korvat kuntoon lääkärin kiertueella

Korvat Kuntoonlääkärin kiertueella

PIR

KA

NM

AA

TerveSairaanhoitopiirin lehti pirkanmaalaisille 1/2014

Tays KesKussairaalaan nousee uusi E-rakennus

seepraKalaT auttavat syöpälapsia

Maskista helpotusta uniapneaan

Vapaus valita

Tämän vuoden alusta potilaalla on ollut mahdollisuus valita erikoissairaanhoidossa hoitopaikkansa. Valin-ta tehdään yhteisymmärryksessä lähettävän lääkärin kanssa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin teettämän tut-

kimuksen mukaan suomalaiset eivät juurikaan tiedä valinnan-vapaudesta. Hieman yli puolet oli kuullut asiasta. Lopuille ky-selyyn vastanneista asia oli tuntematon, puhumattakaan, että heillä olisi riittävästi tietoa valinnan tueksi.

Sairaanhoitopiiri on lähtenyt siitä, että jos on olemassa laki hoitopaikan valinnanvapaudes-ta, asiasta on myös kerrottava. Siksi olemme avanneet verk-kosivun www.valinnanvapaus.fi, josta voi hakea lisätietoa. Kun asia on tuttu, se todennäköi-sesti tulee puheeksi myös lää-kärin vastaanotolla.

Valinnanvapaudesta kertomisen on epäilty aiheuttavan pal-velujen turhaa kysyntää tai hoitokäytäntöjen löystymis-tä. Huolissaan asiasta toki voi olla, mutta pitää luot-taa myös potilaan omaan arviointiin. Tutkimuksen mukaan erityisesti ne, joilla on kokemusta ter-veyspalveluista, ovat halukkaimpia käyttämään valinnanvapautta. Käytännössä tämä tarkoittaa vanhempia ihmisiä – ei niinkään nuoria.

Valinnanvapaus on mahdollisuus kansalaisille. Se myös pakottaa palveluntuottajat toi-mimaan entistä potilaslähtöisem-min. Parhaimmillaan valinnanva-paus tuo sairaaloiden välille ter-vettä kilpailua ja parantaa samal-la toiminnan tuottavuutta. Tämä puolestaan turvaa sen, että yhä useampi suomalainen saa hy-vää hoitoa voimavaroilla, joita yhteiskunta tähän tarkoitukseen osoittaa.

rauno IhalainenSairaanhoitopiirin johtaja

valinnanvapaus tuo sairaaloidEn välillE tErvEttä kilpailua.

Sairaanhoitopiirin lehti pirkanmaalaisille

PIR

KA

NM

AA

Terve

Julkaisija: Pirkanmaan sairaanhoitopiiri PL 2000, 33521Tampere, p. 03 311 611

Päätoimittaja: Viestintäpäällikkö Elina Kinnunen p. 03 3116 [email protected]

Toimitus/ulkoasu: Viestintätoimisto I-print | plus Kansikuva:Matti Hautalahti

Paino:Lönnberg Painot Oy

Painos: 324.900 kpl

ISSN-L 1798-5064ISSN 1798-5064Verkkojulkaisun ISSN 1798-5102

1/2014

Pääkirjoitus

Terve PirkanmaaTerve Pirkanmaa kertoo sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista elämän eri käännekohdissa. Leh-teä julkaisee Pirkanmaan sairaan-hoitopiiri. Sairaanhoitopiiri tuot-taa noin miljoonalle suomalaisel-le vaativan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palveluja ja luo edellytyksiä terveystieteel-liselle tutkimukselle ja koulutuk-selle. Toiminta perustuu eettisiin periaatteisiin, joita ovat hyvä hoi-to, ihmisen kunnioittaminen, osaa-misen arvostaminen ja yhteiskun-tavastuullisuus. Työ on kiteytetty tunnukseen Elämän tähden.

Lehti ilmestyy kahdesti vuodessa ja jaetaan jokaiseen talouteen Pirkanmaalla ja sen lähialueilla.

416

12

18

19

20

24

TeeMA Tays uudistamisohjelma 2020E-rakennus aloittaa Taysin uudistamisohjelman. Vanhan O-rakennuksen tilalle rakentuvat infektio- ja munuais- sairauksien toimitilat. Uusi E-rakennus kokoaa monta palvelupistettä yhteen paikkaan.

ReportaasiValkeakosken aluesairaala jalkautti korvapoliklinikan terveyskeskuksiin.

UniapneaMaski helpottaa oloa.

Mitä nyt?Reijo Laaksonen tutkiisepelvaltimotautia.

Uusi kysely tuo potilaidenkokemukset esiin.

AsiantuntijaOlli Lohi uskoo, että seeprakalat voivat auttaa syöpälapsia.

TähdellistäKrista Lähteenmäki vaaliiterveyttä ammatin tähden.

10ValinnanvapausVammalan aluesairaala oli Seija Yli-Sipilälle paras mahdollinen jatkohoitopaikka.

2 Terve Pirkanmaa 1 • 2014 3Terve Pirkanmaa 1 • 2014

)) Sami Taivainen koki Tays Sydänsairaalassa lämpöä, iloa ja välittämistä, vaikka tilanne ei ollut helppo. Sydänsairaalaan hakeutuu potilaita ympäri Suomea nyt, kun potilailla on mahdollisuus valita erikoissairaanhoidon hoitopaikkansa. TEKSTI Anne Kohtala | KUVAT Matti Hautalahti

Kun tamperelainen Sami Taivainen sai lähetteen aortan korjausleikkauk-seen Tays Sydänsairaa-laan kesällä 2013, hänet yllätti pelko.

– Olin hiljattain menettänyt äitini ja jostain syystä jouduin törmäyskurssille leikkauksen kanssa. Alkoi jäytää ajatus, että mitä jos se ei onnistukaan.

Taivainen myönsi pelkonsa avoimesti niin itselleen kuin hoitohenkilökunnal-le ja sai apua.

– Kun olin käynyt tutustumassa ihmi-siin ja paikkoihin, tuli helpotuksen tun-ne. Lääkärit ja hoitajat kuuntelivat aidos-ti ja osoittivat, että kaltaisiani on hoidet-tu onnistuneesti ennenkin. Vakuutuin, että minua hoitavat ammattilaiset, Tai-vainen kiittää.

Taivaisen aorttaläpän vuoto oli syn-nynnäinen vika, joka paheni vähitel-

len. Sydämessä havaittiin sivuääniä en-simmäisen kerran armeija-aikana, mut-ta leikkaushoito tuli ajankohtaiseksi vas-ta 42-vuotiaana. Taivainen kertoo, että olossaan hän ei vaivaa ole vuosien mit-taan juuri huomannut.

– Töissä olen pystynyt käymään nor-maalisti ja muutenkaan olo ei ole ollut mitenkään huono. Ehkä olin tottunut sii-hen, että hengästyn helposti ja olen hiu-kan väsynyt ja voimaton, hän miettii.

Aortan korjausleikkaus onnistui hy-vin, mutta toipuminen ei sittenkään alka-nut aivan käsikirjoituksen mukaan. Vii-den päivän jälkeen jouduttiin tekemään uusi leikkaus, kun sydänpussiin oli ker-tynyt nestettä.

– Oli todella avuton olo, kun kuntoutu-minen oli aloitettava alusta. Yksin en oli-si jaksanut, mutta taas oli vieressä ihmi-siä, jotka kuuntelivat. Osastolla oli tur-vallinen ja helppo olla, lämmin tunnel-

uusi alku Sydänsairaalasta

ma ja äitihahmoja, jotka eivät vain siir-relleet sänkyjä, vaan katsoivat myös, että tyyny on hyvin, mies kuvaa.

