lastensuojelun soveltamis- ohjeet ja terveyspalvelut/lapsiperhei… · 5.2 tukihenkilö ja...
TRANSCRIPT
SODANKYLÄN KUNTA Vilkas, viihtyisä, kehittyväSOSIAALIPALVELUT Lapin tähtikunta
LASTENSUOJELUN SOVELTAMIS-OHJEET
Hyväksytty:Perusturvaltk 30.1.2017
Voimaan 1.2.2017 alkaen
2
Sisällysluettelo1 JOHDANTO .............................................................................................................................. 3
2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA ...............................4
3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO ............................................................6
4 PALVELUTARPEEN arviointi ....................................................................................7
5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET ............................................85.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki ................................................................................. 9
5.2 Tukihenkilö ja –perhe, perhekuntoutus ................................................................................ 9
5.3 Tehostettu perhetyö ............................................................................................................ 9
5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena ......................................................................................... 10
6 LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS .............................................................. 10
7 HUOSTAANOTTO..................................................................................................... 11
8 SIJAISHUOLTO......................................................................................................... 128.1 Perhehoito ......................................................................................................................... 14
8.2 Laitoshoito ......................................................................................................................... 15
9 JÄLKIHUOLTO ......................................................................................................... 15
11 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ ............................................ 18
12 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI ..................................................................... 19
13 LÄHTEET ................................................................................................................. 19
14 LIITTEET ................................................................................................................. 20Liite 1 lastensuojeluilmoitus ..................................................................................................... 20
Liite 2 lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalle ....................... 20
Liite 3 Lautakunnan päätös 31.1.2016: Perhehoidon (sis. jälkihuollon), tukiperhe- jatukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset 1.2.2017 alkaen ................ 20
Liite 4 Lautakunnan päätös 31.1.2017: Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksut sijoituksenaikana/soveltamisohje ............................................................................................................. 20
Liite 1 lastensuojeluilmoitus 1 (2) ....................................................................................... 21
3
Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalle ...................... 23
1 JOHDANTO
Nämä lastensuojelun soveltamisohjeet on laadittu työntekijöiden ja kuntalaisten käyttöön.
Ohjeiden tavoitteena on avata lastensuojelun prosessia ja yhdenmukaistaa työkäytäntöjä.
Tavoitteena on kuvata myös sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisten yleisten
perhepalveluiden yhtymäkohdat lastensuojeluun. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä
on sekä lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita.
Sosiaalihuoltolain uudistus siirsi sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista
hyvinvoinnin edistämiseen. Lapsiperheiden tuessa panostetaan varhaiseen tukeen ja
ennaltaehkäisyyn. Olennaista on toimijoiden tiivis yhteistyö, erityistä tukea tarvitsevien lasten
huomioiminen yleisissä palveluissa ja entistä vahvempi oikeus palveluiden saamiseen ilman
lastensuojelun asiakkuutta.
Käsitteitä:
· lapsi = alle 18-vuotias henkilö
· erityistä tukea tarvitseva lapsi = lapsi jolla on erityisiä vaikeuksia hakea ja saada
tarvitsemiaan sosiaali- ja terveyspalveluja kognitiivisen tai psyykkisen vamman tai sairauden,
päihteiden ongelmakäytön, usean yhtäaikaisen tuen tarpeen tai muun syyn vuoksi tai lapsi,
jonka terveys tai kehitys vaarantuu kasvuolosuhteiden tai oman käyttäytymisen vuoksi (Shl
3§)
· sijaishuolto = huostassa olevan lapsen asuminen perhe- tai laitoshoidossa
· perhehoito = yksityisessä perheessä tapahtuvaa perhehoitoa ja/tai sijaishuoltoa. Perustuu
toimeksiantosopimukseen.
· laitoshoito = ammatillisessa perhekodissa, nuorisokodissa tai muussa lastensuojelun
yksikössä tapahtuvaa avohuoltoa/sijaishuoltoa. Perustuu ostopalvelusopimukseen.
4
2 YLEISET PERHEPALVELUT LAPSIPERHEIDEN TUKENA
Kotipalvelua, perhetyötä, tukihenkilöitä ja –perheitä sekä vertaisryhmätoimintaa on
mahdollista saada sosiaalihuoltolain mukaisina yleisinä perhepalveluina ilman lastensuojelun
asiakkuutta. Lähtökohtana on palvelutarvearvio.
Erityistä tukea tarvitsevalla lapsella palvelutarvearvion tekee sosiaalityöntekijä.
Palvelutarpeen arvio on aloitettava 7. arkipäivänä yhteydenotosta ja se pyritään tekemään
kolmen kuukauden kuluessa. Kiireellisen avun tarve arvioidaan heti. Kaikilla lapsiperheillä on
oikeus omatyöntekijään (perhetyöntekijä, sosiaalityöntekijä). Erityistä tukea tarvitsevalla
lapsella omatyöntekijä on sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisesti.
Sosiaalityöntekijä kirjaa lapsen mielipiteen selvittämisen tavan ja sisällön lapsen
asiakaskertomukseen. Lapselle tehdään asiakassuunnitelma ja sen perusteella ja
sosiaalihuoltolain mukainen valituskelpoinen palvelukohtainen päätös hoidon ja
huolenpidon turvaavista tukitoimista. Sodankylässä samalla sosiaalityöntekijällä on sekä
lastensuojelun että yleisten perhepalveluiden asiakkaita.
Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetään lapsiperheiden kotipalvelua. Kotipalvelua
annetaan sairauden, synnytyksen, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan
syyn tai erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Sosiaalityöntekijä tekee palvelusta
päätöksen. Erityisiä perhetilanteita aiheuttavat esimerkiksi uupumus, vaikea erotilanne,
perheenjäsenen kuolema tai toisen perheenjäsenen vankilassa olo. Erityisiä tilanteita voi olla
myös perheissä, joissa on vammainen lapsi, kaksoset tai aikuinen omainen hoidettavana.
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3.8.1992/734 määrittelee kotipalvelun
maksulliseksi. Lain mukaan maksu voidaan alentaa tai jättää perimättä, jos siihen on syytä
huollolliset näkökohdat huomioon ottaen.
Tukiperheet ja –henkilöt organisoituvat sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijän kautta. Uudet
tukiperheet ja – henkilöt haastatellaan ja heidän soveltuvuutensa ja mm. perheen
taloudelliset edellytykset toimintaan arvioidaan. Tukiperheisiin tehdään kotikäynti ennen
hyväksymistä. Uudet tukihenkilöt ja – perheet esittävät hyväksyttävän rikosrekisteriotteen.
Tukiperhettä ja –henkilöitä lapselle haettaessa ensisijaisesti kartoitetaan aina lapsen
läheisverkosto ja sen mahdollisuus toimia lapsen tukena (isovanhemmat, muut sukulaiset ja
läheiset). Tukihenkilö tai – perhepalvelu on säännöllistä, pitkäjänteistä ja tavoitteellista
toimintaa. Palvelusta tehdään joko sosiaalihuolto- tai lastensuojelulain mukainen päätös ja
lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai – henkilön kanssa laaditaan sopimukset. Kunnan
puolesta sopimuksen allekirjoittaa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä. Palvelu
myönnetään määräaikaisena (korkeintaan vuodeksi kerrallaan) ja sitä tarkistetaan vähintään
5
6-12 kk:n välein. Tukiperhe ja – henkilö toimittaa kuukausittain tapahtumaraportin ja laskun(sis.matkalasku) sosiaalitoimistoon. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen
käynnistämisavustusta toiminnan aloittamiseen.
Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa
ulkopuolella, esim. lapsen harrastuksen merkeissä. Tukihenkilölle korvataan
tukihenkilöpalkkio. Tukihenkilötapaamiset kestävät yleensä vähintään kaksi tuntia. Lapsesta
aiheutuneita kuluja korvataan erikseen kuittien perusteella, kuluista sovitaan etukäteen
sosiaalityöntekijän kanssa. Tietoa tukiperheille ja – tukihenkilöille maksettavista korvauksista
on liitteessä 3.
Vertaisryhmätoimintaan ohjataan erilaisten järjestöjen toiminnan piiriin (esim. Erityislasten
omaiset ELO, Mannerheimin lastensuojeluliitto). Perhetyöntekijät järjestävät omana
toimintana vertaistuen mahdollistavaa ryhmämuotoista perhetyötä (Pikku kerho).
Kunnalla on velvollisuus järjestää lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta.
Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonnalla huolehditaan siitä, että lapsen
huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain 2 §:ssä tarkoitettu tapaamisoikeus toteutuu
lapsen edun mukaisesti. Valvonta voi tarkoittaa valvottua vaihtoa tai tuettua tai valvottua
tapaamista. Valvonta perustuu joko vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen
päätökseen. Palvelu on vanhemmille maksutonta. Tapaamisten valvoja ilmoittaa
lastenvalvojalle toteutumatta jääneistä ja keskeytyneistä tapaamisista. Tapaamisten valvojina
voivat toimia perhetyöntekijät, lapsiperheiden kotipalvelun työntekijä ja sosiaalityöntekijät.
Kun sosiaalihuollon asiakkuudelle ei ole enää perusteita, asiakkuus päätetään kirjaamalla se
dokumentteihin. Yleisten perhepalveluiden ja lastensuojelun asiakkuus voivat olla voimassa
myös rinnakkain tai yleisistä perhepalveluista voidaan siirtyä pelkästään lastensuojelun
asiakkuuteen. Asiakkuus voi olla tarpeen, jos lapsen terveys tai kehitys vaarantuu ja
perhepalvelut eivät ole riittäviä tukitoimia. Syynä lastensuojeluasiakkuuteen voi olla myös se,
että yleiset perhepalvelut riittäisivät, mutta välttämättömiä palveluita ei haluta ottaa vastaan
ja sen takia tarvitaan lastensuojelun osaamista ja tukitoimia. Lastensuojelun asiakkuudesta
voidaan siirtyä myös sosiaalihuoltolain mukaisten yleisten perhepalveluiden piiriin, jos tuen
tarve on edelleen olemassa, mutta tilanteen paranemisen myötä lastensuojelun asiakkuuden
edellytyksiä ei ole enää ole.
