Lihavuus ja valtimotautiriskiAntti Jula, Tutkimusprofessori, sisätautiopin dosentti

THL

XI Valtakunnallinen Kansanterveyspäivä 6.11.2014

Lihavuus ja valtimotautiriski

• Lihavuus sydän- ja verisuonitautien ennustajana ja valtimotautiriskitekijöiden määrittäjänä

• Onko kaikki lihavuus haitallista?

• Onko lihavuus itsenäinen valtimotautiriskitekijä vai valtimotautiriskin taustalla olevien elintapojen indikaattori?

• Miten pienentää lihavuuteen liittyvää valtimotautiriskiä?

Ylipainoisuus, lihavuus ja valtimotautiriski. Guh DP ym. BMC Public Health 2009, 9:88

• 89 tutkimuksen analyysi

• Normaalipainon, ylipainon ja lihavuuden kriteerit– BMI

• Normaali, BMI <25 kg/m2

• Ylipainoinen, BMI 25 – <30 kg/m2

• Lihava >30 kg/m2 – Vyötärönympärysmitta (VYM)

• Normaali, naiset <80 cm, miehet<94 cm• Ylipainoinen, naiset 80 - <88 cm, miehet 94 - <102 cm• Lihava, naiset 88 cm, miehet 102 cm

Ylipaino ja lihavuus tyypin 2 diabeteksen ennustajana. Guh DP ym. BMC Public Health 2009, 9:88

Ylipainoinen LihavaMittaustapa Miehet Naiset Miehet Naiset

Painoindeksi2.40

(2.12-2.72)

3.92

(3.10-4.97)

6.74

(5.55-8.19)

12.41

(9.03-17.06)

Vyötärön ympärysmitta2.27

(1.67-3.10)

3.40

(2.42-4.78)

5.13

(3.81-6.90)

11.10

(8.23-14.96)

Antti Jula 4

Luvut ovat riskisuhteita (95 % luottamusvälit) normaaleihin verrattuna

Ylipaino ja lihavuus hypertension, sydän- ja verisuonitautien ja keuhkoembolian ennustajina. Guh DP ym. BMC Public Health 2009, 9:88

Ylipainoinen LihavaMiehet Naiset Miehet Naiset

Kohonnut verenpaine 1.28

(1.10-1.50)

1.65

(1.24-2.19)

1.84

(1.51-2.24)

2.42

(1.59-3.67)

Sepelvaltimotauti 1.29

(1.18-1.41)

1.80

(1.64-1.98)

1.72

(1.51-1.96)

3.10

(2.81-3.43)

Sydämen vajaatoiminta 1.31

(0.96-1.79)

1.27

(0.68-2.37)

1.79

(1.24-2.59)

1.78

(1.07-2.95)

Aivohalvaus 1.23

(1.13-1.34)

1.15

(1.00-1.32)

1.51

(1.33-1.72)

1.49

(1.27-1.74)

Keuhkoveritulppa 1.91

(1.39-2.64)

1.91

(1.39-2.64)

3.51

(2.61-4.73)3.51

(2.61-4.73)

Antti Jula 5

Luvut ovat riskisuhteita (95 % luottamusvälit) normaaleihin verrattuna

Onko kaikki lihavuus haitallista?

Voiko normaalipainoinen olla metabolisesti sairas?

• Vähäisempi viskeraalirasvan määrä

• Vähemmän rasvoittunut maksa

• Suotuisa lipidi- ja inflammaatioprofiili

• Parempi insuliiniherkkyys

• Terveellisemmät elintavat (ravinnon laatu, liikunta)

DILGOM-tutkimus• Finriski 2007 syventävä tutkimus

– 5024 tutkittavaa (noin 80 % FR 2007 osallistuneista)– Ikä 25 – 74 vuotta– tutkimukset

• Glukoosirasitus• Kudos- ja suolistohormonimäärityksiä (HMW-

adiponektiini, leptiini, PYY, GIP)• Inflammaatiomarkkereita (IL1ra, IL6, TNFα, CRP)• Painoluokat

– Normaalipainoiset (NW): BMI <25 kg/m2, liikapainoiset (OW): BMI 25 - <30 kg/m2, lihavat (Ob): BMI ≥30 kg/m2

• Insuliiniresistenssi: HOMA-IR:n ylin kvintiili

Antti Jula 8

”Metabolinen sairaus” – DILGOM-tutkimuksen havaintoja

• ”Metaboliseen sairauteen” liittyy– Korkeampi glukoosi-, triglyseridi- ja verenpainetaso,

matalampi HDL-kolesterolitaso ja matalataustainen tulehdus

• Metabolisesti sairaita (HOMA-IR:n ylin kvintiili)– 6 % normaalipainoisista (BMI <25 kg/m2)– 17 % ylipainoisista (BMI 25 – 29.9 kg/m2)– 53 % lihavista (BMI ≥30 kg/m2)

• Painoindeksi, tupakointi, vapaa-ajan liikunta ja alkoholinkäyttö eivät riitä selittämään metabolisen sairauden ja matalataustaisen tulehduksen välisiä yhteyksiä

Antti Jula 9

Välittyvätkö lihavuuden haitat muiden elintapatekijöiden kautta?

