kymenlaakson museo toimintakertomus 2013 · esille tuli lapsille suunnattu toiminnallinen arjen...

KYMENLAAKSON MUSEO TOIMINTAKERTOMUS 2013

Kymenlaakson museon toimintakertomus 2013

2

SISÄLLYSLUETTELO MUSEON VUOSI 2013 3 HALLINTO JA STRATEGIA 5 TIEDOTUS JA MARKKINOINTI 7 NÄYTTELYT 8 SUOMEN KORIPALLOMUSEO 12 MUSEOPEDA 13 KOKOELMAT 14 ESINEKOKOELMAT 14 KONSERVOINTI 16 ARKISTOKOKOELMAT 19 KÄSIKIRJASTO 21 MAAKUNNALLINEN TOIMINTA 22 ARKEOLOGIA 22 PAIKALLISMUSEOTYÖ 25 RAKENNUSHISTORIA 28 MERIVARTIOMUSEO JA MERIHISTORIA 32 JULKAISUT 35 LIITTEET 37 HENKILÖKUNTA 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 ARKEOLOGIA TAPAHTUMAT VELLAMOSSA VAIHTUVAT NÄYTTELYT JA KÄVIJÄMÄÄRÄT


3

MUSEON VUOSI 2013

Kymenlaakson museon vuoteen mahtuisi yhtä monta tarinaa kuin on työntekijöitä, tapahtumia, näyttelyitä, esineitä, valokuvia ja lausuntoja.

Tietoherkut, erilaiset työpajat ja normaalit näyttelyopastukset ovat vetäneet Merikeskus Vellamoon runsaasti väkeä. Kävijöitä houkuteltiin museoon myös hieman tavanomaisesta poikkeavilla tapahtumilla. Lokakuussa Ryijyklinikka -tapahtumassa neuvottiin ryijyjen asianmukaisista säilyttämistavoista, esilläpidosta ja huoltamisesta tekstiilikonservaattorin johdolla. Vellamon päivänä oli mahdollista kurkistaa museon taustatiloihin. Asiakkaita lähestyttiin myös sähköisesti uuden tiedostuslehti Taapelin muodossa. Sen löytää museon internetsivuilta. Kaiken kaikkiaan Vellamon näyttelyihin tutustui vuonna 2013 hieman enemmän kävijöitä kuin edellisvuonna. Merkittävä määrä, eli 20% kävijöistä oli venäläisiä.

Päänäyttelyssä tehtiin muutos, kun lastenpistettä laajennettiin. Esille laitettiin leluja eri vuosikymmeniltä museon kokoelmista. Niitä täydentävät mainiot kuvat Kymenlaaksolaisista lapsista leikin touhussa. Vaihtuvia näyttelyitä oli vuoden aikana esillä neljä. Keväällä kuvataiteilija Merita Koskimiehen värikkäät teokset täyttivät näyttelytilan. Kesällä nähtävillä oli Maaseudun Sivistysliiton kanssa yhteistyössä tehty ITE-taidetta esittellyt näyttely. Syksyllä esille tuli lapsille suunnattu toiminnallinen Arjen Aakkoset -näyttely, joka oli Työväenmuseo Werstaan tuottama.

Merikeskus Vellamon pihapiirissä tapahtuneet muutokset herättivät osin myös vilkasta keskustelua mielipideosastolla. Yksi viidestä Härniemen laiturilla seisseestä satamanosturista purettiin kesällä, koska sen kunto ei täyttänyt enää turvallisuus vaatimuksia. 2006 kaupungille luovutetusta satamanosturista, kolme säilytetään jatkossa museoesineinä. Toinen näkyvä muutos alueella oli museovenelaiturissa olleen vartiolaiva Telkän telakointi. Alus nostettiin ylös heinäkuussa ja siirrettiin varastorakennukseen odottamaan kunnostusta.

Kokoelmakeskuksessa toiminta oli vuoden aikana vilkasta. Merkittävä työ oli Karhulan lasikokoelman inventointi, luettelointi ja valokuvaus. Työ tehtiin A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n myöntämällä rahoituksella. Yllättävä ja valitettava työllistäjä oli Työläiskotimuseo Näkin mökki ja siihen liittyvää esinekokoelma. Rakennus vaurioitui tulipalossa ja sen seurauksena mökin esineet siirrettiin kokoelmakeskuksen tiloihin, jossa ne inventoitiin, valokuvattiin, puhdistettiin ja lopulta siirrettiin säilytystiloihin. Kokoelmaesineistä käytiin lävitse isompana yksittäisenä ryhmänä ryijyt. Tekstiilikonservaattorin apuna inventoinnissa olivat EKAMI:n tekstiiliartesaaniopiskelijat. Loppuvuodesta konservaattoreita työllisti myös Kotkan Klubin tontilta kesän kaivauksilla löydetyt Ruotsinsalmen linnoituksen aikaiset nahka-, tekstiili- ja metallilöydöt.

Paikallisille museo- ja kulttuuriperintöalan toimijoille on vuoden aikana järjestetty paljon ohjelmaa. Röykkiöitä ja räystäslautoja -yleisötilaisuuksissa rakennustutkija ja arkeologi kertoivat kyseisten kuntien kulttuuriympäristöistä. Keväällä pidetyssä Kymenlaakson alueen paikallismuseoiden koulutuspäivässä tekstiilikonservaattori puhui ennaltaehkäisevästä konservoinnista. Vuoden aikana tehtiin myös päätös alkaa jakamaan


4

Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkintoa, joka sai nimekseen Nutikka. Se jaetaan ensimmäisen kerran vuonna 2014.

Tulevaa päänäyttelyuudistusta ajatellen kuva-arkisto vastaanotti useita mielenkiintoisia lahjoituksia. Erityisen merkittäviä ovat kuvat lähivuosina tapahtuneesta Valtatie 7:n rakentamisesta moottoritieksi Ahvenkoski-Kotka välillä. Vuoden aikana käynnistyi myös viimein Ruotsinsalmen meritaisteluita ja sotasatamaa käsittelevän näyttelyn suunnitteluhanke. Jaana Kataja Konservaattori


5

HALLINTO JA STRATEGIA

Kymenlaakson museo on osa Kotkan kaupungin konsernipalveluiden alaista kaupunkikehityksen ja kulttuurin vastuualuetta ja toimii kulttuurilautakunnan alaisuudessa. Museon toiminta-alueena ovat Kotkan kaupungin lisäksi Kymenlaakson kunnat. Maakunnallisena keskusmuseona Kymenlaakson museo saa 10 % korotuksen lakisääteiseen valtionavustukseen, mihin oikeutettuja laskennallisia henkilötyövuosia museolla on 18. Kymenlaakson museon toimintaa ohjaavat kaupunginhallituksen johtosääntö ja kulttuurilautakunnan johtosääntö sekä kaupunginhallituksen alaisten konsernipalvelujen toimintasääntö ja kulttuurilautakunnan alaisten palvelualueiden toimintasääntö. Toiminta-ajatuksesta, visiosta ja museotyön arvoista muodostuvalla strategiallaan museo tukee Kotkan kaupunkistrategiaa. Kaupunkistrategiassa Kotkan kaupungin visiona on ”Menestyvä Kotka”. Strategian mukaan Kotkassa on valtakunnallisesti tunnettu, kansainvälinen, luova ja suvaitsevainen kaupunkikulttuuri sekä kulttuurimatkailua tukeva monipuolinen tarjonta.

Kymenlaakson museon toiminta-ajatuksena on tutkia, tallentaa ja asettaa näytteille kotkalaista ja kymenlaaksolaista kulttuuriperintöä. Toiminnallaan museo tukee paikallista identiteettiä ja auttaa alueen asukkaita tuntemaan menneisyyttä, ymmärtämään nykyhetkeä ja arvioimaan tulevaisuutta. Kymenlaakson museo toimii sekä maakunnallisena keskusmuseona että Kotkan kaupunginmuseona.

Museotyön arvot:

Asiantuntijuus Innovatiivinen ja laadukas toiminta Vuorovaikutus ja yhteistyö paikalliselta tasolta kansainväliselle tasolle Yhteiskunnallinen vastuu ympäristöstä ja kulttuuriperinnön säilyttämisestä Museotyön ammattieettiset arvot toiminnan ohjenuorana

Merikeskus Vellamossa sijaitsevaa Kymenlaakson museota on voimakkaasti kehitetty erilaisin hankkein osana Vellamon toimintakokonaisuutta. Vellamon museoiden, Suomen Merimuseon ja Kymenlaakson museon, yhteistyötä on määritelty Kotkan kaupungin ja Museoviraston välisellä yhteistoimintasopimuksella.

Merikeskus Vellamossa kehitettiin ja pilotoitiin uudenlaista johtamis- ja toimintamallia vuosina 2011–2012 osana valtakunnallista Museot hyvinvoinnin edistäjinä -hanketta. Pilotin tulosten pohjalta jatkettiin Vellamon johtamis- ja toimintamallin kehittämistä pilotointijohtajan tuella. Jatkohankkeen ohjausryhmänä on toiminut Vellamon yhteistyöryhmä. Vuoden 2013 pilotoinnin keskeisiä teemoja ovat olleet johtamistyöskentelyn ja omistajaohjauksen kehittäminen, Vellamon strategiatyön läpivienti, Kantasatamaan liittyvien uusien palveluiden kehittämistyö, Asiakaslähtöisen museotoiminnan suunnittelun kehittäminen sekä Vellamon ydinprosesseihin kiinnittyvien palvelukokonaisuuksien koordinoiminen ja käytäntöön vieminen.


6

Kotkan kulttuuriasiankeskus muutti Vellamoon vuoden lopulla. Vt. kulttuurijohtaja Niilo Sevänen päätettiin palkata jatkamaan pilotointijohtajan tehtäviä vuonna 2014 siten, että hän hoitaa 60 % työajastaan kulttuurijohtajan tehtäviä ja 40 % työajastaan Vellamon kolmannen johtajan tehtäviä. Vellamossa hänen tehtävänsä painottuvat myyntiin, markkinointiin, asiakaspalvelun johtamiseen, ammattimaiseen varainhankintaan sekä kantasataman kehittämiseen tapahtumapaikkana.


7

TIEDOTUS JA MARKKINOINTI

Kymenlaakson museon tiedotusta hoidettiin Merikeskus Vellamon viestintäsuunnitelman linjausten mukaisesti. Lähtökohtana oli, että Vellamon ulkoinen viestintä kulkee museoiden yhteisen tiedottajan kautta ja siinä noudatetaan Vellamon arvoja ja graafisen ohjeistuksen mukaista ilmettä. Museoiden omaa organisaatiota koskevista uutisista ja viranomaistehtäviin liittyvästä tiedottamisesta vastaavat museon asianomaiset tutkijat ja museotoimenjohtaja. Kouluille tapahtuvasta tiedottamisesta vastaa museolehtori.

Kymenlaakson museon markkinointia hoidettiin osana koko Merikeskus Vellamon markkinointia. Perustyökaluina hyödynnettiin Vellamon verkkosivuja, Facebook-profiilia ja kuukausitiedotetta.

Matkailumarkkinointia toteutettiin aluevetoisesti Kaakko135˚-markkinointibrändin (Kotka, Hamina, Pyhtää, Virolahti ja Miehikkälä) kautta. Merikeskus Vellamo on alueen matkailumarkkinointistrategiassa määritelty yhdeksi kärkikohteista, joka on keskeisesti mukana kaikissa matkailumarkkinoinnin toimenpiteissä, mm. koti- ja ulkomaisilla messuilla, ilmoittelussa ja sosiaalisessa mediassa. Vellamon erikseen hankkimalla markkinointipaketilla varmistettiin lisäksi suuri näkyvyys Kaakko135˚:n suomen-, englannin- ja venäjänkielisissä palveluesitteissä, verkkosivustolla ja muussa sähköisessä ja printtimarkkinoinnissa. Erityisesti Venäjälle suuntautuvassa markkinoinnissa tukeuduttiin vahvasti Kaakko135˚-kokonaisuuteen.

Vellamo oli mukana Museoliiton Uudellemaalle keskittyneessä radiokampanjassa ja valtakunnallisessa propagandakampanjassa, Kotkan Meripäivien käsiohjelmassa ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä osana Kaakko135˚-kokonaisuutta. Kuukausiliitteen esitteen painosmäärä oli 340 000 kpl, josta 300 000 jaettiin lehden tilaajille huhtikuun Kuukausiliitteen välissä. Loput 40 000 kpl jaettiin Meidän perhe -lehden ja Kodin Kuvalehden välissä sekä paikallisesti mm. Vellamossa, Maretariumissa, kauppakeskus Pasaatissa ja paikkakunnan suurimmissa marketeissa sekä erilaisissa tapahtumissa pitkin vuotta.

Näyttelyiden ja tapahtumien markkinoinnissa käytettiin lehti-ilmoittelua, julisteita ja flyereita. Ensimmäistä kertaa vietettyä ilmaisviikkoa markkinoitiin Kotkan päiväkotilasten ja alakoululaisten reppupostiin lähetetyllä flyerilla, lehti-ilmoittelulla ja tienvarsimainonnalla. Uusien asiakkaiden tavoittamiseksi kehitettyä kanta-asiakaspassia sekä kahta uutta vuosikorttia markkinoitiin mm. lehti-ilmoituksin. Vellamon piha-alueella sijaitsevan valaistun infotaulun sisältö uudistettiin kokonaan ja Vellamon yleisesitteen muuttuneita tietoja päivitettiin lisälehdellä.


