mistä hankkii tietoa ay-liikettä koskevista asioista? (%)



23

Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%)

jäsenet hAKevAt AmmAttiliitoiltA turvAA

◆ Tärkeimmät syyt ammattiliittoon liittymiselle ovat ansiosidonnainen työttömyys-turva, palkansaajien etujen puolustaminen sekä turvallisuus, jonka liittoon kuulu-minen antaa. Perusteet jäsenyydelle eivät ole muuttuneet vuosien saatossa.

◆ Ansiosidonnainen työttömyysturva mainitaan kaikkein useimmin perusteena am-mattiliittoon kuulumiselle. Puolet vastaajista (52 %) kertoo sen kuvaavan erittäin hyvin syytä järjestäytymiselle. Miehet ajattelevat näin hieman useammin kuin nai-set, mutta ikäryhmittäin tarkasteltuna eroja ei löydy. Sen sijaan eroja on eri sekto-reiden välillä. Ansioturvaa pitävät kaikkein tärkeimpänä kuljetusalan ja teollisuu-den työntekijät. Näitä aloja työelämän rakennemuutokset ovatkin koskettaneet kaikkein eniten.

◆ Kolmannes vastaajista piti tärkeimpänä perusteena palkansaajien puolustamista sekä etujen ajamista ja toinen kolmannes sitä, että liittoon kuuluminen antaa tur-vallisuutta elämään.

◆ Iäkkäimpien ja nuorimpien jäsenten välinen ero on edunvalvonnan ja turvallisuu-den tunteen osalta merkittävä. Mitä nuorempi vastaaja on, sitä vähemmän tärkeä-nä hän pitää periaatteellisia tai aatteellisia perusteita ammattiliittoon liittymiselle.

7

9

14

16

32

33

52

22

31

34

34

49

46

40

Käytännössä on pakko olla ammattiliitonjäsen tullakseen hyväksytyksi

Haluan osallistua työpaikkanityöolojen kehittämiseen

Haluan omalta osaltani olla tukemassaay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa

Useat työtoverinikin kuuluvat liittoon

Kuuluminen liittoon antaaturvallisuutta elämään

Järjestäytymällä voidaan tehokkaastipuolustaa ja ajaa palkansaajien etuja

Haluan varmistaa ansiosidonnaisentyöttömyysturvan itselleni

Perusteet ammattiliitton kuulumiselle (%)

Kuvaa erittäin hyvin Kuvaa melko hyvin


24

Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%, kuvaa erittäin hyvin, sukupuolen mukaan)

Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%, kuvaa erittäin hyvin, ikäryhmittäin)

8

9

16

16

34

32

49

5

8

11

15

30

33

56

Käytännössä on pakko olla ammattiliitonjäsen tullakseen hyväksytyksi


Haluan omalta osaltani olla tukemassaay-liikkeen tavoitteita yhteiskunnassa





Perusteet ammattiliittoon kuulumiseen (%)

Mies Nainen

7

11

17

18

35

37

51

8

8

13

16

31

31

50

8

10

14

17

33

33

56

3

6

9

9

26

25

53

Käytännössä on pakko ollaammattiliiton jäsen tullakseen

hyväksytyksi


Haluan omalta osaltani ollatukemassa ay-liikkeen tavoitteita

yhteiskunnassa






30 v. ja alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.


25

Perusteet ammattiliittoon kuulumiselle (%, kuvaa erittäin hyvin, sektoreittain)

4

8

10

15

41

34

78

4

9

11

16

32

36

60

12

8

20

19

28

26

31

7

10

13

12

32

33

51

Käytännössä on pakko ollaammattiliiton jäsen tullakseen

hyväksytyksi


Haluan omalta osaltani ollatukemassa ay-liikkeen tavoitteita

yhteiskunnassa

Useat työtoverinikin kuuluvatliittoon


Järjestäytymällä voidaantehokkaasti puolustaa ja ajaa

palkansaajien etuja





26

joKA neljäs on Kiinnostunut luottAmustehtävistä

◆ Viidennes SAK:laisten liittojen jäsenistä on toiminut erilaisissa luottamustehtävis-sä työpaikallaan. Tutkimuksen ajankohtana seitsemällä prosentilla jäsenistä oli par-haillaan jokin luottamustehtävä. Määrä on pysynyt melko samana jo useita vuosia.

