kotkaviesti 16-2

U U S I , M E N N Ä Ä N M E T S Ä Ä N - K K T S A A P U U !

M I H I N P Ä Ä T T Y Y S A M A N L A I S U U S J A M I S T Ä A L K A A E R I L A I S U U S ?

K O T K A E X P O R O V A N I E M E L L Ä

L A S T E N J A N U O R T E N Ä Ä N E N K A N N A T T A J A

1/2015L A S T E N J A N U O R T E N Ä Ä N E N K A N N A T T A J A 2 / 2 0 1 6

Kotkaviesti

Minä Nuori Kotka

teema

tulossaKotkapäivät

2016

NuoretkotkatNuoret Kotkatwww.nuoretkotkat.fi

Tuomas Kurttilalle myönnettiin vuoden 2015

Some & Netti:

LAPSITEKO-PALKINTOS.12

Useita talvileirejä pidettiin, mm. V-S Kotkien talvileiri

UUTISET & KUULUMISET 12 Vuoden 2015 Lapsitekopalkinto jaettiin 15 Kannanotto aamu- ja iltapäivätoiminnan lakimuutokseen 16 V-S Kotkien talvileiri 18 Kuopion Kotkat kurkisti kulisseihin 20 Ystävänpäivän juhlat Kuopiossa 20 Tampereen Kotkat vieraili Utun tallissa 22 Kaakkois-Suomen hiihtolomaretki 23 Helsingin Talvileirit 26 Uudenmaan talvileiri 27 Savon ja Pohjois-Karjalan talviretki 28 Mihin päättyy samanlaisuus ja mistä alkaa erilaisuus?

TULOSSA 30 Kotkapäivät 2016 31 Kotkaexpo 2016 32 Mennään metsään (KKT) 2016 32 Harmaapyrstöjen tapaaminen 34 Leiripörssi: Kesäleirit 36 Vertsuleiri Laamakoskella

VERTSUT & OHJAAJAT 38 Mitä alueelliseen Nuorten Kotkien toimintaan tarvitaan? 40 Taitoviikonloppu 42 Jyväskylän ohjaajat ja vertsut Varjolan Tilalla

HUVIKSI & HYÖDYKSI 43 Maailman mausteet: Pataleipä 44 Harrastuksena fanittaminen 45 Varapuheenjohtajan tervehdys 45 Kotkien uusi leikkikirja saapunut! 46 Inkun ideapaja: lankamaalausta 48 Suuri valokuvauskilpailu

S I S Ä L LY S 2 / 2 0 1 6

s. 44

s. 43

KOT

KAT

KOKK

AA: PATALEIPÄ

H

ARRA

STUK

SENA FA

NITTAMINEN

4 Minä Nuori Kotka 6 Roolini Kotkissa 8 Kotkakonkari Kerttu Salusiini 10 Kotkakonkari Toini Airaksinen

teemaMinä Nuori Kotka

KESKI- AUKEAMALLA

PUUHA- AUKEAMA!

JULKAISIJA: Nuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars Centralförbund NKK ry Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki Lea Väänänen 045 876 3997 [email protected], www.nuoretkotkat.fi

KOTKAVIESTIN TILAUS-HINTA: 20 € /12 kk

OSOITEREKISTERI JA MEDIATIEDOT: Kotkaliiton toimisto

PÄÄTOIMITTAJA: Teemu Rasi

TOIMITUSSIHTEERI: Esa Kaskimo

TOIMITUSKUNNASSA LISÄKSI: Inka Holopainen, Atte Kalke, Esa Kaskimo, Johanna Torppala, Marko Veijonaho ja Lea Väänänen

AVUSTAJAT: Inkun Ideapaja

TAITTO: Atte Kalke (+ Taina Leino)

PAINOPAIKKA: Suomen Uusiokuori OyISSN 0783-0823

KANNEN KUVA: Julia Uzbjakov, Varsinais-Suomen talvileiri

SEURAAVA LEHTI 3/2016 Ilmestyy syys-lokakussa 2016AINEISTOPÄIVÄ: 1.9.2016 [email protected]

LEHDEN 3/2016 TEEMA: Leirillä tavattavat eläimet

AINEISTO-OHJEITA: Piirrokset onnistuvat lehdessä parhaiten, jos ne on tehty mustalla tussilla tai voimak-kailla väreillä. Valokuvissa kiiltävä pinta on parempi kuin matta pinta. Digitaali kuvat tu-lisi tallentaa mahdollisimman isoon kokoon; oletusarvot kameroissa ovat yleensä liian pieniä.

P Ä Ä K I R J O I T U S

Teemu Rasi

H

ARRA

STUK

SENA FA

NITTAMINEN TERVEHDYS!

Se on sitten hyvää kevättä kaikille! On aika taas pikkuhiljaa laittaa talvikamppeita taaemmaksi vaatekaapissa ja ottaa katse kohti

lämpimämpiä kelejä. Kevät ja kesä tuovat tullessaan taas monenlaisia mielenkiintoisia kotkatapahtumia. Mutta vaikka ei leireille tai muihin ehtisikään, niin ainahan voi järjestää itse oman tapahtuman vaikka viikonloppuna takapihalla tai lähteä perheen kanssa metsäretkelle. Varsinkin nyt keväällä on mielenkiintoista seurata, miten luonto herää talvihorroksestaan. Erilaiset kasvit alkavat nousta maasta toinen toisensa perään ja muuttolinnut palaavat rakentamaan taas pesiään. Ainakin meillä alkaa jo huhtikuussa olemaan aikamoinen meteli, kun pikkulinnut karjuvat kilpaa pihapuissa.

Tämänkertainen teemamme liittyy kunkin meidän osaan Nuorissa Kotkissa. Oma historiani Kotkissa alkoi Sauvon kansainväliseltä leiriltä reilu 20 vuotta sitten. Siitä se on jatkunut osallistujana monenlaisissa tapahtumissa, kuten KKT:ssa ja erilaisissa koulutuksissa. Varsinkin ulkomailla järjestetyt kansainväliset koulutusseminaarit ovat olleet arvokkaita, niiden tuomaa kokemusta ja maailmankatsomusta voi olla hankala hankkia muualta. Ja sen usein ymmärtää vasta jälkeenpäin. Näiden myötä siirryin osallistujasta enemmän järjestävälle puolelle ja liittohallitukseen. Nyt meillä on kotona kasvamassa uusi Nuori Kotka, jonka tarina on sitten kokonaan hänen omansa ja jännityksellä odotamme mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Teemu Rasi

Varsinkin ulkomailla

järjestetyt kansa

inväliset

koulutusseminaarit o

vat

olleet arvokasta

kokemusta.

TEEMA MINÄ NUORI KOTKA

MINÄ NUORI KOTKA

1943NUORET KOTKAT ON PERUSTETTU VUONNA

NUORILLA KOTKILLA ON JÄSENIÄ NOIN

LASTEN TOIMINTA-JÄRJESTÖ JA LASTEN OIKEUKSIEN PUOLESTA TOIMIVA ETUJÄRJESTÖ

13 000

M I K Ä O N R O O L I N I K O T K I S S A ?

tasa-arvo demokraattisuuskansainvälisyys4 • KOTKAV IEST I 2 /2016

MINÄ NUORI KOTKA

M I K Ä O N R O O L I N I K O T K I S S A ?

V O I K O V A N H A K I N O L L A N U O R I K O T K A ?

oikeudenmukaisuussolidaarisuus yhdessä toimiminenKOTKAV IEST I 2 /2016 • 5

ROOLINI KOTKISSA ERI ELÄMÄNVAIHEISSA


10v. 20v. 30v. 40v.

Roki 6 v.: Se tarkoittaa sitä, että on nuori.

Nooa 6 v.: Se tarkoittaa sitä että on nopea ja että pääse käymään kaikissa kivoissa paikoissa.

Julius 6 v.: Se tarkoittaa sitä

että on kivaa tekemistä ja mukava harrastus.

MITÄ SINULLE TARKOITTAA OLLA NUORI KOTKA?

MITEN OLET MUKANA KOTKIEN TOIMINNASSA?Käyn maanantaisin kerhossa ja joskus olen mukana retkillä.

Retkillä ja maanantaisin kerhossa.

Retkillä ja kerhossa.

Venla 9 v.: Että oppii uusia asioita.

Inna 9 v.: Että on liittynyt

Nuoriin Kotkiin ja että on nuori.

MITÄ SINULLE TARKOITTAA OLLA NUORI KOTKA?

MITEN OLET MUKANA KOTKIEN TOIMINNASSA?

Olen mukana kaikissa mahdollisissa tapahtumissa ja melkein joka kerta kerhossa.

Vase

mm

alta

oik

ealle

Noo

a ja

Julius.

Vase

mm

alta

oik

ealle

Inna

, Venla ja Peppi.

Rok

i D

arth Vaderina.

TEKSTI JA KUVAT ESA KASKIMO, LEA VÄÄNÄNEN JA PEKKA ÖSTERBERG

Peppi 12 v.:

MITÄ SINULLE TARKOITTAA OLLA NUORI KOTKA?Että on osa ryhmää, jonka kanssa tehdään ja koetaan yhdessä erilaisia asioita.

MITEN OLET MUKANA KOTKIEN TOIMINNASSA?Aina kerhossa kun kerkeää. Olen ollut mukana monilla retkillä.

6 • KOTKAV IEST I 2 /2016

ROOLINI KOTKISSA ERI ELÄMÄNVAIHEISSA

50v. 60v. 70v. 80v. 90v.Ja

smin

Tro

gen

ja L

una

Trogen KotkaKuntoTapahtumassa Urjalassa 2014

1. MITEN KAUAN TOIMINUT NUORISSA KOTKISSA KERHO-LAISENA, VERTSUNA?

2. MILLAISTA ON KOTKATOIMIN-TA KERHOLAISENA, VERTSUNA?

Sidi, 13 v.:1. Olen ollut mukana viisi vuotta kerhossa. Vertsuna olen toiminut vajaan vuoden.

2. Kaikki toiminta on ollut kivaa. Retket, leikit, pelit, askartelu ovat kaikki olleet kivaa.Vertsuna on kivaa auttaa pienempiä lapsia.

Erika 16 v.:1. Olen ollut mukana kahdeksan vuotta. Vertsuna olen toiminut neljä vuotta.

2. Se on kivaa, että on tehty monipuolisesti erilaisia juttuja. Kokkaaminen ja askartelu ovat minusta erityisen mukavia. Vertsuna on kivaa leikkiä lasten kanssa sekä auttaa ja ohjata heitä.

Jasmin Trogen, 27 v. :

KOTKATOIMINNASSA ON HELPPO OLLA JA AINA OPPII JOTAIN UUTTASyksyllä 2009 Pauliina Virtanen pyysi Jasminia mukaan Espoon Nuorten Kotkien syysleirille. Miksipä ei – ajatteli Jasmin. Voihan sitä käydä viikon leikkimässä lasten kanssa. Niin mukavaa oli, että Jasmin on edelleenkin mukana Kotkatoiminnassa. Toiminta imaisi mukaansa. Jasmin on ollut mukana useilla kotimaan ja ulkomaan leireillä, kerhotoiminnassa sekä liiton työryhmässä. Nykyään hän toimii ohjaajana Järvenpään kerhossa ja on Uudenmaan Nuorten Kotkien piirihallituksen puheenjohtaja.

Nuoret Kotkat on Jasminin mielestä paikka, jossa voi olla oma itsensä ja ryhmä, johon voi tuntea kuuluvansa. Mielekäs harrastus antaa mahdollisuuden työskennellä lasten kanssa ja kansainvälisen toiminnan kautta tapaa ihmisiä eri puolilta maailmaa.

Toini Tirronen, 91 v.

Toinilla riittää valtavasti hienoja Kotkamuistoja 1940 ja 1950luvuilta. Lue Toinin haastattelu sivulta 10.

Kerttu Salusiini

Peräti seitsemällä vuosikymmenellä Kotkien toiminnassa mukana olleen Kertun haastattelun voit lukea seuraavalta sivulta

KOTKAV IEST I 2 /2016 • 7


Kerttu Salusiini Näsi on toiminut Nuoris-sa Kotkissa seitsemällä vuosikymmenellä.

Edelleen hänet tapaa kesä- ja talvileireillä keittiössä touhuamassa. Lienee lajissaan maailmanennätys!

Puistolan Nuoret Kotkat perustettiin vuonna 1950 Helsingissä. Aluksi kokoonnut-tiin kerhoon Puistolan Urheilijoiden talolla. Paljon myös järjestettiin kokoontumisia ker-holaisten kotona.

– Silloin tehtiin paljon retkiä. Käveltiin erilaisiin kohteisiin, kuten museoihin. Pääsiäisen aikaan tehtiin pitempiä monta päivää kestäneitä retkiä. Yhtenä pääsisäise-nä käveltiin Heinolaan saakka. Matkan varrella yövyttiin työväentalojen lattioilla. Takaisin Heinolasta tultiin bussilla, Salusiini muistelee kuuden vuosikymmen takaista kotkatoimintaa.

Kun Birger Loherin lahjoitti entisen kana-lan Nuorille Kotkille, niin siitä tehtiin kotkan-pesä. Siellä kokoonnuttiin lähes joka päivä.

– Tuohon aikaan oli paljon ohjelma-toimintaa. Ohjelmaryhmissä laulettiin, lausuttiin ja näyteltiin. Esimerkiksi aina äitienpäivänä pidettiin juhlat äideille. Leivoimme tarjoilua varten ja järjestimme ohjelmaa äideille. Ennen juhlaa kävimme keräämässä sinivuokkoja, joita jokainen äiti sai rintapieleensä.

Siihen aikaan oli myös piirijärjestön ja Kotkaliiton henkisiä kilpailuja. Niitä varten myös harjoiteltiin kerhossa.

Kotkakuntokilpailuihin osallistuttiin vartioissa. Saman vartion kanssa toimittiin ja harjoiteltiin myös kerhoilloissa. Vartion-ohjaaja vastasi nykyistä vertaisohjaajaa, vertsua, Salusiini vertaa.

Kävelyretkiä, vartiotoimintaa ja ohjelmaryhmiä

SALUSIININ VUOSIKYMMENET NUORISSA KOTKISSATEKSTI JA HAASTATELTAVAN KUVA ESA KASKIMO


Lapsena mentiin kotkaleirille polkupyörillä. Yhden tarakalla oli puolijoukkueteltta, jossa yövyttiin. Makuupusseja ei ollut, vaan käytettiin paria huopaa.

Taas on retki loppu. Tulos: paljon rakkoja jaloissa.

Pitkiltä kävelyretkiltä palattiin kotiin junalla tai bussilla.


Kävelyretkiä, vartiotoimintaa ja ohjelmaryhmiä

SALUSIININ VUOSIKYMMENET NUORISSA KOTKISSA

PÄIVÄLEIRITOIMINTAA JO 1950-LUVULLA

Päiväleirejä järjestettiin jo kuusikymmentä vuotta sitten Mustikkamaan saaressa.

– Kesällä järjestettiin päiväleiritoimintaa Mustikkamaalla. Aamulla lapset vietiin ve-neellä saareen. Päivän ohjelma alkoi uima-koulussa. Sen jälkeen mentiin Mustikkamaan ravintolaan syömään soppaa tai velliä ja leipää. Sitten siirryttiin Mustikkamaan mökil-le, jossa askarreltiin ja pelattiin erilaisia pelejä. Parhaimpina päivinä leirillä oli 180 lasta. Oli erittäin vastuullinen tehtävä toimia ohjaajana.

Päiväleiritoiminta oli maksutonta. Tyyne Paasivuori järjesti tämän lapsille, Salusiini kertoo.

