Low Carbon Finland 2050 -platform Yhteistoimintamallin kuvaus Low Carbon Finland 2050 -platform (LCFinPlat) -hankkeessa tarkasteltiin siirtymistä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tutkimuksen lähtökohtana oli, että EU ja Suomi toteuttavat vähähiilitavoitteet ja asettavat kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille 80 %:n tavoitteen vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 1990 päästötasoon verrattuna. Hankkeessa laadittiin skenaarioita, joiden avulla voidaan analysoida vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä eri sektoreilla. Siirtyminen koskettaa laajaa joukkoa ja edellyttää muutoksia yhteiskunnan kaikilta toimijoilta, kuten yrityksiltä, järjestöiltä ja hallinnolta – unohtamatta yksityisiä kuluttajia. LCFinPlat-hankkeen yhdessä osatehtävässä tavoitteena oli kehittää yhteistoimintamalli eli platform, joka voisi toimia interaktiivisena "vihreän talouden tulevaisuusfoorumina". Tällä tavoitellaan johdonmukaista, laaja-alaista ja tehokasta eri tahojen näkemysten hyödyntämistä. Tässä julkaisussa kuvataan kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueet, työskentelymuodolla saavutetut keskeiset tulokset sekä pohditaan työn perusteella kehitetyssä yhteistoimintamallissa havaittuja kehityskohteita.

ISBN 978-951-38-8176-4 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp) ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Online)

•VISIO

NS•S

CIE

NC

E•T

ECHNOLOGY

•RE

SE

AR

CH

HIGHLIGHTS

166

Low Carbon Finland 2050 -platform Yhteistoimintamallin kuvaus Lassi Similä | Nina Wessberg | Mikko Dufva | Tiina Koljonen

VTT TECHNOLOGY 166

Low Carbon Finland 2050 -platform Yhteistoimintamallin kuvaus

Lassi Similä, Nina Wessberg, Mikko Dufva & Tiina Koljonen

VTT

ISBN 978-951-38-8176-4 (URL: http://www.vtt.fi/publications/index.jsp)

VTT Technology 166

ISSN-L 2242-1211 ISSN 2242-122X (Verkkojulkaisu)

Copyright © VTT 2014

JULKAISIJA – UTGIVARE – PUBLISHER

VTT PL 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) 02044 VTT Puh. 020 722 111, faksi 020 722 7001

VTT PB 1000 (Teknikvägen 4 A, Esbo) FI-02044 VTT Tfn +358 20 722 111, telefax +358 20 722 7001

VTT Technical Research Centre of Finland P.O. Box 1000 (Tekniikantie 4 A, Espoo) FI-02044 VTT, Finland Tel. +358 20 722 111, fax +358 20 722 7001

3

AlkusanatLow Carbon Finland 2050 -platform (LCFinPlat) -hankkeessa tarkasteltiin siirtymis-tä vähähiiliseen tulevaisuuteen ja vihreään teknologiaan liittyvän kasvun edellytyk-siä. Hankkeen osapuolina toimivat VTT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus(VATT), Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK) koordi-naation ollessa VTT:n vastuulla. Hanke kuuluu Tekesin Green Growth – Tie kes-tävään talouteen -ohjelmaan.

LCFinPlat-hankkeen yhdessä osatehtävässä tavoitteena oli kehittää yhteistoi-mintamalli eli platform, joka voisi toimia interaktiivisena ”vihreän talouden tulevai-suusfoorumina”. Tällä tavoitellaan johdonmukaista, laaja-alaista ja tehokasta eritahojen näkemysten hyödyntämistä. Tässä julkaisussa kuvataan kehitetyn yhteis-toimintamallin osa-alueet ja työskentelymuodolla saavutetut keskeiset tulokset.

LCFinPlat-tutkimusta rahoittivat Tekesin lisäksi VTT, VATT, Metla ja GTK.Hankkeen vastuullisena johtajana toimi Tiina Koljonen (VTT). Muina osahankkei-den vastuullisina johtajina toimivat Juha Honkatukia (VATT), Maarit Kallio (Metla)sekä Laura Lauri (GTK). Projektin johtoryhmän puheenjohtajana toimi Pekka Ter-vo (TEM). Lisäksi johtoryhmään kuuluivat Magnus Cederlöf (YM), Outi Honkatukia(VM), Anne Vehviläinen (MMM), Saara Jääskeläinen (LVM) huhtikuusta 2013alkaen, Raija Pikku-Pyhältö (Tekes) huhtikuuhun 2012 asti, sekä ChristopherPalmberg (Tekes) ja Mikko Ylhäisi (Tekes) toukokuusta 2012 alkaen, TuomoSuortti (Tekes) huhtikuuhun 2013 asti ja Kari Herlevi (Tekes) siitä alkaen, RiinaAntikainen (Spinverse) marraskuuhun 2012 asti ja Kaisu Leppänen (Spinverse)siitä lähtien aina huhtikuuhun 2013 asti, Antti Asikainen (Metla), Maarit Kallio (Met-la), Laura Lauri (GTK), Saku Vuori (GTK) kesäkuuhun 2012 saakka ja taas tammi-kuusta 2013 alkaen sekä Pekka Nurmi (GTK) ajalla 1.6.2012–31.12.2012, TuomoHeikkilä (VATT), Juha Honkatukia (VATT), Satu Helynen (VTT), Tiina Koljonen(VTT), Kai Sipilä (VTT) ja Nina Wessberg (VTT). Johtoryhmän sihteerinä toimiLassi Similä (VTT).

Hankkeen tutkijat haluavat kiittää johtoryhmää aktiivisesta osallistumisesta jaohjauksesta.

Heinäkuussa 2014

Tekijät

4

SisällysluetteloAlkusanat .............................................................................................................. 3

1. Johdanto ........................................................................................................ 6

2. Yhteistoimintamallin osa-alueet, toiminta ja menetelmät .......................... 82.1 Mitä yhteistoimintamallilla tarkoitetaan? ................................................. 82.2 LCFinPlat-hankkeessa toteutetun yhteistoimintamallin osa-alueet ...... 112.3 Ennakointiprosessi ............................................................................... 16

2.3.1 Ensimmäinen työpaja ja tulevaisuuspyörät ............................... 172.3.2 Skenaarioiden muodostaminen – skenaariorungot ja kuvailevat

tarinat ........................................................................................ 192.3.3 Toinen työpaja ja asiantuntijakysely: skenaarioiden

taustatarinoiden kommentointi .................................................. 192.4 Laskennallisten tulosten palauteprosessi ............................................. 20

2.4.1 Kolmas työpaja ja asiantuntijakysely......................................... 202.4.2 Tulokset .................................................................................... 22

2.5 Muu vuorovaikutteinen toiminta ........................................................... 232.5.1 Esittely- ja keskustelutilaisuudet ............................................... 232.5.2 Internet-sivut ............................................................................. 232.5.3 Kuluttajakysely .......................................................................... 23

3. Yhteistoimintamalli kuluttajan näkökulmasta........................................... 243.1 Kuluttajakyselyn lähtökohdat ja toteutus .............................................. 243.2 Kuluttajakyselyn tulokset ...................................................................... 25

3.2.1 Yleinen suhtautuminen vähähiilisyystavoitteiseen ja sitäedistäviin keinoihin .................................................................... 25

3.2.2 Asuminen, uusiutuva energia ja energiatehokkuus ................... 273.2.3 Liikenne ja ruokavalio ............................................................... 28

4. Yhteistoimintamallista saatua palautetta ja kehitysajatuksia ................. 304.1 Asiantuntijatahot .................................................................................. 304.2 Kuluttajataho ........................................................................................ 32

5

5. Johtopäätökset ja kehitysehdotukset ....................................................... 34

Lähdeluettelo ..................................................................................................... 36

Liitteet

Liite A: Ensimmäisen työpajan osallistujille lähetetty taustamateriaaliLiite B: Ensimmäisessä työpajassa tuotetut tulevaisuuspyörätLiite C: Ensimmäisen työpajan tulokset taulukkomuodossaLiite D: Skenaarioiden muodostamisessa käytetyt muuttujatLiite E: Tutkijatyöpajassa muodostetut tulevaisuustaulukotLiite F: Toisen työpajan osallistujille lähetetty etukäteismateriaaliLiite G: Toisessa työpajassa esitetyt kommentitLiite H: Yhteenveto toisessa työpajassa annetusta palautteestaLiite I: Toisen työpajan verkkokyselyn tuloksetLiite J: Toisen työpajan tulosten perusteella muokatut skenaariotarinatLiite K: Kutsu kolmanteen työpajaan ja viesti ennakkomateriaaleistaLiite L: Kolmannen työpajan ennakkomateriaali: skenaariotarinatLiite M: Kolmannen työpajan ryhmätyön kysymyspohjaLiite N: Kolmannen työpajan ryhmätöiden tuloksia koottunaLiite O: Kolmannen työpajan verkkokyselyn tuloksetLiite P: Kuluttajakyselyn kyselylomake

6

1. Johdanto

Globaali ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmakehän nousu maksimissaan kahteenasteeseen esiteolliseen aikaan nähden edellyttää maailman kasvihuonekaasu-päästöjen radikaalia vähentämistä ja nykytieteen mukaan (IPCC 2014) teollisuus-maiden osalta edellytetään 80–95 % kasvihuonekaasupäästövähennyksiä vuoden1990 päästötasoon verrattuna, mikä on lähtökohtana myös EU:n julkaisemassavähähiilitiekartassa (EC 2011). EU:n pitkän aikavälin tavoitteena onkin siirtyävähähiiliseen talouteen ja samalla lisätä EU-alueen kilpailukykyä, energiavarmuut-ta, sosiaalista hyvinvointia sekä pienentää ympäristövaikutuksia.

Low Carbon Finland 2050 -platform hankkeessa lähtökohtana oli, että EU jaSuomi toteuttavat vähähiilitavoitteet ja asettavat kasvihuonekaasupäästöjen vä-hennyksille 80 %:n tavoitteen vuoteen 2050 mennessä ja vuoden 1990 päästö-tasoon verrattuna. Low Carbon Finland 2050 -platform (LCFinPlat) -hankkeenpäätavoitteena oli tunnistaa vankkoja tiekarttoja vähähiiliselle ja kilpailukykyiselleyhteiskunnalle sekä arvioida kestävän vihreän kasvun edellytyksiä Suomelle.Tämän tavoitteen täyttämiseksi hankkeessa on laadittu skenaarioita, joiden avullavoidaan analysoida vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymistä eri sektoreilla.

Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtyminen koskettaa laajaa joukkoa ja edellyttäämuutoksia yhteiskunnan kaikilta toimijoilta, kuten yrityksiltä, järjestöiltä ja hallinnol-ta – unohtamatta yksityisiä kuluttajia. Jotta eri tahojen osaaminen ja näkemyksetsaataisiin tehokkaasti hyödynnettyä skenaarioiden laatimisessa, hankkeen tavoit-teena on ollut osallistaa toimijoita ja saattaa tietoa yleisesti arvioitavaksi jo työs-kentelyvaiheessa. Tämän tavoitteen palvelemiseksi LCFinPlat-hankkeen yhdessäosatehtävässä tavoitteena oli kehittää yhteistoimintamalli eli platform, joka voisitoimia interaktiivisena ”vihreän talouden tulevaisuusfoorumina”.

Kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueita hankkeessa olivat työpajojen sarja,asiantuntijoille ja kuluttajille suunnatut kyselyt ja eri toimijatahoille pidetyt esittely-ja keskustelutilaisuudet. Interaktiivisuus eri tahojen välillä on hankkeen eri vaiheis-sa toteutunut yhteistoimintamallin mahdollistamana, aluksi vaihtoehtoisten tulevai-suuskuvien laadinnan osalta, joiden pohjalta laadittiin laskennalliset vähähiiliske-naariot VTT:n, VATT:n, GTK:n ja Metlan analyysityökaluja käyttäen. Seuraavassavaiheessa haettiin palautetta liittyen laskennallisten analyysien lähtöoletuksiin,alustaviin tuloksiin sekä skenaarioita kuvaileviin taustatarinoihin. Palautetta onhyödynnetty skenaarioiden laatimisessa sekä laskennallisten tulosten analysoin-nissa, ja yhteistoimintamalli on antanut mahdollisuuden arvioida mm. skenaarioi-

7

den uskottavuutta ja pullonkauloja eri toimijoiden näkökulmista sekä erityisestimonimutkaisen ja -ulotteisen asian ymmärrettävyyttä ja viestinnällisiä haasteita.

Yhteistoimintamallilla tarkoitetaan tässä hankkeessa prosessia, jonka avullatutkimuksessa on hyödynnetty laaja-alaisesti eri tahojen näkemyksiä. Tässä jul-kaisussa kuvataan kehitetyn yhteistoimintamallin osa-alueet, työskentelymuodollasaavutetut keskeiset tulokset sekä pohditaan työn perusteella kehitetyssä yhteis-toimintamallissa havaittuja kehityskohteita. Skenaarioanalyysien numeeriset lähtö-kohdat ja tulokset raportoidaan VTT:n, VATT:n, Metlan ja GTK:n osaraporteissa.Koko hankkeen tulosten yhteenveto ja johtopäätökset on esitetty raportissa Koljo-nen et al. 2014.

