länsi-pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1-2 / 2014 · niin muuten. mulla onki nyt aikaa...

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1-2 / 2014

PääkirjoitusSisällysluettelo

Pääkirjoitus 2

Taidetta sairaalan kaunistukseksi 3

Murrepakina

Järjestötietopiste on aloittanut toimintansa 4

7.4.2014 Länsi-Pohjan keskussairaalassa

Pipilän aluesairaalan 5

sairaala-apteekissa tapahtuu

Juhlien sankareita 6

Terveisiä Tehyn pääluottamusmieheltä 7

Mitä uutta Sotesta 8

Aslak kuntoutus - mahdollisuus 9

parempaan elämään

Työhyvinvointia joustavilla työaikajärjestelyillä 10

Kaisla 11

Ilkka ja Telma eläkkeelle 12

Keroputaan sairaalan pääsisääntuloaulan 14

uudistaminen ja taidekokoelmalahjoituksen

vastaanottaminen 18.12.2013

Opinnäytetyö 16

Psykiatrian tulosalueen innovaattorin 17

valinta 2013

Työmatkaliikkumisen teemapäivä

Juhannus on meillä herttainen 18

Pisto tai viilto on tyypillinen

terveydenhuollon tapaturma!

Länsi-Pohjan keskussairaala henkilökunnan 19

kausi-influenssarokotukset 2013

Työhyvinvointikoordinaattori

Sairaanhoitopiirin ja Saarenvireen 20

yhteistyötä viiden vuoden ajan

OYS-ERVA henkilöstöjärjestöjen 21

tapaaminen 21.-22.5.2014

Antti Myllykangas 22

Elämmekö suvantovaihetta ulkoisten muutosten osalta? Vai onko tämätyyntä myrskyn edellä? Oman toiminnan kehittäminen ja kehittämis-hankkeiden eteenpäin vieminen on onnistunut alkuvuoden aikana hy-vin, kun isoja rakenteellisia muutoksia ei ole ollut toteutettavana. Sisäi-siä muutoksia on kyllä ollut senkin edestä. Uusi hallintosääntö, uusiHR-ohjelmisto , uusi laskutusjärjestelmä…

Ulkoiset muutokset ovat tulossa, ensin kiireellisen hoidon asetus 2015ja vuoden 2017 alusta tällä tietämällä viiden sosiaali- ja terveyden-huoltoalueen järjestämisvastuu. Mikä meidän tuottajien rooli ja mah-dollisuus jatkossa on? Tätä asiaa varmasti jokainen kysyy mielessään,vastausta emme saa vielä mistään. Seutuvaltuusto on toki linjannut,että uudessa rakenteessa Länsi-Pohjassa aloittaa sosiaali- ja tervey-denhuollon yhteistoiminta-alue. Yhteistoiminta-alueella yhdistyisivätsosiaalipalvelut, perusterveydenhuollon palvelut ja erikoissairaanhoidonpalvelut samaan organisaatioon. Kuntien päätöksenteossa asia ei oleollut, koska odotellaan valtakunnallisia linjauksia. Nyt täytyy uskoa,että valtakunnalliset linjaukset eivät muodostu esteeksi integraationtoteuttamiselle.

Valtuusto kokoontui 27.5. ja hyväksyi toimintakertomuksen ja tilinpää-töksen sekä myönsi vastuuvapauden tilivelvollisille. Valtuusto perustikaivatun henkilöstöjohtajan viran, hallitus aloittanee viran täyttöpro-sessin kesäkuussa. Eniten valtuustoa keskustelutti psykiatrian tulevai-suuden tilaratkaisut. Valtuuston päätös mahdollistaa psykiatrisen hoi-don tilaratkaisujen laajamittaisen selvittämisen. Psykiatrian toiminnotovat nyt hajallaan, mikä hankaloittaa yhteistyötä ja aiheuttaa kustan-nuksia. Keroputaalla on nykyiseen tarpeeseen nähden tiloja liian pal-jon. Tämä on ymmärrettävää, 1960-luvulla tehdyssä sairaalassa on ol-lut 160 sairaansijaa kun nykyinen sairaansijamäärä on 30. Mahdollises-ti tästä voidaan mennä vielä pienempään sairaansijamäärään. Hoito-käytäntöjen kehittyminen, kuntoutus- ja palveluyksikköjen lisääminenkuntiin ja entistä varhaisemmin ja nopeammin tilanteisiin puuttuminenja hoitoon pääsy on muuttanut toimintakentän. Niin psykiatriassa kuinsomaattisessa hoidossa.

Kuluvana vuonna on ollut erityisen seurannan aiheena se, kuinka paljonjäsenkuntiemme asukkaat käyttävät vapaan valintaoikeuden tuomaamahdollisuutta hoitopaikan valinnassa. Näyttää siltä, että määrä onjäänyt vähäiseksi, koska hoitopalvelujen ostojen määrä on alentunutselvästi ja samanaikaisesti ulkokunnilta saatavat myyntitulot ovat kas-vaneet. Saatavuus, saavutettavuus ja laatu ovat kohdallaan! Tästä on hyvä jatkaa ja muistaa, että me jokainen olemme osaltamme markkinoijia. Hyvä kello kauas kuuluu.

Toivotan jokaiselle hyvää mieltä hyvin hoidetusta työstä, rentouttavaa kesäaikaa ja luottamusta tulevaisuuteen.

Riitta

Taidetta sairaalan kaunistukseksiLänsi-Puhuri 1-2/2014

3

Dialyysiosastolla on kaksi akvarellimaa-lausta, jotka haluan tuoda esille Länsi-Puhuri -lehden lukijoille. Taulut, nimel-tään Kesäinen merimaisema ja Talvimai-sema, on maalannut iiläinen taitelijaKalevi Valle vuonna 2006; samana vuon-na, kun dialyysiosasto muutti uusittui-hin tiloihin.Dialyysiosaston henkilökunta muisteli,

KAIKKIA SITÄ SAAKOKIA

Murrepakina

Mie olen illan torkku ja aamun virkku.Illala yheksän uutisia harvoin jaksankattua. Mutta ootappa ko tullee aamu,nykysin kukun ylhäälä jo ennen viittä,monesti jo lähempänä neliää, vaikkaolis kuinka vappaa päivä töistä, tai il-tavuoro. Aamuvuohron on ainaki mullaheleppo noussa. Sormet mullasa mieolen ollu jo viieltä aamula tonkimasakukkapenkkejä ja mansikkamaata.Linnut ne on mulle vain laulelhe. Niit-ten laulua on mukavaa kuunnella, koistuu porthaila aikasin ja ryypiskelleeaamukahavia. Mulla on pihasa neliälinnunpönttyä, kaks tein lissää. Toise-na päivänä tuli jo uushin pönthöinasukhat. Mie taisin saaha niistä kave-rit. Siihen malhin ne mulle sirkuttel-lee, ko menen lähele. Taikka sitten nesannoo että mene muuale siittä, entiiä?Näisä kevvään ja kesän aamuisaon kaikki kauhneus, mitä ihminen vainvoi toivua. Sama sitten sattaako vaipaistaa.Aina on luonnola jotakin uut-ta näyttää. Oikeen silimiä hivveilee.

Mie lähin mökile täsä yhtenä päi

vänä että laitan venhen vesile. No em-päs sitten laittanukhan, oli järvi vieläjääsä, 6.5 ja järvi jääsä,?ohhoh. Käve-leskelinki vielä jäälä ja ihimettelin. Nosullaako ko sullaa, ajattelin. Kahavipul-losta juopasin rannala kuitenkin kaha-vit ja hyvältä maistu. Ja kuovit laulomulle. Se oli sen päivän juhulahetkimulle. Nyt on 24.5 ko tätä kiriottelen jatuntuu että on jo täys kesä. Pittää tehäuus yritys venhenlaskhun. Kohan ker-kiän vain. Tämmönen se on suomenkesä, samhan aikhan ko puut ja pens-hat tekkee silimuja. Saankilometrin pää-sä on järvi jääsä. Mutta aika hienon näkyse oli kuitenkin. Oikiasthan aika vaikut-tava näky.

Viikkua ennen juhannusta alakaa sii-ka nousemhan tuohon lähelä olehvankoskhen. Sitä nousua kestää pari viik-kua. Sillon tämä poika assuu koskela.Verkkolupia hommasin muutaman jatoisen venhen vien siihen kosken alle.Serkkupojan kans meinasipa pyytää sii-

kaa oikeen tosishan. Verkoila ja onki-mala. Ai ai, vesikielelä jo ootama ettäpääshän joele. Niin ja tietenki sielä jo-ela olhan läpi yön aina. Taitaa siinämakkara paistua poikinhen ja nokipan-nukahvi kiehua aina välhin. Ja pittää-hän sitä tietenki makkaralle” kyytipo-jaksiki” jotakin riipassa. Ettei kurkhunvain takerru!!! Öhöm.

Niin muuten. Mulla onki nyt aikaatouhuta kaikenlaista. Mie jäin osa-aikaeläkhele huhtikuun alusa. Kolome viik-kua töitä ja kolome viikkua vappaata.Miehän taian oikeen pakahtua tähänonnen tunthessen, niin mukavaltatämä tuntuu. Mulla on aikaa nyt vaik-ka mihin. Hillat, mustikat ja puolukatoottaa minua. Niin ja ravut tietenki.Minua oikeen naurattaa ko ajattelenkivain alakavaa kessää. Taikka on mi-nua kyllä jo nykki nauratellu, joka päi-vä tuntuu niin mukavalt . Ehin olla töisä44 vuotta yhthen menhon, enkä olekoskhan ollu päivätöisä, aina olen olluvuorotöisä. Niin kyllä tämä maistuuhyvältä. Niin hyvältä.Niin, että mitä-hän kaikkia sitä vielä saakhan kokia,ko nykki jo saan kokia kaikkia muka-vaa, mistä tykkää.Muutaki ko katiskaa.

Toimittaja TuiskuLänsi-Puhurista

että taulut on hankittu potilaiden virkis-tykseksi, potilailta saaduilla lahjoitusra-hoilla. Taulut on sijoitettu osaston tau-kotilaan, jossa potilaat ruokailevat dia-lyysihoidon päätteeksi. Sama tila toimiimyös osaston henkilökunnan taukotila-na, joten taulut virkistävät myös henki-lökuntaa heidän työtauoilla.Taulujen kautta voi muistella mennyttä

talvea tai kesää tai virittäytyä tulevaan.Tätä kirjoittaessani (huhtikuu), meilläsairaalan työntekijöillä on jo kovasti kesämielessä ja suunnitelmia tulevan kesänja loman varalle. Lehden ilmestyessä jatätä juttua lukiessanne, toivottavastikesä on jo saapunut tänne pohjolaanhuumaten meidät kauneudellaan, väreil-lään, tuoksuillaan ja ennen kaikkea läm-möllään.

