kyselyvastauksia nykytilasta ja kehittämistarpeista 1.11 · 2019-11-04 · kuvio 4. motivaatio...
TRANSCRIPT
ILMASTOVASTUUN OPPIMINEN
kyselyvastauksia nykytilasta ja kehittämistarpeista
1.11.2019
2
Sisällys
1 Kyselyn toteutus ............................................................................................................................................. 3
2 Vastaajat ......................................................................................................................................................... 3
3 Ilmastovastuun oppimisen nykytila ................................................................................................................ 5
3.1 Motivaatio ja osaaminen ......................................................................................................................... 5
3.2 Ilmastovastuun oppimisen paikat ........................................................................................................... 6
3.3 Ilmastovastuun oppimisen kannalta merkitykselliset asiat ..................................................................... 8
3.4 Ilmastovastuun oppimisen esteet ja haasteet ...................................................................................... 11
4 Ilmastovastuun oppimisen kehittämistarpeet ja tulevaisuuden visioita ..................................................... 15
5 Ilmastovastuun oppimisen iskulauseita ....................................................................................................... 18
3
1 Kyselyn toteutus
Keväällä 2019 osana Ilmastovastuu koulutuksessa -vaikutusohjelmaa kerättiin verkkokyselyllä kokemuksia
ja näkemyksiä siitä, mikä on ilmastovastuun oppimisen tämänhetkinen tilanne kouluissa ja oppilaitoksissa ja
muissa oppimisen yhteisöissä. Lisäksi vastanneiden oli mahdollista kertoa kehitysehdotuksia ja omia
näkemyksiään tulevaisuuden ilmastovastuusta. Kysely osoitettiin oppilaille, opiskelijoille, opettajille ja
koulutuksen toimijoille sekä sidosryhmille. Kysely oli avoimesti vastattavissa verkkosivuilla ja siitä välitettiin
tietoa eri kanavia pitkin. Kyselyn tuloksia käytettiin taustana ilmastovastuun oppimisen
toimenpideohjelman laadinnassa.
Tämän raportin on laatinut ohjelmavastaava Anne Liimatainen. Kyselytulosten analysoinnissa avusti
korkeakouluharjoittelija Alina Kaarnisto.
2 Vastaajat
Kyselyyn vastasi yhteensä 1456 henkilöä, joista 908 (62 %) oli oppilaita tai opiskelijoita. Opettajia tai
ohjaajia vastaajista oli 320 (22 %) ja rehtoreita ja muuta johtoa 43 (3 %). Loput vastaajista olivat muun
muassa järjestöjen edustajia, asiantuntijoilta ja vanhempia (Kuvio 1). Ikäryhmittäin tarkasteltuna suurin
vastaajaryhmä olivat 15-18 vuotiaat, joilta saatiin 608 vastausta (42 %) (Kuvio 2).
Kuvio 1. Vastaajien tausta
4
Kuvio 2. Vastaajien ikäjakauma
Vastaajista 535 (37 %) edusti lukiokoulutusta. Peruskoulusektorilta vastasi 382 (26 %) ja ammatillisesta
koulutuksesta 206 (14 %). Korkeakouluista vastasi 78 (5 %), vapaasta sivistystyöstä 99 (7%) ja
varhaiskasvatuksesta 13 (1 %). Kyselyyn vastanneista 143 (10 %) ei opiskellut tai työskennellyt
koulutussektorilla (Kuvio 3).
Kuvio 3. Vastaajat opiskelu- ja työsektoreittain
5
3 Ilmastovastuun oppimisen nykytila
Ilmastovastuun oppimisen nykytilaa selvitettiin kysymällä:
• mikä on vastaajien motivaatio sekä arvio osaamisesta ja taidoista toimia ilmastovastuullisesti
• missä tai keneltä ilmastoasioista on opittu
• miten tärkeänä pidetään ilmastovastuun oppimista
• mitkä asiat ovat tärkeitä ilmastovastuun oppimisessa
• mitä merkittäviä esteitä ja haasteita on ilmastovastuun oppimisessa.