6
3 LASTENSUOJELUASIAN VIREILLETULO
Lastensuojeluasia voi tulla vireille, kun on herännyt huoli tai epäily, että lapsi omalla
käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään tai kehitystään tai lapsen kasvuolosuhteet
vaarantavat lapsen terveyttä tai kehitystä. Kyse voi olla esim. koulunkäyntivaikeuksista,
päihteiden käytöstä, väkivallan käytöstä, mielenterveysongelmista ja kasvatusvaikeuksista,
joista aiheutuu hoidollisia tai huollollisia puutteita.
Lastensuojeluasia tulee vireille ilmoituksesta, hakemuksesta, pyynnöstä tai kun
sosiaalityöntekijä muussa yhteydessä on saanut tietää mahdollisesta lastensuojelutarpeesta.
Ilmoituksia voivat tehdä yksityishenkilöt nimettömänä tai omalla nimellä. Yhteystiedot voi
kirjata, mutta niitä voidaan kieltäytyä antamasta lapsen huoltajalle, jos se on perusteltua
julkisuuslaissa (11.2§) erikseen määrätyistä syistä. Tavallisin tällainen tilanne voi olla, jos
lapsen myönteinen suhde ilmoituksen tekijään vaarantuisi. Viime kädessä oikeusistuin
päättää ilmoittajan henkilötiedon antamisesta asianosaisille. Lastensuojelulaissa erikseen
luetelluilla viranomaisilla on ilmoitusvelvollisuus.
Jos viranomainen tekee ilmoituksen, hän ilmoittaa siitä ensin lapsen huoltajalle ja lapsen ikä
ja kehitystaso huomioiden myös lapselle itselleen. Ilmoitus voidaan tehdä ensin suullisena ja
pyynnöstä sen jälkeen myös kirjallisena (liite 1 lastensuojeluilmoitus). Jos kyseessä on
lapseen kohdistunut seksuaalirikos tai pahoinpitely tai epäily, huoltajalle ja lapselle ei kerrota
ilmoituksen tekemisestä, olipa epäilty perheenjäsen tai ulkopuolinen. Seksuaali- ja
pahoinpitelyrikoksen epäilystä viranomainen ilmoittaa aina välittömästi tiedon saatuaan
suoraan poliisille. Poliisi on yhteydessä lastensuojeluun, mutta ilmoittajan tulee tästä
huolimatta tehdä ilmoitus myös lastensuojeluun. Mikäli viranomainen ilmoittajana on
epävarma, ylittyykö tapauksessa lastensuojelun kynnys, hän voi ensin konsultoida
sosiaalityöntekijää esim. puhelimitse. Yhdessä kartoitetaan, riittävätkö peruspalvelut ja
soveltuvatko ne tilanteeseen ja mitä perustyössä on jo tehty. Suositellaan, että
viranomaistahon ollessa ilmoittaja, sosiaalityöntekijä tapaa asianosaisia yhdessä ilmoittajan
kanssa. Tällainen saattaen vaihtaen – tilanne mahdollistaa paremmin avoimen yhteistyön
jatkossa ja asiaan vaikuttavien tietojen jakamisen.
Asianosaiset (lapsi, huoltajat/vanhemmat) voivat tehdä hakemuksen avun saamiseksi.
Lapsen ja perheen kanssa työskentelevä toinen viranomainen tai työntekijä voi tehdä
pyynnön lastensuojelun tarpeen arvioimiseksi yhdessä asianosaisten kanssa. Pyyntöä
pidetään ilmoitukseen nähden ensisijaisena, kun asianosainen itse on ollut aloitteellinen
avun saamiseksi.
7
Sosiaalityöntekijä voi saada tietoa lastensuojelun tarpeesta toimiessaan muussa
työtehtävässä, esim. päihdehuollon, toimeentulotuen ja kuntouttavan työtoiminnan
yhteydessä.
Kun lastensuojeluasia on tullut vireille, sosiaalityöntekijän on arvioitava asian kiireellisyys
välittömästi saman arkipäivän aikana ja tarvittaessa ryhdyttävä tilanteen vaatimiin
toimenpiteisiin. Uudet lastensuojeluasiat käsitellään lastensuojelupalaverissa
(sosiaalitoimiston sosiaalityöntekijät, perhetyöntekijät, sosiaalityön johtaja). Sosiaalityöntekijä
on yhteydessä huoltajiin ja lapseen, lapsen läheisverkostoon ja myös muihin viranomaisiin
lisätietojen saamiseksi ja tilanteen arvioimiseksi. Kyse on ensivaiheessa lähinnä
puhelinkontakteista.
Lastensuojeluasiassa vanhemman tiedonsaantioikeus perustuu huoltajuuteen, ei
vanhemmuuteen (poikkeus: huostaanottoprosessi). Jos toinen vanhempi on erotettu
huollosta, hänellä voi olla (rajattu) tiedonsaantioikeus ja tällöin vanhemman on esitettävä
oikeuden päätös tai lastenvalvojan vahvistama sopimus asiasta tietojen saamiseksi.
Lastensuojeluilmoituksen voi tehdä sosiaalityön päivystykseen arkisin klo 9-11 puh. 0400
694 024 tai lastensuojelun sosiaalityöntekijöille suoraan (päivähoidon ja koulujen osalta
nimetylle vastuusosiaalityöntekijälle). Virka-ajan ulkopuolella ilmoitus tehdään hätänumeroon
112, josta tieto lähtee Ensi- ja turvakodin kautta (etupäivystys) tarvittaessa kunnan alueella
päivystävälle sosiaalityöntekijälle (takapäivystys). Kirjalliset ilmoitukset osoitetaan
osoitteeseen: Sodankylän kunta, sosiaalitoimisto/lastensuojelu, PL 60, 99601 Sodankylä.
4 PALVELUTARPEEN ARVIOINTI
Sosiaalityöntekijän on viimeistään seitsemän arkipäivän kuluessa päätettävä,
käynnistetäänkö ilmoituksen/hakemuksen/pyynnön johdosta sosiaalihuoltolain 37 §:n
mukainen palvelutarpeen arviointi, minkä yhteydessä selvitetään lastensuojelun tarve (LsL
26 §). Selvitys tehdään kyseessä olevan tapauksen edellyttämässä laajuudessa. Selvityksen
käynnistämisestä tehdään päätös ja merkintä lapsen asiakirjoihin, minne myös
lastensuojeluilmoitus kirjataan. Palvelutarpeen arvioinnin aikana lapsella on voimassa
sosiaalihuollon asiakkuus. Lastensuojeluasiakkuus arvioidaan tilanteen ja mahdollisten
tukitoimien perusteella ja nämä kaksi asiakkuutta voivat olla voimassa rinnakkain.
8
Selvitystä ei voi tehdä ilman lapsen tapaamista. Lapsesta voidaan pyytää tietoja neuvolasta,
päivähoidosta, koulusta, perheneuvolasta ja muilta viranomaisilta. Tieto voidaan pyytää ja
saada suullisesti tai kirjallisesti (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 20 §).
Tarvittaessa ollaan yhteydessä myös lapsen läheisverkostoon. Tietoa pyydettäessä
yhteistyökumppaneille ja läheisverkostolle kerrotaan lapsen tilanteesta sen verran kuin on
tarpeellista riittävän ja tarpeellisen tiedon saamiseksi. Viranomaisilmoittajataholle ja lapsen
muille työntekijöille kerrotaan selvityksen etenemisestä sen verran kuin on tarpeellista lapsen
palvelun ja hoidon arvioimiseksi ja järjestämiseksi (laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta
ja oikeuksista 17 §).
Laajemman selvityksen ollessa kyseessä sovitaan alussa asianosaisten kanssa
aikatauluista, tapaamisista ja käydään läpi selvityksen teemoja. Selvityksessä voidaan
käyttää apuna erilaisia menetelmiä ja apuvälineitä. Pienen lapsen kanssa voidaan leikkiä ja
vauvaikäistä voidaan havainnoida. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota perheen arjen rytmiin,
lapsen perushuoltoon ja –hoitoon sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutukseen.
Selvityksen tekoon on aikaa maksimissaan kolme kuukautta. Selvityksen arviointi ja
johtopäätökset kirjataan ja selvitys käydään läpi asianosaisten kanssa. Mikäli asianosaisten
kanssa on sovittu, selvitys voidaan lähettää yhteistyötahoille, mikäli sillä on merkitystä lapsen
palvelun ja hoidon kannalta. Myös muutoin yhteistyötahoille voidaan antaa tarvittavaa,
yksilöidympää tietoa lapsen tilanteesta, vaikka asianosaiset kieltäisivätkin tiedon antamisen.
Joskus selvityksen aikana joudutaan tekemään kiireellisiä lastensuojelupäätöksiä tai
käynnistetään avohuollon tukitoimia. Näistä huolimatta selvitys pyritään viemään päätökseen
määräaikana.
Selvityksen lopputuloksena voi olla se, että asiakkuutta lastensuojeluun ei synny,
lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, asiakas/perhe siirtyy muiden palveluiden asiakkaaksi tai
asiakas/perhe siirtyy yleisten perhepalveluiden asiakkaaksi.
5 LASTENSUOJELUN AVOHUOLLON TUKITOIMET
Mikäli lastensuojelun asiakkuus aloitetaan, laaditaan lapselle asiakassuunnitelma, jossa
sovitaan yhteisesti työskentelystä, sen tavoitteista ja aikataulusta. Suunnitelma tarkistetaan
3-6 kuukauden välein, kuitenkin vähintään kerran vuodessa. Lastensuojelun avohuollon
tukitoimia voidaan antaa lapselle ja perheelle, mikäli siihen on palvelutarpeen arvioinnin
perusteella aihetta. Avohuollon tukitoimista päättää lapsen asioista vastaava
9
sosiaalityöntekijä sovittuaan palvelun antamisesta lapsen ja perheen kanssa. Ennen palvelun
tarjoamista asiasta keskustellaan lastensuojelupalaverissa ja mahdollisesti muun viranomais-
ja läheisverkoston kanssa.