LAPSISTA HAUSKAA TEHDÄ JA TOIMIA

Kotkatoiminta ja maailma on muuttunut paljon vuosikymmenten aikana.

– Lapsena mentiin kotkaleirille polku-pyörillä. Yhden tarakalla oli puolijoukkue-teltta, jossa yövyttiin. Makuupusseja ei ollut, vaan käytettiin paria huopaa. Ruoka tehtiin nuotilla. Ennen leireillä myös laulet-tiin paljon.

Nykyään kaikki tehdään liian valmiiksi lapsille. Lapset eivät saa itse paistaa lettuja ja makkaroita nuotiolla vaan vertsut ja ohjaajat tekevät kaiken valmiiksi.

Minä uskon, että lapsista on paljon hauskempaa, kun saa itse tehdä ja toimia, Salusiini muistuttaa ohjaajien ja vertsujen roolista.

Salusiinin mielestä KotkaKuntoTapahtuma on edelleen samankaltaista toimintaa kuin kuusikymmentä vuotta sitten.

Salusiini säesti ja lauloi ohjelmaryhmissä Vieressä tytär Tuula sekä Terhi ja Jukka Virtanen. Tuohon aikaan kotkapuseroiden käyttö oli hyvin yleistä.


Toini Tirronen syntyi vuonna 1925. Hän menestyi hyvin koulussa ja olisi jo silloin halunnut opettajaksi. Leskiäidillä ei kuitenkaan ollut rahaa laittaa lahjakasta tytärtään oppikouluun, joten haave opettajan ammatista jäi sillä erää.

Toinin isä lähti 1914 Venäjälle Permiin vaimonsa ja lastensa

kanssa. Vaimo ja yksi lapsista kuoli-vat Venäjällä. Isä lähti 1919 pyrki-mään neljän lapsensa kanssa takai-sin kohti Suomea. Isä oli taitava puuseppä ja rikastunut ammatis-saan. Otti lähtiessään mukaan tu-kun rahaa, mutta setelit menettivät matkalla arvonsa. Perhe pääsi kuin ihmeen kautta rajan yli mukanaan

arvottomat setelit sekä iso leipä. He asettuivat asumaan Lieksaan Pohjois-Karjalaan. Isä meni Lieksassa uudelleen naimisiin ja syntyi Eino sekä Toini. isä kuoli kuitenkin Toinin ollessa vain 1-vuo-tias. Vaikka vanhimmat lapsista olivat jo omillansa, oli äidillä tiuk-kaa kolmen lapsen kanssa. Elannon perheelle hän hankki satunnaisilla hommilla, mm. lakkaamalla puu-sepäntehtaalla erilaisissa tehtävissä. Koska perheellä oli vähän rahaa, Toini ei päässyt oppikouluun vaikka oli luokkansa priimus. Hän olisi halunnut opettajaksi. Itku tuli, kun sai kuulla muilta, että nämä olivat päässeet oppikouluun.

1944–1945 Toini kävi Työväen Akatemian ja 1945–1946 hän suoritti

Yhteiskunnallisen korkeakoulun nuoriso-ohjaajatutkinnon. Nuorten Kotkien Keskusjohdon toimistolla hän aloitti vuonna 1946 ja työsken-teli järjestöohjaajana, järjestö-sihteerinä ja toimistonhoitajana vuoteen 1954 asti.

Nuorten Kotkien Keskusjohto oli perustettu vuonna 1943. Toinin aloittaessa oli toimistolla vielä vain muutama henkilö töissä. Järjestö-ohjaajan tehtäviin kuului kiertää ympäri Suomea tukemassa Kotka-osastojen perustamista ja auttaa niiden käynnistämisessä. Matkat kestivät viikosta kuukauteen. Toi-mitsijoilla ei ollut omia autoja, vaan liikuttiin julkisilla kulkuvälineillä. Perillä ei aina tiennyt, miten pääsee jälleen eteenpäin. Kotkaosastoja oli


Kotka-veteraani vailla vertaa

TOINI AIRAKSINEN OS. TIRRONENTEKSTI LEA VÄÄNÄNEN JA MARTTI PÖYSÄLÄ KUVAT LEA VÄÄNÄNEN JA TOINI AIRAKSINEN


Kotka-veteraani vailla vertaa

myös todellisilla syrjäseuduilla, jopa sellaisten taipaleiden takana, jonne ei ollut julkista liikennettä. Kyydit piti kysellä tai liftata eteen-päin. Saattoi joutua polkemaan polkupyörällä useamman kilo-metrin päästäkseen esim. kuorma-auton kyytiin. Majoituksesta huo-lehtivat usein paikalliset. Yhteyttä pidettiin kirjeellä ja tulosta ilmoi-tettiin aina etukäteen.

Matkoilla ollessa perustettiin Kotkakerhoja sekä vedettiin ker-hoissa ohjelmaa, askartelua ja laulujen opetusta. Toinilla oli aina kitara mukana. Musikaalinen Toini suomensi ja tekstitti useita lauluja. Hänen käsialaansa on Hangon leiri-marssi vuodelta 1953.

Samoihin aikoihin Toinin kans-sa Keskusjohdon sihteerinä toimi Pentti ”Pesu” Sulonen. Penttiä kut-suttiin Pesuksi etu ja sukunimen alkukirjaimien mukaan ja vastaa-vasti Toini Tirrosta Totiseksi. He olivat usein työasioissa yhdessä ja monet kiusoittelivat, että heidän pitäisi mennä naimisiin. Pesu

vastasi, että eivät he voi mennä naimisiin, koska Toini ei ota itseään nuorempaa miestä. Pesu oli Toinia päivän nuorempi.

Pesun ja Toinin aikana vakiin-tuivat kansainvälisen toiminnan muodot. Mentiin mukaan kansain-väliseen Kotkaliikkeeseen ja vakiin-nutettiin pohjoismaisen yhteistyön komitea. Ulkomaan leireille mat-kustettiin vetäjän passille annetulla ryhmäpassilla. Füssenin kansain-väliselle leirille Saksaan lähdettäes-sä 1952 Toinin vatsa jälleen reistaili, ja lääkäri kielsi lähtemästä reissuun. Toini ilmoitti, että hoidetaan se hänen vatsansa sitten hänen palattuaan, kun muuten peruuntuisi 30 nuoren matka. Ja matkalle lähdettiin.

Vuonna 1948 Toini sai Pohjolan-Nordenin stipendin vuodeksi opiskeleman Lillsvedin Kansan-korkeakouluun Ruotsiin. Kesän hän työskenteli myös Ruotsin nuoriso-liitossa. Siellä ollessaan Toini järjesti mm. 301 suomalaisen kuljetuksen satamasta Gjövikin leirille Norjaan. Leirille hän matkusti suomalaisten

mukana. Kun Toini tuli Ruotsista, hän alkoi kääntää kiertokirjeitä ruotsiksi. Vähän niille naureskeltiin, mutta ihan luettavia ne olivat. Toinin esimerkin innoittamana Jutta Sundman otti tehtäväkseen kirjoittaa kiertokirjeet ruotsiksi.

Vihdoin ja viimein 1954 Toini to-teutti haaveensa ja aloitti opiskelun opettajaseminaarissa, valmistuen kansakoulunopettajaksi 1958. Opis-kelu sujui mukavasti, sillä Toini sai luvan suorittaa kaksi luokkaa ensim-mäisenä vuotena, ikä ja kokemus vaikutti tähän. Valmistuttuaan hän sai opetettavakseen viidennen luo-kan Joensuun Niinivaaralla. Opetta-jan työ Joensuussa kesti 27 vuotta. Vuonna 1985 alkoivat eläkevuodet.

Toini oli vuoden 1958 kansan-edustajavaaleissa ehdokkaana Pohjois-Karjalassa saaden 2 500 ääntä. 500 ääntä lisää olisi tehnyt hänestä kansaedustajan. Uudelleen ehdokkaaksi hän ei lähtenyt.

Maaliskuussa 91 vuotta täyttä-nyt virkeä Toini asustelee nykyään leskenä palvelutalossa Joensuussa.


UUTISET Kurttilalla on taito tuoda lasten ääni kuuluville ja nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun.


Nuorten Kotkien vuoden 2015 Lapsiteko-palkinto myönnettiin lapsiasiavaltuu-

tettu Tuomas Kurttilalle. Palkinnon luovutti Nuorten Kotkien puheenjohtaja Päivi Lippo-nen Pasilan pääkirjastossa Helsingissä 21.3.2016. Palkinto on kuvanveistäjä Anneli Sipiläisen valmistama Simpukka.

Valitessaan lapsiasiavaltuutetun palkin-non saajaksi Nuoret Kotkat arvosti erityises-ti hänen toimintatapaansa nostaa lasten asioita esille. Lapset eivät itse ole mukana päätöksenteossa. Kurttilalla on taito tuoda lasten ääni kuuluville ja nostaa tutkittua tietoa mukaan keskusteluun. Keskustelun ylläpitämisen lisäksi taito kuunnella on äärimmäisen tärkeätä.

VUODEN 2015 LAPSITEKOPALKINTO

Tuomas Kurttila on toiminut lapsiasia-valtuutettuna vuodesta 2014. Kurttila on yhdessä lapsiasiavaltuutetun toimiston kans-sa nostanut lapset tärkeään asemaan joka-päiväisessä elämässämme. Puheessaan hän viittasi palkintona olleeseen simpukkaan. Jokainen lapsi on yksilöllinen ja arvokas kuin helmi simpukan sisällä.

Palkinnonluovutustilaisuudessa esiintyi kahden sisaruksen muodostama lastenyhtye Mimmit. Osallistujat pääsivät Mimmien matkassa tapaamaan eläimiä eri puolilta maailmaa. Lapsiasiavaltuutettu eläytyi lasten kanssa, näimme hienot pandalasit ja Peppi-tanssin.

Mimmien musiikkihetki ilahdutti paikalla ollutta yleisöä!

TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN KUVAT TEPPO SUONTAKANEN


UUTISET

Kolmannen sektorin toimijat ovat jo useita vuosia toteutta-

neet koululaisten aamu- ja ilta-päivätoimintaa yhdessä kuntien kanssa. Useimmat toimintaa järjes-tävät tahot työskentelevät muuten-kin lasten ja nuorten parissa, joten toiminta on järjestöille luonteen-omaista.

Kerättyjen tietojen pohjalta on huomattu, että toiminnan järjestä-misessä on valtakunnallisesti pal-jon kirjavuutta. Toiminnan johdon-mukaisen kehittämisen kannalta asia on hankala.

TOIMINNAN RAHOITUS

Jokainen kunta saa itsenäisesti päättää toimintansa laajuudesta. Samalla se päättää myös tavasta, jolla toiminnan tuottamisesta aiheutuvat kulut korvataan järjes-töille. Tavat ovat hyvin kirjavat: avustus, lapsiperusteinen avustus, kumppanuussopimus, kilpailutus, osarahoitus palkkauksen muodos-sa. Kirjavuutta lisää se, että myös hallintokunnat vaihtelevat suuresti.

Kaikissa tapauksissa kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään perusopetus-lain aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteiden mukaisesti. Palvelun-tuottaja ei siis voi suhteuttaa toi-mintaa saamansa avustuksen tai korvauksen määrään.

OHJAAJIEN TYÖSUHDE

Iltapäivätoiminnan perusteissa edellytetään pitkäjänteistä, suunni-telmallista toimintaa, jota tehdään yhteistyössä koulun ja muiden lapseen liittyvien tahojen kanssa.

Rahoituksen epävarmuus ja sopimusten kesto ei useinkaan mahdollista pitkäaikaisten työ-sopimusten tekemistä. Useimmat kolmannen sektorin iltapäivä-

toiminnanohjaajat työskentelevät määräaikaisissa ja/tai osa-aikaisissa työsuhteissa.

Ohjaajien ammattitaidossa on kuitenkin tapahtunut valtava edistys sen jälkeen kun ammattitutkinnon suorittaminen 2006 tuli mahdolli-seksi. Uusin tutkinto antaa vielä laajemman pätevyyden.

Hallituksen esitys toteaa, että maksujen korottaminen parantaisi laadukkaan toiminnan järjestämi-sedellytyksiä ja saattaisi edistää aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjaa-jien työsuhteiden pysyvyyttä. Toi-mijoiden näkökulmasta maksujen liiallinen korottaminen näkyy toi-mintaan osallistuvien lasten luku-määrän vähenemisenä. Lasten väheneminen ei välttämättä kui-tenkaan vaikuta ohjaajatarpeeseen, jolloin kustannukset/lapsi kasvavat.

LAPSEN OIKEUDET

Aamu- ja iltapäivätoiminnan tar-koituksena on edistää lapsen hyvin-vointia ja tasa-arvoisuutta yhteis-kunnassa sekä ennaltaehkäistä syr-jäytymistä ja lisätä osallisuutta.

Nykytilanteenkin mukaan lap-set ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa – toiset kunnat antavat palvelua korvauksetta ja toiset perivät suuria kuukausimaksuja.

Maksujen raju korottaminen nostaa lapsen osallistumiskynnystä toimintaan ja asettaa osan lapsi-perheistä muihin verrattuna eri-arvoiseen asemaan ja rikkoo perus-tuslain säännöstä julkisen vallan velvoitteesta tukea perhettä lapsen hyvinvoinnin ja yksilöllisen kasvun turvaamisessa.

PALVELUNTUOTTAJAN ASEMA

Kolmannen sektorin palveluntuot-tajat ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että aamu- ja iltapäivätoimintaa on

uudistettava myös maksujen suh-teen. Esitys antaa kunnille edelleen suuren vapauden palvelun hankki-misessa ja maksun määräytymises-sä, mutta ei millään tavalla turvaa palvelun tuottajan asemaa.

Hallituksen esityksessä perus-opetuslain muuttamisessa tode-taan, että esityksellä maksujen korottamisesta ei ole vaikutuksia valtiontalouteen. Esitys ehdottaa, että kunnat nostavat asiakas-maksuja ja alentavat palveluntuot-tajille myönnettäviä avustuksia.

Perusopetuslakia ehdotetaan myös muutettavaksi siten, että maksu on jätettävä perimättä tai sitä on alennettava siltä osin kuin maksu vaarantaa henkilön tai per-heen toimentulon edellytyksiä tai henkilön lakisääteisen elatusvelvol-lisuuden toteuttamista. Esitys ei ota kantaa kuka maksuvapauden tai alennuksen myöntää. Kolmannen sektorin palveluntuottajat eivät voi olla määrittelemässä tulosidonnai-sia maksuja, joten se nostaa kun-nan kustannuksia. Esitys ei myös-kään ota kantaa kuinka tuloihin perustuvien maksujen erotus korvataan palveluntuottajille.

Realismia hallituksen esitys osoittaa siinä, että maksukertymää laskettaessa oletetaan lapsikohtaisen maksukertymän muodostuvat kah-deksalta kuukaudelta. Käytännössä avustuksia määriteltäessä kertymä lasketaan 10 kuukaudelta.

Palvelutuottajat pitävät kahden vaihtoehdon (570h ja 760h) tarjoa-mista monimutkaisena. Ilmaisu on harhaanjohtava kun käytännössä on kyse päivittäisestä toiminta-ajasta. Käytäntö on myös epäoikeuden-mukainen perheitä kohtaan. Lapsen lukujärjestyksestä johtuen useat vanhemmat eivät voi valita lyhyem-pää ja halvempaa vaihtoehtoa.

aamu- ja iltapäivätoiminnan lakimuutokseenKANNANOTTO


MUUT VAIKUTUKSET

Palveluntuottajat ovat huolissaan toiminnan kehittämisestä; huolimatta 2011 hyväksytyis-tä aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteista ei niitä velvoitteita pystytä monessakaan kun-nassa toteuttamaan. Tilat ovat puutteelliset, peruskorjauksessa eikä edes uudisrakenta-misessa oteta huomioon toiminnan tiloja. Huolimatta perusopetuslain alaisesta toimin-nasta voi toiminta kuulua lähes minkä ta-hansa hallintokunnan alaisuuteen.