Hoitoketju paremmaksi

Tays Sydänsairaalan tyytyväisyysmit-tauksissa yli 97 prosenttia potilaista on Taivaisen tapaan kokenut hoidon ja pal-velun hyväksi tai kiitettäväksi. Tulevai-suudessa potilaiden odotuksiin voidaan vastata nykyistäkin paremmin, sillä Tays Keskussairaalan alueen ytimeen on suunnitteilla uusi sairaalarakennus. Täl-lä hetkellä Sydänsairaalan toimintaa on monessa eri paikassa sairaala-alueella.

Rakennushankkeesta Sydänkeskus Oy:n puolesta vastaava ylilääkäri Timo Porkkala kertoo, että tulevaisuudessa koko hoitoketju voidaan järjestellä uu-delleen puhtaalta pöydältä.

– Hoito voidaan suunnitella potilaan ympärille siten, että voimavaroja sääs-

4 TErVE PIrKANMAA 1 • 2014

Samin hoitopolku

1992: Sami Taivaisen sydä-messä kuultiin sivuääniä ensimmäisen kerran varus-kuntasairaalassa. Se jäi kuitenkin vielä sivuseikaksi, kun samalla löytyi munuais-ten vajaatoiminta.

1995: Taivainen sai elin- siirtona uuden munuaisen.

1995–2010: Hän kävi sään-nöllisesti kontrollikäynneil-lä sisätautien poliklinikalla Taysissa ja aina kuunneltiin myös sydäntä.

2010: Taivainen sai lähet-teen tarkempiin tutkimuk-siin Tays Sydänsairaalaan, jossa selvisi sivuäänien syy: synnynnäinen aorttaläpän vuoto.

2013, kesäkuu: Vuosien mittaan laajentunut vuoto eteni siihen pisteeseen, et-tä lääkäri määräsi hänet kii-reettömänä potilaana leik-kausjonoon.

2013, lokakuu: Taivaiselle tehtiin aortan korjausleik-kaus 42-vuotiaana. Hän viet-ti sairaalassa reilut kolme viikkoa leikkauksen jälkeen.

2014, maaliskuu: Taivainen on toipunut hyvin, pystyy liikkumaan normaaliin ta-paan ja on valmis palaa-maan työhönsä myyjänä.

Uudistamisohjelma 2020

onnEksi oli viErEssä

ihMisiä, jotka

kuuntElivat.

tetään. Muun muassa potilassiirrot talon sisällä vähenevät ja lyhenevät sekä hen-kilökunnan moniammatillinen tiimityö tehostuu, Porkkala sanoo.

Tilaa kaipaa erityisesti ahtaaksi käy-nyt poliklinikka. Uuden sairaalan raken-tamisella on tarkoitus varautua myös tu-levaisuuteen: kun hoidot kehittyvät ja väestö ikääntyy, potilasmäärät kasvavat.

Porkkala uskoo, että Tays Sydänsai-raalaan hakeutuu potilaita myös muual-ta Suomesta ja jopa ulkomailta nyt, kun potilailla on mahdollisuus valita erikois-sairaanhoidon hoitopaikkansa.

– Valinnanvapauden laajentuessa 2014 alusta tavoitteemme oli, että hoito-jonot olisi valtaosin purettu. Tällä hetkel-lä esimerkiksi läppäviasta ja rytmihäiri-öistä kärsivät potilaat voidaankin hoi-taa jonottamatta. Samoin avosydänleik-kauksiin pääsee nopeasti.

Sairaalalla on siis aidosti mahdollisuus ottaa vastaan valinnanvapauspotilaita, josta hyötyvät myös pirkanmaalaiset.

– Iso potilasmäärä mahdollistaa eri-koisalojen kehittämisen Suomessa. Mitä enemmän on potilaita, sitä paremmat ovat sairaalan mahdollisuudet tarjota yhä parempaa hoitoa ja hoidon jälkeistä elämää kaikille.

Uuden Tays Sydänsairaalan raken-nuksen suunnittelu on käynnistynyt ja rakentamisaikataulu tarkentuu kevään aikana.

www. sydansairaala.fi

Terve Pirkanmaa 1 • 2014 5Terve Pirkanmaa 1 • 20144

)) Vanhat seinät laitetaan myös henkisesti nurin, kun munuaistautien osastot ja poliklinikka muut tavat uuden Erakennuksen munuais yksikköön parin vuoden kuluttua. TEKSTI Anne Kohtala | KUVAT Matti Hautalahti

Tilaa. Lisää käytännöllistä tilaa. Se on Keskussairaalan Z5-raken-nuksessa toimivan dialyysiosas-ton potilaiden ja henkilökunnan yhteinen pitkäaikainen toive.

Dialyysi on toiminut nykyi-sissä ”tilapäistiloissa” hoitajien vanhassa hen-kilöstöasuntolassa vuodesta 1980. Lisäksi hoi-tojen määrä on 20 vuoden aikana viisinkertais-tunut sairaanhoitopiirin alueella.

Niinpä E-rakennuksen rakentaminen aika-taulutettiin kiireiseksi hankkeeksi Tays Kes-kussairaalan uudistamisohjelmassa. Munuais-yksikön ja infektiotautien rakennusta rakenne-taan jo sairaala-alueen keskellä vanhan O-ra-kennuksen paikalla, ja sen on määrä valmistua loppuvuodesta 2015.

Omatoimista dialyysiä

Jos nykyiset tilat ovat sokkeloiset, uudet edus-tavat toista ääripäätä. Sinne rakentuu dialyy-

sipotilaille kuuden hengen avaria huoneita, joissa hoitajalla on yhdellä silmäyksellä nä-köyhteys kaikkiin potilaisiin.

Osastonylilääkäri Heikki Sahan mukaan ajatus on, että huoneissa työskentelee joko yksi tai useampi hoitaja sen mukaan, miten omatoimisia ja hyväkuntoisia potilaat ovat. Näin potilasturvallisuus paranee ja samalla hoitotyö tehostuu.

– Potilaiden omatoimisuus on ollut jo pit-kään keskeinen periaate hoitotyössä. Kun po-tilas osallistuu itse dialyysin toteuttamiseen, hän hoitaa itseään hyvin myös hoitojen välil-lä, Saha sanoo.

Uusiin tiloihin rakentuva dialyysikios ki kan-nustaa potilaita ottamaan vastuuta sairaudes-taan. Se on tarkoitettu potilaille, jotka voivat käydä munuaisyksikössä dialyysihoidossa täy-sin omatoimisesti.

Saha korostaa, että vaikka uutta rakenne-taan, tavoitteena ei ole luksus, vaan laadukas

TAMPeReeN ylIoPIsTollIsessA sAI-

RAAlAssA uudistetaan toimintamal-leja ja tiloja. Sen avulla varaudutaan muun muassa hoidon tarpeen, hoi-tomahdollisuuksien ja potilaan valin-nanvapauden lisääntymiseen.

Uudistuksen keskeisenä periaattee-na on tutkia ja hoitaa tiettyjen saira-uksien tai vammojen potilaat yhdes-sä yksikössä aina hoitoon tulosta ko-tiutukseen saakka mahdollisimman sujuvasti ja kustannustehokkaasti.

Tavoitteena on turvata potilaille kor-keatasoiset palvelut, mutta myös muodostaa Pirkanmaasta vahva eri-koissairaanhoidon palvelutuotan-non keskus.

Tiloja on tarpeen uudistaa, jotta ne vastaisivat tulevaisuuden vaatimuk-sia. Parhaillaan rakennetaan Keskus-sairaalaan uutta E-rakennusta sekä Pitkäniemen sairaalaan kehitysvam-maisten vaativan hoidon yksikköä ja ravintokeskusta. Ne valmistuvat tä-män vuoden aikana.