3.1 Motivaatio ja osaaminen
Kyselyyn vastanneet ovat motivoituneita toimimaan ilmastovastuullisesti ja heillä on myös osaamista ja
taitoa toimia ilmastovastuullisesti. Asteikolla 0 (vähäinen) – 100 (suuri) vastaajat sijoittuvat motivaation
suhteen kohtaan 62 ja osaamisen ja taitojen suhteen kohtaan 58 (Kuvio 4).
Kuvio 4. Motivaatio sekä osaaminen ja taidot toimia ilmastovastuullisesti
Ilmastovastuun oppiminen nähdään erittäin tärkeänä. Asteikolla yhdestä kymmeneen (1 = ei tärkeä ja 10 =
erittäin tärkeä) kyselyyn vastanneista 672 (47,2 %) valitsi numeron 10, kun taas ainoastaan 11 (0,8 %)
vastanneista valitsi numero yhden. Useat arvioivat tärkeyden myös numeroille 8 ja 9 (Kuvio 5).
6
Kuvio 5. Ilmastovastuun oppimisen tärkeäksi kokeminen, vastanneiden määrä
3.2 Ilmastovastuun oppimisen paikat
Ilmastoasioista on opittu eniten tiedotusvälineiden kautta, mutta myös kouluilla ja oppilaitoksilla on tärkeä
merkitys. Ystävät, vanhemmat sekä työ ovat myös tärkeitä oppimisen paikkoja. Aiheesta on opittu myös
omatoimisella perehtymisellä lukemalla, tutkimalla ja muulla tavoin itseoppimalla (Kuvio 6).
Kuvio 6. Ilmastoasioista oppimisen paikat
7
Tiedotusvälineistä ilmastoasioista ovat oppineet eri ikäryhmät aika tasaisesti. Nuorten 15-18 -vuotiaiden
kohdalla koulun merkitys korostuu jonkun verran muihin ikäryhmiin verrattuna, kun taas vanhemmissa yli
30-vuotiaissa tiedotusvälineillä on hieman isompi merkitys kuin nuoremmilla (Kuviot 7 ja 8).
Kuvio 7. Ilmastoasioiden oppiminen koulussa, ikäryhmittäinen jakauma
Kuvio 8. Ilmastoasioiden oppiminen tiedotusvälineistä, ikäryhmittäinen jakauma
9,7 %
11,8 %
17,5 %
23,5 %
29,4 %
32,4 %
16,2 %
41,9 %
36,2 %
44,8 %
44,1 %
43,4 %
51,9 %
56,8 %
29,0 %
28,3 %
29,0 %
22,8 %
26,6 %
13,7 %
21,6 %
19,4 %
23,7 %
8,7 %
9,6 %
0,6 %
2,0 %
5,4 %
Y L I 6 0 V .
5 0 - 5 9 V .
4 0 - 4 9 V .
3 0 - 3 9 V .
1 9 - 2 9 V .
1 5 - 1 8 V .
A L L E 1 5 V .
ILMASTOASIOIDEN OPPIMINEN KOULUSSA
Paljon Jonkin verran Niukasti Ei lainkaan
48,8 %
61,9 %
69,0 %
63,1 %
59,4 %
57,7 %
53,5 %
48,8 %
34,8 %
28,9 %
34,0 %
36,4 %
34,4 %
31,9 %
2,4 %
2,7 %
2,1 %
2,9 %
2,8 %
5,2 %
8,3 %
0,0 %
0,6 %
0,0 %
0,0 %
1,4 %
2,7 %
6,3 %
Y L I 6 0 V .
5 0 - 5 9 V .
4 0 - 4 9 V .
3 0 - 3 9 V .
1 9 - 2 9 V .
1 5 - 1 8 V .
A L L E 1 5 V .
