Kotiseu tuk u va u ksia,

Lounais- Hämeestä

111

Yli painos Forssan Lehdessäolleista kirjoituksista

Forssä :1925.>Forssan Kirjapaino O.Y.

Someron kylät ja talot lähes 400 vuottasitten.

Kun historian valo ensimai-sen kerran suuremmassa mää-rässä, 1500,l,uvun alkupuoliskol-la, lankee Someron lakeuksille,näyHää se ihmettelevil'le jälki-polville täyteläisen, vilkastaelinvoimaa uhkuvan kuvan:täällä on keskusvesistön varorella taajassa talonpoikaiskyliåkuten meidän'k'in paivi nåmrne ,ja kylissä on paljon taloja. Mesaamme kuul'la jokaisen talon-pojan nimen ja hänen talonsasuuruuden. Me näemme heidänostelevan maita, jakavan talo-jansa, riitelevam rajoistansa,Me näemme, - miten esivaltapuuttuu heidän elämäänsä jatuomitsee sakkoihin, kun k'ii-vasluontoiset esi-isåmme usein-kin harjoittavat omankäden oi-keutta, laiminlyövät verojensasuorituksen kruunulle j.n.e, Eitäällä silloin vielä aatelisvaltasuurinkaan hallinnut, vaikkapesiytymään se kyllä jo oli

jossain muodossa päässyt So-merolle niin varhain kuin 1449,jolloin Pitkäjärvi läänitettiinKurt Svartelle. Mutta myohemmån ajan suurista kart a-noista 'ei vielä '150o.]uvun ensi-måisella puoliskolla tietty mi-tään. Vapaita talonpoikia sen-aikaisessa mielessä oli kaik-kiallaeikä muuta väestöä suu-rin ollutkaan.

Nykyisen Someron ja Someroniemen pääosa kuului 150o:.lu·vulda hablintopitajåan, jolla en-sin ~oli",nimenä Loimo, muttasitten I530·,1uvulta lähtien Por-ras. Tässä hallintopitäiässä, io-hon silloin kuului lähes kokonykyinen Lounais-Hame. olineljä neljänneskuntaa. nim.Tammela, Jokioinen, Pitkåjarvi ja Hirsjärvi. (Puhumme täs-sä yhteydessä nykyisestä Sorne-rosta jåttaen Somcrniemen toi-seen kertaan.) J a'ko oli useinmielivaltainen, kun s~.'intönii

4

oli, että jokaiseen neljännes-kuntaan piti kuulua J() kouk-kua eli kokotaloa. Niinpäluettiin v. I556 Hirsi.irven nel-janneskuntaan, joka pääasiassakäsi t.ti nyfloyisen Scmerniemenalueen, Someron keskustastaseuraavat 5 kylää' Joensuu,Lampi, Ihamäki, Kultala ia Pa-juIa sekä lisäksi tietysti Hirs-järven kylä. Pit'kåjarven nel-jänneskuntaan kuuhuvat seu-raavat kylät: Vilukscla, Pitkä-järvi, ]urvala, Sillanpaa, Kari-lä, Pyöli, Lahti, Kimah, Pusu-la, Rau tela, Saaren taka, Har-kälä, Harju, Jaatila, Käri lä jaSylvana.") Tammelan neljän-neskiuntaan luettiin tähän ai-kaan Paltta, jota paitsi koko.naan Turun lääniin kuuluivatnykyiset eteläisen Someron ky-Iät, kuten Häntälä, Kerkola jaTerttilä (yht. 40 taloa) .. Seura-kunnallisesti ne kyllä kuului-vat kaikki Someron kirkkopi-täjään.

Maa- ja verokirjojen mukaanvuosilta I539 ja I556 oli Pitkä,jarveru neljänneskunnan kly.,lissä seuraava määrä ta-

1) Toisinaan mainitaan 15so-luvu.npuolimaissa Somero! ta myöskin ni-met Hov ila ja Kivismäk i, vaikka nii-tä ei alempana esitetyissä maakir-joissa näy.

loja ja kylien yhteinen koukku'!lu ku+) jalk imaisenå vuonnaseuraava:

Kylä Taloja Koukku-1539 1556 luku

Vilulksela 7 8 22'24Pitkäjärvi 14 I5 59124jurvala 4 4 I4!24Sil'lanpaå 3 5 I8124Pyöli I 2 8~24Lahti 6 7 I9124Kimala 5 4 lOl24Pusula I 1 II24Rautela 3 5 rrl24Saaren taka 3 5 8124Härkälä 3 :1 lOl24Harju 3 5 8124Jaatila - 81243 3Sylvänä 15 13 34124Kärilä 3 Iol24Yht. I5 7I .83 240f24 =lo

Yhteensä oli Pitkäjärven nel-jänneskunnassa v. I556 koukku-ro, savuja eli taloja 83}J jajousia ehi taysikasvuisia (yli I5v.) mieh'ia 118. -. Mu'ih.im nel-jårmeskuntbin louuluvist'a <So-meron kylistä esitämme vieläseuraavat v:n I556 maa'loirjanmu kaan:

2) Koukku oli alkujaan vi lje lys-maan mitta, sittemmin ve rol uku,kuten meidän aikanamme man t t aal i-luku.

~) Itse maakirjan yhteenvedossasanotaan savuja olleen 85.

5

Koukku-Kylä ja ne lj.vk. Taloja luku

Paltta,Tamme Ian nelj. 2 sl24

Hirsjärvi,Hinsjårven nelj, 16 28:24

Ihamäki,Hirsjarven nelj. S 9[24

Lampi,Hirsjarven nelj. 2 8124

] oensuu,Hirsjärven nelj, 5 14124

Kultela,Hirsjårven nelj, S 812.j.

Pajula,Hirsjarven nelj, 4 8124

Yht. 7 39 ~ I r ~~) I ..)

Eräässä verokirjassa myös-kin v.lta 15S6 on Someron ky-lien ja niiden talollisten luette"lossa k'okolai lla edellisestäpoikkeavia tietoja. Niinpämainitaan Someron muidenkylien joukossa Ollilan k y-l a, jossa luetellaan S talollisennimet ja heidän veronsa. Sa-moin mainitaan R u u n a l a jasuna _yksi talollinen, . sekäKuu s j 0 k i ja si ina kolmenhenkilön nimet. Samassa vero-kirjassa mainitaan Harjun ky-Iässä 7 nimeä ja Sylvänällävain 8 verovelvollista, Paltassa3, Hirsjårven kylässä 12 jaJoensuun kylässä 4·

Kuten esitetyistä numeroista

näkyy, ovat suurimmat kylätSomerolla Isso-tienoissa olleetHirsjärvi, Pitkäjärvi ja Sylva-nä. Ne ovat myös olleet van-himmat päättäen siitäkin, ettäniiden kaikkien koukku lukunousee yli kokonaisen, jopaPitkäjärven kylän yli kahden-kin kokonaisen. Kun johtopää-töksien telco Someron kylieniästä ja muodostumisesta esitet-tyjen koukku lukujen perusteel-la veisi tässä yhteydessä liianpitkälle ja kaipaisi sitä ennentutustumista m.m. Somerontuomiokirjoissa esiintyviin lu-kuisiin maariitoihin ja "ostoi-hin, niin jätämme tämän rnie-lenkiintoisen asianpuolen to i-seen Ikertaan. Esitämme nytvain lähempiä tietoja Someronkylien taloista, huomauttamal-la, että talollisten nimet esiin-tyvät eri lähteissä, vaikkakinsamal ta Vll ode lta, koko laillaerilaisina.

P;i t kj ä j ä r v e n ky Iässä oliisuur'immat talot rl3 koukkua.Nilitä olli kolme ja ·nä!id'en isän,tien nimet: Johan (tai ]öran)Simonpoika. Niilo (Nils)Matinpoika ja Matti Kle-metinpoika. Kaksi taloa oli116 koukkua, nim. EskilMarkunpojan ja KlemettiOllinpojan (Ollsson) talot.Seuraavat kuusi talollista

omistivat t koukun talon:Markus Eerikinpoika, SimoPetterinpoika (P:son), EerikJ aakcnpoika, Heil~k'i Hei-kinpoika (Hen. Henr.) , MattiKlemetinpoik'a ja Johan (taijor an) Mat inpo ika.: 1:12 suu-ruinen talo oli vain kah-della, nim. Reko (Gres) Tuo-maanpojalla ja Niilo Petterin-pojalla (P:son) ja 1124 taloMikko (Michel l) Paav alinpojal la (På'son). Kahdessa talossa, Rekon ja Johan Simoupo-jan, ma init aan alleen kaksimiestä (jousta), m u iss.i vainyksi.

J u r v a l a n kylässä oli seu-raavat talot: Matti Petterinpoi-ka 116, Klemetti Mikonpoika118 ja [kaksi jousta, Eskil Niilenpoika 5124 ja kaksi joustaseka Bertil Niilonpoika r112.

S i l,la n pää n kylässä oliyksi t koukun taloa, jonkaomisti Matti Klemetinpaika.Muilla neljällä isännällä, J aak-ko ja Tapani Laur inpojal la se-kä Agust in Petterinpoja llaja Frans Jaakonpojalla o li tkoukun talot.

K ä r i 1ä s s ä oli Tapani Mi-konpojal la ja Knut Heikin-pojalla 116 koukun talot, J aa1k:·ko Eerikinpojalla lj12.

P y ö l i s s ä oli kylän kum-mallakiri talollisella, Heikki

ja Lauri Jaakonpojalla 1i6 Ikou-kun talot; mahdollisesti olivatisånnåt veljeksiä.

La h de n kylässä, jossa nytsamanniminen kartano pitäähallussaan entisten talonpoi-kain maita, oli 1556 kaksi 116koukun taloa. nim. Hejloki Pet-terinpojalla ja Brusius Bertilin-pojalla, kaksi i- koukun taloa,nim. Petteri (tai Grels) Laurin',pojalla ja Antti Matinpojalla.kaksi 1112 taloa, nim, OlaviPetterinpojalla ja Paavali Paa-valinpojalla sekä lopuksi yU<:si1124 talo, nim. Matti Mikonpa-jan omistama.

Kimalassa oli JaakkoSipinpojall a (Siffrs), Simo Pet-terinpoja.lla ja Gertrud nimi-sellä leskellä 1112 koukun ta-lot sekä Markus Tuomaanpojal-la rl6 koukun talo,

P u s ula n kylässä oli vainyksi talo, nim. 1124 koukunsuuruinen ja omisti -sen Sip iNuutinpoika.

~autelan kylässä oli 116koukun talo Tuomas Tuo-maanpojalla. t koukun taloOlavi Heikinpojalla. 1112 kou-kun talo Eerik, Matinpojallasekä 1124 koukun talot PenttiJ chanpojalla ja Tapani (Ras-mus?) Simonpojalla.

Saa r e n ta a n kylässä oli1112 koukun talot Tuomas Ee-

rikinpojalla, Sigfrid Antinpo-jalla ja Klemetti Heikinpojallasekä 1124 koukun talot MarkusMartinpojalla ja Sigfrid Mar-tinpoja.lla.

H .a r j u ri 'kylässä oli t kou-koukun talo Klemetti j aakon-pojalla sekä 1112 koukun talotN uu tti Heikinpojalla ja EerikLaurinpojalla.

H a r j un kylässä oli. i- kou-kun talo yhdessä kolmella vel-jeksellä, nim. Heikki Mikonpo •.jalla, josta sitten tuli talon yk-sinomistaja, Jaakko Tuomaan-pojalla ja P-etteri (Reko?)Tuomaanpojalla. Jaakko Esb-Iinpojalla oli 1112 koukun talosekä Antti Petterinpojalla,Heikki Laurinpojalla ja EerikNiilonpojalla 1124 koukun ta-lot.

Jaa t i 1a n kylåssa oli 116koukun talo Matti Martinpo-jalla sekä 1112 koukun talotHeikki Mikonpojalla ja MattiBerttilinpojalla (Pertunpojal-.la).

S y 1v ä n ä n suuressa kylås-sä oli 116 koukun talot MikkoLaurinpojalla ja Matti Heikin-pojalla, t koukun talot EerikMarkunpojalla, Markus Heikin-pojalla, Petteri Niilonpojalla(malirrit'aan kaksi samamni-mistä). Seitsemällä henkilölläoli 1112 koukun talot, nim. Ee-

7

riki Heikinpojalla. Heikki Ma-tinpojalla, Tuomas He ikinpo-jalla, Simo Simonpojalla. Heikeki Heikinpojalla, Sigfrid Lau-rinpojalla ja Sigfrid Eer ikinpo-jana.

Paltassa oli Jons Laurin-pojalla ja Matti Laurinpojalla1lIZ koukun talot. Miehistä,jotka - ehkä olivat veljeksiä,mainitaan jalk'imainen kuolo,leeksi v:n 1556 maakirjassa. -Jaakko Petterinpoja.lla oliIIZ4 koukun talo.

alI i l a n. kylässä mainitaansamassa lahteessa seuraavathenkilöt: Lauri Heikinpoika,P{etteri tai Paavali) Niilon-poika, Heikki Heikinpoika.Sigfrid Laurinpoika ja SigfridEerikinpoika. Talojen osalu-kua ei ole käytettävissä.

La m m i n kylässä oli Paa-vali Petterinpojalla II IZ kou-kun talo ja Reko Mikonpojallai- koukun talo.

Joensuun kylässä oli 116koukun talot' Simo Ag ustin-pojalla ja Tuomas Petterin(tai Paavalin-J pojal.la sekä IIIzkoukun talot Birita nimiselläleskellä, Matti Martinpojalla jaEskil Petterinpojal la.

Kultelan kylässä oli 1112koukun talot Eerik Heikinpo-jal la, Heikki Tuomaanpojalla.Lauri Laurinpojalla ja, Simo

8

Heikinpojalla sekä 1124 koukuntalo Jaakko j aakonpoja lla.

Paj ula n kylässä oli neljä1112 koukun taloa, nim. EskilEer-ik inpojal!a, Nisius (Niilo?)Heikinpojalla. Matti Tuomaan ..pojalla ja Jaakko Petterinpo-jalla.

11131 mä e n kylässä' oli tkoukun talo Sig-frid Markunpo-jalla, 1112 koukun talot TUQ-mas Ol linpojal!a, Eerik Pette-rinpojalla ja 1124 koukun talotSimo Petterinpojalla ja JaakkoPetterinpojalla. '

H i r s j ä r v e n vanhassa ky,Iässä oli paljon taloja. Suurinkoukkuluvultaan, 1[9, oli Pette-ri Niilonpojalla. Kokonaista 13.taloa oli 11I2 koukun suuruista,nim. Mikko Petterinpojalla,Lauri Eer ikinpojall a, Eeri kPetterinpojalla. Eskel ]aako-pinpojal la, Sigfrid Pekan- eliPetterinpojalla. Petteri Paava-Iinpoja.lla, Reko Takarilla(vanha suomalainenkin nimivielä säilynyt), Eskil Petterin,pojalla, Heikki Ripillä, Paava-li Eerikinpojalla, AgustinP (etterin tai Paavalin) pojalla,Lauri Petterinpojalla ja MarttiLaur inpojal la. 1124 koukun ta-

lot oli kahdella, joista toinenMatti Petterinpojalla.

Pi tkajarven meljånnesku.n-nassa mainitaan v:n 1556 mant.»

. luettelon muldaan olleen yht.85 savua eli asumusta ja II8jousta eld taysikasvuista mies-tä. Edel låmaiirrituissa Hirsjår-ven .meljanneskuntaan 'kuulu-vissa somerolaisissa .kylissä ohlisäksi 37 savua ja 39 jousta.Jos ottaa vielå IrisäksJ kyseel li-sessä mant.rkirjassa mainitse.mattomat Ollilan ja Ruunalansekä Tammelan neljänneskun-

- taan kuuluneen Paltan, ja las-kee nå'issa 'kyllissa taloa kohtivain yhden täysikaisen miehen,niilin voidaan s~1inäosassa So- ,meroa, jokia vanhastaan kuuluiHämeen lääniin ja jossa kylienkokonaismäärä oli 24, laskeaolleen v. 1556 yht. 128 taloa ja165 täyskasvuista miestä. Koko-naisasukasluku oli silloin sano.tussa osassa Someroa arviolta600-----700 henkeä. Tästä ovaterikseen ne kylät, jotka sittern-rnin tulivat kuulumaan Somer-niemen kappel iin. Näistä myo.hemrn'im.

E. A a 1t 0 n e n.

Forssan Lehdessä 12. 1925 Ja18. L 1926_

kamppailu villin luonnonkanssa, vaati jåtti låisvoimia,mutta 'siihen lienee esi-isilläm-me ollut synnynnaiset lahjat.Mistä johtui tämmöinen uh-rautuv a työinto? Kaikilla noil-la uudisasukkai lla on täytynytolla terve vaisto ilmaisemassa;etteivät he itse tule työstäänhyötymään muuta kuin pienenmurto-osan. Ajatellaanpa vainniiden letteisten suoalankojenojankaivuuta, jossa mies riuku-puita polviensa alla pitäen jaryömien, kiulun avulla uurastiuomaa suovetten kulkuväyläk-si,

Vanhemman polven isoisätja heidän isänsä ovat työhöntarttuneet vain työn itsensävuoksi eikä hyödyn innost ami-na_ _Hyöty tosin on heidänkintyötään seurannut, mutta vastalasten ja lastenlasten eläessä.Nykypäivinä tahdotaan vainhyötyä ja-siksi pidetään tarkatennakkolaskelmat uhratuntyön tuottamasta hyödystä.

Ypäjän maatalouden vaiheista.

Varhaisemman asutuksen ta-jiaan ovat kylät pitäjässämme'Olleet ryhmitettyinä joen ran-tam ille, talot eli päätilat lä-hemmäksi jokivartta ja torp athiukkasta lo itommal le. Muutpitäjämme kylät paitsi Ypajåovat olleet Loimijoen ranta-milla, Varsanojan kylä siten,että torpat ovat olleet Iähem-pänä jokea ja päätilat ojan,Varsanojan. äyräi'1lä. Ypajankylä on ollut ryhmittyneenåpienen puron, Ypåjoen, ranta-mille. Viljelymaat ovat olleetalkuisin jokien rantamilla,

Kylien kansoittuessa ja uu-sia perheyhdyskuntia perustet-taessa katsottiin sopivia uudis-talon paikkoja kylien ulkopuo-lelta, ja tällöin saivat takamai-den korvet kokea jylhyytensavähäpätöisyyden u udisraivaa-jan työinnon edessä. Jattiläis,puut kaatuivat huoneiden sei-nähirsiksi ja kannistosta rai-vattiin vainio viljaa tuotta-maan. Tuollainen uurastus,

10

Yle'inen kulttuuri on läntisistämaista, mutta maanviljelys onpitäjäämme tullut idästä.