◆ Valmius luottamustehtävään on sen sijaan hieman noussut vuoden 2005 tutki-muksesta. SAK:laisten liittojen jäsenistä noin viidennes olisi periaatteessa valmis luottamustehtävään työpaikallaan. Vuonna 2005 halukkaita oli 13 prosenttia.

◆ Luottamustehtävissä on selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Miespuolisista jä-senistä kymmenellä prosentilla on luottamustehtävä, kun naisilla vastaava luku on kolme prosenttia. Luottamushenkilöistä oli kyselyhetkellä 76 prosenttia miehiä ja 24 prosenttia naisia. Luottamushenkilöistä on alle 30-vuotiaita 10 prosenttia ja yli 50-vuotiaita 37 prosenttia.

◆ Myös valmiudessa ottaa vastaan luottamustehtävä työpaikalla on suuri ero nais-ten ja miesten välillä. Kiinnostus luottamustehtäviin on suurempaa yksityisellä kuin julkisella sektorilla. Keski-ikäiset ovat kiinnostuneempia luottamustehtävistä kuin nuorimmat ja vanhimmat työntekijät.

◆ Kaiken kaikkiaan osallistuminen ammattiliittojen toimintaan näyttää kiinnostavan useammin miehiä kuin naisia tai alle 30-vuotiaita. Suurinta kiinnostus on keski-ikäisillä miehillä, jotka työskentelevät teollisuudessa.

Onko sinulla luottamustehtäviä? (%)

3 4 93 30 v. ja alle

7 8 85 31 - 40 v.

8 14 78 41 - 50 v.

7 20 72 yli 50 v.

7 13 81 Kaikki

Onko luottamustehtäviä? (%)

On juuri parhaillaan

On ollut aiemmin, mutta ei juuri nyt

Ei ole koskaan ollut


27

Valmius luottamustehtävään työpaikalla (%)

Valmius osallistua (%, sektoreittain)

21 66 13

18 62 19 30 v. ja alle

22 62 16 31 - 40 v.

41 - 50 v.

16 75 10 yli 50 v.

19 67 14 Kaikki

Valmius luottamustehtävään työpaikalla (?)

Kyllä En En osaa sanoa

30 33

22 28

Ay-liikkeen tilaisuuksiin

20 26

18 19

Ay-koulutukseen

16 25

13 22

Uusien jäsenten hankintaan

15 21

19 21

Ay-liikkeen toimintoihin verkossa

21 24

11 17

Luottamustehtävään työpaikalla

Valmius osallistua (%)

Kuljetus Teollisuus

Julkinen ala Palvelualat


28

Valmius osallistua (%, sukupuolen mukaan)

13

19

16

19

26

25

20

24

24

42



Uusien jäsenten hankintaan työpaikalla

Ay-koulutukseen


Valmius osallistua (%)

Nainen Mies

Valmius osallistua (%, ikäryhmittäin)

18

21

18

21

25

22

20

22

23

29

21

20

22

24

32

16

18

18

20

29



Uusien jäsenten hankintaan työpaikalla

Ay-koulutukseen


30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.


29

Olisitko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%)

lähes puolet sAK:lAisistA vAlmiitA pAinostustoimiin

◆ Jäsentutkimuksessa pyydettiin vastaajia arvioimaan, olisivatko he valmiita ryhty-mään toimiin erilaisissa työelämään liittyvissä ristiriitatilanteissa. Vaihtoehtoina olivat lakko ja ulosmarssi.

◆ Tutkimus tehtiin huhtikuussa 2015 ennen eduskuntavaaleja, jolloin uuden halli-tuksen työelämään kohdistuvista leikkauksista ja ns. pakkolakialoitteesta ei ollut vielä tietoa. Kyselyyn vastanneet ottivat tähän kysymykseen kantaa siis periaat-teellisesti eikä erityisessä ristiriitatilanteessa, joka olisi voinut vaikuttaa tulokseen.