Luku 2 kuvaa LCFinPlat-hankkeen yhteistoimintamallin osa-alueet ja toteutuk-sen. Luvussa 3 on yksityiskohtaisemmin esitetty yhteistoimintamallin osana toteu-tetun kuluttajakyselyn lähtökohdat ja tulokset. Luvussa 4 esitetään eri tahoiltasaatua palautetta, kehitysajatuksia ja haasteita, joita laaja-alaisen prosessin toteu-tuksen edetessä on ilmennyt. Luvussa 5 esitetään johtopäätökset ja yhteistoimin-tamallin toteutukseen liittyviä kehitysehdotuksia.

8

2. Yhteistoimintamallin osa-alueet, toimintaja menetelmät

2.1 Mitä yhteistoimintamallilla tarkoitetaan?

LCFinPlat-hankkeen yhteistoimintamallilla tarkoitetaan prosessia, jonka avullatutkimuksessa on hyödynnetty laaja-alaisesti eri tahojen näkemyksiä. LCFinPlat-hankkeen projektisuunnitelmassa yhteistoimintamallia kuvaillaan seuraavasti:

Yhteistoimintamalli on vähähiilisen yhteiskunnan ja vihreän kasvun ekosystee-mi, joka koostuu vihreän kasvun arvoverkostosta tai verkostoista. Yhteistoiminta-mallia käytetään erityisesti:

– Tulevaisuuden ennakointiin sekä vihreän kasvun visioiden hahmottamiseenml. robustit, vähähiiliset skenaariot Suomelle

– Toiminta-alustana eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön

– Tulosten viestintään sekä yhteiskunnalliseen kommunikointiin mm. hyödyn-tämällä sosiaalista mediaa.

Kuva 1 on projektisuunnitelmassa esitetty kaavio, jossa on hahmoteltu yhteis-toimintamalliin liittyviä osa-alueita. Keskiössä näkyvät Low Carbon Finland 2050-skenaariot, strategiat. Hankkeen aihepiiri liittyy moniin EU-tason ja kansallisiinsuunnitelmiin, ja sen tavoitteena on tukea Suomen pitkän aikavälin energia- jailmastopoliittisen strategian laadintaa tuottamalla taustatietoa ja näkemyksiäSuomen vihreän talouden visiosta ja tiekartoista. Tämän tavoitteen täyttämiseksihankkeessa on laadittu skenaarioita, joiden avulla voidaan analysoida vähähiili-seen yhteiskuntaan siirtymistä eri sektoreilla.

Skenaarioiden käytännön toteuttamisessa hyödynnettiin sekä laskennallisiamalleja että ennakointimenetelmiä. Laskennalliset eli kvantitatiiviset skenaariotpohjautuvat tehtyihin kvantitatiivisiin oletuksiin eri laskentamallien käyttämistälähtötiedoista (esimerkiksi teknologian kehitykseen liittyen). Nämä tarkasteluttoteutettiin hyödyntämällä useita VTT:n, VATT:n, Metlan ja GTK:n mallinnus-työkaluja sekä tietokantoja, ja niiden tulokset raportoidaan toisaalla (ks. Koljonenet al. 2014, Lehtilä et al. 2014, Kallio et al. 2014, Kihlman et al. 2014).Laskennallisten tarkastelujen lopputuloksena saadaan monipuolisesti

9

yhteiskunnan eri sektorit kattavaa kvantitatiivista tietoa vuoteen 2050 astiulottuvista vähähiilipoluista (esimerkiksi kansantalouden kehitys, energiantuotantoja kulutus, kasvihuonekaasupäästöjen kehitys, metsien käyttö ja kehitys,kaivosteollisuus).

Yhteistoimintamallin tavoitteena oli saada mahdollisimman laaja-alainen javisionäärinen näkemys vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista. Lisäksi yhteistoiminta-mallin avulla voitiin ”testata” skenaarioiden hyväksyttävyyttä, toteutettavuutta,pullonkauloja, jne. eri toimijoiden näkökulmista.

Kuva 1. Low Carbon Finland 2050 -yhteistoimintamallin lähtökohta.

Tässä julkaisussa yhteistoimintamallilla tarkoitetaan laskennallisten mallitarkaste-lujen rinnalla järjestettyjen työpajojen ja kyselyiden kokonaisuutta. Yhteistoiminta-mallin tavoite LCFinPlat-hankkeessa voidaan tiivistää kysymykseen, mitenyhteistyö ja vuorovaikutteisuus toteutetaan, jotta hankkeen eri vaiheissanäkemyksiä ja palautetta eri tahoilta saadaan mahdollisimman tehokkaastihyödynnettyä tutkimustyössä.

Yhteistoimintamallia kuvattaessa olennaisia osa-alueita ovat:

Työhön eri vaiheissa osallistuneet tahot ja sidosryhmät Tapahtumat Käytetyt menetelmät Yhteistoimintamallin tulokset ja niiden hyödyntäminen.

Edellä kuvattuja yhteistoimintamallin suunnitteluparametreja on vedetty yhteentaulukossa (Taulukko 1). Olennaista on kyselyjen, seminaarien ja jaettavien mate-

10

riaalien suunnittelu siten, että eri vaiheissa saatava palaute palvelee tutkimustyöneri vaiheita. Yksityiskohtaisia kussakin vaiheessa käytettyjä materiaaleja1 on esi-tetty tämän julkaisun liitteinä.

Yhteistoimintamallin toteutuksessa omat haasteensa asettavat esimerkiksi toi-mijoiden erilaiset pohjatiedot sekä mallilaskelmien oletusten ja tulosten esittämi-nen toisaalta riittävän yksinkertaisesti, mutta toisaalta riittävän syvällisesti, jottatyössä voidaan edetä taas seuraavaan vaiheeseen. Eri laskentamallien oletustenlaatimisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi kuvailevia skenaarioiden tausta-tarinoita. Niiden tarkoitus on kuvata yleisellä tasolla erilaisia toimintaympäristöjä,joiden puitteissa vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymiseen liittyviä valintoja tehdään.Kuvailevat tarinat viestivät skenaarioiden keskeistä sisältöä yksinkertaisessa jahelposti lähestyttävässä muodossa.

Taulukko 1. Yhteistoimintamallin toteutuksessa tehtäviä valintoja.

Käsiteltäväosa-alue

Kommentoinnintavoitteita, ”asteikko-ja”/ kriteerejä

Näkemysten taipalautteenmuoto

Palautekanava

Skenaarioidentaustatarinat

• Uhat• Mahdollisuudet• Esteet• Ajurit• Edellytykset• Heikkoudet• Vahvuudet• Uskottavuus• Loogisuus• Johdonmukaisuus• Koherenttius• Todennäköisyys• Toivottavuus

Näkemykselli-nen, kartoittavaKommentoiva

YksisuuntainenKaksisuuntainen

KvalitatiivinenKvantitatiivinen

SubjektiivinenmielipideTeknisluontei-nen kommentti

Hankkeen järjestämätseminaarit

Kyselyt

Alustavatoletukset erisektoreilla

Hankkeenerilliskokoukset ja-tilaisuudet

Alustavattulokset erisektoreilla

Hankkeeninternet-sivut

Kokonaisuus Viestintä ja osallistumi-nen hankkeen ulkopuo-lisiin tilaisuuksiin, blogi-kirjoituksiin, kyselyihin,yms.

LCFinPlat-hankkeessa kehitetty yhteistoimintamalli kuvataan tarkemmin luvussa2.2.

1 Liitedokumentteja on joiltain osin jälkeenpäin muokattu tyyliseikkojen vuoksi, projektinaikataulujen osalta ja havaittujen kirjoitus- yms. virheiden poistamiseksi.

11

2.2 LCFinPlat-hankkeessa toteutetun yhteistoimintamallinosa-alueet

LCFinPlat-hankkeen yhteistoimintamallia suunniteltaessa huomioitiin toimijoidenoletettavasti erilaiset pohjatiedot käsiteltävistä osa-alueista. Esimerkiksi kuluttajienja hankkeen teemojen parissa ammattimaisesti työskentelevien pohjatiedot oletet-tavasti poikkeavat. Kuluttajat muodostavat selkeän oman ryhmänsä, jonka lisäksihankkeen alkuvaiheessa tunnistettiin seuraavia erilaisia ammattimaisia toimija-ryhmiä, joiden piirissä arvioitiin olevan perehtyneisyyttä, asiantuntevuutta ja kiin-nostusta osallistua LCFinPlat-yhteistoimintamalliin:

tutkimus

o LCFinPlat-hankkeen tutkijat (VTT, VATT, Metla, GTK)o Tekesin Green Growth -ohjelman tutkijaverkosto

hallinto/ministeriöt

o energia- ja ilmastopoliittisen strategian valmistelun yhdysverkko,myöhemmin Parlamentaarisen ilmasto- ja energiakomitean (Peikko)valmisteluryhmät

o tulevaisuusselonteon valmisteluryhmät

järjestöt

o teollisuuso ammattiliitoto kunnat ja alueeto ympäristöjärjestöto nuorisojärjestöto kehitysjärjestöt

yksittäisten yritysten edustajat.

Yhteistoimintamalli ammattimaisten toimijaryhmien parissa rakentui pääasiassakolmen osallistavan työpajan varaan, joissa esiteltiin myös niiden välissä tapahtu-neen tutkimuksellisen työn tuloksia ja kerättiin siihen liittyvää palautetta. Käytän-nön toimintaa varten koostettiin sähköpostilista, joka koottiin em. toimijaryhmienedustajista sekä käytössä olleista seminaarien osallistujaluetteloista sekä eri ver-kostoiden nimilistoista. Lisäksi hankkeen johtoryhmässä oli edustettuna kaikkiaanviisi ministeriötä, minkä tarkoituksena oli palvella tulosten välittämistä eri politiik-kaprosessien valmistelun suuntaan. Projektin suunnitteluvaiheessa Peikko-komitean perustamisesta ei ollut tietoa, joten yhteistoimintamallin tärkeys korostuihankkeen aikana yli odotusten ja lisäsi myös eri tahojen mielenkiintoa vähähiilisentulevaisuuden pohdintoihin.

Yhteistoimintamalli tavoittelee laaja-alaista näkemystä, ja toimijaryhmien pereh-tyneisyys aiheisiin vaihtelee. Täten toimiva yhteistoimintamalli edellyttää erilaisiainteraktiivisuuden muotoja, kun tarkastellaan vähähiilisen yhteiskunnan analyysejä

12

ja ominaisuuksia eri toimijaympäristöissä. Eri sidosryhmien perehtyneisyydenlisäksi palautetiedon luonne vaihtelee. Kysymykset, joilla palautetta analyyseihinkerätään, voivat olla luonteeltaan yhtäältä ”huutoäänestyksiä” vastaajien subjektii-visia mieltymyksistä, kun taas toisena ääripäänä voidaan tavoitella yksityiskohtai-sia asiantuntijanäkemyksiä ja -kommentteja esimerkiksi mallilaskelmien teknisiinparametreihin (ks. Taulukko 1). Kun myös tulosten esittämisessä vaihtoehtojenkirjo on laaja, tältä pohjalta on selvää, että toimiakseen tehokkaalla tavalla yhteis-toimintamalli vaatii huolellista suunnittelua.

Low Carbon Finland 2050 -platform -hankkeessa toteutetun yhteistoimintamal-lin vaiheita ja osa-alueita on vedetty yhteen taulukossa 2. Taulukko 2 kuvaa hank-keen yhteistoimintamallin puitteissa järjestettyjen tapahtumien aikataulutuksen,osallistuneet tahot, käytetyt menetelmät ja kunkin tapahtuman tavoitteet.

Taulukko 2. Low Carbon Finland 2050 -platform -hankkeessa toteutetun yhteistoimintamallin merkittäviä vaiheita ja tapahtumia. Vaihei-den 1 ja 2 välillä toteutettiin pääosa laskennallisesta mallityöstä. Lisäksi tärkeistä esittely- ja keskustelutilaisuuksista mainittakoon ta-paaminen Suomen huipputalousasiantuntijoiden kesken (pj. Raimo Sailas ja paikalla lisäksi Sixten Korkman, Jukka Pekkarinen, MattiPohjola, Juhana Vartiainen ja Vesa Vihriälä) tammikuussa 2013 sekä LCFinPlat-hankkeen skenaarioiden ja tulosten esittely Peikko-komitealle tammikuussa 2014.

Tapahtuma Ajankohta Osallistujat, kutsutut Menetelmät/viitteet Pääasialliset tavoitteet

1.En

nako

intip

rose

ssi

1. työpaja 25.9.2012 3 verkostoa; pääasiassa tutki-joita, virkamiehiä

Tulevaisuuspyöräsovel-lus(ks. esim. Vapaavuori &Bruun 2003)

Keskeisten muuttujien jailmiöiden tunnistaminen

Tutkijatyöpaja 29.11.2012 Hankkeen tutkijat(VTT, VATT, Metla, GTK)

Lähtökohtana perusske-naariot (Dator 1981)

Skenaariorunkojenmuodostaminen

2. työpaja 22.1.2013 Tutkijoita, virkamiehiä, järjestö-jen ja eri toimialojen edustajia

Kahvilamenetelmä (ks.esim. Kantojärvi 2012)

Skenaarioiden taustata-rinoiden kommentointi

Asiantuntija-kysely

helmikuu 2013 2. työpajaan osallistuneet jakutsutut

Verkkokysely Skenaarioiden taustata-rinoiden kommentointi

13

Tapahtuma Ajankohta Osallistujat, kutsutut Menetelmät/viitteet Pääasialliset tavoitteet2.