ILMASTOASIOIDEN OPPIMINEN TIEDOTUSVÄLINEISTÄ (LEHDET, SOME, JNE.)
Paljon Jonkin verran Niukasti Ei lainkaan
8
3.3 Ilmastovastuun oppimisen kannalta merkitykselliset asiat
Oleellisena tekijänä ilmastovastuun oppimisessa pidetään opettajien osaamista, jonka 931 (64,6 %)
vastaajista mainitsee olevan erittäin tärkeää ja 411 (28,5 %) jonkin verran tärkeää. Oman innostuksen oppia
kokee erittäin tärkeänä 831 (57,5 %) vastaajista. Opettajien osaamisen ja oman innostuksen lisäksi myös
koulun ja yhteisön toiminnalla on suuri merkitys, sillä vastaajista 790 (54,9 %) näkee koulun tai yhteisön
toimintatavoilla erittäin tärkeän roolin ilmastovastuun oppimisessa. Tärkeitä ovat myös kansalliset ja
kansainväliset tavoitteet, opetuskäytännöt, oppimateriaalin saatavuus sekä opetussuunnitelma ja yhdessä
oppiminen (Kuvio 9). Muina tärkeintä tekijöinä ilmastovastuun oppimisessa mainitaan muun muassa
opettajien motivaatio ja sitoutuminen, poliittinen tahto, lainsäädäntö ja julkishallinnon toimet sekä arvot,
tutkimustieto ja hyvät esimerkit.
Kuvio 9. Tärkeimmät asiat ilmastovastuun oppimisessa
Opetuskäytäntöjen tärkeys korostuu hieman enemmän opettajien ja ohjaajien vastauksissa kuin muiden
vastaajaryhmien ilmastovastuun oppimisessa ja tukemisessa. Opettajista ja ohjaajista yli puolet pitää
opetuskäytäntöjä erittäin tärkeinä, kun oppilaista ja opiskelijoista vain 37 prosenttia. Oppilaista ja
opiskelijoista 3,5 prosenttia vastasi, että opetuskäytännöt eivät ole lainkaan tärkeässä roolissa
ilmastovastuun oppimisessa ja tukemisessa ja rehtoreista ja muusta johdosta puolestaan 12 prosenttia ei
kokenut niitä kovinkaan tärkeiksi (Kuvio 10).
0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 % 100,0 %
M U U
Y H D E S S Ä O P P I M I N E N
O P E T U S S U U N N I T E L M A
O P P I M A T E R I A A L I N S A A T A V U U S
O P E T U S K Ä Y T Ä N N Ö T
K A N S A L L I S E T J A K A N S A I N V Ä L I S E T …
K O U L U N / Y H T E I S Ö N T O I M I N T A T A V A T
O M A I N N O S T U S O P P I A
O P E T T A J I E N O S A A M I N E N
MuuYhdessä
oppiminenOpetussuunnitelma
Oppimateriaalin
saatavuus
Opetuskäytännöt
Kansallisetja
kansainväliset
tavoitteet
Koulun/yhteisön
toimintatavat
Omainnostus
oppia
Opettajienosaaminen
Erittäin tärkeä 31,9 % 34,5 % 36,5 % 38,3 % 41,2 % 47,2 % 54,9 % 57,5 % 64,6 %
Jonkin verran tärkeä 14,7 % 47,6 % 46,3 % 43,2 % 45,5 % 35,7 % 34,5 % 34,4 % 28,5 %
Ei kovin tärkeä 6,9 % 12,6 % 11,2 % 12,8 % 7,8 % 10,8 % 6,4 % 5,2 % 3,8 %
Ei lainkaan tärkeä 3,1 % 3,4 % 3,1 % 3,2 % 2,4 % 3,6 % 2,3 % 1,9 % 1,9 %
En osaa sanoa 43,5 % 2,0 % 2,9 % 2,5 % 3,1 % 2,7 % 1,9 % 1,1 % 1,3 %
ILMASTOVASTUUN OPPIMISESSA TÄRKEÄT ASIAT
9
Kuvio 10. Opetuskäytäntöjen tärkeys ilmastovastuun oppimisessa ja tukemisessa, eri vastaajaryhmien
näkemykset
Opetussuunnitelman merkitys ilmastovastuun oppimisessa ja tukemisessa koetaan samankaltaisesti kuin
opetuskäytännöt. Opettajista ja ohjaajista yli 10 prosenttia enemmän kuin muista ryhmistä näkee
opetussuunnitelman erittäin tärkeäksi. Toisaalta oppilaissa ja opiskelijoissa sekä rehtoreissa ja muussa
johdossa on jonkin verran enemmän niitä, jotka kokevat opetussuunnitelman merkityksen vähäisemmäksi.