Palvelutuottajat vastustavat näin suuren korotuksen mahdollisuutta, joka asettaa lapsen ja hänen perheensä eriarvoiseen asemaan. Lapsen hyvinvoinnin, kasvun ja turvallisuuden näkökulmasta suuntauksen pitäisi olla päinvastainen.

Hallitusohjelma (suora lainaus):KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Ajantasaistetaan koululaisten aamu- ja iltapäivä-

toiminnasta perittävät maksut ja samalla laajen-

netaan ja tiukennetaan maksujen perimättömyys-

mahdollisuutta esim. sosiaali- ja terveydenhuoltolain

11 § (13.3.2003) vastaavasti. Enimmäismaksu

olisi 570 tunnin osalta 120 €/kk ja 760 tunnin

osalta 160 €/kk. Perittävälle maksulle voitaisiin

säätää myös alaraja, joka olisi esim. korotettu

10 €/kk nykytasoon nähden, jolloin vähimmäismaksu

olisi 70€/kk tai 90 €/kk ilman säädettyä ylärajaa.

10 €:n korotus maksuun lisää maksukertymää

arviolta n. 5 M €/v. Kunta päättää ap/ip-toimin-

nassa perittävistä maksuista laissa asetetun

enimmäismäärän puitteissa. Enimmäismaksun

korotus lisäisi kuntien tuloja, mikäli kunnat korot-

taisivat maksuja.

Edellyttää perusopetuslain 48 f §:n muutosta

(19.12.20 03/1126). Voisi tulla voimaan 2016.

Helsingissä 30.1.2016

Kansallinen Lastenliitto ryNuorten Kotkien Keskusliitto – Unga Örnars

Centralförbund NKK ryPTK – poikien ja tyttöjen keskusSuomen Nuorisoseurat rySuomen Demokratian Pioneerien Liitto ry (Pinskut) Vesaisten Keskusliitto ry

Nykytilanteenkin mukaan lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa – toiset kunnat antavat palvelua korvauksetta ja toiset perivät suuria kuukausimaksuja.


V-S KOTKIEN TALVILEIRIKannistopahkan taikakoulusta valmistui kymmenittäin uusia pikkuvelhojaTEKSTI JA KUVAT JULIA UZBJAKOV


Talvilomaviikolla 22.–26.2. VS Kotkat leireilivät Alastarolla Kanniston Kotieläintilalla. Talvileirin teemana oli taikuus, ja sen ympärille olikin keksitty vaikka mitä kivaa ohjelmaa!

Etelän talvi ei ole ollut kummoinen, mutta onneksi leiriviikolla aurinko

paistoi, oli pieni pakkanen ja lunta oli maassa. Ensimmäisenä leiripäivänä leiriläiset saivat tietää tulleensa viikoksi Kannistopahkan taikakouluun. Oppilaat jaettiin lajitteluhattuseremoniassa neljään eri tupaan: Hevosenkäpäliin, Jäniksenken-kään Possunturpiin, sekä Lehmänkärsään.

Viikon aikana tuvat suorittivat yhdessä tehtäviä ja kannustivat toisiaan. Taika-koulun professorit ja valvojaoppilaat olivat valmistaneet hyvin ajankohtaisen opinto-suunnitelman. Uudet oppilaat kehittivät taitojaan mm. taikaeläinten hoidossa, tai-kaliemien valmistuksessa, taikasuunnis-tuksessa ja loitsimisessa. Opiskelijat askar-telivat lisäksi taikakaluja (jolta suojautua pahaa taikuutta vastaan) taikasauvoja sekä viittoja.

Loppuviikosta syventäviin opintoihin lukeutui taikuri Joni Suvannon show, jossa pienet taikakoulun oppilaat saivat vihiä myös joidenkin taikatemppujen saloista.

Myyttiset metsänolennot kuuluivat myös opintokokonaisuuteen, ja heihin päästiin tutustumaan muinaisella Leikki-linnanvuorella. Siellä löydettiin jättiläisten portaat, sammakkokivi, uhrikuoppia, luolia ja siirtolohkareita. Kun lumisessa metsässä malttoi hetken olla ihan hiljaa kuuli puiden kuiskivan muinaisista metsänhengistä ja haltijoista.

Ihana leiriviikko on nyt takana ja sitä on hyvä muistella sen aikaa, kunnes pääsee taas kesäleirille Sauvoon 28.6.–2.7.! Kesäleirille voi jo ilmoittautua

Oppilaat jaettiin lajitteluhattuseremoniassa neljään eri tupaan: Hevosenkäpäliin, Jäniksenkenkään Possunturpiin, sekä Lehmänkärsään.

VARSINAIS-SUOMEN NUORET KOTKAT PIIRIJÄRJESTÖ RYEerikinkatu 30, 20100 Turku

Leila Tanskanenpuh. (02) 414 5201,

040 515 [email protected]

Julia Uzbjakovpuh. (02) 414 5300, 0400 627 420

[email protected]/ [email protected]

www.vsnk.fi


UUTISET

Kuopion Nuorten Kotkien retki-kerho teki vierailun Kuopion

Kaupunginteatteriin kulissikurkis-tukseen. Aulaisäntä Markku Mönk-könen toivotti meidät tervetulleeksi. Hän kertoi aluksi teatterin histori-asta, arkkitehtuurista ja henkilö-kunnasta. Teatterissa työskentelee suuri määrä alansa ammattilaisia, sillä kokonaisen näytelmän saatta-minen paperilta katsojien eteen näytelmäksi vaatii hurjan määrän työtä.

Varsinainen kierros aloitettiin sieltä, mistä näyttelijätkin työ-päivänsä aloittaa. Näyttelijän tul-lessa työhön hän katsastaa ensin ”lukujärjestyksestä” päivän ohjel-man. Näyttelijän työ on melko lailla vaativaa puuhaa. Yleensä näytteli-jällä on sen hetken esitysten lisäksi seuraavan (jopa kahden) esityksen harjoitukset menossa. Työtä teh-dään kuusi päivää viikossa. Päiviin

kuuluu aamuharjoitukset klo 10–14, jonka jälkeen käydään kotosalla huilimassa ja illalla takaisin töihin klo 18–22.

Seuraavaksi jatkoimme puku-huoneiden ohi kampaamoon, jossa hiukset, peruukit ja maskit laite-taan kuntoon esityksiä varten. Näimme todella suuren pukuvaraston, jossa löytyi vaatteita ja asusteita jokaiseen tyyliin. Markku kertoi esiintymisvaatteiden käytöstä näytelmien aikana. Näyttelijöillä voi olla useammat vaatteet samaan aikaan päällä. Vaatteissa on käytet-ty usein tarranauhaa, sillä ne täytyy saada nopeasti pois päältä. Esi-merkiksi kauluspaita voi näyttää ihan tavalliselta nappeineen, mutta todellisuudessa nappirivistön alla on tarranauhat, sillä ei näytelmän aikana ennätä nappeja aukomaan.

RETKIKOTKAT KURKISTI KULISSEIHIN#KUOPIONNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT KATJA PITKÄNEN

Peruukit ja asut tehdään teatte-rissa mittatilaustyönä. Näimme hienoja peruukkeja ja asuja Todelli-nen prinsessa näytelmästä. Ompe-limon jälkeen kierros kulki henkilö-kunnan kahvihuoneeseen. Siellä näyttelijät voivat viettää aikaa, silloin kun he eivät ole näyttämöllä. Esityksen aikana näyttelijät katso-vat näytelmää televisiosta, jotta tietävät milloin on oma aika mennä


RETKIKOTKAT KURKISTI KULISSEIHINnäyttämölle. Heille on myös oma hämyinen hiljentymishuone, jonka voi halutessaan varata keskittymis-tä varten.

Kierroksen jatkuessa näyttä-mölle saimme huomata kuinka iso tila näyttämön sivulla piilossa katsojilta onkaan. Siellä oli paljon erilaisia lavasteita näytelmistä. Itse näyttämöllä jokainen sai kuvitella millaista olisi olla katsomon edessä esiintymässä. Kuopion Kaupungin-

teatterissa on kaksi eri näyttämöä, Minna näyttämössä on 464 katsomo-paikkaa ja pienemmässä Maria näyttömässä 212 katsomopaikkaa.

Vierailu oli mielenkiintoinen ja opettavainen katsaus teatterin kulisseihin. Kuopion retkikerho suosittelee katsastamaan onko omalla paikkakunnalla mahdolli-suus samanlaiseen vierailuun.

SAVON NUORET KOTKAT+ KUOPION NUORET KOTKAT

Puijonkatu 23 A 4 krs.,70100 KuopioKatja Pitkänen 050 591 2749,

fax 017 368 [email protected]

[email protected]


Ystävänpäivää vietettiin juhlien merkeissä. Tapahtuma oli kai-

kille avoin koko perheen tapahtu-ma, jossa menoa ja vilskettä riitti. Juhlassa pääsi askartelemaan mm. tikkariperhosen ja koristelemaan oman ystävänpäiväleivoksen. Lisäksi salissa oli pelejä, leikkejä ja vapaata touhuilua. Kasvomaalaus piste oli myös kovin suosittu. Kans-samme ystävänpäivää juhli reilusti

YSTÄVÄNPÄIVÄÄ VIETETTIIN JUHLIEN MERKEISSÄ#KUOPIONNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT KATJA PITKÄNEN

yli sata henkeä, joten iloa ja riemua ei puuttunut. Kuopion Työväen-yhdistys tarjosi kaikille makkaraa ja pillimehut, sekä kesän Saksan leirin matkaryhmä piti juhlissa myyjäisiä.

Sydämmelliset arpajaiset olivat juhlien päätösnumero, josta jänni-tystä ei puuttunut. Tapahtuman mahdollisti innokkaat vertsut ja ohjaajat.




[email protected]

UUTISET


TAMPEREEN KOTKAT VIERAILI UTUN TALLISSA

PIRKANMAAN NUORET KOTKAT

Hämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 Tampere

Riina Salonen (pj.)puh. 040 725 2875,

045 895 5895 (toimisto)[email protected]

#PIRKANMAANNUORETKOTKAT TEKSTI LEILA TORKKEL KUVAT ANTTI WALLENIUS JA LEILA TORKKEL

joten se oli todella mukavan lämmin ja tilaakin tuntui löytyvän yhtä aikaa monelle pikkukotkalle ja yhdelle Aulikki- mummulle.

Pulikoinnin ja välipalan jälkeen otettiin nokka kohti kotia.

Kuperkeikka- projektin tiimoilta Tampereen Kotkat ottivat

mummut ja vaarit mukaan. Vaikka muutama mummu sairastui ja vaarit jäivät tuijottamaan Kaisan ampumahiihtoa, niin retkelle lähti-jöitä oli silti varsin mukava määrä.

Retken varsinainen kohde oli Utun talli, Rämsöössä, jossa pääs-tiin tutustumaan käsituntumalla monen rotuiseen eläimeen. Eläimet esitteli tilan omistaja Sami Utu, joka kertoili kaikkea mahdollista ja mahdotonta eläimistä. Vilkkain keskustelu käytiin lintujen varsin aikaisesta heräämisajasta.

Kaikkein ihanin silitettävä oli chinchilla, jonka turkki oli pumpu-liakin pehmeämpää. Talon wc:ssä käynnin yhteydessä kaikille paljas-tui mukava yllätys, kun läpinäky-vässä boxissa hypähteli muutama kymmen viiriäisen poikasta. Poika-set lämmittelivät lampun alla ja ne olivatkin tilan pienimpiä elämiä. Suurin eläin ja sekä pienten että suurten kotkien mielestä jättiläisen kokoinen oli kuitenkin tilan porsas,

jonka painoa voi vain arvailla. Kaik-kein eniten silitystä odottelivat kuitenkin lampaat, joita oli ulkona samassa aitauksessa sonnien kans-sa. Kanat ja puput olivat sen sijaan sisällä tallissa. Pihassa vapaana olleet ankat olivat meille äreitä ja pyrkivät nokkimaan jokaista ohi-kulkijaa.

Kierroksen jälkeen paistettiin hyvin savustuneessa kodassa mak-karaa. Kodan piipussa olikin vielä paikallaan talvipelti ja näin koko kota oli savua täynnä siihen asti, kunnes Sami kiipesi sen katolle aukaisemaan luukun.

Sami isäntä ajelutti kaikkia halukkaita lenkin moottorikelkalla. Lenkin tehneet olivat tyytyväisiä niin vauhtiin kuin matkaankin. Usealle ajelu moottorikelkalla oli elämän ensimmäinen kerta ja lopuillekin se oli harvinaisempaa herkkua.

Ajelun jälkeen nautittiin talon emännän Katjan lämmittämästä saunasta. Paljun lämmityksen oli Sami aloittanut jo edellisiltana,

Hug

o ys

tävyst

yi lampaiden kanssa.


UUTISET

Kaakkois-Suomen Nuoret Kotkat retkeili talvileirin sijaan koulu-

jen talvilomalla. Tiistaina 1.3 suun-nattiin aamulla ani varhain kohti Seinäjokea täydellä bussilla. Matkan varrella pidettiin lounas-tauko Ikaalisissa ja iltapäivällä saavuttiin Duudson activity parkiin. Siellä riitti toimintaa iltaan asti. Yöpyminen oli Kalajaisjärven leiri-keskuksessa Ilmajoella.

KAAKKOIS-SUOMEN KOTKAT RETKELLÄ HIIHTOLOMALLA#KAAKKOISSUOMENNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT JAANA SAARINEN

Toisena retkipäivänä tutustut-tiin Namitupaan ja puhelinmuseoon. Namituvalla päästiin seuraamaan työnäytöstä ja saatiin maistiaisia suoraan uunista. Puhelinmuseossa tutustuttiin lankapuhelimiin, vanhoihin matkapuhelimiin ja entisaikojen puhelinkeskuksiin. Kotimatkalla ruokailtiin vielä Tuu-rissa ja ihmeteltiin Suomen suurin-ta kyläkauppaa.

KAAKKOIS- SUOMEN NUORET KOTKAT

Kalevankatu 13 B, 45100 KouvolaJaana Saarinen

puh. 044 359 [email protected]

www.kymennuoretkotkat.fi

Puhelinmuseossa tutustuttiin lankapuhelimiin, vanhoihin matkapuhelimiin ja entisaikojen puhelinkeskuksiin.


Helsingin Nuoret Kotkat avasi-vat 50-vuotisjuhlavuotensa

leiritoiminnan leireilemällä koulu-laisten talvilomalla sekä Mikkelissä Lomakoti Mäntyniemessä että Urjalassa Kankaan Torpalla. Mänty-niemessä leireilimme ensimmäistä, mutta ei varmasti viimeisetä kertaa.

Lumi hupeni vettä sataessa Etelä-Suomessa tammi-helmikuun vaihteessa ja moni ohjaaja ehti jo suunnitella korvaavaa ohjelmaa, jos lunta ei olisikaan. Onneksi tur-haan. Viikkoa ennen leirejä saatiin kunnolla lunta molemmille talvi-leiripaikkakunnille ja talviset rien-not onnistuivat mainiosti. Leireille rakennettiin lumilinnoja ja lumi-ukkoja, laskettiin pulkalla mäkeä ja hiihdettiin ja taidettiinhan sitä olla lumisotasillakin. Talvinen jalka-pallonpeluu hangessa on lystikästä puuhaa. Taidot eivät ole ollenkaan pääosassa vaan se kuka pysyy pys-tyssä ja jaksaa juosta hangessa. Hienoja maaleja kuitenkin nähtiin.

