Kiinteistöjen energiatalouden kehittäminen omistajan näkökulmasta

TA-Yhtymä Oy, 18.6.2012

Taustaa Lantti-talon omistajasta:

yritys ja energiakustannukset

Organisaatiorakenne

TA-Yhtymä Oy -konserni

TA-Yhtymä Oy

TA-Asumisoikeus Oy Taova Oy

Korkotuetut vuokrakohteet As Oy:t ja Koy:t

Asumisoikeus-kohteet

Osaomistus-kohteet

Yleishyödyllinen konserni

TA-Yhtiöiden asuntomäärä (tilanne 31.12.2012)

2072

8318

876

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

7 000

8 000

9 000

10 000

TA-Yhtymä Oy TA-Asumisoikeus Oy Taova Oy

41

45 48

53

59

73

0

10 000 000

20 000 000

30 000 000

40 000 000

50 000 000

60 000 000

70 000 000

80 000 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011

TA-Yhtymä Oy:n konserni liikevaihto

505 541

580

762

934

1 166

0

200 000 000

400 000 000

600 000 000

800 000 000

1 000 000 000

1 200 000 000

1 400 000 000

2006 2007 2008 2009 2010 2011

TA-Yhtymä Oy:n konsernin taseen kehitys

386

187271

416

938

1245

479449

271

178

260

185

373424

238

344 344

1421

1040

1179

0

200

400

600

800

1 000

1 200

1 400

1 600

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Asuntotuotanto

Valmistuneet asunnot (kpl)

Arvio

654 8411112

1528

2509

37114190

46394910 5088

5348 55335906

63306568

68967257

8684

10255

11434

0

2 000

4 000

6 000

8 000

10 000

12 000

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012

Asuntojen kokonaismäärä (kpl)

Arvio

Kiinteistökannan kehitys

Asuntokanta alueittain

Kohteita: 5 Asuntoja: 138

Kohteita: 88 Asuntoja: 2 532

Kohteita: 22 Asuntoja: 692

Kohteita: 43 Asuntoja: 864

Kohteita: 41 Asuntoja: 982

Kohteita: 20 Asuntoja: 631

Kohteita: 10 Asuntoja: 204

Kohteita: 167 Asuntoja: 4 212

Yhteensä Kohteita: 396

Asuntoja: 10 255

Kohteet ja asunnot toimistoittain 31.12.2011

Kiinteistökanta on iältään ja sijainniltaan ”kirjavaa”

Moni-ilmeisyyttä lisäävät myös kiinteistöjen erilaiset: • talotyypit • rakennusmateriaalit • rakennusliikkeet • lämmitysratkaisut • suunnitteluratkaisut • …

Hetrogeeninen kiinteistökanta

Kiinteistöjen energiatalous ja säästömahdollisuudet ovat pitkälti kohdekohtaisia => kohdekohtaiset ratkaisut

Lähtökohtatilanne

Yleishyödyllisenä asuntojen rakennuttajana ja omistajana

tavoitteitamme ovat:

- kohtuuhintainen asuminen - normaalitasoinen asuminen

Yhtiön energiakustannukset

Kiinteistötoiminta (kiinteistöjen hoitokulut)

32 %

Yhtiötoiminta 14 %

Korkot 28 %

Poistot 26 %

Yhtiön kustannusrakenne 2011

1,95 2,01 2,08 2,19

2,33 2,43

2,61 2,65 2,80

3,02

3,22

0,00

0,50

1,00

1,50

2,00

2,50

3,00

3,50

4,00

2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Kiinteistöjen hoitokulut € / m² / kk

tilivuosi

Lämpöenergia-maksut

27

Huoltopalvelut 17

Kunnossapito, korjaukset

15

Vesi- ja jätevesimaksut 13

Kiinteistövero 9

Sähkömaksut 6

Jätehuolto 5

Tontinvuokra 2

Vakuutusmaksut 2

Satelliitti/kaapeliTV 1

Autopaikkavuokrat 1

Hissit 1

Vuokra, mm.matot 0 Muut hoitokulut

0

Kiinteistöjen hoitomenojen rakenne 2011

0,59 0,63

0,67 0,70

0,74 0,78

0,83 0,86

0,00

0,10

0,20

0,30

0,40

0,50

0,60

0,70

0,80

0,90

1,00

2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011

Lämpöenergiakustannukset € / m² / kk

tilivuosi

114,91

92,42

89,33

87,81

87,81

85,91

85,25

80,25

80,25

79,13

78,79

77,74

76,26

75,88

75,73

75,64

75,55

74,78

72,91

69,12

67,50

66,69

66,38

65,84

65,84

63,91

63,16

62,38

60,19

57,21

52,67

47,72

0,00 20,00 40,00 60,00 80,00 100,00 120,00

Oulunsalo (OE -N)