8

NÄYTTELYT

Vuonna 2013 Vellamon näyttelyihin tutustui Suomen merimuseon museojäänmurtaja Tarmo pois lukien 44 479 kävijää. Muutos edelliseen vuoteen verrattuna osoitti vain pientä nousua, kävijämäärä kasvoi vajaalla 700:lla. Vellamon kokonaiskävijämäärä oli 104 471. Tässä oli nousua edellisvuoteen nähden runsaat 10 700. Kymenlaakson museon kävijätavoitetta, joka oli suhteutettu Vellamon kokonaiskävijämäärään (50% kokonaiskävijöitä) ei saavutettu.

Venäläisten osuus näyttelykävijöistä kasvoi ja oli nyt 20% eli joka viides näyttelykävijä on venäläinen. Vastaava luku edellisvuonna oli 14%.

Päänäyttelyssä laajennettiin osion 10 lastenpistettä. Meriradio-osuus purettiin ja siitä jäänyt Aleksandr Popovia esittänyt kokonaisuus sai vitriinin toisaalla Virtaa-näyttelystä. Lastenpisteeseen jäivät vanhana elementtinä suositut satupuhelimet ja uusi osa suunniteltiin samaan henkeen. Esillä on tyttöjen ja poikien leikkikaluja. Kuvat asennettiin paikoilleen 2.5.2013.

Päänäyttelyn osio 13:n kokeilupisteen uudistus käynnistyi. Museokävijöiden soviteltaviksi valmistettiin pukuja ja päähineitä oppilastöinä. Etelä-Kymenlaakson ammattiopiston vaatetusartesaaniopiskelijat ja jo vanhastaan tutun yhteistyökumppanin, Ammattiopisto Tavastian modistiopiskelijat sekä suunnittelivat että toteuttivat puvut ja päähineet.

Päänäyttelyn uudistuksen suunnittelua jatkettiin ensimmäisen näyttelyteeman ”Tie” osalta. Näyttelyn sisältökokonaisuudet määriteltiin työryhmässä ja neuvottelut yritysrahoituksen saamiseksi aloitettiin.

Toiseksi teemaksi valitun Ruotsinsalmen suunnittelu käynnistettiin heinäkuussa selvittämällä mahdollisuudet erityiseen hankerahoitukseen. Selvitystyö tehtiin Kymenlaakson liiton tuella (maakunnan kehittämisraha) ja yhteistyössä Suomen merimuseon kanssa. Selvitystyöhön palkattiin projektipäällikkö. Kymenlaakson liiton rahoittama hanke päättyi vuoden lopussa. Euroopan unionin rahoituskausien vaihtumisen takia Ruotsinsalmi-hankkeelle ei ollut haettavissa tukea mistään rahoitusohjelmasta, niinpä hankkeistamista, näyttelyn käsikirjoitusta ja yhteydenpitoa mahdollisten yhteistyökumppaneiden kanssa jatketaan seuraavana vuonna. Ruotsinsalmi-näyttely avataan kesällä 2016.


9

Vuoden 2013 kuluessa oli esillä neljä vaihtuvaa näyttelyä. Näistä eniten kävijöitä keräsi ITE-taidetta esitellyt Maata näkyvissä, joka oli tuotettu yhteistyössä Maaseudun Sivistysliiton kanssa. Veikko Halmetojan ja Liisa Heikkilä-Palon kuratoimassa näyttelyssä oli esillä suomalaista nykykansantaidetta ja nykytaidetta eli ITE-taiteilijoiden ja koulutettujen nykytaiteilijoiden tuotantoa rinnakkain.

Maata näkyvissä -näyttelyssä oli esillä Väinö Ojan puuveistokset Kalamiehen vaimo ja Neever Neever.


10

Kevätkaudella oli esillä kymenlaaksolaissyntyisen kuvataiteilija Merita Koskimiehen teoksia. Taiteilijan itsensä kokoaman näyttely Oculus ja Alfabeetti sisälsi maalausten lisäksi kirjataidetta sekä videoperformanssin.

Kuvataiteilija Merita Koskimies Oculus ja Alfabeetti -näyttelyn avajaisissa 14.2.2013.


11

Lokakuussa avautunut toiminnallinen Arjen aakkoset -näyttely tavoitti hyvin lapsiyleisönsä. Työväenmuseon Werstaan tuottamassa näyttelyssä ennätti aakkosten kuljettamaan tarinaan tutustua vuoden 2013 puolella jo 8 476 kävijää.

Arjen aakkoset -näyttelyssä tehtiin matkaa B niin kuin bussilla. Takana näkyy näyttelyn ehdoton vetonaula, kauppa, jossa sai punnita tuotteita ja käyttää oikeaa kassakonetta.

Tietokeskus Vellamossa oli huhti-kesäkuussa esillä Taito-Kymenlaakso ry:n näyttely Pistoksia. Näyttely esitteli nuorille suunnatun ”Pistos - pahennustako perinteeseen” -hankkeen tuotantoa, mm. Finnairin virkapuvuista ja kansallispukumateriaaleista muokattuja vaatteita ja koruja. Mukana oli myös tekstiileitä Kymenlaakson museon kokoelmista.

Solkia Pistoksia-näyttelyssä. Solkia tehtiin näyttelyyn liittyvissä työpajoissa.


12

SUOMEN KORIPALLOMUSEO

Koripallomuseon rahoituspohja jatkui 2012 kaltaisena vuonna 2013. Suomen Urheilumuseo vastasi projektipäällikön henkilöstökuluista. Kotkan kaupunki ohjasi Koripallomuseon näyttelyn väliaikaiselle sijaintipaikalle pääkirjastotalon aulaan, Pasaatissa sijainneen tilan vuokrasopimuksen loputtua. Kotkan kaupunki tarjosi projektipäällikölle työtilan Kymenlaakson museon kokoelmakeskuksen tiloissa.

Koripallomuseon esineitä luetteloitiin Kymenlaakson museon uuteen museotietojärjestelmä Muskettiin, jossa esineet muodostavat oman kokoelmansa. Esineitä säilytetään kokoelmakeskuksen tiloissa. Vantaalla sijaitsevan Energia-Areenan koripallonäyttelyn esineistöä luetteloitiin myös kokoelmiin.

Näyttelytilan pienuudesta johtuen esillä oli vain 6 vitriiniä kirjastossa ja vuosina 2009-2012 luotu aktiivinen toiminta näyttelyssä hiipui. Opastuksia ei järjestetty, eikä oheistapahtumia. Vaihtuville näyttelyille ei ollut tilaa, joten niitäkään ei ollut. Läpi vuoden etsittiin ratkaisua tilakysymykseen.


13

MUSEOPEDA

Vuoden painopisteeksi nousi museopedagogiikan saralla senioreille suunnattu ohjelma, joka sai vauhtia kuitenkin vasta syksyllä lokakuisen Vanhusten viikon myötä. Viikolle tarjottiin Vellamosta laajemminkin ohjelmaa; Kymenlaakson museon puolelta mm. muisteleva Lapsuus-opastus. Vanhusten viikolla Vellamon museolehtorit osallistuivat 9.10. Sammontalolla järjestettyyn Ikäfoorumiin. Ikäfoorumissa esiteltiin myös uusin, asuste-aiheinen lainalaukkumme. Kahteen laukkuun pakattu kokoelma kenkiä, hattuja, huiveja jne. kiersi erilaisia ikäihmisten ryhmiä heti Ikäfoorumin jälkeen aina joulukuun puoliväliin asti.

Yhteistyö koulujen ja päiväkotien kanssa jatkui entiseen malliin. Opetustiedote toimitettiin vuoden aikana neljä kertaa, niin paperi- kuin sähköisenä versiona. Syksylle ajoittuneet lastennäyttelyt - Kymenlaakson museossa Arjen aakkoset ja Suomen merimuseossa Saareen - poikivat nk. ”avoimet aamut”. Tuolloin Vellamo ja näyttelyt avattiin jo klo 9 tulijoille, opastuksia ei otettu näille aamuille, mutta lehtorit olivat paikalla vastailemassa kysymyksiin. Aamuja tarjottiin syksyn aikana kaikkiaan neljä ja jokaisessa aamussa oli kävijöitä.

Museopedagogia sai syksyllä Kouvolan seudun aikuisopistosta artesaaniopiskelija Merja Hartikaisen kuuden viikon harjoitteluun. Hän toteutti kaksi erilaista työpajaa, joista toinen pohjautui viimeisiä viikkoja esillä olleeseen Maata näkyvissä! -näyttelyyn ja toinen museon kuviin ja toimintaympäristöön. Satuviikko huomioitiin jälleen ohjelmatarjonnassa ja Laivakissan ystävä -pajoissa oli ryhmä jokaisena arkipäivänä.

Museolehtori oli kolmen kuukauden vuorotteluvapaalla huhtikuun alusta kesäkuun loppuun. Alkuvuosi meni valmistellessa tulevia, syksyyn painottuvia tapahtumia. Syksyllä jatkettiin uusien opastusten suunnittelua, mm. tulevaan Suomenlahti -vuoteen (2014) liittyvä opastus valmistui tarjontaan. Kesänäyttelyksi 2014 valittu Vampyyrien varjostamat – lepakoiden salattu elämä sai jälleen katseen kääntymään kohti Luontokoulu Hailia, ja yhteistyö tulevan näyttelyn tiimoilla aloitettiin.

Loppuvuonna suurimman osan työajasta haukkasi Aleksanteri III ja Suomi -näyttelyyn liittyvät työt.


14

KOKOELMAT ESINEKOKOELMAT

Esinekokoelmien hallinnassa merkittävimmät muutokset tapahtuivat Yleiskokoelman ulkopuolella. Karhulan lasikokoelma alkoi hahmottua kokoelmanhallinnassa, kun Viivi Alajuuma jatkoi kokoelman jo vuoden 2012 puolella aloitettua inventointia ja luettelointia lokakuun loppuun. Työ tehtiin A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n myöntämällä rahoituksella. Myös toinen suuri kokonaisuus, Puistolan ruutikellarissa säilytetyt hylynosat, pääsivät viimein työn alle. Ne siirrettiin toukokuussa ruutikellarista Kotkan Kantasataman suljetulla satama-alueella olevaan varastokatokseen, jossa Pintafilmi Oy dokumentoi hylynosat. Osien lukumäärä osoittautui aiempaa arviota selvästi suuremmaksi eli 182 kappaleeksi. Ruutikellarin tyhjennyksen myötä museo saattoi luopua rakennuksen käytöstä.

Viivi Alajuuma luetteloi Karhulan lasin esineitä. Kuva: Vesa Alén, Kymenlaakson museo. Yllättävä ja valitettava muutos koski Työläiskotimuseo Näkin mökkiä ja siihen liittyvää esinekokoelmaa. Rakennus vaurioitui viereisestä autiorakennuksesta levinneessä tulipalossa 25.9. ja purueristeisiin jääneestä kipinästä vielä toistamiseen 27.9. Muutamaa esinettä lukuun ottamatta vauriot rajoittuivat kuitenkin savuvahinkoihin eivätkä itsessään aiheuttaneet poistotarvetta. Mökistä kokoelmakeskukseen siirrettyjen esineiden valokuvaaminen ja tietueiden päivittäminen työllistivät intendenttiä marras- ja joulukuussa.

Merikeskus Vellamon pihapiirissä tapahtui muutos, kun Härniemen laiturilla seissyt satamanosturi 10 purettiin 3.–4.7.2013. Viidestä, vuonna 2006 kaupungille luovutetusta satamanosturista, kolme säilytetään museoesineinä. Purkuajankohta johtui aikeista aloittaa Härniemen laiturin kunnostustyöt


15

syyskesällä, mutta kunnostushanke ei kuitenkaan edennyt riittämättömän rahoituksen vuoksi. Museotietojärjestelmä on edelleen työllistänyt pääkäyttäjää: vuoden alussa otettiin käyttöön, uusi konservointiosasovelluksen sisältävä versio ohjelmasta ja siirryttiin uusiin palvelimiin kesäkuun alussa. Palvelinvaihto ratkaisi aina päivitysmuutoksesta saakka luettelointia pahasti haitanneet hitaus- ja epävakausongelmat. Palvelinpalvelujen tarjoajan Istekki Oy:n kanssa tehdyn sopimuksen päivitys aloitettiin v. 2013, mutta se oli edelleen kesken vuoden vaihtuessa.

Kymenlaakson museo on mukana valtakunnallisessa tallennus- ja kokoelmayhteistyössä (TAKO). Toukokuussa museo solmi Museoviraston kanssa yhteistyösopimuksen, jolla sitouduttiin noudattamaan Museoviraston ylläpitämällä verkkosivustolla (http://tako.nba.fi/tallennustyonjako/aihealueet) esiteltyä tallennusvastuuta. Tällä hetkellä Kymenlaakson museo on sitoutunut vastaamaan kansallisella tasolla merivartioinnin, Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa luovutettujen Suomenlahden ulkosaarten sekä metsäteollisuuden aineellisen ja visuaalisen kulttuuriperinnön tallentamisesta. Metsäteollisuuden osalta konkreettinen tallennus tapahtuu vain oman maakunnan alueelta ja vastuu on jaettu kolmen muun museon kanssa.

