länsi-pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissuunnitelma · 2017. 5. 2. · 5 taulukko...
TRANSCRIPT
Länsi-Pohjan sosiaali- ja
terveyspalvelujen järjes-
tämissuunnitelma 2018 - 2025
Länsi-Pohjan sote- projekti
Seija Parviainen
Pertti Sakaranaho
Merja Haapakorva-Kallio
Teija Horsma
1
Sisällys
Johdanto ............................................................................................................................................................ 2
1. Länsi-Pohjan alueen toimintaympäristön kuvaus ..................................................................................... 3
1.1 Väestön hyvinvointi ja terveys........................................................................................................... 4
1.2 Kuntatalouden tilanne ....................................................................................................................... 7
2. Sote- ja maakuntauudistus ........................................................................................................................ 9
2.1 Lapin maakunnan sote- esivalmistelun tilanne ..................................................................................... 10
2.2 Länsi-Pohjan soten suhde sote- uudistukseen 1.1.2019 tilanteessa ..................................................... 10
3. Länsi-Pohjan soten tavoitetila 2018 – 2025 ............................................................................................ 11
4. Länsi-Pohjassa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakonsepti .............................................................. 12
4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialueet ............................................................................................. 13
4.1.1 Perhe- ja sosiaalipalvelut ................................................................................................................ 15
4.1.2 Ikäihmisten palvelut ....................................................................................................................... 17
4.1.3 Terveyden – ja sairaanhoidon palvelut .......................................................................................... 24
4.1.4 Kuntoutuspalvelut .......................................................................................................................... 26
4.1.5 Strategiset tukipalvelut................................................................................................................... 29
5. Alueellinen valmiussuunnittelu ja varautuminen ........................................................................................ 36
6. Länsi-Pohjan sote toimintaorganisaatio 1.1.2018 alkaen ....................................................................... 36
6.1 Henkilöstön asema .......................................................................................................................... 41
7. Kunta – sote- yhdyspintakysymykset ...................................................................................................... 42
8. Järjestöyhteistyö .......................................................................................................................................... 44
8. Järjestämissuunnitelman hyväksyminen ja toimeenpano ...................................................................... 45
2
Johdanto
Tätä yhteenvetoa kirjoitettaessa maakunta- ja sote järjestämislakien hallituksen esitykset on annettu edus-
kunnalle ja valinnanvapauslakiluonnos on lausuntokierroksella 28.3.2017 asti. Ministeri Rehulan viikolla 10
antaman tiedon mukaan nämä edellä mainitut lait käsitellään eduskunnassa ennen kesälomia kesä-
heinäkuun vaihteessa. Näin ollen lopullista selvyyttä erityisesti valinnanvapauslaista ja sen vaikutuksista
sote- palveluihin ei ole ollut käytettävissä. Yhteenveto on laadittu maaliskuun 2017 tilanteessa.
Maakunta-, sote- ja valinnanvalinnanvapauslakien voimaantulon jälkeen 1.7.2017
kansallinen/maakunnallinen sosiaali- ja terveydenhuollon muutostyö ja siihen valmistautuminen on
keskeisessä roolissa seuraavien vuosien aikana. Vaikka lainsäädännön lopullisesta sisällöstä ei ole vielä
varmuutta, on Länsi-Pohjan sote -valmistelu etenemässä integroidun palvelujärjestelmän suuntaan.
Integroidussa mallissa kuntien sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuolto sekä sairaanhoitopiirin
kuntayhtymän hoitama erikoissairaanhoito yhdistetään yhteiseen organisaatioon.
Kompaktin alueen vahvuutena ja mahdollisuutena on alueen toimijoiden osaamisen hyödyntäminen sekä
voimavarojen ja resurssien yhdistäminen väestön parhaaksi. Alueellinen sote- integraatio sisältää
merkittävän säästöpotentiaalin ja tarjoaa mahdollisuudet turvata laadukkaat lähipalvelut kuntalaisille
tulevina vuosina. Lapin Sote Savotta- hankkeessa on kartoitettu Länsi-Pohjan alueen paljon palveluja
käyttävät asiakasryhmät. 10 % asukkaista käyttää 74 % sote- rahoista. Näiden kalliiden asiakasryhmien
palvelujen tarkoituksenmukaisella alueellisella integraatiolla on saavutettavissa n. 10 milj. euron säästöt.
Tämä edesauttaa turvaamaan laadukkaat lähipalvelut kuntalaisille tulevina vuosina. Hallituksen 29.6.2016
julkaisemien tietojen perusteella Lapin maakunnan sotelle tuleva valtionrahoitus on 16 milj. euroa nykyistä
rahoitusta pienempi. Ilman hyvin toteutettua sote- integraatiota on sote- palveluihin vääjäämättä tehtävä
rajut leikkaukset.
Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen suunnittelussa on tärkeää huomioida alueen toimintaympäristö
ja sen oletettavat muutokset. Väestömäärän kasvu/lasku ja muutokset väestön ikärakenteessa vaikuttavat
palvelujen tarpeeseen samoin kuin asukkaiden terveys, toimintakyky, sosiaalinen turvallisuus ja hyvinvointi.
Alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve on muuttumassa eläkeikäisen väestön määrän voimakkaan
nousun myötä lisäten huomattavasti ikääntyvien palvelujen tarvetta. Samalla huoltosuhde heikkenee
aktiivi-ikäisen väestönosan pienentyessä. Sairastavuus ja kansantautien esiintyminen on alueella selvästi
korkeampaa kuin koko maassa ja suurin osa alueen kunnista ylittää koko Lapin sairastavuuden määrän.
Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelma käsittää perusterveydenhuol-
lon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaalipalvelujen yhteensovittamisen vastaten samalla terveydenhuoltolain
velvoitteeseen terveydenhuollon palvelujen järjestämissuunnitelman laatimisesta ja päivittämisestä.
Länsi-Pohjan soten toimintakonsepti sisältää viisi toimialuetta: perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut,
ikäihmisten palvelut, terveyden- ja sairaanhoidon palvelut, kuntoutuspalvelut ja strategiset tukipalvelut.
Toimialueet jakautuvat palvelualueisiin ja palveluyksiköihin.
3
1. Länsi-Pohjan alueen toimintaympäristön kuvaus
Länsi-Pohjan alueen muodostavat Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Tässä sote- projektis-
sa ovat mukana muut kunnat paitsi Tervola, joka on osallistunut valmistelutyöhön vain erikoissairaanhoi-
don osalta. Alueen vahvuutena on erinomainen logistinen sijainti Pohjois-Ruotsiin ja - Norjaan sekä myös
yhteydet muualle Pohjois- Kalottiin.
Kemi-Tornion teollinen kokonaisuus on ainutlaatuinen koko Suomessa ja sen viennin arvo on noin 8 % koko
Suomen viennistä ja Meri- Lapin bruttokansantuote on noin 2/3 koko Lapin bruttokansantuotteesta. Alueen
teollisuuden selkärangan muodostavat teräs, metalli, puunjalostus ja konepajateollisuus. Alueen matkailu
on selvässä kasvussa ja sen kokonaismatkailutulo oli n. 63 miljoonaa euroa vuonna 2014. Mikäli suunnitel-
lut investoinnit toteutuvat niin niiden vaikutukset tulevat olemaan merkittävät koko alueelle ja maakunnal-
le. Työpaikkojen lisääntyessä myös palvelutarjonnan tulee pysyä kehityksessä mukana. Suurteollisuus edel-
lyttää alueella olevan toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja hyvä varautumiskyky onnettomuuk-
sien varalta. (Meri- Lapin kehittämiskeskus)
Länsi-Pohjan alueen väestön ja väestörakenteen muutos
Länsi-Pohjan asukasluku oli 31.12.2015 yht. 63 069 henkilöä. Alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve
muuttuu kymmenen vuoden kuluessa niin, että lasten ja nuorten palvelutarve säilyy ennallaan heidän
määränsä pysyessä vakiona. Aktiivi-ikäisen väestön palvelutarve vähenee ikäryhmän koon pienetessä
vuoteen 2025 mennessä yli 5 051 henkeä ja vuoteen 2035 mennessä 7 072 henkeä.
Ylitornio
Tervola
Tornio
Keminmaa
Kemi
Simo
4
0 - 6 v 7 - 14 v 15 - 64 v
2015 2025 2035 muutos 2015 2025 2035 muutos 2015 2025 2035 muutos
Kemi 1515 1328 1276 -239 1724 1640 1514 -210 13335 11433 10706 -2629
Keminmaa 678 615 592 -86 820 817 753 -67 5138 4552 4314 -824
Simo 209 179 171 -38 328 244 227 -101 1828 1463 1286 -542
Tervola 226 206 196 -30 252 240 227 -25 1808 1486 1337 -471
Tornio 1828 1624 1553 -275 2199 2074 1928 -271 13806 12573 12083 -1723
Ylitornio 195 161 148 -47 264 226 211 -53 2369 1726 1486 -883
Sote-alue 4651 4113 3936 -715 5587 5241 4860 -727 38284 33233 31212 -7072
Taulukko 1: Länsi-Pohjan sote- alueen väestö ikäryhmittäin (0 – 64 vuotiaat) 2015 ja ennuste 2035 (Tilasto-
keskus)
Eläkeikäisen yli 75- vuotiaiden määrän voimakas nousu vuoteen 2035 mennessä 4 765 hengellä lisää
runsaasti palvelutarvetta. Vanhimman väestönosan, yli 75-vuotiaiden, määrä jatkaa kasvuaan vielä vuonna
2040.
65 - 74 v 75 -
2015 2025 2035 muutos 2015 2025 2035 muutos
Kemi 2814 3273 2552 -262 2385 3078 3971 1586
Keminmaa 1099 1178 1014 -85 707 1111 1433 726
Simo 524 526 406 -118 369 533 638 269
Tervola 445 489 443 -2 470 504 595 125
Tornio 2633 2975 2462 -171 1797 2772 3709 1912
Ylitornio 691 701 528 -163 733 793 880 147
Sote-alue 8206 9142 7405 -801 6461 8791 11226 4765
Taulukko 2: Länsi-Pohjan sote- alueen väestö ikäryhmittäin (65 – vuotiaat) 2015 ja ennuste 2035 (Tilasto-
keskus)
1.1 Väestön hyvinvointi ja terveys
Alueen väestön hyvinvoinnin tilaa voidaan arvioida tilastojen kautta tarkastelemalla alueen kuntien asunto-
kuntien käytettävissä olevia tuloja ja pienituloisuusastetta, sairastavuutta, huoltosuhdetta ja työttömyysas-
tetta.
Kuntien yleinen pienituloisuusaste ja tulonjako Gini- kerroin
Kuntien yleinen pienituloisuusaste kuvaa, kuinka suuri osa alueen väestöstä kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. Kyse on mittarista, joka kuvaa väestön asemaa suhteellisella tulojakaumalla. Pienituloisuuden rajaksi määritellään 60 prosenttia kaikkien tulonsaajien me-diaanitulosta. Länsi-Pohjan alueella väestössä pienituloisia on enemmän kuin koko maassa keskimäärin. Alueella on pal-jon työttömyyttä, mikä osaltaan selittää pienituloisten korkeaa määrää.
5
Taulukko 3: Kunnan yleinen pienituloisuusaste (Sotkanet) 2013 ja 2014 Gini-kerroin puolestaan kuvaa tulonjaon tasa-arvoa, alueen asuntokuntien käytettävissä olevien rahatulo-jen jakautumista. Mitä korkeampi gini-kerroin on sitä epätasaisempi on myös tulonjako väestön keskuu-dessa. Teoreettisesti täydellinen tulonjako, ts. tilanne, jossa kaikki tulot on jaettu tasan väestön kesken, toteutuu silloin, kun gini-kerroin on arvoltaan 0. Vastaavasti arvo 1 indikoi täydellistä tulonjaon eriarvoi-suutta, jossa kaikki tulot kanavoituvat väestössä yhdelle henkilölle. Tulonjakotilastossa Gini-kertoimet esite-tään prosentteina (sadalla kerrottuna). Työllisyys ja työttömyys ovat keskeisimmät tuloeroihin vaikuttavat tekijät. Länsi-Pohjan alueella väestön tulot jakaantuvat suhteellisen tasaisesti niin maakunnassa kuin asuntokuntien kesken.
Taulukko 4: Gini-kerroin (Sotkanet) 2013 ja 2014
Kelan sairastavuusindeksi
Jokaiselle Suomen kunnalle on laskettu Kelan rekisteritietojen avulla indeksiluku, joka kertoo, miten tervet-tä tai sairasta väestö on suhteessa koko maan keskiarvoon (= 100). Kuntien välisistä eroista voidaan poistaa väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta johtuvat erot vakioimalla indeksiluvut iän ja sukupuolen mukaan. Sai-rastavuusindeksi on kolmen osaindeksin keskiarvo (kuolleisuus, työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus työikäisistä, erityiskorvattaviin lääkkeisiin, rajoitetusti peruskorvattaviin lääkkeisiin tai ruokavaliokorvauk-
0 5 10 15 20
Koko maa
Lappi
Kemi
Keminmaa
Simo
Tervola
Tornio
Ylitornio
Kunnan yleinen pienituloisuusaste
2014
2013
0 5 10 15 20 25 30
Koko maa
Lappi
Kemi
Keminmaa
Simo
Tervola
Tornio
Ylitornio
Gini-kerroin
20142013
6
siin oikeutettujen osuus väestöstä). Kukin muuttujista on suhteutettu erikseen maan väestön keskiarvoon, jota merkitään luvulla 100. (www.kela.fi).
Länsi-Pohjan sairastavuus on koko maata korkeampi 114,9. Kunnista korkein sairastavuus on Kemissä 130,6. .
Taulukko 5: Sairastavuusindeksi, ikävakioitu (Kela) 2014 ja 2015.
Sotkanetin vuoden 2015 tilaston mukaan työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 16 - 64 vuotiaita on Länsi-Pohjan
alueella (9,8 %) prosentuaalisesti enemmän kuin koko maassa keskimäärin (6,4 %), erityisesti Kemissä, Si-
mossa ja Ylitorniolla.
Huoltosuhde
Demografinen (tai väestöllinen) huoltosuhde ilmaisee, kuinka monta alle 15-vuotiasta ja 65- vuotta täyttä-nyttä on sataa 15 - 64 -vuotiasta (työikäistä) kohti. Mitä enemmän on lapsia ja/tai eläkeikäisiä, sitä korke-ampi huoltosuhteen arvo on. Huoltosuhde kasvaa koko maakunnassa tasaisesti johtuen väestön ikääntymisestä. Huoltosuhde alueella on 64,9. Korkein huoltosuhde on Ylitorniolla 78,6.
Taulukko 6: Demografinen huoltosuhde (Sotkanet) 2014 ja 2015.
0 50 100 150
Lapin shp
Länsi-Pohjan shp
Kemi
Keminmaa
Simo
Tervola
Tornio
Ylitornio
Sairastavuusindeksi, ikävakioitu
2015
2014
0 20 40 60 80 100
Koko maa
Länsi-Pohjan shp
Keminmaa
Tervola
Ylitornio
Demograafinen huoltosuhde (Sotkanet)
20152014
7
Työttömyysaste
Työttömien osuus työvoimasta oli Lapissa 15,9 % ja koko maa 13,6 %. Länsi-Pohjan kunnissa työttömien prosentuaalinen osuus työvoimasta vaihteli Keminmaan 14,3 %:sta Kemin 18,7 %. Alueen työvoiman ollessa yhteensä 27 861 henkilöä. (TEM, työnvälitystilasto 12/2016)
Taulukko 7: Työttömyysaste (TEM) 2016
1.2 Kuntatalouden tilanne
Länsi-Pohjan kuntien talouden näkymät ovat kaksitahoiset kun vertaillaan viimeisiä tilinpäätöksiä. Tervola ja
Ylitornio ovat viime vuosina tehneet ylijäämäiset tilinpäätökset (vuonna 2015 Tervola 0,9 milj. € ja Ylitornio
0,4 milj. €). Muiden kuntien tilinpäätökset vuodelta 2015 olivat alijäämäisiä; Keminmaa 0,3 milj. €, Kemi 5,3
milj. €, Tornio 3,9 milj. € ja Simon alijäämä oli 0,3 milj. €.
