KONTRAHTI 022016Kohteiden myynti & Mauri Sahi 6

Vankilakonsepti tukee rikoksentonta tietä 23

Sivistyksen talo syntyi Hakaniemenrantaan 18

S E N A A T T I -K I I N T E I S T Ö J E N

S I D O S R Y H M Ä L E H T I

Tukesin Kimmo Peltonen& johtamisen selvät sävelet 10

Valomiekkailua MONITILAYMPÄRISTÖSSÄ

Mediataiteilija Adel Abidinin tekemä videotaide teos Consuption of War (2011) on yksi kymmenestä videosta, jotka pyörivät huhtikuussa viikon ajan Senaatin monitoreis-sa ja valkokankailla. Videot ovat osa Valtion taideteostoimi-kunnan kokoelmasta koottua Värinä & vääntö -projektia, jo-hon kuuluvat videot käsittelevät inhimillisiä kokemuksia eri tavoin tilan ja kehollisuuden kautta. Yhdessä nainen hyppii hyppynarulla, toisessa pukumies kahlaa meren aallokossa, kolmannessa saamelaisnainen pomppii trampoliinissa.

”Videota katsellessa jää odottamaan, mitä siinä tapah-tuu. Teoksessa ei kuitenkaan välttämättä ole erikseen alkua tai loppua, vaan se voi kuvata yhtä tapahtumaa muutaman minuutin ajan”, kertoo Valtion taideteostoimikunnan pu-heenjohtajana toimiva Auer.

Hän näkisi mieluusti taidetta – myös videoita – nykyistä enemmän työpaikoilla.

”Taide tuo ympäristöönsä lisäarvoa. Se lisää viihtyvyyttä ja samalla työhyvinvointia.”

Asiakaspäällikkö, arkkitehti Jari Auer katsoo video-ta Senaatti-kiinteistöjen pääkonttorin ruokalassa.

”Videot ovat yksi mielenkiintoisin taiteenlaji, vaikkakin se koetaan helposti vaikeaksi taiteen muodoksi. Vaikuttaa siltä, että ihminen ei jaksa

katsoa kauaa liikkuvaa kuvaa kyllästymättä, mutta sama taulu voi roikkua pitkään paikallaan ilman että sitä vaaditaan vaih-tamaan”, Auer sanoo.

”Mitä enemmän videota kuitenkin katsoo, sitä enemmän se avautuu ja siitä voi löytää monia eri merkityksiä.”

Marjo Tiirikka Jari Härkönen

Valkokankaan toimistohuoneessa

kaksi harmaapukuista, silmälasipäistä

virkamiestä taistelevat toisiaan vastaan

valomiekoilla. Kun huone pimenee,

valomiekat jatkavat vielä ilman halkomista.

TEOS JA MINÄ

2 2/2016

Valtion taideteostoimikunta 60 vuotta

Vuonna 1956 perustettu Valtion taideteostoimikunta hankkii taidetta valtion julkisiin tiloi

hin ostamalla, tilaamalla ja

järjestämällä taidekilpailuja.

Valtion kokoelmaan kuuluu

13 750 teosta lähes 1 900 tai

teilijalta. Teoksia hankitaan

kuvataiteen ja taideteolli

suuden eri alueilta.

Valtion taideteostoimi

kunnan kokoelmiin kuulu vaa

Värinä & vääntö videoteos

sarjaa on esitetty eri puo

lella Suomea ulkotiloissa.

Senaattikiinteistöjen pää

konttorissa videoteossarja

nähtiin ensimmäistä kertaa

sisätiloissa.

”Tämä on katselmus eri

laisista videoista kymmenen

vuoden ajalta eri taiteili

joilta. Esittämällä teoksia

haluamme lisätä video

taiteen näkyvyyttä”, kertoo

kaupunkiprojektihankkeen

tuottaja Riikka Lammi.

2/2016 3

6 Senaatin myyntityö

10 Nuottien mukaan ja johtajan tapaan

16 Kampus keskittää ja säästää.

18 Sivistyksen talon väkeä: Ritva Paananen Kotuksesta (vas.),

Risto Aakko Taikesta, Liisa Munster-hjelm opetus- ja kulttuuriministeriös-tä, Raino Tapaninen Opetushallituk-sesta ja Karin Hukkanen Senaatista.

23 Vankiloille oma konsepti

26 Työhyvinvointi Miten vietän stressittömän

loman?

28 Tarinoiden talot Kansallismuseon torni

kunnostetaan.

31 Lyhyesti

34 Resumé

KONTRAHTI 022016

18 16

Kannessa: pääjohtaja Kimmo Peltonen, Tukes.

Kansikuva: Jaakko Lukumaa

26

KONTRAHTI 022016Kohteiden myynti & Mauri Sahi 6

Vankilakonsepti tukee rikoksentonta tietä 23

Sivistyksen talo syntyi Hakaniemenrantaan 18

S E N A A T T I -K I I N T E I S T Ö J E N

S I D O S R Y H M Ä L E H T I

Tukesin Kimmo Peltonen& johtamisen selvät sävelet 10

4 2/2016

VALTION KIINTEISTÖSTRATEGIASSA ja

lainsäädännössä yleisestikin on kah

dentyyppisiä suojelullisia arvoperusteita.

Luontoarvot kattavat suomalaisen luon

non: maaperän ja vesistöt kasveineen ja

eläimineen. Kulttuuriperinnön puolelle

kuuluvat kaikki ihmisen rakentamisen ja

toiminnan tuloksena syntyneet ympä

ristöt.

KAIKKEA EI LUONNOLLISESTI ole tarkoi

tus suojella, vaan johtavana ajatuksena

on säilyttää tuleville sukupolville arvok

kaaksi koettuja ympäristöjä. Valtiolla

vastuut on jaettu niin, että rakennuksista

vastaa pääsääntöisesti Senaattikiin

teistöt, infrarakenteista Liikennevirasto

ja luontokohteista Metsähallitus.

SENAAT TI-KIINTEISTÖISSÄ vastuulli

suus on yksi toiminnan kulmakivistä.

Vastuullisuus kattaa sosiaaliset, ympä

ristöön ja talouteen liittyvät näkökulmat.

Yksi merkittävä erityispiirre Senaattikiin

teistöjen vastuullisuudessa liittyy raken

netun kulttuuriperinnön säilyttämiseen

ja luonnon monimuotoisuuden vaalimi

seen. Hallinnassamme on merkittävä

määrä kulttuurihistoriallisesti arvokasta

Kontrahti on Senaatti-kiinteistöjen sidosryhmälehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa 2016.Tilaukset ja osoitteenmuutokset:katri.tulander@senaatti.fi

Päätoimittaja: Outi Tarkka,puh. 0205 811 356Toimituskunta: Annika Ahonala, Jari Auer, Kaj Hedvall, Kati Jokelainen, Sonja Nybonn, Leena Suomela ja Suvi Vanto.Toimitus: Legendium Oy, puh. 010 229 1630 Toimituspäällikkö: Marjo TiirikkaUlkoasu: Markku JokinenPaino: Libris Oy Paperi: sisus: Edixion 100 g/m2

kannet: Edixion 190 g/m2

Senaatti-kiinteistöt, Lintulahden katu 5 A, PL 237, 00531 Helsinki

Valtakunnallinen vaihde 0205 8111fax 0205 811 360www.senaatti.fiSähköpostiosoitteemme: etunimi.sukunimi@senaatti.fi

Senaatti-kiinteistöt on valtion työympäristö- ja toimitila-asiantun-tijana toimiva liikelaitos. Haluamme yhdessä asiakkaidemme kanssa tehdä Suomen valtiosta uusien työnteon tapojen edelläkävijän ja luoda työympäristöjä joissa innos-tutaan, onnistutaan ja viihdytään. Huolehdimme valtion kiinteistö-varallisuudesta yhteiskuntavas-tuullisesti ja luomme osaamisel-lamme arvoa yhteiskunnalle.

Luonto on meille tärkeä

PÄÄKIRJOITUS

kiinteistöomaisuutta, ja tehtävämme

on huolehtia yhteisen kansallisomai

suutemme arvon säilymisestä ja tilojen

kehittymisestä kestävän kehityksen

periaatteita noudattaen.

Tähän liittyen olemme teettäneet

valtaisan määrän rakennushistoriallisia

selvityksiä ja julkaisseet ne sähköisinä

kirjoina kotisivuillamme, jossa ne ovat

kaikkien luettavissa maksutta. Olen

ylpeä tekemästämme kulttuurihistorialli

sesta työstä ja väitänkin Senaatin olevan

maamme suurin rakennuskulttuurin jul

kaisija. Työ jatkuu edelleen, eikä sadan

julkaistun kirjan raja ole kaukana.

RAKENNUKSIIN LIIT T Y Y usein vapaata

luontoa ja jopa suojelualueita. Tämän

vuoksi Senaattikiinteistöt teettää myös

luontoselvityksiä, joiden kehittämiseen

panostamme tänä vuonna erityisesti.

Parhaillaan haemme puitesopimus

kumppaneita luontoselvityksiä varten.

Luontoselvityksiä tarvitaan pääasiassa

neljää käyttöä varten: kiinteistöjen ja

lähialueiden hoitoa ja ylläpitoa, kaa

voitus ja kiinteistökehitysprojekteja,

uudisrakennus ja korjaushankkeita

sekä kiinteistöjen myyntiä varten.

Luontoselvityksiä emme kuitenkaan tule

koskaan julkaisemaan sellaisenaan, sillä

uhanalaisten eliöiden paikkatiedot ovat

suojelusyistä tarkoitettu vain rajattua

käyttöä varten. Emme voi siis julkisesti

kertoa, missä harvinainen viitasammak

ko hyppelee tai kirjoverkkoperhonen

liihottaa. Niiden pitää saada jatkossakin

elää rauhassa.

NAUT TIKAAMME ALKAVASTA KESÄSTÄ

ja kukoistavasta luonnosta – kulttuuri

nähtävyyksien lisäksi!

Juha Lemströmoperatiivinen johtaja

2/2016 5

Tarjolle parempia PALVELUITA

6 2/2016

Persoonallisetkiinteistöt

vaativat monipuoliset myyntikanavat

yö on mukavaa, kun tavoitteet ovat selkeät”, sanoo johtaja Mauri Sahi.

Hän on johtanut elokuusta lähtien 15 hengen palveluyksik-köä, joka vastaa Senaatti-kiin-

Mauri Sahi on vastannut Senaatin kiinteistökehityksestä ja -myynnistä viime syksystä lähtien.

ja tekevät niistä käypiä tarjouksia. Etenkin arvokohteet vetävät hyvin.

Viime vuonna Senaatti myi kiinteistöjä ja osakeomistuksia ennätyksellisesti 325 miljoonalla eurolla. Tästä kaksi kolmasosaa tuli yliopistokiinteistöyhtiöiden osakkeiden myynnistä yliopistoille. Loput runsaat 108 miljoonaa euroa tuli 83 muusta kiinteistö- ja osakekaupasta.

”Rahoitusmarkkinat toimivat tällä het-kellä hyvin. Alhainen korkotaso hyödyttää sijoittajia ja tekee kiinteistöistä mielenkiin-toisia sijoituskohteita. Lisäksi ulkomaiset sijoittajat ovat kiinnostuneita Suomen kiinteistömarkkinoista”, Sahi sanoo.

Senaatissa on havaittu, että yhä useam-min myös sen arvokohteita tutkivat tai niistä ostopäätöksiä tekevät muut kuin suo-malaiset. Sen vuoksi senaattimyy.fi-sivusto löytyy myös englanninkielisenä versiona.

AKTIIVISENA KOKO MARKKINOILLA Sahilla on parinkymmenen vuoden ko-kemus kiinteistöjen myynnistä ja markki-

teistöjen kehitettävistä ja myytävistä kiin-teistöistä. Ne ovat valtion käytöstä pääosin poistettuja rakennuksia ja maa-alueita eri puolilla Suomea.

Senaatin tämän vuoden 135 miljoonan euron ja sadan kaupan myyntitavoite on kova verrattuna pitkän aikavälin keski-arvoon. Ensi vuoden tavoite on vielä hieman tiukempi.

Sahia eivät tulostavoitteet hirvitä, koska kiinteistökehittäjät ja sijoittajat ovat kiinnostuneita Senaatin myyntikohteista

Senaattikiinteistöt panostaa siihen, että tieto myytävistä valtion

kiinteistöistä liikkuu entistä paremmin oikeille kohderyhmille.

Jaakko Lukumaa

2/2016 7

T

Viime vuonna Senaattikiinteistöt myi miljoonalla eurolla kiinteistöjä ja osakeomistuksia.

Sahi sanoo, että välittäjillä on merkittävä rooli useiden erityyppisten kohteiden myynnissä. Viime vuon-na sellaisia olivat esimerkiksi Hallin varuskunta Jämsässä ja Suitian kartano Siuntiossa, joka oli 11,7 miljoonan euron kauppasummallaan yksi viime vuoden suurimmista kaupoista.

