kuntatekniikkavesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/kt0509-pdf-sivu 6 viiden sillan...

sivu 6

Viiden sillan Saaristo-katu on Kallaveden kaunistus sivu 12

Joensuu puhdistaa entisen sahan alueen 20 milj. eurolla sivu 44

16 kaupungin suurhanke uudistaa tekniset palvelut sivu 50

Manhattan sai vanhoista junaraiteista vihreän keitaan yläilmoihin sivu 22

Vesistölämpö on urheilu-opistolle hyvä ratkaisu, Marko Ruti sanoo.

VESIMIES

VVY:n toimitusjohtaja Osmo Seppälä on vannoutunut

sivulla 36

5/2009Hannu ja Elisa Säilä rakensivat luonnonlajeista ekopuiston Turun keskustaan. sivu 31

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN

Tilaukset: (09) 771 2442, [email protected] Kustantaja: KL-Kustannus Oy/Kuntaliittohttp://lehti.kuntatekniikka.fi

K untatekniikka on alansa ykkönen. Sitä kustantaa ja julkaisee Kuntaliiton tytäryhtiö KL-Kustannus Oy. Lehden toinen julkaisija on Suomen kuntatekniikan yhdistys SKTY.

Kuntatekniikan lukijoista 72 prosenttia pitää lehteä erittäin tai melko hyödyllisenä. 64 prosenttia säilyttää lehden yli kuukauden. Keskimääräinen lukuaika on 38 minuuttia. Kolmella neljästä lukijasta on vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulututkinto.

Kuntatekniikan lukija- ja huomioarvotutkimus 2009/Taloustutkimus Oy sivu 6






VESIMIES


sivulla 36


ALA

NSA

YKK

ÖN

EN

”Tämä lehtion luettava”

Vt. tekninen johtaja Elina PekkarinenMittaus- ja kiinteistöpäällikkö Tapio Jokela

Karkkilan kaupunki

Tapio Jokela hakee Kuntatekniikka-lehdestä muun muassa tietoa yrityksistä ja niiden palveluista. Elina Pekkarinen lukee Kuntatekniikkaa pysyäkseen alan kehityksen kyydissä.

Kuntatekni ikka 5/2009 3

12 Saaristokatu yhdistää uuden Saaristo-kaupungin Kuopion keskustaan Kallaveden pieniä saaria kauniisti myötäillen. Kunta-tekniikan saavutukseksi valittu viiden sillan katu maksoi 21,5 miljoonaa euroa.

l e h t i . k u n t a t e k n i i k k a . f i

VESIHUOLTOVVY:n Osmo Seppälä: taantuma testaa liikelaitosten autonomian 6

LIIKENNEKuopion Saaristokatu on 2009 kuntatekniikan saavutus 12Helsingin Keskuskatu muuttuu kävelykaduksi 2013 16Kävelykadut ovat elävää kaupunkikulttuuria 20

VIHERRAKENTAMINEN High Line Park on vihreä keidas Manhattanin teollisuusalueella 22Tampere kunnosti Koskipuiston 1930-luvun henkeen 26Taidepuisto piristi asuntomessuilla 30Turun Ekoluoto syntyi luonnon-kasveista ja jäteraudasta 31

54 Kauniaisissa on maailman ensimmäinen Green Offi ce -kaupungintalo. Henkilökunta on sitoutunut ilmastotalkoisiin monin tavoin.

44 Tero Toivasen näpin alla on yli 20 milj. euron maaperän kunnostusurakka paraati-paikalla Joensuun keskustan kupeessa.

22 New York sai uuden nähtävyyden, kun hylätyistä junaraiteista kunnostettiin vihreä keidas keskelle Manhattania.

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 37Kuntien Putkimestarit 41UKTY 42

YMPÄRISTÖJoensuussa meneillään Suomen suurin maaperän puhdistus 44

TEKNISET PALVELUT Suurhanke teknisten palvelujen kehittämiseksi 50

KIINTEISTÖT Kauniaisten kaupungintalolla säästetään energiaa ja paperia 54Vihreät kiinteistöt valtaavat alaa 59

PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä: Raum o ain Raum 11Kolumni/Mette Granberg: Ei nastaa, vaan rakentavaa asennetta 53Uutisia 60Tuoteuutuuksia 63Henkilöuutisia 64Tapahtumia 66Palveluja 66

5 / 2009SISÄLTÖ 1. syyskuuta

KUNTAMARKKINAT 9.–10.9. – ohjelma

keskiaukeamalla

Maahantuoja:

5Kuntatekni ikka 1/2008

KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI■ Energia■ Hankinnat■ Ilmastonmuutos■ Infra-IT■ Jätehuolto■ Kiinteistöt■ Kunnossapito■ Liikenne ja väylät■ Liikuntapaikat■ Maankäytön suunnittelu■ Maarakennus■ Rakentaminen ■ Turvallisuus■ Uimahallit ja kylpylät■ Vesihuolto■ Viheralueet ■ Ympäristö

TOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiInternet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: [email protected] Päätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. (09) 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155

TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaKirsi RontuReijo RosengrénJuhani SandströmPaavo Taipale

TILAUKSETKL-Kustannus OyPuh. (09) 771 [email protected] Vuodessa 8 numeroaKestotilaus 69 €Vuosikerta 78 €Irtonumero 8,50 €

ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMarianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 [email protected]

TYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: [email protected] Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy

PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy

ISSN 1238-125X64. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY

”sivu 6






VESIMIES


sivulla 36


ALA

NSA

YKK

ÖN

EN

Kann

en k

uva:

Sep

po H

aavi

sto

PÄÄ[email protected]

Paavo Taipale

SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA

Kuntatekniikka 6 / 2009 4.9. 8.9. 29.9. Lautakuntapäivät 1.–3.10.

Kuntatekniikka 7 / 2009 9.10. 13.10. 3.11. Paikkatietomarkkinat 3.–4.11.

Kuntatekniikka 8 / 2009 13.11. 17.11. 8.12. Talvitiepäivät 27.–28.1.2010

Kuntatekniikka maapolitiikasta ja kaavoituksesta lähtien on perinteisesti ollut ke-hittyvien kuntien työväline ohjata kasvua haluamallaan tavalla. Aiemmin toimit-tiin usein vieläpä neitseellisessä maastossa. Viime aikoina on jouduttu yhä enem-män paneutumaan kaavojen ajantasaistamiseen, rakennusten peruskorjauksiin ja kuntatekniikan verkostojen saneerauksiin.

Usein toimitaan kuitenkin kehittyvän kunnan illuusiossa. Uskotaan ja toivotaan jatkuvaan asukas- ja työpaikkamäärän kasvuun. Tai ainakaan ei haluta uskoa ja varautua näiden huomattavaan vähenemiseen. Se vaatiikin jonkinlaista tajunnan laajentamista. Miten kuntatekniset palvelut toteutetaan, kun käyttäjät vähene-vät? Aiheesta julkaistiin vuosituhannen alussa väitöskirja, muutoin siitä ei ole juuri puhuttu. Olisikohan jo aika puhua?

Valtakunnassa on toki suuri joukko kuntia, joissa voimakkaan väestönkasvun takia palvelujen tarve lisääntyy rajusti. Siinä savotassa ovat myös hyvät vinkit tar-peen. Tässä lehdessä esitellään kehittyvän kaupungin mallia Kuopiosta, jonka Saaristokatu palkittiin toukokuussa vuoden kuntatekniikan saavutuksena, ja Hel-singistä, jossa Keskuskatua saneerataan laadukkaaksi kävelykaduksi.

Kuntatekniikan kehittämistä kaivataan sekä kasvavissa että taantuvissa kunnis-sa. Työkalut vain ovat usein erilaiset. 16 kaupunkia ovat yhdessä lähteneet hake-maan tähän työkalupakkiin täydennystä kokoamalla korkeakoulujen asiantun-temusta ja Tekesin rahoitusta poikkeuksellisen laajaan teknisten palvelujen tut-kimus- ja kehittämishankkeeseen. Hankkeen kunnianhimoisena tavoitteena on käynnistää radikaali uudistus palvelujen tuotantotavoissa. Hanke kestää vuoden 2011 loppuun. Kuntatekniikka raportoi sen etenemisestä säännöllisesti.

Kehittyvien kuntien tekniikkaa

”Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta jätei ja roskii?”Osapuolten välinen peitsien kalistelu jätelain uudistuksen ympärillä on kesän ai-kana jatkunut ajoittain äänekkäänäkin. Areenalla ovat otelleet keskenään eten-kin kuntien jätelaitoksia ja jätteenkuljetusyrityksiä edustavat yhdistykset. Teema-na ovat olleet jätteenkuljetuksen järjestämistä koskevat säädökset.

Ottelun tuoksinassa on kauhisteltu syrjäseutujen heitteille jättämistä ja syytetty kuntien jätelaitoksia jätteen hyötykäytön laiminlyönnistä ja suurten jätevirtojen hamuamisesta upouusien tai tulevien polttolaitostensa uuneihin.

Vielä pari vuotta sitten rahamarkkinoiden arveltiin hoituvan kokonaan markki-naperusteisesti ilman sen ihmeempää säätelyä. Nyt on toinen ääni kellossa. Jätehuolto on yhdyskunnan välttämättömyyspalvelu, jonka tulee toimia kaikissa oloissa. Siihen saatetaan tarvita hitunen säätelyä – ja vain jokunen polttolaitos.

lehti.kuntatekniikka.fi

6 Kuntatekni ikka 5/2009

TAANTUMA TESTAA liikelaitosten autonomian

VVY:n tuore toimitusjohtaja Osmo Seppälä:

Vesiasiat ovat kansainvälis-

tenkin vertailujen mukaan Suo-

messa hyvässä hoidossa. Talou-

den syvä taantuma varjostaa kui-

tenkin myös vesihuoltoa.

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys

VVY:n toimitusjohtajana touko-

kuussa aloittanut tekniikan toh-

tori Osmo Seppälä näkee alan

keskeisenä haasteena lyhyellä ai-

kavälillä laitosten omistajataho-

jen talouden, joka epäsuorasti

näyttää vaikuttavan myös vesi-

huoltolaitoksiin.

– Pitemmällä tähtäimellä on

näkyvissä iso rakennemuutos, jo-

ta monet kuntaliitokset osaltaan

vahvistavat. Toisaalta infrastruk-

tuuri on ikääntymässä ja resurs-

sit vesihuolto-omaisuuden hal-

lintaan, sen ylläpitoon ja laitos-

ten toimintavarmuuden paran-

tamiseen ovat kovan väännön

takana.

Toinen iso kysymys on henki-

löstön ikääntyminen. Se koskee

kovimmin pienimpiä laitoksia,

joissa ollaan jo nyt osa-aikaisen

väen varassa.

– Osaavan henkilöstön var-

mistaminen laitoksille lienee jo-

pa kaikkein vakavin haaste alalla,

Seppälä sanoo.

Imagotyötä riittääVesihuoltoalan ja -laitosten ima-

gon parantaminen on tärkeä teh-

tävä myös yhdistykselle, jotta lai-

tokset olisivat kiinnostava työ-

paikka nuoremmillekin.

Myönteisen julkisuuskuvan

ylläpidossa riittää Seppälän mie-

lestä vielä työtä, vaikka imagoa

on pystyttykin parantamaan.

– Vesihuoltolaitokset ovat hoi-

taneet leiviskänsä asiakaspalve-

lijoina kohtuullisesti. Tässä suh-

teessa kehitys on viime vuosina

ollut ripeää. On ymmärretty vesi-

huollon kokonaisuus paremmin

asiakkaan näkökulmasta ja irtau-

duttu lakisääteisiä tehtäviä hoita-

van viranomaisen roolista.

Rahoitus hanskaanYksityisen rahoituksen mukaan-

tulo kuntavetoiselle vesihuolto-

alalle on Seppälän mukaan kak-

siteräinen miekka.

– On selvää, että nykyinen ra-

hoitus ei riitä ja lisäpanostukset

myös sektorin ulkopuolelta ovat

tervetulleita. Lähtökohtaisesti ve-

sihuoltopalvelujen tulee kuiten-

kin olla kustannusvastaavaa toi-

mintaa, jolloin jatkuva ulkopuo-

linen rahoitus ei voi olla kestävä

ratkaisu.

Sen sijaan tilapäisenä piristys-

ruiskeena ulkopuolinen rahoitus

voi Seppälän mukaan toimia. Se-

kä laitokset että niiden omistajat

tulee saada vakuuttuneiksi ve-

sihuolto-omaisuuden ylläpidon

merkityksestä.

– Pidän kaikkea avointa kes-

kustelua terveellisenä enkä halua

suoralta kädeltä tyrmätä osin ul-

kopuoliseenkin rahoitukseen tu-

keutuvia ajatuksia. Vesi ei kuiten-

kaan kuluttajan näkökulmasta ole

Suomessa niin kallista, ettei kes-

tävään kustannusvastaavuuteen

ja tasokkaaseen vesihuoltolaitos-

ten hoitoon päästäisi, jos vain po-

liittista tahtoa löytyy.

Laitoskoko kasvussaVVY:llä on nyt tasan 300 hyvin

erikokoista jäsenlaitosta.

Suomessa on hyvät edellytykset laaduk-kaan vesihuoltopalve-lun järjestämiselle. Espoon Vedestä Vesi- ja viemärilaitos-yhdistyksen toimitus-johtajaksi siirtynyt Osmo Seppälä, 53, listaa kestävän talou-den, osaavan henki-löstön, hyvän asiakas-palvelun ja uudistuvan johtamisen alan menes-tyksen kulmakiviksi.

TEKSTIT Paavo TaipaleKUVAT Seppo Haavisto

– Uudistuksissa tulee turva-

ta sellainen laitosrakenne, jonka

avulla pystytään tuottamaan pal-

velut taloudellisesti kestävällä ta-

valla. Lähtökohtaisesti ongelma

ei ole laitosten koko tai organi-

saatiomuoto. Osa laitoksista on

kuitenkin niin pieniä, ettei tulo-

rahoituspohja ole kestävä. Osalla

ei ole liioin tarvittavaa henkilös-

töä, Seppälä arvioi.

Laitoskoon kasvu kuntaliitos-

ten myötä auttaa osittain, mutta

ei kosketa esimerkiksi osuuskun-

tia, joita on yli tuhat. Vaikka ne

palvelevatkin vain pientä osaa

väestöstä, VVY:n on Seppälän

mielestä pidettävä näitä asioita

esillä koko vesihuoltolaitosken-

tän puolesta.

Viime vuosikymmenellä ym-

päristölainsäädännön nopea ja

merkittävä kiristyminen kiihdytti

jätelaitosten yhdistymisiä. Nyt sa-

ma voi olla edessä vesihuoltolai-

toksilla. Seppälä toivoo ensisijai-

sesti vapaaehtoisia yhdistymisiä.

– Voi olla, että EU-direktiivit

tukehduttavat jotkin pienet lai-

tokset ja fuusioita tulee sitä kaut-

ta. Monimuotoinen vesihuolto-

laitoskenttä on jatkossakin toi-

vottava.

Kunta kelpaa omistajaksiRunsaat 80 prosenttia suoma-

laisista saa vesihuoltopalvelunsa

kunnan omistamalta vesihuol-

tolaitokselta, ja vajaa kymme-

– Vesihuoltolaitos voi joutua kunnan talousarvion tasapai-

nottajaksi jopa lainvastaisesti, Osmo Seppälä arvelee.


VESIHUOLTO


nes on kokonaan laitosmaisen

vesihuoltopalvelun ulkopuolel-

la. Aika ajoin on julkisuudessa ja

myös asiantuntijoiden keskuu-

dessa keskusteltu laitosten omis-

tajapohjasta.

– Yhtä viisautta ei ole tässä-

kään asiassa, koska paikalliset

olosuhteet vaihtelevat. Moneen

paikkaan kuntaomistus sopii

hyvin, joissakin tapauksissa taas

yksityisomisteinen laitos voi olla

paikallaan, Seppälä toteaa.

– Kun ajatellaan vesihuoltoa

toimialana ja sen yhteiskunnal-

lista merkitystä, siinä on paljon

piirteitä, jotka edellyttävät jon-

kinlaista demokraattista valvon-

taa. Kunta on tässä mielessä vesi-

huoltolaitokselle hyvinkin sopiva

omistajataho.

Kunnallisen päätöksenteon

kautta eri intressiryhmien nä-

kemykset tulevat keskusteluun.

Varjopuolena on ajoittain raskas

byrokratia.

– Kunta voi käyttää omista-

jan oikeuksiaan myös vastuut-

tomasti. Poliittinen päätöksente-

ko voi aiheuttaa vesihuoltolaitok-

sen toiminnalle tarpeettomia es-

teitä. Laki tarjoaa vesihuoltolai-

tokselle varsin laajan autonomi-

an, mutta taloudellisesti vaikei-

na aikoina sitä koetellaan kovin

käsin. Vesihuoltolaitos voi joutua

kunnan talousarvion tasapainot-

tajaksi jopa lainvastaisesti, Sep-

pälä lataa.

Hänen mielestään pelkästään

tällä perusteella ei kuntien omis-

tusta vesihuoltolaitoksissa voida

kuitenkaan kokonaisuutena pitää

huonona asiana.

Toiminnan läpinäkyvyys oikea tavoiteLiike-elämä on viime aikoina voi-

makkaasti vaatinut kuntia luopu-

maan liikelaitoksista organisaa-

tiomuotona. Tämänsuuntaisia

äänensävyjä on ajoittain myös

kansainvälisessä keskustelussa.

Valtaosa maamme suurista ve-

sihuoltolaitoksista on kunnalli-

sia liikelaitoksia. Kuntalakiin li-

sättiin kunnallista liikelaitosta

koskeva säätely vasta pari vuot-

ta sitten.

Seppälän mukaan nyt eletään

kriittisiä aikoja liikelaitosten ole-

massaolon oikeutuksen todenta-

miseksi.

– Olemme testitilanteessa. Jos

lainsäädännöllä turvattu liikelai-

tosten itsenäisyys ei edelleenkään

toteudu, herää epäilys, miten lii-

kelaitosten asemaa vielä voidaan

■ Pitkään ja ansiokkaasti palvel-leen Rauno Piipon siirryttyä eläk-keelle Vesi- ja viemärilaitosyhdis-tyksen toimitusjohtajan tehtävistä viime keväänä saattaa laitoskent-tä odottaa järjestöltään uudis-tuksia. Toukokuussa toimitusjoh-tajana aloittanut Osmo Seppä-lä myöntää uudistusten tarpeen, mutta luottaa järjestöuudistuk-sissakin pienten askelten strate-giaan.

– Kartoitimme toimitusjohta-jan vaihdoksen yhteydessä jäsen-ten ja sidosryhmien näkemyksiä ja arvioimme niihin liittyviä kehit-tämistarpeita yhdessä jäsenten kanssa. Näin ei monenkirjavassa jäsenkentässä kumarrettaessa toi-sille samalla pyllistetä toisille, tuo-re toimitusjohtaja kuvaa haasteita VVY:n sisällä.

Erikokoisten jäsenlaitosten toi-veet jäsenpalveluista vaihtele-vat paljonkin. Luottamuselimis-sä on pyritty ottamaan huomi-oon jäsenkentän kirjo. Ruotsin-kielisten laitosten jäsenpalvelu on Seppälän mukaan yksi kehittä-miskohde.

Myös edunvalvonta EU:n piiris-

sä kuuluu toimintaan. Siinä synergiaa haetaan soveltuvin osin pohjoismaisesta yhteistyöstä ku-ten tähänkin asti.

Maahan lienee syntymässä myös pienten vesiosuuskuntien ja -yhtymien yhteistyöjärjestö. Sep-pälä pitää myönteisenä sitä, että järjestäytymättömät pienetkin ve-sihuoltolaitokset löytäisivät yhtei-sen sävelen.

– Toivon, että myös osuuskun-nat voisivat kokea VVY:n omaksi järjestökseen ja olen valmis kehit-tämään VVY:tä siihen suuntaan. En kuitenkaan halua millään ta-valla vaikeuttaa pienten laitosten oman yhdistyksen perustamista. Haluan päinvastoin hakeutua sen kanssa tiiviiseen yhteistyöhön.

Ovea ei olla sulkemassa myös-kään mahdollisen uuden osuus-kuntien yhdistyksen rakenteelli-selta yhteistyöltä VVY:n kanssa.

– Yhteistyön muoto jää har-kittavaksi. Periaatteessa voisi olla myös mahdollista tällaisen yhdis-tyksen eräänlainen liitännäisjäse-nyys, Osmo Seppälä pohtii.

Vesi- ja viemärilaitosyhdistys uudistuu maltilla

VESIHUOLTO

VESI- JA VIEMÄRI-LAITOSYHDISTYS■ Perustettu vuonna 1956.

■ Jäseninä 300 vesihuoltolai-tosta, joiden toiminta kattaa n. 90 % maamme vesihuollosta.

■ Henkilökuntaa 10.

■ Toimii vesihuoltolaitosten edunvalvontaorganisaationa.

■ Kehittää ohjeita ja suosituksia sekä ylläpitää vesihuoltolaitos-ten tunnuslukutiedostoa ja ke-hittämisrahastoa.

■ Tarjoaa vesihuoltoalan koulu-tusta ja asiantuntijapalvelua.

■ VVY:n kampanjoita:– Vesikoulu, opetusmateriaalia vedestä ja vesihuollosta inter-netissä, www.vesikoulu.fi . – Itämerihaasteeseen VVY vas-taa syksyllä Pytty-tiedotuskam-panjalla, jonka tavoitteena on vähentää viemäriin tulevaa kuormitusta ja haitallisia aineita.– Vesihuollon erikoisliite syys-kuussa Kauppalehdessä.

■ www.vvy.fi

“Vesihuollon liikelaitokset eivät aiheuta kilpailun vääristymistä, joten

en näe niistä luopumista välttämättömänä.”

– Uusien johtajien tulo vesi-huoltolaitoksille voi parhaas-sa tapauksessa johtaa muu-toksiin johtamiskäytännöissä, Osmo Seppälä arvioi.


Ketjulaahaimia selkeytysaltaisiin.VA Teknik laahaimet ovat erittäin helppohoitoisia.

Tuotteemme soveltuvat käyttäjille, jotka arvostavat hyvää laatua, erinomaista luotettavuutta sekä

pitkää käyttöikää.

Viimeisten 30 vuoden aikana olemme toimittaneet yli 2500 laahainta ympäri maailmaa,

73 kpl Suomeen.

Nyt Suomessa taas!

selkiyttää. Vesihuollon liikelai-

tokset eivät sen sijaan aiheu-

ta alalla kilpailun vääristymis-

tä, joten tämän vuoksi en näe

niistä luopumista välttämättö-

mänä.

Seppälä vertaili aiemmin tut-

kijana vesihuoltoalan päätök-

sentekoprosesseja 29 euroop-

palaisessa kaupungissa. Kirjo

oli laaja eikä päätöksenteko ol-

lut aina kovin ryhdikästä.

– Päätöksenteon läpinäky-

vyyden kannalta kuntaomistei-

nen järjestelmä tarjoaa hyvän

pohjan, hän sanoo.

Muutamat suuret vesihuol-

tolaitokset ovat taloudellises-

ti erittäin kannattavia ja tuovat

omistajakunnilleen huomatta-

via tuloja. Tähän on haluttu eri

tavoin ja eri tahoilta puuttua.

Asia on esillä myös parhaillaan

vesihuoltolain tarkistusta val-

mistelevassa työryhmässä.

Vapaaehtoisesta vertailusta pakolliseenSeppälä karsastaa raskasta lain-

säädäntöön perustuvaa velvoi-

tetta alan taloudellisen säätelyn

selkänojaksi. Hän kuitenkin va-

roittaa, että lain koura saattaa

näissäkin asioissa kiristää otet-

taan jossain vaiheessa.

– Jos mitään ei omistajakun-

nissa ja laitoksilla tehdä, tilanne

muodostuu kestämättömäksi.

Tällöin ajaudutaan väistämättä

lakiin pohjautuviin velvoittei-

siin. Näin ei käy ehkä pelkäs-

tään sen vuoksi, että muutamat

suuret laitokset tuottavat hy-

vin, vaan myös sen vuoksi, että

monet pienet laitokset toimivat

omistajansa subvention varas-

sa. Paine tulee siis molemmis-

ta suunnista.

VVY tukee vesihuoltolaitos-

ten ja kuntien omaa aloitteelli-

suutta laitosten taloudellisen

aseman arvioinnissa. Seppälä

epäilee, että yhdistyksen kehit-

tämä vertailutietokanta ei ehkä

kuitenkaan riitä viranomaisten

kaikkiin tarpeisiin.

– Pohjoismaissa näyttäisi li-

sääntyvän paine siirtyä vapaa-

ehtoisesta laitosten vertailusta

(benchmarking) pakolliseen.

VVY pyrkii löytämään keino-

ja, joilla laitokset ymmärtävät

itsesäätelyn välttämättömänä

vaihtoehtona ulkopuoliselle sa-

nelulle.

Nokian vesiepidemia ryhdistiSeppälän mukaan lehdistä saa-

daan yhä lukea erilaisista ongel-

mista vesihuoltolaitoksilla har-

mittavan usein. Sekä median

reagointikynnys että vesihuol-

tolaitosten tiedotuskynnys on

madaltunut olennaisesti 2007

lopulla tapahtuneen Nokian ve-

siepidemiatapauksen jälkeen.

Vesihuoltolaitosten järjes-

telmiä on tarkistettu, ja nyt ol-

laan entistä herkempiä reagoi-

maan pienimpiinkin muutok-

siin ja muutosten uhkiin. Lai-

toksilla ollaan tavallaan viestin-

nällisessä murrosvaiheessa. Ne

ovat siirtymässä tiedottamaan

aktiivisemmin myös normaa-

litoiminnastaan asiakkaille ja

kansalaisille.

Takavuosina ei asiakkaiden

kanssa juuri kommunikoitu, ei

hyvässä eikä pahassa.

– Vesihuollon todellista ar-

voa ei ymmärretty, kun siitä ei

juuri puhuttu. Lisääntyvä vies-

tintä parantaa ajan myötä yleis-

tä tietoisuutta vesihuollosta ja

siitä, että niin vesihuoltolaitos-

ten kuin asiakkaidenkin on teh-

tävä työtä hyvän vesihuoltopal-

velun turvaamiseksi, Seppälä

painottaa.

Seppälä tuli VVY:n johtoon

Espoon Veden toimitusjohtajan

paikalta.

– Nokian epidemia aiheutti

ryhdistäytymistä myös Espoos-

sa. Ei voi sanoa, että edes suu-

remmissa suomalaisissa vesi-

huoltolaitoksissa toimintavar-

muus olisi ylivoimaista. Huo-

masimme, että vaikka meillä

oli suunnitelmia ja riskikar-

toituksia, ne olivat osin tilk-

kutäkkiä.

Vesihuoltopoolille tilausKolmisen vuotta sitten perus-

tettiin vesihuoltoalan huolto-


OSMO SEPPÄLÄ■ Syntynyt 1956 Padasjoella

■ Asuu Espoossa

■ Tutkinnot: TkT 2004, dipl.ins. 1982

■ VVY, toimitusjohtaja 2009–

■ Espoon Vesi, toimitusjohta-ja 2007–09

■ FCG: Suunnittelukeskus Oy 1983–89, 1993–99, 2004–05, Helsinki Consulting Group 2006–07

■ TTY/TTKK 1983, 1989–93, 1999–2004

■ Perhe: puoliso TkT Sari Soini (s. 1972), tytär Riikka Seppä-lä (s. 1985)

varmuuden edistämiseksi Vesi-

huoltopooli VVY:n, Kuntaliiton

ja Huoltovarmuuskeskuksen kes-

kinäisellä sopimuksella.

– Kun VVY toimii vesihuol-

topoolin toimistona, sillä on vi-

rallinen rooli koordinoida huol-

tovarmuusasioita laitosten suun-

taan. Kiinnostus poolin toimin-

taa kohtaan on laitoksilla ollut ai-

toa ja uskon, että poolin toimin-

nalle on tilaus, Seppälä sanoo.

Laitosten johtaminen keskiöönSeppälä on visionäärisen johta-

misen asiantuntija, sillä hän on

väittellyt aiheesta tekniikan toh-

toriksi. Visionäärisen johtamisen

perusideana on kehitysvaihtoeh-

tojen arviointi tulevaisuuden nä-

kökulmasta käsin. Pesti Espoon

Veden toimitusjohtajana oli sen

vuoksi kiinnostava haaste.

– Tutkijana näitä pohdiskel-

lessa olin kriittinen vesihuolto-

laitosten konservatiivisen johta-

mistavan suhteen. Nyt kun on ol-

lut tilaisuus käytännössä pereh-

tyä isoon laitokseen, on voinut

todeta, ettei teorioiden sovelta-

minen elävään elämään ole niin

helppoa.

Johtamisen suhteen tilanne ei

ehkä kuitenkaan ollut niin huo-

no kuin Seppälä pelkäsi. Strate-

giatyötä ja keskipitkän aikavälin

suunnittelua löytyy ainakin isom-

mista laitoksista. Se oli tutkijalle

myönteinen yllätys.

– Mutta jos asettaudutaan tä-

män päivän noidankehän ulko-

puolelle tarkastelemaan asioita

25–30 vuoden päästä, tulee ajat-

teluun rajoitteita. Uusien joh-

tajien tulo vesihuoltolaitoksille

voi parhaassa tapauksessa johtaa

muutoksiin johtamiskäytännöis-

sä, Seppälä arvioi.

Yksi avaus tällä saralla on syk-

syllä käynnistyvä vesihuoltoalan

johdon ja asiantuntijoiden VE-

TO-täydennyskoulutusohjelma,

jossa myös johtamisen kehittä-

mistä pidetään esillä.

Teknologia kehittyy hitaasti mutta varmastiVesihuollon perustekniikat ovat

olleet käytössä kymmeniä, osin

jopa satoja vuosia. Aikojen kulu-

essa niitä on kehitetty asteittain.

Silloin tällöin on tehty ja otettu

käyttöön myös yksittäisiä mer-

kittäviäkin innovaatiota. Seppä-

lä näkee myös alan tulevaisuu-

den enemmän asteittaisen kehi-

tystyön polkuna kuin vesihuolto-

tekniikan jättiloikkina.

– En osaa tällä hetkellä näh-

VESIHUOLTO

dä mullistavia teknologisia uu-

distuksia, vaikka toivonkin niitä

löytyvän. Luonnollisesti tietotek-

niikka tuo koko ajan paljon uutta

myös vesihuoltoon.

– Osa alaan vaikuttavista tek-

nologian muutoksista ei ole ve-

sihuoltoalalla syntyneitä, mutta

niiden käyttöönotto voi merkit-

tävästi vaikuttaa toimintoihin ja

prosesseihin laitoksilla. Veden-

ja jäteveden käsittelyprosesseissa

uusien innovaatioiden potentiaa-

li lienee edelleen suurempi kuin

vaikkapa verkostopuolella.

Tutkimusohjelmien lisäksi uusiakin rahoitustapojaTutkimusrahoituksen kanavoin-

ti vesihuoltoalalle on tulevaisuu-

dessakin tärkeää. Viimeaikaiset

vesialan tutkimusohjelmat ovat

osaltaan auttaneet tilannetta,

vaikka uusiakin rahoitustapoja

edelleen tarvitaan.

– Yliopistoissa ja korkeakou-

luissa asiantuntijapohja on varsin

kapea, eikä kriittistä massaa alan

kokonaisvaltaiseen tutkimukseen

tahdo löytyä. VVY:n kehittämis-

rahastonkin pienimuotoinen

siemenrahoitus jakautuu useille

pienehköille hankkeille, Seppä-

lä tunnustaa.

VVY:n kehittämisrahastosta

ovat toistaiseksi loistaneet pois-

saolollaan eräät pääkaupunkiseu-

dun isot vesihuoltolaitokset.

– Pääkaupunkiseudun laitos-

ten nyt yhdistyessä jää nähtäväk-

si, tuleeko uusi suuri laitos mu-

kaan yhdistyksen rahastoon vai

lähteekö se mieluummin itse pa-

nostamaan omaan tutkimus- ja

kehittämistoimintaansa.

EU:n tutkimusrahoitukses-

sa trendi on ollut kohti yhä suu-

rempia tutkimuskokonaisuuk-

sia. Suomalaisille ehdoton edel-

lytys mukanaololle on keskinäi-

nen verkottuminen ja yhteistyö

ulkomaisten tutkimuslaitosten

kanssa. Viime vuosina tässä on

Seppälän mielestä edetty oike-

aan suuntaan.

– Poikkitieteellisyys nousee

entistä tärkeämmäksi. Vesihuol-

lon tutkijat osallistuvat muiden

tieteenalojen hankkeisiin, jol-

loin tieteiden välinen vuorovai-

kutus lisääntyy. Tämä voi usein

viedä alan kehitystä paljon pa-

remmin eteenpäin, ja innovaati-

ot saattavat löytyä ennemminkin

pienen piirin ulkopuolelta kuin

sisäpuolelta.

Vesiala viehättää vieläkinOsmo Seppälällä on kolmen vuo-

sikymmenen kokemus vesihuol-

toalan eri tehtävistä Suomessa ja

maailmalla. Hän on työpaikkoja

vaihtaessaankin aina pitänyt kiin-

ni siitä, että tehtävät liittyvät ve-

sihuoltoon.

– Tämä on monipuolinen ja

yhteiskunnallisesti merkittävä

toimiala, enkä ole valintaani ka-

tunut. Olen saanut tehdä monen-

laisia tehtäviä: tutkijana, koulut-

tajana, konsulttina, laitosjohtaja-

na ja nyt järjestössä. Valtion vir-

kamiehenä en ole vielä ollut.

Järjestöjohtajan työ vaatii pal-

jon aikaa ja vie toimitusjohtajan

eri puolille maata ja myös ulko-

maille lukemattomia kertoja vuo-

dessa. Ainutlaatuista tilaisuutta

päästä tähän tehtävään ei kuiten-

kaan voinut jättää käyttämättä.

– Vallankäyttö ei ole etusijal-

la, vaan haluan ensisijaisesti seu-

rata alaa ja vaikuttaa. Siihen tämä

on juuri oikea näköalapaikka. En

koe tätä stressaavana velvollisuu-

tena vaan etuoikeutena. Se antaa

intoa ja voimaa.