5.1 Ohjaus ja neuvonta, taloudellinen tuki
Lastensuojelun ohjaus ja neuvonta keskittyy ongelmatilanteen selvittämiseen,
suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen muutostyöhön ja ratkaisujen löytymiseen. Tarvittaessa
perhe ohjataan aikuissosiaalityöhön (toimeentulon vaikeudet, työllistymisen edistäminen),
perheneuvolaan ja/tai mielenterveystoimistoon.
Taloudellinen tuki on tarkoitettu tehostamaan muita lastensuojelun tukitoimia. Sitä voidaan
myöntää lastensuojelullisesti perusteltuihin menoihin, esim. lapsen harrastusmenoihin ja se
perustuu aina myös laskelmaan perheen taloudellisesta tilanteesta
(toimeentulotukilaskelma). Hakemus käsitellään aina kollegiaalisesti viikkopalaverissa ennen
päätöstä. Taloudellisesta tuesta tehdään lastensuojelun avohuollon päätös.
5.2 Tukihenkilö ja –perhe, perhekuntoutus
Tukihenkilöt ja –perheet on kuvattu kappaleessa 2. Perhekuntoutusta järjestetään
silloin, kun sen järjestäminen on ensisijaista suhteessa lapsen sijoittamiseen yksin kodin
ulkopuolelle. Perhekuntoutuksen edellytetään olevan lapsen edun mukaista.
5.3 Tehostettu perhetyö
Lastensuojelun perhetyö on vaikuttavimpia lastensuojelun avohuollon tukitoimia ja sen tuen
piiriin ohjaudutaan sosiaalityöntekijän kautta. Lastensuojelun perhetyö määritellään
tehostetuksi perhetyöksi, jossa perheellä on lastensuojelun asiakkuus. Yhteistyötä tehdään
lapsiperheiden kotipalvelun ja neuvolan perhetyön kanssa. Tavoitteena on lapsen
näkökulman esille tuominen perheessä, vanhemmuuden vahvistaminen ja perheen
vuorovaikutuksen paraneminen.
Sosiaalityöntekijä tekee perhetyön palvelupäätöksen asiakastietojärjestelmään. Perhe,
sosiaalityöntekijä ja perhetyöntekijä laativat yhdessä asiakassuunnitelmaan perustuvan
perhetyön suunnitelman. Suunnitelmaan kirjataan konkreettisemmin tavoitteet, perheessä
tehtävä työ, osalliset ja yhteistyö. Lastensuojelun perhetyön sisältö vaihtelee lapsen ja
perheen tarpeen mukaan. Perhetyö voi olla toiminnallista tai keskustelevaa lapsen kanssa
10
tehtävää ja/ tai yhteistyöhön vanhemman kanssa painottuvaa perhetyötä. Perhetyötä
arvioidaan yhdessä tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään 2x/vuosi ja aina perheen tilanteen
olennaisesti muuttuessa.
Perhetyötä voidaan tehdä myös ryhmämuotoisena usean perheen kanssa, jolloin perheillä
on mahdollisuus vertaistukeen. Pikku kerho kokoontuu kerran viikossa kolme tuntia
kerrallaan ja sen asiakas voi olla sekä sosiaalihuollon että lastensuojelun päätöksellä.
5.4 Sijoitus avohuollon tukitoimena
Lapsi voidaan sijoittaa lyhytaikaisesti yksin tai vanhemman/huoltajan kanssa perhe- tai
laitoshoitoon. Tällainen vaihtoehto voi tulla kyseeseen lapsen tuen tarpeen arvioimiseksi,
lapsen kuntouttamiseksi tai lapsen kasvatuksesta vastaavan henkilön sairauden ajan tai
muun vastaavan syyn vuoksi lapsen huolenpidon järjestämiseksi. Päätöstä arvioidaan
kolmen kuukauden välein. Lapsi on otettava huostaan, mikäli huostaanoton edellytykset
täyttyvät.
6 LAPSEN KIIREELLINEN SIJOITUS
Lapsi voidaan sijoittaa kiireellisesti perhehoitoon tai laitoshoitoon, jos hän on välittömässä
vaarassa huolenpidon tai kasvuolosuhteiden puutteiden takia tai lapsen oman
käyttäytymisen perusteella (käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän
rikoksen tai näihin rinnastettava käyttäytyminen). Kyseessä ovat tällöin painavat
lastensuojelulain 40 §: mukaiset perustelut, jotka ovat perusteena myös huostaanotolle.
Kiireellisen päätöksen voi tehdä kelpoisuuden omaava sosiaalityöntekijä 30 päiväksi ja sitä
voi jatkaa 30 päivällä sosiaalityön johtaja. Kiireellinen sijoitus tulee lopettaa, jos perusteet
eivät ole voimassa. Kiireellinen sijoitus jatkuu määräajoista huolimatta, jos määräajan
voimassaoloaikana on tehty huostaanottohakemus hallinto-oikeudelle. Kiireellisen sijoituksen
tarvetta arvioitaessa huomioidaan Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfon 8/2015
ohjeistus.
11
7 HUOSTAANOTTO
Lapsi on otettava huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto, jos puutteet lapsen
huolenpidossa tai muut kodin kasvuolosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen
terveyttä tai kehitystä tai lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä
päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla siihen
rinnastettavalla käyttäytymisellään vaarantaa terveyttään ja kehitystään. Huostaanottoon ja
sijaishuollon järjestämiseen voidaan kuitenkin ryhtyä vain, jos avohuollon tukitoimet eivät ole
lapsen edun mukaisen huolenpidon toteuttamiseksi sopivia tai mahdollisia taikka jos ne ovat
osoittautuneet riittämättömiksi ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista.
(Lastensuojelulaki 40§).
Huostaanottoasian valmistelee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä yhdessä toisen
sosiaalityöntekijän tai perhetyöntekijän kanssa. Mikäli kukaan asianosainen ei vastusta
huostaanottoa, päätöksen tekee sosiaalityön johtaja. Huostaanotossa asiaan osallisia ovat
lapsi itse ja biologiset vanhemmat ja/tai lapsen hoidosta ja kasvatuksesta viimeksi
vastanneet aikuiset. Jos lapsi on ollut avohuollon tukitoimena sijoitettuna yksityisperheessä
ennen huostaanottoa, voidaan sijaisvanhempia pitää asiaan osallisina riippuen sijoituksen
kestosta. Asiaan osallinen voidaan jättää kuulematta lastensuojelulain 42 §:ssa mainituilla
perusteilla, mutta päätös hänelle on kuitenkin annettava tiedoksi. Jos joku asiaan osallisista
vastustaa huostaanottoa tai sijaishuoltoa, jätetään huostaanottohakemus Pohjois-Suomen
hallinto-oikeuteen. Hakemuksen tulee olla riittävän konkreettinen ja sen sisällön tulee olla
lastensuojelulain mukainen.
Hakemuksen liitteenä toimitetaan yhteenveto, joka sisältää selostuksen lapsen ja perheen
tilanteesta sekä lastensuojeluasiakkuudesta. Mukaan liitetään myös asiakassuunnitelma ja
asiaan osallisten kuulemiset. Nämä samat asiakirjat liitetään päätökseen ns.
suostumushuostaanoton ollessa kyseessä. Valmisteluasiakirjoina pidetään lastensuojelun
asiakaskertomusta, lastensuojeluilmoituksia, aiempia suunnitelmia ja asiantuntijalausuntoja.
Asiaan osallisilla on mahdollisuus tutustua valmisteluasiakirjoihin sosiaalityöntekijän
vastaanotolla esim. kuulemisen yhteydessä. Hallinto-oikeus järjestää asiassa yleensä
suullisen käsittelyn noin puolen vuoden sisällä hakemuksen jättämisestä, mikäli joku osapuoli
sitä pyytää. Valmisteluasiakirjoista voidaan lähettää kopiot hallinto-oikeuteen niiltä osin, kuin
sosiaalityöntekijä arvioi niillä olevan vaikutusta asian käsittelyssä.
12
8 SIJAISHUOLTO
Kun lapsi on sijoitettu sijaishuoltoon, tehdään asiasta ilmoitus sijoituspaikkakunnan
lastensuojeluun ja lapsen kotipaikkakunnan asioista vastaavaan maistraattiin (Kemi).
Lapsilisä peritään perusturvalautakuntaan (ilmoitus Kelalle). Lapsen ollessa perhehoidossalapsilisä maksetaan perhehoitajalle sijoitusta seuraavan täyden kuun alusta. Myös lapsen
muut tulot (elatustuki, eläkkeet, etuudet ja korvaukset) peritään perusturvalautakunnalle
sijoitusta seuraavan kuun alusta lukien. Varoista kertyy 40 % lapsen itsenäistymisvaroiksi ja
60 % menee sijaishuollon kustannusten katteeksi. Kelalle toimitetaan sosiaalityöntekijän
allekirjoittama valtakirja, jolla valtuutetaan sijaishuoltopaikka hoitamaan lapsen asioita.
Toiselle paikkakunnalle sijoitetulle lapselle on tarpeellista vaihtaa terveyskeskuksen ja
keskussairaalan palvelut uudelle asuinpaikkakunnalle. Lapsen asioista vastaava
sosiaalityöntekijä huolehtii, että nämä ”jälkityöt” tulevat tehtyä sijaishuollon alkaessa,
muuttuessa ja päättyessä. Lapsen sijoituksen päättyessä sijaishuoltopaikka luovuttaa
hallussaan olevat lasta koskevat asiakirjat sosiaalityöntekijälle.
Sijaishuollossa olevan lapsen asiakassuunnitelmaa tarkistetaan vähintään kaksi kertaa
vuodessa. Tarkistamisen yhteydessä sosiaalityöntekijä tapaa lasta henkilökohtaisestikahden kesken ja lapsen tapaaminen kirjataan lastensuojelun dokumentteihin, ellei lapsi
vastusta tällaista tapaamista. Uusi asiakassuunnitelma kirjataan, kun lapsen elämässä
tapahtuu oleellisia muutoksia, esim. koulu tai palvelutarve oleellisesti muuttuu. Jos
sijaishuollossa oleva lapsi haluaa olla yhteydessä sosiaalityöntekijäänsä, mahdollisuus siihen
on tarjottava mahdollisimman pian. Yhteydenpidossa voidaan hyödyntää
videoneuvottelutekniikkaa. Sosiaalityöntekijä käy sijaishuoltopaikassa pääsääntöisesti
vähintään kaksi kertaa vuodessa, asiakassuunnitelman tarkistamisen yhteydessä. Samalla
hän toteuttaa laissa kunnalle määrättyä valvontatehtävää.
