kuntoutussäätiön koulutukset 2013

Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen 2013

KuntoutussäätiöPakarituvantie 4–5PL 3900410 Helsinkip. (09) 530 [email protected]

2

Tervetuloa Kuntoutussäätiön koulutukseen!

Kuntoutussäätiö tarjoaa ajankohtaista osaamista kuntoutuksen ja sen lähialojen ammatti-laisille. Monipuolisen täydennyskoulutuksemme avulla voit oppia ja uudistua, kehittää yh-teistyötaitojasi, saada uusia ajatuksia ja ideoita oman työsi kehittämiseen ja asiakastyösi haasteisiin sekä irtaantua rutiineista. Järjestämme koulutustilaisuuksia, joita et muualta löydä.

Kuntoutusalan täydennyskoulutukselle on nyt tilausta. Samaan aikaan kun hyvinvointipalvelujem-me rakenteet uudistuvat ja resurssit niukkenevat, vaaditaan alan ammattilaisilta yhä enemmän osaamista. On kyettävä monialaiseen yhteistyöhön, osattava tunnistaa ja arvioida asiakkaiden tuen tarpeita sekä kyettävä ohjaamaan ja luotsaamaan heitä pitkäjänteisesti. Kuntoutus uudistuu ja kehittyy, ja kuntoutuksen velvoitteet ja osaamisvaatimukset koskettavat monia toimialoja. Alan ammattilaisten pitää myös pystyä hahmottamaan ja hallitsemaan palvelujärjestelmämme moni-tahoinen ja monimutkainen kokonaisuus, ja ohjaamaan kuntoutustarpeessa olevia asiakkaitaan oikealle palvelupolulle.

Kuntoutussäätiön vuoden 2013 koulutustarjotin tarjoaa tietotaitoa juuri näihin osaamistarpeisiin. Tänä päivänä alan tutkimus- ja kehittämistoiminta on monipuolista vilkasta, ja se tuottaa uutta tutkittua tietoa ja kuntoutuksen menetelmiä. Nyt kehittämisen ytimessä ovat varhainen reagointi, kuntoutustarpeiden oikea-aikainen tunnistaminen ja kuntoutusprosessin mahdollisimman varhai-nen käynnistäminen. Tämä orientaatio merkitsee myös sitä, että kuntoutusosaamista tarvitaan yhä laajemmalla kentällä, työpaikoilla, työterveyshuollossa, julkisissa peruspalveluissa, ja itse asi-assa kaikissa asiakastyön kontaktipinnan palveluissa.

Kuntoutussäätiön vuonna 2013 järjestämä täydennyskoulutus on aktiivisesti ajan hermolla, ja koulutusohjelmamme teemojen skaala on laaja. Se tukeutuu vahvasti Kuntoutussäätiön oman tutkimus-, kehittämis- ja arviointitoiminnan osaamiseen. Tarjoamme sekä lyhyitä koulutustilai-suuksia että pitkiä koulutusohjelmia, ja voimme myös räätälöidä koulutusta työpaikallesi toivei-desi mukaan.

Matti TuusakoulutuspäällikköKuntoutussäätiö

3

41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 10.–11.4.2013

Paikka: Marina Congress Center, Helsinki

Vuosittain järjestettävät Kuntoutuspäivät on tärkeä valtakunnallinen kuntoutusalan koulutustapahtuma, jonne kokoontuu 500 alan asiantuntijaa ja jossa käsitellään monipuolisia ja ajankohtaisia kuntoutusalan teemoja.

Teema: Ihminen ensin – tukea, apua ja ratkaisuja

Työryhmät keskiviikkona 10.4.2013

I Osatyökykyisyys työelämässäI Eettisyys asiakastyössä – vääryydet ja epäkohdat polttopisteessäI Ikääntyvien kuntoutusI Yhteisöpohjainen kuntoutusI Kuntoutuspalvelut elinkeinotoimintana

Työryhmät torstaina 11.4.2013

I Kohti yhtenäistä työ- ja toimintakyvyn arviointiaI Työikäisten kuntoutusmahdollisuudetI Nuoret ja tienhaara työelämäänI Vaikeavammainen henkilö osallistujana kuntoutuksessaI Järjestötoiminnan arviointi ja seuranta

IlmoittautuminenIlmoittautuminen Kuntoutussäätiön verkkosivujen kautta www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuspaivat

Osallistumismaksu28.2.2013 asti osallistumismaksu on 440 € (1. päivä 290 €, 2. päivä 250 €).

1.3.2013 alkaen osallistumismaksu on 490 € (1. päivä 310 € ja 2. päivä 270 €).Osallistumismaksu sisältää luentomateriaalit, lounaat, kahvitarjoilut ja cocktail-tilaisuuden. Opiskelijahinta 200 €/hlö (ei sisällä cocktail-tilaisuutta).

Ryhmäalennus viiden henkilön ryhmästä -10 %, 10 henkilön ryhmästä -15 %.

Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa.

41. Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 10.–11.4.2013Marina Congress Center, Helsinki

Ihminen ensin – tukea, apua ja ratkaisuja

Kuntoutussäätiö

4

Sisällysluettelo

6 Kuntoutussäätiön vuoden 2013 koulutusaikataulu

8 Asiakastyön etiikka – autetaan asiakasta 6.2.2013

9 Esimies työkykyasioiden puheeksiottajana -valmennus 12.2.2013

10 Motivoinnin työvälineet 14.3.2013 ja 16.4.2013 (1 + 1 pv)

11 Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia – työvälineitä maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen 24.4.2013

12 Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden psykologinen arviointi 14.5.2013

13 Työllisyyspalvelujen hyvät käytännöt – valokeilassa vertaistuki ja ohjaus 21.5.2013

14 Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut 28.5.2013

15 Kuntoutusosaamista työterveyshuoltoon ja henkilöstöhallintoon 11.–12.9.2013

16 Eläkehylyt polttopisteessä – mikä neuvoksi, mistä tukea? 18.9.2013

17 Työpaikkojen työkykyjohtamisen käytännöt 19.9.2013 ja 15.10.2013 (1 + 1 pv)

18 Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 24.–25.9.2013

19 Uutta näkökulmaa työkyvyn tukemiseen 2.–3.10.2013

20 Kuntoutuksen tiekartta 9.–10.10.2013

21 Kuntoutumista tukevan työotteen rakennusaineet 13.–14.11.2013

22 Kuntoutusta lääkehoidon rinnalle 20.11.2013

23 Psyykkisen työkyvyn arviointi 27.–28.11.2013

24 Oman hyvinvoinnin lähteillä -ohjaajakoulutus 2013–2014

25 Koulutuspaikka ja ilmoittautuminen

5

Kuntoutussäätiön vuoden 2013 koulutusaikataulu

Tammikuu

Heinäkuu

Oman hyvinvoinnin

lähteillä 2013-2014

Kuntoutusosaamista työterveyshuoltoon

ja henkilöstö-hallintoon 11.−12.9

Kuntouttavan työtoiminnan

kehittämispäivät 24.−25.9.