Vapaa-ajalla Seppälä palautuu

töistä mieluiten kuntoilemalla ja

kesäisin varsinkin golfaamalla.

Mieluisiin harrastuksiin kuuluu

myös hirvenmetsästys syksyisin

lapsuusvuosien kotikulmilla Pa-

dasjoella.

– Kun vaimoni sattuu olemaan

myös paras kaverini, niin hänen

kanssaan harrastan monenlaista

liikuntaa sekä luontoon ja kult-

tuuriin liittyvää, Osmo Seppälä

kertoo.


Pekka Rytilä on

70-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtaja-

na ja Pöyry Infran

erityisasiantuntijana.

Raum o ain RaumRauma loistaa sekä ympäristön

käsittelyssä että bisneksenteos-sa, puhumattakaan omasta giälestä ja kirjallisuudesta.

Keskustapalkinto 2009Elävä Kaupunkikeskusta ry valitsi Rauman vuoden 2009 keskustak-si onnistuneesta ja pitkäjänteisestä keskustauudistuksesta. Palkintoraa-din puheenjohtaja Matti Mare pe-rusteli valintaa: ”Rauma voitti muut kilpailuun osallistuneet 50-kohtai-sen vertailutaulukon perusteella. Maailmanperintökohteena olevan puukaupungin kehittäminen on ol-lut äärimmäinen haaste. Rauma on onnistunut siinä erinomaisesti. Joh-donmukainen ja keskeytymätön ke-hittämisprosessi käynnistyi vuonna 1982. Vanha Rauma kukoistaa kai-killa mittareilla mitattuna”.

Palkintoraadin muita kommentteja:”Yksi Suomen hienoimmista kau-

punkimatkakohteista.””´Rakastunut Raumaan´ ei ole

vain pelkkä fraasi.””Kaupunki sai lahjaksi historialli-

sen puukeskustan. – Lahjaa ei hu-kattu, eikä tulipalo sitä tuhonnut.”

”Tiivistä, avointa ja laajaa kehittä-misyhteistyötä.”

”Kaupunki ja elinkeinoelämä ke-hittävät sekä kehittyvätkin yhdessä.”

”Omaperäinen, viihtyisä, turvalli-nen ja kodikas.”

”Vanha puukeskusta toimii ympäri vuoden kaupallisesti päivittäin.”

567 vuotta kaupunkielämääNykyisin 40 000 asukkaan Rauma sai kaupunkioikeudet 1442. Kustaa I Vaasa lähetti 1550 Rauman por-varit Helsinkiin, josta he saivat pala-ta takaisin jo 1557. Hesa oli ilmeisesti silloinkin asumiskelvoton. Täydet ta-pulioikeudet Rauma sai 1830, ja sii-tä alkoi suuri purjelaivakausi. Rauma laittoi yksityisvaroin rautatien 1897. Vuodesta 1950 se on ollut valtion ra-ta, jopa osa Suomen runkoverkkoa.

Raumaa leimaa myös fransiskaa-nien luostarikirkko ja Assisilaisen

ihanne harkitusta itsehillinnästä ja luonnonmukaisesta elämästä (ks. Aurinkolaulu Vk 455 ). Vanha Rau-ma on Unescon maailmanperintö-kohde vuodesta 1991, pohjoismai-den suurimpana yhtenäisenä puu-kaupunkikeskustana.

Muulta kulttuuripuolelta mainit-takoon kaupunginlääkäri Hjalmar Nortamon teokset, jotka ikuistavat Rauman säkättävän murteen. Meri-kirjailija Unto Koskela ei tiettävästi käynyt Rauman satamaa ulompana, mutta osasi kuvata tunnelmia Kuu-balaista serenadia myöten.

Käsitöistä tunnetaan parhaiten Rauman pitsit. Nykyisin Rauma on myös Olkiluodon rakentajien kau-punki; heillä on oma monikansalli-nen jääkiekkojoukkuekin.

Huippuyrittäjien kaupunkiJohan Nurminen tuli Raumalle 1886, ja luova kilpimaalari lyhensi etunimen muotoon John. Logistiik-kayhtiö kehotti aikanaan sattuvasti: ”Älä välit, an Nurmisen välittä”.

Toinen purjelaivakauden merkki-mies oli Alfred Kordelin, joka aloit-ti Raumalla samoihin aikoihin 1888. Kotikaupungissa hän toimi laivan-varustajana, Tampereelle perus-ti Suomen Trikoon, Porista hankki Reposaaren sahan ja muualta usei-

ta maakartanoita, kuten Jokioisen, Mommilan ja Ypäjän.

Kordelinin tunnetuin aikaansaan-nos on Naantalin Kultaranta, johon hän teetti Lars Sonckin piirtämän kesähuvilan, nykyisen presidentin kesälinnan. Kordelin sai surmansa Mommilassa 6.11.1917 sisällisso-taa edeltäneissä kahakoissa, mut-ta hänen nimeään kantava kulttuu-risäätiö elää ja hengittää. Alfredilla on hieno muistokappeli Raumalla, Sonckin käsialaa sekin.

Uudempaa huippuyrittäjien ker-rostumaa edustaa Paasikiven teolli-suussuku. He olivat alun perin yksi-otevipuhanatehtailijoita Oraksen ni-mellä ja laajensivat ensin Uponorin vesijohtoihin. Huomasivat kai sitten tarvitsevansa teollisuuskemikaaleja vedenpuhdistuslaitoksiin ja ostivat 2007 ison osan valtionyhtiö Kemi-rasta. Johdonmukaista, eikö totta.

Valtionyhtiöistä vastaava ministeri Jyri Häkämies halusi myydä kotimai-selle teolliselle omistajalle. Häkämies järkeili, että Paasikivet ostavat pitääk-seen Kemiran. ”Meillä on halu kehit-tää Kemiraa niin, että se pystyy jatkos-sakin toimimaan itsenäisenä pörssiyhti-önä”, veljessarjan vanhin, vuorineuvos ja Oras Investin hallituksen puheenjoh-taja Pekka Paasikivi painottaa.

Näkymä Rauman satamaan Martinkarin puolelta suurella purjelaiva-kaudella noin 1900, jolloin satama oli Suomen vilkkain. Nytkin Rauma kuuluu kärkiviisikkoon. Taulu löytyy satamatoimiston kokoussalista.


Saaristokaupunki on neljään Kuopion eteläiseen niemeen sijoittuva uusien

kaupunginosien vyöhyke. Valmistuttuaan 2020 Saaristokaupunki on noin 14 000

asukkaan alue. Kartassa näkyvät Saaris-tokatu sekä Lehtoniemen alue, missä jär-

jestetään kesän 2010 asuntomessut.


LIIKENNE

SAARISTOKATUKuopion Kallaveden saa-

ristoon rakennettu Saaristo-

katu on ollut käytössä vuo-

den verran. Kadun synty-

vaiheet ajoittuvat noin 20

vuoden taakse, jolloin Kuo-

pion alueiden kasvu laaje-

ni Petosen kaupunginosas-

sa koko ajan kauemmaksi

keskustasta. Teknisessä toi-

messa huomattiin, että tuol-

loin yli kymmenen kilomet-

rin päässä olevien Rautanie-

men ja Lehtoniemen aluei-

den matkaa keskustaan voi-

daan lyhentää rakentamalla

reitti Kallaveden ylitse.

Eteläisen pengertien ni-

mellä kulkevasta väylästä

tehtiin erilaisia selvityksiä, ja

kaupunki hyväksyi 1990-lu-

vun puolivälissä kadun alus-

tavana varauksena kaupun-

kirakennesuunnitelmaan.

Vauhtia hanke sai vasta noin

10 vuotta myöhemmin, kun

rakennettavat alueet etään-

tyivät entistä kauemmaksi

keskustasta.

Saaristokaupunki-hanke syntyyPetosen alueen kaupunkira-

kenteen laajentuessa edelleen

tehtiin vuosituhannen vaih-

teessa Kuopiossa johtopäätös,

että Saaristokadun rakenta-

misen aika on tullut. Todet-

tiin, että kyse ei ole enää Pe-

tosen laajennusalueista vaan

uudesta suurhankkeesta.

Hanke sai nimeksi Saaris-

tokaupunki. Aluksi Kallave-

den etelärannalta Savolan-

niemestä myytiin poikkeuk-

sellisesti omakotitontteja. Tä-

män jälkeen ympäröivät alu-

eet rakentuivat vauhdilla. Ta-

louden nousukauden myötä

etenkin pientalorakentami-

nen eteni nopeasti Rauta-

niemeen ja Lehtoniemeen

päin, jotka yleiskaavoitettiin

2000-luvun alkupuolella.

Kaavoituksen yhteydessä

kaivettiin vanhat pengertie-

suunnitelmat esiin. Ympä-

ristöministeriö päätti 2002,

että hankkeessa sovelletaan

ympäristövaikutusten arvi-

oinnista annettua menette-

lyä. Ministeriö katsoi, että

Saaristokadun rakentami-

nen aiheuttaisi todennäköi-

sesti laadultaan ja laajuudel-

taan haitallisia ympäristövai-

kutuksia.

Linjaustarkastelujen pe-

rusteella kadusta laadittiin

ympäristövaikutusten ar-

viointi, josta yhteysviran-

omaisena toiminut Pohjois-

Savon ympäristökeskus an-

toi lausuntonsa maaliskuus-

sa 2004. Lausunnossaan ym-

päristökeskus kritisoi laadit-

tuja vesistötutkimuksia, joi-

ta kuitenkin jatkettiin ja täy-

dennettiin hakemusvaiheen

muistutusten perusteella.

Veden laadun turvaaminen etusijallaVesistövaikutusten arvioin-

nin yhteydessä veden laa-

dun turvaaminen kadun ra-

jaamalla alueella oli tärkein

ydinkohta. Suurin veden-

vaihtumispinta-ala on kes-

kustaan kytketyn Kumpu-

saaren ja alueen suurimman

saaren Pölhön välillä. Välissä

on enimmillään noin 15 met-

riä vettä. Myös Kärängän vie-

ressä sijaitsevan Korkeasaa-

ren molemmin puolin oli sy-

viä kohtia. Muuten katulinja-

uksella oli varsin matalaa.

Suunnitteluvaiheessa sil-

tojen sijoittamispaikkoja tut-

kittiin näiden kohtien lisäk-

si Pölhön eteläpuolella, jos-

ta Kallaveden suunnasta oli

lyhin matka Rauhalahden

matkailukeskukseen. Lopul-

ta neljä saaristojakson vesis-

tösiltaa toteutettiin juuri näi-

hin kohtiin.

Kadun linjaus hellii pieniä saariaKadun linjauksessa päädyt-

tiin Kallaveden syvyyskäyri-

en tarkastelun avulla ratkai-

suun, jossa varsinaisella saa-

ristojaksolla katu linjattiin

saarten koillis- ja pohjois-

puolelle vesistöön rakennet-

tavalle penkereelle, joka hel-

lästi koskettaa pieniä, asu-

mattomia saaria. Näin saaret

jäävät koskemattomina vir-

kistyskäyttöön.

Yleissuunnitelmatasoi-

sen tarkastelun yhteydessä

käytiin läpi vielä useita ylei-

sön esittämiä vaihtoehtoja

ja määritettiin kadun linja-

us keskustasta lähdettäessä.

Vesistösiltojen määräksi tu-

li kolme.

Siltojen työniminä käytet-

tiin alueen saarien nimiä. Nyt

sillat ovat nimetty kuopio-

laisten kuvataiteilijoiden mu-

kaan. Kuvataiteilijoista kuu-

luisin on Ellen Thesleff, joka

on asunut aikoinaan Saaris-

tokadun alkupäässä, Kumpu-

saaressa. Tämän vuoden ai-

kana sillat saavat taitelijoita

kuvaavat nimikyltit.

Saaristojaksolla kadun

linjaus haluttiin sovittaa tar-

kasti maisemaan. Pienipiir-

teisen linjauksen sekä kadun

ja saarten yhtymäkohtien

tarkan maisemoinnin lisäk-

si kadun tasaus pidettiin var-

sin matalana. Pölhön luona

Savon Sanomat/O

lli Herranen

Tie Kuopion keskustasta uuteen Saaristokaupunkiin vie nyt Saa-ristokadun kautta. Lokakuussa 2008 käyttöön otettu, noin 21,5 milj. euroa maksanut maisema-katu ylittää Kallaveden 4,3 ki-lometrin pituisena ja viiden sil-lan kannattamana, pieniä saa-ria hellästi koskettaen. Saaristo-kadun rakentamisella tiivistettiin yhdyskuntarakennetta ja vähen-nettiin liikenteen päästöjä. Laa-dukkaan suunnittelun ja toteu-tuksen ansiosta Saaristokatu va-littiin tämän vuoden kuntatek-niikan saavutukseksi.

● Ismo Heikkinen katupäällikkö, Kuopion kaupunki● Ari Kalliokoski diplomi-insinööri, Destia Oy

ylittää Kallaveden luonnon ehdoilla

Viiden sillan maisemakatu vie Kuopion torille


alikulkukorkeudeksi rajattiin vii-

si metriä ja Kärängän paikallis-

väylän luona kuusi metriä.

Korkeiden veneiden pääsemi-

seksi Rauhalahteen tulikin Leh-

toniemen ja Rautaniemen välil-

le puhkaista uusi väylä avaamal-

la noin 160 metriä pitkä kannas.

Keilankantaan palautettiinkin ra-

kentamisen yhteydessä aikoinaan

umpeen luotu vesiväylä rakenta-

malla kannakseen kanava ja sen

ylle 16 metriä korkea silta.

Lähtökohtana maisemakatuKadunsuunnittelussa lähtökohta-

na oli maisemakadun luominen.

Tällöin kadulla liikkujalle avau-

tuu upeita vesistönäkymiä. Katu

on pääosaltaan kaksikaistainen.

Kevyen liikenteen väylä on ka-

dun länsipuolella. Väylä levenee

neljästä metristä viiteen siltojen

kohdalla.

Kadun mitoitusnopeutena

saaristojaksolla käytettiin 40 ki-

lometriä tunnissa. Tehtyjen no-

peusmittauksien perusteella no-

peudet ovat toistaiseksi pysyneet

maltillisina. Ihmiset ovat liikku-

essaan pystyneet nauttimaan ka-

dulta avautuvista maisemista.

Katuympäristön rakentami-

sessa on huomioitu luonnolli-

suus ja helppohoitoisuus. Kol-

men maisemaportin lisäksi ym-

päristössä on käytetty erilaisia

kiveyksiä ja helppohoitoisia is-

tutuksia. Kuopiolle ominaiseen

tapaan kadun varrelle on istutet-

tu lehmuksia.

Valaistuksessa on käytetty

muualla pääkaduilla käytetty-

jä valaisimia. Valaisimien väri-

tyksellä on Saaristokadulle luotu

Kallaveden omaa tunnelmaa. Ka-

dulla olevat meluaidat on raken-

nettu louheesta ja puusta. Puu-

osat on käsitelty tervapitoisella

aineella, jotta tuoksukin täyden-

tää saaristolaistunnelman.

Kadun rakentaminen alkoi 2006Yleissuunnittelun ja YVA-menet-

telyn aikana jo aloitettua yksityis-

kohtaista suunnittelua oli jatkettu

yleissuunnitelman kolmen sillan

vaihtoehdon pohjalta. Tammi-

kuussa 2005 olivat asemakaava,

katusuunnitelma ja vesilain mu-

kainen lupahakemus yhtä aikaa

nähtävinä. Asemakaava vahvis-

tettiin keskeiselle saaristojaksol-

le ilman valituksia keväällä 2005,

jonka jälkeen myös katusuunni-

telma voitiin hyväksyä.

Vesilupa kadun rakentamisek-

si saatiin kesäkuussa 2005. Poh-

jois-Savon ympäristökeskus va-

litti kuitenkin luvasta. Valituksen

syynä olivat epäilyt veden riittä-

västä vaihtumisesta kadun län-

sipuolelle jäävässä osassa. Kos-

ka valituksia tuli vain yksi, käyn-

nisti tekninen virasto neuvottelut

ympäristökeskuksen kanssa on-

gelman ratkaisemiseksi.

Lopulta sovittiin siitä, että ve-

den vaihtumisen turvaamiseksi

avataan penkereeseen yksi silta-

aukko. Jotta ratkaisu ei nostai-

si rakentamiskustannuksia, niin

lisäksi sovittiin, että toista silta-

aukkoa voidaan saman verran

pienentää.

Sopimisen jälkeen ympäristö-

keskus veti pois valituksensa Vaa-

san hallinto-oikeudesta. Kaupun-

ki jätti samanaikaisesti muutos-

hakemuksen vesilain mukaisesta

luvasta Itä-Suomen ympäristölu-

pavirastoon. Näin päädyttiin lo-

pulta neljään vesistösiltaan kadun

keskeisellä saaristojaksolla.

Saaristojakson urakkatarjous-

menettely aloitettiin loppuvuo-

desta 2005. Sitä seurasi urakka-

kilpailu Keilankannan kanavan

ja sillan rakentamisesta.

Rakennustyöt alkoivat sekä

saaristojaksolla että Keilankan-

nassa keväällä 2006. Keilankan-

nan kanava saatiin ruopattua lau-

hasta talvesta huolimatta seuraa-

vana talvena, jolloin myös kannan

ylittävä silta otettiin käyttöön.

Saaristokadun loppuosuuden

rakentaminen aloitettiin 2008.

Tällöin neljän kilometrin mat-

kalla oli yhtä aikaa neljä työmaa-

ta käynnissä. Kärängän kohdalla

olevan kadun rakensi kaupungin

oma rakennusryhmä. Muusta ra-

kentamisesta pitivät huolen ura-

koitsijat.

Saaristojakson kaikki kallio-

rakenteet, kuten penkereet, ra-

kennettiin Kumpusaaresta saa-

Han

nu M

iett

inen

SAARISTOKATU■ Kadunrakentamisen kustan-nusarvio 22,3 milj. (vuonna 2003), tähän mennessä hanke maksanut 21,5 milj. .

■ Saaristojakson kustannukset olivat noin 13,4 milj. , kadun kaupunginpään rakentaminen noin 2,3 milj. , mannerosuus kadun osalta noin 2,6 milj. ja Keilankannan sillan ja kanavan rakentaminen noin 3,2 milj. .

■ Urakkamuotoja kokeiltiin monia: – alkupää tehtiin 2008 kv-urak-kana (2 siltaa + suunnitelmat) – saaristojakso 2006–08 kv-urakkana (4 siltaa+ suunni-telmat), jossa yksikköhintai-sia osuuksia (louhinta + siltojen paalutus) – osa mannerosuudesta (n. 900 metriä) yksikköhintaisena urak-kana 2008 – osa mannerosuudesta (n. 1 km) omajohtoisena työnä 2007–08 – Keilankannan silta ja kanava kv-urakkana 2006–07

■ Yleissuunnitelman ja YVA:n laati SITO Oy. Katu- ja raken-nussuunnitelman saaristojaksol-le laati Tieliikelaitos (Destia Oy, sillat Siltanylund Oy), manner-osuudelle Kuopion kaupunki. Urakan aikana sillan rakennus-suunnitelmia laati Siltanylund Oy, Suunnittelukide Oy ja WSP Finland Oy.

■ Urakoitsijana oli Tieliikelaitos / Destia Oy saaristojaksolla ja yh-dellä mannerosuudella, Suomen Maastorakentajat Oy kaupungin puoleisella osuudella.

■ Saaristokadun kokonaispituus on 4,3 km, kevyen liikenteen väylää saman verran, Kärängäs-sä jalkakäytävää n. 1 km.

■ Vesistösillat: Ellen Thesleffin silta, 6-aukkoinen, 280 m; Fri-dolf Weurlanderin silta, 1-auk-koinen, 30 m; Anton Lindfor-sin silta, 1-aukkoinen, 22 m; Unto Koistisen silta, 3-aukkoi-nen, 160 m; Keilankannan silta, 3-aukkoinen, 125 metriä. Muut sillat: Kumpusaaren ris-teyssilta, 2-aukkoinen, 69 m. Kaikki betonisillat ovat jännitet-tyjä jatkuvapalkkisiltoja, saaris-tojakson sillat perustettu teräs-putkipaaluille kalliolle.

■ www.saaristokaupunki.fi

■ Kuopion Saaristokatu on saanut ko-ko suunnittelun ja rakentamisen ajan valtakunnallista julkisuutta. Kadusta on annettu ylistäviä sanoja eri medioissa. Suomen kuntatekniikan yhdistys palkit-si Kuopion Saaristokadun vuoden 2009 kuntatekniikan saavutuksena Kunta-tekniikan päivillä toukokuun lopulla Tampereella.

Palkintoraadin mukaan hanke on oi-va esimerkki siitä, miten luovalla rat-kaisulla vähennetään kaupunkilais-ten matka-aikaa ja ajoneuvoliikenteen päästöjä. Perusteena valinnalle oli laa-dukas suunnittelu ja toteutus sekä vä-litön hyöty kaupunkilaisille, mikä on opiksi muille vastaaville hankkeille.

Saaristokatu on 2009 kuntatekniikan saavutus

SKTY:n pj. Jorma Vaskelainen luovutti kuntatekniikan saa-vutuksen tunnukset, noppakiven ja kunniakirjan kuopiolai-sille 28.5., vas. kaavoituspäällikkö Leo Kosonen, kaupungin-insinööri Seppo Kesti, katupäällikkö Ismo Heikkinen ja tek-ninen johtaja Tapio Räsänen.

Paavo Taipale


Valaisimien värityksellä on Saaristokadulle luotu Kallaveden omaa tunnelmaa.

LIIKENNE

dusta louheesta, jonka ko-

konaismäärä oli noin neljän-

nesmiljoona kuutiota. Louhe

tuli kaupungin omistamalta

tontilta, jota käytetään vuo-

den 2010 asuntomessujen

pysäköintialueena.

Aikataulu ja työtapa suurimmat haasteetVesiluvassa pengerrysten ra-

kentaminen määrättiin teh-

täväksi pääasiassa kesäkau-

den ulkopuolella. Rakenta-

misen aikaisessa seurannas-

sa todettiin kuitenkin, että

samentumisen vaikutukset

olivat niin vähäiset ja paikal-

liset, että töitä voitiin tehdä

myös kesäkaudella. Samen-

tumisen suurimmat vaiku-

tukset esiintyivät aina jäiden-

lähtöjen yhteydessä. Penger-

rysten pohjaan asti ulottumi-

nen varmistettiin poistamalla

pehmeää ainesta penkereen

teon alta.

Saaristojakson osalta suu-

rimman haasteen asettivat ai-

kataulu ja työtapa. Katua pys-

tyi rakentamaan käytännössä

vain yhdeltä suunnalta, josta

katupenkereen kiviaines tu-

li. Ensimmäisen ja pisimmän

Ellen Th esleffi n sillan osalla

urakoitsija teki riittävän leve-

än apusillan, jotta siltaa voi-

tiin rakentaa yhtä aikaa lou-

heen kuljettamisen kanssa.

Kaksi seuraavaa siltaa olivat

lyhyempiä ja työn aikana ne

ajettiin täyteen louhetta.

Kaikki saaristojakson ve-

sistösillat rakennettiin teräs-

putkipaaluille kallion varaan.

Syvimmät paalutukset ulot-

tuivat 26 metrin syvyyteen.

Osa viimeistelytöistä teh-

tiin kesän 2007 aikana, mut-

ta suurin osa kesällä 2008.

Mannerosuudella viimeiste-

lytöitä tehdään vielä tämän

vuoden aikana.

Saaristokatu saatiin käyt-

tökuntoon syksyllä 2008 ja

vihittiin juhlallisesti käyt-

töön lokakuussa 2008.

Kuopion uusin turistinähtävyysSaaristokadusta on tullut

upeiden maisemiensa vuoksi

Kuopion uusin turistinähtä-

vyys. Kadun varren virkistys-

käyttö on laajentunut, ja run-

sas käyttäjämäärä on houku-

tellut kadun varrelle palvelu-

ja. Saaristokadusta saatu pa-

laute on ollut lähes pelkäs-

tään positiivista. Katua käyt-

tää noin 4 000 ajoneuvoa ja

toista tuhatta kävelijää ja pyö-

räilijää päivittäin.

Kuopio on tiiviisti raken-

nettu kaupunki, ja täyden-

nysrakentamisen mahdolli-

suudet ovat ympäröivän Kal-

laveden vesistön takia rajalli-

set. Saaristokaupungin ja sen

keskustaan yhdistävän Saa-

ristokadun rakentamisella

on ratkaistu useita tähän liit-

tyviä ongelmia.

Liikenteen päästöt vähenivätSaaristokaupungin muuntu-

minen nykyaikaiseksi asun-

toalueeksi on luonteva jat-

ko alueen historiassa, mutta

myös välttämätön osa kas-

vavan Kuopion tulevaisuut-

ta. Saaristokaupungin asun-

totarjonta on monipuolista ja

kohtuuhintaista. Ratkaisulla

myös tiivistettiin yhdyskun-

tarakennetta sekä vähennet-

tiin liikenteen päästöjä tar-

joamalla sujuva joukkolii-

kenteen ja kevyen liikenteen

yhteys Saaristokaupungin ja

keskustan välillä.

Ilman Saaristokatua ei

Saaristokaupunki toteutuisi

monipuolisena asuntoaluee-

na vaan jäisi lähinnä pienta-

loalueeksi. Onnistunut suun-

nittelu ja toteutus, myöntei-

nen palaute sekä tyytyväi-

set käyttäjät kertovat jälleen

yhden esimerkin savolaises-

ta oivalluksesta ja uskalluk-

sesta.

Kadulla olevat meluaidat on rakennettu louheesta ja puusta.

Kärängän sillan muotin tekoa talvella 2008.

Kärängän sillan valu kesällä 2008.


KESKUSKATU muuLuonnonkiveä, sulanapitojärjestelmä

Mosaiikkikuvion malliladonta

Havainnekuva katuympäristön suunnitel-masta/Arkkitehtityöhuone Artto Palo Rossi Tikka Oy


LIIKENNE

ttuu kävelykaduksi 2013– Helsingin ydinkeskustassa ei tingitä laadusta

Helsingin ydinkeskus-taan rakennetaan ”oikeaa kävelykatua”. Urakka on harvinaisen pitkä, Keskuskatu val-mistunee vasta 2013. Liki 7 miljoonaa euroa maksava remontti kilpailutettiin hankinta-klinikan avulla.

● Reijo JärvinenprojektinjohtajaHKR katuja puisto-osasto

Keskuskatu, entinen Ha-

kasalmenkatu välillä Kaivoka-

tu–Aleksanterinkatu sisältyi jo

1836 C.W.Gyldenin suunnitel-

miin Kluuvinlahden ympäris-

tön kaavoittamiseksi. Nykyises-

sä muodossaan Keskuskatu syn-

tyi osana mm. Julius Tallbergin

ja Eliel Saarisen suurkaupunki-

visioita 1910- ja 20-luvuilla.

Maaliskuussa 1917 kaupun-

ginvaltuusto hyväksyi Hakasal-

menkadun avaamisen kortte-

leiden läpi Aleksanterinkadulta

Pohjoisesplanadille, ja työt aloi-

tettiin. Hakasalmenkatu avattiin

kokonaisuudessaan liikenteel-

le 2.11.1921. Nykyisen nimensä

Keskuskatu katu sai 1928, muu-

tos liittyi Stockmannin tavarata-

lon rakentamiseen.

1989 julkistettiin Kävelykes-

kustan periaatesuunnitelma,

jossa Keskuskatu määriteltiin

kävelykaduksi. Kaupunginhal-

litus päätti 1999, että Keskuska-

tu muutetaan kävelykaduksi ja

keskustan huoltoliikenne järjes-

tetään maanalaisesti jatkamalla

keskustan huoltotunnelia länteen.

Rakennusviraston katuja puis-

to-osasto käynnisti 2005 Keskus-

kadun kävelykadun suunnittelun,

ja kadun rakentaminen käynnis-

tettiin heinäkuussa 2009.

Tavoitteena ”oikea kävelykatu”Keskuskatu on toiminnallises-

ti yksi Helsingin ydinkeskustan

merkittävimmistä katutiloista.

Kävelykaduksi muutettuna Kes-

kuskatu muodostaa kävelykeskus-

tan rungon, joka yhdistää muita

keskeisiä jalankulkualueita. Ta-

voitteena on ”oikea kävelykatu”,

jolta huoltoajo poistetaan koko-

naan huoltotunnelijärjestelyillä.

Kadulla nyt olevista pysäköin-

ti-/huoltotunneleiden kolmes-

ta rampista jää toistaiseksi pai-

koilleen Kaivokadun puoleisen

pään huoltoramppi, joka muu-

tetaan kaksisuuntaiseksi ja pure-

taan myöhemmin. Keskuskadun

muuttamiseen kävelykaduksi liit-

tyvät myös Pohjoisesplanadin jal-

kakäytävän ja Mannerheimintien

risteysalueen muutokset.

Kävelykatu liittyy kiinteäs-

ti kadun liikekiinteistöjen, mm.

Stockmannin ja Makkaratalon

saneerauksiin.

Luonnonkiveys ja sulanapitojärjestelmäKeskuskadun keskeisestä sijain-

nista ja merkittävyydestä johtu-

en suunnittelulle asetettiin kor-

keat kaupunkikuvalliset, tekni-

set ja esteettiset tavoitteet. Ka-

tuympäristösuunnitelma mää-

rittelee kadun kaupunkikuval-

liset suunnitteluperiaatteet sekä

kadun visuaaliseen ilmeeseen ja

laatuun vaikuttavat päällystys-,

kalustus-, valaistus- ja muut pe-

riaatteet. Lähtökohta oli, että ka-

tu päällystetään luonnonkivellä

ja kadulle rakennetaan sulanapi-

tojärjestelmä.

Kaupunkisuunnittelulauta-

kunta valitsi 1.6.2006 ehdote-

tuista vaihtoehdoista ns. avonai-

sen ”mosaiikkikuvioisen” vaihto-

ehdon jatkosuunnittelun pohjak-

si. Mosaiikkikiveys (ns. penrose-

kuvio) kootaan kolmesta erimuo-

toisesta kivestä, jotka ovat vino-

neliön ja kolmion muotoisia. Vä-

rit tuovat lisää vaihtoehtoja. Kive-

yksen ja laattojen testaamiseksi

tehtiin koeladonta syksyllä 2006.

Sen perusteella suunnitelma to-

dettiin toteuttamiskelpoiseksi, to-

sin suuritöiseksi.

Yleisten töiden lautakunta hy-

väksyi Keskuskadun katusuunni-

telman 24.5.2007. Hyväksymistä

edelsi pitkä ja monivaiheinen lau-

sunto- ja muistutuskierros. Kes-

kustelua aiheutti erityisesti kadun

päällysteratkaisu ja valaistus sekä

Kaivokadun päähän suunnitellut

puuistutukset. Rakennussuunni-

telmat valmistuivat urakkakyse-

lyä varten joulukuussa 2008.

Hankintaklinikka urakoitsijan valinnastaUrakoitsijan valinnassa käytet-

tiin Rakli ry:n hankintaklinik-

ka-palvelua. Menetelmää on käy-

tetty menestyksekkäästi isoissa ja

monimutkaisissa hankinnoissa

muutaman vuoden ajan. Mene-

telmä on hankintalain mukainen

kilpailullinen neuvottelumenet-

tely, jossa neuvotteluvaihe hoide-

taan hankintaklinikalla.

Hankintaklinikalla Rakli ry

järjestää intressivapaat puitteet,

kehittää ja ohjaa työskentelypro-

sessin sekä dokumentoi ja julkis-

taa tulokset. Neuvotteluissa toi-

mitaan hankintalain hengessä si-

ten, ettei kukaan osallistujista saa

ansiotonta etua tarjousvaihees-

sa. Klinikan rahoituksesta vas-

taa pääosin tilaaja.

Hankintailmoitus Keskuska-

dun kilpailullisen neuvottelume-

nettelyn käynnistämisestä julkais-

tiin EU-ilmoituksena10.6.2008.


Kuten niin usein ennenkin,

ilmoittautumisissa oli nähtävis-

sä urakoitsijoiden välinpitämät-

tömyys ja/tai huolimattomuus.

Hankintailmoituksia ei lue-

ta kunnolla tai niissä kerrotuis-

ta vaatimuksista ei välitetä. Vain

viisi urakoitsijaa yhdeksästä il-

moittautuneesta vastasi siihen,

mitä kysyttiin ja antoi vaaditut

selvitykset kelpoisuudestaan.

Hankintaklinikka käynnistyi

syyskuussa. Hankintaklinikas-

sa keskusteltiin mm. tilaajan ta-

voitteista ja esiteltiin suunnitel-

mat urakoitsijoille. Neuvotteluis-

sa keskusteltiin myös kivihankin-

noista ja urakkaehdoista sekä so-

vittiin mm. indeksiehdon poisjät-

tämisestä, vaikka urakka-aika on

neljä vuotta.

Klinikassa pidettiin viisi neu-

vottelutilaisuutta, joista viimeisin

pidettiin tarjousaikana. Siinä kä-

siteltiin urakoitsijoiden tarjousai-

kana esittämät kysymykset.

Tiukka hintakilpailuUrakkatarjoukset saatiin 3.3.2009

ja niistä valittiin halvimman tar-

jouksen tehnyt Lemminkäinen

Betonituote Oy. Halvin urak-

katarjous oli 6,8 milj. € (alv=0).

Voittajan ja kolmanneksi tulleen

tarjouksen ero oli vain 1,6 %. Ti-

laaja oli arvioinut urakkahinnak-

si 6,9 milj. €.

Tiukka hintakilpailu on pit-

kälti hankintaklinikan ansiota.