Teksti: Tuija NurkkalaKuvat: Aliisa Kesti

Länsi-Puhuri 1-2/2014

4

Järjestötietopiste on aloittanut toimintansa 7.4.2014Länsi-Pohjan keskussairaalassa

Länsi-Pohjan keskussairaalan aulassa Kemissä on aloit-tanut toimintansa Järjestötietopiste. Pisteessä yhdis-tykset ja järjestöt kertovat toiminnastaan. Toiminnantavoitteena on, että sairaalan asiakkaat, henkilökun-ta, alueen ihmiset ja järjestöväki voivat tavoittaa toi-sensa paremmin. Järjestötietopisteen kautta järjestö-jen verkostoiminen, yhteistyö erikoissairaanhoidon kli-nikoiden kanssa mahdollistuu ja erilainen vertaisryh-mätoiminta lisääntyy. Tavoitteena on saada tietopis-tepäiville mukaan alueella toimivia yhdistyksiä, liitto-jen ja keskusjärjestöjen aluetyötä tekeviä. Lapin am-mattikorkeakoulun sosiaali-, terveys- ja geronomiopis-kelijat ovat mukana järjestötietopistetoiminnassa työ-harjoittelujaksojen aikana. Järjestötietopisteen malli-na on Lapin keskussairaalan Tietovakka. Järjestötie-topistepäivä on pääsääntöisesti tiistai, paitsi aloitus-päivä osui maanantaille.

Kevään Järjestötietopistepäivät:

Ti 15.4.2014 klo 9.30 – 15.00Crohn ja Colitis –yhdistys

Ti 22.4.2014 klo 9.30 – 15.00Pohjois-Suomen Syöpäyhdistys ja Suomen Kipu

Ti 29.4.2014 klo 9.30 – 15.00Lapin Kilpirauhasyhdistys

Ti 6.5.2014 klo 9.30 – 15.00Kemin seudun jaTornion diabetesyhdistykset

Ti 13.5.2014 klo 9.30 – 15.00Länsi-Pohjan AVH –yhdistys, Aivoliitto

Ti 27.5.2014 klo 9.30 – 15.00Länsi-Pohjan omaishoitajat ja Läheiset

Ti 3.6.2014 klo 9.30 – 15.00Tornion kuulo ja Kemin seudun kuulo

Toiminnan suunnittelussa ovat olleet mukana Perusterveydenhuollon yksikkö, Länsi-Pohjan keskussairaala, Lapinammattikorkeakoulu ja Pohjoisen yhteisöjen tuki – Majakka ry. Koordinoinnista vastaa Majakan vapaaehtoistiimi.Lisätietoa saa Sini Höltältä, [email protected], puh. 050 44 08 969 ja Teija Karisaarelta,[email protected], puh 050 501 77 17. Toiminta jatkuu syksyllä, yhdistykset voivat ottaa yhteyttä, joshaluavat osallistua pisteen toimintaan, www.majakkatalo.fi

Länsi-Pohjan keskussairaalan aulassa7.4.2014 aukaistussa Järjestötietopis-teessä ensimmäisenä esittäytymisvuo-rossa olivat Kemin seudun ja Tornionsydänyhdistykset.

Sydäntietoutta

jaettiin niin

esitteiden kuin

muunkin rekvisiitan

muodossa.

Majakka ry:n toi-

mintaa olivat pai-

kan päällä esitte-

lemässä kehittä-

mispäällikkö Si-

nikka Kähkönen

sekä vapaaeh-

to i s to im innan

koordinaattor i

Teija Karisaari.

* * * * * * * * * * *

5


Apteekkari Pertti Troppi oli lempeä mies. Ainakin jos hä-neltä itseltään tai hänen runsaslukuiselta viherkasvikatraal-taan kysyttiin. Apteekkarin työhuoneessa asusti Anopin-kieli, Ahkeraliisa, Junnu Juoru ja melkein puolentoista met-rin mittaiseksi ehättänyt Limoviikuna, joita Troppi hoivasipaatoksella. Alaiset ja muut työtoverit tunsivat hänet tiuk-kana ja itsepäisenä persoonana, jonka varpaille ei kannat-tanut turhan päiten tallata. Lääke-edustajien keskuudessakiersi kauhutarinoita, joissa kuivahtaneita pullia tai sottaa-via mainoskyniä tuoneet edustajat olivat saaneet lentävänlähdön Tropin pakeilta. Eräs Plasebo Oy:n piiriedustaja olijoutunut itse (apteekkarin valvovan silmän alla) popsimaantuomansa pullapitkon, koska ei ollut huomannut pitkopak-kauksen kyljessä ollutta -30% tarraa. Kerran yksi PeRec-tumin Country Manager oli vahingossa kaatanut Limovii-kunan kukkaruukun ja paikalta paetessaan hurauttanut mer-sullaan oman läppärilaukkunsa päältä. Nolojen tilanteidenvälttämiseksi keskussairaalan kahvioon oli ilmoitettu ap-teekkarin “raiderin” sisältö; tusina tuoreita pitkiä viinerei-tä, kymmenen voisilmäpullaa ja puolikymmentä mokkapa-laa. Tätä “ostoslistaa” noudattavat lääke-edustajat saivatkahden minuutin audienssin ja apteekkari kuunteli heidänmyyntipuheensa tunnollisesti - mutta sanaakaan kommen-toimatta.

Apteekkari Tropin uskollinen oikea käsi - tai ehkä pa-remminkin sanottuna vasen pikkurilli - oli proviisori Kai-no Kuuri. Hänen elämänsä keskipisteet olivat puoliso Erk-ki ja kaksi muotovaliota pyhää birmaa, joiden menestymi-nen kissanäyttelyissä oli koko sairaalan henkilökunnan vas-tahakoisessa tietoisuudessa. Proviisori Kuuri harrasti puo-lisonsa kanssa pilatesta ja bodypumpia, lisäksi hän tykkäsinäyttää nätiltä ja tuoksua hyvältä. Apteekin wc-tiloissa lei-jui usein Chanelin ja Guccin uusimmat tuoksut ja peilikaa-pin sisältä löytyi valokynää ja aurinkopuuteria. Kenellekäänei ollut epäselvää, että Kaino Kuuri oli työhönsä ja elä-määnsä tyytyväinen mies.

Pipilän sairaala-apteekissa työskenteli luonnollisestimyös farmaseutteja ja lääketyöntekijöitä. Porukan nuorinoli punatukkainen farmaseutti Nappi, maastavedon Poh-jois-Suomen mestari ja pakkotoistobloggari. Farmaseutti

PIPILÄN ALPIPILÄN ALPIPILÄN ALPIPILÄN ALPIPILÄN ALUESAIRUESAIRUESAIRUESAIRUESAIRAALAALAALAALAALANANANANANSAIRSAIRSAIRSAIRSAIRAALAALAALAALAALA-APTEEKISA-APTEEKISA-APTEEKISA-APTEEKISA-APTEEKISSA TSA TSA TSA TSA TAPAPAPAPAPAHTUUAHTUUAHTUUAHTUUAHTUU

Jomo oli ympäristötietoinen joo-gaguru, joka surutta kurmuutti työ-tovereitaan näiden jättämästä val-tavasta hiilijalanjäljestä. Farmaseu-tit Hota ja Tippa olivat ikivanhojakonkareita, jotka hokivat päntiö-nään sitä, miten asiat oli tehty “en-nen vanhaan”. Sitä vastoin heillä olivaikeuksia muistaa, minkä työteh-tävän parissa olivat painiskelleetvajaa tunti sitten. LääketyöntekijätTase ja Pulveri pitivät huolen siitä,ettei apteekista myyty ei-oota. Heidän ansiostaan A tuliennen B:tä, rivit olivat suorassa, kahvi oli ajallaan tippu-massa ja apteekkarin kasveilla oli aina käytettävissään rai-kasta aqua sterilisataa ja Substral-puikkoja.

Apteekin tietojärjestelmänä oli jo vuosikymmenen ver-ran palvellut sovellus nimeltä WebMarela, lempinimeltäänMartsu. Martsu ei ollut pelkkä kone, vaan se oli tunteet javahvan tahdon omaava persoona, jolla oli apteekkari Tro-pin kanssa tiivis viha-rakkaussuhde. Muihin apteekin työn-tekijöihin Martsu suhtautui viileän välinpitämättömästi,nakkeli niskojaan, antoi omituisia virheilmoituksia ja hävit-ti piruuttaan varastosta tavaraa. Kun Martsu riitaantui ap-teekkarin kanssa, se saattoi pitää viikon mykkäkoulua, teh-dä muutoksia tietokannan asiakastietoihin ja vääristellä sal-dotietoja. Erään kerran Martsu hävitti jäljettömiin puolenvuoden varaston Burana 400mg tabletteja. Toisella kerral-la se muutti asiakastietoihin sydänkeuhkoyksikön (SyKe)nimen PsyKoksi. “PsyKo”-osastolle ehdittiin lähettää kuu-kausilaskut, ennen kuin lääketyöntekijä Tase huomasi Mart-sun “källin”. SyKe:n osastonhoitaja oli asian johdosta sy-västi loukkaantunut. Kaikista eniten Martsu inhosi sitä, kuntietohallinnon atk-suunnittelijat alkoivat tonkia sen sisuk-sia. Silloin Martsu pinnisti voimansa äärimmilleen ja kei-kautti itsensä nurin. Näiden riitatilanteiden ratkaisemiseksitarvittiin monenlaisia lepyttelyjä; kalliita päivityksiä, uusiapalvelimia ja oheislaitteita. Martsu oli loppupeleissä aikaturhamainen pimu. Sen kanssa pystyi kuitenkin elämäänrauhanomaista rinnakkaiseloa - jos vain osasi vedellä oi-keista piuhoista.

SEURAAVASSA NUMEROSSA:Pipilän aluesairaalan sairaala-apteekissa pannaan tuulemaan kun koko maata uhkaa ydinonnettomuus. Olki-luodon alasajo epäonnistuu ja ilmaan uhkaa päästä radioaktiivista saastetta. Joditabletit loppuvat koko Suo-mesta ja Pipilän sairaala-apteekki valjastetaan pyörittämään jodipillereitä koko Pohjois-Suomen tarpeisiin.Katja Halttunen


Kuva: Aliisa Kesti

6

VVVVVuonna 2013uonna 2013uonna 2013uonna 2013uonna 2013eläkkeelle jääneeteläkkeelle jääneeteläkkeelle jääneeteläkkeelle jääneeteläkkeelle jääneet1. Ernvall Marja-Leena 01.02.20132. Heinonen Tuulikki 01.05.20133. Jatko Raija 01.08.20134. Jääskeläinen Tuomo 01.04.20135. Kakko Raimo 01.09.20136. Karppinen Heli 01.06.20137. Kemoff-Malo Ritva 01.09.20138. Kupiainen Raili 01.03.20139. Körkkö Riitta 01.09.2013

10. Lahti Kyllikki 01.08.201311. Laurila Reino 01.09.201312. Lindholm Airi 01.09.201313. Lintula Kyllikki 01.04.201314. Mäkelä Sirkka-Liisa 01.06.201315. Mäkimurto Raija 01.08.201316. Pietarila Liisa 01.06.201317. Pohjola Sirpa 01.04.201318. Sinervä Helinä 01.09.201319. Tervaniemi Eeva 01.07.201320. Vehkaperä Ilkka 01.10.201321. Vierelä Kirsti 01.11.201322. Vieruaho Anita 01.08.201323. Virkkula Ritva 01.12.2013

Kirurgian osastonylilääkärinvirkaan on valittu JuhaniJuntunen 1.5.2014 alkaen.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Toimeenvalittuja

Radiologian apulaisosaston-hoitajan toimeen on valittuKatja Heikkinen 1.6.2014 al-kaen.