Olympialaiset kuuluvat leirin kuin leirin ohjelmaan. Leiri-

HELSINGIN TALVILEIRIT

olympialaisten tunnuslause ei ole kuten joka neljäs vuosi järjestettä-vien tavallisten olympialaisten eli citius, altius, fortius – nopeammin, korkeammalle, voimakkaammin vaan kekseliäisyys ja ryhmänä toi-miminen ovat ominaisuuksia, joilla pärjää.

Talvisella laavuretkellä on tunnelmaa. Kankaan Torpalla on käytössä kaksi laavua. Toinen laavu on oma ja sijaitsee noin kilometrin päässä leirikeskuksesta metsässä kallion laella. Toinen laavu on alueen yhteislaavu ja sijaitsee Nuutajärven rannalla. Molemmilla laavuilla vierailimme päivällä pais-taen makkaraa ja lettuja. Ranta-laavulla kävimme myös illalla makkaranpaiston merkeissä. Hieno oli tunnelma. Taivalla loistivat täh-det ja kuu. Polku laavulle ja laavun ympäristö oli kynttilöin ja lyhdyin valaistu. Lisäksi nuotio antoi valoa. Hyvältä maistuivat makkarat!

Molemmilta leireiltä käytiin kylpylässä. Vesiliukumäessä otet-tiin nopeuskisoja, ja katsottiin kuka uskaltaa hyppätä korkealta hyppy-

#HELSINGINNUORETKOTKAT TEKSTI LYYLI RAATIKAINEN

HELSINGIN NUORET KOTKATKaarlenkatu 3–5, 00530 HelsinkiTimo Katajamäki

puh. 09 730 991, 050 555 2964fax 09 773 3891

[email protected], www.hnk.fi

tornista. Kaikki tulivat taatusti puhtaina ulos hallista parin tunnin vedessä likoamisen jälkeen. Uimi-sen jälkeen nälkäisille maistuivat hampurilaiset.

Sisätiloissa leirillä tehtiin monenlaisia askarteluja, esimerkiksi aina niin tarpeellisia heijastimia. Muutama leffakin tuli katsottua ja maittavaa leiriruokaa syötyä. Näis-tä kaikista osasista saimme tehtyä kaksi mukavaa leiriä.

Pääsiäisenä oli tietysti pääsiäis-leiri.

Kesää ja uusia leirejä odotellessa!


ADRIANEN LANGAT

VITSIT

VARITYS- TEHTAVA 1

PUUHA-AUKEAMA

– Meidän äiti

muistuttaa puoliksi

koiraa ja puoliksi

arkeologia, Kalle

paljasti Villelle.

– Miten niin?

– No jos se ei hauku

niin sitten se

kaivelee menneitä.

Pikku-Kalle tulee kouluun tunnin myöhässä. Opettaja kysyy miksi Kalle tuli myöhässä. – Myöhästyin koska minut ryöstettiin matkalla. – No mitä sinulta vietiin? – Läksyt.

– Kiitos kiltti täti, että toit minulle tällaisen lelun, Pikku-Kalle sanoi kohteliaasti.– No lapsi kulta, eihän siinä ole mitään kiittämistä.– Samaa mieltä minäkin olen, mutta äiti käski kiittää.

Pikku-Kalle oli tulossa kaupasta kun hänen kaverinsa kysyi: “Miten sinä jaksat kantaa noin paljon maitoa?”Pikku-Kalle vastasi: “No kun se on kevytmaitoa.”


Mitä pappi sanoi

naiselle metrossa?

– Meidät on

julistettu mieheksi

ja vaimoksi.

Voimme suudella.

TUNNUSTA

VARISI

TAHAN!

Kotka-konkarit Nalle ja Eppu kertoivat suosikki lätkä-joukkueensa tässä lehdessä. Mitä joukkuetta sinä kannatat?

Edessäsi on kaksi ovea, joista toinen johtaa taivaaseen ja toinen helvettiin. Ovien edessä on kaksi vartijaa, joista tiedät toisen puhuvan aina totta ja toisen valehtelevan aina. Millä kysymyksellä selvität kummasta ovesta sinun kannattaa kulkea?

Mies rakentaa talon, jonka kaikki seinät osoittavat etelään. Hän päättaä lähteaä kauppaan ostamaan vasaroita ja nauloja. Matkalla vastaan tulee karhu. Minkä värinen karhu on ja miksi?

Kysymällä kysymyksen, joka huomioi molemmat vartijat kuten: "Johtaako tämä ovi tuon toisen mielestä taivaaseen?" Mikäli vastaus on kyllä, niin menet toisesta ovesta. Mikäli vastaus on ei, kuljet tästä ovesta.

Valkoinen, koska ollaan pohjoisnavalla.

LEIKKI

V

ARITYSTEHTAVA 2


1. Leikkijät istuvat piirissä. 2. Valitaan yksi vapaaehtoinen, jonka selkään kiinnitetään lappu, jossa lukee jonkun leikkijän nimi. 3. Vapaaehtoisen tehtävänä on ottaa selvää, kuka hän on kyselemällä piirissä istuvilta kysymyksiä, joihin voi vastata kyllä/ei.4. Tavoitteena on keksiä, ketä leikkijää esitetään.

Leikki sopii leikittäväksi, kun leikkijät tuntevat toisiaan jo jonkin verran.

iso huone tai kenttä yli 5 paperi ja kynä

=SOPIVA PAIKKA LEIKILLE

=LEIKKIIN TARVITTAVAT TARVIKKEET

=LEIKIN OSALLISTUJEN MÄÄRÄ

Tämän, ja lähes 100 MUUTA

LEIKKIÄ löydät Nuorten Kotkien uudesta hulvattomasta

leikkikirjasta. Lue lisää s. 45

UUTISETUUTISET

Täällä Nuorten Kotkien leirillä oli todella hauskaa. Me, Nea ja

Oona viihdyimme oikein hyvin siellä. Olemme ulkoilleet paljon. Olemme leikkineet ulkona sekä sisällä.

Eräänä päivänä Kirsi antoi meil-le idean: KEPPARIT! Sitten teimme yhteensä neljä keppihevosta. Teim-me jokaiselle suitset sekä riimut. Sen jälkeen keksimme tehdä tallin. Tallin nimeksi tuli Kavionkopseen talli. Neljä iloista hevosta saapui talliin. Valitettavasti laumanjohtaja Liinu, sairastui. Todettiin, että Lii-nulla oli yhdessä jalassa ylirasitus ja todettiin myös kuumetta. Liinun

HEVOSIA LEIRILLÄ!#UUDENMAANNUORETKOTKAT TEKSTI JA KUVAT NEA KANTINKOSKI

Uusimaa talvileiri 22.–26.2. Luukin leirikeskus, Espoossa

vieressä asusteleva Nandy joudut-tiin siirtämään toiseen karsinaan. Olemme talutelleet Liinua ohjeitten mukaan, jotka eläinlääkäri antoi. Kun ratsastimme Nandyllä ja Ronilla, jotka ennen vihasivat toisiaan, mutta nyt ovat parhaat kaverit. Mukaan mahtui myös pukkeja sekä villiintymisiä. Olemme seurailleet Liinua ja huomanneet, että se on terve. Ilmoitustaulukin on todella kiireinen. On maastoretkiä, hoito-päiviä sekä ratsastustunteja. Rakas mummomme, Helmiina sai jo toisen varsan, joka nimettiin Myrskyksi.

UUDENMAAN NUORET KOTKAT

PIIRIJÄRJESTÖ + ESPOON NK ALUEJÄRJESTÖ

Lehdokkitie 2 B, 01300 VantaaPirjo Tirronen


www.uusimaa.nuoretkotkat.fi


Uusimaa talvileiri 22.–26.2. Luukin leirikeskus, Espoossa

Teimme Joensuun Kotkien kanssa kivan talviretken helmikuussa.

Joensuulaiset hakivat meidät ja matka voi alkaa. Ekana pysähdyim-me syömään Juvan Abc:lle ja sit kohti Flamingo Span vesipuistoa. Siellä uitiin ja laskettiin liukumäkiä ja hypittiin hyppytornista. Oli tosi hauskaa. Sitten mentiin hotelliin Tikkurilaan yöksi. Söimme iltapalan porukalla ja oltiin vielä muiden las-ten kanssa piilosta ja kirkkistäkin. Sitten mentiin nukkumaan.

Aamulla herättiin ja syötiin aamupala ja lähdettiin Heurekaan. Se olikin mahtava paikka, jossa oli kaikenlaisia hienoja vempaimia. Sain ajaa polkupyörällä nuoralla. Kävimme myös katsomassa filmin avaruudesta ja maailmankaikkeu-desta. Saimme kokeilla erilaisia laitteita, miten ne toimivat. Maka-simme myös piikkimatolla, ja näin myös rottien pelaavan koripalloa. Aika kului tosi nopeasti.

Heurekassa syötiin myös lounas. Sitten lähdimme kotia kohti. Syötiin vielä kotimatkalla Mäntyharjun ravintola Frestossa. Me lapset saatiin jälkiruuaksi jäätelöt, äiti ja isi joivat kahvit. Loppumatkalla oli vielä Katjan vetämä tietokilpailu. Saatiin myös katsoa bussissa lasten elokuvia.

Olimme illalla kotona. Ja joen-suulaiset jatkoivat vielä matkaa. Oli tosi huippureissu.

TALVIRETKI VESIPUISTOON JA HEUREKAAN#SAVONNUORETKOTKAT #POHJOISKARJALANNUORETKOTKAT TEKSTI SAMUEL LEPPÄNEN, 11 V. JA NIKLAS LEPPÄNEN 9 V.

Savon- ja Pohjois-Karjalan Nuorten Kotkien




[email protected]

POHJOIS-KARJALAN NUORET KOTKATKauppakatu 32, 80100 Joensuu

Anne Kankaanpääpuh. 050 465 2625

pohjois-karjala@nuoretkotkat.fiwww.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi


Valtteri Saarinen on tavallinen 11vuotias helsinkiläispoika, joka harrastaa amerikkalaista jalkapalloa. Hän pelaa useampaa paikkaa ja toivoo tulevansa urheilutähdeksi. No, jos ei tähteys onnistu, hän voisi alkaa valmentajaksi. Tärkeätä on, että urheilu pysyy elämässä!

Ehkäpä Valtteri ei kuitenkaan ole tavallinen tai samanlainen kuin

naapurin pojat. Valtteri on tumma-ihoinen, adoptoitu suomalaiseen perheeseen ja rohkea. Hän esiintyi rasismin vastaisella viikolla aamu-televisiossa kertomassa kokemuk-sistaan. Tuon videopätkän on näh-nyt iso osa suomalaisista. Esiintymi-sensä jälkeen Valtteri on kuullut paljon kehuja ja saanut tsemppi-viestejä. Tasavallan Presidentin tsemppiviesti Facebookissa tuntui

erityisen hyvältä. Valtteri on onnellinen, että tuon haastattelun jälkeen kiu-saaminen on vähentynyt sekä hänen itsensä että kavereiden osalta.

Kuka määrittelee, millaisia suomalaiset ovat tai mistä alkaa erilaisuus? Haluammeko kaikki edes olla samanlaisia? Valtterin mielestä erilaisuus on hyvää, koska on ihanaa, että jokainen on oman-lainen ihminen. Valtterin lähipiirissä ei ole muita adoptoituja tai tumma-ihoisia, jotka puhuisivat niin hyvin

MIHIN PÄÄTTYY SAMANLAISUUS JA MISTÄ ALKAA ERILAISUUS?TEKSTI LEA VÄÄNÄNEN KUVAT SALLA SAARINEN

SUOMESSA TEHTIIN VUONNA 2014 lähes 445 adoptointia. Kotimais-ten adoptioiden määrä oli 284, joista yli 18-vuotiaiden adoptioita 82 ja perheen sisäisiä adoptioita 115. Ulkomaisten adoptioiden määrä oli 161. Suomeen saapui eniten Etelä-Afrikassa ja Kiinassa synty-neitä lapsia. Esimerkiksi Venäjältä ei saa enää adoptoida Suomeen tasa-arvoisen avioliittolain takia.

Kansainvälisessä adoptiossa on aina toinen maa osapuolena, jolloin sen maan lainsäädäntö, kulttuuri ja käytännöt vaikuttavat adoptioon. Kotimaisessa adoptiossa lasten ikähaarukka on laajem-pi: osa lapsista on adoptoitavissa syntymävanhempien kahdeksan viikon harkinta-ajan jälkeen, ja toisaalta aikuisadoptioita toteutuu satakunta vuodessa.

Suomen uudistettu adoptiolaki mahdollistaa avoimen adoption, joka tarkoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä syntymävanhempiinsa, mutta on yhtä pitävä ja peruuttamaton kuin muutkin adoptiot. Avoimen adoption tarkoituksena on turvata lapselle sekä pysyvä ja turvallinen koti että oikeus tuntea juurensa.Lähde: Valvira www.valvira.fi ja Adoptioperheet ry, hallituksen puheenjohtaja Salla Saarinen www.adoptioperheet.fi/tietopankki

UUTISET


http://www.valvira.fi

http://www.adoptioperheet.fi/tietopankki

http://www.adoptioperheet.fi/tietopankki

UNIFECIN KOKOAMAT 5 VINKKIÄ –

NÄIN PUUTUT RASISMIINJokaisen aikuisen velvollisuus on puuttua kohtaamiinsa rasistisiin väitteisiin ja tekoihin. Silloin myös lapset ja nuoret oppivat, ettei rasistista käytöstä saa hyväksyä eikä rasismin kohdetta jättää yksin.

1TUNNISTA RASISMIJos et ole varma, onko jonkun

kommentti rasistinen, voit kysyä tarkentavan kysymyksen, vaikka näin: ”Tuo mitä sanoit, kuulostaa minusta rasistiselta. Mitä oikein tarkoitat?”

2KORJAA TAI KYSEENALAISTA RASISTISET VÄITTEET

Älä sivuuta rasistisia väitteitä. Ylimalkaisia väitteitä kannattaa kyseenalaistaa asia kerrallaan. Vaadi konkreettisia esimerkkejä ja kysy, mistä puhujan tiedot ovat peräisin. Älä hyväksy ”kaikki maahan muuttajat” tyyppisiä yleistyksiä vaan pyydä tarkentamaan, ketä keskustelukumppani tarkoittaa.Jos puhuja on tuttusi, voit ottaa väitteistä tarkemmin selkoa ja palata asiaan myöhemmin.

3 ÄLÄ HYVÄKSY LOUKKAAVAA NIMITTELYÄ

Voit esimerkiksi pyytää solvaajaa olemaan loukkaamatta toista ihmistä. Sananvapauteen vetoaville voit todeta, ettei sananvapaus anna oikeutta rasistiseen herjaukseen tai nimittelyyn.

4PUUTU HÄIRINTÄÄNHuuda apua tai soita poliisille,

jos tilanne vaikuttaa uhkaavalta. Vaadi häiritsijää lopettamaan, jos voit tehdä niin omaa turvallisuuttasi vaarantamatta. Voit myös mennä häirinnän kohteen viereen. Se on konkreettinen tapa osoittaa, että olet hänen puolellaan.

Mikäli et uskalla puuttua tilanteeseen, osoita häirinnän kohteelle myötätuntoa jälkeenpäin. Monen rasismia kokeneen mielestä pahinta on, jos kukaan ei reagoi tapahtuneeseen mitenkään.