Kaikki urakoitsijat tiesivät, mitä

KESKUSKATU-PROJEKTIMäärätietoja

■ Mosaiikkikiveys 4 300 m2

■ Graniittilaatoitus 3 500 m2

■ Nupukiveys 1 500 m2

■ Betonikiveys 400 m2

■ Viemäri 200 m

■ Vesijohto 180 m

■ Sulanapitojärjestelmä 7 100 m2

■ Lämmönjakokeskukset 2 kpl

Projektin osapuolet

■ Projektin johto ja suunnittelun teettäminen: HKR katuja puis-to-osasto/Reijo Järvinen

■ Rakennuttaminen: HKR-Ra-kennuttaja/Kari Nauska

■ Suunnittelu: – Pääsuunnittelija Sito Oy/ Paavo Åvist – Arkkitehtisuunnittelu: Arkki-tehtityöhuone APRT/Yrjö Rossi – Rakennussuunnittelu: Forma-cad Oy/Ari-Pekka Roitto – Sulanapito: LVI Insinööritoimis-to Lindroos Oy/Jukka Hänninen

■ Rakentaminen: Lemminkäi-nen Betonituote Oy/Jaana Pörrö, vast. työnjohtaja

> 24/7 lupa rakentaa

> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.

Mosaiikkikuvion laatan mitat tarkistettiin jo Kiinassa sapluunan avulla.

Reuna-alueet tehdään perinteisellä ladontakuviolla käyttäen vanhoja nupukiviä ja uusia graniittilaattoja.


oli odotettavissa, eikä urakkahin-

taan tarvinnut liittää turhia riski-

varauksia.

Sulanapitojärjestelmän raken-

tamiskustannukset ovat 134 €/m2

(alv=0). Ylläpitokustannukset

jaetaan kaupungin ja kiinteistö-

jen kesken siten, että kaupungin

osuus on 34,33 % ja kiinteistöjen

65,67 %. Kustannusjako perustuu

kiinteistöjen osuuteen kadun tal-

vikunnossapitovastuusta.

Päällystekivet Kiinasta Rakentamisvaiheen suurimmak-

si haasteeksi arveltiin etukäteen

päällystekivien hankintaa ja asen-

nusta. Urakoitsijan tarjoamat ki-

vet tulevat pääosin Kiinasta.

Päällystelaattojen laatu käy-

tiin hyväksymässä Kiinassa tou-

kokuussa. Kivien toimittajat oli-

vat tehneet mallikivet sekä mal-

liladonnan. Mittatarkkuus tar-

kastettiin urakoitsijan alumiinis-

ta tekemien sapluunoiden avul-

la. Kaikki esitellyt mallikivet ei-

vät täyttäneet vaatimuksia, mut-

ta puutteiden korjaamisesta so-

vittiin toimittajan kansssa.

Laattojen pinta on käsitelty ns.

karkealla ristipäähakkauksella,

ja laatat hakataan Kiinassa kaik-

Sulanapitojärjestelmän runkoputki sijaitsee sisätiloissa, mistä se tuodaan kannen läpi jakokaivoon ja liitetään jakotukkeihin.

ki käsityönä. Laattojen yläreuno-

jen käsittelyssä käytetään ”kevyt-

tä ylihakkausta”.

Keskuskatu välillä Aleksante-

rinkatu – Pohjoisesplanadi raken-

netaan maanalaisten tilojen kan-

nelle. Tästä seuraa mm., etteivät

ainakaan pohjat painu. Toisaalta

tästä aiheutuu kuivatus- ja kor-

kotaso-ongelmia: päällystekiville

jää vain vähän tilaa, ja osa laatois-

ta joudutaan madaltamaan. Hu-

levesikaivot on suunniteltu erik-

seen tähän kohteeseen ja raken-

nettu osittain kannen sisään.

Sulanapitojärjestelmän runko-

putki asennetaan tällä osuudella

kiinteistön sisätiloihin.

Ensimmäisessä vaiheessa

asennettiin pintaputket koko ka-

dun leveydeltä heinäkuussa. Pin-

taputkisto on asennettu kuitube-

tonikerrokseen, jonka päälle tu-

lee maakostea asennusbetoni.

Katutöiden aikana liikennejär-

jestelyt ja varastoalueiden puute

ovat aina ongelma, kun töitä teh-

dään jo rakennetussa ympäristös-

sä ja varsinkin kaupungin keskus-

tassa samaan aikaan kiinteistöjen

saneeraustöiden kanssa. Kaikkiin

liikkeisiin täytyy päästä koko

ajan. Päällysteen ladontakuvio ja

sulanapitojärjestelmän asennus-

työt vaativat käyttöönsä tietyn-

suuruisen työmaa-alueen.

Valmista vasta 2013Seuraavassa vaiheessa asenne-

taan päällystekiveys maakostean

betonin varaan. Täysin toisenlai-

nen haaste on Pohjoisesplanadin

ja Mannerheimintien risteyksen

ajoradan päällystäminen nupuki-

veyksellä. Tiedottamisen merki-

tystä ei voi korostaa liikaa.

Urakan ajoitus on riippuvainen

viereisten kiinteistöjen saneeraus-

töiden etenemisestä. Laman myö-

tä osa kiinteistöistä on venyttänyt

omia urakka-aikojaan, esimer-

kiksi City-Centerin (Makkarata-

lo) valmistuminen on siirtynyt ai-

nakin vuodella.

Kadun urakka-aika on harvi-

naisen pitkä, katu valmistuu näil-

lä näkymin vasta 2013. Erikoislaa-

tuisen kiveyksen vuoksi koko katu

haluttiin kuitenkin samaan urak-

kaan. Näin varmistetaan päällys-

tekivien tasalaatuisuus koko katu-

alueella. Mosaiikkikiveyksen vaa-

tiva ladontakuvio on haastava työ

ja kysyy tekijöiltään ammattitai-

don lisäksi erityistä tarkkuutta ja

huolellisuutta. Kiveystyöt aloitet-

tiin elokuun alussa.

Väli Aleksanterinkatu–Pohjois-

esplanadi valmistuu 2010, noin

1/3 osuudesta otetaan käyttöön

jo ennen joulua 2009. Väli Alek-

santerinkatu–Kaivokatu rakenne-

taan vasta 2012–13.

LIIKENNE

Hulevesikaivot ja -putket sijoi-tettiin kansirakenteeseen.

Uutta laatoitusta asennetaan Stockmannia vastapäätä elokuun puolivälissä.


Suomessa kaupalli-nen kävelykatu löytyy 33 kaupungista. Käve-lykatuja on perustet-tu eniten 2000-luvulla.Ensimmäisen kävelyka-tunsa saivat 2001 mm. Turku ja Lahti.

● Martti Wilhelms,[email protected]

Kaupalliset kävelykadut in-

ventoitiin alkuvuodesta 2009 Elä-

vä Kaupunkikeskusta ry:n toi-

meksiannosta. Kävelykaduilla ei

ole tiukkaa määritelmää. Tässä

yhteydessä kävelykadulla tarkoi-

tetaan autoliikenteeltä rauhoitet-

tuja, keskustapalveluita omaavia

katuja ilman pitkiä siirtymätaipa-

leita. Nämä ovat yleensä keskus-

tan ns. ”ykköskatuja”.

Suomessa on 33 kaupunkia,

joissa on kaupallinen kävelyka-

tu. Yli 40 000 asukkaan kaupun-

geista lähes kaikista, kolmea lu-

kuun ottamatta, löytyy kävelyka-

tu. Myös tätä pienemmistä kau-

pungeista niitä löytyy. Kävely-

kadut ovat Suomessa kuitenkin

melko nuoria ja vaatimattomia,

verrattuna muihin Pohjoismai-

hin, saati Keski-Eurooppaan.

Kerava pituusindeksin kärkikastia Suurin kävelykatukaupunki on

odotetusti Helsinki, jossa on yh-

deksän keskustan kaupalliseksi

kävelykaduksi laskettavaa katua

yhteispituudeltaan 1 840 metriä.

Asukasluvultaan pienin kävely-

katukaupunki on Kauniainen,

jonka noin 300 metristä kävely-

katua rakennetaan paraikaa uu-

destaan.

Kokoluokassa 28 000–40 000

asukasta kuudessa 13:sta kaupun-

gista on kävelykatu. Tätä pienem-

missä kaupungeissa kävelykatuja

on satunnaisemmin. Maalaiskun-

nissa ei kävelykatuja ole. Ensim-

mäinen on rakenteilla kaupun-

gistuvan Kirkkonummen keskus-

taan. Uusia kävelykatuja on aktii-

visen suunnittelutyön alla aina-

kin viidessä kaupungissa.

Kävelykatujen pituus on odote-

tusti suhteessa kaupungin kokoon,

mutta poikkeuksiakin esiintyy.

Muutamat kokoluokaltaan pienet

kaupungit, kuten Kerava (33 000

as.), Raahe (22 400 as.) ja Kauni-

ainen (8 500 as), yltävät moninker-

taisiin indeksilukuihin. Erityisesti

pienempien kaupunkikeskusten

kohdalla kävelykadun kaupalli-

nen ”intensiteetti” ei välttämät-

tä ole yhtä vahva kuin isommis-

sa kaupungeissa.

Seutukuntakohtaisessa käve-

lykatujen pituusvertailussa kau-

punkien väliset jyrkimmät erot

hieman tasoittuvat. Seutukunta-

kohtaisessa tarkastelussa ”kävely-

katuniukkuus” näyttäisi kärjisty-

vän Turussa ja Porvoossa (vanhan

Porvoon kauppakujat eivät ole kä-

velykatuja). Kuudentoista suurim-

man kaupungin seutukuntakoh-

taisessa tarkastelussa eniten käve-

lykatumetrejä suhteessa asukas-

määrään löytyy maakuntakau-

pungeista Kouvolasta, Vaasasta

ja Joensuusta.

Kävelykatumme nuoriaSuomalaisten kävelykatujen kes-

kiarvoikä on noin 15 vuotta (pe-

rustamisvuosien ka.1994) ja pe-

rustamisvuoden mediaani 1999.

Ensimmäinen suomalainen kä-

Perustamisbuumi osui 2000-luvulle

KÄVELYKATU kuuluu moderniin suomalaiseen kaupunkikeskustaan

Jyväsky-län kävely-katu on ra-kennettu 1990-luvun puolivälissä. Viihtyisyyt-tä lisäävät erityisesti lämmitetty katualue, is-tutukset ja omaleimai-set valaisi-met. Oman lisän-sä kävely-kadun ilta-valaistuk-seen antaa Valo on Jy-väskylässä -tapahtuma, joka järjes-tetään seu-raavan ker-ran 2010.

Jyväskylän kaupunki / Juhana Konttinen

LIIKENNE


URHO-tiivistekannet

URHO-tiivisteinnovaation myötä voidaan vanhoihin ratkaisuihin verrat-tuna puhua jopa ikitiivisteestä. URHO todella kestää - tätä on odotettu! Tilaa omat testikappaleesi heti ja totea URHO-kansien ylivertaisuus. URHO-tiivisteratkaisu voidaan yhdis-tää sekä umpi- että ritiläkansiin. Mitä pahempi paikka sitä URHOmpi kansi!

HUIPPU-UUTUUS Ulefos NV Niemisen valimolta.

Ulefos NV Oy – Niemisen Valimo, [email protected]

Puh. 010 403 4600

velykatu perustettiin 1966 Tam-

misaareen. Varsinaiset kävelyka-

tujen perustamisen ruuhkavuo-

det osuvat kuitenkin 2000-luvul-

le, jolloin on perustettu 11 uut-

ta ”kävelykatukaupunkia”. Vasta

tuolloin ensimmäisen kävelyka-

tunsa ovat saaneet niinkin isot

kaupungit kuin Turku ja Lahti

(molemmat 2001).

Kävelykaduista on pyritty te-

kemään ympäristöltään ja pin-

noiltaan korkeatasoisia, niinpä

kävelykatujen pintamateriaalei-

na on yleensä betoni- ja luon-

nonkiveä. Muutamat kävelyka-

dut on varustettu lämmityksellä

talviajan sulanapidon vuoksi.

Hieman yllättäen kävelyka-

dut liittyvät suoraan torialuee-

seen vain hieman yli puolessa

kaupungeista (18/33). Joihinkin

kävelykatuihin tosin liittyy au-

kio tai oleskelutori, joka ei kui-

tenkaan toimi vakituisesti kaup-

patorina.

Yrittäjät ja keskusta- yhdistykset hallinnoivatKävelykatujen hallinnointi on

yhdeksässä kaupungissa (9/33)

luovutettu kaupungissa toimival-

le yrittäjä- tai keskustayhdistyk-

selle; hallinnoija vastaa mm. ka-

dulle myönnettävistä luvista (to-

rimyynti ja yleisötapahtumat) ja

palveluiden markkinoinnista.

Keskustan toimijoiden yhtei-

nen yhdistys on 25 kaupungis-

sa. Yhdistykset ovat pääasiassa

keskustan kauppiaiden ja pal-

veluyrittäjien tukiorganisaatioi-

ta, joissa yleensä osapuolena on

myös kaupunki ja kiinteistön-

omistajia.

Kävelykatujen ja -alueiden

toteuttaminen edellyttää huol-

toja asiakasliikenteen järjeste-

lyä, niiden ohjaamista yleensä

maanalaisiin huoltotunneleihin

ja parkkitaloihin. Niinpä käve-

lykatujen perustaminen edellyt-

tää hyvää yhteispeliä kiinteistön-

omistajien ja kaupungin välillä.

Kävelykatuja täydentävät

usein kauppakeskusten sisälle

ulottuvat katetut kauppakäytä-

vät. Hyvä kävelykeskusta tulee

olla saavutettavissa kaikilla lii-

kennemuodoilla. Pysäköinnissä

tulisi pyrkiä ns. yhden pysäköin-

nin malliin; asiakas jättää auton-

sa parkkiin ja asioi keskusta-alu-

eella jalan.

Elävää kaupunkikulttuuriaKävelykadut ilmentävät elävää

kaupunkikulttuuria ja ovat osoi-

tus keskustan vireydestä ja kau-

pallisesta vetovoimasta. Kävelyka-

tu näyttääkin olevan isoissa kau-

pungeissa lähes itsestäänselvyys.

Kävelykadut ovat osa moder-

nia kaupunkikeskustaa, mutta

myös muilla ratkaisuilla ja ra-

kenteilla voidaan luoda miellyt-

tävää ja turvallista infrastruk-

tuuria. Erityisesti vanhaan (ja

usein kaupalliselta intensiteetil-

tään heikompaan) kaupunkira-

kenteeseen näyttää sopivan myös

erityyppiset hidaskaturatkaisut,

joissa autoliikenteen nopeutta hi-

dastamalla osoitetaan tilaa kevy-

elle liikenteelle.

Suomalaiset kävelykadut -selvitys 2009,

tekijä FM Martti Wilhelms, Jyväskylä,

teettäjä Elävä Kaupunkikeskusta ry, ra-

hoitus ympäristöministeriö.

Kävelykatujen pituusindeksi suurimmissa kaupungeissa

pituus suhteessa kaupungin asukaslukuun pituus suhteessa seutukunnan asukaslukuun

Helsi

nki

Espo

o

Tam

pere

Vant

aa

Turk

u

Oulu

Jyvä

skylä

Laht

i

Kuop

io

Kouv

ola

Pori

Joen

suu

Lapp

eenr

anta

Häm

eenl

inna

Rova

niem

i

Vaas

a

7,00

6,00

5,00

4,00

3,00

2,00

1,00

0,00

Seutukuntakohtainen indeksiluku on laskettu vain seutukunnan suurimman kaupungin vertailuluvuksi. Espoon ja Vantaan osalta ei ole seutukuntakohtaista vertailulukua. Pääkaupunkiseudulla kaupunkien kä-velykatujen yhteen laskeminen korottaisi koko pääkaupunkiseudun yhteistä indeksilukua 4,2:een.


TEKSTI: Gunilla Heick

New Yorkin pormestari

Michael R. Bloomberg katkai-

si 8. kesäkuuta punaisen nauhan

merkiksi siitä, että uuden High

Line Parkin ensimmäinen osa oli

valmis avattavaksi yleisölle.

– Maailman innovatiivisin

puisto, fantastinen lahja kaupun-

gillemme, Bloomberg ylisti.

Pormestaria ympäröivät la-

kimiehet, poliitikot ja arkkiteh-

dit – ihmiset, jotka kaikki olivat

olleet vaikuttamassa siihen, että

visio vihreästä keitaasta vanhan

lihapakkaamon alueen keskellä

saattoi toteutua.

Nyt kaupunkilaiset ovat saa-

neet puistoväylän puineen ja

pensaineen, lintuineen ja per-

hosineen, kolme kerrosta auto-

jen pakokaasujen ja melun ylä-

puolella.

Junaliikenne hiipui, purkutyöt alkoivatHigh Line rakennettiin 1934.

Tarkoituksena oli siirtää tavaralii-

kenne muualle West 10th Avenu-

en alueelta. Junien, tavarakulje-

tusten, hevosten ja jalankulkijoi-

den loputon jono oli tuonut ka-

dulle lisänimen ”Hell´s Avenue”.

Lihapakkaamon alue oli New

Yorkin lihateollisuuden keskus,

joka oli täynnä varastoja, teuras-

tajia ja teollisuustyöntekijöitä.

Vanhan teollisuusalueen junaraiteet kunnostettiin

HIGH LINE PARK on ManhattNew Yorkin uusin nähtävyys on vihreä keidas Manhattanilla, 18 metriä liikenteen yläpuolel-la. Osa vanhan lihapakkaamon junaraiteista on kunnostettu vehmaaksi puistoksi, jonka vehreydessä viihtyvät niin linnut, perhoset kuin kaupunkilaisetkin. High Line Parkin ensim-mäinen osa avattiin kesäkuussa, toinen osa valmistunee 2010. Kustannukset ovat reilut 152 miljoonaa dollaria.

High Line Park vuonna 2010, kun puiston toinen osa on valmis.

Iwan

Baa

n

Havainnekuva/James Corner Field Operations ja Diller Scofidio + Renfro


VIHERRAKENTAMINEN

puistoksi New Yorkissa

anin vihreä keidasHigh Line Parkin puutarhasuunnittelu on hollantilaisen Piet Oudolfi n käsialaa.

High Line Park kesäkuussa 2009.


HIGH LINE PARK■ High Line rakennettiin 1934, purkutyöt aloitettiin 1960-lu-vulla

■ 1990-luvulla syntyi kansanlii-ke High Linen jäljelle jääneen osan säilyttämiseksi ja rakenta-miseksi puistoalueeksi.

■ Puiston ensimmäinen osa avattiin 9.6.2009, toinen osa avattaneen 2010, kolmas osa on vielä suunnittelupöydällä.

■ Kun kaikki osat ovat valmiit, High Line on 2,4 kilometriä pitkä, kolme kerrosta maan-pinnan yläpuolella sijaitseva puisto.

■ Puiston kahden ensimmäisen osan kustannukset ovat run-saat 152 milj. dollaria. Osan kustannuksista maksaa New Yorkin kaupunki, osa katetaan liittovaltion varoin ja osa Friends of the High Line -yhdis-tyksen keräämillä 44 miljoonal-la dollarilla.

■ Puistoon pääsee kiipeämällä portaita, jotka sijaitsevat Gan-sevoort Streetin ja Washington Streetin kulmassa. Hissiyhteys löytyy 14th ja 16th Streetiltä.

■ Puiston lukuisat vapaaehtoi-set vastaavat kävijöiden kysy-myksiin. Heidät tunnistaa har-maista t-paidoista, joissa on vihreä High Line -logo ja teksti ”Ask me about the High Line”.

■ Friends of the High Line -yh-distys järjestää opastettuja ret-kiä rata-alueella.

■ www.thehighline.org

High Line valmistui 1934 suju-voittamaan Manhattanin teolli-suusalueen tavarakuljetuksia.

Parin vuosikymmenen ajan

High Linen junat hoitivat liha-

ja maitotuotteiden kuljetukset

New Yorkin asukkaille. Mutta

1950-luvulla kuljetuksissa ryh-

dyttiin käyttämään yhä enemmän

kuorma-autoja, ja tavarajunista

tuli vähitellen tarpeettomia.

1980 kuljetettiin viimeinen

kuorma pakastettuja kalkku-

noita Gansevoortin markkinoil-

le. Sen jälkeen ryhdyttiin purka-

maan High Linea, joka alun pe-

rin oli ollut 21 km pitkä ja ulot-

tunut etelässä Spring St. -kadulta

Spuyten Duvaliin pohjoisessa.

Purkutöiden ensimmäinen

vaihe osui 1960-luvulle, ja 1991

revittiin jälleen yksi osa radasta.

Jäljelle jäi vain 2,33 kilometrin

pätkä rautaa ja betonia hylättyjen

teollisuusrakennusten ja purettu-

jen asuinkortteleiden väliin.

Asukkaat heräsivät, FHL perustettiinNew Yorkin päättäjien tarkoituk-

sena oli purkaa loputkin radas-

ta, mutta silloin ihmiset heräsivät

huomaamaan radan merkityksen

nähtävyytenä. Vanhojen junakis-

kojen väliin oli muodostunut re-

hevää kasvustoa: ruohoa, kukkia,

sammalta ja pensaita. Samaan ai-

kaan kaupunkilaiset toivoivat li-

sää viheralueita.

Free-toimittaja Joshua Da-

vid ja taidemaalari Robert Ham-

mond asuivat molemmat alueel-

la. He tapasivat eräässä kokouk-

sessa 1999 ja huomasivat, et-

tä heillä on samanlaisia visioita

High Linesta.

Pian sen jälkeen perustettiin

aatteellinen yhdistys Friends of

the High Line (FHL). David ja

Hammond eivät ymmärtäneet

mitään kaupunkisuunnittelusta

High Line oli hylättynä melkein 30 vuotta.

High Line Parkin ensimmäisen osan rakentaminen alkoi 2006...

... ja puisto valmistui kesäkuussa 2009.

FHL:n toiminnanjohtaja Rick Little näyttää t-paidastaan, mi-kä osuus High Line -radasta avattiin 9.6.

VIHERRAKENTAMINEN

Gun

illa

Hei

ck

Joel

Ste

rnfe

ld

Frie

nds

of t

he H

igh

Line

Frie

nds

of t

he H

igh

Line

Iwan

Baa

n


tai puutarhanhoidosta, mutta he

olivat innostuneita ja saivat pian

monia muitakin mukaan hank-

keeseen, jonka tavoitteena oli ra-

dan jäljellä olevan osan muutta-

minen puistoksi.

Lobbaaminen kävi työstäViranomaisten vakuuttamiseksi

vaadittiin kuitenkin melkoisesti

työtä. Hyvä argumentti oli se, et-

tä USA:ssa oli herätty huomaa-

maan, miten tärkeää vanhojen

rautatieosuuksien suojelu oli.

FHL korosti New Yorkin High

Linen erinomaista sijaintia. Kor-

kealla sijaitseva rata voisi olla osa

vanhan teollisuuskorttelin kehit-

tämistä ja houkutella sijoittajille.

Lobbaaminen oli vaativaa ja

aikaavievää. Sen lisäksi, että vi-

ranomaiset, poliitikot ja yleisö pi-

ti saada vakuuttuneeksi projektin

tärkeydestä, oli tehtävä yhteistyö-

tä kaupungin johdon kanssa, jot-

ta lupa-asiat olisi saatu kuntoon.

Rahoituksen hankkiminen spon-

soreilta ja lahjoittajilta oli oma

lukunsa.

Nimekkäät suunnittelijat asiallaViranomaiset innostuivat vähitel-

len ideasta. Maisema-arkkitehti-

toimisto James Corner Field Ope-

rations sai tehtäväkseen suunni-

tella uuden puiston yhteistyössä

arkkitehtitoimisto Diller Scofidio

& Renfron ja nimekkään hollan-

tilaisen puutarha-asiantuntijan

Piet Oudolfin kanssa.

Tiistaina 9. kesäkuuta 2009

avautui yleisölle uuden High Li-

ne Parkin ensimmäinen osa, jo-

ka sijaitsee kahden talon välissä

ja ulottuu Gansevoort Streetiltä

West 20th Streetille. Avajaisten

jälkeisten kymmenen päivän ai-

kana kävi puistossa lähes 100 000

ihmistä.

Puiston toinen osa, joka ulot-

tuu 30th Streetille asti, on ra-

kenteilla ja valmistunee syksyllä

2010. Kolmas ja viimeinen, 34th

Streetille ulottuva osa on vielä

suunnitteluvaiheessa.

Linnut ja perhoset muuttivat puistoon Uuden puiston näkymät ihastut-

tivat kävijöitä. Entisöityjen rauta-

tiekiskojen vieritse kulkevia pol-

kuja reunustaa 210 erilaista puu-

ta, pensasta ja kasvia.

Kulkuväylät on päällystetty

pitkulaisilla betonilaatoilla, jot-

ka muistuttavat kamman piikke-

jä. Osa laatoista taipuu ylöspäin

penkkien muotoiseksi. Kiemur-

televa polku antaa tilaa vehmail-

le istutuksille.

Kasvillisuus vaihtelee vuoden-

aikojen mukaan. Linnut ja perho-

set ovat löytäneet puiston ja luo-

neet siitä taianomaisen keitaan.

Tasaisin välein avautuu näkymä

Hudson-joelle.

Suurenmoinen West Side StoryTavoite koko alueen imagon

kohentumisesta on osoittau-

tunut realistiseksi. Pormestari

Michael R. Bloomberg sanoi ava-

jaisissa, että High Line Park on al-

ku koko ympäristön uudistumi-

selle. Yli 30 puistoon liittyvää

uutta projektia on joko suunnit-

teilla tai jo käynnissä.

Tai kuten Manhattan Bo-

roughin (yksi New Yorkin vii-

destä hallintoalueesta) halli-

tuksen puheenjohtaja Scott M.

Stringer totesi: ”suurenmoinen

West Side Story!”

High Line Parkin ensimmäi-seen osaan oli 19.6. mennessä tutustunut lähes 100 000 ihmistä.


Koskipuiston mannermainen rantapromenadi syntyi kos-kiuoman kaventamisen yhteydessä 1930-luvulla.

Vapr

iikin

kuv

a-ar

kist

o, k

uvaa

ja t

unte

mat

on

Koskipuisto on kaupunkilaisten kesäinen olohuone ja avautuu suotuisaan ilmansuuntaan. Istutukset ja kalusteet uusittiin kulutusta kestäviksi.

Ranj

a H

auta

mäk

i 200

8

Ranj

a H

auta

mäk

i 200

8

Kunnostuksen keskeisenä kohteena oli rantapromenadin ilmeen palauttaminen. Alkuperäisen malliset kaarivalaisimet, koskesta nostetut kivet ja perinteiset puistosohvat luovat juhlavan tunnelman. Punaisia kannoja on istutettu kosken varteen 1930-luvulta lähtien.


VIHERRAKENTAMINEN

Tampere kunnosti KOSKIPUISTONhistoriaa kunnioittaenViime vuonna valmistunut kunnostus palautti Tampe-reen Koskipuiston entiseen loistoonsa ja kaupunkilais-ten olohuoneeksi. 1,8 miljoo-na euroa maksanut remontti valittiin 2009 kuntatekniikan kunniamaininnan arvoiseksi Kuntatekniikan päivillä 28.5.

● Ranja Hautamäkimaisema-arkkitehtiTampereen kaupunki, Suunnittelupalvelut

Koskipuisto on Tampereen keskei-

simpiä viheralueita ja osa Tammerkosken

valtakunnallisesti merkittävää kansallis-

maisemaa. Puiston kunnostus suunnitel-

tiin 2005–06 ja toteutettiin kolmessa vai-

heessa 2006–08. Tavoitteena oli parantaa

puiston ja lähikadun kaupunkikuvallis-

ta ilmettä, turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

Ratkaisuja etsittiin mm.

riittämättömään valais-

tukseen, ilkivaltaan, epä-

siisteyteen ja huonokun-

toisiin kalusteisiin sekä

nurmikoihin.

Kunnostus oli luon-

teeltaan paikan histori-

allisia arvoja kunnioit-

tava, ja uudistukset so-

vitettiin historialliseen

ilmeeseen. Puiston tun-

nelma iäkkäine puineen

ja tuttuine kävelyreittei-

neen säilytettiin. Uusitut

kalusteet, juhlava valais-

tus, huolitellut nurmikot

sekä näyttävät koristeistutukset ovat ko-

hentaneet alueen ilmettä ja palauttaneet

Koskipuiston aseman keskustan edustus-

puistona.

Kunnostuksen yhteydessä uusittiin

myös puiston kunnallistekniikka. Saman-

aikaisesti kunnostetut viereiset katualueet

muodostavat puiston kanssa kokonaisuu-

den, joka on esimerkkinä yli hallintora-

jojen tapahtuneesta keskustan uudistus-

työstä.

Rantapromenadi kunnostuksen keskiössäSuunnitelman pohjaksi laadittiin selvitys

puiston rakentumisvaiheista ja arvokkais-

ta piirteistä. Koskipuisto on rakentunut

kahdessa vaiheessa, jotka otettiin kun-

nostuksen lähtökohdaksi. Ylempi Kos-

kipuisto perustettiin 1800–1900-luku-

jen vaihteessa ja on puustoltaan monila-

jinen ja varjoisa maisemapuisto. Rintee-

seen rakennettu puisto muodostaa kat-

somon, joka kääntyy koskimaisemaan

päin. Kunnostuksessa alueen tiheää ha-

vupuustoa harvennettiin ja maisemapuis-

toon palautettiin alkuperäinen, lehtipuu-

valtainen ilme.

Vehmaan maisemapuiston vastapai-

nona on 1930-luvulla rakennettu avoin

ja aurinkoinen rantapuisto, jonka tärkeä-

nä osana oli mannermainen rantaprome-

nadi. Promenadin juhlavien kalusteiden,

kaarivalaisimien ja koristeistutusten pa-

lauttaminen oli kunnostuksen keskeisim-

piä tavoitteita.

Valaisimet, puistosohvat ja kukatkuin silloin ennenKomeat kaarivalaisimet muodostivat ai-

kanaan koskialuetta kiertävän aiheen. Ne

palautettiin alkuperäisille paikoilleen käy-

tävän keskelle, jossa ne jakavat tilan kä-

velijöitä ja istuskelijoita varten. Juhlavat

7-metriset valaisinpylväät ovat italialaista

valmistuotantoa ja vastaavat mittasuhteil-

taan alkuperäisiä 1930-luvun pylväitä.

Valaistussuunnittelun varsinainen

haaste oli yhdistää nykyaikainen häikäi-

semätön valaistusoptiikka perinteiseen

pallokupuun, jonka ongelma-

na on hajavalo ja huono valote-

hokkuus. Ongelma ratkaistiin

leikkaamalla palloon reikä ja

asentamalla aukkoon rihlala-

si, joka suuntaa valon tehok-

kaammin alaspäin.

Rantapromenadille tuotiin

alkuperäisen mallin mukaan

kaupungin verstaassa rakenne-

tut valkoiset puistosohvat. Pro-

menadia elävöittävät myös ve-

den hiomat koskesta nostetut

kivet, jotka palautettiin alkupe-

räisille paikoilleen silmän ilok-

si ja lasten kiipeilypaikoiksi.

Kesäisin rantapromenadia

Rantapromenadi tuo tuulahduksen 1930-luvulta

Koskipuisto sijaitsee keskustan ytimessä ja on osa Tammer-kosken kansallismaisemaa.

Tam

pere

en k

aupu

nki,

Lent

okuv

a Va

llas

Oy


KOSKIPUISTOKustannukset

■ Koskipuisto, pinta-ala 1,9 ha, yhteensä 1 138 t€ (60 /m2) ■ Sähkölaitoksen aukio portai-neen 176 t€ ■ Koskikatu 200 t€ ■ Hämeenkatu ja Rosson- aukio 315 t€

Kunnostuksen työryhmä■ Rakennuttajat:

Puisto: Tampereen kaupunki, kaupunginpuutarhuri Timo Koski

Katualueet: Tampereen kau-punki, rakennuttajainsinööri Raija Tevaniemi

Valaistus: Tampereen kaupun-ki, rakennuttajainsinööri Mika Heikkilä

■ Suunnittelijat:

Pääsuunnittelu: Tampereen kaupunki, maisema-arkkitehti Ranja Hautamäki

Kunnallistekninen suunnitte-lu ja rakennesuunnittelu: Ram-boll Oy, Kai Lappalainen, Tiina Kemppainen

Valaistussuunnittelu: Valoa Oy, Roope Siiroinen, Reija Pasanen, Arto Heiskanen

Sähkösuunnittelu: Tampereen kaupunki, Pentti Putaja

■ Toteuttajat:

Puisto: Tampereen kaupunki, Viheryksikkö

Katualueet: Tampereen kau-punki, Maanrakennusyksikkö

Portaat: Tampereen Puutarha-Center Oy

reunustavat näyttävät punaiset

kannaistutukset (Canna Indica).

Kannapenkit ovat koristaneet

koskenvartta vuodesta 1939.

Valaistuksella näyttä- vyyttä ja turvallisuuttaPuiston valaistuksen kohentami-

nen oli kunnostuksen tärkeitä ta-

voitteita. Valaistuksella parannet-

tiin alueen turvallisuutta ja luo-

tiin näyttävyyttä pimeän ajan

kaupunkikuvaan. Vanhat, huo-

nosti valaisevat pallovalaisimet

korvattiin eleettömillä moder-

neilla pylväsvalaisimilla.

Komeat maisemapuut ja Hä-

meensillan siluetti valaistiin maa-

han upotetuilla spoteilla. Aimo

Tukiaisen Virvatulet-veistokseen

palautettiin alkuperäinen sinertä-

vä valo, joka kuvaa tykistötulen

jälkeistä loimua taivaalla.

Koskimaisema on ollut jo pit-

kään erikoisvalaistuksen paino-

piste ja koskenvarren rakennuk-

sia on korostettu julkisivuvalais-

tuksella. Tulevina vuosina uusi-

taan myös koskiuoman ”liikkuva”

valaistus ja luodaan putoukselle

uusi ilme valaistuksen keinoin.

Kulutuskestävyyttä ja sujuvampia reittejäPuiston kuluneet nurmikot uu-

distettiin ja rajattiin nupukivireu-

nalla, mikä loi käytäville viimeis-

tellyn ilmeen. Puiston kunnallis-

tekniikka uusittiin, huonokuntoi-

set kivikourut kunnostettiin ja sa-

devesikaivoja lisättiin. Tämän an-

siosta käytävien poikki kulkevat

pintavesikourut voitiin poistaa ja

esteettömyyttä parantaa.

