sivu 16 sivu 26 - vesiopas |...

sivu 6

Turun komein Turun komein maisema vapau-maisema vapau-tui vangeilta tui vangeilta luksuskotien luksuskotien asukkaille asukkaille sivu 16

Helsinki muutti Helsinki muutti Arabianrannan Arabianrannan savikon eturivin savikon eturivin asuinalueenasuinalueenperustaksi perustaksi sivu 26

PORIPORI

Vesistölämpö on urheilu-opistolle hyvä ratkaisu, Marko Ruti sanoo.

pelastipelasti

Aino-MaijaLuukkonen:”Kaikki näyttää nyt upealta.”

palatsinpalatsin

sivulla 36

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN 3 / 2008– Espoo tuo taidetta Viikon 35 puistoonsa, Laura Yli-Jama kertoo. sivu 44

Tehokkaasti koneella asentaenAjoväylän päällysteen on kestettävä raskaitten ajoneuvojen kulutusta, staattisia ja dynaamisia

pistekuormia, polttoöljyä ja muita kemikaaleja, lämpötilavaihteluita, jäätymistä, sulamista ja auringonpaahtavaa kuumuutta – painumatta tai siirtymättä paikoiltaan.

Betonikivipäällyste on komea ja kestävä pinta katujen, suojateiden, linja-autopysäkkien,teollisuuspihojen, lastausalueiden, satamien ja lentokenttien huoltoalueiden päällysteeksi.

Tutustu raskaan liikenteen betonikivipäällysteisiin

www.betoni.com/raskasliikenne

Betonikiveys raskaan liikenteen alueilleKova ja Komee

Kute 308 s. 2-3.indd 2Kute 308 s. 2-3.indd 2 14.4.2008 11:39:2914.4.2008 11:39:29

3Kuntatekni ikka 3/2008

16 Kakolan ovet avat-tiin huhtikuussa turisti-ryhmille, sillä keskusvan-kilan arvokkaat raken-nukset ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

lehti.kuntatekniikka.fi

KIINTEISTÖT Pori entisti yli satavuotiaan kaupungintalonsa 6Raahessa kerrostalot muuttuvat rivitaloiksi 12Kiinteistöinvestointien arvon-lisäverotukseen muutoksia 14Kakolan kiviselleistä kuoriutuuluksuskoteja 16

ENERGIA Kunnat ja 16 prosentin päästövähennys 22Tietoa julkisten hankintojenenergiankulutuksesta 24

MAANKÄYTTÖ Arabianranta muuttuu taka-pihasta eturivin asuinalueeksi 26

44 Träskändan kartanopuisto koki loisto-kautensa Aurora Karamzinin aikana. Se on Espoon kaupungin viikon puisto elokuussa.

26 Helsingin Arabianrannan rantapehmei-köstä on saatu mittavilla pohjanvahvistus-töillä eturivin asuinalueen perusta.

22 Brysselin keskustan yövalaistuksessa ei juuri säästellä. Suomessa kuntien energian-säästöön on kehitetty tehokkaita työkaluja.

YHDYSKUNTA Kaupunkituotantoa ohjattujenneuvottelujen avulla 30Mervi Niemelä-Hytönen sai Itä-Suomen esteettömyyspalkinnon 33Vihervirtausten verkosto Suur-Helsinkiin 2050? 34

YHTEISTYÖJÄRJESTÖMMESuomen kuntatekniikan yhdistys 37Kuntien Putkimestarit 41UKTY 42

VIHERYMPÄRISTÖ Helsinki, Espoo ja Vantaa esittelevät viikon puistoja 44

VESIHUOLTOMiten päästä hajuista eroon viemärivesipumppaamoilla 50

JÄTEHUOLTOKuntien vastuuta jätehuollosta on lisättävä 55

PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5Rytilät/Pekka Rytilä: Ostosparatiisissa 21Kolumni/Mette Granberg: Asenneongelma 49

LUKIJOILTATapio Vesiluoma: Kestävä suunnittelu – vain unelma? 57Uutisia 58Henkilöuutiset 64Tapahtumia 66Palveluja 67

• 22. huhtikuuta SISÄLTÖ 3 / 2008


Tee oikea siirto, valitse ratkaisu!

Kysy lisää!

S.G. Nieminen OySGN-tekniikkaPL 15, 02631 Espoo(09) 502 811www.sgnieminen.fi

SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität

tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi

ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut.

Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet,

joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista.

Ultra V tuo potkua pumppaukseen!

Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jä-teveden, lietteen sekä kiinteät ai-neet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppo-pumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttö-kustannukset tarkasti.

Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu -

ja huoltokin on helpompaa.

Maahantuoja: SGN-tekniikka

SGN tekniikka ja kunta.indd 1 1.9.2006 19:29:07Kute 308 s. 4-5.indd 4Kute 308 s. 4-5.indd 4 14.4.2008 12:10:5314.4.2008 12:10:53


KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI- Energia- Geotekniikka- Hankinta- Jätehuolto- Kiinteistöt- Kunnallistekniikka- Käyttö ja kunnossapito- Liikuntapaikat- Tietotekniikka- Vesihuolto- Väylät ja liikenne- Ympäristö

TOIMITUSToinen linja 14, 00530 HelsinkiFaksi (09) 771 2486Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: [email protected] Päätoimittaja DI Paavo TaipalePuh. (09) 771 2557, 050 380 8368Toimitussihteeri Pirjo ValtakariPuh. 050 352 3155

TOIMITUSNEUVOSTOHeikki LonkaJuhani SandströmPaavo Taipale

TILAUKSETKL-Kustannus Oy, Tuula VesaPuh. (09) 771 [email protected] Vuodessa 8 numeroaKestotilaus 65 €Vuosikerta 72 €Irtonumero 8,50 €

ILMOITUKSETSuomen Business Viestintä OyMyyntipäällikkö Marianne LohilahtiPL 356, 00101 HelsinkiPuh. 040 708 [email protected]

TYÖPAIKKAILMOITUKSETS-posti: [email protected] Hinta 3,65 €/palstamm

SIVUNVALMISTUS: Faktor OyPAINOPAIKKA: Forssan Kirjapaino Oy

ISSN 1238-125X2. vuosikertaAikakauslehtien Liiton jäsenlehti

KUSTANTAJA/JULKAISIJATKL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto rySuomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY

”sivu 6

Turun komein Turun komein maisema vapau-maisema vapau-tui vangeilta tui vangeilta luksuskotien luksuskotien asukkaille asukkaille sivu 16

Helsinki muutti Helsinki muutti Arabianrannan Arabianrannan savikon eturivin savikon eturivin asuinalueenasuinalueenperustaksi perustaksi sivu 26

PORIPORI

Vesistölämpö on urheilu-opistolle hyvä ratkaisu, Marko Ruti sanoo.

pelastipelasti

Aino-MaijaLuukkonen:”Kaikki näyttää nyt upealta.”

palatsinpalatsin

sivulla 36

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN 3 / 2008– Espoo tuo taidetta Viikon 35 puistoonsa, Laura Yli-Jama kertoo. sivu 44

Kann

en k

uva:

Jus

si Pa

rtane

n

PÄÄ[email protected]

Paavo Taipale

lehti.kuntatekniikka.fi

Matkani kotoa työpaikalle suuntautuu edelleen samaan taloon kuin aiemmin-kin. Jyhkeä punatiilifasadi suurine erkkeri-ikkunoineen tervehtii tulijaa totutun eleettömästi. Maaliskuun alusta olen kuitenkin tullut aamuisin myös uuteen ta-loon aloitettuani työskentelyn tämän lehden päätoimittajana.

Olen tutustunut jo aiemmin tuntemaani lehtiyhtiön väkeen paremmin ja löy-tänyt itse talostakin uusia sopukoita. Ja jos ei nyt ihan uusia, niin ainakin uudis-tettuja. Koko KL-Kustannus Oy:n henkilöstö nimittäin siirtyi helmikuussa Kunta-talossa sisäänkäyntikerroksessa sijaitseviin uusiin tiloihin.

Pian kolmekymppistä toimistotaloa voi siis ainakin henkilökohtaisena ajatus-leikkinä remontoida vaihtamalla työtehtäviä talon sisällä. Tässä lehtemme nu-merossa esitellään konkreettisempia toimitilojen ja asuintalojen peruskorjaus-hankkeita. Näissä hankkeissa on keskeistä aistia nykyisten ja tulevien käyttäjien uudistuvat tarpeet, jotta tilat palvelisivat käyttäjiään mahdollisimman pitkään. Ainakin Raahessa 60–70-lukujen elementtikerrostalot vastannevat tämän päi-vän asukkaan odotuksiiin aiempaa paremmin pari kerrosta matalampina.

Korjausrakentamishankkeissa on usein haasteena vanhojen rakenteiden ja ar-vokkaan arkkitehtonisen kokonaisuuden säilyttäminen samalla, kun esimerkiksi talotekniikka uudistetaan kokonaan. Porin kaupungintalon peruskorjaus on oi-va esimerkki arvokohteen peruskorjauksesta. Kaupunki ansaitseekin kunniamai-ninnan renesanssilinnansa kunnostuksesta aikana, jolloin kiinteistöliiketoiminta näyttää muodostuvan yhä enemmän sijoittajien pelikentäksi.

Uuteen taloon

SEURAAVAT NUMEROT AINEISTO ILMESTYY TEEMA

Kuntatekniikka 4 / 2008 6.5. 27.5. Aluerakentaminen, ekotehokas yhdyskunta, rakennuttaminen

Kuntatekniikka 5 / 2008 5.8. 26.8. Yhdyskunta, vesi, jäte, energia, Ympäristötekniikka08/virallinen messujulkaisu

Kuntatekniikka 6 / 2008 9.9. 30.9. Liikenne, maarakennus, tekniikka ja etiikka

Kuntatekniikka 7 / 2008 7.10. 28.10. Ympäristö, tietotekniikka, valaistus

Kuntatekniikka 8 / 2008 4.11. 25.11. Vesihuolto, turvallisuus, julkisten tilojen taide

Kuntien liikelaitokset “pahan akselina”Euroopan komissio teki viime joulukuussa päätöksen nykyisen Destia Oy:n edel-täjän Tieliikelaitoksen asemasta alan markkinoilla. Ratkaisu näyttää innoitta-neen eräät infra-alan toimijoiden edustajat kohtuullista kovempaan elämöintiin kuntien liikelaitosten olemassaoloa vastaan. Se ei liene paras tapa edistää kun-tien infrapalvelumarkkinoiden avautumista.

Surkuhupaisaksi tilanteen tekee se, että siinä taistellaan olematonta vihol-lista vastaan. Kunnan liikelaitoksena infra-alalla toimivat tuotantoyksiköt eivät vastoin esitettyjä väitteitä kilpaile markkinoilla eivätkä tulle sitä tekemään. Niin-pä kilpailuvääristymiäkään ei tällä alalla pitäisi syntyä. Paitsi sitten, jos yksityinen palvelutarjonta keskittyy liian harvoihin käsiin.


6 Kuntatekni ikka 3/2008

Renesanssirakennuksen entistys oli kaupungilta kulttuurihistoriallinen uroteko

PORIN PALATSIpalasi loistoonsa

Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukko-nen kulkee tyytyväisenä juuri entiste-tyn Junneliuksen palatsin pääsisään-käynnin portaikossa. Rakennus on Suo-men jopa upein uusrenesanssipalatsi. Se on loistokkaine koristeineen harvi-naisuus pääkaupunkiseudun ulkopuo-lella. Vartijapatsaan lisäksi taloa suojaa nykyaikainen turvatekniikka.


KIINTEISTÖT

Porin kaupunginjohtaja Ai-

no-Maija Luukkonen on yk-

si työntekijöistä, jotka muuttivat

uudistuneeseen työpaikkaansa

huhtikuussa. Muutto jää mieleen

siksikin, että remontti saatiin vii-

meistelyjä vaille valmiiksi Porin

450-vuotisjuhlaan, jota vietettiin

maaliskuussa.

Porin pomon omaa sisustus-

sormea eivät talon muutokset ku-

tittaneet, vaan hän jätti remontin

kaikkine yksityiskohtineen am-

mattilaisten käsiin.

Kaupunginjohtajan huo-

neen kalustuskaan ei juuri muu-

tu. Pelkistetty työpöytä sekä ko-

kouspöytä ja puoli tusinaa tuo-

leja ovat samat huonekalut, jot-

ka olivat huoneessa jo ennen re-

monttia. Ne on nyt tosin hiottu

ja lakattu. Kristallikruunukin on

entinen. Luukkosta miellyttävät

parannukset, joiden ansiosta en-

nen kaikuvan huoneen akustiik-

ka pehmeni.

Seinien ja maalausten entis-

täminen vaihtoi huoneen väri-

tyksen. Lisäksi sinne löytyi vaa-

leanpunertava kakluuni, joka oli

ilmeisesti 1960-luvun pelkistä-

vässä remontissa viety välivaras-

toon.

Tuhannen tarinan taloAino-Maija Luukkonen ei ole

kronkeli. Jo ennen remonttia pa-

latsin kulmahuone kelpasi hyvin.

– Ihan siisti ja lämmin sisätila

tämä oli ennenkin. Toisaalta ta-

lon kokoustekniikka oli vanhen-

tunut, mikä haittasi hieman töitä.

Yli satavuotias Porin kaupungintalo herättää eteläeurooppalaisen tunnelman. Siihen vaikut-tavat kaarevat ikkunat, vinoruutuiset ulkoseinät, monet koristeet ja vekkulit gondolirenkaat, jot-ka Porissa ovat aina olleet vain silmän ilo. Raken-nus on Junneliuksen palatsi, ja sana palatsi ku-vaakin sitä mainiosti. Sisällä loisto vain paranee: koristeelliset kipsaukset ja maalaukset pakottavat kävelemään niska kenossa kattoja tiiraten. Vas-ta päätökseen saatu 2000-luvun suurremontti pa-lautti talon alkuperäiseen muotoonsa. Arvotalon rakenteisiin on kuitenkin ammattiniksein piilotettu uusinta nykytekniikkaa.

TEKSTIT Soila OjanenKUVAT Jussi Partanen, Pentti Pere ja Tiina Salminen

Junneliuksen palatsi valmistui 1895 silloisten Aleksandrankadun ja Itäisen raatihuoneenkadun kulmaukseen.


Pitkinä kuumina jaksoina tääl-

lä oli aika tukahduttavaa. Vaik-

ka jäähdytystä ei nytkään asen-

nettu, uskon koneellisen ilmas-

toinnin auttavan kuumuusongel-

maan. Sen kesä näyttää, Luukko-

nen kuvaa työolojaan.

Esimerkiksi dataprojektoria

talon väki joutui ennen kuljet-

tamaan kärryillä kohteesta toi-

seen. Nyt av-tekniikka on kiin-

teänä huoneissa, joissa sitä tar-

vitaan.

Kaupunginjohtaja muistuttaa,

ettei remonttia tehty vain nykyis-

tä väkeä ajatellen vaan myös tule-

ville sukupolville. Kaikkiaan hän

on erittäin tyytyväinen talon en-

tistämiseen, jota tekivät maan

huippukonservoijat.

– Kaikki näyttää nyt upealta.

On todella hienoja yksityiskoh-

tia, kuten valtuustosalin parketti.

Ovetkin ovat kauniita. Ruokasa-

leihin saimme uudet tapetit ja va-

laisimet, Luukkonen luettelee.

Porin virallisena syntymäpäi-

vänä maaliskuun alussa talossa

oli avoimet ovet. Silloin 3 600 ih-

mistä kävi tarkastamassa remon-

tin virkistämän ilmeen.

– Vilkasta on muutenkin.

Monet Porissa vierailevat yhtei-

söt haluavat tutustua palatsiin,

Luukkonen kertoo.

Hän sanoo itselleenkin avar-

tuneen, miten monisyisesti ta-

lon historia kietoutuu tuhansi-

en ihmisten henkilöhistoriaan.

Vanhemmat muistavat yhä ajan,

jolloin palatsi oli yksityisasunto-

na. Joku kertoo olleensa pikku-

tyttönä lähettinä Rosenlewin per-

heelle. Mielikuvia on yhtä monta

kuin kertojia.

– Minun huoneessani joku

muisti kuivaharjoitelleensa po-

tilaan kylvettämistä, kun talossa

toimi jonkin aikaa sairaanhoi-

to-oppilaitos, Luukkonen nau-

rahtaa.

Iloinen löytö lisäsi menojaRemontit harvoin sujuvat suun-

nitelmien mukaan. Porin kau-

pungintalon remontin noin kuu-

den miljoonan euron kustannus-

arvio oli alimitoitettu, ja koko-

naiskustannukset nousivat noin

8,4 miljoonaan euroon.

Talon suurremonttiin kuului

kolme isoa kokonaisuutta. Yksi

oli tekniikan uusiminen ja sen

piilottaminen vanhan talon ra-

kenteisiin.

Toinen kokonaisuus olivat

monet rakennustekniset muu-

tokset, muun muassa talon tu-

kirakenteiden tarkastaminen se-

kä uusien vessojen ja kertaalleen

poistettujen parvekkeiden uu-

delleen rakentaminen. Liikunta-

esteisiä palvelemaan saatiin uu-

si hissi.

Kolmas iso kokonaisuus oli

entistäminen. Sitä tekivät eri

puolilta Suomea Poriin kootut

huippuammattilaiset.

Kokonaisuuden muutosten

lopulliset suunnitelmat hoiti hel-

sinkiläinen professori, arkkiteh-

ti Vilhelm Helander. Hän laa-

ti jo 2000-luvun alussa toimen-

pideohjelman kaupungintalon

korjaamiseksi. Silloin ajatuksena

oli, että remonttia voisi tehdä pa-

la kerrallaan.

– Työ paisui kuitenkin jat-

kuvasti. Teimme lopulta suuren

suunnitelman kertaremonttiin,

joka tyhjensi talon, Vilhelm He-

lander kertoo.

Talo yllätti korjaajansa. Se oli

1960-luvulla peruskorjattu ajalle

ominaiseen suoraviivaiseen tyy-

liin. Koristemaalauksia oli maa-

REMONTTI Kaupungintalon remontti-

budjetti oli 8,4 milj. euroa.

Kolmikerroksisen rakennuk-sen kerrosala on 3 070 m2 ja kokonaisala 3 515 m2. Sen ra-kennustilavuus on noin 15 250 m3. Rapattu kivitalo on muurattu tiilestä.

Rakennuksen entistävän pe-ruskorjauksen suunnittelu al-koi 2003.

Porin kaupunki sai ainutlaa-tuisen rakennuksensa korjaus-ten suunnittelijoiksi arkkitehti Vilhelm Helanderin ja Museoviraston antikvaarisen asiantuntijan Pentti Pietarilan.

Rakennuksen ulkopuo-li Hallituskadun ja Raatihuo-neenpuiston puolelta korjat-tiin 2004–05, varsinainen en-tisöivä peruskorjaus aloitet-tiin 2006.

Tilojen käyttäjät muutti-vat takaisin taloon huhtikuus-sa 2008.

Niin pääportaikon kattomaala-uksen kuin muutkin koristemaa-laustyöt teki alun perin Suomen tunnetuimpiin kuuluva koriste-maalausliike Salomon Wuorio.

Kaunis kakluuni koristaa toisen kerroksen kokoushuonetta, jossa maalari Kari-Pekka Terho vielä vii-meistelee suurremonttia. Osa alkuperäisistä uuneista oli 1960-luvun remontissa siirretty varastoon, mutta ne saatiin pelastettua. Myös kaupunginjohtajan omaan huoneeseen löytyi roosa kakluuni.


Porin raatihuoneenpuiston kupeessa pörhistelee remontin jäljiltä upeakuntoi-nen Junneliuksen palatsi, joka on ollut Porin kaupungintalona vuodesta 1962.

Venetsialaistyylisen renesanssipalat-sin rakennuttivat aikoinaan apteekkari Robert Junnelius ja konsuli Hugo Ro-senlew.

Leena Teinilä-Huittisen Vanha Pori -kirjassa (1978) arvellaan, että oululai-sen tervaporvarin pojalla Robert Junne-liuksella oli yltiökomean palatsin raken-nuttamiseen inhimillinen motiivi. Hän halusi saada vaimonsa perheen, Rosen-lewin mahtisuvun, vakuuttuneeksi tuo-reesta vävypojasta.

Palatsin suunnitellut arkkitehti Au-gust Krook otti rakennuttajien käskys-tä estetiikalleen vauhtia Italiasta asti. Tu-los valmistui 1895, jolloin talosta tuli Po-rin historiallisesti arvokkaan vanhan ki-vikaupungin kohokohta. Vielä nykyään-kin palatsin arvioidaan olevan Suomen komeimpia ns. uusrenesanssikauden ra-kennuksia pääkaupungin ulkopuolella.

Huoneissa olevat runsaat koristemaa-laustyöt teki aikoinaan Suomen ehkä tunnetuin koristemaalausliike Salomon

Wuorio. Ne ovat rakennuksen kulttuuri-historiallisesti arvokkainta antia.

Työtä vaativaa asumistaAlkuun palatsin kolmessa kerroksessa asuivat Junneliuksen, Rosenlewin ja von Frenckellin perheet.

Huoneissa oli paksut ruusukuvioiset kokolattiamatot, jotka palvelusväki to-mutti Kokemäenjoen jäällä harvakseen eli ei edes vuosittain. Korkeat huoneet vaativat uurasta lämmittämistä.

Rakennuksessa toimi aikoinaan myös Vaasan pankki, ruotsinkielisen Björne-borgs Tidning -lehden toimitus ja sai-raanhoito-oppilaitos. Sittemmin epäkäy-tännölliseksi koettu rakennus aiottiin jo-pa purkaa 1950-luvulla.

Porin kaupunki osti rakennuksen 1962. Pisimpään talon asukkaana oli Junneliuksen langon Erik Rosenlewin leski Karin, joka halusi jäädä palatsiin, vaikka se muuttui pääosin virastoksi. Yläkerran yksityishuoneistossa asunut leskirouva kuoli 1968.

Junnelius haki palatsilla vaimon suvun suosiota

KIINTEISTÖT

Kuvioidun tiilijulkisivun pintaremontti alkoi jo 2005.

Nykyisen Hallituskadun puoleinen koris-teellinen ovi on pääsisäänkäynti palatsiin.

Komea sisäänkäynti toivottaa tulijan tervetulleeksi, mutta Aino-Maija Luukkonen korostaa ehostuneen estetiikan lisäksi talon toiminnallisia parannuksia. Talon toiseen päähän rakennetut uudet hissit helpottavat liikuntaesteisten kulkua ja ruokatavaroi-den kuljetusta keittiöön.


lattu umpeen hillittyä virasto-

maisuutta tavoitellen. Ikkunoita

ja ovia oli muurattu umpeen. Yl-

lättäen esimerkiksi valtuustosa-

liin rakennettujen kasettikatto-

jen alta paljastuivat upeat katto-

maalaukset.

– Näin entistettävät kohteet

lisääntyivät. Aluksi arvioimme

maalauksia olevan kymmenkun-

ta. Niitä olikin yli 30. Iloinen löy-

tö lisäsi tietenkin kustannuksia,

Helander kertoo.

Porin kaupungintalo on koke-

neen arkkitehdin työuran kiin-

nostavimpia kohteita.

– Tämä on urallani yksi merk-

kipaalu. Vertaan sitä yli 10 vuot-

ta sitten toteutettuun Säätytalon

remonttiin Helsingissä. Junne-

liuksen palatsi on lähes Suomen

upein uusrenessanssipalatsi – ja

todellinen harvinaisuus Helsin-

gin ulkopuolella.

Arkkitehti joutuikin usein

lähtemään hälytysluonteises-

ti tekemään päätöksiä siitä, mi-

ten yllättäviin löytöihin suhtau-

dutaan.

– Toisaalta sain nivottua mat-

kaan myös omia pikkuretkiä,

vaikkapa korvasienten tai kivi-

tattien etsiskelyä, Helander nau-

rahtaa.

Kunto ennakoitua heikompiRakennuksen purkutyöt paljas-

tivat huomattavia lahovaurioita

välipohjissa.

Lisäksi keväällä 2007 sattui

lämpöjohtoverkostossa vuoto. Se

huomattiin heti, ja vesivahingoil-

ta vältyttiin. Vuoto pakotti läm-

pöjohtoverkoston uudelleen ar-

viointiin: verkosto pattereineen

päätettiin uusia.

Nämä yllätykset lisäsivät työ-

tä, hidastivat aikataulua ja nosti-

vat kustannuksia. Alun perin re-

montin piti olla valmis jo syksyl-

lä 2007.

Kohteen rakennuttajana toi-

mi kaupungin puolesta Mauno

Aaltonen. Hänen lisäkseen kau-

pungin omaa väkeä työmaalla

oli vain kourallinen, sillä iso työ-

maa olisi imenyt liikaa resursseja

kaupungin tavallisista kohteista.

Työn tekivät pääosin ulkopuoli-

set yritykset.

– Kaupungin työntekijöis-

tä kohteessa oli vain pari, kol-

me konservoijaa. Lvi-, sähkö-

ja maalaustöiden valvojat olivat

myös kaupungilta. Silti parhaim-

millaan väkeä talossa työskente-

li lähes 80 henkeä, Aaltonen yn-

nää.

Pääurakoitsijana oli MVR-Yh-

tymä, jolle aliurakoita teki kym-

menkunta eri alan yritystä.

– Osin kustannuksia lisäsi ta-

lon ennakoitua heikompi kunto,

mutta tässä ajassa myös raken-

nuskustannukset nousevat, Aal-

KIINTEISTÖT

Valtuustosalissa kattojen keskiosiin oli saatava valtava mää-rä valaistusta ja teknisiä laitteita. Tilaa madaltanut 1960-lu-vun kasettikatto uhrattiin, kun sen alta löytyi yllättäen upei-ta koristemaalauksia. Ikkunasta näkyy osa toista porilaista arvorakennusta: raatihuoneen torni.

Kolmannen kerroksen ruokasalin katto on erityisen koristeellinen. Konservointia tekivät maan huippuosaajat. Koristemaalauksista osa voitiin säilyttää alkuperäisinä, osa pinnoista paikattiin. Ylimaalattuja pintoja retusoitiin alusta asti.


tonen sanoo.

Hän korostaa remontin hel-

pottaneen liikuntarajoitteisten

kulkua talossa. Nyt taloon saatiin

vihdoin hissi, johon myös pyörä-

tuoli mahtuu kunnolla.

Nykytekniikka piiloonTalotekniikkaa hoitaville yrityk-

sille yli satavuotias kaunotar on

haaste. Lvi-töiden suunnitteluun

vaikuttaa se, ettei kunnollisia ti-

loja reiteille ole olemassa, vaan ne

pitää loihtia ja saada kuitenkin vi-

susti piiloon.

– Harvoin teemme työtä, jos-

sa jokaista yksityiskohtaa valvo-

vat arkkitehdit ja Museovirasto,

osastopäällikkö Arto Huumo-

nen ilmastoinnista vastaavasta

K.T. Tähtinen Oy:stä kertoo.

Arkkitehdit tarkastivat esi-

merkiksi jokaisen ilmastointi-

venttiilin paikan.

– Suunniteltu venttiilinpaikka

saattoi siirtyä vaikkapa 10 senttiä,

jos se pisti liikaa silmään. Jokai-

nen yksityiskohta on hiottu, Huu-

monen kuvaa.

Taloon asennettiin nykyai-

kaiset tulo- ja poistoilmalaitteet,

mutta ei jäähdytystä, joka ei vielä

ole kovin yleinen laite kotimaisis-

sa virastoissa.

Putkiurakasta vastanneen

LVI-Helin Oy:n työ alkoi, kun

seinät, lattiat ja katot avattiin ja

rakenteiden sisään asennettiin

uusi putkisto.

– Periaatteessa kaikki oli ihan

tavallista lvi-materiaalia, mutta

toki ainutlaatuinen kohde teki

työstä haasteellista, lvi-insinööri

Sami Rakkolainen sanoo.

Putkiurakka myös paisui kol-

manneksella kesken työn, kun

vuoto pisti suunnitelmat uusik-

si. Putket piilotettiin rakenteisiin,

sillä talon arvokkaaseen yleisil-

meeseen eivät pinta-asennuksi-

na vedetyt putket istu.

– Toisaalta työtä teimme myös

erityisellä tarkkuudella. Koepon-

nistuksiakin tehtiin yhteensä 15–

20, Rakkolainen selvittää.

Kamera seuraa ja suojaaMyös turvatekniikka ja paloil-

moittimet piti piilottaa. Toisaal-

ta monirytminen talo vaati oman

turvafi losofi ansa. Palopainikkei-

den pitää näkyä, vaikka katossa

olisikin komea koristemaalaus.

Tavallinen virastotalo on sel-

keästi virka-aikainen, mutta kau-

pungintalolla on valtuuston ilta-

kokouksia, joihin on kaikille va-

paa pääsy.

– Se aiheutti lisähaasteen ku-

lunvalvonnalle, joka halutaan

hoitaa käyttäjälle mahdollisim-

man näkymättömästi ja hieno-

tunteisesti, turvaurakasta vas-

tanneen Satasecurity Porin Luk-

ko Oy:n toimitusjohtaja Jukka

Kehusmaa kuvaa.

Talossa oli aiemminkin hy-

vä järjestelmä, joka nyt uusit-

tiin. Kamerat ja erilaiset ilmai-

simet tarkkailevat talon elämää.

Jos voro rikkoo ikkunan, särky-

misen ääni ja paineenmuutos hä-

lyttävät apua.

Kehusmaa kiittelee urakkaan

osallistuneiden yritysten hyvää

yhteistyötä.

– Kaikki ymmärsivät toisiaan,

vaikka prosessi yksityiskohtineen

oli pitkä.

Kapellimestarina toiminut

arkkitehti Vilhelm Helander on

suururakkaan tyytyväinen.

– Porin kaupunki antoi ar-

voa Junneliuksen palatsille. Se

oli kulttuurihistoriallinen uro-

teko.

Erityisasumisenviherympäristöt -kilpailu 2008Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti Suomen Kuntaliitto ja Kuntalehti järjestävät ympäristöministeriön tuella järjestävät ympäristöministeriön tuella ERITYISASUMISEN VIHERYMPÄRISTÖT ERITYISASUMISEN VIHERYMPÄRISTÖT -KILPAILUN-KILPAILUN

Kilpailun tarkoituksena on innostaa erityisasumisen asukkaita ja työntekijöitä sekä erityisasumis-ympäristöjen suunnittelijoita, toteuttajia ja ylläpitäjiä viherympäristöjen arvostamiseen.

Tavoitteena on Vihervuonna 2008 valita ja tuoda julkisuuteen eritysasumisen ympäristö, jossa on esimerkillisellä tavalla suunniteltu, rakennettu ja hoidettu viherympäristö.

Erityisasumisella tarkoitetaan monenlaisia erityis-ryhmiä: ikääntyviä, asunnottomia, nuoria ja liikunta-rajoitteisia. Kilpailuun voivat esittää ehdotuksiaan kunnat, valtionhallinto, muu yhteisö, yritys tai yksityinen henkilö.

Kilpailuehdotukset kilpailulomakkeelle laadittuina ja liiteasiakirjoineen tulee toimittaa Suomen Kuntaliit-toon 20.6. mennessä. Tulokset julkistetaan 10.9. Kuntamarkkinoilla Kuntatalolla.

Kilpailusäännöt ja ohjeet kilpailuasiakirjoista löytyvät Kuntaliiton sivuilta www.kunnat.net /yty.

Lisätietoja kilpailusta antaa Kuntaliitossa Markku Axelsson, puh. 050 564 1768.

Toimitusjohtaja Risto Parjanne, Suomen Kuntaliitto (puheenjohtaja)

Päätoimittaja Olli Havu, Kuntalehti

Yliarkkitehti Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Toimitusjohtaja Pekka Leskinen, Viherympäristöliitto

Kaupunginpuutarhuri Timo Koski, Kaupungin-puutarhurien Seura

Maisema-arkkitehti Camilla Rosengren, Suomen maisema-arkkitehtiliitto

Arkkitehti Markku Axelsson, Suomen Kuntaliitto

KILPAILUN PALKINTOLAUTAKUNTA:

KuntaliittoKommunförbundet


TEKSTIT Pekka MoliisKUVAT Harri Hagan

Kiinteistö Oy Kummatin ongelmat ovat tuttuja. Kun työpaikat Raahen suurimmalla tehtaalla vähenivät, niin samaan aikaan väheni vuokra-asuntojen tarve. Tyhjien vuokra-asuntojen kimp-puun on Raahessa käy-ty tyhjentyneitä kerros-taloja mataloittamalla.

Saneeraushankkeen alkuvai-

heessa lyödään kaksi kärpästä yh-

dellä iskulla, sillä ilman mataloit-

tamista taloihin olisi pitänyt pe-

ruskorjauksen yhteydessä raken-

taa hissit.

– Mataloittaminen koskee ne-

likerroksia taloja, joissa osa talos-

ta jää kaksikerroksiseksi ja lop-

puosa kustakin talosta madal-

letaan yhden kerroksen korkui-

seksi. Mataloittamisella vältyt-

tiin hissien rakentamisella. Kun

ensimmäisessä vaiheessa on sa-

neerattavana kolme taloa, joissa

kussakin on kolme rappua, niin

200 000 euron hissihinnalla pelk-

kä hissien rakentaminen olisi tul-

lut maksamaan 1,8 miljoonaa eu-

roa, kiinteistöyhtiön toimitusjoh-

taja Leo Sassi laskeskelee.

Neljännes tyhjilläänKummatin alueen vuokrahuo-

neistoista noin 25 prosenttia on

ollut jatkuvasti tyhjillään. Ensim-

mäisessä vaiheessa Raahessa sa-

neerataan kolme taloa, joista tu-

lee 3,5 miljoonan kustannukset.

Koko Kummatin alueella sa-

neerauksen kohteena on 13 ta-

loa, ja kustannusarviohaaruk-

ka on 17–20 miljoonaa. Mitta-

van hankkeen arvioidaan vievän

seitsemän vuotta.

– Ensimmäiset kolme taloa

valmistuvat tämän vuoden lo-

pussa. Tässä vaiheessa asuntojen

määrää putoaa noin 30:lla. Yh-

teen taloista tulee myös osin käyt-

tötarkoituksen muutos, kun kiin-

teistöyhtiö muuttaa sinne omat

toimintonsa, Sassi kertoo.

Saneerauksen yhteydessä kiin-

teistöille on haettu vapautus ara-

varajoituksista. Remontin myötä

huoneistojen vuokrataso nousee

nykyisestä seitsemästä eurosta

hieman yli kymmeneen euroon.

– Uudet asukkaat löytyvät ny-

kyisistä asiakkaistamme. Neliö-

vuokrat nousevat aina remontin

yhteydessä. Saamme saneerauk-

sella lisää pieniä asuntoja, joil-

le on aina kysyntää, Sassi muis-

tuttaa.

Uutta SuomessaRautaruukin terästehtaan syn-

tymisen myötä 1960–70-luvuil-

la rakennettiin Raaheen ja erityi-

sesti Kummatin alueelle runsaasti

vuokra-asuntoja. Vuodet vierivät,

eivätkä asunnot enää täytä tämän

päivän laatukriteerejä.