5ÄLÄ VÄHÄTTELE KENENKÄÄN RASISMIKOKEMUKSIA

Hyvää tarkoittava ”älä välitä” voi jättää rasismia kokeneen yksin asian kanssa. Lasten ja nuorten rasismikokemuksia tutkinut Anna Rastas opastaa aikuisia sanomaan sen sijaan ”minä välitän” ja antamaan siten lapselle tukea asian käsittelemiseen.

Lähde: Suomen UNICEF. Vinkit julkaistu Unifecin blogissa http://unicef.typepad.com/main/2015/08/n%C3%A4in-puutut-rasismiin-5-vinkki%C3%A4.html

ADOPTIOPERHEET RY

Adoptioperheet ry haluaa parantaa adoptioperheiden yhteis-kunnallista asemaa tekemällä yhteistyötä eri viranomaisten kanssa. Yhdistys edustaa adoptioperheitä mm. sosiaali- ja terveys-ministeriön alaisuudessa toimivan Valviran adoptiolautakunnan täysistunnoissa sekä Kelan lapsiperheiden asiakasraadissa. Yhdistys tekee töitä adoptioperheiden perhevapaiden yhdenmukaistamisen ja adoptiotukien nostamisen puolesta ja vaikuttaa adoptioon liittyviin mielikuviin median kautta.www.adoptioperheet.fi

Adoptioperheiden vapaa ehtoiset ympäri Suomea järjestävät tapah-tumia ja tilaisuuksia, joissa adoptiovanhemmat ja -lapset tuntevat kuuluvansa joukkoon. Yhdistys tekee yhdessä Monimuotoisten perheet -verkoston kanssa vahvaa vaikuttamistyötä eduskuntaan ja muihin päättäjiin.

Adoptioperheet ry on julkaissut oppaan vanhemmille, Adoptoi-dun kokema rasismi, jossa annetaan käytännön vinkkejä syrjinnän käsittelemiseen ja kohtaamiseen. Opas on ostettavissa tai ladattavis-sa sähköisenä näköispainoksena ilmaiseksi verkkosivuilta http://adoptioperheet.fi/lehti/adoptioperheet-115-adoptoidun- kokema-rasismi-opas.

suomea kuin hän tekee. Valtterin mielestä erilaisuus on luonteen-piirre, joka eroaa toisten ihmisten luonteenpiirteistä.

Valtterin äidin Adoptioperheet ry:n hallituksen puheenjohtaja Salla Saarisen mukaan Suomessa maahanmuuttajien ja esimerkiksi Suomeen adoptoitujen lasten koke-

ma rasismi on lisääntynyt. Hänen mukaansa meillä jokaisella on oikeus tuntea olonsa arvokkaaksi ja turvalliseksi. Valtterinkin mielestä aikuiset voisivat itse huomata, että milloin ei kuulosta hyvältä ja tulla väliin. Kaikilla lapsilla ei riitä rohkeutta kertoa kaltoin-kohtelusta.

Terveisin Valtteri ja Salla


http://unicef.typepad.com/main/2015/08/n%C3%A4in-puutut-rasismiin-5-vinkki%C3%A4.html



http://www.adoptioperheet.fi

http://adoptioperheet.fi/lehti/adoptioperheet-115-adoptoidun-kokema-rasismi-opas

http://adoptioperheet.fi/lehti/adoptioperheet-115-adoptoidun-kokema-rasismi-opas

LAUANTAI 28.5.11:00 Alkaen saapuminen ja majoittuminen Tykkimäki

Campingin mökeissä *12:00 Lounas Campingalueella13:00 Kulkueena kävely Huvipuistoon 13:30 Kotkapäivien avajaiset Huvipuiston Huvilavetilla18:00 Päivällinen Huvipuistossa

Lisää huvittelua tai siirtyminen Campingalueelle omaan tahtiin

20:00 Huvipuisto suljetaan21:00 Iltapala ja iltaohjelmaa Campingalueella

SUNNUNTAI 29.5. 9:00 Aamupala Campingalueella 10:00 Lähtö busseilla10:15 Toimintapisteet, Urheilupuisto, Kouvola

Soitinrakennustyöpaja kierrätysmateriaaleista vetäjänä Mikko Perkoila

Sirkus työpaja, Tykkimäen Sirkuskoulu Frisbeegolfia Pelejä, twistiä, hyppynaruja ja muuta mukavaa tekemis

tä ulkona12:00 Lounas13:00 Päättäjäiset12.30 Kotiinlähtö

KOTKAPÄIVÄT 2016Nupit kaakkoon

TULOSSA

MITÄ: Kotkapäivät 2016 KaakkoisSuomi

MILLOIN: 28.–29.5.2015

MISSÄ: Tykkimäki, Tykkimäki Camping & Kouvolan Urheilupuisto, Kouvola

KENELLE: Kaiken ikäisille lapsille ohjaajineen ja vanhempineen

ILMOITTAUTUMISET: 6.5. mennessä omalle ohjaajalle tai omaan osastoon/piiriin

MITÄ MAKSAA: Nuorten Kotkien Keskusliiton perimä osallistumismaksu on 100 €/hlö. Oma kotkaosasto tai piiri tukee mahdollisesti lähtijöitään eli kysy ja seuraa oman piirisi/osastosi mainontaa. Alle 4vuotiaat osallistujat pääsevät maksutta.

MITÄ OSALLISTUMISMAKSU SISÄLTÄÄ: tilausajokuljetukset suurimmilta osallistujapaikkakunnilta, monipuolisen ohjelman, Tykkimäen rannekkeen, ruoat lauantain lounaasta sunnuntain lounaaseen sekä pienen kotimatkaevään, majoituksen Tykkimäki Campingin 4 hengen mökeissä omassa makuupussissa. Tapahtuman aikana on voimassa Nuorten Kotkien jäsenvakuutus.

Lisätietoja liiton kotisivuilta www.nuoretkotkat.fi

Aikataulu


http://www.nuoretkotkat.fi

V U O D E N 2 0 1 6 K O T K A E X P O O N N Y T . . .

H Ä M E E S S Ä 2 6 . – 2 7 . 1 1 . 2 0 1 6P A I K K A : L A U T S I A N L O M A K E S K U S , H A U H OT E E M A N A : T A N S S I , I L M A I S U J A M U S I I K K I .

I L T A A V I E T E T Ä Ä N T A P A H T U M A N N I M E N M U K A I S E S T I .

KENELLE: vapaaehtoisille aikuisille sekä työntekijöille (K18)Ilmoittautumiset: 4.11. mennessä omaan osastoon/piiriin

MITÄ MAKSAA: Nuorten Kotkien Keskusliiton perimä osallistumismaksu on 110 €/hlö. Oma kotkaosasto tai piiri tukee mahdollisesti osallistujia eli kysy ja seuraa oman piirisi/osastosi ilmoittelua.

MITÄ OSALLISTUMISMAKSU SISÄLTÄÄ: Osallistumismaksu sisältää monipuolisen ohjelman, majoituksen 2hh huoneissa, ruokailut lauantain lounaasta sunnuntain lounaaseen sekä matkakulut. Tapahtuman aikana on voimassa Nuorten Kotkien jäsenvakuutus.

Lisätietoja liiton kotisivuilta www.nuoretkotkat.fi

*Työpajoissa valittavana on kolme erilaista pajaa: hahmot, sketsit ja rytmiikka. Hahmopajassa pääset tutustumaan siihen, kuinka jokin hahmo ja rooli luodaan alusta saakka. Sketsipajassa pääset muistelemaan menneitä kotkatapahtumia. Niistä poimimaan mehukkaimmat muistot. Pääset tekemään niistä kotkatovereiden kanssa yhdessä sketsin. Rytmiikka työpajassa pääset rytmittelemään oman kehosi avulla. Millaisia ääniä ja rytmejä saat tehtyä käsilläsi, jaloillasi, vartalollasi ja äänelläsi ja mitä niistä syntyy yhdessä.

LAUANTAI 28.5.11.00 Saapuminen, lounas 11.30 Tervetuloa, avajaiset13.00–14.00 Kaikille yhteinen tanssin opetus13.00–14.15 Työpajat *15.15–15.45 Päiväkahvit15.45.–17.00 Työpajat *17.00 Uintia, saunaa, vapaaaikaa19.00 Lauantaiillan huumaa

Illallinen, ohjelmaa, tanssia ja hyvää seuraaSUNNUNTAI 29.5. 8.00–10.00 Aamupala, sauna, punttis, uinti10.00–11.00 Kaikille yhteistä ohjelmaa11.00–12.00 Kaikille yhteistä ohjelmaa 12.00 Lounas, kotiin lähtö

Aikataulu

KOTKAV IEST I 2 /2016 • 31 KOTKAV IEST I 2 /2016 • 31

http://www.nuoretkotkat.fi

TULOSSA

NUORET KOTKAT AINAKIN!Mikä voisi mennä metsään?

TERVETULOA VARSINAISEEN SUOMEEN, KUHANKUONOLLE 24.- 25.9.2016

Jotain uutta, jotain vanhaa ja jotain lainattua. Näistä on ensi syksyn Mennään metsään – KKT luotu.

Tarjoamme mahdollisuuden oppia nauttimaan luonnossa olemisesta. Koe syksy teltassa tähti taivaan alla.

Päivitämme tapahtuman nextille levelille. Varaa siis mukaan virtaa ja hyvää mieltä. Kännykkäkin on hyvä pitää mukana.

”MENNÄÄN METSÄÄN -KKT” – MAASTO ON ERITYINEN

Savojärven kierros on Kuhan-kuonon retkeilyreitistön reitti-valikoiman uusin tulokas. Pohjoi-sen Lammenrahkan halki, Savo-järven rantoja mukaillen kiemurte-

lee nyt hyväkulkuinen pitkos. Ja ne maisemat. Nehän ovat ihan kerta kaikkiaan hienot. Keidasrämettä, isovarpurämettä, reheviä vesilaskuja ja massiivisia mäntyjä. Savojärven kierroksen kävijä saa erinomaisen kattavan näkemyksen eteläsuoma-laisista soista, jos vaan pitää sil-mänsä auki reitillä kävellessään.

Savojärven kierrokselle lähde-tään Rantapihalta. Puolessa välissä reittiä vastaan tulee makkaranpaisto-paikaksi sopiva Kurjenpesä. Reitti on kaikilta osiltaan erinomaisessa kunnossa kulkea – pitkospuut tai sepelipolku kattavat kaikki hanka-lat maastokohdat. Aikaa reitin kii-reettömään kiertämiseen menee helposti pari tuntia, maisemien ihailijalla enemmänkin. Voit tutus-tua maisemiin tarkemmin sivuilla www.kuhankuono.fi

SARJAT JA IKÄRYHMÄT

Voit kerätä oman porukan kasaan jo etukäteen tai vain ilmoittautua mukaan tapahtumaan itseksesi. Me kyllä löydämme jokaiselle kave-rit, joiden kanssa on kiva touhuta.

Sarjoja on kolme; kotkat alle 15 v., kotkanuoret 13–17 v. ja kotka- aikuiset. Kotkat-sarjaan voi osallis-tua myös vaikkapa perhekunnit-tain. Voit tietysti tulla siinä samas-sa porukassa, jonka kanssa olet aikaisemmissa tapahtumassa kulkenut. Suosittelemme ryhmä-kooksi 4–6 henkilöä. Kotkilla on oma reittinsä, nuoret ja aikuiset vaeltavat saman reitin, joka on hiu-kan pidempi ja astetta haastavampi kuin kotkilla. Rastitehtävien mää-rää on vähennetty. Lapsille niitä on 4–6. Tehtävät liittyvät luonnossa kulkemiseen ja luonnossa


http://www.kuhankuono.fi

NUORET KOTKAT AINAKIN!HARMAAPYRSTÖJEN TAPAAMINEN 8.6.2016Kutsumme koolle kaikki ikääntyneet ja hiukan nuoremmatkin toimijat Nuorten Kotkien leirikeskukseen Kankaan Torpalle Urjalaan. Nyt on mahtava tilaisuus nähdä kesällä 2015 kunnostettu Vanha Torppa sekä tutustua Helsingin Nuorten Kotkien telttaleiriin.

TILAISUUS ALKAA KLO 14.00 PÄIVÄKAHVILLAOhjelmassa tuttujen tapaamista vuosien varrelta, leirialueeseen ja Helsingin Nuorten Kotkien leiriin tutustumista, Kotkalauluja, menneiden muistelemista sekä nykyisen Kotkatoiminnan esittelyä.

Kotkaliitossa on historiaprojekti käynnissä. Otamme mielellämme vastaan kirjallisia ja suullisia muisteluita sekä voimme skannata valokuvia tapahtumassa. Pakkaahan siis kaikki tarpeellinen mukaan autoon; ystävät ja muistot!

Julkisella liikenteellä ei valitettavasti pääse perille asti. Jos olet kyytiä vaille, ole rohkeasti yhteydessä, kyselemme kyytejä muilta osallistujilta.

Osoite: Väkkäräntie 275, 31140 Menonenhttp://nuoretkotkat.fi/category/ leirikeskus/

Jotta osaamme keitellä sopivan määrän kahvia ja hankkia tarjottavia, otamme mielellämme ilmoittautumisia vastaan [email protected]. Toki olet sydämellisesti tervetullut vaikka ylimääräisenä yllätyksenä.

K

KT 2

4.–25.9 . KUHANKUO

NO

Mennään metsään

www.kuhankuono.fi

selviämiseen. Nuorille ja aikuisille on tehtäviä muutama enemmän. Yörasti on ihanan vaellusmatkan päässä. Ras-tien tekemisestä ja toteuttamisesta huo-lehtivat Turussa opiskelevat eräoppaat.

MAJOITUS

Rantapihan alue on hieno tasainen nurmikenttä, jonne on helppo pystyttää teltta. Kerrankin saa nukkua luonnon-patjalla. Yövahdit valvovat untanne. Ma-joittua voi omissa teltoissa tai lainaksi pyydetyissä teltoissa. Sisämajoitustiloja ei ole – harvoin metsässä on.

Ilmoittautuminen viimeistään 2.9. omaan piirijärjestöön / ohjaajalle. Liiton hinta 100 €. Kysy alennusta omasta piiristä /osastosta.

VarsinaisSuomen Nuorten Kotkien sivuille www.vsnk.fi päivitetään tapahtumatietoja aina kun tapahtuman valmistelut etenevät. Lisäämme myös kuvia alueelta.

Aisti erämaan lumo EteläSuomessa

Sateenkaaren päässä on Mennään metsään – KKT


http://nuoretkotkat.fi/category/leirikeskus/

http://nuoretkotkat.fi/category/leirikeskus/

mailto:[email protected]

http://www.vsnk.fi

VARSINAIS-SUOMI

LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSILEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI


LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI LEIRIPÖRSSI


Nykyihmisen luontoleiri 13.–16.6.2016 Kontiorannassa Kontiolahdella

Savon ja Pohjois Karjalan piirien yhteinen luonto ja kalastuspainotteinen kesäleiri pidetään Kontiolahdella.

Leirin ikäsuositus on 7–11 vuotta.

Hinta sisältää majoituksen (sisätiloissa), ruokailut ja ohjelman.

Kotkajäsenille annetaan reilu alennus. Tarkista hinta omasta piiristäsi.Ilmoittautuminen 27.5. mennessä

Svenska Örndistriktet presenterar - TULE MUKAAN TÄSTÄ TULEE SYKSYN HAUSKIN KOTKAMATKA

Syksyn mielenpainuvin reissu järjestetään Ahvenanmaalle 10.–11.9. ja reissua ohjailee Svenska Örndistriktet. Ohjelmaan kuuluu Eckerön ja Getan keskiajan kallioihin vierailu ja iltaylläriohjelma. Matka alkaa Turusta lauantaina 10.9 kello 8.45 laivalla ja takaisin Turussa olemme sunnuntaina 11.9. kello 19.45.