Sijoitetulle lapselle tehdään elatussopimus molempien vanhempien kanssa. Vanhempien
elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä avustaa
huoltajia edunvalvojan sijaisen hakemisessa elatussopimuksen allekirjoittamista varten.
Molempien vanhempien ollessa huoltajia, yleinen edunvalvoja haetaan maistraatista siihen
saakka, kunnes elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon
päättyessä. Mahdollinen elatusapu peritään perusturvalautakunnalle ja tästä 40 % kerryttää
lapsen itsenäistymisvaroja. Ellei elatusvelvollinen vanhempi (=ei huoltaja) suostu
yhteistyöhön lastenvalvojan kanssa elatussopimuksen laatimiseksi, huoltaja voi laittaa asian
vireille käräjäoikeudessa tai antaa valtakirjan asian hoitamiseksi asianajajalle tai
13
oikeusavustajalle. Viime kädessä sosiaalityöntekijällä on oikeus ajaa oikeusapukannetta
lapsen puolesta tietyin edellytyksin (Elatuslaki 13 a §).
Jos elatusapua ei jostain syystä voida vahvistaa tai sen käsittely pitkittyy, maksukykyiselle
vanhemmalle voidaan määrätä asiakasmaksu maksukyvyn mukaisesti. Asiakasmaksu
käytetään kokonaisuudessaan hoidon korvaukseen. Asiakasmaksu ei kerrytä
itsenäistymisvaroja. (Asiakasmaksulaki 7 §). Liitteessä 4 on kuvattuna asiakasmaksujen
määräytyminen sijaishuollon aikana.
Sosiaalitoimi tukee huostassa ja sijaishuollossa olevan lapsen ja tämän läheisten
yhteydenpitoa. Vanhemmille voidaan korvata taloudellisesta tilanteesta tehdyn laskelman
perusteella lapsen palaveri- ja tapaamismatkoja Kelan taksan mukaisesti (v. 2017 0,22 €/km)
tai julkisen kulkuneuvon taksan mukaisesti, ruokamenoja kotilomien ajalta toimeentulotuen
perusosan suuruisesti ja lapsen puhelinkuluja 20 €/kk. Korvauksia maksetaan niiltä osin,
kuin sijaishuoltopaikka ei kustanna niitä. Vanhemmille maksettavasta taloudellisesta tuesta
sovitaan etukäteen asiakassuunnitelmassa. Sosiaalityöntekijä tekee vanhemman
hakemuksen perusteella korvauksista lastensuojelupäätöksen, jonka pohjana on
toimeentulotukilaskelma.
Jos lapsi on perhehoidossa tai laitoshoidossa avohuollon tukitoimena, korvauksissa
noudatetaan samoja periaatteita.
Sijaishuollon aikanakin lapsen omat vanhemmat säilyvät lapsen huoltajina. Huoltajilta
pyydetään lupa esim. erityisluokalle siirtoon tai leikkauksiin. Huoltajat päättävät myös lapsen
uskontokunnasta ja nimestä. Lapsi ei saa olla ilman huoltajan lupaa tunnistettavissa
julkisissa tiedotusvälineissä (esim. lehtihaastattelut). Perusturvalautakunnalla on oikeus
määrätä lapsen olinpaikka. Lapsi voi matkustaa sijaishuoltopaikan mukana ulkomaille.
Lapselle hankitaan oma passi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän suostumuksella.
Passin myöntää sijaishuoltopaikkakunnan poliisiviranomainen. Mukaan matkalle laaditaan
englannin- ja suomenkielinen matkustuslupa sosiaalityöntekijän ja/tai huoltajan
allekirjoittamana.
Sijaishuollon aikana yhteistyö sosiaalityöntekijän ja lapsen biologisten vanhempien välillä
jatkuu. Työskentelyn tarkoituksena on turvata lapselle turvalliset olosuhteet kotilomien
aikana, tukea sijaishuoltopaikan ja kodin välistä yhteistyötä ja edesauttaa ja arvioida
kotiutumisen edellytyksiä. Vanhempien henkilökohtaisissa vaikeuksissa (esim.
mielenterveys-, päihde- ja toimeentulon ongelmat) vanhempi ohjataan aikuissosiaalityön
palveluiden tai muun vastaavan palvelun piiriin.
14
8.1 Perhehoito
Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon
järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä
toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua
perhehoitoa. Toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö ei ole työsopimuslain tarkoittamassa
työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan.
Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on
vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta.
Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu toimiessaan perhehoitajana. Suositellaan, että
sijaisperhe liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus
lapsen aiheuttamien vahinkojen varalta.
Jos kyseessä on sijoitus avohuollon tukitoimena, huoltaja ja sijaisperhe huolehtivat
osoitteenmuutoksesta maistraattiin. Lapsen tilapäinen asuinkunta on se paikkakunta, jossa
sijaisperhe asuu. Kotikunta on edelleen Sodankylä eli lapsi säilyy sodankyläläisenä.
Huostaanoton ollessa kyseessä sosiaalityöntekijä ilmoittaa asiasta maistraattiin.
Perhehoitajaksi voi hakeutua olemalla yhteydessä lastensuojelun työntekijöihin tai
sosiaalityön johtajaan. Perheen soveltuvuus tehtävään selvitetään ja perhe ohjataan
sijaisvanhemmuus-koulutukseen, mikäli sellaista on tarjolla. Perhe kustantaa itse oman
koulutuksen. Jos kuntaan jo toimeksiantosopimussuhteessa oleva sijaisperhe haluaa
osallistua pitkäkestoiseen sijaisvanhemmuuskoulutukseen (Pride), voi kunta osallistua
kustannuksiin 50–100 %:n osuudella riippuen perheessä asuvien sijoitettujen lasten
kotikunnasta. Lapsen sijaishuoltoa selvitettäessä kartoitetaan lapsen läheisverkosto ja
sukulaisten/läheisten soveltuvuus toimia sijaisperheenä. Perhehoitajien kanssa tehdään
toimeksiantosopimus ja perheelle maksetaan liitteenä olevan taulukon mukaiset hoitopalkkio
ja kulukorvaus (liite 3). Kunnan puolesta sopimuksen allekirjoittaa sosiaalityön johtaja.
Käynnistämiskustannuksista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa. Palkkion ja
kulukorvauksen määrät käsitellään lastensuojelupalaverissa. Hoitopalkkio ja kulukorvaus
ovat verotettavaa tuloa, mutta kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa.
Lapsesta aiheutuvia matkoja korvataan laskun perusteella Kelan taksan mukaisesti (v. 2016
0,22 €/km) muiden korvausten (esim. Kela) vähentämisen jälkeen. Sosiaalitoimi maksaa
lapsen päivähoitokulut. Mikäli päivähoidossa oleva lapsi on sijoitettu toiseen kuntaan,
sosiaalityöntekijä välittää tiedon päivähoidon vastuualuepäällikölle päivähoidon
kuntaosuuden suorittamista varten.
15
Hoitopalkkion määrään vaikuttaa lapsen hoitoisuuden ja perhehoitajan erityisten
valmiuksien lisäksi se, onko perhehoitaja työssä vai jääkö hän pääasiallisesti hoitamaan
lasta kotiin. Kulukorvauksen tarkoitus on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren
ravinnosta, asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta
elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset ( tk-maksut,
pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata. Palkkiota voidaan
korottaa lapsen/ nuoren erityishoitoisuuden vuoksi. Hoidon vaativuus ja sitovuus ja siihen
perustuva korotus tarkistetaan vähintään vuosittain asiakassuunnitelmaneuvottelun
yhteydessä.
8.2 Laitoshoito
Laitoshoidosta tehdään lapsikohtainen ostopalvelusopimus sijaishuoltoyksikön ja Sodankylän
kunnan välillä. Kunnan puolesta sopimuksen hyväksyy sosiaalityön johtaja.
Eri laitoksilla on erilaisia lupia toimintaansa ja myös niiden käytännöt erityisistä tarpeista
aiheutuvien kustannusten korvaamisesta vaihtelevat. Laitoshoito kattaa yleensä myös
lapsen ja läheisten yhteydenpidosta aiheutuvia kustannuksia, mm. sijaishuoltoyksikön
käytännön mukaiset kotilomamatkat ja tarvittaessa ruokarahaa kotiin. Nämä on syytä
selvittää etukäteen ennen sopimuksen laatimista.
9 JÄLKIHUOLTO
Huostaanoton päättyessä ja viimeistään silloin, kun lapsi täyttää 18 vuotta, hän siirtyy
jälkihuollon palveluiden piiriin. Jälkihuollon aloittamisesta tehdään aina päätös.
Perhehoidossa olevien nuorten jälkihuollon palkkiot ja kulukorvaukset maksetaan liitteessä 3
esitetyllä tavalla. Lapsi on oikeutettu jälkihuollon palveluihin viiden vuoden ajan sijaishuollon
päättymisen jälkeen. Jälkihuolto lakkaa kuitenkin viimeistään nuoren täyttäessä 21 vuotta.
Nuorelle tehdään jälkihuoltosuunnitelma, missä sovitaan nuorelle annettavasta tuesta.
Tarvittaessa nuorelle hankitaan ostopalveluna itsenäistymistä tukeva palvelu. Nuoren
kotipaikkakunnalla Sodankylässä perhetyöntekijät tarjoavat itsenäistymisvalmennusta
jälkihuollon nuorille. Tarvittaessa nuori hakee toimeentulotukea Kelasta eikä hänen edellytetä
nostavan opintolainaa poiketen yleisistä toimeentulotuen soveltamisohjeista. Tarvittaessa
nuori ”saattaen vaihdetaan” oleskelupaikkakunnan sosiaalipalveluiden piiriin.
16
Sijoituksen ajalta nuorelle kertyy itsenäistymisvaroja. Itsenäistymisvarat kertyvät sosiaali- ja
terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14§:ssä tarkoitetuista tuloista, korvauksista
ja saamisista (ei kuitenkaan lapsilisistä). Sosiaalitoimi varaa kuukausittain em. tuloista 40%
nuoren itsenäistymistä varten.