Työkyky-johtamisen käytännöt työpaikalla

19.9. ja 15.10.

Eläkehylyt polttopisteessä

– mikä neuvoksi, mistä tukea?

18.9.

Kuntoutumista tukevan

työotteen rakennusaineet

13.−14.11.

Uutta näkökulmaa työkyvyn

tukemiseen 2.−3.10.

Kuntoutuksen tiekartta

9.−10.10.

Psyykkisen työkyvyn arviointi

27.−28.11Kuntoutusta lääkehoidon

rinnalle 20.11

Syyskuu

6

Kuntoutussäätiön vuoden 2013 koulutusaikataulu

Tammikuu

Heinäkuu

Oman hyvinvoinnin

lähteillä 2012-2013

Maaliskuu

Työllisyys-palvelujen hyvät

käytännöt - valokeilassa vertaistuki ja ohjaus 21.5.

Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut

28.5.

Esimiesten työkykyasioiden puheeksiottajana

-valmennus 12.2.

Motivoinnin työvälineet

14.3. ja 16.4.

41. Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät

10.−11.4.

Asiakastyön etiikka

- autetaan asiakasta

6.2.

Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti saman-

laisia – työvälineitä maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaa-

miseen 24.4.

Aikuisten oppimis-vaikeudet ja niiden

psykologinen arviointi 14.5.

7

Asiakastyön etiikka – autetaan asiakasta 6.2.2013

”Pukeutuuko hyvän elämän määrittely vaaleanpunaiseen, mariraitaan, vaiko virka-siniseen?”

Koulutuksen tavoitteena on laajentaa asiakastyötä tekevien ammattilaisten ymmärrystä eettisesti hyvästä ja tuloksellisesta ihmisten kohtaamisesta. Koulutus tarjoaa runsaasti käytännön työvä-lineitä hyvään vuorovaikutukseen niin arkielämän kontakteissa kuin vaativissa asiakastyön tilan-teissa. Koulutus avaa uusia näkökulmia ihmisten auttamiseen ja tukemiseen sekä työntekijän oman hyvinvoinnin edistämiseen.

Koulutuksen keskeisenä johtolankana ovat ihmisten auttamisen ja tuen eettiset kysymykset, asiantuntijuuden ymmärrys ja valtakysymykset, hyvän kontaktin luominen, tavoitteisiin, ratkai-suihin ja uusiin näkökulmiin perustuva lähestymistapa. Koulutuksessa pyritään myös avaamaan omaa ymmärrystä arvomaailmojen ”kohtaamisesta” ja asiakkaan tukemisesta hänen oman elä-mänsä tarinan rikastuttamisessa.

SisältöI Miksi on tärkeää puhua asiakastyön etiikasta?I Mistä syntyy aito kontakti ja kuulluksi tuleminen?I Mitä on asiantuntijuus?I Kenen tavoitteista ja arvomaailmasta käsin työskentelemme?I Voiko ihmistä auttaa rikastamaan ohutta tarinaansa?I Näkökulmissa liikkumisen taito ja hyötyI Onko meillä oikeus tulkintoihin, ”laatikoihin”, luokituksiin?I Asiakastyön vaikuttavuus ja tuloksellisuus syntyy aidosta kohtaamisesta.I Mikä antaa virtaa ja voimaa ammattiauttajalle?

KohderyhmäKoulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntoutuksen ammattilaisille, potilas-, auttamis-, ohjaus-, ja valmennustyötä tekeville, TE-hallinnon, työeläkelaitosten, Kelan ja muiden vastaavien tahojen asiakastyötä tekeville henkilöille ja muille vuorovaikutustaitojensa kehittämi-sestä kiinnostuneille.

KouluttajaPsykoterapeutti, työnohjaaja, henkilöstövalmentaja Riitta Malkamäki, Sano Ky

Osallistumismaksu200 € sisältää kurssimateriaalin ja ruokailun. Hintaan ei lisätä arvonlisäveroa.

Helm

iku

u

8

Helm

iku

u

Esimies työkykyasioiden puheeksiottajana -valmennus 12.2.2013

Hankalien asioiden puheeksiottaminen on yksi esimiestyön haastavampia tilanteita. Tämän tilanteen kohtaamiseen kannattaa valmistautua.

Työpaikkoja on sairausvakuutuslain muutoksen myötä velvoitettu tuottamaan työkyvyn tuen tai sairauspoissaolojen hallinnan, seurannan ja varhaisen tuen malleja, joissa sovitaan yhteistyöstä työterveyshuoltojen kanssa työkyvyn tukemisesta ja työhön paluun suunnittelusta. Tuotettujen mallien toimivuus ratkeaa työpaikoilla pitkälti vasta, kun esimiehet ottavat mallien velvoittamat työkykyasiat puheeksi ja perehtyvät työhönpaluun vaihtoehtoihin.

Valmennuksen tavoitteena on, että osallistujatI ymmärtävät esimiehen velvollisuudet ottaa puheeksi työkykyyn liittyviä asioitaI saavat valmiuksia arjen tilanteissa ottaa puheeksi hankalia asioitaI tunnistavat puheeksiottamisen osana työkykyjohtamisen käytäntöjä.

SisältöI Esimiestyöhön liittyvät velvoitteet ja vastuutI Palaute ja vuorovaikutus esimiestyön arjessaI Kuinka ottaa hankalia asioita esiin työntekijä ja työyhteisön kanssa?Työnohjaaja, coach (ACC), OTK, Raija Peltola, Tereve Oy

I Varhainen tuki ja työkykyasioiden puheeksiottaminen osana työkykyjohtamistaI Puheeksiottovideot – ryhmätyöI Yhteenveto vaikeiden asioiden puheeksiotostaJohtava projektipäällikkö, FL Pirkko Mäkelä-Pusa, Kuntoutussäätiö

I Työkykyjohtamisen tavoitteet ja käytännötKehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö

KohderyhmäValmennus on tarkoitettu kaikille esimiestyötä tekeville mukaan lukien väliesimiehet sekä hen-kilöstöhallinnon ammattilaiset, joiden tehtävänä on ottaa työntekijöiden kanssa puheeksi työssä jaksamiseen ja työstä suoriutumiseen liittyvät asiat.

VetäjäKehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö


9

Motivoinnin työvälineet 14.3.2013 ja 16.4.2013 (1 + 1pv)

Työntekijä voi vaikuttaa kannustavan ja motivoivan työotteensa avulla ratkaisevalla tavalla asiakkaan kuntoutumiseen, muutostyön käynnistymiseen ja siihen sitoutumiseen. Erilais-ten asiakkaiden kanssa työskentely ja heidän motivointinsa, toisinaan hyvinkin haastavissa tilanteissa vaatii vahvaa ammattitaitoa.

