Koululaisten iltapäivätoiminta

Vironniemessä on myös koululaisten iltapäivätoimintaa. Siihen osallistuvatlähinnä Vironniemen päiväkodissa olleet lapset.

Koululaiset osallistuvat leikkeihin ja teemoihin, jotka yhdistävät heidätpäiväkodin muuhun toimintaan. Haluamme antaa lapsille aikaa leikille,tarinoille ja kasvamiselle. Vastuu omasta ajasta, toiminnasta ja päätöksistäkasvaa vähitellen. Haluamme, että lapsille syntyy kokemus omastakasvamisestaan ja oppimisestaan. Sitä tukee se, että saa kasvaa ja ollasamassa paikassa samojen aikuisten kanssa pitkän ajan.

Koululaisten toimintaan sisältyy paljon sellaisten taitojen opettelemista, jotkaedesauttavat itsenäistä selviytymistä jatkossa. Niitä ovat mm. kulkeminenympäristössä, välipalan teko, tavaroista huolehtiminen ja ilman aikuistatoimiminen.

Koululaiset tekevät paljon retkiä. Iltapäiviin kuuluu runsaasti liikuntaa jaulkoilua. Liikuntaharrastuksiin pyritään ohjaamaan myös tutustumalla erilaisiinmahdollisuuksiin. Koululaiset ovat itse mukana, kun heidän omaaohjelmaansa suunnitellaan. Lastenkokoukset ovat se areena, jossa yhdessämietitään tulevia tapahtumia ja jossa aikuiset kirjaavat lasten ehdotuksiamuistiin. Kaikessa tuetaan sitä, että lapsille syntyisi omia kiinnostuksenkohteita. Toiminta pyritään pitämään monipuolisena ja uusia kokemuksiaavaavana.

Vironniemen päiväkodin toiminnan piirissä on 2-8 -vuotiaita lapsia ja heidän perheensä. Päiväkodintehtävänä on tukea lapsia ja perheitä tarjoamallamahdollisuuksia. Yhdessä opitaan itsestä ja maailmasta,hankitaan tietoja ja taitoja, jotka vievät eteenpäin. Tähänopetussuunnitelmaan on koottu keskeiset valinnattärkeistä asioista ja päiväkodissa käytettävistämenetelmistä niiden kasvun tukemiseksi. Onmerkityksellistä, miten asiat tehdään. Muutoksensuuntaan voi vaikuttaa.

VIRONNIEMEN PÄIVÄKOTI

Teematyöskentely on tärkeällä sijalla myös esiopetuksessa.Kuusivuotiailla teematyöskentelyssä korostuu monenlaisten erinäkökulmista ja mielipiteistä löytyvien vastausten etsiminen. Lapsilleavataan dynaamisen tiedon käsitettä. Tieto on muuttuvaa, riippuvaistaolosuhteista ja näkökulmista. Tämä edellyttää pitkäjännitteisiäprojekteja, joissa saman kysymyksen parissa työskennellääntarpeeksi kauan. Ajattelun kehittäminen vaatii paljon pohdintaa jasille on varattava aikaa.

Monet sosiaaliset taidot ovat tärkeällä sijalla. Niiden kehittymistäseurataan yhdessä lasten kanssa. Heille pyritään antamaanvalmiuksia tiedostaa oman toimintansa vaikutuksia ja saada haltuunsaerilaisia tapoja toimia tilanteen mukaan. Esiopetusryhmässä tuetaanlasten ystävyyttä, toisten kuuntelemista, yhdessä toimimista jahuolenpitämistä toisista. Keskustelut ja omien mielipiteidenlöytyminen ovat tärkeällä sijalla. Esikoululaisilla on paljon tietoja jataitoja, joissa he voivat opastaa pienempiään. Tähän annetaantilaisuus mm. parityöskentelyssä.

Lapsille varataan paljon aikaa oman toiminnan suunnitteluun jaleikkiin. Haluamme tukea itsenäisyyttä ja aktiivisuutta suunnittelemallaympäristöä niin, että lapset voivat mahdollisimman hyvin itse toteuttaasuunnnitelmiaan.

Vironniemen päiväkoti on jo pitkään tehnyt tiivistä yhteistyötäKaisaniemen ala-asteen kanssa. Esikoululaiset tutustuvatkouluympäristöön työskentelemällä yhden aamupäivän viikossakoulun tiloissa. He opiskelevat yhdessä 1-2 -luokkien kanssaerilaisten projektien parissa.

OPPIMAAN OPPIMINEN -päättymätön tarina

Esiopetusvuosi Vironniemessä

Esiopetusikäisten lasten kanssa työskentely perustuu samanlaiseenoppimiskäsitykseen kuin nuorempien lasten kanssa työskentely. Oppijaitse on subjekti ja toimija. Hän ohjaa opetussuunnitelman etenemistä jamuotoutumista. Opetussuunnitelman perusteet ovat juuri sen hetkisissälapsissa, heidän kiinnostuksissaan ja kokemuksissaan. Opettajan tehtäväon herkästi havainnoida kulloisiakin tilanteita ja löytää niistä aineksiaseuraaville toiminnoille. Hänen tulee järjestää sellaisia kokemuksia,toimintatapoja ja toimintaympäristö, jotka vievät oppimista ja ajatteluaeteenpäin. On tärkeää antaa lapsille myönteinen kuva itsestään oppijoinaja toimijina.

