llänsi-puhuriänsi-puhuri · 2013-06-14 · 4 lälläänsnnssi-ii--puppuuhuhhuurirrii 2 / 20100113...

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 2 / 2013

Länsi-PuhuriLänsi-PuhuriPalvelujen Palvelujen järjestämis-järjestämis-suunnitelmasuunnitelmavalmistuivalmistui

Siivoustyön Siivoustyön esimiehet koolla esimiehet koolla Länsi-PohjassaLänsi-Pohjassa

Vuoden Vuoden mielenterveyshoitajamielenterveyshoitaja Mervi AlioravainenMervi Alioravainen

Päätoimittaja: Riitta LuosujärviToimitusneuvosto: Sinikka Savikuja Juha Kursu Juhani Tuisku Timo Haaraniemi Tuija Nurkkala Matti Väänänen Sirpa Ollila (kuvaaja)Toimitussihteeri: Jenni VanhalaKannen kuva: Aliisa KestiTaitto ja paino: Tornion Kirjapaino

ISSN 1459-8582 (Painettu)ISSN 1459-8590 (Verkkolehti)

Seuraava lehti ilmestyy syyskuussa. Siihen tuleva materiaa-li tulee toimittaa 2.9.2013 mennessä osoitteeseen: [email protected] . Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen.

Länsi-PuhuriLänsi-Puhuri

Sisällysluettelo Sairaanhoitopiirin uudet luottamushenkilöt 2

Sairaanhoitopiirit lakkautetaan 1.1.2017 Länsi-Pohjaan oma sote-alue? 3

Palvelujen järjestämissuunnitelma valmis: Ongelmaton synnytys yhdeksän kuukauden polttelujen jälkeen 4

Potilasturvallisuus on yhteinen asiamme 6

LPSHP:n asiakastyytyväisyys hyvällä mallilla 8

Valtakunnalliset terveys- ja talouspäivät 9

Pohjan mieslaulajat vierailivat 9

Siivoustyön esimiesten ERVA-päivät 10

Terveydenhuoltoalan työ- ja potilasturvallisuuteen parannuksia 10

Mervi Alioravainen – vuoden mielenterveyshoitaja 11

L-PKS:n ja LKS:n varaston väki vierailulla Ruotsissa huhtikuussa 12

Terveisiä Kenian safarilta 14

Fleximin käyttöönotto – vihdoin? 16

Satumaista taidetta 5 A:lla 17

Juhannusmuistelua 18

Toimeen valittu 18

Taidetta sairaalan kaunistukseksi 20

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin uusi valtuusto kokoontui ensim-mäisen kerran 30.5.2013. Kokouksessa valittiin uusi hallitus sekä tarkastuslautakunta kaudelle 2013–2016.

ValtuustoJäsen Henkilökohtainen varajäsenPj Sauli Hyöppinen Olavi ParkkilaI vpj Lauri Vakkala Sauli MartimoII vpj Marja-Liisa Vaara Pirjo JurvaLiisa Anttila Marja KaakkoPertti Henttinen Sari Ekorre-NummikariLea Kantola Helvi HamariTuire Kourula Raimo KeskikallioKatri Kulmuni Marianne Junes-LeinonenIrma Kähkönen Sirpa UusitaloMatti Lankila Veikko AlaviuhkolaMinna Lehtoväre Annikki MäättäJaana Niskanen Hannele Pietiläinen Hanna Salminen Anita OinasVeikko Rautio Tuula ParikkaMarketta Yrjänheikki Reeta Laitinen

HallitusJäsen Henkilökohtainen varajäsenPj Ritva Sonntag Tuire KourulaVpj Hannu Roivainen Hanna SalminenKaisa Juuso Jyrki SavikujaMarkku Kangas Heli SyväjärviOuti Keinänen Pekka PelttariMatti Päkkilä Jukka IkäläinenAaro Tiilikainen Sari Ekorre-Nummikari

TarkastuslautakuntaJäsen Henkilökohtainen varajäsenPj Matti Lankila Aatto YlimartimoVpj Pertti Henttinen Veikko RautioUlla Miettunen Juha Puro Katariina Petäjämaa Seija OlsenMartti Ruotsalainen Eeva Lääkkö

Sairaanhoitopiirin uudet luottamushenkilöt

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin valtuusto 2013–2016.Kuva: Hanna Immonen.

Länsi-Puhuri 2 / 2013 3

PääkirjoitusSairaanhoitopiirit lakkautetaan 1.1.2017

Länsi-Pohjaan oma sote-alue? KYLLÄ! KYLLÄ! KYLLÄ! EI! EHKÄ SITTENKIN!Kataisen hallituksen hallitusoh-jelmassa kesällä 2011 linjattiin painopistealueiksi:” Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen. Julkisen talou-den vakauttaminen. Kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kil-pailukyvyn vahvistaminen.” Hy-vinvointipolitiikan osalla linja-uksina ohjelmassa oli: ”Kattava ja kannustava toimeentulotur-va. Laadukkaat ja vaikuttavat so-siaali- ja erveyspalvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämi-nen ja palvelujen tuottaminen.”

Edellisen kappaleen viimei-nen linjaus tarkoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) pal-velurakennetta osana kuntara-kenteen uudistamista. ”Sosiaa-li- ja terveydenhuollon järjestä-mis- ja rahoitusvastuu säilyte-tään kunnilla. Laadukkaiden so-siaali- ja terveyspalvelujen saa-tavuuden varmistamiseksi ja ra-hoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja tervey-denhuollon järjestämis- ja rahoi-tusvastuuseen kykeneviä vah-voja peruskuntia. Vastuukunnan vaihtoehtona voidaan tarvitta-essa antaa mahdollisuus poik-keusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa so-siaali- ja terveydenhuollon jär-jestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riit-tävän suuria sosiaali- ja tervey-denhuoltoalueita.”

Länsi-Pohjassa tuon poik-keussäännön toivottiin tarkoit-tavan, että alueellemme voi-taisiin perustaa oma sote-alue. KYLLÄ!

Sosiaali- ja terveysministe-riö asetti keväällä 2012 asian-tuntijatyöryhmän valmistele-

maan sosiaali- ja terveydenhuol-lon palvelurakenneuudistusta. 11.1.2013 palvelurakennetyöryh-mä jätti mietintönsä, jonka lin-jausten mukaan Länsi-Pohjaan voisi tulla oma sote-alue. KYLLÄ !

Mietintö herätti runsaas-ti keskustelua sote-yhteisössä, mediassa ja eduskunnassa. Hal-lituspuolueidenkin keskuudes-sa oli poliittisten näkökohtien eroavuuksia, jonka tähden ni-mettiin vielä jokaiselle erva-alu-eelle kolme selvityshenkilöä tar-kentamaan rakenneuudistusta.

Selvityshenkilötyöryhmäkin oli 19.3.2013 julkaisussa muis-tiossaan, sitä mieltä, että Län-si-Pohja saisi oman sote-alueen. KYLLÄ! Tämänkään asiantun-tijatyöryhmän linjaukset eivät hallitusta miellyttäneet. Lisäk-si 10.4.2013 oikeuskansleri Jaak-ko Jonkka puuttui valmisteluun ja edellytti nopealla aikataulul-la kuntarakenne- ja sote-raken-nesuunnitelmien rinnakkaista jatkokäsittelyä. Näistä seikoista johtuen hallitus nimesi vielä po-liittisen työryhmän koordinoi-maan kuntarakenne- ja sote-uu-distusta Petteri Orpon johdolla.

Aiemmista mietinnöis-tä poiketen tämä ryhmä linjasi 8.5.2013 raportissaan kuntara-kenneuudistuksen ohjaavan voi-makkaasti myös sote-alueiden muodostamista. Soten järjestä-misvastuu annettaisiin yli 50 000 asukkaan maakunnallisille vas-tuukunnille. Lappiin muodostui-si näin vain yksi sote-alue Rova-niemen toimiessa keskuspaikka-na kuntayhtymämallilla.

Länsi-Pohja ei nykyisellä kuntarakenteellaan saisi omaa sote-aluetta. EI!

Länsi-Pohjaan voitaisiin saa-da oma sote-alue vain muodos-tamalla kuntaliitoksin yli 50 000 asukkaan kaupunki oman sote-alueen vastuukunnaksi. EHKÄ SITTENKIN! Vaihtoehtona on myös perustaa hallitusohjelman mukainen kuntayhtymämallinen sote-alue Länsi-Pohjaan. Tähän tulee hakea valtioneuvostolta poikkeuslupaa, jonka saaminen on epävarmaa, sillä niin vahvasti Orpon työryhmä painottaa vas-tuukuntamallia.

Kaikkinensa asian valmistelu on ollut hyvin tunteita herättä-vää ja eripuraista. Edellisen hal-lituksen aikana asiaa valmistellut STM:n korkein virkamies kanslia-päällikkö Kari Välimäki erosi pian sen jälkeen, kun nykyinen halli-tus ja ministeri Maria Guzeni-na-Richardson aloittivat työn-sä. Tammikuussa 2013 jätetty palvelurakennetyöryhmän mie-tintö sisälsi kaksi vankkaa eriävää mielipidettä. Erva-alueiden selvi-tyshenkilötyöryhmien maaliskui-sella mietinnöllä hallituspuolu-eet pyyhkivät pöytää. Petteri Or-pon johtamaan koordinaatioryh-mään ei kelpuutettu STM:n kans-liapäällikkö Päivi Sillanaukeeta ja viimeksi SDP:n ministerikier-rätyksessä nyt toukokuussa pe-ruspalveluministeri Maria Guze-nina-Richardson vaihdettiin Su-sanna Huoviseen.

