LOUNA MAISE20.10.20 SÄKKISASUNTOYMPÄR Työn lä

Aikaise

Käytetty

AISSUUN

EMATARK011

SAAREN TOALUEID

RISTÖÖN J

htökohta Tarkasselvitylähinnäpientalalueellmaisemkulttuujoka m OsayleasuinraRakenmuuttasekä k SaaresrakennlomaraasuinaSaartalähtökopohjan MaisemLindstr

mpia inve•

•

•

y lähtöainMaisemOyj:n A

NNAN OS

KASTEL

TEHOKKAEN VAIKUJA KAUPU

stelu on laakseksi. Kaaä Vallon alulovaltaisen le Vuohilahtmallisesti arurimaisema

määrittelee k

eiskaavaehdakentamise

ntaminen tulaisi näkymiäkaukomaise

ssa on ennenusinventoinakennusta. aluetta ja saa halkoo seuohdat sekä na.

matarkastelröm.

entointeja Lounaissuviljelymais2009 LounaissuMikroliitti OLounaissuNuottajärv

eisto maselvityksArkkitehdit A

SAYLEIS

LU

AAN RAKEUTUS KAUUNGIN RA

dittu Lounaavassa on oueelle. Paikarakentamisteen ja Haarvokkaana aovat pääos

kaupungista

dotuksessaen aluevaraulisi olemaanä järvelle, ymmaan.

estään yksi nnissa sijoitMuutoin sa

aaressa on lututie 130, jsijainti lähe

lun on laatin

uunnan osaysema teollis

uunnan osayOy / Timo Juunnan osayvi 2008

sen lähtömaA3 –toimisto

SKAAVA

ENTAMISEUKOMAISEAKENNETT

aissuunnan osoitettu pieallisia, mutt

sen aluevaraapasaareenalueena, jo

sassa. Alueea välittyvää

a Säkkisaareuksia, vihern osittain kompäröivään

vakituinen ttuu arvoluoari on asumluonnonsujejoka toimii vellä keskust

nut Valkeak

yleiskaava-suustaajama

yleiskaava-ussila yleiskaavan

ateriaalina oolla 2005 te

A

EN JA VALEMAAN, KTUUN ILM

osayleiskaaentalovaltaista maisemaauksia on o. Vallonjärvlla virkistyskella on myömielikuvaa.

een on osor- ja virkistysorkeaa ja sen maisemaa

asuinpaikkokkaan III. Smaton ja meelulain nojavaltatie 3:n van palveluja

kosken kaav

-alueen rakean kupeess

-alueen mui

n liito-orava

on käytetty meettämiä ma

LLON PIENKULTTUUR

EESEEN

avan aineistsen asutuksllisilta vaikusoitettu myö

ven ympäriskäyttö, luonös Valkeako

itettu tehokksalueita sek

elvityksessäan, kaupung

a, SäkkisaloSaaressa sijetsäinen. Sillla suojeltu vara- ja rinna ovat ollee

voituspäällik

ennusinvena. FCG Pla

naisjäännös

selvitys. FC

maanomistaaankäyttöluo

NTALOVARIHISTOR

toa täydentsen laajentuutuksiltaan myös Vanajavstöä on käsinnonarvot jaosken eteläi

kaan kerroskä pienvene

ä on tutkittu,gin keskusta

on torppa, jjaitsee lisäkltä on löydemetsälehm

nakkaisreittet alueen su

kkö, arkkite

ntointi; Valloaneko Oy / J

sinventointi

CG Planeko

ajan ja rakeonnoksia. L

ALTAISTENRIALLISEE

täväksi umisalueita merkittäviä veden ranta-telty

a inen sisään

stalovaltaiseesatama. , miten se an suuntaa

oka ksi kolme uuetty liito-orav

musmetsikköinä. Nämä

uunnittelun

ehti Alf

on kylä- ja Jari Heiskan

i 2009.

o Oy / Marja

ennusyhtiö YLuonnokset

N N

-

tulo,

en

n

utta van ö.

nen

a

YIT

KARTTA

vastaamaanktoimintkuvan Tarkasrakenn Kuvassekä tamuuta

ATARKAST

Karttatvaikutu

VarjoskohdatKaukoovat vanousev

avat tehokkukäyttöä. Tartoja on kuiterakentamis

stelun lähtönusinventoin

ovitteiden parkastelun lvalokuvam

TELUJA

tarkasteluinusalueen om

tettu karttakt nousevat ymaisemassarsinaisesti va, Jyräänm

uudeltaan jarkemmassaenkin tutkittsen vaikutuk

kohtana onnnin – tuotta

pohjana on laatijan otta

materiaalia.

n pyritään mminaisuuksi

kuva antaa yli +130 m tsa vain tehta

toimineet nmäellä seiso

a luonteeltaa maankäytöava uudelleksista ympä

käytetty mamaa aineis

kesällä 201amaa kuvam

muodostamaista.

käsityksen tason, johonaanpiiput enäkyvinä maova vesitorn

aan yleiskaaön suunnitteeen, joten seäristöön.

yös aiemmstoa.