TAKO:n poolijaossa Kymenlaakson museon on poolissa 4. Neljännen poolin toiminta on ollut sen koon ja aihealueiden kirjavuuden vuoksi laimeaa, mutta poolin alaisuudessa toimiva metsäteollisuusalatyöryhmä on pitänyt kaksi kokousta (11.4. Metsämuseo ja metsätietokeskus Lusto, 13.11. Varkauden museot), joissa on kartoitettu olemassa olevia kokoelmia ja haettu mahdollisia muita yhteistyötahoja.

Museon kokoelmanhallinnassa muutettiin työn organisointitapaa: 1.5.2013 alkaen esinekokoelmista vastaavan tutkijan tehtävänimike muuttui intendentiksi ja hänestä tuli arkistokokoelmista vastaavan tutkijan, molempien konservaattoreiden ja museomestarin lähiesimies. Saman työntekijäryhmän muodostama kokoelmatiimi piti kuusi kokousta vuoden 2013 aikana. Kokousten toistuvana aiheena olivat työtilojen ylläpitokysymykset. Lukitus saatiin vuoden kuluessa uudistettua, eikä kattovesivuotoja enää tullut esiin elo- ja syyskuun taitteen jälkeen, mutta varastotilaa 217 vaivaavaa lämpöongelmaa ei saatu ratkaistua. Kokoelmatiimin esityksestä Langinkosken konservointilaitos muuttui Kymenlaakson museon kokoelmakeskukseksi.

Vuoden 2013 aikana kokoelmiin on hankittu 85 esinettä (lukuun ottamatta arkeologisia löytöjä) ja poistettu 81 esinettä sekä useita ns. einoja eli museokokoelmiin kuulumattomia esineitä. Tietojärjestelmään luetteloitiin vuoden aikana 277 esinettä ja muutettiin 4373 esinetietuetta.


16

KONSERVOINTI Tekstiilikonservointi Tekstiilikonservoinnissa on jatkunut tekstiiliesineistön inventointi, valokuvaus

ja esineiden säilytystilojen uudelleen organisointi. Isompana kokonaisuutena käytiin lävitse kokoelmissa olevat ryijyt. Ne valokuvattiin, puhdistettiin ja osaan ommeltiin asianmukainen ripustustuki. Tässä työssä oli apuna Etelä-Kymenlaakson ammattiopistolta työharjoittelussa olleet tekstiiliartesaani opiskelijat.

Tekstiilialan artesaaniopiskelijat Saga Taskinen-Pitkänen ja Päivi Hammaren konservoivat ryijyjä. Kuva: Jaana Kataja, Kymenlaakson museo. Uushankintojen osalta tekstiilejä on puhdistettu ennen niiden sijoittamista varastoon. Varaston inventoinnin yhteydessä on puhdistettu vain välttämättömimmän tekstiilit. Pääsääntöisesti Kymenlaakson museon tekstiilit ovat hyvässä kunnossa eivätkä vaadi varastointia varten muita konservointitoimenpiteitä.

Kymenlaakson alueen paikallismuseoille järjestettiin keväällä koulutuspäivä ennaltaehkäisevästä konservoinnista. Tekstiilikonservaattorin esityksen jälkeen tutustuttiin myös kokoelmakeskuksen tiloihin. Tekstiilikonservaattori neuvoi Iitin kotiseutumuseolle kesäksi palkattua tekstiilikonservaattoria ja laati työtä varten ohjeet esineistön kuntokartoittamiseen ja järjestämiseen. Syksyllä tehtiin myös suunnitelma tuleville vuosille säilytystilojen muuttoa koskien. Tekstiilikonservoinnissa on vastattu useisiin tekstiilien hoitoon ja konservointiin liittyviin tiedusteluihin.

Lokakuussa tekstiilikonservaattori järjesti harjoittelijoiden avustuksella Ryijyklinikka tapahtuman Vellamossa. Päivän aikana kerrottiin ryijyjen valmistamisesta ja historiasta, sekä neuvottiin ryijyjen asianmukaisista säilyttämistavoista, esilläpidosta ja huoltamisesta. Paikanpäälle saapui yli 50 ryijyistä kiinnostunutta henkilöä. Joulukuussa Tietokeskuksessa oli esillä Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry:n toteuttama näyttely


17

konservoinnista. Tekstiilikonservaattori oli tavattavissa näyttelyssä Vellamon päivänä.

Tekstiilikonservaattori on osallistunut Vellamon näyttelytilojen olosuhteiden tarkkailuun ja esineistön kunnon seurantaan sekä esineistön puhdistamiseen. Tekstiilikonservaattori osallistui Arjen aakkoset -näyttelyn toteutukseen ja Virtaa -näyttelyn osio 10 uudistamiseen. Tietokeskuksessa keväällä esillä olleeseen Taito Kymenlaakson Pistoksia -näyttelyn yhteyteen konservoitiin Kymenlaakson museon kokoelmista perinteisiä Kymenlaaksolaisia liivejä, pirtanauhoja ja morsiuskruunu.

Tekstiilikonservaattori aloitti loppuvuodesta Kotkan klubin tontilta kesällä kaivauksissa löydettyjen nahkalöytöjen konservoinnin. Käymälän nurkasta löytyi neljä vadillista erilaisia nahkaesineitä, pääasiassa kengän osia sekä joitain tekstiilipaloja. Esineiden puhdistaminen, peg-käsittely ja pakastekuivaus tulee jatkumaan vielä vuoden 2014 aikana. Myös työläiskotimuseo Näkin mökistä tulipalon jälkeen kokoelmakeskukseen säilytettäväksi siirrettyjen tekstiilien peseminen puhtaaksi savun hajusta, sekä 40 vuoden liasta ja pölystä, työllisti loppuvuodesta tekstiilikonservaattoria.

Tekstiilikonservaattori on Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry:n (PKL) hallituksen jäsen. Toukokuussa PKL:n tekstiilikonservoinnin työryhmän koulutuspäivässä tekstiilikonservaattori oli puhumassa pelkistävästä boorihydridikäsittelystä tekstiileille.


18

Esinekonservointi Esinekonservoinnin puolella järjestettiin pienesineitä kokonaisuuksiksi

esinetyypin ja materiaalin mukaan. Järjestämisen ohessa esineet puhdistettiin ja tarvittaessa konservoitiin. Lisäksi osallistuttiin Virtaa -näyttelyn huoltoon ja vaihtuvien näyttelyiden rakentamiseen. Loppuvuodesta konservoitiin Kotkan Klubin kaivausten metallilöydöt.

Kotkan Klubin metallilöytöjä. Kuvat: Tiina Leinonen, Kymenlaakson museo.


19

ARKISTOKOKOELMAT

Valokuva-arkistoon vastaanotettiin vuoden 2013 aikana useita sisällöltään mielenkiintoisia lahjoituksia, joiden avulla osaltaan visuaalinen kulttuuriperintö säilyy tuleville sukupolville. Näistä lahjoituksista kuva-arkiston tulevalle toiminnalle erityisen merkittäviä ovat kuvat viime vuosina tapahtuneesta Valtatie 7:n rakentamisesta moottoritieksi välillä Ahvenkoski–Kotka. Myös kuva-aineisto kymenlaaksolaisista muusikoista karttui edelleen.

Suomessa käytetään sillanrakennuksessa tukitelineinä yleisesti puuta eikä terästä. Ahvenkosken läntiset sillat, näkymä työmaalle kesäkuussa 2012. Kuva: Erja Mutanen, Kymenlaakson museo.

Vuoden aikana kuvakokoelmiin luetteloitiin 3 970 uutta valokuvaa ja korjattiin kaikkiaan 2 126 tietuetta. Valokuvia digitoitiin 175 kappaletta. Sen sijaan käytössä oleva museotietokanta ei sovellu museoarkiston arkisto- ja kokoelma-aineiston luettelointiin, joten siltä osin odotamme edelleen uuden järjestelmän käyttöön tuloa. Aiemmin saaduista suurlahjoituksista käsittelyvuorossa oli tänä vuonna Foto-Jatan kuvakokoelma, joka negatiivien läpikäynnin jälkeen sijoitettiin arkistoon. Museon joulukuussa 2013 julkaiseman Rakennettu ranta – Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan -kirjan valokuvat ovat lähes kaikki kuvakokoelmiemme aarteistosta.

Edellisen vuoden joulukuussa käynnistetty ja helmikuun lopussa päättynyt muistitiedon keruu Valtatie 7:n parantamisesta E18-moottoritieksi tuotti vain kaksi vastausta, vaikka keruusta oli pyritty levittämään yleisölle tietoa paikallisessa sanomalehdessä olleella artikkelilla ja internet-sivujen kautta.


20

Toimintavuoden aikana sijoitettiin kaupunginarkistossa vielä säilytyksessä ollut, lähinnä merihistoriaan liittyvä Matti Kannon ja Eino Havaksen lehtileikeaineisto läpikäynnin ja kevyen puhdistamisen jälkeen Kymenlaakson museon tiloihin. Vuoden lopussa otettiin Suomen merimuseolta lahjoituksena vastaan Matti Kannon lehtileikekokoelma, mikä liitettiin Kannon muuhun lehtileikeaineistoon.

Arkistojen asiakaspalvelut Tietokeskus Vellamossa ovat toimineet läpi vuoden lukuun ottamatta heinäkuuta, jolloin tietokeskus oli suljettuna kesälomatauon vuoksi.


21

KÄSIKIRJASTO

Museon käsikirjaston pääosa on sijoitettu Tietokeskus Vellamoon, jossa se on sekä museon henkilöstön että asiakkaiden käytettävissä. Tämän käsikirjaston luettelointia Kymi-tietokantaan jatkettiin toimintavuoden kuluessa. Kymenlaakson museon kokoelmakeskuksen henkilökunnan ja konservoinnin tarpeisiin tarkoitettu pieni käsikirjasto luetteloitiin kirjastotietokantaan keväällä 2013. Kaikkiaan Kymi-tietokantaan luetteloitiin vuoden 2013 aikana uusia nimekkeitä 2 366 kpl, mikä suurimmaksi osaksi oli takautuvaa tallennusta. Hankinnat suoritettiin Kymenlaakson museon kokoelmaohjelmassa määriteltyjen kokoelmanmuodostusperiaatteiden mukaisesti. Museomme osallistui Kotkan kaupunginkirjastossa 22.10. järjestetyn Tietotuuri-tapahtuman pop up -kirjatoriin esitellen ja myyden julkaisujaan sekä kertoen museon julkaisupolitiikasta.

Tietokeskus Vellamon yhtenä toimijaosapuolena on kuluneen vuoden aikana osallistuttu sen suunnittelutyöryhmän toimintaan. Kymenlaakson museon tutkija päivysti Tietokeskuksen asiakaspalvelussa 5,5 h/viikko.

Helmikuun 20. päivän Tietoherkku-esitelmä koostui Tietokeskuksen palvelujen ja kokoelmien esittelystä yleisellä tasolla, mutta samalla asiakkaille pyrittiin tarjoamaan lähituntumaa kirja-aineistoihin kiertelemällä yhdessä kirjahyllyjen ääressä esittelyn edetessä. Yhteistyö luovutettujen ulkosaarten seurojen kanssa toi Merikeskus Vellamoon Lavansaari-seuran 100-vuotisjuhlavuonna kaksi Tietoherkku-esitelmää: Heikki Piispa kertoi 15.05. Lavansaaren talonpoikaispurjehduksesta ja 02.10. kuultiin Tauno Kääriän esittämänä lavansaarelaisen Toivo Kääriän ja virolaispakolaisten seikkailusta hiekkajaalalla Amerikkaan toisen maailmansodan jälkeen.

Tietoherkku-esitelmät ovat valloittaneet sijansa yleisön sydämissä. Kuvassa osa elokuisen Tietoherkun kuulijoista. Kuva: Pekka Malvela.


22

MAAKUNNALLINEN TOIMINTA ARKEOLOGIA Kenttätyöt Toimintavuoden 2013 kenttätöiden pääkohteet olivat kaksi Kotkansaarella

suoritettua arkeologista tutkimusta. Kesä-heinäkuussa museo vastasi viemäröintitöiden valvonnasta Kirkkokatu 2:n, ns. Kotkan Klubin tontilla ja sitä rajaavilla Kirkko- ja Ruukinkadun jalkakäytävä- ja katualueilla. Kolmen viikon aikana tontille kaivetuista viemäriojista paljastui Ruotsinsalmen aikaisen miehistökasarmin kivisiä perustusrakenteita sekä kulttuurikerroksia löytöineen. Kaivettavaa viemäriverkostoa laajennettiin Ruukinkadun katualueelle, mistä löytyi myös osa hirsirakenteista käymälää, joka sekin oli yhdistettävissä alueen Ruotsinsalmen aikaiseen asutukseen. Käymälän täyttömaassa oli eläinten luiden ja talousjätteen lisäksi säilynyt runsaasti myös orgaanista kasvijätettä ja kasvien siemeniä runsaan 200 vuoden takaa.

