lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen · lasten, nuorten ja perheiden palveluiden...
TRANSCRIPT
HYVINVOIVA LAPSI JA NUORI - hanke
Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden
kehittäminen
Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari
Marjo Oinonen
projektipäällikkö
Kaarinan kaupunki
Yhteiskunta oireilee - Hyvinvoiva lapsi ja nuori –
hanke ennaltaehkäisee ja korjaa
Länsi-Suomen KASTE II-ohjelmasta rahoituksen saanut Hyvinvoiva
lapsi ja nuori hankkeen taustalla on kuntien tarve saada nykyisillä
resursseilla vaikuttavampi lasten ja nuorten palvelujärjestelmä, jolla
ehkäistään ongelmien syntymistä ja syvenemistä sekä korjataan jo
syntyneitä ongelmia.
Alue: Kaarina, Turku, Raisio, Parainen ja Kemiönsaari
Kaarinan kaupunki toimii isäntäkuntana
Hanke sai KASTE II-avustusrahaa 1 400 000 euroa vuosille 2013-
10/2015
Kokonaisbudjetti on 1 870 000 euroa
Miksi kehitämme juuri lasten ja nuorten palveluita?
Lastensuojeluilmoitusten huikea lisäys
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten lukumäärän kasvaminen
Kiireellisten sijoitusten lisääntyminen
Lasten ja nuorten psykiatrisen laitoshoidon kasvu (etenkin13-17v)
Nykyinen palvelujärjestelmä ei kykene vastamaan vanhoin
toimintaperiaattein kasvaneeseen palvelutarpeeseen!
Hankealue ja lastensuojelun indikaattoreita
Kna 7379, R 5019, Tku 27 933, P 3247, K 1202 = 44 780
Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0 - 17-vuotiaat, % vastaavanikäisestä
väestöstä
2010 2011 2012
Kaarina 0,9 1 1,2
Turku 1,9 2 1,9
Raisio 1,3 1,3 1
Parainen 0,4 0,6 0,6
Kemiönsaari 0,8 0,9 1
Lastensuojeluilmoitusten lukumäärä
2010 2011 2012
Kaarina 751 735 755
Turku 5 142 5 866 5 970
Raisio 263 484 459
Parainen 258 210 285
Kemiönsaari 88 73 115
Lastensuojelun avohuollon asiakkaina olleet 0-17-v
2010 2011 2012
Kaarina 7,0 7,3 7,1
Turku 8,9 8,9 8,7
Raisio 6,2 7,0 7,7
Parainen 3,4 5,9 5,1
Kemiönsaari 2,2 5,2 8,7
THL, Tilasto- ja indikaattoripankki SOTKAnet
2005 - 2013
Miten lastensuojelun kustannukset kertyvät? Lskl,
thl v2012
Mihin hankkeen painopiste?
Kuvio 2: Palvelutasot (Lähde: Rimpelä, 2012)
Hyvinvoiva lapsi ja nuori
Edistetään oppilas-
ja opiskeluikäisten
psykososiaalisen
hyvinvoinnin
tukemista
palvelurakenteita ja -
prosesseja
muuttamalla
Kehitetään
erityispalveluiden
prosesseja
tukemaan
peruspalveluja
Muodostetaan lasten ja
nuorten palvelut
palvelukokonaisuudeksi
perhekeskustyön avulla
Alle kouluikäisten palvelut
Rakenteet ja kokonaisuudet
Ehkäistään lasten
ja nuorten
ongelmien
syvenemistä ja
tuetaan tervettä
kehitystä ja
kasvua
organisoimalla
palveluja
uudelleen
Ytimet:
Verkostoituminen
Dialogisuus
Voimavaralähtöisyys
Osallisuus
Monialaisuus
Yhdyspinnat
Nopeasti ja lähelle
Yhteinen arvopohja
Kehitetään
Monialaista
johtajuutta
Haasteet: Sos.- ja terv.huollon palvelurakenteen
uudistaminen, kuntien eri rakenteet, palvelut, kulttuurit
Yhteiskunnalliset muutokset, taloudelliset tekijät
johtajuuden muutokset, sitouttaminen, osaksi strategiaa
Tavoitteilla pyritään seuraavaan:
Lisätään palveluiden saatavuutta ja nopeutta
Lisätään palvelutuotannon moniammatillisuutta
Parannetaan dialogisuutta
Parannetaan lapsen, nuoren ja perheen osallisuutta ja
voimavaralähtöisyyttä
Edistetään palveluiden saamista lapsen ja nuoren omassa kasvu- ja
kehitysympäristössä
Vahvistetaan peruspalveluita ja ehkäisevää työotetta
Kehittäminen on yhteistoiminnallista.