Miten valaa optimismia masentuneelle mielenterveyskuntoutujalle? Entä miten päästä muutos-työn alkuun päihderiippuvaisen nuoren kanssa? Tai miten rakentaa yhteisiä tavoitteita ”pakolla” palveluihin ohjatun ja toimenpiteitä vastustavan asiakkaan kanssa? Asiakastyötä tehdään oman persoonan avulla. Hyvän asiakaskontaktin ja -suhteen rakentaminen on taito, johon tarvittavia valmiuksia voi opiskella ja harjoitella. Yhteentörmäyksiä ja vastakkaisuuksien kärjistymistä voi usein välttää tai ainakin pehmentää, kun tietää miten toimia. Erilaisten asiakastilanteiden parem-pi ennakointi, omien toimintatapojen tutkiminen ja valmentautuminen antaa ammattilaiselle var-muutta omaan työhön.

Motivointikoulutuksen tavoitteena on saada haasteelliset asiakastilanteet hallintaan antamalla osallistujille uusia näkökulmia, valmiuksia ja työkaluja oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulutuksessa keskitytään erityisesti hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamiseen ja motivointi-taitoihin. Tavoitteena on edistää ja syventää osallistujien taitoja asiakastyössä, lisätä työn mielek-kyyttä ja työssä jaksamista.

Motivointikoulutus koostuu kahdesta koulutuspäivästä. Koulutukseen sisältyy myös koulutuspäi-vien välissä tehtävä oppimistehtävä.

SisältöI Ammattiauttaja − muutoksen tuottaja, tukija vai este? Muutokseen tähtäävä työote päihde- ja mielenterveysasiakkaiden näkökulmasta.Tutkija Outi Hietala, Kuntoutussäätiö

I Miten rakentaa muutokseen tähtääviä tavoitteita yhdessä asiakkaan kanssa? Mistä motivoinnissa on kysymys?Kouluttaja, työnohjaaja, YTM Antti Särkelä, Vihti

I Voimaannuttavia menetelmiä haasteellisiin asiakastilanteisiin ja omaan hyvinvointiinOrganisaatiokonsultti, kouluttaja, terapeutti Harri Hirvihuhta, Voitava Oy

I Motivoivan haastattelun avulla hyvään vuorovaikutussuhteeseen asiakastyössäSosiaalipsykologi VTT Leena Ehrling, Helsingin yliopisto/Suomen mielenterveysseura

KohderyhmäSosiaali- ja terveysalalla, kuntoutusalalla, TE-toimistoissa, opetusalalla, järjestöissä ja muissa asiakaspalvelutehtävissä työskentelevät henkilöt, jotka tarvitsevat valmennusta asiakastyössä tarvittavien vuorovaikutustaitojen hiomiseen ja asiakkaiden elämään liittyvien muutosprosessien tukemiseen.

VetäjäKoulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa, Kuntoutussäätiö


Maalis-h

uh

tiku

u

10

Hu

htik

uu

Ulkoisesti erilaisia, sisäisesti samanlaisia – työvälineitä maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen 24.4.2013

Usein maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaaminen koetaan vaikeaksi, vaikka pohjimmiltaan tilanteessa ovat läsnä samat elementit kuin asiakastyössä yleensäkin: ohjausta tai tukea hakeva asiakas ja hänen kanssaan työskentelevä ammattilainen.

Työntekijällä on käytössään sama osaaminen ja tieto-taito kuin muidenkin asiakkaidensa kans-sa. Lisäksi maahanmuuttajien kanssa toimivien tahojen on hyödyllistä tunnistaa maahanmuuton psyykkiset vaikutukset, jotta he ymmärtävät kohtaamiaan ihmisiä entistä paremmin.

Koulutuksen tavoite on madaltaa kynnystä sekä antaa työvälineitä ja varmuutta maahanmuuttaja-asiakkaan kohtaamiseen.

SisältöI Miltä maahanmuutto tuntuu? Maahanmuuton vaiheet ja tunteetI Miten tunnistaa maahanmuuttaja-asiakkaan tuen tarpeita?I Mistä löytää asiallista tietoa maahanmuuttaja-asiakkaille vaikeista elämäntilanteista, kriiseistä ja niistä selviämisestä, mielenterveyden ongelmista ja avunhakemista?I Mihin ohjata tuen tarpeessa olevia asiakkaita?

KohderyhmäSosiaalityöntekijät, työvoimavirkailijat, opettajat ja muut maahanmuuttajia työssään kohtaavat ammattilaiset.

VetäjäProjektipäällikkö, VTM Sari Nyholm, Kuntoutussäätiö


11

Aikuisten oppimisvaikeudet ja niiden psykologinen arviointi 14.5.2013

Aikuisten oppimisvaikeuksiin liittyvä diagnosoinnin tarve on kasvanut, kun tukimahdolli-suudet aikuisopiskelussa ovat lisääntyneet, mutta opiskelujärjestelyt edellyttävät yleensä todistusta oppimisvaikeuksista. Oppimisvaikeuksien arviointi on hyödyllistä myös työelä-mässä toimivien työjärjestelyjen löytymiseksi.

Koulutuksessa käsitellään kehityksellisten oppimisvaikeuksien ilmenemistä aikuisiässä, niiden vaikutuksia työssä ja opinnoissa selviytymiseen sekä hyvinvointiin ja mielenterveyteen. Lisäksi perehdytään psykologisessa tutkimuksessa käytettäviin oppimisvaikeuksien arviointimenetelmiin ja siihen, miten erityisesti lukivaikeus ilmenee tutkimuksissa. Koulutuksessa kiinnitetään huomiota myös oppimisvaikeuksia kokevien näkökulmaan: mitä mer-kityksiä oppimisvaikeus saa aikuisuudessa, miten diagnoosi ja diagnosointiprosessi koetaan ja mitä seurauksia diagnoosilla voi olla? Lisäksi esitellään uutta oppimisvaikeuksiin liittyvää tutki-musta ja aikuisten omia selviytymiskeinoja.

KohderyhmäPsykologit

VetäjätPsykologi Johanna Nukari ja tutkija Johanna Korkeamäki, Kuntoutussäätiö


To

uko

ku

u

12

Työllisyyspalvelujen hyvät käytännöt – valokeilassa vertaistuki ja ohjaus 21.5.2013

Kolmannella sektorilla on vahva rooli työhön paluuta ja työllistymistä tukevissa palveluissa, erityisesti uusien toimintamallien innovoinnissa ja kehittämisessä. Koulutuspäivän tavoit-teena on nostaa esiin erityisesti sellaisia järjestöjen kehittämiä hyviä käytäntöjä ja toiminta-malleja, joissa keskitytään vertaistukeen sekä asiakas- ja palveluohjauksen kehittämiseen.

Koulutus tarjoaa osallistujille välineitä analysoida ja tunnistaa oman palvelu- tai hanketoiminnan onnistumisia ja kehittämiskohteita ja välineitä hyvien käytäntöjen levittämiseen ja juurruttamiseen.

SisältöI Mitkä ovat työllisyyspalvelujen hyvien käytäntöjen tunnusmerkkejä.I Esimerkkejä hyvistä vertaistuen sekä asiakas- ja palveluohjauksen käytännöistä.I Miten tuemme hyvien käytäntöjen levittämistä ja juurtumista yleisiin palveluihin.