Syyskuussa Puistotie 13:n alueella suoritettiin asemakaava-alueen tarkkuusinventointi, jonka yhteydessä useista Katariinan maauimalan eteläosaan kaivetuista koekuopista löytyi Ruotsinsalmen aikaisia kulttuurikerroksia ja esineistöä. Nuorempia alueelta dokumentoituja kohteita olivat mm. kivimateriaalin lohkomiseen liittyvät, vasta 1900-luvulle ajoittuvat kiventyöstöpaikat. Ennen alueelle suunnitellun päiväkodin rakennustöiden aloittamista tarvitaan vielä arkeologisia lisätutkimuksia, jotka tullaan suorittamaan maauimalan nurmikentän alueella toimintavuoden 2014 aikana.

Kirkkokatu 2 viemäröinnin valvontatöiden yhteydessä paljastui Ruukinkadun alta täytenä yllätyksenä osa Ruotsinsalmen aikaista käymälärakennusta. Hirsirakenne oli säilynyt varsin hyväkuntoisena ja sen länsipuolelta, tontin piha-alueelta paljastui myös samanaikaisen miehistökasarmin kivisiä perustusrakenteita. Kuva: M. Kykyri, Kymenlaakson museo.


23

Puistotie 13:n alueella, Katariinan maauimalan eteläpäässä suoritettiin tarkkuusinventointi ja siihen liittyvä koekuopitus. Alueella sijaitsevan kasarmi 50:n läheisyydestä paljastui nurmikentän alta kerroksia, joista löytyi Ruotsinsalmen aikaisia löytöjä. Kuva M. Kykyri, Kymenlaakson museo.

Arkeologisen valvonnan ja koekuopituksen lisäksi tehtiin vuoden aikana runsaat kuusikymmentä asiakastiedusteluihin, muinaisjäännös- ja löytöilmoituksiin, viranomaistehtäviin sekä maankäyttöhankkeisiin liittyvää tarkastus-, maasto- ja tutustumiskäyntiä. Näistä kaksi, 24.6.2013 sekä 25.10.2013 Kotkaan ja Pyhtäälle suuntautuneet tarkastus-/maastokäynnit, tehtiin yhteistyössä Museoviraston kanssa. Maastokäyntien yhteydessä on suoritettu myös kohteiden dokumentointia ja kohdekäynneistä on laadittu muistioita, tarkastuskertomuksia sekä selvityksiä, jotka on tarvittaessa toimitettu myös muille viranomais- ym. tahoille.

Kenttätöiden raportointi Helmi–kesäkuun aikana arkeologin pääasiallisena tehtävänä olivat edellisen

toimintavuoden heinäkuussa suoritetun Ruukinkatu 15 kaivausten tutkimusraportin valmiiksi laatiminen sekä vuoden 2013 Kirkkokatu 2:n arkeologisen valvontatyön esityöt sekä kenttätöiden suunnittelu. Edellisvuoden kaivausten jälkitöiden yhteydessä arkeologi apulaisineen luetteloi myös kaivauksiin liittyvät valokuva-, kartta-, löytö- ja näyteaineistot.

Kirkkokatu 2 viemäröintitöiden arkeologisen valvonnan jälkityöt aloitettiin välittömästi kenttätöiden loputtua heinäkuussa 2013. Alkusyksyn aikana saatiin valvonnan yhteydessä talteen otettu laaja löytöaineisto puhdistettua ja järjestettyä, minkä lisäksi aineistosta laadittiin alustava löytöluettelo. Myös kaikki metallilöydöt valokuvattiin. Metalli- sekä tekstiili- ja nahkalöydöt toimitettiin konservoitaviksi Kymenlaakson museon kokoelmakeskukseen. Arkeologinen luuaineisto punnittiin ja numeroitiin, minkä lisäksi aloitettiin kaivauslöytöjen luettelointi Musketti-museotietojärjestelmään, johon myös valvontaan liittyvä valokuva-aineisto luetteloitiin. Arkeologisista aineistoista tilattiin lisäksi osteologinen ja kasvijäänneanalyysi, joista ensiksi mainittu valmistui toimintavuoden syksyllä ja jälkimmäinen kevään 2014 alussa. Kaivauskertomuksen laatiminen aloitettiin toimintavuoden lopussa, ja sen kirjoittaminen jatkui seuraavan toimintavuoden keväällä.


24

Puistotie 13:n tarkkuusinventointiin ja koekuopitukseen liittyvät esityöt suoritettiin syyskuussa ja jälkityöt aloitettiin samassa kuussa välittömästi kenttätöiden jälkeen. Jälkitöiden yhteydessä luetteloitiin koekuopituksen yhteydessä talteen otettu löytöaineisto sekä inventointiin liittyvä valokuva-aineisto Musketti-museotietojärjestelmään. Arkeologisista löydöistä tehtiin lisäksi erillinen löytöluettelo ja inventoinnista laadittiin tutkimusraportti. Kirkkokatu 2:n ja Puistotie 13:ntutkimusraporttien lisäksi arkeologi laati toimintavuoden aikana yhteensä 5 kenttäkohteisiin liittyvää tarkastuskertomusta, muistiota tai kommenttia.

Muut työt Toimialaan kuuluvien viranomais- ja asiantuntijatehtävien sekä

asiakaspalvelun lisäksi arkeologi on apulaisineen vastannut kaivaus- ja muihin arkeologisiin maastokohteisiin liittyvän valokuvamateriaalin tallentamisesta Musketti-museotietojärjestelmään. Toimintavuoden aikana tietojärjestelmään luetteloitiin päänumerot YLEV51895-96, 51974−51975, 51982 sekä 51996−97. Lisäksi järjestelmään luetteloitiin ensimmäistä kertaa myös historiallisen ajan arkeologisia kaivauslöytöjä, jotka liitettiin museon esinekokoelmiin. Mainitut löydöt luetteloitiin Muskettiin päänumeroille 2013011sekä 2013018.

Kymenlaakson ammatillisesti hoidettavien museoiden kanssa jatkettiin yhteistyötä kulttuuriympäristöasioiden hoitoon ja uusien yhteistyömuotojen kehittämiseen liittyen. Asian puitteissa suunniteltiin ja toteutettiin kaksi ”Röykkiöitä ja räystäslautoja” yleisötilaisuutta kuntien arkeologiaan ja rakennuskulttuuriin liittyen. Tilaisuudet, joissa arkeologi piti kulttuuriympäristöön ja arkeologiaan liittyvän esitelmän, järjestettiin Pyhtäällä 18.9.2013 ja Miehikkälässä 14.11.2013.

Arkeologi osallistui Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkinnon suunnitteluryhmän toimintaan, johon Kymenlaakson museon lisäksi osallistuivat Kaakkois-Suomen ELY-keskus ja Kymenlaakson liitto.

Vellamon päänäyttelyssä osioissa 2-5 esillä oleville arkeologisille esineille edellisenä toimintavuonna haettuun jatkolaina-anomukseen saatiin jatkolainapäätös Museovirastosta. Osion 2 esineille (MV 62/401/2007) laina-aikaa jatkettiin 31.12.2017 asti ja muiden osioiden esineille (MV 72/401/2007)

31.5.2018 asti.

Vuotta 2000 vanhemman arkeologisen näyte- ja löytöaineiston järjestämis- ja luettelointityötä ei ehditty jatkaa mainittavasti muista kiireisemmistä töistä johtuen, mutta aineistoihin liittyvistä löytöpaikkatiedoista saatiin laadittua paikkakuntakohtainen luettelo sähköiseen muotoon. Aikapulasta johtuen ei ehditty myöskään jatkaa vuosien 2008−2010 arkeologisen valokuva-aineiston luettelointia Musketti-tietojärjestelmään.

Edellisen lisäksi arkeologi osallistui 3.12.2013 julkaistun ”Rakennettu ranta” – teoksen julkaisuryhmän toimintaan ja laati julkaisuun artikkelin Ruukinkadun vuosien 2011–2012 arkeologisista kaivauksista. Arkeologi laati samasta aiheesta artikkelin myös Kymenlaakson museon uuteen tiedotuslehteen Taapeliin.


25

PAIKALLISMUSEOTYÖ Yhteistyö Paikallismuseotyössä korostui edellisvuoden tapaan yhteistyö ja asioita

työstettiin erilaisissa tapaamisissa. Niiden määrä onkin viime vuosina lisääntynyt ja ne ovat korvanneet osin perinteisen neuvontatyön.

Alueen ammatillisesti hoidettujen museoiden kesken jatkettiin kulttuuriympäristöihin liittyvää keskustelua. Niiden pohjalta kehiteltiin Röykkiöitä ja räystäslautoja -yleisötilaisuudet, joissa maakuntamuseon rakennustutkija ja arkeologi käyvät kunnissa kertomassa kyseisten kuntien kulttuuriympäristöistä. Tänä vuonna vuorossa olivat Pyhtää ja Miehikkälä. Tulevina vuosina tilaisuuksia jatketaan. Keskustelujen pohjalta syntyi myös ajatus ryhtyä jakamaan Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkintoa. Tätä ideaa jatkokehiteltiin yhteistyössä Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen ja Kymenlaakson liiton kanssa. Palkinto sai nimekseen Nutikka ja se jaetaan ensimmäisen kerran vuonna 2014.

Kymenlaakson museoväki tutustumassa Tammioon. Kuva: Jaana Kataja, Kymenlaakson museo. Kymenlaakson museonjohtajat kokoontuivat kerran. Tapaamisessa pohdittiin mm. maakunnallisen työn nelivuotistavoitteita. Ei-ammatillisten museoiden yhteistyö puolestaan jatkui kokoelmaohjelmien parissa. Vuoden aikana valmistuikin kuusi ohjelmaa. Museotoimikunta kokoontui poikkeuksellisesti kaksi kertaa. Tavanomaisen toimintasuunnitelman lisäksi pohdittiin työpajassa museotoimikunnan roolia. Suomen radiomuseot kokoontuivat Kouvolassa pohtimaan yhteistyön mahdollisuuksia mm. luetteloinnissa. Harrastelijamuseoiden ja valtakunnallisten museoiden lisäksi tapaamisessa oli mukana Kymenlaakson museo.


26

Maakuntamuseotutkijat tapasivat Museovirastossa Helsingissä, jossa aiheina olivat vapaaehtoistyö sekä nelivuotisneuvottelujen kommentointi työpajassa. Raaseporin tapaamisessa viriteltiin yhteistyötä valtakunnallisiin erikoismuseoihin ja Suomen Kotiseutuliittoon.

Perinteinen paikallismuseotyö

Perinteisiä neuvontamatkoja museoihin tehtiin edellisvuosiin verrattuna vähän. Käynneillä keskusteltiin mm. yhden museon lopettamisesta ja vastaavasti tutustuttiin yhteen uuteen museoon. Myös valtionavustuksen käyttöä seurattiin. Avustusta saivat toimintavuonna Pyhtään kotiseutumuseo matkalaukkumuseon viimeistelyyn ja kokoelmien digitointiin, Iitin kotiseutumuseo tekstiilikokoelmien kuntokartoitukseen, Kouvolan Miljöö- ja Radiomuseo kokoelmien luettelointiin ja Ranta-Pukin kievarimuseo navetan katon kunnostukseen.

Röykkiöitä ja räystäslautoja -tilaisuus Miehikkälässä. Kuva: Marja Salmijärvi, Kymenlaakson museo. Koulutuspäivä pidettiin Kotkassa ja sen aiheena oli ennaltaehkäisevä konservointi. Luennoitsijana oli maakuntamuseon tekstiilikonservaattori. Museopäivä pidettiin Iitissä teemalla Yhteistyössä on voimaa. Siellä kuultiin esityksiä mm. erilaisista yhteistyömuodoista Etelä-Karjalan museoissa. Pakki-tietokantaa täydennettiin museokohtaisilla tiedoilla. Keskuskortistoon saatiin Tammion kotiseutumuseolta 35 esinekuvakopiota. Pyhtään kotiseutumuseo ja Virolahden Bunkkerimuseo luetteloivat esineistöään maakuntamuseon Musketti-tietokantaan. Sähköisen tiedotuslehden, Taapelin, ensimmäinen numero ilmestyi toimintavuonna. Lisäksi julkaistiin Kymenlaakson museoiden aukioloaikaesite.


27

Yhteistyöllä maakuntamuseossa

Maakunnallista työtä tekevien tutkijoiden lisäksi paikallismuseoiden neuvontaan ja yhteistyöhön ovat osallistuneet myös muut Kymenlaakson museon museoammatilliset henkilöt. Kokoelmapuolen henkilöiden kanssa laadittiin hankehakemus Kymenlaakson liitolle Kokoelmakeskuksesta, jossa myös maakunnan museot voisivat säilyttää esineitään. Hankkeesta ei ole vielä saatu rahoituspäätöstä.

Tekstiilikonservaattorin kanssa laadittiin Iitin kotiseutumuseolle viiden vuoden suunnitelma museon säilytystiloista. Asia oli akuutti, sillä museon tekstiileissä havaittiin aktiivista tuholaiskantaa.