Perustason alueet ja sote-alueet määritellään valtio-neuvoston asetuksella. Aluei-den muodostamisen kriteereis-tä kuullaan kuntia jo marras-kuussa 2013. Varsinainen asetus sote-alueista annetaan vuoden 2015 aikana. Sote-alueet aloit-tavat toimintansa viimeistään

1.1.2017, jolloin myös sairaan-hoitopiirit lakkaavat.

Meri-Lapissa sote-valmis-telua on seurattu suurella mie-lenkiinnolla, sillä alueella tun-tuu poliittisesti olevan vahva yh-teinen halu säilyttää päätösval-ta omissa käsissä. Liittyminen osaksi suurempaa sote-aluet-ta nähdään uhkakuvana varsin-kin erikoissairaanhoidon ja oman sairaalan säilymiselle.

4.6.2013 Kemi-Tornion ke-hittämiskeskuksen seutuhallitus päätti olla asiassa proaktiivinen ja aloittaa omatoimisesti alu-eellisen palvelurakenneselvityk-sen sekä yhdessä valmistautua hyvissä ajoin marraskuisiin val-tioneuvostolle annettaviin kun-tien lausuntoihin sote-alueiden muodostamisen kriteereistä ja kuntarakenneselvityksistä.

Lisäksi valtionosuusuudis-tuksen ensimmäiset koelaskel-mat saadaan syyskuussa. Tulevi-na vuosina on odotettavissa rei-lu leikkaus kuntien valtionosuuk-siin, joka osaltaan kannustaa alueelliseen yhteistyöhön.

Tulossa on kuntakentän ja sosiaali- ja terveydenhuollon suurin mullistus vuosikymme-niin. Toivottavasti valtiovalta ja alueen päättäjät tekevät ratkai-suja, joihin Meri-Lapissakin voi-daan olla tyytyväisiä vielä muu-taman vuoden päästä.

Pertti SakaranhoSote-veteraani Ylilääkäri PTH-yksikkö, LPSHPValtuuston puheenjohtaja, Keminmaa

4 Länsi-Puhuri 2 / 2013

Palvelujen järjestämissuunnitelma valmis:

Ongelmaton synnytysyhdeksän kuukauden polttelujen jälkeen

4 4 444 444444444444 44 LäLäLäLäLäLäLäLäLäLääLäLäLäLäLäLäLäLäLääLäLäLäLäLäLäLäLäLLäLLLäLäLäLäLäLäLäLLLäLLäLääLääLääLLäLäLäLäLääLäLäLäLääääääLLLLLLLLänsnsnsnsnnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnsnnsnsnsssnnsnsnsnsnsnsnssnsnsssnssnsnssnsnnnnsnsssnssnnsnnnnnsnnsssssssssssi-i-i-i--i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i-i--i-i-i--i--ii-i--i--i-ii--i-i-------iiiiiiiiiiii PuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPPuPuPuPPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPPuPuPuuPuPPPPPPPPPPPPPPPPPPPuPPPPuPuuuuPuuPuPuPuPPPPuuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuhuuhuhuhuhuhhuhuhuhuhhuhuhhhuhuhhhhhuuhuhuhhhhuhuhhuuhuuuhuh riririririririririririririririrririrririririririirrirriir 2222222222222222222222222222222222222222222222222 ////////////////////////////// 2222222222222222222222222222222222222222220101010101010101010101001010101010101010101001001010000010001010100000000000000 33333333333333333333333333333333

Länsi-Pohjan kunnille ja sai-raanhoitopiirille syntyi 42-si-vuinen järjestämissuunnitelma. Kätilönä toimi perusterveyden-huollon yksikkö. Kiitokset odo-tusaikana tukeneille ja synny-tystä avustaneille!

Länsi-Puhurin viime syksyn numerossa oli juttu juuri aloit-taneesta sairaanhoitopiirin pe-rusterveydenhuollon yksiköstä, PTH-yksiköstä. Tuolloin me kol-me, juuri työmme aloittaneina, olimme luoneet kuvaa tulevista työtehtävistämme.

Terveydenhuoltolaki ja -ase-tus antavat muun muassa maa-ilmoja syleileväksi PTH-yksikön tehtäväksi ”huolehtia erikois-sairaanhoidon, perustervey-denhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteensovitta-misesta”. Koska Kilimanjarol-lekin noustaan askel kerrallaan, niin mekin aloitimme työn alu-

een sote-palvelujen yhteistyön kehittämisestä.

Alueen kunnat ja sairaan-hoitopiiri nimesivät neljään-toista moniammatilliseen työ-ryhmään yli 150 työntekijään-sä terveydenhuollon järjestä-missuunnitelmaa työstämään. Järjestämissuunnitelman laa-dinnan tavoitteena on sosiaali- ja terveyspalvelujen alueellisen yhteistoiminnan edistäminen.

PTH-yksikkö tuki työtä jär-jestämällä ryhmien kokoukset, valmistelemalla asialistat, ke-räämällä ja työstämällä materi-aalia. Järjestämissuunnitelman yhteisenä työskentelyalusta-na oli Google Drive, jonne tal-lennettua järjestämissuunnitel-man ajantasaista työstöversiota pääsi jokainen työryhmien jäsen täydentämään.

Työryhmät työskentelivät erittäin ahkerasti ja sitoutu-

neesti. Nykytilanteen kuvauk-sen jälkeen ryhmät tuottivat mukavasti alueellisia yhteis-työ-, koulutustarpeita ja kehit-tämistoimenpiteitä sekä han-ke- ja tutkimusaiheita. Alueen sosiaali- ja terveydenhuollon johdon muodostama palvelu-

tiimi ja PTH-yksikön ohjausryh-mä arvioivat työryhmien esittä-miä kehittämistarpeita tulevi-en vuosien toimenpiteiksi. PTH-yksikkö tiivisti yli 150-sivuisen Google Drive-dokumentin noin 40-sivuiseksi järjestämissuun-nitelmaksi.

Kävimme esittelemässä jär-jestämissuunnitelmaa maalis-huhtikuussa muun muassa kai-

kille kunnille, seutuhallitukselle, sairaanhoitopiirin hallitukselle ja muille yhteistyökumppaneil-le. Kunnat ovat antaneet siitä lausuntonsa ja sairaanhoitopii-rin hallitus lähettänyt 30.5.2013 kokoontuvalle valtuustolleen hyväksyttäväksi.

Työskentelymme jatkuu yh-deksän kuukauden alkuponnis-telujen jälkeen työstämällä hy-väksyttyjä kehittämistoimenpi-teitä, joista tässä muutama esi-merkki

• Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen alueellinen kehittä-minen nousi esiin monissa työ-ryhmissä.

”Koska Kilimanjarollekin noustaan askel kerrallaan, niin mekin aloitimme työn alueen sote-palvelujen yhteistyön kehittämisestä.”


Alueellisen suunnittelun ja koordinaation tehostamiseksi haetaan hankerahoitusta.

• Valmistellaan kuntien ja sairaanhoitopiirin työterveys-huoltojen alueellista yhdisty-mistä. Järjestämismalleja on muutamia ja selvitysten jäl-keen valitaan näistä alueellises-ti toimivin. Selvitystyötä on teh-ty työterveyshuollon toimijoi-den muodostaman työryhmän kanssa ja asian käsittely jatkuu kesäkuun seutuhallituksessa.

• Ryhdytään toimenpiteisiin päivystysyksikön muodostami-seksi. Päivystysyksikkö huoleh-tii yhdeltä luukulta sekä sairaa-lapäivystyksen, että peruster-veydenhuollon päivystyksen ja ohjaa päiväaikaista päivystystä kuntien omilla terveysasemilla. Samalla tehostetaan sosiaali-, mielenterveys- ja päihdepäivys-tyksen yhteistoimintaa päivys-tyskeskuksen kanssa. Huomioi-daan myös tulevan päivystys-asetuksen asettamat vaatimuk-set mm synnytysten, aivoinfark-tien liuotushoitojen ja leikkaus-toiminnan hoitamiseksi sairaa-lassamme

• Alueen aborttiluvut ovat valtakunnan kärkipäässä. Pa-himmillaan joka kolmas raskaus keskeytetään. Tehdään yhdes-

sä ammattikorkeakoulun kans-sa selvitys raskauden keskeytyk-seen johtavista syistä ja psyko-sosiaalisen tuen tarpeesta. Vuo-den 2014 alusta aloitetaan ko-keiluna nuorille aikuisille ehkäi-syvälineiden ilmaisjakelu ja vai-kutusten seuranta.

• Jokaisessa sairaanhoito-piirin kunnassa on dementoitu-neita potilaita, joiden hoito on erityisen vaativaa levottomuu-den, sekavuuden ja käytöshäi-riöiden vuoksi. Tehdään tarve-kartoitus ja tarvittaessa perus-tamispäätös akuutisti sekavoi-tuneiden vanhusten tutkimus- ja hoidonaloitusyksiköstä.

• Sovitaan terveyskes-kusosastojen alueellisesta yh-teiskäytöstä. Tällöin potilas voi-daan lähettää naapurikunnan osastolle päivystyksestä ja sai-raalasta mikäli kunnan omalla osastolla ei ole tilaa.

• Suun terveydenhuollossa hoidon porrastusta kehitetään erityisosaamista vahvistamalla ja työnjakoa uudistamalla.