Aikuiset järjestävät tilaisuuksia monenlaisten taitojen harjoittelemiseen.Näitä ovat havaintojen teko, päätteleminen, vertailu, oletusten tutkiminen,luokittelu, suunnittelu, kysymysten asettelu ja tietojen etsiminen.Harjoitetaan myös muistia, pitkäjänteisyyttä ja merkitysten löytämistä.Lapsilta kysytään, mitä he haluavat oppia ja yhdessä työskennellen etsitäänprosesseja, joissa oppiminen voidaan tehdä näkyväksi myös oppijalleitselleen.Taitoihin kuuluvat monet erilaiset asiat kielellisellä jamatemaattisella alueella sekä motoriikassa, ympäristön tutkimisessa jailmaisussa.

OVET AUKI

Lapsi syntyy maailmaan mukanaan avoin kiinnostus ja kyky kiintyä toisiinihmisiin. Lapsella on myötäsyntyinen taito oppia asioita ja tutkia maailmaa.Oppiminen alkaa heti.

Monet asiat ovat lapsessa mahdollisuuksina kasvaa. Aikuisten tehtävänäon luoda sellainen kulttuuriympäristö, jossa kasvu voi tapahtua esteettä.Kulttuuri määritellään usein käsittämään eri taiteen lajit. Kulttuurin voinähdä myös laajemmin ja tällöin se sisältää ihmisten välisen sosiaalisenkanssakäymisen. Kulttuuri on elämäntapoja, moraalia, tottumuksia,rakennettua ympäristöä, sääntöjä ja arvostuksia. Aikuiset tarvitsevattietoa siitä, mitä lapsi jo osaa, mistä hän on kiinnostunut, mitä ja mitenhän ajattelee ja miten hän jäsentää itsensä tässä maailmassa.

Aikuinen käyttää saamaansa tietoa järjestäessään tilanteita, joissa voitapahtua tutkimista ja oppimista. Hyvä oppiminen on lapsen omakohtaistaja aktiivista ymmärtämisen ja merkitysten rakentamista. Se on ainasubjektiivista ja rakentuu aiemmin opitun päälle. Lapsilla on hyvinmonenlaisia tapoja omaksua tietoa. Toiminnan tulee mahdollistaa tämäerilainen oppiminen. Sen tulee olla kokonaisvaltaista, jotta kaikkienaistien kehitys ja oppiminen elämysten ja kokemusten kauttamahdollistuisi.

Eri taiteenlajien mukana olo opetuksessa luo mahdollisuuksia tämänkaltaiseen oppimiseen. Taidekasvatusta tarvitaan myös, jottaymmärtäisimme omaa kulttuuriamme kokonaisuutena. Etsimme erilaisailmaisukeinoja tämän moninaisuuden ymmärtämiseksi, sillä ne ovat tapojailmaista ajatuksia ja jäsentää maailmaa. Elämän kokemista.

Keskitymme lentämiseen ja filosofointiin, havaintojen tutkimiseen jaajattelun kehittämiseen. Mielikuvitus ja fantasia ovat osa jokapäiväistäelämää. Vaatii rohkeutta jättää arkipäivä ja lentää mielikuvituksenmaailmaan, mutta sille, joka kuvittelee, kaikki on mahdollista.

Tutkijan työvälineet

Tutkija tarvitsee uteliasta mieltä, kykyä kuvitella uusi tilanne, haluaratkaista ongelmia ja aktiivista asennetta. Monet taidot helpottavattutkimista ja oppimista eteenpäin.

Lapsi oppii työssään matemaattisia käsitteitä. Hän mittaa, vertailee,luokittelee, laskee ja käyttää päättelykykyään. Aikuinen voisuunnitella teemaan tehtäviä, joissa juuri opeteltavissa olevia taitojatarvitaan ja näin ollen asiat opitaan oikeissa käytännön yhteyksissä.

Puheen kehittyessä lapsi oppii ilmaisemaan itseään ja kuuntelemaantoisia. Havaintoja voidaan tarkentaa yhä kuvaavammalla jatarkemmalla ilmaisulla. Sadut ja tarinat monipuolistavat kerrontaa jalisäävät mielikuvitusta. Tarve merkitä muistiin muuntuu vähitellenkirjoittamiseksi. Lukeminen ja kirjoittaminen mahdollistavat uudenulottuvuuden.

Tutkija tarvitsee myös taitavia käsiä. Erilaisilla tavoilla kuvataanhavaintoja ja saadaan käyttöön silmän, käden ja havaintojen yhteys.Eläytyminen on tärkeää uusien asioiden sisäistämiseksi.Omienkokemusten ilmaisemista voi harjoitella liikunnan, musiikin, teatterinja kuvataiteen keinoin.

Kaikkeen, mitä teemme sisältyy tulkinta jostain. Kaikki on matkaajohonkin. Maalaus ei ole vain maalaus, vaan kaikki se kokemus,joka asiasta on. Toivomme, että jokainen löytää omat sanansa jaomat kuvansa omista kokemuksistaan

MATKALLA VANHEMMUUTEEN

Oma perhe on lapselle vaikutusvaltaisin ja tärkein kasvupaikka. Se onensimmäinen yhteisö, johon lapsi kuuluu. Perheessä vallitsevat arvot jakeskinäinen vuorovaikutus antavat lapselle perustan, johon myöhempikasvu perustuu.

Vanhemmuus ei ole jotain, jonka saa valmiina, kun lapsi syntyy. Se onkasvuprosessi, joka jatkuu koko elämän ajan. Aika, erilaiset ajatukset jaihmisten välinen vuorovaikutus ovat niitä eväitä, joita tämä prosessi tarvitseekasvaakseen ja muuttuakseen. Nyky-yhteiskunnassa nämä arvot onkuitenkin liitetty ennemminkin työn ja tuottavuuden kuin lapsen ja perheenetuihin. Elämä kaavamaistuu, aika katsotaan kellosta ja lapsista tuleeobjekteja subjektien sijaan.