Mikäli itsenäistymisvaroja ei ole kertynyt, sosiaalitoimi voi sen sijaan maksaa nuorelle
jälkihuollon aikana taloudellista tukea harkinnan mukaan korkeintaan 2200 €.
Pääsääntöisesti kustannetaan itsenäistymisasunnon kalusteita ja tarvikkeita. Vaihtoehtoisesti
voidaan maksaa myös mahdollisen autokoulun kustannuksia; erillistä autokoulurahaa ei
myönnetä. Vanhempien mahdollisuudet osallistua kustannuksiin selvitetään. Varoja ei
käytetä vuokravakuuteen eikä opiskelumenoihin. Varojen käytöstä tehdään suunnitelma ja
lastensuojelupäätös, olivatpa kyseessä kertyneet itsenäistymisvarat tai kunnan
lastensuojelumäärärahoista maksettavat varat.
Jos nuori siirtyy asumaan itsenäisesti jälkihuollon aikana, hänelle järjestetään
itsenäistymisvalmennus. Suositus on, että nuori ei tee 1-3 kuukautta pidempää
määräaikaista vuokrasopimusta. Jälkihuollon työntekijällä on vara-avain nuoren asuntoon,
sitä käytetään kuitenkin vain erityisestä syystä. Merkintä avaimesta voidaan tehdä
vuokrasopimukseen tai se voidaan kirjata jälkihuollon suunnitelmaan. Nuoren taloudellinen
tukeminen on osa jälkihuollon suunnitelmaa, mihin kirjataan myös nuoren osalta hänen
velvollisuudet ja vastuut.
10 EDUNVALVONTA
Lastensuojelulain 22 §:n mukaan lapselle tulee määrätä edunvalvoja käyttämään huoltajansijaan lapsen puhevaltaa, jos on perusteltu syy olettaa
1. ettei huoltaja voi puolueettomasti valvoa lapsen etua asiassa ja2. edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun
turvaamiseksi.
Perusteltu syy on olemassa silloin, kun voidaan objektiivisesti arvioiden olettaa, että huoltajajoutuu lojaliteettiristiriitaan tai on ilmeinen eturistiriita niin, että hänen puolueettomuutensavaarantuu.
Esimerkkejä ilmeisestä eturistiriitatilanteesta huoltajan ja lapsen välillä:
17
· Huoltajaa tai hänelle läheistä henkilöä epäillään lapsen pahoinpitelystä tai seksuaalisestahyväksikäytöstä.
· Huoltaja ei terveydentilansa vuoksi kykene käyttämään puolueettomasti lapsenpuhevaltaa.
· Huoltajat eivät kykene esim. asiakassuunnitelmaa tarkistettaessa erottamaan riittävästitoisistaan omia ja lasten tarpeita ja siten puolueettomasti valvomaan lapsen etua.Huoltajan passiivisuus käyttää lapsen puhevaltaa
· Lapsen yksityisyyden suojaan liittyvät kiistatilanteet
Erimielisyys huoltajan ja lapsen tai huoltajan ja sosiaalityöntekijän välillä ei riitä perusteeksiedunvalvojan määräämiselle.
Lisäksi tulee harkita ja perustella erikseen, millä tavoin edunvalvojan määrääminen ontarpeen asian selvittämiseksi tai muutoin lapsen edun turvaamiseksi.
Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä maistraatti, sosiaalitoimi tai lapsenhuoltaja. Sosiaalityöntekijän velvollisuus on huolehtia siitä, että edunvalvojaa haetaantarvittaessa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, jos huoltaja ja sosiaalitoimi ovat asiastayksimieliset. Muussa tapauksessa edunvalvojan määrää käräjäoikeus.Edunvalvontamääräys määrittää edunvalvojan tehtävän ja toimivallan rajat.
Lastensuojelun edunvalvojan pätevyydestä ei ole olemassa erityissäännöksiä. Lapinsosiaalialan osaamiskeskuksen nettisivuilla on luettelo koulutuksen saaneista edunvalvojista,jotka toimivat Lapin alueella. Edunvalvoja tapaa lasta ja tutustuu tämän elämäntilanteeseen.Edunvalvoja huolehtii siitä, että lapsen mielipiteet ja toivomukset tulevat esille lastensuojeluntyöskentelyssä ja päätöksenteossa sellaisina, kuin lapsi itse tuo ne esiin silloin, kun se onlapsen iän ja ilmaisukyvyn puolesta mahdollista.
Lisäksi edunvalvoja tuo esille oman näkemyksensä siitä, mikä olisi lapsen edun kannaltaparas ratkaisu. Edunvalvojan näkemys lapsen edusta voi poiketa lapsen, sosiaalitoimen taihuoltajien näkemyksistä. Edunvalvoja pitää lapsen ajan tasalla prosessin etenemisestä.
Kun lapsen huoltajaa tai tälle läheistä henkilöä (avio- tai avopuoliso) epäillään lapseenkohdistuneesta rikoksesta, tulee lapselle määrätä edunvalvoja tätä rikosasiaa vartenhuoltajan sijaiseksi. Epäiltäessä vanhempaa tai muuta huoltajaa, käynnistyy rikosprosessinlisäksi yleensä myös lastensuojeluprosessi. On tarkoituksenmukaista, että sama edunvalvojaedustaa lasta sekä lastensuojelu- että rikosasiassa.Tutkinnanjohtajan on tarvittaessa tehtävä tuomioistuimelle hakemus edunvalvojanmääräämisestä. Hakemuksen voi tehdä myös syyttäjä, maistraatti tai sosiaaliviranomainen.Edunvalvojan määräys on voimassa sen rikosasian käsittelyn loppuun asti, jonka esitutkintaa
18
varten määräys on annettu. Edunvalvojan määräämisestä aiheutuneet kustannukset sekäedunvalvojan palkkio ja kustannukset maksetaan valtion varoista.
On tärkeää huomioida, että edunvalvoja määrätään tiettyyn asiaan nimenomaan huoltajansijaan käyttämään lapsen puhevaltaa, ei sosiaalityöntekijän tilalle. Lapsen asioista vastaavasosiaalityöntekijä johtaa lastensuojeluprosessia. Edunvalvojan määrääminen ei vähennäsosiaalityöntekijän lakisääteisiä velvoitteita suhteessa lapseen, tämän tapaamiseen,kuulemiseen ja mielipiteen selvittämiseen.
Myös sosiaalityöntekijän tehtävänä on valvoa lapsen etua, mutta hän ei voi käyttää tämänpuhevaltaa. Edunvalvojalla on asiassa johon hänet on määrätty, samat asianosaisenoikeudet kuin huoltajalla on yleensä, mm. hänellä on oikeus saada lasta koskevat asiakirjatEdunvalvojaa tulee kuulla lasta koskevia päätöksiä tehtäessä.
11 MONIAMMATILLINEN ASIANTUNTIJARYHMÄ
Lastensuojelulaki velvoittaa kunnilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon edustajista, lapsen
kasvun ja kehityksen asiantuntijoista sekä muista lastensuojelutyössä tarvittavista
asiantuntijoista koostuvan lastensuojelun asiantuntijaryhmän. Asiantuntijaryhmä avustaa
sosiaalityöntekijää lapsen huostaanottoa sekä sijaishuoltoa koskevien asioiden valmistelussa
ja muussa lastensuojelun toteuttamisessa. Ryhmä antaa myös lausuntoja
lastensuojelutoimenpiteitä koskevan päätöksenteon pohjaksi.
Sosiaalityöntekijä voi pyytää konsultaatiota asiantuntijaryhmältä sosiaalityön johtajan kautta.
Asiantuntijaryhmä pyritään saamaan koolle seitsemän arkipäivän kuluessa.
Asiantuntijaryhmälle toimitetaan etukäteistietona yhteenvetolomake lapsen tilanteesta sekä
muut tapauksen kannalta olennaiset asiakaskirjat (asiakassuunnitelma,
lastensuojelutarpeen selvityksen yhteenveto, huostaanottohakemuksen yhteenveto ja/tai
päätös sekä muita arviointeja, lausuntoja tai selvityksiä lastensuojelutoimenpiteistä).
Konsultaatiossa on mukana lapsen oma sosiaalityöntekijä ja hänen työparinsa, asian
kannalta keskeiset asiantuntijaryhmän jäsenet, puheenjohtaja ja sihteeri. Konsultaatioon
osallistuvat ovat vaitiolovelvollisia.
Moniammatillisessa asiantuntijaryhmässä on edustus perheneuvolasta, lastenneuvolasta,
terveydenhuollosta (lastenneuvola, lastenpsykiatria, kouluterveydenhuolto), sivistystoimesta
(oppilashuollosta, päivähoidosta, erityisopetuksesta), poliisista, mielenterveystoimistosta,
sosiaalityöstä ja perhetyöstä.
19
12 LASTENSUOJELUN TILASTOINTI
Lastensuojelu tilastoi vuosittain mm. lastensuojeluilmoitusten määrät, palvelutarpeen
arviointien määrät ja lastensuojelun asiakasmäärät valtakunnallista terveyden- ja
hyvinvoinninlaitoksen (THL) tilastoa varten sekä kunnan omia tilastoja varten. Tietojen
kirjaamisesta tilastointia varten vastaa lapsen oma sosiaalityöntekijä.
13 LÄHTEET
Hallintolaki 434/2003
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista 812/2000
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 221/2003
Laki viranomaisen toiminnan julkisuudesta 621/1999
Lastensuojelulaki 13.4.2007/417
Perhehoitajalaki 263/2015
Sodankylän kunnan lapsi- ja perhepoliittinen ohjelma 2013-2016
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Stm Kuntainfo 8/2015 Kiireellinen sijoitus
Hyödyllisiä linkkejäwww.sodankyla.fi
wwww.sosiaalikollega.fi
www.thl.fi/web/lastensuojelun-kasikirja.