Luodaan monialaiseen johtajuuteen malli
Avainsanat: nopeus, läheisyys, saatavuus
= KORJAAVIEN PALVELUIDEN TARVE VÄHENEE
Pohdintaa
Kuka saa ja kenelle annetaan ja millä tavoin, siirtymäkohdat
Nykytilan kuvaus, rakenne, analysointi ja puuttumisen kohdat
Sitouttaminen ja johtaminen
Koko perheen huomioiminen palveluissa, tuki ja auttaminen
Ennaltaehkäisystä ja varhaisesta tuesta hyvinvoinnin lisäämiseen ja
vanhemmuuden tukemiseen
Dialogisuus, asiakaslähtöisyys, osallisuus ja voimavaralähtöisyys
Perheet yhteisiä ja auttaminen kaikkien asia
Järjestöt pysyvästi kumppaneina
Hyvinvoiva lapsi ja nuori -toimeenpano
ICDP –ohjelman levittäminen ja juurruttaminen, Dialogisuus toimintatapana
Sähköiset palvelut ja kanavat
Ennaltaehkäisevä ja universaalitoiminta:
Alkaen jo odotusajasta kaikille
Avoin toiminta (järjestöt, kunnat, vanhemmat itse)
Vertaisryhmät, ryhmät (perhevalmennus, masuvauva, isäryhmät,
ryhmäneuvola)
Valistus, luennot, lomakkeisto (Arki rullaamaan, Vanhemmuuden
teemaillat, Nuoren sosiaalinen hyvinvointi ja kehitys)
Ystäväperhe, kaveritoiminta
Osallisuus, kuntalaisten aktivointi
Yhteisöllisyyden vahvistaminen (Vauhdilla aikuisuuteen,
ryhmäyttämisen tuki)
Laajojen terveystarkastusten ja kouluterveyskyselyiden hyödyntäminen
Perhekeskus toiminnan kehittäminen
Hyvinvoiva lapsi ja nuori -toimeenpano
Varhainen tuki
Peruspalveluiden rikastuttaminen erityisosaamisella
Perhetyö ja erilaiset tukikäynnit
Puheterapian erityisosaamisen jalkauttaminen
Konsultaatio
Vanhemmuuden tuen ryhmätoiminnat (ICDP, Viikariryhmä, Maitobaari,
Voimaa sirkuksesta)
Intensiivinen tuki
Erityisen jalkautuvan ja verkostoituvan tuen mallit
Konsultaatio mallit
Ryhmätoiminnot (Art, Mieliala -ryhmät)
Apu kouluun pääsemättömille
Perhekeskustyö vanhemmuuden tukena
Lapsiperheiden palveluissa tarvitaan ennaltaehkäisevää ja varhaisen
tuen toimintamalleja.
Hankkeella haetaan alueelle yhteistä rakennetta.
Tarkoituksena muodostaa alle kouluikäisten lasten palveluista
verkostoitunut palvelukokonaisuus.
Ehkäistään ongelmien vaikeutumista ja erityispalvelujen tarvetta ja
samalla kustannusten kasvua.
JULKISET PALVELUT PERUSTANA
YHDESSÄ JÄRJESTÖJEN
KANSSA
Ratkaisut löytyvät varhaisessa vaiheessa ja
yhdessä tekemällä!
Learning cafe
1. Miksi perhekeskus kannattaa rakentaa? Kenelle perhekeskus on
suunnattu?