1 Skyline Fmateriaalia.

aan kokona

alueen topn puusto turottuvat maaamerkkeinni sulautuu

avaehdotukselussa alueeelvitys anta

in tehtyjen i

Foto Oy:n kuLisäksi tark

iskuvaa suu

ografiasta. o lisää korkastoa korke

nä. Myös +1metsäiseen

sen osoittamen lähtökoh

aa vain yleis

inventointie

uvaamia viikasteluissa

unnittelualu

Maaston kokeutta 10-20eampina. Te151 m korken profiiliin.

maa htia ja sellä tasolla

en – erityise

stoilmakuvion käytetty

een ja kaav

orkeimmat 0 m. ehtaiden saeudelle

sti

ia

van

avut

Uuden a

asuinrake

Kaavaavoimepitkää maisem RakenSelvityviljelyahuolehrajaam Korkeavaikutunäkymmaastonousevmuodo

entamisen

-alueelle oset maisemakulttuurihis

matilojen va

ntaminen muysalueeseenaukeita, joitahtia jodonmumaan.

a, yli puunlaus korostuu

miä. Selvitysoesteet ja pvat yli kaksostavat niille

sijoittumi

soitetut uudatilat korostetoriaa henk

aaliminen o

uuttaa lähiyn sisältyy ma esitetty uuukaisten uu

atvojen nouu avoimessaalueella täm

puusto rajaoi kertaa kore hyvän ver

inen

et asuinaluettu keltaisekivien avointn kaupungi

ympäristöä emaisemalliseudisrakentausien reunav

seva rakena maastossamä koskee oittavat tehorkeammallertailukohdan

eet on väritella. Etelän ten maisemn imagon ja

erityisesti aesti ja kulttuaminen tuleevyöhykkeid

taminen näa tai vesialulähinnä Vanokkaasti näkkorkeimpiin

n.

tetty punaissuunnasta

matilojen hala itseymmär

voimessa murihistorialli

e muuttamaen muodos

kyy maisemueella, jossanajaveden vkymiä. Tervnkin asuinra

ella ja tärkekaupunkiin lki. Harmonrryksen kan

maisemassaisesti arvok

aan. Tällöin stumisesta m

massa kauea muodostuvesialuetta. vasaaren teakennuksiin

eät säilytettäsaavutaan isten avoim

nnalta tärke

a. kkaita

olisi tärkeämaisemaa

emmas. Senuu pitkiä

Muualla htaiden piip

n nähden ja

ävät

mien ää.

ää

n

put

Säkkisa

aaren kerr

SäkkistummemaisemsisältyyRantooMaastotarkastKartallvaikuturakenn

rostalovalt

saaren korkennettu aluemallista vaiky myös Vedontielle. Useon muodot jtelukohteesa on erikseus maisemanukset jäävä

tainen rak

ean rakentae, johon Säkkutusta. Vadentaan raneimpiin kohja puusto p

sta, sitä maten korostet

aan on tuntuät kokonaan

kentamine

amisen maikkisaaren s

aikutus koskntaviivaa. Uhtiin eivät nypeittävät näktalampi maattu aluetta nuvampi. Kan saarten ta

n

semallinen suunnitellullakee suurimmusi rakentaykyisellään kyvyyden. Mastoeste riitnoin 2 km siukomaisem

aakse piiloo

vaikutusalua rakentam

maksi osaksminen ei nänäy edes ko

Mitä kauemmttää sulkemsällä kohtee

massa, kutenon.

ue. Kuvassamisella (punasi vesialueitäkyisi misääorkeat tehtamas siirrytä

maan näköyhesta, jossa n Sääksmä

a esitetäänainen) olisi a. Siihen än kohtaa eaanpiiput. ään hteyden. rakentamisen sillalta

esim.

sen

KUVALL

Säkkisa

Keskustasijaitsevanäkymänprofiilissa

Säkkisaa

LISIA TAR

Seuraamukais

aaren prof

an suunnasat UPM:n Ten kanavalta.a, mutta alis

aren visuaal

RKASTELU

avassa esitsta rakenne

fiili keskus

sta Säkkisaaervasaaren. Ilmakuvasstuvat selvä

lisen yhteyd

UJA

etään valoketta on tarka

staan

ari (ympäröitehdaslaito

ssa ja kaukoästi tehtaanp

den keskust

kuvia ja kuvasteltu eri il

ity punaiselokset ja Yrjöomaisemasspiipuille.

