lu · 4 pääkirjoitus 5 lukiokoulutuksen uudistamisesta 610 unelma velkakatosta 12 alexander stubb...

4 Pääkirjoitus

5 Lukiokoulutuksen uudistamisesta

6 Unelma velkakatosta

10 Alexander Stubb kylässä

12 Avaruussäätä tutkimassa

18 Järvenpään lukiolaiset Euroopan huipulla

21 Suuri seikkailu – opettajavaihdossaKiinassa

25 Haastattelussa kiinalainenenglanninopettaja Xia Cao, Rosy

27 Kiina-projektin terveiset

31 Mi estancia en Finlandia

34 One Year in Järvenpää

36 Deportes en Paraguay

37 Japanese Food

37 My experiences in Järvenpää

38 Tyttäret innostivat matkalle Tansaniaan

42 Tampere kahdeksassa tunnissa

44 Uskoa ja meditaatiota metropolissa

46 Johtajat jakoivat neuvojaan Järvenpäänlukion RYLA -seminaarissa

49 Elämyksiä extreme-kurssilla

52 Liikuntatunnilla vierailullavanhusten luona

53 ”Kieli on kiehtova väline”

Kannet: kuvaus ja suunnittelu, kuvataidelinjan opiskelijaSarinja Kuokkanen.

2 [Järvenpään lukio 2013]

55 Järvenpään nuorisoparlamentti– proses-siuhri vai elitismin kehto?

56 Opintopiirit – vuosikatsaus 2012–2013

58 Kilpailumenestystä fysiikassa

59 Lentokoneen ja öljykentän kauttaJärvenpään lukioon

60 Setälä-symposium

62 Setälä ja Suomen suku

65 Opiskelua Järvenpään lukion aikuislinjalla

67 Kevät informaatikon sijaisena

68 Facebook-vapaa ihminen

69 Hämärä kuu

70 Opettajien bändiesitys

71 Draamaa Järvenpään lukiossa

72 Musiikin voimavirtaa!

72 Näkökulmia meluun ja hiljaisuuteen

74 Mietteitä lukiodiplomikonsertista

75 Miten käytän musiikkia oppimisen tukena?

76 Kansanmusiikki – tutustumisen arvoista

77 Musiikkidiplomi – kuin lopettaisin huipulla

80 Tea Lindroos

81 Laatikkopäitä käytävällä C1

84 Animaatiot – totista työtä!

86 Elokuvakurssit – lukion suola ( tai sokeri,riippuu kummasta tykkää )

89 3D-tulostus tulossa kouluihin!

90 Diplomityö

90 Kuvataiteilijana meillä ja maailmalla

Sisältö

3

L

Pääkirjoitus

ukuvuosi 2012–2013 alkoi Järvenpään lukiossa tut-tuun tapaan vauhdikkaasti. Ministeritason vierailutovat viime vuosina olleet koulullamme miltei arki-päivää. Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Ale-

xander Stubb, joka saapui koulullemme jo ensimmäisen jak-son alkupuolella, totesikin vierailunsa alussa taksinkuljet-tajansakin ihmetelleen, mistä oikein johtuu se, että ”kaikkiministerit” tuntuvat vierailevan yhtenään juuri Järvenpäänlukiossa. Lukuvuoden ministerivierailujen huipentuma olikuitenkin yhteiskuntaopin soveltavalla kurssilla syntynytVelkakatto-projekti, jossa opiskelijat kehittivät aloitteen pe-rustuslain muuttamiseksi sillä tavoin, että julkisen sektorinvelkaantuminen pysähtyisi 60 %:iin valtion kokonaisbrut-tokansaintuotteesta. Projekti sai haastateltavakseen kou-lullemme valtionvarainministeri Jutta Urpilaisen, ja sekäNelonen että Helsingin Sanomat uutisoivat keskustelusta.

Kansainvälisyys on keskeinen osa koulumme identiteet-tiä. Tänäkin vuonna koulumme osallistui erilaisiin kansainvä-lisiin projekteihin, joista tässä julkaisussa esitellään Kiina-pro-jektia sekä fysiikan avaruussää- ja Cern-projekteja. Muita kou-lumme projekteja ovat esimerkiksi Saksa- ja Ranska- projek-ti, Ruotsi-projekti ja Pasadena-projekti. Koulussamme on li-säksi alkanut tänä vuonna Opetushallituksen rahoitusta saa-nut Venäjä-projekti, jonka yksi keskeinen tavoite on sosiaali-sen median käytön kehittäminen kansainvälisten projektienosana. Projektissa pyritään lisäksi yhdistämään yhteiskunnal-lista, taloustieteellistä ja luonnontieteellistä näkökulmaa Ve-näjän tarkastelussa. Kansainvälisten projektien lisäksi kan-sainvälisyys näkyi koulumme arjessa myös opiskelija- ja opet-tajavaihtojen kautta. Koulullamme oli tänä vuonna kymme-nen vaihto-opiskelijaa. Lisäksi opettajavaihdon kautta saim-me vieraaksemme opettajan sekä Espanjasta että Kiinasta.

Myös monilla yksittäisillä kursseilla tapahtui arkisen aher-ruksen lisäksi – ja sen osana! – monenlaista mielenkiintois-ta. Tässä julkaisussa esillä ovat muun muassa Ryla-seminaari,extreme-kurssi, liikunnan kurssin vierailu vanhainkotiin, Kat-ri Tapolan kirjailijavierailu ja uskonnon kurssin vierailu Suo-men Islam-seurakuntaan ja Helsingin buddhalaiseen keskuk-seen. Koulussamme pyrittiin myös lisäämään yhteisöllisyyttäopiskelijoiden kesken kehittämällä opintopiirityöskentelyä.

Kulissien takana tapahtui myös paljon sellaista, josta eivielä tässä vuosijulkaisussa juurikaan kerrota. Koulussamme

on lähdetty innokkaasti kehittämään jo asemansa vakiin-nuttaneiden musiikki-, kuvataide- ja koripallolinjojen rin-nalle erilaisia suuntautumisvaihtoehtoja. Keväällä 2013 Jär-venpään lukioon hakevien opiskelijoiden oli ensimmäistäkertaa mahdollista hakea joko luonnontieteelliseen tai ta-louden ja yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehtoon. Suun-tautumisvaihtoehtojen tarkoituksena on tarjota opiskeli-joille jo lukio-opintojen aikana usein oppiainerajat ylittä-vää aihepiirin syventävää tietämystä. Suuntautumisvaih-toehtojen kautta tehdään myös yhteistyötä koulun ulko-puolisen yhteiskunnan kanssa sillä tavoin, että opiskeli-jat saavuttavat jo lukio-opintojen aikana jatko-opinnois-sa ja työelämässä hyödyllisiä tietoja ja taitoja sekä laa-jempaa yhteiskunnallista ymmärtämystä aihepiiristään.

Keväällä 2013 koulullemme saapuivat myös ensimmäi-set tablet-laitteet. Tieto- ja viestintäteknologian tulo lukio-opetukseen on keskusteluttanut sekä julkisuudessa ettäopettajien ja opiskelijoiden keskuudessa. Ylioppilaskir-joitusten muuttuminen sähköiseksi vauhdittaa tvt:n hyö-dyntämistä kaikissa lukioissa ja eri oppiaineissa. Modernis-sa Järvenpään lukiossa tietoja viestintäteknologinen va-rustelutaso on hyvä ja tvt:n käyttö opetuksessa on ollutjo pitkään arkipäivää. Hyvään tilanteeseen ei kuitenkaanole tuudittauduttu, vaan koulun tvt-strategiaa on työs-tetty viime vuosien aikana poikkeuksellisen tehokkaasti.

Viestintäteknologian lisääntyvä käyttö myös yksi merk-ki oppimiskäsityksessä hitaasti tapahtuvasta murroksesta:opiskelijaa ei nähdä enää ulkopuolelta annetun tiedonpapukaijamaisena toistajana, vaan aktiivisena kansalaise-na ja yhteiskunnan jäsenenä, joka muodostaa itse merki-tyksiä ja osaa suhtautua saamaansa tietoon kriittisesti. Sa-mantapaiseen oppimiskäsityksen muutokseen kytkeyty-vät myös monet koulumme näkyvistä tapahtumista, ku-ten erilaiset kansainväliset ja yhteiskunnalliset projektit.

Uusista suuntautumisvaihtoehdoista, erilaisista pro-jekteista ja tablet-laitteiden käyttöönotosta saamme lu-kea lisää seuraavasta vuosijulkaisusta.