KohderyhmäKolmannen sektorin organisaatioissa työhön paluuta ja työllistymistä tukevissa palveluissa toi-mivat asiantuntijat sekä kaikki työllisyyspalveluissa toimivat ammattilaiset, hankkeiden vetäjät, suunnittelijat ja päätöksentekijät.

VetäjäKoulutuspäällikkö, YTL Matti Tuusa ja asiantuntijana toimii projektipäällikkö, YTM Sari Pitkänen,Kuntoutussäätiö


To

uko

ku

u

13

Arvioinnin lähtökohdat ja työkalut 28.5.2013

Arviointiosaamisen merkitys on lisääntynyt järjestöissä ja projekteissa, joiden tulee kertoa toiminnastaan ja tuloksistaan yhteistyökumppaneille, rahoittajille ja muille sidosryhmille. Arviointitiedon keräämisen ja hyödyntämisen merkitys on kasvanut entisestään RAY:n uu-den seurantajärjestelmän myötä.

Arviointiosaaminen on yksinkertainen apu toiminnan kehittämiseen ja entistä paremman laadun varmistamiseen. Koulutuksessa käydään läpi itsearvioinnin ja arvioinnin konkreettisia keinoja ja välineitä.

Arviointiosaaminen pitää sisällään monenlaisia osa-alueita, jotka saattavat jo olla käytössä järjes-töissä, mutta niiden tunnistaminen ja hyödyntäminen ei ole vielä täysimittaista. Koulutuksen myö-tä osallistujat oppivat tunnistamaan entistä paremmin arviointiin liittyviä osa-alueita ja työkaluja. Lisäksi he oppivat hyödyntämään arviointitietoa toiminnan ja laadun kehittämisessä.

SisältöI Miksi arviointia? Arvioinnin merkitys laadun kehittämisessäI Arvioinnin ja seurannan yhteiset rajapinnatI Itsearviointi ja arviointiosaaminen laadun kehittämisen välineenäI Miten mitataan asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden tyytyväisyyttä?I Toiminnan vahvuusalueiden, hyvien käytäntöjen ja kehittämiskohteiden tunnistaminen arvioivan työotteen avulla

KohderyhmäJärjestötoimijat, jotka kaipaavat tukea itsearvioinnin ja arvioinnin käytäntöihin. Koulutus sovel-tuu parhaiten RAY-rahoitetun toiminnan parissa työskenteleville. Koulutukseen osallistuminen ei edellytä aikaisempaa arviointiosaamista, mutta koulutus soveltuu myös kokeneille kehittäjille.

VetäjätArviointipäällikkö, YTM Henna Harju, projektipäällikkö, VTM Sari Nyholm ja kehittämiskoordinaattori, YTM Mona Särkelä-Kukko, Kuntoutussäätiö


To

uko

ku

u

14

Kuntoutusosaamista työterveyshuoltoon ja henkilöstöhallintoon 11.–12.9.2013

Koulutuksen tavoitteena on lisätä kuntoutusosaamista työterveyshuollossa ja henkilöstö-hallinnossa – lähtien liikkeelle varhaisen välittämisen, tuen ja reagoinnin malleista ja edeten vaativampiin työssä jatkamisen ja työhön paluun haasteisiin. Työterveyshuollolla ja kuntou-tuksella on keskeinen rooli työssä jatkamisen ja työhön paluun tukemisessa. Työterveys-huollon toiminnassa korostuu yhä enemmän työntekijöiden terveyden ja työkyvyn edistä-minen ja yhteistyö työpaikkojen, terveydenhuollon, sosiaalivakuutuksen ja kuntoutuksen toimijoiden kanssa.

Kehittämishankkeissa on luotu malleja, joiden avulla tuetaan esimiesten valmiuksia tunnistaa ja ottaa puheeksi työkykyongelmia ja lisäämään työpaikkojen työterveysyhteistyötä. Esittelemme tässä koulutuksessa malleja ja keinoja, joiden avulla työpaikoilla pystytään nykyistä paremmin hyödyntämään työterveyshuollon mahdollisuuksia työkyvyn hallinnassa, varhaisen välittämisen ja tuen toteuttamisessa, työkyvyttömyyden ehkäisemisessä ja työhön paluun tukemisessa.

Työterveyshuolto on myös keskeisessä roolissa niissä tilanteissa, joissa työntekijä tarvitsee oh-jausta ammatilliseen kuntoutukseen ja ammatillisen kuntoutuksen palveluja. Kuntoutusjärjestel-mämme on kuitenkin sangen monimutkainen. Käytännön työssä on usein vaikeaa löytää selkeää tietoa kuntoutuksen mahdollisuuksista, miten ja millaisin kriteerein eri järjestelmät ja niiden tarjoa-mat palvelut ovat käytettävissä ja kuka vastaa asiakkaiden prosesseista. Koulutus tarjoaa tietoa, erityisesti työterveyshuollon tarpeisiin siitä, miten kuntoutuksen palvelujärjestelmä kokonaisuu-dessaan toimii ja millaisia työssä jatkamista, työhön paluuta ja työllistymistä tukevia palveluja on tarjolla.

SisältöI Miten kuntoutuksen palvelujärjestelmä toimii? Mistä ja miten tukea työssä jatkamiselle, työhön paluulle ja työllistymiselle?I Työkyvyn tuki osana työterveysyhteistyötäI Aktiivinen työterveyshuolto – keinoja työssä jatkamisen ja jaksamisen tukemiseenI Työterveyskuntoutus, -työterveys- ja kuntoutuspalvelujen integrointi uudeksi kokonaisuudeksiI Kelan työkykyneuvoja -palvelun avulla uusia käytäntöjä työhönpaluun tueksiI Miten kehittää työeläkekuntoutuksen, työpaikan ja työterveyshuollon välistä yhteistyötä?I Millaista on tuloksellinen työhön paluun ohjauksellinen tuki?I Aktiivisen tuen avulla työkykyongelmat hallintaan kuntatyöpaikoillaI Asiakaslähtöisiä ja oikea-aikaisia palveluprosesseja työterveyshuoltoon -kokemuksia palveluohjauksellista työotteestaI Miten työterveyshuollon ja kuntoutuksen välistä yhteistyötä pitäisi kehittää?

KohderyhmäTyöterveyshuollon henkilöstö, työpaikkojen henkilöstöhallinto; kuntoutusalalla, terveydenhuollos-sa ja sosiaalivakuutuksessa työskentelevät eri ammattiryhmät sekä alan tutkimus- ja kehittämis-hankkeissa työskentelevät asiantuntijat.



