LiikennerevoluutioEeva Linkama 21.9.2011

Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

Liikennerevoluution tavoitteet

Liikennesektorin toiminnan tuottavuus nousuun• nykyisestä liikennejärjestelmästä enemmän tehoja irti• samalla rahalla enemmän vaikuttavuutta• uudet toimintatavat tuottavat uusia innovaatioita

Paremmat palvelut, säästöjä kansalaisille ja elinkeinoelämälle• käyttäjille toimivammat ja edullisemmat matkat ja kuljetukset• matkojen ja kuljetusten ongelmiin apua nykyistä nopeammin• lisäarvopalveluja peruspalvelujen täydentäjäksi

Alan yrityksille uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia

• uudet, innovaatioihin kannustavat hankintamenettelyt• uusille yhteistyömalleille ja palvelukokonaisuuksille kysyntää myös

ulkomailla

Vähemmän CO2-päästöjä• maankäyttöä ja liikennettä suunnitellaan kokonaisuutena, ei erikseen

Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

Liikennerevoluutio ja ajatuskartta

Liikennerevoluutiolla luodaan yhdyskunta- ja liikennesuunnitteluun uuden sukupolven toimintakulttuuri ja -malli.

Ajatuskartta • liikennerevoluution ensimmäisen vaiheen lopputulos• kertoo, mitä tarkoittaa yhdyskunta- ja liikennepolitiikan

uusi ajattelutapa ja miten sitä toteutetaan• on sen laatineen työryhmän näkemys; työryhmässä

edustettuna 23 eri toimijatahoa• julkistettiin 27.4.2011

Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

Liikennerevoluution vaiheet 2011 - 2015

Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

Kokeiluhankkeet

Yrityslähtöiset tutkimusohjelmat

Liikennepolitiikka ja kehittämistoimenpiteet

Ajatus-kartta

Uuden liikenne- ja yhdyskuntapolitiikan keskeisiä ominaisuuksia

• Käyttäjille eli ihmisille ja yrityksille tarjotaan matkojen ja kuljetusten toimivuustakuu ilman hallinnon tai liikenne- ja väylämuotojen rajoja

• Käyttäjä on osallinen palveluiden suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä tekijänä, ei tahdottomana objektina

• Pitkäjänteiset strategiset tavoitteet ja toiminnallinen ketteryys yhdistyvät strategiseksi ketteryydeksi, kyvyksi vastata muuttuviin tarpeisiin samalla strategisia tavoitteita edistäen

• Palvelutason toteuttamisessa hyödynnetään monipuolisesti erilaisia keinoja ja teknologioita mukaan lukien kysynnän ohjauksen keinot

• Poliittinen päätöksenteko kohdistuu yksittäisten hankkeiden sijaan julkisin varoin tuotettavan palvelutason määrittelyyn, toimivuustakuuseen

• Julkinen palvelutarjonta ja markkinaehtoiset palvelut täydentävät toisiaan. Kokonaistarjonnasta käyttäjät kokoavat itselleen sopivia palveluita, joiden tarjoamista tieto- ja viestintäteknologiset ratkaisut tukevat

AjatuskarttaLähtökohtana toimivuustakuu

• Suunnittelun lähtökohtana on poliittinen päätös julkisin varoin tarjottavasta, sosiaalisen, taloudellisen ja ekologisen kestävyyden turvaavasta matkojen ja kuljetusten peruspalvelutasosta.

• Se on julkisen vallan antama toimivuustakuu / palvelulupaus käyttäjille.

• Poliittisin päätöksin varmistetaan myös peruspalvelutason toteutumisen edellyttämä rahoitus.

• Palvelutasoille luodaan kriteerit (esim. saavutettavuus, matka-aika, häiriöttömyys, päästöt, turvallisuus, hinta jne.)

• Käyttäjät ovat osallisina ratkaisujen suunnittelussa, toteuttamisessa ja kehittämisessä

Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

AjatuskarttaMALPE – yhdyskunta- ja liikennesuunnittelun uusi liitto

- Kaupunkiseutujen ja valtion erillisistä maankäytön ja liikenteen aiesopimuksista sitovampiin MALPE – sopimuksiin

- Uusi strategisen suunnittelun malli – MALPE sovittaa yhteen maankäytön, asumisen, liikenteen, palvelurakenteen sekä elinkeinojen toimintaedellytykset

- Valtakunnallinen MALPE poikkihallinnollisena selontekona hallituskauden alussa

- Samanaikaisesti työssäkäyntialueen/kaupunkiseudun MALPE –strategiat

- Eri hallinnonalojen ja hallinnon tasojen näkökulmat yhdistyvät yhteiseksi agendaksi

Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

Ajatuskartta Hankitaan ratkaisuja ja palvelutasoa

- Julkisen tilaajan rooli ja osaamisvaatimukset muuttuvat – hankitaan tuotteiden ja toimenpiteiden sijaan ratkaisuja ja palvelutasoa

- Ydintehtävänä hankittavan palvelutason selkeä määrittely

- Yhteysvälien, alueellisten liikennejärjestelmien tai liikkumispalvelujen kehittämiseksi ideakonsepteja – esisuunnitteluvaihe korostuu

- Palvelutason toteuttamisessa hyödynnetään innovatiivisesti erilaisia keinoja (neliporrasperiaate)

- Ideakonseptien arviointiin kehitetään laaja arviointimalli, käyttäjät mukana arvioinnissa

Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

Ajatuskartta Rahoitus ja käytön hinnoittelu

• Julkisin varoin tarjottava peruspalvelutaso ja markkinaehtoiset lisäpalvelut täydentävät toisiaan • Käyttömaksujen tavoitteena on ohjausvaikutus, tuotto voidaan korvamerkitä liikennejärjestelmän kehittämiseen