Hyvin ansaittuja kesälomapäiviä toivottaen,Marjaana Svala

äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori,vuosijulkaisun päätoimittaja


LLukiokoulutuksen

uudistamisesta

ukuvuoden aikana on käyty lukiokoulutuksen uudis-tamisesta vilkasta keskustelua niin mediassa kuin eritilaisuuksissa. Minulle on syntynyt käsitys käydyistäkeskusteluista, että ainakin kentällä on voimakas ha-

lu kehittää koulutustamme ja tehdä isojakin muutoksia lu-kiokoulutuksen osalta. Näiden pyrkimysten yhdeksi eteen-päin viejäksi on perustettu ProLukio ry., jonka puheenjohta-jana toimii Järvenpään lukion entinen rehtori Atso Taipale.

Lukion valtakunnallinen tuntijako ja opetussuunnitel-ma luovat raamit opetuksen järjestämiselle oppilaitoksis-sa. Loppuvuodesta 2012 asetettiin työryhmä, jonka teh-tävänä on laatia esitys lukion valtakunnalliseksi tuntijaok-si vuoden 2013 loppuun mennessä. Tavoite on, että uu-si tuntijako ja opetussuunnitelma otettaisiin käyttöön syk-syllä 2016. Aikataulu on haastava, kun otetaan huomioonne odotukset, joita niin tuntijaon kuin opetussuunnitel-man sisällön suhteen on esitetty. Yleisenä toiveena on, et-tä päästäisiin eroon lukio-opetuksen pirstaleisuudesta. Tä-män tavoitteen saavuttamista on arvioitu edistävän muunmuassa luopuminen oppiaineiden yksittäisistä pakolli-sista kursseista sekä ilmiöpohjainen ja projektiopiskelu.

Sisällöllisesti opetuksessa toivotaan painotettavan asia-tietojen sijaan entistä enemmän geneerisiä taitoja kutentiedonhankintaa, kriittistä arviointikykyä, yrittäjyyttä, ris-kinottokykyä ja luovuutta. Lisäksi halutaan, että kaikis-sa oppiaineissa olisi nykyistä systemaattisemmin yhteyk-siä korkea-asteen opintoihin ja työelämään. Tämä tarkoit-taisi, että jatko-opinto- ja uraohjaus integroituisi suunni-tellusti kaikkiin oppiaineisiin. Tämän toivotaan nopeutta-van lukiolaisten sijoittumista jatko-opintoihin, joihin pää-seminen on voinut viedä vuosia lukio-opintojen jälkeen.

Lukio-opetuksen tavoitteiden saavuttamista mittaavatylioppilastutkinnon kokeet. Tämän perusteella ensin olisi pi-tänyt uudistaa lukion opetussuunnitelma ja sen jälkeen yliop-pilastutkinnon kokeet. Julkinen keskustelu viittaa kuitenkinsiihen, että nyt oltaisiin ensin uudistamassa ylioppilastutkin-toa vanhojen opetussuunnitelman perusteiden pohjalta. Kes-keinen kysymys on ollut ylioppilastutkinnon kokeiden säh-köistämisestä vuodesta 2016 alkaen. Voimassa olevat ope-tussuunnitelmat ovat jo nyt edellyttäneet tietoja viestintä-tekniikan käyttöä lukioissa, mutta ylioppilastutkinnon kokeeteivät. Lukuvuoden aikana ylioppilastutkintolautakunnalta onodotettu vahvistusta siitä, mitä oppiaineita tietoja viestintä-tekniikan käyttö koskisi ensimmäisessä vaiheessa. Lukioissaon myös toivottu tietoa ylioppilaskokeiden teknisestä toteu-tuksesta. Tieto- ja viestintätekniikan käyttö ylioppilaskirjoi-tuksissa edellyttää useimmissa kouluissa investointeja aina ti-lojen sähköistämisestä lähtien. Teknisten ongelmien ratkaisuedellyttää, että kunnissa olisi riittävän varhaisessa vaiheessatieto siitä, miten kokeet täytyy ja voidaan lukioissa järjestää.

Ylioppilastutkintolautakunnan uusi puheenjohtaja

professori Patrik Scheinin on esittänyt, että ylioppilastut-kintoon tulisi kuulua lukion pakollisiin kursseihin perustu-va yleissivistystä mittaava koe. Tämän kokeen asettaminenpakolliseksi kokeeksi on ongelmallista ylioppilastutkinnonammatillisen tutkinnon perusteella suorittaville, sillä hei-dän ei tarvitse suorittaa yhtään lukiokurssia osallistuak-seen ylioppilastutkinnon kokeisiin. Mikäli tällainen koe tu-lisi pakolliseksi, ammatillisten oppilaitosten opiskelijoidenolisi ajallisesti mahdotonta suorittaa lukion kaikkia pakol-lisia kursseja. Tämä olisi kenties mahdollista, jos lukion pa-kollisten kurssien määrää vähennettäisiin nykyisestä. Mo-net rehtorikollegani ovatkin tätä keskusteluissa toivoneet.

Lukiokoulutusta halutaan uudistaa myös valtionosuus-järjestelmää muuttamalla. Kaavailuissa on esitetty, että lu-kion yhdeksi rahoituksen perusteeksi otettaisiin tulok-sellisuus. Mittareina on esitetty muun muassa käytettyäopiskeluaikaa, opintojen keskeyttämistä, yksittäisen opis-kelijan oppimisen edistymistä ja jatko-opintoihin sijoittu-mista. Keskusteluissa on ilmennyt, että mittareiden laati-minen ei ole helppoa muun muassa sen vuoksi, että lu-kioissa opintojen keskeyttäminen on yleensä vähäistä.

Järvenpään lukio on tunnettu nykyaikaisen oppimis-ympäristön kehittäjänä. Nykyinen koulurakennus täyttääkymmenen vuotta ensi syksynä, ja oppilaitos on alusta al-kaen ollut hyvin varusteltu tietoja viestintätekniikan osal-ta. Samoin oppilaitoksessa on vuosia toteutettu projekte-ja ja koulukohtaisia kursseja, joissa on yhdistetty eri op-piaineiden opiskelua samanaikaisesti eli opiskeltu ilmiö-pohjaisen opiskelun periaatteita noudattaen. Osa näistäkursseista on toteutettu myös kansainvälisinä yhteistyö-hankkeina. Näistä projekteista löytyy kuvauksia myös täs-tä lukuvuosijulkaisusta. Lisäksi eri aineiden yhteydessä onjo nyt tehty vierailuja korkeakouluihin, ja osassa aineita onopiskeltu jo lukioaikana yliopistokursseja. Oppilaitokseenon muodostunut perinteeksi järjestää niin sanottu urapäi-vä, johon kaikkien aineiden opettajat osallistuvat. Moni-puolisesta tarjonnastamme huolimatta oppilaitoksen toi-minta on ollut kustannustehokasta, ja esitetyt tulokselli-suusmittarit tukevat oppilaitoksemme toimintakulttuuria.

Mielestäni valtakunnalliset uudistusajatukset so-pivat hyvin yhteen niiden pyrkimysten kanssa, joidensuuntaisesti Järvenpään lukiossa on jo vuosia toimin-taa pyritty kehittämään. Monet toteuttamamme pro-jektit ovat olleet useasti niin sanottua ylimääräistä työ-tä tai vaatineet muita resursseja. Mikäli esitetyt uudis-tukset menisivät läpi, tulisi näistä ylimääräisistä hank-keistamme osa niin sanottua normaalia toimintaa.

Tässä mielessä uudistukset ovat tervetulleita oppilai-tokseemme.

Kiitos kuluneesta lukuvuodesta opiskelijoille, henkilö-kunnalle ja yhteistyökumppaneille!Marja-Liisa LehtiniemiJärvenpään lukion rehtori

5

J

Unelmavelkakatosta

oulukuun 19. päivä vuonna2012 Järvenpään lukion aree-

nan valot on himmennetty. Parras-valoissa istuvat opiskelijat TeemuWeckström ja Hannamari Turunenottavat tiiviin katsekontaktin valtio-varainministeri Jutta Urpilaiseen.”Perustuslaki uusiksi! Suomen val-tion velkaantuminen on pysäytettä-vä!” opiskelijat vaativat. Tuhatpäinenyleisö seuraa keskittyneenä, kuinkavaltiovarainministeri liikehtii hiemanhermostuneen oloisena. Kuinka tä-hän tilanteeseen on tultu?

Vierailut

Urpilaista haastattelivat opiskelijatTeemu Weckström ja Hannamari Turunen.

Vaikuttaminen ja demokratiakasvatustavoitteinaJärvenpään lukiota ei voi profiloida il-man termejä ”demokratiakasvatus” ja”projektit”. Lukiomme opettajat ja opis-kelijat ovat mahdollistaneet sen, et-tä meidän lukiossamme voi myös pel-kän keskiaikaisen ulkoaopettelun si-jasta oikeasti hyödyntää tietoa. Luki-on tehtävänä on avartaa ajattelua, jamielestäni projektimaisella työskente-lyllä ajankohtaisten aiheiden parissase toteutuu mitä erinomaisimmin. Täs-tä on esimerkkinä Velkakatto-projekti.

