kotkaviesti 16-1

K O R S O N K O T K A T K U K O N N O T K O S S A

M A J O I L L E L A P P I I N J A P O H J O I S - K A R J A L A A N

K O T K A E X P O R O V A N I E M E L L Ä

L A S T E N J A N U O R T E N Ä Ä N E N K A N N A T T A J A

1/2015L A S T E N J A N U O R T E N Ä Ä N E N K A N N A T T A J A 1 / 2 0 1 6

Kotkaviesti

Ilmaston- muutos

teema

tulossaKotkapäivät

2016

NuoretkotkatNuoret Kotkatwww.nuoretkotkat.fi

Alueellinen toiminta

Some & Netti:

KOTKATOIMINNAN PERUSTA S.16

KESKI- AUKEAMALLA

PUUHA- AUKEAMA!

UUTISET & KUULUMISET 12 Tuomas Kurttilan kannanotto 15 Korson Kotkat Kukonnotkossa 16 Alueellinen toiminta, Kotkatoiminnan perusta 20 Vi och Diandra På Solsidan 21 Työväen Retkeilyliiton majat

TULOSSA 22 Kotkapäivät 2016 23 Welcome to Another World – Maailmanlaajuinen IFM-SEI leiri 24 Vertsuleiri Laamakosken kämpällä

VERTSUT & OHJAAJAT 26 Kotkaexpo ja työntekijäkoulutus

HUVIKSI & HYÖDYKSI 28 Harrastuksena sulautetut järjestelmät 30 Maailman mausteet: Nasi Goreng 32 Suomen Hostellijärjestön jäsenedut 33 Puheenjohtajan tervehdys 34 Inkun ideapaja 35 Valokuvauskilpailu 35 Yhteystiedot 36 Piirustuskilpailu

S I S Ä L LY S 1 / 2 0 1 6

s. 28

s. 30

KOT

KAT

KOKK

AA: NASI GORENG

H

ARRA

STUK

SENA SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT

4 Mikä ilmastonmuutos? 6 Gallup: Jokainen voi vaikuttaa 8 Ilmastonmuutos kartalla 10 Keinoja torjua ilmastonmuutosta

teemaIlmastonmuutos

KESKI- AUKEAMALLA

PUUHA- AUKEAMA!

JULKAISIJA: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki Lea Väänänen 045 876 3997 [email protected], www.nuoretkotkat.fi

KOTKAVIESTIN TILAUS-HINTA: 20 € /12 kk

OSOITEREKISTERI JA MEDIATIEDOT: Kotkaliiton toimisto

PÄÄTOIMITTAJA: Teemu Rasi

TOIMITUSSIHTEERI: Esa Kaskimo

TOIMITUSKUNNASSA LISÄKSI: Inka Holopainen, Atte Kalke, Esa Kaskimo, Johanna Torppala, Marko Veijonaho ja Lea Väänänen

AVUSTAJAT: Inkun Ideapaja

TAITTO: Atte Kalke (+ Taina Leino)

PAINOPAIKKA: Suomen Uusiokuori OyISSN 0783-0823

KANNEN KUVA: Jasmin Trogen, Järvenpään viikonloppuleiri

SEURAAVA LEHTI 2/2016 Ilmestyy toukokuussa 2016AINEISTOPÄIVÄ: 1.4.2016 [email protected]

LEHDEN 2/2016 TEEMA: Minä Nuori Kotka

AINEISTO-OHJEITA: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimak-kailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta pinta. Digitaali kuvat tu-lisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

P Ä Ä K I R J O I T U S

Teemu Rasi

H

ARRA

STUK

SENA SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT

TERVEHDYS!

Heipä hei ja lunta tupaan. Tällä kertaa puhumme hiukan ilmaston-muutoksesta. Vaikka kuinka on maailmalla tehty töitä sen estämiseksi,

emme vielä ole siinä pisteessä, että olisimme saaneet sen pysäytetyksi. Vielä siis riittää työsarkaa ja meidän kaikkien on tehtävä oma osuutemme. Pelkästään kiinnittämällä tarkempaa huomiota omiin tekemisiimme, voimme jo saada merkittävästi aikaan. Sammutammeko television heti, kun mieliohjelmamme loppuu vai jätämmekö sen päälle, jos vaikka sattui-simme istumaan myöhemmin sohvalle? Ostammeko jääkaappiin ruokaa suunnittelematta, milloin käyttäisimme sen? Siirrymmekö paikasta toiseen aina autolla, koska pelkäämme raitisilmamyrkytystä tai kenties kuntomme kohoavan? On vaikea tehdä muutosta omiin tekemisiin, jos ei ole huoman-nut niiden epäkohtia.

Vaikka omat pienet teot eivät tuntuisikaan kovin merkittäviltä, niin kuten sanonta kuuluu: Pienistä puroista syntyy suuri joki. Kun kaikkialla ihmiset ryhtyvät puheista tekoihin, on vielä mahdollista, että Suomessakin säilyy vielä neljä vuodenaikaa, eikä vain syksy ja kevät. Tämä ei kuitenkaan ole todellakaan se suurin huoli, vaan kuten toivottavasti jo tiedätte, niin ilmastonmuutos on iskenyt pahasti varsinkin sellaisiin maihin, joilla ei ole varaa muuttua ilmastonmuutoksen mukana. Ja nämä ovat yleensä niitä samoja maita, joilla ei ole osaa eikä arpaa koko katastrofiin.

On erittäin tärkeää, että me kaikki tutustumme ilmastonmuutokseen ja sen syihin, jotta ymmärrämme muutoksen merkityksen. Ottakaamme asia siis vakavasti, mutta myöskin innokkaasti vastaan.

Teemu Rasi

Pelkästään kiinnit

tämällä

tarkempaa huomiota

omiin tekemisiimme,

voimme jo saada

merkittävästi aikaa

n.

ILMASTO

TEEMA ILMASTONMUUTOS

M I T E N S U H T A U T U A ?

JOS JÄÄTIKÖT SULAISIVAT, MEREN PINTA NOUSISI

77METRIÄ

VUOSI 2014 OLI MAAILMAN

MAAPALLON KESKILÄMPÖTILA JA MERENPINNAN KORKEUS OLI SUURIMMILLAAN SITTEN TILAS-TOINNIN ALOITTAMISEN (1880)

KUUMIN

Lähd

e: w

ww

.msn

bc.

com

ILMASTOILMASTO

4 • KOTKAV IEST I 1 /2016

MUUTTUVAILMASTO

M I T E N S U H T A U T U A ?

M I T E N V A I K U T T A A ?

MERENPINNAN ARVIOIDAAN NOUSEVAN KESKIMÄÄRIN

VUOSISADAN LOPPUUN MENNESSÄ18–58 SENTTIÄ

TÄMÄ ON ERITYISEN VAARALLISTA, SILLÄ PUOLET MAAILMAN IHMISISTÄ ASUU 60 KM SISÄLLÄ MERESTÄ

Lähde: www.msnbc.com

MUUTTUVAILMASTOILMASTO

KOTKAV IEST I 1 /2016 • 5

Ilmastonmuutoksella tarkoitetaan maapallon lämpötilojen ja sade-

määrien muuttumista. Jo muuta-man celsiusasteen lämmönnousu maapallon keskilämpötilassa muuttaa olennaisesti elämää ny-kyisillä ilmasto- ja kasvillisuus-vyöhykkeillä. Lämpötilan kohoami-nen johtuu kasvihuonekaasujen lisääntymisestä ilmakehässä. Hiili-dioksidi on yksi tärkeimmistä kasvi huonekaasuista. Sitä vapau-tuu ilmakehään aina, kun poltam-me öljyä, kivihiiltä, maakaasua,

turvetta tai puuta. Energiaa ja luonnonvaroja kuluu, kun maail-man ihmiset ostavat ja kuluttavat enemmän tavaroita, lämmittävät rakennuksiaan sekä liikkuvat yhä enemmän autoilla, lentokoneilla ja muilla moottoriajoneuvoilla.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA

Ilmastonmuutos muuttaa maa-pallon sekä kaikkien maailman asukkaiden elämää ja muutosta pitäisi yhteisesti yrittää hidastaa. Vaikutukset ovat kuitenkin erilaisia eri alueilla.

Yksi tärkeä seikka, joka vaikut-taa ilmastonmuutoksen vaikutus-ten suuruuteen, on ihmisten ja valtioiden varallisuus. Köyhät ihmi-set kärsivät enemmän kuin varak-kaammat. Maapallon köyhimmillä alueilla ilmastonmuutosten yllätyk-selliset seuraukset voivat vaikuttaa esimerkiksi viljelysatojen määriin ja synnyttää nälänhätää ja muita katastrofeja.

MITEN SUOMI JA MUUT VALTIOT VOIVAT EHKÄISTÄ ILMASTONMUUTOSTA?

Ilmastonmuutos on ihmiskunnan yhteinen asia. Eri valtioiden onkin pakko yrittää yhteistuumin löytää siihen ratkaisuja. Ilmastonmuutok-seen koetetaan vaikuttaa kansain-välisillä sopimuksilla ja ohjaus-keinoilla.

Kioton ilmastosopimus astui voimaan vuonna 2005. Se sisältää päästövelvoitteet teollisuusmaille ja erilaisia ohjauskeinoja, joiden avulla kasvihuonekaasujen päästö-jen määrää valvotaan. Pariisin ilmastokokouksessa 2015 solmittiin uusi maailmanlaajuinen ilmasto-sopimus. YK:n ilmastosopimusta täsmentävä Kioton pöytäkirja on ensimmäinen sitova sopimus, jonka avulla kasvihuonekaasu-päästöjä on vähennetty kansain-välisesti. Se on voimassa vuoteen 2020 asti. Pariisissa solmitun ilmasto-sopimuksen on määrä astua


MITÄ ILMASTONMUUTOS TARKOITTAA?

Meillä oli Kotkisessa aiheena ilmastonmuutos. Kaikki kerho-laiset olivat kuulleet asiasta. Kun puhuimme lähiruuasta, niin molemmat ryhmät tunnistivat kaikki hedelmät ja vihannekset. Myös se tiedettiin, mitkä hedel-mät ja vihannekset kasvavat Suomessa ja mitkä tuodaan ulkomailta.

TEKSTI JA KUVAT ESA KASKIMO

JOKAINEN VOI VAIKUTTAA ILMASTONMUUTOKSEENRYHMISSÄ VASTATTIIN MUUN MUASSA NÄIHIN KYSYMYKSIIN:

Miten ilmastonmuutos vaikuttaa?• Jääkarhut ja muut eläimet voivat

kuolla, koska eivät ole tottuneet ilmastonmuutokseen.

• Ilma ja sää muuttuvat.• voi olla kylmä tai kuuma.• voi sataa tai olla kuivaa.• vuoden ajat muuttuvat erilaisiksi.

Pitäisi olla kylmä, mutta on kuuma.• eläimet ja kasvit kärsivät.• ihmisten mieliala vaihtelee sään

muuttuessa.• myrskyt lisääntyvät.• jää sulaa, vesi nousee.

Miten voimme estää ilmastonmuutosta?• käytetään vähemmän bensaa.• ei polteta kaikkia puita.• käytetään ei haittaavia

teollisuuskoneita.• tuulivoima ja vesivoima ovat

parempia• vähennetään punaisen lihan

syöntiä.• ei tupakoida.• ei roskata ulkona.• säästetään vettä ja sähköä.• kierrätetään tavaroita.• pidetään luonto puhtaana.• syödään luomuruokaa.• käytetään julkista liikennettä.• älä osta aina uutta muovikassia

kaupassa. Kotoa kassi mukaan.

TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN


MITÄ ILMASTONMUUTOS TARKOITTAA?

voimaan vuonna 2020. Pariisin ilmastokokous ei kuitenkaan ole päätepysäkki, vaan lähtölaukaus muutokselle.

Euroopan unionin maat ovat sitoutuneet vähentämään omaa hiilidioksidituotantoaan alemmalle tasolle. Ilmastosopimuksissa on sovittu kunkin maan osalta päästö-kiintiö eli tietty määrä hiilidioksidia, jonka se saa tuottaa. Kansainvälinen päästökauppa on menettely, jolla maat voivat muuttaa päästö-kiintiöitään. Suomen valtio jakaa päästöoikeuksia suurille energia-laitoksille ja tehtaille. Energia- ja teollisuusyritykset tarvitsevat keinoja, joilla ne voivat seurata hiilidioksidipäästöjensä määrää.

Lähteet:Opetushallitus: https://www11.edu.fi/

globaali-ikkuna/?p=ymparisto&o=2WWF: http://wwf.fi/vaikuta-kanssamme/

pariisin-ilmastokokous-2015/

Älä osta aina uutta muovikassia kaupassa. Kotoa kassi mukaan.