Sellaiset m aanviljelyskes-kukset kuin Mustiala ja J okioi-nen eivät ole voineet olla vaikuttarnatta uudemmilla .vilje-lystavoillaan ympäristöönsä jaaina vähi vähin etäämmäHe-kino Näiden viljelyskeskuksienesimerkki ei ole ollut kanta-matta .hedelmää meidankaånpi täjåmme maataloudessa. Josilloin kun Göös oli Jokioistenkartanon isännöi tsijåna, saiVarsan ojan kiy l a p itajas-samrne häneltä sellaisen suu-remmoisen arvostelun, että ky-lä kokonaisuudessaan maan-viljelykseenså nähden oli ensi-mäisellä sijalla koko maassa.Tämä arvostelu koski koko-naiskyliä. Että näin k'iitettäväviljelystaso on ollut mahdollista, siitä tulee kiitos sanotunkylän silloisille torpparei lle,jotka .kilpai luintoisina tahtoi-vat maanv'iljelyksenså VOI'

makkuuden saattaa veroisän-tiensä v iljelysten tasolle. Tah-don vielä mainita, että tallainen voimakas maanviljelyksennousu tuli sanotussa kylässähuomattavarnmaksi sen jälestä,kun Jokioisten kartano oli jär-jestänyt maat kunkin viljelijånasuin talouden ympäristölle,

Näin tuli pakolliseksi heinätviljelykiri peltosaroilla, kunniitut joutuivat pois uusiatorppia niille perustettaessa.

Keskipitäjällä on ollut suuriKartanonlcylän kartano. Tä-män kartanon varhaisimmatomistajat ovat asuneet Pieta-rissa. Viljelyjen kehityksessäon kartano seurannut J okiois-ten kartanon esimerkkejä. Sa-maten on miesmuistoiset ajatKartanonkylä seurannut Jo-kioisten käytäntöön ottamiauudistuksia, joihin osaltaanjohti omistusten yhtäläisyysalueeseen, lääniin. Samoihinaikoihin kuin Jokioisten karta.no, jårjesteli Kartanonkyläkintorppareiden vilielyksiä yksi'lohkoisik'si. Tältä ajalta alkaahuomattava uudisviljely, jol-loin järjestettiin kartanoidenviljelykeille uusia kartanoita,n.s. ulkokartanoita. Tällöinmuodostettiin Palikkalan ky-lään Jokioisten omistama Vä-h asuo, Kartanonkylän omista,ma Saarikko ja N ahi Perttulankylään. Uudelleen järjestetyttorpat velvoi tettiin uu tisvilje-lykseen ja. samalla kartanoidenpuolesta keh oitett iin viljelyk-sien järjestelyssä ottamaankäytän.töön vuorovi ljelys. Tä-mä aika oli huomattavaa nou-sukautta maanviljelyksen ke-

hityksesså pitäjämme keskuksessa ja itäpuolisissa kylissä.

En malta kirjoituksessani ol-la mainitsematta huomattavimmista maanviljelijöistä. En-nen muita on 'esitettävä Hei k-k iHo kj k a Varsanojan kylås-tä. Ei silti, ettei ennen häntä-kin olisi ollu t huomattaviamaanviljelijöitä kunnassamme,mutta Heikki tHokasta täytyysanoa, että hän oli uudemmanajan uranuurtaja maanviljelijänä. Jo niinkin varhain kuin1880-1uvulla teki Hokka koevil-jelyksia suomaalla, ja näidenkokeiden onnistuttua hän into-mielin kertoi kokemuksiaan jahavaintojaan kehoittaen soi-denomistajia raivaamaan suon-sa viljelykselle. Suov iljelyjenyhteydessä harrasti Hokka kui-vikesammaleen nostoa. Tämäoli alkeellista, vailla peh kun-pienentäjää, mutta havainnoil-le herkkä mieli tajusi kuivansammaleen kuivikkeena kar-tuttavan' lantavarojen arvoa.Talo oli n.s, sukulunastustilaja tämän johdosta joutui se ve-roa maksamaan Jokioisten kar-tanoon. Veronmaksumatkoillasai Hoieka yhtä ja toista uuttakartanon v'iljelyksistå, työväli-neistä ja tyotavoista. Kotonahavainnoista kehitettiin työoh-jelma, ja Hokarr talo sai ensi-

11

mäisenä .pitåjan varsinaisistatalonpoikaistaloista uudem-man ajan tyovalineitå; Kutenrauta-aurat, niitto- ja puima-koneet y.m. Pieni ei ollut se-kään työ, kun Ho'kka \aikanaansiirsi talonsa vanhasta kylästäjoltiseenkin kiviriu ttaan, jotaei nykypäivinä osaa kuvitella-kaan sellaiseksi kuin se on 101-

lut.Suuren kartanon omistajana

on D av i d Co 1Iin olluthuomattavassa asemassa. Lii-kemiesominaisuudet hajoitti-vat hänen toimialojaan le-veämmälle. Omistaeri talojaulkopuolelta pitäjäämmekin jaollen osallinen useammassa sa-halai toksessa ei Collinin elä-mäntyö ole yksinomaisestimeille jälkiä jättänyt. Suurten.katovuosien .aikana 1867-68sai moni kovaosainen häneltä'tyydyttävän avun taloudelli-seen hätäänsä. Hyvin usein saikuulla: "Kyllä niin kauvankelpaa, kun Collin antaa työtäja Fontell toimittaa jauhoja!"

Aikaisempia huornattavimpia maanviljelijöitä oli K. A.S ig ne 11, joka Mannisten ky-Iässä Kyla-U otilan tilaa viljelisiksi voimaperäisesti, että talov iljelyksi.llaan on ollut ensi-mäisten joukossa.

Nämä mainitut maanviljeli-

12

jät ovat jo aikoja sitten työ-påivänsa päättäneet ja nautti-neet haudan lepoa. Mutta van-hempi polvi muistaa heitä sentyön johdosta, minkä he ovatjälkipolven nautittavaksi - suo·rittaneet.

Edell'isten lisäksi aikuisem-mista maanviljelijoista puhut-taessa on vielä mainittavakahdesta pe llonraivaajasta.Kaapo Vähämäki Var-sanojan kylästä on jarkiperåi-sellä viljelystava.llaan tulluttunnetuksi laajemmaltakin, ul-kopuolella oman pitäjämme ra-joja. Samallaiseen huomatta-vaan maanviljelijän asemaanon kohonnut ] 0 0 se K i v i s-t ö Levän kylästä: Näille kah-delle oli yhteistä ja ominaistase, että he jo vuokratiloillaankykenivät ympäristölleen näyt-tämään, mitä maa viljelijälleentuottaa johdonmukaisella ja

järkiperäisellä hoidolla. Hä-meen läänin Maanviljelysseu-ran välityksellä on näiden kah-den nimi tullut leveämmällekintunnetuksi. Ei ole vieläkäännämät kaksi siirtyneet vanhuu-den lepoon, vaikkakin ovatviljelmanså j-ättäneet nousevanpolven tyoskentelykentåksi.

Lyhyesti olen kuvannut pi-täjämme maatalouden kehitys-tä ja maininnut ne henkilöt,joiden elämäntyö on esimerki'k-si kelpaavaa ollut paåelinkei-nomme maanviljelyksen moni-vaiheisella työalaH'a. Jos keh i-tys on tuonut esiin uusia eturivin miehiä ja jos viljelystenarvot ovat vanhoilta uranuur-tajain vainio ilta siirtyneet toi-siin maanviljelystiloihin, niinniistä kertokoon nuoremmat.

E. R.

Forssan Lehdessä 29. I. 1926.

Kaksi savolaista lastenopettajaaTammelassa.

1870-luvulla.

, Kun Tammelan kiertokoulu-laitos v. r872 uudelleen jarjes-tetti in, Ja pa laudu ttiin r416r863 päätettyyn neljään kierto-koulupiiriin, oli kaikkiaan 34hakijaa näihin neljään virkaan.Näistä valittiin 30t6 r872 ensim-mäiseen piiriin, joka käsittiTorron. Talpian, Suk ulan, Kal«lion, Riihivalkaman, Häiviän,Haudankorvan. Kuhalan, Tal'Jsolan ja Vieroman kylät, "kou.lumestari" J u h a He r ra n e nJyväskylästä, kotoisin Vesan-nolta. Neljänteen piiriin, jokakäsitti Kajon, Vuoltun, Kalsun,Järvenpään, Liriikkalan, Kuus-ton, Lunttilan, Kaukjårven, Ky-dön ja Pappilan kylät, valittiinkiertokoulunopettaja G u s t a fF r e d r ik P e n n a Heinäve-deltä.

Seuraavassa esitän näidenkahden kiertokoulunopettajanpätevyyden heidän v irkatodis-

tuksiensahakemus

valossa. Herrasenoli seuraavanlainen.

"Korkeasti Ku nn io ite t t ava HerraProvasti, Tohtori A. E. GranfeltTammelassa.

'Ku n ole.n SU0'l11e:n VirallisessaLehdessä huoman nu t olevan neljä(4) kiertävän koul urnes tar in virkaaavona issa Tammelan pitäjäässä, niinsaan täten al.hai simnnassa noyryy-dessä pyytää t ul la m uistetu ks i mai-n it t u.ihin v irko in sijoi tbaessa ja sitävarten tähän liittää todis.t u ks in tai-dostani ja papinkirjan main ees t an i.Tahdon olla kaikella kunn ioi tuksella

Herra: Prov as t in ja Tohtorinnöyrin pal vel ia

Johan He r rane n.Jyväskylässä Toukokuun 14 [J. 1872,

Edeld ine.n hakemus on om ak atises-ti koulu mestari J. Herraselta kirjoi-tettu, todistaapi

Gust. Osk. Schönemankaulp:n pappi v.t, pastori

Juho Her rane.n, joka viime luku-kauden ol.tu.aamsa oppilaana täkä'ä:-sen kansakouluttaja seminaarin en-simmäisellä huokal la on tällä luku-kaudella ahkerasti ku.unnell u t luje-nen toja seminarin m.allikou lu ssa, onnyt myös samassa koulussa suor it-tanu t opetusnäyt tei tä k ic.rtokou lUt-taja virkoja varten. Näillä nayt te il-lä on hän osottanut itseLlänsä olevan

14,

Uskonnossa --= sangen tyydyttävän,Laskenriossa - tyydyttävän, Suo-men kielessä väIttävän taidonopettamaan lapsia, joka täden to-d iste taan. Jyväskylässä Hu.h t ikuu n13 p, 1870.

K. G. Leinherg.Seminaarin joh t.

(Sine t t i.)

Nu:?r,,!l~,~inen johan Herranen, jo-ka täkäläisessä opettajaseminaarissaon menneen kevät-Jukukauden sekäsisäl lä olevan syyslu ku lcauden seu-rannu t allekirjoittaneen Iue nr.o it auskonnossa, on tänään käynyt erityi-sen tu tk innon luonan i "varsinaises-sa. uskonopissa" siinä laveudessa,m issä tätä opp iai net t a Lu t her ukse nvähän ka tekismon perusteella sem i-narin oppimääränä esi tel.läan, ja onhän tässä aineessa osottan 11 t omaa-v.ansa s aj Jli ~,eVn t y y dly t t ;"i v ä ntiedon ynnä uskonasioissa yleensä~Iävän ja vakaan tuneen käs ityksen,Josta tämä hänelle, Johan Her rasel-le, yksityisenä todis tee na pyy n !lÖS t.iannetaan.

Jyväskylässä Joulukuun 7 p. 1870.

Nestor Järvinen.Fil. Mag.; uskoriop in lehtori opettaja

seminaarissa Ivväskyläscä.(Sirie t t i.)

Nuorimies r Herranen, syn tv is inVesan nol ta Ja nykyin semin ar inmallikoululla ku ul.l.us.teliama 01len,on al leki rjo ittaneen johdannollam.uut.amem kuukauden aikaa 'harjo i.t-tanu t nuo t t i tie det t ä ja I a u-I,u 'a, joiden aineiden alkeissa hänenvoin todistaa niin ed is tyne iksi, ettätaitaa niiss-ä to isi ak in ohjata.

jyväskvlässä, Toukok. 25 p. 1870.

joh, Ad. Pelkonenopettaja kokelas.

(Sinetti) .

Koulumestari Johan Herranen onnyt pidetyssä tutkinnossa oso t tan uttyydyttävän taidon Koraliveisussa.Tämän, kuin myöskin sen, että hä-nel lä on kykyä Koraaliveisun alkeet

lapsille opettamaan, tod ist a n Jyväs-kylässä Tou ko k, 13 p. 1872.

A. JantunenKaupungin lu.kkar i, v.t, laulunopet-

taja. Opettaja kokelas(Si net t i).

Permalla olivat ainoastaanseuraavat paperit.

."Korkia-arvoisellen Kirkkoherranv iras tolle Tammelassa,

Herra Kon traht irovast i, Toh tor iy.m. A. E. Granfel tiri ilmoi tuksestaSuomen v ir alilis issa Sanomissa ha-vattuani usiamp ia kiertävä-pitäjän-kou lnnnest ar in vi rkoja olevan avo-naisina ja etsitävänä Ki rkko'herra nvi:astolt.a Tarnrnel an pitäjäässä. onm 111un, allekirjoittaneen mieleentullu t pyrkiäkseni senl.aiseen vir-kaan, vaikka en tosin itse tiedä Lie-nenkö si ihen sovelias, tahi ei, j~ l,j.e-ne,ekö tämä pyrkimykseni Jumalanmielen mukaan, vaiko vastoin. Ku i-te nk in siinä vaku utuksessa, että Her-ra .antaa asian päättyvä hyvän tah-tonsa mukaan, saan suur imrnassanöyryydessä kork ia-arvoisel le kirkko-herran virastol len tarjota itseni h a-k iana se nlaisee n koulumestarin toi-meen, liittäen sil.lä tar ko t uksel latähän papinkirjani ja t od is tu kse n imiksi tämän seurakunnan kirkkoher~ra on opetustaitoni nähnyt.

Mutta kuin näistä paikoista Tam-melaan on kovin pi tkä matka ja mi-nun var.an.i ei kannata jalan sytenkäydä sieblä näyttämässä, niin, josjärjestys on senlainen, että hakianedeltä päi.n p.itää siellä käyrnän, pyy-tän nöyrimmästi siinä tapauksessasaa taksen i ol lia asiasta ihan -irti,"

Heinävei ltä Toukokuun 24 päivä1872,

Gustaf Fredrik Pen na.

Myotaseu raavassa ruotsala i-sessa toc1istu ksessa esittää pas-tori ].]. Rahm Heinävedelläseuraavaa:

Kun nykyinen pitäjänkoulumesta-ri tässä seuraku nnassa Gustaf Fred-rik Pen na, joka on aikonu t hakeakiertokouluopettajan tointa T'amme-Lassa on pyytänyt sitä tar'loo it ustavarten todistusta ta idos taan ja sopi-vaisu udes taan, - las te nopet tajan toi-meen, saan todistaa puolestani hä-nen sellaiseen tehtävään sovel-tuvan.- Muutamia vuosia sitten tuli hänpyhäkou luope t tajaks i, toimi myös11.5.. l'aiskankou lun ope t tajana, kun-nes otet t.iin k iertoko ul un opettajak-si, jossa toimessa on nyt minun jaseurakunnan tyydytykseksi cl.lu t vii-si vuotta.

Mitä hänen tietoonsa tulee, ei hänole mitään koulua käynyt, eikä yleis-tä kirjallisuutta, paitsi suomalaistaaskeet t is t a k irjaln isu ut ta. Hän -03aaainoastaan suome nkiol tä. hänellä onhyvä k äsitys kyky, lukee puhtaastikirjasta, ymmärtää ja osaa tehdä se:!-koa l.ukernas taan, omistaa hyvänkrist inopin taidori, laskee nel.iää las-kutapaa autt-avasti, k irjo it taa y mma r-tävästi, osaa nuoteista laulaa ja ko-raa liv eisu a No rdhu nd in .koraal ik ir-jan mukaan tyydyttävästi ja johtaalaulua yle isessä jumalanpalvelukses-sa, vaikkei häneHä olekaan kaunisääni,"

Edelläolevan perusteena kat.soi pastori Rahm Pennan päte ..•väksi ha-kemaan kiertokoulu-opettajav irkaa. Lisäksi hänhuomautti, miten Penna niin-kin lyhyessä ajassa kuin taval.lisesti kahdessa viikossa, min-kä koulu paikassaan kerrall aanoli, oli saanut lapset oppimaankoneellisesti sisältä lukemaan,taitamaan muutamia ra ama-tunhistorian kertomu ksia, oi-kein lukemaan,ensin sisältä,sitten ulkoa Lutherin vähänkatekismon, tahi osan siitä se,

15

lityksineen sekä saanut lapsetlaulamaan.

Vielä huomautti pastori R.Pennan olevan naimisissa, ai.noastaan yksi pieni lapsi olielossa, elävän köyhyydessä,harjoittavan puusepän työtä,missä ammatissa hänellä ei kui-tenkaan ollut sanottavaa tai-toa: Kahtena viimeisenä vuo-tena oli hän sitäpaitsi toiminutseurakunnassa rok ottajana.

Kuten todistuksista nakyy,oli Herrasella perusteel lisern-mat pohjatiedot kuin Pennal-la. Jo se, että hän oli ollut, to-sin vähän aikaa; oppilaanakansakouluseminaarissa, todisti hänellä olleen pohjatietoja.Herranen, kuten monet muutvarattomat seminaarilaiset siihen aikaan, iätti koulunsa kes-ken ja koetti pikemmin päästäleivän ääreen kiertok ouluala lla.

Useissa 187o-.luvun sanoma-lehtikirjoituksissa kii telläänTammelan kiertokoululaitosta.Siinä olivat osaltaan h uorn att a-vina tekijöinä myöskin Herra-nen ja Penna. Molemmat hejäivätkin Tammelaan kuole-maansa asti. Herranen kuolivirassaan v. 1880, mutta Peri.na oli pakotettu eroamaanv. 1881 ja kuoli hän vihdoinkunnalliskodissa 1912. Samoinsiellä myös vaimonsa myohem-

16

min. Vanhempi vielä elävä suokupolvi niin Tammelassa kuinForssassa ja Koijärvellä on ol-lut heidän oppi la in aan ja muistanee heidän opettajalahjaansa.Herrasta pitivät a.ika laisensakansakou 1uopettaj a t etev änäopettajana ja haki hän Tamme-lasta käsin kansakouluopetta-jan virkojakin, vaikka ei onnis-tunut pääsemään. Penna har-joitteli m.111.harrnoon.en tekoa.Forssan ympäristön taloissa onvieläkin hänen tekemiään soit-tokoneita käytännössä. EräsPennan myöhemmistä naapu-reista sanoi hänen olleen åarim-mäisen vähään tyytyvä.