Velkakatto-projekti syntyi SamiTammisen yhteiskuntaopin soveltaval-la kurssilla (YH05). Oppilaiden ainoa oh-jeistus oli, että tehkää jotain vaikutta-vaa. Muutaman ajatusleikin, parin pyhit-tävän puheen ja säkenöivän sanasodan


Vierailut

jälkeen idea oli valmis: päätimme teh-dä kansalaisaloitteen velkakattolaista.Aloitteen mukaan perustuslakia tulisimuuttaa niin, ettei julkinen sektori sai-si velkaantua yli 60 % valtion kokonais-bruttokansantuotteesta. Mikäli Suomel-le asetettaisiin stoppi vastuuttomallerahankäytölle, Suomella olisi mahdol-lisuus säästyä turmion tuovalta velka-kierteeltä. Jotta aloite päätyisi eduskun-nan käsittelyyn, se tarvitsisi yli 50 000kannatusääntä taakseen. Alea iacta est.

Ongelmia sateleeVirallisen valitettavaa, mutta päällem-me satoi ongelmien koko kaunis kirjo.Huolimatta kansalaisaloitteen ajankoh-taisuudesta, radikaalisuudesta, nuoriso-lähtöisyydestä ja poliittisesta sitoutu-mattomuudesta mediat eivät osanneettarttua siihen. Teimme ja toteutimmelukuisia eri markkinointisuunnitelmia,soittelimme pitkiä iltoja ja sähköposti-viestien naputtelusta niveliäni kolottaaedelleen. Tottahan toki muutama me-dia ideaan tarttuikin, mutta kannatta-jailmoituksia se ei valitettavasti tuntu-nut kunnolla tuovan. Hämmästeleviinkysymyksiimme saimme aina samatvastaukset: kannatusilmoituksen jät-täminen oli teknisesti liian vaikeaa taiidea oli liian poliittinen. Toisin sanoenSuomi on liian suomalainen todellisil-le muutosaskelille. En kiellä, ettei te-kijä itse olisi se oman onnensa seppä,mutta tulipahan tuossa maistettua si-tä puhtaan kitkerää huonoa tuuriakin.

Urpilainen tarttuu haasteeseenJostain kumman syystä uskon oikeu-denmukaisuuden hyveeseen. EräänHelsingin Sanomien kontaktin kaut-ta meille tarjoutui mahdollisuus saa-da valtiovarainministeri Jutta Urpilai-nen Järvenpään lukiolle tentattavaksivelka-asioista ja kansalaisaloitteestam-me. Työryhmämme innostui, sisuun-tui ja pisti itsensä likoon jälleen kerran.Odotettu vierailupäivä 19.12. koitti, jatyöryhmämme jäsenet Teemu Weck-


ström ja Hannamari Turunen haastoi-vat Urpilaisen työryhmän laatimilla ky-symyksillä. Ammattipoliitikko on ainaammattipoliitikko, eikä sellaista ihan he-ti saa nurkkaan ajetuksi. Ehdottomastivierailu antoi varmasti jokaiselle aktiivi-selle kuuntelijalle jotain uutta, mutta re-hellisyyden nimissä on todettava, ettävaltiovarainministeri osasi ristiriitaisenretoriikan tanssin paikoittain turhan hy-vin. Samalla hän sanoi, ettei velkakatos-ta kannata tehdä lakimuutosta, muttasellaisessa olisi hyvä pysyä. Eli suomek-si Urpilaisesta olisi kiva, jos me emmeottaisi lainaa, mutta otetaanpa nyt kui-tenkin. Klassinen nössöasenne, ”voisinehkä melkein kannattaa”, on diplomati-an kulmakiviä. Toisekseen hän mainit-si, ettei nykyinen talousjärjestelmä toi-mi ja tilalle tarvittaisi kestävämpää ka-pitalismia. Ainoana erona nykyiseen oli-si se, että se toimisi paremmin. Harvoinnäkee näin konkreettisia ehdotuksia.

Velkakeskustelu uutisoitiin Nelosel-la ja Helsingin Sanomissa. Lukio sai hat-tuunsa jälleen uuden sulan brändäyk-sessä ja koko projekti opetti ainakin it-selleni paljon uutta. Toki jo pelkästäänkansantaloustieteeseen syventyminentaustatietojen selvittämiseksi oli mie-lenkiintoista, mutta suurempana pro-jektin tuomana oppina näen markki-noinnin merkityksen. Vasta nyt ym-märrän, että nykypäivänä informaati-on saaminen ei ole ongelma, vaan se,kuinka kaikki tarpeellinen saadaan väli-tettyä kohteelle. Tai kuten filosofi Witt-genstein sen ovelasti kiteyttikin: ”Se,mitä sanotaan, täytyy sanoa selvästi.”Teksti Joonas Mustonen 11G, Velkakatto-projektin jäsenKuvat Otto Jahnukainen, abi 2013

Velkakeskustelun yhteydessä Jär-venpään lukiossa järjestettiin kilpai-lu, jossa lukiolaiset saivat ehdottaakeinoja valtiontalouden parantami-seksi. Kuvassa Jutta Urpilainen (oik.)kukittaa kilpailun voittajanJuho Mölsän (vas.)

9

E

VierailutAlexander Stubb kylässä

Lukuvuosi 2012–2013alkoi ministerivierailul-la. Vuorossa oli ulko-maankauppa- ja eu-rooppaministeriAlexander Stubb, jo-ka on tunnettu pait- siasiaosaamisestaanmyös kyvystään puhuaniin, että hänen vies-tinsä myös ymmärtää.

nnen valintaansa Jyrki Katai-sen hallituksen ministerikun-taan Stubb toimi Matti Vanha-sen II hallituksen ulkoministeri-

nä Ilkka Kanervan jouduttua eromaantehtävästä tekstiviestikohun saatte-lemana. Stubb valittiin myös kokoo-muksen kansanedustajaksi vuoden2011 protestivaaleissa. Hänen valin-taansa siivitti muhkea, yli 40 000 ää-nen saalis Uudenmaan vaalipiirissä;vain Timo Soini sai enemmän henki-lökohtaisia ääniä. Aiemmin urallaanStubb on toiminut europarlamentaa-rikkona ja ehtinyt myös väitellä tohto-riksi London School of Economicsis-ta vuonna 1999. Aiheena hänellä oli– tulevaa uraa ennakoiden – Euroo-pan unionin joustava yhdentyminen.

Järvenpään lukioon AlexanderStubbin toi hänen ministerin roolin-sa. Häntä pyydettiin luennoimaanSuomen ulkomaankaupasta painot-taen erityisesti Kiinan kauppaa. Op-pilaskunnan puheenjohtajan Eeme-li Peltosen alkutervehdyksen jälkeen

ministeri paljasti korttinsa. Hän ai-koi kertoa maailmanpolitiikan ja ulko-maankaupan pelisäännöistä kolmellaeri tasolla: maailman, Kiinan ja Suomen.

Kaksinapainen, yksinapainen ja moni-napainen maailmaMaailman tason analyysissään Stubbmaalasi kuvia nykymaailmasta histo-rialla ryyditettynä. Hän kuvasi, mitenmaailma oli muuttunut toisen maa-ilmansodan jälkeen ensi kaksinapai-seksi mahtimainaan USA ja Neuvosto-liitto, sitten yksinapaiseksi USA:n joh-tamaksi maailmaksi ja lopulta BarackObaman aikana moninapaiseksi maa-ilmaksi. Uudet suurvallat ovat Stub-bin mukaan saamassa yhä suurem-paa jalansijaa maailmanpolitiikassa.Monen muun tavoin Stubb nosti Kii-nan, Brasilian ja Argentiinan tulevanmaailmanjärjestyksen tukipilareiksi.

Stubb nimesi kolmeksi tämän het-ken maailman mahdiksi Euroopan unio-nin (EU), Yhdysvallat ja Kiinan. Näistä EUon maailman suurin talous, USA toisek-si ja Kiina kolmanneksi suurin. Samalla

Stubb luonnehti niiden erilaisia roole-ja suurvaltoina vallattomalla pensselillä.USA voidaan Stubbin mukaan määrittääturvallisuuspoliittiseksi, Kiina talouspo-liittiseksi ja EU elämäntapasuurvallaksi.