taan katkais

vasovitteita,mansuunnis

lla soikiolla)ölän alueensa korkeimm

sevat metsä

joissa maasta ja maise

näkyy hyvitiheä ranta

mat rakennu

ävyöhykkee

ankäyttöluonemakohdist

vin vähän, koapuusto, jokukset erottu

et.

nnoksien ta.

oska välissäka peittää uvat saaren

ä

n

Näkymä

Ilmakuvasaaren raValkeako

Näkymä vasemmarakennuk

ät Vallon-R

assa erottuvakentamineosken eteläi

Puntilantielassa laidasksia näkyisi

Rapolan k

vat Säkkisaaen ei näy. Koiselle sisään

ltä yllä olevssa. Ilmakuvi sähköpylvä

kulttuurima

aren kerrosKorkeimmatk

ntulolle rake

an ilmakuvavaan on piirään vasemm

aisemaan

stalot. Maisekin rakennuentaminen

an kohdaltarretty kuvanmalta puole

emallisesti aukset peittyvnäkyy hetke

a. Pellolla ol näkemäse

elta, ellei me

arvokkaille pvät kuusivaltellisesti kau

leva metsäsktori. Säkki

etsä peittäis

peltoaukeillltaisen puusupunkia lähe

saareke kuvisaaren korksi näkyvyytt

le ja teille ston taakse.estyttäessä

van keita tä.

.

.

Panoramesiin TerRakennu

Vallon alHarjantee

Näkymä peltomaisrajauksenalueen kämaankäymuodostasuin- ja tehtaanp

manäkymä Nrvasaaren kusten korkeu

lueen peltomella oleva m

Sääksmäensemaan ja n vihreän viäyttöönotonytön suunnitamiseksi. Ktalousraken

piiput. Vasem

Nukarin tilakkorkeat tiilipius ei riitä tu

maisemaa, jmetsä katka

ntieltä luotetukeutuu m

viivan kohdan jälkeen. Yttelussa kon

Keinoina voinnusten käymmalla näk

keskuksen viiput. Säkkis

uomaan niitä

johon yleiskaisee yhteyd

eeseen. Valetsäsaarek

alle. Olisi tärYleiskaavamnkreettiset ki olla mm. pyttöä rajaav

kyvä puusto

vierestä. Nusaari jää kuä näkyviin p

kaavassa oden Säkkisa

ltoon osoitekkeisiin muorkeää, että

määräyksisskeinot raken

puuston ja mvina elemen

o katkaisee n

uolen kohdauvan keskialpuuston yli.

on osoitettu aaren suunt

ttu pientaloodostaen alureunavyöhy

sä on velvoitnnetun alue

muun kasvillntteinä. Kuvnäköyhteyd

alla matalamlan metsävy

pientalovalttaan.

valtainen asueelle uudeyke toteutuistettu osoitta

een reunavylisuuden kä

van keskelläden Säkkisa

mman puusyöhykkeen

ltaisen asum

suntoalue sen maisemaisi mahdollisamaan tarkeyöhykkeen äyttö, jolla tää erottuvat Taaren raken

ston yli pistätaakse.

misen aluett

sijoittuu kuvallisen simman piaemmassa

äydennetääTervasaaren

nnuksiin.

ävät

ta.

van

an

än n

Vallon sujatkoa kutaajama-Asemakasamalla mylempänä Etualalla

uurelta osinuvassa näky-alueen rajaaavassa onmyös viihtyiä ja lämpim

näkyvä alu

jo rakentunyvälle Sääkan, joka mää osoitettava

yisiksi ja suomän ilmansu

ue tulisi rake

neelle asemksmäentien ärittää kaupa keinot, joilojaisiksi. Eriuunnan puol

entaa ja liittä

makaavoitetsuuntaisest

punkirakentella pientalovityisen haaslella.

tää osaksi ta

tulle alueelleti jatkuvalle een alkamisvaltaisen rasteen luo liik

aajamarake

e on osaylepeltoalueel

sen tästä läkentamisenkenneväylän

enteen hallit

eiskaavassalle. Uusi alu

ähestymissun tontit muon sijainti ton

ttua reunavy

a osoitettu ue muodostuunnasta. dostuvat ntteja

vyöhykettä.

taa

Näkymä

Ahonniemmaisematehtaanpkorkeintapuolella Mmetrin2 ja+84,2 m jkorkein pmetsänre

1 AIP Suom2 AIP Suom3 Maastoha4 AIP Suom

ät Vanajav

men kärjestaan tavallisepiiput (korkea rakennustMahlianmaaa +159 metrja Säkkisaa

piippu keskueunan taaks

mi, ENR 5.4 Lmi, ENR 5.4 Lavaintoihin pemi, ENR 5.4 L

vedelle

Mahlian linkkima +223 m

tä n. 2 km een tarkkailija

eimman piipta (+139 m) an ja oikealrin3 korkeudaren korkeimustan pohjose.