. Epäilemättä opettajat Herra-nen ja Penna siinä vaatimattomassa tehtävässä, m ink.i olivatsaaneet, vaikuttivat paikkakunnan hyväksi ni il la Ial.jo il ln.mitä heillä oli. Heitä kannu.t:työssään sisäinen pakko, halu

opettaa lapsia. Se opettajapol.vi, joka r36o--7o-.JnvuiiJamaamme kansanopetu kson työ-saralle kääntyi, tunnettiin ää-rettömän innokkaaksi teht.i-v.issåan. Silloin elettiin al ka-van kansallistunnon rr erkciss.i,pienirikin työntekijä sillä tyo-alalla katsoi itsensä perii) Leif-keäksi työssään. Noyryvtt.i 0 imyöskin sillä opet t-ijar.o lvr-l.arunsaasti, oltiin samalla vaati-mattomia. Joh toheukiloi tåkansanopetusalalla pidett i nsiihen aikaan suuressa arvossa ..Tammelan kiertokouluopet rajain mielestä oli tohtori Gra n-feltsangen etevä kasvatusmiesja samaa mieltä heidän kans-saan oli suurin osa pitäjäläisiä-kino

T. H i r, j ä r v i.

Forssan Lehdessä 8. 2. 1926.

F

Menneiltä karhu- ja susiajoitla.

Kun tänä talvena on saatukuulla kertomuksia jöst ai.n

Ieksyneiden susien esiintymisestä Etelä-Suomessa, mis ~1onainakin nähty susien jälkiämonilla parkkakunni lla, jopakerrottu susien hyökänneen ih .mistenkin päälle, niin lieneemie lendoiin toista johdattaa mie .liin ne entiset ankarat karhu-ja susiajat. jolloin metsånpetojaoli mcidankin asuinoaikorllam .me vakinaisesti ja .jolloin netekivät tavattomasti vahinkoatappamalla ko tielairnia. Siitäajasta ei ole viela kulunut senenemmän vuosikymmeniä kuinettä nykyinen vanhempi polvisen vielä hyvin muistaa. Vii-meiscn karhun kaatamisesta.Tammelan metsissä on nyt ku-lunut 47 vuotta, viimeisten su-sien tappamisesta (tapporah a 'luettelon mukaan) n. 44 vuotta.Xlutta vuosikausia senkin jal .keen tavattiin Tammelassa suosia, jopa joskus yksimainen kar·hukin.

Tiedot entisajan metsåsta-jien tappa:mien petoeläinten luo.kumaarista osoittavat, että kar-huja ja susia oli aikoimaan hy ,v in runsaasti metsis ä. AnttiPalmu, kuuluisa metsästäjä janoita), joka eli Ypajal la I'ioolu-.v un loppupuolella, kaatoi mu is-te1main mukaan sadottain karhuja ja susia. T. Hirsjärvi .ker-too Tamrnelam kunnan hist o-riassa, että Mustialan torppari tJaakko Elva ja Jaakko Heinä,nen olivat viiden vuoden aika.na tappaneet 50 tayskasvuistakarhua ja lisäksi vielä karhun-penilcoita, mirika johdosta her809 saivatkiin Talousseuranbopearrnitallit. j ah tivouti Si-mo Vil lman 'Sukulasta sai r822

samallaisen kunniamerkin sur-mattuaam 76 karhua, oltuaanmukana par issasadassa karhun-jahdissa, tapettuaan IO sutta, 90

sudenpoikaa ja enemmän kuinIOO ilvestä. Viime VUOSI'

sadan puolimailla eleli Mustia.1an takamai lla myöskin uais-

2

18

metsästäjä Eeva Heinänen, jokatappoi. m.m. karhuja,

Vanhat muistitiedot ja senai-kaiset sanomaleh tiu utiset ker .:tovat paljon karhun- ja suden-jahdeista, Esitän näistä muu-tamia. V. 1845 ammuttiinTammelan Liesjarvellå suurimusta karhu. Torppari. K. Kan-telus, joka edell isenakin talve-na oli. kontion kaatanut, olikiertarryt naapuriensa avusta"mana karhun, jonka sitten am-pui Portaan kestikievarinpita-ja, isännöitsijä Höglund. KaI'.hunruhon osti! kauppias Fa-bian, Åkerman (Turusta?). Sa .mana vuonna oleskeli Tamrne-lassa pari Lapuan miestä ilvek-sia pyydystaen onnistuenkiriti;j.ällä ja Pöytyal la ampumaanyht. 20 ilvestä.

V. 1854 kirjoitetaan useissasanomalehdissä, että Tamme-lassa ovat sudet kuluneena kesänä tehneet suuria vahinkoja.Ei ainoastaan lampaat ja kar-ja, vaan parin talviset hevoset-kin ovat menneet susiLle muo-naksi. Syks.y~lä niiden roh;k'eus. Iisaantyi, Esimerkkinäkerrotaan, että eräässä talossatuli susi vajaan ja repi hevosenkuoliaaksi. Selkeällä paivallak in kerrottiin usein nähdyn su-sia - jopa kolmekin yhdessä

talojen Ja 1~lien lahellå.

Mustialassa ruvettiin rakentamaan susiaitaa, Se näyttikintulevan lupaavaksi, sillä j·o ai-taa tehtaessa tuli susi rohkeastisitä tutkimaan. Myöhemminsaman vuoden joulukuussa me-ni aitaukseen 3 sutta, muttapääsivät karkuun purekisimal laaidakset rikk i, Tämän jälkeenkoetettiin toisella tavalla susiapyydyståå. Pantiin sika sak-löin ja m ies otti säkin rekeen-sä lähtien ajelemaan. Susiai1maa:ntuikin reen perään, mut-ta ampuja ei ollut varsin tark-ka, sillä sudet pelastivat taasnah kansa, mutta mies sai py,s·,systa aika "tallin" silmäänsä.

Kun v. 1858 kaadettiin Tarn-melassa taas kolme karhua, jäimaininta niistä aikaloirjoihinsen kautta, että karhut vietiinTurkuun, jossa ne olivat kat-seltavina sikalåisel la seurahuo-neella. Eräästä toisesta yh tey»destä käy selville, että karhutkaatoi, Liesjårvel la torppariHeikiki Isoherttua isänsä ja si-sarensa miehen kanssa. Sama-na; kuten myöskin seuraavanavuonna tapettiin Tammelassaenemrnånkim metsanpetoja. Ta'l-vella 1858 ammuttiin esim. Poro,taassa yksi karhu "pitäjän jahdil la". Saman' vuoden kesällätappoi ja raateli metsänkurrin-gas Portaan ja Ojaisten na apu

r.ikylissa IO nautaa. K'esäll'ä1859 tappoi karhu Lunkaassa 9eläintä, jonka johdosta toi-meenpantiiokin heinälcuun 8p:nä suuri jahti, johon otti osaa3.00 miestä. Se ei kuitenkaanjohtanut tulokseen. Susia il.moitettiin surmatun talvella1858-59 Tammelassa 2 sekiäikev,ääHä vielä 27 sudenpenik-kaa koko Tammelassa, kappe-Iitkin lmkuunot taen.

Hyvän kuvam senaikuisestakarhuntappajaisesta antaa Sa-nornissa Turusta v. 1861 jul..kaistu kertomus eräästä kar-hunkaadosta Tammelassa. Mai-nittu karhunjahti on siitäkinmerkittävä, että yksi siinä mu.kana olleista, Heiluki Eksmaneli Okslah ti vielä elää talonvalIlihan a is'äntän:ä 0kslah dentalossa.") Kertomus kuuluuseuraavasti:

"Elolouun 3 p:nä 1861 tappoi isokarhu lehmän Lunkaassa eräältätorpan mieheltä sekä repeli kaksi.Kaksi talonpoikaa nä:htyänsä lehmätver isinä Iäh tivät hyvillä pyssyilläja mainittu tor ppari kirveellä jakoir akla kon tiota saavu ttamaan, jo-hon osasiva.t kin ver ividvat.tu.a tietämyöden. Kustaa ampui, niinkuinsanotaan, raval ta läpi tse, mutta tä-mäpä otti tämän niin pahaksi, ettäotti miehen syliinsä ja l iki s.teli niinrakkaast i, että 'Kustaa luuli poikkimenevänsä. Heikki ehti auttamaan,

*) Kuoli 5. 6. 1926.

19

tarjosi pyssyä pitkinpäin suuhun,vaan peto sieppasi poi kin puolin,heitti sen pois ja otti Heikin kädenkvynärpäästä .asti su uh unsa., jossakäsivartta vähän pureiksel.i, Ulosve-täissä puri sormien läpitse juuri jä-senen paikoilta, josta luullaan yh-den sormen pois putoov an. Torpan-'mies Juha riensi auttamaan; .se taaskimppuun, mutta Juho sival si kir-veen pohjalla ni in ettei kontio enääpääHe pyytänyt. Sunnuntaina koko-sivat us.iarnp ia miehiä, jotka ottivathengen vaiar il ta, Joka oli cil ispäiväntappelusta niin voimaton, että hyvänkoiran avulla käs itel t iin. Lihan sa-noovat nruu tarnat pairia.neen yli 14le.iviskää, muutamat 18 leiviskää."

Erään toisen sen aikuisen sa»nomaleht iuutisen mukaan saikarhu kokonaista 17 luot ia jayhden kirveeniskun ennenkuinse kuoli. Ensimmäisessä kaha I

klassa ammuttiin .karhu.un nel-ja luotia, jota paitsi kontio sainiin kovan kirveeniskun pää-.hånså, että kirves jäi karhunkall 60n kiinni, kun se läihti .1)a'-1koori juoksemaan. Seuraavanpäivän jah dissa oli mukanakaksi vähemmän haavo.sttunut-ta edel lispaivan metsaståjåå,jotka kepin avulla pääsiv'ätliikkumaan, ja apuna oli vieläyksitoista miestä läheisestä ky-Iästä. Verisia jälkiä pitkiinlöydettiin haavoittunut karhu,joka jo oli vapautUl1Uit, kir-iveestå, Vaikka karlmun nyt,kin ammuttiin ,kymmenen luo-

20

tia, ryntasi se läpi ketjun pa-.k.oon, Kun koira kuitenkinseurasi nallen perässä ja se vie-lä sai 1~91mekuulaa turkkiinsa,kaatui se, kuolleena maahan., Tästä karhunjah dista muistel-laam -pa ik ka.ku.nnalla vielä ker-taa yhtä ja toista, Okslahde.nisannan mukana oli jah dissaveljensä Kustaa Eskman jaVehmaisten torppari Juha. En-sirnainen kohtaus karhun kans-sa tapah tu.i. Särkilahden ojanluona l,äheHä Oksjarven ran.,taa. Juha -torppar in kerrataantaistelun tuoksinassa lyöneenkirveensä kantaan ja:huu+aneenettei karhu enää mitään tarvit-se, kirves sen päässä ja ori. Ta-mä kait entään on turhaa jut-tua, mutta tosi on, että Veh-,maskin joutui karhun kynsiin,josta kuitenkin pelastui pavellaalleen nuuskarasiansa kautta.Okslaht i sen 'sijaan haavoittuiniin pahoin, että hänen taytyiyöllä me.nnä Forssaan lääkä"riin. - Karhunjahti alkoi Iau:antaina ja seuraavana päivänäsitä jatkett iin miesjoukon avul-la. Okslahden talossa pidettiinpeijaiset, mutta Åbyn isäntä,joka vasta sunnuntaina oli tul .lut mukaan karhunjahtiin veikertoman mukaan s.entään saa-.liinaan karhun nahan.

Saanana vuonna kuin tuo kar-

hunjah ti toimeenpantiin, esiin,tyivät sudet hyvin rohkeinaTammelassa liikkuen suurissaIaurnoissakin, Sanottiin sudenolevan rohkeimm illaan lehdenputoamisen aikaan. Yhä edel-leen seuraavanakin vuonna va-litetaan Tammelassa olevanpaljon susia, "joukottaisin"."Niistä ei Tammela taida koskaan puhdas olla - ja hätyyt.televät koiria ja vähin ihmisiå-kin", kirjoitettiin sanomalehdis.sä. Par i sutta on kertojan tie-dom mukaan tosin talvella r862saatu tapetuksi: yksi meni Mus-tialan susitarhaan ja "toinen olimaistanut Mustialan metsam-vah din ketunleipää ja sii,tä oi-,kaisi koipensa."

Metsanpetojen hävi ttårnistavarten palkkasi pitäjä vanhas-taam jah tivcudin, jonka velvol-lisuuteen kuului järjestää kar-hun- ja sudenajoja, Tavalli»sestiei jah tivcudin toimintajohtanut sellaisiin tuloksiin, et-tä se olisi tyydyttänyt pitåja-laisia. "Eivät karhut v,äli,täjahtivoudeista", sanottiin-Usein jah tivputien järjestämätmetsastykset muodostuivat il·,veilyksi. Muuan "Tammelanpaika" kertaa havainnoll isestitällaisesta retkestä SanomissaTurusta v, r865.

"Tonpp ie n haltiat sururniel in kat--selevat tyhjiksi jääneitä el ukka.insahin kalo ita. - Pari viikkoa takape-rin tappoi se (n im. karhu) Si ukol ankylässä II, vähä ennen ja jäl keentaas Portaassa 5, Letkulla 9 n.au taaja Ri ih ival kam assa naudan jaus ioi ta paihast i haavo it t i. Jos nytnämä 20 n au taakin lasketaan mak-samaan 28 markkaakiri jokainen,niin siitä tullut vahinko nousee jo728 markkaan. Onko tämä el ukkainhävi tys nyt luettava om ist aja insyyksi eli n iit te.nko, jotka ovat S1ää-

, ty t petojen hav it tajaksi ja sen vuok-si pal kkojaan nauttivat ja kappansapitäjistä ·kokoovat? - Eikä sernmo i-sia kappa-her roja suottansa tarvi t t epitää -, joilla parhaana vuodentyönä on se, että saada k appa nsa.ympäri seurakuntien kootuksi ynnäju hl a-pai s t irisa ja heinänsä haetuksikotio. - Kyllä täällä on e n mem jos-kus vuosittain jaht iaki n pidetty jasillä t avoi n koetettu sekä susia ettäk.ar.huja saada .hengeltä pois; on ku.t-su t t u väl istä koko pitäjästäkin kai-kista paikoista m issä elukka on."

Kirjoittaja kuvailee sen jal .keen, millaista näissä jahdeissaoli:

- Nyt tulee muutamia satojam ieh i.i jonkun metsä-talon luo;muutamilla pyssy n mukainen olalla,jossa on vanha hyvin ruos t u nu t

piippu. jos d uk-ust a on tietoa tai ei;ompa muutamat hankkineet siksipa iviiä jonkun kr uut in mureriankinsisään ja hyvän rohdin tukon päälle,jos vielä jonkun p ieruem haulin ovatsinne saaneet tahi k iv en murusia.Ompa sitte jo koko pyssymies val-mis kontiota kohtaamaan; mutta jos

21on tul ukset tahi raappa-tiku t jäänythuom aamat ta ko t io, m il lä val.kia si-sään sytytettäis; sitte ei .au ta varus-tetun vahtimiehen muuta kuin kii-vetä ylös puuhun, ettei kontio näki-si. Ompa muutami·lla veitten kokoi-nen ke.i häak in pienen· seipään no-kassa, muutamilla taas pal'jas sei-pään ka.ppale kädessä. Nyt ajeta.anajomiehet noin 20 syl tä jokaisen vä-liä ja sanot aau: mene sinä siitä j.n.e.Sitte lähdetään kulkemaan, muttaennen kuin 100 syItä on kuljettutoista reittiä ko hde n, niin on jo sa-ta miestä peras tysk in, yksi ·edelläpaikkoja katsoo, mistä mainittum iesjo n t t u r i parhain pääsis ja kon-tiolle parhain polku sopis sotkea,j.ota miehen väliä on jo 600 syitä.j ah.t iver ko t, joita ennen oli joka ta-lossa, nyt ei ole enää missään. Sillätavoin saavat sudet ja karhut nyt jovain tehdä tehtäviään."

Lopuksi ilmoittaa kirjoittaja,että kontioita on nähty 3 yh ,dessa joukossa Letkun ja Por-taan mailla,

Okslahderi ja Paajarven laajat rnetsakulrnat xilivat yleensäkarhujen hyvia lymypaikkoja,Jo Okslahden vanhan korpraa..l in .po ika Immanuel eli. Ma-nu, joka kuol i 1832.. surrn asttääilä paljon m.rn, karhuja.- Vuosikymmeniä jalkeenpaint apah tui kerran, että Vehmas .•vainaa toi Okslah teen tanssi-väen ihmeeksi karhunpenikam,jonka oli ottanut jonkun paa-järveläisen Joukosta, mutta

22

oman kertomuksensa mukaantappanu t hong an latvasta.Täällä myöskin tapettiin vii-meisen kerran Tammelassa kar-hu. Sen ampui lavalta, joka olitehty karhun repirnån lehmänlahe lle, Josef Uusitalo eliJooseppi Ulvi Lunkaan kr uu .nunmetsässä Pääjärven puo-leIla joko 1878 tai 1879.Edellisen vuosiluvun mainitseemuuan senaikuinen sanomaleh-tiuutinen, jålkimåisen T. Hirs.jänvi, Tammelan historiassaam.'Karhu kaadettiun elokuun lop .pupuole lla ja louljetett iin hetiHelsinkiin, jossa ei siitä kuitenkaan enää kelvannut muu kuinnahka, Kamu lienee ollut sa,ma, joka sanottuna kesänä olitappanut näilliä main 3 lehmää.

Parhaan käsityks.ensiitä,klu.inka suuriksi nousivat peto-eläinten tekemät vahingot jakuinka tärkeäksi katsottiinniiden hlälVittämi.nen. antaa seseikka, että pitäjäläiset olivatsuostuneet maksamaan suhteel-lisesti hyvin korkeat tappora-hat metsånpetoista. Tamme-la xiln kaikkine kappele ineenyh te:nä tapporahan koon tipi iri-n&. T. Hirsjärvi kertoo Tarn-melarr kunnan historiassaantåalla olleen 1860-.luvulla ImI',hun tapporahana 80 mk. sekäsuden ja ilveksen 60 mk. V.

1873 muodostettiin Tammelaaja sen- kappeleita varten eri-koinen susirahasto. johon vero-tuksella koottiin varoja. Tämänjålkeen näyttää ainakin sudentapporaha koroitetun.. sillä kunesim. 1877 eräs Saaren torpparisai saalii.kseen 7 sudenpenik-kaa, sanotaan hänen saaneentapporahaa kustakin 90 mk.(Penikoista maksettiin samakuin tayskasvuisistakin susis-tav) Tällaiset sudenpesienryöstöt, jotka saattoivat tuodatekijälleen kokonaisen omai ,suuden yhdellä kertaa, tietystivaikuttivat huomattavasti susi-kannan vähenemiseen. Erää~:säsanomalehdessä esi tethinkin1877, että kuntien pitäisi makl.saa yhtoä korkea tapporaha su..denpenjkoista kuin tayskasvui-sistakin, koska silloin on v ar-maa, että "hyvin harvoin saa,vat susiperheet kasvattaa poi-ldasiaan;" Kirjoituksessa mai-riitaan esimerkkinä tästä juuriTammelan kunnan menettely,täällä kun on useana vuonnaryöstetty penika t sudenpesås-tä. "Seurauksena on myös 01-lut", sanotaan uutisessa, "ettäTammela näinä vuosina on saa,nut rauhan susien hävityksilta."- T. Hirsjarven laatima tau.lukko maksetuista tapporahoista Tammelassa 1869-1888 val i-

senä aikana osoittaakin, ettär870-.luvulla maksettiin ,täälläverrattanrr .paljon itappolra'hojasudenpojiste, esirn. v. r870II :sta, r873 9:stä, r876 ra.sta j.n.e, Eikä sanottu taulukkosentåan näytä osoittavan kaik-kia sudenpennuista maksettujatapporahoja. koskei esim. yllä,mainittuja Saaren torpparin 7sudenpojasta saamia tapporaho-ja ole ollenkaan v:n r877 sa-rakkeessa mainittu.