Vertailtaessa kuntien vero- ja valtionosuustuloja ja sote- menojen kehitystä vuosina 2011 -2015 huomataan
suuret kunnittaiset eroavaisuudet.
0
5
10
15
20
Työttömät %-osuus työvoimasta
8
Taulukko 8: Kuntien vero- ja valtionosuusmuutos versus sote muutos % 2011 - 2015
Kemin, Keminmaan ja Tornion vero- ja valtionosuustulojen nousu on ollut suurempaa kuin sote-
nettomenojen kasvu. Simon Tervolan ja Ylitornion sote- nettomenojen nousu taas on ollut suurempaa kuin
vero- ja valtionosuustulojen kasvu.
Taulukko 9: Kuntien sote- nettokustannukset € / asukas 2015
Kuntien sote- palveluihin käyttämä raha vaihtelee suuresti kunnittain. Tähän vaikuttaa, kuntarakenne,
etäisyydet, ikärakenne, sairastavuus ja kunnan taloudellinen tilanne.
Huolimatta kuntien kovista säästötoimista Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntatalousnäkymät ovat
edelleen huolestuttavat. Kuntajohto on kiinnittänyt erityisesti huomiota erikoissairaanhoidon kustannusten
nousuun. Omistajakuntakokouksissa kesästä 2015 lähtien on haettu mallia omistajaohjauksen
tehostamiseksi ja erikoissairaanhoidon kustannusten nousun hillitsemiseksi.
3703 3157
3752 3983
3037
4840
3491
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000Kuntien sote- nettokustannukset € / as v. 2015
9
THL ylläpitää tilastoja kuntien tarvevakioiduista terveyden- ja vanhustenhuollon menoista. Jokaiselle kun-
nalle on laskettu tutkimukseen perustuva asukaskohtainen palvelutarvekerroin, joka kuvaa kunnan asuk-
kaiden sote- palvelujen tarvetta ja suhteuttaa kuntakohtaisen tarpeen koko maan keskiarvoon. Kunnan
palveluihin käyttämät nettomenot suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeeseen. Seuraavaan taulukkoon on
koottu alueen kuntien terveyden- ja vanhustenhuollon menot, jotka on tarvevakioitu.
Kunta Nettomenot
€/asukas Nettomeno
indeksi Tarvekerroin
Tarvevakioitu indeksi
Ero % maan kes-kiarvoon
Kemi 2976 129 1,2 108 8
Keminmaa 2486 108 0,98 110 10
Simo 3150 136 1,08 126 26
Tervola 3472 150 1,18 127 27
Tornio 2389 103 0,99 105 5
Ylitornio 3891 169 1,4 120 20
Länsi-Pohjan shp 2801 121 1,1 110 10
Valtakunnallinen keskiarvo 2308 100 1 100
Taulukko 10: Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot 2014 (THL).
Länsi-Pohjan kuntien ja myös sairaanhoitopiirin kustannukset ovat selkeästi maan keskitasoa korkeammat.
Torniossa tuotetaan palvelut alueen kunnista edullisimmin mutta maan keskiarvoa korkeammin.
Tarvevakioidut menot eivät kerro mitään sote- palveluiden laadusta tai saatavuudesta. Sosiaali- ja
terveyspalvelujen käyttö ei ole suoraan yhteydessä palvelujen tarpeeseen ja sairastavuuteen. Käyttöön
vaikuttavat myös palvelujen saatavuus ja tarjonta, kunnassa oleva toimintakulttuuri ja ikärakenne. Mikäli
kunnan tarvevakioidut menot poikkeavat merkittävästi maan keskiarvosta, tulisi tarkastella tähän
vaikuttavia muita tekijöitä.
2. Sote- ja maakuntauudistus
Hallitus on antanut 2.3.2017 eduskunnalle hallituksen esityksen maakuntien perustamista ja sosiaali- ja
terveydenhuollon järjestämisen uudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan
säädettäväksi maakuntalaki, laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä sekä niiden yhteinen
voimaanpanolaki. Lisäksi esityksessä on uudistusten edellyttämät muutokset muuhun lainsäädäntöön. Siten
esitys sisältää 34 lakia.
Esityksen tarkoituksena on perustaa uudet maakunnat 1.7.2017 alkaen ja säätää niiden hallinnosta ja
taloudesta. Lisäksi tarkoituksena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu kunnilta
maakunnille 1.1.2019 alkaen.
Hallituksen esityksen lisäksi on valmisteltu ehdotus valinnanvapauslaiksi. Esitys valinnanvapauslaiksi on
lausuntokierroksella, joka päättyy 28.3.2017. Esitykset valinnanvapauslaiksi ja laiksi sosiaali- ja
10
terveyspalvelujen tuottamisesta annetaan eduskunnalle kevätistuntokaudella 2017.
Uudistuksen tarkoituksena on nykyaikaistaa palveluja ja parantaa julkisen talouden kestävyyttä.
Uudistuksella luodaan edellytykset Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden mallille. Kaikki
julkiset sosiaali- ja terveyspalvelut kootaan yhden vahvan johdon eli maakunnan alaisuuteen. Uusissa
maakunnissa otetaan käyttöön tehokkaammat ja vaikuttavimmat toimintatavat, jotta palvelut voitaisiin
tuottaa vaikuttavasti ja kustannustehokkaasti. Palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden
mukaisesti. Tavoitteena on pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua. (STM,
VM 2.3.2017: Tiivistelmä hallituksen esityksestä sote- ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö).
2.1 Lapin maakunnan sote- esivalmistelun tilanne
Tammikuussa 2019 aloittavat uudet maakunnat vastaavat tulevaisuudessa sosiaali- ja terveyspalveluiden
lisäksi alueellisesta kehittämisestä, ympäristöterveydenhuollosta, työ- ja elinkeinopalveluista, pelastustoi-
mesta, maaseudun kehittämisestä ja lomituspalveluista sekä tienpidosta ja liikennejärjestelmäsuunnittelus-
ta. Näin ollen uusille maakunnille siirtyy tehtäviä Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiireistä, Lapin ELY-
keskuksesta, Lapin TE-toimistosta, Lapin aluehallintovirastosta, Lapin liitolta, Lapin pelastuslaitokselta ja
Kolpeneen erityishuoltopiiriltä sekä kaikilta Lapin kunnilta.
Lapin kunnat ovat valtuuttaneet maakunnallisen sote- valmistelun Lapin liitolle ja Lapin Sote- Savotta -
hankkeelle. Lapin liiton Lapin Sote- Savotta – hankkeen päämääränä on luoda Lappiin räätälöity, osaava ja
innovatiivinen sote- verkosto. Verkoston tavoitteena on laadukkaiden sote- palveluiden saatavuuden ja
saavutettavuuden turvaaminen kaikille lappilaisille.
Lapin sote- esivalmistelua linjaa poliittinen ohjausryhmä, jonka käsittelyyn asioita valmistelee maakunnan
sote- valmistelun johtoryhmä. Varsinainen esivalmistelu tapahtuu kolmessa alatyöryhmässä: sote- järjes-
täminen, sote- tuotanto ja sote -TKI. Lapin maakunnan sote- esivalmistelutyö päättyy 30.6.2017, jolloin
väliaikaishallinto ryhtyy jatkamaan valmistelua.
Maakuntalain ja voimaanpanolain on tarkoitus tulla voimaan 1.7.2017. Maakunnat perustetaan tästä ajan-
kohdasta lukien. Perustamisen jälkeen maakuntiin asetetaan väliaikaiset valmisteluelimet, jotka voivat teh-
dä maakuntien nimiin tiettyjä oikeustoimia ja palkata maakunnille omia määräaikaisia viranhaltijoita.
Varsinaisen toimintansa maakunnat aloittavat vaiheittain 1.3.2018 lukien maakuntavaltuustojen
toimikauden alettua. Tehtävien järjestämisvastuu sekä henkilöstö siirtyisivät maakunnille
kokonaisuudessaan 1.1.2019. (STM, VM Sote - ja maakuntauudistuksen lainsäädäntö, tiivistelmä hallituksen
esityksen keskeisistä asioista 2.3.2017).
2.2 Länsi-Pohjan soten suhde sote- uudistukseen 1.1.2019 tilan-
teessa
Hallituksen esityksen (21.12.2016) sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi mukaan maakunnan on
aidosti erotettava järjestäminen ja tuotanto eri organisaatioihin. Maakunnan palvelutuotantoa varten pe-
11
rustetaan virkamiesjohtoinen liikelaitos. Maakunnan liikelaitos vastaa maakunnan omasta tuotannosta.
Maakunnan pitää yhtiöittää tuottamansa palvelut silloin, kun maakunta hoitaa sote- tehtäviä kilpailutilan-
teessa markkinoilla ja palvelut ovat asiakkaan valinnanvapauden piirissä. Lisäksi palvelun tuottajana voi
toimia osakeyhtiö, yhteisö, yhdistys, osuuskunta, säätiö ja itsenäinen ammatinharjoittaja. Maakunta vastaa
siitä, että palveluista muodostuu asiakkaille sujuvat kokonaisuudet ja palvelu- ja hoitoketjut. Kaikki rahoitus
kulkee maakunnan kautta palvelujen tuottajille. Maakunta vastaa siitä, että tietojärjestelmät toimivat yh-
teen.
Kunnat eivät enää 1.1.2019 alkaen järjestä tai rahoita sosiaali- ja terveyspalveluja. Kunnat eivät voi omistaa
sote- palveluja tuottavia yhtiöitä. Kuntien tehtävänä on edistää hyvinvointia ja terveyttä.
Sote- palveluihin tulee kansalaisen laaja valinnanvapaus julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelun
tuottajan välillä. Tähän liittyen myös kilpailunalainen julkinen tuotanto on yhtiöitettävä. Länsi-Pohjan integ-
roitu sote- orgaani voidaan perustaa jo vuotta valtakunnan ratkaisuja aiemmin ja näin tehostaa palvelura-
kennetta, parantaa palveluja, turvata palvelujen ja osaavan henkilöstön saatavuus myös pidemmällä aika-
välillä sekä parantaa kuntien taloustilannetta.
Kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät osaksi Lapin maakunnan liikelaitosta
1.1.2019. Kuntien ja sairaanhoitopiirien sote- henkilöstö siirtyy maakuntien palvelukseen 1.1.2019.
3. Länsi-Pohjan soten tavoitetila 2018 – 2025
Länsi-Pohjan soten tavoitteena on ensisijaisesti turvata alueen asukkaiden lähipalvelut
Säästöpotentiaalien hyödyntäminen.
Lapin Sote Savotta- hankkeessa alueelle tehtyjen konsulttiselvitysten pohjalta on laskettu säästöpo-
tentiaaliksi yhteensä 10 – 13,4 milj. euroa. Säästöpotentiaalia on mahdollista tavoitella seuraavilla
toimintamalleilla:
o TK- vuodeosastojen, asumispalvelujen, kuntoutuksen, kotikuntoutuksen alueellinen toimin-
tamalli säästöpotentiaali 5 milj. € / vuosi
o Päihde ja mielenterveystyön alueellinen toimintamalli säästöpotentiaali 2- 5,4 milj.€ / vuosi
o ”Perheiden talo”-malli ja alueellinen äitiysneuvolamalli säästöpotentiaali 1,5 milj.€ / vuosi
o Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon-integraatio säästöpotentiaali 1,5milj.€
Integraation tavoitteena on varmistaa riittävän aikaisin käynnistetyt, keveät palveluratkaisut ja
ennaltaehkäistä raskaampien ja korjaavien palvelujen tarve sekä edistää asiakkaan itsenäistä
toimimista. Keskeistä on sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sujuva
yhteistyö asiakkaan palveluissa.
Erikoissairaanhoidon kustannuksilla on ollut suuri vaikutus alueen kuntien talouteen. Kokoamalla
palveluja suurempiin kokonaisuuksiin purkamalla päällekkäistä toimintaa sekä tehostamalla hoito-
ja palveluketjujen toimivuutta saadaan erikoissairaanhoitoon tarkoituksenmukaisuutta ja kustan-
nustehokkuutta.
12
Länsi-Pohjan alueen elinvoiman säilyttämisen näkökulmasta on tärkeää turvata alueen sote- palve-
lujen työpaikat naisvaltaisella alalla. Sote- palvelujen työpaikkojen väheneminen ja palvelujen kes-
kittäminen maakuntakeskuksiin todennäköisesti vaikuttaa myös alueen sosiaali- ja terveysalan op-
pilaitosten aloituspaikkamääriin Lapin ammattikorkeakoulun ja Ammattiopisto Lappian osalta.
Länsi-Pohjan sote valmistelun yhteydessä on mahdollista huomioida myös kuntien kiinteistöriskien
minimoiminen.
4. Länsi-Pohjassa sosiaali- ja terveyspalvelujen toimin-
takonsepti
Länsi-Pohjan sote- projektin työnä on valmisteltu Länsi-Pohjan sotelle toimintakonsepti. Valmistelutyön
pohjana on käytetty alueella jo aikaisemmin tuotettua valmistelumateriaalia, erityisesti edellisen sote- sel-
vityksen 2014 pohjalta jatkettujen ydinprosessitöiden tuloksia. Ydinprosessityötä on tehty seitsemän työ-
ryhmän toimesta. Ydinprosessien työskentely on Länsi-Pohjan sote- projektissa yhdistetty ja valmistelua on
tehty viidellä toimialueella: perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut, ikäihmisten palvelut, terveyden- ja sai-
raanhoidon palvelut, kuntoutuspalvelut ja strategiset tukipalvelut.
Toimialueiden työskentelystä ovat vastanneet 50 %:n työpanoksella ryhmänvetäjät ja koordinaattorit. Stra-
tegiset tukipalvelut toimialueen valmistelusta on vastannut projektijohtaja ja perusterveydenhuollon yksik-
kö. Toimialueilla on työskennellyt aktiivisesti ydintyöryhmät ja pienemmät asiantuntijaryhmät. Valmistelus-
sa on ollut mukana n. 120 henkilöä (liite 1:valmistelun organisointi).
Länsi-Pohjan sote- projekti on käynyt tiivistä vuoropuhelua kuntien ja sairaanhoitopiirin henkilöstön sekä
kuntalaisten ja järjestöjen kanssa erillisissä tilaisuuksissa. Lisäksi on järjestetty Seutufoorumi kuntien ja
sairaanhoitopiirin valtuustojen jäsenille, kuntajohtajille, sote- johtajille ja sote- esimiehille. Näissä tilaisuuk-
sissa on jaettu valmisteluun liittyvää tietoja ja tilaisuudet ovat toimineet myös toimintakonseptin sparraus-
tilaisuuksina valmistelijoille.
Länsi-Pohjan soten toimintakonsepti on rakennettu sosiaali- ja terveydenhuollon integraation pohjalta,
johon on yhdistetty kaikki kuntien ja sairaanhoitopiirin vastuulla olevat sosiaali- ja terveydenhuollon palve-
lut.
13
Kuvio 1: Länsi-Pohjan soten toimintakonsepti
4.1 Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialueet
Toimialueiden yhteiset periaatteet:
1. Asiakaslähtöisyys- asiakasosallisuus
Länsi-Pohjan sote toimintakonsepti on valmisteltu ensisijaisesti palvelut edellä asiakasnäkökulmasta. Integ-
raation mukanaan tuomat sujuvat hoito- ja palveluketjut rakennetaan asiakkaan/potilaan palvelutarpeen
mukaisesti. Asiakkaan /potilaan näkökulmasta hoitoprosessit ovat mahdollisimman sujuvia ja ilman katkok-
sia tai viiveitä eikä niihin sisälly organisaatiorajoista johtuvia päällekkäisyyksiä. Palveluiden tarkoituksena on
tukea yksilöiden ja perheiden arjessa pärjäämistä antamalla ihmisille eväitä sopeutua ja ohjata itse
elämäänsä.