”Välittäjien ammattitaidon hyödyn-täminen, uusien markkinointikanavien käyttö sekä oma aktiivinen ja hallittu asiakas- ja verkostotyö johtavat kovien myyntitavoitteiden ylittämiseen”, Sahi sanoo.

UUSIA MITTAREITANeljä viidesosaa Senaatti-kiinteistöjen myyntituloista tulee muutaman arvo-kohteen kaupasta. Pääosa myytävistä arvokiinteistöistä sijaitsee Helsingin kantakaupungin alueella.

Sahin mukaan myynnin kappale-tavoitteet eli tehtyjen kauppojen luku-määrän seuraaminen ohjaa myymään myös euromääräisesti vähempiarvoisia kiinteistöjä.

”Olemme lisäksi vuoden alusta seu-ranneet uutena mittarina säästöjä, joita syntyy tappiollisten kohteiden myynnis-tä eli kohteista, joissa vuokratulot ovat loppuneet tai vähentyneet huomattavas-ti ja kulut kiinteistöstä ovat suuremmat kuin siitä saatavat tulot.”

sovellu helposti kiinteistömarkkinoille. Jotkut niistä ovat olleet myynnissä jo vuosia.

HERÄTTEITÄ ERI KOHDERYHMILLE Sahi sanoo, että Senaatin oma ilmoittelu ja myyntityö tuovat usein parhaan tulok-sen maakuntien haastavissa myyntikoh-teissa.

”Kokeilimme syksyllä ensimmäisen kerran huutokaupat.com-verkkopalve-lua. Se on osoittautunut hyväksi kana-vaksi varikoille ja muille suoraviivaisesti myytäville kohteille, jotka kiinnostavat paikallisia yrittäjiä ja muita toimijoita.”

Pääasiallinen kiinteistöjen markki-nointikanava on senaattimyy.fi-verkko-sivusto, jota kehitetään edelleen muun muassa kiinteistöjen luokittelussa ja tarjoamaan automaattisesti herätteitä eri kohderyhmille. Lisäksi suurille kehitys-hankkeille, kuten Helsingin Keski-Pasila ja Lahden Hennala, perustetaan usein omat verkkosivut.

325

noinnista sekä lähes yhtä pitkä kokemus niiden kehittämisestä.

Senaatti-kiinteistöissä hän ryhtyi heti ensi töikseen panostamaan siihen, että tieto myytävistä kiinteistöistä kulkee ja kohdistuu entistä paremmin oikeille kohderyhmille.

”Toimimalla aktiivisesti koko markki-nan kanssa saamme parempia tarjouksia ja samalla huolehdimme velvollisuu-destamme tehdä kauppaa avoimesti ja syrjimättömästi.”

Senaatti-kiinteistöt myy kiinteistöt pääosin tarjousten perusteella. Suoria myyntineuvotteluja se käy lähinnä vain kuntien kanssa. Yli 5 miljoonan euron kaupat hyväksyy valtioneuvosto ja yli 10 miljoonan euron kaupoista päättää eduskunta.

Senaatti-kiinteistöjen 500 myytävän kiinteistön joukossa on kymmeniä ar-vokiinteistöjä ja kehitettäviä maa-aluei-ta. Loput ovat hyvin erityyppisiä ja -kokoisia kiinteistöjä, jotka eivät aina

Tutustu Senaatin myyntikohteisiin:

senaattimyy.fi

englanniksi: statepropertiesforsale.fi

8 2/2016

Aiemmin myytävät kiinteistöt siirret-tiin kiinteistöjen kehityksestä ja myynnis-tä vastaavan yksikön taseeseen. Vuoden alusta tästä luovuttiin, kun myyntiyksi-köstä tehtiin palveluyksikkö.

Salkutusprosessissa palveluyksikkö määrittelee yhdessä Senaatin toimiala-yksiköiden kanssa, mitä kiinteistöjä kehitetään ja myydään. Myynnin tehtävät lähtevät rullaamaan kiinteistön status-päivityksestä.

”Näin ei pääse syntymään roskalaa-tikkoefektiä, jossa laatikkoon tippuneista kiinteistöistä ei enää välitetä, vaan päin-vastoin pystytään varmistamaan valtion kiinteistöomaisuuden ja kiinteistöjä käyttävien asiakkaiden hoidon kannalta optimaalinen lopputulos”, Sahi peruste-lee muutosta.

Senaatti-kiinteistöt ei investoi myy-täviin kiinteistöihin normaalia ylläpitoa ja mahdollisten pilaantuneiden maiden kunnostamista lukuun ottamatta. Senaa-tissa kiinteistökehittäminen tarkoittaa

lähinnä kiinteistön kaavallista kehittä-mistä.

Pitäisikö valtionkin mielestäsi inves-toida kiinteistöihinsä myyntitarkoituk-sessa?

”Jos kiinteistökehittäjältä kysyt, niin ehdottomasti pitäisi. Olen siitä jo joitain ideoitani tarjonnutkin, mutta ne eivät ole vielä keinovalikoimassa”, Sahi sanoo.

Toimistorakennus Topeliuksenkatu 41 B:ssä Helsingin Meilahdessa on hyvä tuottokohde pitkällä vuokrasopimuksella.

2/2016 9

MAURI SAHI, 43

• Työ: Kiinteistökehityksestä ja myynnistä vastaava

johtaja ja johtoryhmän jäsen

Senaattikiinteistöissä

• Koulutus: DI • Ura: NCC, Technopolis, Hartela,

Catella, Novo Group (nyk.CGI)

• Perhe: vaimo ja kaksi kouluikäistä lasta

• Harrastukset: monipuolinen liikunta, intohimona eritoten jääkiekon pe

laaminen ja uutena purjehdus. Kävi

purjehduskurssin viime kesänä.

Johtaja on organisaationsa kapellimestari – ja joskus

solistikin. Tahti tulee annettuna, mutta tyyliin voi vaikuttaa.

Tärkeintä on saada sointi kohdalleen ja kantavaksi. Vesa Ville Mattila Jaakko Lukumaa

Tehtäväni on valmentaa työntekijöitä tekemään paras tulos niin heidän kuin organisaation näkökulmasta. – Kimmo Peltonen, Tukes

Nuottien mukaan ja johtajan tapaan

10 2/2016

Johtajuudella on yhtä monta tulkintaa kuin tulkitsijaa.

Useimmiten johtajuutta kuvataan vastuun kantamisek-si, luottamuksen rakentamisek-

si ja kyvyksi päättää. Johtajaa tarvitaan luotsaamaan organisaatio oikea-aikaises-ti oikeaan suuntaan, tahtilajin mukaan ja sopivassa tempossa.

Johtamistyyli on kuitenkin vapaa. Toisten mielestä johtamistyyli heijastuu suoraan persoonallisuudesta, toisten mukaan tyyliä voi vaihdella tarpeen mukaan.

Joka tapauksessa johtajaksi kasve-taan, johtajan pitää ansaita paikkansa – ja johtajuus on murroksessa.

Kysyimme johtajuudesta kolmelta johtajalta. Irma Jousranta toimii Fujitsu Finland Oy:n yrityssovelluksista vas-taavana johtajana, Kimmo Peltonen

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin pääjohtajana ja Marja Perälä Lapin työ- ja elinkeinotoimiston johtajana.

ENEMMÄN EDELLYTYSTEN KUIN ARJEN JOHTAMISTAIrma Jousranta, Kimmo Peltonen ja Marja Perälä ovat kaikki aikaa myöten siirty-neet asiantuntijatehtävistä esimiehiksi ja

johtajiksi. He työskentelevät asiantuntija-organisaatioissa ja pitävät valmentamista niihin sopivana johtamistyylinä.

”Johtaminen perustuu luottamuk-seen sekä haluun ymmärtää asioita, kokonaisuuksia ja ihmisiä”, Jousranta taustoittaa.

Kuunteluun paljolti perustuva valmentava johtaminen on vahvasti

”Monitila on valmentavan johtamisen unelma”Tukesin väki on työskennellyt monitila-

ympäristössä Pasilassa maaliskuun

alusta alkaen. Miten uusi työympä-

ristö tukee johtamista ja työn tekoa,

pääjohtaja Kimmo Peltonen?

Nuottien mukaan ja johtajan tapaan

Tukesissa on tärkeää vahvistaa ja syventää yhtenäisyyttä ja omaa tukeskulttuuria monien yhdistymisten vuoksi, ja tähän monitila luo kuin itsestään ympäristön.

Olen myös luonteeltani vahvasti uudistushenkinen ja monitilassa uudistuksiin aina liittyvä dialogi sujuu itsestään. Olen asettanut strategiseksi johtamistavoitteeksi valmen-tavan johtamisen, joka vaatii paljon keskustelua neutraalissa ympäristössä. Tähän monitila on unelma.

Nykymaailman menossa on mahdotonta luoda aukotonta varahenkilöjärjestelmää. Päivit-täinen kanssakäyminen edesaut-taa uusiin asioihin perehtymistä. Olen jo nyt mielestäni havainnut positiivisuutta, naurua ja yhteisiä ”pohdintapajoja” jotka ovat syn-tyneet ad hoc. Toivon myös, että välitön ilmapiiri ruokkii ja jalostaa

ideoita helpot-tamaan arjen työtä, jota Tukesin kaltaisessa asiantun-tijaorganisaatiossa on todella paljon.

Kun koppikonttorista siirry-tään monitilaan, ensimmäisenä karisevat kaikki vanhat vallan symbolit, mikä on tietysti erin-omaista. Omassa johtamisen filosofiassa muutokset saadaan käyntiin keskusteluissa, joita mo-nitila ruokkii aivan eri tavalla kuin koppikonttori. Esimies on myös helpommin käytettävissä lyhyis-sä neuvonpidoissa. Johtamisen näkökulmasta en osaa keksiä yhtäkään sellaista seikkaa, joka toimisi paremmin koppikontto-rissa kuin monitilassa. Johtami-sessa pönöttämisen aika on kerta kaikkiaan ohi. Z-sukupolvi on juuri tulossa työelämään, ja monitila sopii heille kuin nenä päähän.”

”

2/2016 11

esillä Tukesin tänä keväänä julkistetussa uudessa strategiassa. Kaikki esimiehet ovat siihen sitoutuneet ja koulutuksensa saaneet.

”Tehtäväni on valmentaa työntekijöi-tä tekemään paras tulos niin heidän kuin organisaation näkökulmasta”, Peltonen toteaa.

Perälä korostaa asiantuntijoiden johtamista ihmisten johtamisena.

”Johtajan tulee luoda visioita, määri-tellä työn tavoitteita ja luottaa henkilös-töönsä. Henkilöstölle puolestaan pitää antaa vastuu oman työnsä tuloksista. Enää ei niinkään tarvitse johtaa arkea, vaan luoda hyvät edellytykset tulokselli-selle toiminnalle”, Perälä sanoo.

KASVUA JA KAUAS KATSOMISTA Vaikka johtajan täytyy ansaita asemansa ja auktoriteettinsa, johtaminen edel-lyttää jatkuvaa oppimista ja kasvamista ihmisenä.

”Johtajalta vaaditaan rohkeutta, luo-vuutta, kritiikin kestokykyä ja periksian-tamattomuutta. Pitää osata katsoa kauas ja uskaltaa katsoa vielä kauemmaksi tun-nistamalla heikkoja signaaleja. Sanoisin sitä herkkyydeksi”, Perälä pohtii ja jatkaa.

12 2/2016

Johtaminen perustuu luottamukseen sekä haluun ymmärtää asioita, kokonaisuuksia ja ihmisiä.– Irma Jousranta, Fujitsu Finland Oy

”Kukaan ei enää pysty hallitsemaan ja ratkaisemaan esimerkiksi kaikkia työelämän haasteita tai työnantajien ja työntekijöiden palvelutarpeita. Avain-asemaan nousee verkostojohtaminen, prosessien suunnitteleminen ja toteut-taminen yhdessä kumppaneiden kanssa.”

Jousranta muistuttaa muutosten nopean vauhdin vaikuttavan johtajan arkeen.

”Aika ajoin täytyy tunnustaa tietämät-tömyytensä. Toisaalta jokainen johtaja tarvitsee omaa tahtoa, ettei jää jalkoihin.”

Peltosen mukaan valtionhallinto ar-vostaa avoimuutta ja kannustaa kokeilui-hin – kunhan mahdollisista erehdyksistä ottaa opiksi.

SUKUPUOLI EI RATKAISEJohtajuudesta valtionhallinnon ja yksi-tyissektorin välillä eivät asiantuntijamme löydä suuria eroja. Samat lainalaisuudet leimaavat johtamista. Jokapäiväisessä hallinnoinnissa saattavat sen sijaan pai-nottua erilaiset asiat.