Lisäksi Keskussairaalan etupihal-le on suunniteltu uusia tiloja muun muassa lasten, nuorten, synnyttäji-en, tuki- ja liikuntaelimistön sairauk-sista kärsivien potilaiden sekä veri-suonikirurgian ja toimenpideradio-logian tarpeisiin. Niiden rakentami-sesta päätetään myöhemmin.

www.pshp.fi/uudistamisohjelma


Tays uudistuu

Munuaistauteja hoitavat yksiköt

yHTeen

Tamperelainen Jari Raittinen on käynyt dialyysihoidossa kymmenen vuotta kolme kertaa viikossa. Hän on tyytyväinen hoitoon, mutta ihmettelee, miten Merja Eikkula ja muut sairaanhoitajat selviytyvät päivittäin vanhan talon sokkeloisissa tiloissa.

Uudet tilat tulevat todel-la tarpeeseen, kiittää Keskus-sairaalassa yli 30 vuotta mu-nuaispotilaita hoitanut perus-hoitaja Sirpa Helin.




osAsTolle Tulee 20 potilaspaik-kaa ja 18 huonetta. Huoneista yhdek-sän on käytävään nähden alipainei-sia ilmaeristyshuoneita, joihin on toinen sisäänkäynti ulkoa luhtikäy-tävästä. Sitä kautta pitkään eristyk-sissä oleva potilas voi päästä myös ulkoilemaan, jos kunto sallii.

– Esimerkiksi jos potilaan taudin-aiheuttajamikrobi on aiemmin tun-tematon eikä tartuntatapa ole vielä selvinnyt, on potilasta hoidettava il-maeristyksessä. Ilmaeristystä tarvi-taan myös keuhkotuberkuloosin ja monien rokkotautien hoidossa, ker-too osastonylilääkäri Jaana Syrjä-nen.

Syrjänen korostaa, että on oleellis-ta varautua tulevaisuuden eristystar-peita ja infektioturvallisuutta ajatel-len: viime vuosien aikana on todettu useita uusia, aiemmin tuntemattomia infektiotauteja, kuten lintuinfluens-sa, SARS ja uusi koronavirus, ja näin asia tulee olemaan jatkossakin.

Infektio-osasto muuttaa tiloihin Hatanpään sairaalasta vanhan kul-kutautisairaalan tiloista ja polikli-nikka Tays Keskussairaalan A-raken-nuksesta.

– Näin myös hoitoketju poliklini-kalta osastolle ja tarpeen tullen te-hohoitoon sujuu ilman jatkuvaa am-bulanssirallia, Syrjänen kiittää.

Infektioyksikköön ilmaeristyshuoneita

hoito kasvavalle dialyysipotilaiden jou-kolle.

– Saamme hyvät uudet dialyysivesijär-jestelmät ja toiminnan pohjalta suunni-tellut tilat. Kun potilaiden yksityisyys ei kuuden hengen huoneissa toteudu, otam-me sen huomioon käytännön järjestelyis-sä esimerkiksi ajoittamalla lääkärikierrot ennen tai jälkeen hoitojen, Saha lupaa.

yhteiseen munuaisyksikköön

Samalla, kun dialyysi saa uudet tilat E-ra-kennuksesta, sinne muuttavat sairaalan muutkin munuaistauteja hoitavat yksi-köt. Ne toimivat nyt hajallaan ja kaukana

toisistaan: munuaispoliklinikka A-raken-nuksessa, vuodeosasto B-rakennuksessa ja eristysdialyysi D-rakennuksessa.

Uusissa tiloissa kaikki munuaistauteja hoitavat yksiköt sulautuvat yhteen, ja tar-koitus on, että vanhat seinät eivät seuraa edes henkisesti mukana.

Uusissa tiloissa työskentelee noin sata työntekijää. Myös käyttäjien mielipiteitä on kuultu suunnittelun joka vaiheessa.

– Monesti toimitaan niin, että ensin ra-kennetaan tilat ja vasta sitten järjestel-lään niihin toiminta. Nyt olemme saaneet koko uudistamisohjelmassa toimia päin-vastaisessa järjestyksessä, Saha kiittää.

tavoittEEna Ei olE luksus,

vaan laadukashoito.

PITKäNIeMeN sAIRAAlAssA kat-sotaan jo ensimmäisten rakennus-työmaiden suuntaan toiveikkaasti. Ravintokeskuksen ja kehitysvam-maisten vaativan hoidon yksikön uudisrakennusten on määrä olla muuttovalmiina vuoden 2014 lop-puun mennessä.

Asukkaat sinne muuttavat Yli-seltä, jossa kehitysvammaisten hoiva- ja kuntoutuspalvelut loppu-vat asteittain muutamien vuosien kuluessa.

Samalla odotellaan historialli-sen sairaala-alueen uuden yleis-suunnitelman ja asemakaavan val-mistumista.

Kehitys- vammahuolto Pitkäniemeen

Osastonylilääkäri Heikki Saha, apulaisylilääkäri Satu Mäkelä ja osastonhoitaja Johanna Mörö ovat teh-neet uuden munuaisyksikön suunnitelmaa yhteisvoimin kymmenen vuotta.

)) Infektiotaudit saavat uudet tilat joulukuussa 2015 valmistuvan Erakennuksen kolmannesta kerroksesta.

Infektiosairaanhoi-taja Leena Anttilan ja osastonylilääkäri Jaa-na Syrjäsen vastaanot-tohuoneet muuttavat sisätautien poliklinikal-ta infektio-osaston yhteyteen, kun uusi rakennus valmistuu.


Vaikka hoitopaikan vapaa valin-ta ei koske päivystystä, potilas voi yleensä vaikuttaa jatkohoitopaik-kaansa. Yli-Sipilälle ehdotettiin Tay-sin päivystyksen jälkeen jatkohoito-paikkaa Vammalan aluesairaalas-ta. Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuuluva potilas oli tyytyväinen, sil-lä Vammala sijaitsee huomattavasti lähempänä hänen kotiaan.

– Ajattelin heti, että tämäkin on nyt sitä valinnanvapautta, mistä lehdessäkin on kerrottu.

Uusi yritys vammalassaYli-Sipilän hoitojakso kesti Vamma-lan aluesairaalassa melkein viikon. Hän kehuu hoitohenkilökunnan ammattitaitoa ja ystävällisyyttä.

– Olihan se kokemus, kun jaoin valvontahuoneen kolmen miehen kanssa. Ei se minua haitannut, sillä verhoilla sai sopivasti yksityisyyt-tä. Huonekaverini olivat sellaisia vanhempia herrasmiehiä, reipas-

otteinen entinen maatalon emäntä muistelee.

Tänä vuonna 77 vuotta täyttävä Yli-Sipilä ei ole tarvinnut tähän men-nessä kovinkaan paljon terveyden-huollon palveluja. Hän luottaa suo-malaisen terveydenhuoltojärjestel-män toimivuuteen. Kun jokainen voi valita hoitopaikkansa, se vahvistaa laadukasta hoitoa antavien yksiköi-den asemaa. Hyvä hoitokokemus puhuu aina puolestaan.

Tervehtynyt Yli-Sipilä odottelee kevättä iloisin mielin. Sairauskoh-tauksen takia keskeytynyt mummu-kokous aiotaan uusia tällä kertaa Vammalassa, joka on naisten lap-suudenpitäjä.

– Kiertelemme yhdessä hautaus-maalla tervehtimässä vanhoja tuttu-ja ja muistelemme menneitä. Sitten syömme juhlallisesti kolmen ruo-kalajin päivällisen ja parannamme maailmaa keskusteluissamme, hän suunnittelee tulevaa.

Huittisissa asuva Sei-ja Yli-Sipilä sai sai-rauskohtauksen abi-turienttien penkka-ripäivänä, kun hän oli mummukokouk-

sessa Tampereella. Lapsuudenaikais-ten ystävien kanssa keskustaan ta-paamiseen kiiruhtanut nainen huo-masi olonsa heikkenevän askel aske-leelta.