◆ Lähes puolet jäsenistä on valmis painostustoimiin. Joka neljäs jäsen ei osannut ottaa kantaa kysymykseen ja noin joka kolmas ei olisi valmis kumpaankaan pai-nostustoimeen.

◆ Jäsenistön toimintavalmiudessa ei ole suuria eroja olipa ristiriitatilanteen toisena osapuolena sitten työnantaja tai valtiovalta.

◆ Kevään 2015 taloustilanne jatkuvine yt-neuvotteluineen heijastuu varmasti siihen, että jäsenistön valmius painostustoimiin irtisanomistilanteissa on matalampi kuin esimerkiksi sosiaaliturvan leikkauksissa tai työehtojen heikentämispyrkimyksissä.

◆ Valmius toimiin on vahvimmillaan yksityisen sektorin miehillä. Muissa kuin työ-paikan irtisanomistilanteissa noin 60 prosenttia miehistä olisi valmis ryhtymään painostustoimiin.

◆ Vähiten painostushalukkuutta on julkisen sektorin naisilla ja alle 30-vuotiailla jä-senillä.

33

42

45

45

40

34

31

32

27

24

24

24

Jos työpaikkasi työntekijöitä irtisanotaan

Jos työnantajasi kohtelisi työkaveriasiepäoikeudenmukaisesti

Jos työnantajasi heikentäisi työpaikkasihenkilöstön työehtoja

Jos valtiovalta muuttaisi sosiaaliturvaa,eläkeetuja tai esim. työaikalakia työntekijöiden edun vastaisesti

Olisiko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%)

Kyllä Ei Ei osaa sanoa


30

Olisitko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%, ikäryhmittäin)

Olisitko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%)

38

41

39

26

42

46

45

32

42

44

43

33

46

49

48

37

Jos työnantajasi kohtelisi työkaveriasi epäoikeudenmukaisesti

Jos työnantajasi heikentäisi työpaikkasi henkilöstön työehtoja

Jos valtiovalta muuttaisi sosiaaliturvaa, eläke-etuja tai esim.

työaikalakia työntekijöiden edun vastaisesti


Olisko valmis lakkoon tai ulosmarssiin? (%)

30 v. tai alle 31-40 v. 41-50 v. yli 50 v.

57

60

58

43

27

30

30

21

31

34

35

24

48

51

50

37

Jos työnantajasi kohtelisi työkaveriasiepäoikeudenmukaisesti

Jos työnantajasi heikentäisi työpaikkasihenkilöstön työehtoja

Jos valtiovalta muuttaisi sosiaaliturvaa,eläke-etuja tai esim. työaikalakiatyöntekijöiden edun vastaisesti


Olisiko valmis lakkoon tai ulosmarssiin (%)

Mies Nainen Julkinen sektori Yksityinen sektori


31

AmmAttiosAston merKitys on muutoKsessA

◆ Arviot ammattiosaston tehtävistä jakavat vahvasti eri-ikäisiä jäseniä. Iäkkäämmät jäsenet pitävät ammattiosaston perinteisiä tehtäviä huomattavasti merkitykselli-sempinä kuin nuoremmat – olipa kyse sitten ammattiosaston edunvalvontaroolista tai yhteenkuuluvuutta lisäävästä toiminnasta.

◆ Ammattiosaston roolia luottamushenkilöiden evästämiseksi edunvalvonnan kysy-myksistä pidetään kuljetusaloilla paljon tärkeämpänä kuin muilla sektoreilla.

◆ Julkisella sektorilla puolestaan jopa joka viides ajattelee, ettei ammattiosastoa välttämättä tarvita edunvalvontaan, vaan riittää, että työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu.