Syysk

uu

15

Eläkehylyt polttopisteessä – mikä neuvoksi, mistä tukea? 18.9.2013

Väliinputoamisen ongelma mittaa palvelujärjestelmämme toimivuutta ja avaa sen kipu-pisteitä. Vuosittain noin neljännes työkyvyttömyyseläkehakemuksista johtaa hylkypäätök-seen. Tiedämme aivan liian vähän siitä, mitä hylkäävän eläkepäätöksen saaneille henkilöille tapahtuu, miten he rakentavat tulevaisuuttaan ja millaista tukea heille on tarjolla. Käytän-nössä näiden henkilöiden toistuvat tutkimus-, kokeilu-, kuntoutus- ja etuustoimenpiteet kuormittavat merkittävällä tavalla sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-hallinnon sekä sosiaa-livakuutuksen palvelusjärjestelmäämme.

Koulutuspäivän tavoitteena on avata tätä mustaa laatikkoa. Esittelemme erilaisia käynnissä ole-via kehittämishankkeita ja toimenpideohjelmia, joiden tavoitteena on vähentää hylkypäätöksiä ja estää tällaiseen tilanteeseen joutumista. Nostamme myös esiin hyvin toimivia palveluja ja tukimal-leja, joita voitaisiin soveltaa laajemmin tällaisten asiakkaiden tukemisessa.

Koulutuksen avauspuheenvuoron Kohtuuttomat tapaukset, hyvinvointivaltion lupaukset ja sosiaali-työ pitää YTT, lehtori Anna Metteri, Tampereen yliopistosta.

KohderyhmäKoulutus soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon, TE-hallinnon, kuntoutuksen, sosiaalivakuutuk-sen ammattilaisille, työkyvyn arviointeja tuottaville ammattilaisille, päätöksentekijöille sekä muille aiheesta kiinnostuneille.



Syysk

uu

16

Työpaikkojen työkykyjohtamisen käytännöt 19.9.2013 ja 15.10.2013 (1 + 1 pv)

Hyvinvoivassa työpaikassa ollaan selvillä henkilöstön terveyden ja työkyvyn tilasta sekä osataan varautua henkilöstöriskeihin ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin. Työkykyjohtaminen on parhaimmillaan työnantajan, työntekijöiden ja työterveyshuollon vä-listä tiivistä ja suunnitelmallista yhteistyötä. Työkyvyttömyysuhkan edessä työpaikka osal-listuu selvittämään työssä jatkamisen mahdollisuuksia tilannekohtaisesti.

Koulutuksen tarkoituksena on saada käsitys työkykyjohtamisen osa-alueista ja omaksua työ-kykyjohtamisen perusasiat, jota hyödyntämällä on mahdollista laatia omalle työpaikalle työhyvin-vointimalli. Koulutus on kaksipäiväinen sisältäen pienen etukäteiskartoituksen omasta työpaikas-ta sekä välitehtävänä työhyvinvointimallin luonnoksen laatimisen omalle työpaikalle.

LisäksiKurssin osallistujalla on etukäteistehtävänä selvittää oman työpaikan nykykäytäntöä ennen en-simmäiselle koulutuspäivälle tulemista. Ilmoittautuneille lähetetään kirjalliset ohjeet asiasta noin2 viikkoa ennen kurssin alkua.

Harjoitustehtävänä työhyvinvointimallin laatiminen omalle työpaikalle koulutuspäivien välissä.

KohderyhmäKoulutus on tarkoitettu työpaikan työhyvinvoinnista vastaaville henkilöille, kuten esimiehille, väli-esimiehille, henkilöstöhallinnon työntekijöille, työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille, työterveys-huollon ammattilaisille sekä työpaikan työterveyshuollon yhteyshenkilöille.

VetäjätJohtava projektipäällikkö, FL Pirkko Mäkelä-Pusa ja kehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö


Syys-lo

kaku

u

17

Kuntouttavan työtoiminnan kehittämispäivät 24.–25.9.2013

Kuntouttavaa työtoimintaa on toteutettu maassamme yli kymmenen vuotta, ja toiminnan piirissä on vuosittain noin 15 000–16 000 henkilöä. Kuntouttavan työtoiminnan ja kuntien toteuttaman muun työllistymistä tukevan toiminnan kehittäminen on tällä hetkellä ajankoh-tainen kysymys. Tähän liittyvä lakiuudistus on vireillä. Kuntien rooli vaikeasti työllistyvien asiakkaiden työhön aktivoinnissa ja kuntoutuksessa on vahvistumassa ja työllistymisen tukemisen kunta- ja seutukohtaiset yhteistyörakenteet ovat kovassa muutoksessa.

Tämän koulutustilaisuuden teemana on sosiaalisen kuntoutuksen näkökulma. Mikä kuntoutta-vassa työtoiminnassa kuntouttaa? Millaisen toiminnan, tuen ja ohjauksen avulla kuntouttava työ-toiminta tukee asiakkaita heidän pyrkimyksissään työllistyä ja lisää heidän elämänhallintaansa? Etsimme vastauksia näihin kysymyksiin käytännön esimerkkien ja arviointitiedon kautta.

Lähitulevaisuudessa sosiaalinen kuntoutus on tulossa lakisääteiseksi. Tavoitteenamme on tässä koulutustilaisuudessa tuoda näkyväksi sosiaalisen kuntoutuksen käytännön toimintamalleja ja menetelmiä ja sitä kautta rakentaa yhteistä ymmärrystä sosiaalisesta kuntoutuksesta, sen käsit-teestä, tavoitteista, toimintamalleista ja menetelmistä.

KohderyhmäKoulutuksen kohderyhmänä ovat kuntien työllisyyspalvelujen, aktivoinnin ja sosiaali- ja tervey-denhuollon ammattilaiset ja päätöksentekijät sekä kaikki työllisyyspalvelujen ja aktivoinnin sidos-ryhmissä työskentelevät ammattilaiset.



Syysk

uu

18

Uutta näkökulmaa työkyvyn tukemiseen 2.–3.10.2013

Koulutuksen tavoitteena on laajentaa työkyvyn käsitteen ymmärrystä. Nykyisin työkyky- keskustelu keskittyy liiaksi työkyvyttömyyden arviointiin, kun huomio pitäisi kääntää jäljellä olevan työkyvyn tukemiseen. Työkyvyn tukitoimia toteutetaan työterveyshuolloissa, tervey-denhuollossa, kuntoutuspalveluissa, työllistymistä edistävien palveluiden yhteydessä, työ-hallinnon toimenpiteenä. Myös työpaikoilla, työyhteisöissä, esimiestyössä, henkilöstöhal-linnossa ollaan usein työkykyisyyteen liittyvien kysymysten äärellä.

Ammattilaisilla on tärkeää olla laaja ymmärrys työkykyyn liittävistä yhteiskunnallisista arvoista sekä niistä ympäristöön ja yksilöön liittyvistä tekijöistä, jotka antavat erilaisia näkökulmia työ-kykyisyyteen. Koulutuksen tavoitteena on tuoda erilaisten asiantuntijoiden ja tahojen käsityksiä työkyvyn tukemisesta. Erityistä huomiota kiinnitetään ratkaisuihin joilla voidaan tukea työssä jatkamista erilaisten järjestelyiden avulla. Koulutuksessa nostetaan esiin käytännön esimerkkejä osatyökykyisten työssä jatkamisen, työhön paluun ja työllistymisen tukemisesta.