Alueen peruskorjaus oli väis-

tämättä edessä, ja samalla ha-

luttiin leikata pois ylimääräis-

tä vuokra-asuntokapasiteettia.

Kummatin alueella on noin 350

asuntoa, joista 120 poistuu sanee-

rauksen myötä.

– Mataloittamisen ohella huo-

neistokokoja muutetaan ja osa

asunnoista jaetaan 33–44 neliön

yksiöiksi. Asunnot käyvät läpi

täyden peruskorjaukseen. Osaan

asunnoista tulee sauna, Leo Sas-

si selvittää.

Ajatus kerrostalojen osittaises-

ta purkamisesta ja niiden muun-

tamisesta rivitaloiksi herätti mel-

koisesti keskustelua. Ennakko-

luulot mallia kohtaan olivat suu-

ret, mutta valmistelun edetessä

avoimella keskustelulla ja tiedot-

tamisella asiat saatiin hoidettua.

– Ennakkoluulot olivat kau-

heat. Ihmisillä oli mitä ihmeel-

lisimpiä luuloja asioista. Kaikki

sujui kuitenkin niin kuin etukä-

teen ajateltiin. Kun elementit oli

nosturilla paikalle nostettu, niin

nosturilla ne saatiin myös pois,

Sassi toteaa.

Kierrätys kunniassaPurkutyölle urakoitsijaa valitta-

essa hankkeessa painotettiin tek-

nistä osaamista 60 prosenttia ja

hintaa 40 prosentin painoarvolla.

Purkutyön kustannukset ovat ol-

leet vajaat 60 euroa neliöltä.

Purkutyössä talteen otettu

KERROSTALOT MUUTTUVAT Raahen ratkaisu tyhjien vuokratalojen ongelmaan


KIINTEISTÖT

RIVITALOIKSI

Asumisen kehittämis- ja ra-hoituskeskus (ARA) selvittää vuo-sittain tyhjien vuokra-asuntojen määrää kunnille tehtävällä kyse-lyllä. Määrä on ollut viime vuo-sina noin 4 000–5 000 asuntoa. Todellisuudessa ongelma on suu-rempi.

– Samalle määrälle tyhjiä asun-toja kunnat hakevat vapautusta aravarajoituksista, ja tätä kaut-ta markkinoilta poistuu runsaas-ti asuntoja. Tyhjiä vuokra-asun-toja löytyy tuplamäärä viralliseen määrään verrattuna, Kuntaliiton

erityisasiantuntija Eero Hiltu-nen arvioi.

Keinot ovat olleet monia, kun tyhjien vuokra-asuntojen proble-matiikkaan on puututtu. Pari huo-netta pois käytöstä ja kolmiosta tulee yksiö, vuokra-ale, koipussiin laittoon, kunnostaminen ja myyn-ti ulkopuolisille ovat eräitä keinoja pitkältä listalta.

– Tärkeintä on puuttua ongel-maan pikaisesti. Vetkutellessa ongelmat vain kasvavat. Esimer-kiksi ns. koipussiin pannun vuok-ratalon kohdalla säästetään vain

40 prosenttia kustannuksista, Hil-tunen korostaa.

Tyhjät vuokra-asunnot säteile-vät vaikutustaan koko asuinym-päristöön.

– Vuokra-asuntojen ylitarjon-ta johtaa usein talon kurjistu-miskierteeseen. Kun vuokratu-lot jäävät vajaiksi, niin talon kun-nossapitoon ei enää riitä rahaa. Huonokuntoiseen taloon taas ei löydy uusia vuokralaisia. Tilanne menee koko ajan huonompaan suuntaan, Eero Hiltunen muis-tuttaa.

Tyhjiä vuokra-asuntoja tuplasti arvioitua enemmän

RAAHEN KUMMATTI ARA:n käyttöasteprojekti, koh-

teena Raahen kaupungin suurim-maksi osaksi omistama Kiinteistö Oy Kummatti

Laajuus: 13 kerrostaloa, 364 huoneistoa, käytöstä poistetaan 120 huoneistoa

Kohteet rakennettu 1967–80

Saneerauskustannukset:– koko hankkeen kustannusarvio 17–20 milj. €– ensimmäisen vaiheen kustan-nukset (3 taloa) 3,5 milj. € ja 1 223 €/m2

Suunnittelu: Arkkitehtitoimisto Harri Hagan

Toteutus: Rakennusliike Lehto Oy

rakennusmateriaali on pystytty

kierrättämään. Vain pieni määrä

lasivillaa on viety kaatopaikalle.

– Kaikki purettu rakennusma-

teriaali on kierrätetty. Seinäele-

menteistä on rakennettu navettoja

ja sikaloita, välipohja on murskat-

tu maanrakennusaineeksi ja me-

tallit myyty rautakauppiaille, Leo

Sassi kertoo.

Haastava kohdeKohteen suunnittelusta järjes-

tetyn arkkitehtikilpailun voitti

Arkkitehtitoimisto Harri Hagan

Helsingistä. Kokeneelle ja arvos-

tetulle suunnittelijalle työtehtävä

on ollut mielenkiintoinen.

– Suomessa ei ole tehty tä-

mäntyyppistä ratkaisua, ja muu-

allakin maailmassa tällaiset koh-

teet ovat hyvin harvinaisia. Ruot-

sissa on kyllä purettu, mutta siel-

läkään ei ole tämänkaltaista pa-

lapeliratkaisua tehty, arkkitehti

Harri Hagan kertoo.

Kohteen suunnittelija kannus-

taa rakennuttajia entistä enem-

män rohkeisiin ratkaisuihin.

– Kummatti on mielenkiintoi-

nen kohde, kun haetaan uutta il-

mettä ja houkuttelevuutta nukku-

valle lähiölle. Tällaisia 70-luvun

uutta ilmettä kaipaavia vuokra-

lähiöitä on paljon.

Harri Haganin mielestä Suo-

messa pitäisi tehdä enemmän

koerakentamista.

– Hyvä kello kauas kuuluu ja

itse nähtynä erilaiset koekohteet

ovat paljon konkreettisempia,

kuin paperilla olevat suunnitel-

mat. Uskon Kummatista tulevan

hyvän esimerkin siitä, mitä näille

vanhoille lähiöille voidaan tehdä,

Hagan vakuuttaa.

Kuvat kertovat, miten Raahen kaupungissa Ratsukatu 7B kuoriutuu kerrostalosta rivitalok-si: vas. alkuperäinen hahmo, purkukuva ja piirros tulevaisuudesta (syksyllä 2008).

– Vuokra-asuntojen ylitarjon-ta johtaa usein talon kurjistu-miskierteeseen, Eero Hiltunen sanoo.

Sepp

o H

aavi

sto


Arvonlisäverolaki on muuttunut vuoden 2008 alusta. Muutok-set koskevat kiinteis-töinvestointien eli uudisrakentamisesta ja perusparantamisesta tehtäviä arvonlisävero-vähennyksiä ja -palau-tuksia.

Rakentamisesta ja peruspa-

rantamisesta saa edelleen vähen-

tää arvonlisäverot, jos kiinteistö

on vähennykseen tai kuntapalau-

tukseen oikeuttavassa käytössä.

Oikeus vähennykseen tai kunta-

palautukseen ei ole muuttunut la-

kimuutoksen yhteydessä. Kiin-

teistön käyttötarkoituksen muu-

toksesta saattaa edelleen seurata

arvonlisäveroseuraamuksia. Me-

nettely on kuitenkin muuttunut

merkittävästi monilta osin.

Uusien säännösten myötä

kiinteistön myynnin yhteydessä

pääsääntö on, että myyjä ei joudu

palauttamaan tehtyjä arvonlisä-

verovähennyksiä tai -palautuksia.

Kiinteistöinvestointien valmistu-

misesta seuraa kymmenen vuo-

den tarkistuskausi, jonka aikana

tehtyjä arvonlisäverovähennyk-

siä tulee tarkistaa, jos käyttötar-

koitus muuttuu.

Entisen lainsäädännön mu-

kainen viiden vuoden saastumis-

aika on nyt korvattu kymmenen

vuoden tarkistuskaudella. Kiin-

teistön luovutuksen yhteydessä

myyjä ei tee arvonlisäverotarkis-

tusta, ellei toisin sovita.

Laki lähtee siitä, että arvon-

lisäveron tarkistusoikeus ja -vel-

vollisuus siirtyvät ostajalle. Jos

kiinteistön käyttötarkoitus ei luo-

vutuksen yhteydessä muutu vä-

hennys- ja palautusrajoitteiseen

käyttöön, ei myynnin yhteydessä

tarvitse palauttaa tehtyjä arvon-

lisäverovähennyksiä.

Ostaja on velvollinen palaut-

KIINTEISTÖINVESTOINTIENAlv:n tarkistusoikeus ja -velvollisuus ostajalle

KIINTEISTÖT

��

� ��

� !�� "�� #��

#$#%�� &

'''(��)��()��

*��

�� !"��#�$��$%�&�'��(')�()"

��*+�+,-*.�.�

Annika Suortokehittämispäällikkö, kuntatalousKuntaliitto

arvonlisäverotukseen muutoksia


“Uusien säännösten merkittävä uudistus on se, ettei mahdol-lisia arvonlisäveropalautuksia tarvitse tehdä täysimääräisenä vaan niissä otetaan huomioon

ajan kuluminen.”

CF ECHO II on ultraäänitoimi-nen lämpömääränlaskin, joka säilyttää tarkkuutensa ja herk-kyytensä muuttumattomana koko pitkän elinkaaren ajan.

Vaivaton huollettavuus, moni-puoliset toiminnot sekä käyttä-jäystävällinen tiedonkeruu te-kevät CF ECHO II:sta luotetta-van kumppanin niin pien- ja kerrostaloissa kuin myös teolli-suudessa ja julkisissa raken-nuksissa.

CF ECHO II -TAATTUA TARKKUUTTA

Nuijamiestentie 3 A, 00400 HELSINKIPuh. 0207 424 600, fax 0207 424 604

E-mail: [email protected]. sgps.fi

tamaan myyjän alun perin te-

kemiä vähennyksiä, jos ostaja

muuttaa kiinteistön käyttötar-

koituksen vähennysrajoitteiseksi

tarkistuskauden aikana. Alkupe-

räinen tarkistuskausi jatkuu siis

kiinteistön luovutuksen jälkeen,

ja ostaja vastaa loppuajan tarkis-

tuksista.

Tarkistuskausi riippuu valmistumisajankohdastaTarkistuskausi on 1.1.2008 jäl-

keen valmistuneiden kiinteis-

töinvestointien osalta kymme-

nen vuotta. 2004–07 valmistu-

neiden kiinteistöinvestointien

osalta tarkistuskausi on kuiten-

kin viisi vuotta.

Uusien säännösten myötä ve-

rovelvollisella on myös mahdol-

lisuus saada tarkistuskauden ai-

kana lisävähennyksiä, jos kiin-

teistön käyttötarkoitus muut-

tuu vähennysrajoitteisesta ve-

rolliseen tai kuntapalautukseen

oikeuttavaan käyttöön.

Uusien säännösten merkit-

tävä uudistus on se, ettei mah-

dollisia arvonlisäveropalautuk-

sia tarvitse tehdä täysimääräi-

senä vaan niissä otetaan huomi-

oon ajan kuluminen. Vuosittain

palautetaan vain 1/10 tehdyistä

vähennyksistä (2004–07 valmis-

tuneiden kiinteistöinvestointien

osalta 1/5).

Myyjän tekemä kerta-tarkistus mahdollinenArvonlisäveron tarkistusoikeus

ja -velvollisuus siirtyvät siis pää-

sääntöisesti ostajalle. Joissain ta-

pauksissa voi kyseeseen kuiten-

kin tulla kertatarkistus, jonka

myyjä tekee. Sellainen tilanne

tulee kysymykseen esimerkiksi

silloin, kun kiinteistö myydään

vähennys- ja palautusrajoittei-

seen käyttöön.

Kertatarkistustilanteessa

myyjä palauttaa valtiolle koko

jäljellä olevan tarkistuskauden

edellyttämät arvonlisäverot.

Muutokset huomioon myös vuokrakiinteistöissäVuokrattujen kiinteistöjen osalta

arvonlisäveron tarkistusoikeus

ja -velvollisuus ovat vuokranan-

tajalla eli kiinteistön omistajalla.

Jos kiinteistö siirtyy verollisesta

käytöstä verottomaan, on vuok-

rankin oltava veroton. Vuokra-

nantajan on silloin palautettava

tarkistuskauden aikana mahdol-

liset kiinteistöinvestoinneista vä-

hennetyt arvonlisäverot.

Vastaavasti jos kiinteistön

käyttö muuttuu verolliseksi,

vuokranantajalla on oikeus teh-

dä lisävähennyksiä mahdollisis-

ta kiinteistöinvestointien arvon-

lisäveroista.

Kunnilla ja kuntayhtymillä

on suunnitteilla monia hank-

keita, joissa kiinteistöjen arvon-

lisäverotus on syytä ottaa huo-

mioon. Etenkin sosiaali- ja ter-

veystoimessa saattaa tulla tilan-

teita, joissa on palautettava teh-

tyjä kiinteistöinvestointien ar-

vonlisäverovähennyksiä. Nämä

seikat on hyvä ottaa huomioon

kustannusarvioissa.

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksen muu-

tosta on selostettu yksityiskohtaisem-

min Verohallituksen ohjeessa, joka on

Verohallituksen sivuilla www.vero.fi /

artikkeli/5930.


Suunnitteilla oleva kaava sallii joidenkin sellien väliseinien purkamisen, jolloin tilalle syntyisi tilavia perheasuntoja. Suunnittelukuvan asunnosta aukeaa Turun komein näköala.

Kakolan ovet avattiin huhtikuussa opastetuille turisti-ryhmille, sillä keskusvankilan arvokkaat rakennukset ja ihmiskohtalot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.


Keskusvankilan alueelle jopa 1 500 asukasta

Kakolan vanha keskusvankila on tyhjenty-nyt asukkaista, ja tilalle kaavaillaan viihtyisää kaupunginosaa. Turun raken-nushistoriallisesti arvokkaasta keskustas-ta vapautuu 20 hehtaaria maata, jonne suunnitellaan asuntoja ja palveluja. Samalla pitäisi kunnostaa 1800-luvulta olevat suojellut vankilarakennukset uuteen käyttöön.

TEKSTI Sari JärvinenKUVAT Lennart Holmberg ja Helin & Co Arkkitehdit

KIINTEISTÖT

KAKOLAN KIVISELLEISTÄ kuoriutuu luksuskoteja

Turun kaupungin asemakaa-

vapäällikkö Timo Hintsasella on

lapsuusmuisto Kakolanmäen van-

kilan ulkopuolelta. Aurinkoisena

päivänä vahvimmat vangit vetivät

itsensä ylhäällä oleviin länsisellin

ikkunoihin. Kauempaakin Hintsa-

nen erotti tatuoidut käsivarret, kun

vangit katselivat Airistolle aukea-

vaa maisemaa.

Vankilasta aukeava näkymä on

yhä Turun komein näköala. Van-

git jättivät sellinsä viime syksynä,

ja nyt mäelle suunnitellaan moni-

puolista asuinaluetta, melkeinpä

kokonaista kaupunginosaa. Mai-

sema halutaan avata kaikille kau-

punkilaisille.

Neljänsadan vangitun tilalla

Kakolanmäellä saattaa asua vuon-

na 2014 jopa 1 500 asukasta. Siel-

lä voi sijaita mm. hotelli, ravintola,

toimistoja, terveyspalveluja ja van-

hainkoti. Suunnitteilla olevaan kaa-

vaan kerrostaloille on varattu lähes

60 000 kerrosneliömetriä.

Vehreiden jalopuiden välis-

tä kulkee virkistysreitti, jota pit-

kin kaupunkilaiset voivat jatkossa

kävellä keskustan suunnasta sata-

maan. Funikulaari, maisemahissi

kuljettaa mäen päälle ne, jotka ei-

vät jaksa kävellä.

– Palvelulinjan bussin on suun-

niteltu tulevan mäen päälle. Muu-

ten rinteestä tulee autoton. Parkki-

luola sijoitetaan Kakolan alle kal-

lion sisään, Hintsanen kertoo.

Mäen sisässä sijaitsee jo Tu-

run seudun jätevedenpuhdista-

mo. Louhittavaa kalliossa on kui-

tenkin sen verran, että parkkitilat

voidaan sinne myös sijoittaa. Suu-

rin haaste Kakolassa komeileekin

mäen päällä: suojellut rakennuk-

set tulisi säilyttää, mutta sulauttaa

uuteen käyttöön.

Suojelun ei tarvitse olla rasiteTurussa on enemmän suojeltuja

rakennuksia kuin millään muulla

paikkakunnalla Suomessa. Voisi

luulla, ettei se uudisrakentamisen

kannalta välttämättä ole innostava

tieto. Turussa on kuitenkin totuttu

elämään vanhan kaupungin vaati-

musten kanssa.

– Suojelu ei ole rasite, sillä meil-

lä se on käännetty voimavaraksi.

Historia on Turun valtti, Hintsa-

nen sanoo.

Kakolanmäellä uuden ja van-

han yhdistämistä on pohjustettu

yhteistyössä Museoviraston kans-

sa, joka suojelee Senaatti-kiinteis-

töjen omistamaa 1850-luvulla ra-

kennettua vankilaa. Rakennuksia

aiotaan hyödyntää muuttamal-

la niiden käyttötarkoitusta, mut-

ta samalla pyritään säilyttämään

kulttuurihistoriallisesti arvokas

kohde.

Päiväsellin osalta se tarkoittaa

esimerkiksi sitä, että vanhat koris-

tellut metalliportaat jäävät keskelle

korkealle nousevaa käytävää. Selli-

en ja käytävien välisiä seiniä ei saa

purkaa, mutta sellien välisiä seiniä

sen sijaan voi siten, että vanha huo-

nejako jää näkyviin kuten Kataja-

nokan entisessä vankilassa Helsin-

gissä. Yksiselitteisesti puhuttelevat

ovet on tarkoitus jättää paikoilleen.

Länsisellissä on lupa laajentaa selliä

kohti leveää käytävää, jotta hotelli-

huoneeseen saa kylpytilan.

Työtä tarjotaan yksityiselle sek-

torille.

– Haasteena on rakentaa sa-


Timo Hintsanen on huomannut Kakolan kiinnostavan, sillä Turun kaupungin asemakaavapäällikkö on kiertänyt puhumassa kaava-suunnitelmista Suomen lisäksi Islannissa asti.

malla kertaa uutta ja vanhaa ta-

sapuolisesti. Senaatti-kiinteis-

töt on hienosti yhdistänyt nämä

markkinoinnissaan. Uudiston-

tille rakentava sitoutuu samalla

korjaamaan myös vanhaa, Hint-

sanen sanoo.

Asiasta innostuneita rakenta-

jia on riittänyt. Senaatti-kiinteis-

töt myy kohteet toteutuskokonai-

suuksina myöhemmin pyydettä-

vien tarjousten perusteella. Vii-

me lokakuun alkuun mennessä

kiinnostuneita pyydettiin otta-

maan yhteyttä. Senaatti-kiinteis-

töjen johtava asiantuntija Erkki

Vaalasranta sai luettavakseen 20

ilmoitusta.

– Siitä joukosta löytyi 10 po-

tentiaalista, resursseiltaan riit-

tävän suurta yritystä jatkoon.

Mukana ovat kaikki mahdolli-

set suomalaiset tahot, joiden li-

säksi Kakola on herättänyt kiin-

nostusta ulkomaillakin, Erkki

Vaalasranta kertoo.

Tarjouksia voidaan rakenta-

jaehdokkailta pyytää vasta, kun

kaavasta on päätetty. Vaalasran-

ta toivoo, että asia etenisi kesä-

kuussa, jolloin Kakolanmäen ase-

makaava on menossa Turun kau-

punginhallituksen käsittelyyn.

Kaavoitus odotettua pidempi prosessiKakolanmäen kaavoitus osoittau-

tui pidemmäksi prosessiksi, kuin

tekijät aluksi luulivat. Senaatti-

kiinteistössä tavoitteena oli, että

kun vangit muuttivat uuteen van-

kilaan syksyllä 2007, kaavapää-

tökset olisivat olleet valmiina.

– Kansainvälinen arkkitehti-

kilpailu lykkäsi toteutusta kah-

della ja puolella vuodella. Lisäk-

si Kakolan esitteleminen arkki-

tehdeille oli hankalaa, sillä ra-

kennukset olivat täynnä vanke-

ja, Vaalasranta kertoo.

Yksi vaihtoehto on saneerata vanha vankimielisairaala yksityiseksi lääkärikeskukseksi.


Kuntaliitto on tutkinut julkisen ja yksityi-sen sektorin välistä vuorovaikutusta maankäy-tön yhteistyöhankkeissa. Tulokset kerätään JY-MY-malliksi, joka auttaa parempaan suunnitel-mallisuuteen ja riskien hallintaan vaativissa pro-jekteissa.

– JYMY on edennyt hyvin ja selvitys valmis-tuu toukokuussa. Pyrimme esittämään tulokset mahdollisimman havainnollisesti, sillä yhteistyö on monitahoista, Kuntaliiton maankäyttöinsi-nööri Matti Holopainen kertoo.

Kakola on yksi JYMY-hankkeessa mukana ol-leista 13 kohteesta. Holopainen toteaa vanki-

la-alueen olevan tyypillinen yhteistyöhanke van-han kaupungin keskustassa, jossa toiminta- ja käyttötarpeet ovat muuttuneet.

Kakolassa on toistaiseksi ollut pääpaino kau-pungin ja valtion välisessä yhteistyössä, mut-ta jatkossa mukaan tulee yksityinen taho. Ti-mo Hintsanen uskoo suurimpien rakennusliik-keiden olevan tietoisia kuntien toimintatavois-ta, mutta JYMYstä saattaa olla hyötyä uusille rakennusliikkeille. Toinen kasvava ryhmä ovat kansainväliset kiinteistösijoittajat, joiden suoma-laisten toimintamallien tuntemus on usein vä-häistä.

KIINTEISTÖT

KAKOLAN HISTORIA 1839 Suomeen päätettiin

rakentaa neljä työ- ja ojennus-laitosta

1845 rakennustyöt alkavat Kakolanmäellä

1853 renessanssityylinen pää-rakennus valmistuu

1879 päivä- ja yöselliosastot valmistuvat, työhuonerakennuk-set, länsiselli ja henkilökunnan talot tehtiin myöhemmin

1953 länsiselli eristetään pak-kolaitokseksi vaarallisia rikoksen-uusijoita varten

1970-luvun alussa länsiselli muutettiin suljetuksi osastoksi

Lähde www.kakola.fi

Yksi vankimielisairaalas-

sa kulkenut arkkitehti oli Jutta

Haarti-Katajainen Helin & Co

Arkkitehdeistä. Vierailu jäi mie-

leen väkevänä kokemuksena.

– Kävin vankilassa, kun van-

git olivat vielä siellä sisällä. Tun-

sin Kakolan maineen maan ko-

vimpien jätkien paikkana. Ympä-

ristö oli rangaistusmielessä karu,

sillä siellä näkyivät 1800-luku ja

ajan patina.

Haarti-Katajainen oivalsi kui-

tenkin nopeasti paikan mahdolli-

suudet. Ensi vaikutelmasta huo-

limatta Kakolan kivirakennukset

olivat vankkoja ja hyvin kunnos-

sa pidettyjä.

– Mielisairaalan graniittilin-

na on puhuttelevan kaunis. Sin-

ne saa mahtavia, korkeita ja iso-

ja huoneita. Välipohjat ovat kun-

nossa, ja äänieristys toimii. Ra-

kennuksiin mahtuu perheasun-

toja ja niihin voidaan kytkeä it-

senäistyville nuorille tarkoitettuja

pienempiä koteja.

Arkkitehti Pekka Helinin ja

Helin & Co Arkkitehtien laatima

kehityssuunnitelma palkittiin kil-

pailussa yhdessä australialaisen

Andrew Leen kanssa parhaaksi.

Esitys oli muidenkin mieleen, sil-

lä vuonna 2006 Kakolan suunni-

telma sai kunniamaininnan Eu-

roopan suurimmassa kiinteistö-

alan messutapahtumassa Can-

nesissa.

– Olemme suunnitelleet ja

ideoineet Kakolaa rinnan kaavoi-

tusprosessin kanssa. Jokaiseen ra-

kennukseen on tehty erilaisia to-

teutusvaihtoehtoja, joita on käy-

tetty mm. markkinointiaineistos-

sa, Haarti-Katajainen kertoo.

Hintsanen suosittelee suun-

nittelukilpailun toteuttamista

Kakolan kaltaisessa projektissa.

Sen tuloksena syntyneet havain-

nekuvat konkretisoivat vaihtoeh-

toiset suunnitelmat poliitikoille ja

maallikoille.

Vankila avautuu turisteilleVankien lähdettyä Kakolasta Se-

naatti-kiinteistöjen Länsi-Suo-

men alueen kiinteistöpäällikkö

Olli Jalonen sai käteensä neljä

kiloa avaimia. Kaavoitusproses-

sin vuoksi tyhjillään seisovalle

vankilalle on löytynyt väliaikais-

ta käyttöä.

Huhtikuussa Kakolan portit

on avattu opastetuille turistiryh-

mille, sillä keskusvankilan arvok-

kaat rakennukset ja ihmiskohta-

Kakola mukana JYMY-hankkeessa

Kakolan 150 vuotta vanhat sellit tyhjenivät viime syksynä. Rakennusta aiotaan hyödyntää muuttamal-la käyttötarkoitusta, mutta samalla pyritään säilyttämään kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde. Pien-ten sellien väliseinät voi purkaa, mutta ovet on jätettävä paikoilleen.


lot ovat herättäneet runsaasti kiinnostusta.

Alueen vaarallisuuden ja sokkeloisuuden

takia yleisö ei voi tutustua omatoimisesti Ka-

kolaan, vaan Turku Touring ja Turun Matkai-

luoppaat – Åbo Turistguider ry organisoivat

kiertokäynnit.

– Kakola on ensimmäinen rakennus Tu-

run keskustassa, joka näkyy satamaan tule-

vasta ruotsinlaivasta, Hintsanen sanoo ja kat-

soo merelle ulos länsisellin ikkunasta. Ruutu

on sama, jota hän kurkisteli poikana kaukaa

mäen rinteeltä.

Mikäli kaavoitus ja muut suunnitelmat ete-

nevät, tulevaisuudessa näkymä voi aueta ke-

nelle tahansa, sillä länsisellin yläkerrokseen

ehdotetaan maisemaravintolaa.

> Tekla Xcityn rakennusvalvonnan sähköinen asiointi pitää toimiston avoinna 24/7.

> 24/7 lupa rakentaa

KIINTEISTÖT

Senaatti-kiinteis-töjen Vuoden hank-keeksi 2007 on va-littu Heikkilän kasar-min päärakennuksen peruskorjaus Turus-sa. Arvokas, vuodelta 1917 peräisin oleva rakennus peruskor-jattiin Merivoimien Esikunnalle. Han-ke on hyvä esimerk-ki vanhaa rakennusta hyödyntävästä kestä-västä elinkaariajattelusta.

Merivoimien Esikunta muutti puolustus-voimien organisaatiouudistuksen myötä vii-me vuoden lopussa Helsingistä Turkuun Heikkilän kasarmialueelle. Esikunta siirtyi Helsingin kahdesta eri toimipisteestä ja ah-taammista tiloista toiminnallisesti tarkoituk-senmukaisiin ja perinteikkäisiin tiloihin.

Peruskorjauksessa päärakennuksen talo-tekniikka uusittiin kokonaan, mutta tilara-kenne säilytettiin alkuperäisenä. Myös ulko-asu säilytettiin lukuun ottamatta katolle il-manvaihtoa varten rakennettuja korotuk-

sia, jotka sovitettiin luontevasti raken-nukseen.

Rakennuksen väritys entisöitiin vuosisadan alun tyyliin Museoviras-ton selvityksen pe-rusteella. Peruskor-jauksen arkkiteh-tisuunnittelijana toimi Arkkitehtitoi-misto Lasse Kosu-nen Oy, rakennut-

tajakonsulttina ISS Proko Oy ja pääurakoitsi-jana Rakennustoimisto Laamo Oy.

Senaatti-kiinteistöt antoi kunniamainin-nan neljälle muulle hankkeelle. Niistä yksi oli Turun vankila, suunnittelijana LPR-arkkiteh-dit Oy. Turun Saramäen uuden vankilaraken-nuksen suunnittelussa pääpaino asetettiin turvallisuuteen ja toiminnallisuuteen. Uusiin tiloihin siirtyivät viime syksynä Kakolan-mäeltä Turun vankila, tutkintavankila sekä psykiatrinen vankisairaala.

www.senaatti.fi > Kiinteistöt

Turkulaisille kiinteistöille kiitosta

Heikkilän kasarmin päärakennus on hyvä esimerkki 1900-luvun alun vanhasta venä-läisestä kasarmirakentamisesta.


Pekka Rytilä on

69-vuotias tekniikan

lisensiaatti, joka toimii

Liikennesuunnittelun

Seuran puheenjohtaja-

na ja Pöyry Infran

erityisasiantuntijana.

OstosparatiisissaUusia kauppakeskuksia nousee

lännessä, idässä ja Suomessa kuin sieniä sateella. Vanhojakin laa-jennetaan ja kehitetään. ”Kauppa-keskus on yli 5 000 neliön liikekeskus, jossa liikkeet avautuvat yhteiseen si-sätilaan”, valistaa Johanna Harjun-maa Sellosta, jossa on pinta-alaa 97 000 neliötä ja liikkeitä yli 160.

Ideapark-ilmiöKun suunnitelmat Lempäälän Idea-parkista tulivat julkisuuteen, niin ko-kenut kauppa-asiantuntija Paavo S. Vepsä julkaisi näyttävästi varoituk-sen sanoja. Ei riitä asiakkaita. Hanke on tuomittu kuihtumaan. Muutama vuosi myöhemmin Lempäälän kolos-si on ajettu sisään, ja Toivo Suka-ri on julkistanut kaksi uutta hanketta Pieksämäellä ja Vihdissä. Ottajia oli-si muuallakin, jos vain tilaa järjestyisi sopivassa teiden risteyshangassa.

Ilmiön takana on tietenkin nyky-ajan massa-autoilu, joka antaa osta-valle yleisölle mahdollisuuden hakeu-tua mihin tahansa, kuten Keskisen kyläkauppa Töysän Tuurissa osoittaa. Miehellä se on kun mylly pyörii, ei-kä paikalla. Sukari aloitti kiertävänä huonekalukauppiaana ja on kerto-nut, että ujous vaivasi kovasti, mutta löytyi sentään ystävällinen ensimmäi-nen asiakas, joka halusi välttämättä ostaa häneltä huonekaluja.

Sukarin alkuperäinen kauppa pyö-rillä -konsepti miellyttää liikennesuo-ritteen minimoijia. Nythän verkko-kauppaa yritetään ajaa kuin käärmet-tä pyssyyn, mutta näyttää siltä, että asiakas haluaa mieluummin itse tal-lustella ostosparatiisissa kuin odotella tylsällä kotipihalla jakelukuljetusta.

ElämysmaailmaIdeapark-lajityypin suosio perustuu siihen, että nykyajan ihmiset etsivät

paitsi hyödykkeitä myös elämyksiä ja viihtyisyyttä. Viipymäajat uusis-sa keskuksissa ovat tunteja entis-ten kauppaminuuttien sijasta. Ne ovat merkittäviä työpaikkakeskit-tymiä jopa tuhansille ihmisille, joi-ta ei enää tarvita alkutuotannossa ja teollisuudessa.

Lempäälän Ideapark toi ensim-mäisenä Suomeen myös jo kai-vattua uutta liikennearkkitehtuu-ria: moottoritien mittakaavaan suhteutetun rakennuksen sitä pit-kin. Alvar Aalto sanoi aikanaan Tieyhdistyksen 40-vuotisjuhlassa 1957, että ”liikenteen ja tieprob-leeman negatiivisia puolia ei ole syytä peittää”. Ideaparkien ark-kitehti Vesa Arosuo käy niihin käsiksi Alvar Suuren hengessä: ”Nummelan keskeisenä ajatukse-na on kaupunginmuuri, jonka si-sällä on katuja ja keskellä tori.” Siinä se on oikea melueste.

Energiasyöpöt ostosparatiisitJos paikat ovat lähellä toisiaan, niiden väliset matkat ovat lyhyitä ja liikenteen suoritteet pieniä. Ki-lometriin saakka pääsee jalan ja viiteen pyörällä. Hyvä olisi kävel-lä pitempiäkin matkoja. Mutta os-tokset painavat, päiväannos pik-

kuperheelle kuusi kiloa. Jos mat-kat ovat pitempiä, pitää käynte-jä harventaa ja ottaa auto avuksi. Onkin tavallista, että perustarvik-keet haetaan isosta kauppakes-kuksesta kerran viikossa.

Ylijohtaja Pekka Raita-nen kirjoitti Helsingin Sanomis-sa 26.3.2008, että ostosparatii-sit ovat energiasyöppöjä. ”Mam-muttikeskukset kuluttavat paljon energiaa ja luonnonvaroja. Asiak-kaat köröttelevät sinne autoillaan ja lisäävät ilmaston hiilidioksidi-kuormaa.” Tosi on sekin.

Yhdyskuntien keskustoihin tai raideliikenteen asemille sijoitetut ostosparatiisit ovatkin kestävän kehityksen näkökulmasta selvästi parempia. Yleisö on samaa miel-tä. Viime vuonna Kampin, Itäkes-kuksen ja Sellon kävijämäärät oli-vat 33, 22 ja 18 miljoonaa, Jum-bon 8 ja Ideaparkin 7.

Sukari pääsee uusimmasta päl-kähästään aikanaan, kun Num-melan Ideaparkin viereen tulee uuden Espoo-Lohja -kaupunkira-dan asema. Siihen asti täytyy tyy-tyä autoilevan yleisön tavanomai-seen suosioon. Onneksi he osta-vat kerralla selvästi enemmän kuin joukkoliikenne-käypäläiset.

Leppävaaran Sello ponkaisi muutamassa vuodessa kolmen

kärkeen kauppakeskusten kävijä-määrissä. Saavutus selittyy sekä

vahvalla tukiasutuksella että kau-punkiradan asemalla.

Kuv

a K

aupp

akes

kus

Sello


Energian tuottamisessa keskeistä on siirtyminen fossii-lisista polttoaineista uusiutuviin.

KUNNAT JA 16 Käyttötapojen muutokset ja s


ENERGIA

Taulukossa on esitetty 2001–06 käynnistyneiden 862 kuntasekto-rin katselmuskohteen (n. 15 milj. rm3) kokonaiskulutukset, -kustan-nukset, investoinnit sekä keskimääräiset säästöpotentiaalit. Taulukos-sa näkyvä katselmusraporteissa ehdotettujen säästötoimenpiteiden kokonaisinvestointitarve jakaantuu eri alueille (lämpö, sähkö, vesi) aiempien selvitysten perusteella karkeasti siten, että lähes 70 % koh-distuu lämpöenergian säästötoimenpiteisiin, noin 25 % sähköener-gian säästötoimenpiteisiin ja loput veden säästötoimenpiteisiin.