Entä sitten sukupuoli? Miehiä pidetään perinteisesti välineellisinä ja asiakeskeisinä johtajina, naisia puoles-taan ilmaisullisina ja ihmisläheisinä.

Lapissa luotetaan kuvallisiin etäpalveluihin

toimii myös kuntien yhteiskäyt-töisissä virtu.fi-palvelupisteissä. Lapin TE-toimisto on kouluttanut asiakkaitaan hyödyntämään niitä ja muita digitaalisia palveluitaan.

”Kokemukset ovat erittäin hyvät. Kuvalliset etäpalvelut vahvistavat asiakkaillemme tasavertaisen ja yhdenmukaisen aseman”, Perälä toteaa.

DIGITAALISUUTTA YKSITYISYYTTÄ KUNNIOITTAENKuvalliset etäyhteydet ovat arkea myös Perälälle ja muille Lapin TE-toimiston esimiehille. Niiden avulla hoidetaan eri puolilla Lap-pia työskentelevien esimiesten kokoukset, henkilöstön infotilai-suudet ja osa koulutuksista.

”Henkilöstömme haluaa osal-listua oman työnsä johtamiseen ja ottaa asiantuntijuuden hal-tuunsa. Esimiesten täytyy tarjota tähän mahdollisuuksia, mutta myös huolehtia heidän osallista-misestaan”, Perälä mainitsee.

”Meillä digitaalisuus mahdol-listaa henkilöstölle työn ja muun elämän yksilöllisen yhteensovit-tamisen.”

Maantieteelliset seikat eivät välttämättä suoraan vaikuta johtamiseen. Ne ovat kuitenkin osa organisaatioiden ja johtami-sen toimintaympäristöä.

”Etelässä ovat isot volyymit ja suuri määrä toimijoita, täällä pohjoisessa harva asutus, pitkät etäisyydet ja hyvin huonot julki-set liikenneyhteydet. Tarvitsem-me digitaalisia ratkaisuja turvaa-maan palvelujen saatavuutta ja sujuvaa asiointia viranomaisten kanssa”, sanoo Lapin työ- ja elinkeinotoimiston (TE) johtaja Marja Perälä.

TE-palvelut Lapissa perustu-vat paljolti kuvallisiin etäpalve-luihin. Ne toimivat virtu.fi-palve-luportaalissa, johon palveluita tuottavat ja kehittävät Lapin kunnat, kuntayhtymät, järjestöt, Lapin yliopisto ja ammattikorkea-koulu, aluehallintoviranomaiset, maakuntien liitot sekä yksityiset yritykset ja Pohjois-Suomen so-siaalialan osaamiskeskus.

Koska kaikilla työ- ja elinkei-notoimiston asiakkailla ei ole tarvittavaa tekniikkaa omasta takaa, kuvallinen etäpalvelu

”Johtajan pitää osata katsoa kauas ja uskaltaa katsoa vielä kauemmaksi. Se on herkkyyttä”, arvioi Marja Perälä.

2/2016 13

”Vaikka johtajan täytyy ansaita asemansa ja auktoriteettinsa, johtaminen edellyttää jatkuvaa oppimista ja kasvamista ihmisenä”, sanovat Irma Jousranta ja Kimmo Peltonen.

”Naiset ja miehet voivat lähtökoh-taisesti käyttäytyä eri tavoin. Korostaisin kuitenkin erilaisten vahvuuksien ja näkökulmien merkitystä monenlaisista ihmisistä koostuvissa johtoryhmissä – en sukupuolta”, Jousranta tuumii.

”Johtajuuden spektri on niin laaja, että toiseen päähän mahtuu manage-ment by perkele -mies ja toiseen todel-linen emo. Suurin osa spektristä menee päällekkäin”, Peltonen lisää.

DIGITAALISUUS LAAJENTAA JOHTAJUUTTAMonet muutokset ja ennakoimattomuus haastavat tämän päivän johtajia. Samal-

la eri toimijoiden palvelut ja prosessit kietoutuvat toisiinsa ja omaa toimintaa täytyy jatkuvasti arvioida kriittisesti.

Ylipäätään johtajalta vaaditaan aktiivista otetta. On oltava utelias, nopea omaksuja ja hyvä viestijä, kun päätöksen-teko kirii kohti reaaliaikaisuutta.

Koska johtaja ei enää voi keskittää kaikkea päätöksentekoa itselleen, hänen täytyy delegoida sitä organisaatiossa eri tasoille ja usein maantieteellisesti eri puolille. Johtajuuden tueksi tulee myös entistä enemmän tietoa.

”On kiintoisaa katsoa, kuinka intuitio pärjää tietotulvan rinnalla”, Jousranta pohtii. Digitaalisuus laajentaa johtajuutta

ihmisten välisistä suhteista materiaali-siin ulottuvuuksiin. Teknologian lisäksi kyseeseen tulevat esimerkiksi johtamis-järjestelmät ja työtilat.

”Monitilaympäristö lisää luontevaa kanssakäymistä”, Jousranta toteaa. Pelto-nen uskoo johtamisen arkipäiväistyvän, yhteisöllisyyden lisääntyvän ja tiedon-vaihdon tehostuvan, kun Tukesissa ei enää pääjohtajallakaan ole nurkkahuo-netta eikä liikennevaloja oven pielessä.

”Monipaikkaisuus ja etätyöskentelyn lisääntyminen edellyttävät vahvaa vies-tintäosaamista. Toisaalta täytyy rakentaa yhteisöllisyyttä, toisaalta vuorovaikutus-suhdetta”, Perälä lisää.

14 2/2016

Johtaminen arkipäiväistyy, yhteisöllisyys lisääntyy ja tiedonvaihto tehostuu.

Johda:• Kohti merkityksellistä

suuntaa yhteisin

toimintaperiaattein.

• Tiedostavasti ja kohtaamalla

läsnäolevasti.

• Arvostamalla tilaa ja erilaisuutta.

• Rohkeasti rakentaen yhteis

kehittelyyn perustuvaa kokeilu

kulttuuria.

Yhteisöllinen johtaminen vahvistuu

Verkostot, luottamus ja vastavuoroi-suus muodostavat yhä vankemmin sosiaalisen pääoman ytimen. Niinpä siilomaisen johtamistavan tilalle täytyy miettiä muuta.

Miten toimintaa voi johtaa rajoja ylittävästi, mitä verkostomainen toi-mintaympäristö tarkoittaa strategiselle ajattelulle tai työn tekemiselle? Kuinka pystymme vahvistamaan innovatiivi-suutta?

”Työstä tulee entistä luovempaa, vuorovaikutteisempaa ja oppimiseen keskittynyttä. Samalla roolien ja vastui-den merkitys ja sisältö organisaatiossa muuttuvat”, arvioi Talent Vectian senior trainer Anri Nordgren.

ESIMIEHESTÄ AJATUSJOHTAJAKSIEsimiehiltä on aina vaadittu paljon. Nyt heidän pitäisi entistä enemmän vaikuttaa alaisten työntekijäkokemukseen ja kaivaa esille ryhmän älykkyys.

”Organisaation kannattaa kehit-tää kokeilukulttuuria. Uudet ideat ja tuotteet syntyvät ja kehittyvät rajapin-

noilla, kun kokei-lemaan rohkaiseva toimintatapa vahvistuu. Ylipää-tään vuorovaiku-tus on keskeistä organisaatioiden ja yritysten selviytymi-sen ja kilpailukyvyn kannalta”, Nordgren huomauttaa.

Toimintaympäristön muutos haastaa myös perinteiset tavat mitata suoritusta ja työhyvinvointia.

Nordgrenia mietityttää, miten työntekijäkokemusta ja työhyvinvointia tukevaa tunnekulttuuria voisi vahvistaa.

SAMASTUMISEN MONET MAHDOLLISUUDET Yksi ihmisen perustarpeista on olla yhteisön jäsen. Mutta mihin yhteisöön työntekijä katsoo samastuvansa toi-miessaan monitila- tai monipaikkaym-päristössä?

Onko työntekijä ensisijaisesti tiimin-sä vai fyysisen toimitilaympäristönsä jäsen? Haluaako hän edelleen samas-tua esimieheensä? Mitä seuraa, kun virtuaalisessa toimintaympäristössä työntekijän osaamiseen perustuva rooli korostuu ja muut työpaikalla ilmenevien sosiaalisten roolien merkitys vähenee?

”Samastuminen sitouttaa, mutta samastumismahdollisuuksia on paljon enemmän kuin ennen. Esimiehen täytyy

huolehtia, etteivät monipaikkaisuus ja verkostotoimintaympäristö synnytä

esimerkiksi oman työn arvostuksen kokemiseen liittyvää sisä- ja ulko-kehäajattelua”, Nordgren toteaa.

Työskentely ajasta ja paikasta riippumatta eri puolilla maata ja maail-maa vaatiikin esimieheltä monenlaisia verkostopedagogisia taitoja. Hänen on esimerkiksi oltava hyvin tavoitettavissa, mietittävä vuorovaikutuksen rakentu-mista virtuaalitiloissa niiden käyttötar-koituksen mukaan ja kyettävä vahvista-maan yhteisöllisyyden tunnetta.

ANRI NORDGRENIN JOHTAMISVINKIT

Globaali verkostomainen toimintaympäristö haastaa hierarkkiset rakenteet. Uusi yhteisöllinen

johtaminen muuttaa johtamisjärjestelmää, johtoryhmätyöskentelyä ja arjen johtamista.

”Työhyvinvoinnin täytyisi tukea sekä mielenhallintaa että tunteiden käsittelyä. Tavoitteeksi tulee asettaa myönteisiä tunteita edistävän työyhtei-sön rakentaminen. Siksi organisaatiot tarvitsevat enemmän työhyvinvointia edistäviä nykytilan ja lähitulevaisuuden tekemistä tukevia sparrauskäytäntöjä kuin historiaa peilaavia kyselyitä.”

© T

alen

t Ve

ctia

2/2016 15

”Uudet ideat ja tuotteet syntyvät rajapinnoilla, kun kokeilemaan rohkaiseva toimintatapa vahvistuu”, sanoo Anri Nordgren. Hän toimii johtamisen ja työkulttuurin kehittämistehtävissä valtionhallinnossa ja yksityisellä sektorilla.

Kouvolassa kampus-ajattelua sovelletaan ratkaisuihin, joilla asiakkuuksia keskittämällä omiin toimitiloihin saadaan aikaan asiakkaille kustannussäästöjä ja tehostetaan tilan-käyttöä.

Projektipäällikkö Juha Jormanaisen mukaan valtakunnallisesti verrattuna Kouvolassa on poikkeuksellinen tilanne sikäli, että Senaatti-kiinteistöjen asiak-kaat työskentelevät ulkoa vuokratuissa tiloissa määrällisesti enemmän kuin muualla Suomessa.

Senaatti-kiinteistöjen Kouvolan yksikkö, Maanmittauslaitos, ulkoministe-riön viisumiosasto ja aluehallintovirasto AVI työskentelevät Pohjola-kiinteistöjen omistamassa Pohjola-talossa. Verohallin-non yrityspalvelut ovat omalla vuokraso-pimuksellaan Pohjola-talossa ja Kouvo-lan kaupungin tiloissa sekä paikallinen TE-toimisto on vuokrannut toimitilat yksityiseltä kiiinteistönomistajalta. Lisäk-

si kaupungin suurin virastokiinteistö on Nordisk Rentingin omistama Kouvolan oikeus- ja poliisitalo.

”Olemmekin lähteneet koko Kou-volan tasolla miettimään, miten sai-simme kaikkien asiakkaiden toimitilat tehokkaampaan käyttöön. Ajattelemme kiinteistöjämme kampus-kohteina, joissa voi samaan aikaan työskennellä useita eri asiakkaita”, Jormanainen sanoo.

SKAALAETUJAKampus-kohteita koskevat tilatiedot, henkilömäärät, käyttöasteet ja vuokra-laisten sopimukset pyritään kokoamaan yhteen tietokantaan, jolloin on hel-pompaa suunnitella, mihin kohteisiin asiakkuuksia olisi järkevintä sijoittaa ja millaisia säästöjä on saavutettavissa.

Tiedot kerätään Senaatti-kiinteistöjen omasta vuokrausjärjestelmästä, minkä lisäksi käytössä on myös hallinnon tila-hallinta HTH-palvelu. Kampus-ajattelun tavoitteena on tehokkaamman tilankäy-tön ja tilakustannusten lisäksi järjestää tarvittavat kiinteistö- ja tukipalvelut kustannustehokkaasti.

”Keskittäminen omiin tiloihin tuo skaalaetuja. Isompana ostajana voimme tehokkaammin kilpailuttaa palvelut, emmekä ole myöskään riippuvaisia vain tietyn palveluntarjoajan palveluista”, hän sanoo.