On uskallettava luottaa ja on löydettävä uskoa ja rohkeutta siihen, ettäteoilla ja asioilla on merkitystä. Niillä on merkitystä lapselle juuri nyt, tässäarjessa, jota lapsi elää. Vironniemen päiväkoti voisi olla se paikka, jokaon yhteinen kaikille lapsille, vanhemmille ja päiväkodin aikuisille.Avainsanana on yhteinen vanhemmuus. Siinä vanhemmuudella tarkoitetaanisien ja äitien lisäksi aikuisuutta yleensä. Kaikki lasta ympäröivät aikuisetmuodostavat yhteisön, jota tarvitaan. Tavoitteena on nostaa pääosaanihmisten välinen vuorovaikutus ja ne tärkeät tapahtumat, joita lapsenelämään kulloinkin kuuluu. Tätä työtä voisi kutsua myös nimelläkumppanuusvanhemmuus. Yhteistyöllä saamme paljon aikaan. Sen voiminvoimme järjestää tilaisuuksia, joissa aikuiset voivat tavata toisiaan jatutustua toisiinsa. Mietimme jatkuvasti uusia tapoja tehdä yhteistyötävanhempien kanssa. Hyviksi koettuja ja jo vakiintuneita ovat erilaisetkahvitilaisuudet, perheillat, yhteiset seikkailut, vanhempainillat ja juhlat.Vanhemmat järjestävät vuosittain myös omia tapahtumia mm. kirpputoreja.Tilaisuuksia on vuoden aikana paljon ja niiden luonne voi olla hyvinkinerilainen. Pyrimme siihen, että aikuisilla olisi aina tilaisuus keskusteluun,kuunteluun ja pohtimiseen. Itsensä peilaamiseen suhteessa toisiin.

Kuuset

Kuusien allapienet kuusetsuuria kuuntelevat

Pentti Saarikoski

AIKA JA AJATTELU

Lasten ajatukset ja kokemukset ovat sidoksissa aikaan ja ympäröiväänmaailmaan. Lapsi tutkii maailmaa kaikilla aisteillaan ja mikäli hänentutkimushaluaan ei lannisteta, hän soveltaa saamiaan kokemuksia uusiintilanteisiin. Lapsi todella tutkii elämää, rakentaa ja muuttaa , ei vainjäljennä ja toista. Aikuinen voi auttaa lasta löytämään sen viitekehyksen,johon hänen kiinnostuksen kohteensa liittyy. Hän voi auttaa lasta tuomallatuomalla kokemusten, elämysten ja materiaalin muodossa uusia haasteita.

Aikuisen toiminta vaikuttaa ratkaisevasi siihen, syntyykö keskusteleva,ihmettelyä arvostava ja vuorovaikutusta tukeva ilmapiiri. Tulkitessaanhavaintojaan lapsi ryhtyy muodostamaan käsitteitä ja yhteyksiä. Näidenyhteyksien viriäminen on keskeistä ajattelun kehittymisessä. Opitaanoppimaan ja luomaan teorioita.

Usein asioiden merkitysten löytäminen vaatii aikaa. Aikaa tulisi antaamyös ajatteluun, muutoksen huomaamiseen. Asioiden tekeminen jatoisesta näkökulmasta katsominen ovat tärkeitä jokaisen ihmisen kasvulle,mutta ne mahdollistuvat vain, jos niille antaa aikaa. Aikuiselta vaaditaanherkkyyttä ja kykyä heittäytyä lasten ajatuksiin. Muutoksen ja kasvamisensuunta on tärkeä.

OPPISISÄLLÖT

Maailman tutkiminen

Vironniemessä lapset oppivat tutkimaan maailmaa erilaisten teemojenkautta. Kulloinkin valittavan teeman tulee olla riittävän monipuolinen jayhteydessä asioihin, jotka kullakin hetkellä tuntuvat tärkeiltä jamerkityksellisiltä.

Teemassa näkyy aika, menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus sekäympäröivä maailma. Teemojen avulla lapsi rakentaa ja laajentaamaailmankuvaansa, kokemuksiaan ja käsityksiään itsestä ja maailmasta.

Teeman välityksellä tutustutaan ympäristöön ja sen tapahtumiin.Rakennetun ympäristön lisäksi tärkeitä teeman sisältöjä ovat luonto jasen tapahtumat sekä taide sen eri muodoissa.

Luonto tarjoaa ehtymättömän aarreaitan tarkkailulle, havainnoinnille jaherkälle kokemiselle. Sen kauneus vastakohtaisuuksineen lumoaa.Luonnossa kulkiessa voi myös oppia monia elämän perusasioita sekäsyy- ja seuraussuhteita. Taiteessa on mahdollista lähestyä ihmisen sisimpiäalueita ja välittää emotionaalisia kokemuksia. Taide helpottaasamastumista toisen ihmisen tilanteeseen. Se herkistää vastaanottamaankauneutta ja herättää halun suojella sitä, minkä kokee arvokkaaksi jakauniiksi.

Maailmaa tutkiessaan tutkija tarvitsee välineitä asioiden kertomiseen.Samaa teemaa voidaan käsitellä eri aihepiirien kautta, jolloin jokaisellalapsella on mahdollisuus löytää sopivin tapa ilmaista itseään.