Sudet vähenivät todella huomattavasti r870-Juvun lopullaTarnmelassakin, Niinpä eir877ja 1878 tapettu täällä yh-tään tåyskasvuista sutta. Muttapian tuli muutos. Vuosikym-menen lopussa alkoivat sudettaas li saantya, kuten tappoti-lastokin osoittaa. V. r879 ta-pett.iin Tammelassa jo yksi su-si, r880 io 7, samoin seuraavamavuonna, 1882 vielä 4 sutta. Näi ..nä vuosina taas ei enää kyseelilisen tapporahataulukon mU1,

kaari aatu yhtään sudenpeni ..ko it a. Syyn tähän sel ittaneetappurab ajarjeste lrnaan tehtymuutos. V. 1880 päätettiin kum-takokouksessa nim. maksaanaarassudesta (samoin kuinkarhusta) tapporahaa JOo mk ..koirassudesta 75 mk. ja suden-perrikasta samoin 75 mk., josemä samassa. tapettiin, mutta

23

vain 50 mk., JOS eI emaasamalla saatu tapetuksi. Syynätällaiseen muu tokseen kerro-taan olleen se, että metsåståjatrupesivat vanhan tapoorahajår-jestelman aikana sudenpeni+>koilla keincttelemaan: tappoi-vat ainoastaan poikaset, muttajättivät emän henloi in, koskatiesivät saavansa emältä seu»raavana vuonna taas uudetpoikaset.

r880 Juvun alussa rupesi ete-Iå-Suomessa y leemsakin susiarunsaammin esi.irstymaan. Yh-.tenå syynä tähän sanotaan ol-leen senkin, että kun r878 ase-tuksen mukaan piti koirista ru-veta maksamaan veroa, hävit-ti.vät monet koiransa, ja sudet;joiden ahdistelussa koirista sen-tään oli ollut huomattava apu,paåsivat suurempaan vapau-teen. . Sudenjahteihin pititaas kutsua tpitajäläisiä. N iinJpä1880 kertoo Uudessa Suomet-taressa muuan henkilö eräästäturhasta susijahdista Jok ioisil-1a seuraavasti:

"Ajoväki oli nähnyt kaksikin su t-

ta, joita kuitenkaan ei saatu pyssy-mies.ten (eteen), joko ne sitten kar-koitettiin ulos ajosta tahi jäivät sensisälle. Niinkuin val itet tavastiuseimmiten petoeläinten jahdeil lern-me tahtoo' tapahtua, niinpä ajoväkinytkin oli tuolla kuåkea ripsutellutjotakin sopivaa polkua kaikessa hil-

24

ja isu udessa, täällä taas - muka-v amrual la maalla - oikein jou.kos-sa marssinut. Tähän ikävään se ik-kaan Iienee syynä osaksi to t tum at-tomuus ja joh tajai n puute, vaanluu.l.tavas t.i kuitenkin suuremmaksiosaks i kansan kokemukseen perus-tuva vakuutus, että suden- ja kar-hunjahdeillamme taval lisest i ei mi-tään saada, jonka tähden ne nii tänykyisessä muodossa myös pitävätt u r hina."

Portaassa jarjestett iin myössamana vuonna yleinen susijah-til, johon monen kyläkunnanmiehet ottivat osaa, mutta tu-los oli yhtä huono kuin jokici-si llak in. Paljon o nnal lisem-paan tulokseen joh tikin yksistyisen kekseliäisyys. N iin,päkerrotaan, että nyt puheenaole.vaam aikaan myllarin eli Saa:ren Matti niminen mies POl',taassa Hornborgin myllyllä saisuden siten, että haaska asetet-tiin lähelle saunaa" ja Matineukko kantoi miehensä pyssyi-neen sel kak'op al.la saunaan tul-len itse pois, joten kaukaa vai··.nunnut susi näki, ettei, saunaankukaan jälänyt. KauppiasVaJl.enius myös ampui sudenPortaassa ja mylläri Flnnkmar;Teurolta usearnp iak in, Suden,kuoppia kaivettiin t'alloin muu»tamissa Tammelan kylissaNiinpä oli Hykki låssa "KönnönpapaIla" sellaisia parikin aivankylän piirissä. Syotiksi asetti

hän kuopan keskellä olevaansejpaaseen eläväll1 ankan, jonkajahkoih in sitoi tallukkaat, jot:teivät sen jalat kylmäll'ä i.lmal-la paleltuisi. Hyvästä syotistahuolimatta ei kuoppaan susiamennyt, vaikka paljon pahaane siihen aikaan Hykk ilas-säkin tekivät. Niinpä repi»vät ne Nirpalla, Kuivajärvenrannalla monen tailon lampaita,yksin Jussilastak;in 9. V:n 1881alkup uol iskolla - ampui i tsell.Juha Heikinpoika TammelanOjaisil la naarassuden. jonkava tsassa oli 8 elävää penikkaa.- Tämän aikaisista tunnetuin»mista suden rnetsastajista mai-ni ttakoon metsanvahdi t JosefErnestilä Viksbergista ja Mat-ti Skyttä Hurnpp ilasta.

V:n 1882 jälkeen ei enää pal.jon susista mairrita. V. 1884kerrotaan Mustialan alueellavielä tavatun sus.ia, ja v: 1885löydettiin Urjalasta sudenpesa,josta saatiin kiinni 7 periikkaa.Samana vuonna tappoi karhu"Håmälåisen" kertoman mu-kaan Mustialan tienoilla use,amp ia lehmiä. Kun viimeistälehmää rryljett iin, kerrottiinkarhun myöskin tulleen paikal-le, mutta miehet eivät uskal-taneet sitä ampua, vaikka heil-lä' tpYtssyt oli. Seuraavanavuonna, 18>86,karhu jälleen teki

täällä tuhctoitä, mutta katosisitten. Minne karhu hävisi, eiole tietoa, kun tääUä ei karhuntuhotöistä enää koskaan senjal-keen kuultu. - Mu utti kaitmuualle. Mutta samana vu on-na kerrotaan Hämeen Sanornis.sa rahvaan rnuistelevan, ettäkarhu on viimeisinä neljänävuonna (siis I882---'86) tappa·,nut tai repinyt Lopen ja Tam •.•melan eråmai lla toistasataaelukkaa.

Ennenkuin lopetan, maini tsenvielä, etta j.lweksia, jotka myösovat karjan surma, 0'11 Tamrne-lan metsissa elänyt runsaam,

25mim ja myohaisempi in aikoihinkuin susia. I87I-I888 makset .tiin Tammelassa 66 ilveksestatapporaha. Viimeisen ilveksenampumisesta Tammelassa he,nee kudunut sentään jo pari"kyrrrmenta vuotta. Tunnettujailveksen rnetsastajia oli edellämainittu mylläri Flinkman, jo-ka yhtenä talvenaloin ampui 9ilvesta sekä hiljakkoin kuollutmylläri Aleksam ter i RautanenLiesjärvelta joka: Tammelanrajojenkiri ulkopuole lla käviil veksiä ampurnassa ..

E. A a 1 t 0 n e n.

Forssari Lehclessä JO. 4. I926.

"Vanha patruuni."Kirj. Ed v. Ra u t a n e n.

Eräässä Perttulan kappelin aikuissessa kirkonkokouksen pöytäkir»jassa 1866 18/11 kerrotaan Karta-nonkylän kartanon vuokraajan jatorppareiden välisistä häätöretteslöistä. On kerrottu, että häätöjentoimeenpanon pelosta kävi torp-parin vaimo Ulriikka Kankare,Perttulan kylästä, Kuusjoen kap-pelissa neuvottelemassa maanvil-jelijä David Albert Collin'inkanssa Kartanonkylän lääniä uh-kaavasta tilasta. Collin osoittisuopeutta kartanon lääniläisiinvaimo Kankareen kertomusten joh-dosta, luvaten kohdastansa ollaläänille avuksi ja pyrkiä vuokraa,maan Kartanonkylän kartanon.Ulriikka Kankareen tuomat ter-veiset vaikuttivat rauhoittavastikartanon alustalaisiin.

En ole onnistunut saamaan sel-ville, millaisia ovat olleet Karta-nonkylän kartanon aikaisempainvuokraajain vuokrasopimukset javälipuheet : olisivatko ne olleetjatkuvia irtisanomisen varassa vai

I

määräaikaisia. Vuokraajalla onkaikesta päättäen ollut aie hallitakartanoa jatkuvasti edelleen. Muu»ten ei voi ymmärtää sellaista jouk-kohäätöä, jonka asessori Winteraikoi toteuttaa. Voisi kyllä olet-taa silloisten asiain kehityksestä,että vuokrasopimusaika olisi niihinaikoihin ollut täyttymässä, koska»pa Collinin tultua kartanoon Win~ter .seuraavana päivänä väistyi,mutta aivan samallainen oli ollutisännän vaihdos Winterin tultua.

Collinin liikemiesvaistot alkoi,vat askarrella Ulriikka Kankareenkertomien uutisten johdosta siihenmäärään, että ajattelu johti toimin,taan. Collin matkusti Pietariinkartanon omistajan Gaugerin luoneuvottelemaan Kartanonkylänvuokraamisesta. Miten neuvotte-luissa lienee sovittu ehtoihin jamuihin asian yhteydessä olleisiinseikkoihin nähden, ei ole tiedossa,mutta kauppaa ei ainakaan ensikäynnillä lopullisesti. tullut, syystäettä Gauger vaati vuotuisen vuok-

ran etukäteen. Tämä Gaugerintoimenpide johtui siitä, että aikai-semmilta vuokraajilta oli ollut toi-sinaan hyvin vaikeata saada sovitatua vuoramaksua. On kerrottu,että Gaugerin oli usein tultavaperimään saataviaan, vieläpä niinsalaisestikin, ettei vuokraaja voi-nut aavistaa. Täten oli mahdolli-suus omaisuuteen koskemalla saa»da osansa. Gaugerin kokemuksetoli vat hänet saaneet varovaiseksitekemään vaatimuksiinsa ennakko-maksue hdon. Kauppa lienee sen-tään ensi kerralla tehty, koskapaCollin matkusti toisen kerran Pie-tariin saatuaan rahaa sukulaisiltaanlainaksi, tai oikeammin morsia-mensa sukulaisilta, ja suoritti etu-käteen vuoden vuokran, 2,000ruplaa. Tämän jäl~stä Collin saa-pui kartanoon keväällä, luultavasti1867. En ole saanut tarkempaaselvyyttä vuosiluvusta, mutta kunCollin varmasti on keväällä tullutsekä ollut täällä ankarimman katostalven, joka oli 1867-68, ja Win~terin häätötoimenpiteet olivat syk-syllä 1866, min v. 1867 näyttäätodenperäiseltä.

Collin oli syntynyt 31/3 1817Kuusjoen kappelissa. Nuoruuten-sa päivinä kerrotaan hänen matekustaneen Skottlannissa opintomats

'kaIla. Liikemiesvaistot ovat Col~linilla olleet hyvin suuret ja hänkoki matkansa havainnoita toteuta

27

taa kotimaassaan. Saatuaan koti"talon haltuunsa hän alkoi maan-viljelysuran, mutta talo näyttikintuottavan tappiota. Ei ollut muu"ta neuvoa kuin onnistu ville Iiike-miehille ominainen rohkealla ta-valla yrittää. - Perhana, täss' tuslee huonosti toimeen, täytyy os-taa toinen talo! - Talo tuli oste-tuksi, viljelykset laajenivat ja sa-malla alkoi taloudellinen vauras»tuminen. Vaurastuminen johti uu-siin yrity,ksiin. T eollisuusyrity ksiäoli Collinilla Kuusjoen Impolassasaha, vesivoimalla käypä, jokamyöhemmin on muodostettu höy_rysahaksi, ja Iloniemen lasitehdas.Tämä vaurastuminen oli tosin hil-jaista ilman mainittavimpia käyttö-varoja. Useampia taloja vmpärls-töllä vähitellen siirtyi Collininomistukseen, ja toimintainnon tyy-dyttämiseksi hän suunnitteli yhäuusia työaloja.

Kartanonkylän kartanossa tapah-tunut isännän vaihdos toi tyydy~tyksen tunteen alustalalsille. Tämätyydytys oli hyvin täydellistä siisnäkin suhteessa, että Winterin hää"tötoimenpiteet keskeytyivät alusta-laisille otolliseen aikaan. KokoSuomi sai silloin kokea katovuota .ten kauhuja. Jos häädöt todellaolisi tällä ajalla toteutettu, niinusea perhekunta olisi mierolaiseksijoutuneena voinut osin tai koko"naan tuhoutua. - Tyydytystä H_

28

-----~-~

sasi sekin, että uusi isäntä rupesiyhteistoimintaan taloudellisen hä~dän lieventämiseksi. Collinin ta_Ioissa Kuusjoella oli ruis vilja leiepäaineena, ja emännöitsijälIe an-nettiin määräys ruokkia talon pöy--dältä Kartanonkylän 'lääniläisiä,kun he isäntänsä asioilla saapui.vat KuusjoelIe. Hevosmatkoillejoutuikin läänin miehiä useasti',.silla Collin alkoi heti kartanoaparannella yhdessä ja toisessa kohs-din, Jo Collinin ensimäisinä isän-nyysvuosina tuotiin KuusjoeltaJoulu,nimisen talon valmis raken-nus, mikä Kartanonkylässä vielä-kin on pystyssä ja nimitetään jou-lun saliksi.

Ei ehtinyt Collin paljoa' van-nentua »arentaattorina», kun kar.tanon isäntä Gauger kuoli Pieta-rissa. Pesänsel vittelyissä olisi Col-Iin ostanut Kartanonkylän koko-naan, mutta perikunta ei 'ollut ha-lukas luovuttamaan sitå. Collin.alkoi kuitenkin turvata uhrausten-sa takaisinsaantimahdollisuutta janiin piti katselmuksen kartanossa.Katselmuksessa arvioitiin tehdytparannukset ja korjaukset ja nesummiteltua esitett in lasku kuolin-pesälle. Tästä kehittyi asia siten,että kuolinpesä myönsi osto-oikeusden vuokraajalle ennemmin kuinmaksoi vaadittuja korjauskustansnuksia. Näin tuli »arentaattori»isännäksi.

Mui -titledoista ei ole enaa voi-nut saada tarkempia aikamääritebmiä tapauksista. Arkistotiedoistavoisi saada aina yhtä ja toista,esim. milloin Collin osti Paavola-nimisen talon Mannisten kylästä.

Yleinen oli tyytyväisyys karta-non isäntää kohtaan. Tosin kylläCollinkin hääti jonkun torpparin,mutta näissä häädöissä saattoi toi-sinaan olla isännän puolelta jokinperiaatteellinen syynsä, koskapamelkein aina häätötuomion täytän.töönpano supistui uuden vuokra-sopimuksen laatimiseksi ja allekir-joittamiseksi. Jossakin harvinai-sessa tilaisuudessa kerrottiin Col«linin tulistuneen siihen määrään,että saattoi antaa kepillään iskunkiivastumisensa aiheuttajalIe. Tasa.puolisuuden nimessä olen tämänmaininnut syystä, että vielä niinäaikoina pidettiin isäntää oikeutet-tuna 1yörnään työläisiään. Yleen-sä ei ollut »hermostuminen» sil«loin vielä luonteita turmellut niinpikkumaisuuksiin, että tällaisistasatunnaisista mielenkuohahteluistaolisi otettu kostoa tavoittelevariidan aihe. Niitä pidettiin vainohimenevinä lapsellisuuksina, joi.hin ei sopinut vakavammin suh-tautua.

Suhde Collinin ja alustalaistenkesken säilyi sovinnollisena, jos-kin joukossa oli rettelönhalu'siakinläänin keskuudessa. »Arentaatto»

ri» ja »föörvaltteri» nimityksetvaihtuivat »patruuni» nimeen.Collin muuten näytti tunteneenihmislasten heikkoja puolia. Jostult soimaava sana sanotuksi jokotärkeästä tai vähemmän tärkeästäasiasta, niin ei patruuni esiintynytpitkävihaisena, vaan heti kutsuikonttoriinsa, pyysi istumaan jaalkoi keskustelun vastaisten vireheitten karttamiseksi. Lähtiessäannettiin isomahaisesta pullostaryyppy kumpaakin jalkaa kohden.Tällainen konttorissa-käynti olihyvin usealle työläiselle mieluineneikä saatu nuhde jäänyt sisua kat.keroittamaan, sillä pieni viinatilk-ka kykeni sen pois huuhtelemaan.

Collinin luonteen täytyi ollahavainnoille herkän. Usein tunsityöläinen itsensä nolatuksi kuul-lessaan patruunin sanovan ilmi jauseinkin hyvin suorasukaisestiasioita, joita työläiset kokivat isän-nältään salata. Jos patruuni pyysirenkien vaimoja esim, naurismaataperkaamaan ja nämät menivät,niin kyllä he samalla muistivatkäydä pyytämässä paIkkaansa. Mi<tä palkkaa? kysyi patruuni. Saa- .tuaan asian kuulla hän heti esittikysymyksen: »Tuletteko te minul-ta pyytämään saatteko ottaa nau-riita? Ette kysy, mutta kyllä pUS$seissa kannatte nauriita saroilta jakiertelette ympäri pellon- ja mäen-vieriä, ettei minun sopisi nahdä.»

·2~

- Nämät tällaiset tahtoivat kotiu-tua talon tavoiksi. Joskus kunjokunen kielitteli, että toiset pabvelijat valvoivat omia etujaan taslon kustannuksella, oli vastaus ta-vallisesti: »[os hän pitää omaapuoltaan, niin kyllä sellainen miesaina pitää tai onkin puolta.» -Huumorin taju oli myöskin Col»linin vahvimpia puolia. Ei häntäaina tahdottu oikein ymmärtää,joten voitiin joskus loukkaantua-kino Esim. kerta työnjohtaja louk-kaantui, kun hän palasi väen mu-kana heinäin koonnilta ja patruu-ni kysyi: »Mitä näin pian poistulitte ?,) - »Siellä sataa 1') vastasityönjohtaja. - »No, sataako siel-lä niin perhanasti, ettei heiniikoottuu saa P» Patruuni huomasi:työnjohtajansa loukkaantuneen jasanoi: »En minä sillä niin pahaatarkoittanut.> Samalla käveli hänkaappinsa ovelle. Kokemuksestatyönjohtaja tajusi, mitä tämä tar»koitti ja katkeruuden tunne alkoiväistyä nousevan ilontunteen tieltä.