Kouvolassa Senaatti-kiinteistöt omis-taa Salpakeskuksen ja Hovioikeudenta-lon. Salpakeskuksessa toimii ELY-keskus, mutta osa 1950-luvulla rakennetusta virastotalosta on nyt tyhjillään.

”Salpakeskus on oman aikansa pe-rinteinen rakennus, jossa ei ole mietitty tilojen muunneltavuutta. Korkeiden, tilavien huoneiden ja väljien käytävien vuoksi se on toimintojen tiivistämisen näkökulmasta vaativa kohde.”

VAIHTOKAUPPA ON WIN-WINHovioikeudentalo on ollut puolestaan jo pari vuotta tyhjillään. Kouvolan kau-punki kiinnostui sen ostamisesta ja kävi neuvotteluja Senaatti-kiinteistöjen kans-sa vaihtokaupasta. Hovioikeudentaloa

KAMPUS Omat hyvät kiinteistöt tehokkaampaan käyttöön

ja suurempiin yksiköihin mahdollisimman paljon

toimintoja. Tätä tarkoittaa kiteytettynä Senaatti

kiinteistöjen kampusajattelu.

Olli Manninen Johannes Wiehn

keskittää ja säästää

16 2/2016

Maanmittauslaitoksentilatehokkuus parani 39,1 neliöstä

15,8 toimisto neliöön.

vastaan Senaatti-kiinteistöt sai omistuk-seensa Kouvolan kaupungin omistaman Valimontien kiinteistön, jossa tällä het-kellä toimii verohallinnon yrityspalvelut.

”Neuvotteluita käytiin hyvässä hengessä. Vaihtokauppa hyödyttää molempia osapuolia. Saimme keskitettyä asiakkuuksiamme omiin tiloihin, samoin kaupunki sai siirrettyä palvelujaan yh-teen rakennukseen”, Jormanainen sanoo.

VANHAT RAKENNUKSET VAATIVIAJormanaisen vastuualueeseen kuu-luu Kouvolan lisäksi Kotkassa, Lap-peenrannassa, Lahdessa ja Mikkelissä sijaitsevien asiakkaiden tarvitsemien tilaratkaisujen tuottaminen. Ratkai-sujen tarkoituksena olisi myös tuottaa

asiakkaille säästöjä tilakustannuksissa. Jormanainen luonnehtii kohteita vaati-viksi säästökohteiksi, sillä rakennukset ovat vanhoja ja niiden perusvuokrat ovat halpoja.

”Säästöjä on todella vaikea saavuttaa vuokratason ja tilojen nykykunnon takia. Vanhojen rakennusten tiivistämiseksi tarvitaan lähes aina laadun parantamista ja muutoksia, minkä vuoksi nettosäästö jää hyvin pieneksi”, hän sanoo.

Hyvänä esimerkkinä kustannuste-hokkaasta uudistuksesta hän mainitsee Pohjola-talossa toimivan Maanmittaus-hallituksen tilauudistuksen.

”Heidän toimitilansa saatiin tiivistet-tyä kolmannekseen aiemmasta. Tilate-hokkuus parani 39,1 neliöstä 15,8 toimis-

toneliöön. Se merkitsee vuodessa 110 000 euron vuokrasäästöjä”, hän sanoo.

HTH ON HYVÄ APURIJormanaisen mukaan oman vuokraus-järjestelmän ja HTH-tietopalvelun avulla saa hyvän läpileikkauksen tilankäytöstä eri kohteissa. HTH on kuitenkin tärkein työkalu, sillä sieltä löytyvät parhaiten asiakkaiden ulkopuoliset vuokrasopi-mukset.

”Tilanteet muuttuvat nykyisin niin nopeasti, että asiakkaiden henkilömää-rät ja tilatiedot on hyvä tarkistaa aina tapauskohtaisesti, jotta käytössä on tuorein, oikein tieto”, hän sanoo.

Projektipäällikkö Juha Jormanainen Senaatista kertoo, että kampus-ajattelun tavoitteena on tehokkaamman tilankäytön ja tilakustannusten lisäksi järjestää tarvittavat kiinteistö- ja tukipalvelut kustannustehokkaasti.

2/2016 17

18 2/2016

Hakaniemenrantaan syntyi

SIVISTYKSEN TALO

Tieteen ja taiteen yhteiseen Sivistyksen taloon syntyi ainutlaatuista

yhteistyötä ja uudenlainen virastokampus, kun Opetushallitus,

Kotimaisten kielten keskus ja Taiteen edistämiskeskus muuttivat

yhteen Hakaniemenranta 6:een. Minna Saano Jari Härkönen

SIVISTYKSEN TALOSSA TOIMIVAT:

• Opetushallitus

• Suomen Akatemia

• Cimo

• Taiteen edistämiskeskus (Taike)

• Kotimaisten kielten tutkimus

keskus (Kotus)

• Fulbright Center

• Bonus

2/2016 19

Hakaniemenrantaan syntyi

SIVISTYKSEN TALO

Opetushallitus otti yhteyttä Senaatti-kiin-teistöihin kertoen, että heillä on liikaa tilaa Hakaniemenrannan virastotalossa. Saman-aikaisesti Kotus ja Taike hakivat itselleen uutta tilaratkaisua.

”Kaikki kolme virastoa kuuluvat saman hallinnon alan eli opetus- ja kulttuuriminis-

teriön (OKM) alle. Siltä pohjalta alettiin miettiä, löytyisikö

tilanteeseen yhteinen ratkaisu, joka vastaisi molempiin ongelmiin”, kertoo projektipäällikkö Karin Hukkanen Senaatti-kiinteistöistä.

Opetushallituksen toimitilat sijaitsevat Hakaniemenran-ta 6:ssa, jossa toimivat myös Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus Cimo sekä Suomen Akatemia. Kävi ilmi, että kaikilla kolmella oli joko turhaa tai vähäisessä käytössä olevaa tilaa sekä pieniä kirjastoja ja että Opetushallituksen

20 2/2016

suuret neuvottelutilat eivät enää tukeneet nykyaikaista työntekoa.

”Syntyi ajatus, että uusilla tilajär-jestelyillä Hakaniemenrannasta voisi löytyä uudet toimipaikat myös Taikelle ja Kotukselle”, Hukkanen kertoo.

Kun OKM:ssä rakennusneuvok-set Liisa Munsterhjelm ja Ritva Kivi näyttivät kaavailuille vihreää valoa, alkoi syksyllä 2014 tiivis yhteistyö ministeriön,

Opetushallituksen, Suomen Akatemian, Cimon, Taiken, Kotuksen ja Senaatti- kiinteistöjen kesken.

”Hyvin pian tultiin siihen tulokseen, että uusilla järjestelyillä kaikkien on mahdollista saada paljon, mutta kaikkien täytyy myös olla valmiita antamaan ja joustamaan”, Hukkanen kertoo.

Lähtökohtana tilojen uusjaolle oli, etteivät kenenkään toimitilakustannuk-

Kaikkiaan säästöt ovat yli

700 000euroa vuosittain.

Hakaniemenrannassa Taike sai uudet modernit toimitilat, jotka loivat hyvät edellytykset uudistaa työtapoja. – Työyhteisö on kehittynyt ja työ sujuu mainiosti, kertoo Risto Aakko (vas.). Oikealla Arja Laitinen. Oikean puoleisessa kuvassa Nelli Sahlman.

Informaatikko Anna-Liisa Kristiansson ja kirjastonhoitaja Marina Turenkova työskentelevät Kotuksen uudessa kirjastossa.

Johto ja asiantuntijat mukana

”HAKANIEMENRANTA 6 oli

erittäin haasteellinen projekti;

tiukalla aikataululla erityyppisiä

opetus ja kulttuuriministeriön

hallinnonalan virastoja piti saa

da yhteistyöhön keskenään ja

Senaattikiinteistöjen kanssa.

Yllätyksellistä ja harvinaista

oli yhteistoiminnan hieno on

nistuminen ja kaikkien osapuol

ten sitoutuminen siihen. Eräänä

syynä oli se, että kaikista

virastoista hankeryhmään saa

tiin mukaan johdon edustajat

sekä asiantuntijoita heidän

tuekseen. Tämä edistänee

yhteistoimintaa jatkossakin ja

tuottaa uusia ajatuksia tiede ja

taidelaitosten kohtaamisissa.

Senaattikiinteistöjen rooli

oli projektissa ratkaiseva. Erityi

sen tärkeä oli Karin Hukkanen

projektipäällikkönä ja työryh

mien vetäjänä. Eri vaiheissa

Senaattikiinteistöjen tuottama

esitysmateriaali oli hyödyllistä

tilanteen ymmärtämiseksi ja

tilojen hahmottamiseksi. Myös

Senaattikiinteistöjen johto

antoi tukensa hankkeelle. Kai

ken kaikkiaan hanke on erittäin

onnistunut malli muillekin

valtionhallinnon toimijoille.”

Liisa Munsterhjelm, rakennusneuvos, opetus ja

kulttuuri ministeriö

Virastojen välistä yhteistyötä

2/2016 21

Uudenlaista yhteis työtä virisi heti

” VIRASTOJEN VÄLINEN

yhteistyö sujui hyvin. Kaikilla

oli sellainen asenne, että

tämä saadaan onnistumaan.

Hauskaa projektissa oli, että

sen aikana tutustui muihin

toimitilan virastoihin ja niiden

kollegoihin. Uudenlaista

yhteistyötä virisi jo projektin

kuluessa.

Merkittävintä Taikelle oli,

että saimme uudet modernit

työtilat. Työyhteisö on kehitty

nyt niiden myötä ja työ sujuu

mitä mainioimmin, vaikka

aluksi oli huoli monista moni

tilaan siirtymisen kysymyksis

tä. Palaute uusista tilois

tamme on ollut positiivista,

ja esiin nousseet ongelmat

on pystytty ratkaisemaan

yhteistyössä.

Senaattikiinteistöt

resursoi riittävästi projektiin:

oli tarvittavat ulkopuoliset

asiantuntijat ja projekti

päällikkö. Projektin hallinta

oli onnistunut ja aikataulut

pitivät. Senaattikiinteistöjen

toiminnasta jäi positiivinen

käsitys. Myös ministeriön tuki

oli merkittävä. Puolin ja toisin

kiinnostava projekti.”

Risto Aakko, hallintopäällikkö, Taike

Digitointi vähentää tilan tarvetta

”MEILLE HAASTAVINTA oli

valtavien arkistojen ja kirjas

ton sijoittelu aiempaa mer

kittävästi pienempiin tiloihin.

Teimme suuren perkausope

raation, jossa luovuimme lä

hes tuhannesta hyllymetristä

kirjoja ja arkistoaineistoja.

Hakaniemenrannan

rakennus ja sijainti ovat

hienot ja henkilöstön tilat

hyvät. Palaute työntekijöiltä

on enimmäkseen myönteistä.

Arkistojen kannalta tilat eivät

ole parhaat mahdolliset, mut

ta osittain tilaongelma rat

keaa, kun arkistot digitoidaan

ja asiakkaat voivat käyttää

niitä verkon kautta.

Muutossa teimme Ope

tushallituksen kanssa hyvää

yhteistyötä. Iso yhteinen

ponnistus oli, kun Kotuksen,

Opetushallituksen, Suomen

Akatemian ja CIMOn kirjastot

yhdistettiin.”

Ritva Paananen, suunnittelupäällikkö, Kotus

Vastaantulemisen halua

”PROJEKTI KÄYNNIST YI

hyvin, ja palaset alkoivat lok

sahtaa nopeasti paikoilleen.

Ratkaisuja haettiin yhdessä

ja osapuolilla oli vastaan

tulemisen halu. Hanke oli

kokonaisuutena innostava.

Hyvä yhteishenki alkoi jo

suunnitteluprosessin aikana

ja yhteistyö virastojen kesken

lähti todella hyvin käyntiin.

Olemme jo nyt kokeneet

kuuluvamme opetus ja kult

tuuriministeriön yhteiseen

perheeseen.

Opetushallituksen tilat

supistuivat lähes 30 prosent

tia, 7 400 neliömetristä 5 300

neliömetriin. Aluksi tilojen

menetys huoletti, mutta aina

on tarvittaessa saatu yh

teistiloja käyttöön. Kaikkien

virastojen kokemus on, että

perusratkaisu on toiminut

hyvin, ja kaikki ovat saaneet

tarkoituksenmukaiset tilat.

Senaattikiinteistöt oli

projektissa aktiivinen, aloit

teellinen ja ammattitaitoinen

toimija. Se kokosi heti arkki

tehtejä, toimitila ja sisustus

suunnittelijoita miettimään ja

esittämään ratkaisuvaihto

ehtoja.”