Lask

enna

llist

entu

lost

enpa

laut

epro

sess

iTutkijakokous 11.11.2013 Tutkijoita (VTT, VATT, Metla,

GTK)Teemakohtainenryhmätyöskentely

3. työpajanvalmisteleminen

3. työpaja 2.12.2013 Tutkijoita, virkamiehiä, järjestö-jen edustajia, yritysten ja toi-mialojen edustajia

Tulosseminaari, teema-kohtainen ryhmätyösken-tely Me-We-Us (ks. esim.Kantojärvi 2012)

Laskennallistenskenaarioiden tulostenkommentointi

Asiantuntija-kysely

19.12.2013–19.1.2014

3. työpajaan osallistuneet jakutsutut

Verkkokysely Laskennallistenskenaarioiden tulostenkommentointi

3.M

uuvu

orov

aiku

ttein

ento

imin

ta

Kuluttajakysely maaliskuu 2014 1000 kuluttajaa vastaten Man-ner-Suomen 18–64 v. väestöä

Monikanavainen puhelin-haastattelujen ja internet-paneelin yhdistelmänä

Kuluttajien suhtautumi-nen vähähiilisyyteen jaaiemmin nousseisiinteemoihin; esteet, arvotjne.

Erilliset keskus-telutilaisuudet

tammikuu 2013– Tilaisuudet eri toimijaryhmienparissa, esimerkiksi talousasi-antuntijoiden kuuleminen,Parlamentaarinen energia- jailmastokomitea

Vapaamuotoisia Hankkeen ja tulostenesittely toimijoille jatoimijoiden kommentointihankkeen suuntaan,

Verkkosivuillatiedottaminen jatiedonjako

toukokuu 2013– Kaikki asiastakiinnostuneet

www.lowcarbonplaftorm.fi Tulosten ja prosessinetenemistietojenlevittäminen

14

15

Hankkeen asiantuntijaluonteinen yhteistoiminta voidaan jakaa karkeasti

1. ennakointiprosessiin, jonka voidaan katsoa päättyneen hankkeen toisentyöpajan jälkeen alkuvuodesta 2013

2. laskennallisten tulosten palauteprosessiin.

Ennakointiprosessi toteutettiin osallistavan ennakoinnin (participatory foresight)hengessä. Tällä tarkoitetaan sitä, että asiantuntijat/sidosryhmät pyydettiin mukaanyhteistoimintaprosessiin toisaalta luomaan tulevaisuutta eli tässä tapauksessaskenaarioita, ja toisaalta varautumaan tulevaisuuteen eli pohtimaan sitä mihintulevaisuus voi kulkea ja miten siihen pitäisi varautua. Skenaarioiden luontiproses-si avattiin asiantuntijoille ja sidosryhmille (vrt. Stirling 2008). Skenaarioiden laati-misessa kartoitettiin ensin skenaarioiden aihealueen kannalta merkityksellisiäasioita (key factors) yhdessä sidosryhmien kanssa, jotka sitten koottiin skenaa-rioiksi. Alustavat skenaariot esiteltiin toisessa työpajassa, jossa osanottajat saivatkommentoida ja esittää skenaarioihin parannusehdotuksia. Skenaarioita oli mah-dollisuus kommentoida myös tilaisuuden jälkeen kaikille kutsutuille lähetetylläverkkokyselyllä. Osanottajia kannustettiin haastamaan skenaarioiden esittämiämielen maisemia ja kyseenalaistamaan oletuksia ja skenaarioiden tarjoamaatarinaa.

Hankkeen toisen työpajan jälkeen, vuoden 2013 aikana toteutettiin pääosaVTT:n VATT:n, Metlan ja GTK:n laskennallisista skenaariotarkasteluista, vaikkaalustavia tuloksia pyrittiin joiltain osin viitteellisesti esittelemään jo toisessa työpa-jassa. Mallinnustulokset raportoidaan erillisissä raporteissa (ks. Koljonen et al.2014, Lehtilä et al. 2014, Kallio et al. 2014, Kihlman et al. 2014), eikä niihin keski-tytä tässä mainintaa syvällisemmin.

Yksityiskuluttajille suunnatun yhteistoimintamallin osan pääasiallinen toteu-tusmuoto oli alkuvuodesta 2014 toteutettu kuluttajakysely. Lisäksi erilliset, eritoimijaryhmille erillisistä pyynnöistä toteutetut keskustelutilaisuudet – riippuentilaisuuden luonteesta – esittelivät hankkeen kokonaisuutta palvellen mm. viestin-nällisiä tarkoitusperiä tai käsittelivät tiettyä fokusoitunutta osa-aluetta. Hanke tuottilisäksi taustatietoa Peikko-komitealle sen käsittelyn alla olevista aihepiireistä tam-mi–kesäkuun aikana 2014. Seuraavissa luvuissa kerrotaan tarkemmin eri vaihei-den toteutuksesta.

Taulukossa (Taulukko 3) on purettu tunnistettujen tahojen osallistumista yhteis-toimintamallin eri vaiheisiin. Havaitaan, että lähestymistavassa lähtökohtaisestineutraalit tahot olivat alkuvaiheessa avainasemassa, ja hankkeen loppua kohdenosallistaminen laajeni aina yritysten ja kuluttajien tasolle.

16

Taulukko 3. Low Carbon Finland 2050 -platform -hankkeessa toteutetun yhteis-toimintamallin vaiheita ja eri sidosryhmien osallistuminen eri vaiheisiin.

Tutk

ijat

Hal

linto

/m

inis

teriö

t

Yrit

ykse

t

Järje

stöt

Kul

utta

jat

1. työpaja x xTutkijatyöpaja x2. työpaja x x xAsiantuntijakysely 2/2013 x x x3. työpaja x x x xAsiantuntijakysely 1/2014 x x x xKuluttajakysely xErillistilaisuudet x x x x

Yhteistoimintamallin eri vaiheet tuottivat suuren määrän eri luonteista tietoa, jotaon yksityiskohtaisesti esitetty tämän julkaisun liitteinä. Asiantuntijatyöpajoista ja -kyselyistä saatiin aineksia skenaariotarinoihin ja palautetta skenaariolaskelmienalustaviin oletuksiin ja tuloksiin. Asiantuntijoilta saadun palautteen avulla voitiintarkastella mm. eri oletusten ja tulosten uskottavuutta, toivottavuutta ja todennä-köisyyksiä asiantuntijoiden näkökulmasta, ja tietoja voitiin käyttää hyväksi lasken-nallisen mallinnustyön eri vaiheissa. Kuluttajakyselystä saadut tulokset puolestaankuvaavat eri kuluttajaryhmien suhtautumista vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteisiinja keinoihin.

2.3 Ennakointiprosessi

Tässä luvussa esitetään tiivistetysti ennakointiprosessi, joka on aiemmin esitettylähteessä Dufva et al. (2013). Prosessi on esitetty tiivistettynä kuvassa (Kuva 2).Yksityiskohtaisia välituloksia ennakointiprosessista on esitetty julkaisun liitteinä.

17

Kuva 2. LCFinPlat-hankkeessa toteutettu ennakointiprosessi. Ennakointiproses-siin osana järjestetyt työpajat olivat visiointiluonteisia, ja niissä oli lähinnä käsitel-tiin laadittavien vähähiiliskenaarioiden lähtökohtia pääasiassa kvalitatiivisesti ta-voitteen ollessa laaja-alainen tulevaisuuden ilmiöiden kartoittaminen. Ennakointi-prosessissa hyödynnettiin ennakointityömenetelmiä sekä hankkeen ennakointiasi-antuntijoita. Ennakointiprosessin työpajojen jälkeen painopiste hankkeessa siirtyilaskennallisten mallianalyysien suuntaan.

Skenaarioiden tuottamisen osana järjestettiin kaksi ennakointiprosessia tukevaatyöpajaa. Ennakointiprosessiin kuuluvista työpajoista ensimmäinen pidettiin25.9.2012 ja toinen 22.1.2013. Työpajojen tuottamaa tietoa muokattiin VTT:nasiantuntijatyönä ja hankkeen tutkijoille muodostetussa työpajassa 29.11.2012 javuoden 2013 aikana pienryhmissä teema-aiheittain. Ennakointiprosessin työpajo-jen jälkeen painopiste hankkeessa siirtyi laskennallisten mallianalyysien suuntaan.

2.3.1 Ensimmäinen työpaja ja tulevaisuuspyörät

Ensimmäisen työpajan tavoitteena oli hankkeessa tuotettavien skenaarioidenlähtökohtien määrittely visioimalla Suomen vähähiilisen tulevaisuuden haasteita jamahdollisuuksia. Työpajaan kutsuttiin aiheeseen liittyvät kolme verkostoa: ministe-riöiden yhdysverkko, Tulevaisuusselonteon yhteistyöryhmä ja Tekesin GreenGrowth -ohjelman tutkijaverkosto sekä Tekesin edustajia. Työpajaan ilmoittautuiyhteensä 30 henkilöä. Osallistujille lähetettiin etukäteismateriaali (liite A), jossa

18

kehotettiin tarkastelemaan haasteita, mahdollisuuksia ja muutoksia erityisestivihreän kasvun näkökulmasta ja pitämään mielessä hankkeessa asetettu reuna-ehto kasvihuonekaasupäästöjen vähennykselle: 80 % (vuoden 1990 päästöihinverrattuna) Suomessa ja EU:ssa vuoteen 2050 mennessä.

Ensimmäisen työpajan ennakointimenetelmänä käytettiin tulevaisuuspyörää(ks. esim. Glenn 2003). Tulevaisuuspyörä on menetelmä, jonka avulla voidaanjäsentää keskustelua ja sen ylöskirjaamista yksinkertaisen ketjuajattelun avulla:käsiteltävä aihe/kysymys on ympyrän keskellä, seuraavalle kehälle aletaan ke-räämään aiheeseen liittyviä asioita, joista edelleen kirjataan seuraavalle kehällevaikutuksia ja seurauksia. Prosessia jatketaan kirjaamalla seurauksien seurauksiaja eri seurausten ja vaikutusten kytköksiä toisiinsa, kunnes osallistujat ovat tyyty-väisiä luotuun kuvaukseen aiheesta.

Osanottajat jaettiin kolmeen ryhmään, joilla oli kullakin oma painotusaiheensatulevaisuuspyörälle kuvaamaan Suomen kehitystä vuoteen 2050 asti:

1. Tuotantoyhteiskunta2. Palveluyhteiskunta3. Luonnonvarayhteiskunta.

Ryhmiä pyydettiin ottamaan huomioon yhteiskunnan eri osa-alueet tulevaisuus-pyörää muodostettaessa:

Teollisuus ja elinkeinorakenne Energia ja luonnonvarat, maa- ja metsätalous, mineraaliala Asuminen ja liikenne.

Ryhmätyön tuloksena syntyneet tulevaisuuspyörät kuvaavat, miten nämä yhteis-kunnan osa-alueet voivat muuttua vähähiilisessä Suomessa, kun tuotanto-, palve-lu- tai luonnonvarayhteiskunta on Suomen vihreän kasvun näkökulmasta toivotta-va. Aihetta lähestyttiin toisaalta teknologianäkökulmasta ja toisaalta toimijoiden jakäyttäytymisen näkökulmista. Ryhmätöissä tuli myös tunnistaa muutosajureita,pullonkauloja ja riskejä, vaikutuksia ja vaikutusketjuja sekä esteitä tulevaisuusku-vien toteutumiselle.

Ensimmäistä työpajaa ohjasivat VTT:n tutkijat Nina Wessberg, Tiina Apilo, TiinaKoljonen ja Lassi Similä. Liitteessä B on esitetty työpajassa 1 tuotetut tulevaisuus-pyöräkuvaukset.

Tulevaisuuspyörien perusteella tunnistettiin tulevaisuuden kannalta keskeisetmuuttujat:

Yhteiskuntarakenne, talous Yhdyskuntarakenne Teollisuus Luonnonvarat Energia Palvelut Maatalous Poliittinen tahtotila.

19

Tulevaisuuspyörien sisältö purettiin taulukkoon muuttujittain (Liite C).

2.3.2 Skenaarioiden muodostaminen – skenaariorungot ja kuvailevat tarinat

Tulevaisuuspyörät ja niiden pohjalta tunnistetut keskeiset muuttujat toimivat ainek-sina skenaarioiden muodostamiselle. Skenaarioiden muodostamisen lähtökohdiksivalittiin Datorin (1981) esittämät neljä ”perusskenaariota”:

Jatkuva kasvu (Continued growth) Romahdus (Societal collapse) Säästö (Conserve society) Muutos (Transformation society).

Skenaariot muodostettiin työpajassa 29.11.2012, johon osallistuivat hankkeen tutki-jat. Paikalla oli 19 henkilöä hankkeen toteuttavista tutkimuslaitoksista (VTT, VATT,Metla, GTK). Työpajaa ohjasivat Mikko Dufva, Tiina Koljonen ja Lassi Similä VTT:ltä.

Työpajaan osallistuneita tutkijoita pyydettiin kirjaamaan jokaisen skenaarionosalta tärkeitä tekijöitä ensimmäisen työpajan pohjalta tunnistettuihin keskeisiinmuuttujiin liittyen. Tavoitteena oli työstää muuttujista skenaariorungot, joiden pe-rusteella skenaarioista voitaisiin muodostaa kuvailevat tarinat.