Luettelo huomLuettelo huomerustuva arvio Luettelo huom

maan asto

etäisyydeltä an näkökulmun huippu nkorkeamm

lla puolella Kdelle. Vanajmmat osat o

oispuolella k

mattavista lentomattavista lento

mattavista lento

korkei rakenn +139 m

kuvattu nämasta. Koivn. +205 m1)

malle järvenpKaskenrajajaveden norovat n. +90kohoaa n. +

oesteistä, kooroesteistä, varm

oesteistä, koor

nnusm

kymä kertovuniemen ta), jotka kohopinnasta. Kuan linkkimasrmaalivedenm tasossa.221 m kork

rdinaatistotiedmennettu maa

rdinaatistossa

Tervasapiiput+205 m

o rakentamakaa siintävoavat yli kakuvassa heikstot kohoavanpinta on n. Avilonin (e

keuteen4, mu

doissa epäselvstohavainnoin

epävarmuutta

aaren

m

misen vaikutvät Tervasaaksi kertaa ekosti erottuvat puolestaa. +79,4 m, M

ent. Säteri) utta peittyy

YksylemkuvMahlinkerokerrvaspuo

vyyttä n

a

Kaskenra linkkima +159

tuksesta aren

etualan vat vasemman +223 Mallasvedetehtaan kuvassa

sityiskohta mmästä vasta; hlianmaan

kkimasto ttuu korkeitrostalojen

semmalla olella.

ajan asto 9 m

malla

en

ten

SäkkisaaVanajaveselkää, jorakennukmaamerk Kuvassa korttelialu

aren rakennedeltä. Ilmaonka voi aakset vertautkin kaukom

oikealla näueiden kaav

nettu ilme näakuvasovitteavistaa talojetuvat teollisuaisemaan.

äkyy Haapavoittamisen

äkyy selvimeessa erottuen ylimmistuuslaitosten

saaren rantn vastapäätä

mmin laivaväuu alueen ratä kerroksisn piippuihin

taa, johon oä Säkkisaar

äylälle lähesakenne. Kuta. Muutam, jotka luova

osayleiskaaren rakenne

styttäessä Vvassa siintä

mat poikkeukat Valkeako

va mahdolliettuja rantoj

Valkeakoskeää myös Maksellisen kooskelle tunn

listaa rantaaja ja venesa

ea etelästä allasveden orkeat nusomaisen

an tukeutuvatamaa.

n

vien

Ilmakuvaselvästi mVeijonsaVanajave

assa erottuvmyös Isovuoari, joka oneden ja Mal

vat erikorkuiolteen sillan jäämässä rllasveden s

iset rakennun ali johtavaretkeilyalueuuntaan.

ukset ja alualle laivaväyeeksi. Raken

ueelle suunnylälle (sinisennusten ylim

niteltu pienvellä viivalla kmmistä kerr

venesatamakuvassa). Eroksista ava

a. Ne näkyvEdessä erotautuu näkym

vät ttuu miä

JOHTOPÄÄTÖKSIÄ Säkkisaaren korkea kerrostalorakentaminen

Alue on osoitettu toteutettavaksi kerrostalovaltaisesti ja tehokkaasti. Tarkastelun pohjana on käytetty alustavien maankäyttöluonnosten yhdistelmää, joka pyrkii kuvaamaan tulevan rakentamisen luonnetta. Esitetyt ratkaisut voivat kuitenkin poiketa tulevasta rakenteesta yksityiskodiltaan. Rakenne määritellään tarkemmin asemakaavan laadinnan yhteydessä. Keskustanäkymät: Säkkisaareen esitetty korkean kerrostalorakentamisen vaikutus kaupungin keskustan kaupunkikuvaan näyttää karttatarkastelun ja mallinnuskuvien perusteella vähäiseltä. Metsäiset vyöhykkeet sulkevat näkymät lähes täydellisesti.