Erik

a La

hne

Min

ka


KUIVUUSKAUDET YLEISTYVÄTAavikon laidalla elävien ihmisten arki kovenee, jos lämpötila kohoaa entisestään. Kasvien ja eläinten on yhä vaikeampi selviytyä ilman vettä. Veden varastointi ja kastelujärjestelmät ovat usein liian kalliita köyhille ihmi-sille. Kuumuus ja vedenpuute hei-kentävät entisestään sairaiden ja aliravittujen ihmisten terveyttä.

HIRMUMYRSKYT VOIMISTUVATMaapallon lämpötilan muuttuminen vaikuttaa myös sateisiin ja tuuliin. Joissakin paikoissa sataa enemmän, toisissa taas vähemmän kuin nykyisin. Lisääntyvät hirmumyrskyt uhkaavat ihmisten turvallisuutta ja rakennuksia. Tulvista ja hirmumyrskyistä varoittavat järjestelmät ovat parempia rikkaissa maissa, ja siksi tuhoilta suojautuminen on helpompaa rikkaiden maiden asukkaille. Ilmastonmuutos on siis tässäkin suhteessa vaikutuksiltaan epätasa-arvoinen.

Maapallon viileämmillä alueilla ilmaston lämpenemi-nen voi parantaa kasvien kasvua ja vähentää energian-kulutusta talvella. Näillä alueilla kuitenkin jäätiköiden sulaminen, lisääntyneet sateet sekä rajut myrskytuulet voivat aiheuttaa uudenlaisia ongelmia.

Hurrikaani Katrina vuonna 2005 on yksi esimerkki yhä useam-min esiintyvistä voi-makkaista myrskyistä.

1

2

Bolivian toiseksi suurin järvi, noin Päijänteen kokoinen Poopó on kui-vunut lähes kokonaan.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSIA KARTALLA

1 2 3

50%Vain viisi maata synnyttävät yli 50 % maailman hiili-dioksidi-päästöistä. Lähde: www.msnbc.com

Lähde: www.msnbc.com

Jos jokainen maailmassa eläisi kuten ihmiset Yhdys valloissa, tarvittai-siin viisi maapalloa tarjoamaan tarpeeksi resursseja kaikille.



TAUDIT LEVIÄVÄTKun lämpötila kohoaa, voivat monet kasvi- ja eläintaudit levitä uusille alueille. Esimerkiksi hyttysten levittämän malarian levinneisyyden pelätään laaje-nevan trooppisilla alueilla. Malaria on terveysriski erityisesti niille ihmisille, joilla ei ole mahdollisuutta saada kunnollista terveydenhuoltoa ja joilla on alhaisempi vastustuskyky.

Etelämantereen ikijään sulaminen voisi tila-päisesti nostaa meren-pintaa jopa yli 77 metriä.

Itä-Afrikan kuivuus on aiheut-tanut sen, että mikään kaivo ei enää toimi, kun pohjavesi on laskenut niin paljon.

Indonesiassa mm. tulvat ovat lisääntyneet niin, että jopa 80 000 maan-viljelijää joutuu jättämään elinkeinonsa

Siperian ikiroudan sulaessa vapautuu ilmakehään suuria määriä metaania, joka on jopa 20 kertaa voimakkaampi kasvi-huonekaasu kuin hiilidioksidi

Grigvovan / Shutterstock.com

3

4

5

6

4 6 5

enemmän kuin nyt ilmaston-muutoksen seurauksena. Lähes puolet heistä, 10 miljoonaa lasta on Saharan eteläpuolisessa Afrikassa.

Vuonna 2050 aliravittuja lapsia on

24 000 000

Lähde: Climate change and hunger: Responding to the challenge


MINKÄLAISIA VALINTOJA SINÄ VOIT TEHDÄ JA MITÄ HYVÄÄ NE VOIVAT TUODA ELÄMÄÄSI?

Jokapäiväinen elämämme ja joka-päiväiset valintamme vaikuttavat osaltaan ilmastonmuutokseen – niin hyvässä kuin pahassa! Meillä kaikilla on mahdollisuus tehdä hy-viä valintoja, joilla vähentää kulu-tusta ja ympäristömme rasitusta. Usein omien tapojen muuttaminen ja kulutuksen vähentäminen näh-dään jollain tapaa raskaana tai hankalana, luopumisena tai uhrauk-sena, mutta asiaa voi tarkastella toisestakin näkökulmasta: mitä uusia asioita voitkaan elämääsi saada? Alla on hyviä esimerkkejä niistä positiivisista puolista, joita ekologisemmat valinnat tuovat.

LIIKETTÄ JA LIHASVOIMAA

Käytämme arjessamme erilaisia liikennevälineitä kulkiessamme esimerkiksi kouluun tai töihin. Näis-tä raskain vaihtoehto ympäristölle on yksityisautoilu. Auton sijaan polkupyörän selkään hyppääminen

tai kävely on huomattavasti pa-rempi vaihtoehto: saat hyvän

olon rullatessasi raittiissa ulkoilmassa, kuntosi kohe-nee ja stressi vähenee var-

masti! Mikäli matka on liian pitkä kulkea lihasvoimin, on

julkinen liikennekin autoilua parempi. Erityisesti raideliikenne aiheuttaa vä-hemmän päästöjä kuin muut. Linja-auton tai raitiovaunun kyydissä voi rauhassa katsella ulos ikkunasta tai vaikka lukea kirjaa eikä tarvitse yh-tään huolehtia punaisista valoista, liikenneruuhkista tai nopeusrajoi-tuksista. Näin säästää myös paljon rahaa esimerkiksi bensakuluissa!

Nämä rahasäästöt voikin sitten käyttää hyödyksi vaikka lomalle lähtiessä. Myös lomamatkaa mietties-sä on hyvä muistaa omien valinto-jen vaikutukset ilmastoon. Lento-kone kuluttaa jopa yli kymmenen kertaa enemmän energiaa kuin esi-merkiksi juna. Mutta onneksi junalla pääsee vaikka Kaakkois-Aasiaan asti, ja mitkä maisemat avautuvat-kaan ikkunasta: näin näkee var-masti paljon enemmän kuin lento-koneen kyydistä. Myös laivaliikenne on lentoliikennettä parempi vaihto-ehto – ja meillähän vesistöä riittää. Suomessa riittää kyllä muutakin, kuten metsää ja hienoja luonto-kohteita: mitäpä jos pitkän kauko-matkan sijaan päättäisit tutustua kotimaamme aarreaittoihin esi-merkiksi junan kyydissä kulkien!

Valitsemalla ekologisempia liikenneratkaisuja voit siis saada paljon: kohentaa kuntoa, vähentää stressiä, säästää rahaa sekä nähdä uusia asioita. Kuulostaa hyvältä, eikö?

PUOLI KILOA PÄIVÄSSÄ – AINAKIN!

Kuten liikkuminen, on syöminen osa jokapäiväistä elämäämme. Ruoan tuottaminen vaatii suunnat-tomat määrät energiaa ja tuottei-den liikuttaminen kuluttajien os-tettavaksi aiheuttaa paljon hiilidi-oksidipäästöjä. Eläinperäisen ruoan

tuottaminen vaatii moninkertaisesti energiaa verrattuna kasvisruokaan ja esimerkiksi ulkomaisten hedel-mien lennättäminen Suomeen on yksi ilmastonmuutokseen vaikutta-va tekijä, jota ei välttämättä tule edes ajatelleeksi.

Voit osaltasi auttaa suosimalla kasvisruokaa ja valitsemalla erityi-sesti kotimaisia sekä satokauden kasviksia lihan sijaan. Kasvikset ovat osa terveellistä ruokavaliota. Niitä syömällä saa kevyen ja hyvän olon sekä tarvittavia vitamiineja ja antioksidantteja, jotka auttavat pitä-mään flunssat loitolla! Punaisen li-han suurkulutus taas on yhdistetty erilaisiin terveysongelmiin kuten syöpiin, eikä lihan tehotuotanto ole muutenkaan kovin eettistä, ainakaan eläinten ystävien näkökulmasta. Kasvikset antavat ihanasti väriä ruokaan, mausta puhumattakaan.

Lähiruokaa ja luomua ostamal-la tuet suomalaista ruoantuotantoa eikä lähellä tuotettujen ruoka- aineiden kuljettaminen kuluttajille aiheuta niin suuria päästöjä. Luonnon-mukaisesti viljellyn ruoan tuotanto kuluttaa niin ikään vähemmän energiaa. Satokausikalenteri ja osaavat kauppiaat voivat auttaa se-songissa olevien kasvisten tunnis-tamisessa. Satokaudellaan kasvik-set ovat yleensä myös halvempia ja maukkaampia! Usein kasvikset ovat pakattuja muoviin, jonka tuot-taminen on yksi energiasyöppö se-kin. Valitse mielellään vähemmän pakattuja tuotteita: näin kodin roska-pussikaan ei täyty niin nopeasti.

Ruokahävikki on yksi iso ongel-ma, joka vaikuttaa myös ilmaston-muutokseen, sillä ruoantuotantoon käytetty energia menee hukkaan ja


KULUTA VÄHEMMÄN – SAA ENEMMÄN!

T O R J U I L M A S T O N M U U T O S T A :

TEKSTI INKA HOLOPAINEN


jätteiden määrä lisääntyy. Koti-taloudet heittävät hurjia määriä niin syötävää kuin pilaantunutta ruokaa roskikseen aivan turhaan. ”Spagettia tai riisiä tuli keitettyä liikaa, loput siis roskiin. Ja hups, kermaviilinkin päiväys on jo men-nyt, jätteeseen vaan!” Tämä on kal-lista niin sinulle kuin ympäristölle. Reseptipalstalla käsittelemme aihetta lisää ja saat sieltä vinkkejä kuinka käyttää ruoantähteitä hy-väksi uudella tavalla. Näin pääset käyttämään mielikuvitustasi ja voit saada uusia makuelämyksiä!

Kasvisruoka, lähiruoka ja ruokien uudelleen tuunaaminen on siis hyödyllistä niin terveydelle kuin kukkarolle, ympäristöstä puhumat-takaan!

VÄLKKY EI TURHAAN VILKU

Energiantuotanto synnyttää suurim-man osan Suomen kasvihuone-kaasupäästöistä. Uusiutuvat energia-lähteet kuten tuuli- ja vesivoima sekä aurinkoenergia eivät aiheuta kasvihuonepäästöjä. Myöskään ydin-voima ei aiheuta kasvihuonepäästöjä, mutta sillä kuten joillain uusiutuvilla energialähteillä on tiettyjä ympäris-töä rasittavia vaikutuksia. Siksi onkin tärkeää tehostaa ja vähentää energian käyttöä sekä valita ympäristöystäväl-lisin tapa tuottaa energiaa. Ostamal-la vihreää sähköä voit tukea uusiutu-van energian tuotantoa.

Onko teillä kotona kaikki valot päällä eikä tietsikkaa ikinä suljeta? Anna sähkölaitteiden levätä ja sammuta valot huoneista, joissa kukaan ei oleskele. Näin lamput ja sähkölaitteet myös kestävät pidem-pään. Kylmän tekovalon sijaan voit tunnelmaa luomaan sytyttää kynt-tilöitä, eikä aina tarvita turhaa valosaastetta, ainakaan iltaisin. Tutkimusten mukaan unikin tulee paremmin, kun viettää illan hämä-rässä ilman tietokoneen ja känny-kän valoja. Usein koteja lämmite-tään turhan paljon. Laskemalla huoneen lämpötilaa parilla asteella säästät pitkän pennin sähkölaskussa. Vinkki: viileässä huoneessa nukkuu myös paremmin!

Vedenkäyttö on yksi asia, johon jokaisen tulisi niin ikään kiinnittää huomiota. Älä siis liruta vettä tur-haan tai läträä tiskatessa, näin vesilaskukin laihtuu. Kylmä suihku aamusta virkistää ja varmasti sääs-tää aikaa: voit nukkua hetken normaalia pidempään ja hypätä pikaisesti kylmään suihkuun pit-kän lämpimän lotrauksen sijaan. Näin säästät rahaa ja aikaa!

VÄHEMMÄN TAVARAA, ENEMMÄN ELÄMÄÄ!

Kuten ruoantuotantoon, tarvitaan myös tavaroiden tuottamiseen ja kuljettamiseen paljon energiaa. Elämme maailmassa, jossa nyky-päivänä herkästi ostetaan vain uutta ja uutta korjaamisen tai kierrättämisen sijaan. Tämä ei ole ympäristö- eikä lompakkoystäväl-listä. Siksi kirpputorien kiertämi-nen niin asiakkaana kuin myyjänä kannattaa: vanha toiselle merkityk-setön esine tai vaatekappale voi saada aivan uuden elämän jonkun toisen käytössä. Myyjänä voit pääs-tä tilaa vievästä roinasta eroon – ja saada siitä vielä rahaa!