Radiologian osastonhoitajanvirkaan on valittu Leena Ko-rolainen 1.5.2014 alkaen.

Juhlien sankareitaJuhlien sankareitaJuhlien sankareitaJuhlien sankareitaJuhlien sankareita

Sairaanhoitopiirin hallituksen jäsentä ja Kemin kaupunginvaltuuston puheenjohtajaa Matti Päkkilää muistettiin 70 -vuo-tissyntymäpäivän johdosta hallituksen kokouksen yhteydes-sä 25.3.2014. Lahjan ojensivat shp:n hallituksen puheenjoh-taja Ritva Sonntag ja shp:n johtaja Riitta Luosujärvi.

Lääkintävahtimestari Reino Laurila sai rintaansa Suomen ta-savallan presidentin myöntämän valkoisen ruusun mitalin pit-kästä palveluksesta saman työnantajan palveluksessa. Reinonvieressä johtajaylilääkäri Juha Kursu ja taustalla operatiivi-sen tulosalueen ylihoitaja Maritta Rissanen. Mitalijuhlia pi-dettiin tammikuun hallituksen kokouksen yhteydessä.


7

Luottamusmiesten toimikausi alkoi1.1.2014 ja kestää 31.12.2017 saakka.Minulle tämä kausi on kolmas tässä teh-tävässä. Aikaisemmin varaluottamus-miehenä ja vt. varapääluottamusmiehe-nä toiminut Mia Kurtti (Keroputaan pkl)jatkaa luottamusmiehenä/varapääluot-tamusmiehenä. Edellisellä kaudella täy-dennysvaalilla luottamusmiehen tehtä-vään tullut Niina Nivala-Huhtaniska(Hamsu) jatkaa luottamusmiehenä jauutena varaluottamusmiehenä tehtä-vässä on aloittanut Pertti Oikarainen(ensihoito). Me muut olemme sairaan-hoitajia ja Niina suuhygienisti ja kaikkityöskentelemme eri yksiköissä. Edunval-vonnan kannalta on hyvä, että olemmeeri puolilta, tuttuun luottamusmieheenon helpompi aina ottaa yhteyttä. Kaikkime kuitenkin hoidamme kaikkien tehy-läisten asioita, joten keneen tahansa voi-vat jäsenet yhteyttä ottaa. Olipa asia pie-ni tai suuri, ottakaa yhteyttä ja kysykää.

Ajankohtaisia/kesken olevia asioita

Terveisiä Tehyn pääluottamusmieheltä

tällä hetkellä paikallisesti ovat mm. työ-aikapankki, TVA-lomakkeiston uusimi-nen ja sijaiskartoitus. Pitkäaikaisia sijai-sia on vakinaistettu viime vuosina mel-ko hyvin, mutta aina tulee uusia, jotkapitäisi vakinaistaa. Itse asiassa meidänkannattaisi ennakoida tulevaa ja vaki-naistaa mahdollisimman moni yli 2-3vuotta yhtäjaksoisesti töissä ollut sijai-nen. Eläköityminen, niin meillä kuin lä-hialueella, kiihtyy eikä kannattaisi odot-taa, että pula sijaisista pahenee ympä-rivuotiseksi. Loma-aikoina ja äkillisiinsijaisuuksin meillä on nyt jo hankaluuk-sia saada sijaisia. Sen tietää jokainenjoka iltaisin tai viikonloppuisin soitteleesijaista lyhyellä varoitusajalla töihin.Onneksi myös kuntayhtymän tarkastus-lautakunta on viime vuoden arviointiker-tomuksessaan ottanut kantaa henkilös-tön vakinaistamisen puolesta, kun pe-rusteet täyttyvät.

Iso kesken oleva asia on Sote-uudis-tus, joka tulee vaikuttamaan meidän

työhön varmasti, mutta miten, ei tiedävielä kukaan. Perustetaanko meillä omaSotealue, jossa yhdistyisi perustervey-denhuolto, erikoissairaanhoito ja sosi-aalitoimi? Palveluiden käyttäjien kannal-ta tämä olisi varmaan erittäin hyvä rat-kaisu, ainakin, jos sen myötä hoitoa tar-jottaisiin oikeassa paikassa oikeaan ai-kaan. Meille työntekijöille se antaisimyös ehkä jonkunlaista turvaa tulevanvaralle. Viimeksi, kun tällä alueella Sote-piiriä oltiin perustamassa, päästiin työs-sä melko pitkälle. Kalkkiviivoilla se kui-tenkin kariutui, joten vielä en tämän-kään hankkeen vuoksi kuohuviinipulloa(samppanjaanhan ei näillä palkoilla olevaraa) ole kylmään laittanut. Poliittisetpäätöksentekijät tekevät kuten parhaak-si näkevät ja me elämme sitten senmukaan.

Hyvää kesää kaikille toivottaaSari AuvinenTehy plm

ELÄMÄNPUUElämän puu on yleinen aihe muinaisen Lähi-idän kan-

sojen kulttuureissa. Tavallisesti kyseessä on myyttinen puu,joka antaa kuolemattomuuden. Ensimmäisessä Mooseksenkirjassa kerrotaan, kuinka Jumala istuttaa Eedenin puutar-haan kaksi puuta: elämän puun sekä hyvän- ja pahantiedonpuun.

Elämänpuu-taidekirja esittelee Länsi-Pohjan sairaanhoi-topiirin taidehankintoja vuosikymmenten varrelta. Taideko-koelmaan kuuluu yli 300 teosta, joten kirjassa on esillä vainosa sairaanhoitopiirin laajasta taidekokoelmasta.

Sairaanhoitopiirin taidekokoelmaan kuuluu niin veistok-sia, maalauksia, grafiikkaa kuin tekstiiliteoksia. Monet teki-jät ovat tunnettuja kansallisesti ja kansainvälisesti. Tunnet-tujen tekijöiden töiden lisäksi taidekokoelmaan sisältyy myöspotilaiden, omaisten ja työntekijöiden teoksia.

Kaikki alkoi vuonna 1971, kun Kemin keskussairaalankuntainliiton liittovaltuusto hyväksyi 100 000 markan mää-rärahan sairaalarakennuksen ja sen alueen “taiteellista kau-nistamista” varten. Ilmoitus taidehankintojen käynnistämi-sestä julkaistiin kuudessa päivälehdessä maaliskuussa 1973.Siinä Kemin keskussairaala pyysi Länsi-Pohjan alueen taitei-lijoilta idealuonnoksia uusien tilojensa kuvataiteelliseksi kau-nistamiseksi.

Taide luo terveyttä, rikastuttaa elämää ja toimii tuntei-den tulkkina. Tämän tiedostaen on Länsi-Pohjan sairaanhoi-topiirille hankittu taideteoksia 1970-luvun alusta aina näihinpäiviin saakka.

8


SOTE -uudistusta on Suomen maassa valmisteltu johyvä tovi.Muutosten tuulten puhaltaminen sai uutta puhtia, kunhallituspuolueet sopivat 23.3.2014 yhdessä oppositio-puolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudis-tuksesta. Tarkoitus on järjestää kaikki sote -palvelutviiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Alueetrakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta, jane tukeutuvat olemassa olevi in toimiviinrakenteisiin. Pohjoisen alue tulee muodostumaan kaik-kiaan 68:sta Lapin, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Keski-Pohjanmaan kunnasta. Pohjois-Suomen Sote-alue tulee päättä-mään kaksi tärkeää asiaa; mitä sote-palvelut meillä täällä Länsi-Pohjassa ja koko Lapissa ovat ja ketkä niitä tuottavat.

Länsi-Pohjan alueella käynnistyi tammikuussa selvitystyö oman sote- alueen muodostamiseksi, joka kevään aikana muo-toutui hallituspuolueiden uusien linjausten johdosta yhteistoiminta-aluetta käsitteleväksi selvitykseksi. Kolmessa kuukau-dessa Seija Parviainen ja Leena Leväsvirta rakensivat esityksen sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueesta, jokatoimii Sote-alueella palvelun tuottajana. Toteutuessaan uusi palvelutuotanto-alue merkitsee alueen kaikkien kuntien sosi-aali- ja terveyspalvelujen viemistä yhteen organisaatioon. Länsi-Pohjan alueen asukkaille tämän toteutuminen merkitseemyös sitä, että kriteerit palveluun pääsyyn yhdenmukaistuvat. Tällöin asiakasmaksut ja etuudet olisivat yhtä suuria jaesimerkiksi seulontakäynnit järjestettäisiin kaikille samassa iässä.

Tällä hetkellä odotetaan sote -järjestämislakia ja sen linjauksia. Sote -uudistusta valmistelee peruspalveluministeri SusannaHuovisen johdolla toimiva parlamentaarinen ohjausryhmä. Sen tehtävänä on laatia esitys uudeksi järjestämislaiksi. Lakiesi-tyksen on tarkoitus lähteä lausuntokierrokselle kesäkuussa. Eduskunnan käsittelyyn esitys tulee syysistuntokaudella. Uusi-en sosiaali- ja terveyspalveluista vastaavien alueiden toiminta alkaa 1.1.2017. Vielä puuttuu tieto siitä, kuka tai mikä tahoon se veturi, jonka tehtäväksi uusien SOTE -alueiden muodostaminen lopulta lankeaa. Pohjois-Suomen maakuntien jakeskuskaupunkien edustajat ovat asiasta pari kertaa Oulussa kevään aikana kokoustaneet, mutta virallinen “marssijärjes-tys” odottaa tulevaa järjestämislakiesitystä.

Mikäli edellä esitetty aikataulu pitää paikkansa, edes “osimmoilleen”, on kesän jälkeen edessä työntäyteinen rupeama.Seutuhallitus- ja valtuusto ovat linjanneet, että yhteistoiminta-alueen valmistelu viedään kuntien päätöksentekoon sote-järjestämislain linjausten selvittyä. Kun paikallinen päätöksenteko on vahvistanut asian, todennäköisesti elokuussa, voidaanLänsi-Pohjan palvelutuotantoalueen todellinen rakentaminen aloittaa. Siinä sitä savottaa sitten riittääkin seuraavat parivuotta! Tarvitaan asiantuntijaryhmien aktiivista työskentelyä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidontoiminnalliseksi integroimiseksi sekä hoito-, palvelu- ja kuntoutusketjujen muodostamiseksi aidosti asiakaslähtöiseksi.

Eli mitä uutta SOTEsta? Ei tällä erää juuri muuta kuin se, että Länsi-Pohjan alue on valmistautunut asiaan sillä tasolla kuinse tällä hetkellä on mahdollista. Lapin sairaanhoitopiirin alueen palvelutuotannon valmistelu on vielä lähtökuopissaan.Käsillä oleva odotusaika käytetään hyväksi alueelliseen edunvalvontaan eri foorumeilla. Samassa rintamassa on koko Lapinmaakunta: palvelutuotantoalueita maakuntaan tulee saada vähintäänkin kaksi. Lappiin omansa ja Länsi-Pohjaan omansa,järjestämisvastuun ollessa laajalla SOTE -alueella Lapin Liitto koko Lapin toimijana tulee valmisteluaikana koordinoimaansuunnittelutyötä.

