korkean teknologian aluetaloudelliset vaikutukset pohjois-pohjanmaalla

SISÄLLYS

TIIVISTELMÄ ........................................................................................................... 3

1 JOHDANTO ........................................................................................................ 7

2 KORKEA TEKNOLOGIA .............................................................................. 10

2.1 Oulun seudun teknologiasektorin kehitys .............................................. 11

2.2 Korkean teknologian toimiala ................................................................. 14

2.3 Korkea teknologia Pohjois-Pohjanmaalla ............................................. 16

3 POHJOIS-POHJANMAAN ALUETALOUS ................................................ 23

3.1 Toimialarakenne ja erikoistuminen ....................................................... 27

4 KORKEAN TEKNOLOGIAN TUOTANTO- JA

TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA ............... 37

4.1 Vaikutukset vuonna 1995 ........................................................................ 37



4.4 Tulosten yhteenveto ................................................................................. 45

5 KORKEAN TEKNOLOGIAN TYÖLLISYYSMUUTOKSET POHJOIS-

POHJANMAALLA .......................................................................................... 51

6 JOHTOPÄÄTÖKSET ...................................................................................... 56

LÄHTEET ................................................................................................................ 59

TIIVISTELMÄ

Tässä raportissa tarkastellaan korkean teknologian sektorin aluetaloudellista

merkittävyyttä Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1995, 2002 ja 2010. Tutkimuksen

lähtökohtana on selvittää, kuinka suuret tuotanto- ja työllisyysvaikutukset korkean

teknologian sektoriin kuuluvat toimialat synnyttävät tarkasteluvuosina maakuntaan.

Vaikutuksien tutkimisessa hyödynnetään panos-tuotosmenetelmän tuotantomallia.

Analyysien pohjana toimivat Tilastokeskuksen Pohjois-Pohjanmaalle luomat panos-

tuotostaulut. Panos-tuotosanalyysien lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan shift-share -

analyysin avulla, mistä tekijöistä korkean teknologian sektorin työllisyydessä

tapahtuneet muutokset ovat seurausta aikavälillä 1995–2010. Varsinaisten

tutkimuskysymysten lisäksi työssä esitellään korkean teknologian sektorin kehitystä

Pohjois-Pohjanmaalla sekä maakunnan toimialarakennetta ja sen erikoistumista.

Tutkimuksen mukaan Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian sektorin työllisyys

kasvoi voimakkaasti 1990-luvun puolivälistä 2000-luvun alkuun, minkä jälkeen

työllisyyden kehitys aluksi tasaantui ja kääntyi myöhemmin laskuun. Kaikkina

tarkasteluajankohtina maakunta oli kuitenkin erikoistunut korkean teknologian

toimialoille voimakkaammin kuin koko maa keskimäärin. Vahvan

elektroniikkasektorin lisäksi metalliteollisuudella, rakentamisella sekä palvelusektorin

tuotantotoiminnalla on ollut huomattava merkitys Pohjois-Pohjanmaan aluetalouteen.

Aluetaloudellisten vaikutusten tutkimisessa pyrittiin kiinnittämään erityistä huomiota

siihen, mille toimialoille korkean teknologian synnyttämät tuotanto- ja

työllisyysvaikutukset ovat kohdistuneet voimakkaimmin sekä siihen, miten

vaikutukset ovat muuttuneet kolmen tarkasteluvuoden välillä. Tulosten perusteella

korkean teknologian synnyttämät tuotanto- ja työllisyysvaikutukset kasvoivat

voimakkaasti vuosien 1995 ja 2002 välillä. Vuodesta 2002 vuoteen 2010

tuotantovaikutukset niin ikään kasvoivat, mutta työllisyysvaikutukset supistuivat.

Toimialoittaisessa tarkastelussa sekä tuotanto- että työllisyysvaikutukset kohdistuivat

voimakkaimmin sähköteknisten tuotteiden valmistukseen, liike-elämän palveluihin,

kuljetukseen, kauppaan ja rakentamiseen.

Shift-share -analyysissä oleellisin havainto oli, että huomattavin vaikutus Pohjois-

Pohjanmaan korkean teknologian työllisyyden muutoksiin on ollut kansallisella

toimialarakenteen kehityksellä. Muutoksiin on vaikuttanut merkittävästi myös

maakunnan oma dynamiikka, joka selittää erityisesti 1990-luvun lopulla korkean

teknologian työllisyydessä tapahtuneita rajuja heilahteluita.

KUVIOT

Kuvio 1. Korkean teknologian toimialojen henkilöstö Suomessa 1993–2013 (Suomen

virallinen tilasto 2015f). .............................................................................................................. 16

Kuvio 2. Korkean teknologian toimialojen henkilöstö Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun

seudulla 1993–2013 (Suomen virallinen tilasto 2015d, Suomen virallinen tilasto 2015e). .... 18

Kuvio 3. Korkean teknologian toimialojen henkilöstön suhteellinen osuus Pohjois-

Pohjanmaan työllisistä 1993–2012 (Suomen virallinen tilasto 2015d, Suomen virallinen tilasto

2015g). .......................................................................................................................................... 19

Kuvio 4. Korkean teknologian toimialojen toimipaikat Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun

seudulla 1993–2013 (Suomen virallinen tilasto 2015d, Suomen virallinen tilasto 2015e). .... 19

Kuvio 5. Korkean teknologian toimialojen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun

seudulla 1993–2013 (1000 euroa) (Suomen virallinen tilasto 2015d, Suomen virallinen tilasto

2015e). .......................................................................................................................................... 20

Kuvio 6. Korkean teknologian toimialojen henkilöstömäärien kehitys Pohjois-Pohjanmaalla

1993–2013 (Suomen virallinen tilasto 2015d). .......................................................................... 21

Kuvio 7. Korkean teknologian toimialojen henkilöstö teollisuus- ja palvelusektoreittain

Pohjois-Pohjanmaalla 1993–2013 (Suomen virallinen tilasto 2015d). .................................... 22

Kuvio 8. Pohjois-Pohjanmaan väestökehitys 1980–2014 (Suomen virallinen tilasto 2015g). 23

Kuvio 9. Markkinahintainen bruttokansantuote per asukas Pohjois-Pohjanmaalla ja koko

maassa 1980–2012 (Suomen virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen tilasto 2014b, Suomen

virallinen tilasto 2015g, Suomen virallinen tilasto 2015h). ...................................................... 24

Kuvio 10. Työllisten määrä Pohjois-Pohjanmaalla 1975–2012 (Suomen virallinen tilasto

2014a, Suomen virallinen tilasto 2014b). ................................................................................... 25

Kuvio 11. Työttömyysaste Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa 1990–2012 (Suomen

virallinen tilasto 2015a, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2015c). .................................................... 25

Kuvio 12. Arvonlisäys maakunnittain vuosina 1995, 2002 ja 2010 käyvin hinnoin (Suomen

virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen tilasto 2014b). ...................................................... 26

Kuvio 13. Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaiset tuotokset vuosina 1995, 2002 ja 2010......... 28

Kuvio 14. Pohjois-Pohjanmaan arvonlisäyksiä 1975–2012 (miljoonaa euroa) (Suomen

virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen tilasto 2014b). ...................................................... 29

Kuvio 15. Pohjois-Pohjanmaan toimialoittainen erikoistuminen vuosina 1995, 2002 ja 2010

(Suomen virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen tilasto 2014b). ...................................... 30

Kuvio 16. Pohjois-Pohjanmaan suhteellinen erikoistuminen korkeaan teknologiaan

henkilöstömäärillä mitattuna 1993–2012 (Suomen virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen

tilasto 2014b, Suomen virallinen tilasto 2015d). ....................................................................... 31

Kuvio 17. Pohjois-Pohjanmaan toimialoittainen erikoistuminen Herfindahl-

Hirschman -indeksillä mitattuna 1975–2012 (Suomen virallinen tilasto 2014a, Suomen

virallinen tilasto 2014b). ............................................................................................................. 33

Kuvio 18. Korkean teknologian kokonaistyöllisyysvaikutukset sektoreittain Pohjois-

Pohjanmaalla vuonna 1995. ....................................................................................................... 39





Kuvio 21. Korkean teknologian tuotantovaikutusten muutos vuodesta 2002 vuoteen 2010

(miljoonaa euroa). ....................................................................................................................... 47

Kuvio 22. Korkean teknologian taaksepäin suuntautuvien työllisyysvaikutusten muutos

vuodesta 2002 vuoteen 2010. ...................................................................................................... 48

Kuvio 23. Korkean teknologian eteenpäin suuntautuvien työllisyysvaikutusten muutos

vuodesta 2002 vuoteen 2010. ...................................................................................................... 49

Kuvio 24. Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian työllisyyden muutos 1995–2010. ....... 53

Kuvio 25. Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian työllisyyden muutos 1995–2010. ....... 53

Kuvio 26. Korkean teknologian työllisyysmuutokset osatekijöittäin 1995–2010. .................. 55

TAULUKOT

Taulukko 1. Korkean teknologian toimialat vuosien 1995, 2002 ja 2008 toimialaluokituksien

mukaan (Eurostat 2011: 157–158). ............................................................................................ 15

Taulukko 2. Toimialojen hypoteettisen poistamisen seurauksena pienentynyt Pohjois-

Pohjanmaan aluetalouden tuotos vuonna 1995 (%)................................................................. 34





Taulukko 5. Korkean teknologian toimialan tuotanto- ja työllisyysvaikutukset Pohjois-

Pohjanmaan maakunnassa vuonna 1995 (miljoonaa euroa). .................................................. 38





Taulukko 8. Korkean teknologian tuotanto- ja työllisyysvaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla

vuosina 1995, 2002 ja 2010. ........................................................................................................ 46

Taulukko 9. Korkean teknologian kokonaistyöllisyysvaikutukset (HTV) sektoreittain

Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1995, 2002 ja 2010. .................................................................. 49

Taulukko 10. Korkean teknologian työllisyyden kerrannaisvaikutusten kerroin vuosina 1995,

2002 ja 2010. ................................................................................................................................ 50

Taulukko 11. Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian työllisyyden muutos (%) vuosittain

1995–2010. .................................................................................................................................... 52

7

1 JOHDANTO

Tämän raportin tarkoituksena on tutkia korkean teknologian aluetaloudellisia

vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa. Tarkastelun lähtökohtana on selvittää,

kuinka suuret tuotanto- ja työllisyysvaikutukset korkean teknologian sektoriin

kuuluvat toimialat synnyttävät maakuntaan. Aluetaloudellisia vaikutuksia tutkitaan

kolmena eri ajankohtana vuosina 1995, 2002 ja 2010.

Korkean teknologian toimialasektori on jo pitkään ollut merkittävä työllisyyttä luova

tekijä sekä Suomessa että Pohjois-Pohjanmaalla. Pohjois-Pohjanmaan kehittyminen

merkittäväksi korkean teknologian keskittymäksi on ollut monivaiheinen prosessi,

johon on vaikuttanut sekä alueen vetovoima korkean teknologian yrityksiä kohtaan

että paikallinen yhteistyö yrityksien ja eri tutkimusorganisaatioiden välillä. Viime

vuosina toimialaa koetellut äkillinen rakennemuutos on kuitenkin tuonut omat

haasteensa myös Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian sektorin kehitys on seurannut vahvasti

alueen elektroniikkateollisuudessa tapahtuneita muutoksia. Maakunnan

toimialarakenne onkin erikoistunut vahvasti sähköteknisten tuotteiden valmistukseen.

Viime vuosina Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian sektorin kehitys on kuitenkin

noudattanut teollisuusmaissa ilmennyttä trendiä, jossa teknologiaintensiivisten

palveluiden rooli suhteessa teknologiaintensiiviseen valmistukseen on kasvanut.

Toimialan sisällä tapahtuneista muutoksista huolimatta on Pohjois-Pohjanmaalla

erikoistuttu korkeaan teknologiaan edelleen voimakkaammin kuin koko maassa

keskimäärin.

Korkean teknologian aluetaloudellisten vaikutusten selvittämiseksi on tässä

tutkimuksessa hyödynnetty panos-tuotosmenetelmää. Panos-tuotosmenetelmä on

laajasti käytössä oleva analyysiväline haluttaessa tutkia alueen toimialojen välisiä

riippuvuuksia. Menetelmässä perusaineistona toimii panos-tuotostaulu, joka kuvaa

toimialojen välisiä hyödykevirtoja tiettynä ajankohtana. Panos-tuotosmenetelmän

avulla pystytään laskemaan tarkastellun toimialan tuotanto- ja työllisyysvaikutukset

alueen muille toimialoille. Toimialan tuotantotoiminnasta syntyvien välittömien

8

vaikutusten lisäksi panos-tuotosmenetelmä mahdollistaa myös välillisten eli

toimialojen välisten linkkien kautta syntyvien kerrannaisvaikutusten tarkastelun.

Korkean teknologian tuotanto- ja työllisyysvaikutukset selvitettiin hyödyntämällä

panos-tuotostaulujen käsittelyssä niin kutsuttua HEM-menetelmää (engl. Hypothetical

Extraction Method). Menetelmän avulla luotiin hypoteettinen tilanne, jossa Pohjois-

Pohjanmaan aluetalous esiintyi ilman korkean teknologian sektoria. Korkean

teknologian eliminoinnin seurauksena pystyttiin laskemaan aluetalouden tuotos ilman

kyseisen sektorin toimialoja. Vertaamalla saatuja tuloksia alkuperäiseen tilanteeseen

saatiin selville korkean teknologian välittömät ja välilliset tuotanto- ja

työllisyysvaikutukset muille toimialoille sekä merkittävyys koko maakuntaan.

Välittömillä vaikutuksilla tarkoitetaan korkean teknologian valmistukseen ja

palveluihin sisältyvien toimialojen synnyttämää tuotannon ja työllisyyden

lisäystä, joka syntyy niiden muilta toimialoilta hankkimista

välituotepanoksista.

Välillisillä vaikutuksilla tarkoitetaan korkean teknologian valmistukseen ja

palveluihin sisältyvien toimialojen välittömästi muille toimialoille kohdistuvan

välituotekysynnän aikaansaamaa taloudellista vaikutusketjua, joka syntyy eri

toimialojen välisten kytkentöjen kautta.

Korkean teknologian Pohjois-Pohjanmaalle synnyttämien tuotanto- ja

työllisyysvaikutusten lisäksi tässä tutkimuksessa selvitettiin, mistä tekijöistä korkean

teknologian työllisyydessä tapahtuneet muutokset ovat seurausta. Muutoksien

selvittämisessä hyödynnettiin shift-share -analyysia. Siinä työllisyydessä tapahtuneet

muutokset jaetaan kolmeen osatekijään: kansallisen kasvun tuomaan osaan,

toimialarakenteesta johtuvaan osaan sekä aluekohtaisista syistä johtuvaan osaan.

Aluekohtaisten tekijöiden vaikutus saadaan selville ”kuorimalla” työllisyyden

kokonaismuutoksesta kansallisen kasvun sekä toimialarakenteen vaikutus. Jäljelle

9

jäävä osa kertoo alueen omasta dynamiikasta, vetovoimaisuudesta sekä erilaisista

politiikan toimista, joita alueella on toteutettu.1

Raportin tutkimusongelmat voidaan tiivistää seuraavasti:

1) Kuinka suuret välittömät ja välilliset tuotanto- ja työllisyysvaikutukset korkean

teknologian sektori synnyttää Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuosina 1995,

2002 ja 2010?