Yhteensä 1992–06 on kuntasektorilla katselmoitu yli 3 100 kohdet-ta, jotka vastaavat noin 54 milj. rm3. Lämpöenergian säästöpotentiaa-li on näissä kohteissa ollut keskimäärin 15 % (n. 390 GWh/a), sähkö-energian säästöpotentiaali noin 7 % (n. 74 GWh/a) ja veden säästöpo-tentiaali noin 8 % (n. 0,7 milj. m3).

Lähde www.motiva.fi

Kalevi LuomaenergiainsinööriKuntaliitto

Tammikuussa EU-komis-

sio julkisti jäsenmaita sitovan il-

masto- ja energiapakettinsa, jol-

la haetaan 20 prosentin kasvi-

huonekaasujen päästövähennyk-

siä vuoteen 2020 mennessä. Kes-

keisimmät toimenpidekokonai-

suudet ovat päästökauppajärjes-

telmän uusiminen energiantuo-

tannossa ja teollisuudessa, ener-

giansäästö sekä uusiutuvan ener-

gian osuuden kasvattaminen niin

energianlähteenä kuin liikenne-

polttoaineissakin.

Kukin unionin jäsenmaa sai

samalla oman, uuden yksilölli-

sen tavoitteensa päästövähennys-

ten ja keskeisimpien keinojen ku-

ten uusiutuvan energian lisäämi-

sen osalta.

Suomen osalta tämä taakanja-

ko merkitsee 16 prosentin päästö-

vähennystä ja uusiutuvan energi-

an osuuden nostoa käytetystä ko-

konaisenergiasta noin 10 prosen-

tilla verrattuna vuoden 2005 ti-

lanteeseen. Nyt uusiutuvan ener-

gian osuus on 28,5 prosenttia, ja

se tulisi nostaa 38 prosenttiin

prosentin päästövähennysvuoteen 2020 mennessä. Molem-

mat tavoitteet olisivat ehdotusten

mukaan jäsenmaita sitovia.

Päästökauppaa ehdotetaan

muutettavaksi siten, että 2012

jälkeen päästöoikeudet huuto-

kaupattaisiin Euroopan komis-

siossa. Päästöoikeuksien ilmais-

jako siis päättyisi ainakin sähkön-

tuotannon osalta ja kustannuk-

set siirtyisivät ”oikeasti” sähkön

hintaan.

Sitovia velvoitteita päästövä-

hennyksiin ja uusiutuvan ener-

gian lisäämiseksi on jo ehdit-

ty kauhistella niin teollisuuden

kuin myös energiantuottajien

piirissä. Mihinkään paniikkirat-

kaisuihin ei silti ole aihetta. Ta-

voitteet sinällään ovat kuitenkin

haastavia, eikä vähennys kunnis-

sakaan tule kuin Manulle illalli-

nen. Nyt tarvitaan määrätietoisia

toimia kaikilta.

Energiatehokkuus-sopimukset käyttöönMitä kunnat ja kuntayhtymät sit-

ten voivat tehdä? Ensimmäinen

ja tärkein tehtävä on saattaa oma

a säädöt säästävät tuntuvasti energiaa

EU:n energiavarannot ovat hii-pumassa, mutta kulutus jatkaa kasvuaan. Brysselin keskustaa iltavalaistuksessa.

Nykyinen kulutus862

KUNTASEKTORISäästöpotentiaali 2001–06

Lämpöenergia

646 500 MWh/a 78 988 MWh/a 12,2 %

21 244 084 €/a 2 555 204 €/a 12,0 %

Sähköenergia

298 634 MWh/a 21 342 MWh/a 7,1 %

17 241 850 €/a 1 469 912 €/a 8,5 %

Vedenkulutus

2 338 347 m3/a 148 006 m3/a 6,3 %

5 122 340 €/a 329 603 €/a 6,4 %

Kulutukset yhteensä

Säästöt yhteensä Investoinnit yhteensä

43 608 273 €/a 4 354 720 €/a 10,0 % 7 349 498 €

KUNTASEKTORILLA SÄÄSTÖPOTENTIAALIA

Suomen 16 prosentin päästövähennys ja uu-siutuvan energian osuu-den nostaminen ovat haasteita, jotka edellyt-tävät määrätietoisia toi-mia myös kunnissa. Hy-viä työkaluja ovat kun-tien energiaohjelma ja energiatehokkuussopi-musjärjestelmä.

Kuv

at:

Euro

pean

Uni

on A

udio

visu

al S

ervi

ces


Suomessa julkiset hankin-nat ovat noin 22 miljardia euroa vuodessa eli noin 15 prosenttia bruttokansantuotteesta. Niistä kolme neljäsosaa tehdään kunta-sektorilla. Yli puolet hankinnoista kohdentuu palveluihin, loput ku-lutushankintoihin ja kiinteistöjen ylläpitoon.

Valtaosa julkisen sektorin energiankäytöstä tapahtuu ra-kennuksissa niiden käytön aika-na, joten suunnitteluvaiheessa tehtävillä ratkaisuilla sekä käyt-tötottumuksilla on suuri vaikutus energiankulutukseen.

Toimistolaitteiden hankintaan tarkkuuttaMuuhun kuin rakentamiseen liit-tyvistä hankinnoista selvästi suu-rimmat mahdollisuudet vaikut-taa energiansäästöön ja ener-giankäytön tehokkuuteen sekä kasvihuonekaasupäästöihin liit-tyvät toimistolaitteiden hankin-taan. Jos uusien tietokoneiden hankinnassa käytetään kriteeri-nä Energy Star 2007 -vaatimuk-sia, saavutetaan yli 14 000 me-

gawattitunnin säästö ja yli 3 200 tonnin CO2-päästöjen vähenemä vuodessa.

Pöytätietokoneiden korvaa-minen kannettavilla koneilla tai Energy Star 2007 -vaatimukset täyttävien tulostimien ja kopio-koneiden hankinta auttaa niin ikään vähentämään energianku-lutusta.

Julkisen sektorin hankintojen vaikutusta energiankulutukseen ja siitä johtuviin kasvihuonekaa-supäästöihin on tarkasteltu Motiva Oy:n ja FCG Efeko Oy:n JUHA-yhteisprojektissa, jota ovat rahoittaneet ympäristöministe-riön ympäristöklusteriohjelma sekä työ- ja elinkeinoministeriö.

Raportti on ladattavissa osoitteesta www.motiva.fi /julkisethankinnat

Työkaluja hankintojen tueksiOsana kansainvälistä Green Labels Purchase -hanketta on tuotettu oh-jeistuksia ja laskentatyökaluja eri lai-teryhmien hankintoihin.

It-laitteiden hankintaohje ja laskenta-

työkalu www.efeko.fi /glp tai www.

motiva.fi /toimistonenergiansaastoTopTen-Suomi verkkopalve-

lusta löydät kunkin laiteryhmän energiatehokkaimpia tuotteita. Tällä hetkellä palvelussa ovat pa-kastimet, jääkaapit ja energian-säästölamput, mutta uusia laite-ryhmiä lisätään.

www.topten-suomi.fi

Kunnan energiankäyttö kuntoonOnko kuntanne jo solminut energiatehokkuussopimuksen tai kuntien energiaohjelman? Ne auttavat energiakustannus-ten hallinnassa ja tarjoavat ta-vat toteuttaa EU:n energia-palveludirektiivin vaatimuksia.

Hyötyjä kunnalle ja kun-tayhtymälle:• Tavoitteisiin vapaaehtoisesti• Tuloksia ja kustannussäästöjä pitkäjänteisellä toiminnalla• Vertailutietoa toimenpiteistä ja tuloksista• Työ- ja elinkeinoministeriön tuki– energiakatselmuksiin– energiansäästöinvestointeihin

– uusiutuvan energian käyttöä li-sääviin investointeihin– sopimuskuntien yhteisiin kehit-tämishankkeisiin

pesä eli kunnan tai kuntayhty-

män energiankäyttö asianmu-

kaiseen kuntoon. Ensiksi tarvi-

taan ajan tasalla oleva kulutus- ja

kustannusseuranta. Useimmiten

jo melko yksinkertaiset käyttöta-

pojen muutokset ja säädöt voivat

tuoda tuntuvia säästöjä.

Uusiutuvan energian käyt-

tömahdollisuudet on myös syy-

tä selvittää ja päivittää aiemmat

tarkastelut. Eri polttoaineiden ja

sähkön hinnat ovat muuttuneet

muutamassa vuodessa melkoi-

sesti.

Energia-asioiden hoitoa var-

ten on tarjolla erityinen kuntien

energiaohjelma tai energiatehok-

kuussopimusjärjestelmä vuosil-

le 2008–16. Molemmat sisältävät

mahdollisuuden työ- ja elinkein-

oministeriön katselmus- ja ener-

giainvestointitukiin.

Kuntaliitto on yleiskirjeel-

lään 15.10.2007 suositellut kai-

kille kunnille ja kuntayhtymille

joko energiatehokkuussopimuk-

sen tekoa työ- ja elinkeinominis-

teriön kanssa tai liittymistä kunti-

en energiaohjelmaan. Ohjelmal-

la ja tehokkuussopimuksella py-

ritään kattamaan rakennuskan-

nan lisäksi myös kunnan muut

energiankäyttökysymykset va-

laistusta ja polttoaineiden käyt-

töä myöten.

Rakennuksissa säästö-mahdollisuuksiaEnergian säästämiseen on kun-

nissa kuitenkin edelleen mah-

dollisuuksia. Esimerkiksi Mo-

tivan kuntien 862 rakennuksen

energiakatselmuksista 2001–

06 keräämien tietojen mukaan

lämpöenergian vuotuiset säästö-

mahdollisuudet olivat keskimää-

rin 12 prosenttia, sähkön 7 ja ve-

den 6 prosenttia. Säästöihin tar-

vittavien investointien takaisin-

maksuaika oli koko aineistossa

alle 1 v 9 kk.

Investointien rahoitus ei vält-

tämättä ole ongelma, koska ne

voidaan myös rahoittaa kerty-

villä säästöillä ns. ESCO-mallia

käyttäen eli energiapalveluyritys-

ten avulla.

Energian tuotantotapa vaikuttaa päästöihinKeskeinen vaikuttamiskeino on

tarvittavan energian tuottamis-

tapa ja siirtyminen siinä fossiili-

sista polttoaineista uusiutuviin.

Tämä on mahdollista rakennus-

ten lämmitystapamuutosten yh-

teydessä ja kuntien omistamien

energialaitosten tai -yhtiöiden

investoinneissa ja polttoaineva-

linnoissa. Myös uusia taajami-

en aluelämpöratkaisuja voidaan

tarvita.

Kunnan kilpailuttaessa säh-

kön toimittajaa, voidaan valinta-

kriteeriksi asettaa myös sähkön

alkuperä siten, että tietty osuus

on tuotettava uusiutuvilla ener-

gialähteillä.

Hankinnoilla on väliäKunnat ovat merkittäviä tavara-

ja palveluhankintojen tekijöitä.

Kuntien vaikuttamiskeinot liitty-

vät erilaisiin omiin energiaa käyt-

täviin kone- ja laite- tai ajoneuvo-

hankintoihin sekä uusien raken-

nusten suunnitteluun. Näissä voi-

daan painottaa mm. energianku-

lutusominaisuuksia.

Uudisrakentamisessa ja kor-

jausrakentamisessa tulevaan

kulutukseen voidaan vaikut-

taa yleensä edullisimmin. Ny-

kyisin voimassa olevilla raken-

tamismääräyksillä päästään uu-

disrakennusten osalta korkein-

taan keskinkertaiseen kulutus-

tasoon.

www.kunnat.net/ilmastoenergia

> Energiasäästön tietopalvelu

Tietoa julkisten hankintojen energiankulutuksesta

Lue lisää Kuntien energiankäyttö kuntoon -esitteestä, jota voi tila-ta osoitteesta www.motiva.fi /jul-kaisut. Lisätietoja myös www.motiva.fi /energiatehok-kuussopimukset.

Tietoiskut on koonnut Päivi Laitila Motivasta.

www.abb.fi /drives

ABB:n taajuusmuuttajat eivät saastuta sähköverkkoa.

”Jopa 25 % vähemmän häiriöitä!”

Talotekniikan sovelluksille suunnitellut ABB:n taajuusmuuttajat täyttävät

uuden, 1.2.2008 voimaan tulleen IEC/EN 61000-3-12-standardin

vaatimukset. Standardi asettaa tiukat rajat sähköverkkoon liitettyjen laitteiden

aiheuttamille yliaaltovirroille ja -jännitteille. Taajuusmuuttajissa on vakiona

muuttuvainduktanssinen, eli nk. mukautuva kuristin, jonka ansiosta harmoniset

yliaallot vähenevät osakuormilla jopa 25 prosenttia perinteiseen samankokoiseen

kuristimeen verrattuna.

ABB Oy

Kotimaan tuotemyynti

13465 ACH550_Talotekniikka_A4.in1 1 28.2.2008 12:00:11


Rantapehmeiköstä rakennuskelpoinen 78 miljoonalla

ARABIANRANTA muuttuutakapihasta eturivin asuinalueeksiHelsingin Arabianrantaan rakentuu uusi kaupunginosa, jonne vuosikymmenen loppuun mennessä asettuu 10 000 asukasta, 8 000 työpaikkaa ja 6 000 opiske-lijaa. Ennen tätä on tehty mittavia pohjavahvistustöitä liejuisen savikon saami-seksi rakennuskelpoiseksi. Oman haasteensa on tuonut alueella sijainnut kaato-paikka. Esirakentamisen ja maaperän kunnostuksen kustannusarvio on noin 78 miljoonaa euroa. Investoinnit vastaavat noin 40 prosenttia tonttimaan arvosta.

Osmo KorhonenHelsingin kaupunki, kiinteistövirasto,geotekninen osasto

Arabianranta vuodelta 1980. Oikealla Arabian tehtaat, kaoliinin pur-kulaituri ja posliinijätekasa. Vasemmalla Toukorannassa etualalla ns. KTK:n penger ja Mertakadun penger. © Kaupunkimittausosasto

Arabianrannan aloituskortteli idästä 2004. © Kaupunkimittausosasto


Arabian ranta-alue on ol-

lut pitkään teollisuus- ja varas-

tokäytössä. Kantavat ja rakenta-

miselle edulliset tontit olivat käy-

tössä jo 1940-luvulla, jolloin täy-

tetty rantaviiva sijoittui likimain

pehmeikön reunaan. Jo kunin-

gas Kustaa Vaasa edellytti aika-

naan, että alueelle tulee rakentaa

satama vastaperustetun Helsin-

gin tarpeisiin.

Olisiko hanke silloisella tek-

niikalla onnistunut? Miksei, kyl-

lä ennenkin osattiin – onhan

Helsingin nykyinen keskustakin

pehmeiköllä.

Laajat ja yleisesti suunnitte-

lemattomat täytöt 1980-lukuun

mennessä ovat aiheuttaneet alueel-

la useita sortumia. Epämääräiset ja

usein likaantuneet täytöt painuvat

paksulla ja liejuisella savikolla mil-

tei silmissä. Saven rakenne on ri-

kottu moneen kertaan kuormitta-

malla sitä yli kantokyvyn.

Suunnitellun korttelialueen

laajuus on noin 20 hehtaaria ja

pituus rantaviivan suunnassa

noin 1 km. Alueen suunniteltu

kerrospinta-ala on noin 300 000

kem2. Alueelle on tyypillistä sen

heikot pohjasuhteet rakentami-

sen kannalta. Savea ja liejua esiin-

tyy kaikkialla. Saven paksuus kas-

vaa itään päin ja on enimmillään

noin 20–25 m korttelialueen itä-

reunalla. Saven päällä on raken-

nusjätettä sisältävää täytettä, jon-

ka paksuus alueen pohjoisosas-

sa on enimmillään noin 5–6 m ja

eteläosassa Toukorannassa noin

10–25 m. Laajoilla alueilla täyt-

teen paksuus on alle 3–4 m, jo-

ten siltä osin täyte ei merkittäväs-

ti haittaa rakentamista.

Täytöt suurin ongelmaPaksut täytöt ovat saven varassa

kelluvia, miltei pohjaan sortu-

neita mereen ajettuja louhepen-

kereitä, jotka sijoittuvat silloisen

maankäytön suunnitelman mu-

kaisille tie- ja katualueille. Näitä

esiintyy vain Toukorannan alu-

eella, ja ne ovat suurin rakenta-

mista vaikeuttava tekijä alueella.

Penkereet tehtiin 1960-luvun al-

kuun mennessä ruoppaamatta al-

le jääviä savimassoja pois. Penke-

reet liikkuvat sortumisten takia

sivusuunnassa edelleen hakien

tasapainotilaa.

Korttelialueen ja rannan vä-

liin jää noin 50–200 m leveä puis-

Arabianrannan asuinraken-tamisen kustannuksista 1–2 prosenttia käytetään taiteeseen.

Kuva Seppo Haavisto

MAANKÄYTTÖ


tokaista, joka täytettiin mereen

1983–87. Silloin apuna oli poly-

esterikuidusta valmistetut vahvis-

tinkankaat, joiden avulla ranta-

alueen täytöt kelluvat hallitusti

liejumassojen päällä.

Silloisten rantatäyttöjen ta-

voitteena oli selkeyttää sortu-

malla muodostunut rantaviiva

ja muodostaa noin 2 km pitkä

rantapuisto. Suunnittelukriteeri-

nä oli nostaa varmuus sortumista

vastaan varmuustasolle noin 1,5,

käyttää rakenteilla olleen meri-

viemäritunnelin louheet hyödyl-

lisesti alueella sekä mahdollistaa

muun rakennustoiminnan ylijää-

mämassojen läjitys kantakaupun-

kialueen tuntumassa.

Korttelialueen ja puiston ra-

jalla varmuus sortumista vastaan

oli ennen rakentamista noin 1,5–

2,0 eli rakentamisen kannalta lii-

an pieni. Täyttöjen sivusuuntaiset

siirtymät ja painumat olivat suu-

ruusluokkaa 10–20 mm/vuosi.

Pikku-Huopalahden kokemukset arvossaanPikku-Huopalahden aluerakenta-

miskohteen kokemukset olivat ar-

vossaan Arabianrannan suunnitte-

lussa. Alueilla yhteisenä piirteenä

on meren rannalla oleva paksu sa-

vikko, jolla on odotettavissa hallit-

semattomat siirtymät ja painumat,

ellei etukäteen suoriteta alueellista

esirakentamista. Alueellisella esi-

rakentamisella molemmissa koh-

teissa tarkoitetaan niitä pohjavah-

vistustöitä, joiden avulla tontit teh-

dään rakentamiskelpoisiksi. Mo-

lemmilla alueilla on sijainnut kaa-

topaikka.

Esirakentamiseen ja alueen

talonrakentamiseen liittyen eri

osa-alueille laadittiin talonraken-

tamisen pohjarakennustöitä var-

ten suunnitteluohje. Ohje tarkoi-

tettiin alueen rakennuttajien ja

rakennusvalvontaviranomaisen

käyttöön. Ohjeessa esitettiin tiet-

tyjä pohjasuhteista ja esiraken-

tamisesta aiheutuvia rakennut-

tajiin kohdistuvia toimenpiteitä.

Muun muassa määritettiin paalu-

jen asennusreikien tekeminen, sa-

ven huokospaineen muodostumi-

sen estäminen ja maaperän tark-

kailumittausten järjestäminen.

Alimpien asuinrakennusten

lattiatasoksi valittiin taso +3,2–

+3,6, jotta kuivatus toimisi gra-

vitaatiolla ja veden kapillaarisen

nousun katkaiseva rakenne oli-

si yksinkertainen. Rakennusten

perustusten rakenne tulee suun-

nitella siten, että ne sallisivat rik-

koutumatta noin 50 mm suurui-

sen maamassojen vaakasuoran

siirtymän. Lisäksi ympäristö-

viranomaiset edellyttivät 1,5 m

paksuista puhtaasta sorasta ra-

kennettua suojakerrosta pilaan-

tuneen maan päälle.

Tontti- ja katualueiden painu-

makriteeriksi valittiin enimmäis-

arvo 100 mm/50 vuotta. Käytän-

nössä meriveden nousuun va-

rautuminen ja suojatäytön tarve

johtivat alueelliseen paalulaattaan

Arabiassa.

Arabianrannassa paalu-laattaa ja salpaseinääJo Pikku-Huopalahden alueel-

la käytettiin samoja pohjaraken-

tamisen elementtejä kuin myö-

hemmin Arabianrannassa. Pik-

ku-Huopalahdessa käytetyt alu-

eelliset pystyojitukset, syvästabi-

loinnit ja pengerpaalutukset sekä

syvästabiloimalla tehty salpaseinä

jalostuivat Arabianrannassa paa-

lulaataksi ja salpaseinäksi. Salpa-

seinällä tarkoitetaan yhtenäistä,

sementillä syvästabiloimalla sa-

vikerroksen alapintaan ulottuvaa

kennorakennetta, jolla estetään

tai vähennetään heikosta stabi-

liteetista aiheutuvia vaakasuoria

maaperän liikkeitä.

Toukorannassa tilanne on

vaikeampi paksujen louhetäyt-

töjen takia. Salpaseinä korvattiin

ARABIANRANTA Suunnittelusta ja toteutuk-

sesta ovat vastanneet kaavoi-tuksen osalta kaupunkisuun-nitteluvirasto, ohjelmoinnin osalta talous- ja suunnittelu-keskus, suunnittelun ja inves-toinnin osalta rakennusviras-to ja pilaantuneen maan kun-nostuksesta kiinteistöviraston tonttiosasto.

Infran suunnittelusta onvastannut pääasiassa insinöö-ritoimisto Ramboll. Geoteknisesta suunnittelus-

ta Arabianrannan osalta vas-taavat WSP-Yhtiöt ja Ramboll; Toukorannan osalta kiinteistö-viraston geotekninen osasto.

Arabianrannan kuusi viimeistä talonrakentamishanketta käynnistyvät tämän vuoden aikana.

Portaali Business Parkin kuudessa toimistotalossa on yhteensä 4 000 työpaikkaa. Arabianrannassa on runsaasti pienyrityksiä, joilla on linkki muotoiluun ja mediaan.

Auk

eam

an k

uvat

Sep

po H

aavi

sto

MAANKÄYTTÖ


600–700 mm:n teräsputkipaa-

luista tehdyllä paalupukkiseinäl-

lä, jonka vaakasuora voimareak-

tio vietiin vinopaaluilla kanta-

vaan pohjakerrokseen. Samal-

la paksujen louhetäyttöjen vaa-

kasuoraa maanpainetta ja odo-

tettavia sivuliikkeitä vähennet-

tiin keventämällä louhepenke-

reet. KTK:n penger kevennettiin

tasolle –3,0 ulottuvalla sementillä

stabiloidulla turpeella ja Merta-

kadun penger tasolle –5,0 ulottu-

valla sementillä stabiloidulla yli-

jäämäsavella.

Esirakentamistoimenpiteet

ulotettiin Pikku-Huopalahdes-

sa asemakaavan mukaiseen ra-

kennusalaan, Arabiassa 1 m siitä

ulospäin. Esirakennetun alueen

sisään jäävän vahvistamattoman

rakennusalan pohjatyöt ja liitty-

minen ympäristöön olivat ao. ra-

kennuttajien vastuulla.

Esirakentamisratkaisun toi-

mivuus ja mitoitus testattiin koe-

rakenteella 1997 Arabianrannan

aloituskorttelissa. Koerakenne

(salpaseinä) kuormitettiin kak-

sinkertaisella varmuustasolla lo-

pulliseen rakenteeseen nähden.

Rakenteen käyttäytymistä seu-

rattiin painuma-, sivusiirtymä-

ja huokospainemittauksin.

Missä mennään nyt?Arabianrannan esirakentami-

nen alkoi 1997 koerakentami-

sella. Varsinainen rakentaminen

alkoi 2000 aloituskorttelista alu-

een keskiosassa. Rakentaminen

eteni pohjoiseen siten, että esi-

rakentamistoimenpiteet valmis-

tuivat 2007 alussa Arabianrannan

pohjoisosassa.

Talonrakentaminen on eden-

nyt siten, että kuusi viimeistä ta-

lohanketta käynnistyvät tämän

vuoden aikana ja valmistunevat

vuoteen 2010 mennessä. Eteläs-

sä Toukorannassa esirakentami-

nen käynnistyi 2006 lopulla alu-

een eteläosasta. Esirakentamis-

toimenpiteet valmistuvat ensi

syksynä. Ensimmäiset talonra-

kennusurakat käynnistyvät tänä

keväänä.

Koko projekti valmistuu 2010-

luvun alkupuolella. Tämän het-

ken kustannusarvio esirakenta-

misen ja maaperän kunnostuk-

sen osalta on noin 78 miljoonaa

euroa hintatasossa 12/2007. Kes-

kimäärin kerrosneliön hinnaksi

muodostuu edellä mainittujen

toimenpiteiden osalta noin 260

euroa.

Tarkkailumittausten perus-

teella Arabianrannan rakentei-

den liike on ollut rakentamisen

alusta enimmillään noin 10 mm,

joka vastaa käytännössä mittaus-

toleranssia.

Esirakentamiseen ja pilaantu-

neen maan kunnostukseen teh-

dyt investoinnit vastaavat noin

40 prosenttia tonttimaan käyväs-

tä arvosta. Jo nyt voidaan tode-

ta, että hanke on onnistunut se-

kä teknisessä että taloudellisessa

mielessä.

AQUATOP-sadevesikansisto on

enemmän kuin pelkkä ritilä.

Aquatop-kansiston kehys ja ritilä toimivat saumattomasti yhdessä ja poistavat vettä tehokkaammin kuin perinteiset ratkaisut.

Aquatopin yli ei vesi pääse. Arabianvillojen palkitun taloryhmän tunnus ovat lokit.

Auk

eam

an k

uvat

Sep

po H

aavi

sto


Energia- ja ympäristö-ratkaisuiltaan tehokas ja silti toimiva, viihtyisä yhdyskunta luo mah-dollisuudet uudenlaisel-le liiketoiminalle. Teke-sin Kestävä yhdyskun-ta -ohjelman kautta voi saada rahoitusta vaik-kapa kuntien uusien yhdyskuntainnovaatioi-den toteuttamiseen.

TEKSTI Johanna Aatsalo-Sallinen

Työpaikkojen, asuntojen ja

palveluiden sijoittumisella on

merkittävä vaikutus liikkumis-

tarpeeseen sekä asumisen ja lii-

kenteen ympäristövaikutuksiin.

Kestävä kehitys tarjoaa haasteen

koko rakennusalalle paremman

tasapainon saavuttamiseksi ihmi-

sen ja luonnon välille. Toisaalta

ihmisten kulutustottumukset ja

arkipäivän valinnat vaikuttavat

ekotehokkaiden vaihtoehtojen

kysyntään ja tarjontaan.

Tutkimusten (Yliherva yms.

2007) mukaan uudet innovaa-

tiot ovat 44-prosenttisesti lähtöi-

sin asiakkailta ja käyttäjiltä. Uu-

sista energia- tai ympäristötehok-

kaista keksinnöistä vain kymme-

nen prosentin osuus syntyy tut-

kimus- ja kehityslaboratorioissa.

Kestävän kehityksen inno-

vointi on hyvin kustannusteho-

kasta. Arvioiden mukaan ole-

massa olevassa rakennuskannas-

sa voidaan energiatehokkuutta

kohentaa kolmen prosentin ver-

ran käyttötoimia säätämällä, kun

taas uusien investointien kautta

tehokkuus kohenee enemmän

kuin seitsemän prosenttia.

– Esimerkiksi kunnissa on pal-

jon alan erikoisosaamista ja val-

miutta uusien ratkaisujen käyt-

töönottoon. Erilaisten toimijoi-

den, yritysten ja julkisten yhteisö-

jen voimia yhdistämällä voidaan

synnyttää merkittävästi uutta ja

uudistuvaa liiketoimintaa kestä-

vien ja energiatehokkaiden alu-

eiden ja rakennusten suunnitte-

luun, rakentamiseen ja ylläpitoon

sekä niiden korjaukseen, Kestävä

yhdyskunta -ohjelman päällikkö

Jarmo Heinonen luettelee.

Kestävä yhdyskunta -ohjel-

man taustalla on myös elämän

muuttuminen yhä liikkuvam-

maksi. Digitaalinen vallanku-

mous muuttaa tulevaisuudessa

yhdyskuntarakenteen. Ekologi-

an ja ekonomian yhdistäjät ovat

tulevaisuuden voittajia.

Tekesin käynnistämä Kestä-

vä yhdyskunta -ohjelma panos-

taa seuraavan viiden vuoden ai-

Tehokkuutta yhdyskuntainnovaatioihin Tekesin ohjelmalla

Rakennetun ympäristön tuo-

tannossa on mukana monia osa-

puolia, joilla on usein toisilleen

vastakkaisia intressejä. Kaupun-

gin kiinteistöpalveluyksikön huo-

lenaiheina voivat olla erilaiset ky-

symykset kuin kaupunkisuunnit-

teluosastolla. Yksityissektorin toi-

mijoiden esittämät hankkeet voi-

vat herättää ristiriitaisia käsityk-

siä niin kaupungin virkamiesten

kuin poliitikkojen keskuudessa.

Vastaavasti kaupungit joutuvat

harkitsemaan minkälaisia hank-

keita käynnistävät, missä ja millä

tavalla. Miten rakennetun ympä-

ristön tuotantoa voitaisiin ohjata

tavalla, joka lisää arvoa ja mah-

dollisimman monen osapuolen

tyytyväisyyttä?

Urban Design Management

(UDM) on uusi lähestymistapa

rakennetun ympäristön tuotan-

toon. Se tarkoittaa rakennetun

ympäristön tuotannon eri osa-

puolien intressien yhteensovit-

tamista avustaen osapuolia yh-

teisesti hyödyttävien ratkaisujen

etsimisessä eli integroivassa han-

kekehityksessä. Integroiva han-

kekehitys yhdistää osapuolien

intressejä eri mittakaavoissa ja

erilaisissa hankekehitys- ja suun-

nittelutilanteissa.

Kiinteistökehitystä ja kaupun-

kisuunnittelua edustavien osa-

Harry Edelmantekniikan tohtori, arkkitehtiEdelman Group Oy

Urban Design Mana-gement on uusi lähes-tymistapa rakennetun ympäristön tuotantoon. Siinä eri osapuolien int-ressit sovitetaan yhteen ja avustetaan yhteisesti hyödyttävien ratkaisu-jen etsimisessä.

Täydennys- ja aluerakentamiseen uusi lähestymistapa

KAUPUNKITUOTANTOA

SADAN MILJOONAN EURON


KESTÄVÄ YHDYSKUNTA Tekesin ohjelma 2007–12

Yli sadan miljoonan euron resurssit, joista Tekesin osuus noin puolet

Demonstraatiorahoitusta kau-pungeille ja kunnille

Ohjelman tavoitteet:• Verkottaa eri osa-alueiden toimijoita• Vahvistaa julkisen ja yksityisen sektorin vuorovaikutusta• Luoda uusia liiketoimintamalleja, palvelukonsepteja, järjestelmä- ratkaisuja ja teknologisia ratkaisuja• Edistää teknologiaosaamisen liiketoiminnallistamista

Ohjelman päällikkö Jarmo J. Heinonen, TekesOhjelman koordinaattori Mikko Nousiainen, Pöyry Building Services Oy

www.tekes.fi /yhdyskunta

a

YHDYSKUNTA

puolien näkökulmat ympäristön

tuotantoon ovat perinteisesti ol-

leet vaikeasti yhteen sovitettavia.

UDM:n tarjoaa integroivia neu-

vottelukäytäntöjä yhteiseksi läh-

tökohdaksi.

Täydennys- ja alue-rakentamisen työkaluKaupungit vastaanottavat ja teke-

vät aloitteita rakennetun ympä-

ristön tuottamiseksi. Molemmis-

sa tapauksissa ne voivat hyödyn-

tää Urban Design Managemen-

tia. Aloitteet johtavat hankeneu-

votteluihin, joihin on mahdollista

valmistautua. Kaupungin tehdes-

sä itse hankealoitteita tai sen to-

teuttaessaan tonttituotantoa val-

mistautumisen voi kytkeä osak-

si strategista suunnittelua – kau-

pungin valitsemaa tapaa toteut-

taa kaupunkisuunnittelu- ja kiin-

teistöpalveluja.

UDM:n avulla voidaan etsiä

täydennysrakentamisen hanke-

kehityskohteita tai toteuttaa laa-

jempia aluerakennuttamishank-

keita. Täydennysrakentamista

voidaan toteuttaa myös ohjelmal-

lisesti, jolloin yksittäisiä kohtei-

ta kuljetetaan eteenpäin samas-

sa neuvotteluprosessissa. UDM:n

avulla hankkeet voidaan parem-

min ja näkyvällä tavalla kytkeä

kaupunkien strategiaan kuten

maapoliittiseen ohjelmaan.

Kaupungit vastaanottavat

myös hankealoitteita erilaisilta

sijoittajilta, maanomistajilta, ra-

kennusliikkeiltä, kaupankeskus-

liikkeiltä ja muilta institutionaali-

silta toimijoilta. Hankealoitteiden

vastaanottamisessa keskeistä on

pyrkiä aktiivisesti kuuntelemaan

ja ymmärtämään aloitteen teki-

jän intressejä mahdollisesti var-

haisessa vaiheessa esitettyjen rat-

kaisujen sijaan.

Usein hankekehittäjät pyrki-

vät vakuuttamaan neuvotteluosa-

puolen ratkaisunsa erinomaisuu-

kana alan yritysten ja yh-

teisöjen kanssa noin sata

miljoonaa euroa raken-

nus- ja kiinteistöalan se-

kä energia- ja ympäristö-

alan liiketoiminnan ke-

hittämiseen.

Megatrendeistä uutta liiketoimintaaOhjelman suurimmat

haasteet liittyvät proses-

si- ja liiketoimintainno-

vaatioihin, sillä jo nyt on

olemassa lukuisia tuot-

teita ja järjestelmiä, joita

voisi tulevaisuudessa in-

tegroida yhteensopivik-

si. Markkinat ovat maa-

ilmanlaajuiset. Amma-

tilliset ja kansalliset ra-

jat ylittävä verkottumi-

nen sekä julkisen ja yk-

sityisen sektorin yhteis-

työ avaavat rajattomat

mahdollisuudet.

– Energian ja materi-

aalien niukkuus on val-

litseva megatrendi, jo-

ka johtaa vaatimukseen

käyttää rajallisia luon-

nonvaroja entistä te-

hokkaammin. Niuk-

kuus ja hinnannousu li-

säävät energia- ja mate-

riaalitehokkaan tekno-

logian kysyntää, Heino-

nen sanoo.

Se, mihin ja miten

yhdyskuntia rakenne-

taan, vaikuttaa kulutuk-

seen ja ympäristökuor-

mitukseen. Jotta hiilidi-

oksiditaso ulkoilmassa

ei enää kohoaisi, kulutus

on esimerkiksi uudistuo-

tannossa saatava seitse-

mänteen tai kahdeksan-

teen osaan nykymäärä-

ysten tasosta.

Ohjelman tutkimushaku

avautuu syksyllä 2009.

Kunnat ja yritykset voivat

jättää hakemuksia ohjel-

maan jatkuvasti.