Liikemiehen levottomuudella toi".mi Collin Kartanonkylän isäntänä.Hän kyllä luovutti kartanon vuok-ralle 1880sluvun alussa insinööriRobert Thulinille, mutta uudet toi»mialat eivät myöntäneet Collinilletoiminta vapautta. Liikemieskatsenäki sopivia n.s, tulevaisuudenliikemahdollisuuksia. Collinin aloiteteesta perustettiin höyrysaha Loi"

30

maalle ja Kyrön höyrysahan pe-rustamisessa oli Collin mukana.- Kauan ei Thulin hallinnut Kar-tanonkylää. Thulinin kanssa lii~kesuhteissa olleen henkilön kuo-lema ja pesänselvittelyt johtivatThulinin vararikkoon ja Collin saikartanon takaisin 1880$luvun 10'pulla. Tämän jälestä perusti Col-Iin höyrysahan Loimijoen rannall~Kartanonkylään.

V. 1894 luovutti D. A. CollinKartanonkylän vanhimmalle pojal-leen P. A. Collinille, asuen itseeläkevaarlna Paavolan tilalla. ]ä$tettyään suuren maanviljelystilanpojalleen ei »vanhan patruunin»toimintatarmo silti alistunut van-huuden lepoon. Nuorimman poi-kansa kanssa hän isännöi Paavo-lassa ja perustipa vielä vesirattaal-la käyvän sahankin Mannisten ky_lään Kuusjoessa olevaan yliseenkoskeen. Viimeisimpinä ikävuosi-naan »vanha patruuni» vielä vuok-rasi Turun kaupungin omistamanRuissalon kartanon ja asuikin si~l_lä jonkun ajan.

Collinin .elämänlanka katkesijuuri niihin aikoihin, jolloin uudetteoriat kaupungeista vyöryivätmaaseuduille määrittelemään tYÖ$väen ja työnantajain sekä torppa-rien ja veroisäntien keskinäisiäsuhteita. D. A. Collin kuoli 2/2

1906.

Kuudenkymmenen vuoden, ajan»jakso on jo vyörynyt alussa maisnitsemastani Winterin torpparishäätöaikeesta Kartanonkylässä.Kartanonkylän lääni on tämänajanjakson ajalla saanut kokeapaljon. On ehditty kokea useam-man veroisännän luonnonlaatuvuokralaisiaan kohtaan. Jälki-muistoissa tulee rinnastetuksi vii-sikin eri isäntää ja näissä rinnassteluissa kirkastuu »vanhan pataruunin» kuva lempeimpänä. NUO$rempi polvi ei ole saanut kokeaniin ankaraa taloudellista ahdinko-aikaa, kuin on kokenut vanhempi.Vuotten 1866-1867 nälkä lienenytti kovimpiakin luonteita anta-maan arvon hyväntekijälleen. Por-varit, työnantaja ja kauppias, tun-nustettiin elämän välttämättömyysdeksi. Katoajan jälestä oli Kar-tanonkylän läänin työläisillä yh$teisenä tunnustuksena: »K yllä niinkauan kelpaa, kuin Collin antaatyötä ja Fontell toimittaa jauhoja 1»(Fontelloli kauppias Forssassa.)

Kartanonkylän lääni on itsenäis-tynyt, mutta itsenäisyys ei ole unshoon peittänyt mennyttä kuutta-kymmentä vuotta. Varsinkin van-hempi ikäkausi vanhoja veroisän-tiään muistellessaan erityisemmällämieltymyksellä kertoilee »vanhastapatruunista».

Forssan Lehdessä 29. 5. 1926.

Kansantietouden ja muinaismuistojenkeräämisestä.

ko käyttää ap utieteita Sel-laisia ovat muinaistiede,kansatiede ja kielitiede. Tut-kijain on, pantava multaanhautaantuneet kivet puhu",maan. Ikivanhoista perintätie-doista, paikallistaruista, sa-noista, paikannimistä ml uei-dän seulottava esii a sellaisetseikat, jotka 'Yc,;vat entisyyteenluoda valaistusta. Tieteen tieon siis tässäkin suhteessa var-sin pitkä ja vaivalloinen. Muttaoikeastaan vasta sitten, kunnäiden apu tieteidenkiri tulokseton saatu suhteelliseen päätbk-iseen, voidaan antaa tosiolojavastaava kokonaiskuva kansanentisyydestä.

Olemme tänne kokoontuneetjuuri sanotunlaisen tutkimus.työn merkeissä ja sitä pieneltäosalta edistääksemme. Vanhatesineet, joita olette tänään mu-seolle toimittaneet ja jotka ny-

(E s i t e t t y m u s e 0 j u h las s a u 6. 2. 1 926).

Historialla tämän sanan var ,sinaisessa mielessä tarkoi te,taan sitä tiedettä, joka kirjal-listen Jähteitten perusteellakertoo meille kansan entisistävaiheista. Mutta selvää on, et,tä yksinomaan kirjallisten lah-teiden mukaan on mahdotontasaada täysin oikeata kuvaakansan entisyydest-ä, siInäuseinkin vain mcrkkitapahtu-mat ja julkista elämää koske,vat seikat ovat tulleet asiakir-joihin merkityiksi, yksityis,kohdat ovat hävinneet ajankuohuvassa aallokossa hUG';maamattomiin. Muinaisen kan-san luonne, tavat, harrastuksetja taidot eivät suinkaan asia,kirjoissa todellisuutta; täysinvastaavasti kuvastu. Siksipäonkin historiantutkimuksen,voidakseen menneisyydestä to:siasioita mahdollisimman vas-taavasti kertoa, ollut pak-

32

kyisenä nopeasti uudistuvanaaikana helposti kokonaan hä-viävät, ovat omiaan vala ise-maan vanhaa kansanomaistakulttuuriamme, josta asiakirjateivät sanottavammin puhu.Esineitten tekotavasta. taiteel-lisuudesta ja tyylistä voivatasiantuntijat tehdä päätelmiä,kuvastuvathan niissä omilla tao.valJaan kansan ihanteet ja ka-tevyys, jopa henkisetkin lah-jat. Niiden pelkkä; nahtavi lla»olo voi jo sinänsä meissä syn-nyttää ainakin aavisteluja nii-den tekijäin elämästä; heidänvaatimattomissa oloissaan.

Mutta tarkoitukseni on tässämuseojuhlassa kiinnittää arvolasnao lijain huomion esineel-listä keräilytyötä . laajemmalle.kin alalle: kansantietouteen,jolla tarkoitetaan, kuten jo ni-mikin sanoo, kaikkia niitä tie-toja, joita kansan keskuudessaentisiltä ajoilta on säilynyt.Tällainen tietojen keräileminenon epäilemättä ainak!in yhtätärkeätä kuin esineitten kokee-minen. Kansan muisti, vars.entisinä aikoina, jolloin uuden;aikaiset kulttu urivalineet ei-,vät vielä ol1~ee1 sitä heiken-tämässä, on osoittautunut häm-mästyttävän tarkaksi muinais-ten tapah tumain såi lyttajålcsi,ovatpa monet perintätiedot ja

\

-tavat säilyneet kansan kes-kuudessa itsepintaisesti vuosi-.satojen halki. Harvapa lienee- mainitakseni aluksi edes yh-den esimerkin - kesällä juh an-

"nuskokkoja polttaessaan tullutajatelleeksi, että tuo tapa onikivanha pakanuuden ajaltaperintätapana nykypäiviin kul-keutunut muisto pakanuuden-ajan au ringonpa lve luksesta, joo.ka ennen niin ita-.' kuin länsi-maillakiri on ollut varsin laa-jalle levinnyt. Tutkimukselleolisikin arvokasta saada ku-vauksia, millaisia menoja en;nen tai vielä nykyään juh an-nuskokkoja poltctt aessa esiin-tyy.

Moniin paikannimiin n iin-ikään kätkeytyy usein varsinmielenkiintoisia tietoja hämä-rästä muinaisuudesta. Kun neolisivat yhteen kerättyinä, voi-sivat rnuinaisuuden tutkijatniistä tehdä arvokkaita johto-päätöksiä. Monien maamme"pyhäin järvien" ympärille onilmeisesti keskittynyt vanhapakanallinen kulttuuri. Eikö-.hän vain Tammelan Pyhajår-venkin tienoilla ole n iemia,saaria, harjuja ja kiviä, joidennimi viittaa pakanuuden aiokaan? Nimet olisi välttämättämerkittävä muistiin! - Muttapaikannimiin kätkeytyy usein

myöhemmänkin ajan muistoja,v ars. asutushistoriallisia vi it-tauksia heimojen tai yksityis.ten henkilöitten siirtymisistäpaikkalounnalta toiselle. Jonykyisen jokseenkin niukanpaikannimiainehiston perus-teella ovat kielentutkijat voi-neet jotenkin täydellä varrnuu-della osoittaa, että esim. ha-m.ilaiset ammoisina aikoina ai .nakin osaksi ovat siirtyneetSuomenniemelle Pohiois-Viros-ta ja Saarenmaalta, jota sei k-kaa lisäksi kiviesineiden löv-döt näyttävät vahvistavan.

Paikannimissä on nykvai-kaan asti säilynyt monivanha sana, jolla ennen kieles-samme on ollut joku merki-tys, mutta sittemmin jäänytkäytännöstä kokonaan pois.Tamme lassa on kuulemmaeräs mäki, jonka nimi on Ku-konmälvä. Kukapa meistäenää tietäisi mitä "mälvä" rner.ki tsee? Mu tta sellainen sanasuomenkielessä on nähtävästijoskus ollut käytännössä. La-heisestä sukulaiskielestarnrnevirosta saamme tiedon sananmerkityksestä. "Mälvä" mer-kitsee siinä rintaa. Kukon-mälvä merkitsee siis kukonrin-taa ja sopii siis hyvin jyrkänahteen nimeksi. Mainittua sa-naa voi myöskin hyvällä syyllä

/

33

pitää askenmainitun asutus,historiallisen seikan vahvistuk-sena. Tammelan Torrclla onMänki niminen talo, joka nimimeille nykyajan suomalaisilleon aivan outo, ja pitäisi senkinolla virolaista alkuperää, vah ,vistaen edelleen tutkijain vai-tettä hämäläisten siirtymisestätänne Virosta käsin. Niin-ikään on Tammelassa kyläinnim ia sellaisia kuin Teuro,Lunga s, Torro, Häiviä, joidensanallinen merkitys on taydel-leen hävinnyt. Lönnrot suu-ressa sanakirjassaan selittäätällaiset nimisanat tosin pin-nanmuodostusta merkitseviksi,mutta saattaa niidenkin taak-se katkeytya asutushistorialli-siakin tosiasioita.

Paikannimet eivät yleensähelposti vaihdu eivätkä häviä.Siksipä niillä on tutkimuksel'lesuuriarvoinen merkitys. Min .kälaisia vaatimuksia tällaisetseikat asettavat kotisentutut-kimuksen ystäville? Lähinnäsen, että paikannimien keraa-miseen on innolla ryhdyttävä.Eikä tämä keräys saa su in-kaan rajoittua vain kyläin,talojen ja torppien nimiin,vaan 'myöskin n iittyjen, pelto,jen, malcien, harjujen, salmien,ruermen, saarien, lahte iden,apajien j.m.s. nimien muistiin I

3

3-1

kirjoit tam.uen ja luetteloimi-nen sekä huomautuksilla va-rustaminen olisi vaikkapa ky ,läkunnittain teh tavå. Siinäolisi todella kynää käyttäville,kot iky länsä en tisyyttä harras-ta,' i11e henkilöille teh tävä, jol-.la olisi yleisempääkin mer ki ,tystä. Kun tällaista nimiaine-histoa tulisi kerätyksi, voisi setuoda erittäin arvokasta lisåva .laistusta moniin hämäriin koh-tiin paikkakunnan muinai-.suudessa,·

Entä sitten laajempain, kuultujen kertomusten ja muisto,tietojen kirjoittaminen. Tut-kirnukselle tärkeitä olisivat tie-dot uhr ipa ikoista, pyhistä puis-ta, lähteistä ja saarista, van-hoista kirkkopoluista ja -teista,kirkon tai kappelin sijoista,"killankedoista", piilopirttienpaikoista, kauppa- ia markki-na-, seka karajapaikoista ja-kivista, soitten puuportaista,jättiläisten kivistä ja haudoista,lappalaisista ja heidan kodan-sijo istaan, seidoista y.m.

Eipä 01'e juuri kyläkuntaa,jossa ei olisi taruja kylien jatalojen synnystä, niiden ensi-mii isista asukkaista, paikka-

.ku nnalle siirtymisestä, nimienmuodostumisesta tai kyläkun-nan a lkuasukka iden riidoista,jotka koskevat kalastusves ien

tai maan omistusoikeutta. Tari-nat aarrehaudoista, hiidestä japaholaisesta olivat vielä jokuaika takaperin hyvin taval li,sia juttuja maaseudulla takka,valkean ääressä istu ttaessa.

Edellämaini tunlaiset mu is-tiinpanot koskevat etupäässähämärän muina isuuden esiin-loihtimista, paikkakunnan esi-historiaa, mutta 'keräilijäin eipitäisi suinkaan halveksia myo-hemmänkään ajan muistotie-toja. Monilla vanhemmillahenkilöillä on usein runsaastihenkilökoh taisia tai esi-isil takuultuja kertomuksia merkilli-.sistä .kansanmiehista, papeista.kartanoitten omistajista, sota-herroista, kuninkaiden tai mu i-den , mahtihenkilöiden käyn-neista paikkakunnalla, heidänsuh tau tumisestaan kansaanj.n.e. Kertomukset sotien javainovuosien ajoista ovat var-sin sitkeästi säilyneet kansanmuistissa polvesta polveen. Jos,kus ovat paikkakunnan merk-ki tapah tuma t ki teytyneet oi 1

kein runon tai sanontatavanmuotoon ja ovat silloin oso it-tautuneet varsin luotettaviksihistoriallisten tosi asiain valai ..sernisessa. Suorasanaiset ker-tomukset saattavat tietysti heI·.pommin muuttua: suusta suu-

. hun kulkeutuessaan, mutta

ovat nekin useasti osoittau-tu neet ihmeteltävän yh tapi ta-viksi satojakin vuosia sattunei.den tapah tumain kanssa. j o-ka tapauksessa ne tuovat ar-vaamattoman suurta lisava-laistusta usein varsin niulckoi-hin kirjallisiin tietoihin.

Kirkollisen ja uskonnolJ isenelämän tutkijalle olisivat niinikään arvokkaita suullisetmu istotiedot pai kk aloun "allaolleista hengellisistä liikkeistä,niiden ilmenernismuodoist.i,joh tomiehistä ja vaiku tu ksista.Tosin kyllä ainakin viirneis-ten vuosikymmenien hengcll i~sistä liikkeist8. antava: paljontietoja niin hengel lise ; kuinmaallisetkiri sanon-uleh det,mutta niidenkin nasev imrna t jakuvaav irnmat piirteet elivätuseimmiten vain kansan suussajonkunlaisina k iteytynoi nf is ,kulauseina, Hyvä oli i t.illa is-ten asiam kerääjän merkitämuistiin, minkälainen oli sa-nottujen liikkeiden suhde v~l-litsevaan kirkkoon ja toisaaltapappien suhde niihin. Erikoi-sia kohtauksia ja tapauksianiiden "aiheissa olisi syytämuistiin merkitä. Museol'leolisi toimitettava liikkeen kan-na ttajain kirjeitä. jotka usei 11

antavat hyvän kuvan sen sisai-scstä hengestä. Niitä lienee

35

täälläkin pain yhden ja toisenhallussa" - Paljon on myöskinkansan keskuudessa säilynytperintätietoja seurakuntien sie-lunpaimenista ja heidän suhteestaan seurakuntaan ja pain-vastoin. Onko kansa käyttä-nyt ripp ileipia ja kastevettätaikauskoisiiri tarkoi tuksiin?Minkälai sia tapoja. 01i kansallan.s. kirkkopyhinä? Millä kan-nalla oli ennen kotihartaus jajumalanpalv'eluksissa käynti?Mielenk'iin toisf a olisi niin-ikään saada tietoja, onko enti-sinä aikoina esiintynyt kirkolleja uskonnolle vihamielisiä liik-keitä tai yksityisiä henkilöitä.Milloin niitä alkoi esiintyä?Erityisesti huomautan vieläsiitä, miten tärkeätä on edelleenkin toimittaa vanhoja h ar-tauskirjoja Lounais-Hämeenmuseoon. Niiden lehdet jo sel-laisinaan tietävät paljon ker-toa niiden ahkerasta tai vähäi-sestä käytöstä. Niiden lehdillänäkyvät kyynelten jäljet puhu-vat katse lijal le kauniisti jam ieltaylentavasti Jumalan sa-nan alati kirkkaasta ja syda-m iinkayvasta voimasta. Onkonäillä tienoin käytetty milloin.k a an käsinkirjoitettuja saarna-tai h artauskirjoja? Onkoviol.i nykyisin kansan muistis-sa tietoja kirkkojen rakentami-

36

sesta tai pappilain ja niidenmaaomaisuuden synnystä?

Viimeksimainitunlainen m.iis-totieto on ainakin Jokioistenpappilan Tammelan Ojaisissasijainneen Intala nimisen tilansynnystä. Siitä omituisuudesla,että pappilalla on ollutmaaomaisuus kaukana toi-sen pitäjän rajojen srsa-puolella, eivät säilössä ole-vat asiakirjat mainitse sarialla-kaan. Kansan muisto tieto tuolee tässä avuksi. Se näet ker-too vielä nyt, vaikka pappilaperustettiin jo 1700-,luvulla,mainitun seikan aiheutuneenJokioisten kartanoitten omista-jien vastahakoisuudesta 1uo-vuttaa viimeksimainitun pi ta-jän Ojaisten kylästä, s.o. kes-keitä Jokilääniä, aluetta pappi-lalle, ku ten aikaisemmin näy.tään sovitun, vaan järjestettiinasia juonitteluilla siten, ettäpappilan maaomaisuus tuli -Tammelan Ojaisiin. Mutta on-.han yksityisilläkin maanomis-tajilla toisinaan maa-alueitatoisen pitäjän alueella, eivätkäasiakirjat luo asiaan valaistus-ta. Mutta tällöinkin ovat muis-totiedot sel vi ttäneet tällaisenomi tuisen maanomistussuhteenaiheu tuvan esim. siitä, ettäisäntä myötäjäisinä antoi toi,seen pitäjään naidulle tyttärel -.

leen maaosuuc1en, joten se po l-vesta polveen oli toisessa pitä-jässä asuvalla om istaja.lla.

Tällaiset seikat osoi ttaneva tkyllin selvästi, miten tärkeätäolisi koota kaikki mahdollisetmuistotiedot talteen, niinkau-an kuin ne vielä ovat saatavis-sa. Maataloudellisista muisto-tiedoista puheen ollen olisimyöskin pantava muistiin hä-viämässä olevat maataloudelli-set sanat, tiedot yh teisornistuk-sesta maiden ja metsien suh .teen, tieclot palvelijain palkois-ta, parseleista, pestauksestaj.n.e. Puhuma ttakaan siitä,että ullakoilla ajelehtivat, yki.,sityisille nykyisin aivan tar-peettomat talonkirjat. torpan,kontrahdit, jakokirjat. verokui-tit ja vanhat merkintöjä sisältä,vät almanakat olisi toimitetta-va museoon vastaisen tutki-muksen käytettäviksi.