Maakuntamuseon valokuvaajan kanssa jatkettiin alueen museoiden kuvaamista.

Alueen museoista kuvattiin mm. Kouvolan taidemuseo, jossa tuolloin oli esillä Lapsen tähden -näyttely. Kuva: Tiina Leinonen, Kymenlaakson museo.

Loppuvuodesta keskusteltiin Museoviraston kanssa alueellisen toiminnan tavoitteista vuosiksi 2014–2017.


28

RAKENNUSHISTORIA

Rakennustutkija osallistui kulttuuriympäristöjen asiantuntijana useisiin rakentamis- ja suunnitteluhankkeisiin, kaava- ja tiehankkeisiin sekä antoi neuvoja eri korjaus- ja suunnittelukohteissa. Tutkija osallistui maankäyttöä ja rakentamista koskeviin viranomaiskokouksiin ja ohjausryhmiin, osallistui kulttuurihistoriallisin perustein myönnettävien avustusten suuntaamiseen ja niiden valvontaan. Rakennustutkija seurasi myös museorakennuksille suunnattujen valtion avustusten käyttöä.

Lausunnot Rakennustutkija valmisteli vuoden aikana 47 kulttuuriympäristöihin ja

kohteisiin liittyvää kirjallista lausuntoa. Lausuntojen jakauma eri kuntiin oli seuraava: Hamina 5 kpl, Iitti 2 kpl, Kotka 17 kpl, Kouvola 13 kpl, Miehikkälä 1 kpl, Pyhtää 2 kpl, Virolahti 2 kpl. Näiden lisäksi museo antoi lausuntoja Kaakkois-Suomen ELY-keskukselle 3 kpl ja Kymenlaakson liitolle 2 kpl. Lausunnot koskivat kaavoja, suunnittelu- ja rakennushankkeita, tiesuunnitelmia, kohteitten kulttuurihistoriallista arvoa, rakennuslupahakemuksia, poikkeus- ja purkulupia ja rakennusten korjauksia.

Kotkan Karhulan teollisuusympäristö koki suuren menetyksen kesällä 2013, kun yksi

keskeisistä rakennuksista ns. Kalliopytinki paloi tuhopolton seurauksena. Rakennuksen jäännökset tullaan dokumentoimaan ja kierrättämään.


29

Inventoinnit Inventoinnit tehdään pääasiassa erillisinä hankkeina, joihin museo osallistuu

ohjausryhmien ja muun ohjauksen kautta. Inventoinnit pyritään tekemään Kymenlaakson museon Pakki-tietojärjestelmään, jolloin museo voi käyttää tai välittää tietoja rakennustutkimukseen ja kulttuurihistoriallisten merkitysten arvioihin. Kaikki inventoinnit pyritään siirtämään tähän museon ylläpitämään rakennuskulttuurirekisteriin.

Vuoden 2013 aikana jatkettiin Kouvolan Kuusankosken rakennusperinnön

inventointia. Inventointi on Kouvolan kaupungin hanke, jonka tekee arkkitehti Rurik Wasastjerna. Inventointi täydentää aiemmin Kouvolan alueella tehtyä ja vuonna 2011 valmistunutta selvitystä, joten Kouvolan ja Kuusankosken rakennuskannan inventoinnit ovat ajan tasalla ja käyttökelpoisia mm. maankäytön suunnittelussa. Rakennustutkija osallistui ohjausryhmän kokouksiin.

UPM-Kymmene Oyj teetti inventoinnin omistamistaan Myllykosken tehtaitten

ulkopuolella olevista rakennuksista (Myllykosken tehtaan aitojen ulkopuoliset rakennukset). Työn suoritti Hannu Tylli Arkkitehtisuunnittelu Arcade Oy:stä. Rakennustutkijalla oli mahdollisuus kommentoida inventointia. Inventointi on ollut pohjana arvioitaessa alueella tehtyä kaavamuutosta rakennussuojelun kannalta.

Vuoden aikana aloitettiin Kymenlaakson liiton ja Etelä-Karjalan liiton

yhteistyönä liittojen toiminta-alueella sijaitsevien kulttuurimaisemien inventointi (Maisemaperintö maaseudun veturina Kaakkois-Suomessa). Inventoinnilla päivitetään valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittävät Kaakkois-Suomen kulttuurimaisema-alueet. Rakennustutkija on ohjausryhmän jäsen.

Kymenlaakson rakennuskulttuurirekisteri Pakki-tietokantaa on vuoden aikana

täydennetty eri asiayhteyksissä. Pakissa on nyt 2765 kohdetta ja kohteisiin kuuluvia tai yksittäisiä rakennuksia on vähän yli 4000 kpl. Aluerajauksia on 596. Luvut ovat vain suuntaa-antavia ja kohteitten varsinainen arviointi ja arvottaminen tehdään vähitellen ja eri asiayhteyksissä päivittäen.

Hankkeita Keskeisiin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin liittyvistä hankkeista

mainittakoon Haminan keskuskoulun rakentaminen uimahalli- ja kylpyläkäyttöön, myös Summan tehtaitten muutokset Googlen tarpeisiin jatkuivat uusilla suunnitelmilla, Kotkan seurakuntatalon korjaus- ja muutostarpeitten vuoksi käytiin useita keskusteluja talon arvoista ja merkityksistä. Seurakuntayhtymä toimeenpani ideakilpailun neljälle arkkitehtitoimistolle. Kymijoen osayleiskaavaa ja mm. Kymenlaakson keskussairaalan kaavahanketta arvioitiin kulttuuriympäristön kannalta. Kotkan luterilaisen kirkon ja ortodoksisen Pyhän Nikolaoksen kirkon korjaushaasteet nousivat myös esille. Rakennustutkija osallistui huomattavaan kulttuuriympäristöä koskevaan Karhulan kaavarungon ohjausryhmään ja Kotkan kaavoitusosasto teki kulttuuriympäristön tarkastelun. Kymenlaakson maakuntakaavahanke Kauppa ja meri huomioi erityisellä tavalla Ruotsinsalmen merilinnoituksen ja myös siihen liittyvän vedenalaisen kulttuuriperinnön.


30

Haminan uuden uimahallin sijoittaminen Keskuskoulun kiinteistöön merkitsi suuria muutoksia ja lisärakentamista. Osa funktionalistisen rakennuksen ulkoarkkitehtuurista säilytettiin ja sisätilojen alkuperäinen porrashuone kunnostettiin. Kouvolassa Myllykosken tehdasalueelle haettiin useita purkulupia, etupäässä verrattain uusille rakennuksille. Kulttuuriympäristön merkittävät rakennukset on säästetty. Rakennemuutos heijastuu koko Myllykosken taajamaan monella tavalla. Tehdasalueen ulkopuolisille UPM- Kymmenen hallinto- ja asuin- rakennuksille valmisteltiin kaavaa, jossa suojeluarvot todetaan. Myös Kymintehtaan alueella sijaitsevan Koskenrannan kaavaa valmisteltiin. Kummassakin kaavassa on kuultu Kymenlaakson museota ja kulttuuriympäristöt on huomioitu. Kyläalueiden kevyenliikenneväylät Iitin kirkonkylässä ja Pyhtään Purolassa ovat herättäneet keskustelua, suunnittelija on ollut yhteydessä Kymenlaakson museoon ja rakennustutkija on kommentoinut suunnitelmat.

Museo on ottanut myös kantaa tuulivoimalasuunnitelmiin ja niiden yleiskaavoihin, Kotkassa, Pyhtäällä ja Haminassa.


31

Kohdekäynnit ja muu toiminta

Rakennustutkija kirjasi vuoden aikana 51 kohdekäyntiä. Kohdekäynnit sisälsivät asiakkaiden neuvontaa mm. korjaus-, suojelu-, ja avustusasioissa. Lisäksi kohdekäynneillä tallennettiin valokuvaamalla rakennuksia, ympäristöjä, maisemia ja muita kohteita. Valokuvat siirrettiin rakennustutkijan tietokantaan, jossa niitä edelleen käsiteltiin ja nimettiin. Rakennustutkija osallistui Kymenlaakson kulttuuriympäristöpalkinnon valmisteluun (jaetaan ensimmäisen kerran 2014) ja Röykkiöitä ja räystäslautoja -tilaisuuksiin esitelmöijänä.

Kotkan seurakuntatalo on merkittävä 1960-luvun arkkitehtuurin edustaja. Rakennusoikeuden lisääminen on edellytys talon säilymiselle. Keskeiset arkkitehtuuriarvot pyritään säilyttämään. Uudisosien sijoittaminen vanhaan tulee olemaan haasteellista, siksi seurakuntayhtymä on järjestänyt kutsukilpailun lisärakentamisen ideoimiseksi.


32

MERIVARTIOMUSEO JA MERIHISTORIA

Vuonna 2013 merihistorian tutkimus- ja kokoelmatoiminnan painopisteenä olivat Ruotsinsalmi-hankekokonaisuuden suunnittelu ja vartiolaiva Telkän kunnostus. Aihepiiristä vastaavan tutkijan sijaisena toimi tutkija Aaro Sahari. Rajavartiolaitoksen tuki kohdistettiin kokonaisuudessaan Telkän kunnostushankkeeseen. Kotkan kaupunki ja Raja- ja merivartiokoulu sopivat yhdessä hankkeen rahoituksesta 50/50 suhteessa.

Kriittinen hetki vartiolaiva Telkän nostossa. Kuva: Aaro Sahari. Telkkää hivutetaan sitä varten räätälöidylle pukille. Kuva: Aaro Sahari.


33

Kokoelmat Kymenlaakson museon merihistorialliset kokoelmat rakentuvat

maakunnallisten painopisteiden ja kansallisen merivartiokokoelman varaan. Merivartiokokoelmaa on kerätty järjestelmällisesti vuodesta 1999, jolloin rajavartiolaitoksen kanssa käynnistettiin merivartiomuseohanke. Vuonna 2013 kokoelmaa kartutettiin lähinnä yksityislahjoituksin. Rajavartiolaitoksen toimintaa dokumentoitiin ja tallennettiin vain kun se oli yksikköjen lakkauttamisen tai muuttojen takia välttämätöntä.

Vuonna 2012 oli kokoelman tila arvioitu kokonaisvaltaisesti ja järjestelmällisesti. Samalla oli saavutettu yhteisymmärrys vartiolaiva Telkän telakointihankkeen rahoituksesta yhdessä Raja- ja merivartiokoulun kanssa. Tämä johti sopimukseen talvella 2013, jossa Kotkan kaupunki ja koulu käyttävät vuosien 2013–2014 aikana yhteensä 120 000 € laivan kunnostamiseen. Vuodelle 2013 varatut 60 000 € päädyttiin käyttämään lähes täysimääräisesti, koska aluksen telakointi heinäkuussa oli mittava ponnistus. Alukselle tehtiin kevättalvella kuntotarkistus, jonka perusteella asiantuntijana toiminut Ilkka Ikävalko esitti aluksen pikaista telakointia. Alus saatiin nostettua heinäkuun lopussa, mutta heti noston jälkeen todettiin pelko laivan kunnosta perustelluksi. Tämän takia tutkija Sahari päätyi esittämään Telkän muuttamista ylös nostetuksi museoalukseksi. Näin VL Telkän kunnostushanke jouduttiin suunnittelemaan uudestaan ja vuodelle 2014 jäävät kunnostustoimenpiteet arvioimaan muuttuneen tilan mukaisesti.

Partiovene PV 210:lla havaittiin kesällä pieni vuoto propulsiojärjestelmän kiinnityksissä. Tämä ei estänyt alukseni pitämistä näytteillä vaan vika voitiin korjata aluksen vuositelakoinnin yhteydessä. Samalla aluksen kuntoa dokumentoidaan tarkemmin.

Yleisen merihistorian hankkeet

Vuonna 2013 käynnistyi viimeinkin Ruotsinsalmen meritaisteluita ja sotasatamaa käsittelevän näyttelyn suunnitteluhanke. Kymenlaakson liitto tuki valmistelua rahallisesti, minkä turvin voitiin 1.7.–31.12.2013 ajalle palkata hankepäällikkö Esa Hassinen. Tutkija Sahari jatkoi hänen kanssaan kokonaisuuden valmistelua. Tärkein tehtävä oli varmistaa hankkeelle kattava jatkorahoitus ja sitouttaa yhteistyötahot ja taustaorganisaatiot hankkeeseen.

Kansainvälisten ja kansallisten rahoitusapparaattien ollessa katkolla ensimmäinen näistä tavoitteista jäi sellaisenaan toteutumatta, mutta hakujen valmistelussa päästiin käyntiin. Varsinaisen näyttelyn suunnittelu ja sen innovatiivisten sisältöjen kehittäminen saatiin kuitenkin aloitettua. Samaten paikalliset, kotimaiset ja tärkeimmät Itämeren alueen yhteistyötahot osoittivat neuvotteluissa kiinnostusta hankkeeseen.

Esa Hassinen jatkaa vuonna 2014 hankkeen ohjaamista.