TOISILLE JA TOISILTA

Ajatteleminen, omiin kokemuksiin uskominen ja oman mielipiteenilmaiseminen vaativat rohkeutta. Kun opimme arvostamaan ja pitämäänitsestämme, annamme itsestämme myös muille. Oppiminen yritysten jaerehdysten kautta ja mahdollisuus epäonnistumiseen kuuluvat myöskinkasvamiseen. Epäonnistumisen kokemukset voivat olla rakentavia, josniihin liitetään myönteistä suhtautumista, ponnistelun tukemista jaoikeanlaista huumoria.

Lasten keskinäisellä vuorovaikutuksella on tärkeä merkitys lapsenminäkuvan kehitykselle. Lapsen kuva itsestään heijastelee pitkälti sitä,miten hän kokee itsensä ja millaista palautetta hän on itsestään muiltasaanut. Lapset oppivat toinen toisiltaan. Yhdessä he jakavat tietoja, taitojaja kokemuksia, kyselevät toisiltaan ja väittelevät. Tätä kutsutaanyhteistoiminnalliseksi oppimiseksi. Yksilö- ja parityöskentelyn rinnalla seon tärkeä työskentelytapa.

Ryhmäoppimisen kautta lapset oppivat tutkimaan ja perustelemaanhavaintojaan omista lähtökohdistaan. Lasten pitää tuntea, että he osaavattehdä ja saavat myös toteuttaa aloitteitaan. Toimimalla yhdessä toistenkanssa lapsi löytää omat ajatuksensa, vahvuutensa ja oman tapansa oppia.Oman roolin löytyminen vaatii aikaa, erilaisia kokeiluja ja uusianäkökulmia. On tärkeää järjestää tilaisuuksia, joissa voi kokeilla erilaisiarooleja.

YHTEYS YMPÄRISTÖÖNPäiväkoti ei ole erillinen, suljettu paikka, vaan yhteydessä ympäröiväänmaailmaan. On tärkeää lähteä pois päiväkodin seinien sisältähavainnoimaan ja tutkimaan asioita sinne, missä ne tapahtuvat. Lapsenkäsitykset ja kokemukset asioista eivät kehity ainoastaan kotona japäiväkodissa, vaan tarvitaan avoin suhtautuminen koko maailmaan.Haluamme antaa lapsille mahdollisuuden välittömiin, kokonaisvaltaisiinhavaintoihin. Lapset oppivat itseään ja maailmaa eivät päiväkotielämäävarten.Ympäristö hahmottuu lapselle vähitellen. Aluksi matka päiväkotiin tuleetutuksi, sitten ystävien kotitalot ja niitä ympäröivät kadut ja puistot.Televisio ja muu media tuovat ympäristöömme vähitellen kokomaailman. Myös tapahtumat perheissä, matkat, harrastukset javanhempien työt tuovat maailman päiväkodin sisälle. Päiväkoti toimiipaikkana, jossa perheet tutustuvat toisiinsa. Haluamme tukea perheidenyhteistyötä ja tehdä tutustumisen mahdollisimman helpoksi. Lastenluottamus omiin kykyihin ja kokemukset erilaisuudesta jasamanlaisuudesta kasvavat, kun lapset tutustuvat toistensa vanhempiinja vierailevat toistensa luona. Ystävyys lasten välillä syvenee janäkemys maailmasta paikkana, jossa aikuiset yleisesti välittävät lapsista,saa mahdollisuuden kasvaa. Haluamme tehdä päiväkodista tärkeänosan ympäröivää yhteisöä.

ELÄMYKSIÄ JA PROSESSEJATärkeämpää kuin mitä tehdään, on tapa millä tehdään ja miksi tehdään.Painotamme niitä prosesseja, joita toimintaa toteutettaessa tapahtuu.Oppiminen on kokonaisvaltainen tapahtuma. Tutkiessaan asioita jatehdessään havaintoja lapsi käyttää kaikkia aistejaan. Elämykset jamielikuvitus toimivat käynnistäjinä lasten omalle pohdinnalle jatutkimiselle. Ei ole olemassa vain yhtä ja ainoaa oikeata vastausta,joka pätee kaikissa olosuhteissa. Mielikuvitus ja herkkä kokeminenmahdollistavat kysymyksen entäs jos...Oppiminen on kumulatiivinen tapahtuma, jossa uuden oppiminenperustuu aikaisemmin omaksuttuun tietoon, omaan kokemukseen jatehtyihin havaintoihin. Myös tunteet ovat mukana oppimisprosesseissa.Oppijaksi oppiminen vaatii toteutuakseen aikaa.

Retket, juhlat, seikkailut

Koska lapsille halutaan antaa välittömiä havaintoja ja aitoja kokemuksia,täytyy päiväkodin toimintaan sisällyttää paljon retkiä jatutustumiskäyntejä. Ne liittyvät usein teemaan, mutta voivat olla myösmuita ympäristön tarjoamia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Käymmepaljon näyttelyissä, teattereissa, elokuvissa, museoissa, konserteissa jatapahtumissa.

Liikuntasuunnitelmiin kuuluu viikottaisten liikuntahetkien lisäksi luistelua,hiihtoa, uinti- ja pyöräretkiä ym. Lasten merkkipäiviä juhlitaan kerrankuukaudessa. Balderin iltamat ovat vuotuinen tapahtuma, joissaeskarilaiset, koululaiset ja henkilökunta esittävät näytelmän.

Toukokuussa vietämme kolme päivää leirillä, jossain metsänkeskellä...

Vironniemi yrittää luoda yhteistyötä eri alojen taiteilijoiden kanssa niin,että lapset saisivat mahdollisuuksia työskennellä heidän kanssaan.Pyrimme vuosittain järjestämään erilaisia musiikki-, liikunta-, teatteri-tai kuvataideprojekteja, jotka liittyvät usein teemaan.

Lasten töiden näyttelyt ja julkaisut ovat tärkeitä. Niiden avulla mehaluamme herättää myös yleistä mielenkiintoa lasten asioihin.

Jokaisella lapsella on oma apulaispari, jonka kanssa työskennelläänyhdessä yksi toimintavuosi. Apulaispareilla on erilaisia jatkuvia tehtäviä.Parista toinen on usein vanhempi, joka opastaa pienempäänsä. Myösretkillä apulaiset huolehtivat toisistaan.

Lasten kokouksissa keskustelemme toiminnasta eri ikäisten lastenkanssa yhdessä. Kokouksissa opitaan aktiivisuutta, ehdottamista japäätöksen tekoa, jolloin eri ikäisten yhdessäolo luo erilaisia näkökulmia.Aikuiset rohkaisevat lapsia tekemään ehdotuksia toiminnasta ja yrittävätmyös mahdollistaa niiden toteutumisen. Tavoitteena on yhdessä luotuilmapiiri, jossa uskaltaa tehdä esityksiä ja jossa niihin suhtaudutaanvakavasti. Jokainen tuntee olevansa tärkeä yhteisessä tekemisessä jaedistää omalta osaltaan yhdessäolon onnistumista. Lasten kokouksissaopetellaan oman mielipiteen ilmaisemista sekä erilaisten mielipiteidensallimista ja arvostamista. Pohdimme asioiden syitä ja seurauksia jakeskustelemme niiden vaikutuksesta. Tavoitteena on ymmärtää jokaisenyksilöllisyyttä, mutta myös yhteistyön ja toisten huomioon ottamisenmerkitystä.

TÄMÄ PÄIVÄ

Opetussuunnitelman perusteella laaditaan vuosittain toimintasuunnitelma.Sen lähtökohtien tulee olla kiinni tässä päivässä ja sen suunnitteluunosallistuvat sekä päiväkodin lapset että aikuiset. Kun toimintaasuunnitellaan, aikuiset asettavat tietonsa, taitonsa ja aikansa lasten käyttöönniin, että lähtökohtana on juuri tämä päivä. Ne asiat, joita lapset ovatjuuri oppimassa ja joissa he haluavat kehittyä samoin kuin asiat, joista heovat kiinnostuneet. Suunnittelun tulisi myös avata ovia sellaiseenmaailmaan, josta lapset eivät tiedä mitään. Sen tulisi suoda lapsellemahdollisuus kehittää taitojaan ja saada uusia näkökulmia asioihin.

Teemakansiot

On hyvä, jos voi seurata omaa kehittymistään ja kasvamistaan. Ainakeväällä valmistamme kullekin lapselle teemakansion, jossa on muistojasen vuoden toiminnasta. Keräämme talteen lasten satuja ja kertomuksia,piirustuksia, muistiinpanoja ajatuksista ja kuvauksia toiminnasta.Valokuvaamme ja dokumentoimme lasten toimintaa kokotoimintavuoden ajan.

Viesti-lehti

Vironniemessä julkaistaan Viesti-lehteä. Siinä kerrotaan päiväkodintoiminnasta ja siihen liittyvistä ajatuksista ja asioista. Viesti haluaa edistääkeskustelua, uusien ideoiden syntyä ja yhteisten asioiden hyväksitoimimista. Jokaisessa numerossa on julkaistaan lasten haastatteluja sekäesitellään lasten tutkimusryhmätoiminnan tuloksia ja kuvauksia. Viestiätoimitetaan yhdessä lasten, vanhempien ja henkilökunnan kanssa.

Apulaisparit ja lasten kokoukset -eri ikäiset lapset yhdessä

Päiväkodista voi tulla yhteisö, jossa eri ikäiset toimivat yhdessä toisistaanja yhteisistä asioista huolehtien. Vanhemmat lapset saavat kokemustaomasta kasvamisestaan ja osaamisestaan. Nuoremmille lapsille hetoimivat luonnollisina esimerkkeinä ja auttajina. Päiväkodin aikuisetrohkaisevat eri ikäisten yhdessä toimimista ja järjestävät tilaisuuksiasiihen. Tällaisia ovat esimerkiksi päiväkodin arkeen ja jokapäiväisiintöihin osallistuminen tai asioiden tekeminen yhteiseksi tai toisten hyväksi.Kun lapsi selviytyy itse arkirutiineista tai osallistuu päivän töihin, hänkiinnittyy yhteisön jäseneksi, osaksi meitä. Tarvittaessa lapset voidaanohjata auttamaan toinen toisiaan, mikä vahvistaa lasten välistä luottamusta.Lapset kokevat haastavina erilaiset työtehtävät ja päätöksenteon, myösaikuisilta se kysyy kypsyyttä.

Ikäryhmätoiminta

Tutkimusryhmien lisäksi lapset toimivat ikäryhmissä. Päivittäinharjoitellaan erilaisia puhkeamassa olevia taitoja. Aikuiset suunnittelevattoimintaa juuri sen ryhmän erityistarpeiden pohjalta.

Konkareiden eli kolmevuotiaiden toiminta koostuu yhdessäolosta,leikeistä ja saduista. Nestoreiden eli neljävuotiaiden toiminta keskittyyerilaisten materiaalien työstämiseen ja kokemuksiin oman jäljenjättämisestä. He harjoittelevat käden ja silmän yhteistyötä ja havaintojensiirtämistä tähän työskentelyyn. Lasten ideoista syntyvät leikit ovattärkeitä ja niitä yhdistetään usein muuhun toimintaan. Viskarit eliviisivuotiaat saavat matkaansa myös kielellä herkuttelua, päättelykykyäja tarkkaavaisuutta vaativia tehtäviä. Heidän kanssaan tehdään paljonpieniä esityksiä ja rohkaistaan ilmaisua. Eskarit eli kuusivuotiaat jatkavatsamaa niin pitkälle kuin kulloisenkin ryhmän kiinnostus ja taidot yltävät.Eskarit tekevät myös yhteistyötä koulun ensimmäisen ja toisen luokankanssa. Näin pyritään joustavaan koulun aloitukseen, jossa kouluunsiirtyminen olisi luonteva jatke opiskelulle.

OMA SUUNNITTELU JA AKTIIVISUUS

Haluamme tukea lasten kasvua aktiivisiksi ja toimiviksi ihmisiksi.Jokainen ihmine kohtaa elämässään asioita, jotka vaativatsuunnittelua ja ratkaisuja. Omat ratkaisunsa on jokaisen löydettäväitse ja siksi on kasvettava löytämään omia mielipiteitä, arvostuksiaja toiveita. Kysyy rohkeutta ajatella itsenäisesti ja uskoa omiinkokemuksiinsa ja aisteihinsa. Tälläisen kehityssuunnan aikaansaaminen vaatii lapsen ja aikuisen tasavertaisenvuorovaikutussuhteen. Aikuisen on kunnioitettava lasta asiantuntijanaomassa elämässään, arvostettava tämän mielipiteitä ja ratkaisuja.On tärkeää, että lapsi otetaan mukaan päätöksentekoon ja ettähänelle annetaan vastuuta omissa asioissaan.

Lapsen kyky hallita elämäänsä ei kehity valmiiksi annetunpäiväohjelman avulla. Kyky valita monien vaihtoehtojen joukostaitselle paras vaatii kokemusta omien tekojen seurauksista ja siitä,että asioita tapahtuu. Tämä on pitkä prosessi, jossa lapsen omillesuunnitelmille tulisi antaa paljon aikaa.

Jotta aikuiset voisivat tehdä omia valintojaan ja suunnitella työtään,heidän täytyy tietää, mitä lapset ajattelevat, mitä ryhmissä tapahtuu,mitä lapset leikkivät ja tutkivat, mitä keinoja he käyttävät. Aikuisenherkkyys kokea, kuulla ja havaita lasten maailmaa on oman työnsuunnittelussa ensi sijaista. Työtä tulisi kehittää niin, että on kykyämuuttaa omaa toimintaansa siten, että se edistää muutosta haluttuunsuuntaan. Aikuisen on kyettävä nopeisiin, läsnäoleviin ratkaisuihin.Paljon tärkeämpää kuin oikeiden vastausten antaminen onoikeanlaisten prosessien käynnistäminen. Oma aktiivisuus,joustavuus ja halu vaikuttaa muutoksen suuntaan sekä muuttua itseovat edellytyksiä toimivalle työyhteisölle.

DOKUMENTOINTI JA ARVIOINTI

Dokumentointi tarjoaa aikuiselle ainutlaatuisen tilaisuuden asioidenuudelleen tarkasteluun ja oman työn laadun arviointiin. Se antaa hyvänpohjan suunnittelulle, joka perustuu aina aikaisemmin tapahtuneelle jasen arvioinnille.

Pedagogisen dokumentoinnin tavoitteena on jäljittää lapsen ajattelua jasaada näkyville lasten oppimisen prosesseja. Dokumentointi voi tuodalapsen ajattelun näkyväksi myös hänelle itselleen ja lapsi tuntee itsensäarvokkaaksi ja mielenkiintoiseksi. Vanhempien kanssa tehtävässäyhteistyössä dokumentoinnin osuus voi olla myös merkittävä. Sen avullavanhemmat saavat enemmän tietoa päiväkodissa tapahtuvastatoiminnasta ja lapsestaan. Eivät pelkästään siitä, mitä tehdään, vaanmiten lapsi toimii.

OPPIMISYMPÄRISTÖ

Päiväkodin oppimisympäristö, tilat ja materiaalit, vaikuttavat myöspaljon siihen kaikkeen, mitä lapset tekevät. Ympäristö tulee rakentaaniin, että se mahdollistaa itsenäisen toiminnan. Sen tulee kannustaa lastatekemään asioita, joita hän jo osaa. Mahdollisuus vaikuttaa itse omaanoppimiseensa tukee lapsen aktiivisuutta ja rohkaisee harjoittelemaanuusia opittavia asioita ja taitoja. Se houkuttelee kokeiluun ja toimintaan.

Lasten toiminnan ja teematyöskentelyn tulee näkyä ympäristössämateriaaleina, dokumentteina ja keskeneräisinä töinä. Hyväoppimisympäristö tukee erilaisia tapoja oppia.

Tutkimusryhmät

Vironniemessä kaikki lapset kuuluvat tutkimusryhmiin. Yhdessä ryhmässäon 5-6 samanikäistä lasta. Tutkimusryhmätoiminnan tavoitteena on tarjotalasten ajattelulle peili niin, että oma ajattelu saa uusia haasteitakohdatessaan toisten ajatuksia. Pienessä ryhmässä tarvitaan jokaisenosallistumista ja aikuisella on ohjatessaan mahdollisuus käyttää ryhmääresurssina jokaisen yksilön kohdalla.

Lapset oppivat myös, että ryhmän yhteinen menestyminen edellyttääjokaisen panosta, vastuunottoa siten, että jokaisen vahvuudet pääsevätvuorollaan esiin.

Tutkimusryhmät työskentelevät ongelmakeskeisesti, niin että yhteisellätoiminnalla pyritään saamaan ratkaisu johonkin kysymykseen. Pienempienlasten kohdalla on usein kysymys kommunikaation ja yhdessä tekemisenopettelusta. Myös havaintotoiminnan kehittyminen ja eriytyminen sekähavaintojen kuvaaminen ovat tärkeitä seikkoja. Isompien ryhmätehtävissäkorostuu myös keskustelun ja väittelyn syntyminen. Tutkimustehtävätsisältävät toimintaa, havainnointia, vertailua, luokittelua ja käsitteidenmuodostamista. Tutkimustuloksista kerrotaan sanoin, kuvin ja esityksin.

Teemojen punainen lanka

Päiväkodin toiminta rakentuu vuosittain tietyn teeman ympärille. Olemmeottaneet käyttöön vähintään vuoden kestävät teemat, koskaelämyksellinen toiminta ja asioiden kasvaminen merkityksellisiksi vaatiiaikaa ja monia kokemuksia. Teematyöskentely mahdollistaa tutkittavienasioiden monipuolisen ja kokonaisvaltaisen tarkastelun. Valittu teemaon kuin seikkailutarina tai matka tuntemattomaan maahan. Matkaajatvalitsevat itse reittinsä, mutta joutuvat joskus myös yllätysten ja ongelmieneteen. Hyvä teema on läsnä ympäristössä ja jokapäiväisessä elämässä.Se sisältää mahdollisuuden muutoksen tarkkailuun ja miksi- ja miten –kysymyksiin. Se tarjoaa myös mahdollisuuden elämyksiin ja kaikkienaistien käyttöön.

Teematyöskentelyssä on mahdollista lähestyä kaikkia hyvän oppimisentunnusmerkkejä. Sen avulla oppii pohtimaan, jakamaan tietoja, ottamaanselvää, ratkaisemaan ongelmia ja näkemään, että yksi asia vie toiseen.Sen puitteissa on mahdollista käyttää leikin rajattomia keinoja, muttamyös tutkijan systemaattisia työtapoja.

Lentävä matto-matkat ja muut seikkailut vievät teemaa eteenpäin jaantavat uusia kokemuksia ja näkemyksiä. Kaikki seikkailut ovat yhteisiäroolileikkejä, joissa myös aikuiset leikkivät mukana. Kulloiseenkinteemaan synnytetyt roolihahmot saattavat olla mukana toiminnassa useanvuoden ajan.

TYÖMENETELMÄT

Lentävä matto

Jokaisen lapsi aloittaa yhteisen taipaleemme rakentamalla itselleenLentävän maton. Se on taikaesine, jonka avulla pääsee tutustumaanmaailmoihin, jonne muutoin kenties ei olisi pääsyä ja joissa kaikki eiole niin kuin ensiksi luulee. Lentävät matot nousevat lentoon vähitellen,kun niitä oppii käyttämään. Ohjaajan on ensin hankittava itselleenmielikuvituksen käyttövoima.Matkustamme teeman puitteissahankkimaan tietoa, tapaamaan tietäjiä, ratkomaan arvoituksia tai mitäikinä keksimmekään. Matkamme suuntautuvat oikeisiin maihin jatapahtumiin tai mielikuvituspaikkoihin. Satu ja todellisuus sekoittuvatja luovat näin uusia ajatusmalleja ja mahdollisuuksia .

Lentävä matto symbolisoi myös sitä yhteistyötä, joka alkaa perheidenja päiväkodin välillä konkreettisesti maton rakentamisesta. Matontekoon tarvitaan kaikkia osapuolia.

Jokaisen oma Lentävä matto kuvastaa myös häntä itseään. Jottamatto valmistuisi, täytyy tehdä valintoja ja päätöksiä. Valinta voi aluksiolla vaikeaa, mutta vähitellen maton valmistuessa lapsi oivaltaa jotainvalinnan merkityksestä ja oman mielipiteen löytämisen tärkeydestä.

Minä kuljin syvälle metsään,niin syvällä en ole käynyt ennen.Minä etsin kiveä,joka oli kasvanut metsänsydämeen.

Valo häilähti kuin vedessä.Puut pidättivät henkeä,kun löysin sen kiven.Minä otin sen syliini,se sai siivet,se lensi.

Kivinen lintu.

Leena Laulajainen

Minä kuljin syvälle metsään,niin syvällä en ole käynyt ennen.Minä etsin kiveä,joka oli kasvanut metsänsydämeen.

Valo häilähti kuin vedessä.Puut pidättivät henkeä,kun löysin sen kiven.Minä otin sen syliini,se sai siivet,se lensi.

Kivinen lintu.

Leena Laulajainen

Maton synty

Matot seuraavat mukana kaikkialle, päiväkodissa ne ovat aina lastensaatavilla. Maton rakentaminen alkaa, kun kun lapset tuovat kotoavalmiiksi leikattuja tilkkuja. Ne voivat olla muistoja vauva-aikaisestapeitosta, siskon yöpuvusta, äidin kesähameesta tai ehkä yhteisestäretkestä kangaskauppaan tai tilkkuvakalle. Aluksi jokainen lapsi painaaitse kuvion kolmeen valkoiseen tilkkuun. Ensimmäiseen tulee oma nimi.Toiseen tehdään itse keksitty tähtikuvio, jonka avulla on hyväsuunnistaa. Kolmanteen tilkkuun painetaan sen eläimen kuva, jonkamatkaaja haluaa mukaansa.

Jokainen lapsi rakentaa oman mattonsa itse. Hän aloittaa suunnittelunedessään tyhjä pohjakangas ja suuri kori. Kaikkien lasten kankaatsekoitetaan samaan koriin, jotta lapset saisivat vapaasti valita eikäheidän tarvitsisi valita juuri niitä tilkkuja, joita vanhemmat suosivat.On tärkeää, että matosta tulee juuri sellainen kuin lapsi itse haluaa.Päiväkodin aikuinen on hienovaraisesti mukana auttamassa lastaeteenpäin tekemällä kysymyksiä ja kannustamalla valintaan jaharkintaan.

Kun matto on saatu ensi kerran kootuksi, sitä tarkastellaan yhdessä.Onko matossa nyt kaikki, mitä hän tarvitsee? Onko se juuri hänenmattonsa? Miellyttääkö se silmää? Lapsi kenties haluaa muuttaa javaihtaa joitakin tilkkuja tai suunnitella jonkin kohdan aivan uudelleen.Valmiiksi suunniteltu matto kiinnitetään tilkku tilkulta pohjakankaaseenja viedään kotiin, jossa kotiväki ompelee palat yhteen. Matontoteutukset vaihtelevat suuresti, mutta uuden Lentävän matonilmestyminen päiväkotiin on aina riemullinen hetki.

Auringon trumpettiputosi maahanja särkyi voikukiksi.Nyt niiden villitrummut helisevätkaikilla teillä.

Leena Laulajainen

Auringon trumpettiputosi maahanja särkyi voikukiksi.Nyt niiden villitrummut helisevätkaikilla teillä.

Leena Laulajainen

AVAINASIOITA -syntyvät tavassa tehdä

lähtökohta tavoite näkyy toiminnassa

Ajattelu alkaa ihmetyksestä

OIVALTAMINEN Oikeus löytää itse, muutoksentutkiminen, kokeilut, tutkimus-tehtävät, vertailut, entäs jos...

Kaiken perusta YSTÄVYYSLasten kokoukset, leikki, aikuisten esimerkki, kuuntelu,välittäminen, tunteiden ilmaisu,auttaminen, apulaisparit

Usko omiin kokemuksiisi, etsi oma itsesi ROHKEUS

Keskustelut, mielipiteiden etsiminen, aikuisten rohkaisu aitoihinkokemuksiin, oman erilaisuudentunnistaminen, itsestä huolehtiminen

Jokainen on oman elämänsä sankari, muutoksenmahdollistaminen

USKO JA TOIVO

Kokemukset oppimisesta, aikuisten positiivista kasvua tukeva asenne ja toiminta, mahdollisuuksienmaailman avaaminen, kasvaminen muutoksen mahdollisuuteen

Ajattelu alkaa ihmetyksestä

OIVALTAMINEN

Kaiken perusta YSTÄVYYS

Usko omiin kokemuksiisi, etsi oma itsesi ROHKEUS

Jokainen on oman elämänsä sankari, muutoksenmahdollistaminen

USKO JA TOIVO

Kaikki kanavat auki HERKKYYSLuonnon ja ympäristön tarkastelu,kaikkien aistien kokemukset, sallivuus, tulkintojen erilaisuudenetsiminen, monien ilmaisumuotojenkäyttäminen

Ilo ja myönteisyys, mahdollisuus epäonnistua

HUUMORI Jokainen lapsi ilonaihe joka päiväaikuisille ja toisille, aikuistenesimerkki, ilo, kunnioittaminen

Sille, joka kuvittelee, kaikki on mahdollista

MIELIKUVITUS Leikit, sadut, matkat, mielikuvat, ilmaisuaineet, monen laisetratkaisut, entäs jos...

Perustuu mahdollisuuteen vaikuttaa, alkaa arkipäivästä

VASTUU Lasten kokoukset, yhdessätekeminen, oikeus osallistua,mahdollisuus kokea omientekojensa seurauksia

Luottamus itseen ja toisiin syntyy, yhdessä elämisenkautta

AKTIIVISUUS

Oikeus tehdä itse, kokea itse,oikeus osallistua ja tehdä tärkeitä, jokapäiväisiä, mutta myösainutkertaisia juttuja yhdessäaikuisten ja toisten lasten kanssa,suunnittelun oppiminen,innostaminen omiin ideoihin janiiden toteuttamiseen, omatratkaisut, yritys ja erehdys

Kaikki ei ole sitä,miltä näyttää

UTELIAISUUSAikuisten kyky kuunnella ja tehdä kysymyksiä, tutkimustehtävät,mattomatkat, monenlaistenratkaisujen mahdollisuudet,oppiminen on aktiivista etsimistä, tarkkailu ja havainnointi

Se oli kuin uusi portti, joka johti uskomattomaan,mahdolliseen, uuteen päivään, jolloin saattaatapahtua mitä tahansa.Ellei kellään ole mitään sitä vastaan.

Muumipapan urotyöt

TOVE JANSSON

Muumipapan urotyöt

TOVE JANSSON

ahdollisuuksienmaa i m a alM n

Vironniemen päiväkodin opetussuunnitelma