2) Mille toimialoille välittömät ja välilliset tuotanto- ja työllisyysvaikutukset ovat

tutkimusvuosina kohdistuneet voimakkaimmin?

3) Miten korkean teknologian tuotanto- ja työllisyysvaikutukset ovat muuttuneet

tutkimusvuosien välillä?

4) Mistä tekijöistä korkean teknologian työllisyydessä tapahtuneet muutokset

ovat seurausta?

1 Raportissa hyödynnettyjen tutkimusmenetelmien tarkat menetelmäselosteet löytävät tämän raportin

pohjana toimineesta pro gradu -tutkielmassa Korkean teknologian aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-

Pohjanmaalla (Herala 2014). Tutkielma on saatavilla Oulun yliopiston ja BusinessOulun arkistoista.

10

2 KORKEA TEKNOLOGIA

Viimeisten vuosikymmenten kuluessa korkean teknologian yrityksistä on tullut

merkittävä työllisyyttä ja hyvinvointia luova tekijä teollistuneissa maissa. Korkean

teknologian toimialan kehityksen juuret ulottuvat toisen maailman sodan jälkeisiin

Yhdysvaltoihin. Siellä elektroniikkateollisuuden nopea kehittyminen sai aikaan uusiin

innovaatioihin perustuvien teknologiaklustereiden2 syntymisen. Eurooppaan

samankaltaiset korkeaan teknologiaan suuntautuneiden yritysten keskittymät

rantautuivat 1970-luvun kuluessa. Suomi ei kuitenkaan ollut tämän kehityksen

eturintamassa, vaan täällä taloudenrakenne perustui vahvasti perinteisiin teollisuuden

aloihin, kuten paperi-, metalli- ja konepajateollisuuteen. (Hyry 2004: 10–13.)

Suomeen korkean teknologian yritykset alkoivat rantautua erityisesti 1980-luvun

alkupuolella. Suomessa havaittiin, että perinteiset teollisuudenalat, kuten metsä- ja

paperiteollisuus, eivät olleet enää yhtä kilpailukykyisiä kansainvälistyvillä

markkinoilla kuin aikaisemmin. Politiikan toimia ohjattiin tämän seurauksena yhä

enemmän tutkimukseen ja kehitykseen, erityisesti korkean teknologian toimialoille.

(Ornston 2014: 462–463, Simonen, Koivumäki, Seppänen, Sohlo & Svento 2014.)

Nivalaisen, Mukan ja Tohmon (2009: 1) mukaan 1990-luvun lopulla tapahtunut

Suomen talouden nopea vahvistuminen pohjautui korkean teknologian toimialojen

kasvuun sekä perinteisillä teollisuudenaloilla tapahtuneeseen muutokseen, jossa

osaamisintensiivisyys sai uuden entistä merkittävämmän roolin. Korkean teknologian

toimialojen laajentuminen sekä perinteisten teollisuuden alojen uudistuminen olivat

pitkälti seurausta voimistuneesta panostuksesta tutkimukseen ja tuotekehitykseen,

mutta myös osaavan työvoiman kouluttamisesta yritysten tarpeisiin.

Suomessa korkean teknologian yritykset keskittyivät aluksi pääasiassa

pääkaupunkiseudulle syntyneisiin teknologiakeskittymiin, mutta pian myös muualle

maahan. Pohjois-Pohjanmaa oli yksi maakunnista, jonne korkean teknologian

keskittymiä alkoi merkittävästi syntyä. Tämä oli pitkälti seurausta Oulun seudun

2 Esimerkiksi Porter (1990: 148–152) määrittelee klusterin tietyn toimialan yritysten sekä niiden tuki-

ja lähitoimialojen muodostamaksi kokonaisuudeksi, jonka eri osat tukevat toisiaan.

11

vetovoimasta korkean teknologian yrityksiä kohtaan. Erityisesti

elektroniikkateollisuudesta muodostui tärkeä korkeaa teknologiaa hyödyntävä

toimiala alueelle ja sen syvä merkitys koko maakunnan taloudelle on säilynyt näihin

päiviin asti. (Hyry 2004.) Vaikka Oulun seutu alueellisena kasvukeskuksena toimikin

veturina maakunnan profiloitumiselle korkean teknologian keskittymäksi, vaati se

tuekseen vahvan ja kehittymiskykyisen ympäröivän alueen. Oulua ympäröivillä

Pohjois-Pohjanmaan seutukunnilla olikin oma roolinsa suhteessa alueen

kasvukeskukseen ja sitä kautta myös omat mahdollisuutensa kehittymiseen ja

erikoistumiseen. (Ahokangas, Hyry, Räsänen & Warsta 1999a: 9.)

2.1 Oulun seudun teknologiasektorin kehitys

Pohjois-Pohjanmaan teknologiasektorin kehitys on rakentunut pitkälti Oulun seudun

tietoteollisuuteen nojaavan kasvukeskuksen ympärille. Oulun seudun kasvua

alueelliseksi kasvukeskukseksi ja kansainvälisestikin merkittäväksi

teknologiayritysten keskittymäksi on puolestaan luonnehdittu niin sanotuksi ”Oulu-

ilmiöksi” tai ”Oulun ihmeeksi”. Ensimmäiset edellytykset kyseiselle kehitykselle loi

Oulun yliopiston ja etenkin teknillisen tiedekunnan perustaminen vuonna 1959.

Erityisen tärkeä rooli oli tiedekuntaan syntyneellä sähkötekniikan osastolla. Osaston

johto näki suuren potentiaalin elektroniikkateollisuuteen nojaavan keskittymän

rakentamiselle Oulun seudulle ja pyrki määrätietoisesti rakentamaan yhteistyötä

yliopiston ja paikallisten yritysten välille. (Hyry 2004: 10, 112–114, Koivusalo 2001:

212–214.)

Merkittävä tekijä Oulun seudun elektroniikkateollisuuden kasvulle oli 1960-luvulla

toimintansa alueella aloittaneella Kajaani Electronics -yhtiöllä. Se näki kasvavassa

elektroniikkateollisuudessa sekä Oulun yliopiston tarjoamissa tutkimus- ja

kehitystoiminnoissa suuria liiketoiminnallisia mahdollisuuksia. Yhtiö toimi tärkeänä

suunnannäyttäjänä alueen elektroniikkateollisuuden kehitykselle luoden lisäksi suuren

määrän alan asiantuntemusta, josta oli merkittävää hyötyä alan kasvulle

tulevaisuudessa. Toinen keskeinen tekijä alueen elektroniikkateollisuuden kehityksen

kannalta oli, kun monialayhtiö Oy Nokia Ab perusti ensimmäisen

elektroniikkalaitteidensa kokoonpanoyksikön Ouluun vuonna 1972. Nokia

Electronics -nimellä kulkeneen yksikön motiivina alueelle sijoittumiseen oli

12

ensisijaisesti osaavan työvoiman saatavuus elektroniikka-alan yksikön tarpeisiin.

Myös vuonna 1974 alueelle sijoittunut Valtion teknillinen tutkimuskeskus (VTT)

vaikutti suuresti Oulun seudun kehitykseen korkean teknologian keskukseksi

tuottamalla tutkimuspalveluita paikallisille yrityksille. (Hyry 2004: 118–124.)

Elektroniikkateollisuuden voimakas kasvu Oulun seudulla sai 1970-luvun lopussa

aikaan ensimmäiset viralliset ehdotukset niin kutsutun teknologiakylän perustamisesta

alueelle. Vuonna 1982 suunnitelmat teknologiakylästä toteutuivat, kun Oulun

kaupunki, Oulun yliopisto ja joukko osakkeenomistajana toimineita yrityksiä

perustivat Oulun teknologiakylä Oy:n. Teknologiakylän tarkoituksena oli kerätä

Ouluun teknologian huippuosaajia sekä vauhdittaa alueella käynnissä olleen

elinkeinorakenteen murrosta tukemalla uusien yritysten sijoittumista ja syntymistä

Ouluun. Projektin taustalla oli myös määrätietoinen pyrkimys luoda Oulusta kuvaa

Suomen elektroniikkateollisuuden tieto- ja osaamiskeskuksena. (Hyry 2004: 128–130,

Koivusalo 2001: 311.) Oulun Teknologiakylä Oy:n aloittaessa toimintansa siihen

kuului vain 18 yritystä, mutta jo vuoteen 1988 tultaessa niiden määrä oli kasvanut

83:een sisältäen yrityksiä elektroniikan, automaation ja ohjelmistojen valmistuksen

toimialoilta (Ahokangas, Hyry & Räsänen 1999b: 22). Ahonkankaan ym. (1999a: 7)

mukaan teknologiakylän perustaminen olikin erinomaisesti ajoitettu toimenpide, joka

kykeni tarjoamaan hedelmällisen kasvupohjan sekä pienten että isompien

tietoteollisuusyritysten tarpeisiin.

Hedelmällisestä kasvupohjasta huolimatta pienten ja keskisuurten yritysten kehitys- ja

kasvukyky ei kuitenkaan aina yksin riitä tuomaan niitä osaksi kansainvälistä kilpailua

ja markkinoita, vaan ne tarvitsevat tuekseen suuria kansainvälisesti toimivia ja

kilpailukykyisiä veturiyrityksiä. Oulussa osaamiskeskittymiin nojaavassa alueellisessa

kehittämistyössä pienten tietoteollisuusyritysten osalle asetettiin kunnianhimoisia

kasvutavoitteita. (Ahokangas ym. 1999a: 7–9.) Näiden tavoitteiden saavuttamista

helpotti suuresti Nokian matkapuhelin- ja verkkolaiteliiketoiminnan sijoittuminen

alueelle. Oulun seudun lopullinen nousu merkittäväksi teknologiaosaamisen

keskukseksi nojaakin vahvasti Nokian maailmanlaajuiseen menestykseen.

Toimintansa Nokia aloitti Oulussa jo vuonna 1960 kaapeliliiketoiminnalla Pohjolan

Kaapeli Oy -nimellä. 1970-luvun alussa yhtiö laajeni liiketoimintansa koskemaan

myös elektroniikkateollisuutta Nokia Electronicksin kautta. 1980-luvun puolivälin

13

jälkeen osaavan työvoiman saatavuus houkutteli Nokian sijoittamaan

matkapuhelintoimintojaan Ouluun. Aluksi toiminta koski ainoastaan ohjelmistojen

kehittämistä, mutta myöhemmin se laajennettiin koskemaan myös varsinaisten

laitteistojen suunnittelua. (Hyry 2004: 146, 153–156.)

Nokian Oulun matkapuhelinyksiköt kasvoivat voimakkaasti koko 1990-luvun ajan.

Matkapuhelinyksiköt olivat erikoistuneet yksinomaan puhelinten suunnitteluun

liittyvään kehitystyöhön, mikä vaati alueen työvoimalta korkeaa osaamista ja

innovaatiokapasiteettia. Korkeaan osaamiseen perustuvien matkapuhelinyksiköiden

toiminta linkittyikin vahvasti yhteistyöhön paikallisen VTT:n, Oulun yliopiston ja

ammattikorkeakoulun kanssa. Nokian matkapuhelinyksiköiden menestys synnytti

Oulun seudulle myös laajan alihankkijaverkoston, jota hyödyntämällä yhtiö kykeni

myös kasvattamaan omaa tuotantokapasiteettiaan matkapuhelimiin kohdistuneen

rajun kysynnän seurauksena. 2000-luvun alkuun tultaessa Oulun seudulle oli syntynyt

korkean teknologian keskittymä, jossa työskenteli parhaimmillaan noin 14 000

henkilöä. (Hyry 2004: 157–158, 172–173, Suomen virallinen tilasto 2015e.)

2000-luvun kuluessa Oulun seudun teknologiasektorin menestyksessä alkoi näkyä

kuitenkin hiipumisen merkkejä, mikä oli suurelta osin seurausta Nokian vaikeuksista

kansainvälisillä matkapuhelinmarkkinoilla. Oulun seudun korkean teknologian

työllisistä parhaimmillaan jopa noin puolet työskenteli suoraan Nokian palveluksessa.

Tämän lisäksi Nokian ympärille kehittynyt alihankkijaverkosto toimi koko

maakunnassa tärkeänä työllistäjänä. 2000-luvun kuluessa Nokia joutui kuitenkin

ulkoistamaan toimintojaan ulkomaille tuotantokustannustensa alentamiseksi.

Ulkoistukset tarkoittivat vaikeuksia paikallisille alihankkijoina toimineille yrityksille,

sillä niiden toiminta oli valjastettu palvelemaan lähes yksinomaan Nokian tarpeita.

Jotkut alihankkijoista seurasivat Nokian perässä matalien kustannusten maihin

vaihtoehtona toiminnan supistamiselle tai lakkauttamiselle. Tilannetta ei tehnyt

alihankkijoille helpoksi myöskään se, että tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen

mahdollisti laajat markkinat palveluihin suuntautuneille sovelluksille, joiden

valmistukseen ja kehittämiseen alihankkijoilla ei ollut äkillisesti vaadittavaa

osaamista. Pahimmillaan Nokian ja alihankkijoiden ongelmat johtivat siihen, että

Oulun seudulla oli noin 1 000 työtöntä matkapuhelinten valmistukseen erikoistunutta

insinööriä. (Simonen ym. 2014.)

14

2.2 Korkean teknologian toimiala

Korkean teknologian käsite on jo pitkään liitetty merkittäväksi taloudelliseen kasvuun

vaikuttavaksi tekijäksi, minkä johdosta politiikan toimia on suunnattu yhä

voimakkaammin sitä hyödyntävien toimialojen tukemiseen (Simonen, Svento &

Juutinen 2015: 230). Tämä on näkynyt Suomessakin erilaisten teknologiaklustereiden

ja -keskittymien syntymisenä. Vahvan taloudellisen suorituskyvyn lisäksi kiinnostus

korkeaa teknologiaa kohtaan on pitkälti seurausta siitä, että korkean teknologian

toimialojen on katsottu kasvavan suhteessa nopeammin kuin muiden toimialojen.

Nironen (2004: 25) tiivistää korkean teknologian toimialoille olevan tunnusomaista

seuraavat piirteet:

merkittävä riippuvuus tutkimus- ja kehitystoiminnasta

innovatiivisuus sekä kyky omaksua ja käyttää hyväkseen uutta tietoa

kasvava tarve korkeasti koulutetulle työvoimalle

korkean riskin investoinnit sekä niiden nopea arvonalentuminen

tuotteiden ja toimintojen lyhyt elinkaari sekä nopea teknologisten

innovaatioiden levittäminen

läheinen yhteistyö tutkimus- ja kehitystoiminnassa yritysten,

tutkimuslaitosten ja yliopistojen välillä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti

valmius kovaan kilpailuun sekä liiketoiminnan kansainvälisyys.

Perinteisesti toimiala on määritelty kuulumaan korkean teknologian piiriin, jos se

käyttää liikevaihdostaan yli neljä prosenttia tutkimukseen ja kehitykseen (Erkkilä,

Simonen & Svento 2000: 62). Myös Suomen Tilastokeskuksen mukaan yrityksen

tutkimusintensiteetin on oltava vähintään neljä prosenttia liikevaihdosta, jotta sen

tuotteet voidaan lukea korkeaan teknologiaan kuuluviksi (Suomen virallinen tilasto

2015b). Tässä työssä korkea teknologia määritellään Eurostatin3 (2011: 157–158)

korkealle teknologialle luoman määrittelyn mukaisesti. Eurostat määrittelee korkean

3 Eurostat (engl. The Statistical Office of the European Communities) toimii Euroopan komission

alaisena yksikkönä tuottaen tilastotietoa Euroopan Unionin käyttöön.