Reittejä parannettiin ja ranta-

käytävän päätteeksi rakennettiin

kiviportaat, joiden myötä pääsee

koskenvartta pitkin pohjoiseen.

Kosken varren yhtenäiset käve-

lyreitit ovat olleet jo pitkään kau-

punkisuunnittelun keskeisiä ta-

voitteita.

Koskikatu kävelypainotteiseksi Koskipuiston peruskorjauksen

yhteydessä kunnostettiin myös

puistoon liittyvä Hämeenkadun

jalkakäytävä ja Koskikatu, joka

muutettiin kävelypainotteiseksi

hidaskaduksi.

Jalkakäytäviä levennettiin,

ajorata kavennettiin ja muutet-

tiin yksisuuntaiseksi. Jalkakäy-

tävät päällystettiin betonilaatoin

ja valaistus uusittiin kävelykadun

ilmeen mukaiseksi. Matalat reu-

nakivet tukevat kävelypainottei-

suutta.

Ilta-aurinkoon ja kauniiseen

koskimaisemaan avautuva jal-

kakäytävä täyttyy kesäisin teras-

seista. Koskikadun ja Hämeenka-

dun kulmaan luotiin uusi aukio,

johon voi istahtaa jäätelölle seu-

raamaan Hämeenkadun vilkasta

katuelämää ja nauttimaan koski-

maisemasta.

Koskipuisto osana keskustan kohennustaKoskipuiston kunnostus on osa

laajempaa ydinkeskustan kehit-

tämistä, jossa pyritään kohenta-

maan keskustan laatutasoa ja luo-

maan erityisesti kävelijöille miel-

Koskipuisto on koskimaisemaan avautuva katsomo, jonka alaosa on aurinkoinen ja juhlava ranta-promenadi ja yläosa vehmas mai-semapuisto. Kunnostuksen tavoitteena oli vahvistaa näiden kah-den erilaisen, eri aikoina syntyneen alueen luonnetta.

Vihtori Y

lisen piirtämä koulutaulu 1920-luvulta

Koskipuisto on historiallinen puisto, jonka vanhin osa on rakentunut 1800–1900-lukujen vaihteessa. Puisto oli alkujaan nykyistä kapeampi ja koskiuoma leveämpi. Vehreän puiston rantakäytäviltä saattoi ihailla virtaavaa vettä ja vireän teollisuuskaupungin siluettia. Ra

nja

Hau

tam

äki 2

008


VIHERRAKENTAMINEN

SF

lyttävää kaupunkitilaa.

Keskustan puistojen kunnos-

tus on määritelty Tampereen vi-

heralueohjelman painopisteeksi

vuosiksi 2005–14. Ennen Koski-

puistoa peruskorjattiin kosken

varressa sijaitseva Työnpuisto ja

Verkatehtaanpuisto. Koskipuis-

ton jälkeen kunnostus etenee vas-

tarannalla sijaitsevaan Kirjaston-

puistoon.

Kaupunkilaisten olohuoneKoskipuiston ja Koskikadun

kunnostus on otettu vastaan hy-

vin. Kaupunkilaisille järjestettiin

mahdollisuus osallistua suunnit-

teluun ja kommentoida puiston

yleissuunnitelmaa.

Työmaa toteutettiin lohkoit-

tain siten, että valmistuneet osa-

alueet avattiin kaupunkilaisten

käyttöön. Valmista Koskipuistoa

juhlittiin kaikille avoimessa ava-

jaistapahtumassa torvien soides-

sa ja hernesoppaa syödessä.

Kesäisin puisto täyttyy käve-

lijöistä ja istuskelijoista. Tampe-

relaiset löytävät edelleen vanhan

Koskipuiston piirteet ja omat

lempipaikkansa – tuttuina mut-

ta kohennettuina.

Kävelypainotteisen Koskikadun jalkakäytävät ovat kesäisin täynnä terasseja. Jalka-käytäviä levennettiin ja kivettiin ja valaistus uusittiin kävelykadun ilmeen mukaiseksi. Matalat reunakivet tukevat kävelypainotteisuutta.

Ranja Hautamäki 2008

Ranj

a H

auta

mäk

i 200

8

Hämeenkadun ja puiston kulmaan luotu uusi au-kio ja kioski houkuttelevat pysähtymään. Puisto-remontissa kohennettiin myös jalkakäytävää.


TEKSTI JA KUVAT Paavo Taipale

Järjestyksessä 40. asuntomes-

sut järjestettiin heinä-elokuussa

Valkeakoskella. Messuihin tu-

tustui neljän viikon aikana run-

saat 141 000 kävijää, mikä on hie-

man enemmän kuin Vaasassa vii-

me vuonna.

Pientaloasumisen energiarat-

kaisut olivat messujen kantavana

teemana. Esillä oli useampia pas-

siivitaloja ja vaihtoehtoisia läm-

mitysratkaisuja.

Valkeakosken messuilla vie-

railleista suurta osaa miellytti eri-

tyisesti väljä kaava, jonka myötä

tontit olivat muutamiin viime

vuosien messualueisiin verrattu-

na suurehkoja.

Messutalojen keskikoko oli

nyt aiempaa pienempi, joten nii-

den kustannuksetkin olivat lä-

hempänä tavallisen kansalaisen

maksukykyä.

Taidetilukset virkistävä keidasKuntatekniikan näkökulmasta

Valkeakosken asuntomessut eivät

tarjonneet erityisiä innovaatioita,

sillä väljästi rakennettu alue mah-

dollisti esimerkiksi kuivatuksen

moni paikoin avo-ojien avulla.

Viheralueilta kuitenkin löytyi

silmäniloa, sillä messuille raken-

nettu Taikatilukset-taidepuisto

piristi mukavasti.

Puiston erilaiset taideteokset

olivat Valkeakosken kuvataide-

koulun ja Valkeakoski-opiston

käsityökoulun oppilastöitä. Puis-

ton suunnittelusta puolestaan oli

vastannut Hämeen ammattikor-

keakoulun maisemansuunnitte-

lun osaston opiskelijaryhmä.

6–18-vuotiaiden lasten ja

nuorten luomukset puiston por-

tista lähtien tekivät Taikatiluksis-

ta virkistävän keitaan messualu-

eelle. Valtaosa teoksista oli esillä

vain asuntomessujen ajan, mut-

ta puiston punatiilinen portti jää

paikalleen pysyvästi.

TAIDEPUISTO piristi asuntomessuilla

Kuopion messujen pihasuunnittelu- kilpailu ratkaistu■ Kuopion asuntomessujen 2010 pihasuunnittelukilpailun parhaak-si on valittu Linda Hakkaraisen suunnitelma ”Sirotuomipihlajan alla”. Kilpailuun osallistui kuu-si ammattilais- ja 17 opiskelijaeh-dotusta.

Kilpailijoilta toivottiin innovatii-visia, ennakkoluulottomia, koh-tuuhintaisia ja helppohoitoisia pi-haratkaisuja. Voittajasuunnitelma täytti raadin mukaan kaikki nämä kriteerit. Lisäksi se henkii positiivi-suutta ja raikasta järvitunnelmaa, joka sopii Kuopion asuntomessu-jen teemoihin.

Asuntomessut ovat Kuopi-on Saaristokaupungissa 16.7.–15.8.2010.

Punatiilinen portti tervehtii tulijaa Taikatilusten reunalla.

Messutalojen terasseilla oli kokoa ja näköä.

Taikatilusten vesiaihetta oli elävöitetty monenlaisilla veden eläimillä ja kasveilla.

Lohikäärme lymyili osittain Taikatilusten kävelyreitin alla.

Taikatiluksilla luikerteli Suomes-sa ennennäkemätön käärmelaji.


VIHERRAKENTAMINEN

Turun keskustassa kukkii vaati-maton Ekoluoto, joka rakennet-tiin kierrätetystä materiaalista. Se toimii taustana ulkoilma-taiteelle, mutta on myös itses-sään nähtävyys.TEKSTI Sari JärvinenKUVAT Robert Seger

Äkkiä voisi ajatella, että kaikki puistot

huokuvat vihreitä arvoja. Toiset kuitenkin

edustavat niitä enemmän kuin toiset.

Turussa puutarhuri-taiteilija Hannu Säilä

päätti muokata uudesta kaupungin puistosta

Suomen ympäristöystävällisimmän. Geenipe-

rimältään suomalaisia, kestäviä luonnonpe-

rennoja on toki istutettu julkisille viheralueille

ennenkin, ja mm. Viikissä on osattu imeyttää

ja hyödyntää hulevedet kastelussa.

– Mutta kierrätysmateriaalia ei ole käytet-

ty puiston rakentamisessa näin paljon hyväk-

si. Siinä mielessä tämä on askel pidemmäl-

le, Säilä sanoo ja nostaa jalkansa alimmalle

portaalle.

SUOMEN EKOLOGISIN PUISTO

Ekoluodossa kasveilla on lupa hiippailla

syntyi luonnonkasveista ja jäteraudasta Siitä lähtevät raput pieneen Ekoluotoon.

Ne on pohjustettu ja reunustettu edesmen-

neiden rakennustelineiden raudoilla. Multaa

ja hiekkaa on valutettu päälle sen verran, että

keskellä askelmaa kukkii – ainakin vielä tal-

laamatta jäänyt – metsämansikka.

Toukokuussa avatun puiston aidan käsi-

johde väännettiin raudoitusraudasta, joka löy-

tyi romukaupasta. Ylätasanteella, ulkoilma-

taideteoksen kupeessa sijaitsee muodostelma

matalia penkkejä. Ne rakennettiin tontilta pe-

rustustyön aikana löytyneistä kivistä. Ekologi-

sia ne ovat paitsi materiaaliltaan, mutta myös

sen puolesta, ettei niitä kuljetettu kuorma-au-

tolla paikasta toiseen.

Maamassoja pyrittiin hyödyntämään mah-

dollisimman pitkälti suoraan rakennusalueel-

la. Jos materiaalia ostettiin, se hankittiin lähel-

tä pitkien kuljetusten välttämiseksi.

Kierrätys on haaste suunnittelijalleEnnen puistonrakennustyötä Säilän oli haet-

tava toimenpidelupa kaupungilta. Ongelmak-

si muodostui kierrätysmateriaali.

– En pystynyt piirtämään papereihin käsi-

johteesta tarkkaan, mistä materiaalista se tu-

Hannu ja Elisa Säilä väänsi-vät kaupungin kanssa kättä kä-sijohteesta, joka rakennettiin kierrä-tetystä raudasta.

Kyläkurjenpolvi on yksi luonnonlajeista, joi-ta istutettiin ekopuistoon. Etualalla on tut-tu päivänkakkara.


EKOLUOTO■ Avattiin toukokuussa 2009

■ Ekologinen monimuotoisuus syntyy istuttamalla puistoon monenlaisia, geeniperimältään Suomen luontoon sopeutunei-ta ja kestäviä kasveja.

■ Hoito on yksinkertaista.

■ Ideologia tukee kaupungin kestävää kehitystä.

■ Hanke rahoitettiin Turun kau-pungin Kaunistamisrahaston määrärahoilla.

■ Koko Ekoluodon budjetti oli 37 000 euroa, josta Perni-ön Taimiston osuus oli 28 000 euroa.

lee. Kierrätysmateriaalista ei etu-

käteen tiedä, millaista löytää, Säi-

lä toteaa.

Myös standardit harmittivat

taitelija-puutarhuria. Ekoluo-

don tasanteelle kaivettiin vanhoja

laattoja, jotka ovat peräisin Nou-

siaisten Osuuskaupan pihalta.

– Mistä minä tiedän, ovatko ne

Betoniliiton suositusten mukaisia?

Kun kaupasta ostaa uutta tavaraa,

niistä on tiedot ja tutkimukset ole-

massa. Vanhoista ei ole.

Säilä kaipaa ekologisen raken-

tamisen suhteen enemmän jous-

tavuutta säädöksien suhteen, sil-

lä siten säästyisi kuluja. Vaikka ei

hän uskokaan löytävänsä virka-

miestä, joka antaisi luvan tehdä

mitä tahansa taiteilija haluaa.

Turun kaupungin kiinteistön

ylläpitoinsinööri Tuija Numme-

la ei puolestaan kokenut lupa-asi-

oita hankaliksi.

– Koska tila on julkinen, mei-

dän tehtävämme on valvoa, että

se täyttää normaalit terveellisyy-

den ja turvallisuuden kriteerit.

Käyttäjät eivät saa liukastua, kai-

teiden on oltava kunnolliset ja ve-

sielementtien turvallisia.

Toisaalta Ekoluodon suun-

nittelu ja toteutus sujuivat hyvin.

Etuna oli, että Säilä hoiti molem-

mat itse. Apunaan hänellä oli yri-

tyksensä Perniön Taimiston hen-

kilökuntaa.

– Olin aikoinani Turun kau-

pungin viheryksikössä töissä.

Kun ollaan maastossa, huoma-

taan, etteivät kaikki suunnitel-

mat toimi käytännössä. Sitten ai-

na miettii, minkä verran voi vai-

vata suunnittelijaa.

Perennat kilpasillaSäilän puoliso, Elisa Säilä sijoit-

ti 100 neliölle yli 150 luonnon-

kasvia ja maatiaislajia, jotka ovat

kestäviä geeniperimältään. Sisua

kasveilta vaaditaankin, sillä ensi-

hoidon jälkeen niiden on tarkoi-

tus pärjätä lähes omillaan. Eko-

luodon pitäisi pitkässä juoksussa

hoitaa itse itsensä.

– Ihmisellä on tarve kontrol-

Hannu ja Elisa Säilä antavat kaikkien kukkien kukkia – jopa ruoho-sipulin, josta hyötypuutarhuri nappaa kukinnon pois paremman sa-don toivossa.

loida kaikkea, mutta täällä kasvit

saavat vaeltaa vapaasti. Toisena

vuonna jokin laji menestyy pa-

remmin kuin toisena, Elisa Säi-

lä sanoo.

Myös rikkaruohoilla on tapa-

na vaeltaa – vieläpä hyvällä me-

nestyksellä. Miten puutarha ai-

koo hoitaa ne?

– Mietipä, mikä on rikka-

ruoho. Se on vain kasvi, joka on

jonkun mielestä väärässä paikas-

sa. Täällä saavat kasvaa kaikki.

Keväällä tuossa penkissä oli esi-

merkiksi voikukka, Hannu Säilä

hymähtää.

Aggressiivisille rajatYksinäinen voikukka sai komeil-

la rauhassa. Mutta puutarhurit lu-

paavat, että jos jokin kasvi äityy

aggressiiviseksi, sen valloittamaa

alaa saatetaan rajoittaa.

Säilien kasvatusmetodi eroaa

yleisestä puistosuunnittelusta.

Usein muutamaa lajia istutetaan

yhteen paikkaan paljon, jotta siitä

saadaan näyttävä. Värikylläisyyt-

tä lisäävät jalostetut kesäkukat.

– Pitääkö sen olla niin? Näyt-

tävyys on katsojan silmissä. Mi-

nusta massa on huutamista, tä-

mä on kuiskaamista, Hannu Säi-

lä sanoo.

Puisto on tausta taiteelleEkoluoto perustettiin ideakilpai-

lun myötä Wäinö Aaltosen muse-

on tontille. Intendentti Riitta Kor-

manon mukaan Säilä osui suunni-

telmallaan naulan kantaan.

– Ekoluoto kunnioittaa kau-

pungin strategian ympäristöarvo-

ja. Tämä on se suuntaus, mihin ol-

laan menossa. Hulevedet hyödyn-

netään kastelussa ja kasvit on va-

littu ekologisesti. Puisto on neut-

raali tausta esittävälle taiteelle. Li-

säksi se on luiskien takia saavutet-

tavissa myös vammaisille.

Elisa Säilä valikoi osan taimis-

ta sen perusteella, että ne istutet-

taisiin museon naapuriin. Vanhaa

perimää säilyy harvinaisissa suo-

malaisissa luonnonkasveissa.

– Ojakurjenpolvi on uhanalai-

nen ja lehtoängelmä hyvin harvi-

nainen. Tuossa on tuttu kissankä-

pälä. Se ei ole uhanalainen, mutta

on tarkkailussa, sillä sen luonnol-

liset kasvupaikat ovat häviämäs-

sä, Elisa Säilä kertoo.

Väliaikaisuus varjostaaReilun 1 000 neliön puistoon on

jätetty kuivaa rinnettä, metsää ja

kosteikkoa, joten kasvuolosuh-

teiltaan ja kasvistoltaan se on

monipuolinen. Maa on käytettyä

multaa, joten sen joukosta saattaa

vielä nousta yllätyksiä.

Yksi yllätyksistä on ekopuu-

tarhassa sijaitseva pieni park-

kipaikka. Sitä Säilä ei alun pe-

rin Ekoluotoon halunnut, mutta

museon henkilökunta tahtoi jät-

tää autoilleen pysäköintitilan.

Toinenkin epäekologinen piir-

re varjostaa puiston tulevaisuutta.

Se on suunniteltu väliaikaiseksi,

sillä museolla on tontille raken-

nusoikeus. Isokonnantataret ja

ailakit kuitenkin hiippailevat va-

paasti Aurajoen rantamilla aina-

kin vielä Turun kulttuuripääkau-

punkivuoden 2011.

“Näyttävyys on katsojan silmissä. Minusta massa on huutamista, tämä on

kuiskaamista.”

Kuntatalolla, käyntiosoite tapahtuman aikana Alppikatu 1, Helsinki 9.–10.9.2009

Sisäänpääsy ja tilaisuudet ovat ilmaisia.

keskiviikkona 9.9.2009 klo 9.00 – 17.00 torstaina 10.9.2009 klo 9.00 – 16.00

Kuntaliiton osaston G1 (K-kerros) teemana on Uusi kunta 2017. Tee-

maan liittyen voit keskustella aiheesta ja seurata Kuntaliiton huippuasiantun-tijoiden haastatteluita. Osastolla pääset myös kertomaan mielipiteesi Uusi kunta -pelissä: mikä sinun mielestäsi on uuden, elinvoimaisen kuntamallin perusta?

Kiinnostaako sinua kuulla, miten ja minkälaisia lupaavia käytäntöjä muut kunnat ovat kehittäneet toi-mintansa kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi?

Tule Hyvien käytäntöjen markkinoille kuulemaan esimerkiksi, miten teknologi-

aa hyödyntämällä perusterveyden- huollon palveluita on tuotettu asiakaslähtöi-semmin ja kustannustehokkaammin tai

miten kuntien järjestämisvastuulla olevia palveluita ja tuotteita on kehitetty yhteis-työssä PK-yritysten kanssa.

Esittelyssä on 8 erilaista esimerkkiä, joilla tavoitellaan kustannustehokkaampia ja vaikuttavampia tapoja tuottaa kunta- palveluja. › Hyvien käytäntöjen markkinat järjestetään huoneessa 4.9., Kuntatalon 4. kerroksessa.

Kuljetukset ja joukkoliikennelaki11:30 - 12:30

Huone 3.4, 3. kerros

Koulujen peruskorjaus 25 vuoden takuulla - totta vai tarua?12:00 - 13:00


Lehto, Kimmo toimitusjohtaja

Rahoituksen neuvontapalvelut Inspira Oy

Ilmastonmuutoksen hillintä ja muutokseen sopeutuminen kunnissa12:15 - 12:45


Hyrkkänen, Satu konsultti

FCG Finnish Consulting Group Oy

Fennovoima - ilmastoystävällistä ja taloudellista ydinvoimaa paikallisille energiayhtiöille12:30 - 12:50


Onko kuntasi turvallinen - pelastuslaitos työkalunasi13:00 - 15:00


Kaukonen, Esko erikoistutkija Pelastus-

opisto

Ihamäki, Veli-Pekka pelastusjohtaja

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lokka, Seppo pelastusjohtaja

Etelä-Savon pelastuslaitos

Ojanen, Olli-Pekka pelastusjohtaja

Tampereen aluepelastuslaitos

Kurola, Jouni ensihoidon vastaava lääkäri

Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri

Holmlund, Anne sisäministeri

Sisäasiainministeriö

KESKIVIIKKO 9.9.2009: Valaistusta on uusittava9:30 - 9:50

Tietokimara, K-kerros

Kokkonen, Antti asiantuntija Motiva Oy

Ympäristölupajärjestelmän keventäminen9:30 - 10:15


Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset palvelut10:00 - 10:20


Holopainen, Matti hankejohtaja Kuntaliitto

Palvelujen pelastus - rahoituksen riittävyys10:00 - 12:00

Luentosali, 1. kerros

Kuntaliiton hallitustyöskentelyssä

mukana olevien puolueiden

puheenjohtajien paneelikeskustelu

Jätelaki uudistumassa10:30 - 11:15


Eränkö, Leena ympäristölakimies

Kuntaliitto

Paajanen, Seija ympäristöinsinööri

Kuntaliitto

Kiinteistöylläpidon ja rakennuttamisen palvelukokonaisuus ja konsepti11:00 - 11:20


Knaapila, Osmo avainasiakaspäällikkö

Buildercom Oy

Uuden joukkoliikennelain vaikutukset Matkahuollon aikataulu- ja lippupalveluihin11:00 - 11:20


Ylitalo, Jukka henkilöliikennepäällikkö

Oy Matkahuolto Ab

VIRVE kunnan viestivälineenä arkipäivän toimissa ja poikkeustiloissa13:00 - 13:20


Oksanen, Matti osastopäällikkö

Suomen Erillisverkot Oy

Ilmastonmuutos – mahdollisuus vai uhka kuntataloudelle14:00 - 15:30

Luentosali, 1. kerros

Anttonen, Kaisu ympäristöpäällikkö

Tampere

Kiander, Jaakko johtaja Palkansaajien

tutkimuslaitos

Raitanen, Jari toimitusjohtaja Devoi Oy

Karessuo, Leena johtaja Kuntaliitto

Karavirta, Hannu toimitusjohtaja Cursor Oy

Paronen, Petteri kaupunginjohtaja Kuopio

Tilaaja-tuottaja -toimintatapa - tuotteistuksella tuloksellisuutta palveluihin15:00 - 16:30


Esimerkkinä Rovaniemi ja

Oulun tekninen sektori

TORSTAI 10.9.2009:

Kunta tunnetaan vaakunastaan. Mutta miten niiden käy kuntamyllerryksessä? Kuntamarkkinoilla voit

tarkistaa löytyykö oman kuntasi vaakuna faktori Pekka Granqvistin kokoelmasta, jossa lienee jo yli 300 vaakunaa. Jos ei löydy, niin Pekka ottaa sen mielellään vastaan.

› Vaakunakokoelmaan voit tutustua Kuntamarkkinoilla Kuntatalon 1. kerroksessa, luentosalin vieressä. Jos oman kuntasi uusi tai vanha vaakuna puuttuu, voit sopia Pekan kanssa sen toimittamisesta kokoelmaan, puhelin 0500 811 237 tai sähköpostilla: [email protected]

Ympäristöinnovaatiot15:30 - 16:15


Case: Hiilineutraalit kunnat -hanke

Hilden, Mikael professori Suomen

ympäristökeskus

Seppälä, Jyri tutkimusprofessori

Suomen ympäristökeskus

Toimiva työyhteisö16:30 - 17:00


Sinkkilä, Riitta johtava konsultti


Majava, Jarkko johtava konsultti


Romuajoneuvolaista siirtolakiin9:30 - 10:15


Ajoneuvojen siirtolaki tuli voimaan

1.4.2009. Menettelyjä on nopeutettu ja

valtuuksia lisätty. Kuntaliiton ympäristöla-

kimies Leena Eränkö kertoo uudistuksen

vaikutuksista.

Uuden joukkoliikennelain vaikutukset Matkahuollon aikataulu- ja lippupalveluihin10:00 - 10:20


Ylitalo, Jukka henkilöliikennepäällikkö

Oy Matkahuolto Ab

Koulujen ja päiväkotien peruskorjaustarve10:30 - 11:15


Kolmiulotteinen ympäristön mallintaminen osa modernia kuntasuunnittelua ja päätöksentekoa11:00 - 11:20


Torvela, Timo toimitusjohtaja GIdim3 Oy

Fennovoima - ilmastoystävällistä ja taloudellista ydinvoimaa paikallisille energiayhtiöille11:30 - 11:50


Kunnan- ja kaupungintalot, ERP11:30 - 12:15


Kaunein kunnan- ja kaupungintalo -kilpai-

lun tuloksen julkistaminen. Lisätietoja: ark-

kitehti Markku Axelsson, Kuntaliitto

Suomen vangitsevin hotelli esittäytyy11:30 - 11:50


Käyhty, Heimo hotellinjohtaja

Best Western Premier Hotel Katajanokka

Nurmi, Pirjo myyntipäällikkö Best Western

Premier Hotel Katajanokka

VIRVE kunnan viestivälineenä arkipäivän toimissa ja poikkeustiloissa12:00 - 12:20

Huone 4.14, 4.kerros

Oksanen, Matti osastopäällikkö

Suomen Erillisverkot Oy

Kunnan rakennetun ympäristön sähköiset tietopalvelut13:00 - 13:45


Kuntien kriisiviestintä14:00 - 14:45

Tietokulma, 1. kerros

Kuntien kriisiviestinnän ohjeistus on

valmistunut. Ohjeistuksen esittelyä ja

keskustelua. Puheenjohtaja Jari Seppälä,

viestintäjohtaja, Kuntaliitto

Teknisten palvelujen tuotantotavat14:00 - 15:00


Ajankohtaista energiatehokkuudesta14:30 - 14:50


Silvonen, Seppo yksikönpäällikkö

Motiva Oy

Jär jestä jät Kuntaleht i ja Kuntal i i t to

Markkinointipäällikkö

MARIANNE SINKKONEN

puhelin (09) 771 2636 ja

050 352 3156

[email protected]

Kuntamarkkinoilla kahvila- ja ravintolapalveluista vastaa Palmia. Ravintolat tarjoavat lounasta, salaatteja, suolaista ja makeaa. Kuntamarkkinoiden sivuilla on esitelty ravintolat ja kahvilat sekä tarjottavat tuotteet. Kahviloissa ja ravintoloissa voit maksaa myös etukäteen varatuilla maksulipuilla.

Varaukset ja tiedustelut: [email protected] ja puhelin (09) 771 2283.

‰

i

AmieduAronet-Esitysyhtiöt OyAsianajotoimisto Bützov OyASPA-Palvelut OyAsumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA)Asumispalvelusäätiö ASPAAudiator-yhtiötBuildercom OyCasatino OyDiakonia ammattikorkeakouluDigiroad/TiehallintoDigitalMikkeliDigium OyDocumenta OyEncore Ympäristöpalvelu OyEnergosave OyEsperi Care OyEtelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri (Eksote)Etätulkki.fiEventizer OyFCG Finnish Consulting Group OyFennovoima OyGustavelundHaaga-PerhoOy Hedengren Security AbHelsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia”Hyvinvointia liikkeellä”IMSInspiraIntrum JustitiaInvalidiliiton Asumispalvelut OyISS Palvelut OyJulkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto JytyJulkisten ja hyvinvointialojen liitto JHLJärvenpään sosiaalisairaalaKansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMOKansallisarkisto/SAHA-hankeKehitysvammaisten PalvelusäätiöKehitysyhteistyön palvelukeskus Kepa ryKerhokeskus-koulutyön tuki ryKoulutuksen järjestäjien yhdistys KJY ryKPMGKuntakamarin koulutus

KuntalehtiKuntarahoitus OyjKuntatekniikka-lehtiKuntien eläkevakuutusKustannus Oy DemariKustannus Oy DuodecimKVPS Tukena OyLausteen perhekuntoutuskeskusLauttasaaren Työkalupakki KyLeaf Suomi OyLiikenne- ja viestintäministeriöLindorff OyLogicaLogium OyMaaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTRMainio Vire OyOy Matkahuolto AbMed Group OyMehiläinenMerikratos lastensuojelu OyMicrotieto Suomi OyMikeva OyMotiva OyNeurologiset VammaisjärjestötNiscayah OyNordic Lan & Wan Communication OyNuori Suomi ryNuorten ystävätOP-PohjolaOpetushallitusPaperinkeräys OyPelastuslaitosten kumppanuus -hankePelco Finland OyPfizer OyPiiri09Preve OyRamboll Finland OyReilun kaupan edistämisyhdistys ryReumasäätiöSDPSilta OySLU-alueetSodexo OySOL Palvelut Oy

Sosiaali- ja terveysturvan keskusliittoSosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia rySponda OyjSuomen Ammattiliittojen SolidaarisuuskeskusSuomen Asiakastieto OySuomen Erillisverkot OySuomen itsenäisyyden juhlarahasto SitraSuomen Kennelliitto - Finska Kennelklubben rySuomen KuntaliittoSuomen Kuntoliikuntaliitto rySuomen Liikunta ja Urheilu rySuomen Sairaankuljetusliitto rySuomen Taksiliitto rySuomen Terveystalo OySuPer ryTalentum Media OyTehy ryTekesTerveyden edistämisen keskus (Tekry)Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)TietoTilaajavastuu.fiTRIM-softa OyTriplan OyTurun kauppakorkeakouluTyöterveyslaitosTyöturvallisuuskeskusOy Valitut Palat-Readers Digest Ab Valtakunnallinen Perhehoitopankki Valtakunnallinen Työpajayhdistys ryValtiokonttoriValtiovarainministeriöVanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ryVanhustyön keskusliitto – Centralförbundet för de gamlas väl ryVapo OyVaramiespalvelu-YhtiötVerveVidera OyYritystaito OyYrjö&Hanna Oy

NÄYTTEILLEASETTAJAT, JOTKA OVAT VAHVISTANEET MUKANAOLONSA KUNTAMARKKINOILLA.


TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 [email protected]

Talouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 [email protected]

Yhteyspäällikkö/KommunikationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmAlalinnake 1 C 2602160 Espoopuh. 050 462 [email protected]

Kokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 [email protected]

SKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupan Otaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 [email protected]

Finlands kommuntekniska föreningBox 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi

Suomen kuntatekniikan yhdistysPL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi

Kuntatekniikan päivien osanottajia perinteisessä ryhmä-potretissa Tampereen Messu- ja urheilukeskuksen edustalla.

SKTY:n puheenjohtaja Jorma Vaskelainen avasi päivät.

KIITOS NÄÄS!

Perinteiset Kuntatekniikan päi-vät ja Suomen kuntatekniikan yh-distyksen vuosikokous pidettiin Tampereella 28.–30. toukokuuta. Päivät olivat samalla yhdistyksen 83-vuotisjuhlat. Päiville osallistui yli 280 kuntatekniikan kärkijoukon edustajaa ympäri Suomea sekä ul-komailta. Palautteen perusteella päivät onnistuivat hyvin. Kiitokset tästä isäntäkaupungille ja SKTY:n loistaville työmyyrille!

Päivien teemana oli ”KUNTA-

TEKNIIKKA EI LAMAANNU”. Lu-entojen aiheina olivat alan ajan-kohtaiset asiat, mm. vesihuollon yhdistyminen pääkaupunkiseudul-la, kuntatekniikan rahoitusmuo-dot, yhteinen kadunrakennustyö-maa, pysäköintiliiketoiminta, jäte-huollon tulevaisuushaasteet sekä Kuntatekniikan Foorumi.

Päivien luentojen esityskalvot löytyvät KunFon sivuilta www.kuntatekniikka.fi .

Päivien viralliset puheet ja

Kiitokset jäsenille, että olitte aktiivisia ja osallistuvia ja teitte taas Kuntatekniikan päivien osallistumisennätyksen. Päivät olivat hyvät ja onnistuneet. Tampereella oli taas kuntatek-niikan osaajia todella sankoin joukoin, kun oli näyttely-vuosikin. Toimme Tampereen talousalueelle merkittävän piristysruiskeen viikon aikana kaikkine oheistoimintoineen, ja ensi vuonna rynnimme Joensuuhun vielä suuremmalla joukolla.

Kiitos myös kaikille tapahtu-man mahdollistajille. Kiitok-set Tampereen kaupungin puolelta järjestelyistä vastan-neelle Milko Tietäväiselle

ja kaikille muille järjestelyissä mukana olleille tamperelaisille, kauniit kiitokset myös kaikille yhteistyökumppaneille, joiden vieraanvaraisuudesta saimme päivien aikana nauttia.

Hyvän ja kiinnostavan luento-ohjelman ja seminaa-rikokonaisuuden oli kasannut Merosen Jyrki. Vätön Jyrki tuntui olevan aina ja joka pai-kassa (onkohan se kloonattu?). Kaikki järjestelyt toimivat moitteettomasti, ja mies jaksoi vielä lauantaina soittaa laivalla kitaraa.

Kyösti (Oasmaa) maksoi silmääkään räpäyttämättä päivien laskut ja korjasi pank-kiin tuotot, joilla toivottavasti

pärjätään taas seuraavaan näyttelyvuoteen asti. YT-näyttelyä väänsivät isot miehet Raimo K. Saarinen ja Danne Långström, ja hyvää jälkeä syntyi. Kokemusta ja intoa tuntuu tällä porukalla riittävän. Puheenjohtajan osa on tässä helppo, KIITÄN KAIKKIA!

Kuntakentällä tapahtuu nyt enemmän kuin vuosikym-meniin ja lamasta noustaan. Katsotaan, millä teemalla kokoonnumme Joensuuhun ensi vuonna ja onko lamasu-den selkä jo siihen mennessä taittunut. Hyvää alkusyksyä.

● Jorma Vaskelainenpuheenjohtaja

Tampereella otettiin lama haltuunKUNTATEKNIIKAN PÄIVILLÄ


luennot pidettiin Tampereen Messu- ja ur-heilukeskuksessa. SKTY:n puheenjohta-ja Jorma Vaskelaisen päivien avauksen jälkeen oli vuorossa Tampereen kaupun-gin tervehdys ajankohtaisten hankkeiden kera. Tampereen sanansaattajina toimivat apulaispormestari Timo Hanhilahti ja ti-laajapäällikkö Risto Laaksonen. SITRA:n toimialajohtaja Juha Kostiainen vasta-si luennossaan, miksi valtakunta tarvit-see kuntatekniikkaa nyt ja etenkin tulevai-suudessa. Yhdyskuntatekniikka-näyttelyyn YT2009 tutustuttiin taukojen aikana kum-panakin päivänä.