• Kunnat ovat järjestäneet mielenterveys- ja päihdeasiak-kaiden asumispalvelut osittain omien kuntoutuskotien ja asu-misyksiköiden kautta. Lisäksi kunnat ostavat kukin erikseen asumispalveluja myös muil-

le erityisryhmille yksityisiltä paikallisilta palveluntuottajilta sekä muualta Suomesta. Selvi-tetään asumispalvelujen koko-naisuus alueellisesti.

• Terveyskeskusten henki-löstö-, laite- ja osaamiserois-ta johtuen kunnissa tehtävien tutkimusten ja toimenpiteiden kirjo vaihtelee. Omaa toimin-taa täydennetään muun mu-assa ostoilla yksityissektorilta. Alueellisesti sovitaan hoidon-porrastus huomioiden tutki-musten, toimenpiteiden ja eri-tyisosaamisen tuotteistamises-ta ja kuntien välisestä yhteis-toiminnasta.

• Tukipalvelujen osalta kai-vataan perusteellisempaa sel-vittelyä ja alueellista suunnit-telua mm. tietohallinnon ja kul-jetus- ja varastointipalvelujen osalta. ATK-toimintojen yh-distämistä on selvitettävä ja sähköisiä palveluja kehitettävä. Ammattikorkeakoulun tuotan-totalouden insinööriopiskelijat tekevät alueellisen logistiikka-

”Paljon erilaisia tarpeita, unohtamatta koulutustarpeita, on noussut esiin ja

niiden kanssa on nyt lähdettävä etenemään. Seuraavien vuosien aikana kyllä

tekemistä riittää jokaiselle.”

selvityksen opinnäytetyönä vie-lä tämän vuoden aikana. Lääke-turvallisuuden ja laadun paran-tamiseksi osastofarmasiaa ke-hitetään alueellisesti ja samalla selvitetään Tornion ja Ylitorni-on liittyminen alueelliseen lää-kehuoltoon.

Paljon erilaisia tarpeita, unohtamatta koulutustarpei-ta, on noussut esiin ja niiden kanssa on nyt lähdettävä ete-nemään. Osa on toki jo käyn-nistynyt selvitystyöllä ja han-kesuunnittelulla, mutta seuraa-vien vuosien aikana kyllä teke-mistä riittää jokaiselle toimijalle.

Järjestämissuunnitelma

löytyy sairaanhoitopiirin intra-netistä ”Ajankohtaista-palstal-ta” ja internetistä PTH-yksikön sivuilta. Toivottavasti yksiköissä siihen ehditään myös perehtyä. Sen jälkeen kaikki kehittämis-työhön halukkaat, ilmoittautu-kaa palvelukseen!

Teksti: Merja, Sirpa ja Pertti, Perusterveydenhuollon yksikkö

Sisätautien ylilääkäri Tuomo Jääskeläinen vietti eläkejuhliaan 22.3.2013 Selkäsaari-kabinetis-sa. Tilaisuudessa paljastettiin röntgenhoitaja Sari Geagean maalaama muotokuva Jääske-läisestä. Taulu on sijoitettu kes-kussairaalan toiseen kerrokseen, sisätautien poliklinikan eteen.

6 Länsi-Puhuri 2 / 20136 Länsi-Puhuri 2 / 2013

Terveydenhuoltolain (1326/ 2010) velvoittama potilasturvallisuussuun-nitelma hyväksyttiin Län-si-Pohjan sairaanhoito-piirin yhtymähallituksen helmikuisessa kokoukses-sa. Samalla hyväksyttiin potilasturvallisuusstrate-gia vuosille 2013- 2015 ja konkreettinen toimenpi-desuunnitelma kuluvalle vuodelle.

Ensimmäinen kansallinen poti-lasturvallisuusstrategia, ”Edis-tämme potilasturvallisuutta yh-dessä” vuosille 2009–2013, lin-jaa potilasturvallisuuden kehit-tämisen suuntaviivat valtakun-nallisesti ja määrittelee potilas-turvallisuuden laiteturvallisuu-deksi, hoidon ja hoitomenetel-

Potilasturvallisuus on yhteinen asiammemien turvallisuudeksi ja lääke-hoidon turvallisuudeksi. Ase-tus (341/ 2011) laadunhallin-nasta ja potilasturvallisuuden täytäntöönpanosta laaditta-vasta suunnitelmasta säänte-lee osaltaan organisaatioiden potilasturvallissuusuunnitelmi-en sisältöä.

Turvallisuutta kehitetään koulutuksellaLänsi-Pohjan sairaanhoitopii-rin potilasturvallisuussuunnitel-massa on painotettu potilastur-vallisuuden edellytyksistä huo-lehtimisen merkitystä, sillä po-tilasturvallisuuden toteutumi-nen on mahdotonta ympäris-tössä, jossa ei huomioida mo-nipuolisesti myös yleisiä turval-lisuusnäkökohtia. Tämä tarkoit-taa koko fyysisen toimintaym-

päristön turvallisuuteen panos-tamista sisältäen kiinteistötur-vallisuuden, paloturvallisuuden, kulunvalvonnan sekä tapatur-mien ja väkivalta- ja uhkatilan-teiden tehokkaan ehkäisemisen.

Tietoturvallisuus käsittää tietojen turvallisen säilymisen ja salassapidon sekä laitteiden, järjestelmien ja ohjelmistojen palvelevuuden ja käyttöturval-lisuuden. Yhdessä potilasta hoi-tavien ammattihenkilöiden väli-sen onnistuneen tiedonvälityk-sen kanssa tiedonhallintajärjes-telmät varmistavat potilastur-vallisuutta.

Jokaisella ammattihenkilöl-lä tulee olla vakanssinsa vaati-muksia vastaava koulutus, ko-kemus ja pätevyys, sillä henki-löstön oikeanlainen osaaminen on perusedellytys turvalliselle potilashoidolle. Suunnitelman

mukaan uusien työntekijöiden, myös lyhytaikaisten sijaisten sekä alan opiskelijoiden, pereh-dytykseen sisällytetään riittä-västi opastusta yleisiin työtur-vallisuusasioihin ja potilastur-vallisuustyön perusteisiin sekä organisaation yhteiseen poti-lasturvallisuusnäkemykseen, jonka perusidea kulkee mukana koko potilasturvallisuussuun-nitelmassa. Täydennyskoulu-tuksella kehitetään henkilöstön potilasturvallisuusosaamista ja potilasturvallisuussuunnitelma ohjaa viestittämään organisaa-tion yhteistä potilasturvallisuu-den tahtotilaa ja oikeaa asen-netta mahdollisimman monis-sa yhteisissä kokoontumisissa.

Virheistä opitaanSairaalan turvallisuusriskit pyri-tään tunnistamaan ja estämään

Potilasturvallisuus koostuu useista osa-alueista ja on osa sairaalan jokaisen työntekijän työtä.


niiden toteutuminen ennalta. Tätä ennakoivaa riskienhallin-taa tarvitaan sekä suunnitelta-essa merkittäviä muutoksia että tavanomaisen jatkuvan kehittä-mistoiminnan suunnittelussa. Toteutuneisiin riskeihin sovelle-taan reaktiivista riskienhallintaa käsittelemällä yksittäisiä vaara-tapahtumia ja vaaratapahtuma-joukkoja ja – tapahtumatyyppe-jä ja oppimalla virheistä ja estä-mällä niiden toistuminen.

Sairaanhoitopiirin johta-jan alaisuudessa toimivan ris-kienhallinta- ja valmiustyöryh-män tehtävänä on organisaa-tion kokonaisvaltaisen riskien-hallinnan suunnittelu ja ohja-us. Johtajaylilääkäri vastaa yh-dessä potilasturvallisuuden joh-toryhmän kanssa varsinaisten potilasturvallisuusriskien hallin-taan liittyvistä ohjaus-, koordi-nointi- ja kehittämistehtävistä sekä seurannasta ja valvonnas-ta. Tähän johtoryhmään kuulu-vat myös jäsenkuntien terveys-keskusten edustajat.

Sairaanhoitopiirin potilas-turvallisuussuunnitelmassa so-siaali- ja terveydenhuollon ko-konaisuus ymmärretään järjes-telmänä, jonka osat voivat toi-mia joskus ennakoimattomalla-kin tavalla ja vaikuttavat silloin monin, jopa yllättävin tavoin järjestelmän toisiin toimijoihin ja kokonaisuuteen. Tällaisessa monimutkaisessa adaptiivises-sa järjestelmässä kukin toimija vaikuttaa kehityksen suuntaan, myös potilasturvallisuuden ke-hittymiseen.

Länsi- Pohjan sairaanhoito-piirin potilasturvallissuusuun-nitelmaan on kirjattu johtavien viranhaltijoiden ja lähiesimies-

ten vastuut potilasturvallisuus-työssä. Johdon ja esimiesten tehtävä on luoda päätöksen-teolla ja toimivallallaan edel-lytykset potilaiden turvallisel-le hoitamiselle. Potilasturvalli-suuden kehittämistä arvosta-va ja sitä päätöksissään tukeva johtamisote muokkaa organi-saatiokulttuuria potilasturval-lisuussuunnitelman toteutumi-sen suuntaan.

Työntekijääkään ei ole unoh-dettu, sillä kukin tuo oman toi-mintansa ja vuorovaikutuksen kautta panoksensa potilastur-vallisuuteen. Potilasturvallisuus-suunnitelma pyrkii sitouttamaan kaikki ammattihenkilöt potilas-turvallisuuden edistämiseen.