15

teknologian toimialat Suomen Tilastokeskuksen tapaan tutkimusintensiteetin

perusteella ja jakaa ne korkean teknologian valmistukseen ja korkean teknologian

palveluihin. Taulukossa 1 on esitetty korkeaan teknologiaan kuuluvat toimialat

vuosien 1995, 2002 ja 2008 toimialaluokituksien mukaan.

Taulukko 1. Korkean teknologian toimialat vuosien 1995, 2002 ja 2008 toimialaluokituksien

mukaan (Eurostat 2011: 157–158).

TOL 1995 ja TOL 2002 TOL 2008

244 Lääkekemikaalien,

kasviuutteiden ja lääkintätuotteiden

valmistus

211 Lääkeaineiden valmistus

212 Lääkkeiden ja muiden lääkevalmisteiden

valmistus

30 Konttori- ja tietokoneiden

valmistus

262 Tietokoneiden ja niiden oheislaitteiden valmistus

32 Radio-, televisio- ja

tietoliikennevälineiden valmistus

261 Elektronisten komponenttien ja piirilevyjen

valmistus

263 Viestintälaitteiden valmistus

264 Viihde-elektroniikan valmistus

33 Lääkintäkojeiden,

hienomekaanisten kojeiden ja

optisten instrumenttien sekä

kellojen valmistus

325 Lääkintä- ja hammaslääkintä-instrumenttien

ja -tarvikkeiden valmistus

265 Mittaus-, testaus- ja navigointivälineiden

ja -laitteiden valmistus, kellot

266 Säteilylaitteiden sekä elektronisten lääkintä- ja

terapialaitteiden valmistus

267 Optisten instrumenttien ja valokuvausvälineiden

valmistus

353 Ilma-alusten valmistus 303 Ilma- ja avaruusalusten ja niihin liittyvien

koneiden valmistus

642 Teleliikenne 611 Langallisen verkon hallinta ja palvelut

612 Langattoman verkon hallinta ja palvelut

613 Satelliittiviestintä

4222 Sähkö- ja tietoliikenneverkkojen rakentaminen

72 Tietojenkäsittelypalvelu (pl.

725,726)

62 Ohjelmistot, konsultointi ja siihen liittyvä toiminta

631Tietojenkäsittely, palvelintilan vuokraus ja niihin

liittyvät palvelut; verkkoportaalit

73 Tutkimus ja kehittäminen 72 Tieteellinen tutkimus ja kehittäminen

742 Tekninen palvelu + 743

Tekninen testaus ja analysointi

711 Arkkitehti- ja insinööripalvelut ja niihin liittyvä

tekninen konsultointi

712 Tekninen testaus ja analysointi

16

2.3 Korkea teknologia Pohjois-Pohjanmaalla

Suomessa korkean teknologian toimialojen menestys on ollut viimeiset kaksi

vuosikymmentä tärkeä taloudellisen kasvun moottori koko kansantalouden

näkökulmasta. Vahvan korkean teknologian sektorin merkitys korostui ennen kaikkea

1990-luvun puolivälissä, kun Suomi oli toipumassa lamasta. Useat alueet Suomen

sisällä loivat erilaisia korkeaan teknologiaan nojautuvia strategioita vauhdittaakseen

alueensa taloudellista kasvua. Suomeen syntyikin useita korkean osaamisen

keskittymiä, jotka vetivät alan yrityksiä puoleensa. (Simonen ym. 2015: 230, 242.)

Kuviossa 1 on esitetty korkean teknologian yritysten henkilöstömäärä Suomessa

vuosilta 1993–2013. Vuonna 1993 korkean teknologian sektorilla työskenteli reilut

75 000 henkilöä. Kahdeksassa vuodessa toimialan henkilöstömäärä lähes

kaksinkertaistui ollen vuonna 2001 148 000 henkilöä. Vuoden 2001 jälkeen

henkilöstömäärän kasvu lähti kuitenkin lievään laskuun, mutta saavutti uuden

huippunsa vuonna 2008. Henkilöstömäärän perusteella korkean teknologian toimiala

on säilyttänyt asemansa kansantalouden kannalta tärkeä sektorina toimialaa

kohdanneista vaikeuksista huolimatta, sillä vuonna 2013 se työllisti edelleen yli

140 000 henkilöä.

Kuvio 1. Korkean teknologian toimialojen henkilöstö Suomessa 1993–2013 (Suomen virallinen

tilasto 2015f).

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

Hen

kil

öst

ö

17

Pohjois-Pohjanmaa ja erityisesti sen seutukunnista Oulun seutu on ollut yksi

merkittävimmistä korkean teknologian yrityksiä puoleensa vetävistä korkean

osaamisen keskittymistä (esim. Hyry 2004). Pohjois-Pohjanmaan ja Oulun seudun

korkean teknologian toimialojen henkilöstömäärät on esitetty kuviossa 2. Sen

perusteella henkilöstömäärät mukailevat alueilla koko Suomessa tapahtunutta

kehitystä, jossa korkean teknologian yritysten henkilöstömäärät lähtivät vuoden 1993

jälkeen huimaan nousuun. Pohjois-Pohjanmaalla työpaikkojen määrä on kasvanut jopa

nopeammin kuin koko maassa keskimäärin. Kun vuonna 1993 korkean teknologian

yritykset työllistivät maakunnassa 4 858 henkilöä, oli työpaikkojen määrät vuoteen

2001 tultaessa noussut 14 661 henkilöön. Tässä ajassa korkean teknologian toimialan

henkilöstömäärä alueella lähes kolminkertaistui. Erityisen suuri harppaus

työpaikkojen määrässä tapahtui vuosien 1998–2000 välillä, sillä parin vuoden sisällä

korkean teknologian henkilöstömäärä kasvoi lähes 6 000 henkilöllä. Oulun seudulle

maakunnan korkean teknologian työpaikoista sijoittui vuonna 2001 yli 91 prosenttia,

mikä kertoo alueen roolista koko maakunnan korkean teknologian keskittymänä.

Vuoteen 2008 asti Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian yritysten

henkilöstömäärä pysyi kohtalaisen tasaisesti noin 14 000 työntekijässä. Vuonna 2008

alkanut taantuma sekä Nokian ja sen alihankkijoiden vaikeudet näkyivät kuitenkin

tämän jälkeen toimialan työllisyydessä, sillä vuonna 2013 sen työpaikoista oli

kadonnut huippuvuoteen 2005 verrattaessa noin 14 prosenttia.

18

Kuvio 2. Korkean teknologian toimialojen henkilöstö Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla

1993–2013 (Suomen virallinen tilasto 2015d, Suomen virallinen tilasto 2015e).

Erityisesti 2000-luvun alkuun tultaessa Pohjois-Pohjanmaalle sijoittui merkittävä osa

koko maan korkean teknologian työpaikoista keskiarvon ollessa koko

tarkastelujaksolta 9,2 prosenttia. Oulun seudulla vastaava keskiarvo koko maan

työpaikoista oli 8,0 prosenttia. Korkean teknologian yritysten nähdään olleen

merkittävä työllistäjä alueella myös silloin, kun toimialan työllisten määrää verrataan

koko alueen työllisyyteen (kuvio 3). Vuosina 1993–2012 korkean teknologian

yritysten henkilöstön osuus koko maakunnan työllisyydestä on vaihdellut 3,8–9,8

prosentin välillä.

Myös korkean teknologian sektorin toimipaikkamääriä tarkastelemalla voidaan

havaita toimialan kasvun voimakkuus Pohjois-Pohjanmaalla (kuvio 4). Vuonna 1993

korkean teknologian yritysten toimipaikkoja oli maakunnassa 577, joista 432 sijoittui

Oulun seudulle. Toimipaikkojen määrä kasvoi vuoteen 2013 asti melko tasaisesti,

jolloin niitä oli maakunnassa yhteensä 1 386 ja Oulun seudulla 1 042. Toimipaikkojen

määrässä taantumat eivät näy yhtä voimakkaasti kuin esimerkiksi työllisten määrän

kehityksessä. Toisaalta toimipaikkojen määrissä ei ole myöskään löydettävissä

samanlaista 1990-luvun laman jälkeistä kasvupiikkiä kuin työpaikkamäärien

kehityksessä.

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

Hen

kil

öst

ö

Pohjois-pohjanmaa Oulun seutu

19

Kuvio 3. Korkean teknologian toimialojen henkilöstön suhteellinen osuus Pohjois-Pohjanmaan

työllisistä 1993–2012 (Suomen virallinen tilasto 2015d, Suomen virallinen tilasto 2015g).

Kuvio 4. Korkean teknologian toimialojen toimipaikat Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla

1993–2013 (Suomen virallinen tilasto 2015d, Suomen virallinen tilasto 2015e).

Kuviosta 5 voimme nähdä korkean teknologian toimialojen yhteenlasketun

liikevaihdon kehityksen Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1993–2013. Liikevaihdon

kehityksessä huomiota herättävää on vuosille 1999–2000 osunut räjähtävä kasvu.

Vuodesta 1998 vuoteen 2000 liikevaihto yli viisinkertaistui reiluun seitsemään

0,0

2,0

4,0

6,0

8,0

10,0

12,0

%

0

200

400

600

800

1000

1200

1400

1600

To

imip

aikat

Pohjois-Pohjanmaa Oulun seutu

20

miljardiin euroon. Liikevaihdon huima lisäys oli seurausta pääosin siitä, että

toimialaluokka radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden valmistus kasvatti

liikevaihtoaan yli 5,5 miljardia euroa. Seuraavana vuonna liikevaihto romahti

kuitenkin alle neljään miljardiin euroon. Tämän jälkeen liikevaihdon kehitys on

pysynyt kohtalaisen tasaisena lukuun ottamatta vuotta 2008, jolloin liikevaihto ylitti

viisi miljardia euroa. Laskettaessa Oulun seudun osuus koko Pohjois-Pohjanmaan

korkean teknologian liikevaihdosta saadaan tarkasteluaikavälin keskiarvoksi 94

prosenttia.

Kuvio 5. Korkean teknologian toimialojen liikevaihto Pohjois-Pohjanmaalla ja Oulun seudulla

1993–2013 (1000 euroa) (Suomen virallinen tilasto 2015d, Suomen virallinen tilasto 2015e).

Kuviossa 6 on puolestaan esitetty korkean teknologian toimialojen henkilöstömäärät

Pohjois-Pohjanmaalla vuosilta 1993–2013. Kuviota tarkastelemalla voimme huomata,

että erityisesti toimialaluokan 32 (radio-, televisio- ja tietoliikennevälineiden

valmistus) henkilöstömäärän kehityksessä on tapahtunut vuosien kuluessa suuria

heilahteluja. Ensimmäinen raju notkahdus tapahtui vuosien 1997–1998 välillä, jolloin

toimialaluokan henkilöstö väheni äkillisesti lähes 1 200 henkilöllä. Vuonna 1998 sen

henkilöstömäärä lähti kuitenkin jälleen nopeaan kasvuun muodostaen vuonna 2000

noin 62 prosenttia kaikista alueen korkean teknologian työpaikoista lähes 8 800

työntekijän kokoisella henkilöstöllään. Toimialaluokan 32 henkilöstön kasvu selittää

myös vuosituhannen vaihteeseen ajoittuvaa alueen korkean teknologian

kokonaishenkilöstömäärän rajua lisäystä. Huiman kasvun jälkeen toimialaluokan

0

1000000

2000000

3000000

4000000

5000000

6000000

7000000

8000000

Lii

kev

aihto

Pohjois-Pohjanmaa Oulun seutu

21

henkilöstömäärä on kuitenkin laskenut tasaisesti, ja vuonna 2013 siinä työskenteli enää

3 712 henkilöä.

Henkilöstömäärillä mitattuna kolmen suurimman korkean teknologian toimialaluokan

joukkoon kuuluvat myös tietojenkäsittelypalvelu (toimialaluokka 72) sekä tekninen

palvelu ja tekninen testaus ja analysointi (toimialaluokat 742 ja 743). Vuodesta 1993

lähtien niiden henkilöstömäärä on kasvanut tasaisesti muodostaen yhä suuremman

osuuden alueen kaikista korkean teknologian työpaikoista. Yhdessä toimialaluokan 32

kanssa niiden osuus alueen kaikista korkean teknologian työpaikoista on vaihdellut

tarkastelujaksolla 76,1–88,5 prosentin välillä.

Kuvio 6. Korkean teknologian toimialojen henkilöstömäärien kehitys Pohjois-Pohjanmaalla

1993–2013 (Suomen virallinen tilasto 2015d).

Korkean teknologian palveluihin luettavien toimialaluokkien 72, 742 ja 743

henkilöstömäärän tasainen kasvu ja toisaalta korkean teknologian teollisuuteen

luettavan toimialaluokan 32 henkilöstömäärän radikaali lasku noudattaa

teollisuusmaissa esiintynyttä trendiä, jossa osaamisintensiivisten palveluiden rooli

suhteessa osaamisintensiiviseen teollisuuteen on selvästi kasvanut. Kyseiseen

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

14000

16000

Hen

kil

öst

ö

244 Lääkintätuotteiden yms. valm. 30 Konttori- ja tietokoneiden valm.

32 Radio-, televisio- ja tietoliikenneväl. valm. 33 Lääkintäkojeiden yms. valm.

353 Ilma-alusten valmistus 642 Teleliikenne

72 Tietojenkäsittelypalv. 73 Tutkimus ja kehittäminen

742 Tekninen palv. + 743 Tekninen testaus Toimialat yhteensä

22

kehitykseen on olemassa kaksi eri syytä. Ensinnäkin valmistukseen painottuvat

toiminnot on pitkälti ulkoistettu kehitysmaihin tuotantokustannusten alentamiseksi.

Toiseksi tieto- ja viestintäteknologian kehittyminen on mahdollistanut laajat

markkinat palveluihin suuntautuneille sovelluksille. (Simonen ym. 2014.) Kuviossa 7

Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian henkilöstömäärä on jaoteltu korkean

teknologian palveluihin sekä korkean teknologian teollisuuteen vuosilta 1993–2013.

Kuvio 7. Korkean teknologian toimialojen henkilöstö teollisuus- ja palvelusektoreittain Pohjois-

Pohjanmaalla 1993–2013 (Suomen virallinen tilasto 2015d).

Kuviosta nähdään, että teollisuusmaissa yleisesti esiintyvä kehitys on tapahtunut myös

Pohjois-Pohjanmaalla. Laman jälkeen molempien, sekä palveluiden että teollisuuden,

työllisyys kasvoi lähes kymmenen vuotta. Tänä aikana sektoreiden osuudet korkean

teknologian kokonaistyöllisyydestä pysyivät käytännössä katsoen ennallaan.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen teollisuussektorin työllisyys lähti kuitenkin laskuun

palvelusektorin työllisyyden jatkaessa kasvuaan. Vuonna 2010 korkean teknologian

palveluissa työskenteli Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäisen kerran enemmän

henkilöitä kuin korkean teknologian teollisuudessa. Myös tämän jälkeen ero

teollisuus- ja palvelusektorin välillä on jatkanut kasvuaan.