Ensimmäisen päivän ohjelmaan kuului myös vierailu Tampereen Raatihuoneella. Kiertoajelu tutustutti kaupungin kuntatek-nisiin nähtävyyksiin ja ajankohtaisiin hank-keisiin. Illanvietto – get together – päätti torstaipäivän alan verkostoitumisen ja tie-donvaihdon saattelemana.

Kuntatekniikan päivien toinen päivä oli perinteinen. Maan parhaat asiantunti-jat luennoivat hyvistä hankkeista, käytän-nöistä ja uusista oivalluksista. Päivien luen-not päättyivät perinteiseen Kuntatekniikan Foorumin paneeliin, jossa keskustelijoina olivat SKTY:n puheenjohtajan lisäksi Leila Strömberg, Milko Tietäväinen, Kim-mo Lehto sekä kokousyleisö.

Perjantain juhlaillallinen pidettiin alku-lämmittelyn jälkeen Hotelli Ilveksessä pe-rinteisin ohjelmin. Yhdistyksen ansiomer-kin saivat tänä vuonna Vuokko Eerolai-nen ja Markus Rönty.

Tampere luovutti kiertokapulan ja isän-nyyden Joensuulle, jossa vietetään seuraa-via Kuntatekniikan päiviä 3.–5.6.2010. Siis vuoden kuluttua Karjalassa kajahtaa. Päi-

vät päättyivät lauantaina onnistuneesti ris-teilyllä Näsijärvellä.

Vuosikokous ja hallituksen kokous päivien yhteydessäKuntatekniikan päivien yhteydessä pidet-tiin SKTY:n vuosikokous 28.5. Vuoden lo-pussa yhdistyksen hallituksesta erovuoros-sa ovat TkL Anu Näätänen Joensuusta, DI Mikko Leppänen Espoosta ja DI Jouko Lehtonen Vantaalta. Suuret kiitokset teille ansiokkaasta työstä alamme hyväksi!

Vuosikokous valitsi hallituksen uusiksi jäseniksi DI Hannu Virtasalon Helsingis-tä, ins. Tuula Smolanderin Jyväskylästä ja ins. Kimmo Laulan Turusta. Tervetuloa!

Hallitus hyväksyi 27.5. pitämässään kokouksessa yhdistyksen uusiksi jäseniksi seuraavat henkilöt: Maija Alasalmi, Vaa-sa; ins., FM Anni Bäckman, Helsinki; DI Asko Aalto, Helsinki; DI Mauri Suuper-ko, Helsinki; ins. Tommi Jalkanen, No-kia; arkkitehti Leena Kallioniemi, Ou-lu; DI Mika Järvelä, Lahti; arkkitehti Ve-sa Erikkilä, Helsinki; DI Osmo Ovaska, Vaasa; ins. Sanna Syrjänen, Helsinki; ins. amk Timo Karjalainen, Ruovesi; arkkiteh-ti Jorma Hakola, Tampere; ins. amk Jan-ne Laine, Turku; ins. Erkki Ervasto, Es-poo; DI Paula Jääskeläinen, Vantaa; ins. amk Juha Lemmetyinen, Joensuu; ins. amk Kari Pitkänen, Vääksy; Matti Ma-tinheikki, Oulu; arkkitehti Pia Ranta-nen, Helsinki; arkkitehti Kimmo Kuisma, Helsinki; ins. Mikko Ilkka, Kangasala sekä rkm Eila Hägg.

● Jyrki Meronentoiminnanjohtaja

Vuoden 2009 kuntatekniikan saavutus on Kuopion Saaristokatu

Kuntatekniikan saavutus myönnettiin Tampereen Kun-tatekniikan päivillä 21. kerran, tällä kertaa Kuopion Saa-ristokadulle. Perusteena valinnalle oli laadukas suunnitte-lu ja toteutus sekä välitön hyöty kaupunkilaisille. Lue li-sää Saaristokadusta tämän lehden s. 12.

Tampereen Koskipuiston kunnostus sai kunnianmai-ninnan. Perusteena valinnalle oli mm. historiallisten ar-vojen kunnioittaminen ja onnistunut ratkaisu, jossa kau-punkilaiset viihtyvät. Lue lisää Koskipuiston kunnos-tuksesta tämän lehden s. 26.---------Vuoden kuntatekniikan saavutus annetaan vuosittain merkit-tävälle kuntatekniselle kohteelle, jolla parannetaan asukkaiden elinympäristöä ja edistetään kestävää kehitystä. Aikaisemmin on palkittu mm. Espoon Finnoon kiertoliittymä, Helsingin Aurinkolahden ranta-alueet, Oulun Rotuaari-kävelykatu sekä kuntatekninen yhteistyö Lahden seudulla.Valinnan tekee Suomen kuntatekniikan yhdistyksen nimeämä lehdistöraati, johon kuuluvat edustajat Helsingin Sanomista, Tie ja liikenne-lehdestä, Rakennuslehdestä, Tekniikka&Talous-lehdestä ja Kuntatekniikka-lehdestä.

Kuntatekniikan päivien julkilausuma:

KUNTATEKNIIKKA EI LAMAANNUPitkä ja ajoittain liiankin vauhdikas nousukausi on taka-

na, ja nyt joudumme jonkin aikaa elämään seuraavaa nou-sukautta valmistellen.

Kuntatekniikkaa tarvitaan aina, muulloinkin kuin huip-pusuhdanteiden aikana. Ihmiset elävät elämäänsä, lapsia syntyy, perheet kasvavat, ihmiset muuttavat, asuntoja ra-kennetaan, katuja ja puistoja tarvitaan, maata kaavoite-taan ja mitataan, vettä ja energiaa tarvitaan, jätettäkin syn-tyy, kauppa käy ja liikennettä riittää. Ei ole näköpiirissä, et-teivätkö yhteiskunnan perusrakenteet säily ja kuntateknii-kan palveluille riitä kysyntää.

Maailman ja oman Suomemme nykyisessä tilanteessa monia toimintoja joudutaan kuitenkin muuttamaan, te-hostamaan ja karsimaan. Yksityinen ja julkinen sektori jou-tuvat etsimään kaikesta toiminnastaan säästöjä, jotka va-litettavasti kohdistuvat kipeästi myös kuntatekniikan toi-mintoihin.

Yhteiskunnan rattaat tulee kuitenkin pitää pyörimässä, yksityisten ja julkisten toimijoiden tulee toimia yhdessä, tu-kea alan toimintaa tarpeellisilla investoinneilla ja hyödyn-tää nyt saatavilla olevia resursseja.

Ratkoessamme ajankohtaisia ongelmia tulee meidän muistaa, että juuri nyt meidän tulee valmistautua tule-vaan, myös tulevaan nousukauteen.

Meidän tulee pitää itsemme ja organisaatiomme toi-mintakykyisinä. Jos kiivaan nousukauden aikana emme ehtineet panostaa kehittämiseen ja koulutukseen, niin vii-meistään nyt meidän tulee viedä kehityshankkeita eteen-päin ja käyttää riittävästi aikaa koulutukseen.

Tarve tulevaisuuden tekijöistä ei ole hävinnyt mi-hinkään. Meidän tulee pitää huoli, että myös tule-vaisuudessa kuntatekniikan alalla riittää ammat-titaitoisia toimijoita, ihmisiä ja yrityksiä. Tähän me kaikki voimme vaikuttaa.

Kuntatekniikan päivien ohjelmaan kuului myös tutustuminen Tampereen Raati-huoneeseen, joka valmistui 1890, suunnittelijana Georg Schreck.


Olin pikakomennuksella puolisoni kanssa Islannin kuntatekniikan päi-villä (S.A.T.S.) toukokuun puolivälis-sä Suomen kuntatekniikan yhdistyk-sen edustajana.

Ensikosketus Islantiin saatiin Kef-lavikin kansainvälisellä lentokentäl-lä ärhäkkäästi puhaltavan tuulen muodossa. Bussimatkalla Kefl avikis-tä Reykjavikiin avautuvat laavapelto-maisemat kertoivat saaren syntyhis-toriasta. Hotelliin kirjautumisen jäl-keen tutustuimme Reykjavikin kes-kustaan. Kova tuuli oli muuttanut kadut lähes autioiksi. Me kuitenkin kolusimme katu kadulta ihmetellen Euroopan reunalla sijaitsevan maan pääkaupunkia. Siellähän asuu lähi-ympäristöineen lähes puolet maan asukkaista.

Torstaiaamuna lähdimme ki-venheiton päässä hotellista oleval-ta Reykjavikin kotimaan lentokentäl-tä kello 8 kohti Isafjörduria, missä is-lantilaiset pitivät tämänvuotisen se-minaarinsa ja kokouksensa. Sää oli yön aikana vaihtunut aurinkoiseksi,

eikä edellispäivän äkäisestä tuules-ta ollut tietoakaan. 50-paikkainen Fokker oli lastattu lähes yksinomaan kunnallisteknikoilla.

Luentoja ja tunnelityömaataIsafjördurin kolmentuhannen asuk-kaan pikkukaupunki sijaitsee Islan-nin luoteiskolkassa, jonne lennet-tiin lumisten maisemien yli. Vuonon pohjukassa sijaitseva idyllinen pikku-kaupunki oli jo haihduttanut lumen-sa, ja vähäiset lehtipuut ja pensaat olivat lehdessä. Vieraita vastassa oli paikallisista kokousjärjestelyistä vas-tannut Anna Gudrun Gylfadot-tir, Isafjördurin tekninen johtaja.

Kunnallistekniikan päivien semi-naarit pidettiin islanniksi, joten esi-tysten sisältö jäi ymmärtämättä. Merkille pantavaa oli, että seminaa-rien luentoja kuunneltiin tunnollises-ti molempina seminaaripäivinä.

Toisena seminaaripäivänä kävim-me tunnelityömaalla. Meren ran-taa myötäilevä tie on haluttu korva-ta tunnelilla, koska lumi- ja kivivyö-

The Estonian Association of Municipal Engineering

The Estonian Association of Mu-nicipal Engineering (EAME) was founded on May 15, 2002 in acti-ve cooperation with employees of Tallinn Municipal Engineering Ser-vices Department.

The main task of the associa-tion is to enhance the knowledge and skills of its members through organising training and seminars in the fi eld of municipal enginee-ring and discussing the problems and harmonizing the standpoints. At present the association has 103 members (23 organisations and 80 individuals).

Every year approximately 9 se-minars take place and generally 16 persons belong to the preparato-

ry committee (3-4 organisers and 10–12 lecturers). In average there are 100 participants in one semi-nar, the largest number of partici-pants has been 240.

Long cooperation with the Fin-nish Association of Municipal Engi-neering (FAME) has been success-ful and taught us the importan-ce of international relations. On 2008 annual conference the EAME board decided to designate the foreign relations contact person,

whose task was to develop rela-tions with International Federation of Municipal Engineering (IFME) and Nordic Municipal Engineering Cooperation Committee.

For the Estonian Association of Municipal Engineering the fi rst contact with the activities of IFME was in November 2008, when IF-ME board meeting took place in Scotland, Glasgow. Since 1. Janua-ry 2009 EAME is the member of In-ternational Federation of Munici-

ryt ovat vaaraksi liikenteelle. Tunne-lia urakoi sveitsiläinen fi rma, työnte-kijät tulivat Sloveniasta. Globalisaa-tio oli siis hiipinyt Islantiinkin. Tun-nelityömaan lisäksi saimme tutus-tua paikallisen kalastajan kertomana ja Anna Gudrunin englanniksi kään-tämänä merestä elantonsa saavien elämään. Tarjolla oli pieni pala haita ja palan painikkeeksi sikäläistä pon-tikkaa, erikoisia makuja.

Mukavan lunkia porukkaaMeitä vieraita oli kaikista pohjois-maista. Meistä pidettiin hyvää huol-ta. Ensimmäisen päivän juhlaillal-lisella saimme viereemme uudeksi puheenjohtajaksi valitun herrasmie-hen, joka piti meille pitkän luennon Islannin historiasta ja saaren synnys-tä sekä sen erikoisuuksista.

Lauantaina lensimme takaisin Reykjavikiin ja ehdimme myös kokea islantilaisen erikoisuuden, kuumave-sialtaan. Keskellä laavakivipeltoa tu-lee vastaan Blue Lagoon, merivedel-lä ja erilaisilla mineraaleilla täytetty maitomainen vesiallas. Parin tunnin polskuttelun jälkeen olimme rentou-tunein mielin valmiit palaamaan ta-kaisin Reykjavikiin.

Islantilaiset osoittautuivat mu-kavan lunkiksi porukaksi. Olisi voi-nut kuvitella olevansa suomalaisessa seurassa, niin hyvin laulu ja juhlinta-kin onnistuivat. Maan talouden ala-mäki huolestutti ja suututti seminaa-riväkeä. Syyllisiksi katsottiin muuta-ma keinottelija, joiden uskottiin se-koittaneen rauhallisen ja hyvinvoin-tiin tottuneen maan elämänmenon. Kaiken kaikkiaan Islanti oli mukava paikka tutustua ja kokea.

● Jouko Vehkakoski2. varapuheenjohtaja

SKTY Islannin kuntatekniikan päivilläPohjoismaista samarbetea

Pidimme Tampereella koko-uksen pohjoismaisten järjestöjen kanssa ja mukana oli myös Viro. Virohan on tullut mukaan tähän pohjoismaiseen komiteaan, ja ko-kouskielikin vaihtui silloin englan-tiin. Kokouspaikalla kyllä oli välil-lä englannin lisäksi skandinaavis-ten kielten sekamelskaa, mutta vi-ro jäi vähille, kun kokouksessa oli vain yksi Viron edustaja.

Ilahduttavaa oli, että paikal-le oli saapunut edustajat kaikista pohjoismaista ja Virosta. Kukin jäsenmaa kertoi ajankohtaisis-ta asioistaan, ja kuinka ollakaan, useimmilla taloudelliset ongel-mat olivat päällimmäisinä. Pahi-ten talouskriisi koettelee kuntia Virossa ja Islannissa, joissa raken-taminen on julkisellakin sektoril-la lähes pysähtynyt. Mutta usko tulevaisuuteen oli vahva. Islannin Anna Gudrun totesi: ”We ne-ver give up.”

Tanskan kuntauudistus on saatu loppuun, ja kuntien määrä väheni radikaalisti. Nyt käydään läpi seurauksia ja vaikutuksia. Ratkaisut vaikuttavat merkittä-västi myös heidän kuntatekniikan yhdistyksensä toimintaan. Muu-tamassa maassa on ensi vuonna eduskuntavaalit, ja puolueet ha-eskelevat jo lähtökuoppia talou-den tasapainottamiseksi.

Keskustelimme myös yhteisis-tä hankkeista ja projekteista, joi-ta voitaisiin toteuttaa NKS:n pii-rissä. Asiaan sovittiin palattavan seuraavassa kokouksessa. Pu-heenjohtajavastuu siirtyy Ruotsil-ta Tanskaan seuraavaksi kahdek-si vuodeksi.

● Jorma Vaskelainenpuheenjohtaja

Isafjördur tarjosi luentoja islanniksi, haita ja pontikkaa

Islantilaisisännät pitivät pohjoismaisista vieraistaan erinomaista huol-ta, vas. Islannin yhdistyksen (S.A.T.S.) puheenjohtaja Erlandur Hjal-marsson ja Isafjördurin tekninen johtaja Anna Gudrun Gylfadottir.


SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/OrdförandeJorma VaskelainenLahden kaupunki, kunnallistekniikkaPL 202, 15101 Lahtipuh. (03) 814 2425, 050 [email protected]

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 [email protected]

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 [email protected]

Muut jäsenet

Jouko Lehtonen, Riihimäen kaupunki, Tekninen virastoEteläinen Asemakatu 2, 11130 Riihimäkipuh. (019) 758 4800, 050 381 [email protected]

Mikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 [email protected]

Tero Pyssysalo, Skanska Infra Oy, InsinöörirakentaminenPL 114, 00101 Helsinkipuh. 020 719 2898, 040 842 [email protected]

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 [email protected]

Leila Strömberg, Jyväskylän kaupunki, kaupunkisuunnitteluosastoPL 233, 40101 Jyväskyläpuh. (014) 625 089, 040 [email protected]

Milko Tietäväinen, Tampereen kaupunkiPL 487, 33101 Tamperepuh. (03) 5656 6250, 040 [email protected]

Det är mitten av augusti, och jag sitter på stugan mitt bland sädesfälten, men när tidningen utkommer, så står hösten inför dörren. Tammerforsdagarna kom och gick – och de gick som smort. Nytt deltagar re-kord trots lågkonjukturen är inte fy skam, och även mässan drog bra – så nu kan man själv dra på smilbanden.

12.8 har FKTF ett möte med personer från den internationella tunnel föreningen (ITA). ITA kommer att ha ett världsmöte i Helsingfors 2011, och vi har ju våran IF-ME konferens året därpå, så vi skall under-söka möjligheter till samarbete, så vi får se.

I slutet av augusti har vi vårt första möte an-gående mässan och årsdagarna 2011. På mötet går vi igenom offerter och besluter var och när 2011-mässan hålls. Dessutom går vi naturligtvis igenom vad som hände i Tammerfors – både plus och minus, och försöker naturligtvis förbättra konseptet, för att i framtiden vara ännu bättre.

28.8 bär det av till Trianneln i Melbour-ne. Vi är 25 personer med på resan, och 4 av dessa kommer från Sverige samt 4 från Norge. Dessutom vet jag om ca 10 andra som kommer från Norden till Melbourne, men som reser sina egna vägar – så vi har

en rätt god representation där från Norden.Efter Melbourne blir det styremöte i

Villmanstrand i september, i månadskiftet september-oktober är det de svenska års-dagarna i Gävle och samtidigt har vi årets andra NKS-möte där. I början av oktober har den estniska föreningen sitt årsmöte i Tallinn, så det är full rulle, ända fram till (fre-dagen) 13.11, då jag kommer tillbaks från mitt sabbatsår...

● Danne Långströmkommunikationschef

Nyt on vasta elokuun alku, mutta kun lehti ilmestyy, niin syksy on jo ovella. Tampereen päivätkin menivät, rootvallit tutkittiin ja ilma oli sen verran hyvä, ettei pipaa tarvinnut lait-taa päähän illalla Tapolan mus-tamakkarakioskillakaan. Kaikki meni ihan loistavasti, ja kaikkia osapuolia on jo moneen ottee-seen kiitelty lehden muissa kir-joituksissa, joten omaalta osal-tani jätän sen väliin – mutta, olihan siellä sen verran kivaa ja hyvää, että SUURkiitos kaikille minunkin puolestani ;-)

Koko kesä on mennyt Lan-de-nimisessä paikassa, mutta elokuun puolivälissä alkaa taas tapahtua. 12.8. on Malmil-la kokous ITA:n (International Tunneling Association) kans-sa. ITA:lla on 2011 kansainvä-linen kongressi Helsingissä, ja meillä on vuotta myöhemmin oma IFME-triannelimme (kon-ferenssi). Tapaamisessa tar-koituksemme on katsoa, jos-ko löytyisi paikka jonkinlaisel-le yhteistyölle. Katsotaan, mi-tä kokoontumisemme tuo tul-lessaan ja kerrotaan lisää asias-ta, jos yhteistyömahdollisuutta löytyy.

Elokuun lopulla on myös ensimmäinen YT11-näyttely-kokous. Tässä kokouksesssa tutkitaan tarjouksia ja pääte-tään, missä ja koska seuraava (vuoden 2011) YT-näyttely pi-detään. Kokouksessa käydään tietenkin läpi myös Tampere-näyttelyn plussat ja miinukset, ja koetetaan taas ottaa opiksi,

jotta tulevat näyttelyt olisivat vieläkin paremmat.

Täysi lasti MelbourneenLehdessäkin mainostettu SKTY:n ja KunFon matka Mel-bournen IFME-trianneliin jär-jestetään, ja matkalle lähde-tään 28.8.

Matkaa suunnitellessani ajattelin optimistisesti, että sille voisi lähteä noin 15 henkilöä, mutta yltiöoptimistina varasin kuitenkin lentopaikat ja hotel-lihuoneet 25:lle – ja matkalle on lähdössä TASAN 25 hen-kilöä. Matkaajista neljä tulee mukaan Ruotsista ja neljä Nor-jasta – huomasivat, että ohjel-ma on hyvä (kuka sitä kissan-häntää...) ja ettei pyörää kan-nata kahta kertaa keksiä.

Melbournessa on meikäläi-sen hyödyllistä käydä ihan jo senkin takia, että meillä on tä-mä sama IFME-konferenssi jär-jestettävänä 2,5 vuoden pääs-tä... ja pitäähän se nähdä, kun Vaskelaisen Jorma ”kruu-nataan” IFME:n puheenjohta-jaksi.

Syyskuussa on taas halli-tuksen kokous, ja syys-loka-kuun vaihteessa NKS-kokous Ruotsin yhdistyksen vuosipäi-vien yhteydessä. Lokakuun alussa Tallinnassa on Viron yh-distyksen vuosipäivät... eikä ai-kaakaan, niin (perjantaina 13. marraskuuta) tulenkin jo takai-sin vuorotteluvapaalta.

● Danne Långströmyhteyspäällikkö

pal Engineering.The objective of participation in in-

ternational associations is to share ex-perience, to establish contacts and through it acquaint new perspecti-ves to the members of our associati-on, where representatives of local go-vernments, organisers of public works and activists of other organisations are represented.

It is not less important how we can be useful to IFME. So our fi rst aim is to establish contacts with Latvia, Lithuania and Russia and bring them closer to in-ternational movement. Since the begin-ning of this year we have been in cor-respondence with Riga, Vilnius, Moscow and Sankt Petersburg associations and local government organisations.

On autumn IFME annual conferen-ce Australia will give the leadership over to Finland, who gains the right and responsibility to organise 2012 annual conference. We are glad that for the fi rst time in the history of the association the annual conference will be organised in cooperation of three states – Finland, Sweden and Estonia. It is appreciation to our activity, which has been useful to both parties and we are equal partners.

We appreciate the high position of Finnish organisation and are ready to support the activities of FAME in eve-ry possible way maturing ourselves at the same time.

The 9th Annual International Con-ference of the Estonian Association of Municipal Engineering takes place on 6–7. October, 2009 in Tallinn. The pre-sentations will be translated into Eng-lish and Russian simultaneously.

● Ain Valdmann, (Ph.D)Chairman of the Estonian Association of Municipal Engineering

● Marrit Murre International Relations Contact Person

●

Kesä tuli, kesä meni...


OHJELMA

Keskiviikko 14.10.2009

13.00-15.30 1. Tutustumiskäynti Turun Puhdistamon Oy:n uudessa Kakolan kallioperään raken- nettussa jäteveden puhdistuslaitoksessa

2. Tutustuminen vesihuoltotyömaahan

Bussi lähtee Holiday Club Caribian edestä klo 12.30, paluu noin klo 15.30

16.00-18.00 Näyttelyn avajaiset ja näyttelyyn tutustuminen

Torstai 15.10.2009

08.00-09.00 Ilmoittautuminen ja tulokahvit torstaina saapuville

09.00-09.15 Koulutuspäivien avaus ja päivien ohjelman esittely

Reijo Rosengrén, yhdistyksen puheenjohtaja

09.15-09.25 Turun kaupungin tervehdys Jarkko Virtanen, Turun kaupungin

ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja

09.25-09.45 Turun vesilaitoksen esittely ja tulevaisuuden näkymiä

Irina Nordman, Turun vesiliikelaitos, toimitusjohtaja

10.10-10.40 Ajatuksia vesihuolto-organisaatioista ja niiden toimintatavoista tulevaisuudessa

Martti Lipponen, Lahti Aqua, toimitusjohtaja

10.40-11.00 Futuristisia ajatelmia vesihuoltoverkostojen ylläpidon ja rakentamisen menettely- tavoista

Anders Öström, Turun vesilaitos, vesihuoltomestari ja KPM ry:n sihteeri

11.00-11.30 Ilmastonmuutoksesta mahdollisesti aiheutuvat uhat vesihuolto-organisaatioille

11.30-12.30 Lounas ja näyttelyyn tutustuminen

12.30-13.00 Spinkler-palosammutusjärjestelmien asettamat vaatimukset vesilähteelle ja spinkler-laitteiden koestusvaihtoehtoja

Markku Kauriala, Insinööritoimisto Markku Kauriala Oy, toimitusjohtaja

13.00-13.25 DigiSewer – viemäreiden digitaalinen videokuvausjärjestelmä

Sakari Kuikka, Painehuuhtelu Oy PTV / DigiSewer Production Ltd., toimitusjohtaja

13.25-13.50 Vaakaporaustekniikan ja pakkosujutuk- sen käyttösovellutukset verkostojen rakentamisessa ja saneeraamisessa

Pekka Alho, Sujutek Oy, toimitusjohtaja

13.50-14.15 Virtausmittaukset avokanavissa ja vajaatäyttöisissä putkissa

Petri Tonteri, Labkotec Oy, tuotepäällikkö

14.15-14.35 Kahvi ja näyttelyyn tutustuminen

14.35-15.00 Laitetoimittajien puheenvuorot

heidän tuotteidensa esittelyjä

15.00-15.30 Kansainvälinen yhteistyö vesihuoltoalalla ja Suomen rooli yhteistyössä

Rauno Piippo, DI

15.30-16.00 Hygienian huomioon ottaminen verkostotöissä – Alustus ja keskustelua

Sami Sillsten, Helsingin Vesi, tuotantoinsinööri

16.10– Yhdistyksen syyskokous

18.00– Näyttelyyn tutustuminen

19.30– Päivällinen, veljesilta, yhdistyksen viirien jako

Perjantai 16.10.2009

7.30– Aamiainen

9.00 – 11.00 Seminaarikeskustelu erilaisista verkostojen suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon virheratkaisuista ennen ja nyt sekä niiden vaikutuksista

Valmistellut alustuspuheenvuorot:

Rauno Piippo

11.00– Päivien päätössanat Reijo Rosengrén, yhdistyksen

puheenjohtaja

Kuntien Putkimestarien KOULUTUS- JA NEUVOTTELUPÄIVÄT 14.–16.10.2009 Turussa Holiday Club Caribiassa

ILMOITTAUDU NYT syksyn koulutus- ja neuvottelupäiville

Kuntien Putkimestarit■ Kuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalais-

ten vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnois-

ta vastaavien henkilöiden yhteis-

toiminnan ja ammattitaidon ke-

hittämiseksi. Varsinaisia jäseniä

on noin 300. Kannattajajäsenistö

koostuu alan laitetoimittaja-

yrityksistä, joita on noin 80.

Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,

s-posti: [email protected]

puh. 050 522 7371

Sihteeri, s-posti:

[email protected]

www.kuntienputkimestarit.fi

Valtakunnalliset Kuntien Putkimestarien koulu-tus- ja neuvottelupäivät ovat 14.–16. lokakuuta Tu-russa Holiday Club Caribiassa.

Koulutus- ja neuvottelupäivien järjestelyistä vas-taaville on yleensä tapahtuman toteuttamisen suu-rimmaksi haasteeksi noussut päiville ilmoittautumi-seen liittyvät ongelmat. Aivan viime hetkeen ajoit-tunut ilmoittautuminen tai sen kokonaan laimin-lyöminen vaikeuttaa asioitten hoitoa ennen kaik-kea tilaisuuden järjestämispaikan ravintolatoimin-tojen osalta. Veljesiltaan osallistuvien määrä kun tulee ilmoittaa jo viimeistään neljä viikkoa ennen tilaisuuden ajankohtaa. Siksi toivomme, että arvoi-sat jäsenet noudattaisivat seuraavaa menettelyä il-moittautumisessa.

Ilmoittautumismenettely:4.9.2009.

osoitteeseen [email protected]

organisaatio.

rauksessa tarvittavat tiedot, jonka jälkeen osallistu-jan pitää tehdä huonevarauksensa itse.

Muuta:

luennot, kahvit ja illallinen ovat ilmaisia.

se tulee varata huonevarauksen yhteydessä.

Ohjelma on nähtävissä nettisivuillamme www.kuntienputkimestarit.fi .

Kannattajajäsenille tiedoksi, että vielä on jäljellä muutamia näyttelypaikkoja.

Toivomme runsasta osanottoa yhdistyksemme koulutus- ja neuvottelupäiville Turkuun.

Tervetuloa!

● Reijo Rosengrényhdistyksen puheenjohtaja

Kuntatekni ikka 5/200942

Uimahalli- ja kylpylä-tekninen yhdistys Ukty■ Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan kes-kustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahal-li- ja kylpyläpäivät) järjestämi-nen, jäsenistölle tarkoitetut kes-kustelu- ja koulutustilaisuudet sekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perus-teella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskelpoiset yhteisöt voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi.

ENERGIATALOUS KIINNOS– käyttötiedot luovutettava

Kesä on lopuillaan ja hukkumistilastot ovat ai-ka lailla murheellisia. Ihmisten käyttäytyminen tuhansien järvien maassa on yllättänyt kaikki. Ui-mataito ja kuningas alkoholi ovat suurimmat syyt hälyttäviin tilastoihin, mutta myös ihmisten heik-ko yleiskunto. Kun lähdetään yksin uimaan kuvi-tellaan, että ollaan paremmassa kunnossa, ja sit-ten väsytään ja jäädään matkalle, kun apua ei ole saatavissa. Näihin syihin pystyy vain ihminen itse

vaikuttamaan, joskin sivustatukea voidaan antaa ja

näin auttaa parempaan lopputulokseen.

Uimataitoa voi parantaa esimerkiksi uimahal-

leissa ja kylpylöissä. Uimaopetus on uimataidon

parantamisen tärkeä peruspilari. Myös kuntouin-

ti ja erilaiset harjoitteet altaissa ovat keinoja hyvän

kunnon ylläpitämiseksi.

Uimahallien ja kylpylöiden rakentaminen ja pe-

rusparantaminen on tärkeää – eikä vähiten nyky-

päivänä, kun maassa on taantuma.

Energiatilastoista on saatava tietoaEnergiatalous on eräs tärkeimmistä asioista, kun

pidetään hallit hyvässä kunnossa. Tähän kuuluu

hyvä energiankulutuksen seuranta ja tilastointi ko-

ko valtakunnassa. Vai onko sitä? Opetusministe-

riöhän tukee urheilulaitosten rakentamista yhteis-

kunnan varoin, joten luulisi, että asiat ovat kunnos-

sa ja tietoja saa kun pyytää.

Näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Tutki-

jat, jotka tekevät energia- ym. tutkimuksia parem-

pien olosuhteiden luomiseksi halleille, ovat kerto-

neet, ettei tietoa ole annettukaan. Tiedusteltua-

ni asiaa opetusministeriöstä minulle vastattiin, että

päätöksessä ei ole mainintaa tietojenantovelvolli-

suudesta, eikä näin ollen OPM pysty asiaan vaikut-

tamaan. Kuitenkin tutkimuksia tehdään opetusmi-

nisteriön rahoilla.

Jos ja kun julkinen hallinto jakaa yhteiskunnan

rahaa, täytyy velvollisuutena olla vähintään käyttö-

tietojen luovuttaminen tutkimuskäyttöön, etenkin

kun sillä palvellaan laitoksia itseään. Tehokas ener-

giatilastojen aikaansaaminen palvelee myös mer-

kittävästi uusien hallien rakentajia sekä erityisesti

perusparannustyön suunnittelijoita.

Hallien energiatalouden selvityksen yhteydessä

on käynyt ilmi, että hallit ovat kiinnostuneita ener-

giataloudesta. On halleja, jotka ovat aidosti mu-

kana tekemässä selvitystä halleistaan ja haluavat

oman hallin toimivan mahdollisimman energiata-

loudellisesti ja ovat valmiita pistämään itsensä li-

koon saadakseen hyvän lopputuloksen.

Sitten on halleja, jotka eivät ole lainkaan kiin-

nostuneita energiatalouden parantamisesta. He

vain sanovat, että se menee mikä kuluu, sillä ku-

luuhan sitä muissakin laitoksissa. Jos näin yleisesti

ajateltaisiin, silloin ei olisi juurikaan toivoa parem-

masta energiatehokkuudesta. Uskon kuitenkin va-

kaasti, että edellä mainitut epäkohdat saadaan tu-

levaisuudessa kuntoon.

Uusia haasteita koulutukseenTulossa on aivan uusia haasteita, jotka liittyvät eri-

koisurheilulaitosten hoitajien koulutukseen. Tämän

päivän talotekniikka ja siihen liittyvän automatiikan

voimakas laajentuminen ovat iso haaste ja vaativat

todellista erikoisosaamista. Laadittaessa uusia kou-

lutusohjelmia tulisi esimerkiksi uimahallien ja jää-

hallien teknisen hoitamisen koulutusohjelmat laa-


tia uuteen uskoon, että saisimme innostuneita ja

osaavia erikoisammattilaisia palvelemaan laajene-

vaa laitoskantaa.

Yhdistyksemme on panostanut voimakkaasti

energiataloustutkimukseen, jota vetää HTKK, prof.

Martti Viljanen. Lisäksi meillä on työn alla Uima-

hallien ja kylpylöiden rakennuttaminen -ohjekirjan

päivitys. Yhdistyksemme valmistelee myös vuoden

2010 uimahalli- ja kylpyläpäivien ohjelmaa, joten

kyllä tekemistä riittää näin talkooporukalla.

Tiedoksi kaikille, että on ilmestynyt uima-altai-

den suunnittelussa huomioonotettavaksi turvalli-

suusvaatimukset ja käyttöturvallisuusvaatimukset

SFS-EN 15288-1 ja SFS-EN 15288-2, joka on vah-

vistettu suomalaiseksi standardiksi. Julkaisut ovat

englanninkielisiä ainakin toistaiseksi.

Lopuksi haluan muistuttaa niitä yhdistyksemme

jäseniä, jotka ovat unohtaneet pienen velvoitteen-

sa yhdistystämme kohtaan, nimittäin vuosittaisen

jäsenmaksun suorittamisen. Hoidathan asian kun-

toon mahdollisimman pian, etteivät jäsenetusi lop-

puisi. Yhdistyksemme hallitushan on päättänyt, et-

tä vuoden lopussa poistetaan jäsenluettelosta ne

henkilöt, jotka eivät ole velvoitettaan täyttäneet.