Kierrätys koskee myös jätteitä eli asioita, tavaroita tai ruokaa, joka ei ole enää käyttökelpoista. Nykyään taloyhtiössä on selkeät ja kattavat mahdollisuudet lajitella jätteitä. Monet kokevat lajittelun turhaksi tai rasittavaksi, mutta sitä se ei tosiaankaan ole. Lajittelu on help-poa ja nopeaa. Melkein kaikki jäte voidaan kierrättää ja käyttää uudel-leen jossain muodossa. Kaatopaikat ovat jo nyt suuria ja haisevia, ja niihin päätyvä biojäte aiheuttaa suuria metaanipäästöjä. Erittele-mällä poltettava jäte voidaan tuot-taa lisää energiaa jätevoimalassa. Kaikista järkevintä on kuitenkin yrittää tuottaa mahdollisimman vähän jätettä!

Jätteensyntyä voi välttää kor-jauttamalla tai korjaamalla rikki mennyt tavara sen sijaan, että ostaa kokonaan uuden. Näin voit myös oppia uusia taitoja vaikka ompelun saralla selvittäessäsi kuinka paikata farkkuihin tullut reikä. Tilpehööriä mieluummin kannattaa itselle tai lahjaksi ostaa elämyksiä ja palveluita: näistä jää usein paljon voimakkaampi muisto kuin turhasta käyttötavarasta.

Kierrättämällä ja kuluttamalla järkevämmin voi kerryttää elämyk-siä ja taitoja sekä pennosia sukan varteen. Kyllä kannattaa!

TÄRKEITÄ PÄÄTÖKSIÄ, ARVOKKAITA VALINTOJA

Tarkastele mitkä asiat ovat sinulle oikeasti tärkeitä ja arvokkaita. Ovatko nämä esimerkiksi luontoon ja hyvinvointiin liittyviä juttuja vai menevätkö uudet farkut tärkeys-järjestyksessä ykköseksi? Toimi oman arvomaailmasi mukaan pitä-en mielessä myös muu maailma ja omien elintapojesi vaikutukset. Ties vaikka muuttamalla hieman kulutustapojasi saisit elämääsi paljon uutta ja hyvää – maailman pelastamisen ohella!

Lähteitä ja lisätietoa: Ilmasto.org: http://ilmasto.org/

ilmastonmuutoksen-hillinta-vaatii-tekoja/ilmastoystavallisia-arkivalintoja

www.ilmastomuutos.info: http://docplayer.fi/1072818-Ilmasto-jaahylle-tehtavia-ja-vinkkeja-ilmastonmuutoksen-kasittelyyn-koulussa.html

Yle.fi:http://yle.fi/uutiset/mita_sina_voit_ tehda_ilmastonmuutoksen_torjumiseksi_neuvot_sadassa_sekunnissa/8453278

Etappi.com: http://www.etappi.com/ files/1114/1163/5603/Yleisopas.pdf

Lue lisää sivun 31 maailman mausteet

-palstalta lisää, kuinka voit helposti vähentää omaa ruokahävikkiäsi.


UUTISET

NAURAAKO GÖRAN

MEILLE?

Yksi lapsukainen puhui sujuvasti espanjaa ja englantia, kuuden kuukauden jälkeen jo kohtuullisesti suomea. Näitäkö me käännytämme rajoiltamme? Hekö ovat ongelma?

TEKSTI TUOMAS KURTTILA KUVAT AnnArt


Vuonna 1969 Suomeen syntyi edellisen kerran riittävästi

vauvoja. Sen jälkeen ei.Vuosia olemme tienneet, että

väestöpohjamme on vinoutunut. Meidän olisi välttämätöntä saada maahan lisää kansalaisia – perhei-tä, lapsia, tulevia yrittäjiä, työn-tekijöitä. Suomen rakentajia.

Viime keväänä osallistuin kes-kusteluun, jossa Ruotsin politiikan ytimistä ihmeteltiin Suomen valit-semaa linjaa eli passiivista maahan-muuttopolitiikkaa. Kyseessä ei ollut nykyhallituksen kritiikki, sillä se ei ollut vielä virassa. Kyse oli pidem-mästä linjasta. Kritisoija oli Ruotsin entinen pääministeri Göran Persson.

Ruotsin tie on ollut toinen. Maasta on haluttu houkutteleva maahanmuuttajille. Ruotsi ei ole stagnaatiossa, Suomi on. Ruotsin talous kasvaa, Suomen ei.

Suomi ei selviä ilman maahan-muuton voimakasta lisäämistä. Työllisten määrän tulisi kasvaa kestävyysvajeesta johtuen noin 200 000. Rekisteriaineistoihin pohjaten voidaan arvioida, että työttömistä vain alle 100 000 kuu-luu potentiaalisesti työllistyviin.

Väestöennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa arviolta 300 000. Työikäisen väestön määrä taas laskee noin 90 000. Huoltosuhteemme on lievästi sanottuna ongelmallinen.

Suomella on oikeastaan jäljellä vain yksi vaihtoehto. Lisätä voi-makkaasti maahanmuuttoa ja tätä kautta saada työllisten määrän lisä-ys tarvittavaan 200 000.

* * *Mitä on Suomella vaakakupissa?Joko valitsemme talouskasvun ja työvoimapotentiaalin tai nyt alka-neen pitkän taantuman ja suora-naisen pysähtyneisyyden, stagnaa-tion tilan. Suomi, Euroopan Japani?

Tämän hetken pakolaistilanne on ollut tarpeellinen herätys. Ensik-sikin se on muistutus, mitkä ovat seuraukset keskinäisriippuvuuden maailmassa! Kun epäonnistumme

katastrofaalisesti takaamaan ihmi-sille turvalliset elinolot ja kun emme suhtaudu ympäristöpolitiikkaan riittävän vakavasti – kuoleman-vakavasti. Nykyinen pakolaisaalto on pientä siihen verrattuna, mitä on luvassa, kun ihmiset lähtevät liikkeelle veden ja elinkelpoisen maaperän vähyyden takia.

Vielä ehdimme, mutta pitkään emme. Euroopan on otettava voi-makkaampi rooli YK:n kehittämi-sessä sekä globaalissa kehitys- ja ympäristöpolitiikassa.

Suomeen tuli 3024 alaikäistä turvapaikanhakijaa yksin vuonna 2015. Eli lasta. Yksin. Edellisinä vuosina heitä on ollut muutamia satoja. Alaikäisyksiköitä oli vuoden 2014 lopulla 8, vuoden 2015 lopulla alaikäisyksiköitä oli 68.

Mitä luvut kertovat? Ne kerto-vat pitkälti siitä, että vuoden sisällä Suomeen saapui edellisiin vuosiin verrattuna paljon pakolaisia. Mutta ne kertovat myös siitä, että Suomel-le on annettu mahdollisuus kään-tää kerralla ongelmallista huolto-suhdettamme parempaan. Suomel-la on sauma, jos se osaa sen käyttää.

* * *Jokaisen Suomesta turvapaikkaa hakevan kohdalla kyse on ihmises-tä, jolla on perus- ja ihmisoikeudet. Lasten kohdalla vieraillessani vastaanottokeskuksissa ja alaikäis-yksiköissä olen joutunut toteamaan puutteita lasten oikeuksien toteu-tumisessa. Toisaalta olen saanut havaita, miten sitoutuneesti am-mattilaiset ja vapaaehtoiset ovat olleet valmiita tekemään työtä turvapaikanhakijoiden tukena.

Annoin lokakuun alussa hallitukselle arvion ja seitsemän toimen pide-esitystä yksin maahan tulleiden turvapaikanhakijalasten asemasta. Huomioni kiinnittyi

erityisesti vastaanottoprosessin hoitamisen kaoottisuuteen. Myö-hemmin Tornion järjestelykeskus on saanut asioihin ryhtiä. Vaarana syksyllä oli lasten katoamiset, kun lapsia liikkui ilman määränpäätä satunnaisesti ohjattuina eri puolilla Suomea. Raportoin hallitukselle seuraavasti:

”Lapsiasiavaltuutetun näke-myksen mukaan Suomi ei ole pys-tynyt vastaamaan riittävällä tavalla loppukesän ja syksyn aikana yksin maahan tulleiden lasten vastaan-ottamiseen. Järjestöjen vastuulle on jäänyt ilman toimeksiantosopi-muksia ja selkeitä ohjeita lasten vastaanottaminen muun muassa rautatieasemilla ja ohjaaminen rekisteröitymään vastaanottojärjes-telmään. Vastaanottoprosessissa on ollut puutteita. Maahanmuutto-virasto on toiminut ripeästi majoitus-kapasiteetin lisäämiseksi.”

* * *Ruotsiin tuli vuonna 2013 noin 4000 alaikäistä turvapaikanhakijaa ilman huoltajaa. Näistä lapsista katosi 347. Suomeen on viime vuosina tullut 100–200 alaikäistä turvapaikanhaki-jaa ilman huoltajaa. Vuonna 2013 näistä katosi 10. Yksin maahan tule-vien lasten määrät ovat lisääntyneet huomattavasti, joten riski, että lapsia katoaa entistä enemmän, kasvaa. Vuonna 2014 Ruotsiin tuli noin 7000 alaikäistä turvapaikan-hakijaa ilman huoltajaa.

Lasten vastaanottaminen ja rekisteröityminen turvapaikanhaki-joiksi ovat tärkeitä vaiheita, joiden avulla voidaan varmistaa lasten turvallisuus mahdollisimman hy-vin. Ongelmia on ilmennyt valitet-tavalla tavalla lapsille määrättävien edustajien määrässä ja laadussa.

Jokainen yksin maahan tullut alaikäinen turvapaikanhakija saa edustajan, jonka tehtävänä on

Lasten vastaanottaminen ja rekisteröityminen turvapaikanhakijoiksi ovat tärkeitä vaiheita, joiden avulla voidaan varmistaa lasten turvallisuus mahdollisimman hyvin.

TEKSTI TUOMAS KURTTILA KUVAT AnnArt


valvoa lapsen edun toteutumista. Edustajien tarve on edelleen suuri. Edustajien koulutus on ollut heik-koa. Yhdellä edustajalla on voinut olla jopa 50 lasta. Ei lainkaan tyy-dyttävä tilanne.

Suomen osalta ei voida kuiten-kaan puhua kriisistä. Pystymme ko-touttamaan jokaisen täällä olevan lapsen, mikäli vain haluamme.

* * *Syyskuussa esitin hallitukselle, että se käynnistäisi valmistelun perhe- eli yksityismajoituksen mahdollista-miseksi. Toisin sanoen lastensuojelun sijaishuollon tapaan perhe voisi ot-taa lapsen vastaan ja pitää hänestä huolta. Tästä toivoin maksettavan korvauksen. Maahanmuuttoviras-tossa asiaa pidettiin sinänsä mah-dollisena, mutta hallituksen suun-nalla valmistelu ei ole edennyt.

Haluamme laitostaa, emme ko-touttaa. Tosiasiahan on, että Suomi on epäonnistunut kotouttamisessa. Kouluterveyskyselyt antavat karun kuvan 1. polven maahanmuuttaja-lasten hyvinvoinnista ja koulukoke-muksista. Kiusaamista, yksinäisyyttä, väkivaltaa, uhan tunnetta.

Kouluterveyskysely tuotti vuonna 2013 ensimmäistä kertaa Suomessa laajamittaista ja kattavaa tietoa maahanmuuttajataustaisten

lasten (8. ja 9. luokkien oppilaiden) terveydestä ja hyvinvoinnista. Ensimmäisen polven maahan-muuttajapojat kokevat fyysistä uhkaa yleisemmin kuin muut. Fyysisellä uhalla tarkoitetaan, että lapselta oli varastettu tai yritetty varastaa jotain käyttämällä väki-valtaa tai uhkaamalla sillä, häntä oli uhattu vahingoittaa fyysisesti tai hänen kimppuunsa oli käyty. Ensimmäisen polven maahan-muuttajapojista 42 prosenttia oli kokenut fyysistä uhkaa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Ensimmäisen polven maahan-muuttajapojat kokevat eniten seksuaalista väkivaltaa, millä tar-koitetaan vastentahtoista intiimiä koskettelua, seksiin painostamista tai pakottamista tai maksun tarjoamista seksistä. Ensimmäisen polven maahanmuuttajapojista 32 prosenttia ja tytöistä 28 prosenttia oli joutunut seksuaalisen väki-vallan kohteeksi.

Ensimmäisen polven maahan-muuttajalapset kokevat koulun työ-ilmapiirin heikommaksi kuin muut. Ensimmäisen polven pojista 45 prosenttia ja tytöistä 36 prosenttia kokee ongelmia työilmapiirissä. Huumekokeilut olivat yleisimpiä ensimmäisen polven maahanmuut-tajapojilla. Heistä 37 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus laitto-mia huumeita. Valtaväestön pojista 9 prosenttia ilmoitti kokeilleensa joskus huumeita. Humalajuominen on yleisintä ensimmäisen polven maahanmuuttajapojilla. Heistä 31 prosenttia joi itsensä humalaan vähintään kerran kuukaudessa, kun vastaava osuus muista pojista oli 11–15 prosenttia.