Espoon Olarissa kartoitetaan täydennysrakentamista

integroivan hankekehityk-sen avulla kohteina erityisesti

alueen laajat parkkialueet.

ohjattujen neuvottelujen avulla

Jarmo Heinosen mukaan energia- ja materiaalitehok-kaan teknologian kysyntä kasvaa.

mahdollisuus tarjolla


desta yksityiskohtaisesti mallin-

netulla markkinointiaineistolla.

Tämä on esimerkki kilpailulli-

sesta neuvottelustrategiasta, jos-

sa avauksen tekevä osapuoli ot-

taa määrättyyn ratkaisuun liitty-

vän neuvotteluaseman.

Ulkopuolinen meditaattori hyödyllinenOngelmana on sitoutuminen lii-

an aikaisessa vaiheessa puolusta-

maan esitettyä ratkaisua, joka on

ainoastaan yksi tapa täyttää han-

kekehittäjän intressejä. Tärkeäm-

pää varhaisten ratkaisujen sijaan

olisi keskittyä eri osapuolien in-

tresseihin ja niiden mahdollis-

ten yhtymäkohtien löytämiseen.

Yhteisten perusteiden löytämi-

nen on keskeinen polttoaine te-

hokkaille ja arvoa lisääville neu-

votteluille.

Kaupungin edustajien tuli-

si kyetä tunnistamaan neuvotte-

lun kulkuun liittyvät ominaisuu-

det ja auttaa ohjaamaan keskus-

telua kohti intressejä integroivia

ratkaisuja, joista myös kaupun-

ki voisi paremmin hyötyä. Kau-

pungin tavoitteena on ajaa omia

”valistuneita intressejään” hanke-

neuvotteluissa ottaen huomioo

samalla muiden osapuolien tar-

peet. Usein on hyödyllistä käyt-

tää apuna ulkopuolista ”mediaat-

toria”, arkkitehtikonsulttia, joka

hallitsee myös neuvottelukäy-

tännöt kyeten asiantuntemuk-

sen avulla ehdottamaan osapuo-

lille arvoa lisääviä ratkaisuja.

UDM:n käyttö on riippuma-

ton käyttötarkoituksista tai mit-

takaavoista. Lähestymistapaa voi-

daan hyödyntää yksittäisten koh-

teiden, kuten vaikka sairaalalaa-

jennuksen tai pienen paviljonki-

rakennuksen sijoittamisessa vai-

keaan, suojelu- tai luonnonarvo-

jen kannalta kiistanalaiseen paik-

kaan. Laajemmassa mittakaavas-

sa UDM:n avulla voidaan avustaa

kuntien välisen maankäytön jär-

jestämisessä tai aluerakennutta-

miskohteiden kehittämisessä.

Laajempia kohteita kehitettä-

essä ohjattujen neuvottelujen sar-

jat jatkuvat useita kuukausia tai

jopa vuosia. Alkuvaiheen neu-

vottelut keskittyvät hankekehitys-

kohteiden tunnistamiseen jatku-

en aina ensimmäisten kohteiden

rakentumiseen.

Neuvotteluosaamisen lisääminen tärkeääKaupunkien ja muiden ympäris-

töä tuottavien organisaatioiden

henkilöstön neuvotteluosaami-

sen lisääminen on tärkeä osa in-

tegroivaa hankekehitystä. Val-

mentaminen liittyykin luonte-

vimmin käynnissä olevien hank-

Täydennysrakentamismah-dollisuuksia kartoitetaan Espoon Olarissa integroivan hankekehi-tyksen avulla. Työssä tunniste-taan aloitteellisten osapuolien – Espoon kaupunki, Tapiolan Läm-pö Oy ja Olarin Huolto Oy – toi-mesta mahdollisia kohteita ja menettelyjä Olarin täydennysra-kentamiseen.

Erityisinä neuvottelukysymyk-

sinä ovat laajojen parkkialueiden hyödyntämisen mahdollisuudet ja esteet asuinrakentamiselle. Työssä etsitään alueen eri osa-puolille, kuten asunto-osakeyh-tiölle, arvoa lisääviä ratkaisu-ja, joiden avulla on mahdollista päästä sopimukseen täydennys-rakentamisesta. Keskeisinä toi-mijoina ovat pysäköintialan yri-tykset yhdessä asuntotuotta-

jien kanssa. Työn lähtökohtina ovat laa-

dukkaamman ympäristön tuot-taminen, palvelurakenteen ke-hittäminen ja taloudellisten re-surssien kohdentaminen perus-parannuksiin, jolloin täydennys-rakentaminen on helpommin hyväksyttävää myös ympäröi-vien asunto-osakeyhtiöiden asukkaille.

Täydennysrakentamista Espoon Olarissa


YHDYSKUNTA

keiden mahdollisuuksien ja on-

gelmien tarkasteluun.

Teoriataustan lisäksi on tär-

keää säilyttää osaamisen lisää-

misessä jatkuva yhteys hank-

keisiin. Samalla valmennusta

voi hyödyntää joka tapaukses-

sa edessä olevien työtehtävien

suorittamiseen. Valmennuk-

sen osaksi otetaankin usein pi-

lot-hankkeita tai tapauksia or-

ganisaation käynnissä olevis-

ta tai valmisteilla olevista pro-

jekteista.

Jaettu johtajuus tarpeenKaupunkien suunnittelujohta-

jat, kaupunginarkkitehdit, kiin-

teistöpalvelujohtajat ja muut

avainhenkilöt ovat keskeises-

sä asemassa hyödynnettäes-

sä UDM:n tarjoamia mahdol-

lisuuksia. UDM ja integroiva

hankekehitys vaativat jaettua

johtajuutta. Käytännössä han-

kekehityksen, kaupunkisuun-

nitteluprojektien tai valmen-

nustilaisuuksien toteutuksen

kannalta on ulkopuolisella me-

diaattorilla suurin vetovastuu.

Edellytyksenä on kuitenkin

organisaation sitoutuminen va-

littuun strategiseen toimintata-

paan. Luottamuksen ja neuvot-

teluvoiman lisääminen syntyy

vain pitkäaikaisella työllä, joka

osaltaan vaikuttaa kaupungin

menestymiseen ja haluttavuu-

den lisäämiseen esimerkiksi in-

vestointien kohteena.

Toimintamalleista olisikin

hyvä keskustella ja järjestää

workshop-tilaisuuksia henki-

löstön keskuudessa. Ohjattu-

ja workshopeja voidaan käyt-

tää myös kaupunkisuunnitte-

luja kiinteistöpalvelukeskus-

ten asiakkaiden kanssa tehtä-

vässä hankeyhteistyössä.

Kirjoittaja on työskennellyt Massa-

chusetts Institute of Technologyssa

2005–07 vierailevana tutkijana. Tut-

kimustyön tuloksena syntyi uusi lä-

hestymistapa rakennetun ympäris-

tön tuotantoon integroivana hanke-

kehityksenä – Urban Design Mana-

gement. Akateemisen työnsä lisäksi

Edelman hyödyntää tutkimustulok-

sia konsulttiyritys Edelman Group

Oy:ssä.

– Esteettömyys koostuu kolmesta osa-aluees-ta: rakennetusta ympä-ristöstä, apuvälineiden käytön mahdollistami-sesta ja toisten ihmis-ten avusta, Mervi Niemelä-Hytönen määrittelee. Hän on saanut ensimmäistä kertaa jaetun Itä-Suo-men läänin esteettö-myyspalkinnon.TEKSTI Anna-Mari TyyriläKUVA Pentti Potkonen

Sisällöllisesti esteettömyys

sisältää liikkumisen, näkemi-

sen, kuulemisen, ymmärtämi-

sen, hahmottamisen, turvallisuu-

den ja rakennusinsinööri Mervi

Niemelä-Hytösen mielestä myös

viihtyvyyden.

Esteettömyyden vaatimus löy-

tyy lainsäädännöstä: rakentami-

sen puolella maankäyttö- ja ra-

kennuslaki edellyttää käyttäjien

huomioon ottamisen. Lisäksi on

rakennusmääräyksiä sekä erilai-

sia mitoitusohjeita ja käytäntöjä.

Esteettömän liikkumisen tar-

peellisuuden allekirjoittavat kaik-

ki, mutta juhlapuheista käytän-

nön toimiin on pitkä matka.

– Kun aletaan puhua käytän-

nöstä, kysytään mitä se maksaa,

kuka maksaa ja paljonko siitä saa-

daan markkinataloudellista hyö-

tyä. Jos esteettömyyteen liittyvät

ratkaisut sisällytettäisiin perus-

tamisratkaisuihin, ne olisivat to-

teutettavissa edullisemmin kuin

jälkikäteen rakennettuina, Mervi

Niemelä-Hytönen sanoo.

Yksi esteettömyyden yleisty-

mistä hidastava tekijä tulee vas-

taan suunnittelussa.

– Suunnittelija purkaa saa-

maansa tehtävää kokemusten-

sa ja näkemyksiensä kautta. Kun

tullaan esteettömyyden osa-alu-

eille ja aletaan puhua apuvälinei-

den käyttäjistä, kokemuksellista

tietoa on aika harvalla suunnit-

telijalla.

Esteettömyysyhdistys palvelee koko maataNiemelä-Hytönen oli mukana

kotikaupunkinsa Joensuun hank-

keessa, jossa koulutettiin 14 käyt-

täjäarvioijaa vammaisjärjestöistä.

Syntyi esteettömyyden arviointi-

malli, jossa teknisen koulutuksen

omaava henkilö ja vammaisjär-

jestöjen edustajat käyvät läpi esi-

merkiksi rakennushankkeen es-

teettömyyden pulmakohtia. Ra-

kennuksen omistaja on hank-

keessa mukana, jotta tieto siirtyy

toteuttavalle puolelle.

Kun koulutushanke päät-

tyi, mietittiin,

kuinka arvioin-

tia voidaan yllä-

pitää. Näin syn-

tyi Suomen en-

simmäinen es-

teettömyysyhdis-

tys. Niemelä-Hy-

tönen on sen pu-

heenjohtaja, ja

yhdistys tarjoaa

palvelujaan koko

Suomeen.

Mervi Nieme-

lä-Hytönen tör-

mäsi omakohtai-

sesti esteettömyy-

teen, kun hänen

näkönsä heikke-

ni opiskeluaikana

diabeteksen vuok-

si. Marjalan asun-

tomessuilla 1995 hän oli vastaa-

vien ongelmien edessä, kun hän

Pohjois-Karjalan Näkövammais-

ten puheenjohtajana oli viemässä

terveisiä näkemisolosuhteiden ke-

hittämiseen liittyvistä asioista.

Sittemmin esteettömyyden

edistämisestä on tullut elämän-

tehtävä. Niemelä-Hytönen mm.

luennoi aiheesta Pohjois-Karja-

lan ammattikorkeakoulun raken-

nusinsinööriopiskelijoille.

– Kaupungin tekninen virasto

pyytää arvioita, kun vastaan tulee

esteettömyyteen liittyviä kysymyk-

siä. Nyt valmistelussa on esteettö-

myys-/vanhusasiamiehen palkkaa-

minen, Niemelä-Hytönen kertoo.

Hän toimi 2002–04 Suomen en-

simmäisenä kunnallisena esteettö-

myysasiamiehenä Joensuussa.

– Esteettömyysasiamies neu-

voo, ohjaa ja pitää yllä keskus-

telua, jotta myös kiinteistöjen

omistajat olisivat tietoisia, mitä

esteettömyys tarkoittaa.

www.esteettomyys.net

Palkittu Mervi Niemelä-Hytönen:

ESTEETTÖMYYS on mahdollistamista

Joensuulaiselle Mervi Niemelä-Hytöselle esteet-tömyyden edistäminen on elämäntehtävä.


Metropolialue nähtynä pohjoi-sesta, etualalla pikkukaupunkien verkosto keskustoja ympäröivine viljelysalueineen.

Greater Helsinki Vision 2050 antaa vaihtoehtoja ma

SUUR-HELSINGIN YTIMENÄlaaja vihervirtausten verkos


Mihin asettuisit, jos olisit suuryrityksen johtaja ja et-simässä uutta sijaintia pää-konttorille? Entä kosmopo-liitti perhe etsimässä paras-ta paikkaa asua, harrastaa ja tehdä työtä? Perusta Helsingin seudun kilpai-lukyvyn kehittämiselle on kuntien yhteisessä tahtotilassa.

Ideoita siihen, miten kiinnostava

Helsingin seutu voisi olla 40 vuoden

kuluttua, haettiin kansainvälisellä pää-

kaupunkiseudun kehittämiseen täh-

täävällä Greater Helsinki Vision 2050

-ideakilpailulla. Kilpailuun osallistui

yhteensä 86 ehdotusta. Ensimmäisen

palkinnon sai monialainen WSP Fin-

landin tiimi ehdotuksellaan Emerald.

Aatekilpailun järjestivät pääkau-

punkiseudun kunnat Helsinki, Espoo,

Vantaa, Kauniainen, Kerava, Tuusula,

Järvenpää, Nurmijärvi, Mäntsälä, Por-

nainen, Hyvinkää, Kirkkonummi, Vih-

ti ja Sipoo sekä ympäristöministeriö.

Kilpailun tarkoituksena oli visioi-

da ennakkoluulottomasti uusia kes-

tävän kehityksen mukaisia strategi-

oita ja konkreettisia ratkaisuja Hel-

singin seudun maankäyttöön ja lii-

kenteeseen. Lähtökohtina olivat mm.

700 000 uuden asukkaan ja noin 70

miljoonan uudiskerrosneliömetrin

sijoittaminen seudulle vuoteen 2050

mennessä.

Laadukas elinympäristö houkutteleeHelsingin seudun vetovoimatekijöi-

tä kansainvälisesti ovat mm. luovuus,

valintojen vapaus, luonnonläheisyys

ja sujuva arki. Lisäksi viheralueiden ja

julkisten kaupunkitilojen laadukkuus

ja saavutettavuus ovat keskeisiä elin-

ympäristön laatutekijöitä. Metropoli-

alueella on strateginen sijainti idän ja

lännen, muun Suomen ja Euroopan

välissä.

WSP:n ehdotus Emerald painottaa

YHDYSKUNTA

Rakentaminen tiivistyy laajan viherverkoston äärelle. Verkosto toimii kaupunkilaisten julkisena olohuoneena tarjoten tiloja kulttuurille ja virkistäy-tymiselle.

Vihervirtausten verkosto vaihtuu luontoympäris-töstä urbaaniksi maisemaksi tiiviissä kaupunkira-kenteessa.

maankäyttöön ja liikenteeseen

NÄ toimii osto

Jenni Lautso, arkkitehti SAFAIlona Mansikka, arkkitehti SAFAUlla Troberg, viestintäkoordinaattori

WSP Finland Oy


eheytyvää, tiivistä ja tasapainois-

ta yhdyskuntarakennetta, jonka

ytimenä toimii laaja vihervirta-

usten verkosto.

– Ehdotuksemme vastasi kil-

pailun tavoitteisiin kokonais-

valtaisesti. Se sisältää maankäy-

tön vision lisäksi kuvauksen tu-

levaisuuden elämäntavoista,

asumisesta, työstä, liikentees-

tä, maisemasta ja energiasta,

WSP:n tiimin jäsen, arkkitehti

Jenni Lautso kertoo.

Kilpailuvoiton perusteluina

olivat mm. ehdotuksen innova-

tiivisuus ja monipuolisuus, seu-

turakenteen tasapainoisuus, on-

nistuneet liikenneratkaisut, mo-

net ekologiseen elämäntapaan

kannustavat palveluinnovaatiot

sekä elämänlaadun pohdinta eri-

laisten ja eri-ikäisten asukkaiden

kannalta.

Tiimi käytti kilpailuehdotusta

laatiessaan WSP Design Studion

kehittämää mielikuvamenetel-

Puhdas ta mukavuut ta matonpesuun .- moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä- liitetään suoraan viemärijärjestelmään- oikea ergonomia

Koskentie 89, 25340 KANUNKIpuh. (02) 774 4700, fax (02) 774 [email protected]

A n t t i - m a t o n p e s u a l t a a tj a - m a t t o m a n k e l i t

Kysy l i s ä t i e to j a j a p y ydä t a r j ous !

mää. Jokainen tiimin jäsen tiivisti

yhdelle sivulle valikoiman sanoja

ja kuvia, joista valittiin ne, jotka

parhaiten kuvaavat yhteisiä mie-

likuvia tulevaisuuden kaupungis-

ta. Emerald-workshopiin osallis-

tui asiantuntijoita myös Ruotsin

WSP:stä. Heiltä saatiin työn eri

vaiheissa ehdotukseen tärkeää

ulkopuolista näkemystä.

– Suunnittelun lähtökohdiksi

kiteytyivät tietyt teemat: pohjois-

maisuus, rakkaus luontoon ja ve-

si, tiimin vetäjä, arkkitehti Juha

Eskolin kertoo.

Ideoista fyysiseen suunnitteluunKymmenestä idealuonnoksesta

muotoutui yksi konsepti. Tulok-

sena syntyi elävä monikeskuksi-

nen pääkaupunkialue, jonka sy-

dämenä on merellinen Helsingin

vanha keskusta.

– Uudet vetovoimaiset alue-

keskukset metropolin sisällä ta-

sapainottavat metropolialuetta,

WSP:n tiimin jäsen arkkitehti

Ilona Mansikka sanoo.

Sisämaan pikkukaupunkien

helminauhat tukevat metropolia

tuottaen ruokaa ja energiaa met-

ropolin tarpeisiin sekä tarjoavat

turisteille matkailuun ja virkis-

tykseen liittyviä palveluita.

Visiossa eheä viherverkos-

to sitoo yhteen erilaiset kaupun-

ginosat. Viherverkostot ulottuvat

mereltä sisämaan metsiin, ja nii-

den lähtökohtana ovat nykyiset

vihersormet ja merenlahdet. Vi-

hervirtaukset ovat paikoin luon-

nontilaisia mutta paikoin myös

hyvin rakennettuja yhteisiä olo-

huoneita, viljelypalstoja tai puis-

toja. Luonto ja virkistysmahdol-

lisuudet ovat mahdollisimman

monen saavutettavissa.

Liikkuva pääkaupunkiseutuEmerald hyödyntää Helsingin

asemaa liikenteellisenä ja logis-

tisena solmupisteenä. Superno-

peat junat yhdistävät alueen itään

Pietariin, länteen Tukholmaan ja

etelään Tallinnaan. Junayhteydet

risteävät lentoasemalla, metropo-

lin ja kehysalueen rajapinnassa.

Sekoittunut ja monikeskuksi-

nen kaupunkirakenne lähipalve-

luineen vähentää osaltaan liikku-

misen tarvetta ja parantaa ajan-

säästön myötä elämänlaatua. Lii-

tyntäpysäköintikeskukset liiken-

neverkoston solmukohdissa hou-

kuttelevat metropoliin saapuvia

vaihtamaan yksityisauton jouk-

koliikenteeseen.

– Emme halua kieltää tai pois-

taa yksityisautoilua, mutta halu-

amme korostaa joukkoliikenteen

houkuttelevuutta, liikenneinsi-

nööri Risto Jounila sanoo.

Greater Helsinki Vision 2050

-kilpailu tuotti suuren määrän

innovaatioita ja erilaisia visioita

seudun tulevaisuudesta. Kilpai-

lun palkintolautakunta suositte-

li, että seudun neljätoista kuntaa

aloittavat yhteisen metropolialu-

een maankäyttöön painottuvan

visio- ja strategiaprosessin yhdes-

sä palkittujen ehdotusten tekijöi-

den kanssa.

WSP:n ydintiimissä olivat mukana Yh-

dyskunta- ja Arkkitehtuuriyksikön pääl-

likkö arkkitehti Juha Eskolin (tiimin ve-

täjä), arkkitehdit Jenni Lautso, Ilona

Mansikka ja Tuomas Vuorinen.

Eettinen kuluttaminen helpoksiOLD TOWN AND NEW ARCHIPELAGOClassic dense grid city structure completed by extremely dense new archipelago structure

SUB-CENTER, area effi ency 1,0

DENSE CITY STRUCTURE, area effi ency 0,75New dense structure along green bay edges

URBAN STRUCTURE, area effi ency 0,5

METROPOLITAN HOUSING, area effi ency 0,18

SMALL TOWN WITH CENTER IN THE MIDDLE, area effi ency 0,25–0,5

ECO-TECHNOLOGICAL PRODUCTION AREA, area effi ency 0,05–0,1Agricultural greenhouses, shell structures and farm lands with fl uent connections to rail links

RURAL VILLAGESExisting village communities

Suur-Helsingin visioalue 2050 muodostuu tiiviistä metropolista meren rannalla ja elävistä pikkukaupungeista sisämaassa. 700 000 uudesta asukkaasta sijoit-tuu 89 prosenttia metropolialueelle ja kehyskaupungeihin 10.

Metropolialueen suunnittelussa on varauduttava il-mastonmuutoksen torjuntaan. Arjen liikkumisen ja kulut-tamisen valinnoissa on ekologisimman vaihtoehdon olta-va edullisin, houkuttelevin ja helpoin. Emeraldissa esitet-tiin innovaatioita 2050-luvun ekologisempaan arkeen:

Henkilökohtainen ilmastobonuskortti kannustaa liikku-maan ekologisemmin. Myymälämetro tuo päivittäisostokset ihmisen luo, enää

ei tarvitse matkustaa automarketteihin. Naapurikorttelin työkeitaalle voi kävellä tekemään etä-

työtä. Korttelikohtaisessa liikkumiskeskuksessa saa päiväkoh-

taisen matkasuunnitelman ja sopivat vuokrakulkuneuvot käyttöönsä.

Kuntatekni ikka 3/2008 37

■ Maaliskuun loppupuolen lumisateesta huo-limatta – kevättä pukkaa. Jo ennen lumisadet-ta näkyi leskenlehtiä etelärinteessä, ja työkave-rit kertovat nähneensä sinivuokkojakin. Lehden ilmestyttyä Espoon päiviin on aikaa vain kuu-si viikkoa, ja Tampereen päivätkin ovat jo ai-van nurkan takana. Huhtikuun puolenvälin ai-koihin menemme ensimmäisen kerran Tampe-reelle katsomaan paikkoja ja tapaamaan heidän edustajiaan.

Päivien ja YT-näyttelyn pääpaikka tulee ole-maan Pirkka-halli, ja edellisen kerran kun kävin Tampereella, varasin jo Hotelli Ilveksen Ball Roo-min juhlaillallispaikaksi. Tampereen kaupungin edustajana päivien järjestelyissä tulee olemaan Milko Teräväinen. Ne jotka ovat lukeneet jä-senkirjamateriaalin tarkasti huomaavat, että Mil-ko tullee ensi vuonna mukaan myös hallitustyös-kentelyyn.

Hallitus kokoontui helmikuun lopullaHallitus piti vuoden toisen kokouksensa Helsingis-

sä helmikuun lopulla. Kokouksessa käytiin läpi Es-

poo-päivien materiaali sekä järjestelytilanne. Ko-

kouksessa käsiteltiin myös julkilausumaehdotusta

ja mietittiin mahdollisia kunniamainintoja, joista

enemmän Espoo-päivien yhteydessä.

Hallitus hyväksyi kokouksessaan uusiksi jä-

seniksi seuraavat henkilöt: DI Jaakko Koskipa-lo Hollolasta, DI Allan Nyholm Helsingistä, ins.

(AMK) Ville Vastamäki Vantaalta, DI Mari Pää-talo Keravalta, ins. (AMK) Heidi Jokinen Liedos-

ta ja ins. (AMK) Markku Riekko Espoosta.

Seuraava kokous pidetään Espoossa Kunta-tekniikan päivien yhteydessä 5.6.

Uusi maita IFME:n jäseniksiIFME:n hallituksen seuraava kokous pidetään Malmössä 11.–12.5.2008. Puheenjohtaja Chris Champion on lähettänyt kokousmateriaalin. Kokouksessa tullaan edelleen keskustelemaan yhteenliittymän nettisivuista sekä edellisessä kokouksessa sovituista kolmesta asiasta: infra-struktuurista, koulutetun henkilökunnan puut-teesta sekä ilmastomuutoksesta. Kokouksessa keskustellaan myös siitä, miten saamme jokai-

■ SKTY ja KunFon matkapalvelut järjestävät kuntatekniikan ammattilaisille opintomatkan Bilbaoon ja Madridiin ensi lokakuussa viikolla 42. Matkalla tutustutaan mm. Bilbao-ilmiöön ja Madridin uusiin joukkoliikenneterminaaleihin.

Bilbaossa on käynnissä ainutlaatuinen keskustan uudistusprojekti, joka alkoi Gug-genheim-museon rakentamisesta ja käsittää nyt koko joenrannan kehittämisen kauppakes-kuksineen, hotelleineen, toimistoineen, asun-toineen, rantabulevardeineen ja puistoineen sekä uudet metro- ja raitiovaunujärjestelmät.

Madridissa on myös panostettu merkit-

tävästi joukkoliikenteen kehittämiseen. Viime vuosina on rakennettu useita maanalaisia vaihtoterminaaleja bussiliikenteelle, metrolle ja liityntäpysäköinnille.

Neljän vuorokauden matkan alustava hinta (lennot, majoitukset, aamiaiset, bussikuljetuk-set, oppaan palvelut) on 1 800 euroa kahden hengen huoneessa ja 2 000 euroa yhden hengen huoneessa.

Ennakkoilmoittautumiset [email protected] , lisätietoa matkasta kuntatekniikan foorumista www.kuntatekniikka.fi > premium > matkapalvelut.

Vaihtoterminaali Nuevos Ministerios Madridissa.

Frank Gehryn suunnittelema Guggenheim-museo Bilbaossa Nervión-joen rannalla.

TOIMIHENKILÖT

Toiminnanjohtaja/VerksamhetsledareJyrki MeronenJärvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. 050 550 [email protected]

Talouspäällikkö/EkonomichefKyösti OasmaaHelsingin kaupunki, TasKe, PL 20, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 376 [email protected]

Yhteyspäällikkö/RelationschefDan-Henrik ”Danne” LångströmHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 432 [email protected]

Kokousmestari/KonferensmästareJyrki VättöHKR, Katu- ja puisto-osastoPL 1515, 00099 Helsingin kaupunkipuh. 050 559 [email protected]

SKTY:n julkaisujen myyntiYliopistokirjakaupan Otaniemen myymäläOtakaari 1 F, 02150 Espoo (TKK:n päärakennuksen aula)puh. (09) 468 2160, fax (09) 455 1321

TiedekirjaKirkkokatu 14, 00170 Helsinki(Säätytalon vieressä)puh. (09) 635 177

SKTY:n julkaistutoiminnasta vastaaKari Haapaniemipuh. 050 380 [email protected]

Finlands kommuntekniska föreningBox 51, 00131 Helsingfors, tel. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi

Suomen kuntatekniikan yhdistysPL 51, 00131 Helsinki, puh. (09) 693 3384www.kuntatekniikka.fi

KEVÄTTÄ ILMASSA... ja Kuntatekniikan päivät tulossa

Tutustu Bilbao-ilmiöön ja näe Madridin uudet joukkoliikenteen ratkaisut matkallamme lokakuussa



sen yhdistyksen jäsenille mah-dollisimman paljon hyötyä yh-teistyöstä (KunFo:n sivuilta löy-dät jo nyt linkit IFME-jäsenyh-distysten nettisivuille).

IFME:en ollaan kovasti hankkimassa lisää jäsenmaita ja yhdistyksiä. Tanska liittyi mu-kaan viime vuoden loppupuo-lella, ja Suomi (SKTY) on – niin kuin olen aikaisemminkin näil-lä sivuilla kertonut – keskustel-lut asiasta Viron, Islannin ja Pie-tarin kanssa. Viro on tässä vai-heessa vakavasti harkitsemas-sa jäsenyyttä. Muita maita, joi-hin IFME:stä on oltu yhteydes-sä ja jotka harkitsevat liittymis-tä, ovat ainakin Uusi-Seelanti, Espanja, Tsekki, Korea, Irlanti, Hongkong ja Intia.

Australian yhdistystulossa HelsinkiinAustralian yhdistys tekee vuo-sittain opintomatkoja, joista yksi on malliltaan pitkä ja kat-tava. Tänä vuonna he mene-vät elokuussa Yhdysvaltoihin (Los Angeles, Portland ja New York).

USA:n jälkeen he suuntaa-vat matkansa Helsinkiin, mis-sä ne viipyvät kolmatta vuo-rokautta ennen kuin suuntaa-vat Lontoon kautta takaisin ko-tiin. Tätä on varmaan pidettävä kunnianosoituksena suoma-laista osaamista kohtaan, jos kerran vaivautuvat tulemaan tänne katselemaan ja kuunte-lemaan, miten me asioita hoi-damme. HKR ja siis Matti-Pekka Rasilainen sekä allekir-joittanut ovat delegaation isän-tinä Helsingissä.

Taas on sunnuntaipäivä ku-lunut mukavasti muiden vii-konloppurientojen keskellä tä-tä kirjoitellessa... Nyt sitten vain odottamaan sitä oikeaa kevät-tä (joka siis on pitkällä, kun lu-ette tätä juttua) ja tietenkin Es-poo-päiviä!

Kevätterveisin,Danne Långström

yhteyspäällikkö

Kuntatekniikan päivät Espoossa 2008 – Päivien t

Torstai 5.6.2008Kokouspaikka: Sellosali, Espoon Leppävaara

8.30 Ilmoittautuminen

10.00 Juhlapäivien avaus SKTY:n puheenjohtaja Matti-Pekka Rasilainen

10.10 Espoon kaupungin tervehdys Kaupunginjohtaja Marketta Kokkonen, Espoon kaupunki

10.30 Espoon ajankohtaiset hankkeet Toimialajohtaja Olavi Louko, Espoon kaupunki

11.00 Kuntatekniikan koulutusta järjestellään – miten? Rehtori Matti Pursula, Teknillinen korkeakoulu

11.30 Tauko ja tutustuminen KT2008-näyttelyyn

11.45 Vuoden kuntatekniikan saavutus

12.10 SKTY:n vuosikokous ja julkilausuma

12.40 (suunnilleen) Tiedotus- tilaisuus aulassa

12.50 Ryhmäkuva

13.00 Espoon kaupungin lounas, Vermon raviradan ravintola

14.30 Espoon kuntatekniikan kiertoajelut (kiertoajelut päättyvät Sellosalille)

16.00 Tutustuminen Kuntatekniikka KT2008-näyttelyyn/ohjelmaa

19.00- Illanvietto – get together, 22.00 Leppävaaran kansantalo, Vallikatu 15

Perjantai 6.6.2008Kokouspaikka: Sellosali, Espoon Leppävaara

9.00 Asiakas on tärkeä kumppani TkT Aija Staffans, TKK/ arkkitehtuurin laitos Arkkitehti Suvi Tyynilä, Helsingin kaupunki

9.40 Yrittäjille toimivaa kaupunkia Varatoimitusjohtaja Sampsa Saralehto, Helsingin seudun kauppakamari

10.05 Oulu uudisti tapojaa Asemakaavapäällikkö Matti Karhula, Oulun kaupunki


Perjantai 6.6.2008Kokouspaikka: Sellosali, Espoon Leppävaara

10.45 Suurpellon toimistoja asuinalue rakentuu Projektinjohtaja Pekka Vikkula, Espoon kaupunki

11.15 Palvelutuotannon kehittäminen Johtaja Esko Pyykkönen, Destia

11.45 Lounas, Ravintola Fennia, Kauppakeskus Sello

13.00 Ympäristörakentaminen tänään Maisema-arkkitehti Hanna Keskinen, Vantaan kaupunki

13.30 Muuttuva katuvalaistus DI Pentti Hautala, SITO


14.15 Yrittämällä yli rajojen Toimitusjohtaja Heikki Anipai, Teho As (Viro)

14.45 Kuntatekniikan foorumi – mitä hyötyä meille? TkL Päivi Ahlroos, Helsingin kaupunki DI Jussi Nykänen, SITO

15.15 Kuntatekniikan foorumi 7 – paneeli ja paja ”YRITETÄÄN YHDESSÄ” Puheenjohtajana toimii Matti-Pekka Rasilainen

16.00 Yhteenveto ja luentojen päättäminen

16.30- Alkulämmittelyt18.30 Dipoli / TKK

19.00- Juhlapäivällinen

Taustakuvassa on maisema Espoon Keilaniemestä.


KunFon kuntakierros pyö-rähtää käyntiin kevään aikana. Koulutustilaisuuk-sissa opiskellaan portaalin hyödyntämistä.

Kuntatekniikan portaalin KunFon toinen toimintavuosi on pyörähtänyt käyntiin. Käyttäjiä sivustolla on enem-män kuin on osattu odottaakaan: jul-kisilla sivuilla jopa 2 000–3 000 käyn-tiä päivittäin, mutta kaikkia sen omi-naisuuksia ei kyselyiden perusteella vielä oikein osata hyödyntää.

Tilanteen korjaamiseksi KunFon johtoryhmä on ideoinut kevään ja ke-sän aikana toteutettavan kuntakou-lutuskiertueen. Sen tarkoituksena on kertoa KunFosta ja sen mahdollisuuk-sista konsortiokunnissa. Käyttäjäpoh-jan vankistaminen ja käytön aktivoi-minen kehittävät samalla KunFon si-sältöä, sillä aktiivikäyttäjät osallistu-vat osaltaan myös sisällön tuottami-seen mm. uutisia ja tapahtumia ilmi-antamalla.

Kunnissa on tarkoitus kouluttaa ensin aktiivisimmat käyttäjät, esimer-kiksi 10 käyttäjää/kunta. Tapauskoh-taisesti voidaan lisäinfoa antaa myös esimerkiksi projektiryhmille ja sektori- tai teematoiminnan vetämisestä kiin-nostuneille.

Tarkoituksena on ensi sijassa ta-voittaa kustakin mukana olevasta

kunnasta aktiiviset kuntateknikot, ku-ten viestinnästä vastaavat henkilöt, in-nokkaat kynäniekat ja valokuvaajat. Samalla pyritään löytämään myös eri-laisiin foorumiprojekteihin, sektoreihin ja teemoihin aktiivisia toimijoita.

– Ennen kierroksen käynnistymis-tä uudistamme KunFo-portaalia en-tistäkin toimivammaksi ja valmistam-me toimivan, selkeän koulutusmateri-aalin, jota voimme koulutustilaisuuk-sissa käyttää. Järjestelmätoimittaja on siirtänyt palvelut uudelle teknologia-alustalle, joka koulutusvaiheen kaut-ta lanseerataan korvaamaan nykyinen alustaratkaisu. Uusi alusta parantaa si-vuston käyttöoikeuksien hallittavuutta ja uusien palveluiden kehittämismah-dollisuuksia, Jussi Nykänen KunFos-ta kertoo.

Tietoa ja käytön opastusta– Varsinaiset tilaisuudet järjestää kun-ta itse. Emme väkisin tunge minne-kään, vaan käymme esittelemässä KunFon toimintaa siellä, minne mei-dät kutsutaan, Nykänen painottaa.

Ennen tilaisuutta KunFoon kannat-taa käydä tutustumassa ja kirjata ylös kysymyksiä ja ehdotuksia, jotta niitä voidaan tilaisuudessa käsitellä.