Näin voimme paremmin kehittää toimintaamme.

Kaunista alkavaa syksyä kaikille!

■ YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: [email protected] puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: [email protected] puh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaKalle Kallios-posti: [email protected] puh. 0400 577 569

TAA HALLEJA tutkimuskäyttöön

Terveisin,● Pertti Kärpänenpuheenjohtaja


SUOMEN SUURI

Tukkialtaan pohjasedimenttiin sotke-taan polymeeri ja seos pumpataanvedenpitävällä kalvolla vuorattuihin altaisiin. Tero Toivanen seisoo kuvan vasemmassa reunassa osoittamassa pilottivaiheen altaiden laajuutta. Lopulliset sedimentin käsittelyaltaat tulevat olemaan kooltaan moninker-taiset. Taustalla näkyvät vanhan sa-han raamit, jotka on tarkoitus siirtää paraatipaikalle muistoksi alueen menneisyydestä.

Penttilänrannan alueella on ollut saha-teollisuutta 1800-luvun lopulta lähtien. Kuva Pohjois-Karjalan museo

Entisen sahan alueesta kunnos


Reilun 500 metrin

päässä Joensuun torilta ole-

va Penttilänrannan alue on

uinunut pitkään. Alueella

oli sahateollisuutta 1800-lu-

vulta aina vuoteen 1988,

jolloin Rauma-Repola Oy

lopetti sahansa. Jäljelle jää-

nyt saharakennus paloi on-

nettomuudessa 1996.

Joensuun kaupunki osti

autioituneen 33 hehtaarin

alueen UPM-Kymmeneltä

2008. Kauppahinta oli yk-

si euro. Hintaan vaikuttivat

tiedossa olevat laajat puh-

distustyöt, sillä alue oli pi-

laantunut sahaus- ja kylläs-

tämötoiminnan jäljiltä.

Saha-alueen maaperää

on tutkittu moneen ker-

taan. Ensimmäiset tutki-

mukset tehtiin jo 1994.

– Vuosien aikana näyt-

teitä on otettu lähes tuhan-

nesta pisteestä vanhalta sa-

ha-alueelta, teollisuuskaa-

topaikalta ja tukkialtaan

pohjasta, Joensuun kau-

pungin teknisen viraston

toimistorakennusmestari

Hannu Tarssanen kertoo.

Tutkimustulokset ovat

korutonta luettavaa. Alu-

eella on dioksiinia, furaa-

nia, arseenia, raskasme-

talleja ja polysyklisiä aro-

maattisia hiilivetyjä eli niin

sanottuja PAH-yhdisteitä.

Pitoisuudet ovat onnek-

si suurimmalta osin hyvin

pieniä.

Kaikkein pahiten pi-

laantunut on tukkialtaan

pohjasedimentti, johon on

N PUHDISTUS joen suussa

YMPÄRISTÖ

Joensuussa puhdistetaan paraatipaikal-la oleva saha-alue uudeksi kaupungin-osaksi. Kaupunki osti Pielisjoen suussa sijaitsevan kymmenien hehtaarien alueen yhdellä eurolla, mutta sen puhdistami-nen maksaa yli 20 miljoonaa euroa. Kolme vuotta kestävä puhdistusoperaatio on Suomen suurin.

Pohj

ois-

Kar

jala

n m

useo

Tuleva pienvenesatama oli sahan toiminta-aikana tuk-kiallas. Allas höyrysi talvisin komeasti, koska sen jääty-minen estettiin johtamalla sahan voimalaitoksen savu-kaasut altaan veteen.

tetaan Joensuulle uusi keskusta 20 miljoonalla

● Ville Moilanen tiedotustoimittaja Joensuun kaupunki


YMPÄRISTÖ

kertynyt myrkkyjä sekä valuma-

vesistä että voimalaitoksen savu-

kaasuista, joilla allasta pidettiin

sulana talvipakkasillakin.

– Altaan pohjassa on lajitel-

ma kaikista niistä myrkyistä, joi-

ta tällä alueella on koskaan käy-

tetty, Tarssanen selvittää.

Tukkialtaasta venesatamaSuomen mittakaavassa laajuudel-

taan suurin käynnissä oleva yk-

sittäinen pilaantuneen maa-alu-

een puhdistamisurakka on jaettu

kolmeen osaan: tukkialtaaseen,

saha-alueeseen ja vanhaan teol-

lisuuskaatopaikkaan.

Joensuun kaupungin halki

virtaavan Pielisjoen kupeessa ole-

vasta vanhasta tukkialtaasta teh-

dään Penttilänrannan asukkail-

le komea ja suojaisa venesatama,

josta on hyvät kulkuyhteydet se-

kä etelään Saimaalle että pohjoi-

seen Pieliselle. Tukkialtaan koko

on noin kolme hehtaaria, ja vettä

siinä on 90 000 kuutiota. Vesiyh-

teys altaasta Pielisjokeen estetään

puhdistustöiden ajaksi.

Altaan puhdistaminen on

aloitettu vedenalaisten rakentei-

den ja uppotukkien poistamisella.

Työ tehdään ponttonilautan pääl-

lä olevalla kaivinkoneella, jonka

pihtikauhalla käydään läpi altaan

pohjan jokainen neliömetri. Löy-

detyt tukit pestään ja toimitetaan

erityiskaatopaikalle. Tukeille ol-

laan selvittämässä jatkokäyttö-

mahdollisuuksia niiden pilaan-

tuneisuuden mukaan. Jopa hyö-

tykäyttö voi olla mahdollista.

Pilaantunut pohjasediment-

ti nostetaan pohjasta imuruop-

paamalla. Sedimenttiä on pohjas-

sa noin metrin paksuudelta. Var-

muuden vuoksi pohjasta poiste-

taan vielä 20 senttiä sedimentin

alaista pohjamaata. Kaikkiaan

altaan pohjasta imetään massaa

noin 20 000 kuution edestä.

Allaskuivaus vai geotuubi?Kuluneena kesänä on testattu se-

dimentin puhdistamiseen käytet-

täviä menetelmiä. Ensimmäise-

nä valittiin puhdistuksessa käy-

tettävä vedenerotuspolymeeri, jo-

ka sakeuttaa lietettä.

Penttilänrannan alue on paraatipaikalla Pielisjoen suulla ja Joensuun keskustan läheisyydessä.

Projektipäällikkö Tero Toivasen näpin alla on yli 20 miljoo-nan euron kunnostusurakka. Hankkeella on takanaan lä-hes poikkeuksellisen yhtenäinen poliittinen tahtotila.

Tukkialtaan pohjasedimentin puhdistamiseen käytettävää polymeeriä testat-tiin kesällä. Kaikkiaan kokeiltiin viiden eri polymeerin toimintaa. Parhaaksi testeissä osoittautui Flopamin FO4190SH-polymeeri.

Vanhan tukkialtaan pohjan jokainen neliömetri pera-taan perusteellisesti ennen pohjasedimentin imuruop-pausta. Irtotukkeja altaasta on löytynyt noin 4 000.

Carem

ent Oy / M

ikko Honkonen

– Se on kuin kuravesi san-

gossa. Hiekka vajoaa pikkuhiljaa

pohjalle. Polymeeri vain nopeut-

taa sitä prosessia, Penttilänranta-

hankkeen projektipäällikkö Tero

Toivanen selventää.

Kesäkuussa tehtyjen kokeiden

perusteella tukkialtaan sedimen-

tin kanssa parhaiten toimivaksi

polymeeriksi todettiin Flopamin

FO4190SH.

Toinen kokeilemista vaativa

asia on lietteen käsittely. Testejä

varten nostetaan 1 000 kuutiota

sedimenttiä. Puolet lietteestä kä-

sitellään allaskuivauksella ja puo-

let niin sanotulla geotuubilla.

Allaskuivauksessa liete nos-

tetaan vesitiiviillä kalvolla vuo-

rattuihin altaisiin. Ensimmäise-

nä altaan pohjalle jää vedenero-

tus-polymeerikäsittelyn jäljiltä

karkeampi liete. Vesi valuu puo-

lestaan jälkimmäiseen altaaseen,

jonka pohjalle jäävät pienemmät-

kin hiukkaset. Testeillä puhdistu-

neeksi varmistettu vesi johdetaan

takaisin tukkialtaaseen. Pilaantu-

nut liete kuljetetaan erityiskaato-

paikalle.

Geotuubikäsittelyssä poly-

meerillä terästetty liete pumpa-

taan polypropeenista valmistet-

tuun 9 x 20 -metriseen säkkiin.

– Se on kuin kahvinkeittimen


Ympäristön kunnosta-minen alkaa parhaiten kaivamalla ensin tietoa.

Ekokem-Palvelu on pilaantuneiden mai-den ja vesien asiantuntija. Vastaamme työn onnistumisesta alusta loppuun. Tie-sitkö, että kunnostus on usein mahdol-lista hoitaa itse kohteessa? Ota meihin yhteyttä, niin kaivamme sinulle lisätietoa palveluistamme.

www.ekokem-palvelu.fi

suodatinpussi, josta vesi tihkuu

ulos ja sakka jää sisälle, Toiva-

nen yksinkertaistaa geotuubin

toimintaa.

Varsinainen tukkialtaan ruop-

paus ja lietteen erottelu tehdään

kesällä 2010. Käytettävä menetel-

mä valitaan kesän testien perus-

teella vasta myöhemmin syksyllä.

Maata siirretään lähes puoli miljoonaa kuutiotaProjektipäällikkö Tero Toivasen

mukaan tukkialtaan pohjan puh-

distaminen on teknisesti vaikein

osa koko Penttilänrannan siivo-

uksessa. Massoiltaan ja kuluiltaan

suurin on puolestaan vanhan sa-

ha-alueen maapohjan kunnosta-

minen.

– Käytännössä poistamme

koko alueelta maata keskimää-

rin metrin syvyydeltä, Toivanen

selvittää.

Maata kaivetaan kaikkiaan 25

hehtaarin alueelta. Enimmillään

maata kaavitaan pois jopa neljän

metrin syvyyteen asti. Kevyem-

min saastuneista kohdista pois-

tetaan vain muutamia kymme-

niä senttejä pintamaata. Kaikki-

aan alueelta kaivetaan ja siirre-

tään pois lähes 500 000 kuutio-

ta maata.

– Valtaosa alueesta kelpaisi

nykyisten raja-arvojen puitteis-

sa sellaisenaankin rakennusalus-

taksi, mutta me haluamme ol-

la sataprosenttisen varmoja alu-

een puhdistumisesta. Siksi per-

kaamme koko alueen, Toivanen

painottaa.

Poisajettua maata ei vielä tässä

vaiheessa korvata uudella, vaan

se tehdään aikanaan asuintalojen

rakentamisen yhteydessä.

– Olemme parhaillaan teke-

mässä suunnitelmaa alueen väli-

aikaisesta maisemoinnista. Tar-

koituksena on tehdä pölyämätön,

turvallinen ja viihtyisä ympäris-

tö rakentamisen ajaksi. Rakenta-

minen on kuitenkin jopa vuosi-

kymmeniä kestävä projekti, Toi-

vanen selvittää.

Vaikka kaivu-urakka on tek-

nisesti helppo, vaatii se Toivasen

mukaan urakoitsijalta paljon.

– Työ on tehtävä niin sanotus-

ti lajittelukaivuna. Maan alta voi

tulla vastaan vaikka mitä. Alueel-

la on ollut teollisuutta 1800-luvun

lopulta saakka, ja sieltä voi löytyä

kaikkea vanhoista viemäriputkis-

ta lähtien. Lisäksi alueella on van-

hojen rakennusten perustuksia,

jotka täytyy purkaa.

Pilaantunutta maata nostetaan

kiivaimmillaan saha-alueelta sii-

hen tahtiin, että sitä kuljettaa alu-

eelta pois päivittäin 70-80 rekka-

autoa. Pölyn leviämisen ehkäise-

miseksi kuormat peitetään ja tar-

vittaessa autojen renkaat pestään

ennen alueelta poistumista.

Maa-aines suljettavalle kaatopaikalleValtaosa maa-aineksesta kuljete-

taan alle kymmenen kilometrin

päässä sijaitsevalle Kontiosuon

yhdyskuntajätteen kaatopaikal-

le, jossa sitä käytetään kaatopai-

kan vanhan osan sulkemiseen.

– Ympäristölupa velvoittaa

sulkemaan Kontiosuon kaato-

paikan vanhan osan vuoden 2011

loppuun mennessä. Penttilänran-

nan puhdistamisen ajoittuminen

samaan ajankohtaan ei ole sattu-

maa, toimistorakennusmestari

Hannu Tarssanen naurahtaa.

Kaupungin kannalta hankkei-

den päällekkäisyys on täysosuma.

Pilaantuneiden maiden loppusi-


PENTTILÄNRANTA■ Entisen saha-alueen kunnosta-minen vie kolme vuotta. Alueen rakentaminen kestää jopa 30 vuotta.

■ Teollisuuskaatopaikan kunnostus – kaatopaikan läjitys 5/2009– 11/2009 – pintarakenne 4/2011–11/2011

■ Tukkiallas – siivous ja pilotti-koe 6/2009– 10/2009 – sedimentin ruoppaus 5/2010– 11/2010 – sedimentin loppukäsittely 6/2011–11/2011

■ Saha-alue – kaivu ja maamassojen loppu- sijoitus 8/2009–11/2011

■ Katujen ja vesihuollon suunnittelu ja rakentaminen 2010–12

■ Tonttien luovutus alkaa 2011

■ Asuintalojen rakentaminen alkaa 2012

■ Ensimmäiset asukkaat 2013

■ Pienvenesataman rakentaminen ja kevyen liikenteen silta Pielis- joen yli 2015

■ Kustannukset

Penttilänrannan alueen kunnos-taminen maksaa yhteensä 21 mil-joonaa euroa, josta kaatopaikan osuus on 4,2, tukkialtaan 2,7 ja saha-alueen 14,1 miljoonaa euroa.

Uuden asuinalueen tarvitseman kunnallistekniikan rakentaminen tulee maksamaan noin 20 miljoo-naa euroa.

Joensuun kaupunki saa sijoitta-mansa eurot takaisin tonttien luo-vutuksesta saatavina tuloina.

■ Tilaaja Joensuun kaupunki/ tekninen virasto

■ Projektinjohtokonsultti Sito-Rakennuttajat Oy

■ Suunnittelijat: kaatopaikka/FCG Planeko Oy, tukkiallas/Pöyry Envi-ronment Oy, saha-alue/FCG Pla-neko Oy, Kontiosuon toiminnot/ Groundia Oy

■ Urakoitsijat: kaatopaikka/Karja-lan louhinta ja lujitustyö Oy, tuk-kiallas/Vesirakennus Ojanen Oy, saha-alue/Ekokem-Palvelu Oy

■ Valvojat: paikallisvalvoja Care-ment Oy, PIMA-valvonta/Golder Associates Oy, ympäristötarkkailu/ Groundia Oy, viranomaisvalvonta/ Pohjois-Karjalan ympäristökeskus

joitus tulee edullisemmaksi, ei-

kä kaupungin tarvitse hankkia

toisaalta maamassoja kaatopai-

kan sulkemiseen.

Saha-alueelta poistettavan

maan pilaantuneisuutta mita-

taan koko ajan töiden edistyes-

sä. Pahiten likaantuneet maat

kuljetetaan erikoiskaatopaikal-

le. Osa vähemmän pilaantuneis-

ta maista läjitetään vanhan teol-

lisuuskaatopaikan yhteyteen.

Kaatopaikasta pulkkamäkiSahan käytössä ollut teollisuus-

kaatopaikka jätetään omalle pai-

kalleen, mutta se kapseloidaan.

Kaatopaikan pinta-alaa pienen-

netään läjittämällä massoja alu-

een keskiosiin. Seitsemän heh-

taarin tasaisesta läntistä puris-

tetaan neljän ja puolen hehtaa-

rin kumpare, jolle tulee korke-

utta 15 metriä.

Kumpareesta muotoutuukin

yksi uuden asuinalueen maa-

merkeistä. Puistoalueeksi luo-

kiteltavaan kumpareeseen on

suunniteltu muun muassa kä-

velypolkuja ja pulkkamäki.

Kaatopaikan maa-aines lä-

jitetään enintään puolen met-

rin kerroksissa, jotka tiiviste-

tään. Koko kaatopaikkapenger

peitetään vedenpitävällä ben-

toniittimatolla ennen puhtaan

maa-aineksen, mullan ja istu-

tusten tekoa.

Käytettävän bentoniittima-

ton vedenläpäisevyyden k-arvo

on vähintään 1x10–9 m/s. Ben-

toniittimaton alle tehdään eril-

linen kaasunkeräysjärjestelmä.

Kaikkiaan kumpareen sisuksis-

sa olevan jätemaan päälle tulee

yhdestä kahteen metriä paksu

pintarakenne, jossa on useita eri

kerroksia.

Ponttiseinämää maisemamäen ympärilleMaisemamäen vakavuus varmis-

tetaan ponttaamalla se ympäriin-

sä jopa viisi metriä korkeilla te-

räsponteilla. Ponttaukseen käy-

tetään Luxemburgissa valmistet-

tuja AZ-pontteja, joiden erikois-

valssatussa liitoksessa on muka-

na erillinen tiivistemassa.

Massa turpoaa kosteuden

vaikutuksesta ja tekee pontti-

seinämästä täysin vedenpitä-

vän. Valmista ponttiseinämää

tulee mäen ympärille noin 800

metriä. Urakkaan tarvitaan 80

senttiä leveitä pontteja kahdek-

san rekka-autollisen verran.

– Koko kaatopaikkamäen

rakenteesta tehdään sellainen,

että sadevesi ei pääse missään

vaiheessa kosketuksiin kaato-

paikkamassojen kanssa, Toiva-

nen painottaa.

Kumpareen ympäri kier-

tää vielä kaiken varalta salaoja-

putkisto, jonne mahdollises-

ti tihkuva vesi ohjataan omalle

pumppuasemalleen ja pumpa-

taan viereiselle Kuhasalon jäte-

vedenpuhdistamolle.

Yli sata ympäristö-lupamääräystäPenttilänrannan kunnostustöil-

le on myönnetty ympäristölupa

2006. Lupa päivitettiin kevääl-

lä 2009 vastaamaan valtioneu-

voston 2007 antamaa maaperän

pilaantuneisuuden ja puhdistus-

tarpeen arviointia koskevaa niin

sanottua PIMA-asetusta.

Kun kyseessä on laaja projek-

ti, on myös luvissa paljon pykäliä.

Saha-alueen, tukkialtaan ja kaa-

topaikan kunnostamista koske-

via lupamääräyksiä on hiukan yli

100. Lisäksi ympäristökeskus an-

taa töiden edistyessä erillisiä pää-

töksiä seurannasta, tarkkailusta ja

jälkitarkkailusta.

Maasta otettavien näytteiden

lisäksi koko ajan seurataan muun

muassa melua, pölyn leviämistä

ja tutkitaan näytteitä sekä pohja-

että pintavesistä.

– Pölynmittauspisteitä on

puolenkymmentä, kaukaisim-

mat niistä joen toisella puolella.

Alueen ympäristötarkkailua teh-

dään vielä viisi vuotta kunnostus-

operaation jälkeen. Sillä varmis-

tetaan, että kaikki on tehty onnis-

tuneesti, Toivanen selvittää.

Joensuun kaupunki on pal-

kannut kunnostustöihin omat

valvojansa. Viranomaisvalvon-

taa hoitaa Pohjois-Karjalan ym-

päristökeskus.

– Laajuudeltaan tämä on sitä

luokkaa, että taitaa Penttilänran-

ta työllistää sielläkin yhden ih-

misen täyspäiväisesti, Toivanen

nauraa.

Viestintään panostettuPenttilänranta-hankkeessa on

panostettu myös viestintään, jo-

ta tukemaan on tehty erillinen

viestintäsuunnitelma. Periaat-

teena on avoimuus ja viestinnän

tarpeiden ennakointi.

Erityisesti on panostettu Pent-

tilänrannan alueen lähellä asuvil-

le ihmisille tiedottamiseen. Tähän

mennessä on jo järjestetty useita

yleisötilaisuuksia, joiden suosio

on yllättänyt toimijatkin. Lisäksi

hankkeen edistymistä dokumen-

toidaan ja siitä tehdään muun

muassa DVD-esitys.

– Viestinnän keskeisenä teh-

tävänä on tukea hankkeen toteu-

tumista, herättää mielenkiintoa

hanketta kohtaan ja tehdä uudes-

ta Penttilänrannasta houkutteleva

alue, hankkeen viestintäkonsultti

Kirsti Kärkkäinen tiivistää. Kaatopaikan ympärille tulee 800 metriä ponttiseinämää. Pisim-mät maahan upotettavat pontit ovat viisimetrisiä.


YMPÄRISTÖ

JÄTEVESIPUMPPAAMOILLElikaisen ja puhtaan veden sekoittumisen estoonÅS 1 -takaisinvirtaussuoja/vesikatkolaite Estää puhtaan ja likaisen veden sekoittumisen Sisältää pumpun, tyhjennys- ja uimuriventtiilin sekä kuivakäyntisuojan Käyttöjännite 230 V, 50 Hz Standardisoitu ratkaisu jätevesipumppaamoille, pumppuasemille ja muihin vastaaviin sovelluksiin

Saatavilla myös ÅS 2 -takaisinvirtaussuoja suurille virtauksille.

w w w. s g n i e m i n e n . f i Maahantuoja: S. G. Nieminen Oy / SGN-tekniikka, Juurakkokuja 4, 01510 Vantaa, puh. 030 650 50, fax. 030 650 5403, [email protected] , www.sgnieminen.fi

Pumppu: Lowara ScubaNostokorkeus: 25-67 mTyöpaine: 8 barTuotto: 40–120 l/min

Jännite: 230 V, 50 HzTehontarve: 1100 WRakennemitat: pituus 600 mm, leveys 400 mm, korkeus max. 1000 mm

TEKNISET TIEDOT:

■ Joensuun keskustassa sijaitse-vasta Penttilänrannasta tehdään uudenlainen osa kaupunkia. Suunnitelmissa puhutaan jopa omasta kaupungista kaupungin sisällä. Villeimmät visionäärit nä-kevät, että tulevaisuudessa Joen-suussa on kaksi keskustaa: niin sanottu vanha keskusta ja Pentti-länrannan uusi keskusta.

Penttilänrannasta tehdään tii-vis ja kaupunkimainen asuin- ja työpaikka-alue 3 000 ihmisel-

le. Kerros- ja rivitalovaltainen ra-kentaminen ryhmitellään Pielisjo-en, maaston muotojen ja joen yli avautuvien näkyminen mukaan.

– Rakennettavat alueet kierty-vät mäntymetsää kasvavan Pa-jamäen ympärille. Alueen selkä-rangan muodostavat joen ran-taan sijoittuvat rantakorttelit, nii-tä yhdistävä rantaraitti ja sen var-relle sijoittuvat viihtyisät aukiot, viheralueet ja pienvenesatama, kaavoitusarkkitehti Touko Linja-

Uuden asuinalueen selkärankana rantaraittima selvittää.

Penttilänrantaan rakennetaan myös uusi kevyen liikenteen silta, jota pitkin pääsee Pielisjoen toi-selle puolelle, ”vanhaan keskus-taan”.

Maankäytön suuntaviivat on ratkaistu jo 2002 Penttilän osayleiskaavassa. 2003 järjestet-tiin osayleiskaavaan pohjautunut, sahan aluetta ja Aittarantaa kos-kenut ideakilpailu. Kilpailun voit-tivat arkkitehdit Jesse Anttila ja Mikko Rusanen ehdotuksellaan ”Kapteeni koukku”. Asemakaa-voitus pohjautuu näihin suunni-telmiin.

– Koska alueen toteutuksen ai-kajänne on arviolta 25 vuotta, asemakaavoitus tehdään vaiheit-tain. Kukin vaihe kattaa muuta-man vuoden tontinluovutuksen tarpeet. Ensimmäisen vaiheen asemakaava laaditaan ensi vuo-den loppuun mennessä, Linjama kertoo.

Penttilänrannan kaavoituksessa kokeillaan Joensuussa ensimmäis-

tä kertaa niin sanottua kumppa-nuuskaavamenettelyä, jossa ra-kennusliikkeet pääsevät mukaan kaavoitukseen jo alkumetreillä.

Penttilänrannan rakentaminen osuu ajankohtaan, jossa raken-nusmääräykset kiristyvät energia-tehokkuuden osalta reippaasti. Myös ilmastokysymysten merkitys korostuu tulevaisuudessa. Pentti-länranta onkin mukana kahdessa Tekesin Kestävä Yhdyskunta -oh-jelman hankkeessa.

Alueella selvitetään muun mu-assa kestävän rakentamisen pro-sesseja sekä alueen lämmön ja sähkön tuottamista uusiutuvilla energialähteillä. Samalla huomi-oidaan myös energiatehokkaan rakentamisen myötä pienenevä lämmitysenergian tarve.

Penttilänrannan alueen sijain-ti aivan keskustan tuntumassa ja jo rakennetun infran keskellä an-taa puolestaan oivalliset mahdol-lisuudet kevyen liikenteen suosi-miseen ja uudentyyppiseen suun-nitteluun.

Uusi Penttilänranta / A

rkkitehdit Anttila &

Rusanen Oy


Kuntarakenteen voimakas muutos, henkilöstön ikääntyminen ja talouden reunaehdot edellyttä-vät reippaita otteita myös teknisen sektorin palvelutuotannossa. Historian laajin kuntien teknisten palvelujen järjestämis- ja tuotanto- tapojen uudistamishanke käynnistyi elokuussa aktiivisten kaupunkien johdolla ja Tekesin mer-kittävällä kehittämistuella.

TEKSTI Paavo Taipale

Hankkeella tähdätään laa-

dukkaisiin palveluihin nykyis-

tä tehokkaampia tuotantotapoja

kehittäen ja soveltaen. KUPERA-

nimeä kantava hanke syventyy

kuntien perusrakenteiden ja pe-

rusrakennepalvelujen rahoituk-

sen, omistajuuden ja tuotannon

innovaatioihin. Perusrakennepal-

veluilla tarkoitetaan tässä kaikkia

kuntien vastuulla olevia rakentu-

vaan ympäristöön liittyviä tehtä-

viä alkaen maapolitiikasta ja kaa-

voituksesta ja ulottuen kadunpi-

toon, kiinteistöihin sekä jäte- ja

vesihuoltoon.

Toteutusvastuu 16 kaupungin

käynnistämästä hankkeesta on

Teknillisen korkeakoulun BIT-

tutkimuskeskusksella ja Tampe-

reen yliopiston yhdyskuntatietei-

den laitoksella. Kokonaisbudjetil-

taan 1,3 miljoonan euron hanke

päättyy 2011 lopussa. Rahoituk-

sesta 782 000 euroa tulee Teke-

sin Rakennettu ympäristö -oh-

jelmasta, runsaat 260 000 euroa

hankkeeseen mukaan lähteneil-

tä kaupungeilta ja saman verran

hankkeen toteuttavilta tutkimus-

laitoksilta.

Kaupungit yksissä tuuminHanketta valmisteltiin toista

vuotta lähinnä parinkymmenen

suurimman kaupungin tekni-

sen sektorin johtavien viranhal-

tijoiden ja Kuntaliitto-konsernin

edustajien yhteistyönä KEHTO-

työnimellä (kehittämisen hal-

tuunotto ja toteutus) kokoontu-

neessa ryhmässä. Työryhmäs-

sä koettiin vahvasti, että nyt on

aika ennakkoluulottomasti arvi-

oida uudelleen teknisen sektorin

palvelut ja niiden tuotanto.

– Tavoitteena oli saada uut-

ta draivia alan kehittämiseen ja

koota kehittämisrahoitusta, jol-

loin tulostakin syntyy paremmin.

Kun toimintatavat ovat kunnilla

yhteiset, on yhteistyökumppanei-

den ja sidosryhmien kanssa hel-

pompi toimia, kiteyttää hank-

keen taustoja Jyväskylän apulais-

kaupungininsinööri Kari Ström,

joka on ollut alusta alkaen muka-

na hankevalmistelun ytimessä.

Ström pitää tärkeänä, että nyt

saadaan myös asiantuntevaa ja

puolueetonta tutkimustietoa tek-

nisen sektorin strategiavalintojen

tueksi. Aiemmin tutkimukselli-

nen ote on hankkeissa usein ol-

lut hajanaista.

– Ykkösjuttu myös Jyväskylän

kannalta on se, että näitä asioi-

ta tehdään ja pohditaan yhdessä.

Kaikki kaupungit kuitenkin pai-

niskelevat samojen haasteiden

kanssa. Talouden tiukat ajat pa-

nevat tosissaan miettimään, mi-

ten tekniset palvelut tuotetaan

laadukkaasti ja tehokkaasti.

Hankkeen valmistelu sujui in-

nostavassa hengessä.

– Kaupungit lähtivät erittäin

hyvin mukaan hankkeen yhtei-

seen valmisteluun. Useat kollegat

ovat minulle sanoneet, että näin

meidän tulisi toimia. Tuntuu sil-

tä, että tätä hanketta on kunnissa-

kin odotettu, Ström iloitsee.

Toteuttajatahot ajoissa mukaanVuoden 2008 alkupuolelta läh-

tien neljästi kokoontunut tek-

nisten palvelujen tulevaisuutta

pohtinut KEHTO-ryhmä kut-

sui marraskuussa kokoukseensa

alan kehittämisestä kiinnostunei-

den tutkimuslaitosten edustajia.

Tämän jälkeen käynnistyi laajan

tutkimus- ja kehittämishankkeen

valmistelu yhteistyössä toteutus-

tahojen kanssa.

– Valmistelu on sujunut erit-

täin hyvin sekä kaupunkien että

Kuusitoista kaupunkia käynnistivät Tekesin tuella

TEKNISET PALVELUT uudi

Pori

Rauma

Turku

VaasaSeinäjoki Kuopio

Tampere

Joensuu

Jyväskylä

Mikkeli

KouvolaHämeenlinna

LahtiVantaa

HelsinkiEspoo

Kuntien perusrakenne-palveluja uudistavan KUPERA-hankkeen ta-kana on 16 kaupunkia.


TEKNISET PALVELUT

historiallisen laajan kehittämishankkeen

stuvat 1,3 miljoonallameille yhteistyökumppanina ai-

emmin tuntemattoman Tampe-

reen yliopiston kanssa. Hanke

saatiin kokoon poikkeuksellisen

ripeästi, hankevalmistelua loppu-

vaiheessa vetänyt TKK:n BIT-tut-

kimuskeskuksen tutkimusjohtaja

Pekka Malinen kertoo.

Hän myöntää avoimesti yllät-

tyneensä kaupunkien vahvasta

tahdosta laajan kehittämishank-

keen käynnistämiseksi yhteisin

tavoittein.

– Julkisen sektorin ajatus-

maailma on muuttunut. Siellä

koetaan tarve tehostaa toimin-

toja erityisesti nyt taloudellisesti

vaikeina aikoina. Maailma ei täl-

lä hankkeella vielä muutu, mutta

muutosprosessi saadaan hyvään

alkuun. Uskon mukanaolevista

kaupungeista löytyvän hyviä pi-

lottikohteita hankkeen eri vai-

heissa, Malinen sanoo.

KUPERA peruskysymysten äärelläHankkeen yhtenä tavoitteena on-

kin KEHTO-ryhmän toiminnan

vakiinnuttaminen. Siitä on tar-

koitus kehittää kuntien perus-

rakennesektoriin kohdistuvaa

tutkimus- ja kehittämistoimin-

taa tukeva pysyvä foorumi ja yh-

teistyöverkosto. Näin kunnilla on

paremmat mahdollisuudet pysyä

muutoksessa yhdessä mukana.

KEHTO-ryhmän pysyvän toi-

minnan keskeisiksi tavoitteiksi on

tunnistettu kehittämistoimien

hallinta, edunvalvontakanavan

tarjoaminen, informaation kes-

kinäinen jakaminen ja jalostami-

nen sekä riittävä integroituminen

yhteistyökumppanien kanssa.

KUPERA-hankkeen toteut-

tajiksi valittiin TKK:n BIT tut-

kimuskeskus ja Tampereen yli-

opiston yhdyskuntatieteiden lai-

tos. Näiltä löytyi tarvittavaa tut-

kimusosaamista palveluinnovaa-

tioista sekä toisaalta kuntahallin-

nosta ja perusrakennepalvelujen

roolista siinä.

Tutkimushankkeen ideana

on tuottaa innovatiivisia organi-

sointimalleja, joiden avulla pal-

veluja voidaan tuottaa ja hallita

aiempaa tuloksellisemmin. Pal-

velujen tuottavuutta ja laatua voi-

daan parantaa mm. edistämällä

kilpailua, kehittämällä yhteistoi-

mintaverkostoja ja kuntien tulos-

ohjausta ja tuotteistamalla hallin-

nollisia toimintoja.

Tavoitteena on osoittaa mark-

kinoiden hyödyntämisen mah-

dollisuuksia julkisissa perusra-

kennepalveluissa, kerätä siitä saa-

tuja kokemuksia ja arvioida sen

potentiaalisia hyötyjä ja haittoja

TKK:n BIT-tutkimuskeskuk-sen tutkimusjohtaja Pek-ka Malinen löysi KUPERA-hankkeen myötä uusia yh-teistyökumppaneita Tam-pereen yliopistosta.

KEHTO-ryhmän puheenjoh-tajana toimineen Jyväsky-län apulaiskaupungininsi-nööri Kari Strömin mukaan kaupungit lähtivät innos-tuneesti mukaan yhteiseen valmisteluun.

KUPERA-hankkeen tutkimus- ja kehittämisosiot ja vastuutahot

Luova kaupunkikehittäminen ja kansainväliset analyysit WP2

KEHTO FOORUMIN organisointi ja kehittäminen WP1

Valtakunnalliset kehittämissuositukset, Best practice -mallit WP8

Infrastruktuuri- ja toimitila-rakenteiden ja palvelujenWP3 rahoitusinnovaatiot

Infrastruktuuri- ja toimitila-palvelujen tuotanto- ja operointi-innovaatiot WP4

Innovaatioalustat WP6Kaupunkien ja yritysten yhteistyöverkostot

Innolab-toiminta WP7Kuntayhteistyökaupunkiseudulla

Omistajuuden innovaatiot WP5

TaY Tutkimus- ja kehittämiskomponentit

BIT Tutkimus- ja kehittämiskomponentit


Lukittava AQUATOP SG-valurautakansistourautakansisto

Saint-Gobain Pipe Systems OyNuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKIMerstolantie 16, 29200 HARJAVALTAPuh. 0207 424 600, fax 0207 424 604E-mail: [email protected]

> Jousilukitus pitää kannen tiiviisti paikoillaan.