0

2000

4000

6000

8000

10000

12000

Hen

kil

öst

ö

Teollisuus Palvelut

23

3 POHJOIS-POHJANMAAN ALUETALOUS

Pohjois-Pohjanmaa on väkiluvultaan Suomen neljänneksi suurin maakunta. 1980-

luvun alusta tarkasteltuna maakunnan väestö on kasvanut vuosittain tasaisesti. Vuonna

2013 maakunnassa asui noin 405 000 asukasta. Koko maan väkilukuun suhteutettuna

Pohjois-Pohjanmaan asukasmäärä oli vuonna 2014 7,4 prosenttia kaikista Suomessa

asuvista henkilöistä. Lähes puolet maakunnan asukkaista asui vuonna 2014 Oulussa,

joka on myös alueen maakuntakeskus. Maakunnan väkiluku on kasvanut paitsi

keskimääräistä suuremman syntyvyyden, mutta myös positiivisen nettomuuton

seurauksena. Alueen kasvukeskuksena Oululla on ollut merkittävä vaikutus siihen, että

maakunta on pitkään ollut Suomen vahvimpia muuttovoittoalueita. (Pohjois-

Pohjanmaan liitto 2015a, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2015b.)

Kuvio 8. Pohjois-Pohjanmaan väestökehitys 1980–2014 (Suomen virallinen tilasto 2015g).

Pohjois-Pohjanmaan henkeä kohti laskettu markkinahintainen bruttokansantuote on

myös kasvanut tasaisesti 1980-luvun alusta katsoen. Kuviosta 9 nähdään, että

maakunnan bruttokansantuotteen kehitys on myötäillyt koko maan henkeä kohden

lasketun bruttokansantuotteen kehitystä. Bruttokansantuotteen vahvassa

kasvutrendissä on sekä Pohjois-Pohjanmaalla että koko Suomessa havaittavissa

kuitenkin myös laskusuhdanteita. Kuviosta 10 voimme huomata, että 1990-luvun lama

vaikutti markkinahintaisen bruttokansantuotteen hetkelliseen pienentymiseen. Myös

2000-luvun kuluessa asukasta kohti laskettu bruttokansantuote putosi muutamaan

6,2

6,4

6,6

6,8

7,0

7,2

7,4

7,6

0

50000

100000

150000

200000

250000

300000

350000

400000

450000

%

Väk

iluku

Väkiluku Pohjois-Pohjanmaalla Väkiluku suhteessa koko maahan

24

otteeseen. Erityisesti vuonna 2008 alkanut taantuma näkyy laskuna

bruttokansantuotteen kehityksessä sekä Suomessa että Pohjois-Pohjanmaalla.

Kuvio 9. Markkinahintainen bruttokansantuote per asukas Pohjois-Pohjanmaalla ja koko

maassa 1980–2012 (Suomen virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen tilasto 2014b, Suomen

virallinen tilasto 2015g, Suomen virallinen tilasto 2015h).

Vuosina 1975–2012 työllisten määrä on kasvanut Pohjois-Pohjanmaalla 137 381

työllisestä 166 412 työlliseen. Bruttokansantuotteen tapaan 1990-luvun alun lamalla

oli suuri negatiivinen vaikutus maakunnan työllisyyteen. Vuosien 1990–1994 välillä

maakunnan työllisyys pieneni yhteensä 28 675 henkilöllä. Vuonna 1995 Pohjois-

Pohjanmaan työllisten määrä lähti kuitenkin jälleen kasvuun ja on kohonnut sen

jälkeen tasaisesti lukuun ottamatta lyhyttä jaksoa vuoden 2008 taantuman seurauksena

(kuvio 10).

Työllisyyden osalta 1990-luvun laman vaikutus korostuu entisestään, kun tarkasteluun

otetaan työttömyysaste (kuvio 11). Vuonna 1990 maakunnan työikäisestä väestöstä

vain 5,9 prosenttia oli työttömänä, mutta vuoteen 1994 tultaessa jo joka viides alueen

työikäinen henkilö oli työttömänä työttömyysprosentin ollessa 21,4 prosenttia.

Vuonna 1995 työttömyysaste lähti selvään laskuun, mutta pysyi kuitenkin vuoteen

2012 asti yli kymmenessä prosentissa. 1990-luvun laman jälkeen maakunnan

työttömyys kasvoi seuraavan kerran vuoden 2008 taantuman seurauksena. Pohjois-

Pohjanmaan työttömyysasteen vaihtelut ovat mukailleet koko maan trendiä.

0

5000

10000

15000

20000

25000

30000

35000

40000

BK

T/a

sukas

Pohjois-Pohjanmaa Koko maa

25

Työttömyysaste on kuitenkin ollut koko tarkastelujakson ajan Pohjois-Pohjanmaalla

koko maan vastaavia arvoja suurempi.

Kuvio 10. Työllisten määrä Pohjois-Pohjanmaalla 1975–2012 (Suomen virallinen tilasto 2014a,

Suomen virallinen tilasto 2014b).

Kuvio 11. Työttömyysaste Pohjois-Pohjanmaalla ja koko maassa 1990–2012 (Suomen virallinen

tilasto 2015a, Pohjois-Pohjanmaan liitto 2015c).

0

20000

40000

60000

80000

100000

120000

140000

160000

180000

Työ

nte

kij

ää

0

5

10

15

20

25

%

Koko maa Pohjois-Pohjanmaa

26

Kuviossa 12 on esitetty maakunnittaisia arvonlisäyksiä käyvin hinnoin vuosilta 1995,

2002 ja 2010. Maakunnittaisessa vertailussa Pohjois-Pohjanmaa sijoittuu jokaisena

tarkasteluajankohtana neljän arvonlisäykseltään suurimman maakunnan joukkoon.

Ainoastaan Uudellamaalla, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa arvonlisäys on ollut

suurempaa kuin Pohjois-Pohjanmaalla. Vuodesta 1995 vuoteen 2010 vuosittainen

maakunnan toimialojen yhteenlaskettu arvonlisäys on yli kaksinkertaistunut noin

viidestä miljardista eurosta 10,5 miljardiin euroon.

Kuvio 12. Arvonlisäys maakunnittain vuosina 1995, 2002 ja 2010 käyvin hinnoin (Suomen

virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen tilasto 2014b).

0 10000 20000 30000 40000 50000 60000 70000

Ahvenanmaa

Etelä-Karjala

Etelä-Pohjanmaa

Etelä-Savo

Kainuu

Kanta-Häme

Keski-Pohjanmaa

Keski-Suomi

Kymenlaakso

Lappi

Pirkanmaa

Pohjanmaa

Pohjois-Karjala

Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Savo

Päijät-Häme

Satakunta

Uusimaa

Varsinais-Suomi

Miljoonaa euroa

2010 2002 1995

27

3.1 Toimialarakenne ja erikoistuminen

Toimialarakenteen vaikutuksista alueelliseen kasvuun on muodostettu vuosien

saatossa monenlaisia eri teorioita. Usein keskustelut ovat liittyneet siihen, tulisiko

alueen toimialarakenteen olla voimakkaasti erikoistunut vai sisältää paljon erilaisia

toimialoja taloudellisen kasvun stimuloimiseksi. Toimialarakenteen erikoistumiseen

liittyy kiinteästi niin kutsutut agglomeraatioedut, joiden lähtökohtana on se, että alueen

eri toimijat – ihmiset ja yritykset – ovat lähekkäin ja hyötyvät siitä. (Simonen ym.

2015: 231.) Yleisesti yritysten agglomeraation hyötyinä nähdään erikoistuneen

työvoiman saatavuus, tiedon ja innovaatioiden leviäminen sekä tuotantoa tukevien

verkostojen muodostuminen. (McCann 2001: 55: Armstrong & Taylor 2000: 105.)

Toisaalta agglomeraation eduista on muodostettu myös vastakkaisia näkemyksiä.

Esimerksiksi Jacobsin (1969) mukaan tieto ja innovaatiot syntyvät tehokkaimmin

monipuolisen toimialarakenteen pohjalta. Alueet, joilla on paljon erilaisia yrityksiä,

kasvavat nopeimmin, koska erilaisten tietojen vaihtaminen luo uudenlaisia

innovaatioita. Porterin (1990: 70–71) näkemyksen perusteella tehokkain

toimialarakenne muodostuu paikallisten yritysten välisen kilpailun pohjalta, sillä se

lisää niiden tarvetta innovoida markkina-aseman säilyttämiseksi. McCannin (2002:

181–182) mukaan isot kaupungit ovat tyypillisesti erikoistuneet useille eri toimialoille,

jolloin yhdellä toimialalla esiintyvät ongelmat eivät vaikuta yhtä vahvasti koko

alueeseen. Pienille kaupungeille ja alueille korkea erikoistumisaste voi sen sijaan olla

kohtalokasta avaintoimialalla esiintyvien ongelmien seurauksena. Erikoistumisesta ja

agglomeraatiosta syntyvien etujen merkitys vaihtelee kuitenkin alueen

ominaispiirteiden sekä toimialan ja yrityksen tyypin mukaan. (McCann 2001: 83;

McCann 2002: 181–182.)

Pohjois-Pohjanmaan toimialarakenteelle on jo pitkään ollut ominaista sen

keskittyminen vahvasti teknologiateollisuuteen. Teknologiateollisuuden voimakas

kasvu alueella on rakentunut pitkälti Nokian matkapuhelinyksikön ja sen ympärille

kehittyneen laajan alihankkijaverkoston ympärille. Kehityksen on kuitenkin

mahdollistanut runsas osaavan työvoiman tarjonta sekä kehittynyt tuotantoteknologia.

(Hyry 2004.) Seuraavaksi Pohjois-Pohjanmaan toimialarakenteen kehitystä ja sen

erikoistumista tarkastellaan erilaisten aluetaloudellisten indikaattoreiden kautta.

28

Kuviossa 13 esitetään Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaiset tuotokset vuosilta 1995,

2002 ja 2010. Vuonna 1995 metallien valmistus oli kokonaistuotoksilla mitattuna

suurin toimiala Pohjois-Pohjanmaalla 1 770 miljoonalla eurolla. Jo tuolloin

sähköteknisten tuotteiden valmistus oli merkittävä toimija alueella 1 377 miljoonan

euron tuotoksella. Toimialan kasvu jatkui 1990-luvun puolivälin jälkeen voimakkaana

ja vuoteen 2002 mennessä sen tuotos oli kasvanut 3 643 miljoonaan euroon, ollen

kokonaistuotoksilla mitattuna ylivoimaisesti suurin toimiala alueella. Toimialaa

kohdanneiden vaikeuksien seurauksena sen tuotanto kuitenkin laski vuoteen 2010

tultaessa hieman yli 3 000 miljoonaan euroon. Tästä huolimatta toimiala säilytti

tuotoksella mitattuna suurimman toimialan asemansa.

Kuvio 13. Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaiset tuotokset vuosina 1995, 2002 ja 2010.

0 500 1000 1500 2000 2500 3000 3500 4000

Maatalous ja riistatalous

Metsätalous

Kalatalous

Mineraalien kaivu

Elintarvikkeiden valmistus

Tekstiilien valmistus

Puutavaran valmistus

Paperiteollisuus

Kemianteollisuus

Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus

Metallien valmistus

Koneiden ja laitteiden valmistus

Sähköteknisten tuotteiden valmistus

Kulkuneuvojen valmistus

Muu valmistus ja kierrätys

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

Rakentaminen

Kauppa

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

Liike-elämän palvelut

Asuntojen omistus ja vuokraus

Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus

Koulutus

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

Muut yhteiskunnalliset palvelut

1995 2002 2010

29

Myös metallien valmistuksella on vahvat perinteet alueella, sillä kaikkina

tarkasteluajankohtina sen tuotanto on ollut euromääräisesti mitattuna kolmen

suurimman toimialan joukossa. Muita kokonaistuotannoltaan merkittäviä toimialoja

ovat jo pitkään olleet muun muassa rakentaminen, kauppa, liike-elämän palvelut,

terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut, asuntojen omistus ja vuokraus sekä kuljetus,

varastointi ja tietoliikenne. Erityisesti rakentamisen toimiala on kasvattanut

kokonaistuotantoaan merkittävästi vuodesta 1995 vuoteen 2010.

Kuviossa 14 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan arvonlisäyksiä vuodesta 1975 vuoteen

2012 sektoreittain. Kuviosta nähdään, että arvonlisäyksien perusteella palvelusektorin

merkitys on kasvanut Pohjois-Pohjanmaan aluetaloudelle 1970-luvun puolivälistä

lähtien. Palvelusektorin arvonlisäys on kasvanut voimakkaasti koko

tarkasteluajanjakson lukuun ottamatta 1990-luvun lamaa ollen vuonna 2012 lähes

7 150 miljoonaa euroa. Teollisuussektorin arvonlisäyksessä on huomattavissa myös

selkeä kasvutrendi vuoteen 2008 asti. Tämän jälkeen arvonlisäys on kuitenkin

pienentynyt laskien lähes 2000-luvun alun tasolle. Alkutuotannon ja rakentamisen

sektoreiden arvonlisäyksissä voidaan kuvion perusteella havaita lievää kasvua

tarkastelujaksolla, mutta suuria heilahteluita ei niissä kuitenkaan ole havaittavissa.

Kuvio 14. Pohjois-Pohjanmaan arvonlisäyksiä 1975–2012 (miljoonaa euroa) (Suomen virallinen

tilasto 2014a, Suomen virallinen tilasto 2014b).

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

1975 1978 1981 1984 1987 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011

Mil

joo

naa

euro

a

Alkutuotanto (A-C) Teollisuus (D-E)

Rakentaminen (F) Palvelut (G-O)

30

Aluetalouden toimialoittaista erikoistumista mitattaessa yksi käytetyimmistä

menetelmistä on niin kutsutun sijaintiosamäärän laskeminen (engl. Location quotient,

LQ) (McCann 2001: 144). Sijaintiosamäärä mittaa sitä, kuinka paljon tietyn toimialan

työpaikkaosuus poikkeaa tarkastellulla alueella koko maan vastaavasta osuudesta.

Sijaintiosamäärä lasketaan perinteisesti seuraavalla tavalla:

𝐿𝑄𝑖𝑟 = 𝐸𝑖𝑟

𝐸𝑟/

𝐸𝑖𝑛

𝐸𝑛 (27)

missä 𝐸𝑖𝑟 on alueen 𝑟 työpaikkojen määrä toimialalla 𝑖, 𝐸𝑟 alueen 𝑟 työpaikat yhteensä,

𝐸𝑖𝑛 koko maan työpaikkojen määrä toimialalla 𝑖 ja 𝐸𝑛 koko maan työpaikat yhteensä.

Kuvio 15. Pohjois-Pohjanmaan toimialoittainen erikoistuminen vuosina 1995, 2002 ja 2010

(Suomen virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen tilasto 2014b).

0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5

Muut yhteiskunnalliset palvelut

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut

Koulutus

Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus

Asuntojen omistus ja vuokraus

Liike-elämän palvelut

Rahoitus- ja vakuutustoiminta

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne

Majoitus- ja ravitsemistoiminta

Kauppa

Rakentaminen

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto

Muu valmistus ja kierrätys

Kulkuneuvojen valmistus

Sähköteknisten tuotteiden valmistus

Koneiden ja laitteiden valmistus

Metallien valmistus

Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus

Kemianteollisuus

Paperiteollisuus

Puutavaran valmistus

Tekstiilien valmistus

Elintarvikkeiden valmistus

Mineraalien kaivu

Kalatalous

Metsätalous

Maatalous ja riistatalous

LQ

2010 2002 1995

31

Saatuja arvoja tulkitaan siten, että kun 𝐿𝑄𝑖𝑟 = 1, alueen 𝑟 suhteellinen erikoistuminen

toimialalle 𝑖 on sama kuin koko maassa. Kun taas 𝐿𝑄𝑖𝑟 > 1, on alue 𝑟 suhteellisesti

erikoistuneempi toimialalle 𝑖 kuin koko maa keskimäärin. Vastaavasti kun 𝐿𝑄𝑖𝑟 < 1,

on alueella 𝑟 erikoistuttu toimialalle 𝑖 vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Mitä

suuremman arvon sijaintiosamäärä siis saa, sitä vahvemmin toimiala on keskittynyt

kyseiselle alueelle ja sitä erikoistuneempi alue on tällä toimialalla.