Vallon rakennettu kulttuuriympäristö: Säkkisaaren rakentamisen vaikutus Vallon ja Sääksmäentien ympäristön kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen maisemaan rajoittuu Vallonjärven rantaan. Metsävyöhykkeet sulkevat näkymät kulkureiteille ja viljelymaisemiin. Korkeallakaan kerrostalorakentamisella ei ole merkittävää vaikutusta kulttuurimaisemaan. Vesistönäkymät: Säkkisaaren rakentaminen näkyy melko laajalle alueelle Vanajaveden selälle ja laivaväylälle. Karttatarkastelun mukaan 2 km säteen sisälle osuu joitakin ranta-aluueita, joilla on kesäasutusta. Niiden määrä on kuitenkin melko rajallinen. Tämän etäisyyden ulkopuolella Tervasaaren tehtaanpiiput vaikuttavat maisemaan jo samalla painolla tai kerrostalorakentamista enemmän. Vedentaan maisemat: Säkkisaareen esitetyn rakentamisen vaikutus Vedentaan alueeseen rajoittuu rantaviivaan ja on sielläkin etäisyydestä johtuen vähäinen. Liikennemaisemat: Säkkisaareen esitetty rakentaminen vaikuttaa voimakkaasti saarta halkovan 130-tien maisemaan ja jonkin verran kaupungin sisääntulosuuntiin. Vaikutus voi olla enemmän tai vähemmän myönteinen, riippuen rakentamisen käytännön toteutuksesta.

Haapasaaren ja Vuohilahden pientalovaltainen rakentaminen

Ranta-alueille esitetty matalahko rakentaminen jää kaikilta osiltaan puunlatvojen tason alapuolelle. Sen vaikutus maalla rajoittuu lähialueisiin. Vanajaveden suuntaan rakentaminen lisäisi olemassa olevan rakennuskannan määrää ja näkyvyyttä. Haapasaari: Haapasaaren asuntoalueen toteutuminen muuttaisi rantamaisemaa selvästi. Vaikutus ulottuisi laivaväylälle ja Säkkisaaren rantaan. Vaikutuksen laaltu riippuu rakentamisen käytännön toteutuksesta. Vuohilahti: Vuohilahteen esitetyn asemakaavoitettavan asuntoalueen toteutuminen merkitsisi nykyisen rakennuskannan täydentymistä. Se ei muuttaisi alueen maisemallista vaikutusta olennaisesti, lukuun ottamatta 130-tien kohtaa, jossa näkymä rakentamattomaan rantaviivaan muuttuisi noin 150 m matkalta.

Vallon asuntoalueet Alueet tullaan toteuttamaan pientalovaltaisesti. Niiden vaikutus maisemaan rajoittuu lähialueiden avoimeen maisematilaan. Uotilan tilakeskusta ympäröivät, lähimmät kumpuilevat pellot jäävät viljelykäyttöön. Rakentamiseen osoitetut alueet pienentävät viljeltyä aluetta ja muodostavat pelloille uuden maisemallisen rajavyöhykkeen, joka osittain tukeutuu maaston luonnollisiin taitekohtiin, kuten harjanteisiin ja metsäsaarekkeisiin. Maiseman keskeisin tarkastelusuunta on Sääksmäentieltä.

Heikkilä: Heikkilää ympäröivä uusi asuinalue pienentää merkittävästi avointa viljelyaluetta. Se asettuu kuitenkin maiseman kannalta luontevien rajaavien elementtien lomaan ja jättää historiallista Sääksmäentien linjaa ympäröivän maisematilan avoimeksi. Kaupungin sisääntulo säilyy siltä osin rakenteeltaan avarana ja historiallisesti kertovana. Alueen asemakaavasuunnittelussa on tärkeää huolehtia viljelyaukean johdonmukaisen uuden rajavyöhykkeen syntymisestä rakennetun alueen reunaan. Rajausta vahvistavien puuistutusten tulisi toteutua mahdollisimman pian alueen käyttöönoton yhteydessä. Korventausta: Korventaustan pellot on kaavaehdotuksessa osoitettu kokonaan rakennettaviksi, mikä katkaisee Sääksmäentien varren avointen peltomaisemien sarjan. Tätä voi pitää maisemalliselta kannalta valitettavana. Kun asuinalue tulee kiinni Sääksmäentiehen kohdassa, jossa pelto viettää tiepenkan juurelta koilliseen, on erityisen tärkeää asemakaavasuunnittelulla osoittaa keinot taajamarakenteen uuden rajavyöhykkeen rakentumiseksi niin, että kaupungin sisääntulo hahmottuu selkeästi ja asuinalue samalla muodostuu suojatuksi ja viihtyisäksi. Alueella on varauduttava maiseman muokkaamiseen mahdollisesti myös maanrakennuksen keinoin.