– Olin siivonnut koko edellisen päivän niin kovasti, että voimat oli-vat menneet huomaamattani. Kun is-tuuduimme kahvilaan lepäämään, sain sairauskohtauksen, hän muis-telee.

Onneksi mummukokouksen osallistujissa oli peräti kolme entistä sairaanhoitajaa. He ot-tivat ohjat käsiinsä ja Yli-Si-pilä oli nopeasti ambu-lanssissa matkalla kohti sairaalaa.

Mummukokous katkesi ambulanssiin

)) Seija YliSipilä matkasi penkkareiden aikaan kohti Taysia kuunnellen, kuinka karkit ropisivat ambulanssin katolla. TEKSTI outi Myllymäki | KUVA Matti Hautalahti

hyvä hoitokokEMus puhuu aina puolEstaan. VAMMAlAN AluesAIRAAlAN pal-

veluja käytti vuonna 2013 noin joka kymmenes huittislainen. Sastamalan 11 798 potilaan jälkeen Huittinen on toiseksi suurin käyttäjä 1 115 potilas-määrällään. Kolmantena on Hämeen-kyrö 1 040 potilaalla.

Satakunnan sairaanhoitopiiriin kuu-luvan Huittisten perusturvajohtaja Kristiina Piirala kertoo, että heiltä on perinteisesti haettu Vammalan alue-sairaalasta hoitoa.

– Vammalaan väkeä vetää hoitoon sen läheisyys. Huittisista on Vamma-laan matkaa 25 kilometriä eli reilusti puolet vähemmän kuin Poriin.

Tänä vuonna voimaan astunut valin-nanvapaus laajentaa suomalaisten oi-keutta valita terveydenhuollon hoito-paikka. Piirala ei usko, että huittislais-ten kohdalla tilanne suuresti muuttuu.

– Huittislaisilla on jo pitkään ol-lut valinnanvapaus, sillä meillä on so-pimukset Varsinais-Suomen sairaan-hoitopiirin kanssa TYKS:n ja Loimaan aluesairaalan käytöstä. Lisäksi lääkärit voivat miettiä tapauskohtaisesti, mis-sä potilas saa parhaan hoidon ja mis-sä ovat lyhimmät jonot.

Vammalassa hoitoa yli tuhannelle huittislaiselle

Sairauskohtauksestatervehtynyt Seija Yli- Sipilä odottelee kevättä iloisin mielin.

Valinnanvapaus

www.valinnanvapaus.fi

Elämäsi valinnatNyt voit valita erikoissairaanhoitosi mistä tahansa suomalaisesta julkisesta sairaalasta. Ota asia puheeksi lähettävän lääkärisi kanssa. Lue lisää www.valinnanvapaus.fi


Valkeakosken aluesairaalan korva-, nenä- ja kurkkutau-tien poliklinikan ylilääkä-ri Juha Erkinheimo saa tä-nään päättää aamupäivän korvavastaanot-

tonsa Lempäälän terveyskes-kuksessa halaukseen. Pie-nestä pitäen hänen vas-taanotollaan käynyt Anu Tähtinen on tyytyväi-nen hoitoon.

– Anulla on ollut putket korvissa pikku-lapsesta lähtien. Aina tietyin väliajoin ne irtoa-vat ja olemme tulleet aika tutuiksi Juhan kanssa, kertoo äiti Arja Tähtinen.

Erkinheimo ottaa vastaan erikoissairaan-hoidon potilaita Lempäälän ja Akaan ter-veyskeskuksissa säännöllisesti joka kuu-kausi.

Asiakkaat ovat tyytyväisiä, kun heidän ei tarvitse lähteä poliklinikalle Val-

keakoskelle asti, ja vaihtelua maisemanvaihdos tuo myös

lääkärille.– Koskaan ei harmi-

ta, että täytyy hypätä au-toon. Ja potilaita ehdin tavata päivän aikana sa-man verran kuin polikli-

nikkapäivänä Valkeakos-kellakin: seitsemän Lem-

päälässä aamupäivällä ja toiset seitsemän Akaassa ilta-

päivällä.

)) Joskus on kätevämpää, että lääkäri tulee potilaan luo eikä toisinpäin. Juha Erkinheimo jalkauttaa Valkeakosken aluesairaalan korvapoliklinikan Lempäälän ja Akaan terveyskeskuksiin kerran kuussa.TEKSTI Anne Kohtala | KUVAT Matti Hautalahti

KOrvalääKärIkaartaa pihaan

reportaasi

• Ylilääkäri Juha Erkinheimo Valkeakosken aluesairaalasta jalkautuu Lempäälän ja Akaan terveyskeskuksiin kerran kuussa.

• Vastaanotolla käy erikoissai-raanhoidon lähetteellä tulevia korva-, nenä- ja kurkkutautien potilaita.

• Samalla terveyskeskuslääkärit saavat konsultaatioapua erikoislääkäriltä.

kiertävä korvalääkärii

Anu Tähtisen mielestä oli kätevää, kun korvalääkärikäynti osui sopivasti lounastauolle eikä tarvinnut lähteä Lempäälästä Valkeakoskelle asti.


reportaasi

Ilman valkoista takkia

Kiertävästä lääkäristä hyötyvät samal-la terveyskeskuslääkärit ja heidän poti-laansa. Akaassa ennen potilasvastaan-ottoa oveen koputtaa yleislääkäri Leila Perälä, joka toivoo Erkinheimolta apua hankalassa poskionteloasiassa.

Lääkärit katsovat kuvia yhdessä ja päättävät lähettää potilaan kiireellisenä jatkotutkimuksiin.

– Tämä juuri on yhteistyötä parhaim-millaan ja myös koko järjestelyn idea: tuoda erikoissairaanhoito keskelle ter-veyskeskuslääkäreitä. Kun tutustumme kasvokkain, on helpompi toimia yhdessä ja jutella niin kuin lääkärit juttelevat tois-tensa kanssa.

– Arvostan valtavasti näiden yleis-lääkärien osaamista. Itse en pystyisi sa-maan, Erkinheimo kiittää.

Hän itse tekee poliklinikkavastaanot-tojen ohessa parisataa leikkausta vuo-dessa, mutta kulkiessa hänellä eivät ta-kin helmat hulmua. Näin siksi, että hän vihaa valkoista takkia. Se sopii varsin-kin pikkupotilaille: lapset pelkäävät lää-kärintakkia, mutta eivät pääkallopaitaa.

– Minulla on aika suora tapa olla aina oma itseni, ja samalla tapaa potilas on tervetullut vastaanotolleni omana itse-nään. Juuri se tekee tästä työstä värikäs-tä, hän sanoo.

Käytäntöä voisi laajentaa

Kiertävä korvalääkäri oli alun perin Lem-päälän terveyskeskuksen ylilääkärin Jorma Kivekkään ajatus. Kokeilu alkoi nelisen vuotta sitten ja mukaan lähti heti myös Akaa. Erkinheimo tarvitsi vastaan-ottoa varten vain hyvän huoneen, jonka

terveyskeskukset varustelivat erikoislää-kärin tarpeiden mukaisilla tuoleilla ja mikroskoopeilla.

Tällä vastaanotolla tyypillisimpiä vai-voja ovat lasten korvatulehduskierteet ja aikuisten sivuontelotulehdukset. Lisäk-si Erkinheimon vastaanotolla käy pal-jon muun muassa allergiapotilaita, joi-den kanssa suunnitellaan siedätyshoitoa sekä potilaita, joilla on erilaisia raken-teellisia nenäongelmia.

lapsEt pElkäävät lääkärintakkia, Mutta Eivät pääkallopaitaa.

lääkäri tarvitsEE Mukaansa vain hyvät

kädEt sEkä tarkat silMät ja korvat.