SisältöI Työkyvyttömyyden arvioinnista työkyvyn arviointiinI Muutoksen välttämättömyys ja hyvän elämän edistäminen – näkökulmia masennukseenI Työeläkelaitoksen näkökulma työkyvyn arviointiinI Miten työnantaja ja työterveyshuolto huolehtivat työntekijän työkykyisyydestä?I Masennus yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä – masennuksen selityksiä ja apukeinojaI Työvalmentajan tuella työelämään – milloin työkykyä on ”riittävästi”, miten sitä arvioidaan ja miten tukea työelämän ulkopuolelta työelämäänI Kuntoutuksen näkökulma työkyvyn arviointiinI Ratkaisukeskeinen lähestymistapa masennuksen aiheuttaman sairausloman jälkeisen työhön paluun mahdollistajanaI Työhön paluu – projektin arvioinnin tuloksia

KohderyhmäKoulutus soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuoltojen, TE-hallinnon ja kuntoutuk-sen edustajille, työvalmentajille, esimiehille sekä henkilöstöhallinnon ja työkyvyn arviointeja tuot-taville ammattilaisille ja muille aiheesta kiinnostuneille.

VetäjäYTM, sosiaalityöntekijä, sosiaalipsykologi Raija Tiainen, Kuntoutussäätiö


Lo

kaku

u

19

Kuntoutuksen tiekartta 9.–10.10.2013

Tarvitsetko omassa työssäsi perustietoutta siitä, miten ja minne ohjata kuntoutuksen tar-peessa olevia asiakkaitasi? Tai siitä, miten ja missä tämä tarve voitaisiin arvioida, mitä kuntoutussuunnitelmalta edellytetään, mitä palveluja eri kuntoutuksen osajärjestelmissä on tarjolla ja miten näiden palvelujen piiriin pääsee?

Kuntoutussäätiön järjestämä kahden päivän koulutus tarjoaa tiiviin tietopaketin siitä, miten kun-toutuksen systeemi Suomessa toimii tällä hetkellä. Paneudumme koulutuksessa siihen, millaisin kriteerein, toimintatavoin ja palveluin eri osajärjestelmät, kuten sosiaali- ja terveydenhuolto, Kela, TE-hallinto, työeläkekuntoutus, palvelevat kuntoutusasiakkaitaan. Kuntoutuksen tiekartta kou-lutus auttaa sinua suunnistamaan kuntoutuksen viidakossa, löytämään siellä eri kohderyhmille sopivat reitit ja ohjaamaan asiakkaasi oikealle kuntoutuspolulle. Esittelemme myös luvassa olevia lähiaikojen muutoksia ja tulevaisuuden kehittämissuunnitelmia.

SisältöI Kuntoutuksen palvelujärjestelmäI Miten kokonaisuus toimii?I Mitkä ovat kehittämishaasteet?I Mitä muutoksia on luvassa?I Terveydenhuollon mahdollisuudet ja keinot arvioida, tukea ja ohjata kuntoutumistaI Työterveyshuollon keinot ja välineet tunnistaa kuntoutustarpeita ja tukea työssä jatkamista ja työhön paluutaI Tapaturma- ja liikennevakuutuslakien mukainen kuntoutusI Työvoimapalvelut ja työhallinnon ammatillisen kuntoutuksen palvelutI Kelan kuntoutuksen mahdollisuudet ja palvelutI Työeläkekuntoutuksen mahdollisuudet ja palvelutI Ammatillinen koulutus osana kuntoutuksen palvelujärjestelmääI Vammaispalvelulaki ja sen perusteella järjestettävät palvelutI Kuntien sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistymistä tukevat palvelut

KohderyhmäKoulutus soveltuu eri toimialoilla asiakaspalvelussa työskenteleville ammattilaisille, jotka tarvitse-vat perustietoa ja ymmärrystä kuntoutuksesta, tarjolla olevista palveluista ja siitä miten systeemi palvelee eri asiakasryhmien tarpeita.



Lo

kaku

u

20

Kuntoutumista tukevan työotteen rakennusaineet 13.–14.11.2013

Kuntoutumista tukevan työotteen avulla tuetaan ihmistä kehittymään oman elämänsä sub-jektiksi, joka pystyy suunnittelemaan omaa elämäänsä ja sen hallintaa tilanteissa, joissa monenlaiset riskit horjuttavat elämän tasapainoa, tai kun elämänhallinta on jo suistunut raiteiltaan.

Tarve yksilölliseen ja paneutuvaan tukeen ja ohjaukseen lisääntyy hyvinvointipalveluissamme. Erityisen haastavia ovat elämän siirtymävaiheet ja solmukohdat sekä pitkät kuntoutusproses-sit, joissa tarvitaan monipuolisia palveluja ja hyvää yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Työntekijän vuorovaikutustaidot ja innostava ja kannustava työote vaikuttavat ratkaisevalla tavalla asiakkaan kuntoutumiseen ja muutokseen sitoutumiseen.

Tämän kaksipäiväisen koulutuksen tavoitteena on antaa osallistujille uusia näkökulmia, valmiuk-sia ja työkaluja oman työn suunnitteluun ja kehittämiseen. Koulutuksessa keskitytään erityisesti hyvän vuorovaikutussuhteen rakentamiseen, ohjaus- ja valmennustyöhön sekä vertaistuen hyö-dyntämiseen. Hyödynnämme koulutuksessa monipuolisesti kuntoutusalan asiakastyön osaamis-ta, liittyen mm. mielenterveyskuntoutukseen, työllistymisen tukemiseen, päihdekuntoutukseen ja vertaistuen hyödyntämiseen. Tavoitteena on edistää ja syventää osallistujien taitoja asiakastyös-sä, lisätä työn mielekkyyttä ja työssä jaksamista.

Toteutustapana ovat luennot, kokemusten vaihto ja toinen toisilta oppiminen sekä toiminnalliset harjoitukset.

SisältöI Kuntoutusvalmius ja kuntoutumista tukevan asiakastyön lähtökohdatI Haasteelliset asiakastilanteet − miten rakentaa luottamuksellisen vuorovaikutussuhde asiakkaiden kanssa?I Miten kehitän taitojani kuntoutujan valmentajana?I Miten tukea ja ohjata asiakasta erilaisissa elämän muutostilanteissa? − miten kehittää vuorovaikutuksen ja tukemisen taitoja erilaisissa asiakastilanteissa? − miten tukea ja ohjata kuntoutumista ja edistää yhteisten ratkaisujen löytämistä?

KohderyhmäKoulutus on tarkoitettu sosiaali- ja terveydenhuollossa, TE-hallinnossa, sosiaalivakuutuksessa, opetusalalla, kuntoutuksen erityispalveluissa, järjestöissä ja muussa asiakkaiden ohjaustyössä tai palvelujen kehittämistyössä työskenteleville henkilöille, jotka haluavat uusia välineitä omaan asiakastyöhönsä.