Alueen asukkaiden osallistumista ja vaikuttamista voidaan edistää järjestämällä keskustelu- ja kuulemistilai-
suuksia sekä selvittämällä asukkaiden mielipiteitä ennen päätöksentekoa. Palvelujen käyttäjien edustajia
voidaan kutsua suunnittelemaan ja kehittämään palveluja yhdessä palvelun tuottajan kanssa. Myös asuk-
kaiden ja järjestöjen ja muiden oma-aloitteista asioiden suunnittelua ja valmistelua huomioidaan palvelujen
kehittämistyössä.
14
2. Toiminnallinen integraatio
Länsi-Pohjan sote- palvelut integroidaan asiakaskeskeisesti ihmisten tarpeiden mukaisesti. Tavoitteena on
pienentää eroja ihmisten hyvinvoinnissa ja taittaa kustannusten kasvua uusilla toimintatavoilla ja - konsep-
tilla. Onnistunut integraatio perustuu asiakkaan tarpeista lähtevään uudenlaiseen ajattelu- ja
toimintatapaan, jossa vanhoista toimimattomista järjestelmistä luovutaan. Integraatioprosessin läpivienti
edellyttää vahvaa strategista visiota, hyvää kokonaisjohtamista ja lähiohjausta. Integraatioprosessin
läpivienti vaatii pitkän ajanjakson.
3. Kustannustehokkuus
Sosiaali- ja terveyspalvelujen painopiste siirretään ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin,
jolloin kalliiden korjaavien palvelujen tarve vähenee. Ennaltaehkäisevät palvelut ja varhainen tuki sekä
omahoidon tukeminen painottuvat kaikissa asiakkaiden /potilaiden prosesseissa ja hoitoketjuissa. Painopis-
tettä siirretään voimakkaasti yhteistyössä kuntien kanssa ennaltaehkäisyyn sekä terveyden- ja hyvinvoinnin
lisäämiseen. Lisäksi selkeä työnjako, moniammatillinen verkostotyö ja toimivat hoitoketjut edistävät väes-
tön terveyttä ja vähentävät sairastavuutta.
Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut on sijoitettu samalle
toimialueelle mahdollistamaan laadukkaat, vaikuttavat ja kustannustehokkaat palveluprosessit.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päällekkäisyydet poistuvat yhteisten asiakasprosessien ja
uusien toimintamallien myötä. Lähipalveluiin sisällytetään myös erikoistason palveluja. Kotona asumisen
tukeminen on keskeinen tavoite. Kotona asumista tuetaan kuntoutuksen profiilia kohottamalla ja erityisesti
kotikuntoutuksella. Saarenvireen kuntoutuskeskuksen palvelut on sisällytetty kiinteäksi osaksi Länsi-Pohjan
soten toimintakonseptia.
Lisäksi huomioidaan myös asiakkaiden mahdollisimman vähäinen matkustamisen tarve tulevien Kelan mat-
kakorvausten siirtyessä maakunnan maksettaviksi.
Digitaaliset palvelut ja sähköinen asiointi otetaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön.
Länsi-Pohjan soten palvelutuotanto pyritään säilyttämään monipuolisena vastaamaan mahdollisimman
hyvin alueen asukkaiden palvelutarpeisiin. Voimavarojen alueellinen yhdistäminen tuo suoria säästöjä, etu-
na myös esim. asiakkaan saaman palvelun tasavertaistuminen ja palvelutoiminnan sujuvoituminen. Palvelu-
tarpeiden muuttumiseen pystytään myös reagoimaan kompaktilla alueella nopeasti. Valinnanvapauden
laajentuessa monipuolisella ja laadukkaalla palvelutuotannolla voidaan myös varmistaa, etteivät palvelujen
käyttäjät siirry toiseen maakuntaan.
15
4.1.1 Perhe- ja sosiaalipalvelut
Toimialueen visio:
Vuonna 2025 olemme Suomen johtava perheiden sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottaja, kustannustehokas
ja kuntalaisten hyvinvointiin ja elämänlaatuun vaikuttava toimija, joka hyödyntää tehokkaasti verkosto-
maista työotetta ja sähköisiä palveluja.
Asiakkaan kanssa tehtävän työn perustana on verkostomainen työote ja asiakkaan tarpeita vastaava mo-
niammatillinen työryhmä. Perhekeskuksen toimesta kootaan moniammatillinen työryhmä haasteellisten ja
monimuotoisten asioiden ratkaisemiseksi yhdessä perheen ja asiakkaan kanssa. Palvelujen asiakaslähtöi-
syys korostuu uudistuksessa. Tulevaisuudessa ammattilaiset liikkuvat asiakkaiden luo. Palveluissa tarvitaan
jatkuvaa arviointia ja palveluiden on oltava joustavasti muutettavissa asiakkaan tarpeiden mukaan
Tavoitteena on vahvistaa perustasonpalveluita ja siirtää toiminnan painopistettä ennaltaehkäiseviin palve-
luihin sekä varhaiseen tukeen. Erityistason palvelujen tarjotaan saumattomasti peruspalvelujen yhteydes-
sä, lisäksi lisätään jalkautuvia palveluita ja hyödynnetään entistä vahvemmin digitaalisia konsultaatio- ja
yhteistyömuotoja. Uudistuksen tavoitteena on tasa-arvoistaa palveluiden tarjontaa ja lisätä eri toimijoiden
yhteistyötä. Paljon palveluita käyttävät asiakasryhmät vaativat erityisosaamista ja muodostavat huomatta-
van osan palveluiden kokonaiskustannuksista. Toimivalla yhteistyöllä näitä kustannuksia voidaan saada
pienettyä.
Tavoitteena on saada luottamus toisten osaamiseen, jotta päällekkäisiltä arvioinnilta vältyttäisiin. Samalla
resursseja saadaan tehokkaampaan käyttöön. Toimivan yhteistyön toteutumiseen tarvitaan sama tietojär-
jestelmä kaikille, jotta toisilla on mahdollisuus nähdä toisen tekemä työ. Erilaisiin palveluihin tarvitaan
osaavaa ja ammattitaitoista henkilökuntaa, jotta asiakkaalle tehtävä ensiarvio olisi oikea. Tärkeää on saada
matalakynnys myös työntekijöiden kesken, jolloin lähetetoiminta voidaan muuttaa konsultaatiotoiminnaksi.
Tulevaisuuden haasteena on osaavan ja ammattitaitoisen henkilökunnan pitäminen ja saaminen Sote-
palveluihin. Siksi on tärkeää saada henkilöstö sitoutumaan työhönsä entistä paremmin. Toimivien perhei-
den sosiaali- ja terveyspalveluiden luomiseksi ja säilyttämiseksi tarvitaan investointeja koulutukseen. Koulu-
tukseen investoimalla varmistetaan alueelle motivoitunut ja osaava henkilökunta.
Toimialueen palvelulinjastot muodostuvat kolmesta palvelualueesta: sosiaalipalvelut, perhepalvelut ja mie-
lenterveys- ja riippuvuuspalvelut (Kuvio 2).
Kuvio 2: Perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut
16
Toimialueen strategiataulu
Tavoite Toimenpiteet Mittarit/tavoitetaso Aika-taulu
Asiakas- ja potilasnäkökulma
Sähköisten menetelmien käyttöönotto
Kartoitetaan käytettävissä olevat sähköiset palvelut ja otetaan niistä tarpeelliset käyttöön
Asiakkaidenohjaus/ neuvonta/informointi sähköis-ten palveluiden käytöstä
2018-2025
Asiakkaiden ja ammattilais-ten vuorovaikutuksen lisääminen
Kokemusasiantuntijoiden osallis-tuminen Alueelliset, aktiivisesti toimivat vammais-, päihde- ja mielenter-veys- ja nuorisoneuvostot tehtävä yhteistyö Asiakaspalautteiden kerääminen vuosittain
Kokouksiin osallistuminen Asiakaspalaute tasolla 3.5-4 (mittari 1-5)
Yhtenäiset, toimivat hoito-ketjut peruspalveluista erityispalveluihin
Yhtenäisten kriteerien laatiminen Yhtenäisten kriteerin määrä
Yhteiset sosiaali- ja tervey-denhuollon prosessit
Moniammatilliset yhteisvas-taanotot esim. äitiys- ja lasten-neuvola työhön
Yhteisvastaanottojen määrä
17
Sosiaalisen kuntoutuksen lisääminen
Psykiatrian, päihde- ja vammais-palveluiden tukipalveluiden kehit-täminen
Psykiatrinen sairaalahoito ja päihdelaitoshoito eivät lisään-ny Vammaispalveluissa ostopal-velujen kustannusten lasku
Prosessi-näkökulma
Perhekeskus toiminnan käynnistyminen
Palveluihin liittyvät rakenteet, toimintatavat ja prosessit sau-mattomaksi ja toimivaksi kokonaisuudeksi
Moniammatillinen verkosto-työ kaikissa asiakasprosesseissa
2018-2025
Yhteistyö koulutoimen kanssa
Perhekeskusten ja koulujen sään-nöllinen moniammatillinen yh-teistyö
Peruskoulun jälkeen jatko-koulutukseen hakeutuneiden määrä
Lastensuojelun kehittämi-nen
Lastensuojelun monitoimijamallin käyttöönotto
Lastensuojeluilmoitusten, huostaanottojen ja sijoitusten määrän lasku
Varhaisen tuen saaminen Paljon palveluita käyttävien asiak-kaiden tunnistaminen ja ohjaami-nen moniammatillisen avun piiriin
Hoito-, palvelu- ja kuntoutus-suunnitelmien määrä
Ostopalveluiden vähentyminen
Oman toiminnan kehittäminen
Ostopalvelukustannusten lasku
Pitkäaikaistyöttömyyden haittojen vähentyminen
Yhteistyö työvoimahallinnon ja elinkeinoelämän kanssa
Asiakassuunnitelmat, aktivoin-tisuunnitelmat, kuntouttavan työtoiminnan toteutuneet päivät
Terveyden edistäminen, ennaltaehkäisy ja omahoito
Sähköisten menetelmien käyt-töönotto, hankkeisiin osallistuminen
Hankkeiden määrä
Asiakastietojen saatavuus Yhteinen asiakastietojärjestelmä Asiakastietojärjestelmien lukumäärä
Alueen asiakkaiden yhden-vertainen palvelujen saata-vuus Lasten ja nuorten psykiatri-an ja neurologian poliklinik-katoiminnan kehittäminen
Yhteiset palvelujen myöntämiskri-teerit toimialueella Konsultaatiotoiminnan lisäämi-nen, moniammatillinen yhteistyö
Esim. Vammaispalvelulain mukaisten avustusten kustan-nusten kasvun hillintä
4.1.2 Ikäihmisten palvelut
Ikäihmisten toimialueen visio on ”Kotona paras.”
Ikäihmisten palveluissa on tehty onnistunut rakennemuutos. Ikäihmisten palvelujen toiminnan
painopiste on siirtynyt terveyden edistämiseen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä kotiin annet-
taviin palveluihin. Palveluneuvonnan- ja ohjauksen sekä palvelutarpeen arvioinnin avulla ikäihmi-
set saavat tietoa heille kuuluvista palveluista sekä oikea aikaisia ja oikein kohdennettuja palveluja
tarpeeseen. Toiminta tukee väestön hyvinvointia.
Ikäihmisten toimialueen palvelut muodostavat alla olevan kuvion mukaisen kokonaisuuden.
18
Kuvio 3: Ikäihmisten toimialue
Strategia
Palveluneuvonnan- ja ohjauksen sekä palvelutarpeen arvioinnin avulla ikäihmiset saavat tietoa heille kuulu-
vista palveluista sekä oikea aikaisia ja oikein kohdennettuja palveluja tarpeeseen. Toiminta tukee väestön
hyvinvointia.
Palvelujen tarjonnan painopiste on kotiin annettavissa palveluissa. Kotihoito, kotisairaalatoiminta, kotiutus-
ja kotikuntoutustiimit mahdollistavat nopean kotiutumisen ja vuodeosastohoitojaksojen lyhenemisen sekä
tarvittaessa myös kotisaattohoidon toteutumisen. Kotisairaalatoiminnan avulla asiakkaat saavat sairaala-
tasoista hoitoa lähipalveluina eikä siirtymisiä sairaalahoitoon tarvita kuin erityistapauksissa. Alueen erikois-
osaamista tarjotaan alueellisena palveluna sekä tarvittaessa lähipalveluina.
Asumis- ja hoivapalveluiden ja sosiaalipalveluiden painopiste on tukea kotona asumista. Kevyempää palve-
luasumista on lisätty, alueella on tehty uusia asumisratkaisuja ja perhehoitoa tarjotaan erityisesti omais-
hoidettaville kotona asumisen tueksi. Intervallityyppinen kotiutusosastotoiminta tukee kotiin annettavien
palveluiden toimintaa. Alueella on riittävästi tarjolla myös tehostettua palveluasumista ja hoivaa sitä tarvit-
seville.
Länsi-Pohjan henkilöstö on sitoutunutta ja ammattitaitoista. Henkilöstön toiminta on joustavaa ja asiakasta
arvostavaa. Toiminta muotoutuu yksilöllisesti asiakkaan parhaaksi ja asiakkaan tarpeiden mukaan. Jousta-
19
vat palvelut eivät rajoitu yksiköiden seiniin, yksiköiden välisiin erilaisiin toimintakäytäntöihin vaan asiakas
on keskiössä. Yhteiset arvot ohjaavat toimintaa. Kaikissa ikäihmisille suunnatuissa palveluissa korostuu
kuntoutus ja asiakkaan kuntoutuminen.
Toimialueen strategiataulut
Ennaltaehkäisevät palvelut
Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu
Monitoimijuus terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä
Kuntiin jäävät monipuoliset ennaltaehkäisevät palve-lut/palvelupaikat (esim. liikun-ta-, harrastus- ja kulttuuritoi-minta, asumisratkaisut). Asiakasosallisuus, omatoimi-juus Soten yhteistyö rajapinta kun-tien ja eri toimijoiden kanssa.
Kunnat laativat ja päivittävät vanhuspal-velusuunnitelman ja huomioivat tervey-den ja hyvinvoinnin edistämisen Vanhusneuvostot mukana palveluja kehittämässä Yhteistyön menetelmistä sopiminen Kolmannen sektorin toiminnan vahvis-taminen. Järjestötoimintaa koordinoidaan (järjes-tökoordinaattori)
Toteutuneet suun-nitelmat
2017- Kun-nat
Digitalisaatio Helposti käytettävät ja tavoitet-tavat menetelmät ja digi-pisteet Huomioidaan nämä ns. seniori-palvelupisteissä
Sähköisiä menetelmiä otetaan käyttöön, Kärkihankkeeseen osallistuminen Itte- hoitopisteet Sähköisiä palveluja neuvontaan ja oma-hoitopalveluihin. Virtu – palvelupisteet
Käyttöön otetut menetelmät ja palvelupisteet kunnissa
2018- Kunnat
Ennaltaehkäise-vät neuvontapal-velut
Ei säännöllisten palvelujen piirissä oleville ikäihmisille on saatavilla neuvonta-, ohjaus- ja kuntouttavia palveluita Kevyellä palveluneuvonnalla tuetaan ihmisiä selviytymään arjen ongelmatilanteista, tue-taan omahoitoa ja tarvittaessa ohjataan asiakkaat tarpeen mukaisten palveluiden piiriin. Omahoito (itsehoito) tukemi-nen. Huomioidaan: 3-sektorin palvelut Yksityiset palveluntuotta-jat/palvelut
Kehitetään sähköisiä oma- ja itte-hoitopalveluja Opastetaan ihmisiä em. ennaltaehkäise-vien palvelujen piiriin. Erilaisia INFO-tilaisuuksia aivoterveyden edistämiseen ja muistisairauksien tunnis-tamiseen. Neuvontapalveluja ravitse-mukseen, muistin ja toimintakyvyn ylläpi-tämiseen, päihteiden käytön ongelmiin, riippuvuus ongelmiin. Senioripisteet, asiakasohjaus Järjestöyhteistyö ja Etsivä vanhustyö Ikäihmisen hyvinvoinnin malli otetaan käyttöön (SenioriKaste) Järjestöjen palvelutarjottimen hyödyn-täminen
Käyttöön otetut menetelmät ja palvelupisteet kunnissa.