34

Rajavartiolaitoksen museotoiminta ja merivartiomuseo

Kymenlaakson museo vastaa vuonna 2013 tehdyn sopimuksen perusteella rajavartiolaitoksen merellisten toimintojen museoinnista. Toiminnan ohjauksesta vastaa muiden laitoksen museoasioiden tavoin Raja- ja merivartiokoulu. Museossa on yksi tästä toiminnasta vastaava tutkija.

Edustukset ja tapahtumat

Merivartiomuseon vastaava tutkija osallistui museotoimenjohtajan kanssa Rajavartiolaitoksen museotoimikunnan kokouksiin neljä kertaa vuonna 2013. Näiden lisäksi pidettiin Rajavartiolaitoksen esikunnassa kokouksia laitoksen 95-vuotisjuhlallisuuksien suunnittelua ja näkyvyyttä varten.


35

JULKAISUT TAAPELI

Kymenlaakson museotiedotteen viimeinen numero ilmestyi vuonna 2005. Nyt, vajaat kymmenen vuotta myöhemmin, tiedote herätettiin uudelleen henkiin uudistelussa muodossa. Kymenlaakson museon tiedotuslehti, joka sai nimekseen Taapeli, ilmestyy tästä vuodesta alkaen sähköisesti kerran vuodessa.

Taapelin ensimmäisessä numerossa kerrotaan Ruotsinsalmen linnoituskaupungin aikaisen esikunta- ja yliupseerirakennuksen arkeologisista kaivauksista. Rakennelmien lisäksi esille saatiin rakennus- ja talousjätettä, kuten nauloja, lautoja, slaavilaista keramiikkaa sekä eläinten luita. Lehdessä on myös selvitys Kotkan kantasataman rakennushistoriasta. Kantasataman alueellahan on käynnissä suuri rakenteellinen ja toiminnallinen muutos, kun satamatoiminnot ovat siirtyneet alueelta pois ja osa alueesta on kaavoitettu kulttuurikäyttöön.

Suuret esineet ovat haaste museokokoelmissa. Kuinka niiden ylläpito- ja kunnostustoimenpiteitä voidaan helpottaa arkistoaineiston ja valokuvien avulla? Taapelissa on tästä esimerkkinä Merivartiomuseon aluskokoelma. Miten perustetaan kokoelmakeskus ja miten se käytännössä toimii? Taapelista voit lukea, kuinka nämä asiat on ratkaistu Norjan Bergenissä. Lehdessä kerrotaan myös Portugalissa pidetystä museoneuvojien kansainvälisestä konferenssista, jossa kriisit nähtiin haasteena ja syynä tehdä asioita paremmin. RAKENNETTU RANTA Kolmen vuoden tauon jälkeen museon julkaisusarja sai uutta jatkoa, kun sarjan 32. teos, Rakennettu ranta – Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan näki päivänvalon. Kirjassa kerrotaan, mitä Kotkan Kantasataman paikalla oli ennen kaupungin syntyä ja millaiselta alue näytti sataman varhaisina vuosikymmeninä. Ruotsinsalmen merilinnoituksen ajasta kertovissa artikkeleissa kuvataan sotasataman elämää ja yhteen linnoituksen rakennuksista liittyvää arkeologista tutkimusta. Sataman varhaisvuosista kertovissa artikkeleissa huomio on sekä itse sataman että läheisten kaupunkikortteleiden rakennetussa ympäristössä ja niissä toimijoissa, jotka näitä rakennuksia käyttivät. Kirjan viimeisessä artikkelissa luodaan yleiskatsaus molempien ajanjaksojen arkkitehtoniseen ilmeeseen. Teoksen runsas kuvitus koostuu pääosin ennen julkaisemattomista kartta- ja rakennuspiirroksista sekä valokuvista.


36

LIITTEET Kymenlaakson museon henkilökunta 2013

Virat

Niku Kirsi museotoimenjohtaja 1.11.2006

Työsopimussuhteiset Alén Vesa tutkija, esinekokoelmat 1.1.2008

Arponen Hanna asiakaspalvelija, opas 1.1.2009 *

työvapaa 2.7.-31.12.

Gröhn Hannele toimistosihteeri 1.1.1988 Hajjar Anu asiakaspalveluvastaava 1.1.2009 *

Hedin Paula museoapulainen 1.1.1995 työaika 50%

Hyypiä Minna museovirkailija 1.1.1983 Ikonen Elvi tutkija; arkisto, tietokeskus 1.1.2008 Juvonen Jaana konservaattori, esineet 16.8.2000 Kaakkurivaara Matti näyttelymestari 1.4.2008 Kataja Jaana tekstiilikonservaattori 6.2.2012 Karhunen Anu asiakaspalvelija 1.5.2000 *

Koho Liisa tutkija; näyttelyt 1.1.1984 Kykyri Marita tutkija; arkeologia 6.11.2000 Laitala Maarit intendentti, museolehtori 23.8.2005

vuorotteluvapaa 1.4.-30.6.2013

Leinonen Tiina valokuvaaja 1.10.1989 Lievonen Timo tutkija; rakennushistoria 1.1.1997 Olsson Timo av-museomestari 1.8.2006 Puukka Marja tiedottaja 1.1.2012 *

Rommi Anne info/asiakaspalvelija,opas 1.1.2013 * Ruohonen Janne museomestari 2.1.2008

Salmijärvi Marja maakuntamuseotutkija 1.1.1995 Tiili Miia-Leena tutkija; merihistoria, -arkeologia 9.8.2005

työvapaa 1.1.-31.12.2013

Utriainen Annika tapahtumatuottaja, pääopas 1.1.2013 * Wirzenius Ulla asiakaspalvelija, opas 1.1.2013 *

työvapaa 24.1.-1.9.2013

Määräaikaiset työsuhteet

Airkasinen Lioudmila asiakaspalvelija, opas 2.1. 31.12.* Alajuuma Viivi luetteloija 1.1. 30.10. Hassinen Esa projektipäällikkö, Ruotsinsalmi-projekti 1.7. 31.12. Hiem Veronica asiakaspalvelija, opas 2.5. 31.8. * Kontula Elina asiakaspalvelija, opas 7.5. 18.8. * Sahari Aaro tutkija 1.1. 31.12. Siitonen Laura asiakapalvelija, opas 3.4. 31.12.* Ryökkynen Ari tutkija 1.4. 30.6. * 50% palkasta SMM / APY


37

Työharjoittelu Harju Maunu museoapulainen, arkisto 6.5. 30.6.

Hartikainen Merja museoapulainen, peda 9.9. 18.10. Juppi Juha asiakaspalvelija, valvoja 29.4. 19.6. Raussi Reetta museoapulainen, museoalukset 15.4. 19.5. Virtanen Eva asiakaspalvelija 23.9. 7.11. Taskinen Saga tekstiilikonservointi 26.8. 18.10. Hammaren Päivi tekstiilikonservointi 26.8. 4.10. Ulianova Ellizaveta asiakaspalveluyksikkö 26.11. 31.12.

Työllistetyt Airaksinen Lioudmila asiakaspalvelija, opas 1.1.

Minkkinen Minna museoapulainen 16.9. 31.12.

Kaupungin kesätyö nuorille Ahtiainen Matias museoapulainen, kokoelma 3.6. 30.6.

Eriksson Christine museoapulainen, konservointi 3.6. 30.6.

TET Anttila Anna konservointi, toimisto 2 pv/vko 5 vkoa

Hajjar Patrick asiakaspalvelu 30.9. 4.10. Kärkkäinen Maikki arkeologia, toimisto 20.5. 24.5. Matsson Iida konservointi 22.4. 26.4. Nesnezhinskaya Marina konservointi, toimisto 11.11. 15.11. Rajatalo Arttu peda 23.9. 26.9. Siik Ida peda 30.9. 4.10. Sukanen Enja-Tuulia toimisto, museoapulainen 22.4. 26.4. Tervolin Kati konservointi 22.4. 26.4.


38

KYMENLAAKSON MUSEO TILINPÄÄTÖS 2013 KYMENLAAKSON MUSEO

Toimivat ja laadukkaat palvelut sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö Kriittiset menestystekijät

Arviointikriteerit/ mittarit

Tavoitetaso 2013 Toteutuma 31.12.

Kiinnostavat ja saavutettavat näyttelyt Monipuoliset tapahtumat

-kävijämäärät, vaihtuvien näyttelyiden määrä, tapahtumien määrä

- 100 000 kävijää - 4 vaihtuvaa näyttelyä - 50 tapahtumaa

-104 471 kävijää - 5 vaihtuvaa näyttelyä - 208 tapahtumaa

Toimivat kirjasto- ja arkistopalvelut

- kuva-arkiston digitoinnin tehostaminen hankerahoituksella - luetteloinnin ja digitoinnin kohdistaminen keskeisiin aineistoihin - tietokannan huolto (kuvien digitoinnin yhteydessä, joten tapahtuu etupäässä hankerahoituksella)

- luettelointi max 600 uutta kuvaa - digitointi max 2 500 kuvaa -min. 1 000 korjattua tietuetta

-luetteloitu 3 970 uutta kuvaobjektia -175 kuvaa digitoitu -2 126 korjattua tietuetta -2 366 nimekettä luetteloitu Kymi tietokantaan

Toimivat kokoelmanhallinta- ja konservointiprosessit

-oikein mitoitettu kartunta -harkitut poistot -tietokannan huolto -ulkokohteiden ylläpito

-max 200 uutta esinettä -min 50 poistettua esinettä -min 1000 korjattua tietuetta -ruutikellarin tyhjennys

-85 uutta esinettä -81 poistettua esinettä -4 373 korjattua tietuetta -esineitä luetteloitu 277 kpl -ruutikellari tyhjennetty

Tarjontaa laajennetaan ikääntyvälle väestölle elinikäisen oppimisen suuntaan

-lainalaukkutoiminnan kehittäminen -senioreille suunnattu opastustarjonta

- kolme lainalaukkua - muisteleva opastus

- 2 lainalaukkua valmis, kiertänyt 35 ryhmää, 1 lainalaukku teon alla - muisteleva opastus valmis

Tutkimus- ja julkaisutoiminta

-julkaisuiden määrä -1 numero tiedotuslehteä

Tiedotuslehti Taapeli ilmestynyt sähköisenä.


39

Monipuolinen ja vireä elinkeinoelämä sekä vetovoimainen suursatama Kriittiset menestystekijät



Museotoiminta on kulttuurimatkailua tukevaa Venäjän mahdollisuudet hyödynnetään

-ryhmäopastukset -matkailu- ja tapahtumapaketit yhteistyössä eri toimijoiden kanssa -panostetaan venäläisin matkailijoihin

700 opastusta 5 matkailupakettia -venäjänkieliset opastukset, markkinointi Venäjälle

736 opastusta useita matkailupaketteja venäläisten osuus näyttelykävijöistä 20%, 56 venäjänkielistä opastusta

Puhdas, turvallinen ja ekologinen elinympäristö Kriittiset menestystekijät



Museo toimii maakunnallisena vaikuttajana Kulttuuriympäristön hoitoon on riittävät resurssit

-maakunnallinen yhteistyö ja alueellinen koulutus -rakennushistoria, lausunnot, neuvonta ja valvonta -arkeologiset kaivaukset, valvontatyö, maastotarkastukset ja tutkimus

Koulutus 2 x vuosi alueelliset tapaamiset 60 lausuntoa neuvontakäyntejä 1 kaivaus, valvonta- ja maastokäynnit, tutkimus- ja tarkastuskertomukset

2 koulutusta, 30 alueellista tapaamista 42 lausuntoa, 62 kohdekäyntiä, 10 viranomais-kokousta, 48 työ-, ohjaus-, hankeryhmien kokousta 2 kaivauskertomusta, 1 lausunto, 2 kaivausta, 74 maastokäyntiä, 911 arkeologista kaivauskuvaa tallennettu Muskettiin ja 197 arkeologista kaivauslöytöä sekä 11 kpl mv-valkokuvia luetteloitu Muskettiin.


40

Talous on tasapainossa Kriittiset menestystekijät



Merikeskus Vellamo on aktiivinen kohtaamispaikka

- Vellamon tilojen monipuolinen käyttö, kokousmyynti, ravintola ja museokauppa

200 tilaisuutta 141 tilaisuutta

Synergiaetujen hyödyntäminen ja yhteistyö eri toimijoiden kanssa

- Toimiva yhteistyösopimus Suomen merimuseon kanssa -liiketoiminnassa taloudellinen ja tehokas toimintamuoto - Merivartiomuseota kehitetään yhteistyössä Rajavartiolaitoksen kanssa

Sitra-hankkeen tulosten hyödyntäminen. Asiakaspalvelu-yksikön toiminnan vakiinnuttaminen. Telkän kunnostus, avustus 30 000 €

Toiminta- ja johtamismallin pilotointi. Asiakaspalvelijoiden työsuhteet vakinaistettu. Telkän kunnostusavustus 30 000 €, VL Telkän kunnostushanke käynnistetty; alus nostettu ja kunnostustoimen-piteet aloitettu, hankkeeseen saatu myös immateriaalista tukea RVL:lta. Osallistuttu 2 Rajavartiolaitoksen museotoimikunnan kokoukseen ja 2 RVL 95-vuotta toimikunnan kokoukseen.