Kuviossa 15 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan toimialoittainen erikoistuminen vuosina

1995, 2002 ja 2010. Arvon yksi vasemmalle puolelle jäävillä toimialoilla on Pohjois-

Pohjanmaalla suhteellisesti vähemmän, ja oikealle puolelle ulottuvilla toimialoilla

suhteellisesti enemmän työllisiä kuin koko Suomessa. Kuviosta nähdään, että

sijaintiosamäärällä mitattuna Pohjois-Pohjanmaalla on erikoistuttu ennen kaikkea

mineraalien kaivuuseen, metallien valmistukseen sekä sähköteknisten tuotteiden

valmistukseen. Myös maataloudessa, metsätaloudessa, kalataloudessa, puutavaran

valmistuksessa, rakentamisessa, koulutuksessa sekä terveydenhuolto- ja

sosiaalipalveluissa on Pohjois-Pohjanmaalla suhteessa enemmän työllisiä kuin koko

Suomessa. Toimialoittaisissa sijaintiosamäärän arvoissa ei myöskään ole kovin suurta

vaihtelua eri vuosien välillä.

Kuvio 16. Pohjois-Pohjanmaan suhteellinen erikoistuminen korkeaan teknologiaan

henkilöstömäärillä mitattuna 1993–2012 (Suomen virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen

tilasto 2014b, Suomen virallinen tilasto 2015d).

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1,40

1,60

1,80

LQ

32

Kuviossa 16 on puolestaan tarkasteltu sijaintiosamäärän avulla Pohjois-Pohjanmaan

suhteellista erikoistumista korkeaan teknologiaan vuosina 1993–2012. Kuviosta

voimme huomata, että Pohjois-Pohjanmaa on ollut kaikkina tarkasteluajankohtina

erikoistuneempi korkeaan teknologiaan kuin koko maa keskimäärin, sijaintiosamäärän

arvojen vaihdellessa 1,04 ja 1,61 välillä.

Toimialoittaista erikoistumista mitattiin myös absoluuttisen erikoistumisen kautta niin

kutsutulla Herfindahl-Hirschman -indeksillä (HHI). Herfindahl-Hirschman -indeksi

lasketaan alueittain toimialojen henkilöstöosuuksien neliöiden summana. Kuten

sijaintiosamäärä, Herfindahl-Hirschman -indeksi ei kuvaa alueen toimialarakenteen

erilaisuutta suhteessa koko kansantalouteen, vaan yksinomaan tarkasteltavan alueen

yksipuolisuutta tai monipuolisuutta. (McCann 2002: 154.) Herfindahl-

Hirschman -indeksi lasketaan seuraavalla tavalla:

𝐻𝐻𝐼𝑖 = ∑ (𝑠𝑖𝑗)2𝑚

𝑗=𝑖 (28)

missä 𝑠𝑖𝑗 =𝑥𝑖𝑗

∑ 𝑥𝑖𝑗𝑚𝑗=𝑖

ja 𝑥𝑖𝑗 henkilöstömäärä toimialalla 𝑗 ja alueella 𝑖. Toimialojen

kokonaismäärää merkitään puolestaan 𝑚.

Herfindahl-Hirschman -indeksi saa arvoja välillä [0…1]. Mitä suuremman arvon

indeksi saa, sitä erikoistuneempi on alueen toimialarakenne. Käytännössä jos alueen

tuotantorakenne on täysin yhdelle toimialalle erikoistunut, indeksi saa arvon 1.

Matalin indeksin antama arvo on 1/𝑚, jolloin työllisten määrä alueella on jakaantunut

toimialojen välillä tasaisesti. Kuviossa 17 on esitetty Pohjois-Pohjanmaan

absoluuttinen erikoistuminen sektoreittain.

33

Kuvio 17. Pohjois-Pohjanmaan toimialoittainen erikoistuminen Herfindahl-

Hirschman -indeksillä mitattuna 1975–2012 (Suomen virallinen tilasto 2014a, Suomen virallinen

tilasto 2014b).

Taulukoissa 2, 3 ja 4 on esitetty, kuinka paljon Pohjois-Pohjanmaan aluetalous

prosentuaalisesti pienenisi, jos kukin toimiala katoaisi aluetaloudesta vuosina 1995,

2002 ja 2010. Tulokset on saatu hyödyntämällä aiemmin esiteltyä HEM-menetelmää,

jossa jokainen toimiala poistetaan yksitellen hypoteettisesti panos-tuotostaulun

välituotekysyntämatriisista ja lopputuotevektorista asettamalla sen rivi- ja sarakealkiot

nolliksi. Toimialojen hypoteettisen poistamisen seurauksena saadut tulokset kertovat

Pohjois-Pohjanmaan toimialoittaisesta erikoistumisesta. Taulukoissa on eroteltu

toimialojen poistamisen kokonaisvaikutus sekä välillinen vaikutus aluetalouteen.

Analyysissa toimialaluokka asuntojen omistus ja vuokraus on yhdistetty luokkaan

kiinteistö ja liike-elämän palvelut, minkä seurauksena kyseisen luokan vaikuttavuus

tuloksiin korostuu.

Vuonna 1995 metallien valmistus oli Pohjois-Pohjanmaan toimialoista se, jonka

tuotannon katoaminen alueelta vaikuttaisi kokonaistalouteen eniten. Metallien

valmistuksen poistamisen seurauksena aluetalouden tuotos pienesi 15,61 prosenttia.

Seuraavaksi suurin vaikutus Pohjois-Pohjanmaan maakunnan tuotokseen oli kiinteistö

ja liike-elämän palveluilla 13,08 prosentin osuudella. Vuonna 1995 sähköteknisten

tuotteiden valmistus oli kokonaisvertailussa kolmantena. Sen hypoteettinen

poistaminen pienensi maakunnan kokonaistuotosta 11,50 prosenttia. Välillisesti suurin

0

0,01

0,02

0,03

0,04

0,05

0,06

0,07

0,08

0,09

0,1

Alkutuotanto (A-C) Teollisuus (D-E) Rakentaminen (F)

Palvelut (G-O) Yhteensä

34

vaikutus Pohjois-Pohjanmaan tuotokseen oli elintarvikkeiden valmistuksen, metallien

valmistuksen ja rakentamisen toimialojen hypoteettisella poistamisella.


Pohjanmaan aluetalouden tuotos vuonna 1995 (%).

Kokonaisvaikutus % Välillinen vaikutus %

Metallien valmistus 15,61 Elintarvikkeiden valmistus 2,27

Kiinteistötoim. ja liike-elämän palv. 13,08 Metallien valmistus 2,24

Sähköteknisten tuotteiden valmistus 11,50 Rakentaminen 1,47

Rakentaminen 8,51 Kiinteistötoim. ja liike-elämän palv. 1,43

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 8,38 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1,30

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 7,60 Kauppa 1,21

Kauppa 6,63 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 1,10

Koulutus 5,87 Paperiteollisuus 1,07

Elintarvikkeiden valmistus 5,57 Koulutus 0,77

Paperiteollisuus 5,53 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 0,75

Kemianteollisuus 4,39 Puutavaran valmistus 0,70

Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 4,15 Kemianteollisuus 0,68

Maatalous ja riistatalous 3,58 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 0,60

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 3,25 Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 0,57

Puutavaran valmistus 2,85 Maatalous ja riistatalous 0,55

Muut yhteiskunnalliset palvelut 2,49 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,52

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,07 Mineraalien kaivu 0,39

Mineraalien kaivu 1,64 Muut yhteiskunnalliset palvelut 0,37

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,54 Muu valmistus ja kierrätys 0,19

Metsätalous 1,46 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,18

Koneiden ja laitteiden valmistus 1,04 Ei-metallisten mineraalituott. valm. 0,15

Muu valmistus ja kierrätys 0,75 Koneiden ja laitteiden valmistus 0,12

Ei-metallisten mineraalituott. valm. 0,69 Metsätalous 0,05

Tekstiilien valmistus 0,30 Kulkuneuvojen valmistus 0,04

Kulkuneuvojen valmistus 0,19 Tekstiilien valmistus 0,03

Kalatalous 0,14 Kalatalous 0,02

Vuonna 2002 Pohjois-Pohjanmaalle perinteikkäällä sähköteknisten tuotteiden

valmistuksella oli maakunnan kokonaistuotokseen ylivoimaisesti suurin vaikutus.

Toimialan poiston seurauksena Pohjois-Pohjanmaan kokonaistuotoksesta katosi yli

neljännes, josta välillisten vaikutusten osuus oli 4,56 prosenttia. Kiinteistö ja liike-

elämän palveluiden merkitys maakunnalle oli vuoteen 2002 tultaessa edelleen pysynyt

35

vahvana, sillä se sijoittui kyseisessä vertailussa edelleen toiseksi. Vertailussa sijalle

kolme sijoittui rakentamisen toimiala. Vuonna 1995 maakunnan kokonaistuotokseen

eniten vaikuttanut metallien valmistus oli vuoden 2002 vertailussa puolestaan vasta

sijalla neljä.




Sähköteknisten tuotteiden valmistus 26,9

4

Sähköteknisten tuotteiden valmistus 4,56

Kiinteistötoim. ja liike-elämän palv. 14,9

7

Kiinteistötoim. ja liike-elämän palv. 3,37

Rakentaminen 10,3

8

Rakentaminen 3,25

Metallien valmistus 9,62 Elintarvikkeiden valmistus 1,56

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 7,27 Metallien valmistus 1,51

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 6,88 Puutavaran valmistus 1,43

Kauppa 6,41 Paperiteollisuus 1,30

Paperiteollisuus 5,12 Kauppa 1,22

Koulutus 5,02 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1,10

Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 4,31 Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 1,03

Elintarvikkeiden valmistus 4,00 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 0,88

Puutavaran valmistus 3,91 Koulutus 0,88


Muut yhteiskunnalliset palvelut 2,73 Muut yhteiskunnalliset palvelut 0,63

Kemianteollisuus 2,58 Maatalous ja riistatalous 0,61

Koneiden ja laitteiden valmistus 2,25 Kemianteollisuus 0,52

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,24 Koneiden ja laitteiden valmistus 0,50

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 1,93 Mineraalien kaivu 0,50

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 1,92 Muu valmistus ja kierrätys 0,41

Mineraalien kaivu 1,63 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,38

Metsätalous 1,60 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,35

Muu valmistus ja kierrätys 1,22 Ei-metallisten mineraalituott. valm. 0,20


Tekstiilien valmistus 0,33 Tekstiilien valmistus 0,06

Kulkuneuvojen valmistus 0,10 Kulkuneuvojen valmistus 0,03


Vuoden 2010 vertailussa sähköteknisten tuotteiden valmistuksen vaikutus maakunnan

tuotokseen odotetusti laski. Kun vuonna 2002 sen osuus Pohjois-Pohjanmaan

kokonaistuotoksesta oli 26,94 prosenttia, oli se vuoteen 2010 tultaessa pudonnut lähes

36

kymmenen prosenttia. Kiinteistötoiminta ja liike-elämän palvelut puolestaan nosti

omaa osuuttaan 17,77 prosenttiin ollen kyseisen vuoden vertailussa eniten maakunnan

kokonaistuotokseen vaikuttanut toimiala. Myös rakentaminen sekä terveydenhuolto-

ja sosiaalipalvelut nostivat osuuttaan vertailussa molempien sijoittuessa neljän

kokonaisvaikutuksiltaan suurimman toimialan joukkoon. Metallien valmistuksen

vaikutus maakunnan kokonaistuotokseen sen sijaan laski edelleen ollen vuonna 2010

enää 9,36 prosenttia.




Kiinteistötoim. ja liike-elämän palv. 17,77 Rakentaminen 4,83

Sähköteknisten tuotteiden valmistus 17,75 Kiinteistötoim. ja liike-elämän palv. 3,89

Rakentaminen 14,92 Sähköteknisten tuotteiden valmistus 3,80

Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 9,98 Puutavaran valmistus 1,98

Metallien valmistus 9,36 Paperiteollisuus 1,95

Kauppa 7,98 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 1,89

Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 7,12 Kauppa 1,80

Paperiteollisuus 5,61 Elintarvikkeiden valmistus 1,70

Koulutus 5,49 Metallien valmistus 1,66

Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 5,34 Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1,55

Puutavaran valmistus 4,93 Hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus 1,50

Elintarvikkeiden valmistus 4,06 Koulutus 1,09

Muut yhteiskunnalliset palvelut 3,64 Muut yhteiskunnalliset palvelut 0,98


Kemianteollisuus 2,44 Mineraalien kaivu 0,72

Majoitus- ja ravitsemistoiminta 2,41 Maatalous ja riistatalous 0,68

Mineraalien kaivu 2,29 Kemianteollisuus 0,67

Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 2,19 Koneiden ja laitteiden valmistus 0,65

Koneiden ja laitteiden valmistus 2,16 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 0,57

Rahoitus- ja vakuutustoiminta 2,01 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 0,49

Metsätalous 1,68 Ei-metallisten mineraalituott. valm. 0,38


Muu valmistus ja kierrätys 0,78 Muu valmistus ja kierrätys 0,27

Tekstiilien valmistus 0,44 Kulkuneuvojen valmistus 0,17

Kulkuneuvojen valmistus 0,42 Tekstiilien valmistus 0,16


37

4 KORKEAN TEKNOLOGIAN TUOTANTO- JA

TYÖLLISYYSVAIKUTUKSET POHJOIS-POHJANMAALLA

Taulukoissa 5, 6 ja 7 on esitetty korkean teknologian toimialan tuotanto- ja

työllisyysvaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1995, 2002 ja 2010. Taulukoissa

kaksi ensimmäistä saraketta kertovat korkean teknologian välittömät ja välilliset

tuotantovaikutukset, jotka ovat seurausta taaksepäin suuntautuvista kytkennöistä.

Seuraavissa kahdessa sarakkeessa nämä tuotantovaikutukset on muutettu

työpanoskertoimien avulla työllisyysvaikutuksiksi. Viides sarake kertoo korkean

teknologian suorat työllisyysvaikutukset, jotka ovat seurausta eteenpäin

suuntautuneista kytkennöistä. Kuudes sarake puolestaan kertoo korkean teknologian

synnyttämät kokonaistyöllisyysvaikutukset Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan.

4.1 Vaikutukset vuonna 1995

Vuonna 1995 korkean teknologian toimiala synnytti välittömiä tuotantovaikutuksia

Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 317 miljoonaa euroa. Eniten näistä välittömistä

tuotantovaikutuksista kohdistui liike-elämän palveluihin ja sähköteknisten tuotteiden

valmistukseen, yhteensä 165,5 miljoonaa euroa. Merkittäviä välittömiä

tuotantovaikutuksia syntyi myös rakentamisen, kaupan, kuljetuksen ja sähkö-, kaasu-

ja vesihuollon toimialoille. Välillisiä tuotantovaikutuksia korkea teknologia

puolestaan aiheutti maakuntaan yhteensä 59 miljoonaa euroa. Suurimmat välilliset

tuotantovaikutukset syntyi liike-elämän palveluihin sekä sähkö-, kaasu- ja

vesihuoltoon. Yhteensä tuotantovaikutuksia korkean teknologian toimiala sai aikaan

376 miljoonaa euroa.