Reissun hintaan kuuluu siis laivamatkat, aamiainen laivassa, opastettua liikkumista pohjoiseen ja itään Mariehamnista päin, yöpyminen hotelli Adlonissa ja illallinen samassa paikassa (talonruoka tai pizza). Tietysti myös sitten se hotellitason

LEIR

IPÖR

SSI

VEM KAN SEGLA FÖR UTAN VIND? – VI KAN!

ESPOON KESÄLEIRIT

aamiainen, Ahvenanmaan pannukakut Getassa, buffé MS Galaxyssa paluumatkalla on myös laskettu mukaan hintaan.

Ja se hinta: alle 12vuotiaat 90 €, 12–17 vuotiaat 105 € ja tämän yli venyvät 130 euroa majoituksen ollessa 3–4 hengen huoneissa, 2hengen huoneissa hinta on 140 €.

Koska liikumme isolla porukalla toivomme teidän funtsivan osallistumistanne pikaisesti ja ilmoittaumiset ottaa vastaan Maria: [email protected] tai tekstarilla 044 306 9050 (nimi ja syntymäaika ja huonekaverit).

Muista kysyä avustusta osastoltasi ja piiriltä !

Kauklahden päiväleiri 6.–12.6. Hansakallio 2, EspooOlarin päiväleiri 13.–17.6. Maapallonkuja 1, Espoo

Leiriajat ovat päivittäin klo 9–15 ja ne on tarkoitettu 7–10vuotiaille. Hinta viideltä päivältä 80 euroa, sisaralennus 10 euroa. Maksu sisältää ohjatun ohjelman, yhden retken, päivittäin lämpimän aterian ja välipalan sekä tapaturmavakuutuksen.

Kattis I 19. –23.6. telttaleiri 8–11-vuotiailleKattis II 26.6. –1.7. telttaleiri 11–15-vuotiaille

Leiripaikkana on Espoon nuorisotoimen Kattilaniemen leirikeskus, Nuuksiossa. Viikkojen aikana on mahdollisuus päivittäin uida, meloa ja kalastaa. Ohjelmallista toimintaa on joka päivälle seikkailuretkistä yhteisiin nuotioiltoihin. Teltat löytyvät järjestäjän puolesta, mutta voit majoittua myös omaan telttaan. Hinta 90 euroa, sisaralennus 10 euroa. Ilmoittautumiset [email protected] tai 040 776 8815 / Pirjo Tirronen.

Super suosituille Kattiksen

telttaleireille kannattaa

ilmoittautua nyt!

NYKYIHMISEN LUONTOLEIRI

TULOSSA








Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Juhlavuoden kunniaksi olemme lisänneet tuntuvasti leiritarjontaamme. Vaihtoehtoja löytyy viikkoleireistä päiväleireihin. – Nyt on jo kiire ilmoittautua mukaan!

HelsinginNuoret Kotkat

50 VUOT TA

Järjestämme 7–13vuotiaille tytöille ja pojille tarkoitetut seikkailu ja luontoleirit Kankaan Torpan leirikeskuksella Urjalassa ja Bengtsårin leirisaaressa Hangossa:

• 6.–12.6.2016 Urjalassa (leirijakso U1) • 13.–19.6.2016 Urjalassa (leirijakso U2) • 27.6.–3.7.2016 Urjalassa (leirijakso U3) • 18.–23.6.2016 Hangossa (leirijakso BH)• 27.6.–3.7.2016 Hangossa (leirijakso B1)• 4.–10.7.2016 Hangossa (leirijakso B2)

Leirien hinta on 150 €/hlö/vko (sisarhinta 120 €/hlö/vko). Hinta sisältää tilausajokuljetukset Helsingistä, monipuolisen leiriohjelman, ruokailut, telttamajoituksen ja tapaturmavakuutuksen.

Ohjelmassa on monenlaista kesäistä tekemistä mm. kalliokiipeilyä,

Bengtsår 2013 Bengtsår 2015urjala 2014

SEIKKAILU- JA LUONTOLEIRIT

URJALASSA JA BENGTSÅRISSA 2016

käden taitoihin liittyviä harrasteita, jalkapalloa, uintia, melontaa, kalastusta, laavuretkiä, majanrakennusta, leirinuotioita jne. Hangossa ohjelmassa on myös erilaisia vesiurheiluharrasteita. Ohjelma soveltuu yhtä hyvin sekä tytöille että pojille.

Urjala sijaitsee Pirkanmaalla Nuutajärven läheisyydessä, n. 165 km Helsingistä. Leirikeskuksella on omaa ympäröivää maastoa 46 ha. Maastoon kuuluu metsää, kallioita, peltoa, matalavetisen Nuutajärven rantaa sekä tietysti vehreä pihapiiri, jossa telttakylä sijaitsee.

Bengtsårin leirisaari sijaitsee Hankoniemen pohjoispuolella n. 115 km Helsingistä. Leirisaarella on kallioita, metsää ja tietysti kaiken ympärillä meri, jotka tarjoavat mahdollisuuksia moniin eri ohjelmiin.

KIINNOSTAAKO PÄIVÄLEIRI HELSINGISSÄ 6.–23.6.2016, 27.6.–1.7.2016 TAI 1.–5.8.2016?

Järjestämme arkipäivisin (ma–pe) päiväleirejä viikon jaksoissa Helsingissä. Leirit järjestetään seuraavasti:

• Herttoniemenrannan nuorisotalossa, os. Paasivaarankatu 6, ajalla: 6.–23.6.2016, 27.6.–1.7.2016 ja 1.–5.8.2016

• Koskelan nuorisotalossa, os. Antti Korpin tie 3 A, ajalla: 6.–23.6.2016

Päivät alkavat arkiaamuisin klo 9.00 ja päättyvät klo 16.00. Leiriviikon hinta on 100 €/hlö/vko (Juhannusviikko 80 €/hlö/vko). Eri leiripäivien aikana mm. harrastamme erilaisia kädentaitoja, pelaamme ulkopelejä sekä vierailemme eri retkikohteissa ympäri pääkaupunkiseutua. Nautimme kunkin leiripäivän aikana lounaan. Leirimaksu sisältää ohjelman, mahdolliset pääsymaksut ja matkakulut retkikohteisiin sekä päivittäisen lounaan ja tapaturmavakuutuksen. Voit osallistua valintasi mukaan joko viikoksi tai jopa viideksi viikoksi toimintaan.

KUINKA ILMOITTAUDUT MUKAAN KESÄLEIREILLEMME?

Voit ilmoittautua leireillemme wwwsivujemme kautta nettilomakkeella osoitteessa www.lastenleirit.fi tai soittamalla järjestömme toimistolle puh. 09 730 991 tai 050 555 2964 / Katajamäki.

Ilmoittautuneille lähetämme toukokuussa yksityiskohtaisen leirikirjeen varusteluetteloineen. Leirikirjeen mukana toimitamme myös leirimaksun maksulomakkeen. Leiriviikot täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä, joten ilmoittauduthan ajoissa.

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:

www.lastenleirit.fi Helsingin Nuoret Kotkat Piirijärjestö ryKaarlenkatu 3–5 00530 Helsinkipuh. 09 730 991 tai gsm 050 555 [email protected]


http://www.lastenleirit.fi


TULOSSA


Lähde mukaan ensimmäiselle

150 € osallistumismaksu sisältää matkat, majoituksen, ruuan ja ohjelman tapahtuman aikana.

Tapahtumaan mahtuu rajoitettu määrä osallistujia. Paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittaudu siis ripeästi omaan piiriisi.

Viimeinen ilmoittautumispäivä 1.5.2016.

VERTSULEIRILLE

Tasa-arvo, demokratia, kansainvälisyys, oikeudenmukaisuus, solidaarisuus ja yhteisöllisyys ovat nuorten kotkien arvoja, mutta mitä ne tarkoittavat ja miten ne ilmenevät toiminnassamme?

6 . 6 . – 1 2 . 6 . 2 0 1 6 L A A M A K O S K E N K Ä M P P Ä , I T Ä - S U O M I

6 . 6 . – 1 2 . 6 . 2 0 1 6 L A A M A K O S K E N K Ä M P P Ä , I T Ä - S U O M I

LISÄ

TIET

OJA TAPAHTUMASTA:

Pekka Österberg+358 40 843 6887pekka.osterberg@nuoretko

tkat

.fi

Nuorten Kotkien Keskusliitto järjestää leirin vertsuille 6.6.–12.6.2016 Laamakosken kämpällä ItäSuomessa. Unohtumattomia kokemuksia,

ystäviä, kaunis Suomen luonto ja oppimista kotkatoiminnasta.

Tapahtuman ohjelma pitää sisällään mm. luontotoimintaa, koulutuksellisia aktiviteetteja ja rentoa yhdessäoloa.

Ohjelma vastaa pääpiirteittäin normaalia liiton vertsukurssia. Leiri valmistaa osallistujia toimimaan paikallistason tapahtumissa

esimerkiksi leireillä ja kerhoissa.


N U O R I S O K O N G R E S S I 3 0 . 9 . – 2 . 1 0 . 2 0 1 6 A N J A L A

Nuorisokongressi on tapahtuma, jossa Sinulla on mahdollisuus saada äänesi kuuluviin ja päästä oikeasti vaikuttamaan järjestömme kehittämiseen.

Tapahtuma on tarkoitettu 13–17vuotiaille.

Ilmoittaudu omaan piiriisi 2.9. mennessä.Lisätietoja [email protected]


Kirjoitin viimeisessä Kotkaviestissä alueellisen toiminnan tärkeydestä Kotkaliikkeelle. Tässä numerossa pohditaan mitä kaikkea alueellinen toiminta vaatii. Alueellista kotkatoimintaa on paljon erilaista. Käsittelen tässä jutussa alueellista toimintaa sellaisena kuin itse sen ymmärrän; vapaaehtoista Nuorten Kotkien arvoihin perustuvaa toimintaa paikallisesti lasten ja nuorten kanssa. Ohessa tiivistetty kuuden kohdan lista siitä, mitä alueellisen toiminnan järjestämiseen tarvitaan. Muista, että lista on suuntaa antava ja sen on tarkoitus toimia ennemmin ohjeena kuin sääntönä alueellista toimintaa perustettaessa.

1. VAPAAEHTOISET TOIMIJAT

Monimuotoinen ryhmä vapaaehtoisia on yksi toiminnan kulmakivistä. Monimuotoinen ryhmä siksi, että myös kaikki osallistujat ovat erilai-sia ja tarvitsevat tuekseen erilaisia ohjaajia. Alueellisen toiminnan

perustaminen sekä sen pyörittämi-nen vie aikaa. Tästä syystä on hyvä, että osastolla on olemassa vaihto-penkillinen motivoituneita ohjaajia, jos joku ei pystykään olemaan muka-na esimerkiksi muiden kiireiden takia.

Listan loput kohdat ovat hel-pompi toteuttaa ohjaajaryhmän kanssa ja ainakin itse uskon, että tällä kertaa soppa on parempi, mitä enemmän on kokkeja. Vapaaehtoisia voi löytää esimerkiksi muista har-rastuksista, vanhempainyhdistyk-sestä tai vaikka paikallisesta Facebook-ryhmästä.

Motivoitunut vapaaehtois-ryhmä on kuin the big bang; se mahdollistaa paljon ja saa aikaan ihmeitä.

2. OSALLISTUJAT

Osallistujat ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin ohjaajat. Tämän tulisi näkyä myös toiminnassa. Osallistu-jien näkemyksien, mielipiteiden ja tarpeiden on oltava pohjana itse toiminnalle.

Nykypäivä lapsille ja nuorille on tarjolla paljon erilaista vapaa-

ajan toimintaa ja harrastuksia. Tästä syystä osallistujien saaminen mukaan paikallistoimintaan voi olla joskus hankalaa. Siksi on tärkeää, että osallistujat pääsevät toteuttamaan itseään ja tekemään asioita, joista he pitävät ja joista he ovat kiinnostuneita. Koulut ja muut lasten nuorten kanssa toimivat tahot auttavat tavoittamaan mah-dollisia osallistujia.

3. VANHEMPIEN LUOTTAMUS

Harva vanhempi päästää lapsiaan kerhoon, jos ei esimerkiksi tiedä, mitä kerhossa tapahtuu tai ei pidä kerhoa sopivana paikkana lapsel-leen. Tästä syystä on hyvä pitää vanhemmat ajan tasalla osaston toiminnasta, ja jos mahdollista, ottaa huomioon vanhempien mielipiteet myös toiminnan suunnittelussa.

Ihanne tilanteessa osallistujien vanhemmat pystyvät vaikuttamaan omalta osaltaan toiminnan sisäl-töön ja tiedostavat toiminnan posi-tiiviset vaikutukset lapsen kasvuun. Tällä tavalla sana toiminnasta lähtee kiertämään vanhempien

MITÄ ALUEELLISEEN NUORTEN KOTKIEN TOIMINTAAN TARVITAAN?TEKSTI PEKKA ÖSTERBERG

VERTSUT JA OHJAAJAT


keskuudessa ja vanhemmat var-masti rohkaisevat lapsiaan käymään kerhossa. Vanhemmilla on suuri vaikutus lastensa harrastuksiin.

4. TILAT

Kerhotoiminnalla on tärkeää olla tilat. Paikka, jossa voidaan kokoon-tua ja paikka, jossa kaikki tuntevat olonsa mukavaksi. Kaikki alueelli-nen Kotkatoiminta ei välttämättä edes vaadi tiloja vaan osasto voi järjestää toimintaa myös retkien muodossa.

Tietyissä kunnissa tilojen vuok-rat ovat kalliita ja toiset kunnat tarjoavat tilat ilman minkäänlaista maksua. Useimmilla kunnilla on kuitenkin hallussaan Kotkatoimin-taan sopivia tiloja täysin käyttä-mättöminä. Tiloja voi kysellä esi-merkiksi kunnan nuorisotoimesta tai paikalliselta työväenyhdistyk-seltä.

5. RESURSSIT

Alueellinen toiminta vaatii edellä mainittujen lisäksi muita erilaisia resursseja. Niitä ovat esimerkiksi

Mitä sinun mielestäsi alueellisen Nuorten Kotkien toimintaan tarvitaan? Kerro

mielipiteesi ja osallistu keskusteluun Nuorten Kotkien Facebookissa ja Instagra

missa!

taloudelliset resurssit, leikit ja muut koulutukselliset resurssit sekä tarvikkeet ja materiaalit.

Raha ei ole laadukkaan toimin-nan tae, mutta se helpottaa toimin-nan toteuttamista ja mahdollistaa tukemisen valtakunnallisiin tapah-tumiin. Rahoitusta voi hakea esi-merkiksi omalta kunnalta, työväen-yhdistykseltä, Kansan Sivistysra-hastosta tai vaikka Euroopan tasolta Erasmus+ -rahastosta.

Kukaan meistä ei muista kaik-kia maailman leikkejä. Eikä osaa ulkoa esimerkiksi dynamiikkaa, jonka avulla lasten kanssa voidaan keskustella kiusaamisesta. Tästä syystä Nuoret Kotkat on tuottanut erilaisia koulutuksellisia resursseja aina leikkikirjasta KIPU-työkirjaan ja seksuaalisuutta ja sukupuolta käsittelevään SateenkaariSalkku-työkirjaan. Edellä mainitut oppaat löydät Nuorten Kotkien internet- sivuilta. Lisää materiaalia muun muassa ilmastonmuutoksesta, köy-hyydestä, osallisuudesta ja rauhas-ta IFM-SEI:n internet sivuilta osoit-teesta www.ifm-sei.org.