Koko organisaation laajuu-dessa toimivat asiantuntijayk-siköt ja -työntekijät vaikuttavat työllään potilasturvallisuuteen riippumatta siitä, kuinka suuri kunkin varsinainen päätösval-ta on. Sairaalahygieniayksikkö, lääkekeskus, tietohallinto, sai-raalatekniikka sekä turvallisuus-päällikkö ja laatupäällikkö vel-voitetaan potilasturvallissuu-suunnitelmassa pitämään po-tilasturvallisuusnäkökulma ak-tiivisesti mukana tehtävissään.

Potilas on tärkeä toimijaMoniammatillisten asiantun-tijaryhmien, kuten koulutus- ja laatutyöryhmän sekä pro-sessien hallinnan ohjausryh-män, lääkehoidon suunnittelu-ryhmän ja infektiotoimikunnan odotetaan toimivan siten, että toiminta edistää potilasturval-lisuutta. Koska potilasturval-lisuuden kehittäminen, kuten sen johtaminenkin, ovat paljol-ti vuorovaikutteista toimintaa, moniammatilliset asiantuntija-ryhmät ovat johtoryhmien, yli-lääkärikokousten sekä ylihoita-ja- ja osastonhoitajakokousten ohella - oivallinen foorumi sai-raanhoitopiirin potilasturvalli-suutta edistävän kulttuurin luo-

”Moniammatilliset asiantuntijaryhmät

ovat oivallinen foorumi sairaanhoitopiirin

potilasturvallisuutta edistävän kulttuurin

luomiselle ja ylläpidolle”

miselle ja ylläpidolle.Potilas on oman elämänsä

parhaana asiantuntijana hoi-to- ja palveluprosessinsa tur-vallisuuden edistämisessä it-seoikeutettu toimija. Tämän mahdollista-miseksi po-tilasturvalli-suussuunni-telmaan on kirjattu vel-voite keskus-tella ymmär-rettävällä ta-valla potilaan kanssa hänen oikeuksistaan, sairaudestaan, sen hoidosta ja mahdollisista riskeistä, jotta po-tilas pystyy osallistumaan hoi-toonsa ja sitä koskevaan pää-töksentekoon.

Potilasasiamies on potilaan tuki tietyissä ongelmatilanteissa ja kuuluu potilasturvallisuuden johtoryhmään. Hän on työssään suoraan yhteydessä yksiköihin tuoden esille potilaiden ilmai-semia epäkohtia, joista osa on potilasturvallisuusriskejä.

Organisaatiotason potilas-turvallisuussuunnitelma-asia-kirjan loppuosa esittelee poti-lasturvallisuuden hallinnan mit-tareineen ja ohjeineen. Suunni-telmaan sisällytetyt potilastur-vallisuusmittarit koostuvat mm. Haipro - vaaratapahtumailmoi-tuksista, SAI-järjestelmän sai-raalainfektiotiedoista, HILMO-hoitoilmoitustiedoista, laite- ja tarviketurvallisuusilmoituksis-ta, muistutuksista, kanteluista ja potilasvahingoista tehtävistä ilmoituksista, potilasasiamiehen raportista, sekä TUKU-turvalli-suus-kulttuurikyselyn tuloksis-ta. Kaikki mainitut eivät vielä ole kattavasti käytössä: HILMO tuskin lainkaan, TUKU on vasta tulossa ja HaiPro:n käyttöaktii-visuudessa ja käyttötavassa on toivomisen varaa.

Suunnitelmaan kirjattuna tavoitteena on laatia määrä-ajoin potilasturvallisuusmitta-

reilla tuotetusta tiedosta poti-lasturvallisuusraportti. Rapor-tin lopullinen koostamistihe-ys päätetään jatkossa sen mu-kaan, miten järjestelmistä on tietoa saatavissa. Kerran vuo-

dessa tuotet-tava kattava raportti näyt-tää realisti-selta , vaik-ka suunnitel-maan on alun alkaen kirjat-tu raport in tuottaminen

osavuosikatsauksittain.Potilasturvallisuussuunni-

telma on luettavissa sekä intra-netin POTILASTURVALLISUUS – sivuilla että internetissä osoit-teessa www.lpshp.fi KEHIT-TÄMINEN JA KOULUTUS Laa-dunhallinta Potilasturvalli-suussuunnitelma. Molempiin tullaan lisäämään linkitykset. Netistä luettava versio on sup-peampi, sillä siihen ei sisällyte-tä kaikkia sairaanhoitopiirin or-ganisaatiokohtaisia ohjeita . Jat-kossa sairaanhoitopiirin potilas-turvallisuussuunnitelma päivi-tetään tekstin osalta vähintään kerran vuodessa, tarpeen vaati-essa myös useammin ja ohjei-den osalta aina ensi tilassa uu-den toimintakäytännön tulles-sa voimaan. Teksti: Riitta Rautalin

”Kukin tuo oman toimintansa ja vuoro-vaikutuksen kautta panoksensa potilas-

turvallisuuteen.”


Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin osastoilla ja poliklinikoilla toteutettiin asiakastyytyväisyyskysely 18.2.–1.3.2013. Samaan aikaan otettiin käyttöön myös jatkuva asiakastyytyväisyyden seuranta, johon vastataan sairaanhoitopiirin nettisivuilta avautuvasta linkistä.

LPSHP:n asiakastyytyväisyys hyvällä mallilla

Vastauksia saatiin helmi-maalis-kuun vaihteen kyselyssä kaikki-aan 1367, joista 48 annettiin in-ternetin sähköisen linkin kaut-ta ja loput yksiköissä toteutetun asiakastyytyväisyyskyselyn ajan-kohtana jaetuilla paperilomak-keilla. Kyselyyn vastasivat niin potilaat kuin omaisetkin.

Arviointiasteikko on 1–5, jossa numero yksi tarkoitti erit-täin tyytymätöntä ja viisi erittäin tyytyväistä. Numeeristen tulos-ten perusteella Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin asiakkaat ovat varsin tyytyväisiä sairaanhoito-piirin palvelun laatuun.

Kyselyssä tiedusteltiin vas-taajan kokemuksia ennakkoon annetusta informaatiosta, ku-ten ajanvarauskirjeistä ja poti-laan vastaanottamisesta yksik-köön, henkilökunnan palvelu-alttiudesta sekä asiakkaan ylei-sestä kohtelusta.

Varsinaiseen hoitoon liittyen tiedusteltiin tyytyväisyyttä hoi-toon ja/tai toimenpiteeseen, asi-akkaan omiin vaikutusmahdolli-suuksiin siinä, yksityisyydensuo-jan toteutumiseen, turvallisuus-kokemukseen ja saatuihin jatko-

hoito-ohjeisiin. Hoidon vaikut-tavuutta selvitettiin kysymällä potilaan kokemusta hoitojakson tai sairaalakäynnin hyödyistä.

Lopuksi vastaajia pyydet-tiin antamaan kokonaisarvosa-na toiminnasta. Sekä paperilo-makkeilla että sähköisessä lo-makkeessa tarjottiin mahdolli-suutta antaa myös vapaamuo-toista palautetta ja kommentte-ja. Vapaan palautteen kenttää oli käyttänyt 185 vastaajaa.

Kiitoksia ja kehittämisehdotuksiaKaikkein tyytyväisimpiä vas-taajat olivat potilasturvallisuu-teen (vastausten keskiarvo 4,43), henkilökunnan palvelualttiu-teen (4,41) sekä vastaanottoon osastolla tai poliklinikalla (4,41). Kaikkien kyselyyn annettujen vastausten keskiarvoksi tuli 4,3. Tulosta voi pitää oikein hyvänä!

Eniten parantamisen varaa kyselyyn vastanneiden mieles-tä olisi mahdollisuuksissa vai-kuttaa omaan hoitoonsa tai asi-ansa käsittelyyn (4,01). Avoimis-sa vastauksissa moitteita sai-vat pitkät jonotus- ja odotus-

ajat. Myös tiedonkulussa hen-kilökunnan kesken ja potilaalle nähtiin jonkin verran paranta-misen varaa. Informaatiokatkok-sia oli vastaajien mukaan tapah-tunut esimerkiksi jatkohoito-oh-jeiden suhteen sekä toimenpi-teiden viivästyessä. Kaikki ajan-varauskirjeet eivät olleet aikojen muutostilanteissa kulkeneet riit-tävän sujuvasti asiakkaalle.

Kehittämisehdotuksia saa-tiin myös liittyen tilojen viihty-vyyteen ja ruokailuun. Osasto-jen ja poliklinikoiden henkilö-kunta sai runsaasti kiitosta hy-västä työstä. Palautteet on lä-hetetty asiakkaiden antamas-sa muodossa yksiköihin, joita ne koskevat.

Jatkuvaan asiakas-tyytyväisyyden seurantaanLänsi-Pohjan sairaanhoitopii-rissä on otettu käyttöön jatkuva asiakastyytyväisyyden seuranta, jonka avulla tarkkaillaan asia-kastyytyväisyyden tasoa sekä kehitetään toiminnan laatua. Potilaat ja omaiset voivat vas-tata jatkuvaan asiakastyytyväi-

syyskyselyyn sairaanhoitopiirin nettisivuilla osoitteessa www.lpshp.fi .

Erilaisia asiakastyytyväisyys-kyselyjä on tehty yksiköissä pal-jon. Ne eivät ole keskenään ver-tailukelpoisia. Nyt sairaanhoi-topiirin nettisivuilla olevan, jat-kuvan kyselyn pohjalta voidaan paremmin esimerkiksi verrata yksiköitä keskenään. Myös on-gelmien tunnistaminen ja nii-hin puuttuminen on helpom-paa, kun nähdään, mikäli jokin asia alkaa palautteessa toistua.