Taaksepäin suuntautuvista kytkennöistä aiheutuvia välittömiä työllisyysvaikutuksia

korkean teknologian toimiala synnytti puolestaan 2 408 henkilötyövuoden edestä.

Välillisiä työllisyysvaikutuksia syntyi yhteensä 468 henkilötyövuotta. Välittömistä

työllisyysvaikutuksista suurimmat vaikutukset kohdistuivat liike-elämän palveluihin,

kauppaan ja sähköteknisten tuotteiden valmistukseen. Huomattavat osuudet syntyivät

myös rakentamiseen, muihin yhteiskunnallisiin palveluihin, kuljetukseen, hallintoon

sekä majoitus- ja ravitsemustoimintaan. Välillisten työllisyysvaikutusten osalta

38

merkittävimmät työllisyysvaikutukset kohdistuivat liike-elämän palveluihin,

kuljetukseen ja kauppaan.


Pohjanmaan maakunnassa vuonna 1995 (miljoonaa euroa).

Välitön

tuotanto

Välillinen

tuotanto

Välitön

(HTV)

Välillinen

(HTV)

Suora

(HTV)

HTV

yhteensä

A01 Maatalous 0,0 0,9 1,2 29,3 23,2 53,7

A02 Metsätalous 0,1 0,8 0,9 8,0 6,4 15,3

B Kalatalous 0,0 0,1 0,0 0,7 0,5 1,3

C Mineraalien kaivu 0,3 2,0 1,6 11,8 9,7 23,0

DA Elintarvikk. valmistus 0,9 1,0 4,3 4,6 6,8 15,6

DB_DC Tekstiilien valm. 0,1 0,1 2,0 1,0 2,3 5,3

DD Puutavaran valmistus 0,7 1,1 5,8 8,4 9,9 24,1

DE Paperiteoll. 6,7 1,9 19,3 5,4 18,4 43,2

DF_DG_DH Kemianteoll. 7,1 1,9 21,6 5,7 101,1 128,4

DI Ei-metall. 0,4 1,1 2,9 8,3 7,1 18,2

DJ Metallien valm. 12,5 2,5 40,3 8,2 38,8 87,4

DK Koneiden ja laitteiden valm. 0,7 0,3 8,3 3,4 9,3 21,0

DL Sähköteknisten tuott. valm. 67,5 1,3 350,5 6,7 5096,5 5453,7

DM Kulkuneuvojen valmistus 0,2 0,0 3,3 0,8 2,3 6,4

DN Muu valmistus ja kierrätys 0,5 0,3 4,7 2,8 5,0 12,5

E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto 16,2 8,1 54,6 27,3 60,2 142,1

F Rakentaminen 24,2 3,9 236,8 38,5 154,5 429,8

G Kauppa 22,0 3,4 378,6 58,3 323,0 759,9

H Majoitus- ja ravitsemistoim. 7,4 0,8 139,4 15,6 121,3 276,2

I Kuljetus, varastointi ja tietoliik. 18,5 6,1 184,7 60,9 776,3 1021,9

J Rahoitus- ja vakuutustoim. 4,0 0,8 43,1 8,6 35,1 86,9

K Liike-elämän palvelut 98,0 15,6 394,9 62,8 1660,9 2118,6

L Hallinto, pakollinen sosiaalivak. 7,0 1,6 125,9 28,0 117,6 271,4

M Koulutus 5,1 0,6 86,9 9,8 78,7 175,4

N Terv.huolto- ja sosiaalipalv. 4,0 0,8 91,8 18,4 89,9 200,1

O Muut yhteiskunn. palv. 12,9 2,2 204,9 35,1 167,9 407,8

Yhteensä 317,0 59,0 2408,3 468,4 8922,6 11799,2

39

Korkean teknologian eteenpäin suuntautuvien kytkentöjen aiheuttamat suorat

työllisyysvaikutukset olivat Pohjois-Pohjanmaalla yhteensä 8 922 henkilötyövuotta.

Tästä osuudesta 7 632 henkilötyövuotta muodostui henkilöistä, jotka korkea

teknologia välittömästi työllisti. Korkean teknologian henkilöstöä työskenteli vuonna

1995 neljässä toimialaluokassa: kemianteollisuudessa (101 henkilöä), sähköteknisten

tuotteiden valmistuksessa (5 096 henkilöä), kuljetuksessa, varastoinnissa ja

tietoliikenteessä (775 henkilöä) sekä liike-elämän palveluissa (1 660 henkilöä). Loput

1 290 henkilötyövuotta syntyi välillisesti toimialoittaisten kytkentöjen kautta muille

toimialoille. Suurimmat eteenpäin suuntautuvien kytkentöjen kautta syntyvät välilliset

vaikutukset kohdistuivat kauppaan, rakentamiseen, majoitus- ja ravitsemustoimintaan,

hallintoon sekä muihin yhteiskunnallisiin palveluihin. Yhteensä työllisyysvaikutuksia

korkea teknologia synnytti Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan vuonna 1995 11 799

henkilötyövuotta.


Pohjanmaalla vuonna 1995.

Kuviossa 18 korkean teknologian työllistävä vaikutus on jaettu sektoreittain

alkutuotantoon, teollisuuteen, rakentamiseen ja palveluihin. Yli puolet kaikista

korkean teknologian synnyttämistä työllisyysvaikutuksista kohdistui vuonna 1995

teollisuussektorille. Palvelusektorin osuus oli noin 45 prosenttia ja rakentamisen vajaa

neljä prosenttia. Alkutuotantoon kokonaistyöllisyysvaikutuksista kohdistui vain alle

prosentti.

93 htv

5958 htv

430 htv

5318 htv

Alkutuotanto (A-C) Teollisuus (D-E) Rakentaminen (F) Palvelut (G-O)

40


Vuonna 2002 korkea teknologia aikaansai Pohjois-Pohjanmaalla välittömiä

tuotantovaikutuksia yhteensä 1 290 miljoonan euron edestä. Näistä suurimmat

vaikutukset kohdistuivat sähköteknisten tuotteiden valmistukseen (502 miljoonaa

euroa) ja liike-elämän palveluihin (273 miljoonaa euroa). Nämä kaksi toimialaluokkaa

muodostivat maakuntaan kohdistuneista välittömistä vaikutuksista yhteensä 60

prosenttia. Seuraavaksi suurimmat vaikutukset syntyivät kuljetukseen, rakentamiseen,

kauppaan ja paperiteollisuuteen. Korkean teknologian välillisten vaikutusten kautta

synnyttämä tuotantovaikutus maakuntaan oli yhteensä 262 miljoonaa euroa.

Suurimmat toimialoittaiset välilliset vaikutukset kohdistuivat kuljetukseen, liike-

elämän palveluihin, kauppaan ja metallien valmistukseen.

Taaksepäin suuntautuvien kytkentöjen kautta maakuntaan syntyvä korkean

teknologian työllisyysvaikutus oli vuonna 2002 yhteensä 10 608 henkilötyövuotta.

Näistä välittömiä työllisyysvaikutuksia oli 8 147 henkilötyövuotta ja välillisiä 2 460

henkilötyövuotta. Välittömistä työllisyysvaikutuksista jälleen merkittävin osuus

kohdistui liike-elämän palveluihin ja sähköteknisten tuotteiden valmistukseen.

Välittömiä työllisyysvaikutuksia syntyi huomattava määrä myös kuljetuksen, kaupan

ja rakentamisen toimialoille. Välillisten työllisyysvaikutusten osalta korkea teknologia

synnytti eniten työllisyyttä maatalouteen. Merkittäviä välillisiä työllisyysvaikutuksia

kohdistui myös kauppaan, kuljetukseen, liike-elämän palveluihin, rakentamiseen ja

metallien valmistukseen.

Korkean teknologian eteenpäin suuntautuneiden kytkentöjen aikaansaamat suorat

työllisyysvaikutukset olivat maakunnassa vuonna 2002 yhteensä 17 959

henkilötyövuotta. Korkea teknologia työllisti tästä määrästä välittömästi 14 178

henkilöä. Kuten vuonna 1995, korkean teknologian henkilöstöä työskenteli vuonna

2002 neljässä toimialaluokassa: kemianteollisuudessa (87 henkilöä), sähköteknisten

tuotteiden valmistuksessa (8 761 henkilöä), kuljetuksessa, varastoinnissa ja

tietoliikenteessä (935 henkilöä) sekä liike-elämän palveluissa (4 395 henkilöä).

Välillisesti toimialojen keskinäisten kytkentöjen kautta työllisyysvaikutuksia syntyi

3 781 henkilötyövuoden edestä. Suurimmat eteenpäin suuntautuvien kytkentöjen

kautta syntyvät välilliset työllisyysvaikutukset syntyivät kaupan, hallinnon,

41

rakentamisen, maatalouden ja muiden yhteiskunnallisten palveluiden toimialoille.

Yhteensä työllisyysvaikutuksia korkea teknologia synnytti Pohjois-Pohjanmaalle

vuonna 2002 28 566 henkilötyövuoden edestä.



Välitön

tuotanto

Välillinen

tuotanto

Välitön

(HTV)

Välillinen

(HTV)

Suora

(HTV)

HTV

yhteensä

A01 Maatalous 0,0 13,0 0,0 383,8 317,0 700,8

A02 Metsätalous 0,0 8,5 0,0 62,5 46,5 109,0

B Kalatalous 0,0 0,2 0,0 2,6 1,8 4,4





DE Paperiteoll. 46,4 9,8 159,4 33,6 149,6 342,6


DI Ei-metall. 2,0 4,6 16,4 38,2 39,0 93,7







F Rakentaminen 63,9 17,0 598,5 159,8 406,6 1164,9

G Kauppa 44,2 20,6 786,6 367,1 676,2 1830,0






M Koulutus 4,6 1,2 80,5 20,4 70,8 171,7



Yhteensä 1289,9 261,5 8147,3 2460,4 17958,6 28566,3

42

Tarkasteltaessa kokonaistyöllisyysvaikutusten jakautumista sektoreittain vuonna 2002

(kuvio 19) voimme huomata palveluiden osuuden olleen kyseisenä vuonna suurin,

yhteensä 48 prosenttia. Teollisuuteen korkean teknologian synnyttämistä

työllisyysvaikutuksista kohdistui vajaa 45 prosenttia. Rakentamisen ja alkutuotannon

vastaavat osuudet olivat noin neljä prosenttia.




Vuonna 2010 korkea teknologia synnytti Pohjois-Pohjanmaalle tuotantovaikutuksia

yhteensä 1 674 miljoonan euron edestä. Näistä 1 342 miljoonaa euroa oli välittömiä ja

331 miljoonaa euroa välillisiä tuotantovaikutuksia. Suurimmat toimialoittaiset

välittömät vaikutukset syntyivät jälleen sähköteknisten tuotteiden valmistukseen (442

miljoonaa euroa) ja liike-elämän palveluihin (338 miljoonaa euroa), niiden

muodostaessa yhdessä 58 prosenttia kaikista maakuntaan kohdistuneista

tuotantovaikutuksista. Seuraavaksi suurimmat tuotantovaikutukset syntyivät

rakentamisen, kuljetuksen ja kaupan toimialoille. Välillisten tuotantovaikutuksien

osalta merkittävimmät vaikutukset kohdistuivat liike-elämän palveluihin,

kuljetukseen, kauppaan, rakentamiseen ja metallien valmistukseen.

933 htv

12743 htv

1165 htv

13726 htv


43

Taaksepäin suuntautuvien kytkentöjen synnyttämät välittömät ja välilliset

työllisyysvaikutukset maakuntaan olivat vuonna 2010 yhteensä 9 385

henkilötyövuotta. Näistä välittömiä työllisyysvaikutuksia oli 6 996 ja välillisiä 2 389

henkilötyövuotta. Ylivoimaisesti suurimmat välittömät työllisyysvaikutukset

syntyivät sähköteknisten tuotteiden valmistukseen sekä liike-elämän palveluihin.

Merkittäviä välittömiä työllisyysvaikutuksia kohdistui myös kuljetuksen, kaupan,

rakentamisen ja hallinnon toimialoille. Kuljetuksen, kaupan ja rakentamisen toimialat

sijoittuvat myös välillisten työllisyysvaikutuksien osalta suurimpien toimialojen

joukkoon. Huomattavia välillisiä työllisyysvaikutuksia syntyi myös maatalouteen,

liike-elämän palveluihin, muihin yhteiskunnallisiin palveluihin ja metallien

valmistukseen.

Korkean teknologian eteenpäin suuntautuvien kytkentöjen aikaansaamat

työllisyysvaikutukset olivat maakunnassa yhteensä 15 585 henkilötyövuotta. Tästä

määrästä 12 763 henkilötyövuotta muodostui välittömästi korkean teknologian

työllistämistä henkilöistä. Henkilöstö jakaantui toimialoille seuraavasti:

kemianteollisuus 296 työntekijää, sähköteknisten tuotteiden valmistus 7 426

työntekijää, rakentaminen 422 työntekijää, kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 1 253

työntekijää ja liike-elämän palvelut 7 941 työntekijää. Toimialojen välisten

kytkentöjen kautta eteenpäin suuntautuvat kytkennät synnyttivät työllisyysvaikutuksia

muille toimialoille yhteensä 2 822 henkilötyövuoden edestä. Näistä merkittävimmät

vaikutukset kohdistuivat kaupan, hallinnon, muiden yhteiskunnallisten palveluiden,

maatalouden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä metallien valmistuksen toimialoille.

Kaikkiaan työllisyysvaikutuksia korkea teknologia synnytti Pohjois-Pohjanmaan

maakunnassa vuonna 2010 24 970 henkilötyövuotta.

44



Välitön

tuotanto

Välillinen

tuotanto

Välitön

(HTV)

Välillinen

(HTV)

Suora

(HTV)

HTV

yhteensä

A01 Maatalous 0,3 12,1 6,2 279,4 231,3 516,9

A02 Metsätalous 0,1 7,7 0,4 58,6 38,4 97,3

B Kalatalous 0,0 0,2 0,0 2,6 2,0 4,7





DE Paperiteoll. 41,2 15,0 99,7 36,3 111,7 247,6


DI Ei-metall. 3,7 5,7 19,8 30,4 25,5 75,7







F Rakentaminen 94,3 30,8 583,3 190,4 420,8 1194,5

G Kauppa 57,1 31,7 706,0 391,1 658,0 1755,1






M Koulutus 3,9 1,4 53,1 18,9 53,7 125,6



Yhteensä 1342,3 331,3 6996,2 2389,0 15584,8 24969,9

Kuviossa 20 on esitetty kokonaistyöllisyysvaikutusten jakautuminen sektoreittain

vuonna 2010. Kokonaistyöllisyysvaikutuksista valtaosa, yhteensä 55 prosenttia,

45

kohdistui palvelusektorille. Teollisuuden osuus oli puolestaan 38 prosenttia,

rakentamisen noin viis prosenttia ja alkutuotannon vajaa kolme prosenttia kaikista

korkean teknologian synnyttämistä työllisyysvaikutuksista.



4.4 Tulosten yhteenveto

Taulukkoon 8 on koottu panos-tuotosmenetelmällä johdetut korkean teknologian

synnyttämät tuotanto- ja työllisyysvaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1995,

2002 ja 2010. Taaksepäin suuntautuvien kytkentöjen aikaansaamat

tuotantovaikutukset olivat vuonna 1995 yhteensä 376 miljoonaa euroa. Vuoteen 2002

tultaessa tuotantovaikutukset yli nelinkertaistuivat 1 551,4 miljoonaan euroon.