6. JATKUVUUS

Kotkatoiminnassa on olemassa ly-hyen ja pitkän tähtäimen tavoitteita. Etenkin pitkän tähtäimen tavoitteet lasten ja nuorten kanssa toimiessa vaativat toiminnan jatkuvuutta ja säännöllisyyttä. Arvokasvatus vaa-tii pitkäjänteisyyttä. Arvojen muo-dostuminen ja sitä kautta vaikutuk-set tarvitsevat aikaa, erilaisia kokemuksia ja niistä aiheutuvien tunteiden käsittelyä.

Jatkuvuus mahdollistaa toimivan sukupolvenvaihdoksen. Lapsista ja nuorista kasvaa todennäköisemmin uusia ohjaajia, kun toiminta on sään-nöllistä merkityksellistä. Tehokas sukupolvenvaihdos vaatii myös sen, että vanhemmat ohjaajat antavat reilusti tilaa uusilla tulokkaille.

* * *

Niin kuin listasta huomataan, alueellinen toiminta ei vaadi ihmei-tä. Tästä huolimatta se on monelle lapselle tai nuorelle kuin yksi pieni ihme itsessään. Rohkeasti siis tuu-masta toimeen ja käynnistämään omaa osastoa.

Harva vanhempi päästää lapsiaan kerhoon, jos ei esimerkiksi tiedä, mitä kerhossa tapahtuu tai ei pidä kerhoa sopivana paikkana lapselleen. Tästä syystä on hyvä pitää vanhemmat ajan tasalla osaston toiminnasta, ja jos mahdollista, ottaa huomioon vanhempien mielipiteet myös toiminnan suunnittelussa.


Mitä tapahtuu, kun laitat muovilautasen pääsi päälle, kynän nenän ja suun väliin sekä jalkapallon polvien väliin ja yrität sanoa ”Kaukana mahtava Kiinan maa”? Ei varmaankaan juuri mitään. Mutta jos kyseessä on joukkuekilpailu ja tehtävään lisätään kymmenen metriä viestikävelyä, niin ainakaan naurulta et voi välttyä. Tämän ja monen muun haasteen edessä oltiin keskusliiton koulutustyöryhmän järjestämässä Taitoviikonlopussa Helsingissä maaliskuussa. Koulutusviikonlopusta kotiin, kerhoihin ja leireille viemisinä lähti jälleen monia uusia ideoita. RETROTIPUJA JA PERHOSKORTTEJA

Inkun Ideapajan Aini Julkusen ja Tuula Patjaksen osaavassa ohjauk-sessa ei näkynyt peukaloita keskellä kämmentä, vaan keskittyneisyyttä ja iloa uuden oppimisesta. Inkun Ideapajassa toimitaan kestävän

kehityksen periaatteita noudattaen ja askarteluissa hyödynnetään luonnon-materiaaleja. Kädentaidotpajassa pääsiäistiput ja kortit syntyivät kierrätysmateriaaleista: kukikkaas-ta pussilakanasta leikattiin pääsiäistipulle vartalo ja onnittelu-korttiin koristeeksi liimattu perhonen taiteltiin vanhan kirjan lehdistä.

MEDIAKASVATUS ON KAIKENIKÄISET JUTTU– Mediakasvatus on oivallinen osal-lisuuden muoto toiminnassamme. Kotkaviesti oli monelle tuttu oman äänen ”esillesaamismedia”. Kiitos Kotkaviestille, että lasten, nuorten ja meidän aikuisten ääni kuuluu, kertoo pajan vetäjänä toiminut Riina Salonen. Kolmen työpajan aikana eniten osallistujia puhututti ikärajat niin elokuvissa kuin sosiaalisen median sovelluksissa. Ikärajojen merkityksiä pohdittiin apuna käyttäen ikarajat.fi sivuston oivallisia koodeja, joita moni oli

nähnyt TV-ohjelmissa. Pajassa poh-dittiin, että tarvitaanko mediaan aina välineitä. Myös retki kerhon kanssa kirjastoon on mediakasvatusta tai leirilehden tekeminen ilman tie-tokonetta onnistuu. Erilaiset blogit monine tarinoineen herätti toimin-tavinkkejä. Ennen isoja leirejä osal-listujat voivat kertoa leirivalmiste-luistaan blogin avulla ympäri Suo-mea tai vaikka Suomen ja Bolivian välillä. Esimerkkinä lasten osallisuus-blogi taika-tarinat.blogspot.fi.

Sosiaalisen median puolelta keskustelua oli paljon. Etenkin kes-kusteltiin siitä, mitä saa julkaista? Pohdittiin, että voiko kaikkea jul-kaista mitä kuvaa, kuka saa julkais-ta pienestä lapsesta kuvia. Tärkeää on muistaa kuvaamisluvat leireillä ja kerhoissa.

HULVATONTA LEIKKIMISTÄPelit ja leikit pajassa Pia Heinipuro ja Jasmin Trogen antoivat info-pläjäyksen siitä, miksi leikkiminen on tärkeää kaikenikäisille. Osallis-

Emme lopeta leikkimistä siksi, että vanhenemme, vaan vanhenemme siksi, että lopetamme leikkimisen.

TAITOVIIKONLOPUSSA HEITTÄY DYTTIIN!

VERTSUT JA OHJAAJAT

TEKSTI JA KUVAT MARIKA KAATRASALO JA SOILI SIRENNE


http://ikarajat.fi/

http://taika-tarinat.blogspot.fi/

tujat pääsivät kokeilemaan uuden uutukaisen Nuorten Kotkien hul-vattoman leikkikirjan leikkejä joka osa-alueelta, kuten tutustumis- ja ryhmäytymisleikkejä. Kaikki ottivat innokkaina osaa leikkeihin ja pää-sivät heittäytymään leikin maail-maan. Viikonlopun lempileikikseen Pia ja Jasmin mainitsevat ”Kaukana mahtava Kiinan maa”-leikin, jossa kaikki osallistujat joutuivat viimeis-tään laittamaan itsensä peliin ja nauru täytti huoneen.

Nuorten Kotkien hulvaton leikkikirja on Pian ja Jasminin uuras-tuksen tulos ja se sai ensiesittelyn Taitoviikonlopussa. Muutama vuosi sitten tuli ajankohtaiseksi päivittää Kotkaliiton oppaita ja kirjoja ja silloin Pian ja Jasminin mielen- kiinto heräsi! – Halusimme nyky-aikaisemman leikkikirjan täydentä-mään vanhaa hyväksi todettua leikkikirjaa. Aloitimme työn kerää-mällä leikkejä Kotkien jäseniltä ja sen jälkeen lisättiin leikkejä omista leiri- ja kerhomuistoista. Kirjassa leikit on jaettu eri osa- alueisiin ja värikoodeihin selailun ja käytön helpottamiseksi. Kirja on tarkoitettu ohjaajille ja vertsuille sekä tietysti lasten omaan käyt-töön. Erityisesti kirja on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin ei tule mitään leikkiä mieleen ja tietysti olisi

kiva, jos joku oppisi kirjasta uusia leikkejä. Toivomme, että leikkikirja edesauttaa sitä, että leikit ovat tär-keä osa toimintaamme jatkossakin, Pia ja Jasmin kertovat.

TARINOITA MEILTÄ JA MAAILMALTALauantai-iltaa vietettiin liiton toimistolla mukavan tiiviissä ja kansainvälisessä tunnelmassa, kun Kotkille vapaaehtoiseksi tullut Jess, Boliviassa yhdeksän kuukaut-ta vapaaehtoisena ollut Heidi ja Perussa 11 kuukautta vapaaehtoisena ollut Jerri kertoivat kokemuksiaan. Tutuksi tuli termi EVS eli European Voluntary Service ja mitä kulttuuri-shokki tarkoittaa, sekä EVS projek-tin teema lasten osallisuus. Ennen kaikkea kuulimme uskomattomia tarinoita ja kokemuksia maailmalta sekä Jessin kokemuksia Suomesta. Illan kruunasi makumatka maail-malle ja pääsimme maistamaan Espanjalaista omelettia, Bolivialais-ta risottoa ja Perulaista cevicheä.

SATEENKAARIFOORUMIN SATOASunnuntaiaamuna vapaaehtoisina toimivat aikuiset ja nuoret kokoon-tuivat yhteen muistelemaan Emma Ovaskan ohjauksessa mitä opittiin Sateenkaarifoorumissa ja mitä opittuja taitoja on jo pystynyt soveltamaan käytännössä. Suku-puoleton tarina-harjoituksessa palautettiin mieleen, kuinka tärkeää on välttää käyttämästä sukupuolien ominaisuuksiin liitty-viä stereotypioita.

KOTKALAULUJASunnuntaiaamua vietettiin Nuorten Kotkien Pieneen Laulukirjaan tu-tustuen. Laulukirja julkaistiin viime kesänä. Kolme entistä pääsihteeriä Ilpo Rossi, Martti Pöysälä ja Veli

Heikkilä laulattivat vanhoja kotka-lauluja sekä kertoivat kiinnostavia tarinoita ja muistoja lauluista. Soili Sirenne laulatti kansainvälisiä lauluja sekä uudempia lastenlauluja. Laulukirjan tueksi aletaan lauluista kuvaamaan videoita. Kun videot saadaan editoitua, ne ladataan youtubeen ja kootaan nuoretkotkat.fi -nettisivuille. Videoita kuuntelemal-la on sitten helpompi opetella lauluja.

P.S. Sukupuolettoman tarinan löydät

Keskusliiton sivuilta Rainbow Resources

-oppaasta, lisää askarteluideoita

Inkun Ideapajan Facebook-sivuilta ja

”Nuorten Kotkien hulvaton leikki-

kirja” sekä ”Nuorten Kotkien Pieni

Laulukirja” on tilattavissa keskus-

liitosta. Lastensuojelun Keskusliiton

sivuilla on runsaasti materiaalia

liittyen lapsen yksityisyyden suojaan

digitaalisessa mediassa.

TAITOVIIKONLOPUSSA HEITTÄY DYTTIIN!

Iltapalana oli makuja Boliviasta, Perusta ja Espanjasta.


Jyväskylän Nuorten Kotkien ohjaa-jat ja vertsut seikkailivat Varjolan

Tilalla talvisessa Keski-Suomessa 6.4. Ohjelmassa oli reipasta ja jännittävää menoa Husky -safarin merkeissä. Safari alkoi Varjolan tilan parkkipaikalta, josta väkemme sai moottorikelkkakuljetuksen Husky-leiriin, jossa väkemme ”haukuttiin” iloisesti tervetulleeksi. Saimme mielenkiintoisen perehdy-tyksen husky-koirista sekä selkeät neuvot, kuinka valjakkoa ohjataan. Mahduimme hyvin kahteen rekeen. Molempiin tuli yksi osallistuja kus-kiksi ja kaksi kyytiin. Molempia rekiä veti kuuden koiran valjakko.

Koirat odottivat jo kärsimättö-minä matkaan pääsemistä ja kun jarrut vapautettiin, matkasimme

OHJAAJAT JA VERTSUT VIILETTIVÄT HUSKY-SAFARILLA!

reipasta vauhtia pitkin metsiä ja peltoja. Takimmaista valjakkoa sai pidätellä kovasti, sillä valjakot kisaavat keskenään ja takimmainen yrittää aina tavoittaa edellä mene-vän. Saavuttuamme takaisin lähtö-paikkaan peltoaukealle, sai jokai-nen halukas ohjata valjakkoa ja olihan kuskina olo erilaista kuin kyydissä istuminen.

Husky-safarin päätteeksi nau-timme kuumat mehut ja hyväste-limme koirat. Mutta päivämme jatkui vielä. Saimme moottori-kelkkakyydin rantakodalle, jossa halukkaat saivat tarpoa lumi-kengillä kauniissa koskimaisemissa.

Päivän päätteeksi nautimme kodan lämmöstä, kuumasta keitosta ja nokipannukahveista pannukakun

kera. Kahvikupin ääressä oli hyvä suunnitella tulevia tapahtumia. Tämä reissu onnistui hienosti! Kokemus oli jokaiselle ikimuistoinen ja suosittelemme muillekin! Tarkoi-tus olisikin järjestää vuoden päästä vastaavanlainen tapahtuma lapsi-perheille. Nyt kun ohjaajat ja vertsut olivat sen testanneet ja hyväksi havainneet.

KESKI-SUOMEN NUORET KOTKAT

+ JYVÄSKYLÄN TYKauppakatu 30 A, 40100 Jyväskylä

Kati Sainio [email protected]


TEKSTI KATI SAINIO

VERTSUT JA OHJAAJAT


Maailman mausteet reseptisarja tutustuttaa innokkaat kotkakokkailijat kokeilemaan uusia ja eksoottisia makuja, auttaa tuunaamaan vanhoja tuttuja reseptejä virkistävillä twisteillä sekä antaa vinkkejä arkipäivän (ja miksei juhlankin!) ruoanlaittoon.

HYVÄÄ KANNATTAA ODOTTAATEKSTI JA KUVAT INKA HOLOPAINEN

(+42 astetta) vesi ja sekoita nopeasti. Älä kuitenkaan vaivaa.

Peitä kulho tiiviisti esimerkiksi kelmulla ja jätä taikina huoneen-lämpöön, sellaiseen paikkaan jossa ei vedä, kohoamaan 12–24 tunniksi. Vinkki: voit laittaa taikinan esi-merkiksi kohoamaan mikroon piiloon vedolta. Pataleipä saa enemmän makua mitä pidempään maltat sitä kohottaa.

Kun taikina on kohonnut tar-peeksi pitkään, kumoa se jauhote-tulle pöydälle. Älä edelleenkään vaivaa taikinaa vaan kääntele se palloksi. Taikina ei saa olla kovin löysää. Peitä se liinalla ja kohota vie-lä noin 30 minuuttia. Pane samalla uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Laita myös uunipata kylmään uuniin, se saa lämmetä samalla.

Kun taikina on kohonnut ja uuni on kuuma, voit ottaa kuuman padan uunista. Levitä varovasti sen pohjal-le ja reunoille hiukan öljyä. Laita sit-ten taikina kuumaan pataan ja pane kansi päälle. Nosta pata uuniin 30 minuutiksi, jonka jälkeen voit ottaa kannen pois ja jatkaa paistamista vielä 15 minuuttia.

45 minuutin uunissa olon jäl-keen pataleivän tulisi olla kauniin

Mikä on kauniin pyöreä, ihanan makuinen ja helppo tehdä,

mutta antaa odottaa itseään? No sehän on tietysti pataleipä!

Pataleipää on tituleerattu maa-ilman helpoimmaksi leiväksi. Sitä ei tarvitse (tai saa!) vaivata ja se-kaan voi laittaa mielensä mukaisia mausteita ja maukkaita yllätyksiä kuten pähkinöitä tai siemeniä. Alta saat vinkkejä mitä kaikkea leipään voikaan sisällyttää. Ensin kuitenkin perusohje, joka toimii kivasti jo sellaisenaan!

AINEKSET YHTEEN LEIPÄÄN• 7 dl vehnäjauhoja TAI 4 dl vehnä-

jauhoja + 3 dl hiivaleipäjauhoja • 2 tl suolaa• ½ tl kuivahiivaa tai herneen

kokoinen pala tuorehiivaa• 3 ½ dl vettä• rypsi- tai oliiviöljyä

Tarvitset kannellisen uunipadan (2–3 litraa) tai padan sijaan voit käyttää myös esimerkiksi uunin-kestävää, kannellista teräskattilaa, emaloitua valurautapataa tai keraa-mista pataa.