Opiskelijoista 4,3 prosenttia ei näe opetussuunnitelmalla olevan lainkaan tärkeää merkitystä
ilmastovastuun oppimisessa (Kuvio 11).
45,4 %
42,9 %
51,1 %
36,8 %
43,8 %
45,2 %
42,6 %
46,8 %
6,5 %
11,9 %
5,4 %
8,8 %
1,1 %
0,0 %
0,6 %
3,5 %
3,2 %
0,0 %
0,3 %
4,1 %
M U U
R E H T O R I T A I M U U J O H T O
O P E T T A J A T A I O H J A A J A
O P P I L A S T A I O P I S K E L I J A
OPETUSKÄYTÄNTÖJEN TÄRKEYS ILMASTOVASTUUN OPPIMISESSA JA TUKEMISESSA
En osaa sanoa Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Erittäin tärkeä
10
Kuvio 11. Opetussuunnitelman tärkeys ilmastovastuun oppimisessa ja tukemisessa, eri vastaajaryhmien
näkemykset
Koulun ja yhteisön toimintatavat kokee 72 prosenttia opettajista ja ohjaajista erittäin tärkeiksi tekijöiksi
ilmastovastuun oppimisessa ja tukemisessa, kun taas rehtoreista ja muusta johdosta 55 prosenttia ja
oppilaista ja opiskelijoista 48 prosenttia (Kuvio 12).
40,6 %
35,7 %
46,9 %
32,0 %
43,8 %
45,2 %
44,7 %
47,5 %
9,7 %
14,3 %
7,5 %
12,6 %
1,6 %
2,4 %
0,6 %
4,3 %
4,3 %
2,4 %
0,3 %
3,6 %
M U U
R E H T O R I T A I M U U J O H T O
O P E T T A J A T A I O H J A A J A
O P P I L A S T A I O P I S K E L I J A
OPETUSSUUNNITELMAN TÄRKEYS ILMASTOVASTUUN OPPIMISESSA JA TUKEMISESSA
En osaa sanoa Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Erittäin tärkeä
11
Kuvio 12. Koulun ja yhteisön toimintatapojen tärkeys ilmastovastuun oppimisessa ja tukemisessa, eri
vastaajaryhmien näkemykset
3.4 Ilmastovastuun oppimisen esteet ja haasteet
Keskeisin este tai haaste ilmastovastuun oppimiseen on kyselyvastausten perusteella yhteiskunnassa
vallitsevat arvot. Vastanneista 529 (37,0 %) näkee arvot erittäin tärkeänä ja 598 (41,8 %) jonkin verran
tärkeänä esteenä tai haasteena. Myös omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys, tiedon puute tai
vähäisyys sekä ilmastoahdistus ja syyllistäminen koetaan tärkeiksi. Toisaalta noin kolmasosa vastanneista
on myös sitä mieltä, että ilmastoahdistus ja syyllistäminen eivät ole tärkeitä esteitä tai haasteita
ilmastovastuun oppimiseen (Kuvio 13). Muina ilmastovastuun oppimista estävinä tekijöinä mainitaan mm.
koulutuksen puute, koulussa vallitseva kollektiivinen hiljaisuus, omat tai tuttavien arvot, resurssointi ja ajan
vähäisyys.