Potilaista yleensä noin puolet on ai-kuisia, puolet lapsia. Erkinheimo kertoo, että vaikeinta hänen työssään on päätök-senteko siitä, kuka hyötyy leikkauksesta ja kuka ei.

– Korva on pieni ja pimeä paikka, jo-ten ei sitä ole aina helppo tutkia. Joskus vaiva ei edes oireile fyysisesti ja ehtii ai-heuttaa oppimishäiriöitä tai puheen ke-hityksen viivästymää. Kun sellaista poti-lasta saa autettua, tulee hyvä fiilis.

Kiertävän erikoislääkärin järjestel-mässä Erkinheimo näkee myös laajenta-misen mahdollisuuksia.

– Seuraava luonteva suunta olisi Kan-gasalan terveyskeskus. Ja miksei vastaa-va yhteistyö sopisi myös muille erikoisa-loille. Usein lääkäri tarvitsee mukaan-sa vain hyvät kädet sekä tarkat silmät ja korvat, Erkinheimo sanoo.

Kuusivuotias Renja Lavikko kuulee nyt lääkärin mukaan oikein hyvin, mitä eskariope sanoo. Putket ovat hyvin paikoillaan ja yli-määräiset tukokset poissa.

Miikka-isän sylissä istuva Matlena Bäckman otti lääkärin tutkimukset rauhallisesti. Hän sai putket korviin kesällä ja maaliskuussa edessä on kitarisan poisto.

Yleislääkäri Leila Perälä sai Juha Erkinheimolta apua hankalassa poskionteloasiassa.


)) Nukahteletko television ääreen? Heräätkö yöllä useita kertoja istumaan sängyn reunalle? Kuor saatko ja kat keileeko hengitys? Syynä voi olla uniapnea.TEKSTI Anne Kohtala | KUVA Matti Hautalahti

Merimies Mikko Kos-kinen Vammalas-ta putosi rahtilai-van tikkailta lasti-ruumaan 80-luvun alussa Pohjois-At-

lantilla. Rysähdyksessä vaurioitui aivo-ranka ja murtui useita luita. Muutaman kuukauden sairausloman jälkeen mies kuntoutui kuitenkin niin, että hän pystyi palaamaan työelämään.

– Olin pari vuotta töissä reissuhom-missa mantereella ja työkaverit alkoi-vat valittaa, että kuorsaan. Lisäksi olin loputtoman väsynyt ja sain hengitys-katkoksia. Olo oli kuin jatkuvassa koh-melossa, Koskinen kuvaa.

Samalla mies luki lehdestä artikkelin uniapneasta, tunnisti oireista itsensä ja hakeutui lääkärille.

laihdutus: usein jo viiden ki-lon kevennys lieventää oireita, ja normaalipainoisena unenai-kaiset hengityskatkokset voivat loppua jopa kokonaan.

CPAP-hoito: nuk-kuessa käytettä-vä maski estää hengitysteiden tukkeutumista.

leikkaushoito: joissain tapauksis-sa voivat auttaa kita- ja nielurisojen poisto tai muut hengitysteihin vaikuttavat leik-kaukset.

Hoitoi

oireitai

Koskinen käy unipoliklinikalla Vam-malan aluesairaalassa, jossa alkoi uni- apneapotilaiden hoitajan vastaanotto uutena lähipalveluna vuonna 2013. Vas-taanotolla työskentelee kaksi sairaanhoi-tajaa, Päivi Aarinen ja Merja Tapiolin-na-Mäkelä, jotka ottavat vastaan poti-laita ja jakavat tarvikkeita poliklinikal-la torstaisin.

– Unitutkimukset ja diagnoosit teh-dään ja hoito aloitetaan edelleen lääkä-rin lähetteellä Taysin uniyksikössä Tam-pereella, mutta hoitoa jatketaan meillä. Sastamalan uniapneapotilaat ovat olleet tyytyväisiä, kun heidän ei tarvitse hakea välineitä Taysista asti, Aarinen kertoo.

Maskista apua

Uniapneasta kärsii Suomessa noin 150 000 potilasta. Noin kaksi kolmasosaa potilais-

Maski tuo elämän- laatua

Mikko Koskinen:

• Levoton yöuni, katkeileva kuorsaus ja hengityskatkok-set nukkuessa.

• Tihentynyt virtsaamistarve ja yöhikoilu.

• Suu auki nukkuminen sekä suun ja kurkun kuivuminen.

• Jatkuva väsymys päivällä ja nukahtelu. Vaikeus pysyä hereillä yksitoikkoisissa tilanteissa.

• Ärtyneisyys, keskittymisky-vyn puute, muistamattomuus ja masentuneisuus.

• Aamupäänsärky, alaraajojen turvotukset, korkea verenpai-ne ja sydämen rytmihäiriöt.

• Alentunut sukupuolinen halukkuus tai kyvykkyys.

uniapnEasta kärsii suoMEssa noin 150 000 potilasta.

Uniapnea

ta on ylipainoisia, ja tyypillisin potilas on yli 40-vuotias mies. Tosin uniapneaa voi-vat sairastaa kaikenikäiset miehet ja nai-set sekä myös lapset.

Koskisen uniapnea on tyypiltään kes-kushermostoperäistä ja sen laukaisi onnet-tomuus. Yleisempää on kuitenkin ylähen-gitysteiden tukoksesta johtuva uniapnea. Siinä tyypillisiä riskitekijöitä ylipainon li-säksi ovat rakenteelliset tekijät, kuten ah-das nielu, paksu kaula, suuret nielurisat tai pieni alaleuka.

Hoito ja oireet ovat molemmissa laji-tyypeissä samat, ja useimmat saavat pi-dettyä sairauden taka-alalla CPAP-lait-teen avulla, jota käytetään nukkuessa. Laite puhaltaa huoneilmaa maskin kaut-ta ylähengitysteihin ja estää näin hengi-tysteiden tukkeutumisen.

– Olennaista hoidossa ovat laihdut-

taminen, terveet elämäntavat ja oikean-laisen maskin löytäminen. Sen jälkeen potilaiden elämänlaatu paranee yleen-sä huomattavasti: työkyky palautuu, sy-dän- ja aivoinfarktiriski vähenee sekä olo virkistyy.

– Eikä potilas ole enää riski liikentees-sä, Aarinen listaa.

Maskeja on kolmenlaisia: sierainmas-ki, nenämaski ja kokokasvomaski. Koski-nen käyttää kokokasvomaskia, jossa on lisäksi kosteuttava ominaisuus limakal-vojen kuivumisen estämiseksi.

– Maskin kanssa oppii nukkumaan yl-lättävän äkkiä. Nykyään laitteet ovat sitä paitsi huomattavasti äänettömämpiä ja mukavampia kuin aikaisemmat, jotka hurisivat kuin pölynimuri.

– Tämän sairauden kanssa pystyy hy-vin elämään, hän sanoo.


Koin oloni turvalliseksi hoidon aikana. Saamani tieto hoidosta oli ymmärrettävää.” Muun muassa näitä mielipiteitä kysytään uudessa kyselyssä, jolla kerätään potilaiden kokemuksia hoidosta.TEKSTI outi MyllymäkiKUVA Matti Hautalahti

Sairaanhoitopiiri on alkanut mi-tata potilaiden kokemuksia hoi-dostaan uudella kyselyllä, jota kutsutaan kokemusmittariksi.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin asiakas-palvelun kehittämispäällikkö Marika Järvinen kertoo, että potilaan kokemuk-sesta on tullut palvelulupauksen ja hoi-topaikan vapaan valinnan vuoksi entis-tä tärkeämpi asia.

– Terveydenhuollossa korostuu oman kokemuksen vaikutus valintoihin huo-mattavasti enemmän kuin monilla muil-la aloilla. Uusi kysely kertoo, millaista viestiä potilaat antavat saamastaan hoi-dosta eteenpäin.