Arviot ammattiosaston tehtävistä (%)

8

13

17

20

30

45

53

51

Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää,että työpaikalla on luottamusmies ja

työsuojeluvaltuutettu, ammattiosastoa eivälttämättä tarvita

Työpaikallani tehdyissä paikallisissasopimuksissa on onnistuttu hyvin

Ammattiosaston yksi keskeinen tehtäväetujen valvomisen ohella on jäsenten

yhteenkuuluvuutta lisäävän toiminnanjärjestäminen

Ammattiosastojen kokoukset ovatjäsenille tärkeä keskustelufoorumi,

jossa he evästävät luottamushenkilöitä

Arviot ammattiosaston tehtävistä (%)

Täysin samaa mieltä Melko samaa mieltä


32

Arviot ammattiosaston tehtävistä (%, täysin samaa mieltä, ikäryhmittäin)

Arviot ammattiosaston tehtävistä (%, täysin samaa mieltä)

9

13

11

12

7

14

16

17

8

14

15

19

9

12

22

27

6

12

18

21

11

15

17

20

Tehokkaaseen etujen valvontaan riittää, että

työpaikalla on luottamusmies ja työsuojeluvaltuutettu -

ammattiosastoa ei välttämättä tarvita

Työpaikallani tehdyissäpaikallisissa sopimuksissa

on onnistuttu hyvin

Ammattiosaston yksi keskeinen tehtävä etujenvalvomisen ohella

on jäsenten yhteenkuuluvuuttalisäävän toiminnan järjestäminen

Ammattiosastojen kokouksetovat jäsenille tärkeä

keskustelufoorumi, jossahe evästävät luottamushenkilöitä


Nainen

Mies

yli 50 v. 41-50 v. 31-40 v.

30 v. tai alle

1

20

18

31

3

7

20

19

20

20

15

20

8

12

16

18

Tehokkaaseen etujen valvontaanriittää, että työpaikalla on

luottamusmies jatyösuojeluvaltuutettu,

ammattiosastoa ei välttämättä tarvita

Työpaikallani tehdyissä paikallisissasopimuksissa on onnistuttu hyvin

Ammattiosaston yksi keskeinentehtävä etujen valvomisen ohella

on jäsenten yhteenkuuluvuuttalisäävän toiminnan järjestäminen

Ammattiosastojen kokoukset ovatjäsenille tärkeä keskustelufoorumi,

jossa he evästävätluottamushenkilöitä




33

yhteenveto

◆ SAK:n jäsentutkimuksessa nousee selkeästi esille työelämän epävarmuus ja työn-tekijöiden turvallisuuden tarve. Ammattiliittojen jäsenet pitävät työssään tärkeim-pänä asiana työpaikan pysyvyyttä ja odottavat liitoiltaan työsuojelusta ja työolois-ta huolehtimista sekä turvaa työttömyyden varalle. Näissä tehtävissä jäsenet myös arvioivat liittojen onnistuneen melko hyvin.

◆ Jäsenten odotukset liitoille liittyvät harvemmin periaatteellisiin kysymyksiin. Am-mattiyhdistysliikkeen yhteiskunnallisia ja aatteellisia tavoitteita pitävät vähiten tärkeinä kaikkein nuorimmat jäsenet. Tässä kohtaa pitänee muistaa, että kysely tehtiin ns. pitkään kestäneen rauhan aikana, jolloin suuria työelämään ja sopimus-toimintaan kohdistuvia leikkauksia ei ollut vielä tiedossa. Kriisitilanteessa vastauk-set saattaisivat näyttää hyvinkin erilaisilta.

◆ Oman työpaikan edunvalvonta näyttäisi sen sijaan kiinnostavan jäseniä aiempaa enemmän. SAK:laisten liittojen jäsenistä noin viidennes olisi periaatteessa valmis luottamustehtävään työpaikallaan. Sukupuolten välinen ero on kuitenkin merkittä-vä. Naisia luottamustehtävät eivät kiinnosta samalla lailla kuin miehiä.

◆ Ammattiliittojen ja ammattiosastojen perinteistä yhdistystoimintaa nuoret eivät näytä pitävän niin merkityksellisenä kuin iäkkäämmät. Kaiken kaikkiaan ammat-tiliittojen toiminta näyttää kiinnostavan eniten teollisuudessa työskenteleviä yli 50-vuotiaita miehiä.

◆ Jäsentutkimuksen yhteydessä toteutettiin myös ns. nettiaivoriihi alle vuoden am-mattiliiton jäsenenä olleille. Aivoriihessä kysyttiin, mitä ammattiliiton pitäisi tehdä tulevaisuudessa ja mistä ammattiliiton toiminnassa olisi luovuttava?