60,5 %
54,7 %
71,7 %
47,9 %
31,9 %
40,5 %
24,9 %
38,1 %
3,8 %
4,8 %
2,2 %
8,5 %
1,1 %
0,0 %
0,3 %
3,4 %
2,7 %
0,0 %
0,9 %
2,1 %
M U U
R E H T O R I T A I M U U J O H T O
O P E T T A J A T A I O H J A A J A
O P P I L A S T A I O P I S K E L I J A
KOULUN JA YHTEISÖN TOIMINTATAPOJEN TÄRKEYS ILMASTOVASTUUN OPPIMISESSA JA TUKEMISESSA
En osaa sanoa Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Erittäin tärkeä
12
Kuvio 13. Ilmastovastuun oppimisen esteet ja haasteet.
Vastaajaryhmittäin tarkasteltuna oppilaat ja opiskelijat kokevat yhteiskunnan arvoilla olevan hieman
vähäisempi merkitys ilmastovastuun oppimisen esteenä tai haasteena kuin muut ryhmät. Näistä 31,1
prosenttia kokee arvot erittäin tärkeänä esteenä tai haasteena, kun taas opettajista ja ohjaajista 46,9
prosenttia ja rehtoreista ja muusta johdosta 45,2 prosenttia (Kuvio 14).
0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 %
S Y Y L L I S T Ä M I N E N
I L M A S T O A H D I S T U S
O M I E N V A I K U T U S M A H D O L L I S U U K S I E N …
M U U
T I E D O N P U U T E T A I V Ä H Ä I S Y Y S
Y H T E I S K U N N A S S A V A L L I T S E V A T A R V O T
Syyllistäminen Ilmastoahdistus
Omienvaikutusmahdol
lisuuksienvähäisyys
MuuTiedon puutetai vähäisyys
Yhteiskunnassavallitsevat arvot
Erittäin tärkeä 19,9 % 20,2 % 20,7 % 29,6 % 36,1 % 37,0 %
Jonkin verran tärkeä 35,3 % 41,9 % 49,2 % 16,0 % 32,5 % 41,8 %
Ei kovin tärkeä 22,2 % 18,2 % 18,0 % 6,5 % 15,3 % 11,0 %
Ei lainkaan tärkeä 13,3 % 9,1 % 6,6 % 5,0 % 10,4 % 4,8 %
En osaa sanoa 9,2 % 10,6 % 5,4 % 42,9 % 5,7 % 5,4 %
ILMASTOVASTUUN OPPIMISEN ESTEET JA HAASTEET
13
Kuvio 14. Yhteiskunnassa vallitsevat arvot ilmastovastuun oppimisen esteenä tai haasteena, eri
vastaajaryhmien näkemykset
Omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyyden ilmastovastuun oppimisen esteenä tai haasteena kokee
oppilaista ja opiskelijoista jonkin verran isompi joukko tärkeänä tekijänä. Näistä 23,5 prosenttia kokee sen
erittäin tärkeänä ja 47,9 prosenttia jonkin verran tärkeänä esteenä tai haasteena. Rehtoreista ja muusta
johdosta puolestaan hieman pienempi osa kokee sen erittäin tärkeänä ja toisaalta myös jonkin verran
isompi osa ei lainkaan tärkeänä esteenä (Kuvio 15).