Ensimmäisen polven maahan-muuttajalapset arvioivat koulu-terveydenhoitajan vastaanotolle pääsyn vaikeammaksi kuin muut lapset. Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajapojista 23 pro-senttia ja tytöistä 21 prosenttia arvioi kouluterveydenhoitajalle pääsyn vaikeaksi. Vastaava osuus valtaväestön tytöistä oli 15 prosent-tia ja pojista 10 prosenttia.

* * *

Näihin lukuihin on herättävä. Huol-tosuhde ei oikene, jos lapsuus on tuskaa ja selviämistä – ei vahvuuk-sien löytämistä, kasvamista ja oppimista.

Alaikäisyksiköissä olen nähnyt, kuinka Suomeen tullut lapsi oppii ajamaan polkupyörää. Olen nähnyt, kun lapsi oppii nopeasti suomen tai ruotsin kielen.

Samaan aikaan Suomi ei valtio-na ole oppinut näkemään, mikä potentiaali näissä lapsissa on. Jos joku minulle muuta väittää, tapitan häntä kohtuullisen pitkään silmiin. Oletko tosissasi?

Yhdessä alaikäisyksikössä vierailtuani annoin jokaiselle siellä olleelle lapselle päiväkirjan. Moni heistä toivoi voivansa kirjoittaa sinne työstä ja toimeentulosta. Tulevaisuudesta. Näillä lapsilla on näyttämisen halua ja tahtoa. Tietysti kipeitäkin asioita.

Yksi lapsukainen puhui suju-vasti espanjaa ja englantia, kuuden kuukauden jälkeen jo kohtuullisesti suomea. Näitäkö me käännytämme rajoiltamme? Hekö ovat ongelma?

En halua, että Göran Persson voisi nauraa meille. Suomen on olta-va Pohjoismaiden paras esimerkki kotouttamisesta ja huoltosuhteen kääntämisestä kestäväksi. Se riittää, koska tuolloin olemme maailman paras. Tällä tiellä emme vielä ole.

Tuomas KurttilaLapsiasiavaltuutettu

Lapsiasiavaltuutetun toimiston työ pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien yleis-sopimukseen (SopS 59 ja 60/1991) sekä lakiin lapsiasiavaltuutetusta (1221/2004) ja valtioneuvoston asetukseen lapsiasia-valtuutetusta (274/2005). Työtä viitoittaa lapsiasiavaltuutetun strategia, jota vuosit-tainen toimintasuunnitelma konkretisoi. Lapsiasiavaltuutettu antaa vuosittain toiminta-kertomuksensa valtioneuvostolle (laki lapsi-asiavaltuutetusta 3 §). Toimintakertomusta kutsutaan Vuosikirjaksi. Vuoden 2016 Vuosikirja käsittelee teemaa ”Eriarvoistuva koulu?”. Kertomukseen on sisällytettävä arvio lasten oikeuksien toteutumisesta, las-ten hyvinvoinnin ja elinolojen kehityksestä sekä lainsäädännössä havaituista puutteis-ta. Vuoden 2014 lopulla eduskunta teki lakiin lapsiasiavaltuutetusta lisäyksen, jonka mukaisesti lapsiasiavaltuutettu antaa kerto-muksen toimialaltaan eduskunnalle joka neljäs vuosi. Ensimmäinen kertomus anne-taan vuonna 2017 Suomen täyttäessä 100 vuotta. Lapsiasiavaltuutetun kausi kestää 5 vuotta. Lapsiasiavaltuutetun toimistossa työskentelee 5 henkeä.

UUTISET


Loppiaisen jälkeisenä viikonloppuna Korson osaston 26 ohjaajaa lähtivät rentoutumaan Kukonnotkoon, missä sää

suosi kovista pakkasista huolimatta. Ohjaajia oli eri-ikäisiä mummoista viimeisillään raskaana olevaan. Suuri ikähaarukka toi monia ideoita kevään ohjelmaa suunnitellessa. Kalenteriin saatiin esimerkiksi mäenlaskua ja yhteisiä retkiä. Suunnittelun lisäksi viikonloppuna saunottiin, leikittiin, harjoiteltiin hiero-maan ja kuunneltiin kitaran soittoa. Viikonlopun anti oli moni-puolinen ja jokainen sai varmasti huilattua ja ladattua akkuja kohti uusia kotka-reissuja.

Korson Nuoret Kotkat

KUKONNOTKOSSA#VANTAANNUORETKOTKAT TEKSTI JASMIN KETOLA JA EMMA OVASKA

VANTAAN NUORET KOTKAT

Lehdokkitie 2 B, 01300 VantaaAnu Kähärä

puh. 040 513 [email protected]

http://vantaankotkat.yhdistysavain.fi


Nuorten Kotkien vuoden 2015 syysedustajisto hyväksyi strate-gian vuosille 2015–2018. Alueel-lisen toiminnan vahvistaminen nostettiin yhdeksi vuoden 2016 toiminnan painopisteeksi.

MUTTA MITÄ ALUEELLINEN TOIMINTA TARKOITTAAKAAN?

Erilaisia mielipiteitä on varmasti runsaasti. Joillekin alueellinen toi-minta tarkoittaa retkeilyä Kotkien kanssa. Toiset taas ovat tottuneet käymään oman osastonsa kanssa leireillä tai kerhossa.

Itse vietin koko lapsuuteni Kotkakerhossa. Kerhossa tehtiin kaikkea sellaista siistiä, mitä ei muualla päässyt tekemään. Kerhon kanssa reissattiin ja kerhossa oli paljon kavereita. Minulle kotka-toiminta oli alueellista toimintaa, olimme sitten kerhotilalla Järven-päässä, KKT:ssa Kiilopäällä tai Itävallassa kansainvälisellä leirillä, niin oltiin aina kerhoporukan kans-sa. Tästä ei ollut kahta sanaa.

Lapsena kerhon merkitystä ei välttämättä käsittänyt. Nyt vanhemmalla iällä alan hahmotta-maan, kuinka suuri osa lapsuuttani ja nuoruuttani alueellinen kotka-toiminta on ollut. Mistä kaikesta sitä olisikaan jäänyt paitsi.

OMAT POSITIIVISET KOKEMUKSENI ALUEELLISESTA TOIMINNASTA

Se, että alueellinen toiminta mah-dollistaa lapsille ja nuorille ainut-laatuisen kokemuksen ja kanavan heidän mielipiteilleen, on innostanut minut toimimaan omalla alueellani kerhon parissa. Kerhon pyörittämi-nen antaa myös itselleni paljon. Se mahdollistaa oman itseni toteutta-misen, sitä kautta oppii paljon uutta ja tulee koettua asioita, mitä ei tulisi edes kuvitelleeksi.

Alueellinen toiminta on ensi-arvoisen tärkeää Kotkaliikkeelle. Siksi se onkin valittu vuoden 2016 toiminnan painopisteistä. Alueelli-sen toiminnan avulla on helppo jär-jestää kaikille avointa toimintaa ja ottaa osallistujien mielipiteet huo-mioon toiminnan suunnittelussa.

Millaista Kotkatoiminta sinun alueellasi on? Millaista Kotka-toimintaa haluaisit omalle alueellesi? Mitä olisit valmis tekemään mah-dollistaaksesi alueesi lapsille ja nuorille korvaamattoman harras-tuksen? Kirjoita alueellisesta Kotkatoiminnasta. Liitä mukaan muutama kuva vaikka kerhoillasta tai retkestä. Voit pyytää osallistujil-ta apua jutun kirjoittamiseen. Kotkaviestissä on aina tilaa tari-noille alueellisesta toiminnasta.

ALUEELLINEN TOIMINTA, KOTKATOIMINNAN PERUSTATEKSTI JA KUVAT PEKKA ÖSTERBERG

Veljekset Aleksi ja Oskari pyörittä-mässä pizzaa Järvenpään Nuor-ten Kotkien syk-syn päätösleirillä.

Auringonnousu ja kerhon lapset Vanhan kylänniemessä joulukuussa.

Ryhmätyökykyä ja ongelmanratkaisukykyä vaativa numeropeli Järvenpään Nuorten Kotkien syksyn päätösleirillä.

UUTISET


Edustajiston puheenjohtaja Tipsu Bazouleva ja puolisonsa Ivan Bazoulev

saivat poikavauvan 5.1.2016. Onnea uudesta perheenjäsenestä!

Nuori herra Ilya osallistui jo ensimmäiseen hallituksen

kokoukseensa tarkkailijajäsenenä 30.1.

Ilya


ADRIANEN LANGAT

VITSIT

VARITYS- TEHTAVA 1

PUUHA-AUKEAMA

Äikän tunnilla opet-

taja kysyi: – Kalle,

sano esimerkkejä

pronomineista.

– Kuka, minäkö!

Kalle säikähti.

– Aivan oikein,

opettaja kiitteli.

Kalle vaihtoi koulua kesken lukukauden. Uuden koulun rehtori kysyi Kallelta:

– Onko sinulla jotain suosituksia sieltä edellisestä koulusta?

– Kyllä on. Edellisessä koulussa rehtori suo-sitteli minua vaihta-maan koulua!


Kalle, sinä olet kirjoittanut

kokeissa samat vastaukset

kuin Pekka: Olet katsonut

Pekan paperia.

– Entäs jos Pekka onkin

katsonut minun paperiani?

– Niin ei ole. Pekka on

vastannut ”en tiedä”, ja

sinun paperissasi lukee

”en minäkään tiedä”

MINKA

VARISEKSI SINA

MAALAISIT

KANKAAN

TORPAN?

Pikku-Kalle oli saanut joululahjaksi rummut. Hän oli niistä tietysti hyvin ylpeä ja kerskui kavereilleen.

– Uskotteko muuten, että nämä ihmerummut pystyvät kertomaan kellonajankin?

– No ei varmaan uskota, kaverit totesivat.

Kallen ei auttanut muu kuin istahtaa rumpu-jen taakse, ja pian alkoi jumalaton meteli. Samassa yläkerrasta koputettiin täysillä kattoon, ja römeä miesääni kiljaisi:

– Hiljaa! Kello on puoli yksi yöllä!

LEIKIT

V

ARITYSTEHTAVA 2


PIRKANMAAN NUORET KOTKAT

Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 TampereRiina Salonen (pj.)

puh. 040 725 2875, 045 895 5895 (toimisto)

[email protected]

Kulturresa med SÖ och Pirkanmaa till Sverige. Vi fick välja mellan att

besöka ABBA-muséet, Vasamuséet eller Junibacken. ABBA-muséet var musikfullt och vi alla var stjärnor. Vasamuséet var en extra historietimme om båtbyggeri och livet för länge sedan. På Junibacken kunde vi krypa in i Astrid Lindgrens sagovärld. För att vara ärliga hann vi shoppa också enligt egen smak och tycke. Vi träffade Diandra på båten till Stockholm och på vägen tillbaka träffade vi Mikael Gabriel aka George Mikael. Hemresan var mycket skrattfull med Diandra och George Mikael på Solsidan. Under resan fick alla nya smeknamn, Ebby. Diandra var mycket nöjda med resan. Gladast var nog Timo, som hittade det perfekta lägerbålet på Mariella.

VI OCH DIANDRA PÅ SOLSIDAN!#PIRKANMAANNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT TESSA, NORA, TOMMI & MOCKI

KOTKAT TUKHOLMASSA

Onpas ABBA muuttunut

Usvan takaa häämöttää Tukholma Muutamaa kiinnosti historian havina

Oi noita ihania pukuja Eivät he meille ehtineet soittaa

Kaikki Pirkanmaalta ABBA-museeon

Hei, mehän lennetään!

UUTISET

SVENSKA ÖRNDISTRIKTETMaria Lundell (pj.)



Kaikki Pirkanmaalta ABBA-museeon

”MEILLÄ ON SAMA LUONTO, JOSSA KULKEA JA RETKEILLÄ!”

Työväen Retkeilyliitto ry kuuluu samaan aateperheeseen Nuorten Kotkien kanssa. Siksi haluamme esittäytyä teille näin Kotkaviestin välityksellä.

Liittomme on perustettu v. 1971 suomalaisen työväenliikkeen piiris-sä retkeilyliikunnan keskusjärjes-töksi. Tällä hetkellä meillä on 24 jäsenjärjestöä ympäri Suomea. Monet ovat samalla paikkakunnalla Kotka-osastojen kanssa. Jäseniä on noin 2000. Retkeilemme luonnossa monin tavoin: eräretkeillen, pati-koiden, pyöräillen ja meloen. Käym-me myös eri kulttuurikohteissa ja suuntaamme retkiä ulkomaille.

Luonnossa liikkuminen, erä-retkeily ja luonnonsuojelu ovat meidän molempien järjestöjen toiminnan ydintä tekemistä, joten tutustutaan toisiimme omilla paikkakunnilla ja tehdään vaikka yhteinen retki sopivaan kohteeseen.