20
14 LIITTEET
Liite 1 lastensuojeluilmoitusLiite 2 lastensuojelutarpeen selvitys: oppaat lapselle, nuorelle ja vanhemmalleLiite 3 Lautakunnan päätös 30.1.2016: Perhehoidon (sis. jälkihuollon), tukiperhe- ja
tukihenkilötoiminnan soveltamisohjeet, palkkiot ja kulukorvaukset 1.2.2017alkaen
Liite 4 Lautakunnan päätös 30.1.2017: Lastensuojelusta perittävät asiakasmaksutsijoituksen aikana/soveltamisohje
Liite 1 lastensuojeluilmoitus 1 (2)
Liite 2 Lastensuojelutarpeen selvitys: oppaatlapselle, nuorelle ja vanhemmalle
Liite 3
PERHEHOIDON (SIS. JÄLKIHUOLLON), TUKIPERHE- JA
TUKIHENKILÖTOIMINNAN SOVELTAMISOHJEET, PALKKIOT JA
KULUKORVAUKSET
LÄHTÖKOHTANA SOSIAALIHUOLTOLAKI, LASTENSUOJELULAKI JA
PERHEHOITAJALAKI
Perheelle voidaan järjestää tukiperhe- ja tukihenkilöpalveluita joko lastensuojelu- tai
sosiaalihuoltolain perusteella. Korvaukset ovat samanlaisia riippumatta siitä, minkä lain
perusteella palvelua on myönnetty. Sosiaalihuoltolain perusteella myönnetty tukiperhe- tai
tukihenkilöpalvelu ei edellytä lastensuojelun asiakkuutta.
Perhehoitajalain 1 §:n mukaan perhehoitajalla tarkoitetaan laissa henkilöä, joka hoidon
järjestämisestä vastaavan kunnan tai kuntayhtymän kanssa tekemänsä
toimeksiantosopimuksen perusteella antaa kodissaan sosiaalihuoltolain 25 §:ssä tarkoitettua
perhehoitoa. Lain 1 §:n 4 momentissa todetaan, että toimeksiantosopimuksen tehnyt henkilö
ei ole työsopimuslain tarkoittamassa työsuhteessa sopimuksen tehneeseen kuntaan.
Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio ja kulukorvaus ovat verotettavaa tuloa, mutta
kulukorvauksen saa vähentää täysimääräisenä verotuksessa. Perhehoitajan joko pää- tai
sivutoimen verokortti toimitetaan sosiaalitoimeen mahdollisimman pian, kun lapsen
sijoituksesta on sovittu. Hoitopalkkio ja kulukorvaus maksetaan seuraavan kuun 16. päivänä.
Sosiaalitoimi on ottanut perhehoitoon sijoitetuille lapsille tapaturmavakuutuksen. Lapset on
vakuutettava erikseen urheiluseurojen kautta kilpaurheiluun liittyvien tapaturmien varalta.
Myös perhehoitaja on tapaturmavakuutettu hoitotilanteessa. Suositellaan, että sijaisperhe
liittää lapsen omaan kotivakuutukseensa, jossa yleensä on mm. vastuuvakuutus lapsen
aiheuttamien vahinkojen varalta.
2
HOITOPALKKION MÄÄRÄYTYMINEN
Perhehoitajalle maksettava hoitopalkkio sovitaan toimeksiantosopimuksessa kutakin
perhehoitoon sijoitettua lasta kohti erikseen. Palkkioon vaikuttaa myös se, edellyttääkö
hoitotyö perhehoitajan kotona olemista vai voiko hän käydä kodin ulkopuolella töissä.
Perhehoitajien palkkiot 2017
1.Hoitopalkkio
€/kk
2. Hoitopalkkio
€/kk
3. Hoitopalkkio
€/kk
Kodin ulkopuolella työssä olevat perhe-hoitajat, lapsi 0-17 v.
700 € 800 € -- --
Kotona olevat perhe-hoitajat, lapsi 0-17 v.
1100 € 1250 € 1500 € --
Nuori opiskelee toisella paikkakunnalla (alaikäinen)
700 €
--
--
--
Jälkihuoltonuori (18–20 v.), asuu perheessä
700 € 770 € -- --
Tukiperhe- ja tukihenkilöpalkkiot
Tukihenkilö 25 € / tapaaminen
-- -- --
Lyhytaikainen perhe-hoito, esim. kriisitilanne
50 €/vrk -- --
Tukiperhe 40 €/vrk 50 €/vrk
Käynnistämiskorvauksen enimmäismäärä 2922,52 € v. 2017.
3
HOITOPALKKIOIDEN MÄÄRÄÄ TARKISTETAAN SEURAAVIN PERIAATTEIN:
1. Perushoitopalkkio
Perushoitopalkkio maksetaan perhehoitajalle niissä tilanteissa, joissa lapsen hoito edellyttää
tavanomaista huolenpitoa. Lapsen kasvuun liittyvät normaalit kehityskriisien aiheuttamat
ongelmat eivät ole perusteita hoitopalkkion korottamiseen.
2. Hoitopalkkio
Lapselle on myönnetty Kelan vammaistuki TAI lapsen hoidosta, huolenpidosta ja
kuntoutuksesta vaativat tavanomaista enemmän aikaa, vaativuutta ja sitovuutta. Lapsi
tarvitsee vastaaviin samanikäisiin verrattuna enemmän päivittäistä huolenpitoa ja valvontaa
tai säännöllisiä, vähintään viikoittaisia hoito- ja kuntoutustoimenpiteitä. Tarvittaessa voidaan
pyytää asiantuntijalausuntoa, mikäli lapselle ei myönnetä Kelan vammaistukea. Työ
edellyttää työ perhehoitajalta erityisiä valmiuksia, kokemusta, asiantuntemusta tai
ammattikoulutusta.
Hoitopalkkion 3. maksuluokkaa käytetään vain, kun kyse on laitoshoidon vaihtoehdosta ja
perhehoitaja on kotona. Palkkion määrää voidaan tarkistaa, mikäli lapsen hoidettavuus
perhehoidon aikana muuttuu.
KULUKORVAUKSEN MÄÄRÄYTYMINEN
Kulukorvauksen tarkoituksena on korvata perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren ravinnosta,
asumisesta, tavanomaisista harrastuksista, henkilökohtaisista tarpeista ja muusta
elatuksesta aiheutuvat tavanomaiset menot sekä terveydenhuollon kustannukset (tk-maksut,
pkl-maksut, lääkkeet), joita muun lainsäädännön nojalla ei korvata.
Kulukorvaus sisältää lapsen ja nuoren käyttövarat. 15- vuotta täyttäneelle lapselle tulee
perhehoitajan antaa käyttövaroina 1/3 kulloinkin voimassa olevan elatustuen määrästä (n. 50
€/kk). 10–14- vuotiaalle lapselle perhehoitaja maksaa ns. taskurahaa 30€/kk. Elatustuen
määrän voi tarkistaa lapsen asioista vastaavalta sosiaalityöntekijältä aina vuoden alussa.
Lapsen ja perhehoitajan/tukiperheen tutustuessa toisiinsa tutustumisvaiheen matkoista
maksetaan sijaisperheelle/tukiperheelle kulloinkin voimassa olevan Kelan taksan mukaisesti
(v. 2017 22 snt/km). Matkoista ilmoitetaan vastaavalle sosiaalityöntekijälle
matkalaskulomakkeella. Lapsesta maksetaan sijais- ja tukiperheeseen tutustumispäiviltä
tukiperhepalkkion mukainen korvaus, mikäli lapsi käy perheessä ilman vanhempiaan.
4
Lapsen tai nuoren pitkäaikaisen, yli kuukauden kestävän laitoshoidon ajalta maksettava
kulukorvauksen määrä tarkistetaan tapauskohtaisesti.
Kulukorvaukset
Ikä Kulukorvauksen määrä
0 – 12 -vuotiaat 500 €
13-17 -vuotiaat 650 €
Jälkihuolto 18 – 20 vuotiaat
- nuoren oman tulot huomioidaan
650 € Sijaisperheessä asuva
Lyhytaikainen perhehoito, tukiperhe
27,36 €/vrk
NUORI MUUTTAA OPISKELEMAAN TOISELLE PAIKKAKUNNALLE (ALAIKÄINEN)
Huostassa olevan nuoren muuttaessa toiselle paikkakunnalle opiskelemaan peruskoulun
jälkeen maksetaan perhehoitajalle hoitopalkkiona ja kulukorvauksena taulukon mukaisesti.
Tällöin sijaisperheen edellytetään tosiasiallisesti huolehtivan ja vastaavan nuoren elatuksesta
ja tuen tarpeesta kokonaisvaltaisesti. Lisäksi edellytetään, että nuorella on mahdollisuus
käydä sijaisperheessä viikonloppuisin ja loma-aikoina ja hänellä on edelleen oma tila tai
huone sijaisperheessä. Nuoreen pidetään yhteyttä ja perhehoitaja huolehtii lapsen
perustarpeista (vaatetus, harrastusvälineet, terveydenhuoltokulut, matkakulut
opiskelupaikkakunnalle jne.).
Kun nuori on ollut sijoitettuna perhehoitoon avohuollon tukitoimena ja muuttaa peruskoulun
jälkeen opiskelemaan toiselle paikkakunnalle ja asuu itsenäisesti (ei asuntolassa),
lakkautetaan perhehoitosopimus, ellei sen jatkamiselle ole erityistä perustetta. Perhehoitajan
kanssa voidaan laatia tukiperhesopimus, jos nuori edelleen pitää sijaisperhettä
tukikohtanaan ja saa sieltä tukea. Tällöin tukiperhepalkkiota on mahdollista korottaa
korkeintaan kaksinkertaiseksi, mikäli toimintaan sisältyy merkittävää yhteydenpitoa
tapaamisten ulkopuolella. Perhehoitosopimus lakkautetaan, mikäli nuoren kotipaikka vaihtuu.
5
YKSILÖLLISISTÄ TARPEISTA JOHTUVA PSYKOTERAPIA JA TERVEYDENHUOLTO
Sijaishuollossa olevan lapsen/ nuoren yksilöllisistä tarpeista johtuvan psykoterapian ja
terveydenhuollon tarve arvioidaan ja toteutetaan lapsen oleskelupaikkakunnan julkisten
terveydenhuoltopalveluiden kautta. Ellei kyseeseen tule Kelan korvaama psykoterapia,
hakemus osoitetaan Sodankylän terveyskeskuksen lääkinnällisen kuntoutuksen työryhmälle
sosiaalityöntekijän kautta.