Merja Haapakorva-Kallio Pertti Sakaranaho

Kehittämispäällikkö YlilääkäriPerusterveydenhuollon yksikkö Perusterveydenhuollon yksikköLänsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

MITÄ UUTTASOTESTA?

Kurssilaiset helmikuussa 2014.

9


Pääsin mukaan osastonhoitajien Asla-kiin helmikuussa 2013. Meitä oli pienikuuden hengen ryhmä, viisi meidän ta-losta ja yksi Lapin keskussairaalasta.Alkutestien jälkeen totesin olevani jou-kon nuorin ja huonokuntoisin. Työhönliittyvät kuormitustekijät ja muutostentahti oli verottanut jaksamistani, oike-astaan olin unohtanut itseni kokonaan.Kuntoutuksen lääkäri totesi kylmästi,että riski sairastua aivohalvaukseen olitodella suuri. Nyt oli viimeinen hetki teh-dä asialle jotakin ja laittaa palaset uu-teen järjestykseen.

Aslak-vuoteen mahtui neljä viikonmittaista jaksoa Rokualla ja kotijaksot,jolloin varsinainen työ tehtiin. Meidänryhmä oli mahtava, lukuisat keskuste-lut työstä ja oman elämän haasteistaantoivat uusia näkökulmia ja uutta pot-kua arkeen. Totesimme yhteen ääneen,että tarvitsemme rutosti lisää tarmok-kuutta, jotta jaksamme hoitaa itseäm-me työajan ulkopuolella.

Rokuan upeat maisemat jäivät iki-muistoisena mieleeni, allasrentoutustaja aamuvarhaisia kuntosalitreenejä kai-paan vieläkin. Kuntoutusohjaajat opas-tivat ja kannustivat meitä ja ryhmän ver-taistuki toimi hyvin. Asettamani tavoit-teet toteutuivat ja jo keväällä pääsinerilleen verenpainelääkkeistä, kuntonousi kohisten ja kilot karisivat.

Haluan lausua suuret kiitokset yhtei-sestä matkasta kuntoutusohjaaja Artol-le ja kurssikavereille Tapiolle, Astalle, Si-nikalle, Anna-Liisalle ja Päiville.

Suosittelemme kaikille Aslak-kuntoutus-ta jossakin työuran vaiheessa.

Kuntoutujien puolesta Marika Biro

Näin hauskaa oli kuntoutuksessa vappuaattona

Rokuan maisemia syksyllä.

Aslak kuntoutus - mahdollisuus parempaan elämään

Rokua on kaunis kaikkina vuodenaikoina.

Työhyvinvointia joustavilla

työaikajärjestelyillä


10

Ergonominen työvuorosuunnittelu

Epäsäännöllinen työaika kuormittaatyöntekijöitä sekä fyysisesti että henki-sesti. Vuorotyölle on olemassa suosituk-set vuorojärjestelmän kierrosta myötä-päivään, lepotaukojen pituudesta, työ-vuorojen kestosta jne. Suositukset pe-rustuvat tutkittuun tietoon ergonomis-ten työvuorojärjestelyjen myönteisistäterveys- ja hyvinvointivaikutuksista.

Ergonominen työvuorosuunnittelu onhoitotyössä suositeltava työvuorosuun-nittelun malli. Se on mahdollisimmansuotuisa työntekijän terveyden, toimin-takyvyn ja hyvinvoinnin kannalta. Sitäkuvaa työvuorojen ennakoitavuus, no-pea eteenpäin kiertävä järjestelmä(aamu-ilta-yö-vapaa), korkeintaan 10tunnin vuorot, riittävä vapaa vuorojenvälillä sekä yhtenäiset vapaajaksot,myös viikonloppuisin.

Säännöllinen ja ennakoitava työvuoro-järjestelmä lisää työntekijän hyvinvoin-tia ja helpottaa vuorolistan suunnitte-lua. Henkilöstön sitoutumista voi tukeayhdistämällä ergonomisen työvuoro-suunnittelun ja vaikutusmahdollisuudettyövuorojärjestelyihin.

Työaika-autonomia

Työaika-autonomialla tarkoitetaan yhtei-söllistä työvuorojen suunnittelukäytän-töä, jossa jokainen työntekijä suunnit-telee omat työvuoronsa yhteistyössä

muiden työntekijöiden kanssa. Työnte-kijällä on vapaus ja vastuu suunnitellaomat työvuorot yhdessä sovittujen pe-lisääntöjen ja olemassa olevien reuna-ehtojen puitteissa. Työntekijällä on mah-dollisuus vaikuttaa aamu-, ilta- ja yö-vuorojen määriin sekä vapaiden rytmit-telyyn ja sijaintiin. Autonominen työaika-suunnittelu ei muuta työhöntuloaikojaeikä säännöllisen työajan pituutta.

Työaika-autonomian reunaehtoja ovatnoudatettava työehtosopimus, työaika-laki, paikalliset sopimukset sekä yksiköntoiminta. Pelisääntöjen avulla varmiste-taan toimintojen sujuminen sekä se, ettätyövuorosuunnittelu on oikeudenmu-kaista ja tasapuolista.

Mahdollisuus suunnitella omat työvuo-rot helpottaa työn ja yksityiselämän yh-teensovittamista, koska pyrkimys on,että jokainen työntekijä voisi suunnitel-la mahdollisuuksien mukaan omaa elä-mäntilannetta palvelevia työvuoroja.Mahdollisuus vaikuttaa omiin työvuoroi-hin edistää lisäksi oman työn hallintaaja sen myötä myös jaksamista.

Autonominen työaikasuunnittelu vaatiityöntekijöiden ja esimiehen välistä luot-tamusta sekä tietoa vaadittavasta hen-kilöstön määrästä ja osaamisen tarpeis-ta kussakin työvuorossa. Yhdessä sovit-tujen pelisääntöjen lisäksi työaika-auto-nomia edellyttää ergonomisen työvuo-rosuunnittelun periaatteiden tuntemis-ta, tietoa ja ymmärrystä siitä, miten työ-

ajat vuorotyössä vaikuttavat hyvinvoin-tiin, työntekijöiden osallistumista ja vas-tuunottoa sekä omien työaikaan liittyvi-en tarpeiden tunnistamista. Työaika-autonomian käyttöönotto edellyttäämyös työntekijöiden perehdyttämistätyövuorosuunnitteluun ja työaikamäärä-yksiin.

Työaika-autonomiaan siirtyminen mah-dollistaa joustavan työajan käytön jatasapuolisen ja oikeudenmukaisen työ-vuorosuunnittelun. Lisäksi tarvitaan neu-vottelu- ja vuorovaikutustaitoja, erilais-ten yksilöllisten, yhteisöllisten ja toimin-nan tarpeiden yhteensovittamista, sekäjokaisen yksittäisen työntekijän vastuun-ottoa työyhteisön toimivuudesta ja ke-hittämisestä. Esimiehen tehtävä on tu-kea ja ohjata henkilöstöään työvuoro-suunnittelussa. Esimiehen rooli muuttuutyövuorojen suunnittelijasta työvuoro-suunnitelman hyväksyjäksi ja pelisään-tökeskustelun ohjaajaksi. Hänen tehtä-vänään on vastata siitä, että työvuoro-suunnitelma tukee työyksikön toiminnantavoitteiden saavuttamista.

Työaikajärjestelmien muuttaminen vaatiiaikaa. Kyse on koko toimintakulttuurinmuutoksesta. Kun päätetään siirtyä työ-aika-autonomiaan, on siihen sitoudut-tava ja jokaisen on tuotava esiin näke-myksensä esim. pelisääntökeskustelus-sa. Keskusteluissa saatetaan tuoda esiinhyvinkin ennakkoluulottomia ideoita, joitakehittämällä syntyy hyviä käytäntöjä.

Autonomista työaikasuunnittelua toteutetaan osastoilla 4B, 5A ja 5B sekä päivys-tyksen ja teho-osaston laitoshuoltajilla. Saatujen kokemusten perusteella autono-minen työvuorosuunnittelu on lisännyt työssä jaksamista ja parantanut työn- javapaa-ajan yhteensovittamista.

Tavoitteena on laajentaa sen käyttöä myös muihin yksiköihin. Paras työvuoro onitse suunniteltu!


11

Työaikapankki

Työaikapankkijärjestelmä on osa joustavien työaikojen jatyöaikajärjestelmien valikoimaa, jolla pyritään edistämääntoiminnan tarkoituksenmukaista järjestämistä, tuottavuut-ta, kilpailukykyä sekä henkilöstön työaikatoiveiden huo-mioonottamista kuten työn ja perhe-elämän/vapaa-ajanyhteensovittamista. Työntekijä voi säästää pankkiin va-paita, joita pitää myöhemmin sovittujen sääntöjen mu-kaisesti. Työaikapankkiin liittyminen on vapaaehtoista,jokainen voi tehdä yksilöllisen, vähintään 3 kuukautta kes-tävän sopimuksen pankkiin siirrettävistä korvauksista.Vapaa-aika annetaan samalla tavalla korotettuna kuin ra-hakorvauskin. Siten esim. tunnin 50 % ylityöstä saa 1,5tuntia vapaa-aikaa.Työaikapankilla vastataan työntekijöi-den toiveeseen saada lisää vapaa-aikaa. Se auttaa työs-säjaksamista ja helpottaa esim. nuorten perheiden ar-kea.Työaikapankki vaatii reaaliaikaisen tuntikirjanpidon. Syys-kuussa 2013 käyttöön otettu Flexim työajanseuranta jär-jestelmä on luonut edellytykset työaikapankin käyttöön-otolle. Sähköisestä seurantajärjestelmästä työaikasaldotsiirretään Titanian työvuorosuunnittelujärjestelmään. Li-säksi Titaniaan on hankittu työaikapankin seurantaan tar-vittava tietojärjestelmän osio.

Työaikapankki työryhmä on laatinut pilotti-vaiheen sopimuksen, joka on hyväksytty pai-kallisneuvotteluissa. Sopimuksessa on mää-ritelty mm. plus (115)- ja miinus (24) saldo-jen tunti- määrä ja menettelytavat tuntienkäytöstä. Pilotointi on käynnistynyt radiolo-gian, osasto5B:n ja psykiatrian yksiköissä jasitä jatketaan elokuun loppuun. Tämän jäl-keen se laajennetaan koskemaan kaikkia yk-siköitä.Tavoitteena on työntekijöitten hyvinvointi!