”Kaman viennistä” uusiin menestysre-septeihinToiseksi Stubb paneutui Kiinaan. ”Ma-de in China” -tekstiin ovat kaikki tör-männeet lukemattomia kertoja, muttaStubbin mukaan tämä on vain kolikontoinen puoli. Kiina on myös yksi maa-ilman suurimmista markkina-alueista.Yhtenä esimerkkinä tämän tarjoamis-ta mahdollisuuksista Stubb mainitsi lu-kuja. Kiinassa on 500 miljoonaa interne-tin käyttäjää ja noin 400 miljoonaa kes-kiluokkaan luettavaa kuluttajaa. Ulko-maisilla yrityksillä on siksi potentiaaliakasvattaa tuotantoaan ja myyntiään Kii-nassa huomattavasti. Stubbin mainitse-man 300 suomalaisen Kiinassa toimivanyrityksen rinnalle mahtuu uusia yrittä-jiä. Tien raivaaminen heille on myösyksi Stubbin virkatyön tavoitteista.

Suomen suhteen Alexander Stubb


peräänkuulutti erityisesti kilpailukyvynylläpitämistä ja korkeaa koulutustasoa.Hän myös halusi nähdä Suomen vien-nin ja tuonnin osana globaalia taloutta.Hänen mielestään tullin tilastot vienninja tuonnin määristä eivät kerro koko to-tuutta Suomen ulkomaankaupasta. ”Ka-man vienti”, kuten Stubb asian ilmaisi, eiole itsessään tie onneen, vaan toimimi-nen aktiivisesti globaaleilla markkinoilla.

Toisaalta Stubb pohti suomalaisyri-tysten menestysreseptejä maailmas-sa. Pisa-tutkimusten luoma kiinnos-tus suomalaista koulutusjärjestelmääkohtaa olisi aiempaa tehokkaammin

muunnettava koulutusviennik-si. Sienten, marjojen ja muiden met-sän tuotteiden varaan rakennettu”villin” ruoan brändi voisi toimia hy-vin ruokaskandaalien maailmassa.

Lopuksi Alexander Stubb vielä oh-jeisti lukiolaisia tulevaisuutta var-ten viiden periaatteen ohjelmalla:

• Ole oma itsesi.• Yritä erilaisia asioita.• Älä erikoistu liian aikaisin.• Pidä mieli avoimena.• Mene sellaiseen työhön, josta pi-

dät.Vihonviimeisenä ajatuksena Stubb

palasi Kiinaan ja suositteli kiinan opin-toja kaikille nuorille.

Muistiinmerkinnyt ja kuvannutTimo Joutsivuo

11

A

Kansainvälisyys

Avaruussäätätutkimassa

varuussää-projektimme alkoiviime keväänä vierailulla Ilma-tieteen laitokselle, jossa vie-

timme yhden päivän tutustuen ava-ruussään tutkimisen periaatteisiin, re-vontulimittauksiin ja Ilmatieteen lai-toksen toimintaan. Kävimme myöstutustumassa Nurmijärven observa-torioon, jossa mitataan Maan mag-neettikentän muutoksia. Projektiryh-mässämme oli opiskelijoita Suoma-laisesta yhteiskoulusta SYK:stä, Kau-rialan lukiosta Hämeenlinnasta sekäKastellin lukiosta Oulusta.

Raketin laukaisua seuraamassaLofooteillaVarsinainen opintomatkamme Kii-runaan ja Sortlandiin alkoi elokuunloppupuolella perjantaiaamuna kel-lo kuuden herätyksellä. LensimmeHelsingistä Tukholman kautta Kiiru-naan, josta matkamme jatkui bussil-la Norjaan Sortlandin kylään Lofoo-teille. 350 kilometrin matkaan kuluireilut seitsemän tuntia. Maisemat oli-vat hienot ja paranivat rannikkoa lä-hestyessä. Lauantaiaamuna ajoimmeAndenesin kylään Lofoottien pohjois-kärkeen, jossa on Norjan avaruustut-kimuskeskus. Sieltä on laukaistu il-makehän tutkimusraketteja jo vii-den vuosikymmenen ajan. Siellä jär-jestettiin Norjan Avaruustutkimuksen50-vuotisjuhla, johon kuului myöstutkimusraketin laukaisu. Tilaisuuttasaapui seuraamaan myös Norjan ku-ningas Harald. Laukaisupaikan lähei-syyteen oli koottu Norjan avaruusoh-jelman esittelypisteitä.

Ehdimme kuitenkin käydä kiipei-lemässä vuorilla ennen raketin laukai-sua. Vuorilta saimme hienon kuvanylilentoa tekevästä Norjan ilmavoi-


Avaruussääilmiöt ovat ö-ja magneettikenttien muu-t Auringosta tulevat

neettimyrskyt häiritsevättietoliikenneyhteyksiä sekg annusta. Tavaruussäähän liittyvät

vät kuitenkin rev

– Järvenpään lukion iskuryhmänopintomatka rakettiasemalle jakaivokseen

34 metrin lautasantenni Kiirunassa tekisuuren vaikutuksen

13

Kansainvälisyys


Avaruussää

Sotilaskoneen ilotulitus

Kuningas Harald saapumassa tutkimusasemalle

mien kuljetuskoneesta, joka jätti näyt-tävän kuvion ilmaan ohjuksentorjun-tajärjestelmillään. Norjan kuninkaanHaraldin näimme muutaman metrinpäästä, kun seurasimme Space Circus-esitystä 1000 hengen sirkusteltassa.Lopulta ilta saapui ja laukaisun hetkituli. Keräännyimme katsomaan raket-tia suurin odotuksin, mutta petyimmehieman, kun näimme raketin suhahta-van taivaalle alle sekunnissa.

Sunnuntaina palasimme Sortlan-dista Kiirunaan. 350 kilometrin matkataittui noin kymmenessä tunnissa. Pi-sin ja mielestämme paras tauko pidet-tiin noin kymmenen kilometrin päässäNorjan ja Ruotsin rajasta. Reilun parintunnin tauon aikana kiipesimme las-kettelurinnettä ylös tavoitteenammepäästä vuoren rinteillä oleville lumi-läiskille ja pilvirajan yläpuolelle. Mat-

ka ylös oli raskas, sillä reitillemme osuisuuria rokkakivikkoja ja tiheitä pusik-koisia paikkoja.

Mittailua ja kaivosvierailuMaanantaina Kiirunassa vierailimmeEISCAT-avaruussäätutkimuskeskuk-sessa ja kuuntelimme EISCATIN johta-jan Esa Turusen luentoa laitoksen toi-minnasta. Tutustuimme radiosignaa-livastaanotinlautasantenniasemaan,jonka 34 metrin lautanen teki meihinsuuren vaikutuksen. Tutustumisen jäl-keen pääsimme kahden tunnin ajanmittaamaan Tromssan 2200 kW:n te-hoisen lähettimen ionosfääristä hei-jastuvaa signaalia, joka vastaanotet-tiin Kiirunan teleskoopilla. Mittasim-me muun muassa ionosfäärin elektro-nitiehyttä

15

Kansainvälisyys

AvaruussääTutkimusraketin laukaisu

siten, että Tromssasta lähetettiin radio-signaali yläilmakehään. Sieltä se hei-jastui kohti Kiirunaa, jossa suuri lauta-santenni – sama johon tutustuimme –vastaanotti signaalin.

Seuraavana päivänä vierailimmeKiirunassa Esrangen tutkimusraketti-laukaisupaikalla. Näimme raketteja,suuria heliumpalloja ja rakettien lau-kaisualustoja. Esrangesta matkasimmeKiirunaan LKAB:n malmikaivokselle, jo-ka on eräs vanhimmista teollisuuslai-toksista. LKAB sijaitsee Kiirunan välit-tömässä läheisyydessä ja on maailmansuurin maanalainen kaivos. Kaivok-seen menimme LKAB:n omalla bussilla,joka vei meidät 540 metrin syvyydessäsijaitsevaan kaivoksen esittelykeskuk-seen. Siellä meille selvisi että, kaivok-sessa on yli 400 kilometriä teitä ja sensyvin kohta on 1036 metriä maanpin-nana alapuolella. Kuulimme myös, ettäkoko Kiirunan kaupunki joudutaan siir-tämään talo talolta 50 kilometriä kau-emmaksi kaivoksesta, sillä kaivos aihe-uttaa Kiirunana alle halkeamia, jotkavoivat johtaa nykyisen Kiirunana alu-een vajoamiseen tai jopa romahtami-seen.

Kokonaisuutena avaruussääopinto-matka rakettiasemiin tutustumisineenja kaivosvierailuineen oli mieleen pai-nuva ja unohtumaton kokemus.Teksti Juuso Lindroos 11F, Petteri Saarela

11A ja Teemu Weckström 11J

Paikallista huumoria: tupakkapaikka rakettimoottorin päällä


Matkalaiset kaivoksessa 540 metrin syvyydessä 25 kuution kauhassa

17

J

KansainvälisyysIlmanpaine rutisti tyhjän kokispullon

kasaan laaksossa

JärvenpäänlukiolaisetEuroopan huipulla

ärvenpään lukionseitsemän opiske-

lijan ryhmä opettajan- sakera osallistui yhdes- säSuomalaisen yhteis-koulun lukion SYK:n sekäHyvinkään yhteiskoulunlukion yhteiseen tiede-opetusprojektiin CER-Nissä Genevessä. Projek-ti alkoi jo viime kevää-nä toukokuun puolivä-lissä, jolloin vierailimmeHelsingin yliopistonkiih- dytinlaboratoriossaja Suurenergiafysiikanlai- toksella. Ennenprojek- timatkaaopiskelijat ko-koontuivat Järvenpäänlukiolle esittelemäänpienryhmissä tekemiäänesitelmiä. Projekti hui-pentui opintomatkaanCERNiin.