46,2 %
45,2 %
46,9 %
31,1 %
38,6 %
40,5 %
42,7 %
42,3 %
10,9 %
9,5 %
7,0 %
12,6 %
2,7 %
4,8 %
2,8 %
5,8 %
1,6 %
0,0 %
0,6 %
8,2 %
M U U
R E H T O R I T A I M U U J O H T O
O P E T T A J A T A I O H J A A J A
O P P I L A S T A I O P I S K E L I J A
YHTEISKUNNASSA VALLITSEVAT ARVOT ILMASTOVASTUUN OPPIMISEN ESTEENÄ TAI
HAASTEENA
En osaa sanoa Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Erittäin tärkeä
14
Kuvio 15. Omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyys ilmastovastuun oppimisen esteenä tai haasteena, eri
vastaajaryhmien näkemykset
Vastaajaryhmistä oppilaista ja opiskelijoista on hieman isompi osa niitä, jotka kokevat ilmastoahdistuksen
ilmastovastuun esteeksi tai haasteeksi, kuin muissa ryhmissä. Näistä 22,0 prosenttia kokee sen erittäin
tärkeäksi ja 40,0 prosenttia jonkin verran tärkeäksi esteeksi tai haasteeksi (Kuvio 16).
Kuvio 16. Ilmastoahdistus ilmastovastuun oppimisen esteenä tai haasteena, eri vastaajaryhmien
näkemykset
16,3 %
12,2 %
16,4 %
23,5 %
51,4 %
53,7 %
51,1 %
47,9 %
21,3 %
19,5 %
23,7 %
15,3 %
7,7 %
12,2 %
6,9 %
6,0 %
3,3 %
2,4 %
1,9 %
7,3 %
M U U
R E H T O R I T A I M U U J O H T O
O P E T T A J A T A I O H J A A J A
O P P I L A S T A I O P I S K E L I J A
OMIEN VAIKUTUSMAHDOLLISUUKSIEN VÄHÄISYYS ILMASTOVASTUUN OPPIMISEN ESTEENÄ TAI
HAASTEENA
En osaa sanoa Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Erittäin tärkeä
19,1 %
14,3 %
16,4 %
22,0 %
37,7 %
59,5 %
47,5 %
40,0 %
23,0 %
11,9 %
20,1 %
16,8 %
16,4 %
14,3 %
9,4 %
7,2 %
3,8 %
0,0 %
6,6 %
14,0 %
M U U
R E H T O R I T A I M U U J O H T O
O P E T T A J A T A I O H J A A J A
O P P I L A S T A I O P I S K E L I J A
ILMASTOAHDISTUS ILMASTOVASTUUN OPPIMISEN ESTEENÄ TAI HAASTEENA
En osaa sanoa Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Erittäin tärkeä
15
4 Ilmastovastuun oppimisen kehittämistarpeet ja tulevaisuuden visioita
Ilmastovastuun oppimisen tärkeimpinä kehittämistoimina mainitaan, että koulun toimintatapojen ja
johtamiskäytäntöjen tulisi tukea ilmastovastuuta. Kyselyyn vastanneista 794 (55,6 %) kokee
toimintatapojen kehittämisen ja puolestaan 651 (45,7 %) kokee johtamiskäytäntöjen kehittämisen
tukemaan ilmastovastuuta erittäin tärkeäksi kehittämistoimeksi. Lähes yhtä tärkeinä koetaan
ilmastovastuun sisällyttäminen kattavasti kaikkeen opetukseen ja opettajankoulutukseen, toteuttamalla
ilmastoprojekteja osana oppimista ja lisäämällä aihetta käsittelevään opetusmateriaalia (Kuvio 17).
Muita ehdotettuja kehittämistoimia ovat oppituntien lisääminen aiheelle, erillinen koulutettu opettaja
ilmastovastuulle, rahoitusta opettajien ja ohjaajien kehittämiseen, kodit mukaan ilmastokasvatukseen ja
osaksi arjen toimintoja. Lisäksi ehdotetaan kannustavia palkkioita ilmastonmuutosta hidastavista toimista,
erilaisia tapahtumia ja vierailuja sekä benchmarkkausta ja koko kunnan tukea koulun ilmastotoimille.
Kaivataan myös lisää faktoihin perustaa tietoa ilman ideologisia painotuksia.