Sekoita kulhossa kuivat aineet. Tämän jälkeen lisää lämmin vesi

rusehtava. Kumoa leipä pois padas-ta, sen tulisi irrota helposti. Nauti tuoreen lämpimänä haluamiesi lisukkeiden kera!

MITEN TUUNATA PATALEIPÄÄ?:• veden sijaan nesteeksi käy

myös esimerkiksi omena- mehu

• osan jauhoista (noin 1–2 dl) voi vaihtaa esimerkiksi ruis-, ohra- tai maissijauhoihin, kauraleseisiin tai jauhosekoituksiin, speltti-jauhoon tai mysliin

• voit lisätä myös pähkinöitä tai siemeniä hienonnettuna (muista vähentää hieman jauhoista, jos laitat paljon)

• osan jauhoista voi korvata myös porkkana- tai omena-raasteella

• taikinaa voi maustaa ja muokata mm. yrteillä, valkosipulilla (tuoreella tai kuivatulla), sipuli-rouheella, silputuilla oliiveilla tai aurinkokuivatuilla tomaateilla. Kumina tuo myös kivaa makua, kuten rosmariinikin.

• kuivatut hedelmät tai marjat antavat ihanaa makeutta. Kokeile karpaloita, puolukkaa tai vaikka aprikoosia!

HUVIKSI & HYÖDYKSI


HARRASTUKSENA FANITTAMINENTEKSTI JA KUVAT ESA KASKIMO

Nallea ja Eppua yhdistää kaksi asiaa: Nuoret Kotkat ja jää-

kiekkojoukkue HIFK.Molemmat varttuneemmat

nuoret miehet ovat olleet mukana kotkatoiminnassa lapsesta saakka.

Hifkiin Nalle tutustui vuonna 1968, kun kanadalainen Carl Brewer tuli pelaaja-valmentajaksi.

– Pelasin itse lapsena kortteli-liigassa Pihlajamäen joukkueessa. Tomi Taimio pelasi Herttoniemen joukkueessa ja myöhemmin Hifkin edustusjoukkueessa.

Nuorempana HIFK oli kaikki kaikessa. Muita joukkueita ei arvos-tettu. Jokerit oli suorastaan viholli-nen, Nalle kertoo.

Eppu pääsi jäähalliin vasta vuonna 1970, kun perhe muutti Kotkasta Helsinkiin. Kotkassa jää-kiekkoa näki vain televisiosta keväi-sin MM-kisoista. Tuolloin Hifkissä pelasi monta tv:sta tuttua pelaajaa. Eppu muistaa nuoruudesta, että jos Jokereille hävittiin, niin seuraavana päivänä ei aina menty kouluun. Ei kestetty Jokeri-fanien kuittailuja.

FANITOIMINTA ON LISÄÄNTYNYT

Jääkiekossa fanitoiminta on lisään-tynyt paljon. Faniryhmät tunnistaa

oman joukkueen pelipaidoista ja muista tuotteista. Ryhmässä kehi-tellään erilaisia kannustuslauluja ja – huutoja.

– Käyn säännöllisesti katsomas-sa pelejä ja kannustamassa Hifkiä. Luen kaikki mahdolliset uutiset joukkueesta ja keskustelen kaverei-den kanssa lätkästä. Muistot men-neiltä vuosilta ja arvailut seuraavan kauden joukkueen kokoonpanosta ovat kestoaiheita.

Hifkin joukkue ja fanit ovat eräänlainen perhe, jonne on aina mukava tulla, Nalle kuvailee.

Hifkin fanit järjestävät vieras-peleihin reissuja, jotka ovat olleet hienoja kokemuksia. Vaikka ei olisi voitettukaan.

Helsingin jäähallissa on pari kertaa kaudessa joukkueen ja fani-en tapaamisia, joissa voi jutella pe-laajien kanssa.

JOUKKUE EI VAIHDU IKINÄ

Kummallekaan ei ole tullut mieleen missään vaiheessa vaihtaa joukku-etta, vaikka aina välillä Hifkillä on ollut todella huonoja kausia.

– Minulla ei koskaan ole käynyt mielessä, että vaihtaisin joukkuetta. Kerran Hifk, aina Hifk. Nyt Jokerit

pelaa Venäjän liigassa. Olisi muka-vaa, jos Jokerit tulisi takaisin SM-liigaan. Niitä paikallispelejä kaipaan, Nalle sanoo. Parhaat muis-tot on keväältä 1983, kun Hifk voitti Jokerit finaaleissa 3–2.

HUVIKSI & HYÖDYKSI

Nalle (Esa Ferm) ja Eppu (Esa Kaskimo) erätauolla fanikatsomon edessä. Kunnon fanit kannustavat aina omaa joukkuetta. ” Hoooiiiäfkoo, muitahan ei oo. Syntymästä kuolemaan hooiiiäfkoo”.


Liiton hallitus on käynnistänyt pohdinnan järjestörakenteen

kehittämiseksi, itselläni on kunnia vetää työtä. Tähtäimessä on saada selvitys valmiiksi niin, että edustajisto voisi tehdä mahdollisia linjauksia ensi vuonna.

Kotkien järjestörakenne on ollut saman tyyppinen koko sen toiminnan ajan, siis viime sodista lähtien. Keskusliittoon kuuluu piirejä, niihin aluejärjestöjä ja/tai osastoja. Rakenne on perusteltu, kun toimijoita on paljon. Se oli erityisen perusteltu silloin, kun sähköisestä tiedonvälityksestä oli olemassa puhelin ja radio ja kun kulkeminen oli hidasta.

Rakenne ei saa olla tarkoitus, sen tehtävä on mahdollistaa ja tukea toimintaa, siis arvopohjaista

varhaisnuorisotyötämme, mahdol-lisimman hyvin. Nyt on syytä ky-syä, tarvitaanko toiminnan järjestä-miseksi ja tueksi viittätoista eri kirjanpitoa ja viittätoista erillistä valtionavustusbyrokratiaa vai voi-taisiinko asiat hoitaa tehokkaam-min jollain muulla tavalla.

Olemme tilanteessa, jossa osa piireistä on vain muutaman aktiivi-sen toimijan varassa. Pahimmillaan koko piirin toimintaa saattaa halvaantua muutaman aktiivin riitaantumisen, kyllästymisen tai muuton takia. Pitää myös kysyä, tarvitaanko piirijärjestöä, jos toi-mintaa on vain yhdellä tai muuta-malla paikkakunnalla.

Osassa piireistä on työntekijä, osassa ei. Meidän on pohdittava, kohdellaanko toimijoita ja ennen

kaikkea toimintaan osallistuvia tasapuolisesti eri osissa maata. Työntekijöillä on eri työnantajat, esimerkiksi sijaistuksien järjestä-minen sairaus- tai muissa äkillisis-sä tilanteissa ei ole kovin yksin-kertaista, kun piiriraja monesti tulee vastaan.

Samalla on muistettava, että suurin osa piireistä toimii erin-omaisesti, toiminta on tuloksekasta ja mukavaa. Muutos voi silti olla mahdollisuus.

Tässä vaiheessa meillä on enemmän kysymyksiä kuin vastauksia niihin. Vastauksia on haettava yhteisessä pöydässä ja kaikkia näkökulmia kuunnellen tavoitteena mahdollisimman hyvin kotkatoimintaa koko maassa tuke-va järjestörakenne.

V A R A P U H E E N J O H T A J A N T E R V E H D Y S

MILLAISEN JÄRJESTÖN HALUAMME?

NYT SE ON SAATAVILLAKOTKIEN UUSI LEIKKIKIRJA!Nuorten Kotkien hulvaton leikkikirja on Pia Heinipuron ja Jasmin Trogenin uurastuksen tulos ja se sai ensi-esittelyn Taitoviikonlopussa. Kirjassa leikit on jaettu eri osa-alueisiin ja värikoodeihin selailun ja käytön helpottamiseksi. Kirja on tarkoitettu ohjaajille ja vert-suille sekä tietysti lasten omaan käyttöön. Erityisesti kirja on tarkoitettu tilanteisiin, jolloin ei tule mitään leikkiä mieleen tai haluaa oppia uusia leikkejä.

Leikkikirja on saatavilla Kotkaliiton toimistolta ja eri tapahtumissa 5 euron hintaan.

UUTUUS!

Vertti Kiukas


HUVIKSI & HYÖDYKSI

TEKSTI JA KUVAT INKUN IDEAPAJA

Näin se tapahtuu: Laita maalia kippoon. Ohenna tarvittaessa

juoksevammaksi vedellä. Sido noin 50 cm pätkä lankaa keskelle tikkua. Tee joka värille oma lanka. Teippaa paperit kiinni työskentelyalustaan. Kasta lanka maaliin ja anna maalin vetäytyä siihen. Painele lankaa tarvittaessa vaikka pensselillä. Nosta lanka varovasti ylös ja anna ylimääräisen maalin tippua kip-poon. Siirrä lanka paperin päälle ja anna sen laskeutua paperin pin-taan muodostaen erilaisia kiemu-roita ja kuvioita. Vedä lankaa sitten hitaasti pitkin paperin pintaa. Tarvittaessa toista niin monta ker-taa kuin haluat mieleisen kuvion aikaansaamiseksi, ja vaihda välillä väriä. Anna työn kuivua.

TARVIKKEET• riittävän

isoja paperiarkkeja (esim. litoposteri) tai kartonkia

• lyijykyniä tai puutikkuja

• villa/puuvillalankaa

• pullopeiteväriä, akryyli maalia tmv. vesiohenteista maalia

• kippoja maaleja varten (rahka ja viilipurkit sopivia)

Kisatie 21, Ruusupaviljonki01450 VANTAA


www.inkunideapaja.net

LANKAMAALAUSTAPAPERISTA TUOTTEEKSI:

Maalatuilla papereilla voit päällys-tää vanhan kansion, vihkon kansi-lehdet tai tehdä ihan oman kirjan vaikka japanilaisella kirjansidon-nalla (googlettamalla ”japanilainen kirjansidonta” löytyy monta help-poa kuvallista ohjetta). Kansia var-ten liimaa maalatut paperit tarpeen ja ohjeen mukaan tukevammalle kartongille. Vihkoon tai albumiin voit tallentaa omia valokuviasi, koskettavia ja kiinnostavia lehti-leikkeitä ja -kuvia, tai kirjoittaa kesän parhaimmat leirimuistot tai salaiset päiväkirjamerkinnät… tai mitä itse ikinä keksitkään.

HUVIKSI & HYÖDYKSI


NUORTEN KOTKIEN KESKUSLIITTOSturenkatu 27 B, 00510 Helsinkipuh. 09 7745 7613www.nuoretkotkat.fi

Lea Väänänen toiminnanjohtajapuh. 045 876 3997

Teppo Suontakanentalouspäällikköpuh. 040 524 8884

Soili Sirennekulttuuri- ja kansainvälisyyssuunnittelijapuh. 050 581 5288

Marika Kaatrasalokoulutussuunnittelijapuh. 040 1525 373

Pekka Österbergyhdenvertaisuussuunnittelija puh. 040 843 6887

Sähköpostit: [email protected]

PIIRIJÄRJESTÖT Helsingin Nuoret KotkatKaarlenkatu 3–5, 00530 HelsinkiTimo Katajamäki puh. 09 730 991, 050 555 2964fax 09 773 [email protected], www.hnk.fi

Hämeen Nuoret KotkatEeva Salmela (pj.)puh. 045 3307 [email protected]

Kaakkois-Suomen Nuoret KotkatKalevankatu 13 B, 45100 KouvolaJaana Saarinen puh. 044 359 [email protected]

Keski-Suomen Nuoret Kotkat + Jyväskylän tyKauppakatu 30 A, 40100 JyväskyläKati Sainio [email protected]. 050 447 [email protected]

Lapin Nuoret Kotkat

Oulun Nuoret KotkatPakkahuoneenkatu 28, 90100 OuluRiikka Tirkkonenpuh. 045 235 [email protected]

Pirkanmaan Nuoret KotkatHämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 TampereRiina Salonen (pj.)puh. 040 725 2875, 045 895 5895 (toimisto)[email protected]

Pohjanmaan Nuoret KotkatSäveltäjäntie 21, 67300 KokkolaPirjo Paavolainen (pj.)puh. 050 352 [email protected]

Pohjois-Karjalan Nuoret KotkatKauppakatu 32, 80100 JoensuuAnne Kankaanpääpuh. 050 465 2625pohjois-karjala@nuoretkotkat.fiwww.pohjois-karjala.nuoretkotkat.fi

Satakunnan Nuoret Kotkat+ Porin Nuoret KotkatAnnankatu 15 B 20, 28100 PoriMatti Savolainen (pj.)puh. 044 0542 [email protected]@gmail.comwww.satakunta.nuoretkotkat.fi

Savon Nuoret Kotkat+ Kuopion Nuoret KotkatPuijonkatu 23 A 4 krs.,70100 KuopioKatja Pitkänen puh. 050 591 2749, fax 017 368 [email protected]@nuoretkotkat.fiwww.savo.nuoretkotkat.fi

Svenska ÖrndistriktetMaria Lundell (pj.) puh. 044 306 [email protected]

Uudenmaan Nuoret Kotkat piirijärjestö + Espoon NK aluejärjestöLehdokkitie 2 B, 01300 VantaaPirjo Tirronenpuh. 040 776 [email protected]

Varsinais-Suomen Nuoret Kotkat Piirijärjestö ryEerikinkatu 30, 20100 TurkuLeila Tanskanenpuh. (02) 414 5201, 040 515 [email protected] Uzbjakovpuh. (02) 414 5300, 0400 627 [email protected]/ [email protected]

PAIKALLISYHDISTYKSIÄLappeenrannan Nuoret KotkatSnellmaninkatu 12, 53100 LappeenrantaSatu Sairanen, puh. 040 508 [email protected] 05 451 2120

Tampereen Nuoret KotkatHämeenpuisto 28, 5. krs, 33200 TampereAntti Wallenius puh. 050 587 0167 (toimisto)[email protected]

Vantaan Nuoret KotkatLehdokkitie 2 B, 01300 VantaaAnu Kähärä puh. 040 513 [email protected]://vantaankotkat.yhdistysavain.fi

ILTAPÄIVÄTOIMINTAOuluRiikka Tirkkonen puh. 045 235 [email protected] Kankaanpää puh. 050 465 [email protected] Tanskanenpuh. 040 515 [email protected]

IFM-SEIRue du Trône, 98, B-1050 Brussels, Belgiumphone +32 22 15 79 27fax +32 22 45 00 [email protected], www.ifm-sei.org

Yhteystiedot

NuoretkotkatNuoret Kotkatwww.nuoretkotkat.fi

Muistithan, että voit tulla moikkaamaan meitä myös someen:


http://www.satakunta.nuoretkotkat.fi/

SUURI VALOKUVAUSKILPAILU

Uusi valokuvauskilpailun aihe on luonnon eläimet leirillä / kuka kurkistaa telttani kulmalta.

Ota kuva leirillä tavatusta luonnon eläimestä tai tapahtumasta / esineestä joka kurkistaa telttasi kulmalta. Vain luovuus on rajana...

Valokuvia voi toimittaa keskusliittoon syyskuun alkuun asti. Lähetä valokuva joko postitse osoitteeseen Nuorten Kotkien Keskusliitto, Sturenkatu 27 B, 00510 Helsinki tai sähköisesti

[email protected], tai 045 876 3997 (Lea Väänänen).

Yksi kuva palkitaan kotkatuotteella!

kotkaviesti 16-2

Documents