Liitteeseen E on koottu tutkijatyöpajan tulokset, eli ns. tulevaisuustaulukot. Näi-den aihioiden sisältämiä asioita hyödyntäen VTT:n ennakointiasiantuntijat (MikkoDufva ja Nina Wessberg) kirjoittivat yksilön elämää vuonna 2050 kussakin skenaa-riossa kuvaavat tarinat. Ennakointivaiheessa yksilön elämää kuvailevat tarinatlaadittiin korostetun riippumattomasti laskentamalleista, jotta eroavaisuudet olisivatselkeitä ja kuvaukset herättäisivät keskustelua ja ajatuksia. Tässä vaiheessa lä-hinnä vain mielikuvitus rajoitti yksilöiden elämästä kirjoitettuja kuvauksia. VTT:nenergiajärjestelmäasiantuntijat (Tiina Koljonen ja Lassi Similä) lisäsivät tarinoihinteknis-taloudellista näkökulmaa kuvaavat osiot. Tutkijatyöpajan tuloksista kirjoitetuttarinat ovat liitteessä F.

2.3.3 Toinen työpaja ja asiantuntijakysely: skenaarioiden taustatarinoidenkommentointi

Toiseen työpajaan ilmoittautui 66 henkilöä. Kutsuttujen listaa oli laajennettu en-simmäisestä työpajasta, ja se edusti laajempaa toimijoiden joukkoa mukaan lukientutkimus, ministeriöt, teollisuus, ammattiliitot, kunnat ja alueet ja ympäristöjärjestöt.Työpaja pidettiin 22.1.2013 klo 13–16. Osanottajille lähetettiin etukäteen sähkö-postilla luonnokset neljän skenaarion taustatarinoista (liite F). Lisäksi heillä olityöpajassa käytössään täydennetyt tulevaisuustaulukot (liite E).

Työpajassa alustuspuheenvuorojen jälkeen osanottajat jaettiin neljään ryhmään.Kukin ryhmä työskenteli noin 20 min. omassa ryhmätyötilassaan käsitellen yhtä

20

skenaarioista. Tämän jälkeen ryhmät siirtyivät viereiseen tilaan ja saivat uuden ske-naarion käsiteltäväkseen. Tätä niin sanottua World Café -ryhmätyömenetelmää2

hyödyntäen kerättiin kommentteja skenaariotarinoihin pyytämällä osanottajia kir-jaamaan huomioitaan liimalapuille, jotka kiinnitettiin skenaariotaulukoihin. Taulu-koissa pyydettiin kiinnittämään erityisesti huomiota skenaariotarinaan, siihen liitty-viin alustaviin oletuksiin ja valintoihin sekä mahdollisiin alustaviin tuloksiin. Osanot-tajilta pyydettiin lisäksi laadullisia ja määrällisiä kommentteja sekä mahdollisiatäydentäviä kommentteja.

Toisen työpajan lopuksi käytiin yhteiskeskustelu kaikkien osanottajien kanssaesille nousseista kommenteista. Kooste toisen työpajan tuloksista on esitetty läh-teen liitteissä G ja H. Toisen työpajan jälkeen kaikille työpajaan kutsutuille noin210 henkilölle lähetettiin kysely, jonka yhteydessä myös työpajaan osallistumatto-milla oli mahdollisuus esittää kommentteja skenaarioita kuvailevista tarinoista.Kyselyn pyydetty vastausaika oli 15.2.2013–1.3.2013. Kyselyyn saatiin 23 vastausta,ja sen tulokset on esitetty liitteessä I.

Välittömästi toisen työpajan jälkeen muokatut skenaariotarinat on esitetty liit-teessä J. On syytä huomata, että ennakointiprosessin päätyttyä laskennallinenmallinnusprosessi saattoi tuoda skenaarioista esiin ennakointiprosessiin nähdenpoikkeavia seikkoja. Täten liitteessä J esitetyt tarinat eivät välttämättä kaikilta osinvastaa lopullisia laskennallisia skenaarioita.

2.4 Laskennallisten tulosten palauteprosessi

2.4.1 Kolmas työpaja ja asiantuntijakysely

Hankkeen kolmas työpaja järjestettiin 2.12.2013 klo 12–16 Dipolin kokous- jakongressikeskuksessa Espoossa. Työpaja oli luonteeltaan VTT:n, VATT:n, Metlanja GTK:n laskentamalleista ja tietokannoista saatuja kvantitatiivisia tuloksia janiiden taustalla olevia oletuksia kommentoiva työpaja.

Hankkeen aiemmat, 25.9.2012 ja 22.1.2013 järjestetyt työpajat olivat enemmänvisiointiluonteisia, ja niissä oli lähinnä käsittely laadittavien vähähiiliskenaarioidenlähtökohtia pääasiassa kvalitatiivisesti tavoitteen ollessa laaja-alainen tulevaisuu-den ilmiöiden kartoittaminen. Valinta johtui osin siitä luonnollisesta syystä, ettäkahden ensimmäisen työpajan aikana mallituloksia oli parhaimmillaankin ainoas-taan puutteellisesti käytettävissä. Kolmanteen työpajaan kutsuttavien joukkoa olitäydennetty erityisesti yritysten edustajilla; työpajaan kutsuttiin yhteensä n. 350henkilöä. Työpajaan ilmoittautui 64 henkilöä, ja paikalla oli n. 50 henkilöä.

Koska kolmanteen työpajaan mennessä käsillä oli kvantitatiivisia ja yksityiskoh-taisiakin tuloksia, osallistujat oli jaettu teemakohtaisiin ryhmiin seuraavasti.

Asuminen, palvelut ja liikenne

2 http://www.theworldcafe.com/

21

Kaivannais- ja metalliteollisuus Metsäteollisuus, maatalous, bioenergia ja biojalosteet Muu energiantuotanto ja energiainfrastruktuuri.

Kunkin teeman kvantitatiivisia oletuksia ja tuloksia käsittelevä PowerPoint-esitysoli laitettu etukäteen saataville hankkeen www-sivuille. Lisäksi kutakin jo aiemmintyöstettyä taustatarinaa päivitettiin teknis-taloudellisilta osiltaan vastaamaan mal-linnustyön edetessä täsmentyneitä oletuksia (ks. liite L). Huomattavaa on, että 2.työpajassa käsitellyn Romahdus-skenaarion nimi oli ennen 3. työpajaa muutettumuotoon Pysähdys vastaten palautteita, joissa Romahdus-nimeä pidettiin liiannegatiivisena verrattuna esimerkiksi alustavien tarinoiden perusteella mallinnet-tuun ja laskemien tuloksena saatuun BKT:n kasvuarvioon suhteutettuna. Tässävaiheessa tarinoiden tavoitteena oli tarjota skenaarioiden keskeiset erot helpostilähestyttävässä muodossa niillekin osallistujille, jotka eivät ollut olleet mukanahankkeen aiemmissa vaiheissa. Materiaaleista oli tiedotettu osallistujia 28.11.2013lähetetyllä sähköpostiviestillä (ks. liite K). Jokaiselle osallistujalle oli materiaalisaatavilla seminaarissa myös paperilla.

Seminaarin aluksi teemakohtaiset esitykset esitettiin koko osallistujajoukollejohdannoksi, jonka jälkeen siirryttiin teemakohtaisiin ryhmätöihin, joihin osallistujatoli etukäteen ryhmitelty erikoisosaamisalueensa mukaisesti. Ryhmätöitä ohjasivatlaskennallisten arvioiden parissa työskennelleet tutkijat: Juhani Laurikko ja PekkaTuominen, VTT (ryhmä liikenne, asuminen ja palvelut), Saku Vuori ja SusannaKihlman, GTK (ryhmä kaivannais- ja metalliteollisuus), Maarit Kallio, Metla (ryhmämetsäteollisuus, maatalous, bioenergia ja biojalosteet), ja Tiina Koljonen, VTT(ryhmä muu energiantuotanto ja energiainfrastruktuuri). Tämä tarjosi mahdollisuu-den yksityiskohtaistenkin malli-/sektorikohtaisten kysymysten käsittelyyn.

Ryhmätyöskentelyn tavoitteena oli arvioida skenaarioiden lähtökohtia ja tulok-sia, kun käytettävissä oli myös kvantitatiivisia mallituloksia. Arvioinnin avuksi luo-tiin seuraavia apusanoja tarkastelun kohteista ja kriteereistä sisältävä lista ryhmä-töiden ohjenuoraksi.

Oletukset – tulokset – edellytykset – pullonkaulat

Johdonmukaisuus, koherenttius

Analyysi: mitä vaihtoehtoiset polut tarkoittaisivat ryhmän toimialan tai sek-torin näkökulmasta? Haasteiden konkretisointi!

Muut kommentit (jos jää aikaa):

o Miten tuloksia pitäisi esittää suurelle yleisölle vs. asiantuntijoille vs. pää-töksentekijöille (tärkeät indikaattorit tms.)

o CleanTech ja Suomen kilpailukyky: Suomen valttikortit eri skenaarioissa.

Työskentely noudatti Me-We-Us-metodologiaa (ks. esim. Kantojärvi 2012). Ryh-mätyöskentelyä varten oli laadittu erillinen pohja (ks. liite M), johon osallistujatsaattoivat täyttää havaintojaan ensin itsenäisesti. Työskentely ryhmissä eteniseuraavan ohjenuoran mukaisesti.

22

1. Jokainen ryhmän jäsen täyttää pohjaa itsenäisesti ~10 min

2. Parikeskustelu ~5 min

3. Kukin esittelee lappunsa tulokset. Puheenjohtaja kirjaa havaintoja ylös javetää keskustelua samalla yhteen kirjallisesti esim. ppt-esitykseen, jokaesitellään myöhemmin muille ryhmille

4. Vapaamuotoista keskustelua, jos aikaa jää, havainnot muistiin

5. Kerätään täytetyt laput talteen jatkokäsittelyä varten.

Ryhmätöiden jälkeen kunkin ryhmän puheenjohtaja esitteli koko yleisölle laaditunesityksen. Esitykset julkaistiin myöhemmin hankkeen verkkosivuilla3, ja ne onesitetty tämän julkaisun liitteessä N. Kuten hankkeen toisessakin työpajassa, työpa-jan tuloksia täydennettiin Webropol-ohjelmalla toteutetulla verkkokyselyllä (ks. liiteO).

2.4.2 Tulokset

2.12.2013 pidetyn kolmannen työpajan ryhmien tuloksista koostetut ppt-esityksetjulkaistiin hankkeen verkkosivuilla4, ja osallistujien täyttämät lomakkeet toimitettiinlaskennallista työtä tekeville tutkijoille. Tämä tarjosi materiaalia skenaarioidenviimeistelyksi kultakin käsitellyltä sektorilta.

Asuminen, palvelut ja liikenne Kaivannais- ja metalliteollisuus Metsäteollisuus, maatalous, bioenergia ja biojalosteet Muu energiantuotanto ja energiainfrastruktuuri.

Kuten hankkeen toisessakin työpajassa, työpajan tuloksia täydennettiin Webropol-ohjelmalla toteutetulla verkkokyselyllä, jonka vastausaika oli 19.12.2013–19.1.2014.Verkkokysely lähetettiin kaikille kolmanteen työpajaan kutsutuille n. 350 henkilölle,ja siihen saatiin 20 vastausta. Webropol-kyselyn laatimisessa käytettiin hyväksikolmannessa työpajassa nousseita teemakohtaisia kysymyksiä.

Verkkokyselyssä suurimpien epävarmuuksien koko hanketta koskevissa kysy-myksissä koettiin liittyvän globaalin ilmastosopimuksen solmimiseen, hiilidioksidinerotuksen ja varastoinnin (CCS) markkinoille tuloon sekä sähkökaupan ja EU:nsähkömarkkinoiden kehitykseen. Laskennallisia vähähiilitarkasteluja pidettiin yleisestihyödyllisinä. Täydelliset kyselyn tulokset on esitetty liitteessä O. Verkkokyselyntulokset toimitettiin hankkeessa mallinnustyötä tekeville VTT:n, VATT:n, GTK:n jaMetlan tutkijoille, jotka saattoivat käyttää tietoja mallinnustyön viimeistelyssä.

3 kts. http://www.lowcarbonplatform.fi/tyopajat-ja-kyselyt.html4 kts. http://www.lowcarbonplatform.fi/tyopajat-ja-kyselyt.html

23

2.5 Muu vuorovaikutteinen toiminta

2.5.1 Esittely- ja keskustelutilaisuudet

Tilaisuuksia, joissa haluttiin antaa yksityiskohtaista palautetta tai esiteltävän hank-keen tuloksia valitulta kapeammalta sektorilta, pidettiin erillisistä pyynnöistä. Täl-laisia erillistilaisuuksia pidettiin yritys- ja tutkijatahoille sekä hallinnon ja järjestöjenedustajille hankkeen aikana yhteensä kahdeksan kappaletta vuosina 2013–2014.