KUULUMME MYÖS SUUREMPAAN KOKONAISUUTEEN NFI:HIN Kansainvälinen Luonnonystävät–järjestö NFI (Naturfreunde Interna-tionale, Friends of Nature Interna-tional) on maailman vanhimpia luonnonsuojelujärjestöjä ja olem-me sen jäseniä. Olemme myös etu-oikeutettuja, koska yhdestä maasta voi olla vain yksi valtakunnallinen järjestö NFI:n jäsenenä. Jäsenmaita on 45. Netissä www.nfi.at

NFI on tyäväenliikepohjainen kansainvälinen luonto-, ympäristö- ja vapaa-aikajärjestö, joka on Green 10:n jäsenjärjestö ja EU:n asiantuntijajäsen. NFI on perustettu

v. 1895 Wienissä Itävallassa. Järjestö tukee pyrkimyksiä luonnon- ja maisemansuojeluun, luonnollisten elinolojen säilymiseen, luo mahdol-lisuuksia kansainväliseen, sosiaali-sesti perusteltuun matkailuun ja tukee muutosta maltillisen kehi-tyksen suuntaan.

NFI:llä on oma Nuorten Luonnonystävien järjestö, jonka pääpaikka on Prahassa ja järjestöön voi tutustua netissä www.iynf.org

LAPIN MAJAT JA POHJOIS-KARJALAN TUKKIKÄMPPÄ MYÖS NUORTEN KOTKIEN KÄYTTÖÖNRetkeilyllisinä tukikohtina meillä on Länsi-Lapissa majoja ja Pohjois-Karjalassa viihtyisä tukkikämppä. Jäsenseuramme tekevät majoille hiihto- ja syysvaelluksia, joko seu-rana tai yksityishenkilönä perheen-sä kanssa. Majoja vuokrataan myös muille kuin jäsenille. Majavuokrat on pidetty hyvin kohtuullisina. Nuorten Kotkien luonto- ja eräleirit ovat tervetulleita majoillemme.

Kuten alussa jo totesin, meillä on sama luonto kulkea ja retkeillä.

Retkeilyllisin terveisin Mia Neuvonen TRL

Majat varataan käyttöön liiton toimistolta.Se on avoinnna tiistaista torstaihin klo 9–16. Sähköpostilla kysely ja varaus käyvät myös.

Työväen Retkeilyliiton toimistoSturenkatu 27 A 4.ker00510 HELSINKI [email protected] 1369744www.tyovaenretkeilyiitto.com

MAJOILLE LAPPIIN JA POHJOIS-KARJALAAN!

Työväen Retkeilyliitto kutsuu

T

TT

T

OO

RY

..

..

KEERNE

AV

I

II

L LY

Y

RIHMAKURUN MAJA

VARKHANMUKKAN KELOKÄMPPÄ

VARKHANMUKKAN

KELOKÄMPPÄ

LIEKSAN UKONJOEN KÄMPPÄ


LAUANTAI 28.5.11:00 Alkaen saapuminen ja majoittuminen Tykkimäki

Campingin mökeissä12:00 Lounas Camping-alueella13:00 Kulkueessa kävely Camping-alueelta Huvipuistoon 13:30 Kotkapäivien avajaiset Huvipuiston Huvilavetilla18:00 Päivällinen Huvipuistossa

Lisää huvittelua tai siirtyminen Camping-alueelle omaan tahtiin

20:00 Huvipuisto suljetaan21:00 Iltapala ja iltaohjelmaa Camping-alueella

SUNNUNTAI 29.5. 9:00 Aamupala Camping-alueella 10:00 Lähtö Camping-alueelta10:15 Toimintapisteet, Urheilupuisto, Kouvola

– Sisällä ja ulkona– Liikuntaa ja musisointia

12:00 Lounas13:00 Päättäjäiset12.30 Kotiinlähtö

KOTKAPÄIVÄT 2016Nupit kaakkoon

TULOSSA

MITÄ: Kotkapäivät 2016 Kaakkois-Suomi

MILLOIN: 28.–29.5.2015

MISSÄ: Tykkimäki, Tykkimäki Camping & Kouvolan Urheilupuisto, Kouvola

KENELLE: Kaiken ikäisille lapsille ohjaajineen ja vanhempineen

ILMOITTAUTUMISET: 6.5. mennessä omalle ohjaajalle tai omaan osastoon/piiriin

MITÄ MAKSAA: Nuorten Kotkien Keskus-liiton perimä osallistumis-maksu on 100 €/hlö. Oma kotkaosasto tai piiri tukee mahdollisesti lähtijöitään eli kysy ja seuraa oman piirisi/osastosi mainontaa. Alle 4-vuotiaat osallistujat pääsevät maksutta.

MITÄ SISÄLTÄÄ: Osallistumismaksu sisältää tilausajokuljetukset suurim-milta osallistujapaikka-kunnilta, monipuolisen ohjelman, Tykkimäen rannekkeen, ruoat lauantain lounaasta sunnuntain lounaaseen sekä pienen kotimatkaevään, majoituk-sen Tykkimäki Campingin 4 hengen mökeissä omassa makuu pussissa. Tapahtu-man aikana on voimassa Nuorten Kotkien jäsen-vakuutus.

Lisätietoja liiton kotisivuilta www.nuoretkotkat.fi

Aikataulu


WELCOME TO ANOTHER WORLD

Maailmanlaajuinen IFM-SEI leiri

2 3 . 7 . – 5 . 8 . 2 0 1 6 R E I N W A R Z H O F E N , S A K S A

ILMOITTAUDU

OMAAN PIIRI-JÄRJESTÖÖN /

OMALLE OHJAAJALLE

15.4.2016 MENNESSÄ.

LEIRIMAKSUTAlle 2-vuotiaat sylissä matkustavat lapset kotkaliitolle aiheutuvien kulujen mukaan. Hinta koostuu lähinnä lento-yhtiön maksuista.

400 € Alle 5 v. 700 € Kaikki yli 5-vuotiaat + 10 € vapaaehtoisen solidaarisuus-maksun, jolla tuetaan lapsi ja nuoria Bolivian sisarjärjestöstämme osallis-tumaan leirille

ILMOITTAUTUMISET15.4 mennessä omaan piirijärjestöön/omalle ohjaajalle. Paikat täytetään il-moittautumisjärjestyksessä, joten ole nopea!

Lähde mukaan kansainväliselle suurleirille Saksaan! Leirillä on luvassa monipuolista ohjelmaa, jota järjestetään kylissä, kaupungeissa ja koko leirin tasolla. Luvassa on erilaisia työpajoja, teematelttoja, toimintaa, yhdessä pelailua ja oleilua sekä tietysti koko leirin yhteisiä juhlatilaisuuksia. Leirimatkalla saat viettää aikaa mukavassa kansainvälisessä ilmapiirissä, pääset puhumaan ja oppimaan erilaisia kieliä, maistelemaan uusia makuja, saat ystäviä ympäri maailmaa ja paljon paljon muuta kivaa! Kansainväliset leirit ovat elämyksiä ja kokemuksia, joista jää ainutlaatuiset muistot!

LEIRIMAKSU SISÄLTÄÄ:• Leirimaksun IFM-SEI leirille

– Teltat järjestäjän puolesta eli emme vie omia telttoja

• Lentomatkat Helsinki-München 23.7.2016 ja München-Helsinki 5.8.2016– Lentomatkalla 1 kpl 23 kg

matkatavaran ruumaan– 1 kpl 8 kg käsimatkatavaran– pieni välipala lennolla

• Kuljetuksen Saksassa lentokentältä leirille ja takaisin

• Leirillä 3 ruokaa päivässä• Retkipäivän lähialueelle

• Leirimaksu EI SISÄLLÄ kotimaan matkakuluja

• Järjestämme keväällä 2016 leirin valmistelutapaamisen liitossa ja sen osalta korvataan matkakulut piirien vastaaville ohjaajille

PERUUTUSEHDOT JA LASKUTUSLiitto laskuttaa leirimaksun kahdessa erässä piirijärjestöiltä: ensimmäinen erä laskutetaan 15.4. ja toinen erä 1.6.Ilmoittauduttuaan osallistuja sitoutuu maksamaan 1. erän leirimaksua. Maksua ei peruutustapauksessa pa-lauteta. Jos matka peruuntuu sairau-den takia, voi toisen erän maksamisen jälkeen hakea korvausta osallistumis-maksusta Nuorten Kotkien jäsen-vakuutuksesta lääkärintodistuksella.


Lähde mukaan ensimmäiselle

Nuorten Kotkien Keskusliitto järjestää leirin vertsuille 6.6.–12.6.2016 Laamakosken kämpällä Itä-Suomessa.

Unohtumattomia kokemuksia, ystäviä, kaunis Suomen luonto ja oppimista kotkatoiminnasta.

Tapahtuman ohjelma pitää sisällään mm. luontotoimintaa, koulutuksellisia aktiviteetteja ja rentoa yhdessäoloa.

Ohjelma vastaa pääpiirteittäin normaalia liiton vertsukurssia. Leiri valmistaa osallistujia toimimaan paikallistason

tapahtumissa esimerkiksi leireillä ja kerhoissa.

150 € osallistumismaksu sisältää matkat, majoituksen, ruuan ja ohjelman tapahtuman aikana.

Tapahtumaan mahtuu rajoitettu määrä osallistujia.Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä.

Ilmoittaudu siis ripeästi omaan piiriisi. Viimeinen ilmoittautumispäivä 1.5.2016.

VERTSULEIRILLE

Tasa-arvo, demokratia, kansainvälisyys, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja yhteisöllisyys ovat nuorten kotkien arvoja,

mutta mitä ne tarkoittavat ja miten ne ilmenevät toiminnassamme?

6 . 6 . – 1 2 . 6 . 2 0 1 6 L A A M A K O S K E N K Ä M P P Ä , I T Ä - S U O M I

LISÄTIETOJA TAPAHTUMASTA:

Pekka Österberg+358 40 843 6887pe

kka.

[email protected]

LISÄ

TIET

OJA TAPAHTUMASTA:

Pekka Österberg+358 40 843 6887pekka.osterberg@nuoretko

tkat

.fi

TULOSSA


Tämä ilmoittautumis- ja matkustusohjesääntö koskee

kaikkia Nuorten Kotkien Keskus-liiton järjestämiä tapahtumia ellei tapahtumakutsussa toisin mainita.

ILMOITTAUTUMINEN TAPAHTUMIINKeskusliiton tapahtumiin ilmoit-taudutaan piirijärjestön kautta ta-pahtumakutsussa mainittuun vii-meiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Paikat tapahtumiin täy-tetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Piirien ei ole mahdollista varata ni-mettömiä paikkoja.

Ilmoittautumisajan päätyttyä tehdyistä ilmoittautumisista peri-tään 10 eurolla korotettu osanotto-maksu muilta paitsi järjestävän pii-rijärjestön alueelta tulevilta osanot-tajilta. Ilmoittautumisen yhteydes-sä on kerrottava mahdolliset ruoka-rajoitukset ja muut vastaavat asiat – matkustaminen, majoitus, valo-kuvauksen kieltäminen – jotka vaa-tivat erityisjärjestelyjä.

Lapsia valokuvataan liiton ta-pahtumissa. Valokuvia käytetään liiton oman toiminnan dokumen-toinnissa, julkaisuissa ja muussa tiedottamisessa.

OSALLISTUMISEN PERUMINENMikäli ilmoittautuminen perutaan ennen ilmoittautumisajan päätty-mistä, ei peruutusmaksua peritä.

Jollei tapahtuman järjestäjä ole muuta ilmoittanut, niin peruutus-maksu on 4–12-vuotiailta 10 euroa ja yli 13-vuotiailta 20 euroa. Mikäli peruutusta ei ilmoiteta ennen ta-pahtuman alkua, peritään pois-jäämisestä täysi osanottomaksu.

Kansainvälisillä leireillä ja tapahtumissa sekä tapahtumissa, joissa keskusliitto käyttää osto-palveluita, voidaan noudattaa jär-jestelyiden edellyttämiä osanotto-maksujen maksamisaikatauluja sekä ilmoittautumis- ja peruutus-ehtoja.

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUSOHJESÄÄNTÖ

OSANOTTOMAKSUTTapahtumien osanottomaksut vah-vistaa liittohallitus. Osanottomaksut laskutetaan piirijärjestöiltä. Mikäli osanottaja ei osallistu yhteismajoi-tukseen, vähennetään osanotto-maksusta todelliset majoituskulut. Yhteismajoituksesta poisjäämisestä on kerrottava ilmoittautumisen yhteydessä. Alle 4-vuotiailta lapsilta ei peritä osanottomaksua liiton val-takunnallisissa lasten tapahtumissa. Mikäli lapsi osallistuu vanhemman mukana aikuisten tapahtumiin, peritään lapsen osallistumisesta aiheutuneet todelliset kustannukset.