2. Mitä tavoitellaan perhekeskuksella? Mitä hyötyä perhekeskuksesta on
kunnalle/palvelujen johdolle, työntekijöille ja asiakkaille?
3. Mitä palveluja ja toimijoita perhekeskukseen kuuluu kunnassanne? Millä
tavalla perhekeskustoiminnan koordinaatio, ohjaus ja tiimityö on
järjestetty?
4. Miten perhekeskuksista saadaan pysyvää toimintaa?
5. Miten johdetaan perhekeskuksen monialaista toimintaa ja mitä
edellyttää?
Miksi perhekeskus kannattaa rakentaa? Kenelle
perhekeskus on suunnattu?
Kaikille: perheet, lapset, nuoret, aikuiset, myös työntekijät
Yhteinen toimitilat hyödyt ja haasteet; keskusrakennus satelliitti periaatteella
alueille
Avun saannin helpottuminen (perheellä monia pulmia -> ammattilaiset saatavilla
samasta paikasta, perhe ei tiedä, mitä palveluja voi saada -> ammattilainen voi
auttaa, yhdessä toteuttaminen esim. puistotoiminnan hyödyntäminen, kun
vanhemmat saavat yhdessä, saavutettavuus parantunut, asiakkaiden
osallistuminen parantanut, mitä kuntalaiset haluavat? –tieto paremmin
saatavilla), yhteisöllisyys, vertaistuki, sukupolvien välinen kohtaaminen,
vertaistuki työntekijälle
Palveluverkosto asiakkaan ympärille, palveluista tietoisuuden lisääminen
työntekijöiden keskuudessa, asiakas soittaa aina oikeaan numeroon
1. Esteetön palvelumuoto: asiakkaille ja työntekijöille (verkostomainen)
2. Kaikille
3. Asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen
Mitä tavoitellaan perhekeskuksella? Mitä hyötyä
perhekeskuksesta on kunnalle/palvelujen johdolle,
työntekijöille ja asiakkaille?
Lasten ja perheiden hyvinvointi ja hyvinvoinnin edistäminen
varhaisessa vaiheessa ja 2) yhteinen arvomaailma (kunta, johto,
asiakkaat) ja johdon sitoutuminen
1) Palvelut asiakaslähtöisiä: palvelut kohtaavat asiakkaiden tarpeet,
luodaan palveluita, joita lapsiperheet tarvitsevat, palveluiden oikea-
aikaisuus
Järjestöjen ja kuntien työskentely rinta rinnan perheiden auttaminen
Kunnan hyvä brändi -> houkuttelee lapsiperheitä
Työntekijä: helpottaa, motivoi, lisää osaamista, 3) kohdataan ihminen
ihmisenä -> luo turvaa asiakasperheille, uskallus, vastuunottaminen
Asiakas: luukuttaminen jää pois, palvelukokonaisuus,
kokonaisvaltainen palvelu, vertaistuki, hyvinvointi ja varhainen tuki,
asiakkaalle sama tieto joka paikasta, yhteisöllisyys
Mitä palveluja ja toimijoita perhekeskukseen kuuluu
kunnassanne? Millä tavalla perhekeskustoiminnan
koordinaatio, ohjaus ja tiimityö on järjestetty? Kaikissa mukana: nvla, varh.kasv (Turussa, Paraisilla ja Kemiönsaarella
yhteistyökumppanina tai perhepäivähoidon tt, avoin varhaiskasvatus) kapene, ehkäisevä
perhetyö, järjestöt (Marakatti, perhetalo Oskariina, Mll:n Piikkiö, Piispanlähde, Folkhälsan
perhekahvila)
Raisio: osin keskitetty, osin verkostomainen, Pyydä apua –sähköinen nappi Raisiossa
Turku: verkostoituva peruspalveluissa (erityispalvelut keskitetty), Marakatti, Torin kulma
Parainen: Ankkuri yhden katon alla, perhekeskuksella oma ohjausryhmä, koordinaattori
Kaarina: verkostomainen, koordinaattori ennaltaehkäisevälle työlle, ehkäisevä tiimi
suunnitteilla, perhevalmennus,
Kemiönsaari: verkostoituva, ryhmätoiminnot
ICDP –arvopohja (Parainen ja Kemiönsaari) ja dialogisuus yhteisenä arvopohjana
1. Paikalliset olosuhteet ja tarpeet -> yhden katon alla tai verkostoituva
2. Kunnan toiminta ytimenä, kumppanuudella lisäarvoa
3. Vastataan asiakkaiden palveluiden tarpeeseen (mitä ja miten)
Tiimityö: suunnittelu yhdessä monialaisesti, määritelty tavoite ja aikaa työskentelylle
Miten perhekeskuksista saadaan pysyvää
toimintaa?