Higgsinhiukkanenjaantimateriala-boratoriovierailuCERNissäjulkaistiinviimekesänätie-to,ettäkauanetsittyHiggsinhiukka-nen,jokaantaaaineellemassan,onlöytynyt.Ilmiötätutkitaan27kilomet-riä

pitkässä, Sveitsin ja Ranskan rajalla100 metrin syvyydessä olevassa kiih-dyttimessä. Kiihdyttimessä tapahtuujatkuvasti 60 miljoonaa törmäystä se-kunnissa, joista vuoden aikana löytyy100 etsittyä törmäystä. Tämä vastaatilannetta, jossa etsitään yhtä tiettyähenkilöä 500 maapallolta. Kerrostalonkokoiset mittalaitteet ovat niin herk-kiä, että ne reagoivat jo junan liikkee-seen maan pinnalla. Tämän takia on-kin useasti tiedusteltu CERNistä, on-ko Geneven juna Pariisiin jo lähtenyt.

Myös antimaterialaboratorioontutustuminen oli mielenkiintoista. Yh-dellä grammalla antivetyä voi matkataMarsiin. Ongelmana on vain antimate-rian vaivalloinen tuottaminen. Huhu-jen mukaan antivetyä voisi tuottaa hel-pommin Kuussa kuin Maassa ja vielä-pä sen toimittaminen Kuusta hyöty-käyttöön olisi halvempaa kuin sen val-mistaminen Maassa nykymenetelmin.

CERNin tutkimusohjelmaan on hy-väksytty suomalainen tutkimusryh-mä, joka tutkii kokeellisesti kosmistenhiukkasten pommituksessa syntyviä

Matkalaiset Euroopan huipulla 3844metrin korkeudessa

kasvihuonekaasuja, jotka aiheutta-vat ilmaston lämpenemistä. Tiedos-sa ei ole, että missään muualla labo-ratorio-olosuhteissa tutkittaisiin ko-keellisesti avaruussäteilyn vaikutus-ta kasvihuonekaasujen syntymiseen.

Paineen laskun vaikutusta tutkittiinkokeellisestiVierailimme opintomatkan lopuksi Eu-roopan korkeimmalla huipulla Aquil-le du Midillä (3844 metriä), jonne voipäästä köysiradalla. Samalla mitattiin,kuinka paljon paine laskee noustessahuipulle. Normaali ilmanpaine on100kPa, kun huipulla se oli vain noin 66kPa. Paineen laskun tunsi myös korvi-en lukkiutumisena, ja nieleskely oli tar-peen koko ajan. Kun lämpötila oli -6 as-tetta ja vettä kaadettiin pullosta, näyt-ti vesi jäätyvän hiutaleiksi pudotessaanmatalassa ilmanpaineessa. Kokispullotyhjennettiin ylhäällä ja palatessa alaslaaksoon havaittiin sen rutistuneen ko-koon. Opintomatka oli erittäin antoisaja opettavainen, vaikka päivät veny-vätkin pitkiksi. Sunnuntaina palasim-me vasta puolenyön tietämissä Helsin-ki-Vantaan lentoasemalle Genevestä.

Matkalla mukana olivat Oskar Ce-lik, Petteri Helander, Eveliina Karjalai-nen, Jenna Kauhanen, Samuli Kyytsö-nen, Noora Pöllänen, Timo Virtanen jaPasi Ketolainen.Teksti Pasi Ketolainen

19

Kansainvälisyys


Renmin Park

Suuri seikkailu –opettajavaihdossa

Kiinassa

21

Keväällä 2013 to-teutui vihdoin

kauan suunniteltu jaodotettu opettajavaihtoJärvenpään lukion ja kii-nalaisen Shenzhen Mid-dle Schoolin välillä. Mi-nä, suomalainen englan-nin opettaja, ja Ms XiaCao, kiinalainen englan-nin opettaja vaihdoim-me työpaikkoja ja -tehtä-viä neljäksi viikoksi.Shenzhen Middle School sijaitsee etelä-kiinalaisessa Shenzhenin suurkaupun-gissa aivan Hong Kongin naapurissa.Koulu on ollut lukiomme yhteistyökou-lu vuodesta 2007, jolloin käynnistimmeensimmäisen Opetushallituksen tuke-man Kiina-projektimme. Itse koulu jajotkut sen opettajista olivat siis minul-le entuudestaan tuttuja matkatessaniopettajavaihtoon. Silti jännitti, koskatiesin, että koulu on ensinnäkin todellasuuri, eri kampuksilla on yhteensä noin

Kansainvälisyys

Suuri seikkailu5000 oppilasta ja sadoittain opettajia, jatoiseksi, se on koko Guangdongin maa-kunnan arvostetuin koulu, jonne ote-taan vain todella lahjakkaat oppilaat.Suuri osa oppilaista asuu koulun asun-toloissa, koska he näin pystyvät keskit-tymään opintoihinsa täysipainoisesti.

Shenzhen Middle Schoolissa minul-la oli kiinalaisopettajien tapaan kaksiopetustuntia päivässä. Englannin ryh-mäni olivat lukion toisen vuoden oppi-laita, ja lisäksi opetin Bible Stories -ni-mistä kurssia kahdelle ryhmälle. Oppi-tunnit olivat 45 minuutin pituisia, elituntuivat todella lyhyiltä 75 minuutinoppitunteihin tottuneesta. Lisää haas-tetta toi se, että kaikissa opetusryh-missäni oli 45–50 oppilasta, joiden ni-met olivat nimilistassani vain kiinalai-sin kirjoitusmerkein, ja kaiken lisäksi


heidän paikkojaan vaihdettiin vähin-tään kerran viikossa. Onneksi saimmekuitenkin sovittua, että he käyttäisivätenglanninkielisiä nimiä minun kanssa-ni, vaikka kaikki nimivalinnat eivät eh-kä mielestäni ihan luontevaa englan-tia olleetkaan: Tree, Hey, Ham, Hestia.

Yhtä kaikki oppilaat olivat kerrassaanihania ja välittömiä ja luokkahenki usko-mattoman hyvä. Jokaisella ryhmällä olijärjestäjä tai luottamusoppilas, joka pi-ti tunneilla huolen siitä, että kaikki op-pilaat tiesivät läksyistä ja ajankohtaisis-ta tapahtumista. Tämä oppilas myös ha-ki monisteet ja muut materiaalit monis-tamosta ja jakoi ne oppilaille. Edelleenhän huolehti myös siitä, että kaikkienryhmän oppilaiden syntymäpäivät yn-nä muut merkkitapahtumat muistettiin,

ja usein tunti alkoikin lyhyellä puheel-la ja onnittelulaululla. Opettajan näkö-kulmasta oli erityisen mukavaa, että op-pilaat olivat niin avoimia ja helposti lä-hestyttäviä. Oppituntien alussa minuatervehti poikkeuksetta innokas oppilai-den kuoro, ja tunnin päättyessä oli useinkovat aplodit. Välillä kesti kauan ennenkuin luokasta pääsi lähtemään, koskaoppilaat olivat niin innostuneita puhu-maan englantia ja kyselemään Suomes-ta ja muista heitä kiinnostavista asioista.

Päivän ensimmäinen oppitunti al-koi jo kello 7.40. Tästä oppitunnit jat-kuivat kello 12.15:een asti, jolloin al-koi kello 14:ään asti kestävä lounastau-ko. Iltapäivällä oppitunnit taas jatkui-vat kello 16.35:een asti, jonka jälkeenvarsin monilla oppilailla oli lisätunteja

yksityisopettajalla tai yksityisessä opis-tossa. Monet osallistuivat myös koulunkerhoihin, ja kaikilla oli tietenkin jokapäivä paljon, todella paljon läksyjä, myö-häiseen iltaan asti. Vapaa-aikaa oppilail-la ei siis juuri ollut, ei edes viikonloppui-sin. Viikonlopuiksi opettajat nimittäinantoivat isompia tehtäviä, esimerkiksienglannista oppilaiden piti aina lukeaenglanninkielinen opiskelulehti ja teh-dä siihen liittyvä iso nippu tehtäviä. Li-säksi joka maanantai oli pitkä sanakoe.