MATKUSTUSOHJEET JA MATKAKULUJEN KORVAUSSuurempiin tapahtumiin matkusta-minen järjestetään tilausajobusseilla, jotka kiertävät suurempien osan-ottajapaikkakuntien kautta. Yhteis-kuljetusten liitäntämatkat korva-taan juna/bussitaksojen mukaan. Liitäntämatkaksi katsotaan paikka-kunnalta toiselle siirtyminen. Matkakustannukset korvataan hal-vimman matkustustavan mukaises-ti ellei yhteiskuljetusta ole järjestet-ty. Julkisten kulkuneuvojen ryhmä- sekä muut alennukset on huomioi-tava matkan järjestelyissä. Korvauk-sen oman auton käytöstä saa, mikäli se on taloudellisesti tai muista erityisistä syistä paras vaihtoehto. Oman auton käytöstä on aina sovit-tava ilmoittautumisen yhteydessä keskusliiton toimiston kanssa.

MATKAKULUINA KORVATAAN• yleisten kulkuneuvojen mukaiset

matkakulut koti- tai asuinpaikka-kunnalta tapahtumaan ja takaisin

• oman auton kilometrikorvauksena 35 senttiä/km

• kaikki muut matkakorvaukset mak-setaan täysimääräisinä maksettuja kuitteja vastaan vain, jos niistä on sovittu ilmoittautumisen yhteydes-sä keskusliiton toimiston kanssa

• matkalaskut on toimitettava keskusliittoon kahden kuukauden kuluessa tapahtuman päättymisestä

Henkilö, joka osallistuu keskus-liiton edustajana ulkomailla pidet-tävään kokoukseen, on oikeutettu 25 euron päivärahaan jokaiselta ulkomaan matkan päivältä.

ILMOITTAUTUMIS- JA MATKUSTUS-OHJESÄÄNNÖSTÄ TIEDOTTAMINENIlmoittautumis- ja matkustusohje-sääntö on saatavissa keskusliiton toimistosta sekä kaikista piiri-toimistoista. Lisäksi se julkaistaan aina vuoden alussa Kotkaviestissä ja ohjesääntö on Intranetissa. Ilmoittautumis- ja matkustusohje-säännöstä tiedotetaan myös tiivis-tetysti jokaisen tapahtuman osan-ottajakirjeessä.

VAKUUTUKSET NUORTEN KOTKIEN TAPAHTUMISSANuorten Kotkien jäsen on vakuutettu kaikissa Kotkien tapahtumissa. Vakuutus on solmittu Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turvan kanssa. Vakuutus sisältää sekä tapaturma-vakuutuksen ilman omavastuuta että matkustajavakuutuksen ja matka-tavaravakuutuksen omavastuulla.

Vahingon sattuessa tulosta Turvan sivuilla www.turva.fi tulostettava vahinkoilmoitus. Täytä vahinkoilmoitus ja lähetä se liitteineen (lääkärintodistus sairaudesta, matkalaskut, osallistumis-laskut etc.) omaan piirijärjestöösi tai Teppo Suontakaselle keskusliittoon. Piirijärjestösi tai Teppo Suontakanen toimittaa vahinkoilmoituksen vakuutus-yhtiölle.

Jos joudut perumaan osallistu-misesi tapahtumaan sairastumisen vuoksi, huomiothan että vakuutus-yhtiö korvaa kulut vain lääkärintodis-tusta vastaan.

Vakuutus on voimassa vain alle 70-vuotiaille.

Turvan verkkopalvelun sähköises-sä korvauspalvelussa ei voi hakea korvausta järjestön jäsenilleen otta-masta tapaturmavakuutuksesta, urheiluvakuutuksesta, pysyvästä hai-tasta, kuolemasta tai päivärahasta.


Marraskuussa vapaaehtoiset suuntasivat kohti Lappia,

tarkemmin sanottuna kohti Rova-niemeä. Yhteishenkeä ja turnaus-kestävyyttä haettiin jo öisellä linja-automatkalta etelästä pohjoiseen. Vastasatanut lumi ja itävaltalaisten hiihtomaajoukkue odottivat lauan-tai-aamuna osallistujia hotellilla.

Pikaisen hammaspesun ja lou-naan jälkeen päästiinkin vauhtiin kouluttaja Pirjo Junttila-Vitikan johdatuksella. Hänen johdatuksel-laan osallistujat uppoutuivat osalli-suuden maailmaan, osallisuus kas-vatuksessa ja ryhmäilmiönä sekä osallisuus arjen käytänteinä ohjaa-jan työssä. Opimme, että osallisuus on hyvinvointia ja yhteisvastuuta koko järjestössä.

Asiapainotteisen päivän päät-teeksi iltaa vietettiin hyvän ruoan ja mukavan seuran merkeissä. Ohjelma alkoi joiku-esityksellä ja

päättyi leikkimielisten kilpailujen jälkeen karaokeen. Ihan kaikki osallistujat eivät jaksaneet laulaa pilkkuun asti, pitkä matkustus vaati veronsa ja uni maistui.

Sunnuntaina käsiteltiin järjes-tön ajankohtaisia asioita. Talous-asiat, paikallistoiminnan kehittä-minen, piirijärjestöjen rajat ja Lapin piirijärjestön tilanne puhuttivat ihmisiä. Lounaan jälkeen bussi starttasi kohti Napapiiriä ja Joulu-pukin pajakylää. Siellä oli hieman aikaa katsella ympärilleen ja tehdä

V U O D E N 2 0 1 6 K O T K A E X P O O N N Y T . . .

KOTKAEXPO JA TYÖNTEKIJÄKOULUTUS ROVANIEMELLÄ TEKSTI JA KUVAT SOILI SIRENNE

tuliaisostokset ennen kun bussi jatkoi matkaa kohti etelää.

Muiden osallistujien lähtiessä Kotkatyöntekijät jäivät vielä Rova-niemelle työntekijäkoulutukseen. Osallisuus-teema jatkui Pirjon johda-tuksella ja lisäksi käsittelyssä oli monta asiaa taloudesta leirin järjes-tämiseen. Onneksi työntekijätkin pääsivät moikkaamaan joulupukkia ja jättämään omat joululahjatoiveensa.

Vuoden 2016 Kotkaexpo järjes-tetään marraskuussa Lautsian Lomakeskuksessa Hämeessä.

13.–17.11.2015

VERTSUT JA OHJAAJAT

V U O D E N 2 0 1 6 K O T K A E X P O O N N Y T . . .

H Ä M E E S S Ä 2 6 . – 2 7 . 1 1 .

P A I K K A : L A U T S I A N L O M A K E S K U ST E E M A N A : T A N S S I , I L M A I S U J A M U S I I K K I .

I L T A A V I E T E T Ä Ä N T A P A H T U M A N N I M E N M U K A I S E S T I .

SULAUTETUT JÄRJESTELMÄT

Harrastuksena:

Yleensä, kun kerron harrastava-ni sulautettuja järjestelmiä,

ensimmäisenä minulta kysytään, että mitä se oikein tarkoittaa. Käy-tännössä sulautettu järjestelmä useinmiten tarkoittaa sitä, että ns. rauta ja ohjelmisto muodostavat erottamattoman kokonaisuu-den. Raudalla voidaan tarkoit-taa esimerkiksi jotain mikro-kontrolleripohjaista laitetta. Voidaan puhua pienistä tieto-koneista, jotka tekevät vain jotain tiettyä asiaa eikä mi-tään muuta. Esimerkkinä voi

mainita mm. television kaukosäätimen, jossa mikrokontrolleri tarkkailee, että mitä nappia painat ja lähettää sitten infrapunavalon avulla tiedon napin painalluksesta eteenpäin.

Harrastuskäyttöön ja monen-laisiin kokeiluihin on saatavilla jos minkälaisia kehitysalustoja, joiden avulla on helppo rakennella kaiken-laista ilman, että tarvitsee juuri ollenkaan kolvia tai syövyttää piiri-levyjä. Eivätkä ne välttämättä mak-sa kuin muutaman euron kappale. Samoin erilaisia sensoreita ja muita lisälaitteita löytyy helposti kytket-tävinä versioina. Niiden avulla ke-hitettävän laitteen toimintaa ja itse ideaa on helppo testata. Jos laite osoittautuu hyväksi, niin seuraava askel olisi piirtää laitteen osat

Valmis kytkentä.

HUVIKSI & HYÖDYKSI

TEKSTI JA KUVAT TEEMU RASI


Lämpötila-anturi.

Mittausdata on helppo saada näkyviin vaikka kännykällä.

Oman sää-aseman mittaus-dataa noin puolentoista vuoden ajalta.

varsinaista piirilevyä varten ja kenties suunni-tella sille myös kotelo, jonka voi valmistaa vaikkapa 3D-tulostimen avulla itse tai tilata Internetistä. Vaikka piirilevyt onkin mahdollista valmistaa itse, saa ne nykyään tilattua todella edullisesti Internetistä ja vaikka valmiiksi ladot-tuna komponenttien kera.

Koska teemamme on tällä kertaa ilmaston-muutos, voisimme vaikka esimerkin omaisesti rakentaa sulautetun järjestelmän, joka mittaa lämpötilaa. Ja nykyajan hengessä sen täytyy tietysti lähettää mittaustulokset Internetiin, jotta laitteesta tulee Internetin Esine. Kun mittaus-tuloksia tallentaa pitkältä ajalta, on mielen-kiintoista seurata vaikkapa oman takapihan keskilämpötilan kehittymistä vuosien ajalla.

Koska nyt haluamme kytkeä laitteemme Internetiin (tai ainakin lähiverkkoon), otamme alustaksi Particle Photon -nimisen kehitys-alustan.

Sen erikoisuutena on se, että siinä on integ-roituna langaton lähiverkkoyhteys sekä mikro-kontrolleri ja siihen on mahdollista kehittää ohjelma käyttäen nettiselainta ja ladata se lait-teelle netin kautta. Ei tarvitse siis kuin kytkeä sähkö.

Lämpötilan mittausta varten kytkemme sii-hen digitaalisen anturin, joita myös saa helposti kytkettävillä koelevyillä. Digitaalisten anturei-den kanssa mikrokontrolleri voi keskustella suoraan eikä itse tarvi alkaa tekemään analogi-sesta – digitaaliseen muutosta. Suosituimmille antureille löytyy monesti valmiiksi koodiesi-merkkejä, joten kaikkea ei tarvitse koodata itse alusta asti. (Kts. viereisen sivun iso kuva)

Kun kytkentä on valmis, kytkemme siihen virtaa ja lataamme siihen kehittämämme ohjel-miston. Lisäsin koodiin pätkän, jonka avulla mittaustulokset voi lähettää erääseen ilmaiseen palveluun, jonka kautta kerättyä dataa on mah-dollista katsella vaikka oman kännykän avulla.

Näin helposti saimme siis tehtyä sulautetun järjestelmän. Ja koska laite on itse tehty, on sen ominaisuuksia mahdollista kehittää rajattomas-ti. Voisimme halutessamme saada sen lähettä-mään meille vaikka ilmoituksen kännykkään, jos lämpötila laskee tai nousee yli jonkin rajan.

Sulautetut järjestelmät harrastuksena avaa-vat maailman ja erilaisten laitteiden toimintaa, jolloin niitä on paljon helpompi ymmärtää. Ja jos jokin laite kaupasta ostettu laite toimii huonosti, voi aina itse tehdä paremman.

Particle Photon -kehitysalusta.


• Aamiaiselta jääneen puuron voi niin ikään vaivata mukaan sämpylätaikinaan makua antamaan.

• Jämäpuurosta on muutenkin mo-neksi: pannukakkuihin, vanukkai-siin ja kasvispihvien sisällöksi.

• Kuivahtaneet leivät voi paahtaa pannulla ja syödä hillon sekä kermavaahdon kera.

• Toinen versio tästä on ihana jälkiruoka nimeltään pappilan hätävara eli uunissa paahdettu vuoka, joka sisältää maidolla ja sokerilla sekä hillolla mehevöite-tyt vanhan pullapitkon tai ranskanleivän palaset.

• Leipäkuutioista saa paahdettua rapsakoita krutonkeja keiton tai salaatin päälle.

• Kuivuneista leivistä ja sämpylöistä voi tehdä myös korppujauhoja.

• Pyttis eli spydäri eli pyttipannu imee sisäänsä lähes mitä vaan jämiä, ja täytettyyn munakkaa-seen saa upotettua monenlaisia ruoantähteitä.

Säilyttämällä raaka-aineita oikein pidennät niiden käyttöaikaa. Huo-maathan myös, että ”parasta en-nen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” -merkinnät eroavat toisistaan. ”Pa-rasta ennen” -merkinnän jälkeen-kin ruoka voi olla täysin kelvollista: haista ja maista. Voit niin ikään pidentää viimeisen käyttöpäivän tuotteiden käyttöaikaa kypsentä-mällä tuotteet, vaikket heti ehtisi syömään niitä. Useimmat ruoka- aineet voi huoletta pakastaa, ja pakkasesta on helppo ja nopea na-pata mukaansa lounaaksi ateria kun olet laittanut ruoanjämät jo valmiiksi eväsrasioihin!