NORMAALIN KULUKORVAUKSEN LISÄKSI KORVATAAN
Kouluikäisen lapsen harrastuksiin myönnetään 300 euroa (sisältää myös harrastuksiin
liittyvät matkat) ja alle kouluikäiselle lapselle 100 €/vuosi/lapsi vuosittain selvitysten
perusteella.
Koululiikunnan edellyttämien urheiluvälineiden ja polkupyörän hankkimiseen pyydetään
sosiaalityöntekijältä maksusitoumus tai sovitaan etukäteen hankinnoista kuitteja vastaan.
Perhehoidossa olevan lapsen/ nuoren silmälasit huomioidaan erikseen normaalin
kulukorvauksen lisäksi, mikäli lapsi ei saa maksusitoumusta Lapin sairaanhoitopiirin kautta.
Yleensä silmälääkäri informoi asiasta käynnin yhteydessä, epäselvissä tapauksissa
sairaanhoitopiirin maksusitoumuksesta voi kysyä suoraan sairaalan sosiaalityöntekijältä.
Matkakorvauksena perhehoitajille voidaan maksaa oman auton käytöstä kulloinkin voimassa
oleva Kelan taksan mukainen korvaus sen mukaan mitä asiakassuunnitelmassa on
erikseen sovittu korvattavaksi. Normaalit päivittäiset kuljetukset esim. päivähoitoon ja
harrastuksiin sisältyvät kulukorvaukseen eikä näitä matkoja erikseen korvata. Erikseen
korvattavia matkakuluja voivat olla esim. lapsen vieminen tapaamisiin.
Lomanvietosta aiheutuviin kuluihin voidaan erikseen myöntää vuosittain max. 300 €/vuosi.
Korvauksista lomanviettokuluihin sovitaan etukäteen lapsen asioista vastaavan
sosiaalityöntekijän kanssa. Kuluista toimitetaan kuitit sosiaalityöntekijälle.
Asiakassuunnitelmassa sovituista erillishankinnoista tulee esittää kuitti tai lasku
mahdollisimman pian, viimeistään kuukauden sisällä hankinnasta.
Kelan hoitotuki lapsesta maksetaan perhehoitajalle. Kelan hoitotuella perhehoitaja kattaa
matkakustannukset omalla autolla, taksilla, julkisilla kulkuneuvoilla, lääkkeet, terapiakäynnit
6
yms. vastaavat kustannukset. Mikäli menot ylittävät hoitotuen, korvataan ylittävät kulut
kuitteja tai muuta luotettavaa selvitystä vastaan perhehoitajalle.
Lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapsesta maksetaan lapsilisä Kelan kautta perheelle
sijoitusta seuraavan kuukauden alusta alkaen. Lapsilisä porrastetaan perhehoitajien omien ja
mahdollisesti muiden perheeseen sijoitettujen lasten kanssa. Sosiaalitoimen kautta
ilmoitetaan Kelalle, että lapsilisä maksetaan perhehoitajalle.
Suomessa asuvasta lapsesta maksetaan lapsilisää, kunnes hän täyttää 17 vuotta. Lapsilisän
porrastus määräytyy niiden lasten lukumäärän mukaan, joista henkilö on oikeutettu
nostamaan lapsilisää. Esimerkiksi jos 15 vuotta täyttänyt lapsi nostaa itse lapsilisänsä, hän ei
vaikuta korottavasti perheen muista lapsista maksettavaan lapsilisään. Lapsilisä on verotonta
tuloa.
HOITOPALKKIO JA KULUKORVAUS JÄLKIHUOLLON AJALTA
Jälkihuollossa olevasta, täysi-ikäisestä nuoresta maksetaan hoitopalkkiona taulukon
mukaisesti, mikäli perhehoitaja tosiasiallisesti huolehtii nuoresta kotonaan. Kulukorvaus
maksetaan näissä tilanteissa taulukon mukaisesti. Jos nuorella on omia säännöllisiä tuloja tai
etuuksia, vähentävät nämä sijaisperheelle maksettavaa kulukorvausta. Jos nuori saa
työmarkkinatukea, työttömyyskorvausta, palkkatuloa tai muuta säännöllistä tuloa (ei
opintorahaa), kulukorvausta ei makseta perhehoitajalle lainkaan. Kesätyötulot eivät vaikuta
kulukorvauksen määrään. Nuoren ja sijaisperheen kanssa tehdään suunnitelma siitä, mihin
nuori tulonsa käyttää.
Kun täysi-ikäinen nuori muuttaa omaan asuntoon, sosiaalityöntekijä neuvoo ja opastaa
nuorta myös taloudellisissa asioissa, joista nuori vastaa itse (poikkeus: edunvalvonnassa
oleva nuori). Tarvittaessa nuori on oikeutettu saamaan toimeentulotukea tai muuta
taloudellista tukea opintoihinsa. Opintoraha tulee hakea normaalisti. Jälkihuollossa olevan
nuoren ei tarvitse ottaa opiskelujaan varten opintolainaa.
Hoitopalkkion ja kulukorvauksen maksun perusteet tarkistetaan
asiakassuunnitelmaneuvottelun yhteydessä vähintään vuosittain. Mikäli nuoren tilanteessa
tapahtuu muutos ennen sovittua asiakassuunnitelman tarkistusta, tulee perhehoitajan
informoida asiasta sosiaalityöntekijää/jälkihuollon ohjaajaa, jotta tilanne voidaan tarkistaa
välittömästi.
7
PERHEHOITAJAN TYÖNOHJAUS JA TÄYDENNYSKOULUTUS
Ensisijaisen tuki perhehoitajille organisoituu sosiaalityöntekijän kautta. Perhehoitajalla on
oikeus osallistua työnohjaukseen/tukikeskusteluihin ja osallistumisvelvollisuus sovittuihin
täydennyskoulutuksiin sekä kunnan järjestämiin perhehoitajien koulutuksellisiin tapaamisiin.
Työnohjauksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa. Kunnan
alueella asuville perhehoitajille järjestetään lisätuki ensisijaisesti perheneuvolan kautta.
Tarvittavasta täydennyskoulutuksesta sovitaan lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän
kanssa etukäteen. Koulutukseen osallistumisesta korvataan osallistumismaksu, matkakulut
julkisen kulkuneuvon mukaan tai oman auton käytön korvaus Kelan taksan mukaan,
kohtuulliset majoituskulut sekä lapsenhoitokustannukset. Pyrkimyksenä on, että perhehoitaja
voi osallistua kerran vuodessa täydennyskoulutukseen.
PERHEHOITAJAN VAPAAN KORVAUS
Perhehoitajalla on oikeus vapaaseen, jonka pituus on yksi arkipäivä kutakin sellaista
kalenterikuukautta kohden, jona hän on toiminut toimeksiantosopimuksen perusteella
vähintään 14 vrk perhehoitajana. Vapaa-aika lasketaan ajanjaksona vuoden ajalta (1.5.–
30.4.). Perhehoitajan vapaaksi ei lasketa, jos sijoitettu lapsi on tapaamassa biologisia
vanhempia. Perhehoitaja sopii sosiaalityöntekijän kanssa vapaapäivien järjestämisestä
(tukiperhe, lapsen läheisverkosto, perhehoitaja järjestää lapsen hoidon itse) ja asia kirjataan
toimeksiantosopimukseen.
Mikäli hoitaja ei ole pitänyt yhtään vapaapäivää, hänelle maksetaan kesäkuussa
ylimääräinen vähimmäismäärän mukainen kulukorvaus pitämättömistä vapaista 30.4 saakka.
Sosiaalityöntekijä tekee päätöksen lomakorvauksen maksamisesta perhehoitajan
hakemuksen perusteella.
8
INDEKSIKOROTUKSET
Palkkiota ja kulukorvauksia tarkistetaan vuosittain voimaan tulevien valtakunnallisten
indeksikorotusten mukaisesti. Sosiaalitoimi ilmoittaa palkanlaskentaan vuosittain voimaan
tulevat korotukset.
KÄYNNISTÄMISKORVAUS
Perhehoitajalain ja -asetuksen mukaisesti korvataan hoidon alkaessa sijoitettavalle lapselle
tarpeelliset ja välttämättömät hankinnat käynnistämiskorvauksena. Lapselle tarpeellisista ja
välttämättömistä hankinnoista on sovittava etukäteen lapsen asioista vastaavan
sosiaalityöntekijän kanssa. Kustannukset korvataan kuittia vastaan tai hankintoihin voidaan
antaa maksusitoumus.
Käynnistämiskorvauksella voi hankkia sijoituksen alkuvaiheessa ensimmäisen vuoden
aikana esim. sängyn, turvaistuimen, vaatteita yms. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen
käynnistämiskorvausta toiminnan aloittamiseen.
TOIMEKSIANTOSOPIMUKSEN IRTISANOMINEN JA PURKAUTUMINEN
Sodankylässä perhehoitosopimuksen irtisanomisajaksi pyritään sopimaan molemmin puolin
yksi kuukausi. Irtisanomisajasta tehdään merkintä toimeksiantosopimukseen.
Mikäli lapsi asuu irtisanomisajan perheessä, maksetaan sekä palkkio että kulukorvaus. Ellei
lapsi asu perheessä, maksetaan irtisanomisajalta vain palkkio. Toimeksiantosopimuksen
irtisanominen on tehtävä kirjallisesti. Irtisanominen voidaan toimittaa todisteellisesti tai
tavallisella kirjeellä. Kirjeitse suoritettu irtisanominen katsotaan tulleen osapuolten tietoon
seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä.
Sen lisäksi, mitä perhehoitajalain 5§:ssä on säädetty toimeksiantosopimuksen purkamisesta,
sopimus voidaan purkaa välittömästi, mikäli sopimusosapuoli törkeästi rikkoo sopimusehtoja
tai lapsen oikeuksia vastaan. Sopimus katsotaan purkautuneeksi siitä päivästä, kun lapsi
tosiasiallisesti muuttaa sijaisperheestä. Tällöin ei makseta hoitopalkkiota eikä kulukorvausta.