Maritta Rissanen,operatiivisen tulosalueen ylihoitaja

Aallot: Lea Silvenius

Henkilöstön sähköinen työpöytä eli Kaisla otettiin käyttöön 17.2.2014.Pilotteina toimivat kirurgian poliklinikka, teho sekä hallinto. Ensimmäi-sessä vaiheessa otettiin käyttöön lomakäsittely. Lomakäsittelyn kauttatyöntekijä laittaa lomahakemuksen ja tekee säästövapaa-ja lomaraha-vapaasopimukset. Hakemuksista tulee herätteet esimiehen työpöydäl-le, jonka jälkeen esimies hyväksyy/hylkää hakemukset. Koko talossalomakäsittely otettiin käyttöön maaliskuussa 2014. Lomakäsittelyn käyt-töönotto sujui hyvin ja käyttäjien palaute on ollut positiivista. Kaislankäyttöönotto laajenee elokuun lopussa poissaolokäsittelyllä. Jatkos-

sa työntekijä ilmoittaa kaikki poissaolonsa poissaolokäsittelyn kautta eli sairauspoissaolot, perhevapaat sekä muutvirka-ja työvapaat. Pilotoinnin jälkeen käyttöönotto laajenee koko taloon syyskuun 2014 aikana. Loppuvuodesta myöstyösopimukset siirtyvät tehtäväksi Kaislan kautta.Kaislan kautta pääsee myös koulutuksenhallintaan (HRM) sekä matkojenhallintaan (Populus), ilman erillistäkirjautumista.

Jaana Kuusela, projektipäällikkö


12

Ilkka ja TIlkka ja TIlkka ja TIlkka ja TIlkka ja Telma eläkkeelleelma eläkkeelleelma eläkkeelleelma eläkkeelleelma eläkkeellePsykiatrialta on lähtenyt kaksi tärkeää ihmistä eläkkeelle lyhyen ajan kuluessa

Telma Hihnala ja Ilkka Vehkaperä ovat kumpikin olleet Keroputaalla töissäviiden vuosikymmenen ajan. Kummankin läksiäisissä oli paljon alueen yh-teistyökumppaneita, edustus Lapin sairaanhoitopiiristä ja omaa henkilökun-taa muistamassa lähteviä. Kumpikin sai ansaittua kiitosta siitä, että he ovatosastonhoitajina ja ylihoitajina huolehtineet henkilökunnan hyvinvoinnista.He molemmat ovat olleet aktiivisesti mukana potilastyössä vaikka hallintoonkin vienyt ison osan ajasta. Kunnallisneuvos Hannes Manninen

muisteli Keroputaan sairaalan historiaaja psykiatrian kehittämistä, jossa ylihoi-taja Ilkka Vehkaperä on ollut tärkeässäroolissa.

Sairaanhoitopiirin johdon tervehdyksen Ilkalle toi talousjohtaja Seppo Orajärvi. Kuvassa äärimmäisenä oikealla myös tulevaeläkeläinen osastonhoitaja, vs. ylihoitaja Telma Hihnala.

Ilkan juhlat syyskuussa järjestettiin se-minaarina, jossa juhlapuhujana oli kun-nallisneuvos Hannes Manninen. Hänkertoi puheessaan Keroputaan sairaa-lan historiaa ja psykiatrian kehittämis-tä. Ilkka on ollut olennainen henkilökehittämistyössä. Ylihoitaja Ilkka PernuKeski-Suomen sairaanhoitopiiristä lähetti

viestin kaimalleen, jonka kanssa työuraon paljon ollut yhteneväinen. Ilkat ovatopiskelutovereita 70-luvulta lähtien jatoinen Ilkka on ollut vapaalla muutamankuukauden.

Minä halusin tuoda esille Ilkan juhlissaerityisesti sen, että miten ensiarvoista

on hyvä työparityöskentely tulosalueenjohtamisessa. Aiemman hallintosäännönmukaisesti johtaminen oli ylilääkärin ja

13

Telma Hihnalan läksiäiset, tervehdysvuorossa shp:n johtaja Riitta Lu-osujärvi ja ylihoitaja Sirkka Tuunainen.

ylihoitajan yhteistyötä. Meillä omastamielestäni yhteistyö oli saumatonta jahelppoa. Sain paljon tukea Ilkalta vuo-sien aikana.Samoin halusin tuoda esillesen, kun Ilkka valittiin vuoden ylihoitaj-aksi, miten henkilökunta esitti häntä yli-hoitajana, mutta vielä enemmän työka-verina.

Telman juhlat olivat nyt toukokuussa,vaikka hänen eläkkeensä alkaakin vas-ta 1.11.2014.Telmaa henkilökunta halusi muistaa eri-tyisen huolehtivana ja lämpimänäihmisenä.Yksi työkaveri mainitsi, etteiole nähnyt Telmaa koskaan vihaisena.Hän aina jaksaa huolehtia muista ja tois-ten hyvinvoinnista. Telma on se, jokatuo omia mehuja ja hilloja kokouksiin,keittää kahvia ja siten huolehtii muidenmukavuudesta. Telma on myös keksi-nyt hauskoja juttuja. Hänen hieno piilo-pirttinsä on ollut vierailujen kohteena.Sinne Telma on kutsunut jopa ulkomai-sia vieraita.

Tärkeät ihmiset ovat nyt jääneet poistyöelämästä ansaituille vapaille. Ilkka onsaanut nauttia niistä jo muutaman kuu-kauden ja Telma aloittaa kohta.

Leppoisia eläkepäiviä teille rakkaat työ-kaverit ja ystävät!

Birgitta Alakarepsykiatrian tulosalueen johtaja,ylilääkäri

Myös Ilkan vaimo Kaarina Vehkaperä oli mukana seminaarissa.Eläkkeelle kukitettu ylihoitaja IlkkaVehkaperä.


14

Keroputaan sairaalan aulan uudistami-sen avajaisten yhteydessä vastaanotet-tiin myös merkittävä kuvataiteilija SirpaSärkijärven 12 maalausta käsittäväntaidekokoelman lahjoitus. Kokoelmanteoksista 10 maalausta on lahjoittanutSirpa Särkijärvi ja 2 maalausta yhteisestiJuha Timonen ja Rainer Musta. Taide-kokoelma on sijoitettuna taidenäyttelyksiyksilöidyin teostunnistein varustettunaKeroputaan sairaalan uudistetun aulan

Keroputaan sairaalanpääsisääntuloaulanuudistaminen jataidekokoelmalahjoituksenvastaanottaminen18.12.2013

Keroputaan sairaalan pääsisääntuloaula sai viime syksynä kaivatun uudistetun ilmeen. Aulan entuudes-taan kylmän sävyiset seinäpinnat, pylväät ja portaikot maalattiin raikkain ja lämpimin värein käyttäenkeltaisen, valkoisen, oranssin ja harmaan sävyjä. Maalareina toimivat ammattiopisto Lappian pintakäsit-telijälinjan opiskelijat. Aulan jo pitkään vaihtoa odottaneet kalusteet uusittiin ympäristön ja sen väri-maailman modernimpaan ilmeeseen sopivaksi. Keroputaan sairaalan Aulan uudistamisen “arkkitehtinä”ja koordinaattorina on toiminut Juha Timonen yhteistyössä sairaalan henkilöstön ja hankkeen yhteistyö-kumppaneiden kanssa. Aulan avajaisia vietettin sairaalan potilaiden, henkilöstön, kutsuvieraiden ja leh-distön edustajien kanssa 18.12.2013.

Keroputaan sairaalan uudistetun aulan avajaiset 18.12.2013.Kuva: Matti Väänänen.

ja kanttiinin seinille. Taidelahjoituksenhankinnasta on vastannut Juha Timo-nen. Taidekokoelman ripustus aulanseinille on toteutettu yhteistyössä SirpaSärkijärven kanssa. Taidekokoelmanvakuutusarvo on yli 20 000 €.

Sirpa Särkijärven taideteokset ottavatlämpimästi vastaan sairaalan aulaantulijat ja ne myös hyvästelevät lähtijät.Ne puhuttelevat ja palvelevat meitä kaik-

kia sairaalan sisällä olevia tehtävästä,roolista tai asemasta riippumatta. Näi-den taideteosten tarkoitus sairaalassaon lisätä kaikkien viihtyvyyttä ja hyvin-vointia, auttaa henkilökuntaa työssä jak-samisessa, tukea potilaiden toipumistaja kuntoutumista sekä auttaa myös hei-dän läheisiään jaksamaan vaikeissa elä-mäntilanteissa. Vierailijat ja opiskelijatsaavat toivottavasti myös energisiä jamiellyttäviä kokemuksia itselleen teok-

18.12.2013 Juha Timosen ja RainerMustan taidelahjoitus Keroputaan sai-raalan poliklinikalle.Taiteilija Seija Satokankaan tekemiämaalauksia vastaanottamassa vs. ylihoi-taja Telma Hihnala.

Kuva: Matti Väänänen.


15

sia tutkaillessaan. Tämän taidekokoel-man läsnäolo sairaalan aulassa kertooarvostuksesta, jota me kaikki tarvitsem-me. Hyvä taide sairaalan seinillä antaavaikutelman, vaikkakin tiedostamatto-masti, että täällä palvellaan ja kohdel-laan hyvin ja tehdään asiat ylipäätäänhyvin.

Sirpa Särkijärven taidekokoelman lah-joituksen taustalla vaikuttavat paitsi lah-joittajien henkilökohtaiset arvot, myösvahva usko taiteen auttavaan voimaanmoniulotteisesti, tässä tapauksessa psy-kiatrisessa sairaalamaailmassa. Sirpantaiteessa viehättää voimakkaasti läsnäoleva rakkaus ja kosketus ihmiseen,vuorovaikutukseen ja tunteisiin. Taideedustaa arkirealismia, joka on täynnäinhimillisiä kokemuksia, ajatuksia ja tun-netiloja ihmisen elämästä yksin ja yh-dessä. Maalauksia ilmentää runsas vä-rien käyttö, moderni ja rohkea esitysta-pa, joka pysäyttää katsojansa. Teoksetsaavat tuntemaan, muistelemaan, löy-tämään mielleyhtymiä, olemaan omienkokemusten kautta läsnä taulujen aihei-den sisällöissä ja tapahtumissa, lopul-takin arkisten asioiden ohikiitävissä het-kissä. Teosten henkilöt omina persoo-ninaan eivät ole niinkään merkitykselli-siä kuin se informaatio, ilmeet ja tun-teet, jotka taidokkaasti luotujen kasvo-jen kautta välittyvät katsojalleen. Tau-luissa on juurikin paljon sitä sisältöä,mistä henkilökunnan, potilaiden ja hei-dän läheistensä kesken päivittäin sairaa-lassa keskustellaan, mutta mikä saira-uskeskeisen ajattelun myötä usein unoh-tuu tai piiloutuu. Taulut muistuttavatsairaalan ulkopuolisen maailman ole-massaolosta. Sairauksista toipumisenedetessä tai kiireisen työpäivän aikanavoi taulujen aiheista toivottavasti jokai-nen löytää vahvistusta ja positiivista si-sältöä itsellensä ja uutta energiaa elpy-miseen. Toivottavasti nämä teokset saa-vat hymyn katsojansa huulille yhä uu-delleen ja uudelleen. Jokaisella on lupanauttia taiteesta, myös sairaana. Siihenei tarvita kulttuurikursseja tai tutkinto-ja, vaan vastaanottavainen mieli. Anne-taan taiteen vaikuttaa, hoitaa ja paran-taa ja tehdä uusi kulttuurivallankumoussairaalamaailmassa.

Tervetuloa taidenäyttelyyn Keroputaalle!