Vuonna 2010 tuotantovaikutukset olivat jälleen kasvaneet niiden ollessa 1 674

miljoonaa euroa. Tuolloin tuotantovaikutusten kasvu tapahtui pitkälti välillisten

vaikutusten puolella, sillä suhteellisesti tarkasteluna ne kasvoivat lähes 27 prosenttia,

kun samaan aikaan välittömät vaikutukset kohosivat ainoastaan 4 prosenttia. Kaikkina

kolmena tarkasteluvuotena korkean teknologian synnyttämillä tuotantovaikutuksilla

mitattuna viiden suurimman toimialaluokan joukkoon kuuluivat sähköteknisten

tuotteiden valmistus, liike-elämän palvelut, kuljetus, kauppa ja rakentaminen.

666 htv

9487 htv

1195 htv

13623 htv


46

Taulukko 8. Korkean teknologian tuotanto- ja työllisyysvaikutukset Pohjois-Pohjanmaalla

vuosina 1995, 2002 ja 2010.

1995 2002 2010

Taaksepäin suuntautuneet kytkennät

Välitön tuotanto 317,0 1289,9 1342,3

Välillinen tuotanto 59,0 261,5 331,3

Tuotantovaikutukset yhteensä 376,0 1551,4 1673,7

Välitön HTV 2408,3 8147,3 6996,2

Välillinen HTV 468,4 2460,4 2389,0

Eteenpäin suuntautuneet kytkennät

Välitön HTV 7632,0 14178,0 12763,0

Välillinen HTV 1290,6 3780,6 2821,8

HTV yhteensä 11799,2 28566,3 24969,9

Työllisyyden näkökulmasta voimme huomata korkean teknologian vaikutuksien

olleen suurin Pohjois-Pohjanmaan aluetalouteen vuonna 2002.

Kokonaistyöllisyysvaikutukset kasvoivat vuodesta 1995 vuoteen 2002 lähes 16 800

henkilötyövuotta. Vuoteen 2010 tultaessa ne olivat kuitenkin pudonneet vuodesta

2002 yli 3 500 henkilötyövuotta. Trendi työllisyysvaikutuksien muutoksissa

tarkasteluvuosien välillä oli samankaltainen, tarkasteltiinpa sitten eteen- tai taaksepäin

suuntautuneita kytkentöjä. Verrattaessa vuosia 2002 ja 2010 taaksepäin

suuntautuneiden kytkentöjen kohdalla välittömät työllisyysvaikutukset pienenivät 14

prosenttia, mutta välilliset vaikutukset vain noin 3 prosenttia. Eteenpäin suuntautuvien

kytkentöjen osalta korkean teknologian henkilöstömäärän kasvu 6 546 henkilöllä

vuosien 1995 ja 2002 välillä aikaansai välillisesti työllisyyden kasvun noin 2 500

henkilötyövuodella. Henkilöstömäärän lasku 1 415 henkilöllä vuodesta 2002 vuoteen

2010 aiheutti puolestaan maakunnan työllisyyden supistumisen välillisesti 959

henkilötyövuodella. Kaikkina tarkasteluvuosina korkean teknologian

työllisyysvaikutukset kohdistuivat voimakkaimmin sähköteknisten tuotteiden

valmistukseen, liike-elämän palveluihin, kuljetukseen ja kauppaan. Myös

rakentamisen, hallinnon ja muiden yhteiskunnallisten palveluiden osalta

työllisyysvaikutukset olivat kaikkina tarkasteluvuosina kohtalaisen suuria.

47

Huomionarvoista työllisyysvaikutusten vertailussa on se, että vaikka

tuotantovaikutukset kasvoivat vuosien 2002 ja 2010 välillä, työllisyysvaikutukset

supistuivat. Ensinnäkin tämän voidaan tulkita olevan seurausta työpanoskertoimissa

tapahtuneista muutoksista. Vuonna 2002 työpanoskertoimien keskiarvo oli 10,8, kun

vastaava luku vuonna 2010 oli 8,1. Toiseksi syytä voidaan hakea viime vuosina

ilmenneestä trendistä, jossa teknologiaintensiivisten palveluiden rooli suhteessa

teknologiaintensiiviseen valmistukseen on kasvanut. Seuraavaksi asiaa tarkastellaan

lähemmin sekä eteen- että taaksepäin suuntautuvien kytkentöjen kautta sektoreittain.

Vuodesta 2002 vuoteen 2010 korkean teknologian synnyttämät taaksepäin

suuntautuvat kokonaistuotantovaikutukset supistuivat teollisuussektorilla noin 40

miljoonaa euroa. Samaan aikaan palvelusektorille kohdistuneet tuotantovaikutukset

kasvoivat yli 120 miljoonaa euroa (kuvio 21). Muutettaessa tuotantovaikutukset

työpanoskertoimilla työllisyysvaikutuksiksi (kuvio 22) voimme huomata

teollisuussektorin työllisyyden pienentyneen vajaalla 650 henkilötyövuodella.

Palvelusektorilla sama negatiivinen vaikutus oli hieman yli 450 henkilötyövuotta.

Sektoreiden keskimääräiset työpanoskertoimet supistuivat palveluissa neljä yksikköä

ja teollisuudessa 1,8 yksikköä, mikä on implikoinut taaksepäin suuntautuneiden

työllisyysvaikutusten supistumiseen.

Kuvio 21. Korkean teknologian tuotantovaikutusten muutos vuodesta 2002 vuoteen 2010

(miljoonaa euroa).

-60

-40

-20

0

20

40

60

80

100

120

140


Mil

joo

naa

euro

a

48

Kuvio 22. Korkean teknologian taaksepäin suuntautuvien työllisyysvaikutusten muutos vuodesta

2002 vuoteen 2010.

Teknologiaintensiivisten palveluiden merkityksen kasvu suhteessa

teknologiaintensiiviseen valmistukseen nousee puolestaan esille tarkasteltaessa

eteenpäin suuntautuneita kytkentöjä (kuvio 23). Vuodesta 2002 vuoteen 2010

eteenpäin suuntautuneiden työllisyysvaikutusten seurauksena maakunnan työllisyys

pieneni välittömästi hieman alle 1 400 henkilötyövuotta ja välillisesti vajaat 1 000

henkilötyövuotta. Työllisyyden supistuminen tapahtui lähes kokonaan

teollisuussektorilla, sillä eteenpäin suuntautuneet kytkennät pienensivät sen

työllisyyttä yli 2 500 henkilötyövuotta. Palveluissa työllisyysvaikutus sen sijaan

kasvoi noin 350 henkilötyövuotta. Teollisuussektorilla tapahtunut jyrkkä pudotus

eteenpäin suuntautuneissa työllisyysvaikutuksissa oli seurausta pääosin

sähköteknisten tuotteiden valmistuksessa tapahtuneesta korkean teknologian

työllisyyden supistumisesta. Palvelusektorin eteenpäin suuntautuneiden

työllisyysvaikutusten kasvu oli puolestaan seurausta liike-elämän palveluissa

ilmenneestä työllisyyden lisäyksestä.

-700

-600

-500

-400

-300

-200

-100

0

100


Hen

kil

öty

övuo

tta

49

Kuvio 23. Korkean teknologian eteenpäin suuntautuvien työllisyysvaikutusten muutos vuodesta

2002 vuoteen 2010.

Kuvioiden perusteella voidaan todeta, että korkean teknologian synnyttämien

työllisyysvaikutusten supistuminen vuodesta 2002 vuoteen 2010 on tapahtunut

suurelta osin teollisuussektorilla. Siellä työllisyysvaikutusten lasku on pääasiassa

seurausta korkean teknologian teollisuudessa esiintyneestä voimakkaasta työllisyyden

laskusta. Korkean teknologian toimialan palveluvaltaistuminen puolestaan säilytti

kokonaistyöllisyysvaikutukset palvelusektorilla lähes ennallaan. Taulukko 9 tiivistää

vielä kokonaistyöllisyysvaikutuksien kehityksen sektoreittain vuosilta 1995, 2002 ja

2010.

Taulukko 9. Korkean teknologian kokonaistyöllisyysvaikutukset (HTV) sektoreittain Pohjois-

Pohjanmaalla vuosina 1995, 2002 ja 2010.

1995 2002 2010

Kokonaistyöllisyysvaikutukset HTV

Alkutuotanto (A-C) 93,3 932,9 665,7

Teollisuus (D-E) 5957,9 12742,6 9487,2

Rakentaminen (F) 429,8 1164,9 1194,5

Palvelut (G-O) 5318,4 13726,0 13622,6

-3000

-2500

-2000

-1500

-1000

-500

0

500

1000


Hen

kil

öty

övuo

tta

50

Korkean teknologian taaksepäin suuntautuvien kytkentöjen kautta syntyville

työllisyysvaikutuksille voidaan laskea myös niin kutsuttu työllisyyden

kerrannaisvaikutusten kerroin. Se lasketaan yksinkertaisesti seuraavalla tavalla:

Kerrannaisvaikutusten kerroin = välittömät vaikutukset + välilliset vaikutukset

välittömät vaikutukset

Kertoimen avulla voidaan johtaa, kuinka paljon yksi korkean teknologian välittömästi

aluetalouteen synnyttämä työpaikka aiheuttaa työllisyyttä välillisesti

kerrannaisvaikutusten kautta. (Armstrong & Taylor 2000: 46.) Taulukossa 10 on

esitetty korkean teknologian kerrannaisvaikutusten kertoimet vuosina 1995, 2002 ja

2010.

Taulukko 10. Korkean teknologian työllisyyden kerrannaisvaikutusten kerroin vuosina 1995,

2002 ja 2010.

1995 2002 2010

Kerroin 1,19 1,30 1,34

Kertoimien perusteella vuonna 1995 Pohjois-Pohjanmaalle syntyi yhtä korkean

teknologian synnyttämää työpaikkaa kohden työllisyyttä 0,19 henkilötyövuoden

edestä. Vuonna 2002 sama luku oli 0,30 ja vuonna 2010 0,34. Kerrannaisvaikutusten

kertoimien kasvu tarkasteluvuosien välillä voidaan tulkita olevan seurausta

toimialojen välisten kytkentöjen monipuolistumisesta.

51

5 KORKEAN TEKNOLOGIAN TYÖLLISYYSMUUTOKSET POHJOIS-

POHJANMAALLA

Varsinaisen panos-tuotos -analyysin lisäksi tässä työssä selvitettiin, mistä tekijöistä

korkean teknologian työllisyydessä tapahtuneet muutokset ovat seurausta. Analyysissa

hyödynnettiin shift-share -menetelmää, jossa työllisyydessä tapahtuneet muutokset

jaetaan kolmeen osatekijään: yleiseen kansallisen kasvun tuomaan osaan,

toimialarakenteesta johtuvaan osaan sekä alueen erityispiirteistä johtuvaa osaan.

Taulukossa 11 on esitetty dynaamisella mallilla johdettu korkean teknologian

työllisyyden muutos vuosina 1995–2010. Taulukosta voimme huomata, että vuodesta

1995 vuoteen 2000 korkean teknologian kokonaistyöllisyys kasvoi vuosittain 10,76–

45,10 prosenttia lukuun ottamatta vuotta 1998, jolloin työllisyys supistui 10,36

prosenttia. Vuosien 2001–2010 välillä kokonaistyöllisyyden muutoksissa ei enää

ilmennyt yhtä voimakasta kasvu- tai laskutrendiä kuin aikaisemmin, vaan muutokset

olivat kohtalaisen maltillisia molempiin suuntiin.

Työllisyyden muutoksen osatekijöitä tarkasteltaessa voimme havaita, että

suhdannekomponentin vaikutus kokonaismuutokseen on vähäistä verrattaessa

toimialakomponentin ja aluekomponentin vaikutukseen. Suhdannekomponentin

vaikutus on kuitenkin ollut positiivinen lukuun ottamatta vuosia 2009 ja 2010.

Kyseisien vuosien negatiivinen efekti voidaan johtaa vuonna 2008 alkaneeseen

taantumaan, joka näkyi myös Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian

työllisyydessä.

Toimialakomponentin vaikutuksesta Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian

työllisyyteen pystyy löytämään selvästi kaksi eri vaihetta. Vuodesta 1995 vuoteen

2001 toimialan kansallisen kehityksen vaikutus maakunnan korkean teknologian

työllisyyteen oli vahvasti positiivinen. Tämän jälkeen vuoteen 2010 asti

toimialakomponentin vaikutus oli pääasiassa negatiivinen, vaikkakin lievästi.

Toisaalta kyseisellä aikavälillä Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian

kokonaistyöllisyyden vaihtelutkaan eivät olleet merkittävän suuria.

52

Taulukko 11. Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian työllisyyden muutos (%) vuosittain

1995–2010.

Kokonaismuutos

Suhdanne-

komponentti

Toimialarakenne-

komponentti Aluekomponentti

1995 21,40 1,76 9,88 9,76

1996 10,76 1,42 1,08 8,26

1997 12,72 3,42 6,29 3,01

1998 -10,36 1,85 8,20 -20,41

1999 45,10 2,49 8,01 34,61

2000 16,58 2,06 7,80 6,72

2001 3,49 1,34 7,11 -4,96

2002 -3,89 0,95 -4,55 -0,28

2003 -0,86 0,06 -0,96 0,04

2004 5,43 0,40 0,79 4,24

2005 0,43 1,37 -0,23 -0,71

2006 -2,30 1,84 -0,46 -3,68

2007 -1,30 2,17 -0,76 -2,72

2008 0,39 1,58 1,29 -2,48

2009 -1,39 -0,96 -2,80 2,38

2010 -7,98 -0,69 -2,72 -4,57

Keskiarvo 5,51 1,32 2,37 1,83

Aluekomponentin osalta vaikutukset Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian

työllisyyden kokonaismuutokseen ovat vaihdelleet keskimäärin voimakkaammin eri

vuosien välillä verrattaessa suhdanne- ja toimialakomponenttiin. Merkittävä huomio

aluekomponenttia tarkasteltaessa osuu vuoteen 1998. Tuolloin Pohjois-Pohjanmaan

korkean teknologian työllisyys putosi äkillisesti 10,36 prosenttia. Jos työllisyyden

kehitys olisi seurannut työllisyyden yleisiä suhdanteita ja toimialan kansallista

kehitystä, kokonaismuutoksen olisi tullut olla selvästi positiivinen. Alueellisten

erityispiirteiden voimakas vaikutus kyseisenä vuonna pudotti kokonaistyöllisyyden

reilusti negatiiviseksi. Toisaalta heti seuraavana vuonna korkean teknologian

kokonaistyöllisyys kasvoi yli 45 prosenttia, josta aluekomponentin osuus oli noin 35

prosenttia. Kuvio 24 havainnollistaa, kuinka voimakkaasti korkean teknologian

kokonaistyöllisyyden kehitys on myötäillyt aluekomponentin vaikutusta.

53

Kuvio 24. Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian työllisyyden muutos 1995–2010.

Kuviossa 25 on puolestaan esitetty yleisen suhdannekehityksen ja toimialarakenteen

vaikutus korkean teknologian työllisyyden kokonaismuutokseen. Kuviosta voimme

huomata, että yleisen suhdannekehityksen käyrä on hyvin tasainen, eikä se myötäile

kovinkaan voimakkaasti kokonaismuutoksen kehitystä. Toimialakomponentin

vaikutus on sen sijaan seurannut selvemmin työllisyyden kokonaismuutosta. Käyrien

trendit ovat tarkasteluaikavälillä kohtalaisen samansuuntaisia lukuun ottamatta vuosia

1997–2001, jolloin työllisyyden kokonaismuutoksen jyrkät heilahtelut olivat seurausta

aluekomponentissa tapahtuneista muutoksista.