9
Mikäli lasta tai nuorta ollaan kotiuttamassa, tulee perhehoitajien kanssa sopia perhehoidon
toimeksiantosopimuksen irtisanomisesta hyvissä ajoin määräajat huomioon ottaen. Lapsen,
nuoren tai perhehoitajan tilanteessa tapahtuvasta muutoksesta tulee välittömästi ilmoittaa
sosiaalityöntekijälle.
LYHYTAIKAINEN PERHEHOITO JA TUKIPERHEHOITO, TUKIHENKILÖT
Enintään kuukauden kestävästä lyhytaikaisesta perhehoidosta (kriisitilanteet) ja
tukiperhehoidosta korvataan taulukon mukainen korvaus. Mikäli perhehoito jatkuu
pidempään, tehdään perhehoidon toimeksiantosopimus, jonka mukaisesti maksetaan
hoitopalkkio ja kulukorvaus. Tukiperheelle ei myönnetä erikseen käynnistämisavustusta
toiminnan aloittamiseen.
Lapsen, huoltajien ja tukiperheen tai – henkilön kanssa laaditaan erilliset sopimukset.
Tukiperhe ja – henkilö toimittaa kuukausittain tapahtumaraportin, laskun tapaamisista ja
mahdollisen matkalaskun sosiaalitoimistoon. Matkoista korvataan Kelan taksan mukaisesti.
Tukihenkilö tapaa lasta vähintään kaksi kertaa kuukaudessa pääsääntöisesti oman kotinsa
ulkopuolella, esim. lapsen harrastuksen merkeissä. Tukihenkilötapaamiset kestävät yleensä
vähintään kaksi tuntia. Lapsesta aiheutuneita kuluja korvataan erikseen kuittien perusteella,
kuluista sovitaan etukäteen sosiaalityöntekijän kanssa.
Jos lapsella on tukiperhepalvelun lisäksi tarvetta lyhytaikaisempaan, muutaman tunnin
kestävään tapaamiseen ilman yöpymistä, voidaan tukiperheen kanssa laatia erikseen
tukihenkilösopimus.
Liite 4
LASTENSUOJELUSTA PERITTÄVÄT ASIAKASMAKSUT SIJOITUKSEN AIKANA/ SOVELTAMISOHJE
LASTENSUOJELUN MAKSUT
Asiakasmaksulain (1992/734) 4 §:n 4 kohdassa säädetystä poiketen lastensuojelulain nojalla
avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona lapselle annetusta perhehoidosta tai
laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi voidaan,
milloin se on asianomaisten toimeentulon edellytykset ja huollolliset näkökohdat huomioon
ottaen perusteltua, periä lapsen vanhemmilta maksu, joka saa määrältään olla enintään
lapsen elatuksesta annetun lain (1975/704) 1–3 §: n perusteella määräytyvän elatusavun
suuruinen (asiakasmaksulaki 7§).
Kunta voi maksua vahvistamatta periä ja nostaa lapselle tulevat elatusavut siltä ajalta, jolloin
lapsi saa tässä pykälässä tarkoitettuja perhehoitoa tai laitoshuoltoa taikka asumispalveluja
sekä käyttää ne perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista aiheutuvien
kustannusten korvaamiseksi.
Lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista
aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi voidaan periä asiakasmaksulain 4 §:n 4
kohdasta poiketen kohtuulliseksi katsottava maksu myös muista lapsen tai nuoren 14 §:n
mukaisista tuloista, korvauksista tai saamisista.
Korvaus voidaan periä
1) perimällä korvaus lapsen tuloista ja
2a) perimällä vanhemmille vahvistettu elatusapu tai
2b) vahvistamalla lapsen vanhemmille erillinen lastensuojelun asiakasmaksu
2
1) Lapsen tuloista perittävä korvaus
Lapsen tuloilla tarkoitetaan mm. eläkkeitä, elinkorkoja, avustuksia tai muita jatkuvia tai
kertaluonteisia tuloja, korvauksia tai saamisia, jotka maksetaan siltä ajalta, jonka laitoshoito
tai perhehoito kestää. Lapsilisä ja elatustuki ovat tavanomaisimpia perittäviä etuuksia.
Sodankylässä lapsilisä maksetaan perhehoitajalle. Lapselta tai nuorelta perittävä maksu
määrätään kuukausimaksuna toistaiseksi. Maksua tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
Perintäpäätös tehdään heti sijoituksen alkaessa ja perintä alkaa hoidon alkamista seuraavan
kalenterikuukauden alusta lukien.
Lastensuojelulain (2007/417) 77 §:n mukaan lapsen tai nuoren tuloista, korvauksista tai
saamisista on varattava 40 % hänen itsenäistymisvaroihinsa, 60 % käytetään hoidon
korvaukseksi. Itsenäistymisvarojen määrää laskettaessa ei lapsilisää kuitenkaan oteta
huomioon.
2a) Elatusavun periminen
Elatusavun maksamista kunta voi hakea itselleen, jos lapsi on kunnan kustantamassa
ympärivuorokautisessa hoidossa kodin ulkopuolella kalenterikuukautta pidemmän ajan.
Elatusapu maksetaan tällöin kunnalle aikaisintaan hoidon alkamista seuraavan
kalenterikuukauden alusta. Elatussopimus tulee vahvistaa kolmen kuukauden kuluessa
sijoituspäätöksestä, jotta mahdollinen elatusapu saadaan perittyä takautuvilta kuukausilta.
Sosiaalityöntekijä laittaa vireille elatusasian mahdollisimman pikaisesti. Vanhempien
elatuskyky selvitetään elatusapulaskurin avulla ja sijoitetulle lapselle tehdään elatussopimus.
Tarvittaessa sosiaalityöntekijä avustaa huoltajia edunvalvojan sijaisen hakemisessa
elatussopimuksen laatimista varten. Yleinen edunvalvoja haetaan maistraatista siihen
saakka, kunnes elatussopimus päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta tai sijaishuollon
päättyessä. Mahdollinen elatusapu peritään perusturvalautakunnalle ja tästä 40 % kerryttää
lapsen itsenäistymisvaroja. Ellei elatusvelvollinen vanhempi (=ei huoltaja) suostu
yhteistyöhön lastenvalvojan kanssa elatussopimuksen laatimiseksi, huoltaja voi laittaa asian
vireille käräjäoikeudessa tai antaa valtakirjan asian hoitamiseksi asianajajalle tai
oikeusavustajalle. Viime kädessä sosiaalityöntekijällä on oikeus ajaa oikeusapukannetta
lapsen puolesta tietyin edellytyksin (Elatuslaki 13 a §).
Elatussopimus on ensisijainen tapa lastensuojelulaissa tarkoitetuista perhehoidosta tai
laitoshuollosta taikka asumispalveluista aiheutuneiden kustannusten korvaamiseksi.
Elatusapu kerryttää lapsen itsenäistymisvaroja.
3
Elatussopimus tehdään kummankin vanhemman kanssa, mikäli sitä ei ole aiemmin tehty.
Yleensä ns. etävanhemman kanssa on jo aikaisemmin (erotilanteessa) vahvistettu
elatussopimus tai oikeuden päätös. Tällöin lapsen edustajan sopimuskappale tai oikeuden
päätös on toimitettava alkuperäisenä sosiaalityöntekijälle, joka tekee maksuvaatimuksen
Kelalle. Elatussopimus tehdään silloin vain vanhemman kanssa, joka ei vielä ole elatusavun
suorittaja.
2b) Vanhemmilta perittävät lastensuojelun asiakasmaksut
Lastensuojelusta perittävien maksujen osalta ensisijaista on tehdä elatussopimus (ks. kohta
2a). Mikäli vanhemmat eivät suostu tekemään elatussopimusta eikä asiaa saada jostain
syystä ratkaisua käräjäoikeudessakaan tai asian käsittely pitkittyy, vastuusosiaalityöntekijä
tekee päätöksen lastensuojelun asiakasmaksusta ja etuuskäsittelijä huolehtii laskutuksesta.
Vanhemmilta peritään asiakasmaksua käytettävissä olevien nettotulojen perusteella. Maksu
voi olla määrältään enintään lapsen elatuksesta annetun lain 1-3 §:n perusteella
määräytyvän elatusavun suuruinen. Jos henkilö tai perhe on varaton tai vähävarainen,
maksua ei peritä. Päätöksen asiakasmaksusta vapauttamisesta tekee sosiaalityön johtaja
sosiaalityöntekijän valmistelun pohjalta. Perittävässä maksussa otetaan huomioon
huollettavien määrä ja tulot elatusvelvollisuuden mukaan. Yhdessä asuville vanhemmille
tehdään kummallekin nettotulojen mukainen erillinen oma päätös. Asiakasmaksu
vahvistetaan kuukausimaksuna toistaiseksi ja sitä tarkistetaan vähintään kerran vuodessa.
Asiakasmaksu ei kerrytä lapsen itsenäistymisvaroja. Asiakasmaksu peritään seuraavan
taulukon mukaisesti: (erikseen kummallekin vanhemmalle)
Tulot vähennysten jälkeen Perintäprosentti
0 – 600 € Ei perintää
601 – 800 € 10 % nettotuloista
801 – 1 000 € 12 % nettotuloista
1 001 – 1 200 € 14 % nettotuloista
1 201 € - 16 % nettotuloista
Mikäli sijoitettavia lapsia on useampia, taulukon mukaista maksua korotetaan sijoitettavien
lasten lukumäärän mukaan seuraavasti:
4
Sijoitettavia lapsia (lukumäärä) Korotusprosentti
1 Ei korotusta
2 15 %
3 30 %
4 45 %
5 tai useampi 60 %
Maksukykyä arvioitaessa voidaan kuitenkin ottaa huomioon vanhemman tosiasialliset
perhesuhteista johtuvat muut maksukykyyn vaikuttavat seikat, esim. tosiasiallinen huolenpito
henkilöstä, joka ei kuulu perheen määritelmän piiriin. Huostaanoton taustalla on usein
pitkään jatkuneita sosiaalisia ja taloudellisia ongelmia. Lastensuojelussa perheen
kokonaistilanne ja mahdollisuudet lapsen hoitamiseen sijaishuollon jälkeen tulee ottaa
huomioon. Asiakasmaksun periminen ei saa vaarantaa perheen toimeentuloa ja pyrkimyksiä
selviytyä omaehtoisesti ongelmistaan.