> Normaalia kevyempi kansi on vaivaton avata ja sulkea.

> Sadevesiritilän ja kehyksen innovatiivinen muotoilu tehostavat sadeveden ohjautumista kaivoon.

> Kuvioinnin ansiosta kansi on turvallinen kevyelle liikenteelle.

UUTUUS !

TEKNISET PALVELUT

sekä antaa suosituksia kuntien

teknisen sektorin hallintomallien

uudistamiseksi. Tutkimus nostaa

esiin esimerkkejä alan kansainvä-

lisistä kokeiluhankkeista ja arvioi

ulkomaisten palveluinnovaatioi-

den soveltuvuutta Suomessa.

Hankkeessa tarkastellaan

myös, mitkä ovat kuntien velvol-

lisuudet ja oikeudet omistaa pe-

rusrakenteita, ja mitä velvoittei-

ta ja oikeuksia kunnallisen omis-

tajuuden pitäisi merkitä teknisen

sektorin päätöksenteossa.

Hankkeessa kahdeksan osaaKUPERA-hanke jakautuu kah-

deksaan osioon, joista kummal-

lakin toteuttajaosapuolella on

vastuullaan neljä. Hankkeen ar-

vioidut kustannukset jakautuvat

kahdelle toteuttajataholle jok-

seenkin tasan.

BIT keskittyy KEHTO-foo-

rumin kehittämiseen, julkis-yk-

sityiseen yhteistyöhön ja kaupun-

kiseutujen yhteistyöhön sekä val-

takunnallisten kehittämissuosi-

tusten kokoamiseen hankkeen

tulosten pohjalta.

Tampereen yliopiston yhdys-

kuntatieteiden laitos puolestaan

keskittyy luovan kaupunkikehit-

tämisen kansainvälisiin koke-

muksiin sekä infrastruktuuri- ja

toimitilapalvelujen rahoituksen,

omistajuuden ja operoinnin in-

novaatioihin.

Hanke luo ja tuottaa uutta

tieteellistä tietoa palveluinno-

vaatioista ja niiden vaikutuksis-

ta. Työssä kehitetään myös uusia

toimintamalleja sekä kuntayh-

teistyöhön että yhteistyöhön yri-

tysten kanssa. Tuloksina syntyy

toimenpide-ehdotuksia KEH-

TO-foorumille ja suosituksia

alan järjestöille, kunnille ja kun-

tayhtymille.

Kehittämisen mallit ja mene-

telmät voivat määrätietoisen jatko-

työn kautta levitä myös kuntaken-

tälle laajemmin, jolloin valtakun-

nallinen merkitys vielä kasvaa.

Tekes tukena kuntien muutoksessaTeknologian ja innovaatioiden

kehittämiskeskus Tekes on vii-

me vuosina uudistanut strate-

giaansa niin, että myös palve-

luinnovaatiot ovat rahoitustuen

kohteena. Tekes arvioi, että jul-

kisen sektorin palveluja on kyet-

tävä tuottamaan nykyistä tehok-

kaammin. Kuntien hankkeista ei

aiemmin ole juuri runsaudenpu-

laa ollut. KUPERA-hanke osuu-

kin hyvään saumaan.

– Kunnat ovat aiemmin varsin

heikosti hyödyntäneet tutkimus-

laitosten osaamista. Tässä hank-

keessa on kuitenkin toimittu hie-

nolla tavalla, tunnustaa Tekesin

Rakennettu ympäristö -ohjelman

päällikkö Kari Hiltunen.

Vuoden alussa käynnistyneen

ohjelman yksi kantava teema on

julkisen ja yksityisen sektorin yh-

teistyön edistäminen.

Hiltunen pitää kuntien perus-

rakennepalvelujen tutkimushan-

ketta erittäin tärkeänä ja toivottu-

na kuntasektorin aloitteellisuu-

den osoituksena. Siksi Tekes on

valmis osallistumaan merkittä-

vällä summalla hankkeen rahoi-

tukseen.

– Tutkimushankerahoitusta ei

ole ohjelmasta vielä paljon jaet-

tu, vaikka yritysrahoitusta onkin

myönnetty jo reilusti. On todel-

la hienoa, että kunnat ovat lähte-

neet tällaiseen yhteiseen ponnis-

teluun. Tämä on juuri sitä, mi-

tä haluamme, Kari Hiltunen pai-

nottaa.

“Tätä hanketta on kunnissakin

odotettu.”


Mette Granberg

on 32-vuotias liiken-

netekniikan DI, joka

työskentelee Pääkau-

punkiseudun yhteistyö-

valtuuskunnan (YTV)

liikennesuunnittelijana.

Ei nastaa, vaan rakentavaa asennetta

Kuluneena kesänä pyöräily on ollut paljon esillä medias-

sa. Erilaiset asiantuntijat ovat ker-toneet mielipiteitään esimerkiksi pyöräilykypärän käyttöpakosta, ja näitä mielipiteitä ovat sitten kom-mentoineet niin aktiiviset pyöräili-jät, autoilijat kuin jalankulkijat.

On hienoa, että pyöräilystä on keskusteltu ja se on saanut nä-kyvyyttä. Pyöräilyn lisääminen on hyödyllistä monesta syystä, jois-ta jo pelkästään liikkumismuodon terveysvaikutukset olisivat riittä-vä syy kannustaa kansaa pyöräile-mään nykyistä enemmän.

Eräässä hollantilaisessa tutki-muksessa todettiin, että jo kol-men kilometrin pyöräily neljänä päivänä viikossa riittää paranta-maan fyysistä suorituskykyä. Jos pyöräilyyn siirtyvät tekisivät mat-kansa muuten henkilöautolla, on pyöräilyn kulkutapaosuuden kas-vattamisesta vielä enemmän hyö-tyä. Pyöräilijöiden määrän kasvu taas parantaisi kulkumuodon nä-kyvyyttä ja voisi muuttaa liiken-nekulttuuria osaltaan pyöräilylle suotuisammaksi.

Vaikka kannatan pyöräilystä puhumista ja erityisesti sen lisää-mistä, tunnustan, että olen kulu-neena kesänä itse pyöräillyt ennä-tysvähän. Toisaalta olen myös ym-märtänyt jotain olennaista itses-täni liikkujana. Ensiksi, liikkumis-muodon vaihtaminen on minul-le hidasta. Kun olen koko pitkän talven laiskasti istuttanut itseni bussien ja ratikoiden penkkeihin, tuntuu pyörän selkään siirtyminen jonkinlaiselta ylitettävältä kynnyk-seltä, sen verran olen kulkumuo-dosta ehtinyt vieraantua.

Toinen asia, joka on ollut osit-tain syynä pyöräilyni vähäisyy-teen, on ollut työpaikkani vaih-tuminen ja sen mukana pyöräily-

ympäristön muuttuminen kannal-tani huonompaan. Sillä myönnet-tävä on, että minua hieman pe-lottaa pyöräillä osassa Helsingin kantakaupunkia.

Kolmas pyöräilyyni vaikuttanut asia, jonka olin viime talven aika-na ehtinyt unohtaa, on se viha-mielisyys, jota pyöräilijä Helsingis-sä saa osakseen. Se muistui mie-leeni heti ensimmäisellä pyörä-matkallani, kun eräs autoilija oli ajaa minut ja pyöräni lituskaksi. Ylitin vihreällä valolla suojatietä pyörätiellä, ja autoilija oli väistä-misvelvollinen kääntyessään suo-jatien yli. Anteeksipyynnön tai pa-hoittelevan katseen sijaan sain perääni kolme torvensoittoa kul-jettajalta, joka itse puhui kännyk-kään.

Autoilijoiden vihan lisäksi pyö-räilijöitä katsovat karsaasti myös jalankulkijat ja joskus jopa toiset pyöräilijät. Rauhallinen sunnuntai-pyöräilijä saattaa ilmeisesti häiritä joitakin tekniikkaorientoituneita, kärpäsiä muistuttavia pyöräilijöitä, jotka kiitävät ohi yli 30 kilomet-rin tuntinopeudella GPS-laitteet, sykemittarit ja muut vipstaakkelit sauhuten.

Ja ikään kuin tässä ei vielä olisi riittävästi syitä menettää pyöräily-fi iliksiä, sitten on vielä niitä omi-tuisia ihmisiä, jotka ovat valmiit menemään liikenteessä pidem-mälle kuin pelkkien kansainvälis-ten ääni- ja käsimerkkien esitte-lyyn. Lähipiirini edustaja ajoi hei-näkuussa Helsingin keskustassa pyörätiellä tällaisen henkilön aset-tamaan nastaan.

Erikoiselta tuntuu myös usei-den kielteinen asenne pyöräilijän kellon soittoon. Kelloa aktiivises-ti käyttävä saa herkästi osakseen vihaisia mulkaisuja. Voisiko osa-syynä olla ikävät kellon äänet? Olisiko takaa tulevalta pyöräilijäl-

tä mukavampi saada nykyisiä ää-nimerkkejä iloisempi ja kannus-tavampi signaali kuin perinteinen vihaiselta ja kiireiseltä kuulostava kling kling, joka suorastaan huu-taa ”pois tieltä!”?

Pia Mäkinen kirjoitti Helsin-gin Sanomien mielipidesivuil-la 4.8.2009 pyöräilystä ja helsin-kiläisten liikenneasenteista. Hän toivoi rentoutta, sallivuutta ja toisten huomioon ottamista lii-kenteessä. Yhdyn toiveeseen täy-destä sydämestäni. Liikenneinsi-nöörien tehtävänä on kehittää lii-kennejärjestelyjä pyöräilyä ja ja-lankulkua suosivaksi. Asenteisiin-sa ja käytökseensä voi kuitenkin vaikuttaa jokainen liikkuja, ja tu-los näkyy välittömästi. Liikkumis-tyylinsä ja -asenteensa tarkistus-ta tarvitaan erityisesti autoilijoil-ta syksyisinkin, kun pienet koulu-laiset astelevat opinahjoihinsa ja kun päivien lyhentyessä illat vielä entisestään pimenevät.

Kannustan siis kaikkia – itse-ni mukaan lukien – pyöräilemään entistä enemmän. Löysin vasta YTV:n kevyen liikenteen reittiop-paasta (http://kevytliikenne.ytv.fi ) itselleni sopivan työmatkapyörä-reitin, jossa on vain vähän mah-dollisia konfl iktikohtia autoilijoi-den kanssa.

Tästä lähtien aion yrittää ol-la parempi ihminen ja pyöräillä enemmän. Yritän olla olematta tiellänne te autoilijat, jalankulkijat ja kärpäspyöräilijät, yrittäkää te-kin kestää meitä sunnuntaipyöräi-lijöitä! Mahdumme kaikki liiken-teeseen. Ja jos vaikka emme aina kaikki ja joka paikkaan mahtuisi-kaan, pyöräily lienee se viimeinen kulkumuoto, jonka käyttöä on syytä lähteä vähentämään.


TEKSTIT Merja Kihl jaAri MononenKUVAT Ari Mononen

Green Office on toimistoille

tarkoitettu ympäristöjärjestel-

mä. Sen on kehittänyt WWF

Suomi eli Maailman Luonnon-

säätiön Suomen organisaatio.

’Vihreän toimiston’ keskei-

senä tavoitteena on se, että toi-

mistoissa kehitettäisiin keino-

ja, joilla jokainen sen työntekijä

voi omin teoin vähentää luon-

nonvarojen haaskaamista ja jar-

ruttaa ilmastonmuutosta. Täh-

täimessä on myös energianku-

lutus, jota pitäisi vähentää. Siinä

apuna ovat energiatehokkaat ja

ympäristöystävälliset laitteet se-

kä niiden käyttäjien myötäsu-

kaiset asenteet.

Suomen Green Offi-

ce -toimistot säästi-

vät 2008 yhteensä

2 740 tonnia

hiilidi-

oksidipäästöjä edellisvuo-

teen verrattuna kulutus-

taan vähentämällä.

Tällä hetkel-

lä Green

Of-

Kauniainen vähentää vihreässä toimistossaan ener

Maailman ensimmäinen GreKauniaisten kaupungintalolla vältetään paperin tuhlausta, lajitellaan jätteet ja sammute-taan valot ja tietokoneet pois-tuttaessa työhuoneista. Näin py-ritään 70 hengen voimin vähen-tämään luonnonvarojen kulutus-ta. Kaupungintalolle on myön-netty Green Office -status en-simmäisenä kaupungintalona maailmassa.


gian ja paperin kulutusta ja jätemäärää

en Offi ce -kaupungintalofice -verkostossa on 133 or-

ganisaatiota, joissa on noin

37 000 työntekijää. Mukana on

niin yrityksiä, julkishallintoa

kuin kolmannen sektorin toi-

mijoita. Pääkaupunki-

seudulla ver-

kos-

tossa ovat mukana muun muas-

sa Helsingin kaupungin opetus-

virasto, HKL, YTV:n toimistot ja

Kauniaisten kaupungintalo.

Kauniaisten kaupungintalon

puuhanaisen, assistentti Mari-

ka Visakovan mukaan Green

Offi ce -hankkeesta innostuttiin

kaupungintalolla parisen vuotta

sitten. Vauhtia antoi pääkau-

punkiseudun ilmasto-

strategia 2030,

jota alet-

tiin suunnitella 2007. Se hyväk-

syttiin keväällä 2008.

– Kauniainen halusi osallistua

ilmastostrategian toteuttamiseen.

Kaupungin taloussuunnitelmaan-

kin kirjattiin, että kaupunki sel-

vittää, miten se voi omalta osal-

taan vaikuttaa ilmastomuutoksen

torjumiseen. Samassa yhteydes-

sä Kauniaisten ympäristötoimen

tavoitteeksi asetettiin hankkia

Green Offi ce -status kaupungin-

talolle, kaupunginsihteeri Gun

Söderlund selvittää.

Paperikasat kasvavat,muutosta tarvitaanSöderlundin mukaan Kauniais-

ten kaupungintalolle on laadittu

Green Offi ce -ympäristöohjelma.

Siinä on lueteltu erilaisia toimen-

piteitä ja tavoitteita sekä määritel-

ty vastuuhenkilöt ja toimenpitei-

den aikataulutus.

– Paperinkulutuksen vähentä-

minen on ainakin minun ja oman

toimialani – yleishallinnon – kan-

nalta tärkein toimenpide. Pyrim-

me supistamaan 2012 mennessä

paperin kulutusta 25 prosenttia.

Se on huikea tavoite, sillä todel-

lisuudessa tuntuu, että paperin

käyttö lisääntyy entisestään.

Kun pääkaupunkiseudun yh-

teistyö käynnistyi täysmittaisena,

pelkästään se lisäsi paperinkulu-

tusta melkoisesti.

– Kaupungintalon paperimää-

rä kasvoi seitsemästä lavallisesta

yhteentoista 2007 aikana, Söder-

lund huomauttaa.

– Yhteistyö vaatii laajoja selvi-

tyksiä, kokouksia pidetään koko-

usten päälle ja esityslistoja laajoi-

ne liite- ja oheismateriaaleineen

kopioidaan ja monistetaan suu-

relle määrälle viranhaltijoita ja

luottamushenkilöitä.

Kaupungintalo rakennettiin Kauniaisiin 1978. Lähitulevai-suudessa rakennuksen talotek-niikka uusitaan entistä ympäris-töystävällisemmäksi.

KIINTEISTÖT

– Tosin minunkin on han-

kala lukea laajoja selvityksiä

ja asiakirjoja verkosta. Halu-

an nähdä ne paperilla. Mut-

ta samanaikaisesti ilmaston-

muutos huolestuttaa.

Niinpä Kauniaisten kau-

pungintalolla onkin ohjeet,

joiden avulla paperia voi

säästää helposti: kopioi mo-

lemmille puolille paperia tai

pienennä tekstiä, niin että

kaksi sivua mahtuu yhdel-

le arkille.

Lajittelu tullut osaksi työrutiinejaKaupungintalon Green Of-

fice -statuksen mukaisesti

kaikki jätteet lajitellaan huo-

lellisesti.

Jokaisessa työhuoneessa

on erilliset astiat valkoiselle

ja muulle paperille ja lisäk-

si roskakori sekajätteille. Wc-

tiloissa on biojätteille pussit,

joihin paperiset käsipyyhkeet

voi heittää. Pusseihin työnte-

kijät voivat viedä myös omis-

ta eväistä kertyvää biojätettä,

vaikkapa banaanin tai mui-

den hedelmien kuoria.

– Lasitavaraa ja metal-

leja varten meillä on astiat

keittiössä. Ongelmajätteille

olemme perustaneet keräys-

pisteen kellariin, Marika Vi-

sakova kertoo.

Paperit itse kukin vie huo-

neestaan isompaan keräysas-

tiaan, joka on kaupunginta-

lon ensimmäisessä kerrok-

sessa. Pahvit puolestaan kii-

kutetaan keittiön ulkopuolel-

la sijaitsevaan astiaan.

– Meille on tulossa 2010

kaupungintalon laaja perus-

korjaus. Silloin rakennetaan

kunnollinen jätekatos, joten

kaikki isommat keräysastiat

saadaan samaan paikkaan,

Visakova kertoo.

Tiedotus mennyt hyvin perilleLajittelusta ja energian sääs-

tämisestä on tiedotettu pal-

jon. Kaupungin sisäisessä

viestinnässä käytetään omaa

– Kauniaisten kaupungintalo on ensimmäinen kaupungintalo maailmassa, jolla on Green Of-fice -status, kaupunginsihteeri Gun Söderlund kertoo.

GREEN OFFICE ■ Maailman luonnonsäätiön WWF:n Green Office on toi-mistoille tarkoitettu ympäristö-palvelu, jonka tavoitteena on ilmastonmuutoksen hidastami-nen, kestävien toimintamallien edistäminen ja ympäristötietoi-suuden lisääminen.

■ Green Office -merkin käyttö-oikeuden saamiseksi toimiston tulee mm. – valita Green Office -vastaava; – laatia käytännönläheinen ympäristöohjelma; – valistaa henkilöstöään Green Office -toimintamalleista; – kierrättää ja lajitella jätteet jätehuoltomääräysten mukaan; – vähentää hiilidioksidipäästö-jään säästämällä energiaa; – seurata tavoitteidensa toteu-tumista ja raportoida tiedot vuosittain WWF:ään; – tähdätä ympäristöasioissa jatkuvaan parantamiseen.

■ Green Office -verkoston liit-tymismaksu on henkilöstön määrästä riippuen 800– 3 500 euroa, vuosimaksu 1 500–6 000 euroa.

■ www.wwf.fi/greenoffice


– Kaupungintalolle on hankittu monitoimikoneita. Samassa lait-teessa on tulostin, kopiokone ja skanneri. Suositamme kaksipuo-lista kopiointia, Marika Visakova kertoo.

– Kierrätän työssäni kirjekuoria ja pyrin muutenkin säästämään paperia, kaupungintalon hen-kilöstösihteeri Sirpa Paakkola kertoo.

Hallintopäällikkö Tiina Strand-berg säästää valaistus- ja läm-mityssähköä. Hän ei myöskään enää turvaudu kertakäyttöisiin kahvimukeihin.

intranet-verkkoa. Kaupunginta-

lolla apuna ovat myös sähköpos-

ti ja henkilöstölehti ’Vinkkeli’.

Lisäksi kaupungintalon eri tilai-

suuksissa on henkilöstölle kerrot-

tu ympäristöasioista.

– Olemme panostaneet pe-

rusopastukseen ja ohjeistami-

seen sekä kertoneet, miten jokai-

nen voi toimia ympäristömyön-

teisemmin ihan pienin teoin, Vi-

sakova painottaa.

Idea onkin juurtunut henkilö-

kuntaan hyvin.

– Olen alkanut säilyttää pal-

jon tietoja tietokoneelle enkä ota

niistä enää paperiversioita. Kier-

rätän kirjekuoria. Ja aina kun läh-

den pitemmäksi aikaa työhuonees-

ta, sammutan valot ja tietokoneen,

kaupungintalon henkilöstösihteeri

Sirpa Paakkola listaa.

Myös hallintopäällikkö Tiina

Strandberg muistaa sammutel-

la valot ja tietokoneen, kun läh-

tee kokoukseen tai kaupunginta-

lon ruokalaan syömään. Energi-

aa Strandberg säästää myös läm-

mityksessä.

– Pidän viileistä huoneista,

joten en kytke lisää lämmitystä

päälle. En ole pahemmin läm-

pöpatteria käyttänyt, Strandberg

kertoo.

Biojätteiden keräämisjärjestel-

mä saa kiitosta sekä Paakkolalta

että Strandbergiltä.

– Esimerkiksi banaanin kuo-

ria ja muuta biojätettä tulee tosi

paljon. Sitä on nyt helppo kier-

rättää.

Lisäksi vesiautomaatin kerta-

käyttömukit vaihtuivat laseihin ja

kertakäyttöiset kahvimukit pos-

liinimukeihin.

Laitehankintoihin lisää ympäristöystävällisyyttäMarika Visakovan mukaan Green

Offi ce -hanke on Kauniaisissa

niin alussa, ettei elektroniikka-

laitteita ole vielä ryhdytty järjes-

telmällisesti vaihtamaan energia-

tehokkaampiin malleihin.

– Neuvotteluhuoneisiin on

kuitenkin hankittu videotykit,

jotta esityksiä voidaan näyttää

tietokoneilta eikä papereita tarvi-

ta. Tietokoneisiin on jonkin ver-

ran hankittu kuvaputkinäyttöjen

tilalle litteitä näyttöjä, jotka ku-

luttavat vähemmän sähköä.

Kun jotain uutta hankitaan,

tavoitteena on tehdä ympäris-

töystävällisiä hankintoja.

Green Offi ce -strategian mu-

kaisesti Kauniaisten tekemissä

hankinnoissa suositaan energia-

tehokkaita laitteita, jotka on va-

rustettu Energystar-merkinnäl-

lä. Lähivuosina selvitetään, kan-

nattaisiko pöytätietokoneita uu-

simistilanteissa korvata kannet-

tavilla sähkön säästämiseksi.

Kaupungintalo remonttiin 2010Laajempiakin teknisiä uudistuk-

sia on suunnitteilla.

– Kauniaisten kaupungilla on

ensi vuoden talousarviossa mää-

räraha talon perusteellista kun-

nostusta varten. Kaupungintalo-

han on valmistunut 1978, Gun

Söderlund kertoo.

Kauniaisten rakennuttajapääl-

KIINTEISTÖT

KAUPUNGINTALON YMPÄRISTÖOHJELMATavoite: 2007–12 kaupungintalossa vähennetään paperin kulutusta 25 prosenttia, sähkön kulutusta 9 prosenttia ja sekajätettä 25 prosenttia.

■ Henkilöstön ympäristökoulutus ja motivointi

■ Tekniset parannukset LVI- ja muihin talotekniikkajärjestelmiin

■ Selvitys henkilökunnan etätyöskentelymahdollisuuksista

■ Julkisen liikenteen ja pyöräilyn suosiminen työmatkoilla

■ Internet- tai videoneuvottelumahdollisuuksien järjestäminen

■ Kokousten ja seminaarien pitäminen sellaisissa paikoissa, joihin pääsee helposti joukkoliikennevälineillä tai yhteiskuljetuksilla

■ Vihreän sähkösopimuksen solmiminen

■ Ympäristömerkittyjen ja/tai uusiomateriaaleista valmistettujen toi-mistotarvikkeiden hankkiminen

■ Elintarvikehankinnoissa suositaan luonnonmukaisesti ja/tai lähellä tuotettua kotimaista ruokaa

■ Monitoimikopiokone erillisten laitteiden sijaan

■ PVC-muovia ja muita ympäristön kannalta haitallisia aineita sisältä-vistä materiaaleista luopuminen

■ Paperin kulutuksen vähentäminen, suositaan sähköisiä julkaisuja ja laskuja

■ Rullapyyhelaitteet tai kangaspyyhkeet saniteettitiloihin

■ Yhteistyö henkilöstöruokalan kanssa, jotta kahvi- ja muut tarjoilut hoidetaan kestoastioista ja jätteet hoidetaan oikein keräykseen

■ Oma muki -systeemi

■ Tuotteiden tilaaminen mahdollisimman niukassa/ympäristöystävälli-sessä pakkauksessa

■ Jätteiden lajittelun ja kierrätyksen edistäminen

■ Lajitteluohjeiden esille laittaminen lajittelupisteiden yhteyteen sekä lajittelu- ja kierrätyskoulutuksen järjestäminen henkilökunnalle


likkö Mauri Laakkosen mukaan

kaupungintalon varsinainen pe-

ruskorjaus – jonka yhteydessä

myös talotekniikkaa muutetaan

paremmin energiaa säästäväksi

– on alkamassa 2010. Määräraha

hankkeen toteuttamiseksi on ny-

kyisessä taloussuunnitelmassa.

– Jouduimme kuitenkin ai-

kaistamaan kaupungintalon ala-

kerran saneerausta sisäilmaon-

gelmien takia, mikä johti muiden

korjausten suunnittelun lykkäy-

tymiseen. Alakertaremontti on

parhaillaan käynnissä, Laakko-

nen kertoo.

LVI-järjestelmiin liittyvät

kunnostus- ja parannustoimet

Barock Oy Vuorikatu - Lahti p. 010-4221 344 [email protected] www.barock.fi

Veden puhdistusjärjestelmä

LEVÄKASVUN TORJUNTAANLEVÄKASVUN TORJUNTAANLG-Sonic ultraäänimenetelmällä pystytään hajottamaan leväkasvustojen ja bakteerien solurakenteita sekä tehostamaan orgaanisten aineiden hajoamista.Laitteet soveltuvat mm. käyttö- ja jätevesialtaisiin ja -säiliöihin, uima-altaisiin, akvaarioihin ja kalankasvatusaltaisiin, lampi- ja järvivesien leväntorjuntaan ja puhdistukseen.

Ourex Oy Rasulankatu 7 A 2 • 33730 Tampere puh. (03) 212 8000 • faksi (03) 212 8158www.ourex.fi • [email protected]

UUTTA OUREXILTA: TEOLLISUUDENSIIVOUSJÄRJESTELMÄT

Suurtehoimurointilaitteistotvaihtolavalle tai erilliselle kärrylle

Ota yhteys ja kysy lisää teille soveltuvimmasta ratkaisusta:

Liikuteltavat imurit 2,2 - 11 kW

Keskussiivous-järjestelmät

talossa on määrä toteuttaa 2010

peruskorjauksen yhteydessä. Sil-

loin taloon on tarkoitus asentaa

myös valaistusta ohjaavia liike-

tunnistimia ja ajastimia. Lisäksi

toimistojen valaistusta jaksotet-

taneen useammille katkaisimille,

jos suuria alueita toimistovalais-

tusta on samassa sarjassa.

Edelleen taloon hankitaan li-

sää vettä säästäviä vesikalusteita

tai hankitaan ja asennetaan ve-

densäästöprikkoja.

Kauniaisten kaupunki on liit-

tymässä kuntien vapaaehtoiseen

energiansäästösopimukseen vii-

meistään 2010.

– Pääosa energiaa säästävistä

korjauksista kaupungintalossa on

tarkoitus toteuttaa 2010 aikana.

Osa niistä saattaa valmistua kui-

tenkin vasta 2011 puolella, kos-

ka niitä koskeva budjetti vahvis-

tetaan vasta tammikuussa 2010,

Mauri Laakkonen selvittää.

Keskusta-aluetta pyritään rakentamaan ekologisestiJuuri nyt Kauniaisten kaupun-

kikuvaa hallitsee suuri työmaa.

Keskustan alueelta puretaan

1960-luvulla rakennettuja liike-

taloja. Niiden tilalle pystytetään

kymmenen asuintaloa, joista

osaan tulee myös myymälöitä ja

ravintoloita.

Samassa yhteydessä kaupun-

ki rakentaa ja saneeraa keskusta-

alueen kunnallistekniikkaa. Työ-

maan alta on poistettu leikkipuis-

to, mutta kaupunkikeskustaan on

tarkoitus rakentaa joitakin uusia

aukioita ja puistoalueita.

Kauniaisten yhdyskuntatoi-

men johtaja Marianna Harju ar-

vioi, että keskusta-alueen uusimi-

sen peruslähtökohdat ovat ympä-

ristön kannalta myönteisiä.

– Keskustaan on kaavoitettu

asuinrakentamista hyvien liiken-

neyhteyksien tuntumaan, Harju

perustelee rakennushankkeiden

ekologisuutta.

Kaupunkilaisilta saatu myönteistä palautettaMarika Visakovan mukaan kau-

pungin ympäristöystävälliset toi-

met ovat jo tähän mennessä he-

rättäneet Kauniaisissa myönteis-

tä mielenkiintoa.

– Kun kaupungintalon Green

Office -statuksesta oli juttua Kau-

niaisten paikallislehdessä, niin

heti tuli kommenttia valveutu-

neilta asukkailta.

– Jotkut kyselivät, mikä tässä

Green Officessa on uutta ja eri-

koista – eikö ole ihan normaa-

lia toimintaa, että sammutetaan

valoja ja säästetään paperia. Mi-

nusta keskeistä on, että Green

Officessa sitoudutaan vähentä-

mään toiminnan ympäristövai-

kutuksia.

– Tavoitteita on kirjattu ja

niihin on päätetty pyrkiä. Lisäk-

si meillä on ulkopuolisen tahon

varmennus siitä, että me täytäm-

me kriteerit ja olemme tosissam-

me liikkeellä, Visakova hehkut-

taa.

Kaupungintalolla suositaan pyöräilyä ja muita ympäristön kannalta edullisia liikkumismuotoja.

Kauniaisten keskustaan rakennetaan vanhojen liikekiinteistöjen ti-lalle uusia asuintaloja.

Vihreät kiinteistöt valtaavat alaa

FlowTech Oy, Kerkkolankatu 30, 05800 HyvinkääSimo Rantanen 050 431 7599, Pentti Järvinen 050 5651 488 a 019 7 0 40, www. lowtech.

FlowTech maahantuo Suomeen saksa-laisen Homan laajaa valikoimaa sekoit-timista virtauksen kehittäjiin. Homan pitkän perinteen tuoma tietotaito näkyy tuotteissa korkeana laatuna sekä toimin-tavarmuutena.

FlowTech tarjoaa myös Gorman-Ruppin pumput, varaosat ja huoltopalvelut asian-tuntevasti.

-laatua


■ Euroopan keskussairaaloiden liitto HOPE on kehittämässä ohjeita, joiden avulla sai-raaloiden ympäristöhaittoja voidaan vähen-tää ja energiatehokkuutta lisätä.

– HOPEn ’Green Hospital’ -hankkees-sa muun muassa ilmastonmuutoksen eh-käiseminen on tärkeä kysymys, Kuntaliiton ylilääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki mainit-see. Kuntaliitto edustaa 1966 perustetussa HOPE:ssa suomalaisia sairaanhoitopiirejä.

Hiljattain kävi ilmi, että esimerkiksi Eng-lannissa NHS:n (National Health Service) alai-set sairaalat olivat varsin huomattavia hiilidi-oksidipäästöjen lähteitä. Voipio-Pulkin mu-kaan NHS oli vähällä jopa joutua päästökau-pan säädösten kohteeksi.

Parhaillaan HOPEn Green Hospital -pro-jektiin etsitään eurooppalaisia pilottikohtei-ta.

– Kun esimerkkisairaaloita löytyy, HOPE laatii sairaaloille energiatehokkuusoppaan, Voipio-Pulkki toteaa.

Turun yliopistollisen keskussairaalan (TYKS) teknillinen johtaja Juha Rantasalo kertoo, että HOPE:n uuden hankkeen myötä EU-alueen sairaaloita kannustetaan paranta-

maan energiatehokkuuttaan.– Myös TYKS pyrkii vähentämään sairaala-

kiinteistön energiankulutusta rakennuskuu-tiota kohti. Sairaaloissa on usein LVI-puolel-la paljon säästöpotentiaalia. Varsinkin ilmas-tointijärjestelmät hukkaavat herkästi läm-pöä, Rantasalo arvioi.

Vihreitä rakennuksiasertifi oidaan USA:ssaUSA:ssa otettiin jo 2000 käyttöön ympäris-töystävällisten rakennushankkeiden pistey-tys- ja sertifi ointijärjestelmä. Sitä voidaan so-veltaa sairaaloiden lisäksi myös muihin julki-siin rakennuksiin, laboratorioihin ja liikekiin-teistöihin.

Amerikkalaisen ’vihreiden rakennusten’ LEED-pisteytysjärjestelmän (LEED = Leader-ship in Energy and Environmental Design) jä-seninä on noin 15 000 rakennusalan organi-saatiota tai yritystä.Viiden ensimmäisen vuo-den aikana sertifi kaattia oli haettu yli 1 200 rakennushankkeelle.

Järjestelmässä annetaan rakennushank-keille pisteitä sen mukaan, miten hyvin ener-giatehokkuus ja muut ympäristökysymykset

on otettu kiinteistön suunnittelussa ja toteu-tuksessa huomioon.

Kiinteistön talotekniikan sekä jätteiden-kierrätys- ja -varastointijärjestelmän on olta-va kunnossa. Niin ikään kasvihuonekaasu-päästöt on saatava minimoitua ja tupakan-savun leviäminen ympäri kiinteistöä estettyä. Rakennuksessa käytetyistä maaleista tai ra-kennusmateriaaleista ei saa haihtua haitalli-sia yhdisteitä ilmaan.

Lisäpisteitä saa uusiutuvan energian käy-töstä ja vedenkäytön tehostamisesta.

Rekisteröinti- ja sertifi ointikustannukset ovat yhteensä noin 10 000 dollaria raken-nuksen koosta riippuen.