Itse en ole mikään aamuvirkku, jo-ten aluksi olin onnellinen, että omassalukujärjestyksessäni tuo kello 7.40 al-kava tunti oli vain kahdesti viikossa jamuut tuntini olivat myöhemmin päi-vällä. Heti ensimmäisten päivien jäl-keen tulin kuitenkin siihen tulokseen,

että olisi ollut paljon mukavampi pitääkaikki tunnit aamuvarhain, kun sää olivielä viileämpi. Päivällä luokissa oli vä-lillä melkoisen hiostavaa. Shenzhen si-jaitsee nimittäin subtrooppisella vyö-hykkeellä, joten näin talvellakin lämpö-tila oli päivisin 25–28 asteen tietämillä jailman kosteusprosentti korkea. Luokas-sa tämä tarkoitti minun kohdallani sitä,että mitään T-paitaa paksumpaa en olisivoinut kuvitellakaan pitäväni. Oppilaattaas todella kuumiin kesiin tottuneinapitivät todella lämpimiä vaatteita (jopatoppatakkeja!) ja ihmettelivät, mitenihmeessä tarkenin! Ilmastoinnin päällekytkemisestä ei siis ollut puhettakaan.

Kiinan opettajavaihto ylitti odotuk-seni. Minut otettiin kaikkialla vastaanhyvin lämpimästi ja vieraanvaraisesti.

Opettajavaihto oli erittäin antoisa pait-si kulttuurillisesti ja koulujemme yh-teistyötä vahvistaen myös ammatilli-sesti. Syvällisempi omakohtainen tu-tustuminen erilaiseen koulujärjestel-mään, opetusmenetelmiin ja opiske-lutapoihin antaa perspektiiviä ja ide-oita myös omaan opetukseen. Vuoro-vaikutus oman aineen opettajien kans-sa avaa silmät uudella tavalla. Erityisensuurella lämmöllä muistelen kiinalaisiaoppilaita – neljä viikkoa heidän kans-saan vierähti kuin siivillä. Kuulemanimukaan kiinalaisella englanninopet-tajalla Rosylla, Ms Xia Caolla, oli sa-mankaltaisia tuntemuksia Suomessa.Teksti ja kuvat Marjo Uotila

23

KansainvälisyysKiinalaisia opiskelijoita Marjon englannin tunnilla

Buddhalainen temppeli

Marjo syömässä kiinalaistenenglannin opettajien kanssa

Shenzhen Middle Schoolin urheiluhalli


Frans Hoppi (vas.), Xia Cao ja Otto Honkanen (oik.)

HaastattelussakiinalainenenglanninopettajaXia Cao, Rosy

What was it like to be in Finland?It was a fantastic experience being,

living and working in Finland for amonth! The friendly people and the freshair have left a very good impression onme. I was told Finland in summer timelooks much prettier; however, I enjoyedmy stay in this winter time very much!I loved the snow and even the cold! Ofcourse, I’d love to see a different Finland,so, I definitely would like to find anotherchance to visit Finland again!

What Finnish customs or ways oflife amazed you most?

First, I noticed the snow ground hereis all covered with tiny stones ondriveways or sidewalks in case it wouldbe too slippery. In northeastern China, itcan snow as hard as here. However, thereseems to be no such practice. Besides, Ithink a typical Finnish person eats muchless than a Chinese one, especially in theschool canteen, you may see Chinesestudents eat A LOT!

In what ways is teaching in theclassroom different in China and inFinland?

An average class lasts 45 minutes inChina, so very often teachers tend totalk more in the classroom, hoping toprovide enough information. However,I’ve learned Finnish classroom is a lotmore student-centered, and teachersvalue highly the students’ ability toput what they’ve learned into real use,which is so good! It’s no wonder theFinnish basic education occupies theleading position in the world!

What could the Finns learn fromChinese high school?

In most of Chinese high schools,they are equipped with more outside-classroom facilities, like a dance room, atennis court, a football playground or aswimming pool. Students have chancesto do sports together, which improvestheir friendship and develops theirability of cooperation. Besides, we havea lot of student societies (75 societiesin my school) like guitar society, hip-hop, poetry and so on, all of which arecompletely run by students. You canoften see them give performances oryell for collecting money or recruit newmembers in the campus. I guess theirhigh school life is more colorful.

What could the Chinese learnfrom Finnish high school?

Quite a lot! Finnish schools enjoy avery reasonable education system. I’velearned that students make their ownarrangements on their courses, timeschedule and so on before the new termbegins. So learning in this sense is moreof their own business. Finnish studentsare more motivated and self-disciplinedthan Chinese students. In China, thesubjects taken by students are mostlycompulsory and fixed for everybody,and some of them are just pushed tolearn…

What else would you like to say toFinns?

Finnish people are very well-educated and very modest. Some ofthem are even so shy. Students are verywell behaving in school. I really respectFinns! However, I’ve learned that mostof Finns tend to choose Europeancountries to travel to…I sincerely hope

Kansainvälisyys

Xia Cao ja Santeri Kettu

next time you will think about travellingin China!

Haastattelijana Marjo UotilaKuvatJaakko Tiainen ja Virpi Bunders


Y

Kiina-projektin terveiset

ksi Järvenpään lukion monipuolisimmista ja pitkäaikaisim-mista projekteista on yhteisyö Shenzhen Middle Schoolin

kanssa; yhteistyö tunnetaan paremmin nimellä Kiina-projekti.

Epämääräisiä ennakko-odotuksia…Kansainvälinen projekti on ainutlaatui-suudessaan kiehtova ja sisältää usei-ta ulottuvuuksia. Itse liityin siihen ko-keillakseni englannin kielen taitoja-ni, ja siinä sivussa toivoin petraava-ni myös fysiikan tietämystäni – kuu-luihan projektiin Kiinan-matkan lisäk-si olennaisesti koko joukko tehtäviä jasiten tuhtia kielikylpyä. Näin jälkikä-teen en voi kuin ihmetellä itseäni; mi-nulle tuo kokonaisuus ei ollut mikäänkurssi, vaan se oli mullistava elämys.

Kaiken aikaa ennen matkaa jokai-sesta tuutista toitotettiin, kuinka Kii-na ja kiinalaiset ovat niin mahdotto-man erilaisia ja outoja. Kuvausten alka-essa muistuttaa kulttuurien monipuo-lisuuden sijaan ufolegendoja itselleni-kin uhkasi syntyä piskuinen huoli, mi-hin sitä oli taas tullut sorkkansa työn-nettyä. Kaikki se propaganda vessati-loista, kuvottavankuuloisista ruoista jaKGB-tyylisestä sanavapauden raiskaa-misesta saivat minut valehtelemattaepäilemään reissun mielekkyyttä. Ker-rankin suomalaisesta sisusta eli järjet-tömästä jääräpäisyydestä oli hyötyä, jamaitojunan sijaan aloin valmistautua.When in Rome, do as the Romans do.

… ja hämmentävä todellisuusAika kului ja matkan hetki koitti marras-kuussa. Kymmenentuntinen istuminenlentokoneessa jännityksen, väsymisenja puutumisen sekaisin tuntein on ka-raistava kokemus, mutta perillä vasta ih-me odottikin: reilun kymmenen miljoo-nan hengen Shenzhen. Verrattuna Suo-meen kaupungin infrastruktuuri oli pil-venpiirtäjineen täysin erilainen, ja hel-teen hiostavuus myös aivan toista luok-kaa – kertoipa joku opiskelijoista eräänäaamuna ensi töikseen föönanneensatukkansa hiestä kuivaksi. Kaupunki olitäyteen rakennettu sekaisin modernejapilvenpiirtäjiä, muita monumentaalisiarakennuksia ja yksinkertaisempia kort-teleita. ”Junttijärvenpääläinen”-tunnet-ta ei voinut välttää. Istutukset kilpaili-vat aistikkuudesta keskenään. Toisaal-ta suunnaton siisteys pisti myös välit-tömästi silmääni. Tarkkailin ympäristö-äni kuin mikä tahansa pelokas pieneläinja yritin muodostaa jonkinlaisen kuvankaikesta ympärilläni olevasta. Hämmen-tävää, uutta, sekavaa, muttei pelottavaa.

Varsinainen matkasisältö on tur-han monipuolinen yhteen tekstiin ku-vailtavaksi. Vierailut vastavalmistunee-seen tiedelukioon ja autotehtaalle se-kä kiinalaisen huvipuiston kokeminenolivat kaikkine yksityiskohtineen niinmassiivisia, että niiden ymmärtäminenvaatii niiden näkemisen. Toki olin kuul-lut ennakkoon kiinalaisesta opiskelu- jatyömoraalista, mutta niiden todellinenmerkitys on jotain aivan käsittämätöntä.Silloin todellakin ollaan jännän äärellä.

Eroja vai yhtäläisyyksiä?