41

Kymenlaakson museo Toteuma 2013 LTA 2013 Tot%

3 Toimintatuotot 30 Myyntituotot 34 777 110 000 31,62%

32 Maksutuotot 87 626 100 000 87,63%

33 Tuet ja avustukset 67 381 30 000 224,60%

34 Muut toimintatuotot 103 180 52 000 198,42%

3 Toimintatuotot 292 964 292 000 100,33% 4 Toimintakulut 40 Henkilöstökulut -983 682 -881 124 111,64%

43 Palvelujen ostot -232 280 -296 500 78,34%

45 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -61 150 -84 175 72,65%

48 Muut toimintakulut -24 459 -21 100 115,92%

4 Toimintakulut -1 301 571 -1 282 899 101,46%

ULK. TOIMINTAKATE -1 008 607 -990 899 101,79% 4S Sisäiset erät S8 Sisäiset tuotot 21 762 0 /0

S9 Sisäiset kulut -1 507 526 -1 492 606 101,00%

4S Sisäiset erät -1 485 763 -1 492 606 99,54%

TOIMINTAKATE -2 494 370 -2 483 505 100,44%

VUOSIKATE -2 494 370 -2 483 505 100,44% 6S Sisäinen korko -1 472 0 /0 7 Poistot ja arvonalentumiset -190 785 -190 785 100,00%

TULOS -2 686 628 -2 674 291 100,46%

Hallinnon vyörytykset -61 332 0 /0

Ylijäämä/Alijäämä -2 747 960 -2 674 291 102,75%

Kymenlaakson museo

Toteuma Budjetti Tot%

2013 2012 Muutos 2013 2012 Muutos 2013 2012

30 Myyntituotot 34 777 34 293 484 110 000 102 000 8 000 31,62% 33,62%

32 Maksutuotot 87 626 95 204 -7 578 100 000 100 000 0 87,63% 95,20%

33 Tuet ja avustukset 67 381 40 356 27 025 30 000 36 857 -6 857 224,60% 109,49%

34 Muut toimintatuotot 103 180 63 213 39 967 52 000 60 000 -8 000 198,42% 105,35%

3 Toimintatuotot 292 964 233 065 59 899 292 000 298 857 -6 857 100,33% 77,99%

40 Henkilöstökulut -983 682 -923 815 -59 867 -881 124 -935 559 54 435 111,64% 98,74%

43 Palvelujen ostot -232 280 -174 946 -57 335 -296 500 -318 000 21 500 78,34% 55,01%

45 Aineet, tarvikkeet -61 150 -87 473 26 323 -84 175 -90 675 6 500 72,65% 96,47%

48 Muut toimintakulut -24 459 -12 381 -12 078 -21 100 -22 100 1 000 115,92% 56,02%

4 Toimintakulut -1 301 571 -1 198 615 -102 956 -1 282 899 -1 366 334 83 435 101,46% 87,72%

ULK. TOIMINTAKATE -1 008 607 -965 549 -43 057 -990 899 -1 067 477 76 578 101,79% 90,45%

S8 Sisäiset tuotot 21 762 10 564 11 198 0 0 0 /0 /0

S9 Sisäiset kulut -1 507 526 -1 506 097 -1 428 -1 492 606 -1 500 959 8 353 101,00% 100,34%

4S Sisäiset erät -1 485 763 -1 495 533 9 770 -1 492 606 -1 500 959 8 353 99,54% 99,64%

TOIMINTAKATE -2 494 370 -2 461 083 -33 288 -2 483 505 -2 568 436 84 931 100,44% 95,82%


42

Museon kävijämäärätavoite 100 000 kävijää saavutettiin ja ylitettiinkin muutamalla tuhannella kävijällä. Kävijämäärä oli 111 % edellisvuoteen (93 755) verrattuna. Näyttelykävijöiden määräkin nousi hieman, mutta suurin kävijämäärien kasvu näkyy muiden museopalveluiden käyttäjissä, kuten erilaisten tapahtumien määrän ja kävijämäärän kasvussa. Kirjasto- ja tietopalveluiden käyttö oli 120 % ja kokouspalveluiden euromääräinen tuotto 150 % edellisvuoteen verrattuna. Tilaisuuksien määrä jäi kuitenkin tavoitteesta, joka oli asetettu korkealle jatkuvan kasvun takia. Kokouspalveluita on kehitetty käyttäen työkaluna yritysraatia ja asiakaspalautetta. Venäläisten osuus näyttelykävijöistä oli 20 %. Venäjänkielisten palveluiden tarve kasvaa koko ajan ja niitä on kehitetty mm. venäläisen asiakasraadin avulla. Hankerahoituksella on pystytty hankkimaan venäjänkielistä asiakaspalvelua, mutta tarve on pysyvä. Tällä hetkellä asiakaspalvelussa ei kuitenkaan ole vakinaista venäjänkielistä henkilökuntaa, mikä on otettava huomioon tulevissa rekrytoinneissa ja resursoinneissa.

IRTAIN Toteuma 2013 TA 2013 Tot%

Museoalus Telkän peruskorjaus -29 845 -30 000 99,5

Tunnusluvut 2009 2010 2011 2012 2013 Näyttelyt - päänäyttely 1 1 1 1 1 - merivartiomuseo 1 2 2 2 2 - vaihtuvat näyttelyt 8 6 6 6 5 Asiakkaat / kävijämäärät 102 063 99 763 140 719 105 526 104 471 Palvelut Tapahtumat 10 67 144 170 208 Opastuksia 986 830 742 669 736 Osaaminen ja uudistuminen - luetteloidut esineet 181 276 387 901 277 - luetteloidut valokuvat 2 770 2 787 4 690 7 411 4 881 - luetteloitu arkisto- ja lähdeaineisto 48 1 093 843 0 0 - annetut lausunnot 64 56 66 57 43 - korjausavustusten valvonta 32 38 55 73 62 - maakunnalliset neuvontakäynnit 68 21 36 32 30 - muinaismuistolaki, valvonta 2 4 2 2 2 - arkeologiset kaivaukset 1 0 3 1 2 Henkilöstö 21 21 21 22 25 Toimitilat, m2 8 300 6 560 6 560 6 560 6 560


43

ARKEOLOGIA

MAASTOKÄYNTI-, TARKASTUS -, DOKUMENTOINTI- JA KAIVAUSKOHTEET 2013

Ajankohta Kunta Paikka Työn luonne Raportointi/muuta: 4.3.2013 Kotka Rauhankatu 2 Valokuvadokumentointi ennen

maalämpötyömaan kairausten aloittamista.

12.3.2013 Kotka Rauhankatu 2 Kairaustöiden valokuvadokumentointi. 14.3.2013 Kotka Rauhankatu 2 Kairaustöiden valokuvadokumentointi. 20.3.2013 Kotka Rauhankatu 2 Kairaustöiden valokuvadokumentointi. 4.4.2013 Kotka Rauhankatu 2 Kairaustöiden valokuvadokumentointi. 14.4.2013 Kotka Rauhankatu 2 Kairaustöiden ja ojituksen

valokuvadokumentointi.

14.4.2013 Kotka Fort Katarina Alalinnoitus ennen restaurointia. Valokuvadokumentointi.

21.4.2013 Kotka Meripuisto/Fort Katarina

Patteri Katarinan ja Fort Katarinan alalinnakkeen valokuvaus.

Kotka Rauhankatu 2 Lisäojituksen valokuvadokumentointi. 29.4.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Maastokäynti ja kaivauspalaveri tontin

viemäröintitöihin liittyen Kotkan Klubin ja Sakka Oy:n edustajien kanssa.

7.5.2013 Kotka Kirkkokatu 2

Maastokäynti ja kaivauspalaveri kiinteistönhoitajan ja urakoitsijan kanssa ennen tontin viemäröintitöitä.

9.5.2013 Kotka Fort Katarinan alalinnake

Valokuvadokumentointi.

9.5.2013 Kotka Patteri Katarina

Restaurointitöiden valokuvadokumentointi.

23.5.2013 Pyhtää Kivikoski Rautakautinen röykkiö. Maastokäynti ja valokuvadokumentointi.

Mukana T. Lievonen /KyM.

23.5.2013 Pyhtää Hautaharju 1 Pronssikautinen röykkiö. Maastokäynti ja valokuvadokumentointi.


23.5.2013 Pyhtää Lököre Patteri. Maastokäynti ja valokuvadokumentointi.


5.6.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Yleiskuvaus ennen viemäröintitöiden aloittamista. Ruukinkatu.

6.6.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Yleiskuvaus ennen viemäröintitöiden aloittamista. Kirkkokatu.

9.6.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Yleiskuvaus ennen viemäröintitöiden aloittamista.

9.6.2013 Kotka Patteri Katarina

Restaurointitöiden valokuvadokumentointi.

10.6.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Kirkkokadun viemäröintitöiden valokuvadokumentointi.

11.6.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Kirkkokadun viemäröinnin valokuvadokumentointi.

12.6.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Kirkkokadun viemäröinnin valokuvadokumentointi.

14.6.2013- 23.7.2013

Kotka Kirkkokatu 2 Viemäröintityön arkeologinen valvonta ja dokumentointi.

Kaivauskertomus

24.6.2013 Kotka Kirkkokatu 11 Viemäröintityömaan tarkastus ja dokumentointi.

Muistio Mukana H. Ranta /MV.


44

2.7.2013 Kotka Rauhankatu 2 Maalämpötyömaan valokuvadokumentointi.

1.8.2013 Kotka Puistotie 13 Maastokäynti ja valokuvadokumentointi kaavamuutosalueella.

1.8.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Maastokäynti ja valokuvadokumentointi viemäröintityömaalla.

2.8.2013 Kotka Puistotie 13 Maastokäynti ja valokuvadokumentointi kaavamuutosalueella.

6.8.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Viemäröintityömaan laajentaminen Ruukinkadulla. Valokuvadokumentointi.

6.8.2013 Pyhtää Kananiemen-harju 2

Kivikauden asuinpaikka. Valokuvadokumentointi.

Mukana J. Ruohonen /KyM.

Pyhtää Strukankalliot Rautakautinen kalmisto. Valokuvadokumentointi.

Mukana J. Ruohonen /KyM.

11.8.2013 Kotka Fort Katarina Alalinnakkeen restaurointityöt. Valokuvadokumentointi.

21.8.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Tontin ja katualueen valokuvaus. 24.8.2013 Kotka Patteri

Katarina Valokuvadokumentointi.

Kotka Fort Katarina Alalinnakkeen valokuvaus. 3.9.2013 Kotka Kuninkaan-

saari Kalliohakkauksen tarkastus ja dokumentointi

Tarkastuskertomus Mukana T. Lievonen ja A. Sahari /KyM.

12.9.2013 Pyhtää Pyhtään kirkko Maastokäynti ja valokuvadokumentointi.


Pyhtää Ahvenkoski Ahvenkosken patterit ja Tirikan siltaraunio. Maastokäynti ja valokuvadokumentointi.


Pyhtää Purola Majakorven ja Suomajan tierauniot. Maastokäynti ja valokuvaus.


Pyhtää Hirvikoski Maastokäynti redutilla ja sen valokuvadokumentointi.


Pyhtää Tervakallio Maastokäynti kivikautiselle raaka-aineen hankintapaikalla ja kohteen valokuvadokumentointi.


17.9.2013 Kotka Puistotie 13 Inventoinnin ja koekuopituksen esityöt maastossa sekä alueen valokuvadokumentointi.

18.9.2013 Kotka Puistotie 13 Maastoprospektointi ja valokuvadokumentointi

19.9.2013 Kotka Puistotie 13 Maastoprospektointi ja valokuvadokumentointi.

24.9.2013 Kotka Puistotie 13 Koekuopitus. Inventointiraportti 24.9.2013 Kotka Katariina Maastokäynti, jonka yhteydessä

Katariinan tiilikasarmin sijaintitietojen päivitys.

25.9.2013 Kotka Puistotie 13 Koekuopitus. 26.9.2013 Kotka Puistotie 13 Mittaustyöt. 28.9.2013 Kotka Patteri

Katarina Valokuvadokumentointi.

3.10.2013 Kouvola Valkealankylä Maastokäynti ja historiallisen ajan kohteiden tarkastus.

Tarkastuskertomus Mukana H. Pajunen /MV ja T. Lievonen


45

/KyM. 3.10.2013 Kouvola Saarento,

Etula Reikäkiven löytöpaikan tarkastus. Löytöilmoitus

Mukana H. Pajunen /MV ja T. Lievonen /KyM.

10.10.2013 Miehikkälä Mustasuo Maastokäynti ja jatulintarhan valokuvadokumentointi.


Miehikkälä Suur-Miehikkälä

Kotiseutumuseon alueen historiallisten kohteiden valokuvaus.


Miehikkälä Soivuori Maastokäynti ja jatulintarhan, kaskiröykkiöiden ja hiilimiilun valokuvadokumentointi.


Miehikkälä Mäkelä Maastokäynti ja valokuvaus kivikauden asuinpaikalla.



Kyläalueen valokuvadokumentointi. Mukana T. Lievonen /KyM.


Mylly- ja saha-alueen valokuvaus. Mukana T. Lievonen /KyM.

Miehikkälä Sorvainvuori Maastokäynti ja valokuvadokumentointi kivikauden asuinpaikalla.