Study Overview

• Dieetin ja elintapojen vaikutuksia painon muutokseen selvitettiin 120,877 amerikkalaisella naisella ja miehellä 12 - 20 vuoden seurantatutkimuksessa.

• Tutkittavat lihosivat keskimäärin 1.5 kg/4v

Changes in Diet and Lifestyle and Long-Term Weight Gain in Women and Men Mozaffarian et al N Engl J med 36:2392-2404

Relationships between Changes in Food and Beverage Consumption and Weight Changes Every 4 Years, According to Study Cohort.

Mozaffarian D et al. N Engl J Med 2011;364:2392-2404

1lb=0.45 kg

1 alkoholiannos/pv → 0.41 lb (0.2 kg)

painon nousu/4v

Kohonnut verenpaine

Antti Jula 13

Antti Jula 14

Mervaala E. A potassium-, magnesium- and L-lysine-enriched mineral salt. Academic dissertation 1995.

Factors affecting sodium sensitivity

Antti Jula 15

Paino, painoindeksi, vyötärö ja natriumin saanti/eritys. Miehet, Finriski 2007 Turun SVT alaotos

MIEHET y = 5,2665x + 39,668

R2 = 0,0734

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

15 20 25 30 35 40 45

Body-Mass index

dU

-Na

MIEHET y = 1,6155x + 45,027

R2 = 0,0817

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150

Paino

dU

-Na

MIEHETy = 1,2433x + 59,352

R2 = 0,0394

0

50

100

150

200

250

300

350

400

450

500

70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0 130,0 140,0 150,0

Vyötärön ympärys

dU

-Na

Antti Jula 16

Paino, painoindeksi, vyötärö ja natriumin saanti/eritys. Naiset, Finriski 2007 Turun SVT alaotos

NAISETy = 2,7937x + 54,682

R2 = 0,0656

0

50

100

150

200

250

300

350

400

15 20 25 30 35 40 45 50 55

Body-Mass index

dU

-Na

NAISET y = 1,0969x + 50,597

R2 = 0,0732

0

50

100

150

200

250

300

350

400

40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150

Paino

dU

-Na dU_Na1

Linear (dU_Na1)

NAISET y = 1,0438x + 36,797

R2 = 0,062

0

50

100

150

200

250

300

350

400

60,0 70,0 80,0 90,0 100,0 110,0 120,0 130,0 140,0 150,0

Vyötärön ympärys

dU

-Na dU_Na1

Linear (dU_Na1)

Elintapamuutosten vaikutukset kohonneeseen verenpaineeseenHoitokokeiden meta-analyysit

Antti Jula 17

Natrium/He -2300 mg -7/-4 mmHg

Natrium/Law -2300 mg -10/-5 mmHg

Kalium/Whelton +2000 mg -3/-2 mmHg

Kalsium/VanMierlo +1200 mg -2/-1 mmHg

EPA+DHA/Morris +1.0 g -0.7/-0.4 mmHg

Kuitu/Streppel +11.5 g -1/-1 mmHg

Alkoholi/Xin -67 % tasolta 3-6 ra/pv -3/-2 mmHg

Paino/Horvath -4 kg -6/-3 mmHg

Laihdustusleikkaus/meta/BMJ2013

-26 kg ns

Liikunta/Dickinson Säänn. kestävyysliikunta -5/-2 mmHg

Painon alentamisen vaikutus verenpaineeseen normotensiivisilla tai lievästi hypertensiivisillä naisilla.

* P <0.05, ** P <0.01, *** P <0.001 alkutilanteeseen verrattuna

Pekkarinen T ym. Int J Obesity 1998;22:661-6

Lihavuus ja kohonnut verenpaine

• Lihavuus on kohonneen verenpaineen indikaattori

• Vaikutus välittyy pääosin muiden elintapojen kautta– Runsaampi suolan käyttö– Suurempi suolaherkkyys– Muut ravintotekijät– Liikunta

• Kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa suolan käytön vähentäminen keskiössä

Antti Jula 19

Seerumin lipidit

Antti Jula 20

Fig 2 Mean change in body weight (kg) after bariatric surgery versus non-surgical treatment (control) for obesity.

Gloy V L et al. BMJ 2013;347:bmj.f5934

©2013 by British Medical Journal Publishing Group

Fig 8 Change in plasma total cholesterol concentration (mmol/L) after bariatric surgery versus non-surgical treatment (control) for obesity.