2018- Kunnat
Varhainen ha-vainnointi ja riskiryhmien tunnistaminen
Toimiva yhteistyö 3.sektorin, palvelutuottajien ja kuntien yhdyshenkilöiden kanssa Heko- käynnit ja terveystarkas-tukset yhteistyössä oppilaitos-ten kanssa
Erilaisia toimintamalleja kokeillaan riski-ryhmien löytämiseksi. Hyvinvointia tuke-via kotikäyntejä kohdennetaan riskiryh-miin Seniorineuvoloissa- ja pisteissä koordi-noidaan/ toteutetaan yli 65 vuotta täyttäneiden
Toteutuneet Heko käynnit Toteutuneet terve-ystarkastukset
2018-Läpsote
20
terveys- ja hyvinvointitarkastuksia ja pitkäaikaissairauksien seurantaa Henkilöstön koulutukset riskiryhmien tunnistamiseen
Toteutuneet koulu-tukset
Palveluneuvonta ja palvelutarpeen arviointi:
Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu
Alueellinen palve-luneuvonta- ja ohjaus verkosto
Ikäihmiset saavat tietoa ja neuvontaa heille kuuluvista palveluista. Yhden luukun periaatteella. Tieto palveluista: myös 3- sektori ja yksityiset palvelun-tuottajat sekä kuntien eri-tyispiirteet. Palveluneuvonnalla ja palve-lutarpeen – ja toimintakyvyn arvioinnilla kohdennetaan palveluja. Edistetään palvelujen saavu-tettavuutta. Yhdenvertaiset palvelut.
Yhteisen tietokannan ja tiedoston luomi-nen. Alueelliset palveluneuvojat ja heidän koulutus Aluellisesti yhteisesti koordinoitu verkos-tomainen toimintamalli. Matalan kynnyk-sen palveluna yhden puhelinnumeron takaa sekä myös erilaisissa senioripisteis-sä tarjottavana palveluna. Palvelutarpeen kartoitukset toteutetaan lähipalveluina pääsääntöisesti asiakkaan kotona. Organisaatiokaaviosta, henkilöstömää-rästä ja tehtäväkuvista sopiminen Järjestelmän hankinta
Yhteinen tietokan-ta, palveluvalikko ja menetelmät luotu-na ja sovittuna Asiakaspalaut-teet
2017 Läpso-te/ Kärkihanke pilotti
Digitalisaation mahdollisuudet hyödynnetty pal-veluneuvon- nassa
Palveluohjaus ja palvelutar-peen arviointi toteutuvat alueella yhteisin toimintata-voin ja periaattein. Alueen asukkaiden yhdenver-taiset palvelut.
Kärkihankkeen kanssa luodaan yhteinen malli palveluohjaukseen, toiminnan aloitus pilottina Palveluohjauksen sivustojen luonti ja niiden päivitys Digitalisaation hyödyntäminen palveluis-sa: Sähköinen ajanvaraus, chat, sähköiset hakemukset, puhelinpal-velut, skype, Asiakastapaami-set/ajanvarausmalli/kyselypatteriston luonti, yhteys sosiaalihuoltoon
Toteutunut suunni-telma ja pilotin tulokset
2017 Läpso-te
Uudistunut palve-lutarpeen arviointikäytäntö lähipalvelussa Palvelujen saata-vuus ja hoitoon pääsy on joustavaa ja oikea-aikaista
Palveluneuvonnalla ja palve-lutarpeen ja toimintakyvyn arvioinnilla tarjotaan oikein kohdennettuja palveluja Palvelut räätälöidään asiakas-lähtöisesti ja ne muodostuvat asiakkaan itsensä hankkimis-ta, läheisten tuottamista, julkisista, sote- ja muista palveluista
Yhtenäistetään palvelutarpeen arvioinnin käytännöt. Palvelujen arvioinnin yhteisis-tä menetelmistä sopiminen. Käytössä yhteiset mittarit ja palvelujen myöntämi-sen kriteerit. Paikalliset palvelutarpeen arvioijat ja heidän koulutus. Osaamisen kehittämi-nen arvioinnin hyödyntämisessä hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmien tekemisessä sekä johdolle työkaluna.
Rai mittari, yhteiset kriteerit. Palvelutarpeen kartoitus tapahtuu 7 arkipäivän kulu-essa pyynnöstä. Palvelut toteutuvat 3 kk. kuluessa pal-velupäätöksestä.
2018 Läpso-te
Alueellinen, yhtei- Yhteinen SAS toiminta ja Muodostetaan alueellinen ohjausyksikkö Päätökset yhteisistä 2018 Läpso-
21
nen asiakaspäätös-ten ja -maksujen käsittely Yhtenäiset palvelu-jen myöntämisen perusteet
palvelujen myöntämisen koordinointi- ja hallinta. Vanhussosiaalityö ja vam-maispalvelut. Tasavertaiset asiakasmaksut Hallittu palvelurakennemuu-tos ja palvelujen integraatio Resurssien käyttö tavoittei-den mukaisesti. painopiste kotiin annettavissa palveluis-sa
asiakaspäätöksille ja –maksuille. Tukipalveluiden ja kotihoidon palvelujen myöntämisen kriteerit ja menettelytavat sekä palveluista perittävien maksujen yhteiset perusteet vahvistetaan ja ote-taan käyttöön. Asumispalveluiden myöntämisen kritee-rit ja menettelytavat sekä palveluista perittävien maksujen yhteiset perusteet vahvistetaan ja otetaan käyttöön.
menettelytavoista ja maksuista. 93-94% asuu koto-na itsenäisesti tai sosiaali- ja terveys-palveluiden turvin 13-14% saa sään-nöllistä kotihoitoa 6-8% saa omaishoi-don tukea 5-6% on tehoste-tussa palveluasumi-sessa 1% on pitkäaikaisen laitoshoidon piirissä
te 2017 Kun-nat
Kotona asumisen tukeminen
Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu
Kotona asumisen ensisijaisuus kai-kissa palveluissa – Vanhus-palveluiden, perus-terveyden-huollon ja erikoissairaan-hoidon integraatio
Lähipalvelut tarjoavat alueen asukkaille yhdenver-taisia palveluja Kotiutuminen on mahdollis-ta seitsemänä päivänä viikossa. Kotihoitoa on saatavilla myös tehostetusti erityisti-lanteissa vaikeasta sairau-desta kuntoutuessa ja tarvittaessa saattohoidossa. Alueellinen interval-li/lyhytaikainen kotiutus-osastotoiminta tukee kotiin annettavien palvelujen toimintaa.
Palvelurakennemuutoksen toteutus: Koti-hoidon vahvistaminen, laitoshoidon ja vuodeosastokeskeisen hoidon vähentämi-nen. Resurssien siirto kotiin annettaviin palveluihin. Kotihoitoa on saatavissa 24/7 taajamissa (yöpartiotoiminta) ja sivukylien osalta ympärivuorokautinen valvonta toteutetaan turvateknologiaa hyödyntäen. Kotiutustiimi-, kotikuntoutustiimien käyt-töön ottaminen ja kotisairaalatoiminnan laajentaminen koko alueelle. Kotihoidon ja asumispalveluiden vastuu-lääkäritoiminta. Vastuulääkäreiden yhteis-työ ja päivystystoiminnan järjestäminen.
93-94% yli 75v. asuu kotona itse-näisesti tai sos.ter. palveluiden turvin 13-14% saa sään-nöllistä kotihoitoa Akuuttisairaa-la jaksojen määrä kotihoidon asiak-kaista
2018 Läpso-te
Henkilöstöraken-teen uudistaminen ja osaamisen vah-vistaminen
Osaava ja motivoitunut henkilöstö. Henkilöstön tuottavuuden lisääminen, osaamisen hyödyntäminen Ammatillisen osaamisen vahvistaminen Kotihoidossa on erilaisia monialaisia tiimejä kotiu-tustiimi, kuntoutustiimi sekä vastuu sairaanhoitaja-vastuulääkäri malli. Kotisai-raalatoiminta. Alueen erikoisosaaminen tukee kotiin annettavia palveluita. Alueellinen
Johtamisverkoston kokoaminen ja sen toimintakykyisyyden varmistaminen. Henkilöstön osaamisen lisääminen ja tu-keminen muutosvaiheessa (muutosjohta-minen). Osaamisen kartoitus. Koulutuksen paino-piste gerontologiassa ja kuntoutusosaami-sessa Muistihoitaja ja –koordinaattoritoiminnan juurruttaminen (SenioriKaste hankkeen malli). Tiimien muodostaminen. Vastuuhoita-ja/omahoitaja mallin käyttöön ottaminen ja tehtäväkuvien selkiyttäminen. Henkilös-
Talouden toteuma. Rakennemuutoksen tavoitetasot. Toteutuneet koulu-tukset Työn suoritteiden tavoitetasot: Lh 60% työajasta välitöntä hoitotyö-tä. Sh 40%. Resurssien hallinta toteuman mukai-sesti.
2018 Läpso-te
22
geriatrinen ikäosaamiskes-kus, muistipoliklinikkatoi-minta ja muut erikoisalat. Vanhussosiaalityö ja sosiaa-lipäivystys.
tön joustava liikkuminen, taitokierto. Erikoisosaaminen jalkautuu tarvittaessa lähipalveluiksi. Toimintamallin luonti. Tavoitetasojen määrittäminen.
Kuntoutus toimii kaikissa palvelu-prosesseissa
Lähipalvelut tarjoavat alueen asukkaille yhdenver-taisia palveluja. Toimivat kuntoutusprosessit. Kotikuntoutusta toteute-taan ennaltaehkäisevänä riskiryhmien kuntoutukse-na, kuntouttavana kotihoi-tona ja kotiutusvaiheen tehostettuna kotikuntou-tuksena (SenioriKaste hankkeen malli) Alueella on tarjolla inter-vallia/tilapäistä kotiutus-osastotoimintaa joissa kuntoutus on jatkuvaa joka tukee kotihoidon toimintaa, kotiutumista ja kuntoutu-mista. Kuntoutus-paikkoja on riittävästi vaikeasta sairau-desta tai leikkauksesta toipuville.
Kotikuntoutuksen toimintamalli otetaan käyttöön. Kuntoutuspalveluita on tarjolla lähipalveluna ennen palveluihin siirtymistä sekä palveluissa sairaalassa, asumispalve-luissa ja kotihoidossa. Vahvistetaan moniammatillista ja monia-laista toimintaa kuntoutujan tukemisessa. Otetaan käyttöön kuntoutumisen tukemi-sen suunnitelmat .Otetaan käyttöön var-haisen havaitsemisen ja kotiutuksiin liitty-vät kuntouttavat toimintatavat.
Uudet kotihoidon asiakkaat Uudet ympärivuo-rokautisen hoidon asiakkaat Kotihoidon asiak-kuuden kesto Uudet ympärivuo-rokautisen hoidon asiakkaat kotihoi-don asiakkaista Uusien kotihoidon asiakkaiden toimin-takyky, ADL, kogni-tio, Hauraus Rain hyödyntämi-nen asiakkaan toimintakyvyn mittarina sekä hallinnon työkaluna
2018 Läpso-te
Teknologian hyö-dyntäminen moni-puolisilla ratkai-suilla ja sähköisen tiedonsiirron in-tegraatio
Lähipalvelut tarjoavat alueen asukkaille yhdenver-taisia palveluja. Toimivat tietoliikenneyhteydet mah-dollistavat hoidon toteu-tumisen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon tietoliiken-neyhteydet (tietoverkkoyhteydet, kuvatie-tojärjestelmä sekä sähköinen arkistointi) mahdollistavat reaaliaikaisen tiedon siirty-misen palveluketjuissa, jolloin asiakas saa aina oikeaa hoitoa ja palvelua. Hoivapalvelun- ja turvateknologian uusia toimintamahdollisuuksia otetaan käyttöön. Mobiili- ja toiminnanohjaus-järjestelmät ovat käytössä kotihoidon tuottavuutta tehostamassa. Toiminnanohjauksen välit-tömän ja välillisen työn sisältöjen selkeyt-täminen/ yhtenäistäminen. Mobiiliohjausjärjestelmän optimoinnin hyödyntäminen yli kuntarajojen Virtu- pisteet kuntiin sekä liikkuvina (mobii-li) palveluina henkilökunnan mukaan. Omahoitopalvelut käytössä
Toimivat yhteiset menetelmät ja ohjelmat Mobiilin tavoiteta-sot Työn suoritteiden tavoitetasot: Lh 60% työajasta välitöntä hoitotyö-tä. Sh 40%. Resurssien hallinta toteuman mu-kaisiesti. Käyttöön otetut uudet teknologiset ratkaisut. Kärkihan-ke.
2018 Läpso-te
Omaishoidon lisääminen ja toiminnan kehit-täminen
Lähipalvelut tarjoavat alueen asukkaille yhdenver-taisia palveluja. Yhteiset toimintatavat ja kriteerit. Omaishoidon tuessa nou-datetaan valtakunnallisesti vahvistettuja linjauksia ja myöntämisen perusteita.
Kuntouttava toiminta. Perhehoidon kehit-täminen omaishoidon vapaiden järjestämi-seksi. Omaishoidon tuen myöntämisen yhteiset kriteerit ja menettelytavat vahvistetaan ja otetaan käyttöön. Omaishoidon valmistelu ja päätöksenteko
6-8% saa omaishoi-don tukea
2018 Läpso-te Kärkihanke
23
Alueellinen sijaishoidon ja omaishoidon vapaiden järjestäminen.
toteutetaan alueellisena palveluna. Sijais-hoidon ja vapaiden alueellinen koordinoin-ti. Perhehoitajien rekrytointi ja koulutus
Yhteisölliset asumisratkaisut
Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu
Hoivatyyppisiä asumispalvelu-muo-toja kehite-tään Päivätoiminta tukee itsenäistä selviytymistä ja ikäihmisten osalli-suutta
Hallittu rakennemuutos vanhuspalveluissa. Yksinäisyys ja turvattomuus vähenee. Yhteisöllisyys ja osallisuus lisääntyy ikäih-misten palveluissa.
Tavallista palveluasumista, senioritaloja ja muita monimuotoisia asumisratkaisuja lisätään. Palvelukorttelit. Kotiutusosasto ja kotona asumista tukeva intervallityyppinen yksikkö tukee tarvitta-essa kotiin annettavien palvelujen toimin-taa. Päivätoiminnan järjestäminen yhteistyössä kuntien yhdyshenkilöiden ja 3-sektorin kanssa.
93-94% yli 75v. asuu kotona itse-näisesti tai palve-luiden turvin 13-14% saa sään-nöllistä kotihoitoa
Läpsote 2018
Alueella on tarjota riittävästi ympäri-vuorokautista hoitoa sitä tarvit-seville.
Asumispalveluiden alueelli-nen koordinointi ja toiminnan ohjaus
Alueellinen SAS-toiminta. Kartoitetaan alueella tarjottavat asumispalvelut. Palve-luiden tarpeen seuranta ja tarpeeseen vastaaminen alueellisena yhteistyönä.
Kotona asumisen ensisijaisuus lai-toshoidon sijaan.
Perhehoitoa kehitetään
Perhehoitoa kehitetään mm. Kärkihank-keen tukemana. Perhehoitajien rekrytointi ja koulutus
6-8% saa omaishoi-don tukea
Ympärivuorokautinen asuminen:
Strategia Tavoite Toimenpiteet Mittarit Aikataulu ja vastuu
Ikääntyneiden kuntalaisten pitkä-aikaishoivaa uudis-tetaan rakenteita ja toimintatapoja muuttamalla.
Hallittu rakennemuutos vanhuspalveluissa. Kustan-nustehokkuus. Kotikuntoutuksen toiminta-malli on läpileikkaavana toimintana kaikissa palveluis-sa. Ympärivuorokautisen palve-luasumisen paikkoja on riittä-västi sitä tarvitseville. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikoista voidaan luopua.