Kuvio 17. Ilmastovastuun oppimisen kehittämistoimet
0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 %
P E R U S T A M A L L A O P P I L A I D E N I L M A S T O R Y H M Ä
I L M A S T O V A S T U U S T A O M A O P P I A I N E T A I …
M U U
L I S Ä Ä A I H E T T A K Ä S I T T E L E V Ä Ä …
T O T E U T T A M A L L A I L M A S T O P R O J E K T E J A …
J Ä R J E S T Ä M Ä L L Ä T Ä Y D E N N Y S K O U L U T U S T A …
S I S Ä L L Y T T Ä M Ä L L Ä I L M A S T O V A S T U U …
S I S Ä L L Y T T Ä M Ä L L Ä I L M A S T O V A S T U U …
K O U L U N J O H T A M I S K Ä Y T Ä N N Ö T T U K E M A A N …
K O U L U N T O I M I N T A T A V A T T U K E M A A N …
Perustamalla
oppilaiden
ilmastoryhmä
Ilmastovastuusta
omaoppiainetai kurssi
Muu
Lisääaihetta
käsittelevää
opetusmateriaalia
Toteuttamalla
ilmastoprojektejaosana
oppimista
Järjestämällä
täydennyskoulutus
taaiheesta
Sisällyttämällä
ilmastovastuu
kattavastikaikkeenopetukse
en
Sisällyttämällä
ilmastovastuu
opettajien
koulutukseen
Koulunjohtamiskäytännöttukemaa
nilmastova
stuuta
Kouluntoimintat
avattukemaa
nilmastova
stuuta
Erittäin tärkeä 15,2 % 22,7 % 27,3 % 31,9 % 33,0 % 34,1 % 40,7 % 42,1 % 45,7 % 55,6 %
Jonkin verran tärkeä 35,3 % 31,2 % 13,1 % 42,5 % 44,7 % 36,8 % 38,6 % 36,1 % 33,0 % 30,6 %
Ei kovin tärkeä 28,3 % 22,6 % 8,2 % 15,6 % 12,9 % 15,9 % 11,0 % 11,7 % 10,3 % 7,5 %
Ei lainkaan tärkeä 13,9 % 18,9 % 6,8 % 6,2 % 5,8 % 6,8 % 6,8 % 5,9 % 5,5 % 3,5 %
En osaa sanoa 7,3 % 4,5 % 44,5 % 3,8 % 3,7 % 6,5 % 2,9 % 4,2 % 5,5 % 2,9 %
ILMASTOVASTUUN OPPIMISEN KEHITTÄMISTOIMET
16
Vastaajaryhmistä opettajat ja ohjaajat sekä ryhmä muu (mm. tutkijat, vanhemmat, hallinnon edustajat)
kokevat erittäin tärkeäksi kehittämiskohteeksi ilmastovastuun sisällyttämisen opettajien koulutukseen.
Opettajista ja ohjaajista 54,5 % ja ryhmästä muut 56,0 % näkevät tämän erittäin tärkeänä
kehittämiskohteena. Oppilaissa ja opiskelijoissa on puolestaan enemmän niitä, jotka eivät osaa sanoa
mielipidettään asiasta (6,0 %) tai eivät pidä tätä lainkaan tärkeänä (7,0 %) (Kuvio 18).
Kuvio 18. Ilmastovastuun oppimisen kehittäminen sisällyttämällä opettajien koulutukseen
Seuraavassa on muutamia kyselyyn vastanneiden näkemyksiä ilmastovastuun oppimisen toivotusta
tilanteesta vuonna 2025. Keskeisinä teemoina tulevaisuuden visioissa nousivat mm. ilmastovastuun
integroiminen kaikkeen opetukseen, ilmastovastuusta kansalaistaito ja ns. itsestäänselvyys, jokaisen vastuu
sekä arvot ja asenteet vastuullisuuden taustalla.
• Ilmastovastuu on otettu osaksi jokapäiväistä toimintaa, ilman ahdistavaa painostusta.
• Ilmastovastuu on osana kaikkia oppiaineita, ei erillinen päälle liimattu osa. Kytkös arkiseen omaan
tekemiseen on selvä ja kiertotalouden keinot kaikille tuttuja. Ymmärrystä on isosta
kokonaisuudesta ja omien tekojen vaikutuksesta siihen, kuitenkin positiivisessa hengessä.