Marra

sku

u

21

Marra

sku

u

Kuntoutusta lääkehoidon rinnalle 20.11.2013

Seminaarissa tarkastellaan kriittisesti eri näkökulmista sairastamisen sosiaalisia ulottu-vuuksia ja pohditaan, miten nykyisiä hoito- ja kuntoutuskäytäntöjä pitäisi kehittää. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat kaksi merkittävintä kansantervey-dellistä ongelmaa. Tule-sairaudet ovat hieman vähentyneet, mielenterveysongelmat sen sijaan yleistyvät.

Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä. Lähes yhtä moni sairastaa elämänsä aikana ainakin yhden vakavan masennusjakson. Suomalaiset ovat alttiita lääkitsemään pahaa oloaan alkoholilla. Alkoholinkulutuksen lisääntyminen johtaa helposti muihin sairauksiin. Päihdeongelmaisella on usein muita, helpommin tunnistettavia ja hoidettavia ongelmia, ja ter-veyskeskuskäynnin jälkeen potilaalla on kädessään lääkeresepti. Mielenterveyslääkkeitä käyttä-vien suomalaisten määrä on lisääntynyt – jopa enemmän kuin mielenterveysongelmien määrä.

Seminaarissa tarkastellaan nykyisen perusterveydenhuollon toimivuutta sekä sen kykyä ja mah-dollisuuksia vastata laajeneviin palvelutarpeisiin: Keskitytäänkö liiaksi sairauksien lääkitsemi-seen? Mitä lääkehoidon rinnalle on tarjolla? Minkälaisia ovat potilaiden sosiaaliset tarpeet? Miten edistää potilaan työ- ja toimintakykyä? Miten hoito ja kuntoutus integroidaan saumattomaksi pal-veluketjuksi? Minkälaisia toimivia käytäntöjä kuntoutuksen toteuttamiseksi on kehitteillä ja kehi-tetty?

SisältöI Lääkitäänkö meidät hengiltä?I Onko koko elämänpiirimme medikalisoitumassa?I Tarvitsemmeko kaikkiin elämänongelmiin oman lääkityksen?I Miten purkaa perusterveydenhuollon kuormitusta? I Miten ratkoa sairastamiseen liittyviä sosiaalisiaongelmia?I Miten päästä irti päihderiippuvuuden ja mielenterveysongelmien kierteestä?

KohderyhmäSeminaari soveltuu sosiaali- ja terveydenhuollon, työterveyshuollon ja erityisesti perusterveyden-huollon lääkäreille ja asiantuntijoille ja muille asiasta kiinnostuneille.

VetäjäKehittämis- ja arviointipäällikkö, TtM Pauliina Juntunen, Kuntoutussäätiö


22

Psyykkisen työkyvyn arviointi 27.–28.11.2013

Psyykkisen työkyvyn arviota tehdään terveydenhuollossa ja kuntoutuspalveluissa hyvin paljon, mutta muuallakin, kuten työhallinnossa ja työpaikoilla joudutaan ottamaan kantaa psyykkiseen työkuntoon. Psyykkisten sairauksien ja työn vaatimusten tunteminen on erit-täin tärkeää.

Työkykyä arvioitaessa on huomioitava oireita kokonaisvaltaisesti ja etsittävä yksilöllisiä ratkaisuja. Sairauden vaikeusaste ei ole käytännössä verrannollinen työkykyyn, ja ennustettavuuden kan-nalta monien psyykkisten sairauksien kausittaisuus tuottaa vaikeuksia. Arvioita tehdäänkin usein fyysisten sairauksien tapaan ja ennusteiden pettäminen tuottaa hämmennystä. Persoonallisuus-häiriöt ja päihdeongelmat monimutkaistavat lisäksi arvion tekemistä.

Koulutustilaisuudessa pyritään pohtimaan työkyvynarviota yleisimmin esiintyvien psyykkisten häiriöiden kannalta. Pyritään samalla tarkastelemaan sitä, miten työkykyä kuvattaessa tiedonkul-ku saataisiin entistä selkeämmäksi ja toimivammaksi.

SisältöI Mistä psyykkisen työkyvyn arvioinnissa on kyse?I Depressiopotilaan työkyvyn arvioI Kaksisuuntainen mielialahäiriön vaikutus työkykyynI Toimintakyvyn arviointi skitsofreniassaI Persoonallisuushäiriö ja työkykyI Psykologin tutkimus psyykkisen työkyvyn arvioinnissaI ADHD-aikuisen työkyvyn arviointiI Päihdeongelma psyykkisen työkyvyn arvioinnissaI Psyykkiset ongelmat työllistymisessä/Työ- ja elinkeinotoimiston näkökulma

KohderyhmäMielenterveystoimistoissa, terveydenhuollossa, työterveyshuollossa, sairaaloissa, TE-hallinnos-sa, kuntoutuslaitoksissa ja muualla työkykyarvioita tekevät henkilöt sekä vakuutuslaitosten työ-kyvystä päättävät henkilöt. Koulutus sopii alan asiantuntijoille päivittämään heidän osaamistaan sekä niille, jotka ovat vasta aloittamassa työkyvyn arvioinnissa.

VetäjätProjektipäällikkö, PsL, psykologi, psykoterapeutti Pirjo Lehtoranta ja tutkimusjohtaja, FT, kliinisen neuropsykologian dosentti, neuropsykologi Erja Poutiainen, Kuntoutussäätiö


Marra

sku

u

23

Oman hyvinvoinnin lähteillä -ohjaajakoulutus 2013–2014

Hanki taidot ja valmiudet toteuttaa tuloksellista työuupumusta torjuvaa varhaiskuntoutus-ta! Oman hyvinvoinnin lähteillä -varhaiskuntoutus on kehitetty Kuntoutussäätiössä 2006–2008 toteutetun JATS-hankkeen (Työssä jatkamisen tukeminen ja sairauslomakäytännöt)yhteistyöyritysten henkilöstöryhmille. Kuntoutuksen tavoitteena on ehkäistä työuupumistaja tukea uupumuksesta elpymistä monipuolisten sekä luovuutta ja rauhoittumista että toi-minnallisuutta hyödyntävien menetelmien avulla.

Oman hyvinvoinnin lähteillä -ohjaajakoulutuksen tavoitteena on perehdyttää osallistujat kurssin tavoitteisiin, sisältöön sekä sen työskentely- ja ohjausmenetelmiin siten, että he pystyvät omas-sa toimintaympäristössään toimimaan kurssin ohjaajina. Lisäksi koulutus antaa valmiuksia oppia ohjaamaan kurssia läsnäolo- ja tietoisuustaitolähtöisesti, oman kokemuksellisuuden kautta. Kou-lutus rakentuu pitkälti vuonna 2009 julkaistun ohjaajan käsikirjan pohjalle. www.kuntoutussaatio.fi/punk/kuntoutuskurssit

Varhaiskuntoutusmallia on hyödynnetty myös Kuntoutussäätiössä 2009-2012 toteutetun Pien-työpaikoilla uudistuminen (Punk) -hankkeen yhteistyöyrityksissä.