Rakennemuutoksessa henkilöstöresurssin siirtäminen laitoshoidosta enemmän kotiin annettaviin palveluihin. Henkilöstön pe-rehdytys. Muutosjohtaminen. Vanhainkotien ja tehostettujen yksiköiden osalta sovitaan asumispalvelupaikkojen määrät ja sijoittuminen alueella. Alueellinen SAS toiminta ja paikkojen hal-linta. Palvelutarpeeseen vastaaminen. Kuntoutusta toteutetaan ennaltaehkäise-vänä riskiryhmien kuntoutuksena, kuntout-tavana hoitotyönä, kotikuntoutuksena ja tarvittaessa tehostettuna kuntoutuksena. Kotisairaalatoiminta ja vastuulääkärimalli tukee ympärivuorokautisessa palveluasu-misessa olevien asukkaiden sairaudesta toipumista omassa kodissaan.
Talouden to-teuma. Henkilöstön pe-rehdytysten määrä. Palaut-teet. Asiakkaiden toi-mintakyky, ADL, kognitio, Hauraus Rain hyödyntämi-nen asiakkaan toimintakyvyn mittarina sekä hallinnon työka-luna 5-6% on tehoste-tun palveluasumi-sen piirissä
Läpsote 2018
24
1% on hoidossa pitkäaikaisessa laitoshoidossa
4.1.3 Terveyden – ja sairaanhoidon palvelut
Toimialueen visio ”Ammattilaisemme tuottavat asiakkaillemme laadukkaat ja kustannustehokkaat sosiaali-
terveyspalvelut ilman raja-aitoja”.
Sote- projektin yleisen tavoitteen mukaisesti myös terveys- ja sairaanhoitopalveluiden toimialueella on
tarkoitus parantaa hoidon ja palveluiden asiakaslähtöisyyttä ja siirtää toiminnan painopistettä terveyden
edistämisen ja sairauksien ennaltaehkäisyn suuntaan. Asiakkaiden omahoidon ja lähipalveluiden osuutta
pyritään korostamaan ja siten vähentämään painetta erikoisosaamiseen ja vaativaan erikoisosaamiseen.
Palveluketjun toimivuudella varmistetaan erikoisosaajien tuki lähipalveluille ja toisaalta varmistetaan eri-
koisosaamisen säilyminen toiminta-alueella oheisen kuvan mukaisesti.
Terveyden- ja sairaanhoidon toimialue jakaantuu oheisen kaavion mukaisesti neljään palvelualueeseen,
jotka ovat akuuttihoito, avovastaanotot, sairaanhoito sekä sairaanhoidon tukipalvelut. Sairaanhoidon tuki-
palvelut tukevat kolmea muuta vastuualuetta ja lisäksi antavat tukea myös muille kolmelle muulle toimi-
alueelle eli perhe- ja sosiaalipalveluiden, vanhuspalveluiden sekä kuntoutuksen toimialueelle.
Kuvio 4: Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut.
25
Toimialueen palvelustrategian muodostavat
1) ennaltaehkäisy ja varhainen tuki, 2) omahoito, palveluohjaus ja hoidon tarpeenarviointi
3) akuuttiprosessi, 4) vastaanottoprosessi, 5) vuodeosastoprosessi ja 6) sairaanhoidollisten tukipalveluiden
prosessi.
Strategia
Tavoite
Toimenpiteet
Mittari/tavoitetaso
Aikataulu
Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki
Sähköiset omahoito-ohjeet
Sähköinen hoidontarpeen arviointi
Palvelun luominen, vastaanot-
to- ja päivystyskäyntien mää-
rän muutos
2018-
Puhelimessa tapahtuvan
hoitoarvioinnin laadun
parantaminen
Painopisteen siirtyminen kiireet-tömään hoitoon, puhelinneuvon-nan ja käyntien määrän suhteen muutos
2018-
Tiedottamisen sekä asiakkai-
den ja ammattilaisten vuoro-
vaikutuksen lisääminen
Tiedottaminen ajankoh-
taisista asioista, esim.
influenssa
Asiakasraadit Infektiotilastot Viestintä
2x/vuosi Vuosittain 2018-
Infektioiden torjunta
Tiedottaminen rokotus-toiminnasta, riskiryhmien rokottaminen
Rokotuskattavuus
Vuosittain
Kansantautien torjunta
Riskitekijöiden kartoitus
Palvelun luominen ja käyttömää-rät
2018-
Omahoito, palve-luohjaus ja hoidon tarpeen arviointi
Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa
Tiedottaminen vapaaeh-toisjärjestöjen tarjonnas-ta
Sähköisten linkkien luominen järjestösivuille
2018-
Asiakkaat ottavat yhteyden
sopivimpaan hoitopaikkaan
Uudistettu palveluohjaus
tukee vastaanottotoimin-
taa sekä yhteydensaantia
ammattilaiseen
Palvelukohtaiset puhelinlinjat
käytössä
2018-
Sähköisten palvelujen käyt-töönotto
Kaksisuuntainen viestintä
Viestintäkanava otettu käyttöön
2018-
Akuuttiprosessi
Päivystyspalvelun ja kiireet-tömän vastaanottotoiminnan selkiyttäminen
Kiireellisen vastaanotto-toiminnan resursoinnin parantaminen
Päivystyskäyntien osuus 40 %
kaikista käynneistä
2018-
Panostaminen nopeaan diagnostiikkaan ja varhaiseen kotiuttamiseen
Triage-toiminnan kehit-täminen, akuuttiosaston luominen
Palvelun perustaminen, suorit-teiden määrät, läpimenoajat
2018-
Vaikeasti sairaan potilaan hoitoprosessin kehittäminen
Teho-osaston ja leikkaus-toiminnan sovittaminen tukemaan akuuttihoitoa
Tehopotilaan seurantamittarit
2018-
Leikkaussalitoiminnan kehit-
Tehokkuuden parantami-
Suoritteet
2018-
26
täminen nen
Vastaanotto-prosessi
Hoidon oikea-aikaisuus
Ensikäyntien saatavuuden parantaminen
T3 aika lääkärin vastaanotolle, käyntimäärät, laadun arviointi
Potilaiden segmentointi
Paljon palveluita käyttä-vien tunnistaminen
Hoitosuunnitelmien määrät
2018-
Asiantuntijahoitajien vas-taanottotoiminnan vaikutta-vuuden parantaminen
Määritetään asiantuntija-
hoitajien työnkuva, teh-
tävät ja hoitovastuut
Käyntimäärät T3 aika hoitajan vastaanotolle
Erityispoliklinikoiden ja toi-menpideyksiköiden toimin-nan kehittäminen
Konsultaatiotoiminnan kehittäminen, hoitopro-sessien kehittäminen tukemaan perustason toimintaa
Konsultaatioiden suhde käynti-määriin, toimenpidemäärät
2018-
Vuodeosasto-prosessi
Keskittäminen akuuttiproses-sin jatkeeksi
24/7 periaatteen mukai-sesti lääkäripalvelut, laboratorio ja radiologia saatavissa
Toiminnan aloittaminen
2018-
Monisairaiden potilaiden hoidon tehostaminen
Erikoisalattomien vuode-osastojen järkevä muo-dostaminen, henkilökun-nan koulutus
Toiminnan aloittaminen
2018-
Vuodeosastojen toiminnan tehostaminen
Työtapojen uudistaminen
Vuodeosastojen kuormitus, keskimääräinen hoitoaika
2018-
Sairaanhoidon tukipalveluiden prosessi
Saatavuuden takaaminen ja laadun parantaminen
Prosessien organisointi ja alueellisen saatavuuden takaamin
Prosessien yhteneväisyys, toimiva logistiikka, yhtenevät tietojärjestelmät
2018-
Nykyinen palvelurakenne muokataan näiden mallien mukaisesti asteittain tavoitteen ollessa vuodessa
2025. Muokkausprosessin aikajana täsmentyy myöhemmin ja riippuu ennen muuta henkilöstö-, tila- ja tie-
tohallintoratkaisujen aikataulusta sekä lainsäädännön ja asetusten myötä tulevista mahdollisista muutok-
sista työnjaossa pohjoisen ERVA- alueen sairaaloiden kesken.
4.1.4 Kuntoutuspalvelut
Kuntoutuspalvelut ovat määritelleet visiokseen
”Toimintakyvyn tukena asiakkaan arjessa”
Tavoitetilassa kiteytyy monta asiaa: Kuntoutuksen perustehtävä on toimintakyvyn edistäminen. Visio ko-
rostaa asiakkaan roolia, hänen tarpeitaan ja aktiivista osallistumista oman hyvinvoinnin edistämiseen. Asi-
antuntemuksemme on sitä tukemassa. Kaikkien toimijoiden tavoitteena on arjessa, kotona selviytyminen.
27
Kuvio 5: Kuntoutuksen palvelualue ja palveluyksiköt
Kuntoutuspalvelut suunnitellaan ja toteutetaan koko alueella koordinoidusti ja tasavertaisesti.
1. Kuntoutuspalvelut integroidaan kaikkiin asiakasprosesseihin kiinteänä osana kuntoutujan koko-
naishoitoa ja hoitoketjuja.
2. Alueen kaikki kuntoutushenkilöstö toimii yhdessä kuntoutuksen toimialueella hyödyntäen kaikkien
osaamista ja tehokasta käyttöä kuntoutujan prosesseissa.
3. Kuntoutuspalveluista pääosa toteutetaan Sote alueella lähipalveluina, joita toteutetaan lähellä asi-
akkaan asumis- tai hoitopaikkaa ja hänen omassa toimintaympäristössä.
Painopistealueina ovat kotikuntoutuksen kehittäminen, kuntoutusohjaus ja hoitoketjujen suunnittelu eri
toimialueiden kanssa.
Muutoksen hallitun toteuttamisen edistämiseksi ja varmistamiseksi kuntoutuksen toimialueelle peruste-
taan kuntoutuksen koordinaatiotyöryhmä, joka vie strategiassa nostettuja asioita käytännön toiminnassa
eteenpäin ja arvio niiden toimivuutta ja kehittämistarpeita.
Kuntoutuksen strategia
Tavoite
Toimenpiteet
Mittari/ tavoitetaso
Aikataulu
Omahoito
Kuntoutusta tarvitsevat löytävät omatoimisesti tietoa tarvitsemistaan kuntoutuspalveluista
Palveluohjaus ja -neuvonta sähköisenä ja lähipal-veluna sote- keskuksissa
Sivuilla kävijöiden määrä Jaetut esitteet Neuvonta asiakaskäyntien määrä
2018
Ennaltaehkäisy ja varhainen tuki
Varhaisen kuntoutus-tarpeen arvioinnin kehittäminen
Sähköinen ajanvaraus Matalan kynnyksen vastaanotot
Yhteydenottojen määrä Asiakaskäyntien määrä
2018
Lähipalvelut
Kuntoutusohjaus, kun-toutussuunnitelman
Kuntoutusohjaus ja kuntoutus-suunni-telman kirjaaminen
Laadittujen kuntoutus-suunnitelmien määrä
2018
28
laatiminen Henkilökohtainen kun-toutusohjaus
Kuntoutusohjaajan asiakaskon-taktit Interaktiivinen / kaksisuuntainen sähköinen palvelu- ja kuntou-tusohjaus
- uudet - päivitetyt
Asiakasmäärä Sähköiseen palveluun kir-jautuneiden asiakkaiden määrä
Lähipalvelut
Kotikuntoutuksen toimintamallin luomi-nen ja käynnistäminen koko alueella
Kotikuntoutuksessa aloittaa neljä työparia
Kotikuntoutuksen asiakkai-den määrä Kotikuntoutuksen arvioin-timittareiden käyttö ja tulosten seuraaminen (kuntoutujan tilanne 3/6 kk kuntoutusjakson päättymi-sen jälkeen)
2018
Lähipalvelut
Otetaan käyttöön kun-toutuksen avopalveluis-sa alueellinen yhteinen toimintamalli ja palve-lurakenne
Kuntoutumisen hoitoketjun ja toimintamallin käyttöönotto 3-5 suurimman kuntoutujaryhmän osalta Asiakas-/palvelusetelitoiminnan käyttöönotto porrastetusti
Kuntoutumisen arviointi sovituilla toimintakyvyn mittareilla (alku- ja lopputi-lanteen arviointi) Sääntökirjojen valmistumi-nen Asiakas-/ palvelusetelitoi-minnan käynnistäminen
2018 2018 2019
Lähipalvelut
Apuvälinetoiminnan laajentaminen
Perusapuvälineiden lainaukset lähipalvelupisteisiin Apuvälinehuollon varmistaminen lähipalveluiden osalta Pienten asunnon muutostöiden arviot ja toteutukset
Lainausmäärien seuranta Huoltotapahtumien määrä Toteutuneiden asunnon muutostöiden määrä ja prosessin kesto
2018 2018 2018
Erityispalvelut
Laitoskuntoutusta tarvitsevien kuntoutuji-en kuntoutustarpeen arviointi ja kuntoutuk-seen ohjaaminen
Saarenvireen kuntoutuskeskuk-sen käyttö Muiden kuntoutuslaitosten käyt-tö
Kuntoutusjaksojen määrä
2018
Erityispalvelut
Hengityshalvauspotilai-den hoito
Hengityshalvaus-potilaiden hoi-don koordinointi ja toteutus potilaiden kotona ja muissa hoi-topaikoissa
Potilaiden määrä Hoidon kustannus €
2018
Erityispalvelut
Apuvälinetoiminnan laajentaminen
Vammaispalveluiden ja muiden toimipisteiden apuvälineiden rekisteröinti alueelliseen järjes-telmään Laajempien asunnon muutostöi-den arvioiden ja toteutuksen toimintamallin kehittäminen alueella
Rekisteröityjen apuvälinei-den määrä Toteutuneiden asunnon muutostöiden määrä ja prosessin kesto
2018 2018
29
Fysiatria Saumattomat hoi-tosuositusten mukaiset hoitoketjut yleisimpiin TULE-sairauksiin Amputaatiouhan alla olevien toimintakyvyn varmistamisen alueelli-nen malli
Sairaala- ja avokuntoutuksen integroiminen Fysioterapeuttien suoravas-taanottotoiminnan käynnistämi-nen perusterveydenhuoltoon Yhtenäisen kuntoutuksen vaikut-tavuuden mittariston ja seuranta-järjestelmän rakentaminen kaik-kiin toimintayksiköihin Alueellisen yhtenäisen ampu-toinnin arvioinnin ja protetisoin-nin toimintaprosessin rakentami-nen
Hoitoviiveet, toteutuneiden terapioiden määrä, tarvit-tavien preoperatiivisten kuntoutusten suhteellinen osuus Koulutettujen fysiotera-peuttien määrä, suoravas-taanottokäyntien määrä Mittareiden lukumäärä ja niiden käytön kattavuus Onnistuneiden protetisoin-tien lukumäärä amputoin-tien lukumäärään suh-teutettuna
2018 2018
Akuuttikuntoutus ja kuntoutuksen avopalvelut
Kuntoutuksen yhteen-sovittaminen kuntoutu-jan kokonaishoitoon Erikoisaloilta tulevan kuntoutuskysynnän tyydyttäminen sairaa-lassa ja kotiin asti
Sairausryhmäkohtaisten hoito-ketjujen yhteensovittaminen Henkilökunnan joustava sijoi-tus/mitoitus sairaalassa kysynnän mukaan, ”osastokuntoutuksesta kotikuntoutukseen” Integraation syventäminen esh:n ja pth:n (kotikuntoutus, kotisai-raanhoito, kotihoito) kesken
Laadittujen hoitoketjuku-vausten määrä Vaihtoehtoisiin tehtäviin perehdytettyjen /koulutettujen kuntou-tusammattilaisten osuus
2018
Asiantuntijapalvelut
Toimintamalli kuntou-tustutkimuksen toteu-tuksesta alueellisesti Monialaisen kuntou-tusohjauksen toimin-tamalli
Luodaan alueelle toimintamalli lääkinnälliseen kuntoutustutki-muksen Luodaan alueelle toimintamalli ammatilliseen kuntoutustutki-muksen Luoda toiminta- ja yhteistyömalli erityistä tukea tarvitsevien mo-nialaisen kuntoutussuunnitelman laatimiseksi ja päivittämiseksi
Laadittujen kuntoutus-suunnitelmien määrä Laadittujen kuntoutus-suunnitelmien määrä Laadittujen monialaisten kuntoutus-suunnitelmien määrä
2018 2018 2018
4.1.5 Strategiset tukipalvelut
Strategisten tukipalvelujen toimialue jakaantuu kuviossa 6 esitetyn mukaisesti kahteen palvelulinjaan: joh-
tamisen tukeen ja kehittämisen tukeen.