Paljon eri toimijoita: 1) yhteistyö eritasoisten johdon välillä toimii, horisontaalinen johto
Lakisääteisten palveluiden täydentäjänä järjestöjen palvelut (ennaltaehkäisevät palvelut,
vapaaehtoispalvelut, perhekahvilat, varhainen tuki, myös korjaava tuki), järjestöjen
sisäänkirjoittaminen perhekeskus malleihin kumppaneina
Mahdollistaminen esim. työajat ja edellytykset
Johdolla tietoisuus erityistaidoista, osaaminen
Palvelut rakennetaan asiakkaiden kanssa yhteistyössä ja asiakkaat mukana kehittämisessä
Yhteinen valtakunnallinen malli
Käytännön organisointi ja koordinointi yhdessä
Jatkuva kehittäminen
Ryhmätoimintojen kautta resurssit parempaan käyttöön, vertaistuki
2) Dialogi johdon ja työntekijöiden välillä: kohtaaminen ja ymmärrys, myös asiakkaiden
kanssa
Toiminta budjetoitu, kaikki, joita koskettaa mukana suunnittelussa sitoutumisen kannalta
3) Yhteinen tavoite, termistö, arvot, välineet
Vastuun ja työn jakaminen
Osaamisen lisääminen ja kouluttautuminen
Markkinointi
Perhekeskus osana strategiaa esim. hyvinvointisuunnitelmissa, toiminta- ja
taloussuunnitelmissa -> vastuu virkamiehillä eli esittelijä vie poliitikoille
Miten johdetaan perhekeskuksen monialaista
toimintaa ja mitä edellyttää?
Suunnittelu yhdessä johto, toimijat ja kansalaiset
Monialaisen johtajuuden tukena 1) riittävän hyvä strategia ja
toimintaohjeistukset (yhteneväisiä valtakunnallisesti),
hyvinvointisuunnitelmat: tavoitteet, indikaattorit ja suunnitelma
Hyvä johtaja: monen alan tuntemus, 2) kokonaisvaltainen näkemys
lapsen, nuoren ja perheen asioissa, rohkea, avarakatseinen, luottamus,
yhteinen 3) yhteinen kieli, yhteinen arvopohja
Yksi johtaja, yksi budjetti, kumppanuusjohtaminen vs. monialaisesti
johdettu
Ohjausryhmä johtajuuden tukena
Yksi perhekeskus, josta satelliitteja alueille
Miten perhekeskusta lähdetään viemään eteenpäin
kunnissa?
Kysely kuntalaisille – asiakkaiden näkökulma, mitä tarvitaan
Esimiehillä tieto, sitoutuminen, jotta varmistavat, että työ viedään
eteenpäin -> markkinointi, päätökset mukaan lähtemisestä
Näkemys ja sisältö siitä, mitä myydään: konkretia: kuvaus
palvelukokonaisuudesta, tavasta tehdä yhdessä niin työntekijöiden kuin
asiakkaiden kanssa
Kartoittaminen: mitä jo on valmiina, valmiin hyödyntäminen, mukana
oleminen, yhdessä suunnitteleminen, toisten työn tuntemisen
lisääntyminen, arvostuksen lisääminen
Strategisissa tavoitteissa sisäänkirjoitettuna myös yhteistyö
kumppaneiden -> osaksi normaalia toimintaa ohjaaviin asiakirjoihin,
turvataan olemassaolo
Päättäjille ja poliitikoille tietoon