Kuvataiteilija Sirpa Särkijärven maalaus Käsilaukku ja kännykkä, 2008. Akryylivalmiskankaalle, 102 x 113 cm.Kuva: Matti Väänänen.

Keroputaan sairaalan aulan avajaisissa 18.12.2013 paljastettu Osmo Santamäenkuvasuurennos Keroputaan sairaalarakennuksesta vuodelta 1981.Kuva: Juha Timonen.


16

Länsi-Pohjan keskussairaalaan Leiko-yksikköön käynnistettiin preoperatiivi-nen poliklinikkatoiminta vuonna 2013.Preoperatiivisen poliklinikkatoiminnankäynnistäminen toteutettiin vuodenkestävänä kehittämisprojektina. Pro-jekti oli ylemmän ammattikorkeakou-lututkinnon opiskelijoiden Mari Hieta-lan ja Katariina Lappalaisen opinnäy-tetyö. Preoperatiivisen poliklinikankäynnistämisen tavoitteena oli kehit-tää kirurgisen potilaan turvallisempaaja tehokkaampaa leikkausprosessia jahoitoa sekä lyhentää potilaan hoitoai-kaa erikoissairaanhoidossa. Lisäksi ta-voitteena oli potilaiden hyvä leikkaus-ta edeltävä valmistelu ja täten leik-kaussaliviiveiden ja leikkausten pe-ruuntumisten väheneminen.

Leiko eli leikkaukseen kotoa toiminta-mallissa potilaat valmistautuvat koto-na leikkaukseen ja saapuvat sairaalaanleikkauspäivänä riippumatta leikkauk-sen suuruudesta tai sen jälkeisestähoitoajasta. Leiko-toiminta sisältäämyös päiväkirurgisen toiminnan. Lei-ko-toimintamallia voidaan soveltaa lä-hes kaikille leikkauspotilaille ja erikois-aloille. Toiminnan hyötynä on potilai-den lyhyempi sairaalassaoloaika. Vuo-deosaston henkilökunta pystyy keskit-tymään paremmin potilaiden leikkauk-sen jälkeiseen hoitoon, koska potilaatsaapuvat sairaalan Leiko-yksikön kaut-ta ja siirtyvät vuodeosastolle hoitoonvasta leikkauksen jälkeen. Toiminta onennakoitavampaa ja potilaskeskeisem-pää. Tutkimusten mukaan potilaat jahenkilökunta ovat tyytyväisiä toimin-tatapaan ja toimintamallin selkeään ra-kenteeseen.

Preoperatiivinen poliklinikkatoimintaon välttämätön osa turvallista ja te-hokasta Leiko-toimintaa. Osa leikka-ukseen tulevista potilaista käy preope-ratiivisella poliklinikalla sairaanhoita-jan tai anestesialääkärin vastaanotol-la ennen suunniteltua toimenpidettä

Mari Hietala & Katariina Lappalainen

Opinnäytetyön nimi: Preoperatiivisen poliklinikkatoiminnan käynnistäminenLänsi-Pohjan keskussairaalaan Leiko-yksikköön

PREOPERATIIVINEN POLIKLINIKKA UUTENA

TOIMINTAMUOTONA LEIKO-YKSIKÖSSÄ

anestesia- ja leikkauskelpoisuudenarvioinnissa ja leikkausta edeltävässäohjauksessa. Tutkimusten mukaanpreoperatiivinen poliklinikkatoimintaon parantanut hoidon laatua ja poti-lasturvallisuutta. Potilaiden tyytyväi-syys hoitoon on lisääntynyt ja valmis-tautuminen leikkaukseen on ollut pa-rempaa. Preoperatiivinen poliklinikka-toiminta on vähentänyt suunniteltujenleikkausten peruuntumisia erityisestiiäkkäiden ja monisairaiden potilaidenkohdalla. Lisäksi se on vähentänyt vii-veitä leikkaussalitoiminnassa. Potilai-den toipuminen ja kotiutuminen leik-kauksen jälkeen on ollut nopeampaa.

Leikkausta edeltävässä hoitotyössä ko-rostuu potilaan ja omaisten ohjaami-nen. Tutkimusten mukaan laadukkaanohjauksen avulla voidaan edistää po-tilaan terveyttä, toimintakykyä, itse-hoitovalmiuksia ja kotona selviytymis-tä. Sen avulla voidaan lisätä potilaantyytyväisyyttä saamaansa hoitoon.Hyvin toteutetun ohjauksen avullavoidaan parhaimmillaan vähentää sai-rauteen liittyviä oireita, lisäsairauksia,hoitokäyntejä, sairauspäiviä ja lääkkei-den käyttöä. Nykytiedon mukaan po-tilaan ohjaus tulisi aloittaa mahdolli-simman varhaisessa vaiheessa jo en-nen sairaalaan tuloa. Ohjauksen vai-kuttavuuden varmistamiseksi ohjaus-tilanteessa tulisi hyödyntää erilaisiaohjausmenetelmiä. Omaiset tulisi huo-mioida mahdollisuuksien mukaan oh-jaustilanteessa. Preoperatiivinen poli-klinikkatoiminta mahdollistaa yksilöl-lisemmän ohjauksen ja tukee näin po-tilaiden itsehoitoa sekä valmistautu-mista leikkaukseen kotona.

Länsi-Pohjan keskussairaalassapreoperatiivinen poliklinikka toimiiajanvarauspoliklinikan periaatteellaLeiko-yksikössä arkisin klo 11–15. OsaLeiko-potilaista käy preoperatiivisellapoliklinikalla sairaanhoitajan vastaan-otolla noin viikkoa ennen toimenpidet-

tä. Potilaille voidaan varata myös soit-toaika käynnin sijaan. Tarve vastaan-ottokäynnille arvioidaan yksilöllisestipotilaan perussairauksien sekä muidentoimenpiteeseen ja anestesiaan vaikut-tavien tekijöiden mukaan. Potilaat ovatusein iäkkäitä ja monisairaita. Lisäksipotilaat, jotka tarvitsevat tromboosi-profylaksiaa ennen leikkausta käyvätpreoperatiivisella poliklinikalla. Myösosa syöpäpotilaista käy sairaanhoita-jan ohjauskäynnillä. Poliklinikan hoi-taja konsultoi tarvittaessa anestesia-lääkäriä tai kirurgia, mikäli potilaankunto sitä edellyttää. Ohjausmenetel-minä käytetään suullista yksilöohjaus-ta, puhelinohjausta ja demonstrointia.Lisäksi kirjalliset ohjeet toimivat ohja-uksen tukena.

Preoperatiivinen poliklinikka on oleel-linen osa Leiko-toimintaa. Suureenkinleikkaukseen tulevat potilaat voivatsaapua sairaalaan leikkauspäivänä,kun he ovat käyneet preoperatiivisel-la poliklinikalla leikkaus- ja anestesia-kelpoisuuden arvioinnissa ja leikkaus-ta edeltävässä ohjauksessa. Mieles-tämme preoperatiivisella poliklinikka-toiminnalla on tärkeä merkitys potilas-ohjauksen, leikkaustoiminnan suju-vuuden ja potilasturvallisuuden kan-nalta. Potilaiden ohjaus on yksilölli-sempää, koska aikaa ohjaukseen onriittävästi. Ohjauksen tukena käyte-tään erilaisia ohjausmenetelmiä. Poti-laiden ollessa hyvin valmisteltuja leik-kaukseen, on leikkaustoiminnan suju-vuus lisääntynyt ja potilaiden vastaan-otto nopeutunut Leiko-yksikössä. Po-tilailta saatu palaute on ollut erittäinpositiivista. Preoperatiivisen poliklinik-katoiminnalla on saavutettu taloudel-lisia hyötyjä, koska Leiko-toiminta sai-raalassamme on lisääntynyt ja potilai-den hoitopäivien määrä vähentynyt.Jatkossa preoperatiivista poliklinikka-toimintaa kehitetään edelleen ja jat-kossa tullaan tekemään tarkempaaarviointia poliklinikkatoiminnan vaikut-tavuudesta, potilaiden kokemuksista jamoniammatillisen tiimin toiminnasta.

Opinnäytetyö löytyy kokonaisuudes-saan Theseuksesta.

Lisätietoja voi kysyä Mari Hietalalta jaKatariina Lappalaiselta Leiko-yksiköstäp.040-1491257. [email protected].

17


Lpshp:n psykiatrian tulosalueella onotettu käyttöön vuonna 2012 uutenahenkilöstön kannustimena ja palkitse-mismuotona vuosittain annettava inno-vaatiopalkinto. Innovaattori-nimikkeenja palkinnon tavoitteena on kannustaaja motivoida jokaista omalla luovuudel-laan kehittävään, uudistavaan ja edis-tykselliseen toimintaan potilaiden, työn-tekijöiden ja työyhteisöjen hyvinvoinninedistämiseksi.

Innovaattorin valinnan kriteereissä japerusteluissa painottuu potilaslähtökoh-ta ja tässä kaikenlainen arjen työtä jatoimntaa parantava uudistaminen, edis-täminen, kehittäminen, innovointi, jokakoskee esim. potilastyötä, ympäristöä,viihtyvyyttä, hyvinvointia, turvallisuutta,kuntoutumisen edistämistä, johtamista,sihteerin tehtäviä, laitosmiestehtäviä,siistimistä tai ulkotöitä sairaalassa, avo-hoidossa tai niiden rajavyöhykkeellä.Valinnan peruste voi olla myös esim.jokin työntekijän/työntekijöiden tai työ-yhteisön projekti, hanke tai käytäntöön

Psykiatrian tulosalueen

innovaattorin valinta 2013

siirtynyt aloite. Perusteluita voi olla yksitai useampi. Tarkempi ohjeistus inno-vaattorin valinnalle löytyy Intranetinpsykiatrian tulosalueen sivuilta, kutenmyös kunniakirjat palkinnon saajista.

Vuoden 2012 innovaattoriksi valittiinsairaanhoitaja Juha Timonen. Perus-teluina työyhteisöjen miljööterapeutti-nen, viihtyvyyttä parantava uudistami-nen, taiteen esiintuominen ja lahjoitta-minen. Opiskelijoiden ryhmätyönohjauk-sen “Opiskelijakammarin” perustaminenja opiskelijaohjauksen kehittäminen.Yhteistyö Kemi-Tornion Kähertäjäyhdis-tyksen kanssa ja Hyvän Mielen Kampaa-mon käynnistäminen. Lehtijuttujen jul-kaiseminen edellä mainituista aiheista.

Vuoden 2013 innovaattoriksi valittiintulosaluesihteeri Tuula Juotasniemi.Perusteluina psykiatrian tulosalueen re-aaliaikaisen ja avointa dialogia tukevantiedottamisen kehittäminen. Intranetinpsykiatrian ilmoitustaulun kehittäminenja sen informaation ajan tasalla pitämi-

nen. Intranetin esittelysivustojen, psy-kiatrian yksiköiden ja toiminnan esittei-den aktiivinen suunnittelu ja toteutusyhdessä henkilöstön kanssa. Verkosto-yhteistyö, suunnittelu, kehittäminen jaorganisointi konferenssien, koulutus-ym. tilaisuuksien toteutuksessa. Vierai-lijoiden ja henkilöstön hyvinvoinnistahuolehtiminen.