Tilaisuudet räätälöidään kunnan tarpeisiin ja aikatauluun. Puolipäi-väiset tilaisuudet aloitetaan KunFon yleisesittelyllä. Portaalin toimintape-riaatteet käydään läpi osioineen. Jä-

KunFon koulutustilaisuuksissa opitaan oman portaalin hyödyntämi-sen salat.

n teema ”Yritetään yhdessä”Lauantai 7.6.2008Laivaretki Espoon Keilaniemestä Suomen St. Tropeziin – Haukilahteen

08.30 Lähtö busseilla hotellilta Keilaniemeen

09.00 Laivaretki Keilaniemestä Espoon saaristoon

13.00 Paluu Haukilahden venesatamaan, josta bussikuljetus hotellille

Ilmoittautumiset ja osallistumismaksut

Ilmoittaudu Kuntatekniikan päiville 27.4.2008 mennessä Kuntateknii-kan foorumin sivuilla (www.kuntatekniikka.fi ) tai palauttamalla ilmoit-tautumislomake SKTY:n kokousmestari Jyrki Vätölle osoitteeseen PL 1515, 00099 Helsingin kaupunki.

Päivien osallistumismaksu on jäseniltä 295 euroa (eläkeläis- ja opiskelija-jäsenet 75 euroa) ja ei-jäseniltä 400 euroa. Huomatkaa, että majoitus ei kuulu hintaan. Lauantain laivaretki maksaa 65 euroa. Osallistumismak-sut maksetaan 10.5.2008 mennessä SKTY:n tilille 800018-95235. Tä-män jälkeen ilmoittautumismaksut nousevat ollen 350 / 100 / 450 €.

Kuntatekniikan päivien kokouspaikka sijaitsee Espoon Leppävaaran Sellosalissa. Kokouspaikalle on hyvät kulkuyhteydet, sillä Leppävaaran juna-asema sijaitsee aivan kokouspaikan läheisyydessä. Paikalle pääsee helposti myös linja-autoilla, ja lähistöllä on runsaasti paikoitustilaa myös omille autoille.

Golf-kisa keskiviikkona 4.6.

Golf-kisa järjestetään keskiviikkona 4.6.2008 Espoon golfkentällä. Ilmoittautumisia otetaan vastaan Kuntatekniikan foorumin sivuilla (www.kuntatekniikka.fi ) tai sähköpostitse [email protected] . Lisätietoja golf-kisasta saa Helena Strömiltä, puh. (09) 310 38571.

KUNTAKIERTUEinnoittaa KunFon hyödyntämiseen

Ensin koulutetaan aktiivisimmat käyttäjät


senosion ominaisuuksiin, perus-käyttöön ja sen harjoitteluun pe-rehdytetään kädestä pitäen. Kiin-nostuneille on mahdollisuus tie-tohallinnon tukipalveluihin tutus-tumiseen. Siinä voidaan käydä lä-pi esimerkiksi foorumihankkeisiin liittyviä tukipalveluja, kuten pro-ject managementia, esimerkkinä kunnossapitosuunnitelma-hanke sekä sektori- ja teematoimintaa, esimerkkinä teknisen toimen toi-mintajärjestelmätyö. Tilaisuudet päätetään loppukeskusteluun.

Tilaisuudet voivat käynnistyä huhtikuusta lähtien. Mahdollisim-man suuri osa niistä pyritään käy-mään läpi ennen Kuntatekniikan päiviä kesäkuun alussa.

– Ensimmäinen tilaisuus on Vaasassa huhtikuun lopulla, min-

kä jälkeen suunnataan Espoo-seen, Jussi Nykänen kertoo.

Tilaisuuteen osallistuvat Kun-Fon kumppanuuskonsultti Jussi Nykänen Sitosta ja järjestelmätoi-mittajan edustajana Laura Uusi-talo Webforumista.

KunFon konsortiokunnat voi-vat käydä varaamassa aikaa vierai-lulle KunFon keskustelupalstalta.

Aktiivisuutta uutistoimintaanYksi kuntakierroksen tavoitteista on aktivoida konsortiokuntien uu-tisvälitystä. KunFon aktiivisimpia palveluita ovat olleet uutistoimi-tus, tapahtumatiedotus sekä rek-ryfoorumi. KunFon ensimmäisen toimintavuoden aikana kuntatek-nisiä uutisia säännöllisesti toimit-tavien kuntien määrä on kasva-nut, mutta parantamisen varaa on edelleen.

Nyt uutisissa painottuvat lähin-nä viranomaistahojen kuntatek-niikkaa koskettavat uutiset. Alan omat viestit ovat vielä jääneet vä-hemmälle. Erityisesti kaivataan uutisia liikuntatoimen ja satama-rakentamisen alueelta.

Tiedotteiden välittämistä Kun-Fo-uutisten käyttöön on pyydet-ty useampaankin otteeseen mu-kana olevilta kunnilta. Tiedonvä-lityksessään aktiivisimmat kunnat ovat liittäneet KunFon normaaliin tiedotevälitykseensä. Systeemi on

hyvä, sillä näin kaikki viestit tule-vat varmasti perille. Niistä kunta-tekniikan alaan liittyvien valitsemi-nen on pieni vaiva.

Mikään viesti ei ole merkityksetönKunFon uutisten tarkoituksena on toisaalta välittää myös pienimuo-toisempaa kuntateknistä tietoa, sellaista, jota kunnan viestintä ei edes katso välittämisen arvoisek-si. Kuinka katuosasto on kehittä-nyt hiekanpoistoaan? Montako asukasta osallistui puiston kevät-siivoustalkoisiin? Paljonko tilahal-linto uskoo säästävänsä energian-säästölamppuihin siirtymällä? Mi-ten urheilukentän ylläpito kannat-taisi järjestää?

Mikään kuntatekniikkaan liit-tyvä uutinen ei ole liian pieni ker-rottavaksi muille. Joku lukija on varmasti kiinnostunut ja kiitolli-nen esimerkistä tai vinkistä. Kun-Foon lähetettävän uutisen ei tar-vitse olla viimeistelty, riittää, kun perusasiat ovat mukana ja yhteys-tiedot, mistä lisäinformaatiota voi tarvittaessa hankkia. Ja kuva on kiva yllätys.

Dakota Lavento

KunFo Uutiset siis tiedotelistalle ja kaikki uutiset/tiedotteet/tapahtumat [email protected]

SKTY:N HALLITUS

Puheenjohtaja/OrdförandeMatti-Pekka RasilainenHKR, PL 1500, 00099 Helsingin kaupunkipuh. (09) 3103 8801, 0500 [email protected]

1. varapuheenjohtaja/1. viceordförandeAnu NäätänenJoensuun kaupunki, Tekninen virastoMuuntamotie 5, 80100 Joensuupuh. (013) 267 3500, 050 [email protected]

2. varapuheenjohtaja/2. viceordförandeJouko VehkakoskiEspoon kaupungin tekninen keskusPL 41, 02070 Espoopuh. (09) 8162 5222, 050 [email protected]

Muut jäsenetMatti Karhula, Oulun kaupungin tekninen keskus PL 32, 90015 Oulun kaupunkipuh. (08) 5584 2410, 044 [email protected]

Jussi Kauppi, Suomen KuntaliittoToinen linja 14, 00530 Helsinki.puh. (09) 771 2560, 050 367 [email protected]

Jouko Lehtonen, Vantaan kaupunki, Kuntatekniikan keskusKielotie 13, 01300 Vantaapuh. (09) 8392 2699, 0400 [email protected]

Mikko Leppänen, Ramboll Finland OyPiispanmäentie 5, 02241 Espoopuh. (020) 755 6300, 0400 425 [email protected]

Tero Pyssysalo, Järvenpään kaupunki, tekninen toimiPL 41, 04401 Järvenpääpuh. (09) 2719 2831, 040 [email protected]

Jussi Salo, Lappeenrannan kaupunki, tekninen toimialaPL 38, 53100 Lappeenrantapuh. (05) 616 2433, 040 [email protected]

Vår i luften! Före Påsken såg jag redan tussila-

gon i en södersluttning i Esbo, och

kompisar samt kollegor som bor på

varmare trakter (som i Åbo), berättar

om att det också fi nns blåsippor mm.

Sen kom det 20 cm snö, men vår

i luften som det är, så smälter den

med rekord fart.När tidningen kommer ut, så är

det bara 6 veckor till årsdagarna i Es-bo – och även 2009-dagarna i Tam-merfors står bakom knuten. I Tam-merfors kommer vi att samlas både för de egentliga dagarna som utställ-ningen i Pirkka-hallen och förra gån-gen jag var i Tammerfors, så reserve-rade jag också Ball Room på Hotel Il-ves för festmiddagen.

FKTF:s styrelse höll sitt senaste möte i slutet av februari, och på mö-tet gick man igenom programmet samt annat material angående Es-bo-dagarna och godkände det. Man rustade också resolutionen och fun-derade på vem man kunde tänka ge möjliga hedersomnämnande åt – men mera om dem i Esbo. 6 ansökan om medlemskap godkän-des också, och man fastslog, att sty-relsens nästa möte kommer att äga rum i Esbo, i samband med årsda-garna.

IFME:s nästa möte kommer att hållas i maj i Malmö. Chris Champion har redan sänt ut agen-dan och tidtabellerna, och enligt dem, så skall vi än en gång behandla frågan om IFME:s webbsidor, om nya medlemmar, infrastrukturen, brist på

skolad personal, klimatförändring och om hur vi skall få ut så mycket som möjligt av vårt samarbete mm.

Den australienska föreningen gör studieresor årligen, och i augusti är de på väg, via Los Angeles, Portland och New York, till Helsingfors för att se efter hur vi går tillväga inom kom-muntekniken. Från Helsingfors fort-sätter dom sedan via London tillbaks hem.

Med varma vårhälsningar,

Danne Långströmkommunikationschef


Kuntien putkimestarit ry:n kevään laivaseminaari pidettiin 4.–6.3.2008 Silja Serenadella. Tapahtuma oli kaikin puolin onnis-tunut, ja osallistujia oli lähes sata. Osallistuminen oli kiitettävän hyvää, mielenkiintoa riitti kum-mankin seminaaripäivän luennoille oikein mukavasti.

Tänä vuonna pääteemana oli hygienia vesi-johtoverkostoissa, ja Nokian tapahtumat olivat vahvasti tilaisuudessa esillä. Luennoitsijoina oli mm. Anneli Tiainen VVY:stä, joka luennoi ve-silaitoksen vastuista vahinkotapauksissa. Esko Haume, Tapio Tolvanen ja Petteri Niemi ker-toivat Nokian vesikriisiin liittyvistä verkostojen puhdistustöistä ja käytetyistä menetelmistä.

Pertti Vuoriranta Tampereen teknillisestä yli-opistosta piti luennot sekä vesijohtoverkostossa elävistä pieneliöistä, verkoston desinfi oinnista et-tä talousvedelle esitetyistä vaatimuksista. Ääneen pääsivät myös Pekka Laakkonen, Risto Berg-backa sekä Eero Varis, jotka kertoivat omista ko-kemuksistaan hygienian huomioonottamisessa vesijohtojen ylläpitotilanteissa.

Yhdistyksen puheenjohtaja Reijo Rosengrén kertoi vesijohtoverkostojen rakentamiseen ja yllä-pitoon liittyvistä vaaratekijöistä.

Vaikka vierailukäynti Tukholman vesilaitok-sella peruuntuikin yllättävästi, korvaavaa toi-mintaa onnistuttiin kuitenkin järjestämään. Tukholman infrastruktuuriin ja rakentamiskult-

tuuriin päästiin tutustumaan monipuolisen opastetun kiertoajelun muodossa.

Yhdistyksen viirin sai alalla pitkään toiminut, ja nyt eläkkeelle jäävä Kaj-Erik Kvarnström Ulefos NV Oy:stä.

Yhdistykseen 12 uutta jäsentäYhdistyksen hallituksen kokouksessa 3.3.2008 pää-tettiin valita yhdistykseen yhteensä 12 uutta jäsentä. Kuntien putkimestarit ry toivottaa tervetulleeksi seu-raavat uudet jäsenet:

Pekka Saukkonen, ParikkalaLassi Jutila, TuusulaPetteri Laaksonen, TuusulaPirjo-Liisa Saartenkorpi, HämeenlinnaRisto Koskela, TurkuKari Pitkänen, VääksyAki Teini, LietoOili Järvi, RaumaSaara Noponen, VantaaMikko Kunttu, TurkuMarkku Ranta, VantaaJarkko Aho, LahtiYhdistyksen hallitukseen valittiin Helsingin ja Uuden-

maan edustajaksi Sami Sillsten Helsingin Vedestä. Syk-syn koulutus- ja neuvottelupäivät pidetään Sokos Hotel-li Vantaalla 8.–10.10.2008. Päivien ohjelmaa työstetään parhaillaan. Alustavasta ohjelmasta tiedotetaan mm. yh-distyksen kotisivuilla heti, kun se on mahdollista. Tervetu-loa mukaan! Luvassa on mielenkiintoisia ja ajankohtaisia vesihuoltoalaan liittyviä luentoja sekä perinteinen yhteis-toimintaan kuuluvien toimijoiden tuotenäyttely.

Yhdistyksen jäseneksi voi parhaiten liittyä ottamalla yhteyttä joko oman alueen yhdyshenkilöön, yhdistyksen puheenjohtajaan tai sihteeriin. Yhteystiedot ja muuta tie-toa yhdistyksen toiminnasta löytyy uusituilta kotisivuilta www.kuntienputkimestarit.fi

Hyvää kevättä!

Anders Öströmyhdistyksen sihteeri

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén ojentaa yhdistyksen viirin Kaj-Erik Kvarnströmille.

Kuntien putkimestarit ry:n jäseniä tutustu-massa Tukholman infraan.

Pertti Vuoriranta pitämässä luentoa vesi-johtoverkostojen pieneliöistä.

VESIJOHTOVERKOSTOJEN HYGIENIA PÄÄTEEMANA KEVÄTSEMINAARISSA

Kuntien PutkimestaritKuntien Putkimestarit ry (KPM)

on perustettu 1975 suomalais-

ten vesihuoltolaitosten vesi- ja

viemäriverkostojen suunnittelu-,

rakentamis-, rakennuttamis-,

ylläpito- ja hankintatoiminnoista

vastaavien henkilöiden yh-

teistoiminnan ja ammattitai-

don kehittämiseksi. Tarkoitus-

ta toteutetaan tutkimalla uusia

työmenetelmiä, tiedottamalla

niistä jäsenistölle, järjestämäl-

lä alan kursseja ja työnäytök-

siä sekä muita ammattitaitoa

lisääviä tilaisuuksia ja tapahtu-

mia. Varsinaisia jäseniä on noin

300, ja he ovat kunnallisissa ja

osakeyhtiömuotoisissa vesihuol-

tolaitoksissa tai vesiosuuskunnis-

sa työskentelevät työnjohtajat,

teknikot, rakennusmestarit,

insinöörit sekä hankinto-

ja tekevät henkilöt. Kannatta-

jajäsenistö koostuu alan laitetoi-

mittajayrityksistä, joita on noin

80. Jäsenmaksu on 30 euroa.

Yhteystiedot:

Puheenjohtaja Reijo Rosengrén,

s-posti: [email protected]

puh. 050 522 7371

Sihteeri, s-posti:

[email protected]

Internet: www.kuntienputkimestarit.fi

Kuntatekni ikka 3/200842

Uimahalli- ja kylpylä-tekninen yhdistys Ukty

Yhdistyksen tarkoituksena on kehittää ja ylläpitää Suomen uimaloiden, uimahallien ja kylpylöiden toiminnallista ja teknistä tasoa ja toimia alan kes-kustelufoorumina. Yhdistyksen tärkeimpiä toimintamuotoja ovat vuosittaisen koulutus- ja keskustelutilaisuuden (Uimahal-li- ja kylpyläpäivät) järjestämin-en, jäsenistölle tarkoitetut kes-kustelu- ja koulutustilaisuudet, sekä hallituksen työskentely.Yhdistyksessä on jäseniä noin 100. Uktyn jäseneksi voi liittyä uimahalli- ja kylpylätekniikkaan työnsä tai harrastuksensa perus-teella perehtynyt henkilö. Alalla toimivat oikeuskel-poiset yhteisöt voivat liittyä yh-distyksen kannatusjäseniksi.

YhteystiedotInternet: www.ukty.nets-posti: [email protected] puheenjohtaja Pertti Kärpänen s-posti: [email protected] puh. 0400 205 296Yhdistyksen varapuheenjohtajaKalle Kallios-posti: [email protected] puh. 0400 577 569

SAUNOJEN LASIOVET –uhka hallien ja kylpylöidenkäyttäjien turvallisuudelle?

Kulunut talvi on ollut uimahalli- ja kylpylätoi-minnoille otollista aikaa. Normaalit talviharrastuk-set lumessa ovat jääneet vähiin, niinpä esimerkik-si uimahalli- ja kylpyläpuolella ovat kävijämäärät kasvaneet. Olemmeko pystyneet vastaamaan li-sääntyneisiin haasteisiin?

Uimahalleissa ja kylpylöissä on normaalikäy-tön – uimisen, virkistäytymisen, puhdistautumi-sen, uimaopetuksen ym. perinteisten toimintojen – lisäksi tulleet voimakkaasti mukaan erilaiset fyy-sistä kuntoa parantavat toiminnat kuten vesijum-pat ja -juoksut.

Ne ovat saavuttaneet monin paikoin erittäin suurta suosiota, ja ovat aiheuttaneet erilaisia jär-jestelyjä hallien käytön joustavan toiminnan tur-vaamiseksi. Halleihin on normaalien yksilökäyn-tien lisäksi tullut huomattava määrä ns. ryhmä-toimintoja erilaisten ryhmätapahtumien lisäksi. Näin on myös hallien toiminta ja kävijämäärät li-sääntyneet, mikä on erittäin positiivista.

Tästä tuleekin mieleen kysymys: Pysyykö hallien tekninen valmius mukana muutoksessa? Tässä onkin hallien saneerausten ja laajennusten suunnittelijoille ja päättäjille kova haaste: on pys-tyttävä vastaamaan tulevaisuuden näkymiin, joil-le on tyypillistä erilaisten toimintojen monipuo-listuminen.

Tämä johtaa siihen tosiasiaan, että on oltava enenevässä määrin erisyvyisiä ja -lämpöisiä altai-ta. Vesivoimistelussa täytyy olla erisyvyinen vesi henkilölle, joka on 165 cm pitkä kuin henkilölle, joka on 180–185 cm pitkä. Meillä on tehty mo-nessa paikassa esimerkiksi 120 cm:n syvyisiä tera-pia-altaita, jotka eivät sovellu lainkaan normaa-lipituisille miehille (180–185) vesivoimisteluun. Kyseistä altaan pohjan muotoa ja syvyyttä tulee tarkoin harkita suunnitteluvaiheessa. Jälkeen-päin muutoksen tekeminen on käytännössä täy-sin mahdotonta.

Yllättäviä teknisiä ongelmiaTämän kevään aikana on tullut ilmi yllättäviä tek-nisiä ongelmia, nimittäin saunoissa käytettävi-en lasiovien rikkoutuminen. Kahdessa uimahal-lissa ovat käytön aikana saunan lasiovet ”räjäh-täneet” syliin. Onnettomuuden syyt ovat tällä hetkellä selvityksen alla. Virheitä voi vain arvailla. Ovatko ne työ-, materiaali-, valmistus- vai käyttö-virheitä? Asia on kuitenkin niin vakava, että täl-laisten onnettomuuksien selvittäminen on tar-peen.

Korviini ei ole aikaisemmin tullut vastaavia ta-pauksia. Olen kuitenkin tehnyt pientä selvittely-työtä ja antanut itselleni kertoa, että esimerkik-

si kotioloissa on tapahtunut useitakin vastaavia tapauksia. Jos ja kun näin on tapahtunut, vaatii se todella tarkkaa selvitystä. Ainakin uimahalleis-sa ja kylpylöissä on turvallisuus etusijalla, eikä sii-tä saa tinkiä.

Tulossa InterBad-matka ja yhdistyksen 15-vuotisjuhlaYhdistyksemme vuosikokous pidettiin 17.3.2008 Lohjan uimahallilla. Kokouksen aluksi yhdistys luovutti Lohjan uimahallin toimitusjohtajalle ja yhdistyksemme pitkäaikaiselle jäsenelle Jorma Aaltoselle yhdistyksemme standaarin kiitoksek-si pitkäaikaisesta työstä yhdistyksemme ja uima-hallien hyväksi.

Vuosikokous antoi johtokunnalle tili- ja vas-tuuvapauden ja hyväksyi toimintasuunnitelman ja talousarvion.

Vuosikokous valitsi edelleen puheenjohtajaksi Pertti Kärpäsen ja jäseniksi Kalle Kallion,Tapio Ala-Peijarin, Tapani Lahden, Tapio Jauhiai-sen ja Martti Matsisen. Tilintarkastajaksi valit-tiin Keijo Alastalo Turusta.

Vuoden tärkeimmiksi toiminnoiksi vuotuisten uimahalli-kylpyläpäivien lisäksi kirjattiin 15-vuotis-juhla, InterBad-messut ja opintomatka Stuttgar-tiin. Lisäksi osallistutaan erilaisiin tutkimustyöryh-miin. Tarkemmat tiedot 15-vuotisjuhlista ja Inter-Bad-matkasta lähetetään kevään aikana erityisel-lä jäsenkirjeellä.

Jäsenlehtenä toimii edelleen Kuntatekniik-ka-lehti.

Niin on tämäkin vuosi edennyt jo näin pitkäl-le. Hallitus toivoo jäseniltä aktiivisuutta ja ehdo-tuksia, miten toimintaamme voitaisiin kehittää jä-seniämme mahdollisimman hyvin palvelevaksi.

Hyvää ja kaunista kevättä kaikille!

Pertti Kärpänen

puheenjohtaja

Tule sinäkin kuulemaan ajankohtaisimmat tiedot kuntauudistuksesta, kuntavaaleista, ilmastonmuutoksestaja paljosta muusta!

Kuntatalo, Helsinki

Merkitse päivät kalenteriisi

– tervetuloa mukaan yksin tai porukalla!


Espoossa 10, Helsingissä 1

Träskändan puisto on Espoon helmiTräskändan kartanopuisto on rauhoitettu

luonnonsuojelualueeksi 1961. Se on Espoon vanhimpia luonnonsuojelualueita ja Suomen merkittävimpiä historiallisia puistoja.

Träskändan kartanopuiston rakentaminen aloitettiin 1700-luvulla, kun Carl Nathanael af Klercker osti Storträskin tilan Espoon Träskändan kylästä. Carl Johan Walleen suunnitteli puiston uudelleen 1800-luvulla. Au-rora Karamzinin aikana puisto koki loistokau-

tensa. Kartanorakennus tuhoutui tulipalossa 1888. Nykyinen päärakennus on 1920-luvulta.

Espoon kunta osti kartanon 1923 ja sijoit-ti päärakennukseen kunnalliskodin. Rakennus toimi osana vanhainkotia vuoteen 2005. Nyt se on tyhjillään. 1961 Träskändan kartanon alueelle muodostettiin luonnonsuojelualue.

Kartanoalueelle laadittiin 1970-luvulla käyt-tösuunnitelma ja myöhemmin erillinen kun-nostussuunnitelma. 1980-luvulta lähtien alu-

eella on kunnostettu mm. työväenrakennus-ten pihapiiri, Aurora Karamzinin kukkatarha ja terassipuutarha.

Kartanopuistolle on laadittu uusi hoito- ja käyttösuunnitelma, jonka tavoitteena on pa-lauttaa puisto Aurora Karamzinin aikaiseen loistokauteen. Suunnitelmaan kuuluu maise-mapuiston ja metsäalueiden käyttöä ja hoitoa.

Lähde Espoon kaupunki

– Kirkkosillanpuistoa lähellä Espoon vanhaa kirkkoa uudistetaan par-haillaan, maisema-arkkitehti Laura Yli-Jama kertoo.

Ari

Mon

onen VIIKON PUIST


VIHERYMPÄRISTÖ

18 ja Vantaalla 9 viherkeidasta esittäytyvät

Yhteisen Viikon puisto

-teeman avulla pääkaupun-

kiseudun kolme kaupunkia

haluavat tehdä entistä tun-

netummiksi kiinnostavia

rakennettuja viheralueita

ja puistoja. Asukkaille an-

netaan mahdollisuus tutus-

tua sekä oman kaupunkin-

sa että naapurikaupungin

puistoihin.

Puistotapahtumat alkoi-

vat 18. helmikuuta Helsin-

gin Sinebrychoffin puis-

tosta. Vihervuoden päät-

täjäistapahtuma pidetään

14. marraskuuta Viikissä.

Siihen mennessä yleisöl-

le on tarkoitus esitellä 18

puistoa Helsingistä, kym-

menen Espoosta ja yhdek-

sän Vantaalta.

Tapahtumilla ja puis-

tojen esittelyllä halutaan

kiinnittää huomiota myös

siihen, että asukkaiden

mieluisilla viheralueilla on

merkitystä mielialan kan-

nalta. Puistoissa elvytään

stressistä, ja mieliala ko-

hentuu. Tutkimusten mu-

kaan pääkaupunkiseudulla

asuvien mielipaikka omalla

asuinalueella onkin yleisim-

min puisto, metsikkö, ranta

tai ulkoilupolku.

Myös melulta haetaan

suojaa luontoympäristöstä.

Espoossa esitellään monenlaisia puistoja– Yhteishankkeen avulla

Espoo, Helsinki ja Vantaa

pyrkivät lisäämään asuk-

kaiden puistotietoutta ja

kiintymystä puistoihin, Es-

poon kaupungin maisema-

arkkitehti Laura Yli-Jama

kertoo.

Vaikka kyseessä on kau-

punkien yhteishanke, ku-

kin mukana oleva kaupun-

ki suunnittelee ja toteuttaa

omien puistojensa esittelyn

itsenäisesti.

– Espoossa hankkee-

seen on valittu useita eri-

laisia puistoja, koska pää-

kaupunkiseudulla niitä on

valtava kirjo, Yli-Jama se-

lostaa.

Mukana on hienoja

Vihervuoden kunniaksi pääkau-punkiseudun puistoja esitellään poikkeuksellisen laajalti. Helsinki, Espoo ja Vantaa ovat käynnistäneet Viikon puisto -hankkeen, jossa kau-pungit esittelevät vuoroviikoin yhden puistoistaan. Puistoissa järjestetään opastettuja kävelykierroksia ja muita tapahtumia.TEKSTI Merja Kihl ja Ari Mononen

Espo

on k

aupu

nki

STO viettelee virkistymään


edustuspuistoja, kartanopuisto-

ja, käyttö- ja leikkipuistoja – ja

myös koirapuisto.

– Jokaisella valinnalla on oma

historiansa. Esittelemme vanho-

ja, historiallisia puistoja sekä ai-

van uusiakin puistoja. Esimerkik-

si Espoon Haukilahdessa on Pat-

tistenpellon puisto, jonka avajai-

sia juhlitaan 17. syyskuuta.

– Helsingissä vietetään avajaisia

Viikin Maaherran puistossa mar-

raskuussa, jolloin siellä on myös

valotapahtuma. Lisäksi Meilah-

den Arboretum juhlii uudistetun

ruusutarhansa avajaisia kesäkuun

lopulla, Yli-Jama luettelee.

Kirkkosillanpuisto perusparannuskohteenaEspoon tunnetusta puutarhakau-

punginosasta Tapiolasta Viikon

puisto -hankkeeseen on valittu

Silkkiniitty.

– Espoolla on myös paljon

merenrantoja, joista Matinkylän

uimaranta on tutustumisen ar-

voinen. Matinkylän uimaranta

ja Rantaraitti ovat esittelyssä vii-

kolla 28. Rantaraitilla järjestetään

lisäksi Rantaraittipatikointi aina

vapusta syyskuun loppuun, Yli-

Jama kertoo.

Kirkkosillanpuisto taas on va-

littu muun muassa siksi, että Es-

poon kirkko täyttää kuluvana

vuonna 550 vuotta. Elokuun vii-

meinen viikko – viikko 35 – on

kaupungin juhlaviikko.

– Kirkkosillanpuistoa tuomio-

kirkon ja Espoon keskuksen vi-

rastokeskuksen välissä peruspa-

rannetaan kesän loppuun men-

nessä. Juhlaviikolla siellä avataan

uusi kivisilta, Kannusilta.

– Puistossa on tuolloin myös

taideteoksia. Espoo on järjestä-

nyt taidekilpailun, ja voittaneita

töitä esitellään Kirkkosillanpuis-

tossa, Yli-Jama mainitsee.

Toisaalta puistojen valinnoilla

pyritään tuomaan esiin kaupun-

gin eri ilmeitä ja ilmentymiä sekä

aikaan sidottuja tapahtumia.

– Meillä on esimerkiksi Mar-

ketan puisto, joka on pääkaupun-

kiseudun ainoa pysyvä näyttely-

puisto. Se on erilaisten viherra-

kentamiseen liittyvien toimijoi-

den näyttelypaikka. Marketan

puistossa pidetään 7.6. puutar-

hamarkkinat.

Puistot osaksi kaupunkikuvaaYli-Jama arvioi, että jokaista Vii-

kon puistoa hoidetaan nyt ehkä

tavallistakin huolellisemmin.

– Joissakin vanhoissa puistois-

sa on jo tehty perusparannustyö-

tä. Esimerkiksi Träskändan puis-

tossa kasvillisuutta on hoidettu.

Nämä perusparannukset liitty-

vät projekteihin, jotka ovat ol-

leet suunnitteilla jo ennen Vii-

kon puistot -hanketta.

Espoossa opastettuja puisto-

kävelyitä on Yli-Jaman mukaan

järjestetty aiemminkin.

– Esimerkiksi Träskändan

puistossa puistokävelyitä on ol-

lut joka kesä. Espoossa niistä ja

muistakin luontoretkistä on ai-

kaisempina vuosina huolehtinut

kaupungin ympäristökeskus.

Träskändan ohella Yli-Jamaa

inspiroi Espoossa erityisesti Kirk-

kosillanpuisto.

– Nythän koko Espoon kes-

kustaa ollaan uudistamassa ai-

van vanhan kirkon lähellä. Li-

säksi samaan viheraluekokonai-

suuteen liittyy Espoonjokilaakso,

joka on Espoon maisemaraken-

teen pääkohtia.

– Kirkkosillanpuiston on tar-

koitus olla keskeinen osa Es-

poonjokilaakson viheralueyhte-

yttä. Espoon keskuksen keskus-

takortteleiden ja kaupunginta-

lon ideakilpailu on käynnissä,

ja monta muutakin hanketta on

parhaillaan vireillä. Kymmenen

vuoden kuluttua tämä paikka on

VIHERYMPÄRISTÖ

Ari

Mon

onen

Vantaan maisema-arkkitehti Hanna Kes-kinen ja Helsingin rakennusviraston aluesuunnittelija Mikko Koivistoinen ha-luavat lisätä ihmisten puistotietoutta ja kiintymystä puistoihin.

Illenpuistoon Vantaan Kartanonkosken uudella asuinalueella on rakennettu huvimaja.

Satu

Nät

ynki

Haagan Rodopuiston yleisötapahtumat Helsingissä ovat keränneet paljon osanottajia.

Hiiriharjunpuiston perenna-aluetta Vantaan Simonkylässä esitellään Viikon puistona heinäkuussa.

Vant

aan

kaup

unki

Urpon putous on Vantaan Kor-son keskuspuiston nähtävyys.

Satu

Nät

ynki


varmaankin aivan erinäköinen,

Laura Yli-Jama uskoo.

Kulttuurimaisemia Vantaan puistoissa– Vantaalla Viikon puistoiksi ha-

luttiin valita eri puolilta kaupun-

kia sellaisia viheralueita, joilla

on yleistä mielenkiintoa, maise-

ma-arkkitehti Hanna Keskinen

Vantaan kaupungin kuntateknii-

kan keskuksesta kertoo.

– Mukana on myös kulttuu-

ri- ja ympäristökohteita. Esimer-

kiksi Vantaankosken puistossa

on hienoa se, että siellä yhdis-

tyvät luontomaisema ja vanha

kulttuuri. Alueella on vanha sil-

ta ja jäänteitä vanhoista raken-

nuksista.

– Vantaankosken puiston

kehittäminen on edistynyt, kun

vanha viilatehdas kunnostettiin.

Alueelle on rakennettu virkistys-

reittejä ja uusi kevyen liikenteen

silta. Nyt kosken ympäri pääsee

kulkemaan.

Mukaan on Vantaallakin va-

littu myös uusia puistoja.

– Kartanonkosken Illenpuis-

to valmistui 2005. Viime kesänä

siellä kuvattiin Mari Rantasilan

ohjaamaa Risto Räppääjä -eloku-

vaa, Keskinen mainitsee.

Håkansbölen kartanopuis-

to Hakunilassa oli aiemmin yk-

sityisomistuksessa – salainen ja

suljettu alue. Sinne on tähän asti

voinut katsoa aidan takaa ja ar-

vailla, mitä siellä tehdään. Kun

kaupunki osti puiston 2005, sii-

tä tuli julkinen alue, jolla saa

liikkua vapaasti. Puisto aiotaan

kunnostaa 1900-luvun alun mu-

kaiseksi. Kartanosta on tulossa

edustustila konsertti- ja kokous-

käyttöön.

Puistoista saa tietoa myös puhelimella– Toukokuussa Vantaalla järjes-

tetään kahdet puistojuhlat, Koi-

vuhaan Arboretumissa ja Länsi-

Vantaalla Louhelan Jokiuoman-

puistossa. Ne sopivat erityisen

hyvin perhetapahtumiksi, oh-

jelmaa on lapsille ja aikuisille,

Keskinen kertoo.

– Puistokävelyt taas on suun-

nattu erityisesti niille, jotka ovat

kiinnostuneita kuulemaan puis-

toista enemmän – kasvillisuu-

desta ja historiasta. Paikalle on

tulossa myös puistosuunnitteli-

joita esittelemään kohteita.

Viikon puisto -tapahtumissa

voi kuunnella puiston esittelynau-

hoitusta kolmella kielellä omalla

matkapuhelimella. Puistoissa on

julisteita, joissa annetaan puhelin-

numero tätä varten.

– Vantaalla kunkin puis-

ton vastuuhenkilö on kirjoitta-

nut esittelytekstin. Sen jälkeen

kaupungin metsätalousinsinöö-

ri Pekka Salminen on lukenut

tekstit nauhalle. Olemme käyt-

täneet Vernissan äänistudiota

nauhojen valmistuksessa. Esit-

telytekstit ja ääninauhat julkais-

taan myös internetissä, Keski-

nen kertoo.

– Aika paljon työtä hanke on

vaatinut. Tietysti toivomme, että

ihmiset kävisivät mahdollisim-

man paljon tutustumassa näihin

kohteisiin. Helsingissä opastetut

puistokävelyt keränneet paikalle

jopa pari sataa ihmistä. Vantaal-

la sellaisia ei tätä ennen ole juu-

rikaan järjestetty.

Hanna Keskisen suosikkeja

ovat jokivarren puistot, ja niiden

joukossa erityisesti ympäristöt,

joissa näkyy kulttuurihistoria –

vaikkapa Vantaankoskella.