Aiemmin valmistettuja annok-sia voi hyvin tuunata, ja jo parhaat päivänsä nähneitä ruoka-aineksia voi vielä hyvin käyttää. Alla lista vinkeistä kuinka:

• Nahistuneet kasvikset ja keitetyt potut tai muut vihannekset sopivat hienosti täydentämään sosekeittoja tai jatkamaan sämpylätaikinaa.

Kotkaviestin aiheena on tällä ker-taa ilmastonmuutos. Yksi vinkki

siihen, kuinka omalla toiminnalla voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen on ruokavalio. Lihantuotanto vaatii maapalloltamme paljon enemmän kuin kasvintuotanto, joten ruoka-valinnoilla on väliä. Myös sillä on väliä, kuinka paljon ruokaa ostam-me ja heitämme roskiin. Puhutaan siis ruokahävikistä:

Ruokahävikki on ruokaa, joka on tai on ollut syömäkelpoista, mutta joka jostain syystä heitetään jätteeksi. Suomessa eniten ruokaa menee ros-kiin kotitalouksissa, vuodessa jopa 20–30 kiloa per henkilö. Kun ruokaa heitetään roskiin, on sen tuottami-seen ja liikuttamiseen käytetty ener-gia hukkaan heitettyä. Ja tietysti myös sen ostamiseen kulunut raha.

Miten sitten välttää ruoka-hävikkiä? Parhaita keinoja on ensin-näkin ostaa vain sen verran ruokaa kun sitä tulee syötyä: suunnittele ruokalista parille päivälle, ja osta vain kauppalistalle merkityt ostokset.

NÄPSÄKKÄ NASI GORENGTEKSTI JA KUVAT INKA HOLOPAINEN

HUVIKSI & HYÖDYKSI


• Hedelmät, erityisesti jo hyvin tummenneet (ja siksi sitäkin makeammat) banaanit menevät mainiosti makeissa smoothieissa vaikka aamu-palana tai jälkkärinä. Lisää myös jogurttipurkin jämät mukaan.

• Voit niin ikään pilkkoa banaania tai muita hedel-miä valmiiksi pakkaseen ja myöhemmin surauttaa ne sauva- tai tehosekoittimella jäisinä raikkaaksi sorbetiksi.

• Jos keitettyjä kananmunia tai perunoita on jäänyt aterialta yli, voit lisätä ne salaattiin tekemään siitä hieman ruokaisamman. Keitettyjä munia voi syödä myös kasviskeiton ohessa hyvänä proteiinin lähteenä.

• Peruna- ja kasvissoseista tai raasteista voit tuu-nata kananmunilla ja korppujauhoilla hyvin koossa pysyviä pihvejä ja pyöryköitä.

• Pastakastikkeen jämät voi heittää esimerkiksi tortillaletun tai leipien päälle. Lisää vain hieman juustoraastetta (kuivuneet juustonkannikat sopi-vat mainiosti) ja heitä uuniin. Avot, oreganoa päälle ja pizza on valmis!

Käytä rohkeasti mielikuvitustasi ja kokeile. Lisää ideoita löydät helposti internetistä. Tässä myös mainio resepti keitetyn riisin hyödyntämiseksi. Selamat makan (eli hyvää ruokahalua)!

Maailman mausteet -reseptisarja tutustuttaa innokkaat kotka-kokkai-lijat kokeile-maan uusia ja eksoottisia makuja, aut-taa tuunaa-maan vanhoja tuttuja resep-tejä virkistävil-lä twisteillä sekä antaa vinkkejä arki-päivän (ja mik-sei juhlankin!) ruoanlaittoon.

Nasi Goreng on helppo ja nopea valmistaa. Siihen voi kätevästi upottaa aiemmin keitetyt ylijääneet riisit sekä lähes mitä vaan kasviksia.

INDONESIALAINEN PYTTIPANNU ELI NÄPSÄKKÄ NASI GORENG: Nasi Goreng on helppo ja nopea valmistaa. Siihen voi kätevästi upottaa aiemmin keitetyt ylijääneet riisit sekä lähes mitä vaan kasviksia (erityisesti paprika, porkkana, kaali, kevätsipuli, vihreät pavut, herneet ja herkkusienet sopivat ihanasti mukaan). Proteiinin lähteinä toimivat niin kana, katkaravut, seiti (ja muut valkoiset kalat) tai vaikka quorni. Kaiken kruunaa lopuksi lisättävät kananmunat. Kyseessä on todellakin siis itämainen pyttipannu!

Annos on neljälle:1 sipuli2 valkosipulinkynttä400 g suikaloitua broileria / quorn kuutioita /

seitiä/katkarapuja3 rkl öljyä (seesamiöljyä toimii erityisen hyvin)4 dl keitettyä riisiäpaprikaaporkkanaavihreitä papujapeukalon kynnen kokoinen pätkä tuoretta inkivääriä

(voi korvata myös 1–2 tl jauhettua inkivääriä)1–2 tl chilirouhetta tai pätkä tuoretta chiliä pilkottuna1–2 rkl makeaa soijakastiketta eli ketjap manisia*1–2 rkl soijakastiketta1–2 tl currytahnaa tai curry-maustetta(0,5 dl kana- tai kasvislientä)(suolaa)mustapippuria3–4 kananmunaatuoretta korianteria

(halutessasi voit myös lisätä: kalalientä ½ tl ja sitruunaruohotahnaa 1 tl öljyn sekaan ja kaffir- limetinlehtiä kasvisten sekaan, nämä eivät kuiten-kaan ole pakollisia)

* Jos ei kaapista tai kaupasta tätä löydy, voit myös laittaa suolaista soijakastiketta 1 rkl lisää sekä ½ rkl fariinisokeria, siirappia tai normaalia sokeria. Jätä silloin suola pois ja lisää vasta lopuksi tarvittaessa.

Silppua sipuli ja pilko valkosipulinkynnet sekä inki-vääri hyvin pieneksi (voit myös käyttää puristinta). Kuutioi paprika ja muut kasvikset. Kuumenna öljy wokissa tai isolla pannulla. Paista sipuleita, inkivää-riä ja chilirouhetta hetki currytahnassa/mausteessa ja öljyssä. Lisää broilerisuikaleet tai valitsemasi toi-nen proteiinin lähde ja paista kypsäksi.

Lisää keitetty riisi, paprikat ja muut kasvikset. Paista, kunnes riisi saa vähän väriä. Mausta soijalla ja pippurilla ja lisää soijakastiketta tarvittaessa. Mausta maistellen, oman makusi mukaan chiliä ja muita mausteita lisäten. Jos seos kuivuu liikaa, voit myös lisätä hieman kana- tai kasvislientä sekaan. Tee pannun keskelle tyhjä kohta ja riko munat siihen. Anna paistua hetki, kunnes munat hyytyvät hieman. Sekoita ne muiden aineiden joukkoon. Lisää tuoretta korianteria koristeeksi ja makua tuomaan!

Lähteet:

Saa syödä.fi: http://www.saasyoda.fi/ruokah%C3%A4vikki-suomessa

Martat: http://www.martat.fi/ruoka/ekokokki/tahderuokia/ Ruokatieto.fi: http://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/

ruokavisa-vastuullisuus-ruokaketjussa/vastuullinen-kuluttaja/ valta-ruokahavikkia/tuunaa


HOSTEL DOMUS ACADEMICA on valittu Suomen Hostelli-järjestön Vuoden hostelliksi 2016. Kesäisin toimiva hos-telli sijaitsee aivan Helsingin keskustassa. Valinnan teki Suomen Hostellijärjestön hallitus. Tänä vuonna valin-nassa painotettiin hostellin asiakastyytyväisyyttä, aktii-vista laadun kehittämistä sekä osallistumista hostelli-verkoston toimintaan.

”Hostel Domus Acade-mican johto ja henkilöstö ovat aktiivisia laadun kehit-täjiä ja se on ensimmäinen HIQ+S sertifikaatin Suo-messa saanut hostelli, jossa myös ekologisesti, sosiaali-sesti ja taloudellisesti kestä-vä kehitys on huomioitu”, kiittää Hostellijärjestön pääsihteeri Irja Hanelius.

Hostel Domus Academi-cassa on 326 huonetta ja asiakaskunta koostuu mat-kailijoista ympäri maailmaa. Hyvä palvelu, fiilis ja hymy ovat hostellille kunnia-asioita. Hostelli kompensoi vuosit-tain yöpymisistä aiheutu-neen hiilijalanjäljen, suosii aamiaisellaan luomu- ja

SUOMEN HOSTELLI- JÄRJESTÖN JÄSENEDUT

VUODEN HOSTELLIKSI VALITTIIN HOSTEL DOMUS ACADEMICA HELSINGISTÄ

HUVIKSI & HYÖDYKSI

Suomen Hostellijärjestö ry on vuonna 1935 perustettu yleishyödyllinen hostellitoiminnan keskusjärjestö, jonka jäseninä on 42 suomalaista nuoriso-, opiskelija-, liikunta-, eläkeläis-, ammatti- ja matkailujärjestöä. Hostellijär-jestö ylläpitää ja kehittää jäsenjärjestöjensä puolesta Suomessa hostellien verkostoa, joka tarjoaa erityisesti yli 2 miljoonalle suomalaiselle jäsenelle viihtyisää, yhteisöllistä ja edullista majoitusta Suomessa. Lisäksi Hostelli-järjestö tekee yhteistyötä kansainvälisen HI-hostellien verkoston kanssa tarjotakseen jäsenilleen etuja lähes 90 maassa ja 4000 hostellissa sekä markkinoidakseen Suomen verkoston hostelleja kansainvälisille asiakkaille.

lähiruokaa ja Reilun kaupan tuotteita sekä perehdyttää ja sitouttaa henkilökunnan aina kauden alussa ekologi-suuden huomiointiin.

Hostellijärjestö palkitsee vuosittain ansiokkaasti toimivan hostellin Vuoden hostelli -kunnianimellä. Vuoden hostelli on valittu vuodesta 2004 alkaen. Viime vuonna tittelin sai Vaihelan Tila Joutsasta.

Lisätietoja:hostelpäällikkö Sanni Viirto, Oy Academica Hotels Ltd., puh. 09 1311 4334, [email protected]

pääsihteeri Irja Hanelius, Suomen Hostellijärjestö, puh. 040 775 5511, [email protected]

Kuvia Hostel Domus Academicasta: bit.ly/ DomusAcademica (Dropbox)tai markkinointi- ja viestintäkoordinaattori Sinikka Komu, [email protected].

www.hostellit.fiwww.facebook.com/ hostellimatkawww.twitter.com/hifinlandwww.hostelacademica.fi

MAJOITUSETU SUOMEN HOSTELLEISSA

10 % alennus normaalista majoitushinnasta kaikissa Hostellijärjestön hostelleissa ympäri Suomea. Hostel-lit tarjoavat viihtyisää, edullista ja yhteisöllistä majoi-tusta kaikille matkailijoille.

KANSAINVÄLINEN HOSTELLIKORTTI JÄSENHINTAAN

1 vuosi 15 € (normaalihinta 20 €)2 vuotta 30 € (normaalihinta 40 €)

Kansainvälinen hostellikortti on jäsenyys maailman-laajuiseen Hostelling International (HI) -hostelli-verkostoon, joka kattaa noin 3500 hostellia jopa 90 maassa.

Kansainvälisellä hostellikortilla saat vähintään 10 % majoitusalennuksen kaikissa HI-hostelleissa ympäri maailman. Hostellikortilla saat myös erilaisia matkailullisia etuja kotimaassa ja ulkomailla. Hostelli-kortin voit ostaa Suomen Hostellijärjestön hostellit.fi -verkkokaupasta tai Suomen hostelleista. Hostelli-kortinhaltijan mukana matkustavat alle 18-vuotiaat perheenjäsenet ovat oikeutettuja samoihin etuihin ja alennuksiin.

Varmistaaksesi jäsenhintaisen majoituksen, varaa majoitus sivulta hostellit.fi tai suoraan hostellista.

Hostellit.fi – Hostellit Suomessa ja hostellikorttiedut vuodelle 2016

Instagram.com/hifinland Facebook.com/hostellimatka Twitter.com/HIFinland


Mies kertoi radiossa: Olen Eetu-pojan isä. Yhtenä päivänä

Eetu iloitsi kotona ”Minä olen saanut ystävän” Eetu on kehitys-vammainen lapsi ja hänen on ollut erityisen vaikeata löytää ystävä.