Sama kysely joka yksikköön

Kokemusmittari tulee kaikkien yksiköi-den käyttöön. Sen rinnalla voi edelleen antaa avointa asiakaspalautetta lomak-keella tai netissä.

Lomakkeissa on huomioitu palvelujen erityispiirteet. Esimerkiksi lasten ja ke-hitysvammahuollon palveluissa sekä te-ho-osastolla vastaaja on yleensä potilaan sijaan läheinen.

Lomake annetaan potilaalle henkilö-kohtaisesti. Täyttämisen jälkeen potilas laittaa sen suljettuun kirjekuoreen, jon-ka voi palauttaa joko henkilökunnalle tai yksikössä olevaan palautelaatikkoon.

– Henkilökunta lähettää suljetun kuo-ren asiakaspalvelukeskukseen, jossa lo-makkeet viedään tietojärjestelmään. Täl-lä varmistetaan, että vastaukset säilyvät anonyymeinä. Paperilomakkeen rinnal-le on tulossa myöhemmin myös sähköi-nen lomake, Järvinen kertoo.

Hän toivoo, että tulevaisuudessa uusi kyselylomake tulee osaksi jokaista poti-lastarinaa. Kyselyyn vastaavat ovat mu-kana arvokkaassa kehittämistyössä.

– Päätavoitteena on tarjota potilail-lemme ja heidän läheisilleen entistä pa-rempaa hoitoa ja palvelua. Emme voi sitä tehdä, jollemme tiedä, missä on asiak-kaiden mielestä kehitettävää.

Potilailta kerätyistä palautteista ra-portoidaan säännöllisesti sairaanhoito-piirin hallitukselle. Vastaukset viedään tulevaisuudessa myös Terveyden ja hy-vinvoinnin laitoksen palveluvaakaan, jossa potilaat saavat tietoa eri sairaan-hoitopiirien vertailuun.

Markku Rantanen Orivedeltä kertoo aina saaneensa hyvää hoitoa Taysissa: henkilökunta tekee kaikkensa, ettei kiire näkyisi potilaalle asti.

Reijo Laaksonen aloitti vuoden alussa kaksivuotisessa professuurissa, jonka sairaan hoitopiiri on lahjoittanut tampereen yliopistolle. taysin 50-vuo-tisjuhlavuoden kunniaksi lahjoitetuilla varoilla tuetaan terveystieteiden kliinis-tä tutkimusta.

Mitä aiot 50-juhlavuoden profes-suurissa tutkia ja kenen kanssa?– tutkimuksen alla on sepelvaltimo-taudin uudet riskitekijät, biomarkke-rit, uudet kohteet lääkkeille ja vaka-vien sepelvaltimotautikomplikaatioiden (sydän infarkti ja kuolema) esto. tutki-musta tehdään kolmen Eu-rahoitteisen projektin voimin. lisäksi mukana on aktiivisesti koko joukko tutkimusryhmiä usa:sta ja kanadasta. kaiken kaik-kiaan mukana porukoissa lienee pitkäl-ti toistasataa tutkijaa eri puolilta.

Mitä kahdessa vuodessa ehtii tehdä?– paljonkin, mutta vielä enemmän jää siihen kuuluisaan ”vaiheeseen”. kak-si vuotta on esimerkiksi alle puo-let Eu-projektien kestosta, joten Eu:n syklistä katsottuna kahdessa vuodessa pääsee hyvään alkuvauhtiin.

Olet kansainvälisesti arvostettu tutkija. Mikä sai sinut valitse-maan juuri Taysin ja Tampereen?– perheen majapaikka lempäälässä.

Mitä mieltä olet yliopiston ja sairaalan yhteistyöstä?– Minun kohdallani se on sujunut tois-taiseksi ongelmitta, mutta eri pro-jektien kannalta hallitut hallinnolliset synkronoinnit voisivat olla hyväksi. yh-tenäinen ja toiminnallinen kampus on kaikkien yhteinen tavoite.

Mikä sai sinut aikoinaan innostumaan tutkijan työstä?– Eräs "dosentti tosiasia" ohjatessaan syventäviä opintojani.

Mikä on parasta nykyisessä työssäsi?– joskus niin hulvattoman hauskat yhteistyökumppanit.

Entä mikä on työssäsi haastavinta?– aikansa eläneiden lääketieteellisten totuuksien oikominen.

Olet mukana monessa lääke- tieteen kehittämishankkeessa. Mitä toivot, että saatte tutkimuksen avulla aikaan?– toivon, että saisimme aikaiseksi jo-tain, joka oikeasti muuttaa sepelval-timotautipotilaiden hoitoa entistä pa-rempaan suuntaan. se ”jotain” voi olla esimerkiksi uusi diagnostinen menetel-mä tai uusi kohde lääkekehitykseen.

Monet professorit elävät pelkis-sä määräaikaisissa työsuhteissa koko työuransa. Tottuuko siihen koskaan?– olen toistaiseksi onnistuneesti vält-tänyt kaikki pysyvään viittaavat työ-suhteet. se on auttanut näkemään monia erilaisia asioita.

Parempaa hoitoa sepelvaltimotautipotilaille

Potilaan kokemukset vertailuun

TEKSTI outi Myllymäki | KUVA Jaakko Romu

Mitä nyt?

Mitä professori harrastaa vapaa-ajallaan?– Fudis-valmennusta, pelailua "huru -ukkojen" kanssa, vähän kalastelua, hevoskisojen seurailua...

Mikä sinusta tulee isona?– Minusta ei varmaan tule koskaan isoa – toivottavasti ei ainakaan nykyistä isompaa.


)) Lastenlääkäri Olli Lohi uskoo, että pienille leukemiapotilaille löytyy tulevaisuudessa uusia täsmähoitoja seeprakalojen avulla. TEKSTI Anne Kohtala | KUVA Matti Hautalahti

Lasten leukemioissa parane-misennuste on 85 prosenttia. Se on hyvä luku, mutta lasten veri- ja syöpätauteihin eri-koistuneelle lääkärille, do-

sentti Olli Lohelle se merkitsee, että on vielä 15 prosenttia kirittävää.

– Jäljellä on hankalin osuus, hän sanoo.Lohi johtaa Tampereen yliopiston Las-

ten terveyden tutkimuskeskuksessa tut-kimusryhmää, joka etsii lasten akuutin leukemian syntymiseen, uusiutumiseen ja lääkeherkkyyteen liittyviä tekijöitä. Lisäksi hän aloitti maaliskuussa lasten veri- ja syöpätautien yksikön osastonyli-lääkärinä Tays Keskussairaalassa.

Lohi on vakuuttunut, että uudet tutki-mustulokset muuttavat syöpien hoitome-netelmiä vielä tällä vuosikymmenellä.

– Syöpähoidot ovat kehittyneet hur-jasti viime vuosikymmenten aikana, mutta eivät enää viime vuosina. Nykyi-sillä menetelmillä ei päästä tämän pa-rempiin tuloksiin. Täytyy löytää uutta ymmärrystä ja tuoreita lähestymistapo-ja, tutkija sanoo.

lapsille kevyempiä hoitojaUutta ymmärrystä saattaa Lohen mu-kaan löytyä seuraamalla seeprakaloja.

• Lasten syövät ovat harvinaisia: Suomessa sairastuu syöpään noin 150 alle 15-vuotiasta lasta vuodessa. Vastaava luku aikuisilla on 28 000.

• Lasten yleisin syöpä on leukemia, jota sairastaa kolmasosa kaikista syöpälapsista. Toisella kolmanneksella on keskushermoston kasvain, kuten aivokasvain ja lopuilla kiinteä kasvain.

• Lasten syöpätyypit ovat erilaisia kuin aikuisten: aikuisten yleisin syöpä on naisilla rintasyöpä ja miehillä eturauhassyöpä. Niitä ei tavata lapsilla lainkaan.