Ajankohta16.10.2013, 6.11.2013, 11.12.2013 ja seurantapäivä 9.4.2014

SisältöVarhaiskuntoutuksen sisällöllisiä teemoja ovatI Uni, vireystila ja rentoutuminenI Ravinto hyvinvoinnin lähteenäI Mieli ja voimavaratI Liikunta ja itsestä huolehtiminenI Omat tarinat, valokuvat ja piirroksetI Sanoista teoiksi – oman hyvinvointisuunnitelman laatiminen

KohderyhmäVarhaiskuntoutusmalli soveltuu erityisen hyvin hyödynnettäväksi esimerkiksi työterveyshuollois-sa, kuntoutuslaitoksissa, aikuiskoulutuksessa tai muissa palveluorganisaatioissa, joissa etsitään uusia menetelmiä työuupumuksen ehkäisemiseksi tai siitä elpymisen tukemiseksi.

VetäjätKoulutuksen vetäjät työfysioterapeutti Kirsti Niskala ja työyhteisövalmentajaSirpa Tujunen, Avire-Kuntoutus Oy


24

Koulutuspaikka ja ilmoittautuminen

PaikkaKuntoutussäätiö, Pakarituvantie 4, 00410 Helsinki, ellei ohjelmassa toisin ilmoiteta.

OhjelmatTarkat ohjelmat julkaistaan noin kolme kuukautta ennen tilaisuutta nettisivuillamme www.kuntoutussaatio.fi

IlmoittautuminenKuntoutussäätiön nettisivujen kautta www.kuntoutussaatio.fi/koulutustilaisuudet tai sähköpostilla [email protected]

PeruutuksetPeruutuksesta on aina ilmoitettava. Viimeisen ilmoittautumispäivän jälkeen tehdyistä peruutuksista perimme 50 % osallistumismaksusta.

Kaksi arkipäivää ennen koulutusta tai sen jälkeen tehdyistä peruutuksista perimme osallistumismaksun kokonaisuudessaan. Esteen sattuessa osallistujan voi vaihtaa.

Mikäli koulutus peruuntuu vähäisen osanottajamäärän vuoksi, Kuntoutussäätiö ei korvaa koulutuksesta aiheutuneita matka- ym. kustannuksia.

25

Lue Kuntoutus-lehdestä miten kuntoutus vaikuttaa – tai mikä on Aslak

Kuntoutus on vuonna 1978 perustettu kuntoutusalan tieteellis-ammatillinen lehti. Lehti ker-too ajankohtaista tietoa kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä, hankkeista, innovaa-tioista sekä seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua. Lehteä julkaisee Kuntoutussäätiö.

Otamme mielellämme vastaan tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, puheenvuoroja, kirja-arvioita sekä juttuideoita.

www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuslehti

Kuntoutusportin kautta Kuntoutustietoon

Kuntoutusportti on Kuntoutussäätiön ylläpitämä, kaikille avoin ja maksuton verkkoportaali, joka tarjoaa tietoa kuntoutuksesta, alan uutisista, toimijoista, tutkimuksista ja tiedonläh-teistä. Sivusto ylläpitää kuntoutuksen tutkimus- ja hanketietokantaa ja tiedottaa kuntou-tukseen liittyvistä koulutuksista ja tapahtumista.

Osoitteesta kuntoutusportti.fi löytyvät myös asiantuntija-artikkelit, uutuusjulkaisut, blogi ja toinen kuukausi ilmestyvä uutiskirje. Kuntoutusportti palvelee ammattilaisten lisäksi laajempaa yleisöä, sillä sivustolla on julkaistaan yleistajuisia artikkeleita kuntoutuksesta. Kansantajuiselle kuntoutus-tiedolle on tarvetta, koska Suomen kuntoutusjärjestelmä on monimutkainen: toimijoita on paljon ja jokaisella on erilaiset järjestämis- ja rahoitusperusteet. Esimerkiksi kuntoutuksen piiriin ensim-mäistä kertaa päätyvä ei välttämättä löydä eri lähteissä hajallaan olevaa tietoa.

Keskeinen tieto kuntoutuksesta löytyy yhdestä verkko-osoitteesta

www.kuntoutusportti.fi

26

Kuntoutussäätiö

Kuntoutussäätiön tarkoituksena on yleishyödyllisessä mielessä tukea ja toteuttaa kuntou-tuksen ja siihen läheisesti liittyvien sosiaali- ja terveysalojen palvelu-, tutkimus-, kehittä-mis-, kansalaisjärjestö-, koulutus- ja tiedotustyötä.

Olemme asiantuntija kuntoutusjärjestelmän toimivuuteen, kuntoutustarpeeseen, toiminta-kykyyn, työhyvinvointiin sekä osallisuuteen ja syrjäytymiseen liittyvissä kysymyksissä. Julkaisemme tutkimus- ja kehittämishankkeiden tuloksia ja jaamme ajankohtaista tietoa kuntoutusalan toimijoille, päättäjille, järjestöille ja kansalaisille.

Arvioimme ja kehitämme projektien ja organisaatioiden toimintaa sekä tarjoamme kuntoutus-alan täydennyskoulutusta ja seminaareja. Kuntoutussäätiö on mukana kuntoutuspalvelu-jen tuottamisessa osin omistamansa Avire-Kuntoutus Oy:n kautta.

Yleishyödyllisenä yhteisönä Kuntoutussäätiö saa toimintaansa avustusta Raha-automaatti-yhdistykseltä. Kuntoutussäätiön toimitusjohtajana on professori Veijo Notkola.

www.kuntoutussaatio.fi

27

Arviointi ja koulutus

Olemme hyvinvoinnin, kuntoutuksen, terveyden sekä työelämän asiantuntija ja kehittämis-kumppani. Keskeisimmät palvelumme ovat kolmannen sektorin ja julkishallinnon toimijoille sekä yrityksille suunnatut

I Ohjelma-, projekti- ja toiminnan arvioinnitI Itsearvioinnin tukiI ArviointikonsultaatiotI Selvitykset ja kartoituksetI Työhyvinvoinnin kehittäminen ja konsultointiI Kuntoutusta ja sen lähialoja koskevat koulutukset

Arvoimme ja kehitämme projektien ja organisaatioiden toimintaa. Räätälöimme jokaisen toi-meksiannon tilaajan tarpeita vastaavaksi. Kehittämiskumppanina autamme havaitsemaan toiminnan vahvuudet ja kehittämiskohteet sekä hyödyntämään koottua tietoa toiminnassa.

Tilauksesta järjestämme myös teemakohtaisia, räätälöityjä koulutuksia työpaikoille, oppi-laitoksille, kuntoutusalan organisaatioille ja järjestöille.

LisätietojaPauliina Juntunenkehittämis- ja arviointipäällikköp. 045 636 1588

KuntoutussäätiöARVIOI & KOULUTTAA

kuntoutussäätiön koulutukset 2013

Documents