• Pidemmällä aikajänteellä tarvitaan verojen, käyttömaksujen ja liikenteen tukien muodostaman kokonaisuuden uudelleenarviointi

• Aktiivisempi maankäyttömaksujen ja kehittämiskorvausten hyödyntäminen – hyötyjä maksaa

• Poikkeuksellisissa ja kiireellisissä hankkeissa projektiyhtiöt toimijoina, osapuolet maksavat toteutuksen pitkällä jänteellä sovitunjaon mukaisesti

Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

Ajatuskartta Vallankumoukselliset palvelut

- Elinkaarimalleja, allianssimallimalleja ja muita julkisen ja yksityisensektorin uudenlaiseen yhteistyöhön perustuvia palveluiden tuottamisen tapoja on kokeiltava ja edelleen kehitettävä

- Kannustimet toiminnan kehittämiseksi koko sopimuskaudelle - Palvelutason tuottaminen edellyttää entistä laajempaa osaamista

- Digitaalisuus mahdollistaa uutta palveluliiketoimintaa

- Lisäarvopalveluista uutta bisnestä

- Liikkumistiedon hyödyntäminen nostetaan uudelle tasolle • Liikenteen tietotori, liikennetiedon markkinapaikka • Liikkumisprofiili, henkilökohtaiset liikkumistarpeet ja palvelujen tuotantohalukkuus

(esim. kimppakyyti)• Liikkumistili, jolla voi maksaa liikkumispalveluja tai ohjata omasta palvelutuotannosta

tulevia tuloja

Hyödyllinen vallankumous eli käyttäjähyödyt

Palveluiden käyttäjät- paremmat peruspalvelut- alemmat kustannukset- markkinaehtoiset - Lisäarvopalvelut- enemmän vaihtoehtoja- myönteiset

terveysvaikutukset

Palveluiden tuottajat

- kannusteita kehittämiseen- uuden liiketoiminnan

kehittäminen ja kasvattaminen

- kansainvälistyminen

Julkinen hallinto

- tuottavuutta ja kustannustehokkuutta

- kasvavaa alueiden vetovoimaa- parempaa ja toimivampaa

yhdyskuntarakennetta

Yhteiskunta

- vähemmän päästöjä- talouden kasvupotentiaalia- liiketoiminnan dynamiikkaa- hyvinvoinnin lisääntymistä

Liikenne- ja viestintäministeriö ● Työ- ja elinkeinoministeriö ● Valtiovarainministeriö Ympäristöministeriö ● Sitra ● Liikennevirasto ● Trafi ● Tivit Oy ● RYM Oy

Tilannekatsausta

Liikennerevoluutio esillä

– Norjan liikenneministeriön strategisen suunnittelun yksikkö 8.9– DG MOVE pääjohtaja Matthias Ruete 9.9– NVF&BRA –yhteiskokous / Matti Mannonen– Liikenneministeri Merja Kyllönen 23.9– EK:n Liikenne- ja viestintävaliokunnan pj. Arto Satonen 6.10– Tie ja Liikenne –lehti / syyskuu

Poimintoja hallitusohjelmasta

• Kauden tärkeimmäksi tavoitteeksi nostetaan… lisäarvon luonti, jolla luodaan uutta kasvua, lisää työpaikkoja ja hyödynnetään suomalaisten korkea koulutustaso…

• Tarvitaan tehokkaampia ja vaikuttavampia keinoja liikennejärjestelmän kehittämiseen

• Liikennepolitiikka kytketään kokonaisvaltaisesti ja poikkihallinnollisesti elinkeinoelämän, talouden ja työllisyyden sekä alueiden kehittämisen kehykseen

• ”MALKPEA”: Selontekoa laadittaessa on varmistettava maankäytön, asumisen, liikenteen , palvelurakenteiden ja kestävän kehityksen huomioon ottaminen sekä elinkeino- ja aluekehityksen edellytykset

Liikennepoliittisen selonteon valmistelu

• Käynnistymässä, valmis huhtikuussa 2012• Hallituksen liikenne- ja viestintäpoliittinen ministerityöryhmä

ohjaa: LVM Kyllönen, Kiuru, YM Niinistö, TEM Häkämies, Koskinen MMM, OM Gustafsson, PM Wallin, SM Räsänen

• Virkamiestyöryhmä valmistelee: – Minna Kivimäki LVM, pj– Marikki Järvinen TEM– Petteri Katajisto YM– Juha Majanen VM– Päivi Salo, STM– LVM/LPO johtoryhmä– Jorma Mäntynen TUT, ”sparraaja”– LVM hallinnonalan virastojen pääjohtajat (Juhani Tervala, Kari Wihlman,

Petteri Taalas) pysyvinä asiantuntijoina– muita asiantuntijoita kutsutaan tarpeen mukaan

Selonteossa on tavoitteena uudistaa liikennepolitiikkaa

• Kokonaisuutena selonteon laadinnassa korostuvat- poikkihallinnollisuus, liikennejärjestelmänäkökulma, palvelutaso ja käyttäjät

• Tunnistetaan sellaiset toimintaympäristön muutokset, jotka vaativat liikennepolitiikan uudelleenarviointia

• Edessä olevat haasteet edellyttävät tehokkaampia ja vaikuttavampia ja asiakkaiden tarpeet paremmin huomioon ottavia keinoja liikennejärjestelmän kehittämiseen

• Osatarkasteluissa hyödynnetään täysimääräisesti uudet innovaatiot ja palvelukonseptit ja niiden mukanaan tuoma tehostamispotentiaali

• Osatarkasteluihin liittyy niitä tukevia ja havainnollistavia kokeiluja, joissa uutta ajattelua ja uusia toimintatapoja kokeillaan