Asiakastyytyväisyyskyselyn tuottamaa tietoa halutaan jat-kossa hyödyntää entistä pa-remmin sairaanhoitopiirin toi-minnan kehittämisessä. Kaikki-en osastojen ja poliklinikoiden yhtenäinen asiakastyytyväisyy-den seuranta mahdollistaa pa-remmin keskinäisen vertailta-vuuden sekä toimintojen jatku-van kehittämisen.

Saadut vastaukset käsitel-lään kolmannesvuosittain osa-vuosikatsauksen yhteydessä ja mahdollisiin epäkohtiin puu-tutaan. Jatkuvan kyselyn lisäk-si asiakastyytyväisyyttä tutki-taan edelleen kerran vuodessa tehostetusti.

Teksti: Riitta Rautalin ja Jenni Vanhala


Lapin Terveys ja talous ry valmistautuu viidennen kerran Lapissa pidettävien valtakunnallisten Terveys- ja talouspäivien isännyyteen. Päiviä vietetään Levillä elokuussa 2015.

Aikaisemmin tapahtuma tun-nettiin valtakunnallisina Sairaa-latalouspäivinä, jotka on Lapissa järjestetty neljästi, vuonna 1966 Saariselällä sekä vuosina 1981, 1995 ja 2005 Rovaniemellä.

Lapin Terveys- ja talousyh-distyksen hallitus on aloittanut useita sato-ja vieraita ke-räävän tilai-suuden val-mistelut. Päi-vien tarkaksi ajankohdak-si on päätetty 27.–28.8.2015. Hallitus on myös laatinut päivi-en järjestelysuunnitelman sekä alustavan talousarvion. Koulu-

Valtakunnalliset terveys- ja talouspäivättuspäivät ja siihen liittyvä sai-raalatarvikenäyttely voidaan si-joittaa kokonaisuudessaan Levi Summitiin.

Valtakunnallisten päivien järjestäminen on vaativa tehtä-vä Lapin yhdistykselle, jonka uu-deksi puheenjohtajaksi valittiin 18.4.2013 pidetyssä vuosikoko-uksessa Lapin sairaanhoitopiirin kehittämispäällikkö Mikko Häi-kiö. Hallitukseen kuuluvat myös materiaalipäällikkö Jouko Har-tikainen ja ravitsemistyönjoh-taja Kaisa Huhtaniska Rovanie-meltä sekä talousjohtaja Sep-po Orajärvi ja varastopäällik-kö Kirsti Ylimäinen Länsi-Poh-

jan sairaan-hoitopiiristä. Orajärvi toi-mii hallituk-sen varapu-heenjohtaja-na.

Häikiö seuraa puheenjoh-tajana eläkkeelle siirtynyttä ta-lousjohtaja Pekka Kylmästä, joka johti yhdistystä sen perustami-

Valtakunnallinen Terveys ja talous ry

tulee pian toimineeksi100 vuotta

sesta vuonna 1996 lähtien ja oli keskeisesti mukana vuosien 1995 ja 2005 Sairaalatalouspäi-vien järjestelyissä.

Lapin yhdistys toimii val-takunnallisen Terveys ja talous ry:n alueellisena itsenäisenä yh-distyksenä. Kuluva vuosi on yh-distyksen 18. varsinainen toi-mintavuosi.

Valtakunnallinen Terveys ja talous ry tulee pian toimineeksi 100 vuotta. Yhdistyksen julkai-semalla Terveys ja talous -am-mattilehdellä on menossa 76. vuosikerta. Aikaisemmin lehti ilmestyi nimellä Sairaala. Leh-ti ilmestyy 10 kertaa vuodessa.

Lapin yhdistys toimii valta-kunnallisen yhdistyksen tavoin sairaaloiden, terveyskeskusten ja muun terveydenhuollon hal-linnon ja talouden sekä siihen liittyvän terveyskasvatuksen alalla työskentelevien ja näistä asioista kiinnostuneiden henki-löiden yhteistyöelimenä.

Aiemmin yhdistyksen jäse-nistö koostui pääosin tervey-

denhuollon taloushallinnon, ra-vintohuollon ja teknisen huol-lon tehtävissä toimivien jäsen-ten yhdyssiteenä. Jäseniä on tullut sääntömuutoksen jäl-keen ennen muuta hoitopuolel-ta, osastonhoitajia, ylihoitajia ja lääkäreitä sekä tietysti myös yk-sityissektorilta.

Lapin yhdistyksen jäsen-määrä on 60. Yhdistys järjestää alueellisia koulutustilaisuuk-sia jäsenistölleen. Viime vuosi-na jäsenillä on ollut mahdolli-suus osallistua myös ulkomaille suuntautuville opinto- ja mes-sumatkoille.

Yhdistyksen 25 euron jäsen-maksuun sisältyy Terveys ja ta-lous -lehti.

Hallituksen jäseniltä saa tarvittaessa lisätietoja yhdis-tyksen toiminnasta. Jäsenek-si voi liittyä netin kautta osoit-teessa www.terveysjatalous.fi kohdasta jäsenhakemus.

Teksti: Veikko Löytty

Pohjan mieslaulajat vierailivat sairaalassa vappuna

Pohjan mieslaulajat ovat kiertäneet laulamassa Länsi-Pohjan keskussairaalassa vappuisin jo 60 vuoden ajan. Tällä kertaa keskussairaala kiitti kuoroa hopeisella muistolautasella.

Aulis Vartiainen on ollut mukana vappuvierailuilla vuodesta 1952 lähtien. Vain muutama kerta on jäänyt väliin.


ERVA-alueen sairaanhoito-piirien siivoustyön esimiesten neuvottelupäivät pidettiin 21.–22.5.2013 Länsi-Pohjan kes-kussairaalassa. Näillä päivil-lä on pitkä perinne ja ne jär-jestetään joka vuosi vuoronpe-rään Lapin sairaanhoitopiiris-sä Rovaniemellä, Pohjois-Poh-janmaan sairaanhoitopiirissä Oulussa, Raahen sairaalassa ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-rissä Kemissä. Tänä vuonna oli meidän vuoromme järjestää ta-pahtuma ja kutsua noudatti 16 siivoustyön esimiestä.

Ensimmäisen päivän aihei-na ja esiintyjinä olivat Lapin sairaanhoitopiirin siivouspääl-likkö Päivi Kontkanen ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta sai-raalahuoltopäällikkö Sirpa Pek-kala. Päivi kertoi Lapin sairaan-hoitopiirin Hukkahaavi-projek-tista ja Sirpa kertoi lisääntyneis-tä työ- ja työmatkatapaturmis-ta Oys:ssä. Keskustelimme ta-

Siivoustyön esimiesten ERVA-päivät

paturmista yleensä ja kerroim-me myös meidän talon ”Pönt-töryhmästä”.

Iltapäivällä meille esiteltiin Forbon uusia lattiamateriaale-ja, Viledan uusi Pur-mikrokui-tupyyhe, joka meidän sairaalas-sa on otettu jo käyttöön, ja Vi-ledan Hera-jätehuoltojärjestel-män kannellisia roska-astioita, joita myös on meillä muutamal-la osastolla koekäytössä.

Seuraavana päivänä FT Tuu-

la Suontamo opetti meille siivo-uksen omavalvontaa, joka to-teutuessaan lisää potilasturval-lisuutta ja siivoushenkilöstön ammattitaitoa. Tähän päivään ottivat osaa talomme terhak-kaat hygieniahoitajatkin.

Aamupäivä oli teoriaopis-kelua ja iltapäivällä jakauduim-me ryhmiin ja harjoittelimme eri testausmenetelmiä ottamalla pintanäytteitä potilashuoneis-ta, pesuhuoneista, siivouskes-

Siivoustyön esimiehet mahtuivat täpärästi kokoushuone Juurakkoon.

kuksesta ja muutamasta kahvi-huoneesta.

Tulokset olivat erittäin hy-viä varsinkin potilas- ja pesu-huoneissa ja siitä kiitos mei-dän talon ahkerille ja osaavil-le laitoshuoltajille. Siivouspal-velut aloittaa yhteistyössä in-fektio- ja hygieniapalveluiden kanssa siivouksen omavalvon-nan valituissa pilottiyksiköissä syksyllä 2013.

Teksti: Marjo Korkiakoski

Valtioneuvoston asetus, jonka tarkoituksena on ehkäistä te-rävien instrumenttien aiheut-tamia pisto- ja viiltotapatur-mia ja niihin liittyviä infektioita terveydenhuoltoalalla, tuli voi-maan 8.5.2013.

Pönttöryhmä niminen työ-ryhmä kävi viime syksynä Tehyn ja Becton Dickinson Oy:n jär-jestämässä turvasymposiumis-sa, jonka teemana oli Euroopan neuvoston direktiivi 2010/32/EU koskien terävien instrumenttien aiheuttamien tapaturmien eh-käisemiseen tähtääviä toimen-piteitä terveydenhuoltoalalla.

Tilaisuudesta oppia ottaen, pönttöryhmä on syksystä läh-tien ”touhunnut” tämän tärke-än asian eteenpäin viemisek-

Terveydenhuoltoalan työ- ja potilasturvallisuuteen parannuksia

si sairaalassamme tiedottaen, kouluttaen, kiertämällä yksiköi-tä läpi, analysoimalla särmäis-jäteastioita, jakamalla opastau-luja jne. Kevään korvalla, tou-kokuussa, pönttöryhmä järjes-ti näyttelyn hoitotarviketur-vatuotteista. Näyttely saavutti suuren suosion, noin 150 työn-tekijää kävi tutustumassa tuot-teisiin, joilla voidaan edistää po-tilas- ja työturvallisuutta.

Terveydenhuoltoalan ris-kialttiimpia töitä ovat muun muassa leikkaukset, hammas-huolto, injektioiden antaminen ja verinäytteiden otto. Terävän instrumentin aiheuttama pisto- tai viiltotapaturma on yksi tyy-pillisimmistä terveydenhuolto-alan työtapaturmista. Vuodessa

arvioidaan tapahtuvan 100 täl-laista tapaturmaa tuhatta työn-tekijää kohden.

Asetuksella pannaan täy-täntöön EU-neuvoston direktii-vi, joka koskee eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten puite-

sopimusta terävien instrument-tien aiheuttamien tapaturmien ehkäisemistä terveydenhuol-toalalla.

Pönttöryhmä: Anne Saario, Kirsti Ylimäinen Tuija Nurkkala


Mervi Alioravainen – vuoden mielenterveyshoitaja

Suomen mielenterveys-hoitoalanliitto valitsi Mervi Alioravaisen vuoden 2013 mielenterveys-hoitajaksi.

Mervi on valmistunut mielisai-raanhoitajaksi Lapin sairaan-hoito-oppilaitoksesta vuonna 1985. Hän on suorittanut eri-tyistason perheterapeutin tut-kinnon 1998. Lisäksi hän suoritti yhteisöhoidon taidot tutkinnon 1992 sekä perheinterventiokou-lutuksen 2002.

Valmistumisen jälkeen Mer-vi on työskennellyt mielenter-veyshoitajana psykiatrian osas-tolla Jorvissa sekä Kemin mie-lenterveystoimiston päiväosas-tolla vuodesta 1989 alkaen, minkä jälkeen hän siirtyi Ke-

minmaan mielenterveystoimis-toon 1997.

Länsi-Pohjan sairaanhoi-topiirin Keroputaan sairaalaan Mervi tuli vuonna 2000, jos-sa hän työskenteli eri osastoil-la vuoteen 2009 asti. Vuodes-ta 2009 lähtien hän on työs-kennellyt ja ollut mukana ke-hittämässä Länsi-Pohjan nuo-risopsykiatrian poliklinikan toi-mintaa.

Esittäessään Merviä vuoden 2013 mielenterveyshoitajaksi Nuorisopsykiatrian poliklinikan työkaverit kertoivat, että Mer-vi on helposti lähestyttävä ja työtovereita kunnioittava. Hän kannustaa avoimeen keskuste-luun ja ottaa rohkeasti kantaa asioihin muita kunnioittaen. Mervi on omalla toiminnallaan ja osallistumisellaan ollut kehit-

tämässä avoimen dialogin hoi-tomallia eli Keroputaan mallia.

Hänelle on tärkeää, että psykiatrisen hoitotyön osaami-nen tehdään näkyväksi ja hoi-totyön sisältöjä kehitetään. Itse hän toimii aktiivisesti näiden asioiden eteenpäin viemiseksi. Mervi innoittaa omalla esimer-killään työkavereita, opiskelijoi-ta ja uusia työntekijöitä. Lisäk-si hän on ihmisläheinen ja asi-akkaita kunnioittava, mitä pi-detään tärkeänä perhe- ja ver-kostokeskeisessä hoitomallis-samme.

Mervi on ollut myös aktiivi-nen toimija ammattiosastossa ja on ylpeä mielenterveyshoi-tajan ammatistaan sekä kehit-tää itseään edelleen ammatil-lisesti. Mervi tarkastelee omaa työskentelyään kriittisesti ja on

tunnettu luotettavuudestaan ja ammatillisesta osaamisestaan. Merviä arvostetaan sekä ”omis-sa joukoissaan” että myös laa-jasti muissa ammattiryhmissä. Lisäksi Mervi omaa loistavan huumorintajun ja kykenee nau-ramaan myös itselleen.

Mervi haluaa kiittää am-mattitaitoisia työkavereita ja esimiehiä siitä, että hänellä on ollut mahdollisuus kouluttau-tua ja kehittää itseään ihmis-läheisessä ja vaativassa työssä.

Onneksi olkoon Mervi!


Tätä juttua kirjoittaessani olem-me juuri edeltävänä viikonlop-puna hävinneet Ruotsille sekä jääkiekon MM-kisoissa että Eu-roviisuissa, joten ajankohta kir-joittamiselle on hieman ristirii-tainen.

Olimme ideoineet jo pitem-män aikaa yhteistä tutustumis-matkaa Sunderbyn sairaalaan Lapin keskussairaalan materiaa-likeskuksen kanssa. Aikomukse-namme oli tutustua myös NLL:n (Norrbottens läns landsting) suureen logistiikkakeskukseen, jonka vastuulla on koko Poh-jois-Ruotsin hoitotarvikehan-kinnat, -varastointi ja -toimi-tukset. Vierailu toteutuikin vii-me huhtikuussa.

Reissun toteutuminen oli pääosin Melanderin Marian an-siota, sillä hän ruotsinkielentai-toisena oli yhteydessä tutustu-miskohteeseemme, sopi aika-taulusta ja ilmoitti jo etukäteen kysymyksiä, joihin haluaisimme vastauksen vierailumme aikana.

L-PKS:n ja LKS:n varaston väki vierailulla Ruotsissa huhtikuussa

Tuttuja tuotteita ja tapoja isossa mittakaavassaRovaniemeläiset saapuivat Ke-miin heti aamusta 19.4.2013 ja jatkoimme pikaisen kahvittelun jälkeen matkaa kohti Bodenia. Myöhästyimme hieman aika-taulusta, koska matkan varrelle sattui ensin tietyö ja sen jälkeen kuskimme eksyi vielä Bodenissa.

Noh, ruotsalaisethan ovat tunnetusti leppoisia, joten myö-hästymisestä huolimatta mei-tä odotti lämmin vastaanotto – meitä varten oli nostettu oikein Suomen lippu salkoon!

Vierailuisäntämme Göran Strömin tervetulotoivotusten ja kahvitarjoilun jälkeen oli aika aloittaa tutustumiskierros. Yh-teensä meitä ”varastolaisia” oli 17 henkilöä, joten meidät jaet-tiin kolmeen eri ryhmään. Näis-sä ryhmissä tutustuimme sit-ten vuorotellen sekä oppaan että tulkin avustuksella varas-toon, osto-osastoon ja hankin-tatoimintaan. Pääsimme näke-

teryhmien kilpailutuksia tun-tui olevan koko ajan meneillään.

Hankintapäällikkö Victoria Arenbro-Forsberg totesikin, että aika ei enää yksinkertaisesti rii-tä kaiken hoitamiseen. Suunni-telmissa olikin pikimmiten sel-vittää se, miten koko hankinta- ja ostoprosessia voisi yksinker-taistaa ja tehostaa.

Sairaala kuin pieni kaupunkiKattavan logistiikkakeskuskier-roksen jälkeen hyppäsimme bussiin ja jatkoimme matkaa kohti Sunderbyn sairaalaa Luu-lajassa. Ja olihan se kokemus – sairaalan sisältä paljastui kuin pieni kaupunki kirjastoineen ja kahviloineen. Tuli mieleen erään risteilylaivan kävelykatu, sillä niin valoisaa ja avaraa sairaalan käytävillä oli.

Päivä alkoi olla jo iltapäi-vän puolella, joten vuorossa oli myöhäinen lounas. Maittavan aterian ja herkullisen jälkiruuan jälkeen oli mukava jatkaa vie-railupäivää, joten jakauduim-me taas samoihin ryhmiin kuin aiemmin. Tutustumiskierroksen opas esitteli meille vuoronpe-rään osastovarastointia, tilaa-miskäytäntöä sekä materiaalin-käsittelyä.

mään myös saman katon alla toimivan Länsservicen, joka vas-taa sekä apuvälinetoimituksista että -huolloista.

Varastokierroksen aikana silmiimme osui monia tuttu-ja tuotteita ja työskentelytavat vaikuttivat kutakuinkin tutuil-ta. Suurin ero olikin mittakaa-va, jonka puitteissa töitä teh-tiin: varaston ”keräilymatkat” ilmoitettiin kilometreinä, keräi-lyt suoritettiin trukeilla, lava-hyllyjä oli useassa kerroksessa ja varaston arvo oli huimat 10 miljoonaa kruunua! Me emme edes yhdessä rovaniemeläisten kanssa yllä noihin volyymeihin.

Hankinta- ja ostotoimin-ta on jo sinänsä oma viidakko kaikkine lakikiemuroineen ja so-pimuksineen, eikä koko Pohjois-Ruotsin kattava hoitotarvike-hankinta ole tässä mikään poik-keus. Hankintaprosessi noudat-taa Ruotsissa samaa kaavaa kuin Suomessa ja kuten mei-dänkin Erva-alueella, eri tuo-

Hoitotarvikkeet ja apuvälineet su-lassa sovussa NLL:n logistiikkakes-kuksessa.


Sunderbyn sairaalassa on käytössä osastologistiikkarat-kaisu, jossa hoitajat antavat ti-lausimpulssin varsinaisen ti-lauksen tekijälle. Hoitohenki-lökunta itse siis huolehtii mitä kulloinkin tarvitsee tilata, viral-lisen tilauksen tekee puolestaan logistiikasta vastaava henkilö. Kyseinen henkilö tekee usean osaston tilaukset päivän aikana viivakoodikapulalla, jonka jäl-keen ne siirtyvät sähköisesti lo-gistiikkakeskuksen kerättäviksi.

Valmis kuljetushäkkiin pa-kattu tavaralähetys saapuu määrättynä päivänä sairaalan materiaalinkäsittelytiloihin, jos-ta se kuljetetaan edelleen osas-tolle. Sunderbyn sairaalassa ei siis ole lainkaan omaa varastoa, kuten ei muissakaan Pohjois-Ruotsin sairaaloissa.

Yhteenvetona voimme koko porukka todeta, että vierailum-me Ruotsiin oli todella onnis-tunut ja suosittelemme kyseistä kohdetta myös muille. Meidän suomalaisten tulisi ottaa mal-lia naapurimaan vieraanvarai-

Tyytyväiset vierailijat lähdössä paluumatkalle. Taustalla näkyy Sunderbyn sairaala.

Toimistotarvikkeiden tehokasta varastointia Sunderbyn sairaalan nais-tentautien osastolla.

suudesta ja siitä miten tällaiset tutustumiskäynnit tulee suun-nitella ja järjestää. Vastakutsu ruotsalaisille on esitetty, joten saa nähdä saammeko vieraita tänne Länskään?

Teksti: Johanna KreiviKuvat: Kirsti Ylimäinen

PS. Haluamme kiittää myös matkaseuraamme Rovaniemel-tä; heidän kanssaan tuli taas ”benchmarkattua” monia työ-asioita ja naurettua monet nau-rut!


Toteutimme yhden unelmis-tamme tammikuussa 2013, kun innokkaina luontodokument-tien katselijoina lähdimme pai-kan päälle Kenian Itä-Tsavoon safarille.

Saavuttuamme Itä-Tsavon aluelle, joka käsittää noin puo-let Tsavon kansallispuiston 21 000 neliökilometrin pinta-alas-ta, loistava paikallinen oppaam-me aukaisi kattoluukun, ja ret-ken ensimmäinen ”game drive” eli puistoajelu alkoi.

Ensimmäinen puoli tuntia meni vain ihmetellessä maise-mia ja päällimmäisenä ajatuk-sena päässä oli, että meidät on tosiaan laitettu keskelle televi-sioin luonto-ohjelmien maise-mia. Pikkuhiljaa maisemiin to-tutellessa tajusi alkaa myös et-siä seudun eläimiä.

Tunnelmaa Safarilla ei voi sanoin kuvata. Kun näkee nor-sun, kirahvin, leijonan ja muut eläimet lähietäisyydeltä vapaa-na luonnossa, tuntee itsensä pieneksi ja avuttomaksi. Eläimet ovat niin komeita ja kunnioitus-ta herättäviä, että niitä seuraa vain hiljaa ihaillen.

Terveisiä Kenian safarilta

Vaikka olemme nähneet sa-moja eläimiä eläintarhassa, ti-lanne ja tunnelma siellä eivät ole lainkaan samat. Safarilla välillämme ei ole aitaa tai ikku-naa, eläimet ovat omalla revii-rillään ja keskellä kuvankaunis-ta luontoa. Mieleen tulee, että minä hetkenä tahansa tuo ko-mea eläin voisi tulla kosketu-

setäisyydelle tai hermostues-saan käydä vaikka päälle.

Kun urosnorsu ilmoitti meil-le töräyttämällä ja samalla maa-ta kuopimalla, ettei meillä ole asiaa jatkaa matkaa kulkemal-lamme tiellä, niin tuntui todel-la, että töräytys sai hiukset nou-semaan pystyyn. Kokenut kul-jettajammekin ilmoitti, että nyt

norsu on tosissaan ja parempi, että palaamme kiltisti takaisin ja etsimme toisen reitin kiertääk-semme norsun. Tässä tilantees-sa ei kannata mitellä siitä, kum-pi antaa periksi.

Yövyimme Voi Safari Lod-gella, hotellissa keskellä kan-sallispuistoa. Hotellialue ei ol-lut aidattu, joten eläimet pää-

sivät vapaasti kulkemaan alu-eella. Hotellin pihalla juoksivat yleensä vain paviaanit, joiden vuoksi piti huolehtia ikkunoiden ja ovien sulkemisesta. Muuten huoneeseen saapui ei-toivot-tuja vieraita. Sen sijaan vierei-sellä juomapaikalla, johon huo-neestamme oli suora näkymä, vierailivat kaikenlaiset eläimet. Päivällä näimme muun muassa norsulauman ja yöllä leijonatkin ilmestyivät paikalle.

Kansallispuiston työnteki-jöiden elämää kuvasi hyvin se, että hotellin työntekijöille oli järjestetty mahdollisuus asua viereisissä asunnoissa, josta oli lyhyt kävelymatka töihin. He kuitenkin asuivat ja kulkivat työmatkansa omalla vastuulla ja, tästä syystä työmatkat kul-jettiin yleensä ryhmissä.

Ehkä palaamme vielä ja sit-ten vietämmekin safarilla pi-temmän ajan, tai sitten matka viekin jonnekin muualle.

Matkailuterveisin,Sirpa ja Kari

Fleximin käyttöönotto – vihdoin?Sähköistä työajan seuran-

taa eli Fleximin käyttöönot-toa on valmisteltu jo pari vuot-ta. Käyttöönotto on venynyt eri syistä: ohjeistuksen laatiminen otti oman aikansa, järjestelmä piti päivittää, ohjelmistot asen-taa, esimiehet kouluttaa ja saat-toihan matkaan joku muukin mutka tulla.

Tämän hetkisen suunnitel-man mukaan Flexim tulee käyt-töön 1.9.2013 kaikille kuntayh-tymän työntekijöille.

Leimauksen muistaminen vaatii harjoittelua varsinkin kai-kilta meiltä, jotka aikaisemmin emme ole leimanneet. Ne, jotka aikoinaan olivat vuosityöajassa, tottuivat leimaamiseen jo silloin ja osa on harjoitellut leimaamis-ta jo tämän käyttöönottopro-jektin aikana.

Leimaamisen myötä myös ne muutaman minuutin päivän venymiset, joita jokaisen koh-dalle välillä tulee, muuttuvat näkyväksi. Aika monella raja sii-nä, minkä mittaisen venymisen merkitsee kynällä listaan ylös, kulkee 10–15 minuutissa. Enää ei tarvitse miettiä merkitsenkö ylös vai en, jokainen minuutti tulee merkityksi.

Sari Auvinen TEHYn pääluottamusmies

Vihdoin!Pääkäyttäjän mielestä vihdoin-kin Fleximin käyttö koko sairaa-lan henkilökunnalle toteutuu. Minulle ja muille liukuvaa työ-aikaa tekeville leimaaminen on tuttua hommaa, sillä meille se on ollut jo vuosien ajan joka-päiväinen rutiini eikä unohduk-siakaan enää satu, paitsi joskus.

Pääkäyttäjänä olen viime syksystä asti perehtynyt ohjel-maan oikein kunnolla, aiemmin ohjelmasta käytettiin vain tiet-tyjä toimintoja, jotka oli asen-nettu vuosia sitten ja ne olivat osa myös sen mukaisia.

Nyt olen käynyt koulutuk-sessa ja opiskellut ohjelmaa paksu mappi kädessä etsien vastauksia. Uuden päivityksen tuomat ongelmat saivat välil-

lä epätoivon valtaan, mutta sit-ten myös voiton kiljaisuja sekä onnistumisen iloa kun asiaan saatiin ratkaisu. Nyt haasteis-ta on jo pikkuhiljaa selvitty voi-ton puolelle.

Tärkeimpinä apuina ohjel-man hiomisessa ja ongelmien selvittämisessä ovat olleet pi-lottiosasto leikkuri sekä muut työntekijät, jotka ovat leiman-neet vapaaehtoisesti jo aiem-min sekä ne, jotka ”harjoitteli-vat” leimaamista talven ja ke-vään aikana. Ilman käyttäjiltä saatua palautetta olisi ensi syk-syn käyttöönotto todella vai-keaa.

Eteen on tullut monenlaisia ongelmia ja niitä on sitä mu-kaa selvitelty, kun niitä on il-mennyt. Haluankin antaa suu-ren kiitoksen leimaajille palaut-teesta ja avusta, jota olen saa-nut. Toivon myös kaikilta kärsi-vällisyyttä syksyyn, sillä kaikki ei varmaan tule sujumaan kuin elokuvissa kun tämän kokoinen talo aloittaa leimaamisen koko laajuudessaan.

Muistakaa, että leimaami-nen turvaa myös työntekijää eikä ole vain kontrollia varten. On työntekijän oma etu pys-tyä todistamaan leimauksella työssäolonsa tai toisaalta myös poissaolonsa.

Sirpa Ollila, Fleximin pääkäyttäjä JYTYn pääluottamusmies


”Tein opinnäytetyönäni Länsi-Pohjan keskussairaalan osas-tolle 5 A kaksiosaisen maala-ussarjan nimeltään Satumaista. Opinnäytetyöni aiheena oli tai-de sairaalamiljöössä sekä pro-sessinkuvaus Satumaista-teok-sen valmistamisesta.

Suunnittelin teossarjan, joka sopii sairaalan tilaan ai-hepiiriltään ja sisällöltään. Kos-ka sairaala on julkinen tila, ai-heen pitää olla sopivan esittä-vää ja neutraalia. Halusin luo-da teoksen, joka ilahduttaa kat-sojaa. Satumetsä-ideaa olen ke-hitellyt jo kauan ennen tämän teoksen syntyä.

Sadut ja satumetsät ovat kiehtoneet minua lapsesta asti, ne jaksavat kiehtoa edelleen. Satujen maailma voisi viedä aja-tukset ainakin hetkeksi pois jos-kus niin harmaasta arjesta.

Satumaista taidetta 5 A:lla

Yksityiskohta Satumaista-teoksesta. Kuva: Aliisa Kesti.