Gloy V L et al. BMJ 2013;347:bmj.f5934

©2013 by British Medical Journal Publishing Group

Fig 9 Change in high density lipoprotein cholesterol concentrations (mmol/L) after bariatric surgery versus non-surgical treatment (control) for obesity.

Gloy V L et al. BMJ 2013;347:bmj.f5934

©2013 by British Medical Journal Publishing Group

Fig 7 Change in plasma triglyceride concentrations (mmol/L) after bariatric surgery versus non-surgical treatment (control) for obesity.

Gloy V L et al. BMJ 2013;347:bmj.f5934

©2013 by British Medical Journal Publishing Group

Ravinnon vaikutus seerumin kolesteroliin(Hoitokokeiden meta-analyysejä)

High Mono vs High Sat/Gardner -0,64 mmol/l

High Poly vs High Sat/Gardner -0,68 mmol/l

Cis vs trans/Mensink -0,26 mmol/l

Ravinnon kolesteroli -100 mg/Howel -0,06 mmol/l

Vesiliukoinen kuitulisä 2-10 g/Brown -0,045 mmol/l/g

Seerumin glukoosi ja insuliini

Antti Jula 26

Fig 11 Change in plasma fasting glucose concentrations (mmol/L) after bariatric surgery versus non-surgical treatment (control) for obesity.

Gloy V L et al. BMJ 2013;347:bmj.f5934

©2013 by British Medical Journal Publishing Group

Fig 5 Type 2 diabetes remission after bariatric surgery versus non-surgical treatment (control) for obesity.

Gloy V L et al. BMJ 2013;347:bmj.f5934

©2013 by British Medical Journal Publishing Group

Liikunnan ja laihduttamisen vaikutukset glukoosiaineenvaihduntaanBlumenthal ym. Arch Intern Med 2000; 160: 1947-58.

Antti Jula 29

Muuttuja Laihdutus Liikunta Kontrolli

Paino, kg 93.3 95.4 94.0

paino, kg -7.9 -1.8 0.7

BMI, kg/m2 32.1 32.8 32.6

BMI, kg/m2 -2.7 -0.6 0.3

rasvaprosentti -3.2 -1.6 0.7

rasvaton paino 3.2 1.6 -0.7

rasvaton/rasvapaino -suhde 0.4 0.3 -0.1

Liikunnan ja laihduttamisen vaikutukset glukoosiaineenvaihduntaan.

-25-20-15-10-505

1015

FastingGlucose

Level

2-hGlucose

Level

FastingInsulinLevel

2-hInsulinLevel

laihdutusryhmä

liikuntaryhmä

kontrolliryhmä% change

Blumenthal ym. Arch Intern Med 2000

-1.0

-0.8

-50%

LDL-kolesteroli

-tokoferoli

-karoteeni

Ubikinoni

Insuliini

HOMA IR

14.1-15.1

13.2-14.0

-20.6

1.4-22.0

-11.5

8.0-19.5

-19.8

-3.5-16.2

-40.5

-10.8-29.7

0 30%

Simvastatiinihoito

Ruokavaliohoito

Simvastatiini + ruokavaliohoito

Ruokavalio- ja simvastatiinihoidon erillis-ja yhdysvaikutukset LDL-kolesteroliin, -tokoferoliin, -karoteeniin, ubikononiin, insuliiniin ja insuliinisesistenssiin (HOMA IR)

Luvut ovat keskimääräisiä prosentuaalisia muutoksia 95 %:n luottamusväleillä

Jula et al. JAMA 2002;287:598-605

•Tyydyttynyt rasva 10 % energiasta•Kolesteroli 250 mg/pv•n-3 sarjan rasvahappojen saanti 4 g/pv•n-6/n-3 rasvahappojen suhde <4•lisääntynyt hedelmien, marjojen, vihannesten ja ravintokuidun saanti

Yhteenveto 1

• Lihavuus ennustaa valtimotautien ilmaantuvuutta

• Lihavuus lisää ja sen hoito vähentää tyypin 2 diabeteksen riskiä

• Keskivartalolihavuus lisää metabolisten häiriöiden riskiä

• Lihavuuteen liittyvät muut elintavat (erityisesti suola) selittävät kohonnutta verenpainetta ja siihen liittyvää valtimotautiriskiä

• Ravinnon rasvojen laatu on tärkein kohonneen kolesterolin ja siihen liittyvän valtimotautiriskin määrittäjä

Yhteenveto 2

• Lihavuuteen liittyvien riskien ehkäisy ja hoito– Lihavuuden ehkäisy varhaislapsuudesta

alkaen– Ylipainoiset ja lihavat

• Ravinnon laadulliset muutokset• Liikunta

– Morbidisti ylipainoiset• Leikkaushoidon harkinta

Antti Jula 34