Päämääränäni oli ottaa matkasta kaik-ki irti, joten yritin etsiä kaikkia mahdol-lisia erilaisuuksia meidän ja kiinalaisenkulttuurin välillä. Tässä asiassa olin ol-lut kaikkein eniten väärässä: lähdin et-simään erilaisuutta, mutta kaikkein eni-ten minua hämmästytti samankaltai-suutemme, yhtäläisyytemme. Onhantoki totta, että kiinalaisen maailmanulkoasu poikkeaa vahvasti suomalai-sesta, mutta sisällä piilee tismalleensamanlaisia piirteitä kuin meidän kult-tuurissamme. Ei kiinalainenkaan väl-ty teinien ihmissuhdekriiseiltä, kiireil-tä, ulkonäköpaineilta ja valinnan vai-keudelta. Kiinalaisen tyyppitapaus onmyytti; kiinalaiset ovat yhtälailla per-soonia kuin ketkä tahansa. Henkilö-kohtaisesti sain havaita aivan saman-laisia ajatuksia ja pohdintoja elämäs-tä ja maailmasta. Ja jos kulttuuri-iden-titeettejä miettii, mielestäni saman-laisen introverttiuden voi kyllä yhdis-tää sekä kiinalaisiin että suomalaisiin.

Aivan uskomattomien ystävyys-suhteiden ja kokemusten lisäksi opinelämästä todellakin jotain arvokas-ta: vaikka kulttuureilla on eroja, niitäkaikkia yhdistää elämä.Teksti Joonas Mustonen 11G

27

TI-Nspire -teknologia on täydellinenratkaisu matematiikan ja luonnontie-teen oppimisen tueksi!

TI-Nspire -teknologia toimii useillaeri alustoilla: PC/MAC, iPad ja laskin!

© 2013 Texas Instruments education.ti.com/suomi

www.liikennekoulu.fiHelsingintie 13

Puh. 09-271 2175


KansainvälisyysMi estancia en

Finlandia

Espanjalainen Sergio Tur Soler oliJärvenpään lukiossa Comenius-apu-laisopettajana neljän kuukaudenajan 1.10. 2012–3.2. 2013. Hän opettipääasiassa espanjan tunneilla, muttajonkin verran myös liikunnassa.

Moi! Mitä Kuulu? Olen Sergio,minä olen espanjalainen opettaja,asun Mallorcasta ja voy a contaros miexperiencia durante los cuatro mesesque pasé en Finlandia. Decidí elegirFinlandia como destino, puesto queen España hay mucho interés en laeducación finlandesa y a mí comomaestro me interesaba aprender deello. Durante todo este tiempo trabajéen Järvenpään Lukio como profesor deespañol junto a Marjo Uotila; una granprofesional, de la que he aprendidomuchas cosas. La experiencia dedar clases a finlandeses ha sido muysatisfactoria en todos los aspectos,considero que son personas muyactivas, trabajadoras y resulta muy fáciltrabajar con ellos. Cambié el sol deMallorca por la nieve de Finlandia, perono me costó mucho adaptarme a la vidafinlandesa puesto que soy una personaque me gusta conocer culturas distintasy vivirlas en primera persona. Ademásrealicé un curso básico de finlandéspara aprender a comunicarme mejor,pero considero que es una lengua muydifícil y se necesita mucho tiempo paraaprenderla.

En Järvenpää conocí mucha gentede la comunidad educativa y visitédiferentes centros para conocer mejorcomo se realiza la educación en lasdiferentes etapas educativas. Estaexperiencia ha sido un gran reto a nivelpersonal y laboral que me ha ayudado avalorar y a conocer una cultura distintaa la mía. Por eso animo a todos losestudiantes a realizar intercambios conotros países y a conocer otros idiomas,ya que aprenderán mucho comopersonas, entenderán más la realidad

31

Kansainvälisyys

europea y les abrirán las puertas ensu futuro laboral.

Durante mi estancia enFinlandia, me alojé en unapartamento en Järvenpää y conocía una fantástica familia finlandesacon la que pasé grandes momentos.También he podido disfrutar de lanieve, conseguí ir al instituto conla bici cada día con temperaturasde hasta -30ºC, visité diferentesciudades finlandesas; como Turku,Kouvola, Helsinki, Tampere,Rovanniemi y Suomelinna. Yaunque no he podido ver las aurorasboreales, me he bañado en los lagoshelados, he disfrutado de las saunasy de los paisajes, he cocinado pulla yjoulutortut, he esquiado en la nievey realizado patinaje sobre hielo, mehe tirado en trineo y he montadoen motos de nieve. Sin duda tengomuchísimas anécdotas divertidas demi experiencia en Finlandia.

Por otro lado, durante lasvacaciones escolares pude visitarRusia, Estonia, Letonia y Suecia.También disfruté de unas Navidadesfinlandesas y las comidas quemás me han gustado han sido losKarjalanpiirakat, kinkku, el chocolateFazer, el Glögi y el reno con salsa dearándanos.

En conclusión, ha sido una de lasmejores experiencias que he vividoy quiero dar las gracias a MarjoUotila, a la directora Marja-Liisa ya todos los profesores y alumnos deJärvenpään Lukio, que han hechoque me sienta como en casa. ¡Osecho de menos!

Un gran abrazo desde Mallorca, näh-dään pian!Sergio Tur.


33

Vaihtarit

O

T

ONE YEAR INJÄRVENPÄÄ

Kansainvälisyys

his year we have been theexchange students in JärvenpäänLukio. We all arrived almost

7 months ago in Finland and in thebeginning there were 10 of us. FromAustralia, Japan, Paraguay, Italy,Hungary, Argentina and Germany wecame to have an amazing time in theNorth. Some of us planned to stay awhole year, others wanted to leaveafter half a year, but only one of usreally left this winter. Sofia went backto Argentina, but everybody else isstill here. Finland did not let themleave. And that is great because we allhave had an amazing time in this greatcountry and we have enjoyed everymoment.

f course it is not always easyto be on the other side of theworld, so we want to tell you

about some things that happened to usin the last few months...

Clara BateSo many people ask why I chose

Finland, out of all the other places inthe world. You know what, I don’t fullyknow why I did at all. I guess maybebecause Finland is completely differentto Australia in many ways like, theweather is a big difference, schoolingis also a lot different and so are thepeople. So what’s more different thana country that is half way around theworld?

Many people who come to Finlandimmediately realize that Finnish peopleare in fact really shy, as exchange


students here we really have to try harderto approach people. Luckily many peopleare more than happy to show off theirEnglish skills and they are easy to talkwith. Although most Finns seem shy, Igave them a little time, lured them out oftheir turtle-like shells and I now see howcrazy some really are. In a good way ofcourse!

This year really has been amazingand has gone by so fast and I wish Icould have more time but I know I willeventually be back to visit. I’ve had someof the best experiences of my life hereand will never forget how great it was tobe an exchange student in Järvenpää!

Anna FriedrichsenThree years ago I decided that I

wanted to become an exchange student.When I made this decision I was notsure where I wanted to go. There wereso many interesting places to choose.Brazil, Canada, Mexico, India, Taiwan…But one day I decided that I would applyfor Finland and Norway. Later, a little bitmore than one year ago I was accepted toFinland. But that time I thought I knew alot about the country. Now I think I waswrong.

When I got the first E-mail fromFinland it seemed that I didn’t evenknow how to know the gender of aperson just by hearing the name. I hadto google the name “Atso” and I wassure that “Virpi” was a man. And whenI arrived in Finland my confusion greweven bigger. Why is a boy answeringin class when the teacher asks “Janne”a question? My whole life I was

convinced, every person called “Janne”has to be a girl.

And not only Finnish namesconfused me, also Finnish words. Inmy first week in Finland, a Finnish boyconvinced a group of 120 exchangestudents that “pistorasia” was one of theworst existing swearwords. We lovedthe strong sound of the word and wereshouting it all the time. It took us twoweeks to find out… It showed me evenmore, that I can´t trust my feeling whenit comes to the Finnish language andFinnish names.

Anna PálmaiThese are my school experiences in

Finland compared with my Hungarianschool

When on the first day I steppedinto the school, I immediately sawthe modern technical facilities. I justlove that. To be honest, to understandthe school system was really difficult,probably I haven´t got it completelyyet. To compare with the Hungariansystem, I have to bow down, somethingyou´re doing very well. The students areso free and they take responsibility forthemselves. I can´t image it in Hungary.We get everything to our hand. At thebeginning of every year we get ourtimetable which can´t be changed. Thereisn´t possibility to change / to choosewhat we want to study. We have to studyeverything.