30
Kuvio 6: Strategiset tukipalvelut
4.1.5.1 Johtamisen tuki
Henkilöstöpalvelut
Kuntien, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Saarenvireen vakinaisen henkilöstön tiedot on kerätty virka- ja
toimiluetteloista toimiyksiköittäin. Vakinaisen henkilöstön määrä on yhteensä 2 328.
Henkilöstötyöryhmä on jo aikaisemmin kartoittanut eläköitymisen määriä lähivuosina. Eläköitymisen joh-
dosta irtisanomisille ei näyttäisi olevan tarvetta ja osaavasta henkilökunnasta voi tulla pulaa tulevaisuudes-
sa. Länsi-Pohjan sote- projektin henkilöstötyöryhmä on kerännyt sairaanhoitopiirin ja kuntien henkilöstöpo-
liittisia linjauksia ja tehnyt yhteisiä ohjeistuksia.
Sote- uudistuksen myötä toimintamallit tulevat muuttumaan, verkostomainen ja moniammatillinen työs-
kentely tulee lisääntymään. Valinnanvapauden laajenemisen myötä kilpailutilanne tuo lisähaasteita myös
henkilöstölle. Uudistus tehdään henkilöstön ja vahvan johtamisen avulla.
Hallinto-, talous- ja lakiasiainpalvelut
Hallinto-, talous- ja lakiasiainpalvelut järjestetään valittavan organisaatiovaihtoehdon mukaisesti.
Tekniset palvelut
Kiinteistöt
Valtioneuvosto on päättänyt 19.1.2017 valtuuttaa Senaatti-kiinteistöt perustamaan tulevien 18 maakunnan
omistukseen siirtyvän toimitila- ja kiinteistöhallinnon palvelukeskuksen. Maakuntien Tilakeskus Oy toimii
31
perustamisvaiheessa Senaatti- kiinteistöjen tytäryhtiönä ja siirtyy maakuntien omistukseen vuoden 2019
alusta. Maakuntien Tilakeskus Oy:n toimitilakanta tulee muodostumaan pääosin sairaanhoito- ja erityis-
huoltopiirien kiinteistöistä, jossa keskussairaalat ovat keskeisin toimitilaryhmä. Yhtiön hallinnoitavaksi tulee
myös nykyisin kuntien sote- palvelujen käytössä olevien tilojen vuokrasopimuksia. Omaisuusjärjestelyistä
säädetään eduskunnalle annattavassa maakuntalaissa. Yhtiö perustetaan jo maakunta- ja sote- uudistuksen
valmisteluvaiheessa varmistamaan sen täysi toimintavalmius vuoden 2019 alusta. Maakuntien Tilakeskus
Oy on yksi sote- ja maakuntauudistusta tukevista valtakunnallisista palvelukeskuksista, jotka maakunnat
omistavat yhteisesti vuoden 2019 alusta. (VM tiedote 19.1.2017)
Kuntien kiinteistöpäälliköiden ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin teknisen johtajan kanssa on pidetty kaksi
kokousta. Kiinteistötiedot on kerätty Popsterin tiedonkeruulomakkeella (omat kiinteistöt ja vuokrakiinteis-
töt). Maakunnan Tilakeskus Oy on aloittanut kiinteistötietojen keruun maaliskuussa.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tekniset palvelut jatkavat sairaanhoitopiirin kiinteistöjen hoitoa 31.12.2018
asti. 1.1.2019 sairaanhoitopiirin kiinteistöt siirtyvät Maakuntien Tilakeskus Oy:lle, joka vuokraa myös kunti-
en sote- kiinteistöt.
Materiaalipalvelut (logistiikka, hankinta)
Hankintatoimen osalta hyödynnetään jo olemassa olevia hankintarenkaita. Länsi-Pohjan sotelle on jo aikai-
semmin tehty Lapin amk:n opinnäytetyönä kolme logistiikkaselvitystä, joiden pohjalta jatketaan suunnitte-
lua.
4.1.5.2 Kehittämisen tuki
Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä puhuttaessa voidaan tarkoittaa organisaation sisäistä kehittä-
mistä, laajempaa kehittämistä yhteistyössä maakunnan muiden toimijoiden kanssa tai osallisuutta kansalli-
sissa kehittämisohjelmissa. Tässä suunnitelmassa keskitytään ensisijaisesti Länsi-Pohjan soten sisäiseen
kehittämiseen kuitenkin huomioiden laajat yhteistyökuviot ja uuden tiedon sekä kehityssuuntien seuraami-
sen. Palvelujen kehittämisessä olennaista on yhteys tiedonhallintaan.
Kehittämispalvelut
”Kehitetään, kehitytään ja opitaan yhdessä”
Länsi-Pohjan sotessa haetaan aidosti uusia toimintatapoja jolloin myös kehittämisresurssien ja – rakenteen
turvaaminen ja muodostaminen täytyy kytkeä valmistelussa olevaan palvelutuotantoon.
Kehittämisrakenteen toiminnassa korostuvat tiedontuotanto, tiedonhallinta ja hyödyntäminen. Kehittä-
misenrakenne tukee moniammatillisten ja monitoimijaisten yhteistyöverkostojen toimintaa palvelutuotan-
nossa. Se edistää ja koordinoi innovaatio- ja tutkimuspohjaista toimintaa mm. alueen koulutusorganisaati-
oiden ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Kehittäminen perustuu Länsi-Pohjan soten strategiaan ja johtamiseen sekä henkilöstötarpeiden ennakoin-
tiin sekä osaamisen ja työhyvinvoinnin ylläpitoon. Kehittämistoiminnan tavoitteena on asiakaslähtöisyys ja
asiakkaan omien voimavarojen tukeminen edellyttää koordinaatiota ja palvelua, joka ylittää erikoisalat,
32
organisaatiot sekä kohtaa asiakkaan kokonaisvaltaisesti. Toimintakäytännöt eivät kehity yksittäisten amma-
tinharjoittajien osaamista parantamalla. Muutos työyhteisössä voi tapahtua vain, jos kaikki siihen osallistu-
vat. Kehittämisen tulee kuulua kaikkien työntekijöiden työhön.
Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteistyön kehittämisessä on tärkeätä hoi-
to-, palvelu- ja kuntoutusketjujen kehittäminen yhteisillä rajapinnoilla unohtamatta yhdyspintaa kuntiin ja
näiden järjestämiin palveluihin.
Kehittämisen keskiössä ovat
laadunhallinta ja potilas- ja asiakasturvallisuus
omavalvonta
asiakasosallisuus
osaamisen kehittäminen ja ennakointi
täydennyskoulutus
tietotuotanto, tiedon hallinta ja hyödyntäminen
hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
kehittäminen ja uudistaminen
Laadunhallinta
Laadunhallinta on osa jokapäiväistä työtä ja se on jokaisen työntekijän vastuulla. Henkilöstön merkitys laa-
dukkaan palvelun tuottamisessa on kiistaton. Sosiaali- ja terveydenhuollossa hyvä laatu on kykyä täyttää
asiakkaiden palvelujen tarve ammattitaidolla, edullisesti sekä lakien ja asetusten mukaan.
Laadunhallinnan tukena Länsi-Pohjan sotessa otetaan käyttöön SHQS- laatujärjestelmä, joka on ollut sai-
raanhoitopiirin käytössä vuodesta 2006 ja alueen kunnissa vuodesta 2015 lähtien. Palveluja kehitetään
asiakaslähtöisesti ja kokonaistaloudellisesti ja niitä arvioidaan laadunhallinnan menetelmiä käyttäen. Palve-
lulinjoja, hoitoketjuja ja toimintaprosesseja arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti. Kehittämisellä pyri-
tään toiminnan vaikuttavuuteen, sujuvuuteen ja taloudellisuuteen. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan tässä
toimintaprosessien tarkastelemista asiakkaan näkökulmasta.
Potilas- ja asiakasturvallisuus
Potilas- ja asiakasturvallisuuden edistäminen on osa sosiaali- ja terveydenhuollon laadun ja riskien hallintaa.
Toimintayksikössä potilas- ja asiakasturvallisuudella tarkoitetaan niitä periaatteita ja toimintoja, joiden ta-
voitteena on varmistaa palvelun ja hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta ja asiakasta vahingoittumasta.
Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuri sisältää potilaiden ja asiakkaiden turvallista palvelua ja hoitoa edistä-
vän systemaattisen toimintatavan sekä sitä tukevan johtamisen, arvot ja asenteet.
Potilas- ja asiakasturvallisuuskulttuuriin kuuluu riskien arviointi, ehkäisevät ja korjaavat toimenpiteet sekä
toiminnan jatkuva kehittäminen. Erityyppisten turvallisuusriskien ennakointi ja analysointi sekä niihin puut-
tuminen ovat tärkeitä haittatapahtumien ehkäisyssä. Turvallisuuskulttuuria vahvistamalla vähennetään
palveluun ja hoitoon liittyviä riskejä, sekä potilaille ja asiakkaille hoidon tai palvelun aikana aiheutuvia hait-
toja. Tämä edellyttää yhteisen vastuun ottamista. (STM potilas- ja asiakasturvallisuuden toimintaohjelma
2015- 2020.) Länsi-Pohjan sotelle laaditaan laadunhallintasuunnitelma ja potilas- ja asiakasturvallisuus-
suunnitelma, sekä niihin liittyvät vuosittaiset toimenpideohjelmat.
33
Omavalvonta Omavalvonta on palveluntuottajan työkalu, jonka avulla kehitetään ja seurataan palvelujen laatua toimin-
tayksiköiden päivittäisessä asiakastyössä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen valvonnassa korostuu
palveluntuottajien oma vastuu toiminnan asianmukaisuudesta ja tuottamiensa palvelujen laadusta sekä
potilas- ja asiakasturvallisuudesta.
Omavalvonnan perusidea on siinä, että toimintayksikölle on laadittu kirjallinen suunnitelma, jonka avulla
asiakkaan palveluissa esiintyvät epäkohdat ja palvelun onnistumisen kannalta epävarmat ja riskiä aiheutta-
vat tilanteet pystytään tunnistamaan, ehkäisemään ja korjaamaan nopeasti. Omavalvonta perustuu yksi-
kössä toteutettavaan riskinhallintaan, jossa palveluprosesseja arvioidaan laadun ja asiakasturvallisuuden
näkökulmasta. Tarkoituksena on ennaltaehkäistä riskien toteutuminen ja reagoida havaittuihin kriittisiin
työvaiheisiin tai kehittämistä vaativiin asioihin suunnitelmallisesti ja nopeasti. (mm. Vanhuspalvelulaki, SHL
47§, Terveydenhuoltolaki) Omavalvontasuunnitelma toimii apuna myös viranomaisvalvonnassa.
Asiakasosallisuus kehittämisessä
Asiakasosallisuus -palveluiden käyttäjät otetaan aktiivisesti mukaan kehittämään palveluita. Tulevaisuuden
asiakas muuttuu palvelun käyttäjästä entistä vahvemmin myös palvelujen arvioijaksi ja kehittäjäksi. Tämä
edellyttää uudenlaista kumppanuutta asiakkaiden ja työntekijöiden välille ja sen myötä uudenlaisen ajatte-
lutavan omaksumista niin asiakkailta kuin työntekijöiltäkin.
Osaamisen kehittäminen ja ennakointi
Toimintaympäristö on jatkuvassa muutoksessa, minkä vuoksi on ennakoitava tulevaisuudessa tarvittava
osaaminen ja varauduttava siihen. Ennakoinnissa on olennaista käsittää, mitkä ovat ne olennaiset tekijät,
jotka muokkaavat tulevaisuutta ja mihin voidaan ja halutaan vaikuttaa21. Ennakoinnin merkitys Lapissa ko-
rostuu: työiässä olevien määrä vähenee, kilpailu työntekijöistä eri toimialojen välillä kovenee ja elinkei-
noelämän rakenne muuttuu. Muutoksen ennakointi vaatii nykyisen toiminnan edellyttämän osaamisen
arviointia, uusien palvelunkäyttäjien ja tarvitsijoiden määrittelyä sekä tulevaisuudessa tuotettavien palve-
luiden osaamisedellytyksien tutkimista. Osaamisen kehittämisen avulla sosiaali- ja terveysalan toimijat pait-
si turvaavat työntekijöidensä ammattitaitoa, mutta myös hallitsevat ja ohjaavat meneillään olevaa muutos-
ta, rakentavat haluamaansa tulevaisuutta ja mielekkäitä työuria.
Täydennyskoulutus
Osaamisen kehittämistä toteutetaan täydennyskoulutuksen, koulutussuunnittelun, alueellisen lääkärikoulu-
tuksen koordinaation, erilaisten kehittämisprojektien, henkilökierron ja tavoitteellisen ohjatun työssä op-
pimisen kautta. Täydennyskoulutus toteutuu toimialueiden sisäisenä toimipaikkakoulutuksena, erikoisala-
kohtaisena alueellisena koulutuksena ja tilauskoulutuksena. Lisäksi henkilöstöä tuetaan heidän osallistues-
saan valtakunnallisiin ja kansainvälisiin koulutustapahtumiin. Osaamisen kehittäminen toteutuu Länsi-
Pohjan sotessa verkostomaisena yhteistyönä koulutus-, kehittämis- ja ennakointiorganisaatioiden kanssa.
34
Tietotuotanto
Sosiaali- ja terveydenhuollosta kerättävien tietojen kansallisesta raportoinnista säädetään tilasto- ja rekiste-
rilainsäädännössä ja siten kuin terveyden edistämistyöstä on säädetty. Yhtenäistä tuotantorakennetta alu-
eellisen tai kansallisen sote- päätöksenteossa ja ohjauksessa tarvittavan tiedon käsittelystä ei Suomessa ole,
vaan nyt tiedot kootaan hajallaan olevista tietovarannoista tilannekohtaisesti kunkin tarpeen mukaiseen
käyttöön. STM:n ja VM:n Kustannus- ja vaikuttavuustieto työryhmän toimesta tullaan nimeämään kansalli-
set mittarit, työ valmistunee vuoden 2018 aikana.
Tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluiden johtamisen tueksi ei ole saatavilla kattavaa tulevaisuuteen luo-
taavaa tietoa, joka kertoisi kansalaisten hyvinvoinnin kehittymisestä. Johdon käytössä oleva tieto katsoo
taaksepäin, ja seurantamittaristo on operatiivinen sekä toimintokohtainen.