Nokia

Lempäälä

Järvenpää

Tuusula

Lohja

Salo

Espoo

Kirkkonummi (K)

Kangasala

Naantali

Vantaa

Turku

Nurmijärvi

Hämeenlinna

Raisio

Kaarina

Kerava

Tampere

Hyvinkää

Porvoo

Jyväskylä (LNI)

Jyväskylä (JE)

Hollola

Lahti

Helsinki

Riihmäki

Kempele

Rovaniemi

Kuopio

Haukipudas

Oulu (OE)

Kaukolämmön hinta (perusmaksu+energiamaksu) €/MWh 1.1.2012 alkaen (sis. alv)

0,00

10,00

20,00

30,00

40,00

50,00

60,00

70,00

Hin

ta €

/MW

h

Aika

Helsingin Energian kaukolämmön energiamaksut € / MWh

07.07 10.07 01.08 04.08 07.09 10.08 01.09 04.09 07.09 10.09 01.10 04.10 07.10 10.10 01.11 03.11 05.11 11.11 01.12 03.12

0

50

100

150

200

250

300

350

01/81 01/83 01/85 01/87 01/89 01/91 01/93 01/95 01/97 01/99 01/01 01/03 01/05 01/07 01/09 01/11

kaukolämmön hinta elinkustannusindeksi

Taina Wilhelms

Kaukolämmön keskihinnan kehitys 1.1.1981 = 100

(hintamuutoksissa huomioitu myös veron muutokset)

0

100

200

300

400

500

600

700

800

900

1000

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

2008

2009

2010

2011

Lämmitystarveluku kuukausittain vuosina 2008 - 2011

(toimintapaikkakuntapainotettu)

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu

k2008

k2009

k2010

k2011

Kumulatiivinen lämmitystarveluku vuosina 2008 - 2011

(toimintapaikkakuntapainotettu)

0,00

0,20

0,40

0,60

0,80

1,00

1,20

1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010

€/m

²/kk

Kaukolämpökulut valmistumisvuosittain 2011

Valmistumisvuosi

Sentin merkitys yhtiön taloudessa (0,01 €/m²/kk)

Kohdetasolla

26 asuntoa / kohde

68 m² / asunto

1.755 m² / kohde

-> 0,01 €/m²/kk = 211 €/v/kohde

Yritystasolla

396 kohdetta yhteensä

10.255 asuntoa yhteensä

697.000 m² yhteensä

-> 0,01 € / m² / kk = 83.600 € / v

Asuntokannan kasvaessa sentin merkitys kasvaa.

”A penny saved is a penny earned.”

Benjamin Franklin

TALOUSELÄMÄ, 6.9.2011 Risto Malin ”Asunnonostaja viittaa kintaalla energiatehokkuudelle ja ympäristölle” Paljon puhuttu energiatehokkuus ei kuulu tärkeimpiin asuntokauppaan vaikuttaviin tekijöihin. Myöskään ympäristötekijät eivät ole merkittäviä kerrostaloasuntojen kaupassa. Tämä käy ilmi Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton tekemässä tuoreessa kyselytutkimuksesta liittonsa jäsenyrityksille.

Energiatehokkuus Asumismukavuus

Energian kustannus Asumiskustannus

TA-Yhtymän energiatehokkuushankkeet

TA-Yhtymän strategian mukaisesti uudistuotannossa haetaan energiatehokkaita ratkaisuja pilot-koekohteiden avulla.

Uudishankkeiden suunnittelua ja toteutusta ohjataan osaltaan näin saatujen uusien tietojen ja kokemusten pohjalta.

Omistetun asuntokannan energiatehokkuutta parannetaan sekä pilot-projektein etsittävillä uusilla ratkaisuilla että jo olemassa olevien ratkaisujen laaja-alaisella hyödyntämisellä.

Maalämmön pilottihanke Kittilässä • 5 matalaenergiakohdetta

• Asuinpinta-alaa yhteensä 7770 m2

• Ensimmäiset asukkaat 09/2008, alue valmis 04/2012

Muut energiaratkaisut:

• Maalämpö

•Paksu eristys

- seinissä 250 mm (myöh. 300 mm)

- yläpohjassa 400 mm (500 mm)

• Ikkunoiden ja ovien U-arvot 1,0 (0,8)

• IV-koneiden hyötysuhde 90 %

• Aurinkokerääjät (osassa kiinteistöissä)

TA-passiivitalo 1 • Toteutettiin kaksi identtistä taloa Ouluun

- toinen passiivitalo (3 kerrosta, 1299 brm2) - toinen ns. viranomaismääräykset täyttävä

• Tavoitteena on ollut vertailla passiivitalon ja ”normaalitalon” energiatehokkuutta