Ilmastoahdistus on vaihtunut teoiksi ja uskoksi, että maapallon voi pelastaa ja maapallon
kantokyvyn rajoissa voi elää hyvin ja onnellisesti.
• Läpäisee kaiken kasvatuksen ja koulutuksen luontevasti ja positiivisesti.
• Koulun rehtori ja hänen esimiehensä edellyttävät koko henkilökunnan osallistuvan
ilmastokasvatukseen. Opiskelijoita kannustetaan kyseenalaistamaan rakenteita, jotka ovat
johtaneet nykytilanteeseen, ja toimimaan aktiivisesti niiden asioiden puolesta, jotka tarjoavat
heidän mielestään parempia ratkaisuja.
• Ilmastovastuu (ja toki kaikki kestävän kehityksen mukainen toiminta) on luonteva ja luonnollinen
osa oppimista kaikilla kouluasteilla. Opettajat ovat saaneet riittävästi koulutusta ja materiaaleja
56,0 %
42,9 %
54,5 %
34,8 %
28,3 %
42,9 %
34,2 %
38,1 %
9,2 %
7,1 %
6,9 %
14,1 %
6,0 %
7,1 %
2,5 %
7,0 %
0,5 %
0,0 %
1,9 %
6,0 %
M U U
R E H T O R I T A I M U U J O H T O
O P E T T A J A T A I O H J A A J A
O P P I L A S T A I O P I S K E L I J A
ILMASTOVASTUUN OPPIMISEN KEHITTÄMINEN SISÄLLYTTÄMÄLLÄ AIHE OPETTAJIEN KOULUTUKSEEN
En osaa sanoa Ei lainkaan tärkeä Ei kovin tärkeä Jonkin verran tärkeä Erittäin tärkeä
17
opettamisen tueksi. Lisäksi asenneympäristö on muuttunut ilmastovastuuta tavoittelevaksi
(väheksymisen sijaan).
• Koulun käytänteet toteuttavat ilmastovastuuta niin vahvasti, että oppilas ei edes huomaa
oppivansa uutta asiaa vaan pitää vastuullista toimintaa ainoana oikeana vaihtoehtona.
• Jokainen oppii välittämään ympäristöstään sekä ymmärtää oman vastuunsa.
• Tärkeintä on, että ilmastovastuutieto ja ymmärtämys ilmastoasioista on hallussa kaikilla opettajilla
ja kouluttajilla joko varsinaisen koulutuksen tai täydennyskoulutuksen kautta. Ilmastovastuuasiat
ovat opetussuunnitelmissa kaikilla tasoilla. Ilmastovastuuta on opetettu useita vuosia oppiaineet
läpäisevästi.
• Maapallon elinkelpoisena säilymistä tukeva, yhteisöllinen ja eettinen arvomaailma on kaiken
opetuksen perustana.
• Ilmastovastuun oppiminen alkaisi jo varhaiskasvatuksesta jatkuen spiraaliperiaatteella läpi koko
perusopetuksen ja toisen asteen. Ilmastovastuun tulisi toki olla osa elinikäisen oppimisen
kokonaisuutta.
• Ilmastovastuu jäsentyy osaksi kansalaistaitoja.
• Se on jo niin itsestään selvää, että sitä ei enää varsinaisesti tarvitse opettaa, se on osa arkea ja
tavallista elämää.
• Ilmastoasiat ovat valtavirtaistuneet, itsestään selkeä osa muuta oppimista, kuitenkin niin, ettei
aiheeseen ole totuttu niin, että se olisi muuttunut jotenkin vähemmän merkitykselliseksi.
18
5 Ilmastovastuun oppimisen iskulauseita
Kyselyssä pyydettiin ideoimaan iskulauseita ilmastovastuun oppimiselle: