llänsi-puhuriänsi-puhuri · 2012. 2. 23. · länsi-puhuri 4 / 2011 3 sairaalan kahvion pitäjä...

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 4 / 2011

Länsi-PuhuriLänsi-Puhuri

PääkirjoitusVanha vuosi takana ja uusi jo niin lähellä edessä. Valtuusto kä-sitteli toiminta- ja taloussuunnitelman 2012 - 2014 ja hyväksyi suuren joukon rakenteellisiin muutoksiin tähtääviä ja raken-teelliset muutokset mahdollistavia ehdotuksia. Osa muutoksis-ta tulee lainsäädännön kautta: perusterveydenhuollon yksikön perustaminen 2012 ja ensihoidon siirtyminen sairaanhoitopii-rin vastuulle 2013. Fimea vaatii muutoksia lääkehuollon toi-mitiloihin, muutosten vaatimat investoinnit aloitetaan 2012.

Omina rakenteellisina muutoksina aloitetaan osaston 5A peruskorjaus infektio-osastoksi, joka toimii jatkossakin päivys-tyksen taustaosastona. Kärsivällisyyttä taas kaikille peruskor-jaustyön aikana, häiriötä tulee monenlaista niin rakentamises-ta kuin väliaikaistiloissa toimimisesta.

Laboratoriotoiminnan muutosta valmistellaan ensi vuon-na niin, että vuoden 2013 alusta olisi kaikilla turvallinen mieli siirtyä Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen palvelujen käyt-täjäksi ja laboratorion henkilökunnalla laboratoriokeskuksen työntekijöiksi.

Kenties suurin rakenteellinen muutos koskee psykiatriaa. Luottamushenkilöiden tahto on, että psykiatriset sairaansijat siirretään somaattisen hoidon yhteyteen ja Keroputaan sairaa-la nykymuodossaan ajetaan alas. Keroputaan sairaala on toi-minut 50 vuotta, näkemys potilaan hyvästä hoidosta on vuo-sikymmenien aikana muuttunut perusteellisesti. Sairaalahoi-dossa ollaan vain lyhyitä jaksoja, kotihoito ja sitä tukevat avo-huollon palvelut ovat suuntauksena niin psykiatriassa kuin so-matiikassakin, niin vanhusten palveluissa kuin kehitysvamma-palveluissa. Voimme nyt paneutua muutoksen suunnitteluun kaikessa rauhassa ja niin, että henkilöstö voi olla suunnittelu-työssä mukana alusta pitäen.

Vaikka vuoden lopulla on tarkoitus katsoa tulevaa, lienee hyvä katsoa myös mennyttä aikaa. Juuri saatujen valtakun-nallisten tilastojen perusteella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien nettomenot/asukas 2010, olivat sosiaali- ja terveystoi-messa 3077e/asukas, koko maan keskiarvo on 3106e/as. Lapin shp:n alueella vastaava luku on 3390e/as; Keski-Pohjanmaan 3170e/as. Kunnittaiset vaihtelut ovat suuria, riippuen erityises-ti väestörakenteesta ja sairastavuudesta. Edelleen erikoissai-raanhoidon käyttö on runsasta, omalta osaltamme vastaam-me haasteeseen sillä, että toimintasuunnitelmakauden aikana sairaansijamäärää edelleen alennetaan.

Tuottavuusluvut viime vuodelta ovat myös käytettävis-sä. Niiden osalta voi todeta, että Länsi-Pohjan sairaanhoito-piiri on pärjännyt erinomaisesti. Laadukasta työtä kohtuullisin kustannuksin, se on jatkossakin sairaanhoitopiirimme tavoit-teena. Onnistumme siinä hyvällä yhteistoiminnalla henkilös-tön, kuntien toimijoiden ja sairaanhoitopiirin luottamushen-kilöiden kanssa. Kuntayhtymän hallitus, valtuusto ja me luot-tamustoimielinten kokouksissa mukana olevat virkamiehet ha-luamme kaikki yhdessä kiittää henkilökuntaa hienosti tehdystä työstä tuottavuuden parantamiseksi.

Toivotan kaikille rauhallista joulua ja menestystä tuleval-le vuodelle.

Riitta Luosujärvi, sairaanhoitopiirin johtaja

Päätoimittaja: Riitta LuosujärviToimitusneuvosto: Ilkka Vehkaperä Sinikka Savikuja Juha Kursu Raija Reponen Juhani Tuisku Matti Väänänen Tuija Nurkkala Jenni Vanhala Sirpa Koivuniemi (kuvaaja)Toimitussihteeri: Tuija JohanssonTaitto ja paino: Tornion Kirjapaino Ky

ISSN 1459-8582 (Painettu)ISSN 1459-8590 (Verkkolehti)

Seuraava lehti ilmestyy maaliskuussa. Siihen tuleva materiaa-li tulee toimittaa 7.3.2012 mennessä osoitteeseen: [email protected] . Palautteen lehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaan osoitteeseen.

Länsi-Puhuri

Sisällysluettelo Pääkirjoitus 2 Kahvion uusi yrittäjä 3 Röntgenin uusvanha magneettilaite 4 Oberon korvasi Sapon 5 Sairaalan paloturvallisuus 6 Juhani Ottelin – Vuoden 2011 kirurgi 7 Matkaraportti isotooppikongressista 8 Meri-Lapin kuntapalvelujen toimintaa 9 Puhelinvaihde 10 Puhuttiin pintojen puhtaudesta… 11 Uusi arkistopäällikkö Jenni Vanhala 11 Perusterveydenhuollon yksikön tehtävät 12 Joulu piparina? 13 Osastonhoitajat koulutus- ja tykypäivillä 14 Huumorilla asenteiden kimppuun 15 Parin sekunnin syvällinen harkinta riitti 16 Toisenlainen Joulu 17 Taidetta sairaalan kaunistukseksi 18 Lahjoitus 19 Päivi Pyörteelle SM-pronssia 19

Nimen oikaisu:

Edellisen numeron sivuilla 10 – 11 olleeseen Pohjois-Suomen Mu-nuais- ja maksayhdistyksen toimintaa käsittelevän jutun kuvateks-tiin haluamme oikaista henkilön nimen eli kuvassa vasemmalta lu-kien olikin yhdistyksen puheenjohtaja Annikki Holma eikä aluevas-taava Arja Nummi. Pahoittelut virheen johdosta!

Toimitussihteeri

Länsi-Puhuri 4 / 2011 3

Sairaalan kahvion pitäjä vaihtui pari vuotta sitten. Kahvion pidon otti vastaan Satu Ketopaikka. Länsi-Puhuri kyseli uudelta yrittäjältä hieman kuulumisia, miten työ on lähtenyt käyntiin. Onko paikka vastannut odotuksia?

Miten päädyit sairaalan kah-vion pitämiseen ja koska se oikein alkoikaan? Olin touko-kuussa 2009 lopettanut lähes 15-vuotta kestäneen toimin-tani Kemin Seudun osuuspan-kin henkilöstöruokalassa. Elä-mässä oli menossa vaihe jolloin mietin, mihin ryhtyisin. Kotilei-pomo tai kahvio olivat vahvasti suunnitelmissa mukana. Sitten sain vinkkiä, että sairaala etsii yrittäjää kanttiiniin ja en epä-

röinyt hetkeäkään laittaa hake-musta kilpailutukseen. Pitkältä tuntuneen odotuksen jälkeen sain tietää tarjoukseni voitta-neen ja yritystoiminta pyöräh-ti käyntiin 1.1.2010.

Onko kahvio vastannut odo-tuksiasi asiakasmäärän ja myynnin osalta? Kahvio on ollut asiakasmäärältään paljon vilkkaampi kuin osasin alkuun kuvitellakkaan, mikä on tieten-kin hyvin positiivista.

Montako työntekijää sinulla on ja ovatko he kokopäiväi-siä? Vakituisia työntekijöitä mi-nulla on kolme. Tiina ja Eeva jat-koivat vanhoina työntekijöinä ja Susannan taas toin mukanani entisestä yrityksestäni.

Kahvion uusi yrittäjäOnko kahvio mielestäsi sopi-van kokoinen ja miten halu-aisit kehittää sitä lisää? Kah-vio saisi tietenkin olla asiakas-paikkojen suhteen hieman suu-rempi. Suurimman ongelman aiheuttaa kuitenkin keittiön pie-ni koko ja säilytystilojen puute. Jos voisin itse vaikuttaa, kant-tiini toimisi itsepalveluperiaat-teella, eli kaikki tuotteet olisivat asiakkaiden käsillä. Tämä tieten-kin edellyttäisi suurempia muu-toksia tilaratkaisuihin.

Kuinka pitkä vuokrasopimus sinulla on ja oletko halukas jatkamaan sitä? Vuokraso-pimukseni on toistaiseksi voi-massa oleva ja kyllä toivon, että se jatkuu myös tulevaisuudessa hyvin pitkään.

Miten asiakkaat kokevat, kun savukkeita ei ole saatavana? Yllättävän hyvin asiakkaat suh-tautuvat, että savukkeita ei ole saatavana. Aika harvoin niitä edes kysytään. Ilmeisesti ihmi-set ovat tietoisia savuttomasta sairaalasta.

Ovatko aukioloajat löytäneet oikean paikkansa? Mielestäni aika hyvin. Mietinnässä on tällä hetkellä, olisiko aamulla tarpeen avata hiukan aiemmin.

Olen pannut merkille hen-kilökuntasi ystävällisyyden ja avuliaisuuden. Pöytiin tarjoilu-kin sujuu luonnostaan apua tar-vitseville. Ja mikä tärkeää, sana pari vaihdetaan aina, kun sii-hen vain on tilaisuus. (toimitta-jan kommentti)

Tällaisia kyseli Tuiskun JussiKuva: Sirpa Koivuniemi

4 Länsi-Puhuri 4 / 2011

Magneettilaitteiston mittava päivitys kesällä 2011

Kesä-heinäkuun vaihteessa teh-tiin vuonna 2002 maaliskuus-sa käyttöön otettuun magneet-tilaitteistoon päivitys laitteek-si GE Signa HDxt. Hetken ai-kaa ehdimme olla parempia kuin OYS! Siellä vastaava päivi-tys tehdään alkuvuodesta 2012. OYS:ssa magneetin päivityksiä tehdään kolmen, meillä kahdek-san vuoden välein.

Uutta ja vanhaa –onko uusi parempaa?

Ei voida sanoa, että entisestä olisivat jäljellä vain kuoret, kos-ka täysin uutta ovat juuri ko-neen kuorien lisäksi kaikki ko-nehuoneen tietokoneet ja lait-teet, kelamagneetit, käyttöpöy-tätietokoneet, ohjelmistot ja yksi uusi potilaspöytä. Vanhasta jäivät kiinteä runkomagneetti ja suprajohtavuuteen liittyvät kyl-mälaitteet. Myös osa vanhoista

Röntgenin uusvanha magneettilaite

Erot vanhaan koneeseen:

NOPEUS, joka voidaan hyödyntää joko nopeampana tai tarkempana kuvauksena; meillä käy-tetty lähinnä tarkempaan kuvaukseen

UUDET OHJELMAT: Propeller: levottomien potilaiden pään kuvaus, korjaa liikeartefaktat;Swan: nähdään pienemmät aivojen tärähdysvauriot ja vanhat vammavuodot; Inhance: verisuonien kuvantaminen ilman tehosteainetta (korkea krea);Lava, Fiesta: vatsan kuvauksiin tarkkuutta ja nopeutta, vähentää suolen liikkeiden aiheuttamaa epätarkkuutta;Fiesta: korvien sisärakenteiden tarkempi kuvaus ohuilla leikkeillä;YlävatsanDiffuusiokuvaus: tutkimusmenetelmänä tarkin maksan pienten metastaasien havait-semiseksi

UUSIA MRI-SEKVENSSEJÄ, joilla voidaan samanaikaisesti kuvata useita suuntia ja protonipai-notuksia ei ole otettu täysin käyttöön, koska kuvanlaatu on huonompi kuin perussarjoissa. Jul-kisissa sairaaloissa pyritään mahdollisimman tarkkaan diagnostisointiin. Pikasekvenssit ja yh-den sarjan kuvaukset sopivat paremmin yksityispuolen kuvauksiin lähinnä Yhdysvalloissa. Meil-lä niitä on testattu ylimääräisinä kuvasarjoina.

UUDET KELAT: Cardiac-kela lonkkien, kookkaiden polvien ym. vaikeiden kohtien kuvaukseen ja uusi, kova ranne-sormi -kela aiemman pehmeän ranne-kelan tilalle

potilaspöydistä ja kuvauskoh-teen mukaisista paikalliskelois-ta käyvät edelleen ainakin va-ralaitteina.

Röntgenhoitaja Marjo Pennanen laittamassa potilaana esiintyvää radiologi Keijo Puumalaa kuvauk-seen magneettilaitteeseen.


Osa keloista on ergonomi-sesti huonompia kuin vanhat. Uusi pääkela on aiempaa pie-nempi eikä kaikkien pää mahdu siihen, joten on jouduttu kuva-maan vanhalla kelalla. Ongel-mia on ollut myös uuden pääke-lan toimimisen kanssa. Olkapää-kela ei pysy kunnolla paikallaan rintavilla ihmisillä; tosin siihen-kin on konstit löydetty. Polvikela on myös aiempaa pienempi, jo-ten kookkaat polvet on kuvattu Cardiac-kelalla. Kyynärpäitä ku-vattaessa isokokoisilta ja jäyk-käniskaisilta potilailta on ongel-mia asettelun kanssa, koska uusi kela on aiempaa korkeampi.

Summa summarum

Kaiken kaikkiaan uudella lait-teistolla on vatsojen kuvaus rei-lusti parantunut, lonkkien kuva-us on nyt yliopistosairaalan ta-soa ja levottomien potilaiden pää-MRI onnistuu aiempaa pa-remmin. Verisuonia voidaan ku-

Vasemmalta radiologi Keijo Puumala, röntgenhoitaja Minna Kyllönen ja röntgenhoitaja Marjo Pennanen työs-tämässä magneettikuvia.

vata myös ilman tehosteainet-ta. Kaikkia koneen hienouksia ei ole otettu vielä käyttöön, koska pyrimme noudattamaan OYS:n kanssa samoja kuvausprotokol-lia ja siellä ollaan varsin kon-servatiivisia! Kuvausprotokollat

yhtenäistettiin, koska meillä käy paljon kliinikoita OYS:sta, poti-laita lähetetään kuvien kanssa OYS:iin jatkohoitoon, konsul-tointi helpottuu ja mahdollises-ti radiologipulan vuoksi kuvia jatkossa lausutaan myös siel-

lä. Myös tutkimusten laatu pa-ranee, kun noudatetaan stan-dardoituja kuvaussuunnitelmia.

Teksti:Keijo Puumala, radiologiKuvat: Sirpa Koivuniemi

Yli 20 vuotta käytössä ollut Sapo on vihdoin korvattu uudella potilashallintojärjestelmä Oberonilla. Projekti potkaistiin käyntiin syyskuussa 2010, jolloin suunnittelutyö ja valmistelut aloitettiin. Projektin aikataulu oli erittäin tiukka, joten esim. koulutukset jouduttiin järjestämään nopealla aikataululla.

OBERON KORVASI SAPON

Henki lökunnan koulutuk-set aloitettiin 10.1.2011 ja vii-meinen koulutus pidetti in 31.3.2011. Pääsääntöisesti kou-lutuksia pidettiin neljänä päivä-nä viikossa. Somaattisella puo-lella kouluttajina toimivat so-vellustukihenkilöt Erja Hekka-nen, Sari Knuutinen ja Marja-Leena Viinamäki. Psykiatriassa koulutuksen hoitivat sovellus-tukihenkilöt Leila Männistö ja Teija Hietasaari.

Henkilökunnan osallistumi-nen koulutuksiin oli kiitettävää. Yleiskoulutusten lisäksi pidettiin runsaasti yksikkökohtaisia kou-lutustilaisuuksia sekä annettiin ”vierihoitoa” toimipisteissä.

Varaukset-osion pilotoin-ti alkoi 14.2.2011. Pilottina toi-mivat kirurgian poliklinikka sekä osastot 2B, 3B ja 4B. Pilotoin-ti kesti 2 viikkoa, jonka jälkeen Varaukset –osio otettiin käyt-töön yksiköissä asteittain. Va-

raukset –osio oli käytössä koko talossa 28.3.2011.

Siirtymävaihe oli haasta-va, koska jouduttiin käyttä-mään sekä Sapoa että Obero-nia samanaikaisesti, mutta kaik-ki sujui kuitenkin suunnitelmien mukaisesti. Suuri ponnistus oli myös ajanvarausten siirto Sa-posta Oberoniin, joka täytyi teh-dä manuaalisesti jokaisessa yk-sikössä ennen Avos:n käyttöön-ottoa 4.4.2011.

Avos (Avo-ja osastohoidot) otettiin käyttöön 4.4.2011 koko talossa samanaikaisesti. Käyt-töönotto sujui mallikkaasti!

Haluaisin vielä kiittää koko talon henkilökuntaa kärsivälli-syydestä ja suuresta työpanok-

sesta, jotta projekti saatiin vie-tyä sovitussa aikataulussa pää-tökseen, ilman suurempia kom-melluksia!

Oberon-projekti on saatu päätökseen, mutta tehtävää vielä on. Jatkossa meidän tulee panostaa huolelliseen kirjaami-seen koko talossa.

Jaana KuuselaSovellusasiantuntija


Sairaaloiden paloturvallisuus nousi otsikoihin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa perjantaina 2.9.2011 tapahtuneen tulipalon jälkeen. Henkilökunnan ripeän ja oikean toiminnan ansiosta, tulipalosta selvittiin onneksi ilman vakavia henkilövahinkoja.

Raporttia Turun yliopistollisen keskussairaalan tulipalosta ei vielä tätä juttua kirjoitettaes-sa ollut julkaistu, mutta palo-osastoinneista on tapahtuman yhteydessä puhuttu paljon. Pa-lo-osastoinnin tehtävä on ra-joittaa palon leviämistä, turva-ta pelastautumista ja antaa pa-lokunnalle paremmat mahdol-lisuudet rajata paloa. Toimiva palo-osastointi edellyttää, että tiivistämättömiä läpivientejä ei ole ja palo-ovet pidetään suljet-tuina, ellei niitä ole varustettu automaattisella sulkija laitteella.

Länsi-Pohjan keskussairaa-lassa oli hanke läpivientien tii-vistämiseksi vuonna 2010. Tuol-loin tiivistettiin havaitut puut-teet läpivienneissä. Lisäksi vuo-sittaisissa palotarkastuksissa kiinnitetään palo-osastojen tii-veyteen huomiota. Ongelmal-liseksi läpivientien tarkistami-

Sairaalan paloturvallisuus

sen ja tiivistämisen tekee se, että asennustilat ovat ahtaita ja usein läpiviennit sijaitsevat sel-laisissa paikoissa, joista ne ovat hankalasti havaittavissa.

Tiivistämätön läpivienti.

Palo-osastointi rajoittaa tappavien palokaasujen ja palon leviämistä.

Vaikka Turun yliopistollisen keskussairaalan tulipalo ei aihe-uttanutkaan merkittäviä henki-lövahinkoja, aiheutui siitä kui-tenkin mittavat taloudelliset va-

hingot. Tulipalosta aiheutui Tu-run yliopistolliselle sairaalalle 13 miljoonan euron vahingot. Lisäksi siitä koitui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille yli neljän miljoonan euron tulon-menetykset. Vakuutuskorvauk-sia arvioidaan saatavaksi noin 4,6 miljoonaa euroa. (Turun sa-nomat 11.10.2011)

Turvallisuusinvestointien kannattavuuden mittaaminen perinteisillä talouden mittareil-la on vaikeaa. Turvallisuusinves-tointien kannattavuuden puo-lesta puhuu esimerkiksi tämä Turun tapaus ja se että työta-paturmista aiheutuu inhimil-listen kärsimysten lisäksi, työ-terveyslaitoksen valtakunnalli-sen tutkimuksen mukaan, keski-määrin 6031 €:n kokonaiskus-tannukset yhtä työtapaturmaa kohti. Ennakoitu investointi työ-paikan turvallisuuteen on usein halvempaa kuin sattuneista va-hingoista tai työtapaturmista aiheutuneet kustannukset.

Teksti ja kuvat: Lasse Kylén, turvallisuuspäällikkö


Suomen kirurgiyhdistys ry valitsi Vuoden 2011 kirurgiksi Juhani Ottelinin Operatiivisilla päivillä 23–25.11.2011 Helsingin Messukeskuksessa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin henkilökunta sekä kuntayhtymän hallitus ja valtuusto onnittelee lämpimästi Juhani Ottelinia!

Juhani Ottelin (12.7.1941, uro-logian erikoislääkäri) valmistui lääketieteen lisensiaatiksi vuon-na 1967, kirurgian erikoislääkä-riksi 1972 ja urologiksi 1987. Uransa hän aloitti Kemijärven aluesairaalassa toimiessaan va. ylilääkärinä synnytysosastol-la (1967-1968) jatkaen Kuopi-on keskussairaalassa apulais-lääkärinä kirurgisella osastolla (1969-1972).

Ensimmäisen kerran Juhani Ottelin tuli Kemin keskussairaa-laan vain muutamaksi viikok-si käymään, mutta kuinka olla-kaan, vuonna 1977 hänestä tuli talon ensimmäinen osastonlää-käri ja saman tien myös luotta-musmies, koska sairaalan har-valukuisista lääkäreistä kaik-ki muut olivat ylilääkäreitä tai apulaisylilääkäreitä. Sittemmin hän erikoistui urologiaan huo-mattuaan, että sen alan tietä-mystä tarvitsevia potilaita oli niin paljon ilman asiantunte-vaa apua.

Länsi-Pohjan keskussairaa-lan kirurgian klinikan ylilää-käriksi Ottelin valittiin vuonna 1992 toimittuaan jo yli kymme-nen vuoden ajan apulaisylilää-kärinä sekä reilun vuoden ajan vt ylilääkärinä. Vuonna 2004, 63-vuotiaana, Juhani Ottelin oli yhden päivän iän mukaisella eläkkeellä ja palasi saman tien

Juhani Ottelin – Vuoden 2011 kirurgi

kirurgian klinikan erikoislääkä-rin tehtäviin. Näin hän omal-la esimerkillään toteuttaa myös valtiovallan toivomusta työuri-en pidentämisestä.

Juhani Ottelinin toimenku-vaan ja osaamisalueeseen ovat jo vuosia kuuluneet urologi-an lisäksi mahakirurgia ja yleis-kirurgia. Hän on pienessä kes-kussairaalassa tehnyt runsaas-ti myös ortopediaa ja varsinkin traumatologiaa. Sekä kollegoi-

den että potilaiden keskuudessa Juhani Ottelinia pidetään luo-tettavana, taitavana ja arvostet-tuna kirurgina. Häntä ja hänen asiantuntemustaan arvostetaan laajasti myös muiden erikois-alojen kollegoiden keskuudessa.

Työhönsä Ottelin on aina suhtautunut tunnollisesti ja ai-kaansa seuraten. Hän toimii aina rohkeasti, ammattitaitoon-sa luottaen, mutta suhtautuu työhönsä samalla myös nöyräl-

lä kunnioituksella. Ottelinin am-matillinen asenne ja osaaminen, koskipa se sitten paperitöiden hoitamista, uusien atk-ohjel-mien käyttöönottoa, poliklinik-katyötä tai leikkauksia (pienim-mistä suurimpiin), ovat olleet esimerkkinä monille kirurgian eri erikoisaloille erikoistuneille nuorille lääkäreille ja kollegoille.

Juhanilla on ilmiömäinen muisti ja hän on aina ollut po-sitiivisella tavalla kiinnostu-nut kanssaihmisistä ja ihmis-kohtaloista. Lisäksi hänellä on aina ollut taito ymmärtää myös hankalia ihmisiä. Ottelinin isäl-lisestä opetuksesta ovat pääs-seet osallisiksi monet lääkäri- ja hoitajasukupolvet. Hän on ollut korvaamaton apu kaikille päivystäjille - kun hätä on suu-rin, Juhani on aina tarvittaessa tullut avuksi kellonajasta piit-taamatta.

Juhani on ison perheen isä ja isoisä, jolla on suuri sydän ja senpä vuoksi hänen vapaa-ai-kansa on omistettu pääsään-töisesti perheelle. Hän osallis-tuu myös innokkaasti paikalli-siin kulttuuririentoihin, eten-kin teatteri on hänelle mielui-nen, sekä sairaalan omiin tilai-suuksiin luoden omalla olemuk-sellaan ja läsnäolollaan tarvitta-vaa yhteishenkeä - näinä yksi-löllisyyttä korostavina aikoina.

Juhani Ottelin on kirurgi isoin kirjaimin.

Teksti: Outi Nyberg, operatiivisen tulosalueen johtaja, kirurgian ylilääkäri Kuva: Sirpa Koivuniemi

Vuoden kirurgi Juhani Ottelin kiittämässä saamistaan onnitteluista hen-kilökunnan ympäröimänä.


Vuosittainen eurooppalainen isotooppikongressi järjestettiin tänä vuonna Birminghamissa lokakuun puolivälissä. Aloim-me suunnitella kongressimat-kaa jo viime vuonna ja päätim-me osallistua tavalla tai toisel-la. Keväällä anoimme työnan-tajalta koulutusvapaata ja – ra-haa sekä matka-apurahaa Lää-ketieteelliseltä Radioisotooppi-yhdistykseltä. Eurooppalaisen isotooppiyhdistyksen (EANM) järjestämä koulutus on hoitajil-le onneksi halpa ja matkan ma-joituksineen saimme tosi edulli-sesti e-bookersilta. Koulutusva-paan yhteyteen toivoimme pa-ria vapaapäivää.

Menomatkalla oli koneen-vaihto Frankfurtissa ja aikaa useampi tunti, joten ajelimme junalla kaupunkiin ja kävimme tutustumassa hiukan sen näh-tävyyksiin ja syömässä saksalai-set suolarinkelit. Birminghamiin saavuimme kongressia edeltä-vänä päivänä, joten ehdimme tutustua kaupunkiin vähän jo etukäteen. Kauniissa syyssääs-sä kaupunki näytti mukaval-ta kanavineen, joita kuulemma on enemmän kuin Venetsias-sa. Kongressikeskus oli kauniil-la paikalla kävelymatkan päässä ja muutenkin kaupungissa liik-kuminen oli helppoa hyvien viit-tojen ansiosta. Huoneistohotel-limme sijaitsi loistavalla paikal-la ja oli muutenkin mukava olo-huoneineen ja keittiöineen. Ho-telliaamiaisen puute ei vaivan-nut yhtään, kun opimme jo kol-mantena aamuna käyttämään pressokeitintä oikein.

Kongressissa oli noin 6000 osallistujaa. Luentoja oli yhdek-sässä rinnakkaissalissa aamu-

Matkaraportti eurooppalaisestaisotooppikongressista 15–19.10.2011Birminghamissa

kahdeksasta iltakuuteen. Hoi-tajille oli omat luennot/esityk-set. Luentojen aiheet vaihtelivat, koulutukseen ja työssä harjaan-tumiseen (noviisista asiantun-tijaksi) liittyviä oli paljon. Iso-tooppihoitajien koulutus, työt ja taidot vaihtelevat paljon eri maissa. Työssä oppimisen tu-kena käytettäviä ohjelmisto-ja koskevat esitykset vaikutti-vat mielenkiintoisilta ja lisään-tynevät tulevaisuudessa. Lundin sairaalassa hoitajat olivat käyt-täneet tällaista luustokuvauk-sen SPECT-CT:n suunnittelussa.

Kehittyneistä käytännöistä järjestettiin interaktiivinen lu-ento asiantuntijapaneeleineen ja siellä virisi runsas keskuste-lu aiheesta.

EANM:ssa on aktiivinen hoi-tajakomitea, joka mm. julkai-see joka vuosi oppaan hoitajille jostakin teemasta; tänä vuonna jaettiin PET/CT -kuvauksen pe-riaatteita ja käytännön toteu-tusta koskeva kirja. Omaa työ-tämme koskien kävimme kuun-telemassa kaikkia mahdollisia

SPECT-CT – esityksiä ja infektio-kuvantamista koskevia esityksiä.

Näyttelyissä tutustuimme radiofarmasialaboratoriossa käytettäviin ohjelmistoihin, joi-ta kehitetään koko ajan. Kaiken-laisten radioaktiivisten aineiden käyttöähän on seurattava mää-räysten mukaan tarkasti ja po-tilaiden saamat säteilyannokset ja tutkimuksen laatuun vaikut-taneet tekijät on pystyttävä aina jäljittämään. Käytössämme ole-vista radiolääkkeistä ja solulei-mausmenetelmästä kävimme kyselemässä. Tutustuimme uu-den gammakameran hienouk-siin sekä uutuusmenetelmään PET/ MRI- laitteeseen.

Kongressin sosiaalinen anti oli merkittävä. Uusien ja van-hojen kollegojen tapaaminen on antoisaa ja samalla kuulee mui-den käytännöistä. Suomalaisten radiolääke/laitetoimittajien GE ja MAPMEDICAL suomalaisille osallistujille järjestämä käynti ja illanvietto Cadburyn suklaateh-taalle oli myös mukava.

EANM:n järjestämä koulutustilaisuus oli upeassa kongressikeskuksessa Birminghamissa.

Viimeisen päivän iltana meille jäi muutama tunti ai-kaa tutustua ostosparatiisik-si kutsutun kaupungin luke-mattomiin kauppoihin. Tulim-me siihen tulokseen, että olem-me joko ranttuja tai köyhiä, kun emme saaneet muuta kuin jalat kipeiksi! Kävimme vielä tutustu-miskäynnillä aitoon pubiin en-nen nukkumaanmenoa.

Kotiin matkustimme vapaa-päivänä Kööpenhaminan kaut-ta, jonka lentokentällä saimme muutaman tunnin aikana tuh-lattua enemmän kuin viikon ai-kana Englannissa.

Kiitos työnantajalle, että pääsimme matkaan!

Teksti ja kuvat:Seija Jaakkola ja Sirpa Jouhki isotooppilaboratoriosta

Kongressiin osallistujia oli perä-ti 6000.


Meri-Lapin kuntapalvelujen toi-minta käynnistyi 1.8.2009, kun omistajat Kemin kaupunki, Ke-minmaan kunta, Simon kunta ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-rin kuntayhtymä siirsivät ruo-kapalvelutoiminnot liikelaitos-kuntayhtymällemme. Samas-ta ajankohdasta lähtien olem-me tuottaneet myös Kemin-maan kunnan IT-palvelut. Vuo-den 2010 lopussa meitä oli yh-teensä 88 henkilöä. Liikevaih-tomme oli vuonna 2010 noin 5,7 miljoonaa euroa. Työnte-kijöitä meillä on koko toimin-ta-alueellamme 30:ssä eri toi-mipisteessä. Päivittäin henkilö-kuntamme valmistaa keskimää-rin vajaat 6000 lounaina lasket-tua ateriaa.

Länsi-Pohjan keskussairaa-lan entinen keittiö sai syksyl-lä 2010 uuden nimen Ravinto-keskus Meri. Ravintokeskus Me-ren päivittäistä toimintaa pyö-

Meri-Lapin kuntapalvelujen toimintaarittävät osaavan henkilökun-nan kanssa ravitsemis- päällik-kö Inkeri Ylitalo apunaan työn-johtajat Tarja Rossi ja Tuovi Hä-telä. Koko ruokapalveluidemme kokonaisuudesta vastaa ruo-kapalvelupäällikkö Katja Vuo-renmaa. Ravintokeskus Meri on suurin valmistuskeittiömme ja siellä valmistetaan ruokaa sekä keskussairaalan, että lukuisten muiden toimipisteiden tarpei-siin Kemissä ja Keminmaalla.

Meri-Lapin kuntapalvelut on liikelaitoskuntayhtymä. Se tarkoittaa sitä, että toimimme liiketaloudellisten periaatteiden mukaisesti ja omien tulojemme on katettava menot. Avustuksia meille ei makseta. Perussopi-muksen mukaisesti emme tuo-ta omistajillemme voittoa. Toi-mintamme lähti 2009 liikkeel-le entisten käytäntöjen poh-jalta. Muutos muutoksen jäl-keen matkaa on sitten tehty.

Muutoksia ei ole kuitenkaan tehty sattumanvaraisesti, vaan ne perustuvat kohteiden toi-minnalliseen prosessointiin.

Kesällä 2011 ravintokeskus Meren tiloissa tehtiin erilaisia muutostöitä. Muutostöiden yh-tenä tavoitteena oli uuden kyl-mävalmistusmenetelmän käyt-töönotto. Samalla uudistettiin keittiön koneita, laitteita ja hie-man tilojakin. Muutostöitten in-vestointi oli reilut 400 000 eu-roa ja se rahoitettiin Meri-La-pin kuntapalvelujen toimes-ta. Nyt ravintokeskuksessa val-mistetaan ruokaa eri kohtei-siin erilaisilla valmistustavoilla. Perinteisen valmistuksen lisäk-si kylmävalmistustilassa henki-löt työskentelevät noin +6 as-teen lämpötilassa valmistaen ruokia kylmistä raaka-aineista. Näin valmistetut ruuat kulje-tetaan yleensä kaksi kertaa vii-kossa palvelukeittiöihin, joissa

ne säilytetään ja kuumennetaan sitten lopullista käyttöä varten.

Toimintamme yleisenä ta-voitteena on tasapainoinen tila, jossa erilaiset asiat kuten talous, henkilöstö, organisaatio ja sen käytännöt sekä asiakassuhteet ovat hallitussa tasapainossa keskenään. Kevyen hallintomme lisäksi jatkuvalla kehittämisellä haluamme pysyä mukana alan kehityksessä ja vastata niihin haasteisiin, joita toiminnaltam-me edellytetään. Kehitys on ol-lut lupauksia herättävää ja luo-tamme siihen, että yhteistyöllä saamme parempaa aikaan.

Aulis MartikainentoimitusjohtajaMeri-Lapin kuntapalvelutKuva: Sirpa Koivuniemi


Sairaanhoitopiirin nykyiseen puhelinpalveluverkkoon kuu-luu noin 600 alaliittymää tääl-lä Länsi-Pohjan keskussairaalas-sa Kemissä sekä Keroputaan sai-raalassa Torniossa. Molemmissa paikoissa on oma puhelinvaihde ja välitystoimintaa on hoidettu Kemistä kahden välittäjän toi-mesta. Järjestelmä otettiin käyt-töön vuonna 1993 ja alkaa olla jo elinkaarensa päässä ikänsä-kin puolesta. Nimittäin puhe-palvelimen ohjelmistoon ei ole saanut enää päivitystukea val-mistajalta ja välitysympäristön työasemissakin alkoi jo ikä nä-kyä monenlaisina oireina ja vi-koina – välittäjien ja atk-henki-löiden hermot ovat olleet välillä kovallakin koetuksella.

Kustannukset

Puhelukustannukset ovat kas-vaneet myös huomattavasti vii-me vuosina, koska soitetut pu-helut lankapuhelimesta mat-kapuhelimeen ovat juuri niitä ”kalleimpia” ja niistä niitä ko-honneita kustannuksia on pal-jolti aiheutunut. Matkapuhelut on kilpailutettu tänä kesänä KL-Kuntahankintojen toimesta ja samassa yhteydessä päätettiin uudistaa nykyinen hyvin palvel-lut puhelinvaihde nykyaikaisek-si mobiilivaihteeksi sekä uusia myös välitysympäristö.

Muutokset tarkoittavat käytännössä sitä, että suurin osa vanhoista lankapuhelimis-ta poistuu ja tilalle tulee uu-det päätelaitteet. Uusi päätelai-te voi olla normaali matkapu-helin tai sitten perinteistä lan-kapuhelinta hyvin paljon muis-tuttava ns. kiinteä pöytämallin matkapuhelin perinteisine luu-reineen ja isoine näppäimineen. Lankapuhelimia jää vielä kui-tenkin käyttöön noin yksi/osas-to lähinnä poikkeusolojen varal-

PUHELINVAIHDEta ja paikkoihin missä matkapu-helimista saattaisi aiheutua häi-riöitä herkille lääkintälaitteille – esim. leikkaussalit ja vastaavat tilat. Keroputaalta lankapuheli-met poistuvat kokonaan.

Puhelinnumerot

Uusia liittymiä tulee parisen sataa lisää, joten kaiken kaik-kiaan sairaanhoitopiirillä alkaa olla sitten jo melkein 550 mat-kapuhelinliittymää. On myös huomioitava, että kilpailutuk-sen jälkeen sairaanhoitopiirin matkapuhelinten väliset puhe-lut ovat olleet ns. sisäpuheluita eli ilmaisia ja näin tietysti tulee jatkossakin olemaan. Jokaiseen matkapuhelinnumeroon kuu-luu kiinteästi nelinumeroinen alanumero – usein entinen lan-

kanumero – jolla voi myös soit-taa, jos ei halua näppäillä pitkää numeroa ja tallentaa sitä esim. puhelimen muistiin. Tällä lyhy-ellä numerolla voi soittaa aino-astaan talon ”sisällä” ja ulkoa soitettaessa pitää käyttää koko matkapuhelinnumeroa. Käytän-nössä kaikki entiset lankanume-rot em. poikkeuksia lukuun ot-tamatta muuttuvat mobiilinu-meroiksi. Ainoastaan vaihteen numero 016-243111 ei muutu ja lisäksi monissa paikoissa käy-tössä olevat faksinumerot jää-vät ennalleen.

Puheposti ja tekstiviestit

Nykyinen puheposti uudistuu myös ja soittoaika ym. tiedot-teet muodostetaan matkapuhe-limen vastaaja-palvelun avulla.

Lisäksi keskukseen voi ilmoittaa ns. statustietoja poissaolois-ta erillisen tekstiviestipalvelun avulla tai sähköpostin kalente-ri-toiminteen kautta – tiedot näkyvät välittäjillä sitten reaa-liaikaisina mikä puolestaan hel-pottaa heidän välitystyötä huo-mattavasti. Näistä kaikista uu-sista toiminteista tulee tarkem-pia ohjeita INTRAAN ja luettelo-tiedot päivitetään myös ajan tasalle. Muutoksista tiedote-taan myös paikallisissa lehdis-sä ja tarvittaessa myös radios-sa. Näillä näkymin uusi vaihde otetaan käyttöön marras-/jou-lukuun vaihteessa. Kiitokset vie-lä kaikille projektin parissa työs-kenneille henkilöille.

Teksti: Risto Luukinen, huoltomestariKuva: Sirpa Koivuniemi

Yli 200 uutta puhelinta odottaa jakelua ympäri sairaalaa.


Puhuttiin pintojen puhtaudesta…6.9.2011 infektio- ja sairaala-hygieniayksikkö ja siivoustoimi järjestivät siivouskoulutuksen sairaanhoitopiirin laitoshuolta-jille yhteistyössä alan asiantun-tijoiden kanssa Kemin kulttuu-rikeskuksessa.

Samansisältöinen kolmi-tuntinen koulutus pidettiin en-sin aamupäivällä ja toinen ilta-päivällä. Laitoshuoltajia osal-listui sairaanhoitopiirin kaikis-ta kunnista ja keskussairaalas-ta yhteensä 89.

Lopuksi siteeraus Hygienia-laulun loppusanoista:(sävel: Taivas on sininen ja valkoinen)

Kaiken toiminnan perustaon aseptinen omatunto.Suunta on puhtaasta likaiseen:Säilyy sairaalan maine ja kunto.

Teksti ja kuva: Hygieniahoitajat Eeva ja Tuija Yleisö kuunteli tarkkaavaisena siivouskoulutuksessa.

Aloitin työt arkistopäällikkö-nä syyskuun alussa ja edeltäjä-ni tavoin toimin myös tietosuo-javastaavana. Arkistoalalle olen löytänyt tieni historian opinto-jen myötä. Valmistuin vuonna 2010 fi losofi an maisteriksi Ou-lun yliopistosta ja historian li-säksi olen opiskellut muun mu-assa taloustiedettä ja viestintää.

Opiskelun ohella ja valmis-tumisen jälkeen olen työsken-nellyt arkistoalan töissä use-ammassakin eri paikassa, mut-ta sairaala on minulle työym-päristönä uusi. Onneksi ympä-rillä on ihmisiä, joilta voi ja us-kaltaa kysyä myös tyhmiä kysy-myksiä. Työkin tietysti tekijään-sä opettaa. Tällä hetkellä me-neillään on esimerkiksi sairaan-hoitopiirin arkistonmuodostus-suunnitelman ajantasaistami-nen, minkä merkeissä vähitel-

Uusi arkistopäällikkö Jenni Vanhala

Arkistopäällikkö Jenni Vanhala työhuoneessaan. Kuva: Sirpa Koivuniemi.

len oppii kuka kukin on ja mitä kukin tekee.

Kemiin muutin Oulusta, mutta alkujani olen kotoisin Tai-valkoskelta Koillismaalta. Muka-nani tänne seurasivat myös ark-kitehdiksi pian valmistuva avo-mies Juha sekä kissakaveri Jer-mu. Kaikki kolme olemme viih-tyneet Kemissä hyvin. Vapaa-ajalla harrastan muun muassa käsitöitä, kaikenlaista askarte-lua ja uusiin liikuntalajeihin kyl-lästymistä.


Mitä lakisääteinen perusterveyden-huollon yksikkö tekee - kun ei hoida yhtään potilastakaan?

Terveydenhuoltolaki ja perusterveydenhuollon yksiköt

Toukokuun alussa tänä vuon-na voimaan tulleen terveyden-huoltolain (1326/ 2010) 35 §:n mukaan sairaanhoitopiirin kun-tayhtymässä on oltava perus-terveydenhuollon yksikkö. Sen tehtävänä on antaa terveysalan moniammatillista asiantunte-musta alueensa käyttöön, koor-dinoida alueen perusterveyden-huollossa tehtävää kehittämis-tä, tutkimusta, hoito- ja kun-toutusketjujen laatimista ja täy-dennyskoulutusta. Asiantunti-jayksikkö huolehtii henkilöstö-tarpeen ennakoinnista sekä eri-koissairaanhoidon, perustervey-denhuollon ja soveltuvin osin sosiaalitoimen yhteen sovitta-misesta alueellaan.

Perusterveydenhuollon yk-sikön tulee tukea oman sairaan-hoitopiirinsä jäsenkuntien yh-teisen terveydenhuollon järjes-tämissuunnitelman laatimista. Terveydenhuoltolain 34 §:n mu-kaan samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laaditta-va järjestämissuunnitelma val-tuustokausittain ja päivitettä-vä vuosittain. Suunnitelmassa sovitaan monipuolisesti ja laa-jasti yhteistyöstä ja keskinäi-sestä työnjaosta palvelujen jär-jestämiseksi alueen väestölle si-ten, että palvelut vastaavat to-dettua tarvetta. Sairaanhoito-piirin kuntayhtymän on hyväk-syttävä suunnitelma ja jo laa-dintaprosessin aikana on syytä käydä vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirin välillä.

Perusterveydenhuollon yksikön tehtävätJärjestämissuunnitelmaan

sisällytettävät asiat määritel-lään säädöksissä varsin yksi-tyiskohtaisesti. Myös peruster-veydenhuollon yksikön monis-ta vastuista ja tehtävistä velvoi-tetaan sopimaan järjestämis-suunnitelman laadinnan yhtey-dessä. Lakisääteisen peruster-veydenhuollon yksikön tehtä-vät tarkentuvat vasta ensim-mäisen järjestämissuunnitel-man teon yhteydessä ja ne voi-vat painottua eri aikoina eri ta-voin, ainakin siltä osin, mitä pe-ruskuntien yhdessä laatima jär-jestämissuunnitelma kulloinkin yksiköltä edellyttää.

Perusterveydenhuollon yksikön perustaminen Länsi-Pohjan sairaan-hoitopiiriin

Toukokuussa 2011 nimettiin alueellinen työryhmä suun-nittelemaan perusterveyden-huollon yksikköä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhty-mään. Jokaisen jäsenkunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhty-män edustajista muodostettu moniammmatillinen työryhmä tuotti ehdotuksen yksikön toi-minnan sisällöstä, organisoin-nista ja resursseista.

Länsi-Pohjan sairaanhoito-piirin perusterveydenhuollon yksikön on suunniteltu toimivan alueellaan linkkinä perustervey-denhuoltoon eri tavoin liitty-vien toimijoiden välillä, mu-kaan lukien koulutusorganisaa-tiot. Terveyskeskusten ja erikois-sairaanhoidon sekä soveltuvin osin muiden toimijoiden kes-ken on tarkoitus kehittää uu-denlaisia työnjako- ja toiminta-malleja. Perusterveydenhuollon yksikkö voi muun muassa koor-dinoida näitä kehittämisproses-seja. Yksikkö tekee aktiivista yh-teistyötä ERVA – alueen muiden

vastaavien yksiköiden kanssa. Perusterveydenhuollon yk-

sikön tehtäviin työryhmä ei pe-rustamissuunnitelmaehdotuk-sessa sisällyttänyt kliinisiä pal-veluja. Terveydenhuoltolain kes-keisenä ajatuksena oleva perus-terveydenhuollon vahvistami-nen tarkoittaa Länsi-Pohjassa yksikön asiantuntijoiden osal-listumista palvelujen saatavuu-den ja laadun parantamiseen, perusterveydenhuollon kehit-tämiseen ja yhteistyön lisää-miseen luovasti toteutettavan asiantuntijuuden kautta, ei yk-siköiden henkilöstövahvuuteen kuuluvina perustehtävän to-teuttajina.

Kehittämis-, tutkimus- ja koulutusasioissa tapahtuva asiantuntijoiden ”jalkautumi-nen ” terveyskeskuksiin on kui-tenkin todennäköistä. Peruster-veydenhuollon yksikön toimin-taan on sovittu sisällytettäväk-si myös terveydenhuoltolain 36 §:n mukaisia terveyden edis-tämisen strategisiin linjauksiin liittyviä suunnittelu- ja koor-dinointitehtäviä. Kuntakohtai-sen ajattelun sijaan on alueel-lisen ajattelun kehittäminen ja juurruttaminen kaikkinensa yksi perusterveydenhuollon yksikön tärkeä tehtävä.

Organisatorisesti peruster-veydenhuollon yksikkö sijoite-taan sairaanhoitopiirinjohtajan johtamaan Yleishallinnon yk-sikköön. Fyysinen sijoituspaikka on Keroputaan hallintotalo, jon-ka yläkerrassa on hyvät tilat va-paana. Henkilöstöksi on suunni-teltu alkuvaiheessa kolmea asi-antuntijaa, jotka ovat: yleislää-ketieteen erikoislääkäri/ ylilää-käri, kehittämispäällikkö, joka edustaa terveystieteiden näkö-kulmaa sekä sosiaalityöntekijä. Erikoissairaanhoidon ja alueen terveyskeskusten ja koulutusor-ganisaatioiden on ajateltu ole-

van mukana toiminnassa omal-la panoksellaan, kulloisenkin si-sällöllisen tarpeen mukaan.

Jäsenkunnat ja Kemi-Tornio ammattikorkeakoulu nimeävät edustajansa yksikölle perustet-tavaan ohjausryhmään. Päätök-set yksikköön liittyen valmistu-nevat loppuvuoden hallitus- ja valtuustokäsittelyissä ja uuden asiantuntijayksikön toiminnan on suunniteltu käynnistyvän vuoden 2012 alussa.

Teksti: Riitta Rautalin, suunnittelutyöryhmän jäsen

Länsi-Puhuri 4 / 2011 13LäLLLäLäLäLLLäLäLäLäLäLäLLLäLäLäLLLäLäLäLäLäääLäLääLäLäLäLäLäLäLäLäLLäLäLäLLäLääLäLLäLäLääLLLäLäLäLäLLLLLäLLäLääLäLäLäLäLääääLääLäLäLääLLLäL nnnnsnsnsnnsnsnsnsnsnsnsnnsnnnsnsnnsnssnsnsnnsnnnsnssnsnsnnsnnsssnnsnssnsnssssnnsssnnnnsnnnnnnnnnnsn i-i-i-i-i-i-ii-i-i-i-i-i-i-i-i-i-ii-i-i-ii-i-i-i-i--------------ii-i-iiiiii PuPuPPPPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPuPPPPPPPPPPuuuuPuuPuuuuuuuuuuuuuuuhuhuhuhuhuhuhuhuuhuhuhuhuhuhhuhuhuhhuhuhuhuhhuhhuhuhuhuhhuhhuhuhhuhuhhhhhhuuuuuuhhhhhhhhhhhhh rrririririririririririrrrririiiririririirrririrrrririrrrr 444444444444444444444444444444444444444444444444444444 //////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////////// 222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222222220101010010101010101010101010101010101010100010010010100110101001001010000101101000101110101010111001011100010101000101000000001100 111111111111111111111111111111111111111111111

Joulu piparina? – Kuinka päästä juhlatunnelmaanJoulu on rauhaa, hiljentymistä ja joutenoloa. Lunta, kynttilän valoa ja harrasta juhlatunnelmaa. Hyvää ruokaa ja lahjojakin. Joulu on myös hukkaan heitettyä ruokaa, holtitonta rahanmenoa ja käärepapereista kuoriutuvia turhia tavaroita.

Kaikkiin juhlapyhiin liittyy pe-rinteitä, ja joulu on juhlista ehkä perinnerikkain. Vuoden koho-kohtaan liittyy korkeita odotuk-sia, mutta valmistelut eivät aina suju jouhevasti.

Erään kauppaketjun asia-kaslehti on tullut tunnetuksi ar-kista elämää helpottavista nik-seistään, jotka usein perustuvat sukkahousujen luovaan uudel-leenkäyttöön. Länsi-Puhuri ko-kosi samassa hengessä muuta-mia yksinkertaisia ohjeita jou-luvalmisteluja jouduttamaan. Sukkahousut päätettiin kuiten-kin jättää rauhaan.

Näitä jouluisia vinkkejä ei välttämättä tarvitse noudattaa kirjaimellisesti. Ne ovat myös muistutus siitä, että joulun henkeen kuuluu ennen kaikkea hyvä tahto ja kaunis tarkoitus. Ei haittaa, vaikka juhlan käy-tännön toteutus olisikin jotain

muuta kuin täydellinen idylli. Perinteiseen joulunviet-

toon kuuluu ruokalajien ja lei-vonnaisten runsaus, jopa ylitar-jonta. Osa herkuista löytää tien-sä biojäteastiaan, osa pakas-timeen, josta ne ehkä löytyvät juhannuksen tienoilla. Vähennä hävikkiä leipomalla piparkakut savesta. Savipiparit palvelevat parhaimmillaan vuosikymme-niä – säästät myös aikaa tulevi-en vuosien jouluvalmisteluissa.

Kuusi kuuluu jouluun, mut-ta pieneen asuntoon se ei vält-tämättä mahdu. Jos kuusi tu-paan sopiikin, on irtoilevien neulasten imurointi tympeää touhua. Modernin tekokuusen saat aivan ilmaiseksi. Ota valo-kuva vaikkapa naapurisi koris-tellusta joulupuusta ja lataa se näytönsäästäjäksi tietokoneelle.

Kipeänä ja lääkekuurilla jou-lun aikaan? Käytä kestojouluka-lenteria dosettina. Muistat ottaa lääkkeesi ja joulutunnelma säi-lyy korkealla.

Joululahjojen pohtiminen ja ostosten tekeminen on ai-kaa vievää puuhaa. Joulun ai-kaan useat aikakauslehdet kui-tenkin tarjoilevat runsaasti lah-jaideoita. Usein artikkeleissa on mainittu myös tuotteiden osto-paikat ja hinnat. Leikkaa siis leh-destä kuva lahjasta ja sujauta se kirjekuoreen. Lisää mukaan oi-kea summa rahaa ja viesti siitä,

mistä liikkeestä lahjan voi käydä noutamassa. Epäsopivan pake-tin vaihtaminen on lahjan saa-jalle vaivatonta!

Puhdas koti luo juhlan tun-nelmaa, mutta järkevä jättää suursiivouksen juhlan jälkei-seen aikaan. Silloinhan siivotta-vaa vasta riittää. Perinteinen pi-kajoulusiivous syntyy, kun kas-telet (puhtaan) villasukan män-tysuovalla ja piilotat sen soh-van alle tai komeroon. Raikasta tuoksua riittää joulunpyhiksi il-man jynssäämistä.

Valkea joulu ei ole itses-täänselvyys. Hanget korkeat nietokset saa kuitenkin askar-reltua tavallisesta valkoisesta kopiopaperista. Leikkaa kinokset sopivaan muotoon ja kiinnitä kaksipuolisella teipillä ikkunaan.

Joulu on jo ovella, mutta koristeet puuttuvat? Ei hätää. Koristeluun voi käyttää taval-lisia kotoa löytyviä tarvikkeita: korvakoruja, kaulaketjuja, pieniä lastenvaatteita, juhlavia asus-teita tai valokuvia. Erikoisista koristeista saa myös keskuste-lunaiheita vieraiden kanssa.

Teksti: Jenni VanhalaKuva: Sirpa Koivuniemi

Lähteet:http://www.pirkka.fi /niksitPiven & Borgenicht: Tiukkojen tilanteiden käsikirja. Joulu.


Osastonhoitajien koulutus- ja tykypäivät Rokuan kuntoutuskeskuksessa 13. – 14.10.2011. Tämän vuoden koulutuspäivien aiheena oli Kollegiaalisuudesta voimaa esimiestyöhön

Ensimmäisen päivän puheen-johtajina toimivat Riitta Söder-vall ja Marika Ojanaho.

Päivän aluksi jokainen sai valita kaksi korttia, toinen kuva-si mikä oli tunnelma sillä hetkel-lä ja toinen minkälaiseksi arvioi oman olotilansa päivän jälkeen.

Päivän aikana keskustelim-me yhdessä mitä kollegiaali-suus meille tarkoittaa. Mietim-me pienryhmissä osastonhoi-tajan toimenkuvaa ja tehtäviä. Meidät jaettiin ryhmiin sekä työkokemuksen että vielä edes-sä olevan työajan mukaan. En-simmäinen ryhmä oli lyhyen työkokemuksen omaavat, tule-

Osastonhoitajat koulutus- ja tykypäivillävaisuuden tekijät. Toinen ryh-mä koostui keskipitkän työko-kemuksen omaavista, eteen ja taakse katsojat ja kolmas pit-kän työkokemuksen omaavis-ta, hiljaisen tiedon haltijat. Jo-kaiselle ryhmälle annettiin ky-symykset, joista ryhmä aluksi keskusteli keskenään, sitten yli-hoitajien, mahdollistajien kans-sa ja lopuksi kaikki saivat osal-listua keskusteluun.

Ryhmätyöskentely oli toi-miva. Keskustelua syntyi run-saasti, ilmapiiri oli avoin, koim-me olevamme samassa venees-sä, osa kokonaisuutta. Mento-rointi, työnohjaus, yhteiset il-tapäivät ja työparityöskentely apulaisosastonhoitajan kans-sa nousivat jaksamisen keinoik-si. Päivän onnistumista kuvaa mielestäni hyvin se, että eräs osastonhoitajista valitsi aamul-la tunnelmiaan kuvaavaksi kor-tiksi risan tuolin ja päivän päät-teeksi hän ilmoitti, ettei se tuoli enää niin risa olekaan.

Ohjelmamme jatkui ulkoi-

Osa hiljaisen tiedon omaavista osastonhoitajista vasemmalta lukien: Terttu Wallenius, Anna-Liisa Laihinen, Kaarina Nylund, Sirkka Mäkimartti ja Ta-pio Juntura.

Osastonhoitaja Kaarina Nylund hy-myssä suin kuuntelemassa ylihoi-taja Sirkka Tuunaisen sanoja läk-siäisillanvietossa Rokuan Ranta-kodalla.

lun ja kylpylän jälkeen vielä yh-teisellä illan vietolla Kaarina Nylundin läksiäisten merkeis-sä Rantakodalla. Siellä keitim-me kunnon nokipannukahvit, paistoimme räiskäleitä, pidim-me pienen naulauskilpailun ja Kaarina joutui etsimään ystävää joukostamme. Olihan meillä toki kuuluisiakin esiintyjiä mm. ”Jörn Donner” ja ”Munamies”.

Toisen päivän aiheena oli liikkumisen ja luonnon merki-tys työssä jaksamiseen. Heti aa-musta lähdimme Riitta Söder-vallin ja Matti Puumalan opas-tuksella viettämään tykypäivää Rokuan kauniiseen luontoon ja teimme eväiden kera kävely-retken Kirvesjärvelle. Siellä sie-lu lepäsi.

Kokonaisuutena erittäin on-nistuneet päivät. Onnistumisen kiteyttää hyvin erään osallistu-jan antama palaute:

Ennen soudimme venet-tä vimmatusti, mutta kaikki eri suuntiin. Tuloksena se, että pyö-rimme paikallamme. Koulutus-

päivien jälkeen soudamme edel-leen vimmatusti, mutta samaan suuntaan ja vene liikkuu nyt ha-luamaamme suuntaan!

Kiitokset työryhmälle ja en-nen kaikkea Riitalle, Marikalle ja Matille!

Sinikka Savikuja


Huumorilla asenteiden kimppuun

Käsihygeniatestiin suorastaan jo-notettiin.

Myös infektiolääkäri Ulla Kaukoniemi osallistui tapahtumaan.

Infektio- ja sairaalahygieniayk-sikkö piti käsihygieniakampan-japäivän 27.9.2011. Meillä hy-gieniahoitajilla oli ”rooliasui-na” käsihuuhdepullopuvut, jot-ka saimme lainaksi OYS:n infek-

Iloiset pullotytöt, hygieniahoitajat Tuija Nurkkala ja Eeva Mustonen, toivottivat yleisön tervetulleeksi ti-laisuuteen.

sen kerroksen aulassa, missä oli kahvittelun ja arpajaisten lisäk-si mahdollisuus saada tietoa kä-sihuuhteen käytön tärkeydestä. Länsi-Pohjan keskussairaalaan käsihuuhteita toimittava Ber-ner tarjosi kahvit ja piti esitte-lypöytää. Bernerin ”mustassa laatikossa” sai tehdä käsihygie-niatestin, mikä oli todella suo-sittu. Ihmiset halusivat ja uskal-sivat tehdä testin. Hienoa.

tioiden torjuntayksiköstä, liitty-en Erva-yhteistyöhön infektioi-den torjunnassa.

Kiersimme koko sairaalan läpi, tiedottaen henkilökunnal-le iltapäivän tapahtumasta toi-

Tapahtumassa kävi 280 henkilöä, kiitos kaikille! Arvon-nassa Bernerin tuotepaketin voittivat: Kaisa Palokangas os. 2A ja Sanna Ylikärppä lasten pkl.

Saimme valtavasti myön-teistä palautetta ja ihastunei-ta kommentteja. Pulloja (mei-tä?) kehuttiin ja kommentoitiin söpöiksi, ihaniksi, Teletapeiksi, Munamiehiksi, musliminaisik-si / burkaa kantaviksi, kummi-tuksiksi, aaveiksi jne. Sairaalas-sa tuntui olevan paljon iloisia kasvoja. Joku tuumasi, että on teillä ammatti. Meiltä kysyttiin, onko kysymyksessä eläkejuh-lat tai polttarit (kumpaakohan meistä ne tarkoittivat?). Paras kommentti mitä saimme, kuu-losti seuraavalta: ”Olette saa-neet aikaan talossa enemmän hauskuutta kuin vuosiin, ettekä te ole edes yrittäneet sitä”.

Teksti: Tuija Nurkkala,hygieniahoitaja


Eräänä kuulaana syyspäivänä pari vanhaa tuttavaa sanoi, että heillä on tärkeää asiaa. Syys-päiväksi se oli lämmin, varjos-sa noin 30 astetta eikä varjos-ta tietoakaan. Olimme Samok-sella eikä Kreikan talousongel-mistakaan ollut tietoa. Iltapäi-vällä uima-allasvisiittien lomas-sa kaverit kertoivat, että Kemiin on alkuvuodesta perustettu vis-kiseura, Kemin Seudun Viskin Ystävät. Kysyivät tulisinko mu-kaan toimintaan. Vajaan pa-rin sekunnin syvällisen harkin-nan jälkeen sanoin, että ilman muuta. Vuosi oli 2007. Seuras-sa oli silloin noin parikymmen-tä jäsentä.

Toiminta vilkastui pikkuhil-jaa. Järjestimme avoimia tilai-suuksia, joissa Kemppisen Kau-ko kertoi lyömättömällä taval-laan viskin historiasta yhdis-tettynä yleiseen historian kul-kuun. Näiden luentojen ja niistä julkaistujen juttujen myötä tie-

Parin sekunnin syvällinen harkinta riittito viskiseuran toiminnasta levi-si. Jäsenmäärä kasvoi. Jouduim-me muutama vuosi sitten yh-distystoimintaa ajatellen perin outoon tilanteeseen, jouduim-me rajoittamaan jäsenmäärää. Tapahtumien käytännön järjes-telyjen vuoksi asetimme jäsen-määrän ylärajaksi 40 henkeä. Tällä hetkellä toistakymmentä henkeä jonottaa jäseneksi pää-syä. Kuukausittaisia maisteluil-toja lukuun ottamatta tapahtu-mat on tarkoitettu myös puoli-soille eikä ole kovin helppoa löy-tää tiloja, jos kaikki ovat puoli-soineen tulossa mukaan.

Maisteluilta on ohjelmas-sa joka kuukausi kesäkuukausia lukuun ottamatta. Niissä ajan-kohtaisten asioiden läpikäymi-sen ohella tutustumme johon-kin viskiin omakustannushin-taan 2 senttilitran paukun muo-dossa. Kukin antaa arvionsa vis-kistä, niin mausta, hajusta kuin väristäkin. Toiminta monipuo-

listui, kun luentojen ja mais-teluiltojen lisäksi mukaan tuli-vat nyt jo joka kesäiset Viski-risteilyt Katariina- ja perinne-laiva Jähdillä Ahosen Ollin kip-paroimana.

Lisäksi vuodesta 2009 alka-en on järjestetty syksyisin Vis-ki ja ruoka -tilaisuus, jossa po-rukalla tehdään erittäin moni-puolinen ateria, joka sitten illan suussa nautitaan. Tilaisuuden kaikki ruuat alkupaloista jälki-ruokaan ovat viskillä maustet-tuja. Porukassamme on ravin-tola-alan ammattilaisia, jotka ohjaavat toimintaa ja huolehti-vat, että jokaisella on tehtävää tapahtuman aikana. Tämän syk-syn pääateriana oli rosvopaisti, jonka valmistaminen alkoi edel-lisenä iltana kuopan kaivuulla ja halkojen kuskaamisella.

Jo perustamisvaiheessa pe-rustajajäsenillä oli mielessä päästä tutustumaan viskin al-kulähteisiin. Vuonna 2008 syk-

syllä alkoi ensimmäisen ulko-maan matkan valmistelu. Suun-nittelimme ja toteutimme yh-dessä paikallisen matkatoimis-ton kanssa matkan Skotlan-tiin. Alkukesästä 2009 tehdyl-le matkalle osallistui 20 hen-keä. Lensimme Helsingistä Lon-toon kautta Edinburghiin. Siel-tä matkasimme bussilla Inver-nessiin, josta kolmen yöpymisen jälkeen ajelimme Obaniin pariksi päiväksi. Päätepiste Glasgowis-sa olimme yhden yön ennen pa-luumatkaa.

Invernessistä teimme visii-tin myös Loch Nessin kuului-salle järvelle, mutta tapaami-semme hirviön kanssa oli näh-tävästi peruttu, muuten Loch Ness oli tutustumisen arvoinen. Todella kauniissa ympäristös-sä oleva järvi, rannallaan van-han linnan rauniot ja tietenkin pakollinen museo, jossa hirviö-mäinen näyttely. Obanista teim-me laivamatkan Mullin saarelle,

Wiskiristeily 6.8.2011.


RESEPTIMURREPAKINA

SAVUPORO-KORVASIENIKEITTO

2 dl korvasieniä150 g savuporoa1 sipuliöljyä (sitruunaöljy)8 dl vettä2 dl ruokakermaa 150 g koskenlaskija juustoa (maustamaton)150 g aurajuustoamustapippuriavalkopippuriasuurustus; Maizena tai vehnäjauho

Ruskista sipuli, sienet ja savuporo öljyssä (vain hetken). Lisää vesi, keitä hiljaisella tulella. Paloittele sulatejuusto/ aurajuusto keittoon, keitä hiljaisella tulella. Lisää ruoka-kerma, keitä hiljaisella tulella. Keittoaika yhteensä noin 1½ - 2 tuntia (parempi, kun on aikaa antaa keiton rau-hassa ”tekeytyä”).Mausta suolalla ja pippureilla (varovasti, maistaen vä-lillä).Suurusta lopuksi joko vaalealla Maizeenalla tai vehnä-jauhoilla. Mie käytän yleensä Maizeenaa.Makoisia hetkiä keiton ja hyvien ystävien kanssa.

T. Marja-Leena Toivonen

Haastan Virpi Suhilan mukaan reseptien jakoon.

Toisenlainen JouluMulle taitaa tulla nyt toisenlai-nen joulu. Lahajoja mie olen te-heny kolome. kaks puuhevosta ja yhen nukkekotin, niin ja sii-hen kalustheja. Net lahajat mie annan omile lastenlapsile. Mui-le mie annanki sitten vain rak-hautta ja lähheisyyttä. Mulle on nyt tapahtunu kaikkia semmos-ta että on pitäny laittaa asiat tär-keysjäriestykshen. Mie jään vuo-rotteluvaphale jos mie vain sitä saan. Muutaman kuukauen mei-naan olla omashoitajana Sine-täsä. Kulukia Kaakamon ja Sine-tän väliä ja Oulun. Tehä sinetä-sä taloustöitä, lumitöitä ja kaik-kia mitä nyt ossaan ja pystyn. Onneksi nuo lasten lahajat tein jo hyvisä ajoin, ko pystyin vielä keskithyn johonki. Nyt se oliski jo vähän vaikiampaa. Vaikka pys-tyyhän sitä, ko ottaa vain niskas-ta ittiä kiini. Niin, meinaan mie yhen himmelin tehä yhele koti-sairaanhoitajale sinne Sinethän. Se on niin lämmin ja auttavainen ihiminen. Annan sen sitten sil-le , ko saan himmelin valahmik-si, kiitokseksi. Mulla on ollu nyt semmosta aikaa, että välhin mie olen ollu aivan paniikisa. Että töistäki mie olen meinannu läh-

tiä nuin vain kävelhen, että olok-hon. Mutta sillon mie olen vain pinnistäny ja menny ethenpäin. Siittä se sitten on taas helepot-tanu. Mie oikeen tiiä, että tun-nenko mie ittiäkhän aina. Mutta tunnen mie näköhjän. Mie olen järkeilly asiat justhin nyt niin, ko minun pittää tehä. Järkeväs-ti, teen minkä tunnen tärkeim-mäksi. Mutta asiasta kolomant-hen. Mulla on vähän paha tapa jättää aina nämä lehtijutut vii-me tinkhan. Niihän ne jäi nykki. Toimitussihteeri kerkiää aina jo hoputellakki. Pyhäaamuna vii-en aikhan tätäki kiriottelen Ro-vaniemelä. Aamula pittää muis-titikkua laukottaa kiriapaihnon, että jos vielä kerkiäis lehthen. Vettä sattaa ko ikkunasta katton ulos. Mutta eikhän se jouluaat-to sitten valakene kuitenki lumi-sena. Ja kauhnina. Mukavaa kui-tenki ko lahajat on jo valahmi-na. Ainakhan sen takia ei tart-te hössötellä. Tämmöstä toisen-laista joulua mie olen monesti jo ajatellukki. Lahajojen osalta. Kor-kiammalta mie rukkoilen sitten muuta lahajaa.

Toimittaja TuiskuLänsi-Puhurista

jossa – yllätys yllätys – kävim-me tutustumassa Tobermoren viskitislaamoon.

Tänä vuonna teimme toisen viikon mittaisen ulkomaan mat-kan, kohteena Irlanti, mukana 25 matkaajaa. Lensimme Hel-singistä Dubliniin, josta muu-tamien vierailujen ja parin päi-vän jälkeen matkasimme bus-silla Corkiin, josta teimme päi-vämatkan Midletoniin. Seuraa-vana päivänä jatkoimme Tulla-

moreen, matkalla kävimme vi-siitillä Killbegganissa. Corkista ajelimme Pohjois-Irlannin ra-jan tuntumassa olevaan Coo-leyn tislaamoon ja sieltä takai-sin Dubliniin. Äitienpäivän vie-timme Dublinissa, jossa äitien-päiväillallisella oli mukana myös Suomen konsuli.

Ulkomaanmatkojen lisäk-si olemme tehneet vierailuja lähialueelle, viikonloppumat-kat junalla Ouluun ja bussilla

Luulajaan. Olemme hankkineet viskiaiheista kirjallisuutta, jos-ta muuten löytyy uskomatto-man paljon kaikenlaista tietoa eri paikkojen historiasta. Ulko-maan matkoillamme olemme myös levittäneet tietoa omalta alueeltamme. Jokaiseen tutus-tumiskohteeseemme olemme luovuttaneet alueemme mat-kailuesitteitä ja Lumilinnakirjan oman viirimme ohella.

Ja muutamien viskimaisti-aisten lisäksi olemme saaneet aimo annoksen tietoa niin Skot-lannin kuin Irlanninkin kulttuu-rista, maantieteestä, maisemis-ta ja ihmisistä, todella antoi-sia reissuja!

Suunnitelmissa on seuraava reissu ulkomaille vuonna 2013, ehkä Skotlantiin, josta jotain jäi vielä näkemättä.

Teksti ja kuva: Arvo Mäkinen


Sairaalan taideteosten toisek-si esittelyteokseksi olen valin-nut työn nimeltään Instrumen-tit. Työn ovat tehneet paikalli-set taitelijat Liisa Rautiainen ja Olavi Korolainen yhdessä vuon-na 1973.

Sairaala tilasi työn tai-teilijoilta. Työtä varten kerät-tiin käytöstä poistettuja inst-rumentteja, joita teoksessa on mittava määrä. Nykyisin suosit-tua kierrätysmateriaaleista teh-tyä taidetta on tehty jo silloin.

Kierrätyksen lisäksi työn mukana on saatu talletettua vanhaa välineistöä hienossa muodossa tuleville sukupolville. Teos sijaitsi aiemmin isossa ko-koushuoneessa, joka teho-osas-ton ja dialyysin remontin myötä otettiin näiden tilojen käyttöön.

Instrumentit-teos siirrettiin toisen kerroksen aulaan, valoi-saan ja avaraan tilaan. Siellä voi käydä ihailemassa millaisil-la välineillä hoitotyötä on teh-ty seitsemänkymmentäluvulla ja sitä ennen.

Teksti ja kuva Tuija Nurkkala

Taidetta sairaalan kaunistukseksi


Lämpimät kiitokset lapsipotilai-den tarpeita huomioineelle yh-teistyökumppanille Tornion Fy-siocenter Oy:lle.

Tornion Fysiocenter Oy täyt-ti keväällä 25 vuotta. Muista-misten sijaan pyydettiin huo-mionosoitukset osoittamaan Länsi-Pohjan keskussairaalan fysioterapiaosastolle.

Lahjoitus

Ritva Alaviuhkola (keskellä) Tor-nion Fysiocenter Oy:stä luovutti 25.10.2011 lahjashekin lasten tera-pia- ja tutkimusvälineiden hankin-taan. Vastaanottajina osastonhoi-taja Anna-Liisa Laihinen sekä las-ten fysioterapeutti Heli Kalla.

Ihopoliklinikalla työskentelevä Päivi Pyörre saavutti viime keväänä järjestetyissä jousiammunnan SM-kisoissa pronssia. Henkilöstöjaosto muisti hienoa saavutusta pienellä lahjakortilla sekä täytekakulla maanantaina 14.11.2011

Kauanko olet harrastanut jou-siammuntaa?Aloitin peruskurssin syksyllä 2005, joten kuusi vuotta tuli täyteen

Mistä sait kipinän harrastuk-sen aloittamiseen?Vanhin poikani harrasti tuol-loin ammuntaa ja aikani hal-lin reunalla istuskeltuani, ajat-telin, että voisinhan tuota itse-kin kokeilla. Toisekseen, kun hä-nellä tuli jotain ongelmaa am-munnassa tai välineiden kanssa, tuntui hölmöltä, kun en osan-

Päivi Pyörre saavutti jousiammunnanSM-pronssia

nut yhtään auttaa. Peruskurs-sin käytyäni innostuinkin kovas-ti lajista ja oli kiva käydä yhdes-sä pojan kanssa kilpailumatkoil-la ja leireillä. Laji veikin niin mu-kanaan, että suoritin valmenta-ja- sekä tuomarikurssin.

Kuinka paljon ja missä har-joittelet?Pyrin harjoittelemaan 2-3 ker-taa viikossa ja noin puolitoista

tuntia kerralla. Harjoituspaikka sijaitsee Karjalahdella, Värisil-män yläkerrassa. Kesällä käyn ampumassa Ristikankaan jou-siammuntaradalla.

Kerro hieman pronssikisastasi? Jousiammunnan SM-kisat jär-jestettiin siis 26.3.2011 Oulussa, jonne oli SM-karsinnan kaut-ta päässyt 170 ampujaa. Nais-ten sarjaan oli karsinnan kaut-ta päässyt 30 ampujaa ja minä siis yksi heistä.Peruskilpailun eli 2x30 nuolta jälkeen olin sijalla 11. Jatkoon pääsi peruskisasta 16, joten si-joitukseni oli oikeastaan kutkut-tavan hyvä. Pudotuskisa eteni niin, että vastassani oli perus-kilpailun 6. jonka voitin. Pudo-tuskisat jatkuivat menestyksek-käästi ja olin viimein pronssiot-telussa vastassani viime vuoden SM-voittaja. Kisa oli tosi jännä ja oikeastaan viimeinen nuo-li vasta ratkaisi voittoni. Kyl-lä siinä polvet tutisi, kun me-nimme taululle katsomaan osu-

mia. Minulla oli ysi ja hänellä kasi. Pronssimitalin voitto tun-tui erityisen mehukkaalta, kun vastassa oli nuoria maajoukku-een ampujia.

Millaisella jousella, kuinka pit-kä on ammuntamatka ja mil-laiseen tauluun tuo ko. kisa käytiin?Käytössäni on tähtäinjousi Hoy-tin Nexus ja paunoja 34#. Am-muntamatka on 18 metriä ja al-kukisan ammuin 10 renkaiseen tauluun ja pudotuskisat Vegasin 3- täplä tauluun.

Mikä tekee sinusta hyvän jou-siampujan?Pitkäjänteisyys on varmaan täs-sä lajissa valttia ja positiivisuus kantaa huonojen suoritusten yli. Keskittymiskykyä vaaditaan melkoisesti. Ammunta on iha-naa vastapainoa hektiselle elä-män rytmille; viivalla kuin ei auta hötkyillä.

Teksti ja kuva: Sirpa Koivuniemi

Rauhallista Jouluaja Onnea Vuodelle 2012

toivoo Länsi-Puhurin toimitusneuvosto

llänsi-puhuriänsi-puhuri · 2012. 2. 23. · länsi-puhuri 4 / 2011 3 sairaalan kahvion pitäjä...

Documents