• Suomessa diagnosoidaan vuosittain noin 50 uutta lasten ja nuorten leukemiaa.

• Sairaus on jokaisella omanlainen: kysymys ei ole yhdestä taudista, johon tepsii yksi hoito, vaan elimistössä keskenään kilpailevista syöpäsoluista, joilla on osin erilaiset geneettiset ominaisuudet.

• Jos taudin ominaisuudet opitaan tunnistamaan paremmin, voidaan löytää uusia täsmähoitoja.

Seeprakalat auttavat leukemia- tutkimusta

LASTEn SYöVÄT

LASTEN LEUKEMiA

i

i

Hänen tutkimusryhmänsä mallintaa las-ten yleisintä leukemiaa niiden avulla.

– Seeprakaloilla on samankaltainen verenmuodostus kuin ihmisellä, joten niiden avulla on mahdollista tehdä ihmi-sen leukemiaa muistuttava malli. Mallin-tamisen jälkeen voimme testata kaloilla muun muassa leukemian laukaisevia te-kijöitä.

– Esimerkiksi joillain infektioilla ja muilla stressitekijöillä saattaa olla vai-kutusta leukemian puhkeamiseen, hän sanoo.

Seeprakalat ovat sopivia tutkimusapu-laisia myös siksi, että ne lisääntyvät no-peasti ja poikaset ovat läpinäkyviä.

Lisäksi Lohen tutkimusryhmä pyrkii mallintamaan soluviljelmien avulla nii-tä syöpäsoluja, jotka hoidoista huolimat-ta onnistuvat selviytymään. Näin löytyi-si apua etenkin heille, joilla on huono en-nuste.

– Jos hoitoja vastustavat leukemiaso-lut onnistuttaisiin tunnistamaan ja ryh-mittelemään, niitä vastaan voitaisiin seuraavaksi ryhtyä etsimään tehokasta hoitoa.

Lisäksi soluja mallintamalla voi löytyä yhä kohdennetumpia ja kevyempiä hoi-toja heille, joilla ennuste on hyvä. Lohi

syöpähoidot kEhittyvät viElä tällä

vuosikyMMEnEllä.

korostaa, että se on tärkeää varsinkin, kun potilaana on lapsi.

– Lasta täytyy hoitaa niin, että hän pystyy hoitojen jälkeen elämään mah-dollisimman terveen elämän. Hoitojen hinta ei saa olla lapsen elimistölle liian kova. Esimerkiksi sädehoito vaikuttaa lapsen kehitykseen, joten sitä annetaan vain, jos on aivan pakko, Lohi mainitsee.

Lohi kulkeutui leukemiatutkimuksen pariin jo 1990-luvulla tehdessään väitös-tutkimusta Oulun yliopistossa. Nyt hä-nen tutkimusryhmässään Tampereen yli-opistossa työskentelee neljä alan väitös-kirjatutkijaa.

Ryhmä on tällä hetkellä ainoa Suo-messa, joka tekee lasten leukemian pe-rustutkimusta solu-, molekyyli- ja geeni-tasolla.

Leukemiatutkimuksella on kaksi päätavoitetta: löytää apua heille, joilla on huono ennuste ja etsiä kevyempiä täsmähoitoja heille, joilla on hyvä ennuste, sanoo seeprakalatutkimusta tekevä Olli Lohi.

Asiantuntija


RoKoTeTuTKIMuKseeN KuTsuTAAN yli 50-vuotiaita vapaaehtoisia, jotka ovat menossa sairaalaan kirurgiseen toimenpiteeseen. Lisäksi mukaan ote-taan heitä, jotka ovat olleet kuluneen vuoden aikana ainakin kahdesti hoi-dettavina sairaalassa ja saaneet anti-bioottihoitoa. Tampereella rokotetut-kimukseen kutsutaan muun muassa sydänleikkaukseen meneviä potilaita.

– Sydänleikkaus on potilaan tervey-delle välttämätön korjaava toimenpi-de. Haluamme selvittää, voidaanko hoito saada entistä turvallisemmaksi rokotuksen avulla, kertoo professori Jari laurikka Tays Sydänsairaalasta.

Monikansalliseen rokotetutkimuk-seen osallistuu 15 000 vapaaehtoista 17 maassa. Suomessa siihen voi osal-listua rokotetutkimusklinikoilla Tam-pereella, pääkaupunkiseudulla, Turus-sa, Porissa, Kokkolassa, Seinäjoella ja Oulussa.

Eräs Suomessa vaarallisia sairaa-lainfektioita aiheuttava mikrobi on ni-meltään Clostridium difficile -bakteeri, jonka aiheuttamaa suolistotulehdusta juuri pyritään kitkemään tutkittavalla rokotuksella.

www.rokotetutkimus.fi

Uusi rokote suojaamaan sairaalainfektiolta?

Lyhyesti

suomessa sairastuu vuosittain 5 000 potilasta sairaalainfektioon, mikä on Euroopan kärkeä. sairaanhoitopiiri ja tampereen rokotetutkimuskeskus tekevät yhteistyötä sairaalainfektiolta suojaavan rokotteen tutkimisessa.

ylIs´fesTARIT ovat päihteetön koko per-heen tapahtuma. Sen järjestää Taysin kehitys-vammahuollon toimialue. Festareilla esiintyy jälleen kerran kotimaisen musiikin kärkikaartia. Upean musiikkikattauksen tarjoilevat rap-ar-tisti elastinen, popmusiikin kuningatar Anna Abreu, kansainvälinen rock-mies, iskelmäpuo-lellakin debytoinut Jonne Aaron sekä moder-nia rockia soittava Herra Ylppö ja ihmiset -yh-tye. Toisella lavalla lapsia viihdyttää Hevisau-rus. Ylis'festarit järjestetään 23. elokuuta Ylö-järvellä Ylisen Kartanon alueella jo 15. kerran.

www.pshp.fi/ylisfestarit

Anna Abreu ja Elastinentähtinä Ylis'festareilla

Tiesitkö, että...

Kuv

a: S

ami S

iilin

/ ©

Räh

inä

Reco

rds

Oy

kuva

: War

nerm

usic

live

VuodeN VeRRAN sairaanhoitopiirin sairaaloiden polikli-nikoilla käytössä olleet ilmoittautumisautomaatit ovat saa-neet positiivisen vastaanoton. Pirkanmaan sairaanhoitopii-rin suunnittelija Kristiina lehtinen kertoo, että myös van-hemmat potilaat ovat kehuneet uutta systeemiä.

– He ovat olleet mielissään, kun ovat huomanneet osaa-vansa helposti käyttää laitetta. ilmoittautumisautomaat-tia on helpompi käyttää kuin esimerkiksi pankkiautomaat-tia, hän toteaa.

Automaatit helpottavat myös hoitohenkilökunnan ar-kea. Kun potilas ilmoittautuu automaatille näyttämällä Ke-la-korttia, ajokorttia tai kutsukirjettä, tieto hänen olinpai-kastaan menee kaikille samana päivänä potilasta hoitaville.

ilmoittautumisautomaatti tarkastaa joka kerta potilaan osoitetiedot. Mikäli ruudulle ilmestyvät henkilötiedot ei-vät ole ajan tasalla, asia tulee hoitohenkilökunnan tietoon Ei-nappia painamalla. Myöhemmässä vaiheessa tiedot kor-jataan järjestelmään.

Automaatti auttaa myös ongelmatilanteissa. Jos potilas menee vahingossa väärälle automaatille, se ohjaa hänet oi-keaan paikkaan.

– Henkilötietojen tarkastuksen jälkeen automaatti tulos-taa kuitin, jossa kyseisen päivän vastaanotot ovat käyntijär-jestyksessä. Kuitissa on tiedot myös vastaanoton sijainnis-ta, Lehtinen opastaa.