Helsingin puistoissa jokaiselle jotakinAluesuunnittelija Mikko Koi-

vistoinen Helsingin kaupun-

gin rakennusvirastosta sanoo,

että pääkaupungissa hankkee-

seen valittiin mukaan vähän jo-

ka lajin puistoja – ei vain edus-

tuspuistoja.

– Ei ole mikään itsetarkoitus,

että kaupungin hienoimmat tai

tunnetuimmat puistot olisivat

mukana. Pyrimme tekemään

erilaisia puistoja tunnetuiksi,

Koivistoinen täsmentää.

– Tässä on vähän kotiseu-

tumatkailuajatustakin muka-

na. Joskus tuntuu siltä, että kau-

punkilaiset tuntevat paremmin

Lontoon puistoja kuin lähialu-

eella olevia.

– Eri puistoissa esitellään

luonto- ja esteettisiä elämyksiä,

sotahistoriaa ja linnoituslaittei-

Säästä jopa 50 %käyttökustannuksissauudella patentoidullapumppaamotekniikalla.Wilo-EMUPORT.

Wilo- EMUPORT

Tutustu Wilon uuteen pumppaamoratkaisuun,joka säästää jopa 50 % käyttökustannuksissa.Se on helppohoitoinen ja tukkeutumaton.Patentoidulla EMUPORT-ratkaisulla10 vuoden takuu.

WILO Finland Oy,puh. 0207401540

www.wilo.fi

6 Poistoputki 7 Kokoomasäiliö 8 Kiinteän aineen erottelusäiliö1 Tuuletus 2 Sulkukuula 3 Erotteluläpät 4 Sisääntulo 5 Jakelusäiliö

Mik

ko K

oivi

stoi

nen


Helsingissä viheralueiden hoitoon on varattu tälle vuodelle 21,2 milj. €, josta puistorakentamiseen

16,5 miljoonaa. Ilkivallasta kertyy noin 1,5 miljoonan korjauskulut vuosittain.

ta. Ihmiset ovat kiinnostuneita

eri asioista.

Koivistoinen muistuttaa, että

Helsingissä on järjestetty puisto-

kävelyjä jo monen vuoden ajan.

– Päällimmäinen tarkoitus

Viikon puisto -hankkeessa on

tehdä puistoista tuttuja ja saa-

da ihmisiä kiinnostumaan niis-

tä. Asukkaat eivät aina tule ajatel-

leeksi, että puistot vaativat suun-

nittelua, päätöksiä ja rahaa.

Pääkaupunkiseudun Viikon

puistoille ei ole erillistä budjettia.

– Rahoitukseen on irrotettu

pieniä summia normaalibudje-

tista. Niitä sitten käytetään ta-

pahtumiin ja järjestelyihin. Kau-

punkien henkilöstö on hankkees-

sa mukana oman toimen ohella,

Koivistoinen selostaa.

– Aluksi hankkeessa oli kol-

men kaupungin työryhmä, jo-

ka ideoi Viikon puisto -kokonai-

suuden. Toteutukseen on lähdet-

ty niin, että joka kaupungissa asi-

at hoidetaan itsenäisesti. Hank-

keella ei siis ole päävetäjää.

Ilkivalta aiheuttaa turhia kustannuksiaHelsingillä on hoidettuja puistoja

runsaat tuhat hehtaaria. Kaikki-

aan kaupungin viheralueita, met-

sät mukaan lukien on 6 368 heh-

taaria.

Koivistoinen toivoisi ihmisten

kohtelevan puistoja hyvin. Täl-

löin määrärahat riittäisivät myös

puistojen kehittämiseen eikä vain

roskien siivoamiseen ja ilkivallan

korjaamiseen.

– Viheralueiden hoitoon Hel-

singissä on budjetoitu 21,2 mil-

joonaa euroa tälle vuodelle. Puis-

torakentamiseen on varattu 16,5

miljoonaa, mikä on kolme pro-

senttia enemmän kuin edellisenä

vuonna. Budjettia on kasvattanut

etenkin uusi Eiranrannan puisto,

joka on kallis hanke.

Ilkivalta on niin yleistä, et-

tä sen korjaaminen määritetään

osaksi ylläpitoa. Niinpä ilkival-

lanteoista koostuvaa summaa

pääkaupunkiseudulla ei voida

tarkasti laskea. Joidenkin arvioi-

den mukaan Helsingissä kului-

si vuosittain noin 1,5 miljoonaa

euroa puistojen ylläpitomäärä-

rahoista sellaisiin korjaustöihin,

jotka johtuvat ilkivallasta.

Esimerkiksi pienen roska-as-

tian tuhoaminen aiheuttaa noin

250 euron kulut. Puistonpenkin

tai istutetun puun hinta voi olla

tuhat euroa tai enemmän. Kii-

peilytelineen hinta voi nousta jo

20 000 euroon.

– Aika paljon rahaa joudutaan

käyttämään myös siivoamiseen:

puistoista löytyy olutpakkauk-

sia ja muuta. Samalla rahalla sai-

si paljon kivaa aikaan, jos sitä ei

tarvitsisi käyttää turhiin puhdis-

tustöihin, Koivistoinen pohtii.

Omiksi suosikkipuistoikseen

Helsingissä Koivistoinen mainit-

see Keskuspuiston, Kaivopuiston

ja Haagan Rodopuiston.

– Keskuspuisto on Helsin-

gin suurin ja ehkä monipuoli-

sinkin ulkoilualue. Kaivopuisto

taas on vanha perinteinen puis-

to, jossa on meren läheisyys mu-

kana, Mikko Koivistoinen perus-

telee.

VIHERYMPÄRISTÖ


Mette Granberg

on 31-vuotias liikenne-

tekniikan DI, joka

toimii projektipäällikkö-

nä WSP Finland Oy:ssä.

Asenneongelma”Asenne on konsultin tärkein

ominaisuus”, kertoi eräs virkamies minulle joitakin vuosia sitten. Lausahdus muistui eläväs-ti mieleeni pari viikkoa sitten jouk-koliikennematkani jälkimainin-geissa. Asenne on nimittäin tär-keä muillekin kuin konsulteille.

Olin matkalla töihin, ja kannet-tavan tietokoneeni lisäksi muka-nani oli kaksi kassillista tavaraa se-kä puolitoistametrinen julisteput-kilo. Olin juuri jäämässä viimeise-nä matkustajana pois bussin ta-kaovesta, kun kuljettaja sulkikin ovet nenäni edessä. Painoin py-säytysnappia ja huudahdin kuljet-tajalle ”Anteeksi, minäkin olisin vielä jäämässä”. Vastaukseksi sain etupeilin kautta annetun vihaisen tuijotuksen, jota kuljettaja ryyditti painamalla kaasun pohjaan. Kiih-dytyksen seurauksena heilahte-lin ympäri bussin keskiosaa kanta-muksineni kuin superpallo.

Jäin pois seuraavalla pysäkillä ja kiehuin raivosta tarpoessani koh-ti toimistoa. Kuumia tunnetiloja-ni eivät viilentäneet edes tavallista pidempi kävelymatka tai kahvilau-tasen kokoiset räntäpisarat, joita tuli taivaan täydeltä. Saapuessa-ni toimistolle keskeytin huoneto-vereideni työn avautuessani tuo-reesta bussikokemuksestani. Ker-roin voimasanojen ryydittämänä myös senhetkisestä mielipiteestä-ni, jonka perusteella joukkoliiken-nepalvelu voitaisiin korvata ter-millä ”joukkoliikennekeljuilu” (jäl-kimmäinen sana on siistitty alku-peräisestä).

Tiedän, että bussinkuljettajilla on todella haastava työ. Työvuo-rot ovat usein rankkoja ja kuljetta-ja vastaa päivänsä aikana satojen ihmisten hengestä teillä ja kaduil-la, jotka hän joutuu jakamaan yh-den jos toisenkin autoilevan idiootin kanssa. Aikataulut ovat tiukkoja ja jo pelkkien asiakkai-

den odotukset helposti ristiriitai-sia. Muistan eräänkin bussimat-kan, jossa kuljettaja odotti juok-sevia matkustajia pysäkeillä yh-teensä viisi kertaa. Kyydissä olevia matkustajia – minä mukaan luki-en – pitkähköt pysähdykset tur-hauttivat. Toisaalta nöyryyttävää on myös juosta kuin viimeistä päi-vää bussiin vain nähdäkseen ovi-en pamahtavan kiinni sekunnin liian aikaisiin ja kulkuvälineen kaa-suttavan kaukaisuuteen.

Bussinkuljettajien palkkakaan ei käsitykseni mukaan päätä huimaa ja sitä pitäisikin kasvattaa ensi ti-lassa. Eikä ainoa syy tilipussin kas-vattamistarpeeseen ole nykyisen kuljettajapulan helpottaminen. Liksaa tulisi maksaa lisää myös, jotta kuljettajat, no, jos eivät nyt jaksaisi aina ja kaikille hymyillä, niin voisivat ainakin teoriassa kus-tantaa itselleen vaikkapa vihan-hallintakursseja.

Jonkinlaista kurssitusta olisi voi-nut tarvita eräskin kuljettaja vuo-sia sitten. Olin vasta palannut ke-sätöistä ulkomailta, enkä ollut vie-lä ehtinyt hankkia kausilippua. Tuolloin kaupungin sisäinen kerta-lippu maksoi seitsemän markkaa. Annoin kuljettajalle kahdenkym-menen markan setelin ja kaksi markan kolikkoa. Takaisin sain 13 markkaa, antamani kaksi mark-kaa ja vihaisen tiuskahduksen ”vie raha-asias pankkiin!”.

Miksen sitten hanki autoa, jos kuljettajapalvelu niin harmittaa? Jo pelkät taloudelliset syyt riittäisi-vät minulle: autoilu on hemmetin kallista. Päätäni huimaa, kun ajat-telenkin autoilun kustannuksia kulkupelin hankinnasta huoltoon, vakuutuksiin ja polttoaineen hin-taan. Minua ei myöskään kiin-nosta aamuruuhkissa ajelu: jätän sen enemmän kuin mielelläni am-mattilaiselle, jonka ajaessa voin it-se keskittyä työasioihin, musiikin

kuunteluun tai mikä etenkin aa-muisin usein parasta, olla keskitty-mättä yhtään mihinkään.

Lisäksi työtehtäväni liittyvät kes-tävien kulkumuotojen edistämi-seen ja saattaisin kokea vähin-täänkin lievää kaksinaismoralistis-ta ahdistusta, jos kruisailisin yksi-tyisautolla joukkoliikenteen ja ke-vyen liikenteen projektien koko-uksiin. Sitä paitsi autoillessa voisi vieraantua joukkoliikenteen, pyö-räilyn ja kävelyn arjesta. Miten sitä silloin osaisi ottaa kantaa niiden kehittämisprojekteihin? Kuinka samaistuisi joukkoliikennettä kuu-kauden kokeilleeseen autoilijaan, joka kertoo kuljettajan ilkeilystä?

Bussinkuljettajilla on huo-no maine. Sekin on tietynlainen asenneongelma. On hyvä muis-taa, että kuljettajatkin ovat vain ihmisiä. Ja toisaalta ihmiset nä-kevät asiat herkästi omalta kan-tiltaan. Jos aivan rehellisiä ollaan, alun kuljettajakielteisessä tapah-tumassa taisin itsekin olla kaikkine kasseineni harvinaisen myöhässä ulko-ovella…

Muitakin kuin kielteisiä koke-muksia löytyy myös minun bussi-historiastani. Lapsuuteni kotiseu-duilta kaupunkiin kulkevia busse-ja ajoivat vakiokuljettajat, joista osasta tuli tutumpia kuin saman rapun naapureista. Noin vuosi sit-ten olin tulossa keskustan bussilla kokouksesta töihin.

Näytin pysähtymismerkin bus-sille, joka pysähtyikin aivan koh-dalleni. Astuin sisään ja hämmäs-tykseni oli suuri, kun bussia ajoi-kin lähes parinkymmenen vuoden takainen tuttuni, kotilinjani kul-jettaja. Kuljettaja ei epäröinyt het-keäkään, vaan tunnisti minut oitis ja tokaisi ”Kato, suakin näkee!” ”Samat sanat!” vastasin ilahtu-neena. Tuli hyvä mieli.


VESIHUOLTO

Viemärivesipumppaa-mosta voi tulla haju-ongelma. Pumppaa-mossa saattaa muo-dostua myös pohja- ja pintaliettymistä, jotka lisäävät hajuongelmaa. Hajuongelmia esiintyy erityisesti pitkissä siir-toviemäripumppauksis-sa. Ongelmiin voidaan vaikuttaa pumppaus- ja pumppaamoteknisin keinoin.

● Hannu Sarvanneinsinööri, Oy Grundfos Environment Finland Ab

■■ Pumppaamon suunnittelu-

vaiheessa on vaikeaa ennustaa,

syntyykö hajuongelma. Se riip-

puu myös pumppaamon sijain-

nista. Pumppaamo saattaa sijaita

paikassa, jossa hajusta ei ole juu-

rikaan haittaa tai paikassa, jossa

siitä on haittaa.

Ei myöskään tiedetä, millä vii-

pymällä painelinjaolosuhteissa

syntyy anaerobinen tila. Toden-

näköisesti se voitaisiin tutkimal-

la määrittää jollakin tarkkuudel-

la, jos tutkimukseen haluttaisiin

panostaa. Sen voisi tehdä tutki-

malla jo käytössä olevista linja-

pumppaamoista “hajupitoisuu-

det” ja viipymät. Jos mukaan tu-

lee teollisuuden jätevesiä, tilan-

ne muuttuu.

Ennen kuin hajuongelmaa

ryhtyy ratkaisemaan ilmanpuh-

distuslaitteilla tai kemikaalisyö-

töillä, kannattaa selvittää ja mah-

dollisesti kokeilla mahdollisuuk-

sia ratkaista tai lieventää hajuon-

gelmaa pumppaus- ja pumppaa-

moteknisin keinoin.

Imualtaiden teholliset tilavuudet valittava oikeinOn tärkeää, että ON/OFF -käytöl-

lä toimivien perättäisten pump-

paamoiden imualtaiden teholli-

set tilavuudet valitaan oikein.

Jälkimmäiseen tai jälkimmäi-

siin pumppaamoihin valitaan

pienemmät teholliset tilavuudet

(pintaohjaustasoilla) kuin ensim-

mäiseen pumppaamoon. Teholli-

nen tilavuus on käynnistys- ja py-

säytyspintojen välinen tilavuus.

Tällöin jälkimmäisen pump-

paamon pumppu aina käynnis-

tyy ensimmäisen pumppaamon

pumpun käydessä, jolloin jälkim-

mäisessä pumppaamossa jää pin-

ta aina pysäytystasolle odotta-

maan seuraavaa käyntijaksoa, ja

näin saadaan minimoitua pump-

paamossa seisova vesimäärä.

Myös seuraaviin pumppaa-

moihin valitaan sama tehollinen

tilavuus kuin toiseen pumppaa-

moon.

Jos jälkimmäisen pumppaa-

mon tehollinen tilavuus olisi suu-

rempi kuin ensimmäisen, niin

joka toisella käyntijaksolla pinta

jäisi jälkimmäisessä pumppaa-

mossa korkealle, käyntitason ala-

puolelle (suuri vesimäärä) odot-

tamaan seuraavaa käyntijaksoa ja

joka toisella käyntijaksolla pysäy-

tystasolle.

Jos pumput on valittu eri

pumppaamoihin siten, että niillä

on jokseenkin sama tilavuusvirta,

niin jälkimmäisiin pumppaamoi-

hin voidaan alustavasti valita te-

hollinen tilavuus, joka on 70 pro-

senttia ensimmäisen pumppaa-

mon tehollisesta tilavuudesta.

Koska todelliset tilavuusvir-

rat poikkeavat teoreettisista, niin

pumppaamoiden koekäyttöjen

aikana on varmistuttava siitä, että

jokaisen pumppaamon pinta jää

aina pysäytystasolle odottamaan

seuraavaa ensimmäisen pump-

paamon käyntijaksoa. On testat-

tava vähintään kahden käyntijak-

son tilanne. Jos näin ei käy, koho-

tetaan tai lasketaan joko ensim-

mäisen tai jälkimmäisen pump-

paamon käynnistystasoa.

Tällöin saadaan seuraavat

edut:

● Pienemmässä seisovassa ve-

simäärässä on vähemmän kaasua

ja se tuottaa vähemmän kaasua,

jolloin hajuhaitta minimoituu.

● Kun pinnan korkeus kohoaa

jälkimmäisissä pumppaamoissa

vähemmän, työntyy niistä myös

vähemmän kerralla ulos ilmaa

vaimentaen hajupulssia.

● Viipymä putkistolinjassa vä-

henee jossain määrin vähentäen

hajuhaittaa.

● Pienemmässä seisovassa ve-

simäärässä on vähemmän pinta-

ja pohjaliettymistä aiheuttavia

kiintoaineita.

Vaikka jälkimmäisten pump-

paamoiden teholliset tilavuudet

ovat pienempiä, eivät käynnistys-

tiheydet lisäänny vaan ovat samat

kuin ensimmäisen pumppaamon

johtuen pumppujen samanaikai-

sesta käynnistä.

Jotta käynnistys- ja pysäytys-

tasot saadaan riittävän lähelle toi-

siaan, saattaa olla tarpeen säätää

kaksi- tai kolmetoimisen vipan

paino aivan vipan juureen.

Taajuusmuuttajakäytäntö ja taajuusohjelmointi Taajuusmuuttajakäytöillä voidaan

haju- ja liettymisongelmia mini-

moida, kun pinta pidetään vakio-

na ja alhaalla. Tällöin pumppaa-

mossa on aina minimi vesimää-

rä, ja lisäksi se on koko ajan liik-

keessä minimoiden haju- ja liet-

tymisongelmia.

Jos ensimmäiseen pump-

paamoon tulee hyvin epätasai-

sesti vettä niin, että minimivir-

tausnopeuden takia joudutaan

pumppaus välillä pysäyttämään

pysäytystasolle, tällöin kannat-

taa myös jälkimmäisten pump-

pujen käyntiohjelmoinnit tehdä

niin, että myös niissä pinnat jää-

vät aina pysäytystasoille odotta-

maan.

Käynnistysohjelmointi teh-

dään niin, että käynnistystaso

on pumppupesän yläpuolella ja

korkeudella, josta pumppu läh-

tee pumppaamaan. Tämän jäl-

keen riittävällä taajuudella pum-

pataan pinta alemmaksi lähelle

pysäytysrajaa. Pumppu jää käy-

mään tällä pinnankorkeudella,

jolloin imualtaassa oleva vesi-

määrä minimoituu ja sekoitusta

aiheuttavat vaakanopeudet mak-

simoituvat estäen liettymisten

muodostumista. Pitämällä pinta

vakiona vältytään myös pinnan-

kohoamisen aiheuttamalta haju-

pulssilta.

Tulovirtaamat useammalta taholtaTulovirtaamat voivat tulla joko

viettona tai pumppaamalla. Täl-

löin ne on huomioitava tapaus-

kohtaisesti tehollisen tilavuuden

(käynnistystason) määrityksessä

ja etsittävä kokeellisesti niin, et-

tä pinta jää aina alas odottamaan

seuraavaa edeltävän tai edeltävi-

en pumppaamoiden käyntijak-

soja.

Pieniin pumppaamoihin pienet teholliset tilavuudetPumppaamoissa, joihin tu-

lee korkeintaan noin 30 asun-

non viemärivedet, tulee keski-

määräinen käynnistystiheys ole-

Viemärivesipumppaamojen pohja- ja pintaliettyminen

HAJUISTA EROONpumppausteknisin keinoin



VESIHUOLTO

maan paljon pienempi kuin

yleisesti suunnittelussa käytetty

käynnistystiheys, joka perustuu

pumpun tilavuusvirtaan eikä tu-

levaan tilavuusvirtaan. Pumpun

tilavuusvirta määräytyy DN 100

paineputken miniminopeuden

mukaan (esim. 0,7 m/s) lietty-

misen välttämiseksi, jolloin se

on noin Q I = 5 l/s.

Tällöin voidaan pumppaa-

mon tehollista tilavuutta pie-

nentää (alentaa käynnistysta-

soa), jolloin saadaan pumppaa-

mossa seisova vesimäärä mini-

moitua vähentäen hajuhaittaa

sekä pinta- ja pohjaliettymistä

ilman korkeita käynnistystihe-

yksiä. Tällöin sopiva tehollinen

tilavuus voidaan määrittää liki-

main seuraavasti:

puh. (09) 4174 5070 • www.septek.fi

EDI-ilmastusjärjestelmätkunnallisille ja teollisille jätevedenpuhdistamoille

MJK-pinnansäätölaitteet ja -virtausmittarit

• EI30-paloluokitus• Myös Atex-hyväksyttynä

puh. 03 212 8000www.ourex.fi

Ourex Turvallista laatua.

Tunnetusti.

n lisäävät ongelmaa

2 · Qin

Q I

Qin = Keskimääräinen tuleva tilavuusvirta

Q I = Pumpun tilavuusvirta

Vh = Normaalisti määritetty tehollinen tilavuus (esim. nomogrammista) perustuen pumpun tilavuusvirtaan

Vhred

≈ · Vh

Ei pudotusta imualtaaseen

Edeltävästä pumppaamosta tule-

va tuloputki tulisi olla mieluim-

min veden pinnan tasolla tai sen

alapuolella edellyttäen, että edel-

tävässä pumppaamossa on ta-

kaiskuventtiili. Tällöin vältytään

veden putoamiselta ja sen aihe-

uttamalta hajua muodostavalta

aerosoli-ilmiöltä.

Jos kyseessä on vanha pump-

paamo, jossa putki on korkeal-

la, voidaan putkea jatkaa imual-

taassa alaspäin pysäytystason ala-puolelle.

Pysäytystasot mahdolli-simman alasVastaavasti alennetaan käynnis-

tystasoja. Tällöin saadaan mini-

moitua tehotonta tilavuutta ja

pumppaamossa seisovaa vesi-

määrää. Lisäksi imualtaaseen saa-

daan suuremmat vaakanopeudet

sekoittamalla vettä paremmin.

Lopulliset pysäytystasot (ja

käynnistystasot) määritetään

koekäytön yhteydessä niin, et-

tä ajetaan pumpulla pintaa alas,

kunnes pumppu alkaa imeä il-

maa. Pysäytystaso asetetaan sii-

tä esimerkiksi 10 cm korkeam-

malle.

Imualtaan peseminenPesemällä määrävälein – esi-

merkiksi kerran tai kaksi ker-

taa vuodessa – pumppaamon

imuallas painepesurilla voidaan

myös jossain määrin vähentää

haju- ja liettymisongelmia.

Pienemmissä pumppaamois-

sa voidaan painepesurilla sekoit-

taa myös pohjalietettä viemällä

painepesurin pää veden alle ja

liikuttelemalla sitä siellä.

Jos joudutaan imualtaan pe-

sun vuoksi laskeutumaan alas,

on varmistettava, etteivät pe-

sun yhteydessä vapautuvat

kaasut vaaranna työturvalli-

suutta.

Akuutti haju- jaliettymisongelmaAkuutissa haju- ja liettymis-

ongelmassa on tapauskohtai-

sesti harkittava ratkaisukei-

noja. Tietenkin olisi parempi,

että niihin voitaisiin vaikuttaa

mieluummin edellä esitetyil-

lä keinoilla kuin lisäämällä il-

manpuhdistuslaite tai kemi-

kaalisyöttö.

Allekirjoittaneella on ko-

kemustieto eräästä paikasta,

jossa sekä haju- että pintaliet-

tymisongelma ratkesi muut-

tamalla jälkimmäisen pump-

paamon tehollinen tilavuus

pienemmäksi kuin ensimmäi-

sen pumppaamon. Tilavuudet

olivat ennen päinvastoin. ■



Helsinkiin ja sen lähi-alueille raakavettä tuo-van Päijänne-tunne-lin eteläosan peruskor-jaus alkoi huhtikuussa. Kahdeksan kuukauden urakan aikana pääkau-punkiseudun talousvesi valmistetaan Vantaan-joen vedestä.TEKSTI Merja Kihl ja Ari MononenKUVAT Ari Mononen

■■ Päijänne-tunneli rakennettiin

1973–82. Kalliotunneli johtaa vet-

tä Asikkalanselältä Silvolan tekoal-

taalle. Sen kokonaispituus on 120

kilometriä. Kun tunnelia 70-lu-

vulla louhittiin, kalliorakennetta

ei alkujaan vahvistettu pulteilla.

Myöskään kattoa tai seiniä ei ko-

konaan suojattu ruiskubetonilla.

Tunnelin pohjoisosaa perus-

korjattiin 64 kilometrin matkal-

ta 2001, kun tunnelissa oli ha-

vaittu alkuvaiheessa olevia sor-

tumia. Ensimmäinen sortuma-

kohta jouduttiin korjaamaan jo

1990-luvun lopulla.

Päijänne-tunnelin eteläosaa

tutkittiin 2003 sukellusrobotin

avulla. Alkavia sortumia ei havait-

tu, mutta tunnelin pohjalla oli mo-

nin paikoin pudonnutta kiveä.

– Oikeastaan nyt suoritettava

tunnelin peruskorjaus on jatkoa

vuoden 2001 töille, Helsingin Ve-

den toimitusjohtaja Jukka Piek-

kari toteaa.

– Korjauksella varmistetaan,

ettei mitään ikävää pääse tapah-

tumaan. Tunneli saadaan nor-

maalikäyttöön vuodenvaihtee-

seen mennessä.

Vedenhankinnassa poikkeusjärjestelyjäPäijänne-tunnelin eteläosa Haus-

järven ja Vantaan välillä kunnos-

tetaan kahdessa vaiheessa.

– Peruskorjausta valmistelevia

töitä on itse asiassa tehty jo viime

syyskuusta lähtien, tunnelin kor-

jauksesta vastaavan Pääkaupun-

kiseudun Vesi Oy:n toimitusjoh-

taja Ilkka Hirsto kertoo.

– Etukäteen on rakennettu uu-

sia ajotunneleita Päijänne-tunne-

liin, joka sijaitsee 40–100 metrin

syvyydessä maan alla. Nyt käy-

tettävissä on yhteensä viisi ajo-

tunnelia.

Ensimmäinen työvaihe on

tunnelin tyhjentäminen vedes-

tä 29 kilometrin matkalta Van-

taanjoen vesistöön ajotunnelien

kautta. Vettä pumpataan tunne-

lista kolmen viikon aikana mil-

joona kuutiota.

Helsingin Vesi tuottaa pää-

kaupunkiseudulle vuorokaudessa

noin 250 000 kuutiota talousvet-

tä. Korjaustöiden aikana raaka-

vettä otetaan Vantaanjoesta Pit-

käkosken ja Vanhankaupungin

pumppaamoilla. Piekkarin mu-

kaan lisävettä saadaan tarvittaes-

sa Vantaanjoen latvajärvistä, Hii-

denvedestä sekä Espoon pieneltä

vedenottamolta.

– Jos kesästä tulee poikkeuk-

sellisen kuiva, peruskorjauksen

toinen vaihe voidaan hätätilassa

siirtää myöhemmäksi, Piekkari

arvioi. ■

■■ Standardi SFS-EN 1717 ”Ve-silaitteistossa olevan talousveden suojaaminen saastumiselta ja lait-teille asetetut yleiset vaatimukset takaisinvirtauksen aiheuttaman saastumisen ehkäisemiseksi” on 2000 valmistunut eurooppalainen standardi. Nyt standardi on koko-naan käännetty suomen kielelle.

Vesilaitteistojen takaisinimusuo-jausohjeet ovat osa 2007 uudiste-tun Suomen rakentamismääräys-kokoelman D1 ”Kiinteistöjen ve-si- ja viemärilaitteistot” kattavuut-ta. Siinä annetaan ohjeita suoja-uksille, joissa käytetään ilmaväliä sekä tyhjiö- ja yksisuuntaventtiiliä. Ohje määrittelee myös käytettä-

vän vähimmäissuojauksen takai-sinimua vastaan vesikalusteissa ja laitteissa.

Standardissa on yksiselitteinen matriisitaulukko takaisinimusuoji-en käytettävyydestä erilaisten nes-teluokkien takaisinvirtauksen eh-käisemisessä. Standardin liittees-sä on takaisinimusuojien listaus,

jossa suojat on jaoteltu toiminnal-lisiin tuoteperheisiin alkaen ilma-välistä ja päättyen paineella toimi-vaan tyhjiöventtiiliin, joka avautuu alipaineessa. Tyyppiratkaisuja näis-sä tuoteperheissä on 23. ■

Standardi on hankittavissa Suomen

Standardisoimisliitto SFS ry:n kautta

www.sfs.fi .

Standardi talousveden suojaamiseen saastumiselta

Päijänne-tunnelia korjataan 56 kilometriä

PERUSKORJAUS■ Päijänne-tunnelin eteläpää peruskorjataan kahdessa vaiheessa.■ Vaihe I: 15.4.–13.8. Vantaa–Nurmijärvi (Korpimäen pump-paamo), pituus 29 km■ Vaihe II: 14.8.–4.12. Nur-mijärvi–Hausjärvi (Kalliomäen voimalaitos), pituus 27 km■ Tunnelia vahvistetaan 9 100 kalliopultilla ja 141 000 neliö-metrillä ruiskubetonointia■ Tunnelin täyttö Päijänteen vedellä on tarkoitus aloittaa 5.12.2008■ Pääurakoitsija Kallioraken-nus-Yhtiö Oy; urakassa enim-millään mukana 80 henkilöä■ Hankkeen kokonaiskustan-nusarvio 18 milj. euroa

Vantaanjoesta talousvettä pääkaupunkiseudulle

Helsingin Veden Vanhankaupun-gin vedenpuhdistuslaitoksella Van-taanjoen raakaveden laatu vaikut-taaa etenkin saostus- ja selkeytyspro-sesseihin. Kemikaaleja on käytettävä hieman enemmän.

– Korjaukseen on valmistauduttu huolellisesti, Jukka Piekkari korostaa.

– 70-luvulla suunnitte-lijoilla oli optimistinen käsitys kallioperän kestävyydestä, Ilkka Hirsto sanoo.



VESIHUOLTO

■■ Suomi on useammassa kansainväli-sessä selvityksessä arvioitu vesivaroiltaan maailman vauraimmaksi maaksi. Tarkas-telunäkökulmina on käytetty esimerkik-si makean veden määrää, vesihuollon kattavuutta ja laatua, vesihallinnon ti-laa jne. Kaikissa olemme maailman va-liojoukkoa.

Laakereille emme kuitenkaan voi jää-dä lepäämään. Niinpä 2006 käynnistyi maa- ja metsätalousministeriön aloit-teesta kansallisen monitieteisen ve-siohjelman valmistelu. Kuluvan vuoden maaliskuussa maailman vesipäivän Suo-men seminaarissa julkistettiin ohjelman valmisteluraportti ”Suomen vesiohjelma – Kansallisaarteesta elämän lähteeksi”. Raportin toimittivat ohjelmavalmistelun selvitysmiehet, professorit Björn Klöve Oulun yliopistosta ja Riku Vahala Tek-nillisestä korkeakoulusta.

Työtä ohjasi parinkymmenen hengen johtoryhmä ja selvitysmiehet haastatte-livat raporttia varten kolmisenkymmen-tä alan johtavaa professoria, tutkijaa, vi-ranomaista ja muuta alan asiantuntijaa. Raportissa on arvioitu Suomen vesisek-torin vahvuuksia ja heikkouksia ja siinä tehdään ehdotus monitieteisen yhteis-ohjelman painopisteistä ja sen toimeen-panon keskeisistä elementeistä.

Ohjelman ensimmäisen toimintavuo-den aikana maaliskuuhun 2009 men-nessä tavoitteena on valmistella varsi-nainen ohjelma-aloite Suomen Akate-mialle tutkimusohjelman käynnistämi-seksi. Yhteistyö Tekesin Vesi-ohjelman kanssa on kiinteää. Vesisektorin koulu-tustilanne ja osaamistarpeet kartoite-taan ja luodaan edellytykset ohjelman jatkumolle vuoteen 2013 saakka.

● Paavo Taipale

■■ Vesi- ja viemärilaitosyh-

distys VVY julkaisi vuoden

2006 tietoihin perustuvan

yhteenvetoraportin vesi-

huoltolaitosten tunnusluku-

järjestelmässä mukana ole-

vien 38 laitoksen toiminta-

tiedoista helmikuussa. Lai-

toskohtaiset arvot eri indek-

sien osalta vaihtelevat huo-

mattavasti. Usein vaihtelul-

le löytyy hyvä syy, mutta tu-

losten vertailu auttaa laitok-

sia kiinnittämään huomio-

ta olennaisiin toiminnan ke-

hittämiskohteisiin.

Ympäristölupien ehdot

näyttävät raportin mukaan

täyttyvän jätevedenpuh-

distamoilla yleisesti ottaen

erinomaisesti. Jätevesivie-

märien vuotovesien osuus

kokonaisjätevesimäärästä

vaihtelee runsaasta kym-

menestä prosentista yli 60

prosenttiin. Osasyynä suu-

riin vuotovesimääriin on se-

kaviemäröinti eräissä van-

hoissa kaupunkikeskus-

toissa. Aineiston keskiarvo

oli 38,3 prosenttia, jota voi-

daan pitää suurehkona. Se

osaltaan osoittaa huomat-

tavan viemärisaneerausten

tarpeen.

Laskuttamattoman ve-

den osuus verkostoon

pumpatusta talousvedes-

tä vaihtelee puolestaan vii-

destä prosentista lähes nel-

jäänkymmeneen prosent-

tiin. Vuotovesien osuus on

useimmiten suurempi har-

vaan asuttujen alueiden ve-

sihuoltolaitoksissa, joissa on

pitkät johtoverkot.

Liikeylijäämissä suuret vaihtelutVesihuoltolaitosten käyt-

tökustannukset laskutet-

tua vesikuutiometriä koh-

ti vaihtelevat vertailutieto-

kannassa mukana olevissa

laitoksissa Helsingin 0,43

eurosta Kirkkonummen

1,66 euroon. Kokonaiskus-

tannukset laskutettua vesi-

kuutiometriä kohti puoles-

taan vaihtelevat Helsingin

0,76 eurosta Kirkkonum-

men 2,78 euroon.

Kun asiakkaiden maksa-

mat veden ja jäteveden käyt-

tömaksut vaihtelevat muu-

tamaa poikkeusta lukuun

ottamatta valtakunnassa

varsin vähän, seuraa edellä

kerrotuista kustannuserois-

ta väistämättä huomatta-

vat erot laitosten liikeylijää-

missä. Liikeylijäämän osuus

liikevaihdosta vaihteleekin

vertailutietokannan laitok-

silla vajaasta prosentista ai-

na 42 prosenttiin.

Vesihuoltolaitosten oma-

varaisuusaste on varsin kor-

kea. Vertailuaineistossa oli

vain kolme laitosta, joiden

omavaraisuusaste 2006 oli

alle 30 prosenttia. Omava-

raisuusasteen keskiarvo oli

71,4 prosenttia.

● Paavo Taipale

■■ Suomi on yksi harvoista Euroopan maista, jossa vesihuoltolaitosten palvelu-tasoa ja hinnanmuodostusta ei valvo ul-kopuolinen viranomainen. Vesi- ja viemä-rilaitosyhdistys VVY käynnisti 2005 ke-hittämishankkeen omaehtoisen yhteisen tunnuslukujärjestelmän rakentamiseksi laitosten keskinäisen vertailukehittämisen (benchmarking) pohjaksi. Tunnuslukujär-jestelmä tarjoaa myös laitosten omista-jaorganisaatioille – siis myös kunnille – erinomaisen välineen laitosten toiminnan arviointiin ja kehittämiseen.

Tunnuslukujärjestelmässä mukana ole-vien vesihuoltolaitosten tiedoista on tar-koitus julkaista yhteenvetoraportti jat-kossa vuosittain. Tavoitteena on saada

vielä huomattavasti lisää vesihuoltolai-toksia liittymään järjestelmän käyttäjäk-si. Tällöin lisäkustannuksia aiheuttavaa erillistä viranomaisvalvontaa ei välttämät-tä tarvittaisi.

Yhteenvetojulkaisu ”Vesihuoltolaitosten tun-

nuslukujärjestelmän raportti 2006” (VVY:n

monistesarja nro 21) on saatavana painettuna

VVY:stä. Yhdistyksen jäsenille ja yhteistoimin-

tajäsenille hinta on 15 € ja muille 25 € Hin-

toihin sisältyy alv 8 %.

www.vvy.fi

Tunnusluvut hyvä väline arviointiin

VESIALALLE VALMISTEILLA LAAJA OHJELMA

Raportti on la-

dattavissa maa-

ja metsäta-

lousministeriön

verkkosivulta

www.mmm.fi

> vesivarat

VVY julkaisi ensimmäisen yhteenvetoraportinVesihuoltolaitosten vertailu vie laadun lähteille



KUNTIEN VASTUUTAKuntaliiton hallitus linjasi uutta lakia

● Leena EränköympäristölakimiesKuntaliitto

■■ Yhdyskuntajätettä syn-

tyy Suomessa noin 2,4 mil-

joonaa tonnia. Tämä on alle

5 prosenttia kaikesta jättees-

tä. Yhdyskuntajätehuolto on

kuitenkin erityinen säänte-

lyn ja yritystoiminnan mie-

lenkiinnon kohde EU-ta-

solla ja kansallisesti. Yh-

dyskuntajätteistä kierräte-

tään nykyään 30 prosenttia,

hyödynnetään energiana 10

prosenttia ja sijoitetaan kaa-

topaikoille 60 prosenttia.

Kaatopaikalle sijoitet-

tavan jätteen määrää pyri-

tään vähentämään jätteen

synnyn ehkäisyllä, materi-

aalikierrätyksellä ja ener-

giahyötykäytöllä. EU:n uu-

den jätedirektiivin valmis-

telun yhteydessä on parla-

mentin käsittelyssä ehdo-

tettu 50 prosentin kierrä-

tystavoitetta. Yhdyskunta-

jätehuollon palveluiden ko-

konaisrahavirta on noin 1

miljardi euroa. Yhdyskun-

tajätteen kaatopaikkoja on

nykyään noin 40. Kuntien

vastuulla on yhdyskunta-

jätteestä noin 60 prosenttia,

loput ovat jätteen tuottajien

omalla vastuulla.

Yhdyskuntajätteeseen

kuuluu kunnan vastuulla

olevan asumisjätteen ja jul-

kisen palvelutoiminnan jät-

teen lisäksi elinkeinotoimin-

nan jätteitä. Kesällä 2007

voimaan tulleessa osittais-

uudistuksessa vastuu elin-

keinotoiminnan – kaupan,

majoitus- ja ravitsemus-

toiminnan sekä yksityisen

palvelutoiminnan – jättees-

tä siirtyi kunnilta toiminnan

harjoittajille itselleen.

Ns. tuottajavastuun pii-

riin eli tuotteen valmistajien

ja maahantuojien vastuulle

on siirretty jo aiemmin ke-

räyspaperi, romurenkaat,

sähkö- ja elektroniikkalai-

teromu ja romuajoneuvot

sekä pakkaukset siltä osin

kuin tuottajayhteisöt huo-

lehtivat niistä. Tuottajavas-

tuun piiriin ovat menossa

myös paristot ja akut.

Kuntaliitto on huolissaan yhdys-kuntien jätepalveluiden jatku-vuudesta ja ympäristövaikutuk-sista. Jätehuoltoa ei voi jättää yritysten vastuulle. Uudella jäte-lailla kuntien vastuuta jätehuol-losta pitää lisätä. Jätelain kokonaisuudistusta valmistele-van ympäristöministeriön työ-ryhmän määräaika päättyy huh-tikuussa 2010. Kuntaliiton halli-tus linjasi tulevaisuuden yhdys-kuntajätehuollon mallia maalis-kuun kokouksessaan.

jätehuollosta on lisättävä

Yhdyskuntajätteen käsittelymaksu 2007, 105€/tonni

Käsittelymaksu56 €/t

Arvonlisä-vero 19 €/t

Jätevero 30 €/t

Lähde Kuntaliitto

YTV on uudistamassa pääkaupunkiseudun alueellisia keräyspisteitä, joissa kerätään pienmetallia, lasia, paris-toja, kartonkia, paperia ja vaatteita. Pisteissä on myös roska-astia muovipusseille. Niihin kaikkiin tulevat ulko-asultaan samantyyppiset, tummanharmaat keräys-astiat. Syväkeräysastioita Vantaan Tammistossa.

Kuv

a Y

TVJÄTEHUOLTO



Kunnat järjestävät jätehuol-

lon suurilta osin yhteistyössä

mm. kuntien jäteyhtiöissä. Laa-

jan ja harvaanasutun maamme

olosuhteissa aidosti kilpailevien

jätehuoltopalveluiden luominen

on haasteellista. Kuntien yhteis-

työllä ja kilpailuttamisella on pys-

tytty tuottamaan jätehuoltopalve-

lut tehokkaasti ja taloudellisesti.

Kuntayhteistyöllä pystytään ar-

vioimaan jätehuoltoa kokonai-

suutena ja tekemään ympäristöä

säästäviä ratkaisuja.

Kuntien jätelaitokset eivät

tuota kaikkea jätehuoltopalvelua

itse vaan kilpailuttavat toiminto-

ja. Yhdyskuntajätteen kuljetuk-

sen hoitavat käytännössä yrit-

täjät. Yhdyskuntajätteen kaato-

paikat ovat kuntien jätelaitosten

hallinnassa, mutta niidenkin hoi-

dossa käytetään yrittäjien palve-

luja. Hyödyntäminen tapahtuu

pääasiassa yrityksissä.

Hajauttamisen ongelmat oikaistavaKuntaliitto vaatii osittaisuudis-

tuksen ongelmien korjaamista.

Kunnan asukkaille ja sen alueen

elinkeinonharjoittajille on tär-

keää saada korkealaatuiset jäte-

huoltopalvelut kohtuulliseen hin-

taan. Osittaisuudistus hajautti jä-

tehuollon vastuita liikaa. Uudel-

la jätelailla kuntien vastuuta jäte-

huollosta pitää lisätä. Jätehuollon

järjestämisessä voidaan edelleen

hyödyntää yksityistä palveluntar-

jontaa ja edistää kilpailua.

Kuntien hankinnoilla on kes-

keinen merkitys jätealan palve-

luiden kehittämisessä. Järkeväl-

Kajaanin kaupunki hakee ympäristöteknisen palvelukeskuksen kunnallistekniikka-tulosalueelle toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen kunnallistekniikan rakentamiseen ja katujen kunnossapitoon

TYÖNJOHTAJAAHakijalla toivotaan olevan soveltuva tekninen koulutus esimer-kiksi rakennusmestarin, insinöörin tai insinööri amk:n tutkinto ja kokemusta kunnallistekniikan rakentamisesta ja katujen kunnos-sapidosta. Tieturva- ja työturvallisuuspätevyys sekä vesihygienia-passi lasketaan eduksi.

Arvostamme yhteistyökykyä, esimiestaitoja, oma-aloitteellisuutta sekä hyvää kirjallista ja suullista esiintymistaitoa.

Palkka määräytyy teknisten sopimuksen mukaan. Toimen täytös-sä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa. Valitun on ennen toimen vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan.

Lisätietoja tehtävästä antavat tekninen johtaja Timo Soininen (044 7100 263) tai rakennuttajainsinööri Matti Nousiainen (044 7100 176).

Kajaanin kaupunki voi käyttää valinnassa ulkopuolista konsulttia.

Hakemus tulee toimittaa 30.4.2008 klo 14 mennessä osoitteeseen: KAJAANIN KAUPUNKI, Ympäristötekninen palvelukeskus, Neuvokki, Pohjolankatu 13, 87100 KAJAANIKuoressa tulee olla merkintä ”työnjohtaja”.

YMPÄRISTÖTEKNINEN PALVELUKESKUS

KAJAANIN KAUPUNKIlä jätehuoltopalveluiden suun-

nittelulla edistetään paikallista

kilpailua ja monimuotoista pal-

velujen tarjontaa, mikä antaa

mahdollisuuden myös pienille

yrittäjille. Kilpailuttamistaitoa

kehittämällä voidaan luoda en-

tistä avoimemmat ja monipuo-

lisemmat jätehuoltopalvelujen

markkinat.

Kuntien yhteistoiminta so-

veltuu hyvin alkuperäisen jäte-

lain laajuiseen yhdyskuntajäte-

huollon järjestämiseen. Kun-

nallisen palvelun piiriin sopi-

vat luontevasti asumisessa syn-

tynyt jäte sekä siihen rinnastet-

tava hallinto- ja palvelutoimin-

nan sekä elinkeinotoiminnan –

kauppojen, ravitsemus- ja ma-

joitusliikkeitten yms. – yhdys-

kuntajäte. Nämä jätteet synty-

vät samoilla alueilla sijaitsevil-

la kiinteistöillä. Niiden teho-

kas hallinta edellyttää, että nii-

tä voidaan tarkastella yhtenä

kokonaisuutena ympäristöys-

tävällistä logistiikkaa suunni-

teltaessa. Koko maan kannal-

ta kuntien järjestämä jätehuol-

to on taloudellisin vaihtoehto.

EU:n uudistuvan jätedirektiivin

toteuttaminen vaatii tehokasta

jätehuoltoa ja julkisen vallan

vastuuta jätehuollosta.

Jätelain yhteistoimintaa kos-

kevat säännökset tulee kirjoittaa

niin, että ne soveltuvat kaikkiin

yhteistoimintamuotoihin. Täs-

sä tulee ottaa huomioon kuntien

jäteyhtiöt ja mallit, joissa viran-

omaispäätösvaltaa käytetään yh-

teistyöalueen kuntien yhteisessä

toimielimessä esim. yhteislauta-

kunnassa tai kuntayhtymässä.

Jätelain uudistamisen yhtey-

dessä tulee selvitettäväksi myös

yhdyskuntajätteen kuljetusjär-

jestelmä. Nykyään kunnat voi-

vat päättää kuljetusjärjestel-

mästä. Lähtökohtana on kun-

nan järjestämä ja kilpailuttama

kuljetus. Kunnat voivat kuiten-

kin päättää jättää jätteenkulje-

tuksen sovittavaksi yksittäisin

sopimuksin kiinteistönhaltijoi-

den ja kuljetusyrittäjien kesken

eli sopimusperusteiseksi jätteen-

kuljetukseksi. Liiton hallitus on

pitänyt tätä päätösvaltaa asian-

mukaisena hyväksyessään jä-

testrategiset kannanotot vuon-

na 2000. Kuntaliiton hallitus ei

tässä vaiheessa muuttanut lin-

janvetoaan.

Jätteiden energia-käyttöä lisättäväJätteiden energiahyödyntämi-

nen on otettava huomioon jäte-

lain uudistuksessa unohtamatta

jätteen synnyn ehkäisyä ja raa-

ka-aineena hyödyntämistä. Jät-

teiden energiakäyttöä on lisät-

tävä EU:n asettamien biohajoa-

van yhdyskuntajätteen kaato-

paikkasijoituksen vähentämis-

tavoitteiden ja jätteiden hyö-

dyntämistavoitteiden saavut-

tamiseksi. Jäte voidaan polttaa

joko sellaisenaan tai erottamalla

jätteestä poltettavaksi parhaiten

energiahyödyntämiseen sovel-

tuva osuus. Jätteen synnyn eh-

käisyyn tähtäävän neuvonnan

vastuita tulee selkiyttää.

FAKTOJA JÄTEHUOLLOSTA■ Kuntien vastuulla on yhdyskuntajätteistä noin 60 prosenttia. Muista jätteistä ovat vastuussa niiden tuottajat.

■ Yhdyskuntajätteitä syntyy noin 2,4 miljoonaa tonnia (alle 5 % jätteiden kokonaismäärästä).

Niistä

■ kierrätetään 30 %,

■ hyödynnetään energiana 10 % ja

■ sijoitetaan kaatopaikoille 60 %.

■ Jätteiden energiakäyttö on lisääntymässä.

■ Kokonaisuudessaan yhdyskuntajätehuollossa liikkuu noin miljardin euron rahavirta.

AVOIMET TYÖPAIKAT



KUNTALIITTO:■ Kunnille laaja vastuu yhdyskuntajäte-huollosta. ■ Yhdyskuntajätehuolto yhteistyössä ja kilpailuttaen.■ Elinkeinoelämän tarvitsema jätehuolto sopimuksin. ■ Selkiytettävä roolit jätteen synnyn eh-käisyssä, jäteneuvonnassa, tuottajavas-tuussa ja taloudellisessa ohjauksessa. ■ Ratkaistava jäteveron kilpailuneutrali-teettiongelma.■ Energiahyödyntäminen huomioon unohtamatta jätteen synnyn ehkäisyä ja raaka-aineena hyödyntämistä.■ Jätteenkuljetusjärjestelmästä entinen kanta (24.2.2000): kunnat päättävät, on-ko kunnan järjestämä (kilpailuttama) vai sopimusperusteinen.■ Jätelaki uudistettava kuluvalla edus-kuntavaalikaudella ja korjattava osittais-uudistuksen ongelmat, kuten hajautettu vastuu jätehuollosta.

Jätehuollon kustannukset tulee kattaa

jatkossakin kuntien perimillä jätemaksuil-

la. Käyttöön perustuvat jätemaksut kan-

nustavat järkevään lajitteluun, ympäristö-

haittojen ehkäisyyn ja jätteen määrän vä-

hentämiseen. Kuntalaiset maksavat ny-

kyisin jätehuollosta keskimäärin 50 euroa

vuodessa.

Kunnille ei kuulu ns. tuottajavastuujät-

teen jätehuolto. Tehokkaan keräysverkos-

ton luomiseksi ja käyttämiseksi kuntien jä-

telaitokset tarjoavat laajasti sopimusperus-

teista keräyspalvelua mm. kotitalouksien

sähkö- ja elektroniikkaromun osalta tuot-

tajayhteisöille näiden maksamaa korvausta

vastaan. Nykyisessä järjestelmässä kunnat

vastaavat siitä osasta yhdyskuntajätteenä

syntyvää pakkausjätettä, jota tuottaja ei ole

ottanut vastuulleen, mikä aiheuttaa epäsel-

vyyttä ja tehottomuutta palvelujen suun-

nittelussa. Kunnan rooli tuottajavastuujät-

teen keräilyssä tulee selkiyttää.

Kunnat voivat jätelain erityisen sään-

nöksen nojalla kuntalain mukaisen ylei-

sen toimialansa puitteissa tarjota muita-

kin jätehuollon palveluita mm. elinkeino-

elämän infrastruktuurin luomiseksi mark-

kinaehtoisten palvelujen puuttuessa. Tämä

on tarpeen erityisesti syrjäisemmillä seu-

duilla ja haja-asutusalueella. Mahdollinen

elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä luo-

va muu kuin yhdyskuntajätehuolto tapah-

tuu sopimukseen perustuen, ja siitä aiheu-

tuvat kustannukset katetaan yksityisoikeu-

dellisella maksulla. ■

■ Kestävän suunnittelun ja rakentamisen ideat ovat tu-lossa hitaasti mutta varmas-ti rakentamiseen. Siihen, et-tä kestävä suunnittelu ja ra-kentaminen normittaisivat jokaista rakennusprojektia Suomessa, on toki matkaa, mutta tälle tielle ollaan jo lähdössä sekä rakennuttaja- että suunnittelupuolella.

Kestävä kehitys raken-tamisessa on tällä hetkellä unelma, jonka todentami-seksi tarvitaan ratkaisuja.

Kestävän suunnittelun ja rakentamisen määritte-ly ei ole ollut aivan helppoa. Onko ilmiössä kyse mate-riaalivalinnoista, tehokkais-ta energia- tai vesitalouden ratkaisuista, rakennusten elinkaaresta tai mahdollises-ti laajemmista ekologiseen vastuullisuuteen liittyvistä asioista?

Loppupelissä kyse on kaikesta tästä.Suunnittelun kannalta asia on ainakin selvä: kestävää suunnittelua ja rakentamista ei voida toteuttaa ilman tie-tomallipohjaista suunnitte-lua, johon liittyy saumatto-masti myös älykäs 3D-suun-nittelu.

Ainoastaan tietomalli-pohjainen suunnittelu takaa sen, että rakennuksia suun-nittelevat arkkitehdit ja in-sinöörit pystyvät tarkaste-lemaan rakennuksia koko suunnitteluprosessin ajan

tulevaisuus mielessä.Kyse on tällöin ennen

kaikkea suunnitteluvaih-toehtojen simuloinnista ja analysoinnista etukäteen, ennen kuin itse rakentami-seen ryhdytään. Mitä tar-kemmin suunnittelu teh-dään ja mitä jouhevammin rakentamista koskeva tieto kulkee eri osapuolten kes-ken, sen vähemmän raken-nusvaiheessa tuhlataan työ-tä, materiaaleja ja laajem-min luonnonvaroja. Näin ra-kennetaan kestävän kehi-tyksen normien mukaisesti.

Sekin tiedetään, että ra-kennusten ylläpito maksaa enemmän kuin itse raken-taminen. Mikä olisikaan tär-keämpää asunnon tai ra-kennuksen omistajalle kuin saada tarkkaa tietoa raken-nuksen koko elinkaarta kos-kevista kustannuksista? Sil-loin ei putkiremonttikaan voisi tulla täytenä yllätykse-nä asunnon omistajalle.

Tähänkin tietomallipoh-jainen suunnittelu antaa rat-kaisun. Käytännössä tieto-mallipohjainen suunnittelu aikaansaa rakennuksia, jot-ka sijaitsevat oikeilla paikoil-la, ovat tehokkaita, säästeli-äitä ja hallitun pitkäikäisiä.

Ei enää riitä, että kestä-vän kehityksen arvo tunnus-tetaan periaatteen tasolla, vaan se pitää pystyä tuot-teistamaan rakennuttajil-le. Kun rakennuttajat saavat kestävästä kehityksestä sel-

■ Kuntatekniikan toimitus

ottaa mielihyvin tälle

palstalle lukijoidensa

mielipiteitä, palautetta,

keskustelunherätyksiä tai

pohdintoja ajankohtaisista

ja ajattomista aiheista.

Toiveena ovat tiiviit

kirjoitukset, enintään

noin 3 000 merkkiä.

Lähetä kirjoituksesi

sähköpostiosoitteeseen

[email protected]

KESTÄVÄ SUUNNITTELU – VAIN UNELMA?

Tapio VesiluomaAutodesk rakennusalan ohjelmistoratkaisut, Suomi ja Baltia

Kestävää suunnittelua ja rakentamista ei voida toteuttaa ilman tietomallipohjaista suunnittelua, johon liittyy saumattomasti myös älykäs 3D-suunnittelu.

vää lisäarvoa, he voivat itse käyttää sitä myyntivalttina omille asiakkail-leen kuten kiinteistösijoittajille.

On selvää, että rakentamisen noususuhdanteessa tällaiselle li-säarvolle ei ole tullut tarvetta. Ti-lanne voi olla toinen, kun nousu-suhdanne taittuu ja rakennusala-kin joutuu hakemaan uudessa ti-lanteessa lisäargumentteja myyn-nilleen.


58

ILMASTONMUUTOS PUHUTTAA MYÖS SYKSYN KUNTAMARKKINOILLA


● Kuntamarkkinat ovat ensi syksynä15. kerran. Tapahtuma on edelleen kunta-alan Suomen suu-rin ammattitapahtuma. Järjestäjinä ovat Kunta-liitto ja Kuntalehti. Syyskuun 10.–11. järjestettä-vien Kuntamarkkinoiden teemoina ovat kunta-vaalit, ilmastonmuutos ja kuntarakenne.

Kuntamarkkinoille odotetaan yli 6 000 kävi-jää. Näytteilleasettajiksi on jo nyt ilmoittautunut yli 100 yritystä. Yhdyskunta, tekniikka ja ympä-ristö -sektoria edustavat yritykset löytyvät näyt-teilleasettajaluettelosta osoitteessa www.kunta-markkinat.fi toimialahaun kautta.

Kuntaliitto-konserni ja mukana olevat yri-tykset tarjoavat Kuntamarkkinoiden osanotta-jille tuoreinta täsmätietoa kunta-alan eri sek-toreilta asiantuntijaseminaareissa ja tietoiskuis-sa. Ohjelmassa on kahden päivän aikana pa-risen sataa eri tilaisuutta. Runsaasta ohjelma-tarjonnasta on helppo löytää kiinnostavimmat kohteet hakutoiminnon avulla aihealueittain tai luennoitsijatiedoilla.

Kuntaliiton YTY-yksikkö vahvasti mukana järjestelyissäKuntaliiton yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö-yksikkö on vahvasti mukana järjestämässä oman sektorinsa ohjelmaa. Jo nyt on tiedossa luentoja seuraavista aiheista:

● Kunta- ja palvelurakenne uudistuu kaupunkiseudulla● Vesihuoltopalvelut arjen turvaajina● Rakennusvalvonnan tila ja tulevaisuus● Erityisasumisen seminaari, jossa Erityisasumi-sen Viherympäristöt 2008 -kilpailun tulokset julkistetaan● Maankäytön yhteistyö● Kunnan paikkatietopalvelu

Torstaina 11.9. järjestetään Puolueiden Ilmas-topaneeli ja seminaari aiheesta “Mitä uutta kuu-luu jäterintamalle?”. Lisäksi on mahdollista tava-ta liiton asiantuntijoita YTY-yksikön omissa tilois-sa tai henkilökohtaisesti sovittavina aikoina.

Lisäetuna Messukeskuksen anti Kuntamarkkinavieraille tarjotaan mahdollisuus tutustua myös Suomen Messujen Ympäristö-tekniikka08 ja Arena08 -tapahtumiin. Vieraat voivat jättää autonsa Messukeskuksen paikoi-tusalueelle ja tulla Kuntatalon Kuntamarkki-noille ilmaisella bussikyydillä.

Molempien tapahtumien sisäänpääsy ja oh-jelmatilaisuudet ovat maksuttomia. Kävijäksi voi rekisteröityä osoitteessa www.kuntamarkkinat.fi , tulostaa oman kutsunsa ja vierailla samalla kutsulla molemmissa tapahtumissa.

Syyskuun 10.–11. odotetaan Kuntatalon jälleen täyttyvän Kuntamarkkinavieraista. Viime vuonna osallistujia oli 6 900, näytteilleasettajia 169 ja tarjolla 240 luentoa ja seminaaria.

● Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen tulove-rolain väliaikaisesta muutta-misesta. Luonnollisen henki-lön tai kuolinpesän myydessä kiinteää omaisuutta kunnalle myyntivoitto on verovapaata tuloa.

Kiinteistön luovutusvoi-

ton verovapautta sovelletaan kauppoihin, jotka on tehty 1.2.2008–31.3.2009 välisenä aikana. Laki tuli voimaan 16.4. ja se on voimassa 31.3.2009 saakka. Lakia sovelletaan en-simmäisen kerran tältä vuo-delta toimitettavassa verotuk-sessa.

Asuntojen vähäinen tar-jonta ja asumismenojen kal-leus ovat muodostuneet on-gelmaksi suurimmissa kasvu-keskuksissa. Väliaikaisen ve-rovapauden tarkoituksena on kannustaa kiinteistön omistajia myymään maata kunnille.

Tonttimaan myynti kunnalle väliaikaisesti verovapaaksi

Rakentamis- ja kaavamääräysten keventämistä kokeillaan● Ympäristöministeriö on kutsu-nut 45 Helsingin, Tampereen, Tu-run, Lahden, Jyväskylän ja Oulun kuntaa mukaan kokeiluun, joka te-kee mahdolliseksi rakentamisen ke-vennetyillä rakentamis- ja kaava-määräyksillä. Kokeilu on osa val-tioneuvoston asuntopoliittista toi-menpideohjelmaa.

Kunnat valitsevat alueen, jolla kokeilu käynnistettäisiin, ja määrit-televät alueen toteuttamistavan ja rakentamisaikataulun. Kunnat saa-vat itse tehdä ehdotuksia siitä, mil-laisia kevennettyjä rakentamis- tai kaavamääräyksiä alueella käytet-täisiin. Kuntien on ilmoittauduttava kokeiluun 1.9. mennessä.

www.ymparisto.fi

Asukas voi kokea liikenteen ai-heuttaman värähtelyn tärinänä tai runko- ja liikennemeluna.

VTT laati ohjeet liikennetärinän arviointiin● Liikennetärinä saattaa aiheuttaa asukkaille häiriöitä erityisesti raken-nettaessa pehmeälle savikkoalueel-le lähelle rautatietä tai maantietä. VTT on laatinut maankäytön ja ra-kennusten suunnittelijoiden käyt-töön ohjeet, miten arvioida täri-nälle altistuvan alueen soveltuvuus asuinrakentamiseen. Maaperän ja rakennuksen ominaisuudet sekä lii-kennetyyppi ovat keskeisiä määri-tettäessä rakennuksen etäisyyttä lii-kenneväylästä. Liikennetärinän vai-kutukset on arvioitava jo kaavoitus-vaiheessa.

Liikennetärinän arviointiohjeet ovat yhteenveto kolmivuotisesta LII-KEVÄ -projektista.

www.vtt.fi


Sibeliuksentien alikulku ympäristöineen on saanut tunnustusta.

● Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL on myöntänyt Vuoden silta 2008 -tunnustuspalkinnon Keravan kau-punkisilloille. Palkinto annettiin Sibe-liuksentien ja Tuusulantien liittymän kahden alikulkusillan ja ympäristön muodostamalle kokonaisuudelle.

Arvioinnissa tuomaristo kiinnit-ti huomiota kohteen esteettiseen to-teutukseen, työn laatutasoon, vaike-usasteeseen ja innovatiivisuuteen. Ali-kulkujen avara mitoitus, sekä käytetyt korkealuokkaiset materiaalit osoitta-vat halua panostaa ihmisten jokapäi-väiseen lähiympäristöön. Lopputulok-sena on korkealuokkainen katutila, jossa liikkuminen on miellyttävää.

– Tunnustus on meille erittäin tär-

keä. Se osoittaa, että keskustaan si-joittuva alikulkutunneli voi olla ympä-ristöä kaunistava ja viihtyisyyttä lisää-vä elementti. Strategiassamme olem-me aina panostaneet laatuun ja tur-vallisuuteen, tekninen johtaja Arimo Hermalahti Keravan Kaupunkiteknii-kasta kertoo.

Suunnittelukohteen sijainti vilkas-liikenteisten pääkatujen ja kevytväyli-en yhtymäkohdassa vaati suunnitteli-joilta erityistä perehtymistä jokaiseen työvaiheeseen. Liikenteen sujuvuuden ja häiriöttömyyden turvaamiseksi to-teutus tehtiin vaiheittain panostamal-la erityisesti tiedottamiseen.

Vuoden silta -tunnustuspalkinto jaettiin nyt seitsemännen kerran.

VUODEN SILTA 2008 -TUNNUSTUSPALKINTO KERAVALLE


Biopolttoöljyjen kokeilut alkoivat testitaloissa

● Öljyala on aloittanut kenttätutkimuksen, jossa seurataan biopolttoöljyjen toimivuutta omakotitalo-jen öljylämmitysjärjestel-missä parin vuoden ajan. Hankkeessa testataan eri-tyyppisten biopolttoöljy-seosten soveltuvuutta ta-vallisiin öljylämmityslaittei-siin ja seosten säilyvyyttä.

Kenttätesteissä on kahden lämmityskauden aikana mukana kaikki-aan runsaat parikymmen-tä omakotitaloa, jotka si-

jaitsevat pääosin pääkaupunkiseudulla ja muualla Uudella-maalla. Kotimaiset laitevalmistajat ovat testanneet biopolt-toöljyjä pienemmässä mittakaavassa aiemmin, ja ne ovat toi-mineet hyvin nykyaikaisissa öljykattiloissa.

Kenttäkokeet pohjustavat biopolttoöljyjen tuloa asteittain öljylämmittäjien käyttöön. Öljy-yhtiöt ovat asettaneet alan yh-teisen tavoitteen, jonka mukaan biopolttoöljyn osuus lämmi-tyspolttonesteistä olisi kaksi prosenttia 2009 ja kasvaisi kym-meneen prosenttiin 2016 mennessä.

YH-Suomi on nyt Avara● YH-Suomi Oy muutti nimensä 6.3. alkaen Avaraksi. Ni-menmuutos liittyy yrityksen uudistettuun strategiaan. Ava-ran tavoitteena on nousta 2012 mennessä Suomen tunne-tuimmaksi asumisen moniosaajaksi.

Avara Suomi Oy:n toimitusjohtaja Perttu Liukun mukaan yhtiö keskittyy jatkossa selkeästi vapaarahoitteisiin asumis-tuotteisiin rakennuttamisessa ja kiinteistösijoittamisessa.

Taloissa käytetään kokeilu-kauden aikana tavallisesta lämmitysöljystä ja eri biopolt-toöljyistä valmistettuja seoksia.

Ekotallaaja arvioi kulutuksen jäljet● Ekotallaaja on tamperelainen in-ternet-laskuri, jolla voi laskea oman ekologisen jalanjälkensä. Ekologi-nen jalanjälki on arvio siitä, kuinka suuri maa-alue tarvitaan tuotta-maan henkilön vuoden kulutuksen tarvitsemat luonnonvarat ja palaut-tamaan siitä aiheutuneet päästöt ja jätteet takaisin luontoon.

Ensimmäinen Ekotallaaja-lasku-ri on ollut kaupunkilaisten käytössä jo viitisen vuotta. Yli 65 000 henki-löä on arvioinut ekologisen jalanjäl-kensä suositulla laskurilla. Nyt päi-vitetty versio vastaa kansainvälistä ekologisen jalanjäljen laskentame-netelmää.

www.tampereenkaupunki.net/ekotallaaja



Uusi Kouvola ja visio yrittäjäpuistosta● Ensi vuoden alussa syntyvä kuu-den kunnan ja kolmen kuntayhty-män uusi Kouvola on liki 90 000 asukkaan kaupunki. Kasarminmä-en alueelle suunnitellulla yrittäjä-puistolla luodaan uutta kaupunki-rakennetta. Yrittäjäpuisto muodos-tuu mm. yrittäjäkylästä, korkeakou-lukampuksesta, uusista asuinalueis-ta ja raidebussijärjestelmästä.

Vision toteuttamisen on tarkoi-tus käynnistyä ensi vuoden aikana kaupungin, rahoittajien ja yrittäjien yhteistyönä.

Kouvolan Kasarminmäen yritys-puistoon on kaavailtu hotelli- ja asuintorneja.

Suunnittelukuva/arkkitehti Patrick Eriksson

KOLMAS IDEAPARK NOUSEE VIHTIIN● Suomen kolmatta Ideaparkia suunnitellaan Vihtiin. Tavoitteena on aloittaa rakentaminen viimeistään 2010. 15 hehtaarin liikekaupunki sijoittuu Turun moottoritien ja Porintien liitty-mäkohtaan, jonne on kaavailtu noin 50 heh-taarin työpaikka-aluetta.

Vihdin kunnanjohtaja Petri Härkösen mukaan Ideapark-hanke on ylivoimaisesti suurin elinkeinohanke Vihdin historiassa.

– Hanke tulee käynnistämään kunnassa ennennäkemättömän laajan kaavoituspon-nistelun, joka kattaa koko eteläisen Numme-lan. Kunnan tavoitteena on edesauttaa juna-radan saamista Espoosta Vihdin kautta Loh-jalle. Lisäksi tavoitteena on vastata valtion ja Helsingin seudun kuntien välillä solmitussa aiesopimuksessa esitettyihin asuntotuotan-totavoitteisiin, Härkönen sanoo.

Pääkaupunkiseudun metropolialue on Suomen ostovoimaisin. Noin viidennes Suo-men väestöstä asuu alueella.

Läntisen Päijät-Hämeen jätteet Riihimäelle poltettaviksi

Vihdin Ideaparkiin on suunnitteilla uusia elämystoimintoja, jotka sopivat pääkau-punkiseudulle sijoittuvaan liikekaupunkiin.

● Ekokem-yhtiöt ja Päijät-Hämeen Jäte-huolto Oy (PHJ) ovat sopineet syntypaikka-lajitellun kaatopaikka-jätteen hyödyntämi-sestä energiana. Jä-tetoimitukset PHJ:n läntiseltä toimialueel-ta käynnistyvät tämän vuoden aikana.

Tavanomaisen jät-teen sijoittaminen kaatopaikalle lähes loppuu Päijät-Hä-meen Jätehuollon ympäristötavoittei-den mukaisesti.

– Logistisesti, taloudellisesti ja kuljetuksien aiheuttamien päästöjen kannalta on järkevää ohjata Päijät-Hämeen läntisen alueen jätteet Ekokemin uuteen jätevoimalaan. Tämä on mei-dän ilmastotekomme, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimi-tusjohtaja Tuula Honkanen sanoo.

Ekokemin viiime vuoden lopulla käynnistynyt jätevoima-la on alusta alkaen toiminut tehokkaasti energiaa tuottaen. Myös päästöt ovat olleet reilusti alle lupaehtojen.

Geofysikaalinen lentoaineisto kattaa koko Suomen● Geologian tutkimuskeskus (GTK) on saanut päätökseen koko Suo-men kattavan geofysikaalisen len-tokartoitusohjelman. Maamme kal-lioperän ja maaperän fysikaalisia ominaisuuksia – sähkönjohtavuut-ta, magneettikenttää ja luonnon taustasäteilyä – on mitattu järjes-telmällisesti matalalentokartoituk-sella 1972−2007.

Maankamaran geofysikaalis-ta tietoa käytetään mm. geologi-sen kartoituksen tueksi, malmin-etsinnässä, rakennus- ja ympäris-tökaavoituksissa ja pohjavesitutki-muksissa.

Suomen kartoitusmittauslennot tehtiin 30 metrin korkeudelta pit-kin yhdensuuntaisia mittauslinjoja, joiden välinen etäisyys oli 200 met-riä. Mittavan kartoitusohjelman ai-kana suomalaisryhmä on lentänyt

yhteensä kaksi miljoonaa linjakilo-metriä ja yli 15 000 lentotuntia.

Matalalentomittaukset tulivat ajankohtaisiksi 1972, jolloin geo-fysikaalinen korkealentomittaus oli tullut valmiiksi. Matalalentomitta-uksen myötä siirryttiin siihen aikaan edistykselliseen digitaaliseen tiedon tallennukseen, aineiston käsittelyyn ja karttatuotteisiin.

Huippuosaajaksi kehittynyt len-toryhmä on kehittänyt mittausme-netelmiä ohjelman aikana, vaikka pohjatyö tehtiin 1950- ja 1960-luvuilla korkealentokartoituksen myötä. Suuri osa laitteistosta ja jär-jestelmistä on suunniteltu, valmis-tettu ja asennettu koneisiin itse.

www.gtk.fi /aerogeo/

Nykyinen mittauslentokone va-rusteineen, sähkömagneettisen laitteen mittauskelat siiven-kärjissä, magnetometri nok-kaputkessa ja spektrometrin kidepaketit koneen sisällä.

Kuva GTK

Päijät-Hämeen Jätehuollon Tuula Honkanen ja Ekokemin Esa Tom-mila ovat tyytyväisiä tehtyyn so-pimukseen.



PUROT KUNTOON

InfraRYL-SARJA TÄYDENTYY

Ruuhkamaksut selvitetään● Liikenne- ja viestintäminis-teriö aloittaa ruuhkamaksu-jen selvityksen. Selvitys käyn-nistyy konsulttien tekemillä sidosryhmien haastatteluil-la. Ruuhkamaksujärjestel-män tavoitteet määritellään työpajoissa. Varsinaiset kon-sulttiselvitykset aloitetaan kesällä. Työ kestää runsaan vuoden.

Puolet Tukesin toiminnoista Tampereelle● Puolet Turvatekniikan kes-kuksen (Tukes) toiminnois-ta sijoitetaan Tampereelle. Muutos toteutetaan vuosien 2008–10 aikana. Tampereel-le siirtyy noin 60 henkilöä.

Muutos tehdään siten, että tuote- ja laitteistoval-vonnasta sähkötuote- ja sähkölaitteistovalvonta se-kä laitosvalvonnasta proses-

siturvallisuusvalvonta siirty-vät Tampereelle. Keskuksen johdosta, hallinnosta sekä tuki- ja kehitystoiminnoista Tampereelle siirtyy noin kol-masosa. Tukesin henkilöstö-määrä on 120.

Satamalaki uusiksi● Liikenne- ja viestintäminis-teriö uudistaa satamalakia. Selvitettäväksi tulee mm. se, onko tarpeen ohjata satama-toimintaa pykälin ja toimilu-vin. Pohdittavana on myös, miten satamien viranomais-toiminnot tulisi hoitaa ja tu-lisiko lain kattaa sekä yksi-tyiset että yleiset satamat. Tavoitteena on, että uusittu lainsäädäntö olisi voimassa 2010 alusta.

Suomessa on yli 50 sata-maa, joissa on kansainvälistä liikennettä. Näistä 23 on niin sanottuja talvisatamia, joihin valtio pitää väylät auki ympä-ri vuoden.

● Maa- ja metsätalouden toimenpi-teet ovat muuttaneet voimakkaasti purojen tilaa. Sitä voidaan parantaa puroja kunnostamalla sekä aiempaa ympäristöystävällisempien peruskuiva-

tusmenetelmien avul-la. Uusi opas “Purot – elävää maaseutua” antaa eväitä kalaston elinoloja paranta-van purokunnostuk-sen suunnitteluun ja toteutukseen. Esit-teessä “Purojen hoi-to maatalousalueil-la – luonnonmu-kainen peruskui-vatus” puolestaan esitellään menetel-miä, joiden avulla

uomia voidaan kunnostaa ja samalla huolehtia aktiivisessa viljelyssä olevien peltoalueiden kuivatuksesta.

www.ymparisto.fi

● InfraRYL -sarjan uusin osuus Sillat ja ra-kennustekniset osat julkaistaan sekä kirjana että internetissä. InfraRYL Net -palvelu täy-dentyy, kun myös Tarviketieto Netin käyttö-oikeus lisätään palveluun. InfraRYL Net -pal-velu sisältää kirjoinakin ilmestyneet Väylät ja alueet, Vesihuolto sekä Rakennusosa- ja han-kenimikkeistö, määrämittausohje. Äskettäin

ilmestyi RT-infraselostus CC sisältäen ohjel-man, joka ohjaa infraselostuksen laadintaa. CD:llä on Infra 2006 -rakennusosanimikkeis-tön mukainen sisältörunko, malliselostuksia ja laadintaohjeet.

www.infraryl.fi Tilaukset http://kauppa.rakennustieto.fi

● Asumisterveysoppaan tarkistettu toinen painos on ilmestynyt. Oppaassa kerrotaan asunnoissa esiintyvistä terveyshaitoista ja nii-den aiheuttajien tutkimisesta ja tutkimustu-losten luotettavasta tulkinnasta. Oppaassa käsitellään terveydellisiä olosuhteita ja niiden valvontaa, huoneilman lämpötilavaatimuksia, pintalämpötiloja ja vetoa, ilmanvaihtoa ja si-säilman laatua, huoneilman kosteutta ja kos-teusongelmia, rakennekosteutta ilmiönä ja kosteuden torjuntaa, mikrobihaittoja ja mik-robien aiheuttamia terveyshaittoja, radonia ja sen torjuntaa, meluhaittoja ja niiden tutki-

mista, kemiallisia epäpuhtauksia, asuinhuoneisto-jen varusteita, haittaeläimiä ja niiden tunnis-tamista sekä torjuntaa.

Oppaas-sa on sivuja 200, kustan-taja Ympäristö ja Terveys-lehti ja hinta 38 euroa (sis. alv. 8 %).

ASUMISTERVEYSOPAS UUDISTUI

Jyväskylän viherpalveluohjelman valmistelu etenee● Jyväskylän viherpalveluohjelman val-mistelutyöt etenevät. Tällä hetkellä val-misteilla ovat esimerkiksi oleskelupuistot, asuntoalueiden kohtaamispaikat.

Yhdyskuntatoimen rakennuttajahor-tonomi Leena Rapo kertoo, että valmis-teilla ovat myös edustuspuistot, teema-puistot, kasvitieteelliset kohteet, aukiot, avoimet alueet, ylläpito sekä eri osa-alu-eiden yhteenvetona toimiva loppuraport-ti. Aiemmin ovat jo valmistuneet leik-kipuistojen, koirapalveluiden, uimaran-

tojen, skeittipuistojen ja kenttien osa-alueet.

Loppuraportissa kootaan viherpal-velujen eri osa-alueiden sisältö. Palve-lut ja suunnitellut toimenpiteet kootaan paikkatieto- ja kartta-aineistoksi. Kart-ta-aineistossa esitellään viherpalveluoh-jelman kaikki toimenpiteet aikataului-neen. Raporteissa esitettyjen toimenpi-teiden ja niiden vaatimien kustannus-ten perusteella laaditaan viherpalve-luiden alustava vuositason investointi-arvio vuoteen 2015 saakka.

www3.jkl.fi /yhdyskuntatoimi/kapu/vpo/index.html

Puulajipuistoja on Jyväskylässä syntynyt lähinnä poistettujen taimitarhojen alueille, kuvassa Salmirannan mäntypuisto.



Äkäslompolon kauppaan päästötöntä kylmätekniikkaa● Lapin suurimman kyläkau-pan, Jounin kaupan uudisra-kennukseen Äkäslompoloon rakennetaan Suomen edis-tyksellisin lämmitys- ja jääh-dytysratkaisu, joka hyödyn-tää uusiutuvia energialähtei-tä ja kylmälaitteista vapau-tuvaa lauhdelämpöä. Kaup-paan tulee myös kylmäjär-jestelmä, jonka kylmäaine ei

sisällä lainkaan ympäristölle vaarallisia kasvihuonekaasu-ja. Lämmitys- ja jäähdytys-energia otetaan maasta ja il-masta sekä kaupan kylmä-laitteiden lauhdelämmöstä.

– Suomessa ei ole tehty vielä yhtään Jounin kaup-paan tulevan kaltaista, täysin hiilidioksidilla toimivaa kau-pan kylmäjärjestelmää, alue-myyntijohtaja Jukka Myllylä Are Oy:stä kertoo.

www.are.fi

Äkäslompoloon nousevan Jounin kaupan kiinteistön tilavuus on 36 300 m3. Matalaenergiakeskuksella oh-jataan kiinteistön sisäisiä ja ulkoisia energialähteitä. Kaupan kaikki kylmä- ja pakastelaitteet käyttävät kyl-mäaineena hiilidioksidia.

MUOTTIÖLJYRUISKU RAKENNUSTYÖMAALLE● Saksalainen Mesto on tuonut markkinoille Ferrox-muotti-öljyruiskun. Laitetta on testattu työmaalla, jossa Baresel ra-kensi entisestä sotilaspiirin toimistorakennuksesta kaupunki-asuntoja. Ferrox-ruisku oli käytössä betonitöissä kellon ympä-ri. Käyttäjien mukaan työ eteni nopeasti ja siististi.

– Laite istuu hyvin käteen ja on helppo kantaa. Myös jous-tava kierreletku osoittautui erinomaiseksi, he kertovat.

Laitteen likaantuminen on lähes mahdotonta pumpun suppilokannen sekä pysäytysventtiilin ja suuttimen edessä olevan suodattimen ansiosta. Integroitu pumppupidike huo-lehtii siitä, ettei pumppua tarvitse asettaa maahan täyttöä varten eikä se näin ollen pääse likaantumaan.

www.tecalemit.fi

Joensuun kaupungille yleisten alueiden hallintajärjestelmä● Joensuun kaupunki tehostaa ka-dulla ja yleisillä alueilla tapahtuvan rakentamisen ohjausta, venepaik-kojen vuokrausta sekä ulkovalais-tusverkon kunnossapitoa Keypro Oy:n kehittämillä selainpohjaisil-la KeyWinkki ja KeyLight -järjes-telmillä. Järjestelmät on kehitet-ty yhteistyössä Joensuun kaupun-

gin kanssa Tekes-hankkeena vas-taamaan Joensuun kaupungin toi-mintamallia.

Joensuun kaupungin teknisen viraston työtä hallintajärjestelmä helpottaa ja tehostaa.

– Tämä näkyy jatkossa esimer-kiksi parantuneena asiakaspalvelu-na, tiedonvälityksen tehostumisena ja yhteisrakentamismahdollisuuksi-en lisääntymisenä, kunnossapito-päällikkö Ari Varonen Joensuun kaupungilta kertoo.

[email protected]

Tehomittari vesilaitoksille● Sensus Metering Systems on ke-hittänyt täysin uudenlaisen Wolt-mann-tyyppisen kylmävesimittarin, jossa on yhdistetty pysty- ja vaa-kamittareiden tekniset erityispiir-teet. Laakerointia, hydrauliikkaa ja siipipyörän muotoilua on kehitetty niin, että mittarin virtausala on saa-tu erittäin laajaksi. Meistream sovel-tuukin vesilaitoksille verkoston val-vontaan, ja sen avulla laskutus on entistä tarkempaa.

www.sgps.fi

Vastavalettua betonikattoa valmistellaan kuivatusta varten.

Pinnan tunnistus mikroaaltokytkimillä● Uutta mikroaaltokytkintä käytetään siilojen/suppiloiden pintakytkimenä sekä ajoneuvojen ovien/porttien asennon val-vontaan. Välimatka voi olla 40 metriin asti. Mikroaaltokytkin MWS toimii GHz:n taa-juusalueella, joka on terveydelle vaaraton, eikä se tarvitse käyttölupaa.

Järjestelmään kuuluu lähetin (MWS-ST) ja vastaanotin (MWS-SR). Lähetin ja vastaanotin asennetaan toisiaan vasten. Lähettimeltä lähe-tetään mikroaaltopulssit 24 GHz vastaanottimelle. Tunnistettava aine vaimentaa vastaanottimelle tulevan energian, jolloin vastaanottimen lähtörele kytkeytyy. Kytkimessä on herkkyyden säätöpotentiometri ja vastaanotetun signaalin (tehon) näyttö.

www.autrol.fi

VIEMÄRIHUOLLOSSA SÄÄSTYY VETTÄ● L&T on täydentänyt kalustoaan Pohjoismaiden ensimmäisellä vettä kierrättävällä imupaineyhdistelmä-autolla. Ympäristöhaitat viemäri-huollossa vähenevät veden kierrä-tyksen ja vedenhaussa säästyvien ajokilometrien ansiosta.

Kierrätysvesiyhdistelmäauto puhdistaa viemäreistä ja sadeve-siputkistoista imemänsä jäteveden käytettäväksi uudelleen pesuvete-nä. Koska samaa pesuvettä puhdis-tetaan koko työskentelyn ajan, ve-sisäiliön täyttöön tai vedenhakuun ei kulu aikaa. Työkohteeseen, jos-sa on riittävästi jätevettä, voidaan mennä tyhjillä säiliöillä.

Kierrätysvesiyhdistelmäauto te-hostaa kuntien ja teollisuuden vie-märiverkostojen puhdistustöitä ja soveltuu myös muihin pesu- ja imu-töihin, kuten esimerkiksi säiliötöi-hin.

[email protected]

Meistream on saatavana B- ja C-luokan mittareina DN 40–150.


ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIEDOT:Marianne Lohilahtipuh. 040 708 [email protected]

Kuntatekniikka-lehti toteuttaa yhteistyössä Suomen Messujen kanssa osastollaan Kunta-tekniikan uutuudet -näyttelyn Ympäristö-tekniikka 08 -messuilla syyskuussa 2008.

Kuntatekniikan uutuudet -näyttely esittelee tapahtuman mielenkiintoisimmat uudet tuotteet, palvelut ja ideat sekä tapahtumassa osastollamme että myös virallisessa messulehdessämme. Kuntatekniikka 5/2008 ilmestyy 26.8. ja on jaossa ovilla kaikille messukävijöille.

Näyttely on keskeisellä paikalla tapahtumassa sijaitseva näyttävä kokonaisuus, jossa esitellään mukaan tulevien tahojen uutuudet joko tuotteena, kuvana tai kuvauksena. Messuyleisön mielenkiintoa pidetään yllä myös kilpailulla, jossa äänestetään mielenkiintoisin uutuus.

Mukaantulo on mahdollista

kaikille niille, jotka ovat näytteille-

asettajina messuilla ja ilmoittavat

Kuntatekniikan messunumerossa

vähintään koko sivulla.



Kunta-asunnot Oy

• Kunta-asunnot Oy:n hallitus on nimittänyt yh-tiön toimitusjohtajak-si valtiotieteiden maisteri Kalervo Haverisen. Ha-verinen, 55, on toiminut aikaisemmin yhtiön kehi-tysjohtajana.• Yhtiön aikaisempi toi-mitusjohtaja Veijo Leh-to siirtyy varatoimitus-johtajaksi ja hän jatkaa tehtävässä eläkkeelle siir-tymiseensä asti syyskuun lopussa.• Talousjohtaja Sabah Samaletdin on nimet-ty yhtiön toiseksi varatoi-mitusjohtajaksi. Hän on myös toimitusjohtajan va-ramies.• Asiakkuuspäälliköksi on nimitetty yo-merkonomi Elisabeth Aspara.

WSP Finland Oy

• FM Olga Borovkova on nimitetty toimitusjoh-tajan ja vientitoiminnan assistentiksi hallintoon Helsinkiin.• Tekn. yo Veera Hakala on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi ympäristö-toimialalle Helsinkiin.• Taru Niskanen on ni-mitetty arkkitehdiksi ym-päristötoimialalle Helsin-kiin.

• Olli Hakala on nimitet-ty suunnittelijaksi infratoi-mialalle Helsinkiin.

• Ins. AMK Jari-Jukka Elo on nimitetty katuja alueyksikön päälliköksi infratoimialalle Helsinkiin.

• Tekn. yo Emilia Myllys on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi infratoimi-alalle Tampereelle.

• Tekn. yo Tuomas Ran-tanen on nimitetty avus-tavaksi suunnittelijaksi pohjarakennus- ja kallio-suunnittelutoimialalle Hel-sinkiin.

• DI Andrea Colussi on nimitetty betonirakenne-yksikön päälliköksi teolli-suustoimialalle Helsinkiin.

• FM Annukka Eng-ström on nimitetty avusta-vaksi suunnittelijaksi ympä-ristötoimialalle Helsinkiin.• DI Piia Alho on nimitet-ty suunnittelijaksi infratoi-mialalle Tampereelle.• Tekn.yo Laura Niittylä on nimitetty avustavaksi suunnittelijaksi liikennetoi-mialalle Tampereelle.

• DI Jukka Huopainen on nimitetty tutkimustoi-mialan yksikön päälliköksi Tampereelle.

• Mauri Parviainen on nimitetty kokeneek-si CAD-suunnitteluavus-tajaksi talotoimialalle Hel-sinkiin.

FCG Efeko Oy

• Merkonomi Paula Kur-kipää on nimitetty koulu-tussihteeriksi, Helsinki.

• Tradenomi, hallintotiet. yo Iida Vuokko on nimi-tetty koulutuskoordinaat-toriksi, Helsinki.

FCG MentorIT Oy

• DI Jarmo Riipinen on nimitetty konsultiksi, Helsinki.

• HM Ilkka Wennberg

on nimitetty projektikoor-dinaattoriksi, Helsinki.

• TkL Markku Nikkola on nimitetty konsultiksi, Helsinki.• VM Karin Niiniharju on nimitetty projektikoor-dinaattoriksi, Helsinki.

FCG Planeko OyTietekniikka

• Ins. Pirkka Hartikai-nen on nimitetty Tietek-niikan toimialapäällikök-si. Hän toimii myös Lapin aluepäällikkönä toimipaik-kanaan Rovaniemi.

Jätehuolto

• Ins. AMK Santtu Mas-sinen on nimitetty suun-nitteluinsinööriksi, Turku.

Verkosto- ja yleissuunnittelu• Ins. Antti Smolander on nimitetty suunnittelu-päälliköksi, Jyväskylä.

• Ins. AMK Anne-Ma-rie Paljakka on nimi-tetty projekti-insinöörik-si, Turku.

Maankäyttö ja maisema• Maisema-arkkit.Iivo Vänskä on nimitetty

suunnittelijaksi, Kuopio.

Pilaantuneet maat

• FT Kari Koponen on nimitetty johtavaksi asian-tuntijaksi, Helsinki.

Nurmijärven kunta• Nurmijärven kunnan teknisen johtajan virkaan on valittu arkkitehti Ilkka Ruutu. Ruutu on Helsin-gin kaupungin projektijoh-tajana Töölönlahden alue-rakentamishankkeessa. Hän on aiemmin toiminut Hämeenlinnan kaupungin asuntomessujen projekti-päällikkönä.• Henkilöstön kehittämis-päällikön virkaan on va-littu FM Kirsi Rantanen Nurmijärveltä. Rantanen on toiminut aikaisemmin mm. Kemira GrowHow Oyj:n henkilöstön kehittä-mispäällikkönä.• Kehitysjohtajan virkaan on valittu diplomi-insinöö-ri Merja Vikman-Kaner-va. Hän toimi aiemmin Mäntsälän kunnan kaavoi-tusjohtajana.

Energiateollisuus ry• Varatuomari Kari Laak-sonen on nimitetty Ener-giateollisuus ry:n (ET) työ-markkinajohtajaksi. Hän siirtyy ET:hen 15.5. Sata-maoperaattorit ry:stä.

Kuuskoski Consulting Oy• Espoon hissiasiamiehen tehtäviä hoitaa toistaisek-si diplomi-insinööri Pek-ka Kuuskoski kaupun-gin kanssa tekemällään konsulttisopimuksella. Kuuskoski neuvoo ja aut-taa espoolaisia asuntoyh-tiöitä, kunnes vakinainen hissiasiamies valitaan.Kuuskoski toimii omassa yrityksessään Kuuskoski Consulting Oy:ssä.



Cramo Oyj • Psykologian maisteri Pirjo Saarni, 43, on ni-mitetty Cramo Oyj:n hen-kilöstön kehitysjohtajak-si (Vice President, Human Resource Development.

Nobultec Oy

• DI Eero Knuutila, 29, on aloittanut Nobultec Oy:n myyntijohtajana.

Ramboll Finland Oy

• Markku Sahi on nimi-tetty Ramboll Finlandin uudeksi henkilöstöjohta-jaksi ja johtoryhmän jäse-neksi. Sahi vastaa yhtiön koko henkilöstön kehittä-misestä.

• OTK Jussi Tervahauta on nimitetty Ramboll Fin-land Oy:n lakimieheksi. • Ins.AMK Daniel Grön-roos on nimitetty suun-nittelijaksi Talo-toimialalle Tammisaareen. • DI Jukka Räsänen on nimitetty projektipäälli-köksi Liikenne-yksikköön Espooseen.• FM Reetta Suni on ni-mitetty suunnittelijaksi Maisema-yksikköön Es-pooseen.• Rak.ins. Mika Sahari-nen on nimitetty projek-tipäälliköksi Geo-,TKA- ja jätehuoltoyksikköön Hol-lolassa.

• DI Ilkka Taipale on ni-mitetty projektipäälliköksi Geo-,TKA- ja jätehuolto-yksikköön Hollolassa.• M.Sc (DI) Michael Mengelt on nimitetty projektipäälliköksi Geo-suunnittelu-yksikössä Es-poossa.• RI Hannu Lauhakari on nimitetty projektipääl-liköksi Espoon Geosuun-nittelu-yksikössä. • Ins. AMK Tero Lassila on nimitetty suunnitteli-jaksi Tampereella Konsul-tointi-yksikössä.• RKM Kari Mönkäre on nimitetty ryhmäpäällikök-si Geo-, TKA- ja jätehuol-to-yksikköön Lahteen.• DI Mari Järvinen on nimitetty projektipäälli-köksi Helsingin Infra-yk-sikössä. • Ins. AMK Teemu Ma-tilainen on nimitetty projektipäälliköksi Helsin-gin Infra-yksikössä. Hä-nen toimipaikkanaan on Kuopio.

• DI Juho Siipo on nimi-tetty yksikön päälliköksi Liikenneväylät-yksikköön Espoossa. Yksikön pääl-likkönä aiemmin toiminut DI Martti Lehtinen jat-kaa suunnittelupäällikkö-nä samassa yksikössä.

• Ekonomi, DI, M. Sc Yrjö Orispää on nimi-tetty yksikön päällikök-si Energia-yksikköön Es-poossa Teollisuus ja energia -toimialalle. Ener-giayksikön päällikkönä aiemmin toiminut Vesa Hurskainen jatkaa pro-jektoinnin kehittämisen vastuuhenkilönä.

• DI Ari Sirkiä on nimi-tetty projektipäällikök-si Espoon Liikenne-yksik-köön.

• Arkkitehti Jari Mäky-nen on nimitetty maan-käytön ja maisema-suunnittelun johtavaksi konsultiksi Espooseen.• FM Mari Karjalainen on nimitetty suunnitteli-jaksi Espoon Ympäristö-konsultointi-yksikköön.• FM Jenni Takala on ni-mitetty suunnittelijaksi Hollolan Ympäristökon-sultointi-yksikköön.• KTM Juha-Matti Kan-tanen on nimitetty cont-rolleriksi Control-yksik-köön Espoossa.• DI Tommi Rissanen on nimitetty konsultiksi Es-poon Sillat-yksikköön.• DI Antti Larkela on ni-mitetty suunnittelijaksi Es-poon Geotekniikka-yk-sikköön.• Tekn. yo Maija Saari-nen on nimitetty suunnit-telijaksi Tampereen Infra-yksikköön.

Ramboll Analytics Oy• FM Minna Ruokolai-nen on nimitetty ympä-ristöasiantuntijaksi.• Fil. yo Eerik Järvinen on nimitetty tutkimus-päälliköksi.

Rotator Oy

• Piiripäälliköksi on nimi-tetty Jouko Salomäki vastuualueenaan Hitachi-maarakennuskoneet, Bo-mag-maantiivistyskoneet, Furukawa-iskuvasarat ja -purkutyökalut sekä

Ljungbymaskin-pyörä-kuormaajat.

• Juha Penttilä on nimi-tetty varaosavastaavak-si vastuualueenaan vara-osamyynti ja kauhat, tiltit yms. lisävarusteet.

Rudus Oy

• Rakennusinsinöö-ri (AMK) Ville Routama (34) on nimitetty Rudus Oy:n Kiviaines Etelä-Suo-men aluejohtajaksi. Hän seuraa toimessa Timo Palokangasta, joka siir-tyi yhtiössä Valmisbetoni ja Kiviaines Suomen asiakkuuspäälliköksi.

SWECO CMU

• SWECO CMU:n uudeksi toimitusjohtajaksi on va-littu diplomi-insinööri Jyr-ki Keinänen (47). Nykyi-nen toimitusjohtaja Risto Ketola siirtyy eläkkeelle kevään aikana. Keinänen siirtyy uuteen tehtäväänsä 1.6. RIL Sovittelu Oy:stä.

Valad Finland Oy

• Valad Finland Oy:n Fi-nancial Controlleriksi on nimitetty KTM Johanna Hammarberg.

• Kiinteistöassistentiksi on nimitetty Mari Mannila.

• Asset Manageriksi on nimitetty tradenomi Jaa-na Takamäki.• Maajohtajana jatkaa Risto Linnankoski.

Keski-Suomen pelastuslaitos• Keski-Suomen pelas-tuslaitoksen johtajaksi on valittu Simo Tarvainen Suomen Pelastusalan Kes-kusjärjestön SPEK:n toimi-tusjohtajan tehtävistä.Keski-Suomen nykyinen pelastusjohtaja Markku Mensala jää eläkkeelle kesäkuussa.

Vesi- ja viemäri- laitosyhdistys • VVY:n vesihuoltoinsi-nöörinä on aloittanut tekniikan tohtori Riina Liikanen. Hän vastaa asiantuntijapalveluista ta-lousveteen ja vesihuollon tutkimukseen liittyvissä asioissa sekä valmiuspääl-likkönä vesihuoltopoolin toiminnasta.

Vuoden rakennustarkastaja• Vuoden rakennustarkas-tajaksi on valittu Tampe-reen rakennustarkastaja, DI Kalevi Lammi. Lam-mi on ollut kehittämäs-sä erityisesti rakentami-sen tietojärjestelmiä. Hän on myös ollut kehittämäs-sä Tampereen kaupun-gin uutta hallintomallia. Lammi vastaa koko viran-omaispalvelujen tuotan-toyksiköstä rakennustar-kastajan virkansa ohella.



VesiopasKANSI2008.indd 1

20.11.2007 13 5

sivu 6

Turun komein Turun komein

maisema vapau-maisema vapau-

tui vangeilta tui vangeilta

luksuskotien luksuskotien

asukkaille asukkaille sivu 16

Helsinki muutti Helsinki muutti

Arabianrannan Arabianrannan

savikon eturivin savikon eturivin

asuinalueenasuinalueenperustaksi perustaksi sivu 26

PORIPORI

Vesistölämpö

on urheilu-opistolle hyvä

ratkaisu, Marko

Ruti sanoo.

pelastipelasti

Aino-MaijaLuukkonen:”Kaikki näyttää

nyt upealta.”

palatsinpalatsin

sivulla 36

ALA

NSA

YKK

ÖN

EN

3 / 2008– Espoo tuo

taidetta Viikon

35 puistoonsa,

Laura Yli-Jama

kertoo. sivu 44

Tilaa Kuntatekniikan vuosikerta

jatkuvana kestotilauksena

67 euroa. Saat kaupan päälle

toukokuussa ilmestyvän

Vesihuollon osto-oppaan.

Kuntatekniikan vuosikerran mää-

räaikaistilaus (8 numeroa) maksaa

76 euroa, irtonumero 8,50 euroa.

Tilauksen ja osoitteenmuutoksen

voi hoitaa kätevimmin osoitteessa

http://lehti.kuntatekniikka.fi

tai puh. (09) 77 11/Tuula Vesa.

Tilaa Kuntatekniikka!

Tapahtumakalenteriin on poimittu kuntatekniikan sekä sitä lähellä olevien alojen messuja, seminaareja ja tapahtumia 2008 ja 2009 niin kotimaasta kuin ulkomailtakin.

Vesihuolto 20084.–5.6.2008 Kuopiowww.vvy.fi

Kuntatekniikan päivät5.–7.6.2008 Espoowww.kuntatekniikka.fi

6. Pohjoismainen juomavesikonferenssi9.–11.6.2008 Oslowww.norvar.no/nvk2008/forside

Via Nordica 20089.–11.6.2008 Helsinkiwww.vianordica2008.fi

Loma-asuntomessut13.–19.6. ja 23.6.–7.7. Porin Reposaarihttp://asuntomessut.rakentaja.fi

Asuntomessut11.7.–10.8.2008 Vaasa, Suvilahtiwww.asuntomessut.fi

Finnmetko28.–30.8.2008 Jämsänkoskiwww.fi nnmetko.fi

Pohjoismainen seminaari talousveden ja materiaalien vuorovaikutuksesta2.–3.9.2008 Poriwww.prizz.fi Kansainvälisen vesijärjestön IWA:n maailmankongressi7.–12.9.2008 Wienwww.iwa2008vienna.org

Kuntamarkkinat10.–11.9.2008 Helsinkiwww.kuntamarkkinat.fi

Ympäristötekniikka 0810.–12.9.2008 Helsinkiwww.fi nnexpo.fi

Paikkatietomarkkinat22.–24.9.2008 Helsinkiwww.fi nnexpo.fi

FinnBuild 0824.–27.9.2008 Helsinkiwww.fi nnexpo.fi

Miljöteknik 2008 7.–9.10.2008 Göteborgwww.miljoteknik.com

Väylät ja liikenne8.–9.10.2008. Tamperewww.tieyhdistys.fi

Kuntien Putkimestareiden koulutus- ja neuvottelupäivät8.–10.10.2008 Vantaawww.kuntienputkimestarit.fi

Interbad15.–18.10.2008 Stuttgarthttp://cms.messe-stuttgart.de/cms/inter-bad-start.0.html

glasstec 200821.–25.10.2008 Düsseldorfwww.glasstec.de

Kommunalteknikk 2008/Miljø & Teknikk29.–31.10.2008 Lillestrømwww.kommunalteknikk.no

Water Expo China10.-12.11. 2008 [email protected]

2009

Wasser Berlin 200930.3.–3.4.2009 www.wasser-berlin.com

Yhdyskuntatekniikka YT 0927.–29.5.2009 Tamperewww.yhdyskuntatekniikka.fi

2008

Kuntien ilmastokonferenssi 6.–7.5.2008 Tamperewww.kunnat.net/ilmastokonferenssi

IFAT 2008 5.–9.5.2008 Münchenwww.ifat.de

Osakeyhtiökonferenssi12.–14.5.2008 Helsinki-Tukholmawww.efeko.fi

Jätelaitospäivät 200814.–15.5.2008 Helsinkiwww.jly.fi > tapahtuma

Kunnossapito 0821.–22.5.2008 Ouluwww.expomark.fi /kunnossapito

EnergyTech23.–25.5.2008 Hannover Langenhagenwww.solarenergy-berlin.de

Elmia Recycling27.–20.5.2008 Jönköpingwww.elmia.se

International NODig 20082.–5.6.2008 Moskovahttp://nodig2008sibico.com

Ecwatech 20083.–6.6.2008 Moskovawww.ecwatech.ruta

pa

htu

ma

kale

nte

ri

Kute 308 s. 66-67.indd Sec1:66Kute 308 s. 66-67.indd Sec1:66 14.4.2008 14:00:4214.4.2008 14:00:42

67

LAADUKASTA OSAAMISTA YHTEISTYÖKYKYISESTI

www.liidea.fi08-8810300Kirkkokatu 2, Franzenin talo, 90100 OULUMarjaniementie 29a, 00930 HELSINKI

LIIDEA OY

I N S I NÖÖR I T O I M I S T O

LIIKENNEJÄRJESTELMÄ • LIIKENNE- TURVALLISUUS • JOUKKOLIIKENNE LIIKENTEEN HALLINTA • LOGISTIIKKA

Alueidenkäyttö ja arkkitehtuuri

Geotekniikka ja kenttätutkimukset

Geotieteellinen konsultointi

Kalliorakennus-, rakenne- ja

tunnelisuunnittelu

Kaukokartoitus ja GIS-konsultointi

Liikenteen konsultointi

Maisema- ja vihersuunnittelu

Paikkatietopalvelut

Siltasuunnittelu

Tie-, katuja ratasuunnittelu

Vesi- ja ympäristötekniikka

Ympäristökonsultointi

Pöyry Environment OyPöyry Infra Oy

Jaakonkatu 3, 01620 VantaaPuh. 010 33 11

www.environment.poyry.fiwww.infra.poyry.fi

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

•

GEOPALVELU OYGEOPALVELU OYRistimäenkatu 233310 Tampere

Puh (03) 2767 200Faksi (03) 2767 222

[email protected]

GP

Tarkatlaitos ja kunta sääasemat,ukkostutkaimet,tuulimittarit.

www.veela.fi

•osaamistestaus•vesihuollon projektinhoito•suunnittelun valvonta•palveluhankintojen kilpailutus•osuuskuntien isännöinti

[email protected]. 044 091 77 77

Hitsaajankatu 4 c00810 Helsinki

VESIHUOLTOPALVELUA

ESPOO • KOUVOLA • KUOPIO • TAMPERE • TURKU • ROVANIEMI

SITO on liikenteen, ympäristön ja infran suunnittelu- ja asiantuntija-palveluja tuottava moniosaaja.

Palvelutarjontamme kattaa konsultoinnin, suunnittelun, rakennuttamisen ja tietotekniikan.


YMPÄRISTÖTEKNIIKAN ASIANTUNTIJA• Pilaantuneen maaperän ja pohja-

veden tutkiminen ja kunnostus• Jäteluokitukset

• Kaatopaikkakelpoisuusarvioinnit• Hyötykäyttöarvioinnit

maanrakentamisessa• Vesistöjen ja ranta-alueiden

sedimenttitutkimukset ja kunnostus• Ympäristöriskien arvioinnit• Vanhojen kaatopaikkojen

kunnostussuunnittelu

Golder Associates OyHelsinki · Oulu · Tampere · Turkupuh. (09) 5617 210 www.golder.fi

Kute 308 s. 66-67.indd Sec1:67Kute 308 s. 66-67.indd Sec1:67 14.4.2008 13:12:1914.4.2008 13:12:19

Varma ja kestävä Weholite-säiliö

www.kwhpipe.fi

Alla Konginkankaan kylän alavesisäiliö. Weholite-säiliö on sisämitaltaan 2400 mm, pituudeltaan 25 m ja tilavuudeltaan 100 m3. Sisähalkaisijaltaan 2200 mm:n pumppuhuone on liitetty säiliön päähän.

WehoPuts-pienpuhdistamot • Laaja mallisto: kiinteistö- ja kyläkohtaiset puhdistamot • Tutkitusti parhaat puhdistustulokset• Vähäinen huollontarve

Weholite-säiliöt kokonaistoimituksina

Esimerkkisovelluksia:• Alavesisäiliöt • Alkalointisäiliöt• Kemikaalisäiliöt• Saostussäiliöt

• Tasausaltaat• Ylivuotosäiliöt• Tulvavesien keräilyaltaat

Kute 308 s. 68.indd 68Kute 308 s. 68.indd 68 14.4.2008 13:13:3314.4.2008 13:13:33

sivu 16 sivu 26 - vesiopas |...

Documents