Teksti: Juha Timonen

Tuula Juotasniemi ja Juha Timonen18.12.2013 Keroputaan Sairaalan uudis-tetun pääsisääntuloaulan avajaisissa jataidelahjoitusten vastaanottotilaisuudes-sa, jossa julkistettiin vuoden 2013 in-novaattoripalkinnon saaja.Kuva: Matti Väänänen.

Työmatkaliikkumisen teematapahtumapäivää vietettiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopii-rissä tiistaina 13.5.2014. Päivän aikana tapahtumassa vieraili noin sata kiinnostunutta.

Tapahtumaan osallistuivat

- Liikenneturva: Liikennesääntövisa ja liikenneturvallisuusasiat- Poliisi: Pyörien turvamerkintöjen tekoa- CitySport: Tuote-esittelyjä ja pyöränhuollon esittelyä- Kemin Into: Seuran ja seuran pyöräilytapahtumien esittelyä- Net-matkat: Bussivuorojen- sekä lipputuotteiden esittelyä- Kemin kaupunki: Kevyen liikenteen reittikarttoja

Tapahtuma on osa työmatkaliikenteen ohjaus hanketta, jonka tarkoituksena onmiettiä keinoja vaikuttaa työntekijöiden liikkumistottumuksiin siten, että he suosi-sivat työmatkoilla kestäviä liikennemuotoja, kuten joukkoliikennettä, pyöräilyä, kä-velyä tai kimppakyytejä. Hankkeeseen liittyi myös työmatkaliikkumista koskevakysely, joka toteutettiin pyöräilijän viikolla 12.-18.5.2014. Kyselyyn saatiin 183 vas-tausta. Hanketta rahoittavat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky sekä Kemin ja Tor-nion kaupungit.

Teksti: Lasse Kylén

TYÖMATKALIIKKUMISEN TEEMAPÄIVÄ

Työmatkaliikkumisen teemapäiväänosallistui mm. City-Sport pyörähuollonmerkeissä.

* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *

Net-Matkat esittelivätbussivuoroja sekälipputuotteita.


18

JUHANNUS ON MEILLÄ HERTTAINEN

Juhannus on meillä herttainen,Kirkas taivas on sininen.Pirtti on jo pesty, valkoinenPihamaakin laastu on.Koivujen lehvät portailla huiskii,Kesän juhlasta pihlaat kuiskii,Metsiköstä kielot kannettiin,Sinikukat huoneisiin.

JUHANNUSTAIKOJA

•Kun katsot juhannusyönä alastomana kaivoon,näet veden pinnalla tulevan puolisosi kuvan.

•Hyvän naimaonnen saat kun kieriskeletalastomana kasteisella niityllä.

•Jos juokset alastomana suoraan saunastaruisvainion yli, niin yhdeksännen ojan jälkeentulee tuleva sulhanen vastaan.

•Tulevasta sulhasesta voi uneksia josvasemman jalan sukka onväärin päin jalassa.

JA VÄHÄN JUHANNUSHUUMORIA

Kun juhannusyönä juo itsensä kaatokänniin, sou-taa järvelle ja nousee sepalus auki seisomaan ve-neen reunalle. Voit rannalla nähdä tulevan lesken.

Suomalainen isäntä ja afrikkalainen vävypoika is-tuskelivat juhannussaunan jälkeen laiturilla ja“lilluttelivat vehkeitään“ vedessä. Isäntä arvuuttelikummalla on herkempi “mittari”. Isäntä kehaiseeensin, veden lämpötila tuntuu olevan +20,5. Vävy-poika tähän, jotta syvyys tällä kohdalla 42cm.

Toimittaja Tuisku

Pönttöryhmä kampanjoi ja järjesti erilaisia Älähylsytä -tempauksia vuoden 2013 aikana pis-to- ja viiltotapaturmien vähentämiseksi.Työsuojelujaoston läpikäymät tapaturmatilastotvuodelta 2013 osoittivat, että kaikki työtapa-turma- määrät ovat laskeneet ja että erityisestitilanne on parantunut pistotapaturmien osalta!Pönttöryhmä kiersi sairaalassa keväällä ja syk-syllä 2013 keräten viidestä eri yksiköstä pöntöteli särmäisjäteastiat, joista he laskivat hylsy-tettyjen neulojen määrät. Kolmessa yksikössä hylsytettyjen neulojen määrä laski oleellisesti ja parhaimpaan tulokseen pääsiosasto 5B, jossa neulojen hylsytys laski 54 %. Tästä tarkkaavaisuudesta osasto 5B palkittiin täytekakulla.Pönttöryhmä eli Kirsti Ylimäinen, Anne Saario ja Tuija Nurkkala kiittävät yhteistyöstä.

Pisto tai viilto ontyypillinenterveydenhuollontapaturma!

5B on pönttökakkunsa ansainnut!


19

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiristä Lasse Kylen, Tuija Maunu, Satu Salo, Kirsti Laaksola, Timo Haaraniemi ja Eeva-MariaMentilä aloittivat syksyllä 2013 Työhyvinvointikoordinaattori koulutuksen, mikä päättyi keväällä toukokuussa 2014. Koulu-tuksessa tarkasteltiin työhyvinvointia työyhteisön, johtamisen ja terveyden näkökulmista.

Koulutukseen sisältyi projektityö. Lasse, Tuija, Satu, Kirsti ja Eeva-Maria valitsivat projektityökseen ulkoisessa auditoinnis-sa kehittämiskohteeksi nousseen työntekijöiden perehdytyksen. Työn alkuvaiheessa henkilökunnalle tehtiin webropol-ky-sely perehdytyksen tarpeesta ja toteutuksesta. Vastauksia saatiin 130 kpl joiden pohjalta laadittiin esitys yleisperehdytyk-sen sisällöstä ja toteutuksesta, mikä esiteltiin laajalle johtoryhmälle huhtikuussa.

Timo päätyi projektityössään arvioimaan uutta kahden vuoden kokeilussa olevaa psykiatrian tulosalueen (Kerojo) johta-miskäytäntöä. Uusi johtamiskäytäntö otettiin käyttöön vuoden 2013 lopulla. Arvioinnin tueksi on niin ikään toteutettuwebropol- kysely, koko tulosalueen henkilöstölle. Vastauksia tuli 50 kpl. Vastausten analysointi on vielä kesken.

Teksti: Länsi-Pohjan shp:n Työhyvinvointikoordinaattorit


Työhyvinvointikoordinaattori

Työhyvinvoinnille löytyy monia erilasia määritelmiä, joita voidaan tarkastella voimavarojen ja kehittämistarpeiden kautta.Tärkeää kuitenkin on, että työntekijä omalta osaltaan vaikuttaa arvioimalla ja tulkitsemalla ne asiat jotka tuottavat hänelleitselleen työhyvinvointia. Yksilön kokemuksena työhyvinvointi tarkoittaa koettua hyvinvointia, vireystilaa, toimintakykyisyyt-tä ja motivoituneisuutta työssä. Kokemus näkyy työn sujumisena, työnilona, osaamisen kehittymisenä sekä myönteisenäasenteena. Se on työyhteisön ja työntekijöiden jatkuvaa kehittämistä työnilon ja onnistumisen kokemusten tavoittelemiseksi.

Länsi-Pohjan keskussairaala henkilökunnan kausi-influenssarokotukset 2013

Tunnustuksena hyvästä rokotusaktiivisuudestatoimitettiin täytekakut syöpäsairauksien polikli-nikalle (rokotusaktiivisuus 100 %)

ja osasto 5A:lle (rokotusaktiivisuus 80 %)

TYÖHYVINVOINTIKOORDINAATTORI KOULUTUKSESSA SAATIIN:

• Työkaluja työhyvinvoinnin kehittämiseen

• Osaamista rakentavaan organisaatiokulttuurin ja sen tukemiseen työyhteisössä

• Työhyvinvointikortti, joka kertoo alan osaamisesta

Tammikuussa tuli kuluneeksi viisi vuot-ta siitä, kun ensimmäinen kuntoutujasaapui keskussairaalasta Saarenviree-seen kuntoutumaan. Noin 50-vuotiasaivoverenkiertohäiriöpotilas pääsi toi-mintakyvyn korjaannuttua kahden viikonkuntoutusjakson jälkeen palaamaankotiinsa.

Ensimmäisen vuoden aikana käytös-sä oli yksi jatkokuntoutuspaikka ja toi-minta laajeni kahdelle paikalle vuoden2010 alussa. Toiminnan aikana kuntou-tuksessa on käynyt noin 250 potilasta,joista valtaosa, noin 210 on päässyt jak-son loputtua kotiinsa. Osa kuntoutujis-ta on sovitusti siirtynyt jatkohoitoon.Osalla jakso keskeytyi uuden sairastu-misen tai muun komplikaation vuoksi japieni osa ei kuntoutunut riittävästi, jot-ta kotiutus olisi onnistunut.

Kuntoutusjakson pituus on ollut kes-kimäärin kaksi viikkoa. Jaksojen pituu-det on pyritty pitämään “oikean mittai-sina” jopa lyhyinä, jotta mahdollisimmanmoni saa tarvitsemansa kuntoutuksen.Karkeasti arvioituna noin puolet potilais-ta on ollut aivoverenkiertohäiriön vuok-si kuntoutuksen tarpeessa ja puolet kei-nonivelleikkauksen läpikäyneitä.

Kuntoutustoiminnan tulokset ovatmielestäni hyviä ja yksi tärkeä syy on-

Sairaanhoitopiirin ja Saarenvireenyhteistyötä viiden vuoden ajan

Ropottitekniikkaa hyödyntäväArmeo Spring käden kuntoutuslaite.

nistumisiin on sairaalassa hyvin tehty po-tilasvalinta. Yhteyshenkilöinä toimivatsosiaalityöntekijät yhdessä osastojenkanssa ovat osanneet valita kuntoutuk-sesta eniten hyötyvät potilaat.

Sairaanhoitopiirin kanssa tehtävä yh-teistyö on Saarenvireelle hyvin tärkeää.Toivomme yhteistyön jatkuvan ja myöslaajentuvan. Tästä onkin esimerkkinätammikuussa uutena toimintana alka-nut yhteistyö reumapoliklinikan kanssa.LPKS lähettää Saarenvireeseen osanalueen uusista reumapotilaista toimin-taterapia-arvioon. Saarenvireen tera-peutti arvioi tällöin asiakkaan apuväli-ne- ja ortoositarpeen, sekä ohjaa ergo-nomisia ja niveliä säästäviä toimintata-poja. Toiminta toteutuu tiiviissä yhteis-työssä reumapoliklinikan toimintatera-peutin kanssa. Olemme myös vahvista-neet muutoinkin käden kuntouttamisenvälineistöä. Aiemmat E-Link ja RehaSli-de laitteet ovat saaneet rinnallensasveitsiläisen Hocoman valmistaman, ro-bottitekniikkaa hyödyntävän ArmeoSpring käden kuntoutuslaitteen.