Reino Tapaninen, yliarkkitehti, Opetushallitus

Liisa Munsterhjelm Reino Tapaninen Karin Hukkanen Risto Aakko Ritva Paananen

Loppuvisio, joka meille kaikille häämötti, oli niin houkutteleva, että se kantoi pikkuhaittojen yli.– Reino Tapaninen

22 2/2016

UUDELLEENJÄRJESTELYJEN HYÖDYT

• Virastojen tilankäyttö pieneni 18 500 m²:stä 14 400 m²:iin

• Toimitilojen kustannuksissa säästöä yhteensä yli 700 000 euroa/v

• Toimistotilatehokkuuden keskiarvo ennen tilamuutoksia noin

25 m²/htv ja tilamuutosten jälkeen noin 20 m²/htv. Muutos keski

arvossa noin 19 prosenttia.

set saaneet nousta. Tässä onnistuttiin niin hyvin, että kaikille organisaatioille syntyi säästöjä tai vähintäänkin työtilojen laadun parantamista. Yhteenlaskettuna säästöjä toimitilakustannuksissa saadaan nyt yli 700 000 euroa vuosittain.

TAHTOTILA VEI ETEENPÄINLopputuloksena Kotus ja Taike muut-tivat Hakaniemenrantaan, Kotuksen kirjastoon yhdistettiin virastojen pienet kirjastot, Opetushallituksen käytössä olleita neuvottelutiloja muu-

tettiin yhteiskäyttöisiksi ja varasto- ja arkistointitiloja jaettiin.

”Monta kertaa projektin aikana oli aivan veitsenterällä, että koko systeemi kaatuu. Hädän hetkellä joku kuitenkin aina nousi joustamaan, antoi kalusteita, suostui puolittamaan tai antamaan omia tilojaan”, kertoo Hukkanen.

Yhteishenki oli alusta loppuun hyvä, vaikkei kaikki täysin kivutta aina sujunut.

”Projekti on malliesimerkki siitä, kuinka aina löytyy eteenpäin vievä ratkaisu, kun kaikilla on tahtotila, halu onnistua. Koko ajan oli se henki, että tätä tehdään yhdessä, ei kenenkään yksittäisiä intressejä ajaen”, kiittelee Hukkanen.

Risto Aakko, Senaatti-kiinteistöjen Karin Hukkanen ja Terhi Kaakisen veistos Pötkötys.

Opetushallituksen kirjasto, samoin kuin muutkin Hakanie-menrannan virastojen pienet kirjastot, yhdistettiin Kotuksen kirjastoon. Uusia tiloja katsas-tavat Kotuksen Ritva Paana-nen ja Opetushallituksen Reino Tapaninen.

Rikosseuraamuslaitoksen (Rise), Senaatti-kiinteistöjen ja sen kumppanin Workspace Oy:n kehittämän vankilakonseptin tavoitteena on tukea hallittua

ja turvallista siirtymistä avoimempaan rangaistusten täytäntöönpanoon. Vangin henkilökohtaisen rangaistusajan suunni-telman eli ”ransun” tulisi edetä suljetum-mista olosuhteista avoimempiin ennen vapautumista. Konsepti kuvaa ratkaisut eri vankiloiden valvontatasoluokille, joita on neljää tyyppiä suljetusta avoimem-paan.

Toisena ja ehkä kaikkein keskeisimpi-nä tavoitteena on lisätä hallitusti vangin kuntouttavaa omatoimisuutta. Omatoi-misemmalla tekemisellä motivoidaan vankeja arjen taitojen ja elämänhallin-nan oppimiseen, yhteisöllisyyteen ja itsensä merkityksellisesti kokemiseen. Tämä auttaa vankia valmistautumaan normaalielämään vapautumisen jälkeen. Vastaava malli on kehitteillä myös mo-nissa muissa Euroopan maissa.

KUNTOUTTAVAA TEKEMISTÄ VANGEILLEKonseptissa tulevaisuuden vankila näh-dään pienoiskaupunkina, harjoitteluyh-teiskuntana, jossa vangilla olisi mah-dollisuus osallistua aktiivisesti vankilan

Jopa puolet vangeista uusii rikoksensa ja joutuu palaamaan kaltereiden taakse.

Rikosseuraamuslaitoksen yhtenä tärkeimpänä tavoitteena on vähentää rikosten uusimisriskiä.

Tätä tukemaan kehitettiin vankilakonsepti. Matti Välimäki Rikosseuraamuslaitos ja Shutterstock

perus- ja lisäarvopalveluiden tuotantoon sen sijaan, että hän viettää paljon aikaa yksin sellissään. Esimerkiksi vangit vas-taisivat itse perushuollosta, kuten omien vaatteiden pesemisestä, sellin siivoami-sesta ja osasta aterioiden valmistamises-ta. Vankien pyörittämät kahvilapalvelut taas lisäisivät vankien ja vierailemaan tulevien omaisten viihtyvyyttä.

”Vangeille malli tarjoaa uudenlais-ta palkallista työtoimintaa, mielekästä tekemistä ja uusia taitoja, joista toivot-

tavasti olisi hyötyä myös sen jälkeen kun vankeusrangaistus on suoritettu. Joku voisi jopa löytää uuden työllistymispolun vapaudessa”, konseptoinnin asiantunti-japalvelusta vastannut erityisasiantuntija Anne Sundqvist Senaatista mainitsee.

Ajatuksena on myös mahdollistaa vangeille uuden teknologian oppimista ja käyttöä. Selliin tai osastolle sijoitettavan vankipäätteen avulla vanki voisi tule-vaisuudessa hoitaa vaikkapa lupahake-musasioitaan, osallistua kuntouttavaan

Tie rikoksettomaan elämään

Hämeenlinnan vankilan suutarissa vangit kunnostavat vankien kenkiä uudelleen käyttöön otettaviksi.

© R

ikosseuraam

uslaitos

2/2016 23

VANKILAKONSEPTI

ohjelmatoimintaan ja koulutukseen ja maksaa ostoksensa.

”Tietoteknologian käytön osaaminen on tärkeää, sillä se luo osaltaan edellytyk-siä toimia osana yhteiskuntaa. Esimer-kiksi työn hakeminen edellyttää nykyään sähköisiä asiointitaitoja, eikä pankki-asioitakaan pysty helposti hoitamaan ilman näitä taitoja”, Sundqvist jatkaa.

”Lisäksi vangin ja hänen perheensä yhteydenpitoa voitaisiin lisätä kuvallisten etäyhteyksien avulla”, Risen asiakkuu-desta vastaava asiakaspäällikkö Mika Kemppainen Senaatista lisää.

VALVONNASTA VALMENNUKSEENKonseptin linjauksen mukaan vankien valvomisen ja turvallisuuden varmista-misen lisäksi henkilöstön aikaa halutaan vapauttaa enemmän valmentavaan vuo-

rovaikutustyöhön. Tämä tarkoittaa myös

vankilan henkilöstölle osin uusien taito-

jen opettelua, jota tukemaan on käynnis-

tetty valtakunnallinen lähityöhanke.

Risen toimitilapäällikkö Kauko Nie-melä mainitsee, että nykyisellään henki-lökunnan aikaa kuluu paljon esimerkiksi

vankien kuljettamiseen vankilan sisällä.

esimerkiksi erilaisten tilojen käyttöasteita nostamalla sekä monikäyttöisyyttä ja muunneltavuutta lisäämällä”, Senaatin Mika Kemppainen lisää.

”Hyvän vankilan rakennuspalikoita ovat uudenlaiset toimintatavat ja niitä tu-kevat tila- ja kalusteratkaisut, teknologia sekä se, miltä vankilassa näyttää ja miltä

• Suomen ensimmäinen toimintatapoja uudistava erikoistiloihin keskittyvä valtakunnallinen työympäristö ja toimitilakonsepti.

• Kehittäjinä Rikosseuraamuslaitos, Senaattikiinteistöt ja sen kumppani Workspace Oy.

• Taustalla valtion toimitilastrategia, joka ohjaa kehittämään käyttösidonnaisia erityistiloja tukemaan entistä paremmin niissä toimivien organisaatioiden ydintoimintaa.

• Konseptin tavoitteet: 1. Mahdollistaa hallitun ja turvallisen siirtymisen avoimempaan vankilamalliin. 2. Lisää hallitusti vangin kuntouttavaa omatoimisuutta. 3. Vaatii uudenlaista toiminta ja johtamiskulttuuria, jotta hyödyt saadaan käytäntöön. 4. Jättää työntekijöille enemmän aikaa vangin kohtaamiseen. 5. Säästää kustannuksissa ja tehostaa tilankäyttöä.

Vankilakonseptin tavoitteita ovat muun muassa vangin kuntouttava omatoimisuus, uudenlainen toiminta- ja johtamiskulttuuri sekä se, että työntekijöille jää enemmän aikaa vangin kohtaamiseen.

”Konseptissa on mietitty, miten tilasuunnittelua ja erilaisia tieto- ja tur-vateknologisia ratkaisuja hyödyntämällä vangit voisivat siirtyä omatoimisemmin paikasta toiseen”, Niemelä kertoo.

”Konseptin tavoitteena on myös säästää kustannuksissa ja tehostaa vankiloiden tilankäyttöä. Tähän pyritään

24 2/2016

siellä tuntuu. Tarkoitus on kehittää näitä kaikkia osaratkaisuja kokonaisvaltaisesti tukemaan sitä, että vanki ei vankilasta vapauduttuaan sinne enää palaa”, Kauko Niemelä summaa.

SUUNNITTELIJATKIN KIVEN SISÄLLÄVankilakonseptin suunnittelu alkoi – vankilassa. Työryhmä vietti viikonlopun brysseliläisessä vankilassa.

”Kokemus auttoi ymmärtämään vankiloiden ja vankien realiteetteja. Sen pohjalta oli hyvä alkaa miettiä yhdessä konseptia”, Sundqvist kertoo.

Kun käyttösidonnaisille tiloille laadi-taan konseptia, perehdytään syvällisesti ydintoimintaan ja sen tukiprosesseihin sekä strategisella että arjen tasolla.

”Tärkeitä työmenetelmiä ovat muun muassa tavoiteasetanta, käyttäjäkoke-muksen kartoitus, moniammatillinen yhteistyö työpajoissa sekä ajatusten visua lisointi keskustelua varten. Vankila-konseptin kehittämiseen osallistui laajasti sidosryhmiä ja Rikosseuraamus-laitoksen henkilöstöä”, hän lisää.

Vankilakonseptin kehittämisessä kuultiin myös vankiloiden käyttäjiä eli

vankeja. Vangeille järjestettiin työpajoja, ja he pitivät myös päiväkirjoja, joissa kuvailivat arkeaan ja kokemuksiaan.

Kokonaisuuden kannalta tärkeä oli myös työryhmän vierailu Lontoon lähellä sijaitsevassa Drake Hall:issa, suljetussa naisten vankilassa.

”Vankien aktivoiminen monin eri tavoin avasi silmiä ja vahvisti uskoa siitä, että vankilassa vietetty aika voi vaikut-taa rikosten uusimiseen vähentävästi. Vankila voi monin tavoin auttaa vankia eteenpäin elämässä.”

Vierailu inspiroi konseptinkehittäjiä ja Hämeenlinnan naisvankilan tarvesel-vitysvaiheessa mukana olleita. Sen myötä konsepti tarkentui kattamaan myös vankilatoiminnan palvelumallit.

”Keskeisenä ideana on, että vangit osallistuvat vankilan sisäisten palvelujen tuotantoon osana omaa kuntoutustaan ja saavat samalla elämänhallintaansa parantavia taitoja”, Sundqvist korostaa.

MITEN EDETÄÄN?Suomessa vankien määrä on asettunut noin 3 000 vankiin. Vankiloita on 26, jois-ta suuri osa on elinkaarensa päässä.

”Konseptin käytäntöön vieminen Rikosseuraamuslaitoksen ja Senaatin yh-teistyönä kaikkiin vankiloihin alkaa heti. Ensin analysoidaan laitosten nykyinen tilanne ja mietitään tarvittavien toimen-piteiden laajuus. Samalla tunnistetaan konseptin tarkennustarpeet”, Risen Kauko Niemelä kertoo.

Jyväskylään on parhaillaan raken-teilla Rise-kampus-avovankila, jonka yhteydessä toimii myös yhdyskunta-seuraamustoimisto. Sen suunnittelussa on otettu huomioon vankilakonseptin ideoita.

”Suunnittelemme yhdessä Senaat-ti-kiinteistöjen kanssa myös Hämeenlin-naan konseptin mukaista uutta nais-vankilaa. Se tulee korvaamaan vanhan ja toiminnallisesti huonon vankilan”, Niemelä kertoo.

Eritysiasiantuntija Anne Sundqvist

Senaatista kertoo, että konseptin kehit-

tämisessä kuultiin myös vankeja. Heille

järjestettiin työpajoja, ja vangit pitivät

myös päiväkirjaa arjen kokemuksistaan.

MITÄ HYÖTYÄ KONSEPTEISTA ON?

”Pyrimme yhdenvertaiseen

toimintamalliin. Se antaa poh

jan yhtenäiselle suunnittelulle

ja toteutukselle etenkin silloin,

kun rakennetaan uutta. Kon

septi antaa mallin myös hen

kilökunnan työlle. Yhtenäinen

toimintamalli mahdollistaa

lisäksi kustannustehokkuuden

parantamisen.

On kuitenkin muistetta

va, että vaikka esimerkiksi

tilatehokkuus on tärkeää, niin

vankilat ovat erikoiskiinteis

töjä. Vankilassa ylivoimaisesti

tärkeintä on toiminnallisuus

– vankilan on sovelluttava

vankeinhoitoon.”

Kauko NiemeläRisen toimitilapäällikkö

© R

ise

2/2016 25

Tarkoitus on tukea vankia niin, ettei tämä enää vankilaan palaa.

Loma on ihanaa aikaa. Aikaa olla ja rentoutua auringossa, tehdä mitä mieleen juolahtaa, nukkua pitkään, matkustella ja syödä hyvin. Tosin tiukan työputken

jälkeen odotukset loman suhteen voivat olla liiankin kovat.

Entäs jo sataakin vettä koko ajan? Flunssa pukkaa päälle, eivätkä suunni-telmat toteudukaan. Somessa vilisevät

ystävien ja tuttujen toinen toistaan upeammat lomakuvat ja matkasuun-nitelmat. Itse ei ole saanut edes päivän risteilyä varattua.

USKALLA KOKEILLA UUTTALiiallisen ahnehtimisen sijaan kannat-taa reilusti pysähtyä jo ennen lomaa miettimään, mitkä ovat niitä asioita, jotka tekevät lomasta hyvän ja palautta-

Voiko loma olla rentouttava,

jos tuntuu, että sähköpostia

pitää kuitenkin välillä pikkaisen

vilkaista? Kun jäi ne pari

hommaa vähän kesken.

Tuija Holttinen Henna Ryynänen

Lomalle ilman stressiä– ja ilman somea?

van. Unelmien ei tarvitse olla kalliita ja monimutkaisia. Olennaista on, että loma erottuu arjesta ja arjen rutiineista.

Lomalla kannattaa uskaltautua kokei-lemaan uusia juttuja: Tehdä ja kokea jotain vähän erilaista, mitä aiemmin on tehnyt. Lukea toisenlaista kirjallisuut-ta tai testata joku ennalta tuntematon liikuntalaji. Uusiin ihmisiin voi tutustua missä vain.

26 2/2016

TYÖHYVINVOINTI

• Mieti jo ennen lomaa, mikä tekee lomastasi hyvän ja palauttavan.

• Uskalla kokeilla lomalla uusia juttuja: lue toisenlaisia kirjoja kuin

mitä tähän asti tai testaa vaikka tuntematon liikuntalaji.

• Jos sinusta tuntuu, että somelakko tekisi hyvää, toteuta se.

• Jos työkuormitus on ollut suurta, täysi irrottautuminen työasioista voi olla

tarpeen. Tällöin työsähköposteja ja työhön liittyvää somea on hyvä välttää.

• Jos koet tarpeelliseksi vaikka vartin verran lukea työsähköposteja, se on ok,

kunhan osaat jättää sen jälkeen työasiat sikseen (ellei asia ole hyvin akuutti).

VINKKEJÄ RENTOON LOMAAN

Tärkeintä on oman ajattelun muutta-minen. Kun aivoja aktivoi lomalla vähän eri tavoin kuin arkena, uudet luovat ajat-telumallit rikastuttavat elämää taas myös töihin palatessa.

SOMELAKKO VOI TOIMIAEntäs sitten sosiaalinen media? Instassa ja Facebookissa tulee roikuttua kaiket illat talvella, pitäisikö somesta yrittää irrottau-tua edes kesällä kun aurinko paistaa ja elämä kuhisee ympärillä? Työterveyspsy-kologi Heikki Särkelä ei näe tarpeellise-na pitää lomaa somesta.

”Asianhan voi kääntää niin, että lo-malla sometukseen ja nokkelien twiittien keksimiseen on paremmin aikaa tai se ei ainakaan samalla tavalla ole vähästä vapaa-ajasta pois. Toisaalta jos tarve somelakkoon tulee mieleen, niin ehkä se kertoo siitä, että lakko olisi paikallaan”, Särkelä pohtii.

”Totaaliloma somesta voi olla virkistävä kokeilu sen suhteen, että oikeasti tunnustelee, miltä asiat tuntuvat ja näyttävät ilman sitä aspektia, että jokai-nen kokemus on pakko jakaa kavereille Instassa tai Facebookissa”, hän jatkaa.

Facebookista ja sähköpostista irrot-tautuminen voi olla paikallaan myös silloin, jos tuntuu, että siellä liikkuvat työasiat kulkevat liian tiiviisti mukana lomallakin.

Täysi työasioista irrottautuminen on Särkelän mukaan erityisen suositeltavaa lomalla varsinkin silloin, jos työkuormi-tus on suurta tai ihmisellä on kokemus siitä, että kesäkuussa alkaa jo olla takki tyhjä. Tätä voi perustella itselleen vaikka sillä, mitä tiedämme aivojen toiminnasta.

”Yksinkertaistettuna meidän mielem-me rakentaa monimutkaisia assosiaatioi-den verkostoja, jotka voivat puolihuoli-

mattomasti virittää aivomme työmoodiin ja pilata lomapalautumisen tyystin. Esimerkiksi työsähköpostin vilkuilu sillä ajatuksella, että ´jos siellä olisi jotain tärkeää´ on malliesimerkki tästä.”

”Pelkkä otsikkotason lukeminen tai tietyn lähettäjän viestin näkeminen voi virittää kesken olevat projektit vahvasti mieleen, koska assosiaatiomme näistä ikävistä projekteista ovat niin vahvasti sidoksissa tiettyihin ihmisiin tai avain-sanoihin.”

KOKEILE 20 SEKUNNIN SÄÄNTÖÄHeikki Särkelä kertoo yhdysvaltalaistut-kija Shaw’n Achorin lanseeraamasta ”20 sekunnin säännöstä”. Siinä ohjeistetaan, miten työsähköpostiin pääsemisen voi tehdä haasteellisemmaksi – jos siis ha-luaa välttää työpostien seuraamista.

”Poista esimerkiksi puhelimes-tasi sähköpostiohjelman applikaatio kokonaan tai piilota se vähintään jonkin alakansion alle. Ota uusien postien notifikaatiot pois päältä ja kytke ehdot-tomasti automaattinen kirjautuminen pois. Jos työposteihin käsiksi pääseminen vaatii sen, että käynnistät työhuoneessa olevan tietokoneen, kirjoitat osoitteen ja

muistelet vielä salasanasikin, niin tähän kuluvan reilun 20 sekunnin aikana ehdit riittävästi harkita, onko tämä todella tarpeen hyväksi minulle nyt.”

Toisaalta Särkeä haluaa heti hiukan pehmentää ohjetta ja neuvoo käyttä-mään omaa järkeään.

”En olisi tässäkään asiassa ihan ehdo-ton. Jos joku saa mielenrahan siitä, että käyttää 15 minuuttia päivässä lomallakin töidensä seuraamiseen, mutta osaa tästä huolimatta olla kohkaamatta ja reagoi-matta asioihin, jotka eivät aidosti ole akuutteja, niin kaikin mokomin.”

2/2016 27

Tärkeintä on oman ajattelun muuttaminen.

TARINOIDEN TALOT

alataan hetkeksi vuoteen 1906, jolloin Suomen Kansallismuseon suun-nittelukilpailun voitta-neen arkkitehtikolmikon Gesellius-Lindgren-Saa-rinen luomaa museota

aletaan rakentaa. Suurlakon jälkeiset olot ovat Suomessa varsin rauhattomat. Lak-koja järjestetään tuon tuostakin, ja niillä tavoitellaan rakennustyöläisille 8-tuntista työpäivää ja minimipalkkoja.

Kansallismuseonkin rakentaminen hidastuu jatkuvien työselkkausten takia, ja niukkojen aikojen vuoksi torniin suunnitellut kellot jäävät laittamatta. Arkkitehtejä kehotetaan luopumaan veistoskoristeista tai valmistamaan ne stukkotyönä. Tähän kolmikko ei kui-tenkaan suostu, koska heidän mielestä

kipsiä ja rappausta ei voida käyttää siellä, missä vaaditaan aitoa materiaalia. Niinpä esimerkiksi museon linnapihan tiilimuuri jätetään useiksi vuosiksi pääl-lystämättä.

Historian ja kansatieteen näyttelyt avataan lopulta vasta 10 vuotta museon peruskiven laskemisen jälkeen. Suo-malaiset saavat vihdoin upean, linnoja ja kirkkoa muistuttavan museon, jossa esihistorialle, historialle ja kansatieteelle on omat siipensä.

Museo seisoo jyhkeänä Mannerhei-mintiellä ja selviää sodista vain pienin ruhjein: ainoastaan muutama ikkuna rikkoutuu ja kansalaissodassa 1918 massiiviseen kuparioveen osuu punais-ten ampuma luoti. Vuonna 1981 Helsinki näyttäytyy Moskovana Warren Beattyn elokuvassa Punaiset, ja Kansallismuseon

tornin huipulla roikotetaan nosturilla suurta tähteä. Rakennuksesta tulee yksi Suomen kansallisromanttisen arkkiteh-tuurin pääteoksista.

”Vaikka rakennus on täynnä histo-riallisia viitteitä, se ei ole jäljitelmä vaan historiallinen runoelma. Ympäristö on kokoelmille hieno ja toimiva. Esimerkiksi kirkkotaide esitetään kirkkoa muistut-tavassa ympäristössä, ja renessanssiai-kaista tykkitornia muistuttavassa tilassa on luontevaa esitellä asekokoelmia”, kuvailee arkkitehti Vilhelm Helander.

KUNTOON JUHLAVUODEKSI?Kansallismuseo on ollut nyt auki yleisölle 100 vuotta.

”Kivirakennus näyttää uskomat-toman kestävältä, mutta sekään ei ole ikuinen”, Helander kertoo.

Torni kuntoon

KIVI KIVELTÄ

Suomen Kansallismuseon 57metrinen

torni on verhottu työmaahuppuun,

sillä sadassa vuodessa rapistumaan

päässeen tornin kivet huolletaan yksi

kerrallaan. Museon ovet ovat avoinna

normaalisti.

Marjo Tiirikka Kansallismuseo ja Marjo Tiirikka

Kansallismuseon torni kohoaa 68,66 metrin korkeuteen merenpinnan tasosta ja 57,58 metrin korkeuteen Mannerheimintien tasosta mitattuna.

P

28 2/2016

Hän oli mukana, kun Kansallismuseo peruskor-jattiin 1997–2000. Tuolloin torni jäi kustannussyistä kor-jaamatta. Museon hallinnan siirty-minen pari vuotta sitten Museovirastolta Senaatti-kiinteistöille mahdollistaa nyt tornin korjauksen.

”Torni on kylmä tila ja kiven taakse on kertynyt kosteutta, mikä on aiheut-tanut kivien irtoamista ja rapautumista. Nyt kivet irrotetaan yksi kerrallaan, numeroidaan, puhdistetaan ja kosteuden pilaama osa poistetaan. Kivien taustalle tehdään tuuletuskanavat, jonka jälkeen kivet asetetaan takaisin.”

Julkisivun lisäksi kunnostetaan tornin ikkunat, luukut, pellitykset ja välipohjat. Pääsisäänkäynnin vuolukivikoristeet ja pääovi konservoidaan.

Kansallismuseon tornilla ei sinänsä ole ollut mitään erillistä käyttötarkoi-tusta, vaan sellainen oli tapana rakentaa julkisiin rakennuksiin. Joskus siellä on säilötty museoesineitä, ja viime vuosina tornin käytävillä on järjestetty pienimuo-toisia tilaisuuksia. Esimerkiksi Taiteiden yönä on päästetty rajattuja kävijäryhmiä kipuamaan rappuset ylös.

Noin 38,5 metrin korkeudessa olevil-ta parvekkeilta avautuvat upeat näkymät eri puolille Helsinkiä. Remontin jäl-keenkään tornia ei turvallisuussyistä voi valitettavasti avata julkiseen käyttöön. Kulkuteitä kuitenkin parannetaan, joten pienimuotoisia opastuskierroksia torniin voidaan järjestää.

Jos kaikki onnistuu suunnitellusti, tornin kunnostus valmistuu vuonna 2017 Suomen itsenäisyyden juhla vuoden kunniaksi.

Freskosta löytyy Mannerheimin puumerkki

Akseli GallenKallela palkittiin Kalevalaaiheisista maalauksistaan Pariisin maailmannäyttelyssä 1900. Näyttelyn jälkeen näyttelypaviljonki purettiin, kunnes taitelija houkuteltiin ikuistamaan ne uudelleen

Kansallismuseon kattoon.

Kun Akseli GallenKallela saatiin suostuteltua maa

laamaan freskot Kansallismuseoon, tämän kerrotaan

tuhahtaneen kuvanveistäjäystävälleen: ”Minkä takia minä

oikeastaan teen tätä työtä? Olen sen jo kerran tehnyt.”

Akseli GallenKallela apureineen maalasi freskot

vuonna 1928, ja työnjälkeä kiiteltiin ja ylisteltiin.

Neljän maalauksen oli tarkoitus esittää Suomen neljää

pääelinkeinoa, maanviljelystä, metsästystä ja kalastusta

sekä kauppaa ja teollisuutta. Taiteilija valitsi niiden ver

tauskuviksi Kalevalan tapahtumista Sammon taonnan,

Sammon ryöstön, Suuren hauen pyynnin ja Ilmarisen

kyistä peltoa kyntämässä.

Työt ovat yhtä lukuun ottamatta kuin Pariisissa näh

dyt: hauen pyynti korvasi Pariisissa nähdyn kristinuskon

voittoa esittävän maalauksen.

Tiettävästi maalausten tekoaikana freskoihin ilmestyi

GallenKallelan oman signeerauksen lisäksi kolme muuta

nimikirjoitusta tai puumerkkiä. Katosta löytyy säveltäjä

Robert Kajanuksen nimikirjoitus, C. G. Mannerheimin nimikirjaimet sekä Tanskan kuningas Kristian X:n nimikirjaimet.

Tervetuloa KansallismuseoonMuseo on avoinna

ti–su 11–18,

ma suljettu

Ovea vartioi Emil Wikströmin karhuveistos.

Juttuun on haastateltu asiantuntijoina myös käyttöpäällikkö Tomi Nikanderia ja amanuenssi Satu Frondeliusta Suomen kansallismuseosta.

Kierreportaat vievät aivan tornin huipulle.

2/2016 29

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuk-sen muutto vastaremontoituihin tiloihin entiselle kasarmialueelle Oulun Intiöön vuoden 2015 alussa ei su-junut ihan kuin Strömsössä.

Muuton aikana kiinteistön ensim-mäisessä kerroksessa sattui vesivahinko, jonka jälkiä korjattiin useampi kuukausi. Lisäksi ilmanvaihto koettiin paikoin epätyydyttäväksi.

ELY-keskuksen maaseutu- ja energia-yksikön johtajan Timo Lehtimiehen mukaa kiinteistön käyttäjän kannalta olennaista nimenomaan on, että perus-asiat kuten valo, lämpö ja mainittu ilmanvaihto ovat kunnossa ja että kiin-teistö muutenkin tukee työskentelyä.

”Oli tärkeää, että toiveitamme kuunneltiin ja epäkohtiin puututtiin heti. Senaatti-kiinteistöt oli kiitettävän aktiivi-nen. Emme jääneet yksin ongelmiemme kanssa”, Lehtiniemi muistelee.

PALVELUASENNE KOHDALLAANSenaatti-kiinteistöjen käyttäjätyytyväi-syystutkimuksessa 2015/2016 kiitosta saivat erityisesti siivous- ja kiinteistön-hoitohenkilöstön palveluasenne sekä kiinteistöjen sijainti. Enemmistö tut-kituista tekijöistä arvioitiin vähintään hyvälle tasolle.

Neuvottelutilojen määrää pidettiin riittävänä, tilojen yleisilmettä siistinä ja tilojen koettiin soveltuvan hyvin työnte-koon.

Kehitettävää löydettiin esimerkiksi tilojen äänimaalimasta, kierrätysmah-dollisuuksista sekä vikakorjauksien hoitamisesta. Samaten sisäilmakysy-

mykset koettiin edelleen ongelmallisina. Tyytymättömiä tiloihin oli 10 prosenttia vastaajista. Tutkimukseen osallistui yli 8 000 vastaajaa.

Edellinen tutkimus on vuosilta 2012–2014. Tuolloin melko tai erittäin tyytyväisten käyttäjien osuus jäi 68 pro-senttiin.

PAIKAT KUNTOON YHTEISTYÖLLÄPohjois-Pohjanmaan ELY-keskus oli yksi monista valtion organisaatioista, joiden toimitiloja muutettiin uuden valtakun-nallisen tilakonseptin mukaiseksi. Tämä tarkoitti tiivistämistä ja siirtymistä moni-tilaympäristöön. ”Työskentely-ympäristö on säilyttävä rauhallisena. Meluntorjunta onkin meil-lä noussut selkeästi kärkeen ihmisten toivelistalla. Melua voi vähentää ihan kulkureittien suunnittelulla ja käyttäjien omilla toimilla, kuten laskemalla oman äänen volyymiä ja tiedostamalla ’toriko-kousten’ haitat”, Lehtiniemi toteaa.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksel-la on talon oma työryhmä, joka seuraa talon toimivuutta ja listaa epäkohtia ja neuvottelee vuokranantajan kanssa nii-den korjaamisesta. Senaatti-kiinteistöjen edustaja eli käytännössä kiinteistöpääl-likkö toimii yhteyshenkilönä. Yhteistyöllä varmistetaan, että tiedot ja muutostoi-veet välittyvät eteenpäin.

Lisäksi kiinteistössä on käytössä säh-köinen seurantajärjestelmä, jonka kautta kukin voi itse suoraan ilmoittaa mahdol-lisista epäkohdista suoraan kiinteistön-huoltoon.

Käyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan peräti 74 prosenttia Senaatti

kiinteistöjen asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä tiloihinsa.

Tyytyväisten määrä kasvoi kuusi prosenttia edellisestä tutkimuksesta.

Maarit Seeling Henna Ryynänen

Käyttäjän toiveet etusijalla

Käyttäjätyytyväisyystutkimuksen mukaan valtaosa Senaatti-kiinteistöjen

asiakkaista on tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä tiloihinsa.

74 %

30 2/2016

KÄYTTÄJÄTYYTYVÄISYYSKYSELY

Alussa ei sujunut ihan kuin Strömsössä.

2/2016 31

LYHYESTI

Toimistottoimialan johtaja vaihtuuTOIMIALAJOHTAJA JORMA HEI-

NONEN siirtyy eläkkeelle pitkän ja

ansiokkaan työrupeaman jälkeen.

Uudeksi toimialajohtajaksi on 1.7.2016

alkaen nimitetty arkkitehti Riitta Juutilainen (kuvassa).

Juutilainen siirtyy Senaattiin

Verohallinnon toimitilajohtajan

tehtävästä. Hän on aikaisemmin

toiminut Senaatissa johtavana asian

tuntijana toimistottoimialalla vuosina

2003–2011. Tänä aikana hän toimi myös

oikeusministeriössä toimitilajohtajana.

Arkkitehdin tehtävissä Juutilainen

on toiminut muun muassa Pöyryllä ja

eri arkkitehtitoimistoissa.

SENAAT TI-KIINTEISTÖT ON laittanut

tänä keväänä myyntiin useampia kar

tanoita, joista Museovirasto on luopunut.

Uusimpana myyntikohteena on Kaari

nassa sijaitseva 1700luvulla rakennettu

Pukkilan kartanon.

Kiinteistöjen parasta suojelua on

niiden aktiivinen käyttö. Koska valtion

käyttö Pukkilan kartanon osalta on

päättynyt, on tarkoituksenmukaista

hakea sille uutta käyttöä ja uusi omis

taja. Tavoitteena on, että uusi omistaja

voisi säilyttää mahdollisuuksien mukaan

rakennukset osin tai kokonaan myös

yleisölle avoimessa käytössä.

Senaattikiinteistöt hakee kartanolle

vastuullista ja kohteen asianmukaiseen

hoitoon sitoutuvaa sekä riittävät resurs

sit omaavaa uutta omistajaa. Omistajan

tulee kyetä huolehtimaan historiallisesta

kohteesta sen suojeluarvot ja tavoit

teet huomioon ottaen. Tarjouskilpailun

ratkaisee paitsi kauppahinta myös edellä

mainitut seikat.

Tutustu myyntikohteisiimme

www.senaattimyy.fi

Pukkilan kartano kaupan© Tuomas Uusheimo / Keksi

32 2/2016

LYHYESTI

NIMITYSUUTISET

Susanne Backas asiakaspäällikkö,

ministeriöt ja erityis-kiinteistöt -toimiala

Marianna Loikala tilaratkaisujen

projektipäällikkö, Helsinki

Jonna Kemppainen kiinteistöpäällikkö,

Kouvola

Juho Malmiraken nusten

tieto mallintamisen asiantuntija, Helsinki

Johanna Kiesiläinen- Riihelä, asiantuntija, työympäristöryhmä,

Helsinki

Päivi Pulkkinen myynnin assistentti,

kiinteistökehitys ja -myynti

Jenna Kiukkonen myynnin analyytikko,

kiinteistökehitys ja -myynti

Riina Linnas asiakaspäällikkö, toimistot-toimiala

Reetta Salo projektipäällikkö, vuokrausryhmä,

Helsinki

Laura Siegberg kiinteistöpäällikkö,

Helsinki

Mittava lukupaketti arvokiinteistöistä kaikkien ulottuvillaSENAAT TI-KIINTEISTÖT ON

avannut laajan verkkokirjas

ton kaikille historiallisista

rakennuksista kiinnostuneille.

Osana Senaattikiinteistö

jen kotisivuilla sijaitsevaa

uudistettua Arvokiinteistö

esittelyä on julkaistu yli 80

rakennushistoriaselvitystä tai

muuta raporttia rakennetusta

kansallisomaisuudestamme.

Verkkokirjastoa täyden

netään jatkuvasti uusilla

raporteilla, joita vuosittain

ilmestyy 10–20. Suomen

mittakaavassa kyse on

ainutlaatuisesta määrästä

ja mittavasta panostuksesta

kulttuurihistoriallisen tiedon

kartuttamiseksi.

Ammattitaitoisten

rakennushistoriakonsulttien

laatimat selvitykset ovat hie

nosti kuvitettuja ja taitettuja

teoksia, joita mielenkiintoinen

sisältö houkuttelee luke

maan. Selvitystyö tehdään

aina tiiviissä yhteistyössä

Museoviraston kanssa.

Tuoreimpia raportteja on

Isosaaren kulttuuriympä

ristöselvitys, jossa käydään

läpi saaren rakentamisen

historia ja nykytila. Helsingin

edustalla sijaitseva Isosaari

on vapautumassa puolus

tusvoimien käytöstä ja saarta

ollaan avaamassa yleisölle.

Yksittäisen peruskorjaus

ta kaipaavan rakennuksen

rakennushistoriaa avaa

hienosti esimerkiksi Hel

singin Bulevardilla sijaitse

van Aleksanterin teatterin

rakennushistoriaselvitys,

joka on samalla historiikki

moninaisesta toiminnasta

hienossa talossa.

Raportit tarjoavat mie

lenkiintoista luettavaa niin

historiasta kuin rakennuksista

ja arkkitehtuurista kiinnostu

neille.

Tutustu raportteihinwww.senaatti.fi/arvokiinteistot

2/2016 33

TOIMITILAA VALTIONHALLINNOLLE

Asemapäällikönkatu 14, Pasila· noin 1 000 m2 4/2016 vapautuvaa huonetoimistoa· noin 840 m2/krs· uusittu kokouskeskus katutasossa· erinomainen sijainti Pasilan aseman vieressä· yhteyshenkilö Lauri Joensuu, p. 040 4851 395

Helsinki

Pihtipudas

Laippatie 4, Roihupelto· hyväkuntoista avotoimistoa· 3. krs, 1 838 m²· yhteyshenkilö Karin Hukkanen, p. 040 5019 719

Verotalo, Hatanpään valtatie 36 AB· toimistotiloja enimmillään noin 4 800 m2 · tilojen sijainnista ja määrästä sovitaan erikseen · mahdollisuus auditorio, kokous ja kuntosali

tilojen ja henkilöstöravintolan yhteiskäyttöön· autopaikkoja vuokrattavissa rajoitetusti· yhteyshenkilö Anneli Simola, p. 040 6604 468

Helsinki

Jyväskylä

Tampere

Koy Lyseonkulma, Linnankatu 3· toimistotilaa kahdessa kerroksessa n. 700 m²· kerrokset vuokrattavissa erikseen· tällä hetkellä huonetiloja· autopaikkoja rajatusti · yhteyshenkilö Eeva Kareinen, p. 040 6616 417

Hämeenlinna

Koivurannantie 2, Jyväskylä· noin 900 m2 1.12.2015 vapautuvaa huonetoimistoa· 3. ja 4. kerros· hyvät liikenneyhteydet ja paikoitustilat· aula ja ruokailupalvelut mahdolliset· yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216

Virastotie 1, Pihtipudas· noin 800 m2 huonetoimistoa· kolmikerroksinen rakennus· myös pienemmät kokonaisuudet mahdollisia· yhteyshenkilö Riku Hagman, p. 040 5649 216

HelsinkiHaapaniemenkatu 7–9, Hakaniemi· 3 huonetoimistoa x reilu 1 000 m2 ja 3 x 500 m2

eri kerroksissa· suurin osa tilasta vapaana, osa vapautumassa· yhteyshenkilö Karin Hukkanen, p. 040 5019 719

Senaatti- kiinteistöt

Twitter@ SenaattiK

Senaatti- kiinteistöt

Slideshare.net/Senaattisome

Vastuullista toimintaa vuonna 2015TUTUSTU MITÄ kaikkea saimme yh

dessä asiakkaidemme ja yhteistyö

kumppaneidemme kanssa aikaan

vuonna 2015. Yhteiskuntavastuura

portti löytyy kotisivuiltamme.

www.senaatti.fi

Digitaliseringen ger ett mer expansivt ledarskap

Ständiga förändringar och oförut-sedda situationer är utmaningar som dagens ledare ställs inför. Saken blir inte bättre av att överlappande tjänster och processer bjuds ut av olika aktörer och att den egna verksamheten titt och tätt ska granskas med ett kritiskt öga.

Ledare ska utöva ett aktivt ledarskap. Dessutom ska de vara nyfikna, snabba att ta till sig nytt och bra på att kommuni-cera, eftersom beslutsfattandet är på väg mot realtid i full fart.

Dagens ledare kan inte fatta alla be-slut själva, utan måste delegera besluts-fattandet till olika nivåer i organisationen och ibland till olika geografiska områden. Det finns allt mer kunskap att tillgå som är till hjälp för ledarskapet.

”Det är intressant att se vilken roll intuitionen har i informationsflödet”, menar Fujitsu Finland Oy:s direktör Irma Jousranta.

Digitaliseringen gör ledarskapet mer expansivt. Det bygger inte bara på relationer mellan människor utan antar också materiella dimensioner. Förutom teknik handlar det om till exempel ledar-skapssystem och arbetsrum.

”Aktivitetsbaserade miljöer gör att människor umgås på ett naturligt sätt”, förklarar hon.

Kimmo Peltonen som är direktör för Säkerhets- och kemikalieverket Tukes tror att ledarskapet kommer att bli mer vardagligt, att samhörigheten ökar och att kunskapsutbytet blir effektivare när inte ens generaldirektören längre sitter i ett hörnrum med ringklocka vid dörren och lampor i rött, gult och grönt.

”Multipla arbetsplatser och ökat distansarbete kräver en gedigen kompe-tens att kommunicera. Å ena sidan ska vi

skapa samhörighet, å andra sidan inter-aktivitet”, säger direktör Maija Perälä vid Arbets- och näringsbyrån i Lappland.

TRÄNANDE LEDARSKAPIrma Jousranta, Kimmo Peltonen och Maija Perälä är alla anställda i en ex-pertorganisation. De anser att inträning i arbetet är en form av ledarskap.

”Ledarskap baseras på förtroende och tillit och på en vilja att förstå detaljer, helheter och människor”, konstaterar Irma Jousranta.

Tränande ledarskap bygger i hög grad på att vara lyhörd. Den nya strategi som Tukes lanserade våren 2016 fokuserar starkt på detta. Alla chefer ställer sig

bakom den nya strategin och har fått utbildning i den.

”Min uppgift är att utbilda persona-len så att vi når bästa resultat både ur in-dividens och Säkerhetsteknikcentralens synvinkel”, påpekar Kimmo Peltonen.

Att leda en expertorganisation är att leda människor, understryker Maija Perälä.

”En chef bör ha visioner, sätta mål med arbetetet och lita på sina medarbe-tare. Chefen ska i sin tur låta personalen styra sitt eget arbete och påverka sina resultat. Det är inte längre nödvändigt att leda det dagliga arbetet. I stället ska che-fen skapa förutsättningar för de anställda att göra ett bra jobb.”

34 2/2016

RESUMÉ

Maija Perälä

© Jaakko Lu

kum

aa

Senatfastigheter har satt som mål för 2016 att nå en försäljning på 135 miljoner euro och genomföra ett hundratal affärer. En tuff ambition jäm-fört med genomsnittet på medellång sikt. Ribban för 2017 sätts ännu högre.

Direktör Mauri Sahi vid Senatfastig-heter låter sig inte avskräckas av målsätt-ningen. Fastighetsutvecklare och investe-rare är intresserade av Senatfastigheters säljobjekt och lägger marknadsmässiga bud på dem. I synnerhet värdefulla ob-jekt har god efterfrågan.

Senatfastigheter sålde ut fastigheter och aktieinnehav för rekordbelooppet 325 miljoner euro under förra året. Två tredjedelar av detta kom från aktier i uni-versitetsfastighetsbolag som avyttrades till universitet.

Resterande 108 miljoner euro inflöt från avyttring av 83 andra affärer med fastigheter och aktier.

på över fem miljoner euro och riksdagen ska besluta om affärer som överstiger tio miljoner euro.

Senatfastigheter har 500 fastigheter till salu och bland dem finns flera tiotal kulturmärkta byggnader och markområ-den som kommer att förädlas. Återstoden utgör fastigheter av många olika typer och storlekar som inte är så lätta att matcha med efterfrågan på fastighets-marknaden. Vissa av objekten har varit till försäljning i flera år.

Koncept framtaget för fängelserna

Brottspåföljdsverket (Rise), Senat-fastigheter och Senatfastigheters samarbetspartner Workspace Oy har tagit fram ett fängelsekoncept som ska göra det lättare att införa ett system med straffverkställighet under öppnare former på ett kontrollerat och säkert sätt.

Ett annat syfte med konceptet är att rehabilitera och återintegrera de inter-nerade i samhället. Det försöker man uppnå genom att skapa en tillvaro där in-ternerna får träna vardagliga rutiner, lära sig att hantera sitt liv i gemenskap med andra och känna sig respekterade. Detta ska underlätta fångarnas anpassning till ett självständigt liv efter frigivningen.

”Vi inför en ny arbetsmodell där de intagna får lön för utfört arbe-te, har en meningsfull sysselsätt-ning och lär sig nya färdigheter som de kan ha nytta av när de släpps från fängelset. Det kan hjälpa någon att hitta ett helt nytt arbetsfält efter fängelse-

vistelsen”, berättar specialexpert Anne Sundqvist vid Senatfastigheter.

Man har bland annat planer på att utbilda fångar i hur man använder ny teknik. I dag måste alla kunna behärska digitala verktyg när de till exempel ska söka ett arbete.

Man hoppas kunna frigöra persona-lens tid för andra uppgifter än att över-vaka internerna och sörja för säkerheten. Hit hör främst träning i samspel mellan fångar och väktare.

Kauko Niemelä som är lokalchef vid Brottspåföljdsverket uppger att mycket av personalens tid går till att transportera internerade från en plats till en annan på fängelsområdet.

”När vi tog fram konceptet funde-rade vi över hur fångarna skulle kunna förflytta sig själva mellan olika platser inom fängelset med hjälp av lokalplane-ring, IT-lösningar och säkerhetsteknik”, uppger han.

”Konceptet ska också ge lägre kostnader och ett effektivare utnyttjan-de av fängelselokalerna. För att nå dit kommer vi att höja beläggningsgraden i vissa lokaler och göra dem mer flexibla

och lämpliga för flera olika aktiviteter”, tillägger kundchef Mika Kemppainen

vid Senatfastigheter. Konceptet börjar genomföras

omedelbart på alla fängelser. Före det görs en analys av nuläget på anstalterna för att man ska få en bild av bredden på planerade

åtgärder.

Senatfastigheter har tuffa säljmål”Fastighetsmarknaden går bra för

tillfället. Den låga räntenivån gynnar investerarna och gör att fastigheter är intressanta placeringsobjekt. Dessutom visar utländska investerare intresse för den finländska fastighetsmarknaden”, säger Mauri Sahi.

Han tycker det är viktigt att informa-tionen om fastigheter som bjuds ut till försäljning är tydlig och att den i högre grad än tidigare riktar sig till prioriterade målgrupper.

”I och med att vi är aktiva på mark-naden så får vi in bättre anbud. Samtidigt fullgör vi vår skyldighet att bedriva affärer på ett öppet och icke-diskriminerande sätt.”

Större delen av de fastigheter som Senatfastigheter avyttrar säljs mot anbud till högstbjudande. Senatfastigheter för försäljningsförhandlingar bara med kom-muner. Statsrådet ska godkänna affärer

Mauri Sahi

2/2016 35

© R

ikos

seur

aam

usl

aito

s

© Jaakko Lukumaa

IT SENÄISY YDEN JUHL AVUODEN

VAL AISTUSSUUNNIT TELUKILPAILU

TÄVLING I LJUSSÄT TNING

INFÖR JUBILEUMSÅRET AV VÅR

SJÄLVSTÄNDIGHET

Senaatti-kiinteistöt on huolehtinut kansallis-omaisuudestamme yli 200 vuoden ajan. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestämme ideakilpailun, jonka tavoitteena on esitellä neljä merkittävää suomalaisrakennusta uudessa valossa. Parhaat valaistusratkaisut jäävät pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa.

Kilpailussa on tehtävänä käyttää valoa kiinnostavalla tavalla ja korostaa näin kohteena olevia rakennuksia, niiden osaa tai ympäristöä. Arvostelussa painotetaan muunneltavuutta, taiteellisuutta, energiatehokkuutta ja uuden teknologian hyödyntämistä.

Kilpailukohteet ovat Kansallismuseo, Oopperatalo, Pasilan virastokeskus sekä Arkkitehtuurimuseo & Designmuseo.

Kilpailuun voit osallistua 1.6.–9.9.2016. Lue lisää osoitteessa senaatti.fi/valossa 1.6. alkaen.

Senatfastigheter har värnat om våra national-tillgångar i över 200 år. Inför jubileumsåret av landets självständighet utlyser vi en idétävling där vår ambition är att ställa fyra betydelsefulla byggnader i Finland i ett nytt ljus. De bästa ljusinstallationerna kommer att bli ett permanent inslag i stadsbilden.

Vi vill att deltagarna ska framhäva byggnaderna i sin helhet, delar av dem eller den omgivande miljön genom att använda ljus på ett intresseväckande sätt. Tävlingen fokuserar på flexibilitet, konstfullhet, energieffektivitet och utnyttjande av ny teknologi.

De byggnader som ska belysas är Nationalmuseum, Operahuset, Ämbetshuset i Böle och Arkitekturmuseet & Designmuseet.

Tävlingen pågår mellan den 1 juni och 9 september 2016. Mer information finns på adressen senaatti.fi/valossa från den 1 juni.

IT SENÄISY YDEN JUHL AVUODEN

VAL AISTUSSUUNNIT TELUKILPAILU

TÄVLING I LJUSSÄT TNING

INFÖR JUBILEUMSÅRET AV VÅR

SJÄLVSTÄNDIGHET

Senaatti-kiinteistöt on huolehtinut kansallis-omaisuudestamme yli 200 vuoden ajan. Itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi järjestämme ideakilpailun, jonka tavoitteena on esitellä neljä merkittävää suomalaisrakennusta uudessa valossa. Parhaat valaistusratkaisut jäävät pysyväksi osaksi kaupunkikuvaa.

Kilpailussa on tehtävänä käyttää valoa kiinnostavalla tavalla ja korostaa näin kohteena olevia rakennuksia, niiden osaa tai ympäristöä. Arvostelussa painotetaan muunneltavuutta, taiteellisuutta, energiatehokkuutta ja uuden teknologian hyödyntämistä.

Kilpailukohteet ovat Kansallismuseo, Oopperatalo, Pasilan virastokeskus sekä Arkkitehtuurimuseo & Designmuseo.

Kilpailuun voit osallistua 1.6.–9.9.2016. Lue lisää osoitteessa senaatti.fi/valossa 1.6. alkaen.

Senatfastigheter har värnat om våra national-tillgångar i över 200 år. Inför jubileumsåret av landets självständighet utlyser vi en idétävling där vår ambition är att ställa fyra betydelsefulla byggnader i Finland i ett nytt ljus. De bästa ljusinstallationerna kommer att bli ett permanent inslag i stadsbilden.

Vi vill att deltagarna ska framhäva byggnaderna i sin helhet, delar av dem eller den omgivande miljön genom att använda ljus på ett intresseväckande sätt. Tävlingen fokuserar på flexibilitet, konstfullhet, energieffektivitet och utnyttjande av ny teknologi.

De byggnader som ska belysas är Nationalmuseum, Operahuset, Ämbetshuset i Böle och Arkitekturmuseet & Designmuseet.

Tävlingen pågår mellan den 1 juni och 9 september 2016. Mer information finns på adressen senaatti.fi/valossa från den 1 juni.

från och med den 1 juni.