Olemme edellä kiinnittäneetetupäässä huomiota muisto-tietojen keräämiseen. Muttapaikallaan lienee hiukan kos-ketella vielä eräitä esineei li-seenkin keräilyyn kuuluviakoh tia, koskapa eräistä maanm ullasta löydetyistä esineistäkansan keskuudessa on toisi,naan vääriäkin käsityksiä. Tar-koitan vanhoja kiviaseita, jot-ka kulkevat milloin "ukon-

vaajan", "ukonpi ilin" tai"ukonnuolen" nimellä, muttaovat todellisuudessa erittäin ar ..vokkaita löytöjä, jotka valai,sevat esihistoriallista elämää.Ne kertovat, että näillä tie,noin jo kivikaudella on ihmi-siä retkeiHyt. Kiinteitä asutus-jätteitä ei Lounais Hämeestäole löydetty muualta kuin Ur-jalan -. Vanhajärven tienoilta,jossa joku vuosi sitten eräshenkil'ö perunamaata kaivaes-saan löysi mielenkiintoisia ki-vikauden asutusjätteitä. Näis-tä löydöistä on va.rmuudellavoitu todeta, että näillä tienoinjo noina ammoisina aikoina onpaikoillaan pysyvää asutustaollut. Jos jossakin muuallakintällaisia muinaisiäännöksiäesim. juuri maan kaivaustöitäsuoritettaessa löytyisi, on alu-eella sillä kertaa työ pyhälläku nnioi tuksella keskeytettä väia teh tava ilrno itus löydöst.ijollekin asiaa tunteva l lo henki-lölle.

Muutkin maasta tehdyt loy-döt ovat tutkimukselle arvck-ka ita. Lounais-Hämeen mu-seolle on tuotu pari kover ta-malla valmistettua, yksipuistavenettä, jotka on loydetty suonsisästä useita metrejä järvenrannasta. Paitsi sitä, että nevalaisevat kansamme h istor ial-

37listen aamuaikojen vesi teidenkulkuvälineitä, ne myöskin PLH

huvat paljon soitten muodos-.tumisista ja järvien supistum i-sista. Tietysti on tällaisia löy-töjä tehtäessä aina tarkalleenmerkittävä muistiin löytöpaik-ka, esineen etäisyys järven ran-nasta, syvyys maan pinnasta].n.e.

Maasta tehdyt rahalöydötvoivat arvokkaalla tavalla va-laista esim, kaupallisia suhtei-ta. Tammelan KuivajärvenKankaisten puoleisesta päästäon monia vuosia sitten löydettyroomalainen denaari keisariHadrianuksen ajoilta (II7-138j. Kr.). Löytö viitannee siihen,että näiden tienoitten alku-asukkailla on ollut yhteyttäRooman kulttuurin kanssa.Olihan näet Rooman valta näi-hin aikoihin ulottanut rajansaAlppieri yli Reiniin ja Tona-vaan saakka. Monissa Europanmaissa oli roomalainen kult-tuuri vallalla. Pohjoisiinkinmaihin ulottuivat todisteita.vasti sen vaikutukset, joten eiole vailla arvoa se Tammelanrahalöydöstä tehty olettamus,etUi n.s. roomalaisen rautakau-den kulttuurivirtauksen mai-ningit olisivat ulottuneet Tam-melan Kuivajärven rannoilleasti.

38

'I'ril laisten löytöjen lisäksiolisi ko tiseutututkiian syytäkiinnittää huomota ikivanhoi-hin piirroksiin kall ioissa jasuurissa kivissä, joiden pintaanon hakattu kuvia laivoista.aseista, eläimistä, jotka p iirrokset joskus ovat olleet hyvin-kin taiteellisia ja voivat niinollen valaista vanhan kansantaideaistia. Tällaisten muistojenkeräilemiseen tarvitsee kotisen-tutietouden kokooja myöskinpiirustustaitoa, ja miksei valo-kuvauskonekin voisi olla erinomaisena apuna vanhojenmuistojen tarkkana muisti in-rnerkitsijänä.

Mahdotontaharr olisi yhrlenesityksen puitteissa mainitakaikkia niitä aloja, joilla kynä,mies tai valokuvaaja voisi ar-vokkaalla tavalla pa lvel!a kan-samme henkisen ja aineellisenviljelyn tutkimusta hämärästämuinaisuudesta alkaen. Edelläolen tahtonut antaa vain 'muu-tamia viitteitä siihen, mitenpaljon lisävalaistusta tuollai-'nen keräilytyö voi tutkimuk-selle antaa. Pienintä ja vähä-.patoise ltå näyttävää, vanhojamuistoja koskevaa esinettä, ta-rinaa tai muisto tietoa ei keräi-lijän pidä halveksua, vaan onne otettava talteen jamerki ttävä niistä tiedot

muistiin niin tarkasti kuinmahdollista. Tärkeätä onaina mainita loytopaikka, ker-tojan -tai tiedonantajan nimi jaammatti. Pa ik'kak unnalln asu-va henkilö tässä työssä, aina-kin useimmissa tapauksissa, on-nistuu luonnollisesti paremminkuin kiertävä keräilijä. Erit-täin hyvä olisi, jos joka kv la-kunnassa olisi joku asianhar-rastaja, joka ottaisi tätä tvotisuori ttaakseen.

Me iclan aikamme on u ud is-tuksien aikaa eri aioila, vanhaunohdetaan, uutta tulee alin-om aa s: iaan. Tuleva polvi eimuista enää sitä, mita vielänykypolvella on tiedossaan.Siksipä on keräiJytyöllä jo kii-re. Monin paikoin, kuten varosinkin Etelä-Pohjanmaalla,ovat nuorisoseurat ottaneet tri-män työn h arr astuksensa esi~neeksi, Niillä on jo aika suu-ret kotiseutuarkistot. Eivat ko-n.in tiiiilliikin nuorisoseurojentoimihenkilöt voisi ottaa asiaakeskustelun alaiseksi ja toimiaarvokkaan asian ec1isL:rnis'?ksi.Kun tällainen keråilvtyo, ku-ten edellä jo mainittiin, olisisuoritettava kvlakunnittain,aukenisi tässä myöskin asiaaharrastaville kansakoulunopet-tajille, kansa- ja oppikoulunoppilaille, samoinkuin kaik ille

paikkakuntansa entisyyttä ra·,kastaville henkilöille, arvokasja kiitollinen työala kotiseudunmenneisyyden vala iserniseksi.Paikkakunnan sanomalehdessä,joka erikoisella harrastukscllaon avannut palstansa kotiseu-tu tu tkim usta koskeville tu t kiel-mille ja kirjcituksille. voitai-siin tietysti keräilytyön tulo k-sia saada julkisuuteen. Muttatutkijan työtä suuresti hclpci-tetaan, jos tällainen tutkimus-aines on yhdessä koossa mu-seon kotiseutuarkistossa. Kun

39

Loun ais-Hamaen Kotiseutu- jamuseoyhc1istys aikoo vastai-suudessa jatkuvasti julkais-ta vuosikirjaansa. voi tai.siin arkistoon kertyneitä muis-tiinpanoja siinä selostaa, janäin sen välityksellä tulisi ke-rätyllä kansant iet oudel la ole,maan yleisempääkin merkitys-tä kotimaamme kansanomai-sen kulttuurin tutkimukselle.

J. E. H y ei t Y n ie 111 i.

Forssan Lellclessä maal iskuus-sa 1926.

Ypäjän meijeritalouden vaiheista.

Van.hat ihmiset, pa ik kakun ,nalla syntyneet, muistavat mei-jeriolomme viime vuosisadankeskivaiheilta asti. Kartanon,.kiylan Kartanossa on jo silloinollut meijer.ili ike, mutta on sesilloin ollut paremmin kotita-lo~smeijerin luonteinen, sillämeij rin raaka-aineena on ollutyksinomaan oman talon kar-jantuote. Tällaisena omankarjan tuottaman maidon ja-lostajana meijeri toimi aina1880,luvun alkuun. Maito onjalostettu milloin juustoi ksi,milloin \-OiJ0Si eri vuok raois.i n-noitaijain harrastuksista ri ip,puen. Ronrrbåck'i n aikana onmahdollisesti ollut voin val-m istus paaasi a ll isi n, koskapasilloin 01 i saa ta vissa runsaastipiirnaa. Olen kuullut kerrot ta-,van, että Kartanon omistajaGauger oli huomauttanut,Rönnbäck'ille paljosta piimas-tä: Sinä taidat olla etevä pii-mäherra? Asessori Winterinisännöidessä Kartanoa on ollu t

juuston valmistus yleisempääja vieläpä. D. A Collin'in ensi-mäisinä isännyysvuosinakinErään vanhuksen kertomanmukaan valmistettiin näihinaikoihin Kartanon meijerissä:"ilkcan pahaa nr il ik kaju us ,toa".

Collin'in vuokrattua Karta-non 188o}'UHIIl alussa RobertThulinille alkoi tämä jatkaameijeriliikettä Kartanorikylas'.sa. Heti ensimaisina isännyys-vuosinaan alkoi Thulin ostaaympäristön rna arrvi ljc lijai l l.imaitoa Ja han.kki meijeriinkuor irnakoneen, separ aattorinn.s, "sc ntr i f'uugi n". El'cn p a l.o aerehdy, niin tämä tuli V. 1882,Vuokrattuaan Kartanon siirtyiCollin Mannisten kylaan Paa-volaan ja perusti tänne omanmeijerin pääasiallisesti Paavo".lan oman karjan tuotetta var-ten, mutta samalla alkaen kil-pailun Thulinin omistamanmeijeriliikkeen kanssa. Trissåmeijerissä toimittiin ensin jääh'

dytvsjarjestelmallä ja 1880,lu-vun keskivaiheilla hankki ColIin käsinkierrettävän sep araat-torin muistaakseni "Ale'xandran". Thulinin tch ty.ileonkurssin jatkui Kartanonmeijeri liike konkurssipesän nismessä aivan 1880,luvun lopulle.Konkurssihuutokaupasta sai D.A. Collin "sentr ifuugi n" ja t.i.mä oli Kartanonkylässä käytän \nössä aina vuoteen 1914, jcl loi 11

P. A. Collin uusi Kartanonmerjer m aivan uudesta in.Dahlin vuokra.aika k avtctt i inKartanon meijer ia kuor im a ,asernana.

Ypåjån osuusmeijerin syntyynoli minun käsitykseni mukaankaksikin huomattavaa vaiku-tinta. Näihin aikoihin oliosuustoimintalaki voimassaensimaisia vuosiaan. Samaanaikaan oli maanvuokralaissatapahtunut muutoksia. Isom-pien maanviljelystilojen ornis,taja t. joilla oli itsellä meijerit.olivat halukkaat torppareidenvalikirjoihin vaatimaan ehdon.ettei vuokraaja saa viedä mai.toaan muiden kuin talon me ije-riin. Vuokraaja in taholta tämäkatsottiin verolisäksi, kun eijaanvt mahdollisuu tta eri mei.jere iden keskinäi~tä kilpailuakayttaa hyväkseen. Osuustoi-mintalain avulla saatiin tällai-

41

set JO tehdytkin sopimuksetraukeamaan, Olihan osuus-meijeri jokaisen jäsenen oma jaomassa rneijerissa oli oikeus-turva raaka laineen jalostarni-seen. Nämät olivat voimak.kaat vaikutteet torppar i- jalampuodiseucluilla OSUUSlTl-eljer ien perustamisessa ..

Mitä tulee Ypäjän osuusrnei-jer in syntyyn" niin allekirjoi t-t anut ei mitä.än sen hartaimmintoivonut, kuin saada yksi jayh teinen osu usmeijeri kaikillemaidontuottajille huolimattasi ita, että joillakin jäsenilläolisi satakiri kertaa suurempikarja kuin toisilla. Suuret kar.jat lahe lla meijeriä olisivat ol-leet terveen puolueettoman ar ,vostelun perusteella t asoitta-massa liikekustannuksia pie-111en Ja kaukaisten karjojenmaidon kuljetuksesta. Tämänäkökanta piti minua niin in-,nostuneena, että sen johdostakav in useamman kerran neu-vottelemassa kar tanonomista-jan P. A. Collin'in kanssa. Näis.sä neuvotteluissa me sopeuim-me aivan hyvin" vaikkakinnussa asiat arvosteltiin toi,sinaan mahclottom ilta JO:;

rnahdo ll isi ltak'in etc ensattu-v ilta v aikeuksilta. Kartanonu US1 meijeri ol'i si lloin v al.,mistunut ja tähän 01 i Collin

42

saanut valt io la inan. Tiimiintähden . olisi yhteistoimintapäässyt alkuun v a m siten,että osuuskunta olisi vuolera nn ut Kartanon mcijerin aio"nakin e nsi alu ks i. ~;iis!ä Cot-lin'in kanssa pitämistäni neu.votteluista tein selvää uscarn-mallekin osuuskunnan jasenel.le ja moni Iamp imast i toivoiettä osuuskunta olisi saatu ta-ten toimimaan.

Osuu smcijerrnme syn tyma-aika on ollut kaikinpuolisestimullistusten aika. Torppari -,rette.löt lakkoineen ja niidenyhteydessä tehty kiihotustyötuli osaltaan haitaksi, ettei saa.tu meijeriosuuskuntaa kaikkiaknrja nornistajia yhdistämään.Jokunen yhden ja kahden leh.man omistaja ilmoitti: jos vainCol lin otetaan osuuskuntaan,niin he siinä tapauksessa eroa-,vat. Tämä tuli Collin'in kuu l .taville ja niin sain rru na, VII-

meisen kerran osuusto im in ta-,mahdollisuudesta neuvotel-tuarnmo. kuulla ettei hän tahto,nut olla pik kuk arjojen omista-ja in liikeyrityksil'e haittana,koskapa sellaistakin mahdolli-suutta uskottiin, jos hän osuus.kuntaan liittyisi. Tämä oli rrni-nulle katkera isku. Kolmatta-tuhatta kiloa maitoa päivässäja aivan meijer.in vierestä luistisivu suun. Kartanon meijeri oli

rakenneltu juuston ja voin vaImistusta varten ja niin raaka,aineen valmistusmahdoll.isuusolisi ollut tuottavamman tuot-teen valmistus.

Kuten sanottu aikakausi olimullistusten aikaa. Meijeri.koneist ossa tehty kr~ksin·tö. suo-raan maidosta voi ksi, etsi le-\'0 i-ern smahdollisu Ll ksia. Tä-mäkin näytti kokolailla huo-.m attavaa osaa meijeriämmesuurmi tel taessa. Naapurip it aV!SSa Metsämaalla oli silloinJO radiaattori .k onesto Ja

n.i j's:i; !\jL1 ulti i n pelkkää hyvå.ija varsinkiri konekaupan asia-miehet tiesivät, että voin happamuus on matånernist ilan ensiaste Ja tulevaisuuden voi 'onimelää.' ~äin ne kehittyivätuseampa in käsitteet ,"radiaat·tOl'i"·,järjcstelmälle, taikka pa·remmin kaikkein, sillä ainoas.t aan E. Kittilä, jasenistå, ja al.Iek.irjoi t tanu t olivat separa at-torijarjestclrnan suosija ita, kO::Jk apa "radiaattor i" olisi ollutep.ikiiytannoltinen happamanV0111 valmistuksessa ja sepa-raattor ijårjestelmalbi Juontuuimelän ja happaman voin va l-mistus. "Rac1iaattorit" saati inja nyt on jo ehditty hankkiaE. Kittilän ja allekirjoittaneentoivomat koneet.

Ed v. I( a u t a n e n.Forssan Lehdessä kesäku u ll a I926.

manvuotisten kirkont il.en pe-rusteel la. Sitävastoin m am i-,

taan Jokioisten kirkon kalusto,luettelossa 817 r836, mikä onkirjoitettuna kirkonkokoustenpoytak irjaan v:1ta 1734-r831,sivulle 303, Jokioisten kirkkomuka rakennetun v. 1778. Kos-ka j ok io isi l la v. r836 oli pa ,pinvaih to, tark astuskertomuk-sessa saattaa olla virhe., eikä ti-,leissä v:lta 1778 ole mitään rrie-noeriä kirkon rakennuksessa,mutta v:lta r779 niitä on run ,saasti, 'täytyy vuosi 1779 0113.rakennusvuosi. - Kirkkoa kor-jn tt iin r862 ja r895, jolloin Lll1.

mityslai tteet kirkkoon aseret-ti in, vieläpä v. 1904.

Sitävastoin ei Rapolan Ha-

r"" '-~---~-_ .._'-- '1I

Jokioisten. kirkko.

Jokioisten kirkko ja hautausmaa,Kirj. Tarmo Hirsjärvi:

j ok'io isten ensimrniiiscn k irkon mainitaan rak ennutt ane nv. 163r amiraali ja sotarnar ,sahkka Juho JesperinpoikaKruusin. Isansa josper Matin-poika Kruus oli j? rs. 2. r602Kaarle herttuan Karsholmassa-allekirjoi ttamall a k.irjelrnåll.isaanut koko Jokioisten neljäs,kunnan, käsittäen 91 verornark-kaa eli rG.f taloa, "otolliseksisekä v, r6r3 ikuiseksi ajaksi".Tammelan k irko nar'k is to n Asia,kirjain mukaan rakennutti JuhoKruus Jokioisten kirkon orn i llavaroillaan. Samaisessa asin k i'.jassa mainitaan kirkko q8vuoden perästä rakennetun u u ,destaan v. 1779. Tämän V01myöskin todeta Jokioisten sa-

44

me-teoksessaan (s. 308) mamit-sernal le tiedolle, että J ok.oistenkirkko olisi rakennettu v. r('64,löydy miltään muuta vahv.stus I

ta, paitsi että Jokioisten kirkonhistoriakirjassa mainitaan rSo81luvun loppupuolella eri vuosi:na uudesta kirkosta, esim."1695 vihittiin - - - UJll:essakirkossa." Tämä saattaisi cpai->lemään Tammelan histor iak ir.joissa mainitun ensimmäisenkirkon ikav uosirnaavan, LI_Rvuotta, paikkansa p itav i isvvt ,tä.

Kirklcoa korjai l tii n tarpeenmukaan. Tilien mukaan ma i-ni'taan esim. kattoa korjarun v.1648.

Kipkon kalustoluettelossa817 1836 mainitaan v. 1779 rakennetusta kirkosta, sen kalus-tosta ja hautausmaasta seuraa-vaa:

Kirkko oli 31 114 kyynärääpitkä, 16 kyynärää leveä ja 14kyynärää korkea lattiasta (tiJlh al Iv et ). joka oli Iauclo ista.Välikatosta h a rjal lc 21- kvv ,närää. "Yesik a tto oli pare ista.Katto" joka oli korjattu, oliosaksi sivelty kivihiiliöljyllä.Seinäin ylaosa oli jo kusia v uo-sia t.ak apcrin vuorattu lau doi l-la, mutta ei vielä maalattu.Lattia oli puusta. Kirkossa olikolmella seinällä parvekkeet.