Kuvio 25. Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian työllisyyden muutos 1995–2010.

-30

-20

-10

0

10

20

30

40

50

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

%

Aluekomponentti Kokonaismuutos

-20

-10

0

10

20

30

40

50

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

%

Suhdannekomponentti Toimialakomponentti Kokonaismuutos

54

Aikaväliltä 1995–2010 Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian toimialojen

työllisyys on kasvanut vuosittain keskimäärin 5,51 prosenttia. Tästä kasvusta yleinen

suhdannekehitys selittää 1,32 prosenttia, toimialarakenteessa tapahtuneet muutokset

2,37 prosenttia ja aluekomponentti 1,83 prosenttia. Näin ollen kansallisen

toimialarakenteen dynamiikan vaikutus kokonaistyöllisyyden muutokseen on

tarkasteluaikavälillä ollut keskimäärin voimakkainta. Kun tarkastelu rajataan

koskemaan vuosia, jolloin korkean teknologian kokonaistyöllisyys kasvoi

voimakkaimmin, nousee aluekomponentti merkittävimmäksi kasvuun vaikuttaneeksi

tekijäksi. Kyseisinä nopean kasvun vuosina 1995–2000 korkean teknologian

kokonaistyöllisyys lisääntyi vuosittain keskimäärin 16 prosenttia, josta

aluekomponentin osuus oli 7 prosenttia. Suhdannekomponentin vastaava osuus

samalta aikaväliltä oli 2,2 prosenttia ja toimialakomponentin 6,9 prosenttia. Toisaalta

aluekomponentti on ollut merkittävin osatekijä myös aikavälillä 2001–2010

tapahtuneeseen korkean teknologian kokonaistyöllisyyden supistumiseen. Tuolloin

työllisyys laski vuosittain keskimäärin 0,8 prosenttia. Jos toimialan työllisyys olisi

noudattanut kansallisia työllisyyden suhdanteita, olisi se kasvanut vuosittain

keskimäärin 0,8 prosenttia. Toimiala- ja aluekomponentin negatiivinen vaikutus

aiheutti kuitenkin kokonaistyöllisyyden laskun (toimialakomponentti -0,3 prosenttia ja

aluekomponentti -1,3 prosenttia).

Vuodesta 1995 vuoteen 2010 korkean teknologian työllisyys kasvoi kaiken kaikkiaan

noin 5 500 työntekijällä. Huippuvuonna 1999 työntekijämäärän lisäys oli lähes 3 800

työntekijää, josta aluekomponentin vaikutus oli 2 900 työntekijää. Suurin pudotus

työntekijämäärissä tapahtui vuonna 2010, jolloin korkean teknologian työllisyys laski

reilulla 1 100 työntekijällä. Keskimääräinen vuosittainen työllisyyden lisäys on ollut

tarkasteluaikavälillä 344 työntekijää. Tarkasteltaessa eroa Pohjois-Pohjanmaan

korkean teknologian toimialojen todellisen työpaikkamuutoksen ja oletetun, toimialan

kansallista kehitystä seuraavan muutoksen välillä (niin kutsuttu total shift), on

maakunnassa vuonna 2010 ollut vajaat 1 300 korkean teknologian työpaikkaa

enemmän kuin kansallinen toimialan työllisyyskehitys tarkasteluaikavälillä

edellyttäisi. Vuosittainen korkean teknologian työllisyysmuutos työntekijämäärissä

mitattuna on esitetty kuviossa 26.

55

Kuvio 26. Korkean teknologian työllisyysmuutokset osatekijöittäin 1995–2010.

-3000

-2000

-1000

0

1000

2000

3000

4000

5000

1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

Työ

nte

kij

ää

Suhdannekomponentti Toimialakomponentti Aluekomponentti

56

6 JOHTOPÄÄTÖKSET

Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitettiin korkean teknologian toimialan

aluetaloudellisia vaikutuksia Pohjois-Pohjanmaalla vuosina 1995, 2002 ja 2010.

Vaikutuksia tutkittiin panos-tuotosmenetelmän avulla. Tarkoituksena oli selvittää,

kuinka suuret tuotanto- ja työllisyysvaikutukset korkean teknologian sektori synnyttää

maakuntaan. Erityistä huomiota kiinnitettiin siihen, mille toimialoille tuotanto- ja

työllisyysvaikutukset kohdistuivat voimakkaimmin sekä siihen, miten kyseiset

vaikutukset ovat muuttuneet kolmen tarkasteluvuoden välillä. Panos-tuotosanalyysin

lisäksi tutkimuksessa hyödynnettiin shift-share -analyysia korkean teknologian

työllisyydessä tapahtuneiden muutosten taustalla olevien syiden tarkasteluun.

Varsinaisten tutkimuskysymysten lisäksi työssä syvennyttiin tarkastelemaan myös

korkean teknologian toimialasektorin kehitystä Pohjois-Pohjanmaalla sekä

esittelemään maakunnan toimialarakennetta ja sen erikoistumista.

Tutkimuksen perusteella Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian toimialasektorin

työllisyys kasvoi voimakkaasti 1990-luvun alusta 2000-luvun alkuun. Kasvu oli

pitkälti seurausta Oulun seudun vetovoimasta korkean teknologian yrityksiä kohtaan

sekä Nokian menestyksestä kansainvälisillä matkapuhelinmarkkinoilla. 2000-luvun

kuluessa Nokian asema johtavana matkapuhelinten valmistajana alkoi kuitenkin

horjua, mikä näkyi myös Pohjois-Pohjanmaan korkean teknologian työllisyyden

supistumisena. Toimialasektorin sisällä huomionarvoista on ollut

teknologiaintensiivisten palveluiden roolin korostuminen suhteessa

teknologiaintensiiviseen valmistukseen. Korkean teknologian toimialoja

kohdanneesta rakennemuutoksesta huolimatta maakunta on säilyttänyt asemansa

vahvana korkean teknologian keskittymänä, sillä maakunnassa oli edelleen vuonna

2012 enemmän korkean teknologian työllisiä kuin koko maassa keskimäärin. Vahvan

elektroniikkasektorin lisäksi maakunnalle tärkeitä toimialoja ovat olleet erilaiset

palvelut, metallien valmistus ja rakentaminen.

Shift-share -analyysin perusteella merkittävin vaikutus Pohjois-Pohjanmaan korkean

teknologian toimialasektorin työllisyyden muutoksiin aikavälillä 1995–2010 on ollut

kansallisella toimialarakenteen kehityksellä. Muutoksiin on vaikuttanut voimakkaasti

myös maakunnan oma dynamiikka. Se selittää erityisesti 1990-luvun lopulla korkean

57

teknologian työllisyydessä tapahtuneita rajuja heilahteluita. Toisaalta alueen oman

dynamiikan vaikutus nousee merkittävimmäksi selittäväksi tekijäksi myös silloin, kun

tarkastellaan vuosina 2001–2010 tapahtunutta korkean teknologian

kokonaistyöllisyyden supistumista.

Panos-tuotosanalyysissa korkean teknologian Pohjois-Pohjanmaalle synnyttämien

tuotanto- ja työllisyysvaikutusten selvittämisessä hyödynnettiin HEM-menetelmää.

Menetelmän avulla simuloitiin hypoteettinen tilanne, jossa Pohjois-Pohjanmaan

panos-tuotostaulu esiintyi ilman korkean teknologian toimialoja. Vertaamalla

alkuperäisiä kokonaistuotantoja uusiin HEM-menetelmällä johdettuihin

kokonaistuotantoihin, pystyttiin laskemaan korkean teknologian taakse- ja eteenpäin

suuntautuva kokonaistuotantovaikutus maakuntaan.

Saatujen tulosten perusteella korkean teknologian sektori on synnyttänyt merkittävät

tuotanto- ja työllisyysvaikutukset Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kaikkina

tarkasteluvuosina. Tuotantovaikutukset kasvoivat voimakkaasti erityisesti vuosien

1995 ja 2002 välillä. Vuodesta 2002 vuoteen 2010 tuotantovaikutukset niin ikään

kasvoivat, mutta vain maltillisesti. Myös työllisyysvaikutusten osalta kasvu oli

merkittävää vuosien 1995 ja 2002 välillä. Vastoin kuin tuotantovaikutukset, korkean

teknologian maakuntaan synnyttämät työllisyysvaikutukset kuitenkin tippuivat

vuoteen 2010 tultaessa. Tämä oli pitkälti seurausta työpanoskertoimissa tapahtuneista

muutoksista, mutta myös korkean teknologian toimialojen sisäisestä työllisyyden

supistumisesta. Sekä tuotanto- että työllisyysvaikutukset kohdistuivat kaikkina

kolmena tarkasteluvuotena voimakkaimmin sähköteknisten tuotteiden valmistukseen,

liike-elämän palveluihin, kuljetukseen, kauppaan ja rakentamiseen.

Merkittävää tulosten vertailussa oli erityisesti se, että välillisten tuotanto- ja

työllisyysvaikutusten suhteellinen osuus kokonaisvaikutuksista kasvoi kaikkina

tarkasteluvuosina. Välillisten vaikutusten suhteellinen kasvu kertoo maakunnan

toimialojen keskinäisten riippuvuuksien voimistumisesta sekä tuotantoketjujen

monipuolistumisesta. Tulkintaa tukee myös työllisyydelle lasketut

kerrannaisvaikutusten kertoimet, jotka kasvoivat jokaisena tarkasteluvuonna.

Huomionarvoista tulosten vertailussa oli myös se, että korkean teknologian

aluetalouteen synnyttämät työllisyysvaikutukset kohdistuivat kasvavassa määrin yhä

58

voimakkaammin palvelusektorille kuin teollisuuteen. Myös rakentamisen osuus

kokonaistyöllisyysvaikutuksista kasvoi kaikkina tarkasteluvuosina.

Viime vuosina korkean teknologian sektorilla tapahtunut äkillinen rakennemuutos on

koetellut erityisen voimakkaasti elektroniikkateollisuuteen nojannutta Pohjois-

Pohjanmaata. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella korkean teknologian toimiala

on kuitenkin edelleen merkittävä tuotantoa ja työllisyyttä luova tekijä maakunnassa,

vaikkakin sen merkittävyys on toimialan huippuvuosiin verrattuna laskenut. Tilastojen

perusteella korkean teknologian toimialalla palveluiden rooli on kasvattanut

merkitystään vuosi vuodelta. Tärkeä kysymys tulee olemaan, pystyykö pitkään

korkean teknologian valmistukseen erikoistunut Pohjois-Pohjanmaa sopeutumaan

tähän muutokseen ja säilyttämään asemansa tärkeänä korkean teknologian

keskittymänä.

59

LÄHTEET

Ahokangas, P., Hyry, M., Räsänen, P. & Warsta, J. (1999a). Pohjois-Pohjanmaan

kehittäminen tietoteollisuusmaakuntana. Oulu-ilmiöstä Pohjois-

Pohjanmaa -ilmiöön. Oulun yliopiston taloustieteen osaston raportteja nro 40.

Oulun yliopisto.

Ahokangas, P., Hyry, M. & Räsänen, P. (1999b). Small Technology-based Firms in a

Fast-growing Regional Cluster. New England Journal of Entrepreneurship 2(1),

19–25.

Armstrong, H. & Taylor, J. (2000). Regional Economics and Policy (3. Painos).

Oxford: Blackwell Publishers.

Erkkilä, J., Simonen, J. & Svento, R. (2000). Regional Effects of the High Technology

Industry in Finland. Taloustieteiden tiedekunta. No. 42. Taloustieteiden tiedekunta,

Oulun yliopisto.

Eurostat (2011). Science, technology and innovation in Europe. Publications Office of

the European Union, Luxembourg.

Herala, J. (2016). Korkean teknologian aluetaloudelliset vaikutukset Pohjois-

Pohjanmaalla. Pro gradu -tutkielma. Oulun yliopisto, Oulu.

Hyry, M. (2004). Industrial growth and development in Northern Finland: The case of

Oulu 1970–2002. Akateeminen väitöskirja. Coventry Business School, Coventry

University.

Jacobs, J. (1969). The Economy of Cities. Random House, New York.

Koivusalo, M. (2001). Maailman huipulle – Suomen elektroniikan menestystarina.

Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

McCann, P. (2001). Urban and Regional Economics. Oxford: Oxford University

Press.

McCann, P. (2002). Industrial Location Economics. Northampton: Edward Elgar

Publishing.

Nironen, N. (2004). A Theoretical Framework for a High-Tech Based Regional

Development Strategy. Tutkimusraportti 154. Tuotantotalouden osasto.

Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lappeenranta.

Nivalainen, S., Mukkala, K. & Tohmo, T. (2009). Alueellinen kyvykkyys ja sitä

muovaavat tekijät - erityistarkastelussa korkea teknologia ja osaamisintensiiviset

palvelut. Tekesin katsaus 247/2009. Tekes, Helsinki.

Ornston, D. (2014). When the High Road Becomes the Low Road: The Limits of High-

Technology Competition in Finland. Review of Policy Research 31(5), 454–477.

60

Pohjois-Pohjanmaan liitto (2015a). Nettomuutto. Pohjois-Pohjanmaan tilastokatsaus,

Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Pohjois-Pohjanmaan liitto (2015b). Syntyneiden enemmyys. Pohjois-Pohjanmaan

tilastokatsaus, Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Pohjois-Pohjanmaan liitto (2015c). Työttömyysaste. Pohjois-Pohjanmaan

tilastokatsaus, Pohjois-Pohjanmaan liitto.

Simonen, J., Koivumäki, T., Seppänen, V., Sohlo, S. & Svento, R. (2014). What

happened to the growth? – The case of ICT industry in different regions of Finland.

Painossa. International Journal of Entrepreneurship and Small Business.

Simonen, J., Svento, R. & Juutinen, A. (2015). Specialization and diversity as drivers

of economic growth: Evidence from High-Tech industries. Papers in Regional

Science 94(2), 229–247.

Suomen virallinen tilasto (2014a). Tuotanto ja työllisyys maakunnittain 2000–2012.

Tilastokeskus, Helsinki.

Suomen virallinen tilasto (2014b). Tuotanto ja työllisyys maakunnittain 1975–2008.


Suomen virallinen tilasto (2015a). Henkeä kohti laskettuja tunnuslukuja 1975–2014.


Suomen virallinen tilasto (2015b). Korkean teknologian tuote. Tilastokeskus,

Helsinki. Saatavilla: http://www.stat.fi/meta/kas/korkean_teknolo.html. Viitattu:

3.11.2015.

Suomen virallinen tilasto (2015d). Yritysten toimipaikat maakunnittain.


Suomen virallinen tilasto (2015e). Yritysten toimipaikat seutukunnittain.


Suomen virallinen tilasto (2015f). Yritys- ja toimipaikkatilastot. Tilastokeskus,

Helsinki.

Suomen virallinen tilasto (2015g). Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain

1980–2014. Tilastokeskus, Helsinki.

Suomen virallinen tilasto (2015h). Väestö työmarkkina-aseman, sukupuolen ja iän (5-

v.) mukaan. Tilastokeskus, Helsinki.

korkean teknologian aluetaloudelliset vaikutukset pohjois-pohjanmaalla

Documents