• Työt käynnistyivät syyskuussa 2009, asukkaat muuttivat taloon heinäkuussa 2010

• Passiivitalo vie noin 20 % vähemmän tilojen lämmitysenergiaa kuin ”normaalitalo”

•Eristepaksuudet: - seinä 300 mm - katto 500 mm - lattia 180 mm (230 mm)

• Ikkunat ja ovet - U-arvo 0,8 - ikkunoissa aurinkosäteilysuoja - tiivistys sisäpuolelta elementtisaumauksella - ilmanvuotoluku 0,6 l/h

• Ilmanvaihto: - asuntokohtaiset IV-kojeet - IV-kojeen hyötysuhde min 72% -jälkilämmitys vesikierrolla

TA-passiivitalo 2 • Tutkittiin laskennallisesti talomuodon vaikutusta energiatehokkuuteen

• Jatkokehitettiin passiivitalo 1:tä siten, että kohde mahtui ARA:n

hintaraameihin

• Johtopäätös: Talon massoittelu ja kaavoitus vaikuttavat huomattavasti

energiatehokkuuteen.

• Tutkittujen talotyyppien energiankulutus 295-308- 319 MWh (B pienin)

• Toteutukseen valittiin vaihtoehto A (308 MWh) kaavavaatimusten johdosta

• Kohde valmistuu marraskuussa 2012

B: 1 x 680 m2 A: 2x340 m2

C: 2x340 m2

Oravarinne 5, Espoo • Hankkeessa toteutetaan kolme erillispientaloa, jotka on suunniteltu täyttämään kansainväliset passiivitalon kriteerit

• Tutkittavana on soveltuuko kansainvälisesti käytetty passiivitalomääritelmä pientalokohteen energiatehokkuustavoitteeksi Etelä-Suomessa

• Kansainvälinen passiivitalomääritelmä on Suomessa huomattavasti haastavampi tavoite kuin suomalainen passiivitalomääritelmä

- Tilojen lämmitystarve ≤ 15 kWh/m²/v tai lämmitystehontarve ≤ 10 W/m²

- Kokonaisprimäärienergiantarve ≤ 120 kWh/m²/v

• Rakennustyöt aloitettiin vuoden 2012 keväällä

• Laskettu E-luku noin 75 kWh/m2

• Ratkaisu täyttää kansainvälisen passiivitalon kriteerit

Asuntomessutalo Lantti

• Jatkokehityshanke Aalto-yliopiston Luukku 1- projektille

• Yhteistyössä Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n sekä Aalto-yliopiston kanssa, lisäksi useita muita tahoja

• Tavoitteena nettonollaenergiatalo.

• Lisäksi: - Hankitaan kokemuksia nollaenergiarakentamisesta - Kaupallinen sovellettavuus (pyritään kehittämään malleja/muunnelmia asuntotuotantoon)

- Asumisen ARA- tavoitteet (hinta- ja laatutaso)

• (Tekniset yksityiskohdat kirjassa)

Primääripihi kerrostalo

• Projektin päätavoitteena on minimoida sähköenergiankulutus asuinrakennuksessa

- Asunnoissa puupellettitakat, pellettikiukaat sähkökiukaiden sijaan

- Kaikki mukavuuslämmitykset toteutetaan kaukolämmityksen avulla vesikiertoisina

- Lattialämmitys- ja ilmanvaihtolaitteet varustetaan kotona/poissa –kytkimillä - Valaistuksessa hyödynnetään led-valaistusta ja valaistuksen ohjaus toteutetaan läsnäolotunnistimilla ja aikaohjauksella

- Kaikkien sähkökäyttöisten laitteiden kulutus minimoidaan

• Tavoitteena primäärienergian kulutuksen pienentäminen • Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan energialuokan A mukaan • Pilot- kohde rakennetaan Helsingin Kivikkoon (TA, Vapo, Helsingin Energia) • Kohde suunnitteilla, rakentaminen alkaa syksyllä 2012, valmistuu 2013/-14 vuoden vaihteessa

• Öljylämmityksen korvaaminen maalämmöllä

TA-Yhtiöiden tavoitteena on luopua kokonaan öljylämmitteisistä kiinteistöistä

• Uudet mittaus- ja säätöjärjestelmät

Esim. Simap - lämpötilan säätö sisälämpötilojen perusteella (ei kuten tavallisesti ulkolämpötilan mukaan). Huoneistokohtainen mittaus + etävalvonta ja -ohjaus

• Etävalvonta ja ohjausjärjestelmät

• Keskitetty lämmön talteenotto poistoilman osalta

• Valaistusjärjestelmien muutokset (LED)

• Veden kulutuksen hallinta

• Aurinkopaneelien ja tasokeräimien lisääminen

Esimerkkejä

Parempaa asumista vähemmällä

energiankulutuksella

Kiitos mielenkiinnosta.