Emoryn yliopistossa Atlantassa LEED-ser-tifi ointiin vaaditut rakentamisen lisäkustan-nukset olivat noin 145 000 dollaria, mutta ne maksoivat itsensä takaisin kolmessa vuo-dessa. Emoryn yliopistokiinteistössä säästet-tiin energiaa 23 prosenttia ja vedenkulutusta peräti 75 prosenttia vastaavaan ’normaaliin’ hankkeeseen verrattuna.

KIINTEISTÖT


● Ympäristöministeriö on pe-rustanut Hyypänjokilaakson maisemanhoitoalueen Kau-hajoelle. Kyseessä on Suomen suurin valtakunnallinen maise-manhoitoalue, jonka pituus on 28 kilometriä ja laajuus 3 950 hehtaaria. Alueella on 815 asu-kasta ja noin 70 maatilaa, joista 21 on karjatiloja.

Hyypänjokilaakson maise-

manhoidon tärkein tavoite on kylien elinvoimaisuuden, perin-teisen kulttuurimaiseman ra-kenteen, avoimuuden ja luon-toarvojen säilyttäminen. Tämä edellyttää maatalouden ja sii-hen liittyvien elinkeinojen jatku-vuutta sekä asukkaiden osallis-tumista maisemanhoidon suun-nitteluun ja toteutukseen.

Aloite hankkeeseen tuli Hyy-

pän kyläseuralta ja Kauhajoen kaupungilta, jotka hakivat mai-semanhoitoalueen perustamis-ta. Myös kaikki Hyypänjokilaak-son maanomistajat olivat aloit-teen takana.

Suomen ensimmäinen valta-kunnallinen maisemanhoitoalue perustettiin Uudellemaalle Tam-misaaren Skärlandetiin 2007.

Tapio Heikkilä

KAUHAJOELLE SUOMEN SUURIN MAISEMANHOITOALUE

Keski-Uudenmaan ympäristö- yhteistyö tiivistyy● Keski-Uudenmaan ympä-ristökeskuksen yhteistoimin-tasopimus allekirjoitettiin ke-säkuussa. Keski-Uudenmaan ympäristökeskus on neljän KUUMA-kunnan, Järven-pään, Keravan, Mäntsälän ja Tuusulan ympäristönsuojelun ja ympäristöterveydenhuol-lon seudullinen yhteistyöhan-ke. Tavoitteena ovat seudul-lisesti yhtenäiset, laadukkaat ja kokonaistaloudelliset ympä-ristöpalvelut sekä hyvä ympä-ristön tila.

Ympäristökeskus toimii Keski-Uudenmaan ympäristö-lautakunnan alaisuudessa. Jo-kainen sopijakunta on nimen-nyt lautakuntaan kolme edus-tajaa. Lautakunnan puheen-johtajuus kiertää sopijakunnit-tain asukasluvun mukaisessa suuruusjärjestyksessä kahden vuoden välein.

Keski-Uudenmaan ympä-ristökeskus tehostaa yhteistyö-tä kuntarajat ylittävissä seu-dullisissa ympäristökysymyk-sissä. Tällaisia ovat esimerkik-si KUUMA-ilmastostrategia ja sen täytäntöönpano, seudulli-set vesiensuojelutoimenpiteet sekä lento-, raide- ja tieliiken-nemelun torjunta.

Matka.fi kannustaa joukkoliikenteen käyttöön● Julkisen liikenteen reittio-pas www.matka.fi palvelee joukkoliikenteen matkustajia. Palvelun tiedot ovat laajen-tuneet Hyvinkään, Hämeen-linnan, Imatran, Jyväskylän, Kuopion, Lahden, Seinäjoen ja Varkauden paikallisliiken-teen aikatauluilla. Palvelu si-sältää myös aikataulutiedot pääkaupunkiseudulta (Helsin-ki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava ja Kirkkonummi), Joen-suusta, Kotkasta, Lappeenran-nasta, Mikkelistä, Oulusta seu-

tukuntineen sekä Tampereelta ja Turusta.

– Palveluun on lisätty myös Turun saariston lauttaliikenteen aikataulut sekä Helsingin edus-talta liikenne Korkeasaareen, Pihlajasaareen, Särkkään, Ha-rakkaan ja Pihlajasaareen, Des-tia Traffi cin palvelupäällikkö Ar-mi Vilkman kertoo.

Matka.fi :ssä on tarkka, no-peakäyttöinen kartta ja kattava tapahtumapaikka- ja osoiteha-kemisto lähtö- ja määräpaikko-jen antamiseen. Reittilaskenta huomioi myös kävelyyn ja vaih-toihin kuluvan ajan.

Lahti haluaa ympäristö- kaupungiksi● Lahden kaupunginvaltuusto hyväksyi kesäkuussa kaupun-

Hyypänjokilaakso edustaa Etelä-Pohjanmaan viljelylakeuksien kulttuurimaisemia. Erityiseksi sen tekee kapea pitkänomainen jokilaakso jyrkkine rinteineen.

gin uuden strategian. Strategialla Lahti hakee aiempaa vahvempaa ja elinvoimaisempaa asemaa suurten

suomalaisten kaupunkien jou-kossa.

Keskeisen tavoitteen muo-dostaa profi loituminen johtava-na ympäristökaupunkina, jossa yhdistyy koko kaupungin ja kau-punkikonsernin kestävä kehittä-minen vahvaan ympäristöosaa-miseen ja asemaan ympäristölii-ketoiminnan keskuksena.

Kasvihuonekaasupäästöt Lahti aikoo puolittaa 1990 ta-sosta vuoteen 2025 mennessä. Yhdyskuntarakennetta ja liiken-nejärjestelmää kehitetään kevy-en ja julkisen liikenteen ehdoilla sekä edistäen asukkaiden viih-tyisyyttä, terveyttä ja hyvinvoin-tia tukevaa elinympäristöä.

Ympäristökaupunkina Lahti uskoo voivansa tarjota houkut-televan ympäristön kotimaisille ja kansainvälisille yrityksille.

Uudessa strategiassaan Lahti kertoo panostavansa erityises-ti ympäristöliiketoimintaan sekä muotoilu- ja kulttuuriosaami-seen perustuviin aloihin.


VTT VISIOI ENERGIA- TULEVAISUUTTA● VTT:n Energy Visions 2050 -kir-jassa esitetyt skenaariot osoitta-vat, että teknologian kehittämisen ja käyttöönoton sekä kansainväli-sen ilmastoyhteistyön avulla ilmas-tonmuutoksen hillintä on mahdol-lista, vaikka edellyttääkin koko ener-giajärjestelmän uudistamista 2050 mennessä.

Energy Visions 2050 -kirjas-sa arvioidaan keskeisiä globaalin energiajärjestelmän tulevaisuu-den haasteita pitkällä aikavälillä ja luodataan kattavasti keinoja haasteisiin vastaamiseksi. Kir-ja sisältää myös kattavan kat-sauksen maailman energiava-roihin. Kirjaan on koottu päät-tyvän Tekesin ClimBus - ilmas-tonmuutoksen hillinnän liike-toimintamahdollisuudet -ohjel-maan kuuluvan Energy Techno-logy Visions 2020–50 -tutkimus-hankkeen tulokset.

www.vtt.fi

CITIES FOR SALE● Yhdyskuntasuunnittelun tut-kimus- ja koulutuskeskuksen väi-töskirjasarjassa on julkaistu Kaa-rin Taipaleen väitöstutkimus ”Cities for sale – How economic globalization transforms the local public sphere”. Väitöskirjan kes-keisimmät aiheet ovat julkisuus (julkisen päätöksenteon piiri, the public sphere), yksityistäminen ja kaupunkikonteksti.

Talouden globalisaatio on johtanut jatkuvaan julki-sen omaisuuden ja julkisten palveluiden yksityistämiseen.Joukko julkisessa omistukses-sa olleita, entisiä kaupunki-en teknisiä laitoksia on yksi-tyistetty kahden viime vuosi-kymmenen aikana. Paikallis-hallinnon ulkoistamia julkisia palveluita tuottavat yhä use-ammin monikansalliset pörs-siyhtiöt.

Julkaisua myy Yhdyskuntasuun-nittelun tutkimus- ja koulutus-keskus, ja sen hinta on 25 euroa. Julkaisun voi tilata sähköpostit-se [email protected] tai tilauslo-makkeella www.tkk.fi /Yksikot/YTK/julkaisu/tilaaytk.html.

ENERGIA-TEHOKKUUTEEN● Rakentamismääräysko-koelman erityisesti energian-käyttöön vaikuttavat määrä-ykset on julkaistu koosteena ympäristöministeriön ja Mo-tivan oppaassa.

Nykyiset energiaan liitty-

vät rakentamismääräykset tu-livat voimaan 2008 alussa, ja ne tulevat kiristymään 2010. Määräysten muuttuessa on rakentajien ja rakennuttaji-en kiinnitettävä energiate-hokkuuteen ja energiatek-niikkaan entistä enemmän huomiota.

”Rakentamismääräykset oh-jaavat energiatehokkuuteen” -opas löytyy osoitteissa www.ymparisto.fi ja www.motiva.fi .

0

10

20

30

40

50

60

Tuore lukemistutkimus:Kuntatekniikka kiinnostaa ja hyödyttää

● Keväällä tehdyn lukemistutkimuksen mukaan noin 75 prosenttia Kuntatek-niikka-lehden lukijoista on erittäin tai melko tyytyväinen lehden toimituksel-liseen sisältöön, ulkoasuun ja kuvituk-seen. Sama osuus lukijoista pitää leh-teä erittäin tai melko hyödyllisenä tie-tolähteenä. Lähes yhtä moni pitää myös palveluntarjoajien markkinointiviestin-tää hyödyllisenä oman organisaationsa hankintaprosessien kannalta.

Tulokset ovat samaa tasoa kuin kak-si vuotta aiemmin tehdyssä tutkimuk-sessa. Tutkimuksen tehneen Talous-tutkimus Oy:n mukaan tulokset ovat ammattilehtien ryhmässä hyviä. Lähes kaikki vastaajat (97 %) ilmoittivat vä-hintäänkin selanneensa lehteä. Keski-määräinen lukemiseen käytetty aika on sekin lisääntynyt yli 10 prosenttia ja on nyt 38 minuuttia.

Kuntatekniikkaa lukevat useimmi-

Kuntatekniikka-lehden hyödyllisyys vastaajan itsensä kannalta

Erittäin hyödyllinen

Melko hyödyllinen

Ei hyödyllinen/ei hyödytön

Ei vastausta/eos

Melko hyödytön

Erittäin hyödytön

%

Lähde: Kuntatekniikka-lehden lukemistutkimus 2009 Taloustutkimus Oy, huhti-toukokuu 2009

ten kokeneet miespuoliset ammattilaiset. 80 prosent-tia lukijoista on yli 50-vuo-

tiaita ja lähes 90 prosenttia miehiä. Lukijoista yli puolet on toiminut nykyisissä työ-

tehtävissään yli 10 vuotta.Kaksi kolmannesta lukijoista kokee

saavansa lehdestä aina tai usein juu-ri omaa ammattialaansa koskevaa tie-toa. Vastaukset luonnollisesti vaihteli-vat, koska Kuntatekniikka on kolmen yhdistyksen jäsenlehti ja yhdistysten jäsenet ovat tiettyjen kuntatekniikan osa-alueiden ammattilaisia.

Verkkoviestinnän kulta-aikana kai-vataan edelleen paperilehteä, sillä har-vempi kuin joka kymmenes Kuntatek-niikan lukija tyytyisi pelkkään verk-kolehteen. Kuntatekniikka on saanut myös lisää lukijoita, sillä keskimäärin yhtä lehteä lukee nyt 2,8 henkilöä, kun kahta vuotta aiemmin lukijoita oli 2,6 lehteä kohti.

Kuntatekniikka-lehden vuosittainen Vesihuollon osto-opas koetaan niin ikään tärkeäksi työvälineeksi. Kolman-nes oppaan saajista käyttää sitä sään-nöllisesti oman työnsä apuvälineenä.

Huhti-toukokuussa tehtyyn tutki-mukseen vastasi yhteensä 199 Kunta-tekniikan lukijaa.


● Euroopan yhteisön tuomiois-tuimen (EYT) mukaan Hampu-rin kaupunki ei riko hankintadi-rektiiviä sopiessaan jätteen kä-sittelystä yhteistyössä neljän pii-rikunnan (Landkreis) kanssa.

Hampurin kaupungin jät-teenkäsittelylaitoksen operaat-torina toimii yksityinen ope-raattori. Kaupunki on tehnyt sopimukset neljän maakunnan kanssa siitä, että nämä saavat tietyin ehdoin tuoda laitokselle jätteitä korvausta vastaan.

Lisäksi maakunnat sitoutu-

vat eräisiin vastavuoroisiin suo-rituksiin esimerkiksi jäljelle jää-vän jätteen sijoittelussa. Piiri-kunnat korvaavat Hampurille aiheutuvat kustannukset enna-kolta sovitulla tavalla.

Komissio vei järjestelyn tuo-mioistuimeen ja esitti kantees-saan, että kyse on ilman kilpai-luttamista tehdystä hankinta-sopimuksesta.

Tuomioistuimen ratkaisun mukaan kyse ei ollut hankinta-sopimuksesta. Yhteisön tuomi-oistuin katsoi, että kunnat oli-

vat sopineet julkisen tehtävän hoitamisesta yhdessä ilman, et-tä kyse olisi palvelun tai muun hyödykkeen hankinnasta. Si-ten toimenpide ei myöskään syrji alalla toimivia elinkeinon-harjoittajia.

Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki Julkisten han-kintojen neuvontayksiköstä pi-tää ratkaisua hyvänä kuntien välisen yhteistoiminnan kan-nalta.

– Suomessa kuntien välinen yhteistoiminta on erityisen laa-

jaa ja siksi ratkaisu on merkittä-vä, Myllymäki sanoo.

Hänen mukaansa kuntien kannalta ratkaisu on erittäin myönteinen, koska EYT totesi, ettei yhteistoiminnan harjoitta-miselle aseteta erityisiä organi-satorisia vaatimuksia.

– Kunnat voivat hankinta-lainsäädännön estämättä tie-tyin edellytyksin harjoittaa yh-teistoimintaa myös ilman, että niiden on perustettava esimer-kiksi yhteisiä yhtiöitä tai kun-tayhtymiä, Myllymäki toteaa.

EYT päätti Hampurin jätteenkäsittelystä – hyvä ratkaisu kuntien kannalta

Villatehtaasta Hyvinkään kaupungintalo● Hyvinkää vaalii kulttuuriarvojaan saneeraamalla villatehtaan entisen viimeistämön kaupungintaloksi. Rakentaminen alkaa 2010 alussa. Historialliseen miljööseen ja van-hoihin puitteisiin valmistuvat nyky-aikaiset mutta alueen atmosfääriä kunnioittavat avotoimistotilat.

Nykyisen kaupungintalon pur-ku ja muutto villatehtaalle liitty-vät laajempaan keskustakorttelin kauppakeskushankkeeseen, joka mullistaa koko 45 000 asukkaan kaupungin keskustamiljöön nel-jäksi vuodeksi.

Suomen vesifoorumi perustettu● Suomalaista vesiosaamista maa-ilmalla edistävä yhdistys on perus-tettu. Yhdistys sai nimekseen Fin-nish Water Forum (FWF), Suomen vesifoorumi ry. Mukana on yksi-tyisiä vesialan yrityksiä, julkishal-linnon laitoksia, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja aatteellisia yhdistyk-siä. Tällä hetkellä jäseninä on 38 vesialalla toimivaan yhteisöä.

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii alivaltiosihteeri Marjatta Rasi ulkoasianministeriöstä ja va. toiminnanjohtajana tutkimuspro-fessori Seppo Rekolainen Suo-men ympäristökeskuksesta.

www.ymparisto.fi /FWF

EKOKEM 30 VUOTTA● Ekokem Oy Ab täytti 30 vuot-ta kesäkuussa. Yhtiö perustettiin 20.6.1979 kehittämään maaham-me asianmukainen ongelmajäte-huolto. Vuosikymmenten saatos-sa Ekokem on muuttunut pelkäs-tä ongelmajätteiden käsittelijästä monipuoliseksi vaativan ympäris-tönhuollon osaajaksi. Jätevoima-lansa myötä Ekokemistä on tullut myös merkittävä kaukolämmön ja sähkön tuottaja.

Yhtiön omistuksen perusja-kauma on säilynyt lähes samana 30 vuoden ajan. Yhtiön omista-vat yritykset (33,8 %), valtio (34,1 %) sekä kunnat ja kuntien yhtei-söt (32,1 %).

Kirjaamisasiat.fi avattu● Maanmittauslaitos on avannut kirjaamisasioista ja niiden siirrosta kertovan sivuston, www. kirjaa-misasiat.fi . Sivustolle on koottu kattavasti tietoa kiinteistön osta-jalle, myyjälle ja vuokraajalle. Kiin-teistöasioiden tietopankkina si-vusto palvelee myös asioiden pa-rissa ammatikseen toimivia, kuten pankkien ja kuntien edustajia.

Lait kiinteistöjen kirjaamisasi-oiden siirtymisestä käräjäoikeuk-sista Maanmittauslaitokseen ovat tällä hetkellä eduskuntakäsittelys-sä. Lakien on määrä astua voi-maan 1.1.2010.

● Biokaasun ja maakaa-sun hyötykäyttöä ediste-tään laajalla EU-maiden yhteistyönä toteutettaval-la GasHighWay-hankkeel-la. Tavoitteena on edistää Euroopan läpi kulkevan kat-tavan maa- ja biokaasun tankkausasemaverkoston syntymistä. GasHighWayn ansiosta kaasuajoneuvoilla voisi ajaa Suomesta ja Ruot-sista Italiaan saakka.

Hankkeessa on muka-na 10 EU-maata sekä alan kattojärjestö Natural Gas Vehicle Association Euro-pe. Jyväskylä Innovation Oy toimii hankkeen koor-dinaattorina.

Kaasuajoneuvoja on maailmassa jo 10 miljoo-naa. Euroopassa biokaasun liikennekäytön edelläkävijä on Ruotsi, jonka 17 000 kaasuajoneuvoa käyttävät jo enemmän bio- kuin maa-kaasua. Maakaasun osalta suuntaa näyttää puoles-taan Italia puolella miljoo-nalla kaasuautollaan.

Suomessa on 11 maa-kaasun tankkauspistettä ja Laukaassa Suomen ensim-mäinen biokaasun tankka-uspiste. Yhdessä nämä tar-joavat polttoaineen nykyi-sille noin 500 kaasuajoneu-volle.

KAASUAUTOLLA SUOMESTA ITALIAAN


Kovametalliterät tehostavat aurausta● Arctic Machine Oy:n kovametal-literiä käytetään erilaisissa tienhoi-tokoneissa ja -laitteissa, joissa ku-lutusterän pitää kestää voimakas-ta hankaavaa kulumista.

Kovametallitasaterät soveltuvat lumenauraukseen ja työhön, jossa terän kuluminen on voimakasta, esim. sorateiden lanaamiseen. Ko-vametallihammasterät soveltuvat polanteen tasaukseen silloin, kun pintaa halutaan karhentaa. Kova-metallihammasterän puhdas ja kar-hea työjälki on erinomainen paran-tamaan kevyen liikenteen väylien liikkujien turvallisuutta.

Arctic Machinen kovametalliteri-en valikoimalla voidaan tienhoidos-sa korvata perinteiset tasa-, ham-mas- ja rei’itetyt terät.

www.arcticmachine.com

Vedenkäsittelyä kontissa ● Käyttövalmiiksi tehtaalla ra-kennetulla vedenkäsittelykon-tilla saavutetaan säästöä niin ajallisesti kuin taloudellisesti. Vedenkäsittelykontit toimite-taan täysin putkitettuina, säh-köistettyinä sekä paine- ja säh-kökoestettuina, jolloin asen-nusaika paikan päällä lyhenee huomattavasti.

HyXo on toimittanut useita konttilaitteistoja mm. Afrikan, Etelä-Amerikan ja Aasian voi-malaitoksille. Niiden yhteen-laskettu virtaama on parhaim-

millaan jopa 120 m3/h. Hiljat-tain tehtaalta lähtenyt laitteis-to koostui kahdesta 40 jalkaa pitkästä kontista.

Kontit on varustettu kään-teisosmoosilaitteen pesuyk-siköillä. Lisäksi konteissa on kosketuspaneelilla varustettu logiikkaohjaus. Kontit toimi-vat käyttöhenkilöstön työpis-teinä, joten niiden rakentami-sessa on otettu huomioon työ-olosuhteet. Kontit ovat eris-tettyjä, ilmastoituja ja valais-tuja, lisäksi niissä on erillinen käyntiovi.www.hyxo.fi www.eurowater.fi

Vedenkäsittelykontti sisältää kosketuspaneelilla varus-tetun ohjauskeskuksen, vedenpehmennyslaitteet, aktii-vihiilisuodattimen ja painesuodatuslaitteet (vas.) sekä kemikaaliannostus- ja käänteisosmoosilaitteiston (oik.).

Kiinteistö- dokumentointi vähentää yllätyksiä● Mitä enemmän kiinteistöstä on tietoa tarjolla, sitä vähem-män yllätyksiä on luvassa. Sill-man Digital Oy tarjoaa usei-ta vaihtoehtoja rakennusten dokumentointiin. Pintamalli pohjautuu rakennuksen ulko-puolelta tehtyyn mittaukseen ja valokuvaukseen. Raakamal-li luodaan vanhojen kirjallisten tietojen pohjalta saattamalla nämä digitaaliseen muotoon.

Eniten tietoa saadaan kiin-teistöstä irti inventointimallin (ARK) kautta. Tietoja kerättä-essä jalkaudutaan rakennuk-seen ja mitataan huone huo-neelta ja neliö neliöltä. Mallia voidaan täydentää talotekni-sellä (LVISA) inventoinnilla.

80 prosenttia yhtiön mit-taamista rakennuksista on ol-lut suurempia kuin omistaja on luullut. Yksi inventoinnissa löydetty lisäneliö 5 000 neliön kohteesta maksaa dokumen-toinnin kustannukset takaisin vuokratuloina rakennuksen elinkaaren aikana.

www.sillman.com

JULKISIVUUN NÄYTTÄVÄÄ GRAFIIKKAA

● Graphic Concrete Oy on ke-hittänyt rakennusteollisuudelle uudenlaisen ratkaisun, jolla kiin-teistöjen julkisivut saavat tyylik-kään, graafi sen ilmeen. Tuotan-tomenetelmä on kustannuste-hokas. Se tarjoaa vaihtoehdon

perinteisille betonin pintakäsit-telymenetelmille ja keinon ko-hentaa rakennetun ympäristön ilmettä.

Tuote syntyy, kun haluttu pin-takuvio painetaan kemikaalilla erikoiskalvolle, joka toimitetaan elementtitehtaalle rullatavarana. Kalvo levitetään muottipöydälle ja betoni valetaan kalvon päälle. Valua seuraavana päivänä ele-

mentin pinta pestään painepesu-rilla. Kuvio muodostuu elemen-tin pintaan jo valun yhteydessä, eikä erillistä pinnoitusta tai maa-lausta tarvita. Pinta on kestävä, pitkäikäinen ja helppo huoltaa. Eri värejä saadaan vaihtelemalla runkoaineita tai värjäämällä se-menttiä.

Graafi nen betoni on edulli-nen, ja siinä on rajattomat mah-

dollisuudet. Kuva-aiheen betoni-pintaan voi valita valmiista mallis-tosta tai suunnitella itse.

Graafi nen betoni sopii jul-kisivuihin, seiniin, muureihin ja laattoihin. Uusimpana käyttö-kohteena ovat pihalaatat, joilla saadaan ilmettä pihoille.

www.graphicconcrete.fi

Lastenlehdon huoltotunneli, Helsinki Maakunta-arkisto, Hämeenlinna

Kovametallihammasterät tasoit-tavat ja karhentavat polantei-sen tien.


Laura Ruohonen

Helsingin seudun liikenne ky

Suvi Rihtniemi

Sitra

Juha Kostiai-nen

Marinetek Construction Oy

Olli-Pekka Soi-ninen

Peab Oy Petri Suuperko

Anette Vaini-Anti-la

Heli Ko-tilainen

Rene Rendic

FCG Planeko Oy

Hanna Tiira

Jorma Ilonen

Arto Wende-lin

Maija Hakola-Äijö

Ramboll Finland Oy

Esko Liimatta

Taisto Kapulainen

Olli Koivula

Emil Matintupa

Maarit Nie-minen

Ville Mikander


FCG:n uusi johtoryhmä

Paul Paukun

Matti Ojala

Jukka Meriluoto

Heikki Lonka

Eeva Kokki

Jaakko Pel-tonen

Aulikki Graf

Mari Kir-javainen

Katariina Pahka-salo

Jyrki Määttä


Vuoden vääntäjä ja kivenpyörittäjä valittu

Seija Paajasen

Yrjö Rossi

Kuntaliiton ympäristöinsinööri Seija Paajanen valittiin vuoden vääntäjäksi Jätelaitospäivillä Tampereella. Vas. JLY:n toimi-tusjohtaja Markku Salo.

Tekla Oyj

Carlos Vasquez

Krista Vii-ta-aho

Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto

Helena Vänskä

Jarmo Nupponen

Lassila & Tikanoja Oyj

L&T Biowatti Vladislava Mäkinen

Jari Terävä

Jouni Tuukkanen

Tomi Vartiamäki

Ympäristöpalvelut Ari Loukkola

Marko Surakka

Katja Syväniemi

Jarno Hellman

Rami KoskinenAntti MikkolaJuha-Matti LaurilaJuha Sihvo

Reetta Tik-kanen

Jouko Leh-tomäki

Jukka-Pekka Häkämies

Suur-Savon Sähkö Oy

nna-Leena Kuitunen

Markku Sirviö

Hajajätevesi-selvitysmies

Lauri Taras-tin

Neapo Oy

Petri Wegelius

Tampereen Infratuotanto

Harri Iso-Mustajär-vi

Jouni Minkkinen

Kari Naatti

Teemu Salmela

Riitta Haapanen

Juha Tahvanainen

Kaika Tenovuo

Jorma Mikkonen

Petri Salermo

Markku Pullinen

Pertti Tammivuori

Arto Nivalainen

Osmo Bolander


Honkapuistontie 95, 28430 Pori

KunFo tietää!www. kuntatekniikka.fion yhteinen verkostomme,

josta löydät mm. tuoreim-

mat uutiset ja tapahtumat,

rekryfoorumin, matkapalve-

luja ja kuvapankin.

2009

sivu 6

Viiden sillan Saaristo-

katu on Kallaveden

kaunistus sivu 12

Joensuu puhdistaa

entisen sahan alueen

20 milj. eurolla sivu 44

16 kaupungin

suurhanke uudistaa

tekniset palvelut sivu 50

Manhattan sai vanhoista

junaraiteista vihreän

keitaan yläilmoihin sivu 22

Vesistölämpö

on urheilu-opistolle hyvä

ratkaisu, Marko

Ruti sanoo.

VESIMIESVVY:n toimitusjohtaja

Osmo Seppälä on

vannoutunut

sivulla 36

5/2009Hannu ja Elisa

Säilä rakensivat

luonnonlajeista

ekopuiston Turun

keskustaan. sivu 31

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta

jatkuvana kestotilauksena

69 euroa. Saat kaupan päälle

toukokuussa 2009 ilmestyneen

Vesihuollon osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran mää-

räaikaistilaus (8 numeroa) maksaa

78 euroa, irtonumero 8,50 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen

voi hoitaa kätevimmin os.

http://lehti.kuntatekniikka.fi

[email protected]

tai puh. (09) 771 2442.

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia vuonna 2009 ja 2010 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Paikkatietomarkkinat3.–4.11.2009 Helsinkiwww.maanmittauslaitos.fi /paikkatiedot

Pohjoismainen jätevesikonferenssi10.–12.11.2009 Odense, Tanskawww.vvy.fi

Teknisen hallinnon päivät11.–12.11.2009 Tamperewww.fcg.fi

Infran kunnossapidon johtaminen (KUP 2)16.11.2009 alkaen, 5 lähijaksoa, Helsinkiwww.kiinko.fi

2010

Talvitiepäivät26.–28.1.2010 Lahtiwww.tieyhdistys.fi

Kuntatekniikan päivät3.–5.6.2010 Joensuuwww.kuntatekniikka.fi

Asuntomessut16.7.–15.8.2010 Kuopiowww.asuntomessut.fi

FinnBuild-messut 6.– 9.10.2010 Helsinkiwww.fi nnbuild.fi

Ympäristö, Yhdyskunta, Vesi & Viemäri, Jäte & Kierrätys 20106.–9.10.2010 Helsinkiwww.ymparistotekniikkamessut.fi

tap

ah

tum

aka

len

teri

Tilaa Kuntatekniikka!

2009

16th IFME World Congress on Municipal Engineering6.–10.9.2009 Melbournewww.ipwea.org.au/melb2009

Kuntamarkkinat9.–10.9.2009 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fi

Teknisten palvelujen tulevaisuuspäivät16.–18.9.2009 Helsinki-Tallinna-Helsinkiwww.fcg.fi

Sopimusyhteistyö infra-rakentamisessa YSE´9830.9.–1.10.2009 Helsinkiwww.kiinko.fi

Lautakuntapäivät1.–3.10.2009 Helsinki-Tukholma-Helsinkiwww.fcg.fi

Liikenne ja maankäyttö7.–8.10.2009 Helsinkiwww.fcg.fi

FinnSec097.–9.10.2009 Helsinkiwww.fi nnsec.fi

ViherTek097.–9.10.2009 Helsinkiwww.fi nnexpo/vihertek

Yksityistieasioiden peruskurssi14.–15.10.2009 Kuopiowww.fcg.fi

Teknisen toimialan hankintafoorumi15.–16.10.2009 Helsinkiwww.fcg.fi

Rakentamisen sopimus-oikeus ja sopimusjohtaminen20.–22.10.2009 Helsinkiwww.kiinko.fi

Entsorga-Enteco 200927.–30.10.2009 Kölnwww.entsorga-enteco.de

Teolliset palvelut 09Kunnossapitokongressi28.–29.10.2009 Tamperewww.expomark.fi /teollisetpalvelut

67

Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri

Geotekniikka ja kenttätutkimukset

Geotieteellinen konsultointi

Kalliorakennus-, rakenne- ja

tunnelisuunnittelu

Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi

Liikenteen konsultointi

Maisema- ja vihersuunnittelu

Paikkatietopalvelut

Siltasuunnittelu

Tie-, katuja ratasuunnittelu

Vesi- ja ympäristötekniikka

Ympäristökonsultointi

Pöyry Environment OyPöyry Infra Oy

Jaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11

www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fi

YHDYSKUNTATEKNIIKANASIANTUNTIJA

Ratapihantie 11, PL 114, 00521 HELSINKIPuh. (09) 8565 3800,faksi (09) 8565 3850

Lohjan toimisto, Nummentie 71 A, faksi (019) 31274

www.finnmap-infra.fi

Tarkatlaitos ja kunta sääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.

Espoo • Kouvola • Kuopio • Lappeenranta • Rovaniemi • Tampere

www.sito.fi

SITO on liikenteen, ympäristön ja infran suunnittelu- ja asiantuntija-palveluja tuottava moniosaaja.

Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen ja tietotekniikan.


YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA• Pilaantuneen maaperän ja pohja-

veden tutkiminen ja kunnostus• Jäteluokitukset

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit• Hyötykäyttöarvioinnit

maanrakentamisessa• Vesistöjen ja ranta-alueiden

sedimenttitutkimukset ja kunnostus• Ympäristöriskien arvioinnit• Vanhojen kaatopaikkojen

kunnostussuunnittelu

Golder Associates OyHelsinki · Oulu · Tampere · Turkupuh. (09) 5617 210 www.golder.fi

AIRIT™-ilmastimetMIXIT™-sekoittimet

Waterixilta kokonaispalveluna järjestelmien suunnittelu, asennus, huolto, etävalvonta ja tarvittaessa vuokraus.

Kotimaiset, energiaa säästävät

WWW.WATERIX.COM

LAADUKASTA OSAAMISTA YHTEISTYÖKYKYISESTI

www.liidea.fi08-8810300

LIIDEA OY

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENTEEN HAL-LINTA • LIIKENNETURVALLISUUS • JOUKKO-LIIKENNE • LOGISTIIKKA • PROJEKTINJOHTO

• rakennuttamispalvelut• vesihuollon projektinhoito

• lietteen jatkokäsittelyhankkeet• valmiussuunnittelu

• palveluhankintojen kilpailutus

AxFlow – täyden palvelun pumpputalo palveluksessasiAxFlow edustaa maailman johtavia syrjäytys-, keski-pako-ja tyhjöpumppuja. Tarjoamme toimivat, tehokkaat ja edulliset ratkaisut vesihuollon, jäteveden käsittelyn, kaukolämmön ja voimalaitosten tarpeisiin.

Oma konepajamme ja huoltohenkilöstömme varmistaa räätälöityjen ratkaisujen sopivuuden kaikkiin tarpeisiisi sekä täydet huolto- ja varaosapalvelut. Ota yhteyttä, niin pumpataan lisää tehoa prosesseihisi!

Flowserve – VesipumputFlowserve – Pleuger-uppopumput Flowserve – Prosessipumput

Mono – Epäkeskoruuvipumput

Hidrostal – ruuvikeskipakopumputHuippuluokan hyötysuhde, ainutlaatuinen kartioruuvijuoksupyörä on käytännössä tukkeutu-maton. Erinomaisia niin elintarviketeollisuuteen kuin jäteveden käsittelyynkin ja kaikkeen siltä väliltä. Taajuusmuuttajakäyttöön soveltuvat jyrkkäkäyräiset hydrauliikat. Sopii myös suuriin nostokorkeuksiin. Runsaasti vaihtoehtoja.

Jokisuunkuja 3 00560 HelsinkiPuh. 010 836 9900 Fax 010 836 9950

Verstaankatu 3 33100 TamperePuh. 010 836 9900 Fax 010 836 9960

OuluPuh. 010 836 9933

www.axflow.fi

kuntatekniikkavesiopas.kuntatekniikka.fi/sites/default/files/kt0509-pdf-sivu 6 viiden sillan...

Documents