1. näyTä Kela-KOrTIn, ajokortin tai kutsukirjeen viivakoodia ilmoittautumisautomaatin alaosassa olevalle valomerkille.

2. rUUdUlle IlMeSTyväT henkilötietosi. Jos tiedot ovat oikein, paina ruudussa näkyvää Kyllä-nappia. Jos tiedoissa on korjatta-vaa, paina Ei-nappia. Tästä välittyy tieto henkilökunnalle.

3. aUTOMaaTTI TUlOSTaa kuitin, jossa kyseisen päivän vastaanottajat ovat käyntijärjestyksessä. Kuitissa on tiedot vastaanoton sijainnista.

4. SIIrry pOlIKlInIKalle. Mikäli siellä on automaatti, vilauta siihen saamaasi tulostetta. Kone ilmoittaa, että olet oikeassa paikassa. Näin myös henkilökunta saa viestin sinun saapumisestasi.

5.SeUraa OdOTUSaUlaSSa isoa näyttöruutua, johon ilmestyy käyntinumerosi ja huoneen numero, kun sinun on aika siirtyä vastaanotolle.

näin ilmoittauduti

Automaatti auttaa ilmoittautujaa

sairaanhoitopiirin yhtymähallintoTeiskontie 35,PL 2000,33521 TampereVaihde: 03 311 611

TAMPeReeN ylIoPIsTollINeN sAIRAAlA

(Tays) KeskussairaalaTeiskontie 35,PL 2000,33521 TampereVaihde: 03 311 611

Tays Pitkäniemen sairaala33380 Pitkäniemi, NokiaVaihde: 03 311 612

Tays ylisen hoiva- jakuntoutuspalvelutKuruntie 980,34130 YlinenVaihde: 03 311 719

Tays, lahden sädehoidon yksikköKeskussairaalankatu 7,15850 LahtiVaihde: 03 81 911

Tays Mäntän sairaalaSairaalatie 168,35800 MänttäVaihde: 03 311 616

VAlKeAKosKeN AluesAIRAAlA

Salonkatu 24,37600 ValkeakoskiVaihde: 03 311 614

Kaivannon sairaalaLahdentie 1671,36270 KangasalaVaihde: 03 311 613

VAMMAlAN AluesAIRAAlA

Itsenäisyydentie 2,PL 64,38201 SastamalaVaihde: 03 311 615

TAys sydäNsAIRAAlA

Teiskontie 35,PL 2000,33521 TampereVaihde: 03 311 611

Tays sydänkeskus oyTeiskontie 35,PL 2000,33521 TampereVaihde: 03 311 716

fIMlAb lAboRAToRIoT oy

Biokatu 4, Finn-Medi 4,33520 TampereVaihde: 03 311 717

TeKoNIVelsAIRAAlA CoxA oy

Biokatu 6 b,PL 652,33101 TampereVaihde: 03 311 715

KuVANTAMIsKesKus- JAAPTeeKKIlIIKelAITos

Biokatu 8,Finn-Medi 2, TampereVaihde: 03 311 611sairaala-apteekki:Teiskontie 35,PL 2000,33521 TampereVaihde: 03 311 611

Parkano

Kihniö

Virrat

Ylöjärvi

Ruovesi

Mänttä-Vilppula

ikaalinen

Sastamala

Hämeenkyrö

NokiaPirkkala

Lempäälä

Vesilahti

AkaaValkeakoski

Pälkäne

Kangasala

Orivesi

Juupajoki

Jämsä

KuhmoinenTAMPeRe

Urjala

PiRKANMAAN SAiRAANHOiTOPiiRi

Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin kuuluvat Tampereen yliopistollinen sairaala Tays sekä Vammalan ja Valkeakosken aluesairaalat.

Helppo-käyttöi nen automaatti toimii vastaan-ottajana jo usealla poliklinikalla.

www.pshp.fi

23 jäsenkuntaa kuuluu

Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin

521 694 jäsenkuntien väestömäärä

173 617 potilasta hoidettiin 2013

Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä

50% Taysin potilaista

on päivystyspotilaita

6 998 työntekijää

sairaanhoitopiirissä

Mitä mieltä?Anna palautetta lehdestä

ja vinkkaa [email protected]


R - Julkinen tiedote kaikkiin jakelupisteisiin

S otšin olympialaisten naisten viestijoukku-eessa hopeaa hiihtänyt Krista Lähteen-mäki vakuuttaa, että urheilijalle terveys

on kaikki kaikessa. – Vain terve urheilija voi tehdä kovaa tulos-

ta. Ammattiurheilijan on tärkeä reagoida jo en-simmäisiin oireisiin ja tehdä tarvittaessa vaikei-takin päätöksiä. Esimerkiksi jättää kisa väliin, jos on uhka, että kilpaileminen pahentaisi esimerkik-si kurkkukipua.

Kristalle terveyden vaaliminen on myös saira-uksien ennaltaehkäisyä. Hän myöntää nauraen, että vanha sanonta ”urheilija ei tervettä päivää näe”, pitää paikkaansa. Aina joku kohta kropas-sa vaatii hoivaa ja huoltoa.

– Urheilija keskittyy sairauksien ja lihasvam-mojen ennaltaehkäisyyn. Huolellinen lihashuol-

to on tärkeä osa urheilijan terveydenhoitoa. Myös ruokavaliolla on erittäin merkittävä

osa hyvinvointiin. Kun syö terveellises-ti, keho ja mieli jaksavat paremmin, hän korostaa.

Ikaalisten Urheilijoita edustava Krista kehuu, että Ikaalinen on hy-vä paikka harrastaa monipuolises-

ti urheilua. Siitä taustasta oli hyvä ponnistaa hiihtä-jän uralle.

Koko ikänsä hiihtoa harrastanut Krista aloit-ti kilpailemisen 12-vuotiaana. Entä milloin nuo-ri urheilija tiesi saavuttavansa menestyvän hiih-täjän uran?

– Varmaan vuonna 2008, kun Saariselällä voi-tin 17-vuotiaana kauden ensimmäisissä kisoissa Pirjo Murasen ja Riikka Sarasojan, hän muistelee.

Krista kertoo olevansa nyt unelma-ammatis-saan. Ammattihiihtäjänä hän pääsee kiertämään maailmaa, kokee eri kulttuureja ja saa olla pois Suomesta pahimpien loskakelien aikaan. Joustavat työajat ja alati vaihtuva työpaikka takaavat, ettei arki ole koskaan tylsää.

– Vaikka huippu-urheilijaksi pääseminen vaatii kurinalaisuutta, nautin tästä työstä ja tiedän teh-neeni oikean uravalinnan.

Jos Krista ei olisi hiihtäjä, hän uskoisi tekevän-sä töitä käsillään ja näkevänsä sitä kautta työn tulokset.

– Tekisin puutöitä, koska tällä hetkellä näyt-tää siltä, että tulevaisuuden ala voisi olla sellai-nen, hän pohtii.

Nuorelle urheilijan urasta haaveilevalle Krista neuvoo, että kannattaa harrastaa monipuolises-ti eri lajeja. Liian aikaisin ei kannata keskittyä yh-teen lajiin.

– Harrastaminen pysyy niin hauskempana, hän perustelee.

)) Krista Lähteen mäen mieluisin matkakohde on koti. Hän on talvisin niin paljon poissa kotoa, että sinne on erityisen mukava matkustaa.TEKSTI outi Myllymäki KUVA Heidi lehikoinen

Terve,

Krista!

säännöllinen liikunta

terveellinen ruoka

riittävästi

vettä

Näillä jaksaa:

Tähdellistä

Juttusarjassa tunnettu pirkanmaalainen kertoo terveydestään.

korvat kuntoon lääkärin kiertueella

Documents