Sektorikohtaiset tilaisuudet

o Kansantalouso Energiantuotanto ja -kulutuso Maatalouso Rakennettu ympäristö

Yleisesittelytilaisuudet

o Parlamentaarinen ilmasto- ja energiakomitea Peikkoo Teollisuus- ja poliittiset järjestöt

2.5.2 Internet-sivut

Hankkeen internet-sivut avattiin osoitteeseen www.lowcarbonplatform.fi touko-kuussa 2013. Sivuille kerättiin projektin aikana tietoa tutkimusprosessien etenemi-sestä ja tuloksista. Hankkeesta tiedotettiin myös työ- ja elinkeinoministeriön koor-dinoiman tiekarttahankkeen omilla www-sivuilla.

2.5.3 Kuluttajakysely

Yksityiset kuluttajat ovat tärkeä ryhmä vähähiilisen yhteiskunnan toteutumisenkannalta. Siten kuluttajat ovat myös olennainen LCFinPlat-yhteistoimintamallintoimijaryhmä. Kuluttajanäkökulman huomioimisen menetelmät ja tulokset on ku-vattu luvussa 3.

24

3. Yhteistoimintamalli kuluttajannäkökulmasta

3.1 Kuluttajakyselyn lähtökohdat ja toteutus

Yksityiset kuluttajat ovat tärkeä ryhmä vähähiilisen yhteiskunnan toteutumisenkannalta ja siten myös olennainen LCFinPlat-yhteistoimintamallin toimijaryhmä.Yhteistoimintamallissa kuluttajien huomioimisen toteutustavaksi valittiin hankkee-seen räätälöity kuluttajille suunnattu kysely. Kyselyn laatimisessa hyödynnettiinasiantuntijatyöpajojen tuloksia. Tämän lähestymistavan etuna oli, että suunnitte-lemalla ja toteuttamalla kysely systemaattisesti saadaan taustamuuttujien suhteentilastollisesti luotettavampia tuloksia.

Kuluttajakyselyn ensisijaisena tavoitteena oli selvittää kuluttajien arvoja, asen-teita, valmiuksia, pelkoja ja toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen.Täten sen eräänä vahvuutena on mallilaskelma- ja tietokantatarkasteluja ja asian-tuntijanäkökulmaa täydentävän tiedon tuottaminen. Kysely suunniteltiin TekesinGreen Growth -ohjelman SUSER-hankkeen5 kanssa yhteistyössä palvelemaanmolemmissa hankkeissa syntyneitä kuluttajanäkökulmaan liittyviä tutkimustarpeita.

Kuluttajakyselyn kyselylomake on esitetty liitteessä P. Kyselyn alkuosassa sel-vitettiin kuluttajien yleisiä lähtökohtia ja valmiuksia, ja muut osiot käsittelevät kulut-tajien arvostuksia ja valmiuksia eri sektoreilla esitettyihin tarkempiin päästövähen-nyskeinoihin. Kysymysten laadinnassa pyrittiin keskittymään suoraan kuluttajaakoskettaviin sektoreihin, joten asuminen, liikkuminen ja ruokavalio muodostivatpääosan kyselyn teemoista.

Kuluttajakyselyn kohderyhmänä oli Manner-Suomen 18–84-vuotias väestö.Tutkimusaineisto kerättiin monikanavaisesti puhelinhaastattelujen ja internet-paneelin yhdistelmänä. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2014. Kyselyn otoskoko oli1000 vastaajaa. Otos painotettiin vastaamaan tutkimusalueen väestöä. Tutkimuk-sen virhemarginaali on maksimissaan 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa. Kulutta-

5 SUSER-hankkeen keskeinen tavoite on löytää uusia tapoja ympäristömyötäisten ja kestävienenergia-alan innovaatioiden juurtumisen vauhdittamiseen suomalaiseen yhteiskuntaan.

25

jakyselyn toteutti Tietoykkönen Oy, jonka laatimasta raportista tässä luvussa esite-tyt tulokset ovat peräisin.

3.2 Kuluttajakyselyn tulokset

Kuluttajakyselyn täydelliset tulokset, joissa kuluttajille esitetyt noin 40 kysymystätai väittämää koskevat tulokset taulukkoina on jaoteltu 13:n taustamuuttujan suh-teen, ovat ladattavissa 46-sivuisesta dokumentista LCFinPlat-hankkeen verk-kosivuilta6. Seuraavassa on esitetty keskeisimpiä havaintoja.

3.2.1 Yleinen suhtautuminen vähähiilisyystavoitteiseen ja sitä edistäviinkeinoihin

Kuluttajakyselyn ensimmäisissä osioissa (ks. lomake, liite P) pyrittiin selvittämäänvastaajien päätöksenteon perusteita ja asenteita, kuten sitä, miten tärkeänä tavoit-teena kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä pidetään. Niiltä vastaajilta, jotkaeivät olleet pyrkineet vähentämään kasvihuonekaasupäästökuormitustaan, tiedus-teltiin syitä tälle. Vastaukset indikoivat vähähiiliratkaisujen toteutumisen esteitä erikuluttajaryhmissä. Taustoittavassa osiossa käsitellään myös yleisellä tasolla suh-tautumista vaikutuskeinoihin.

Kuva 3. Päätöksenteon perusteet vähähiilisyyteen liittyvissä asioissa ja suhtautu-minen keinoihin.

6 http://www.lowcarbonplatform.fi/docs/Kuluttajakysely_VTTLowCarbonFinland2050_platform_taulukot.pdf

26

Kuva 3 esittää tuloksia, joita kuluttajakyselystä saatiin päätöksenteon perusteisiinja keinoihin suhtautumiseen liittyvässä osiossa. Itse tavoitetta kasvihuonekaasu-päästöjen vähentämiseksi pidettiin tärkeänä. Vastaajista näin ajattelee neljä vii-destä (79 %) (melko samaa mieltä tai täysin samaa mieltä). Kaikista vastanneista2 % oli täysin eri mieltä. Naiset pitivät tavoitetta tärkeämpänä (keskiarvo 4,5) kuinmiehet (keskiarvo 4,0). Naiset suhtautuivat tutkittuihin väittämiin miehiä myöntei-semmin. Tulokset viittaavat yleisesti siihen suuntaan, että mitä korkeampi koulu-tusaste, sitä enemmän ollaan samaa mieltä tavoitteen tärkeyden suhteen. Tällöinmyös esitettyihin keinoihin tavoitteeseen vaikuttamisesta suhtaudutaan myöntei-semmin. Myös vastaajat, joilla ei ole autoa, arvioivat väittämiä myönteisemminkuin vastaajat, joilla on auto. Tuloksista havaittiin myös, että pääkaupungissa jamuissa suuremmissa kaupungeissa asuvat arvioivat väittämiä myönteisemminkuin maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa asuvat.

Esitetyistä keinoista uuden tekniikan kehittämistä ja käyttöönottoa pidettiin par-haana tapana vaikuttaa muutokseen. Vastaajaryhmien väliset erot vaikuttavatpienehköiltä, kannatusta tälle keinolle oli kaikissa tutkituista kuluttajaryhmissä.Ryhmittäinen keskiarvo oli pienimmillään 4,1. Keinoista naiset suhtautuvat kulutus-tottumusten/käyttäytymisen sekä hyvinvointikäsityksen muuttamiseen myöntei-semmin kuin miehet. Keinoista tuet, määräykset ja säädökset ja verot ovat vastaa-jien mielestä vähiten hyviä tapoja vaikuttaa

Kyselyyn vastaajista 59 % ilmoitti vähentäneensä määrätietoisesti kasvihuone-kaasupäästökuormitustaan. Vastauksissa oli selvä ero naisten (70 %) ja miesten(50 %) välillä. Kuva 4 esittää niiden vastaajien syitä, jotka kertoivat, että eivät olemäärätietoisesti vähentäneet ilmastokuormitustaan (318 vastaajaa). Kuvasta näh-dään selvästi, että tavanomaista ratkaisua korkeampi hinta nousee vastaajiennäkökulmasta merkittävämmäksi esteeksi. Miehillä (61 %) korkea hintataso vaikut-ti naisia (47 %) enemmän. Mitä nuorempi vastaaja, sitä enemmän hintatasolla onmerkitystä. Vastaajien osuus, jotka pitävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentä-mistä tarpeettomana, on 10 %.

27

Kuva 4. Merkittävimmät syyt siihen, miksi vastaaja ei ole ottanut käyttöön kasvi-huonekaasupäästöjä ja ilmastokuormitusta vähentäviä ratkaisuja. Kysymys esitet-tiin niille vastaajille, jotka kertoivat, etteivät ole määrätietoisesti pienentäneet kas-vihuonekaasupäästö-/ilmastokuormitustaan.

3.2.2 Asuminen, uusiutuva energia ja energiatehokkuus

Elinympäristöön liittyen vastaajille esitettiin seuraava kysymys.

Esitän seuraavaksi kaksi väittämää, jotka koskevat yhdyskuntarakennetta.Vastaa asteikolla 1–5, jossa

1 = täysin eri mieltä, 3 = en osaa sanoa (eos), 5 = täysin samaa mieltä

a) Jos voisin vapaasti valita, haluaisin asua maaseutumaisessa elinympäris-tössä (luonto lähellä, rauhallista)

b) Jos voisin vapaasti valita, haluaisin asua kaupunkimaisessa elinympäris-tössä (tiivistä, palvelut lähellä).

Maaseutumainen elinympäristö nousi vastauksissa selvästi haluttavammaksiasuinympäristöksi (keskiarvo 4,0) kuin kaupunkimainen (2,5). Vanhemmat vastaa-jat arvostivat maaseutua elinympäristönä nuoria enemmän. Maaseudun arvostuselinympäristönä kasvaa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Vastaajat, joilla on omaauto ja omakotitalo, arvostavat maaseudulla asumista muita vastaajia enemmän.Korkeasti koulutetut vastaajat arvostivat maaseutumaista asumista vähemmänkuin matalamman koulutustason vastaajat. Ylemmän korkeakoulututkinnon suorit-taneilla maaseutumaisen asumisen arvostus on alimmillaan, 3,3, kun taas koulu-tustasolla ”Keskiasteen koulutus, esim. kauppaopisto, tekninen opisto tai vastaa-va” ylimmillään 4,4:ssä.

28

Toimenpiteiden toteuttamisen valmiuksiin liittyen vastaajat kertoivat tuntevansavarsin hyvin oman asuntonsa energiajärjestelmän (Kuva 5). Lisäksi energiajärjes-telmän toiminnan helppoutta ja vaivattomuutta arvostetaan ja energiajärjestelmiäosataan käyttää hyvin. Vastaajat kertovat tuntevansa sähkö- ja lämmityslaskujenlaskutusperusteet, ja merkittävä osa vastaajista kertoo säästävänsä määrätietoi-sesti energiaa päivittäin.

Mielenkiintoinen havainto on, että kuluttajien valmius ottaa käyttöön teknologi-sia ratkaisuja, joiden käyttöönotosta ei ole vielä paljon kokemuksia, on melkoalhainen vastausten keskiarvon ollessa 3,0. Valmius maksaa lisähintaa sähkö- jalämmitysenergiasta, mikäli se edesauttaa päästötavoitetta, on myös matala (2,9).Tämä havainto on linjassa sen aiemmin todetun käsityksen kanssa, että hintamuodostaa merkittävän esteen uusien ratkaisujen käyttöönotolle. Vastaajaryhmit-täin tarkasteltaessa autottomissa talouksissa (3,3) lisähinnan maksamiseen vai-kuttaa oleman enemmän valmiuksia kuin autollisissa talouksissa (2,8).

Kuva 5. Asumiseen ja uusiutuvaan energiaan liittyvät vastaukset.

3.2.3 Liikenne ja ruokavalio

Vastaajille esitettiin kuluttajakyselyn lopuksi seuraava kysymys liittyen liikentee-seen liittyviin päästövähennyskeinoihin sekä ruokavalioon.

a) Voisin harkita ruokavalioni muuttamista yhtenä päästövähennyskeinona

29

b) Olisin valmis harkitsemaan seuraavien ratkaisujen hankkimista, käyttöönot-toa tai käytön lisäämistä. Huomioi sekä vapaa-ajan että työmatkailu.

Tulokset on esitetty kuvassa 6.

Kuva 6. Liikenteeseen ja ruokavalioon liittyvät vastaukset.

Liikenteeseen liittyvistä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyskeinoista mieluisim-maksi nousi kevyen liikenteen/pyöräilyn lisääminen (keskiarvo 4,2). Seuraavaksisuosituimpina tulivat joukkoliikenteen lisääminen sekä biopolttoaineiden käytönkasvattaminen. Vähiten valmiuksia päästövähennyskeinoina vastaajilla oli poltto-kennoautojen ja kaasuautojen suhteen. Kokonaisuudessaan eniten valmiuttaruokavalion ja liikkumisen muutokseen on naisilla ja vastaajilla, joilla ei ole omaaautoa. Naiset suosivat enemmän erityisesti kimppakyytejä, joukkoliikennettä, lii-kenteen/pyöräilyn lisäämistä sekä muutoksia ruokavaliossa.

30

4. Yhteistoimintamallista saatua palautettaja kehitysajatuksia

4.1 Asiantuntijatahot

Yhteistoimintamallin kehitysajatuksille asiantuntijoiden suuntaan luo hyvän pohjanverkkokysely, jonka yhtenä osana kerättiin palautetta asiantuntijoille suunnattujen2. ja 3. työpajojen järjestelyistä (liite I, liite O, Taulukko 4, Taulukko 5).

Taulukko 4. Toisen työpajan (22.1.2013) järjestelyistä verkkokyselystä saatu palaute(1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä).