Kertomus nosti mieleen oman kiitollisuuden tunteeni, kun nuorin tyttäreni tuli kotiin kerhosta silmät loistaen: ”Äiti minä olen saanut ys-tävän.” Lapsi oli aina vain ollut mu-kana isosiskojen touhuissa, mutta nyt hänellä oli aivan ikioma kaveri-suhde ja ikiomat leikit. Sofiasta ja Taikasta muodostuikin erottama-ton parivaljakko seuraavaksi kuu-deksi vuodeksi.

Osallistuin 50-vuotissynttäreille. Elämässään ja työurallaan menes-tynyt juhlakalu piti tervetuliaispu-heen. ”En ole viettänyt syntymäpäi-väjuhlia. Pienenä poikana teimme äidin kanssa mielestäni hurjan upean synttäritarjoilubuffetin. Odotin innolla kutsuvieraita, mutta yksikään kaveri ei tullut juhliini. Jälkeenpäin selvisi, että he eivät olleet viitsineet saapua. Tuolloin päätin, että en koskaan vietä enää juhlia. Nyt vaimo sai suostuteltua väkisin.” Kerrottakoon, että juhlat olivat todella super onnistuneet.

Ehkäpä elämä hyvitteli takaisin kalavelkojaan.

Hassuttelin ja pelleilin toisen tyttäreni kanssa. Oli kiva saada hänet nauramaan. Aloin seurata hänen leikkiään ikätoverinsa kans-sa. He pelleilivät ja olivat tikahtua nauruun. Minä en ymmärtänyt lainkaan, mikä hauskuus puuhassa piili. Tuolloin oivalsin, että lapsen huumorintaju kehittyy vain ikätove-rien seurassa. Nauru ja huumori olivat niin erilaista. Kaveruudella on monin tavoin vahva kasvattava vai-kutus. Usein lapsi tarvitsee aikuisen avuksi kaverisuhteen ylläpitoon. On vietävä ja haettava leikkimään. On järjestettävä yhteistä yökylää, mökkireissua ja synttärikekkeriä.

Työmatkalla kuuntelin Radio Aaltoa. Juontaja kertoi juna-matkastaan. Ravintolavaunussa oli asioinut sokea nainen opaskoiransa kanssa. Koira oli ollut kovin kiin-nostunut lattioille tipahtaneista makkaranpaloista ja muusta tohi-nasta. Asioinnin lopussa nainen oli pyytänyt myyjää auttamaan häntä tarjottimen kantamisessa kahvi-pöytään. Istahtaessaan alas koira vieressään, hän oli pyytänyt kioskinpitäjää ottamaan heistä

valokuvan kännykkäkameralla. Juon-taja kertoi ensin hölmistyneensä, miksi sokea halusi kuvata itseään, kunnes oli tajunnut, että onhan hänellä näkeviä kavereita. Juontaja kauhisteli omaa ennakkoluuloisuuttaan.

Kaikki edellä mainitut tarinat liittyvät ystävyyteen ja siihen kuin-ka tärkeitä ihmissuhteet ovat. Meil-le vanhemmille on arvokasta, että lapsi löytää paikkansa ryhmässä.

Ystävyyssuhteiden jatkuminen ei ole itsestäänselvyys. Ystävyyttä pi-tää ruokkia ja vahvistaa. On osattava antaa aikaa ja oltava aidosti kiinnos-tunut kaverin asioista. Jos ihmis-suhteet ovat vain välillisiä tai kiinnit-tyvät asemaan, ne tuppaavat loppu-maan aseman kadottua. Jos elämä on kiireistä ja hohdokasta, saattavat vanhat kaverit tipahtaa vauhdista. Vanhan suhteen lämmittely ei palau-ta sammunutta luottamusta.

Paljon puhutaan lapsen ja van-hemman suhteesta sekä aikuisten rakkaussuhteista, mutta todellisuu-dessa nuo ihmissuhteet ovat paljon lyhempiä ihmissuhteita kuin ne kaverisuhteet, jotka syntyvät lapsuu-dessa, kulkevat rinnalla aikuisuuden ja ovat läsnä vanhuudessa. Päivi Lipponen

P U H E E N J O H T A J A N T E R V E H D Y S

OOTSÄ MUN KAA?

Päivi Lipponen


Tee itsellesi ikkunaan kaunis lumitähti ”omatekoisesta kenno-

paperista”. Tämä tähti menee pie-neen kasaan ja on helppo varastoida seuraavaa käyttöä varten. Se on niin näppärän kokoinen, että voit lähet-tää sen kirjekuoressa talvisena ter-veisenä ystävälle vaikka toiselle puo-lelle maailmaa, missä ei lunta sada.

Levitä liimaa paperipussin pohjasaumaan sekä keskelle poh-jasta ylös asti (kts. kuva). Liima uusi pussi päälle. Jatka näin liimaten kaikki pussit yhteen nippuun. Leik-kaa pussin avoinaisesta yläosasta kulmat pois, jolloin saat nuolimai-sen muodon. Leikkauskulmaa muuttamalla vaikutat valmiin täh-den muotoon. Ota reunimmaisista pussin sakaroista kiinni ja avaa tähti muotoonsa. Kiinnitä klemma-rilla ja tee pieni reikä ripustuslankaa varten. Klemmari on helppo poistaa

TARVITSET:• 8 kpl pieniä

valkoisia paperipus-seja (koko n. 10 cm x 23 cm)

• puikkoliimaa• sakset• klemmarin

ja pätkä val-koista lan-kaa ripusta-miseen

Kisatie 21, Ruusupaviljonki01450 VANTAA


www.inkunideapaja.net

MUTTA TALVI VOI VIELÄ HETKELLISESTI YLLÄTTÄÄ

Kevät tekee jo tuloaan,

ja tähti taittuu rikkoitumatta ka-saan myöhempää säilytystä varten.

”TIESITKÖ ETTÄ…:Lumihiutaleet syntyvät sadepilvien yläosassa, missä lämpötila on 12–40 pakkasastetta. Siellä on pieniä jää-kiteitä ja alijäähtyneitä vesipisaroita, joista kasvaa lumihiutaleita. Kun hiutaleet kasvavat riittävän paina-viksi, ne putoavat alempiin ilma-kerroksiin, missä on tyypillisesti lämpimämpää ja kosteampaa. Samalla ne kasvavat. Jos hiutaleet putoavat tarpeeksi kauan ilmassa, jonka lämpötila on nollan ylä-puolella, ne sulavat osittain rän-näksi tai kokonaan vesisateeksi.

Lumikiteiden muoto riippuu lämpötilasta ja kosteudesta sekä niiden syntypaikassa että matkalla maan pinnalle. Jääkiteiden raken-teen takia niistä voi tulla kuusi-

kulmaisia levyjä, neulasia tai haa-roittuvia tähtiä. Levymäisissä kiteissä on aina kuusi kulmaa ja tähtimäisissä kuusi sakaraa. Sopi-vissa oloissa lumikiteet tarttuvat toisiinsa ja muodostavat lumihiuta-leita, joissa voi olla satoja toisiinsa takertuneita lumikiteitä.

Runollisen sanonnan mukaan koskaan ei synny kahta samanlaista lumihiutaletta.”

Iloista kevään odotusta toivottaa Inkun Idea- paja!


NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTOSturenkatu 27 B, 00510 Helsinkipuh. 09 7745 7613www.nuoretkotkat.fi

Lea Väänänen toiminnanjohtajapuh. 045 876 3997

Teppo Suontakanentalouspäällikköpuh. 040 524 8884

Soili Sirennekulttuuri- ja kansainvälisyyssuunnittelijapuh. 050 581 5288

Marika Kaatrasalokoulutussuunnittelijapuh. 040 1525 373

Pekka Österbergyhdenvertaisuussuunnittelija puh. 040 843 6887

Sähköpostit: [email protected]

PIIRIJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret KotkatKaarlenkatu 3–5, 00530 HelsinkiTimo Katajamäki puh. 09 730 991, 050 555 2964fax 09 773 [email protected], www.hnk.fi

Hämeen Nuoret KotkatEeva Salmela (pj.)puh. 045 3307 [email protected]

Keski-Suomen Nuoret Kotkat + Jyväskylän tyKauppakatu 30 A, 40100 JyväskyläKati Sainio [email protected]. 050 447 [email protected]

Kaakkois-Suomen Nuoret KotkatKalevankatu 13 B, 45100 KouvolaJaana Saarinen puh. 044 359 [email protected]

Lapin Nuoret Kotkat

Oulun Nuoret KotkatPakkahuoneenkatu 28, 90100 OuluRiikka Tirkkonenpuh. 045 235 [email protected]

Pirkanmaan Nuoret KotkatHämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 TampereRiina Salonen (pj.)puh. 040 725 2875, 045 895 5895 (toimisto)[email protected]

Pohjanmaan Nuoret KotkatSäveltäjäntie 21, 67300 KokkolaPirjo Paavolainen (pj.)puh. 050 352 [email protected]

Pohjois-Karjalan Nuoret KotkatKauppakatu 32, 80100 JoensuuAnne Kankaanpääpuh. 050 465 2625pohjois-karjala@nuoretkotkat.fiwww.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi

Savon Nuoret Kotkat+ Kuopion Nuoret KotkatPuijonkatu 23 A 4 krs.,70100 KuopioKatja Pitkänen 050 591 2749, fax 017 368 [email protected]@nuoretkotkat.fiwww.savo.nuoretkotkat.fi

Satakunnan Nuoret Kotkat+ Porin Nuoret KotkatAnnankatu 15 B 20, 28100 PoriMatti Savolainen (pj.)puh. 044 0542 [email protected]@gmail.comwww.satakunta.nuoretkotkat.fi

Svenska ÖrndistriktetMaria Lundell (pj.) puh. 044 306 [email protected]

Uudenmaan Nuoret Kotkat piirijärjestö + Espoon NK aluejärjestöLehdokkitie 2 B, 01300 VantaaPirjo Tirronenpuh. 040 776 [email protected]

Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö ryEerikinkatu 30, 20100 TurkuLeila Tanskanenpuh. (02) 414 5201, 040 515 [email protected] Uzbjakovpuh. (02) 414 5300, 0400 627 [email protected]/ [email protected]

PAIKALLISYHDISTYKSIÄLappeenrannan Nuoret KotkatSnellmaninkatu 12, 53100 LappeenrantaSatu Sairanen, puh. 040 508 [email protected] 05 451 2120

Tampereen Nuoret KotkatHämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 TampereAntti Wallenius puh. 050 587 0167 (toimisto)[email protected]

Vantaan Nuoret KotkatLehdokkitie 2 B, 01300 VantaaAnu Kähärä puh. 040 513 [email protected]://vantaankotkat.yhdistysavain.fi

ILTAPÄIVÄTOIMINTAOuluRiikka Tirkkonen puh. 045 235 [email protected] Kankaanpää puh. 050 465 [email protected] Tanskanenpuh. 040 515 [email protected]

IFM-SEIRue du Trône, 98, B-1050 Brussels, Belgiumphone +32 22 15 79 27fax +32 22 45 00 [email protected], www.ifm-sei.org

Yhteystiedot

VALOKUVAUSKILPAILUNuorten Kotkien Keskusliitto järjestää valokuvauskilpailun jonka aiheena on ilmastonmuutos.

Ota valokuva, joka kuvastaa hyvin sinun mielestäsi vallitsevaa ilmastonmuutosta.

Valokuvia voi toimittaa keskusliittoon kesäkuun alkuun asti.

Lähetä valokuva joko postitse osoitteeseen Nuorten Kotkien Keskusliitto, Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki tai sähköisesti [email protected]

Yksi kuva palkitaan kotkatuotteella.


Nuorten Kotkien seuraava

kansainvälinen juhlaleiri vuo

nna 2018

LEIRIN TUNNUSKUVASTAPIIRUSTUSKILPAILU

JA:TO

soili [email protected]

LISÄTIE

Vuonna 2018 Nuoret Kotkat täyttää 75 vuotta. Sen

kunniaksi Nuoret Kotkat järjestää kansain välisen

juhlaleirin. Juhlaleirin nimi on ”Participation Island” eli

suomennettuna ”Osallisuuden saari”. Osallisuus-teemaa

toteutetaan jo ennen leiriä ja leirillä monella tavalla.

Leiri järjestetään Helsingin kaupungin omistamalla

Bengtsårin leirisaarella Hangossa. Leiriä isännöi

Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö.

Sinä voit päästä osalliseksi leirin suunnittelusta jo nyt!

Piirrä ja lähetä meille ehdotuksia leirin tunnuksena

käytettävästä logosta, kuvasta tai osioista siinä.

Logoa ja kuvia käytetään leirin markkinoinnissa. Ehdotuk-

set, jotka päätyvät käyttöön, palkitaan kotkatuotteilla.

Lähetä piirustuksesi joko postitse osoitteeseen

Nuorten Kotkien Keskusliitto, Sturenkatu 27 B,

00510 Helsinki tai skannaa ja lähetä sähköpostilla

osoitteeseen [email protected] viimeistään 14.3.

kotkaviesti 16-1

Documents