◆ Kyselystä kävi ilmi, että jäsenten tietämys ammattiliittojen toiminnasta ja tehtävistä on heikkoa. Myös alhainen vastausprosentti osoitti, että liittojen toiminta ei kiin-nosta valtaosaa uusista jäsenistä.

◆ Nettikyselyn vastaajille ammattiliittojen olemassaolo on sinänsä tärkeää, mutta niiden tekemisen tapaa kritisoitiin paljon. Ammattiliittoja pidettiin etäisenä ja van-hakantaisena. Myös puoluepolitiikan roolia ay-toiminnassa kritisoitiin vahvasti.

◆ Jäsentutkimuksesta voi tehdä johtopäätöksen, että jos ay-liikkeen luonne laaja-na yhteiskunnallisena kansanliikkeenä halutaan säilyttää, on sen toimintatapoja muutettava. Nuoremmat sukupolvet eivät nimittäin koe vallalla olevaa ajattelu- ja toimintatapaa omakseen.


34

tAustAtietojA

90

10

88

10

1

1

16

Kokoaikatyössä

Osa-aikatyössä

Vakituisessa työsuhteessa (toistaiseksi voimassa oleva)

Määräaikaisessa työsuhteessa

Vuokratyö / vakituisessa työsuhteessa

Vuokratyö / määräaikaisessa työsuhteessa

Työtön/lomautettu

SAK:laisten työsuhteet (%)

SAK:laisten työsuhteet (%)

Onko työpaikalla luottamushenkilöä (%)

52

77

88

96

77

33

12

4

2

13

15

11

8

2

10

1-9 henkilöä

10-49 henkilöä

50-250 henkilöä

Yli 250 henkilöä

Kaikki

Onko työpaikalla luottamushenkilöä (%)

Kyllä Ei En osaa sanoa


35

Onko työpaikalla luottamushenkilöä? 1-9 hengen työpaikat (%)

Kyllä Ei En osaa sanoa

32

50

83

46

52

43

41

17

29

33

24

9

25

15

Kuljetus

Teollisuus

Julkinen ala

Palvelualat

Kaikki

Onko työpaikalla luottamushenkilöä? 1-9 hengen työpaikat (%)

SAK:laisten koulutus (%)

8

8

13

10

7

76

79

75

80

77

6

6

6

5

8

9

5

6

5

8

1

1

Julkinen sektori

Yksityinen sektori

Muu

Mies

Nainen

SAK:laisten koulutus (%)

Ei ammatillista tutkintoa Ammattitutkinto Opistotason tutkinto Korkeakoulututkinto (yliopisto tai amk) Muu


36

48

52

19

23

25

34

66

32

2

Nainen

Mies

Ikä

30 v. ja alle

31-40 v.

41-50 v.

Yli 50

Sektori

Yksityinen sektori

Julkinen sektori

Muu

Vastaajat (%) Vastaajat (%)


Kiinni LiiKKeessä

SAK:laiset palkansaajat pitävät työpaikan pysyvyyttä tärkeänä asiana. He ottavat kiin-ni liikkeestä, jotta liitot huolehtisivat työllisyydestä ja antaisivat turvaa työttömyyden varalle.

Vuoden 2015 jäsentutkimuksen mukaan huoli toimeentulosta ja työelämän epävar-muudesta heijastuu vahvasti työntekijöiden odotuksiin siitä, mitkä ovat ammattiliitto-jen tärkeimmät tehtävät. Jäsenet odottavat liittojen huolehtivan eläkkeiden tasosta sekä tasoittavan työntekijöiden välisiä palkkaeroja. Osa puuttuisi pätkätyöläisten huonoon asemaan.

Työpaikan edunvalvonta kiinnostaa ammattiliittojen jäseniä enemmän kuin ennen. Joka viides tutkimukseen vastannut ottaisi vastaan luottamustehtävän omalla työ-paikallaan.

SAK on kartoittanut ammattiliittojensa jäsenten työelämään ja edunvalvontaan koh-distuvia odotuksia viiden vuoden välein vuodesta 1984 lähtien.

kiinni liikkeessä – sak:n jäsentutkimus 2015

News & Politics