1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo

Työpajan hyödyllisyys itselleni 0 3 7 1 0 11 2,82

Työpajan järjestelyjen toimivuus 0 1 4 6 0 11 3,45

Ennakkoon jaetun materiaalinsoveltuvuus 0 2 5 4 0 11 3,18

Osallistumishalukkuus vastaaviintilaisuuksiin jatkossa 0 1 3 6 1 11 3,64

Kokonaisarvio työpajasta 0 2 5 4 0 11 3,18

Yhteensä 0 9 24 21 1 55 3,25

31

Taulukko 5. Kolmannen työpajan (2.12.2013) järjestelyistä verkkokyselystä saatupalaute (1 = erittäin huono, 5 = erittäin hyvä).

1 2 3 4 5 Yhteensä Keskiarvo

Työpajan hyödyllisyys itselleni 0 0 4 5 1 10 3,7

Työpajan järjestelyjentoimivuus 0 1 4 4 1 10 3,5

Ennakkoon jaetun materiaalinsoveltuvuus 0 1 6 3 0 10 3,2

Osallistumishalukkuus vastaa-viin tilaisuuksiin jatkossa 0 0 1 3 6 10 4,5

Kokonaisarvio työpajasta 0 0 2 8 0 10 3,8

Yhteensä 0 2 17 23 8 50 3,74

Työpajoihin osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmasta kolmannen työpajanarviot ovat kokonaisuudessaan selkeästi positiivisempia kuin toisen. Kolmattatyöpajaa pidettiin selkeästi hyödyllisempänä kuin toista, mikä voi viitata siihen, ettäprojektin ollessa valmiimmassa vaiheessa tarttumapintaa esim. numeeristen tulos-ten muodossa oli enemmän saatavilla. Näin ollen erityisesti asiantuntijoiden oliilmeisesti helpompi nostaa omia näkemyksiään ja ehdotuksiaan mukaan keskuste-luun.

Palautteessa kritiikkiä sai molemmissa työpajoissa mm. ”Ennakkoon jaetun ma-teriaalin soveltuvuus” -kohta. Työpajoissa tuotiin esille lähtöoletusten ja tulostenesitystapa, koska esimerkiksi hahmotus lähtöarvojen ja laskennallisten tulostenvälillä koettiin hyvin haasteelliseksi. Lisäksi skenaarioiden erot koettiin vaikeiksimieltää. Vapaamuotoisissa palautteissa skenaarioihin tutustumista etukäteismate-riaalin perusteella pidettiin myös vaikeana, ja tuloksista kaivattiin selkeämpääesitystä. Useammassa vapaamuotoisessa palautteessa tuli esiin ajanpuute janäkemys, että työpajoissa yritettiin saada aikaiseksi liian paljon liian lyhyessäajassa. Tähän liittyy myös toive fokusoituneemmasta lähestymistavasta.

Välittömänä kehitysajatuksena voidaan ajatella pidempiä tilaisuuksia, joissa ai-kaa käsitellä yksittäisiä asioita olisi enemmän. Tämän toteutuksen esteeksi saat-taa nousta se, että osallistujien saaminen koko päivän tapahtumiin on haasteelli-sempaa kuin puolen päivän tilaisuuksiin. Omat haasteensa asettaa se, että pitkälleviety dokumentointi on aikaa vievää, ja sen toteuttaminen useaan kertaan vieresursseja.

Hankkeen aikana saatu palaute ja kokemus käytettävissä olevien laskentamal-lien toiminnasta ja tuloksiin liittyvän viestinnän ongelmakohdista antaa hyvän poh-jan parantaa dokumentointia ja luoda siitä helpommin lähestyttävää ja täsmälli-sempää jatkossa. Tässä yksinkertaiset ja nopeasti toimivat mallinnusta havainnol-listavat työkalut voisivat olla merkittävässä roolissa.

32

4.2 Kuluttajataho

Kuluttajakyselyn viimeisenä kysymyksenä vastaajille esitettiin kysymys: ”Tulikoteille vielä mieleen jotain sellaista tähän tutkimusaiheeseen liittyvää, josta halu-aisitte kertoa omin sanoin?”

Tähän kysymykseen saatiin noin 270 vapaamuotoista vastausta. Noin 30 vas-tausta liittyi kyselyn toteutukseen. Nämä vastaukset tarjoavat tietoa, miten kulutta-jakyselyn toteutukseen suhtauduttiin ja samalla siitä, miten mallia voitaisiin edel-leen kehittää. Seuraavassa on poimittu vastausjoukosta löydetyt 25 vastausta,jotka liittyvät kysymyksiin tai tutkimuksen toteutukseen.

Ei ole pysynyt mukana uusissa sanoissa – hiilijalanjälki, uusiutuva energia,aurinkopaneelit... Sähkölaskusta: otettu yhteyttä sähköyhtiöön sähkölaskunvuoksi, eikä edelleenkään tiedä mistä se koostuu. Mielenkiintoisia nämäasiat ovat. 50-luvulla syntyneen pihi kasvatus (säästäväisyys sähkön käy-tössä) onkin yllättäen kääntynyt plussaksi.

Haja-asutusalueen asukkaille aika hassuja kysymyksiä.

Hyvä että tätä tutkimusta tehdään, on tärkeä aihe. Kaikki ehdotukset tosihyviä, mutta käytännössä toteuttaminen vaikeaa (perhe, arki). Moni hyväidea tulee kuitenkin mahdottomaksi arkirealiteettien vuoksi.

Ihan mielenkiintoista olisi kuulla kaikkea uutta asiaan liittyvää. Tiedottamistalisää.

Kommenttina tutkimuksen toteutukseen: Tiedonpuute haittasi mielipiteenkertomista. Taustatietoa pitäisi olla enemmän.

Kuluttajien tietoutta käytännön valinnoista parannettava. Luontoa säästävienratkaisujen taloudellinen

Kysymyksiin on vaikeaa vastata iän vuoksi.

Kysymysten asettelu ei ole aina relevanttia.

Liian vaikeita kysymyksiä.

Maaseutuasujalle ristiriitainen tutkimus: ihan eri asia jos asuisi kaupungissa.Maalla joutuu rakentamaan yksi, eikä esim. joukkoliikennettä ole.

Mielenkiintoinen aihe. Rakennusala ei ole vielä valmis mihinkään monimut-kaisiin asioihin. Tällä alalla rakennusfirmoissa on suuri osaamisvaje, juurirakentajilla osaamisvajetta, suunnittelupuolella tietoa voi jo ollakin. Liikenteenosalta pitäisi olla ratkaisu, joka toimii Suomen olosuhteissa (sähköautonakku vs. Suomen talvi).

Nettisivusto, josta löytyy keskitetysti aiheeseen liittyvää tietoa.

Näistä puhutaan ja kohkataan hienoilla termeillä, mutta asioista pitäisi pu-hua yleiskielellä. Asioista pitäisi kertoa yksinkertaisemmin. Pitäisi kertoa,

33

miten yksittäinen ihminen voi itse käytännössä ja arjessa edesauttaa näitäasioita. Konkreettisia ohjeita, miten voi toimia ja mitä tehdä.

Olisi halunnut monessa kohtaa tutkimusta tarkentaa ja ottaa kantaa, sillämonet näihin asioihin liittyvät päätökset ja mielipiteet ovat kytköksissä rahaan.Tavallinen ihminen on tiukoilla näiden vaatimusten edessä. Maapalloa tu-kevat ratkaisu ovat niin kalliita.

Olisi tärkeää levittää julkisuudessa vielä enemmän tietoa siitä, miten omat rat-kaisut vaikuttavat hiilijalanjälkeen. Voisi olla uudisrakentamista koskevia pakot-tavia säädöksiä, mutta vanhempaan rakennuskantaan on vaikea vaikuttaa.Päästötavoite on erittäin korkea ja se vaatii tehokkaita toimia valtiovallan osalta.

Osaan kysymyksistä vaikea vastata niiden harkinnanvaraisuuden vuoksi.

Pitäisi paremmin informoida, miten ihmiset voisivat itse vähentää kasvi-huonepäästöjä. Joka talouteen voisi jakaa pienen ohjekirjasen.

Tiedotusta on parannettava, ihmiset saatava ymmärtämään miten pienillävalinnoilla saadaan suurta hyötyä aikaan.

Tietoa enemmän informaatiota miten voisi oman vanhan talon remontoida etteikuormita ympäristöä. Maalla asuessa ei ole mahdollista joukkoliikenteeseen.

Tämä koskee kaikkea, vielä enemmän saisi tulla tietoa, jotta ihmiset oppi-sivat käyttämään esim. biojäteasioita paremmin.

Tämän tyyppiseen kyselyyn vastaaminen ei johda välttämättä oikeaan lop-putulokseen: vaatisi pitkällisen sanallisen arvioinnin. Mielipiteitä vaikeamuuttaa numeroiksi ja vastaanottajan vaikea tulkita numerovastauksien ta-kana olevia mielipiteitä.

Vaikea vastata tiettyihin kysymyksiin kannaltani realistisesti esim. osastaasioista ei voi enää tinkiä ettei siitä ala aiheutumaan ongelmia.

Vastaukset kysymyksiin eivät ole yksi yhteen, koska niihin vaikuttaa niinmoni seikka, joita tässä ei ollut mahdollista selventää.

Vastaukset kysymyksiin ovat riippuvaisia siitä, millä aikavälillä asioita aja-tellaan. Esim. energiahuolto Suomessa voi tulevaisuudessa hyvinkin toimia100 % uusiutuvalla energialla, mutta ei tänään.

Vähän hassu tutkimus, jos ei ole omakotitaloa tai autoa. Tällä hetkellä jär-kevin tapa lisätä energiateollisuutta on öljy.

Kyselyn toteutukseen liittyvistä vastauksista voidaan todeta, että useammassavastauksessa peräänkuulutetaan informaation ymmärrettävää levittämistä ja eten-kin kuluttajien valintoja helpottavassa muodossa. Osassa vastauksia kysymyksiäon myös pidetty liian vaikeina tai taustatietoja puutteellisina, toisaalta kolme vas-taajaa on kaivannut parempaa mahdollisuutta selventää vastaustaan sanallisessamuodossa. On hyvä pitää mielessä, että nämä vastaukset on poimittu koko 1000vastaajan otoksesta.

34

5. Johtopäätökset ja kehitysehdotukset

Low Carbon Finland 2050 -platform -hankkeen tulokset osoittavat, että siirtyminenvähähiiliseen tulevaisuuteen haastaa kaikki yhteiskunnan osa-alueet. Mahdolli-simman laaja-alainen yhteinen visio ja tahtotila voivat edesauttaa siirtymisen teho-kasta toteuttamista.

Hankkeen aikana on selvästi voitu demonstroida, että vähähiiliseen yhteiskun-taan siirtymisen monimutkaisuus ja moniulotteisuus asettavat haasteita niin hallin-nolle, teollisille toimijoille kuin yksityisille kuluttajillekin. Tämän vuoksi osallistami-sen tulisi olla tärkeä osa yhteisen vähähiilisen tulevaisuuden rakentamista, johontulisi sitouttaa riittävän laaja-alaisesti yhteiskunnan eri osa-alueet.

Hankkeessa kehitetyn yhteistoimintamallin tavoitteena oli saada mahdollisim-man laaja-alainen ja visionäärinen näkemys vaihtoehtoisista tulevaisuuskuvista.Lisäksi yhteistoimintamallin avulla voitiin käydä vuorovaikutteista keskusteluavähähiilisestä tulevaisuuden skenaarioista eri toimijoiden näkökulmista. Yhteistoi-mintamallilla tarkoitetaan käytännössä hankkeen laskennallisten mallitarkastelujenrinnalla järjestettyjen työpajojen ja kyselyiden kokonaisuutta. LCFInPlat-hankkeessa toteutettu yhteistoimintamalli koostui kolmesta asiantuntijatyöpajasta,kahdesta asiantuntijoille suunnatusta kyselystä, yksityisille kuluttajille toteutetustakyselystä, sekä eri sidosryhmille järjestetyistä tilaisuuksista. Osa-alueiden sisältöon kuvattu tässä julkaisussa ja sen liitteissä.

Hankkeen aikana toteutettujen asiantuntija- ja kuluttajakyselyiden perusteellavoidaan vetää johtopäätös, että yhteistä tahtotilaa löytyy ja kasvihuonekaasupääs-töjen vähentämistä pidetään tärkeänä. Toisaalta kriittisiäkin kommentteja esitettiin,ja yksityisistä kuluttajista merkittävällä osalla on puutteita valmiuksissa toteuttaavähentämistoimia– esteet ovat ennen kaikkea puhtaasti taloudellisia, mutta myösmm. puutteellisesta tiedosta aiheutuvia.

Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaatii aikaa, koska infrastruktuurin uu-siutuminen (teolliset laitokset, autokanta, rakennukset jne.) on hidasta. Toisaaltamuutos syntyy vuorovaikutuksessa, jonka vuoksi yhteistoimintamallin jatkoraken-taminen ja sen ylläpitäminen ovat tärkeitä. Seuraavassa on esitetty ehdotuksiatoimintamallin kehittämiseksi hankkeessa todettujen havaintojen perusteella:

35

Toimintamallin toteutuksen aikajänteen tulee olla riittävän pitkä (2–3 vuot-ta), mutta sillä tulee olla selkeät alku- ja loppupisteet sekä välietapit. Toi-mintamallin runko kannattaa suunnitella heti käynnistysvaiheessa.