Taiteilija Aliisa Kesti ja osastonhoitaja Asta Peltoniemi esittelivät uutta taideteosta, joka paljastettiin maaliskuussa. Kuva: Sirpa Ollila.

Suloisten eläinhahmojen on tarkoitus luoda katsojalle hel-lyttävyyden tunteita ja positii-visia ajatuksia. Teokseni olen to-teuttanut sekatekniikalla ja tyy-lilajina olen käyttänyt vaikutel-mamaisuutta ja ripauksen nai-vistisia elementtejä.

Tarkoituksenani on jatkaa tätä satumetsä-teemaa koko-naisen näyttelyn verran lähitu-levaisuudessa.

On ollut todella hienoa saa-da oma työ näin näkyvälle pai-kalle, julkiseen tilaan. Taiteilija-na se on suuri kunnia.

Kiitos siitä kuuluu Länsi-Pohjan keskussairaalalle, sai-raanhoitopiirin johtajalle ja osasto 5 A:n osastonhoitajalle.”

Teksti: Aliisa Kesti


Murrepakina

Resepti

Wassermanin uunisiika

1 tuoreena pakastettu kokonainen siika (mielellään itse pyydetty)3-5 ruokalusikallista voita sydäntautiriskistä riippuen1 sitruunaperunoitaleivinuuni

Ota perattu siika suoraan pakasteesta vuokalle. Tai-teile jäisen siian sisään voita haluamasi määrä. Voin suola riittää. Laita vuoka 200 asteiseen leivinuu-niin tunniksi. Tunnin jälkeen ota vuoka uunista ja kuori yläpuolen nahka. Purista sitruunan mehu siian päälle ja sisäl-le. Anna sitruunan imeytyä hetki.Tarjoile keitettyjen perunoiden kera.

Haastan seuraavaksi reseptinlaatijaksi ylilääkäri Tapio Åmanin.

Maukkaita kala-aterioita ja hyvää kesää.

Jyri J. Taskila

JuhannusmuisteluaMie taisin olla viientoista ikänen siihen aikhan ko lähin kotikylästä Rovaniemele Juhannuksen viethon. Postiautola kaupunkhin ja si-ittä sitten kävelemälä Ounasvaarale.

Niin, ko mie ootin sitä postiautua pysäkilä, oli pirun kuuma ja mulla pitkät aluhousut jalasa. Mie aattelin että miehän tukehun nii-hin, kipasin mettäsä mutkan ja eipä ollu ennää alushousuja. Sielä ne on mäthän kolosa vieläki. Vishi.

No, Ounasvaarala oli ennen isot juhannusjuhulat ja väkiä oli mahottomasti, enimmäkshen päishän taisivat olla. Mutta miepäs en ollukhan. Meitä oli iso porukka kylän poikia aina liikhelä, eikä me siihen aikhan vielä etes osattu ryypätä. Mutta nyt ossaama, hy-vin ossaamaki.

Niin, Juhannusaattohan meni nopiasti, tyttöjä vikitelthin, ope-telthin tanssiaskelheita. Tankua väänsimä. Sielä oli usiampi tanssi-lava pystytettynä. Rokit, tankot, valssit ja humpat soi. Muutaman saanmetrin matkala kaikki. Makkaranmyyjiä, ilimapallokauppiihai-ta ja mitä kaikkia sielä myynthikhän.

Meilä oli poikien kans aina kovat suunnitelmat, että miten saa-han tyttöjä iskettyä ja millä konstein. Alhaalta leviät lahket piti olla housuisa ja korkia vyötärö. Paita semmonen pitkäkauluksinen, misä oli napit niisä kauluksien päisä. Ja partavettä palion naah-maan, vaikkei meilä ollu ees parranalakuakhan. Mennen oli hyvä merkki, haisi hyväle.

Palion autto asiaa ko tohti mennä hakehman tansshin, sai aina jutun tynkää iskettyä. Palion sitä tais kattella kenkien kärkiäki ja toi-vo että alakas pian uus peli soihman, ko aina joskus kävi niin et-tei keksinykhän mithän sanomista. Pääsi meistä silti vain aina joku käsikynkkää kävelhen illaksi jonku kans. Olihan se leuhkaa. Ja var-masti oli suurta rakhautta aina ilimasa.

Juhannustanssithan kesti aina aamuyöhön asti ja pitihän sieltä sitten lähtiä kotiakki. Kaupunkhin piti sitten taas kävellä, olihan sitä matkaa muutama kilometri, mutta jaksohan sitä ko oli nuori. Men-nesä poikien kans aatelthin että on niitä tyttäriä kenen tykö pääs-hän yöksi. Olihan niitä. Mutta ei me yöksi päästy, ei kukhan meistä.

Ensimmäinen postiauto Sinettää kohti lähti joskus aamupäiväs-tä vasta. Onneksi Korkalovaarasa oli autohajottamo, aivan tien var-rela. Ja sielä hyväkuntosia autonromuja ja niihin pääsi sisälle. Yhesä vanhasa mossesa nukuthin kaverin kans sen aikaa ko lähti auto Si-nethän. Mutta siittähän se oliki jo päivä kääntyny juhannuspäiväksi.

Kotia ko pääsimä, niin taisima lähtiä joele ongelle. Ja kerrothin toisilema kovia “naisjuttuja”, että mitä kaikkia sitä olikhan tapah-tunu illala naisrintamala. Vähän piti illan muisteloja aina vähän “höystää”.Että näin sitä.

Onhan se mukava välhin aatella vanhoja tapahtumia, oi oi, niin mukava.

Toimittaja TuiskuLänsi-Puhurista .

Toimeen valittuTukipalvelujen tulosalueen am-mattimiehen toimeen on valittu Juhani Lepistö 18.2.2013 alkaen.


Lähetä ristikon ratkaisu 30.8.2013 mennessä osoitteeseen [email protected] .Oikein vastanneiden kesken arvotaan palkinnoksi liikunta- ja kulttuuriseteleitä.

Taideteoksen esittelyyn valit-sin kuvataiteilija Pauli Pyykölän teoksen. Pyykölän kotikaupun-ki Järvenpää, on huomioinut ja antanut tunnustusta taiteilijal-le, myöntämällä hänelle vuo-den 2013 Järvenpään taidepal-kinnon. Tämä on hyvä syy huo-mioida taiteilija ja hänen teok-sensa myös täällä meidän sai-raalassa.

Pauli Pyykölä on syntynyt 1937 Kemissä. Hän on asu-nut 1960-luvun lopulta lähti-en Järvenpäässä. Pyykölä opis-keli 1950- ja 60-lukujen vaih-teessa Taideteollisessa oppilai-toksessa sekä Aukusti Tuhkan grafi ikan oppilaana. Kiinnostus taiteeseen syntyi jo kouluikäi-senä syntymäkaupungissa, jos-sa hän toimi opiskelujen jälkeen

Taidetta sairaalan kaunistukseksihetken Ryhmä Kemin jäsenenä. Työ kuvaamataidon opettajana ja vapaana taiteilijana vei kui-tenkin etelään, ensin Askolaan ja sitten Järvenpäähän.

Yksityis- ja yhteisnäyttelyi-tä on ollut siitä lähtien kaikil-la vuosikymmenillä niin koti-maassa kuin ulkomaillakin. Suo-malaisten taidemuseoiden, kau-punkien ja valtion kokoelmi-en lisäksi teoksia on muun mu-assa Ranskassa, USA:ssa, Un-karissa, Saksassa ja Kiinassa. Teoksia löytyy myös yksityis-ten säätiöiden, koulujen ja yri-tysten kokoelmista. Laajimmat, suuren yleisön nähtävillä ole-vat julkiset teokset, Pyykölältä ovat Finnjet-, Silja Symphony- ja Silja Serenade -matkustaja-laivoille toteutetut satoja teok-

sia sisältävät litografi asarjat. Li-tografi an offset-painomenetel-män kehittämisessä Pyykölä on toiminut uranuurtajana Suo-messa. Jos teette kesän aikana laivamatkoja kyseisillä laivoilla, katselkaa taidetta, etsien Pauli Pyykölän teoksia.

Sairaalan omistamaa Pau-li Pyykölän teosta voi käydä katselemassa, ilman laivamat-koja, toisen kerroksen aulassa. Museovitriinin vieressä sijait-see Pyykölän teos Vuodenajat, jonka taiteilija on tehnyt vuon-na 1974. Tähän isoon reliefi in, taiteilija on yhdistänyt maala-usta, metallia, pleksiä ja ruuve-ja. Taidemaailmassa puhutaan, että työ on tehty sekatekniikalla.

Järvenpään nettisivuilla Pauli Pyykölän esittelyssä sa-

notaan seuraavanlaisesti: Pau-li Pyykölä on tinkimättömästi tutkinut maalauksissaan viivoja, muotoja ja värejä tasapainoil-len älyn ja tunteen välillä. Tämä luonnehdinta sopii erittäin hy-vin ainakin sairaalan omista-maan Pauli Pyykölän teokseen Vuodenajat, jossa viivat, muo-dot ja värit ovat loistavasti esil-lä. Väripalloista voi hahmotel-la mielessään eri vuodenaikoja.

Kaunista kesää kaikille. Nauttikaamme Suomen kesäi-sen luonnon tarjoamasta ”tai-teesta”.

Teksti: Tuija NurkkalaKuva: Aliisa Kesti

llänsi-puhuriänsi-puhuri · 2013-06-14 · 4 lälläänsnnssi-ii--puppuuhuhhuurirrii 2 / 20100113...

Documents