Erikoissairaanhoidon säilyminen ny-kytasoisena ja erityisesti päätösvallansäilyminen omalla alueellamme on jat-kossakin erittäin tärkeää. “Länskä” onhyvin toimiva (THL samaa mieltä), “ket-

terä” ja muutostarpeisiin nopeasti so-peutuva sairaala. Synnytysylilääkärin ti-lastot myös kertovat selvää kieltänsä toi-minnan laadusta. Viime vuoden lopullakäyttöönotetut sairaankuljetuksen, pa-tologian ja lääkehuollon uudet tilat myösvahvistavat toimintaa. Seuraava ponnis-tus taitaa olla mielenterveyspotilaidenhoidon järjestämismalli. Olisi kummal-lista, jos päätösvaltaa alettaisiin siirtäämuualle ja alueella oleva kokemus jataito vaarannettaisiin. Mikäli Valtioneu-vosto ei salli omaa sote aluetta nyky-säädöksin, täytyy kaikki keinot ottaaharkintaan, jotta oma sairaala ja pää-tösvalta pysyy alueellamme.

Yhteistyöterveisin

Pekka Ruuskanen,Saarenvireen lääkäri


20

21

Länsi-Pohja oli vastuullisena järjestäjä-nä tämän vuoden OYS-ERVA henkilös-töjärjestöjen tapaamisessa. Osallistu-jia oli lähes 60 henkilöä: pääluottamus-miehiä ja muita järjestöjen luottamus-henkilöitä, työsuojeluhenkilöstöä sekähenkilöstöjohtoa.Ensimmäisen päivän luennoitsijat olivaterinomaiset. Kehittämispäällikkö Marja-Leena Suhonen Kuntien eläkevakuutusKevasta ja neuvottelupäällikkö HenrikaNybondas-Kangas KuntatyönantajatKT:sta.Marja-Leena Suhosen teemana oli työ-hyvinvointiin liittyvä kokonaisuus ja Hen-rika Nybondas-Kangas puhui henkilös-töjärjestelyistä ja niihin liittyvästä har-monisoinnista. Molemmat aiheet ovat

OYS-ERVA henkilöstöjärjestöjen tapaaminen21.–22.5.2014

hyvin ajankohtaisia tässä SOTE -muu-tosten myllerryksessä. Myös molemmatluennoitsijat olivat osallistujien mieles-tä erittäin hyviä, keskustelevia ja asian-sa osaavia.Muutosvaiheiden riskinä on aina se, ettähenkilökunta kokee hyvinvointinsa uha-tuksi ja ennenaikaisen eläköitymisen jasairastumisten riski kasvaa sitä kautta.Harmonisoinnin näkökulma on myöshaasteellinen: miten arvioida työn vaa-tivuutta kovin erilaisissa työyhteisöissäja kovin erilaisissa tehtävissä? Nimikevoi olla sama, mutta tehtäväalueet pal-jonkin erilaiset. Entäpä sitten henkilös-töetujen tai henkilökohtaisen osaamisenarvioinnin harmonisoinnin haasteet?

Näkökulmaa kehityskeskusteluihin tarjosi Kemin kaupunginteatterin näyttelijä-yhdistyksen väki.


Työtä riittää…Työsuojelun rooli keskustelutti, kiitosLasse Kylenille asiaan johdattamisesta.Työsuojelu on riskien hallintaa ja silläon vaikutuksensa kaikkeen: potilastur-vallisuuteen, henkilöturvallisuuteen, työ-hyvinvointiin ja sitä kautta tuloksellisuu-teen.Hauskaa meillä oli! Illallinen Jänkälässäja sen jälkeinen kierros paikallisten pal-veluntuottajien antimia nauttimassa toiKemiä tutuksi kauempaakin tulleille.Toisen päivän aamuna vierailevana täh-tenä oli Suikko Consulting Group, Ke-min kaupunginteatterin näyttelijäyhdis-tyksen tarjoama näkökulma mm. kehi-tyskeskusteluihin, KeKe. Mistä lienevätkuulleet Hukkahaavistakin, se jos mikämeitä nauratti, vakava asia!Toisena päivänä kävimme läpi ensinhenkilöstöjärjestöjen puheenvuorot.Niissä leimallista oli yleisen valtakunnal-lisen tilanteen aiheuttamat monet ky-symykset ja huolet. Omia paikallisia “pik-kuhuolia” ei isojen kysymysten rinnallanoussut niinkään esille. Työnantajapuo-len puheenvuoroissa kuulimme esimer-kiksi työhyvinvoinnin kehittämisestä jauusista ideoista sekä uusista haasteistaerityisesti ensihoitohenkilökunnan työnja työaikojen järjestelyissä.Ensi vuonna päivät järjestetään Kokko-lassa. Hienoa, että jatko on nyt sovittu,yhteiset tapaamiset ovat tarpeen koke-musten, uusien hyvien käytäntöjen jahuolienkin jakamiseksi. Suuri kiitos kai-kille mukana olleille!

Riitta, Marja-Leena ja Sirpa

Päätoimittaja:Riitta Luosujärvi

Toimitusneuvosto:Timo HaaraniemiKatja HalttunenJuha KursuTuija NurkkalaSirpa Ollila (kuvaaja)Juhani TuiskuMatti Väänänen

Toimitussihteeri:Tuija Johansson

Länsi-Puhuri

Kansikuva:Lea Silvenius

Taitto ja paino:Länsi-Pohjan Kirjapaino Oy

Seuraava lehti ilmestyy syksyllä. Siihentuleva materiaali tulee toimittaa 7.9.2014mennessä osoitteeseen:[email protected]. Palautteenlehdestä (ruusut/risut) voit laittaa samaanosoitteeseen.

22


Antti Myllykangas,

huoltomestari sairaalamme laitehuollosta:

Paikallinen melojien tukikohta “Check Point” Selkäsaaren takana.

Harrastan yleensäkin luonnossa liikku-mista ja retkeilyä. Talvella harrastan hiih-toa/hiihtovaellusta ja kesällä jalkaisinvaellusta. Nyt uutena lajina on melon-ta, jonka aloitin elokuussa 2011. Parikertaa viikossa tulee kesäisin melottua.Melonta alkaa sulan veden aikaan elitoukokuun puolesta välistä aina tuonnelokakuulle asti. Harrastukseen tarvitaankajakki, mela, aukkopeite ja pelastuslii-vi. Kallein näistä on tietenkin kajakki janiiden hinta vaihtelee perustasolla 400eurosta 1500 euroon mallista riippuen.Minun ns. ämpärimuovinen retkikajakkimaksoi uutena n. 1000 euroa. Materi-aalin vaihtuessa kevyempiin lasi-/hiilikui-tuun hinnat pomppaavat useaan tuhan-teen. Käytettyinä niitä on myös jonkinverran saatavilla. Muovi on hyvä ja huo-leton valinta meidän kivikkorannoille.Melan, aukkopeiton ja liivin saa halvim-millaan 250 eurolla.

Kemissä on loistava mahdollisuus kokeil-la lajia aivan kylmiltään ilman mitäänhankintoja. Keikka ja Kaffilan pitäjät jär-jestävät kesätiistaisin aloittelijoille oh-jattua melontaa, jossa itsekin aloitin jahurahdin vailla mitään melonta tunte-musta. Heillä on vanhan Tullimakasiininsairaalan päässä kajakki varasto, jostasaa vuokrattua tarvittavat välineet jasilloin on myös huoli pois säilytyksestäja kuljetuksesta.

Lajin harrastamiseen ei vaadita mitäänerikoisia fyysisiä tai psyykkisiä ominai-suuksia, mutta kädet, hartiat ja selkä,kun ovat kunnossa eli ei kipuja, niin ok.

“Yllättävä” uimataito on plussaa… josihmettelet tuota yllättävää, niin se onlajille ominaista, sillä uinti astuu kuvi-oon lähes aina yllättäen. Uintia ei kui-tenkaan tarvitse pelätä ollenkaan, kunkaaduttaessa painovoima hoitaa sinutulos kajakista ja liivi nostaa pintaanmuutamassa sekunnissa. Aloittelijalla onaina oltava vähän kokeneempi melojamukana opastamassa ja kaatumistilan-teissa pelastamassa joko rantaan taitakaisin kajakkiin. Lopulta kaatumisia ontosi vähän ja muistaakseni viime kesänohjatuissa melonnoissa kävi noin 500henkeä ja alle 10 sai kokea yllättävänkylvyn.

Kemissä meillä on mukava porukka, jollaon mukava käydä melomassa pikku ret-kiä ja jonkun verran käyn yksinkin kier-telemässä Kemin edustan pikku saaria.Kuumana kesäpäivänä on kiva käväistävaikka Laitakaribian biitsillä. Viime ke-väänä suoritin melontaohjaajan kurssin.Harrastus antaa mukavia hetkiä lähelläluontoa ja aina sieltä saa hyvän fiilik-sen, tosin joskus kotia tullessa se am-mutaan äkkiä alas tiukahkolla tokaisul-la, että piti sitte taas olla koko …tun iltapimiään asti.

Hienoin hetki oli istua omaan kajakkiinekan kerran, kun ostin sen 4 melonta-kerran jälkeen ja syksy oli jo aika pit-källä, kun itsenäisyyspäivän aattona oliaivan tyven auringonpaiste ja ajattelin,että nyt jos koskaan, ennätän vielä ko-keilla ennen talvea. Lähdin Mansikka-nokalta ja kävin Selkäsaaren reunalla

melomassa. Pakastuva ilma teki jääriit-teen hetkessä veteen ja takaisin tulles-sa piti melalla särkeä reikä jäähän ve-toa varten, mutta onnekkaasti pääsinkuitenkin takaisin.

Toinen ikimuistoinen reissu oli hyppytuntemattomaan, kun eka talven jälkeeninnoissani päätin osallistua viikon mit-taiseen Midnight Sun Canoeing retkime-lontaan Muoniosta Tornioon 295km.Muoniosta lähtiessä muistin kotoisatsanat, kun pukkasin peloissani kajakkiasuoraan koskeen, että piti sitte hukitaittesä koskeen. Onnekseni sain koski-kammon pikkuhiljaa taltutettua ja viimekesänä uusittuani retken, luoja päättikohdaltani, että “yllättävää uimataitoa”tarvittiin Kukkolankosken kohdalla.Uskokaa, siitäkin jäi hyvät viilikset!

Melontaa on helppo suositella kenellevaan ja multa voi asian tiimoilta kyselläneuvoja. Tuo Tornio-joen melonta onmukava ja siihen voi osallistua jo muu-taman kerran melontakokemuksella. Lajion myös loistavaa niska-hartia-selkätreeniä esim. päätetyöskentelijöille.

Kannattaa käydä tutustumassa näilläkotisivuilla:http://www.keikkajakaffila.fi/, josta löy-tyy infoa ohjatusta melonnasta ja http://www.midnightsuncanoeing.eu/, jostalöytyy melontakuvia ja video Kukkolan-koskelta. Lopuksi: Kiitokset henkilölle,joka innosti minut lajia kokeilemaan!Mukavaa kesää kaikille lomien jaharrastusten parissa!

MSC2012 retk imelonta Tornionjoel la .

länsi-pohjan sairaanhoitopiiri, henkilöstölehti 1-2 / 2014 · niin muuten. mulla onki nyt aikaa...

Documents