Länsi-Pohjan sotessa toiminnan kehittämisessä käytetään hyödyksi vuosien mittaan eri järjestelmistä kehi-
tettyä tietoa. Tiedon jatkuvalla seurannalla saadaan selville prosessien vaikuttavuus – kehittyykö toiminta
haluttuun suuntaan. Tietoon pohjautuva toiminta tuottaa parannuksia työn tuottavuuteen, vaikuttavuu-
teen ja mielekkyyteen. Valtakunnalliset tilastot ja hyvinvointi-indikaattorit sekä käytännön työssä syntyvä
asiakastieto ovat suunnittelun ja johtamisen pohjana. Länsi-Pohjan soten toimintatiedosta muodostetaan
luotettava kokonaisuus, jota voidaan hyödyntää organisaation päätöksenteossa ja toiminnan kehittämises-
sä sekä arvioitaessa väestön palvelutarvetta.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kuntalain mukaan päävastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on kunnilla. Länsi-
Pohjan soten tehtävänä on tarjota tukea ja asiantuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
työn tueksi.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on (Lähde:THL) 1. koordinoida ja toimeenpanna alueellaan valtakunnalliset hyvinvointi- ja kansanterveysoh-jelmat yhteistyössä kuntien kanssa 2. asettaa sosiaali- ja terveyspalveluja koskevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoit-teet sekä määritellä niitä tukevat toimenpiteet ja vastuutahot 3. ennakoida toimintansa hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia eri väestöryhmiin 4. toteuttaa ennaltaehkäiseviä palveluja ja varhaista tukea omissa palveluissaan 5. edistää hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä korjaavissa palveluissa 6. osallistua kuntien/alueen hyvinvointikertomuksen laadintaan 7. tuottaa hyvinvointi- ja terveystietoja kunnille sekä osallistua niiden tulkintaan yhdessä kunnan toimijoiden kanssa 8. hakea ja koordinoida hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kehittämishankkeita 9. järjestää koulutusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen 10. toimia jäsenenä alueellisessa hyvinvointityöryhmässä
Kehittäminen ja uudistaminen
Kehittämiseen kuuluu myös hankkeiden koordinointi, hallinnointi ja ulkopuolisen rahoituksen hakeminen.
Uusien käytännön tarpeista lähtevien palveluinnovaatioiden kokeilu ja/tai osallisuus pidempien alueellis-
ten, valtakunnallisten tai kansainvälisten hankkeiden työhön on olennainen osa kehittämistyötä yhteistyös-
sä koko henkilöstön kanssa. Lisäksi näyttöön perustuvien toimintamallien levittäminen ja erillisten hankkei-
den tulosten jalkauttaminen osaksi työyksiköiden perustyötä on tärkeää
35
4.1.5.3 Tiedonhallinta
Tiedonhallinnan merkitys korostuu jokaisessa asiakas- ja hoitoprosessissa ja jokaiseen prosessiin liittyy pal-
jon tiedon tallentamista, muokkausta ja analysointia. Tietohallinnon työvälineeksi tarvitaan kokonaisarkki-
tehtuuri eli kuvaus prosesseista ja niihin liittyvistä tietoelementeistä sekä tietojen tallennusratkaisuista ja
teknologioista. Tietohallinto tarvitsee tuekseen johdon strategisten linjausten lisäksi kehittämispalvelujen
tekemät prosessimäärittelyt.
Tietohallinto toteuttaa järjestelmä- ja sovellustasolla tiedonhallintaan liittyvät tietojärjestelmät ja ylläpitää
niiden toimivuutta ja jatkuvuutta. Asiakirjahallinnon ja tietosuojaan liittyvän lainsäädännön jatkuva seuran-
ta kuuluvat myös tietohallinnon tehtäviin.
Tietohallintoa ja ICT-palveluita koskevassa valmistelussa tulee huomioida käynnissä olevat valtakunnalliset
tietojärjestelmähankkeet ja niiden tuomat mahdollisuudet kuten kansallisen palveluarkkitehtuurin palve-
luiden käyttöönotto, asiakas- ja potilastietojärjestelmien uudistamiseen liittyvät UNA- hanke sekä sähköisiä
sote- kansalaispalveluita kehittävät ODA- ja Virtuaalisairaala-hankkeet.
Tietojärjestelmien ja potilastietorekisterin toimivuus ja yhteiskäyttö Länsi-Pohjan sote käyttää terveydenhuollon tietotekniikka palvelujen tuottamiseen alue Pegasos- ja Esko
potilastietojärjestelmiä, jotka käsittävät sekä potilashallinnon että kliinisen kirjaamisen. Suun terveyden-
huollon potilastietojärjestelmä on parhaillaan kilpailutuksessa tavoitteena alueelle yhteinen järjestelmä.
Sosiaalipalveluiden käytössä on Kemiä lukuun ottamatta ProConsona, jota on myös mahdollista laajentaa
Kemin käyttöön.
Potilastietojärjestelmiä käytetään myös mobiilisti, jolloin potilastiedot ovat liikkuvien palvelujen esim. ensi-
hoito, kotihoito, kotisairaala käytössä. Kotihoidossa on käytössä lisäksi mobiili toiminnanohjaus ja hoidon
arvioinnin kirjaaminen.
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri toimii rekisterinpitäjänä järjestelmien sisältämille tiedoille ja tiedot viedään osaksi Kanta- palveluja lainsäädännön mukaisessa aikataulussa mukaan lukien sosiaalipalvelut. Länsi-Pohjan soten ICT- palvelujen tuottajana toimii sairaanhoitopiiri. Sähköisiä palveluja / sähköistä asiointia ja niiden palvelualustoja lähdetään aktiivisesti käyttöönottamaan eri toimialueilla. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri on jo mukana UNA – hankkeessa. Arkistointitoimi Lähtökohtana arkistointitoimessa on tietojen käytettävyys. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja alueen kunnat
ovat yhteisrekisterissä, mikä mahdollistaa tietojen yhteiskäyttämisen. 1.1.2019 maakunta toimii rekisterin-
pitäjänä sote- palvelujen osalta.
36
5. Alueellinen valmiussuunnittelu ja varautuminen
Varautuminen ja valmiussuunnittelu ovat sekä julkisten että yksityisten organisaatioiden tehtäviä. Uhka- ja
häiriötilanteet koskettavat kaikkia yhteiskunnan eri sektoreita. Häiriötilanteet ja poikkeusolot voivat vaike-
uttaa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämistä. Alueellisessa valmiussuunnittelussa, harjoituk-
sissa ja koulutuksissa tulee huomioida eri toimijoiden vastuut ja resurssit häiriötilanteen hallinnassa sekä
varmistaa toimijoiden välinen yhteistyö, koordinaatio ja johtaminen. Varautumiseen liittyvässä yhteistyössä
tulee viranomaistoimijoiden lisäksi tehdä tiivistä yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen
sekä seurakuntien kanssa.
Sairaanhoitopiireillä ja aluehallintovirastoilla on keskeinen rooli sosiaali- ja terveydenhuollon alueellisessa
varautumisessa.
Hallinnollisten rakenteiden muuttuminen vaikuttaa myös varautumiseen ja valmiussuunnitteluun. Mahdol-
linen päätös Länsi-Pohjan soten yhteiseen toimintaorganisaatioon siirtymisestä käynnistää myös varautu-
misen ja alueellisen varautumissuunnitelman päivitystyön tekemisen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakiluonnos sisältää luvussa 7 § 53 – 55 säännökset varautumisesta
häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Näiden mukaan maakunnan on varauduttava valmiussuunnitelmin sekä
muilla toimenpiteillä yhteistyössä alueensa kuntien kanssa sosiaalihuollon ja terveydenhuollon toimenpitei-
tä edellyttäviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin. Varautumisessa on varmistettava palvelujen jatkuvuu-
den turvaaminen myös silloin, kun palveluja toteutetaan hankkimalla niitä yksityisiltä palvelujen tuottajilta
tai palvelusetelillä.
6. Länsi-Pohjan sote toimintaorganisaatio 1.1.2018 alkaen
Länsi-Pohjan sote- projektissa on ensin valmisteltu kuntien ja sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveyspalvelut
yhdistävä integraatiomalli, toimintakonsepti, joka on kuvattu tämän järjestämissuunnitelman luvussa 5.
Toimintakonseptin valmistumisen myötä ja meneillään olevien maakunta-, sote- ja valinnanvapauslakien
valmistelua seuraten on arvioitu eri organisaatiomallien soveltuvuutta Länsi-Pohjan soten organisaatioksi.
Mahdollisina organisaatioina on käsitelty: Kuntayhtymää, isäntäkuntamallia, kuntien omistamaa yhtiö-
tä/liikelaitosta, yhteisyritystä yksityisen toimijan kanssa ja osuuskuntaa. KPMG Oy teki sote- projektin tila-
uksesta kilpailuttamisen ja yhtiöittämisen konsultointiin liittyvän esiselvityksen Länsi-Pohjan soten organi-
saatiomalleista (liite 2).
Tämän perusteella sote- projektin poliittinen ohjausryhmä linjasi 22.2.2017, että jatkovalmistelu tehdään
kahden vaihtoehdon mukaan. Vaihtoehto A; yhtiöitetään yhteisyritykseen viranomaistoimintoja lukuun
ottamatta kaikki kuntien ja sairaanhoitopiirin sote- palvelut. Vaihtoehto B; yhtiöitetään yhteisyritykseen
valinnanvapauslakiluonnoksen ns. laajan valinnanvapauden palvelut. Muut kuntien ja sairaanhoitopiirin
sote- palvelut yhdistetään laajennettuun sairaanhoitopiirin toimintaan, noudattaen sote- projektissa kehi-
tettyä toimintakonseptia.
37
Perusteluita yhteisyrityksen perustamiselle
• Yhtiöittämisessä laaditaan mm. yhtiösopimus, osakassopimus ja palvelusopimus, joista palvelujen
kannalta tärkein asiakirja on palvelusopimus.
• Palvelusopimuksella kunnat pystyvät vielä sopimaan sote- palveluista
• Yhtiöittämisessä tehtävä palvelusopimus sitoo maakuntaa tulevina vuosina
• Yhteisyritys luo etunojaa tulevalle, turvaamaan laadukkaan palveluverkon rakentamisen
• Yritys on ketterä yhteistyöalusta, tuo markkinaosaamisen ja liiketalouden osaamisen alueen palve-
lujen kehittämiseen
• Yhtiöittäminen olisi tässä vaiheessa järkevää kun kunnat voivat vielä siihen vaikuttaa
• Yrityksen liiketoiminnan logiikka on maksimoida toiminta ja hankkia lisää asiakkaita (ei minimoida
vähentää, irtisanoa tms,)
• Sote- palvelut tullaan maakunnan toimesta kuitenkin yhtiöittämään
→ sote- lakien aikana maakuntavaltuusto päättää yhtiöittämismallin
• Vaikka päätösvalta siirtyy yksityiselle toimijalle (esim. 51 % tuottajalle ja 49 % kunnille), niin perus-
tamisasiakirjoissa voidaan sopia sitovasti mm. hallituspaikkojen jaosta, osingonjaosta ja kuntien
kriittisinä pitämien asioiden muuttamisen yksimielisyysvaateesta.
• Laadukkaan palveluverkon rakentaminen parantaa sote- palvelujen säilymistä ja pysyvyyttä alueella
tulevassa kilpailutilanteessa
• On huomioitava, että uusien sopimusten osalta ns. rajoituslain (1.7.2016) mukaan maakunnalle
ei siirry vahingonkorvausvastuuta tai muuta sopimuksen päättämiseen liittyvää vastuuta sellai-
sista sopimuksista, jotka kunta solmii voimaanpanolain vahvistamisen jälkeen, mutta ennen kuin
sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyy maakunnalle. Siksi
yhtiöittämispäätökset on tehtävä 30.6.2017 mennessä.
Vaihtoehto A:
• Lakisääteisiä viranomaistehtäviä lukuun ottamatta sote- palvelut yhteisyritykseen yksityisen toimijan
kanssa.
• Kunnat vähemmistöosakkaiksi omistusosuus 49/51 tai 19/81
• Kunnan osakeomistus siirtyy maakunnalle 1.1.2019
• Turvaa tulevan alle 5 vuodeksi.
• Pakkolain irtisanomispykälän perusteella maakunnan irtisanottavissa vuoden kuluttua
• Ei mahdollista kuntien kiinteistöriskien minimointia
• Toiminnan kehittämisaika jää lyhyeksi
• Lakisääteiset viranomaispalvelut perussopimuksen muutoksella sairaanhoitopiirin hoidettaviksi.
• Viranomaistoiminnot siirtyvät maakunnalle 2019 alusta
o viranomaistoiminnan viranhaltijat (aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat, etuuskä-
sittelijät, lastenvalvoja, lastensuojelun sosiaalityöntekijät ja perhetyö, vanhus- ja vammaispalvelun
sosiaalityöntekijät ja – ohjaajat, johtava lääkäri) Myös sosiaalityön esimiehet tekevät viranhaltija-
päätöksiä.
• Perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut pirstoutuvat
• Ikäihmisten palvelut pirstoutuvat
• Integraatiohyöty pienenee
38
Vaihtoehto B
• Kuntien sotesta alle 50 % yhteisyritykseen => voidaan tehdä pitkä sopimus (10-15v)
• Omistusosuus 19% / 81% rajoittaa osakassopimusta
• Omistusosuus 49% /51% , kuntien osuus menee 1.1.2019 maakunnalle
• Palvelusopimus sitoo maakuntaa, ei irtisanomispykäläpakkoa
• Palvelujen kannalta tärkein asiakirja yhtiön muodostamisessa on palvelusopimus:
• Voidaan sopia palveluverkko
• Voidaan sopia lähipalvelut
• Voidaan sopia erityispalvelut
• Keskittämisuhka pienenee
• Voidaan taata työpaikkojen säilyminen
• Voidaan taata osaaminen ja huolehtia rekrytoinnista
• Voidaan kohentaa kuntien elinvoimaa
• Kiinteistöriskin minimoiminen mahdollistuu pitkällä sopimusajalla
• Yhtiön voitonjaosta voidaan sopia esim. että osa voitosta kohdennetaan palvelujen kehittämiseen
Jatkovalmisteluun vaihtoehto B
Länsi-Pohjan sote- projektin johtoryhmä ja LPSHP:n hallitusseminaarin osallistujat pitivät 17.3.2017 vaihto-
ehtoa B parempana turvaamaan asetetut tavoitteet:
• säästöpotentiaalien hyödyntäminen
• lähipalvelujen turvaaminen
• tarkoituksenmukainen, kustannustehokas erikoissairaanhoito
• työpaikkojen säilyttäminen
• osaajien rekrytointi
• kuntien elinvoiman parantaminen
• kuntien kiinteistöriskin minimoiminen
Vaihtoehto B : Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän malli 1.1.2018
Yhteisyrityksen ulkopuolelle jäävät kuntien sote- palvelut ja sairaanhoitopiirin palvelut yhdistetään
Länsi-Pohjan sote- projektin toimintakonseptin mukaisina kokonaisuuksina sairaanhoitopiirin teh-
täväksi sairaanhoitopiirin perussopimuksen muutoksella. Sairaanhoitopiiri jatkaa kuntayhtymänä
sote- ja maakuntalakien mukaisen toiminnan alkamiseen saakka (1.1.2019)
Sairaanhoitopiiriin palveluja:
• jotka ovat lähtökohtaisesti lähipalveluja
• joihin ei kohdistu keskittämisuhkaa
• jotka siirtyvät maakunnan liikelaitokseen 1.1.2019
• viranomaispalvelut jotka siirtyvät maakunnan tehtäviksi
Uuden mallin sairaanhoitopiiri muodostaa esivaiheen, joka sulautuu maakunnan liikelaitokseen.
Sairaanhoitopiirin kiinteistöt ja tukipalvelut jäävät sairaanhoitopiiriin, ne siirtyvät lakiuudistukses-
sa joka tapauksessa maakunnalle.
39
Uuden mallin kuntayhtymän toimintojen kehittämisaika jää lyhyeksi, vaikka integraatiota pysty-
tään edistämään Länsi-Pohjan yhteisyrityksen kanssa. Toisaalta maakunnalla ei ole tarvetta muut-
taa hyviä toimintatapoja ja toimivaa integraatiota.
Vaihtoehto B: Yhteisyritys 1.1.2018
Yhteisyritykseen kootaan
• palveluja, jotka muodostavat alle 50 % kuntien sotesta
• palveluja, joihin liittyy maakunnan keskittämisuhka
• palveluja, jotka halutaan säilyttää
• palveluja, jotka muodostavat loogisen kokonaisuuden
• palveluja, jotka ovat Länsi-Pohjan sote- projektin toimintakonseptin mukaisia
Yrityksellä on suuri intressi lisätä potilasvirtaa yritykseen esim. leikkaustoimintaan; potilaita muilta alu-
eilta, vakuutusasiakkaita ja potilaita ulkomailta. Tämä osaltaan parantaa yhtiön sote- palvelujen kannat-
tavuutta ja tukee palvelujen kehittämistä.