Toimintamalliin tulee sitouttaa laaja-alaisesti asiantuntijoita, hallintoa japäätöksentekijöitä, eri alojen toimijoita sekä yrityksiä, kansalais-, ympäris-tö-, yms. järjestöjä sekä tutkijoita. Osallistumisen tulee olla vapaaehtoista,mutta motivaatiota edistää tieto esim. tulosten toimittamisesta poliittisenpäätöksentekoprosessin taustatiedoiksi tai muusta mahdollisesta hyödyn-tämiskanavasta.

Toimintamallin toteutuksen tulee sisältää monipuolisesti eri ennakoinninja/tai osallistamista tukevia menetelmiä, kuten seminaarit, työpajat, haas-tattelut, kyselyt, sidosryhmätapaamiset jne. Aito osallistuminen vaatii pe-rehtymistä ja aikaa, joten tasapainoon tarkasteltavien kysymysten laajuu-den ja käytettävissä olevan ajan välillä kannattaa kiinnittää jatkossa huo-miota.

Sitouttaminen tarvitsee tuekseen systemaattista laskennallisten menetel-mien avulla tuotettua informaatiota. Laskennalliset analyysit tulisi kuitenkinolla osa prosessia, ei päätarkoitus, ja mahdollisuuksien mukaan sisältääuseampia laskentakierroksia. Laskennalliset analyysit parantavat ymmär-rystä ja eri tekijöiden suuruusluokan hahmottamista. Lähtöoletusten poh-dinta yhteistyössä asiantuntijoiden ja muiden tahojen kanssa siten on myöstärkeä osa prosessia ja sitouttamista.

Viestinnällinen haaste on suuri ja siihen kannattaa kiinnittää erityistä huo-miota jatkossa. Erityisiä kohteita ovat keinot parantaa lähtöarvojen ja las-kennallisten tulosten eron sekä skenaarioiden välisten erojen hahmottamista.Laskelmien ja analyysien osalta tulee pyrkiä mahdollisimman hyvään lä-pinäkyvyyteen, vaikka haasteena on laskelmissa käytettyjen lähtötietojen jaoletusten erittäin suuri määrä.

36

Lähdeluettelo

Dator, J. 1981. Judging the future. University of Hawaii.

Dufva, M., Wessberg, N., Similä, L. & Koljonen, T. 2013. Low Carbon Finland 2050-platform. Ennakointiprosessin kuvaus. http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2013/VTT-R-03302-13.pdf Tutkimusraportti : VTT-R-03302-13.

EC 2011. Euroopan komissio. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille,neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komiteal-le. Etenemissuunnitelma - siirtyminen kilpailukykyiseen vähähiiliseen ta-louteen vuonna 2050. Bryssel 8.3.2011. KOM(2011) 112 lopullinen. 16 s.http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/LexUriServ.do?uri=COM:2011:0112:FIN:FI:PDF

Glenn, J. 2003. The Futures Wheel. In Futures Research Methodology–V2.0. TheUnited Nations University, The Millennium Project.

IPCC 2014. Climate Change 2014, Mitigation of Climate Change. Contribution ofWorking Group III to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmen-tal Panel on Climate Change. Edenhofer, O., Pichs-Madruga, R., Soko-na, Y., Farahanni, E., Kadner, S.,, Seyboth, K., Adler, A., Baum, I., Brun-ner, S., Eickemeier, P., Kriemann, B., Savolainen, J., Schlomer, S., vonStechow, C., Zwickel, T. & Minx, J.C. (eds.). Cambridge, United Kingdomand New York, NY, USA.

Kantojärvi, P. 2012. Fasilitointi luo uutta. Talentum, Helsinki.

Kallio, M., Salminen, O. & Sievänen, R. 2014. Low Carbon Finland 2050 -platform:skenaariot metsäsektorille. Jukaistaan Metlan työraportteja -sarjassa.

Koljonen, T. et al. 2014. Low Carbon Finland 2050 –platform: vähähiilipolkujenkiintopisteet ja virstanpylväät. Yhteenveto hankkeen tuloksista ja johto-päätöksistä. VTT Technology 167. Julkaistaan syksyllä 2014.

Lehtilä, A. et al. 2014. Low Carbon Finland 2050 -platform: energiajärjestelmienkehityspolut kohti vähähiilistä yhteiskuntaa. VTT Technology 165.Julkaistaan syksyllä 2014.

Stirling, A. 2008. “Opening Up” and “Closing Down”. Power, Participation, andPluralism in the Social Appraisal of Technology. Science, Technology &Human Values 2008 33: 262–294.

37

Kihlman, S., Lauri, Laura S., & Tuusjärvi, M. 2014. Kriittisten metallien ja mineraa-lien maailmanlaajuinen tuotanto ja malmipotentiaali Suomessa, sekäSuomen metallikaivosteollisuuden mahdolliset kehityspolut matalahiili-sessä yhteiskunnassa. Low Carbon Finland 2050 -platform. JulkaistaanGTK:n julkaisusarjassa.

Vapaavuori, M. & Bruun, von S. (toim.) 2003. Miten tutkimme tulevaisuutta? ActaFutura Fennica No. 5. Tulevaisuuden tutkimuksen seura, Tampere.

.

38

A1

Liite A: Ensimmäisen työpajan osallistujillelähetetty taustamateriaali

Low Carbon Finland 2050 -platformTaustapaperi 1. työpajaa varten

1 Hankkeen tausta

Tekesin Green Growth -ohjelmassa on käynnistynyt Low Carbon Finland 2050-platform (LCFinPlat) -hanke, jossa tunnistetaan robusteja, vankkoja tiekarttojavähähiiliselle ja kilpailukykyiselle yhteiskunnalle sekä arvioidaan kestävän vihreänkasvun edellytyksiä Suomelle.

LCFinPlat-hanke tukee Suomen pitkän aikavälin energia- ja ilmastopoliittisenstrategian laadintaa tuottamalla taustatietoa ja näkemyksiä Suomen vihreän talou-den visiosta ja tiekartoista. Hankkeen taustalla ovat EU:n etenemissuunnitelmakoskien vähähiilistä taloutta (vrt. kuva 1) ja valtioneuvoston vuonna 2009 julkaise-ma Suomen tulevaisuusselonteko. LCFinPlat-hankkeen toteutusta ohjaa neljäministeriötä, ja se toteutetaan VTT:n, VATT:n, GTK:n ja Metlan yhteishankkeena.

Kuva A1. EU:n primäärienergian kulutus vuonna 2005 ja EU:n vähähiilistä talouttakoskevassa etenemissuunnitelmassa esitetyissä skenaarioissa vuodelle 2050: 2.Energy Efficiency scenario, 3. Diversified supply technologies scenario, 4. HighRES scenario, 5. Delayed CCS scenario, 6. Low nuclear scenario. LCFinPlat-hankkeen tavoitteena on taustatiedon tuottaminen Suomen vihreän talouden visi-oista ja tiekartoista sisältäen vähähiilisten skenaarioiden tuottamisen.

A2

2 Työpajaprosessi ja ensimmäinen työpaja

Vuoden 2013 lopussa päättyvän LCFinPlat-hankkeen aikana järjestetään kolmetyöpajaa, joista ensimmäinen on 25.9.2012. Seuraavat työpajat pidetään tammi-kuun lopussa 2013 ja vuoden 2013 alkusyksystä. Ensimmäiseen työpajaan onkutsuttu aiheeseen liittyvät kolme verkostoa: ministeriöiden yhdysverkko, Tulevai-suusselonteon yhteistyöryhmä ja Tekesin Green Growth -ohjelman avaintoimijat.

Ensimmäisen työpajan tavoitteena on hankkeessa tuotettavien skenaarioidenlähtökohtien (kvalitatiivinen) määrittely visioimalla Suomen vähähiilisen tulevai-suuden haasteita ja mahdollisuuksia.

3 Ryhmätyö

Ensimmäisessä työpajassa laaditaan ryhmätyön keinoin kuvauksia vähähiilisestäSuomesta vuonna 2050. Kuvauksien on oltava toivottavia Suomen vihreän kasvunnäkökulmasta. Kaikkien muodostettavien tulevaisuuskuvien tulee olla sellaisia,että vähintään 80 %:n kasvihuonekaasupäästövähenemää Suomessa vuoteen2050 mennessä voidaan pitää mahdollisena.

Kussakin ryhmässä painotetaan eri näkökulmaa yhteiskunnan kuvauksessa:

1. Tuotantoyhteiskunta2. Palveluyhteiskunta3. Luonnonvarayhteiskunta.

Jokaisessa kuvauksessa on tarpeen käsitellä yhteiskunnan eri osa-alueita:

Teollisuus ja elinkeinorakenne Energia ja luonnonvarat, maa- ja metsätalous, mineraaliala Asuminen ja liikenne.

Ryhmätyön tuloksena tuotetaan tietoa, miten nämä yhteiskunnan osa-alueet voi-vat muuttua vähähiilisessä Suomessa, kun kuvaus – tuotanto-, palvelu- tai luon-nonvarayhteiskunta – on Suomen vihreän kasvun näkökulmasta toivottava. Kysy-mystä tulee lähestyä toisaalta teknologianäkökulmasta, toisaalta toimijoiden jakäyttäytymisen näkökulmista. Kullekin tulevaisuuskuvalle olisi hyvä kehittää senkeskeistä sisältöä kuvaava nimi.

Ryhmätöissä tulee tunnistaa myös muutosajureita, pullonkauloja ja riskejä, vai-kutuksia ja vaikutusketjuja sekä esteitä tulevaisuuskuvien toteutumiselle. Yhteis-kuntien kuvausten työstämisessä apuna ryhmätöissä käytetään tulevaisuuspyörä-ennakointimenetelmää, jonka avulla jäsennetään ja ohjataan ryhmätyön keskustelua.

4 Päivän tavoiteltu lopputulos

Hankkeessa muodostetaan vaihtoehtoisia polkuja saavuttaa vähähiilinen ja kilpai-lukykyinen Suomi vuonna 2050 sekä arvioidaan kestävän vihreän kasvun edelly-tyksiä Suomelle. Hankkeen ensimmäisen työpajan tavoite on tunnistaa vaiku-

A3

tuksia, vaikutusketjuja ja aineksia polkujen muodostamisen ”rakennuspalikoiksi”.Vaikutukset ja vaikutusketjut voivat liittyä esimerkiksi uuden teknologian käyttöön-ottoon, uusien palveluiden tarpeeseen, regulaatioon sekä käyttäytymisen ja/taiarvojen muutoksiin.

Polkujen muodostamisen jälkeen hankkeessa aloitetaan työ niiden analysoimi-seksi kvantitatiivisesti VTT:n, VATT:n, Metlan ja GTK:n mallinnustyökaluja sekätietokantoja hyödyntäen. Kvantitatiivisesti analyysin tuloksia ja siihen liittyviä tulok-sia tullaan käsittelemään hankkeen myöhemmissä vaiheissa ja työpajoissa.

A4

Kuva B1. Luonnonvarayhteiskuntaryhmän tulevaisuuspyörä.

LiiteB

:Ensimm

äisessätyöpajassa

tuotetuttulevaisuuspyörät

B1

Kuva B2. Palveluyhteiskunnan tulevaisuuspyörä.

B2

Kuva B3. Tuotantoyhteiskunnan tulevaisuuspyörä.

B3

C1

Liite C: Ensimmäisen työpajan tuloksettaulukkomuodossa

Luonnonvara-yhteiskunta

Palveluyhteiskunta Tuotantoyhteiskunta

Yhteis-kunta-rakenne,talous

• Väestönrikastuminen

• Hyvinvoinninjakautumi-nen(?)

• Tietoyhteis-kunta

• Elämme jo nyt tätä• Näkemys hyvin-

voinnista muuttuu• Vienti tulee pienis-

tä puroista• Suomi innovaatio-

paja• Kayan teoria eilistä• Ilmastopakolaiset• Tietoyhteiskunta

• Toiminnan lähtökohdat:- Luonnonvarat- Tieto/taito- Väestöpohja

• Vientiteollisuuspainopisteenä

• Riski: väestönväheneminen &ikääntyminen

Yhdys-kunta-rakenne

• Uudetliikkumis-konseptit

• Liikenteensähköis-tyminen

• Eheytetty, tiivis• Rakennuskanta

tehokäyttöön• Yksi koti riittää• Pakkoliikkumisen

eliminointi

• Mukautuva & tiivisteollisuuden ympärillä,taajamat, kehämäisetrakenteet

• Tarvitaan kuljetuksia,jos tuotteet materiaali-pohjaisia

• Hiilineutraali asuminen& liikenne

• Energiatehokkuus!!