Itäseinällä oli kahdeksan 2 314kyynaråå korkeata ja 2 kyyna-rää leveätä lyijypuitteista ikku I

naa. Länsipäädyssä _parvekkeenylapuolel'la oli myös pieni 1 314kvynaraa korkea ja 1 kyynaraaleveä ikkuna. Saarnaluoli, a lt-tari, penkit ja parveke olivatmaalaamattomat.

Sakarista kirkon pohjo issi-vulla oli uunit orr, 10 kyynärääpitkä ja 8 kyynärää leveä. Si i-nä oli ainoastaan yksi p ien i,kyynaraa korkea ja 314 kyy na,raa leveä ikkuna, Siellä oli.pie ni pöytä ja yksinkertainenpitkä penkki. Sen laJttian allaoli pieni viinikellari. - Perhe,hautoja ei löytynyt. Kirkko eiollut palovakuutettu.

K e l l OIk a s l' .1 r i sijaitsimuutaman sylen päässä kirkko-maalta. Se oli tuskin kirkonkorkuinen, 10 kyynärää kunne-kin, nelisivuinen, hiljattain ka--tettu laudoilla. Siinä riippuikaksi kelloa. Pienemmän kyl-jessä oli kirjoitus:

"Tammelan piaja n. Iok ks tenkappelin kello 1~2 Sk ipp p a.in avaos tet t u kirkkokunnan La hjo i t e t ul larahal la, vapasuk u isem He rra Capi-ten in Re n hol t.in jo.h an nen Jiigerlol"'nin kautta Stockholmis a nno 177_~."

Toisella s iv ul la:"Kansa, t uo ka t Herra ll e, tu ok a ~

Herr al le kunnia ja vo im a, luokatHerral le hänen nimens kunnia, tuo-

kat lahjoja ja t u lk a t Hänen Esi h uo-neseens kum ar taka tHerra 'pyhäsäkaunistuxesa, peljätkän Häodä k ark-ki mailrna. Ps. 96 v. 7, 8, 9.

Ger h, Meyer feeit Holrniae.''Suuremman kel lon kyljessä oli

seuraava kirjoitus:"Gloria .i n e xel s is Deo et in t e rra

pax hominibus bona \'01: a.n no r643.Välb. Herr Johan l\,rus jespers-

son, He r r e ti1! Karckh us och j ok k is,Riddare fordom Sveriges Ri keskammer Råd oeh Geu. Krigs-Comi-sarie i Dan ma rck.'

Välb. Fru Ca r in Ox.ems tjer n a f'r i-herre dotter till Kimito och Fru tillKarekhus oeh Iokk is. Anno r6-14· 30.novernber.

Laudate Dorni n um .in tympano etco ro, lauclat'e cum in co.rd is et orga-no, 0111nis spiritus. lauc\et Dorn i-num Ps. C. L. Jurgen Potensen mefeeit.

Kirkkotarh,an suuruus oli6,000 nel.iökyynärää. Se oli ympäröi-ty. puu aidalla, jossa oli maa!aama-ton puupor t t i. Huomattavimmathautapatsaat olivat:

r) Nelisivuinen marrnor.ipvrarn ii-di, jossa oli valkea k ii.llo te t t u ala-basteritaulu seuraavin kirjoituksin:

*) "Carl Johan S. oli sot idas ja h al-Ii tusm ies: t u li r783 ups ae ri ks i Uu-denmaan rak uunar y kruen t t i.in, m.en ir787 Ranskan palvelukseen ja ottiosaa vv, 1789-90 sotaretkeen; tuliTS07 eve rs t il uu tnan t ik si Porin ryk-mc n t t iin. V:n 1808 s cd an alussa S.joutui venäläisten vangiksi Ku usan-kosk el La, mutta sai jäädä Suomeen.Y. T8r2 S. nimitettiin muuhun Suo-meen yhdis te tyn Viipurin lään.inmaaherraksi ja samaan aikaan ase-tetun järjestelykomitean puheenjoh-tajaksi, jona tarmolla ja taiclol!.asuoritti vaikeantaisen tehtävänsä;

45

Carl Johan Stjernvall föc\d den 10September r76-1. c\öd den 6 Februarir8r5, med dess barn Ernst, Carl.Maurits, Sophie, Gustaf, Mi n e t teoch Pauline.*)

2) Ki ildo te t t urnarrnorik iv i, jossajo it us:

Majorem Friherre Gust. Herir. VO:l

Wi l l cbran d född den 8 juni 1786döc\ den 19 November 1819. hvilarhär och dess son Ernst Fredrik föddden 12 Juni 1815 död den 4 Octo-bel' r8r7

Wänskapen teck n.ade wården.Saman kiven toisella sivulla:Hä r förvaras oek det förgängliga

af Hans enda Dot ter Marg. G. Wi l-helm ina född 22 Octobeir r812 c!öd21 j a n u ar i 1821.

3) Musta, kiillotettu Turun gra-n iit t ia ol eva patsas seuraavin k ir-joi t uks in:

Under de n.na sten f'örvaras detförgängliga aI~ Kilädes Fabr.ikör enN. P. Briittner född i Norrköping517 1786 död på Jokkis 1821 26!,10.

Ver ksam medbo rg are, men.nusko-väri, sakn.ad lefver h an i tacks,~mmaslägt ingars oeh vänners minne."

Yksi tyishau tar.akennuksi a ei ol .u ",

ru.skea pil k u 1:ir.enoli seuraava kr r-

samana vuonna hiln innokkaasti o t t iosaa uuden värvätyn suorn.ala iseisotaväen m uodos t am isee n, t u l le nViipurin ry km en t in pääl.l ikö ks.i. H'i-neu veljensä Fredrik Gustaf S.(I767-I8r5), joku alkuansa myöskinto.irn i so t ilas alal la, tuli 18TO Häme m-Uudenmaam, läänin m.a.ah e r raks i."Carl Toh.an S:n poika oli tunnettuvai t iorn ies, m in is te r iv alt.ios ihteeri,vapaaherra Karl Knut Emil St je rn-vall-'\VaJlen (1806-90), .T. V. Snell-man.in ehdot arn.an k iel iaset.u k scn(1863) ja nahareforrn-i n (1865) läm-min kannattaja. (T'i e to sa n akv)

46

•

Mu tta kartanon puistossa 01iv. 1809 eroitettu hauta-alus Jo,-kioisten kartanon entistä omis-tajaa" vapaaherra Ernst Gustafvon Willebrandia sekä puo li-,soaan varten. Siihen on asetet-tu suuri graniituiiärlnäle, mi-.h.in on haka t'tu seuraava kirjo i ,tus:

"Fordcrn vanclrade od land e ochhägnamcle i dessa Parker ErnstGustaf von, \V'illebrancl. Friherre.Gener al-Major, Landsh.g. Commen·deur Ridd are, Född 8119 Augusti1751. Död den 25 juni 1809.

och hans m ak a\;l,Tendl,a Gustafva von \;l,Tright Föc1d

den November 1755 Död den II

Maji 1820.Nu hvila de so rjd.a och sak nade

u nd e r denna minnesten Den restesaf tacksamma ä t t l iriga r Ar 1833.

Kirkon kalustosta maini tta-koon:

Ripp ikalklr i, vahvasti kul la t-tu kaikkialta, sekä siihen kuluva Patee (oylatti lautanen:painoivat yhteensä 56 luotia.Kalkkiin oli kaiverrettu aate-lisvaakuna sekä kirjaimet L. K.K. O. sekä seuraava 'kirjoitus:

"Hans Iesk.a: A. Schösser z u

Ansh. Schenkt mich in diese Kirche

A:o r635. Kan nun käden sijassa on

ki rjoii t us: j ehovah, jesus Christus .

. ' Rippikalkkli Lautasineen onluultavasti tuotu Saksasta

ryöstösaaliina jo-vuotisen so i

dan aikana.Öylättilautanen h opeasta, r.i

118 luodin painoinen. Sen 1ah,jo itti v. 1735 kenraalimajuriHamilton. Lautasessa ovatloirjaimet 1. H. H. S. I. H. sekävuosiluku 173-5. Nelikulmainenöylättilautanen, johon on kai.verrettu Ståhlhands.ken per"heen vaakuna. Lautanen pa i,noi 27 luotia ja lahjoitti senloirkolle laamanni Ståh lhand.ske.

Messinkinen krnltt ilanjal'kasaarna tuolissa, ll1iimitysmies.Petter Sofr'inginpojaru lahjoit-tarna.

Kuusih aarainen metallinenkyntt ilaruunun, talollisen Pert.tu Yrjonpojan Sauvost a L'l1.jo ittama.

Tiimalasi.Kristallinen kynttiläruunu

mcssing ista, lahjoitti tehtailijaPetter Buttner v. I8I9.

2 kynttilänjalkaa (kande-laber) kullatusta pronssista jahiotusta kristal'lista, 'marmor i-jalkcineen, alttarilla pidettävä.Ne lahjoitti v. I823 kenraali,majurin rouva Wendl a Gus-tafv a von Willebrarid.

Forssari1926.

Lehdessä hc inak u ul l a

viljaa, herneitå, pellavaa, harnp-pua, nautakarjaa, lampaita, vil ,loja, humalia ja voita, arv ioi-tiin ne kuninkaallisen kirjel-män mukaan kuluvan vuodenheinäkuun 22 p:ltä seuraav ast i.

1 tynnyri siemenviljaa S· ULlaria 20 äyriä, (vanhaa hopeata), 1 tynnyri herneitä ;). tala-ria 2 ;,iyriä, 1 Ltt pellavia 2 Li,

lar ia 6 äyriä 1 Ltt h amppu i.t 1

talari 28 äyriä" 1 teuraseläin I2

talaria, 1 1amrnas 1 talari J 6äyriä, 1 Ltt villoja 10 talaria,1 Ltt humalia 3 talaria 10 213äyriä ja 1 Ltt vciita 3 talaria.

Samalla arvioitiin sotamies I

ten vuotuinen ylläpito ruotuakoh ti 16 talariksi 24 åyriksi ho-,peassa. Kartanon alue muodostiruodun Uudenmaan jalkaväki-rykmentissa. Pappilan raken-.nukseen meni vuodessa joka tao.10Ita 4 äyriä hopeassa. Käräjä,

Jokioisten taloudellisista oloista1750-vaiheilla.

Jokioisten kartanon tuottoarvio v. 1752.

1

Marraskuun 20 p:nä 1752 ko-kocntuivat varatuomari Wilh.VV. Leopold, Sääksmäen ylisenja alisen kihlakunnan V.t. tuo-mari, luutnantn i Georg' HenrikWright, kersantti Magnus Io-han Ugg la ja lautamiehet J 00-seppi Martinpoika Kaukjårvel ,tä sekä Antit i Matinpoika Pert ,tulasta Jokioisten ralssisä ter ikartan osta, mainitun kartanonoirnstajan kapteeni ReinholdJohan Jagerfhorn.in pyynnöstäarvioimaan mainittua säteriti-.laa, sen sahaa ja jauhomyllyäsekä kapteeni Jägerhornillekuuluvia 85 rälssitaloa, koskakapteeni Jägerhorn aikoi saadaRuotsin Valitakunnanpankistaniitä vastaan niin suuren raha ..lainan, että se vastaisi 213 edel-lämainitun omaisuuden arvosta.

Kun kartanon tulot veroinaolivat suureksi osaksi sicmen ,

48

huoneen vuokraan meni rkappa viljaa talosta vuodessa,eli rahassa 6 hopeaåyr iå. Yhteisesti rakennettua koyhaint a .loa ja kievarirakennusta ei loy-tynyt. Rengoin vuosipalkka ra-haksi laskettuna oli 40 talaria24 ?yri~i, pi ian 35 talaria 21 rl3~iyriä hcpeassa. Palorahaa me.ni IG iiyriä talosta vuodessa,

r:(lcllii,olc'licn arv iomaar ienmukaan laskettiin" kuten edern-,pänä saamme nähdä, niin kar-tanon kuin sen alueeseen kuu-luvien talojen menot ja tulot,jotta saatiin niiden puhtaat tUIlot, joiden perusteella taas mää,rättiin kunkin talon arvo.

Alotettiin itse kartanosta.ion-ka uudessa r749 ja 1750 teh dys,sä päärakennu ksessa löytyi sa-li, 5 kamaria keittiö ja eteinen.Toisessa vähäisemmässä raken-nuksessa, pohjoiseen påin pää.,rakennuksesta, oli leipornaltupa,3 kammaria ja eteinen. Sitä-paitsi oli renki tupa ja r kam-

. mari eteisineen, salahuone(kJ,imäLä,), 3 uutta luhtia Iän-teenpäin kartanosta. Si täpai tSLlöytyi kartanossa tarpeellisetkarja, ja ulkohuoneet, kuten:ital li, navetta, lammasnavetta ..sikala, rehulato, riihiå luvineenja latoineen, jyvji, ja maitoai-tat, ruoka .aitt a, vaunu, ja ajo-

kaluvaja, m a ll ashuone, saunaJa paja.

Hurrialatarhassa oli 650 sei-västä ja tuotti tarha vuosittainnoin 4 Ltt hurnalia.

Paakar tanon peltoihin kyl-vett iin vuosittain 60 tynnyriäviljaa ja .3 t. herneitä. Pellotolivat hyvässä kunnossa.

Ka rt anon niityistä kasvoi116 nurm i- ja 516 saraheinää jatuottivat ne vuosittain keski-määrin 600 Italvihäkkiäheiniä.joilla voitiin ruo k k ia karta-non tarpeellis-et hevoset. 14 pa .ria härkiä, 60 Iypsylehrnaa, yh .!tä,paljon nuortakarjaa ja 80lammasta.

Metsä, josta osa oli Palikka-Ian kylässä, tuotti vuotuisetrakennus-. aita- ja polttopuutsekä tuohet. V oi't iinpa viellävuosittain myydäkin 10 kippun-taa tuohia, Kaskeksi hakat-iti in vuosittain neljän ruistyn,nyrin kiylvoala. Siitä huolimat-ta saatiin rnetsästä vielä sah a:tukkeja. Karjanla idun oli kar-tanassa hyvä ja riittävä, jota,vastoin ei samaa voinut sanoakal a vedestä.

Metalli, ja mineraalikaivok-sia, kalkkilouhoksia ja masto.pui ta ei kartanossa löytynyt.

Kartanoon kuuluivat Snöbö.len, Simolan, Seppälän ja Laik-kalammen torpat. Joka torp-

pa kylvi vuodessa 2 tynnyriäviljaa -ja korjasi niityistä 20talvihäkkiä heiniä. Kukintorppar i suoritti veronaan kar-tanaan 2 'työpäivää viikassa'Omin ruo kaneen. Myöskin/ 'Oli

, kartanon sahur il la tarppa,jonka maihin kylvettiin vuo-sittain I tynnyri viljaa .ia kor-jatt iin niitystä 20 talvihåkkiäheiniä.

Kunirikaal.lisel la erikoiskjr ,jelmällä I71I2 I75I 'Olisi kar ta-no 'Ollut oikeutettu perusta-maan ruut itehltaan, mutta sitäei 'Oltu vielä alettu tehdä.

Kartanon vuasimenat . .olivatseuraavat:

Papistolie ja .kirkonpalveh-jalle 25 talaria I6 äyriä, tei ni .rahaa' 6 äyriä, tierahaa 4 tala-ria, kylvövilja (6'0 t:ä) 337 ta,laria I6 äyriä, kylvöherneet (3t:ä) 12 talaria 6 äyriä, kaskisie ,men (4 (It:ä) 22 talaria 16 äyriä,-uudisrakennuksiin ja vuosikor ,jauksi in 81 talania 06 äyriä',maataloustyöväen palkat (12mies- ja JO naispalvelijaa) yh',

teensa 845 talaria 21 II3 äyriä,akkunavera I5:a akklunasfa val-tielle 2 talaria 26 äyriä ja ar-vaamattamien menojen varalle'100 talaria, Saldo 1099.talaria7 113. Yht. 253'0 talaria 24 213ayrra,

Vuositulot olivat seuraavat:

49

30'0 tynnyriä viljaa 1687 'talaria 16 äyriä, 15 tynnyriä hernei,tä 6'0 talaria 3D äyriä, I5 teuras-nautaa å 12:- 18'0 talar ia, 6'0Ltt voita-å 3:--....,-18'0 ta.laria, 4'0

- lammasta a r:r6 6'0 talaria, 8Ltt v illoja a Ia:- 8'0 talaria, 4Ltt humal.ia å 3:IO 213 13 tala-ria 10 213äyriä, 24 t. kaskirukii-ta a 5:20 I35 talaria, 10 kippuu-'taa tuoh ia 3'0 talar ia, 48 rah ti.matkaa Turkuun y.m, 4 talariaja arvaamattomia tuloja Iooa.talar ia. - Yht. 253'0 talaria 24213äyna.

Kun puhtai ksi tuloiksi iij

I,a99 talaria 7 113 äyriä, saatiinJ okioisten säterikartanan ar»voksi, laskien viisi sadalta,kapitaliseeraamalla 21,984 tala-ria I2 äyriä.

Kartanon miespihan äärelläsijaitsi 1748 uudestaan rakensnettu 10 terällä varustettu sa-ha. Paitsi kotitarvetta. valmis,ti saha vuosittain myytäväksi80'0 tolttia 7 kyynärää pitkiälautoja, niistä 60'0' talttia puh:taita ja 2'0'0 lto lt'tia puolipuhtai.ta. Laudat vietiin talvellaHalildon satamaan ulosvietaeviksi, Edeltämainittujen Iau-tojen raaka-a.inejksf tarvittiin1\,6'00kpl. 7 kyynärää pitkää sa-hatukkia, joista kuitenkin itse

_Jokiaisien Icar'tanosta ja kap i

teeni J ågerroosi lle kuuluvista4

50

85 rälssitalosta katsottiin voi,tavan vuosittain saada va in400 kpl, joten loput 1,200 kp l,täytyi ostaa Tammelan eri 'kylista. Sahan kunnossapidonlaskivat arv.iomiehet vuodessa199 talariksi 16 åyriksi. Saomalla otettiin sahan tuotteillearvoa laskett aissa huomioon111..111.. pitkä vetomatka Halik-koon ja rahtikulut Tukhol-maan" jonne tavara täytyi myy,da. Hinnaksi' saatiin puhtaalle 'tavaralle å 4:- :<Hoo:-, puoli J

pu:htaalle ä 2:16 500:-. Yht.2,900:-.

Merioja oli ostetuista sah atu .keista å 10 2h äyri~i 400:--,kunnossapito 199:16, sahurinpalkka 60:---" rah ti Tukhol-maan. 1,100:-, vero kruunulle20:-, saldo' 1,120:16. Yhe,2,900:-.

'Kapi talisoirnalla saldo 7:11

mukaan sadalta saatiin sahanarvoksi IEl,007talaria .,.,äJ'r~ii.