Miehikkälä Kalliokoski Maastokäynti ja valokuvaus lasitehtaan raunion alueella.


Miehikkälä Pitkäkoski Myllyalueen valokuvadokumentointi. Mukana T. Lievonen /KyM.

Miehikkälä Saivikkala Kyläalueen valokuvadokumentointi. Mukana T. Lievonen /KyM.

Miehikkälä Salpalinja-museo

Leijonakivet, juoksuhautarakenteita ja panssariesteitä. Maastokäynti ja sotahistoriallisten kohteiden valokuvaus.


Miehikkälä Hauhia Kyläalueen valokuvadokumentointi. Mukana T. Lievonen /KyM.

25.10.2013 Kotka Kirkkokatu 2 - Ruukinkatu

Viemäröidyn alueen tarkistusmittaus.

Kotka Puistotie 13 Tarkistusmittaus ja valokuvaus. Mukana H. Ranta /MV.

Pyhtää Kananiemen-harju 1 ja 2

Maasto- ja tarkastuskäynti kivikauden asuinpaikoilla.

Mukana H. Ranta /MV.

12.11.2013 Kotka Kirkkokatu 2 Ruukinkadun ja asvaltoidun piha-alueen valokuvadokumentointi.

Kotka Rauhankatu 2 Valokuvadokumentointi kun tonttialue on ennallistettu.

Kotka Patteri Katarina

Patteri kesän korjaustöiden jälkeen. Valokuvadokumentointi

Kotka Fort Katarina Alalinnake kesän korjaustöiden jälkeen. Valokuvadokumentointi

Kotka Meripuisto/ Katariiina

Patteri Katarinaan vievän tieraunion valokuvadokumentointi.


46

TAPAHTUMAT VELLAMOSSA 2013 Tammikuu Ke 2.1. klo 15-19 Paperipaja klo 13 Venäjänkielinen yleisöopastus To 3.1. klo 12 Yleisöopastus Mereen menetetyt -näyttelyyn klo 14-15.30 Maalaustyöpaja Su 6.1. klo 13 Venäjänkielinen yleisöopastus Ke 9.1. klo 16 Yleisöopastus Mereen menetetyt -näyttelyyn klo 17 Tietoherkku. Helen Moster: "Näin hylky kasvoi romaaniksi." Su 13.1. klo 12 Yleisöopastus Mereen menetetyt -näyttelyyn klo 13 Vartissa pintaa syvemmälle -opastus: Laivojen keulakuvat Ke 16.1. klo 17 Tietoherkku. Alexander Shaub: "Koillisväylä." klo 18 Tarja Karellin opastus Paperinukke -näyttelyyn + pöytäteatteri -esitys

Su 20.1. klo 13.30 Tarja Karellin opastus Paperinukke -näyttelyyn + pöytäteatteri -esitys

klo 14.30 Tarja Karellin opastus Paperinukke -näyttelyyn + pöytäteatteri -esitys

Ke 23.1. klo 17 Tietoherkku. Ari Ryökkynen: "Arkkitehtuuria vuosilta 1890-1940 - Suursaari ja Kotka

Helmikuu Su 10.2. klo 13 Vartissa pintaa syvemmälle -opastus: Sotalapset Ke 13.2. klo 17 Tietoherkku. Kirsi Kostamo: "Merialuesuunnittelu Itämerellä." klo 17.30 Meri-VHF -kurssi

To 14.2. klo 18 Adolf Bock - Merimaalari ja Oculus ja Alfabeetti -näyttelyiden avajaiset

Ke 20.2. klo 17 Tietoherkku. Tietokeskus Vellamon kirjastoaineistot. klo 17.30 Meri-VHF -kurssi To 21.2. klo 10 Värikylpy taaperoille klo 12.30 Värikylpy vauvoille klo 14 Värikylpy vauvoille La 23.2. klo 13 Venäjänkielinen yleisöopastus Su 24.2. klo 13 Venäjänkielinen yleisöopastus Ti 26.2. klo 11.30 Pullolaivatyöpaja klo 13 Aikamatka -opastus Ke 27.2. klo 11.30 Maalaa meri -työpaja klo 15 Laivakoira Vellun tassunjäljissä -opastus


47

To 28.2. klo 11.30 Viestilippu -työpaja klo 13 Aikamatka -opastus Maaliskuu Pe 1.3. klo 11.30 Laivoja -työpaja Pe 8.3. klo 13 Venäjänkielinen yleisöopastus klo 14-16 Naistenpäivän viettoa Tietokeskus Vellamossa La 9.3. klo 13 Meri-VHF -kurssin tutkintokoe

Su 10.3. klo 13 Vartissa pintaa syvemmälle -opastus: Hietasen sahasaari 1930-luvulla

Ke 20.3. klo 17 Tietoherkku. Raimo Pullat: "Viinameri" klo 17.30 LRC-meriradiokurssi Ke 27.3. klo 17.30 LRC-meriradiokurssi Huhtikuu Ke 3.4. klo 17.30 LRC-meriradiokurssi Ke 10.4. klo 17 Tietoherkku. Eino Koivistoinen - merikapteeni ja kirjailija klo 17.30 LRC-meriradiokurssi

Su 14.4. klo 13 Vartissa pintaa syvemmälle -opastus: Merimaalari Adolf Bock ja kuunarilaiva

Uljaksen tarina Ke 17.4. klo 17.30 LRC-meriradiokurssi La 20.4. klo 13 Tuija Peltomaan ja Seppo Laurellin merellisiä esitelmiä klo 13 LRC-meriradiokurssin tutkintopäivä Ke 24.4. klo 17 Tietoherkku. Tapion matkassa Pärnuun ja Kuressaareen klo 17 Tuunaa koruja -työpaja: Levyriipukset Toukokuu La 11.5. Venäjänkielinen yleisöopastus

Su 12.5. klo 13 & klo 14.30 Vartissa pintaa syvemmälle -opastus: Karhulan lasitehtaan puristelasi

Ke 15.5. klo 17-18 Tietoherkku: Lavansaaren talonpoikaispurjehdus Ke 22.5. klo 17-18 Tuunaa koruja: Paljinsoljet La 18.5. Kansainvälinen museopäivä: Helsinki Soundpainting Ensemble Ke 15.5. Jäänmurtaja Tarmo avoinna yleisölle 15.5.-1.9.2013


48

Kesäkuu To 6.6. Maata näkyvissä! ITE- taiteen näyttelyn avajaiset Ke 12.6. klo 13 Venäjänkielinen yleisöopastus

La 15.6. Yleisöopastuksia jäänmurtaja Tarmolla 15.6. alkaen klo 13.30 (12 kpl kesäkuussa)

Pe 14.6. Kansansatama open air. Yhteistyössä kulttuuriosuuskunta Bertan kanssa.

To 20.6. Yleisöopastuksia Vellamon päänäyttelyihin klo 12 (4 kpl kesäkuussa) Heinäkuu Ti 2.7. Yleisöopastuksia jäänmurtaja Tarmolla klo 13.30 (25 kpl) Ti 2.7. Yleisöopastuksia Vellamon päänäyttelyihin (11 kpl) Ke 3.7. Teemaopastuksia Saareen- näyttelyyn klo 12.00 (12 kpl heinäkuussa) Ke 10.7. Yleisöopastuksia venäjäksi (6 kpl) La 27.7. Meripäivät. Vellamon ystävät lukivat satuja Saareen- näyttelyssä. Elokuu To 1.8. Yleisöopastuksia jäänmurtaja Tarmolla 15.8. saakka ja 31.8. (15 kpl) To 1.8. Yleisöopastuksia Vellamon päänäyttelyihin 15.8. saakka (5 kpl) Ke 4.8. Teemaopastuksia Saareen -näyttelyyn klo 12 (3 kpl elokuussa) La 17.8. Klo 13 Venäjänkielinen yleisöopastus

Ke 21.8. Klo 17.00 Tietoherkku: Yrjö Varpion "Vasiljeffit. Kotkalaisen kauppiasperheen tarina" -kirjan julkistamistilaisuus ja esittely

Syyskuu Su 1.9. Klo 13.30 Tarmon yleisöopastus.

La 7.9. Klo 13 Euroopan rakennusperintöpäivä: Kotkan Kantasataman menneisyys, nykytila ja tulevaisuus.

Ti 10.9. Tietokeskuksessa Moroskan tarina - Juhani Villasen öljyvärimaalauksia -näyttelyn avajaiset

La 14.9. Klo 12 Saareen- yleisöopastus Ke 18.9. Röykkiöitä ja räystäslautoja - kotikunnan kulttuuriympäristö tutuksi. Luento- ja keskustelutilaisuus Pyhtäällä.


49

Ke 18.9. SMM ja Laku: Varhaiskasvatuksen ja kouluyhteistyön päivä

Ke 25.9. Klo 17 Tietoherkku: Veijo Parviainen: Huviveneilyn mahdollisuudet itäisellä Suomenlahdella

La 28.9. Klo 12 Saareen- yleisöopastus La 28.9. Klo 13.30 Maata näkyvissä! ITE- taidenäyttelyn yleisöopastus Lokakuu

Ke 2.10. Klo 17 Tietoherkku: Tauno Kääriä: Hiekkajaalalla Amerikkaan. Lavansaarelaisen Toivo Kääriän ja viroalispakolaisten seikkailu yli Atlantin.

Ke 9.10. Klo 14-18 Ryijyklinikka

Pe 11.10. Klo 12 Kolottaako kahvihammasta? Kahviin keskittyvä opastus ja työpaja

Ke 16.10. Klo 18 Lastenkonsertti Saareen- näyttelyssä (Band Box) Pe 18.10. Klo 12 Saareen- yleisöopastus (2 kpl) Markus Majaluoman kirjailijavierailu Syyslomaviikon ohjelmaa Ke 23.10. Klo 12 Saareen- yleisöopastus (2 kpl ) Klo 13-15 Non stop -postikorttipaja Klo 17 Tietoherkku: Jukka Höytämö. Tulvariskit Kotkassa ja Kymijoella. To 24.10. Klo 12 Saareen- yleisöopastus (2 kpl) Pe 25.10. Klo 12 Saareen- yleisöopastus Klo 13-15 Nonstop postikorttipaja Ke 30.10. Klo 17 Tietoherkku: Elämää ja kuolemaa merellä. Esitelmiä ja keskustelua merestä hautapaikkana. Marraskuu Su 3.11. klo 12 Saareen- yleisöopastus Ke 6.11. klo 17 Tietoherkku: Helsingin yliopiston terveysalan aineistot La 9.11. klo 13 Venäjänkielinen yleisöopastus Su 10.11. klo 12 Saareen- yleisöopastus Ke 13.11. klo 18 Nuorten konsertti venehallissa To 14.11. klo 18 Röykkiöitä ja räystäslautoja Salpalinja-museolla Ti 19.11 klo 15 Kierros Vellamon taustatiloihin


50

Ke 20.11. klo 15 Kierros Vellamon taustatiloihin (2 kpl) klo 16-18 Non stop -postikorttipaja To 21.11. klo 14.30, 15 ja 15.30 Kierros Vellamon taustatiloihin (4 kpl) Pe 22.11. klo 15 ja 15.30 Kierros Vellamon taustatiloihin (4 kpl) La 23.11. klo 12, 15 ja 15.40 Saareen- yleisöopastus (3 kpl) Su 24.11. klo 12 ja 15 Saareen- yleisöopastus (3 kpl) klo 13 ja 14 Musiikillinen teatterimatka Saareen- näyttelyssä (2 kpl) Joulukuu Su 1.12. klo 12 Saareen- yleisöopastus Vellamon päivä 3.12.

Ti 3.12. klo 12 Kirjanjulkistamistilaisuus: Rakennettu ranta - Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan

Ke 4.12. klo 17 Tietoherkku: Ari Ryökkynen. Jääputkia Laivasillalla.

Ke 11.12. klo 17 Tietoherkku: Galina Vangonen. Aarteita arkistoista -Ruotsinsalmi kartoissa ja piirustuksissa

La 28.12. Venäjänkielinen yleisöopastus


51

VAIHTUVAT NÄYTTELYT JA KÄVIJÄMÄÄRÄT

Vaihtuvat näyttelyn vuonna 2013 kävijämäärineen (kävijämäärät ovat Vellamon näyttelykävijät ja Pistoksia -näyttelyn osalta Tietokeskuksen kävijämäärä ko. ajanjaksoilla)

14.9.2012 - 20.1.2013 Paperinukke 10 192 kävijää

15.2.-19.5.2013 Oculus ja Alfabeetti Maalauksia, Merita Koskimies 9 739 kävijää

7.6.2013.- 29.9.2013 Maata näkyvissä! ITE-taiteen näyttely Maaseudun sivistysliitto 18 428 kävijää

18.10.2013-12.1.2014 Arjen aakkoset Näyttely lapsille Työväenmuseo Werstas 8 476 kävijää 31.12.2013 mennessä

23.4.2013-14.6.2013 Pistoksia Taito-Kymenlaakso ry. Tietokeskus 3 142 kävijää

kymenlaakson museo toimintakertomus 2013 · esille tuli lapsille suunnattu toiminnallinen arjen...

Documents