Teollisuus • Biotalous(metsästäbiomateriaaleja,energiaa,kemikaaleja,eläintenrehua …)

• Ei tuoda samaakuin viedään

• Teollisuus pohjanamyös palveluille =>tehostetaanarvontuottoa

• Viennin tarvepienenee(bkt jää Suomeen)

• Luonnonvarojen käyt-töön (metsät, malmit,vesi) perustuvat pro-sessit & tuotteet

• Teknologiaasopeutumiseen

• Tuotteiden korkeampijalostusaste, ”arvonnappaaminen”

Luonnon-varat

• Materiaali-tehokkuus,kierrätys

• Uudetvarat/esiintymät

• ”Ekologinenpöhinä”

• Pois kulutuksesta• Hyödyntäminen

muutakin kuintuotanto

• Metsän tuotteistaminen• Materiaalien kierrätys

lähes täydellistä• Tarvitaan raaka-aineita,

jos tuotteet materiaali-perusteisia

C2

Luonnonvara-yhteiskunta

Palveluyhteiskunta Tuotantoyhteiskunta

Energia • Energia-tehokkuus

• Pienimuotoi-nen energian-tuotanto

• Integrointimetsä-teollisuuteen

• Aurinko, tuuli,aalto(?), levät

• Hajautettu• Bioenergian

laaja käyttö

• ”Päästöttömät”energiantuotanto-muodot (uusiutuvat,ydin, CCS)

• Balanssi hajautetun &keskitetyn välillä

Palvelut • Ekosysteemi-palvelut

• Lähipalvelut

• Ekosysteemi-palvelut

• Virtuaalipalvelut• Lähipalvelut• Lomapalvelut• ”Hengelliset”

palvelut

• Tuotannosta paljonpalveluja

Maatalous • Ruoan tarvekasvaa & ruo-kakori muuttuu

=>”pienruoka”,keinoliha

• Uudet maata-lous-konseptit,”kolhoosit”

• Ilmastonmuu-toksen vaiku-tukset

• Hajautetturuoantuotanto=>lähituotantomenetelmiä kehitettävä

• Elintarviketeollisuus,synteesiteollisuus(maataloustuotanto-potentiaali kasvaa)

Poliittinentahtotila

• Sääntely, kulu-tuspohjainenpäästöväh.

• Nielut luonnon-vara ja varalli-suusperä

• Metsän kasvat-taminen kan-nattavaa

• BAT:it ketterästikäyttöön

• Tavoite GHG ~ 90 % &voi kompensoida hii-linieluilla (metsä, CCS)

• Sisäinen sektoreidenvälinen päästökauppa

• Ulkoisvaikutuksetmukana hinnoissa

• Klustereiden osaamisenpurkaminen

D1

Liite D: Skenaarioiden muodostamisessakäytetyt muuttujat Yhteiskuntarakenne, talous

o Väestön rikastuminen (rikastuuko?)o Hyvinvoinnin jakautuminen (miten jakautuu?)o Näkemys hyvinvoinnista muuttuu (mitä hyvinvointi on?)o Tietoyhteiskuntao Vientiteollisuus painopisteenäo Vienti tulee pienistä puroistao Suomi innovaatiopajao Ilmastopakolaiseto Riski: väestön väheneminen & ikääntymineno Työskentely (missä, miten, liikkumisen tarve)o Yritystoiminta

Yhdyskuntarakenne

o Uudet liikkumiskonseptito Liikenteen sähköistymineno Eheytetty, tiivis, rakennuskanta tehokäyttöön, yksi koti riittää, mukautuva

& tiivis teollisuuden ympärillä, taajamat, kehämäiset rakenteeto Pakkoliikkumisen eliminointio Tarvitaan kuljetuksia, jos tuotteet materiaalipohjaisiao Hiilineutraali asuminen & liikenneo Energiatehokkuus!!

Teollisuus

o Biotalous (metsästä biomateriaaleja, energiaa, kemikaaleja, eläinten rehua …)o Luonnonvarojen käyttöön (metsät, malmit, vesi) perustuvat prosessit & tuotteeto Ei tuoda samaa kuin viedääno Teollisuus pohjana myös palveluille => tehostetaan arvontuottoao Tuotteiden korkeampi jalostusaste, ”arvon nappaaminen”o Viennin tarve pienenee (bkt jää Suomeen)o Teknologiaa sopeutumiseeno Innovaatiotoiminta

Luonnonvarat

o Materiaalitehokkuus, kierrätys, pois kulutuksestao Uudet varat/esiintymäto ”Ekologinen pöhinä”o Hyödyntäminen muutakin kuin tuotantoao Metsän tuotteistamineno Hyväksytäänkö maksimaalinen luonnonvarojen hyödyntäminen

D2

Energia

o Energiatehokkuuso Aurinko, tuuli, aalto, leväto Bioenergian laaja käyttöo Integrointi metsäteollisuuteeno ”Päästöttömät” energiantuotantomuodot (uusiutuvat, ydin, CCS)o Pienimuotoinen energiantuotantoo Hajautettuo Balanssi hajautetun & keskitetyn välilläo Hyväksytäänkö ydinvoima?

Palvelut

o Ekosysteemipalveluto Lähipalveluto Virtuaalipalveluto Lomapalvelut, vapaa-aika, matkustamistarpeeto ”Hengelliset” palveluto Tuotannosta paljon palveluja

Maatalous

o Ruoan tarve kasvaa & ruokakori muuttuu =>”pienruoka”, keinolihao Uudet maatalouskonseptit, ”kolhoosit”o Ilmastonmuutoksen vaikutukseto Hajautettu ruoantuotantoo =>lähituotantomenetelmiä kehitettäväo Ruoan tuotanto (tuontia vai tuotantoa)o Elintarviketeollisuus, synteesiteollisuus (maataloustuotantopotentiaali kasvaa)

Poliittinen tahtotila

o Sääntely, kulutuspohjainen päästöoikeus t. -maksu, ulkoisvaikutuksetmukana hinnoissa

o Nielut luonnonvara ja varallisuusperäo Metsän kasvattaminen kannattavaao BAT:it ketterästi käyttööno Tavoite GHG ~90 %, jota voi kompensoida hiilinieluilla (metsien hiilinielut,

bio-CCS myös tärkeä)o Suomen sisäinen sektoreiden välinen päästökauppao Klustereiden purkaminen, osaamisen ”jakaminen” ja kehittämineno Asenteet, ihmisten käyttäytymineno Innovaatiopolitiikka

E1

Liite E: Tutkijatyöpajassa muodostetuttulevaisuustaulukot

”Jatkuvan kasvun” skenaario: VAKAUDESTA INNOVAATIOITA

Yhteiskunta-rakenne,talous

Kansallisvarallisuuden kasvu Luonnonvarayhteiskunnasta tietoyhteiskuntaan (koulutus) Energian käytön kasvun irtautuminen BKT-kasvusta (energiaintensiteetin

radikaali lasku) Työvoiman pitää riittää: kuinka? Jakautuminen toimialoittain? Suomi noin 100 % vauraampi vuonna 2050 kuin tänään

Yhdyskunta-rakenne

Hajautettu vai/ja keskitetty yhdyskuntarakenne => tulee joustaa, eliihmisen vapaa valinta

Myös täysin uusia yhdyskuntarakenteita Hajautettu rakenne edellyttää lähityöpaikkoja ja -palveluja

Teollisuus Painopiste kotimaisten luonnonvarojen käytössä Huipputeknologia ei massatuotantoa => pääomatarve, materiaalikysyntä

pienenee Perinteisen bulkkipaperin tuotanto vähenee, metsän käyttö korkeamman

arvonlisän tuotteisiin Kaivostoiminta kasvanee – jalostetaanko metallit myös Suomessa? Materiaalien kierrätys, TEOLLINEN EKOLOGIA

(liittyy kaikkiin pääotsikoihin)

Luonnon-varat

Metsien käytön muutos: massatuotannosta luontopalveluihin(ekosysteemipalvelut)

Kestävä hyödyntäminen Materiaalitehokkuus, materiaalien kierrätys, TEOLLINEN EKOLOGIA Intensiivi- ja ekstensiivistuotannon eriytyminen

(varataan tietyt alueet tehotuotannolle) Kriittiset materiaalit: Suomen varat, joidenkin materiaalien kriittisyys on

huomioitava myös teknologian kehityksessä

Energia Metsäteollisuuden energiantarve vähenee -> energian vienti mahdollista? Metsästä energiaa jossakin vaiheessa Hiili- ym. vuodot huomioitava Säätöenergian tarve -> bioenergian uudet ratkaisut Kriittiset materiaalit -> korvaavien materiaalien vaikutukset teknisiin

parametreihin ja kustannuksiin

Palvelut Ekosysteemipalvelut ”Onnellisuuspalvelut”

Maatalous Lähiruokaa Ruoan+bioenergian tarve -> pellot varmasti käytössä Ilmastonmuutoksen vaikutus viljelyolosuhteisiin

Poliittinentahtotila

Globaali ilmastosopimus ->kasvihuonekaasujen(KHK)päästöoikeuksillaselkeä hinta

E2

”Romahdus” skenaario: OMALTA POHJALTA

Yhteiskunta-rakenne,talous

Kv. kauppa vaikeutuu, epäluottamus, protektionismi, paha kierre,suojatullit

Suomi: huoltosuhde heikkenee edelleen Eriarvoistuminen ”Kreikkaistuminen” etenee Energian osuus BKT:sta kasvaa Suomi 2050 noin 50 % vauraampi kuin nykyään

Yhdyskunta-rakenne

Uudistuminen hidastuu ”Hevoskärryskenaario”/nykyisenkaltainen, ei sähköautoja Julkinen liikenne hiipuu Palvelut kurjistuvat Kaupungit gettoistuvat – maaseudullekin lisää asukkaita

Teollisuus Vanhat vahvuudet korostuvat (ei rahaa uusiutumiseen, suhteellisestienemmän perusteollisuutta): Metsä, puu

Palveluvaltaistuminen hidastuu

Luonnonvarat Omavaraisuuden tarve korostuu Tehotonta globaalisti (työnjako väärä)

Energia Kulutus vähenee, samoin päästöt Turve korvaa hiilen ja maakaasun Kotimaiset polttoaineratkaisut; perinteiseen päin (teknologian käyttöön-

otto hidastuu -> Low C tarjonnan puolelle (?)) ”Häntä heiluttaa koiraa” Ydinvoimalle ”tilaa” perusteollisuuden tarpeisiin

Palvelut Tallinnan matkailu ”Mottitalkoot” Homevauriot yleistyvät Korjaaminen välttämätöntä

Maatalous Omavaraisuus: tehdään vääriä asioita Maatalouselinkeinon edellytykset kuitenkin paranevat

Poliittinentahtotila

Solidaarisuus vähenee Ilmastopakolaisuus -> vastakkainasettelu kärjistyy Priorisointi korostuu: Vähähiiliyhteiskunta toisarvoinen tavoite (epäon-

nistutaan globaalin ilmastotavoitteen asetannassa)

E3

”Säästö” skenaario: TARKAN MARKAN SUOMI

Yhteiskunta-rakenne,talous

Parannetaan vaihtotasetta, käytetään kotimaista Tarvitaan rahaa, että voidaan säästää kohti -80 % Resurssiniukkuus globaali trendi, säästäminen nouseva trendi Vientiteollisuuteen uusia mahdollisuuksia Tulevaisuudenusko vähäistä => vientiteollisuuteen ei uusia vetureita =>

säästö sekä vapaaehtoisesti että hintasignaalin kautta

Yhdyskunta-rakenne

Kuljetuskustannukset korkeat => ohjaavat lähipalveluihin jne. Työnteko etänä ja virtuaalimatkat vapaa-aikana (pienentää liikkumista)

Teollisuus ”Virtuaaliset”, ei-materiaaliset tuotteet nousevat Resurssien käytön tehokkuus myös Suomen palveluvientivaltti

Luonnonvarat Metsän hyödyntäminen raaka-ainelähteenä tuotteille Puuresurssin tehokas hyödyntäminen

Energia ”Päästöttömällä” energialla mahdollistetaanmateriaalitehokkuusinvestoinnit

Energiatehokkuuso laitteet/kuluttajao säästäminen

Teknologia auttamaan (esim. läsnäolo/poissaolo -säätölaitteet)

Palvelut Palvelut muodostavat merkittävän osan taloudesta Suositaan kotimaista, palvelut

Maatalous Ympäristöystävällistä tehokasta maataloutta (vaihtotasemielessä) Suositaan kotimaista, ruoka, kengät (esim.) Ruoan tuotanto- & kulutusketjun tehostuminen

Poliittinentahtotila

Globaali ilmastosopimus voimassa (-80 %). Rakentamisen voimakas sääntely parantamaan energiatehokkuutta,

myös korjausrakentaminen Lisää ammattitaitoista työvoimaa maailmalta Kuluttajien arvomuutos kohti kestävyyttä: tuotteiden käyttöikä, uudel-

leenkäytettävyys korostuvat Kulutuksen kohdentuminen enemmän ”välttämättömiin” tuotteisiin Uudet rahoitusmekanismit :”varaa ostaa kallista” Kaikki todelliset kustannukset näkyvät kuluttajan hinnassa

E4

”Muutos” skenaario: VAPAUS, VELJEYS & TASA-ARVO

Yhteiskunta-rakenne,talous

Palveluyhteiskunta korostuu Robotit korvaavat mekaanista työtä Hyvinvointikäsitys muuttuu (työ ja vapaa-aika sekoittuvat) Globaali yhteiskunta ja samat säännöt; tasaisempi tulonjako Globaali muutto lisääntyy (lentoliikenne lisääntyy)

Yhdyskunta-rakenne

Sekä luonnonläheiset alueet että kaupungit vetävät Mökkejä muuttuu ykkösasunnoksi

( =>virtuaalikoulu & intensiivikursseja) Virtuaalisuus vähentää liikkumistarvetta Tuotanto lähemmäksi (osittai