Mylly oli rakennettu 1749.Siinä oli 2 paria kiviä kaynnis-sä kautta vuoden ja :: lisaksikorkean veden aikana. Myllynkatsottiin voivan jauhn ttaa ylioman tarpeen vuodessa 2,400

tynnyriä tul liviljaa, iosta tullei-na å 1 kappa tynnyriltä kertyi80 tynnyriä) mikä rahaksi las-kettuna å 5:20 teki 470 talaria.Sitävastoin oli my llyst.i menoj-aniin paljon, että tuloiksi fifi299 talaria 8 åyriä. Kapitali ,soimalla se saman prosentti.miäärän mukaan kuin sah akin,saatiin myllyn arvoksi 4,275

. talaria.Seuraavassa kirjoituksessa

selostetaan kartanoon kuulu-vien rålssitalojen tuloja, me,noja, säästöjä ja kapitalisoitujaarvoja.

T. H i r s j ä r vi.

Forssan1926.

Lehdessä heinäkuulla

1

Kun Tammelan talonpojat olivatvalmiita auttamaan Kustaa

III:tta.Maaherra Georg Henrik von Wrightin kirjelmä Tammelankirkonkokoukselle 28112 1788 sotavarustusten' avustamiseksi,

Professori Gunnar Suolahtion teoksessaan "Elämää SUO"messa 1700·,luvulla" kirjoituk-sessa "Anjalan liiton aikanaHämeessä" verrattomalla tai-dollaan kuvaillut hämäläistenmielialoja 1788 vuoden loppu-puolella sekä niitä toimenpi-tei tä, joihin täällä ryhdyttiinsilloisen sodan vuoksi valta-kunnan puolustuksen teliosfa-miseksi. Sivuilla 201-205 hänrnainitsee erikoisesti tammela-laisten alotteista tässä suh tees-. a, käyttäen lähteenään Tam-melan pitäjänkokouksen pÖytä·kirjaa 28112 1788, jossa on jal-jennettynå Saaren kartanossasilloin asuenen maaherra GeorgHenrik! von Wrightin kirjelmäasian Johdosta Tammelan kir-konkokcuksel le, Olen loytå-nyt Tammelan IUrko'narkiston

sekalaisten paperien joukostamaaherra von Wrightin alku.peräisen omakätisen kirjelmän,sekä sen suomalaisen ,kaännök·sen, joka on käsialasta päät"täen mahdollisesti pastori H.Limnellin kääntämä. Jäljen-nän suomalaisen käännöksenkirjelmåsta tähän koska lieneemielenkiintoista tutustua ky-symykseen, mitä silloisellaSaaren herralla oli pitäjäläisil-leen maanpuolustusasioista sa-nottavaa. Professori Suolahdenkirjoitus olisi kyllå omiaan v a-laisemaan asiaa, sillä hr nen ar-vostelunsa mukaan sanottu kir-jelmä on liiaksi yksipuolinen,kuningasta mairitteleva, 'muttatilan puutteen vuoksi ei mainit-tua prof. Suolahden arvosteluakäy tähän lainaaminen.Wrightin kirjelmä oli seuraava:

52

"Se on meille kaikille tje ttävä et-tä meidän rakas, Isanruaamme vi-meinedes merinenä suve na vastointoivoa kahdelda waldakunnalda jo t-ka lähimmät ovat on wihaises ti yl-lätetyzi tullut, ilman epä.ilemätä si,nä tarkoituxesa ct t.i cro it t a ruotzinkruunuida n.ijta m aakund ia kuinheitä lähimmät ovat, ja saarta maanasuwaisia Ruotzin ja Got h in walda-.kunn an ainaisia alammars ia itze l-lensä weronalaisen orju teen,

Meidän Suuri Hyviut ekevåinen, jarauha rakast avaiuen Kuningammeej saanut .pikaisernr-iin tieto näistäwoiton hirnon retkiati, kuin hän oliwahm is sitä waara est.iruiin, jolla Ui-nen .uskcl l iset . alamma isensa joi t ahän niJukuin lapsi ansa aina rakas-ta, uhaattin, ja liix" it ze yhden 50-

tajouckon sa osan e;1'~5ä, i"nga häntämän tähden "kirus t i andoi kokontulla sitä v ihol lis ta vas tan joka en-sin r u: .,.i5 lijkku tran nimittäin 'we-näläL;~ä; mutta rne id.in kallis Hal-d iamme oli työl lds ti ylitzen t ull u ttänne Suuren ruh'i",a:l m aah a n SLiO-

meen e.nnen kuin han ' sai sen sano-man että Dannemar k .n puolel da pi-de t tin sitä to+nda v-t tä Norjan sota-joucko piti' tungemun Ruolzin ra-jain yli tze,

Tämä meno wa r Li siis meidänwerratoinda ja .noucu W iiwal loisenmurhen pidännäu allakiri suu t t uma-toinda cdeswast a ;,t~;'\1:1e koht a and a-man hallituxen sotajoukon y.l itz e .Suoniesa - m.aall r ja merellä Hä-nen HerraBe Velj.il lensä, Ruotz inwal daku nn an Lk al lille peri ndo r uh-tinalla ja . Pää Amrni ral il le Car lel leSödermanladin Her tuall e ..joka wii,hä.ennen werisesä tappeluxesa mereltä 'yhden paljo' jou cko isemm an ' sotaväen

kanssa werrattoman todistuzen 11S-

koll isudes tansa ja rn iehudest anaaosottanut oli ja kiruht i itze yötäja päivä postitietä myöden toisensotajou korisa kansa wastus tamanDanskil aisia wäkiwalda woirnall.ansahilli tzemän, sillä Hänen 'Kuni.ngal-l ineri Majeste t insä hawai tz i 'heidänjo silloin waldakunnan rajain yl itzeitzensä _tungevan.

Tämän Hänen Kor kian aikornisen-sa alla ja koska Hänen Kuningal1i-nen Majt.insa kulki maakundainsal,äpitse sinne käsin kuin Danskin so-tajoucko oli sisälle tungenu t was-tano tett in hän kaikisa paikoisa hä-nen al.am a.isi.ldans a Lähetetyilden ijnhyv in kaupungista kuin maalda-kin kaikella alammaisuudella ano-muxen kanssa että he ol isit luvansa.ane t 'keskenänsä asetta yhdennid-nkutSUltUI1j, maanp.ai.kkansa wa-r us t usjoukon, siihen m iel eises t i suos-tuvaisista nuorista miehistä,' asu n-döpaikkainsa ja omaisuudensa yh tei-sexi varje lhuxex.i wiholl.isen wäk.i-walda ja hi rmuisu tta vastan.

Tämä~puhtas Isänrnata rakastavais-ten halu ja tarjomiseunen tulL ar-moll isel'la suosiol.la kohdatuxi, jaol.is 'Hänen Kunirigallinen Majtinsätällä lailla saanut kokoori urholl isiamiehiä wah imm äxik in 20,000 ;,ilmantavallrsta sotaväkeänsä kuin hijkkeil-lä. -oli. Mutta Hänen KuningallinenMajtirisa ymmärsi 4 taieka 5,000 kyl-lä' ulottuvaisex.i.

Tämän pääl1~ aijettin sodan' toi-met Danrn.anldin SCit~poukko~ was-tan joka'oli 18,000 miestä wahwa,sen suuren ~umalan wo imall isenawum ja kuuingall isen Majt in omanperän .katzom.isen ja halli tuxen al-La, senkaltaiselta wäkewydellä ja me-

- .

/,

nes tyxel lä ' että nämät kuhtumatto-mat wierat ennen kuin 6 vikko olikulunut olit hyvisä mielin ettähe yhden he ildä anotun ja k un ingal-lise lla Majt.ildä suostutun välirau-han jäi ken sait estettömästi samatietä takaism kulkea kuin he ylitzerajan tulhetkin olit.

Uskottava on että tämä pelkoDanmarkin sotajoukosa heidän vipy-misesänsä Ruotsin pijrin sisällä pal->jon matkan saate t ti.in sijttä sano-masta että Ruo.tzi nmaau yhteinenkansa pelkämättömällä ja ylistettä-wällä hauckiolla ol.eman pai tzi mai-ni ttua .maapaickainsa war as tostawalmisna jos n ijn tarve waatis jokamies meneniän wiholl ist.a wastansuojelernan waimojansa lapsiansa jaornaisut tansa hänen wäk iwal'las tansaja julmuudestansa ja on sen tähdennyt toivo että Danrnarckin kans.apian etuisa ja hyvä rauha voitetan.

Mutta wenäläisen puolelda ei näy-tä nijn päin asiat, wan sitävaston ru-pe sanoma kuuluman että t.alvi so-taan ol is hangit·zem.inen, ja jos n ijnpahoin käwis riäyttä aika olevanmeidän Suomalaisten kasisämmen ijn pi tkähle ettej mitän saada Iai-minlyödä tästäedes Ruo tz in kansanmeidän vesjeirnme esimerkin jlkentodella perän ajat tel ernan mitä mei-dän r.au hame sopi ja n ijnrnuodon ki-ruhtain alarnmaisudesa itziämmetarjournan rne itämrne Ku ninka llise l-Ie Majt illensä samarikaltaista maan-varustusta asettaman kuin olis 50-

60 eli 100 miestä kungin pitäjän la-viuden jälken, joka asia, koska we-näläiruen sijtä tiedon sais todellapeljät täis hänen junia kul kujouk-kojansa niin ettei he wähimrnäkx.i-

kin pitkälleängäisi.

maan sisälle itzensä• ,"p.f

Sildä rajan pai kalda kusa meidänsot aväloi seiso ej näytä Jumalain:avulla olevan mitän peljättäwä, rmu.t- .ta jos sama raja ajatell an ediskäsinWenäjän ,p~olda nijn se on joka:pai~' Ikasta avoin a n.ijn :lavia e t.tä os, sesotarnliehild ä tarpen jä:Lfuen pi.tl~s·.:warjeldaman, nijn ej roo,ooo miestäsijhen ulo ttuisd si t te louin se ,ko;v~pakkanen kuin nyt on oUu t on te.t{~nyt estettömän matkan suurtensoiden yl.itze ja wet ten joidenga ylif-'ze suven aikana ej mut elävät kui~linnut päästä taida. . .:-i! •

:\bl~Meidän maanrniehistämme ovat 10

KattjalaJiset s m tä maakunnan w,ii.. t;c:",A'

rustuxen tUILejo andanet meille ylis- :tettävän esimerkin ja e.t tä si ll'ä "or1.~·l

n 1,,,:suuri hyödytys myötänsä, sijtä ~\72wminä wakutettu jolla on yxi poikaf(swCornetti Uud enrn a.an Dragona Jf;~mg imen t isa, mutta Lien tenanti Cari~f"lasa joka ynnä muiden oficerar~ilt.,kanssa suomen sotaväestä heinäku,1!7'.. ,,,,,,'1[sa rupeis sodan taidosa opet tarnan .

J.;J[IfTCarjal ais ten maan varustusväke jokaelokuusa koeteldin us iambata sat'.r-amiestä vastan wenäläisten kasakk'itljEjoukosta, ja osotti serrl.aisen miehuu'lJ"l isurude n et tä nämät viholliset wan{!; 1

ka he olit kahta us iarnmat tuljt pa?"koon ajetuxi ja ej sitte ole rohj.ehf:nu t sjel ä näyttä i tzensä, waan sinä' iipaikasa 20 heistä tape t t in Ja täytyiH

jättä jälkensä 50 ja muutaman liti!-Avaisans jota wastan meidän puoleJ>a:li;.;ej yhtän miestä tuhlu t havoi tetu: pneli surrnatuxi. Sen tähden ja riiJh-§1fkuin se on rmei ll e kaikille hyvlfJHf>muistosa mitä me ku ullet olemMewenäläisen juoxu joukkoin hirrnl11i·dsesta ja peräti ihm.isen luondo :y'a;s~"

ta;p-<,~ativaj,sesta juhmudes ta nlJSUkahdesa vijmeisesä sodasa, jota ih-misen mieli kauliistua mah ta, nijnal'~;i~m'e sitä enemmän palavat -ru-

1:koileman Iumalata ej ainoastansaet!~ä hän säästäis meitä senlaisest ajulrnudesta kuin meidän esi-isämme-,ovat saanet, kärsiä,' mutta myösaj~tteleman ~TlUiden meidän Isän-mia;mme urhol lisuden kansa yh ten-sapivaisten ja miehul.lisut ta kaunis-tavaisten neuvoin." pääble' meidän,meidän vairnoimm eja Iasternme hen-g':.~~:! var jel Luxex i, ja .kav ah tarn anmeUä;~e esi~isäin olosta jotka tai-

If , ',' ,tamattomat muuhun .neuvon ,'heidänhädäsänsä juox it inet~ihi~ ja ko r-pijn, kusa he hukuit vilusa=ja näl-jätä "taikka wihol lisilda ylös etzittinja-i:julm~l1a rnuodol la raiskattin jasJf'matHn 'janga~ he tadella olisitwfittä'Il~t ios he' olisit tienn~'t nijstäw~iikappaleista . ja ne~v~ista: k~inmelpän ylös 'valaistusa ajasarnrne jatifi~,alnme on huomai.tt u ja Jumalanni,.·, ' '. ,.avuHa .ei"pidä aleman turha jos meylilifi'toämme mei tämme miehu ll.ises t ini1fi hyväxernme käyttämän:": '. 2

s~he kuin minä näin ale~' t~iile.k~~~iQi tettavat pi täjän miehet u.mq1tf;anut yllden' tämän kaltaisen..~,,-. "

tarpel l.isen .asian perän ajatell axern-ne _l.oka,'an kaiketi suuresta painostaj'a-tarvitze pian päätettä n ijn en tai--, .da, minä myös jättä toista mainitze-m~'ta . yhden kork iasti rakastetun1-- . "Arir;,aUisen XUlnihga~ edesä meidänaL~maisen ~s.kollisUi~ttam~e yhden

[;.1

alt~~(a!1 murhenpidärinän kansa rak-kån·~hänmaan edästä joka oman eri-

-fI1. . .n~if,rn onnen kansa on yh~istetty.

J}[~,i,ammasti puhuin monen teidänkam;a,nJle ja usiarn bain teidän seas-tali!Ee ole ilolla havei.nnu theidän

yhtäläisesti minun. kanssani ajat te-levan ettäyhden pe1jättävän talviso-dan tähden meidän maamme jäI kenkokea täyttä hänen Kuningal'l.isenMajt insa hevaisväen tarpeita sill ä

muoto että me jo tka olemme vähäkauvembana ja lähes, 30. penikulmarajasta kusa sotaj?uIDko.: nyt ombi,ja sen syn tähden juuri vähän olem-me saanet tundea sen, wenäläisenkansa sy t tyruen sadan vaivoja sensuh ten kuin ne pitäjät ovat saanetkärs iä jatka rajalla ovat ja myös neki hl.akun nat joiden' Iäpitze sotajouk-ko on kulkenut j<ll jotka us ial la jakovall a sen kuljettamisella ovat saa-net tehdä palveld us ta: nijnku in joxi-kuxi sopivaisexi kijtoll isudexi sitäwastan alamrnaisudesa taritzisimmeKun ingal.lisehle Majtil'le ja Krunullejorigun koon heiniä jatka kootaisinjoka talosta pitäjäsä, sitä enämmänkuin tämä alamrnainen Säxmäenkihlakunda osa Tammelan pitäjå onkai ki lda tiettävästi on hyvä heinämaan par t iha ja me edesmennenäsuvena sairnm ej'.Ian kitos yhdensjunat un heinävuoden.

Tästä asiasta alen minä jo puhu-nut meidän Herr öfversti Lic n t e-nantin von Wi:Ilebrandin kansa ookaej ain oas t.ansa ale sinä toivesa etteisellainen hyvä aikomus al amrn ai su-d~sa tehty tulisi muutain kuin ar-mallisella m iel.isuosiol la kohdat uximutta on myös itze Iuv.an nu t hänenomista taloist ansa muutaman kuor-man sijhen anda,

Jos Te nyt minun kunnioite ttavatpi täjän mieheni tähän suostu rt e jaannaisitte muille' pi tåjil le kihl akun-nasa n ijn yi is te t t ävån esimerk in us-kol lisu teefin ja hyvään tahtoen, niintahdon minä teidän puoles tunne sen,

tietä .anda hyvin main.itul.le vixemaaherralle j,a;pyytä päivän määränkoska me meidän heinärnrne sai-sinnrne Hämenl inrian Maguzi n in kul-jet ta, ja että sarnasa tilasa kirjoitusja ylöspane teh täv.ix i t' lis joihinnijn hyvin kyläin k uin t aloi n ja nij- .den asuvaisten nimet kir ioitet taisiunijnku in myös kuinga paljon heiniäkukin hyvästä ja vap-ista tahdostatahdosta andanut on, j-l. mahdarnmeme olla sen på,~Ue vahvat että hyvinmainittu vixe maaherra eJ sall: ettäsen.lainen meidän hyva tahtonunetulevaisisa tiloisa unho te tuxi t ul isn ijn paljon kuin nzine n wi rkanaawoirna taita myöden anda,

C. H. v. W."

Tammelalaiset suostuivatkinluovuttamaan miehen talostatarvittaessa kotipaikkaa puo-lustamaan, sekä antoivat taloakohden 20 leiviskää heiniä,suostu en ne maksutta viemäänHämeenlinnaan. Muut pitäjäteivät olleet kuitenkaan yhtäherkkiä kuin Tammela apualupaamaan. Maaherra vonWillebrand, joka asui Jokioissten kartanossa ja oli Wrigthinvävy, ilmoitti tammelalaistenpäätöksen 2111 1782 kuninkaat,le pyytäen aseita jaettavaksipuolustusväelle. Kuningas IIb1789 Tukholmassa kiitti tam .•melalaisia sekä maaherra vonWrightiä, sekä lupautui toimit-tamaan kiväärit

55

Silloinpa von Willebrand saiaiheen ajaa Tammelan kirkolle,missä 1914 samana vuonna kir-kon kuorissa juhlallisesti selos-ti suomeksi kuninkaan kirjel-män, sekä ylisteli tammelalais-ten alttiutta maanpuolustusky-symyksesså. "Olkaa näin hy-vässä aikeessa aina lujia ja py,syväisiä, sekä osottautukaa tuo;levaisuudessakin kaikissa tilai-suuksissa auliiksi kykynne mu-kaan edistämään rakkaan isän-maamme parasta. Minä toivonTeille onnea ja siunausta kai-ken siunauksen aritajalta kor»keudessa", lopetti hän puheen ..sa. Maaherra von Wright vasta"si suomalaisella puheella, pyy,täen von Willebrandia ilmoit-tamaan seurakunnan vastauksen kuninkaalle, minkä hän te-kikin.

Heinät olivatkin tällä välinHämeenlinnaan viedyt. Näinoli myös Tammelakin osalhstu-nut sotatarpeiden hankintaan,ja korkeina herroilla oli olluthyvä tilaisuus isänmaallistentunteittensa ja kuningasmieli-syytensä ilmaukseen.

T. H i r s j ä r v i.

Forssan Lehdessä 1I. 10<1926.