Vaihtoehto B: Sairaanhoitopiirin ja Yhteisyrityksen palvelukokonaisuudet 1.1.2018 alkaen on esitetty kuvi-
ossa 7.
Kuvio 7: Sairaanhoitopiirin ja yhteisyrityksen palvelukokonaisuudet
LPSHP
(laajennettu)
• Perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut
• Ikäihmisten palvelut
• Strategiset tukipalvelut
• Ensihoito
• Apuvälineyksikkö
• LPSHP kiinteistöt
Sote Oy
(yhteisyritys)
• Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut
• Kuntoutuspalvelut
40
Tilanne 1.1.2019:
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toiminnot siirtyvät Lapin maakunnan liikelaitokseen (kuvio 8).
Yhteisyritys jatkaa yritystoimintaansa sopimusten (mm. palvelusopimus) mukaisesti esim. 10 - 15 vuotta.
Kuntien omistusosuus yhteisyrityksestä siirtyy 1.1.2019 Lapin maakunnalle, mutta palvelusopimus jää voi-
maan sopimuskaudeksi.
Yhteisyritys vuokraa käyttöönsä tarvittavat tilat kunnilta ja sairaanhoitopiiriltä. Tilavuokrauksen periaatteet
sisältäen siivouksen, kunnossapidon, vartiointipalvelut jne tullaan määrittelemään myöhemmin esim. ulko-
puolinen toimijan toimesta. Yhtenä vaihtoehtona on myös, että kuntien sote- kiinteistöistä muodostetaan
kiinteistöyhtiö, joka vuokraa tilat yhteisyritykselle.
41
Kuvio 8: Maakunnalle siirtyvät toiminnot
6.1 Henkilöstön asema
Länsi-Pohjan soten työtehtävissä oleva henkilöstö, jota uudistus koskee, on seitsemän eri työnantajan pal-
veluksessa: Kemi, Keminmaa, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Oulunkaaren kuntayhtymä,
Saarenvire, Tornio ja Ylitornio. Palvelujen keskittyessä kahden työnantajan tuottamiksi, siirtyvä henkilökun-
ta siirtyy uudelle työnantajalle vanhoina työntekijöinä. Ennen vuotta 1994 julkiselle työnantajalle tulleiden
ja yhtäjaksoisesti työskennelleiden yhteisyritykseen siirtyvien työntekijöiden lisäeläke turvataan yhtiöittä-
misessä vakuutuksella tai yhteisyrityksen maksamalla lisäeläkkeellä.
Suotavaa olisi, että yhteisyritykseen siirtyvän henkilöstön osalta selvitettäisiin mahdollisuus virka-
/työvapaaseen sopimuskauden ajaksi. Sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Soili Vesterisen johtama alueel-
linen henkilöstötyöryhmä on työskennellyt joulukuusta 2015 lähtien keräten henkilöstötietoja ja valmistel-
len mm. henkilöstöpoliittisia malleja ja ohjeistuksia uutta organisaatiota varten.
Henkilöstöpalvelut järjestetään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän henkilöstöpalvelujen toimes-
ta sen palvelukseen siirtyvän henkilöstön osalta. Kuntien henkilöstöpalveluissa sotelle yli 50 % työtä tekevil-
lä on mahdollisuus siirtyä sairaanhoitopiirin työntekijöiksi. Tästä tulee käydä erilliset neuvottelut kuntien
kanssa.
42
Hallinto-, talous- ja lakiasianpalvelut järjestää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä oman toimin-
tansa osalta. Kuntien talouspalveluissa sotelle yli 50 % työtä tekevillä on mahdollisuus siirtyä sairaanhoito-
piirin työntekijöiksi. Tästä tulee käydä erilliset neuvottelut kuntien kanssa. Länsi-Pohjan yhteisyritys voi
järjestää henkilöstö-, hallinto-, talous- ja lakiasianpalvelut itse, ostaa ne joko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiril-
tä tai muulta palveluntuottajalta.
7. Kunta – sote- yhdyspintakysymykset
Sosiaali- ja terveyspalveluilla on asiakasprosesseissa useita rajapintoja kunnan ja muiden toimijoiden,
yksityisten ja järjestöjen eri palveluihin ja toimintoihin.
Keskeisimpiä yhdyspintoja ovat
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
- Liikunta-, nuoriso- ja kulttuurityö
- Työllisyyden hoito ja elinkeinopolitiikka
- Opiskeluhuolto
- Asumispalvelut
- Kaavoitus, maankäyttö ja palveluverkot
- Maahanmuuttajien kotouttaminen
- Joukkoliikenne ja kuljetukset
- Varautuminen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin
Kuntalain mukaan päävastuu kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä on kunnilla. Kunnan
tehtävät ja rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on laaja-alainen ja monimuotoinen. Kunnan ylläpi-
tämä infrastruktuuri sekä monipuoliset hyvinvointia edistävät palvelut luovat perustan asukkaiden hyvin-
voinnille. Kunnan asukkaiden hyvinvointi on yhteydessä koulutukseen, liikunta-, nuoriso- ja kulttuuripalve-
luihin, työllisyydenhoitoon, kaavoitukseen, liikennejärjestelyihin sekä moniin muihin kunnan hoitamiin teh-
täviin.
Työllisyyden hoidossa, erityisesti taloudellisesta näkökulmasta, korostuu työmarkkinatuen rahoitusvastuun
siirtyminen aiempaa enemmän kunnille. Tästä syystä kuntien intresseissä on vahva työllisyyden hoitoa edis-
tävien toimien ohjaus ja koordinointi. Työllisyysohjelmien ohjaus asettuu keskeiseksi kysymykseksi kun
vastuu työmarkkinatukimenoista on kunnalla ja merkittävä osa toiminnoista, joilla menoihin pystytään vai-
kuttamaan, on sote- palvelualueella.
Maahanmuuttaja- ja monikulttuurisuustyössä kuntien lakisääteisiä velvoitteita ovat maahanmuuttajien
alkukartoitukseen, kotouttamissuunnitelmien valmisteluun, toteutukseen, seurantaan sekä monialaiseen
paikalliseen ja maakunnalliseen yhteistyöhön liittyvät tehtävät. Kotoutumispalveluiden toimijoita ovat kun-
nat, TE- hallinto ja muut valtion viranomaiset. Maahanmuuttajien saamat palvelut riippuvat maahantulon
syystä ja elämäntilanteesta. Kokonaisuutena maahanmuuttajien palvelut ovat hajautuneet eri toimijoille,
mikä asettaa erityisiä haasteita henkilön tai perheen palvelukokonaisuuden hahmottamiseen ja toteuttami-
seen esim. perhe-, mielenterveys- tai muissa sosiaalisissa ja terveydellisissä ongelmissa.
43
Asumispalvelujen osalta erityisryhmien, kuten huonokuntoiset ja muistisairaat vanhukset, vammaiset hen-
kilöt, päihdeongelmaiset, mielenterveyskuntoutujat, asunnottomat, maahanmuuttajat, erityistä tukea tar-
vitsevat nuoret, asumispalvelujen kehittämisen vastuu on sosiaali- ja terveystoimella, josta asumispalvelu-
jen tarpeet viedään kuntien tekniseen virastoon. Erityisryhmien asumispalvelujen kokonaisuuden hallinta ja
ohjaus edellyttää kunnan ja sote- palvelualueen yhteistyötä. Tulevalla sote- palveluorganisaatiolla ja kun-
nalla tulee olla asiakkaiden palveluprosessien näkökulmasta riittävä kosketuspinta etenkin em. alueilla.
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvun hillitseminen edellyttää hyvinvoinnin ja terveyden edis-
tämisen tehokasta toteuttamista ihmisten arkiympäristöissä. Ruohonjuuritasolla asiakasrajapinnassa on
mahdollistettava eri viranomaisten yhteistyössä tehtävää asiakaskohtaista suunnittelua ja tarvittavaa tie-
donkulkua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja kuntiin jäävien palvelujen yhteensovittamiseksi tarvitaan selkeät
hallinnonrajat ylittävät yhteistyö- ja toimeenpanorakenteet. Näillä pysyvillä rakenteilla tarkoitetaan poik-
kihallinnollisia johtamisen käytäntöjä ja toimeenpanorakenteita (esimerkiksi hyvinvointityöryhmät ja koor-
dinaatio), hyvinvointitavoitteisiin sitoutumista kuntasuunnittelussa, ajantasaista tietoa väestön hyvinvoin-
nista ja terveydestä ja niihin vaikuttavista tekijöistä (seurantajärjestelmä), vaikuttavia terveyden edistämi-
sen käytäntöjä sekä riittäviä resursseja.
On tärkeää, että kuntapäättäjät ovat yhtä mieltä siitä, että väestön hyvinvointiin ja terveyteen voidaan vai-
kuttaa ennakoivasti. Kunnassa tehdään päätökset siitä, miten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toteu-
tuu kunnan alueella. Toimenpiteillä (esim. liikuntamahdollisuuksien parantamisella, elintapoihin vaikutta-
misella), joilla vaikutetaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen, pystytään vaikuttamaan kansansairauk-
sien syntymiseen sekä niistä aiheutuviin kustannuksiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sisällöllinen
haltuun ottaminen ja vaikuttavien strategisten linjausten tekeminen toimenpiteineen vaatii tiedolla johta-
misen osaamista ja monialaista yhdessä pohtimista. Yhteistyötä tarvitaan myös järjestöjen, seurakuntien ja
muiden kunnassa toimivien tahojen kanssa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävänä on tarjota tukea ja asi-
antuntemusta kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työn tueksi.
Länsi-Pohjan sote pyrkii omalta osaltaan tukemaan alueen asukkaita oman hyvinvointinsa edistämisessä.
Terveydenhuoltolain kunnilta edellyttämä hyvinvointikertomus toimii kunnan, maakunnan ja sote- keskuk-
sen yhteisenä työvälineenä suunniteltaessa, arvioitaessa ja raportoitaessa kunnassa tehtävää ja toteutunut-
ta hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavaa työtä.
Uusien keinojen löytäminen vaikuttavaan kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen on tulevai-
suuden avainkysymyksiä. Yksi keino on väestön omahoidon tukeminen. Omahoidossa ammattihenkilö siir-
tyy asiantuntijan roolista valmentajaksi, joka yhdessä asiakkaan kanssa räätälöi juuri hänen tilanteeseensa
sopivan avun ja tuen esim. elintapojen muutoksiin. Omahoidon on todettu olevan vaikuttavaa niin elämän-
laadun kohentumisessa kuin sairauksien hoidossa ja niiden ehkäisyssä. Sen on todettu myös vähentäneen
sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen käyttöä.
Asukkaiden osallisuuden mahdollistaminen on alueen ihmisten hyvinvointia ja terveyttä edistävä keskei-
nen ulottuvuus. Länsi-Pohjan sotessa palveluiden käyttäjät otetaan aktiivisesti mukaan kehittämään palve-
luita: - hyödynnetään mm asiakasraateja, kokemusasiantuntijoita ja järjestöjen osaamista. Asiakaspalaut-
teen kerääminen ja hyödyntäminen nähdään sote - palveluiden ydintehtäväksi - sähköisen viestinnän rin-
44
nalle kehitetään ja hyödynnetään eri väestöryhmille sopivia tapoja. Osallistumisen johtaminen ja vastuut
tältä osin selvitetään jatkovalmistelussa.
8. Järjestöyhteistyö
Kunnan kaikilla toimialoilla on tärkeä merkitys kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden mahdollistajina ja
tuottajina. Kunnat tekevät tätä työtä paitsi omana toimintanaan, yli sektorirajojen, myös eri tavoin yhteis-
työssä järjestöjen kanssa. Yhdistyksistä 72 prosentilla on jotakin säännöllistä yhteistyötä kuntien, useimmin
sosiaali- ja terveystoimen työntekijöiden kanssa. Useasti kunnassa tunnistettu huoli ei ole ratkaistavissa
sen omilla toimilla, vaan tarvitaan alueellisia ratkaisuja ja usean toimijan yhteistyötä.
Länsi-Pohjassa on käynnissä kaksi seudullista järjestöjen ja kuntien verkostohanketta, jotka liittyvät järjestö-
jen rooliin ja tehtäviin maakunta- ja sote uudistuksessa sekä kuntien tulevaisuuden hyvinvoinnin ja tervey-
den edistämistyöhön. Hankkeiden kautta on rakennettu järjestö-kunta-sote yhteistyön rakenteita ja kump-
panuutta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä kehitetty keinoja järjestöjen tuen ja matalan kyn-
nyksen tuen muotojen integroimiseksi täydentämään sosiaali- ja terveydenpalveluiden asiakaspolkuja. Jär-
jestön elämänkaariverkostot ja vapaaehtoistoiminnan kehittämisverkosto sekä digipalvelujen työryhmä ja
järjestöjen liikkuvat – ja lähipalvelut työryhmä mahdollistavat monimuotoista yhteistyötä ja kehittämistä
niin kunta kuin sote- toimijoidenkin näkökulmasta (Kuvio 9).
Kuvio 9: Länsi-Pohjan järjestöt SOTE:ssa ja HYTE:ssä ( muok.Tuula Huttunen-Koivumaa, Majakka 2017)
45
Länsi-Pohjan sotessa järjestöjen merkitystä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tehdään näkyväksi ja
tuetaan - varmistetaan koulutuksella että sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät ovat tietoisia yhdistysten
tekemästä työstä ja osaavat ohjata ja tukea ihmisiä esimerkiksi yhdistysten vapaaehtois- ja vertaistoimin-
taan tai harrastusmahdollisuuksiin. Hyödynnetään laaja-alaisesti järjestöjen osaamista ja asiantuntemusta –
asiakasosallisuuden edistämisessä, kehitetään kumppanuuskäytäntöjä ja yhteistyösopimusmenettelyjä
järjestöjen kanssa.
8. Järjestämissuunnitelman hyväksyminen ja toi-
meenpano
Länsi-Pohjan sote- projektin 1.11.2016 -30.3.2017 poliittinen ohjausryhmä esittää sote- projektin johto-ryhmän esityksestä, että kuntien valtuustot kokouksessaan 24.4.2017: 1. Hyväksyvät Länsi-Pohjan sote- projektin työstämän järjestämissuunnitelman.
2. Velvoittavat projektijohtajan ja LPSHP:n pth- yksikön käynnistämään vaihtoehto B:n mukaisen yhteisyri-tyksen kilpailuttamisen KPMG Oy:n konsultoimana 17.2.2017 tehdyn sopimuksen mukaisesti.
3. Valtuuttavat sote- projektin johtoryhmän ja poliittisen ohjausryhmän jatkamaan toimintaansa vuoden 2017 loppuun saakka.
4. Velvoittavat sote- projektin huolehtimaan kilpailutuksen niin, että yhtiöittämispäätös on ollut valtuusto-jen käsittelyssä ja tarvittavat asiakirjat allekirjoitettu viimeistään 30.6.2017
5. Sairaanhoitopiirin perussopimus muutetaan vastaamaan vaihtoehto B:n toimintamallia. Uusittu perusso-pimus tuodaan kuntien valtuustojen käsittelyyn 30.6.2017 mennessä. Perussopimuksen muutoksessa huo-mioidaan Tervolan erilainen asema.
6. Sairaanhoitopiirin toiminnan uudelleen järjestäminen vaihtoehto B:n mukaisesti käynnistetään välittö-mästi.
7. Velvoittavat Länsi-Pohjan sote- projektin henkilöstötyöryhmän tekemään kunnille ja sairaanhoito-piirille yhteisen ohjeistuksen yhteistoimintamenettelyn mukaisesta toiminnasta.
8. Velvoittavat Länsi-Pohjan sote- projektin johtoryhmän valmistelemaan kuntien valtuustoille kesäkuun 2017 kokouksiin esityksen jatkovalmistelun rahoituksesta ja resursseista. 9. Kuntien sote kiinteistöt ja sairaanhoitopiirin kiinteistömassa huomioidaan yhtiöittämisen yhteydessä.