One thing maybe that I like betterin Hungary is that we´re during the 4years with the same classmates, so it´seasier to get to know people more and

Vaihtarit

get to be good and close friends. In myschool we don´t have so much timeto such activities as you´ve here. Butwe have in autumn a whole week thatis free. We have to go to school butthere´s no teaching at all. That´s calledthe “Kodós” week. During that weekwe have the first or “stork” ball; the lastball for the graduating classes; wechoose the king/queen of the school;there’s the inauguration of the “storks”;sport competition; funny games andactivities. The last day of that week wedesign our classroom and we´re alsowearing costumes, and the theme´salways another.

The lessons are also working inanother way. We´re waiting in theclassroom, when the teacher comes in.That time we have to stand up, everyweek there´re two people who givea kind of report to the teachers at thebeginning of the lessons. After that theteacher writes in the class diary (wedon´t have a “Wilma” system or anysimilar thing) who´s missing and whatwe do on the lesson. During that timewe´re really afraid, everyone checksfast what we had to study, and thenthe teacher chooses one person whohas to go in front of the class and in10 min. tell what he/she studied. It´s ascary thing, because everyone is justlooking at you. Of course we don´thave it every time, sometimes we havea smaller test or a bigger test, randomtests; we know some of them 2–3 days

Unkarilainen vaihto-oppilas AnnaPálmai koulukavereidensa kanssa

before but sometimes it´s a kind ofsurprise. The marks are 1–5, at the endof every half year we get our certificateand the average mark at about everysubject. At the end of the school term,we also have the end exams. Maybethat´s why for me, it seems that yourschool life is easier.

Anyway, I´m glad that I could be hereand got to know you and your school.

Tae NakamaWhen I experienced Finnish education,

I was really surprised at many things!•Finnish students have a lot of time.•They can speak many languages.•They can choose subjects.•There aren’t so many regulations.

Finnish school was full of freedomand really nice for me. I think “learning”is a lot of fun, originally. However,many Japanese students don’t likestudying because of compulsion andtoo much pressure from teachers andparents. I wish we could learn morefreely. I’m really happy that I could goto Järvenpään lukio, and meet newpeople, see many differences. It was agreat experience for me! Thank you verymuch.

Anna Pálmain koulu

Koonneet Virpi Bunders ja saksalaisetvaihto-oppilaat Anna, Dan ja Bruno

35

Kansainvälisyys

Deportes en Paraguay

FútbolEl deporte más practicado y más

popular es el fútbol. La selección deParaguay fue dos veces campeona dela Copa América, en 1953 y en 1979.También obtuvo una medalla de plataen los Juegos Olímpicos de Atenas2004. Además participó ocho veces enla Copa Mundial de Fútbol siendo enla del 2010 su mejor participación alalcanzar por primera vez los cuartos definal. Arsenio Erico es considerado porFIFA como el mejor jugador paraguayode todos los tiempos y uno de losmejores futbolistas sudamericanos dela historia. Según la tabla de goleadoresde la IFFHS se ubica en puesto 34,siendo el jugador paraguayo que másgoles ha convertido en torneos deprimera división, con 331 tantos en 372partidos (prom. 0,88), lo que lo ubicaen el puesto 34 de la tabla de máximosgoleadores de todos los tiempos. Losequipos de Fútbol más populares son elClub Olimpia y el Club Cerro Porteño.

Por otra parte, Paraguay es sedede la Confederación Sudamericana deFútbol (Conmebol), en la ciudad deLuque. Los jugadores más conocidosson José Luis Chilavert, Roque SantaCruz, Salvador Cabañas, Nelson HaedoValdez, Óscar Cardozo, entre otros.

BaloncestoA pesar de que el baloncesto sea un

deporte muy practicado en Paraguay,


el país logró participar en dos ocasionesdel Campeonato mundial de baloncestoen su categoría masculina, la categoríafemenina está en constante crecimiento,prueba de eso es la cada vez mejorposición que ocupa a nivel continental.Actualmente los torneos a nivel nacionalse engloban en la Primera División deBaloncesto de Paraguay.

La Liga de Baloncesto Metropolitanade Paraguay es el campeonato másimportante de baloncesto. Es organizadopor la Confederación Paraguaya deBásquetbol. Desde 2006, 12 equiposparticipan en la liga.

Fútbol de salónEl fútbol de salon ya logró 3

campeonatos mundiales y actualmentepreside la Asociación Mundial de Futsal,que es la organización encargada deeste deporte. Logró ser el campeóndel Campeonato Mundial de futsalde la AMF, en sus ediciones de 1988,2003 y 2007. El deporte es difundidoprincipalmente en el interior del país.

RallyEs uno de los deportes más

aficionados que cada año reúne miles depersonas en el Trans-Chaco Rally, quees uno de las mayores competiciones deldeporte en América Latina.

TenísEn el tenís, Víctor Pecci consiguió

el Torneo de Roland Garros en junioren 1973 y el sub campeonato en lacategoría profesional en 1979 perdiendocontra Björn Borg, Rossana de los Ríosrepitió lo de Pecci en 1992 con el títulodel Roland Garros junior. En la CopaDavis Paraguay compitió por primeravez en la edición del año 1931, y luegovolvió a competir solo en el año 1982. Sumejor resultado fue llegar a los cuartosde final del Grupo Mundial en cuatrooportunidades en los años 1983, 1984,1985 y 1987.

RugbyEl rugby es otro deporte popular

en el país y la Selección de rugbyde Paraguay está actualmente en elSudamericano “A” del deporte, pero aúnno ha logrado acceder a la Copa Mundialde Rugby, son apodados los yacarés enrelación al caimán paraguayo

AtletismoEl atletismo es principalmente

practicado en las modalidadesde lanzamientos, sus principalesrepresentantes son: Edgar Baumannactual recordista sudamericano, VíctorFatecha, Leryn Franco, Nery Kennedy(en javalina) y Ramón Jiménez Gaona(en disco)

Mauricio Gimenez, Paraguay

Japanese food S I have enjoyed this school

I

VaihtaritMy experiences

in Järvenpääince my first day at Järvenpäänlukiosystem and atmosphere, which is

very different from any school in Italy.In fact, in Italy there are five years ofhigh school, while in Finland there arejust three years. In Finnish schools,students can make their own timetableswith the help of a teacher. This systemmakes the students very responsibleand confident at the same time.

will tell you about Japanese food.Everyone thinks Japanese food issushi, but it is not only sushi. We

have nikujiyaga, Tempura and so on.

Nikujiyaga is one of the popularJapanese dishes. It is made of pork,potatoes, carrots, green beans, andsome seasoning. Every home hasdifferent tastes, for example sweet, salty,potatoes are hard and so on. My home’s nikujiyaga’s potatoes are a little bitharder than normal, I think so.

Tempura is fried food, it has a lot ofdifferent ingredients, for exampleshrimps, fish, potatoes and mushrooms.Shrimp is the most common tempura.Some shops sell ice cream as one andapple as one. I ate ice cream tempuraonce, its taste was strange, because theinside part was cool but the outsidepart was hot and the ice cream hadn’tmelted. But I think shrimp tempurais better than ice cream tempura.Tempura came from Portugal, butJapanese people rearranged the taste bythemselves.

By the way, we also have Japanesesweets, for example taiyaki and daifuku.

Taiyaki is a shape of a sea breambecause we think the sea bream bringsgood luck. Most taiyaki has red beanpaste inside. The paste is sweet. Sometaiyakis have chocolate cream, custard

cream and so on. They also taste good,but most people say the normal one isthe best.

Daifuku looks like a white ball. It alsohas red bean paste inside and the whitepart is bouncy. Some shops add onestrawberry which isn’t cut in the paste.Sometimes daifuku has black beansin the white part, and they don’t havestrawberry inside. The normal one tastesjust sweet, the strawberry one is sweetand sour and the bean one is sweet anda little bit salty. The normal one and thespecial one make us happy.

Finally I want to tell you Japanesefood isn’t only sushi. If you eat Japanesefood, don’t eat only sushi, please, eatother food as well. I hope that you foundthis information about Japan interesting.

Mizuho Shirata, JapaneseExchange student

I think the fact that Finnish schoolsare equipped with loads of accessorieslike computers, physics and mathequipment, big sport sites, makesthe Finnish school system the best inEurope. For these reasons I here enjoycoming to school every day. Theteachers and students are completelyinterested and pleased to have exchangestudents.

What I like best is the fact that theschool year is divided into five periods,and each course has its own class so thatyou can get to know many people, whilein Italy we have to be with the sameclassmates for five years and we haveno opportunity to choose any courses,but we can just decide about the schoolwhere we want to study. The Finnishschool system works well thanks tothe collaboration of everybody, fromteachers to students creating a perfectstudying atmosphere, which studentstotally appreciate.

There are some similarities betweenItalian and Finnish schools like anopen area outside, a gym for physicaleducation and many other things,but nothing can be compared to theScandinavian educational system.

The teachers here are pretty friendlyand sensible, while in Italy many ofthem are out of their mind and severeas hell.

Michael Redenti, ItalianExchange student

37

M

Tyttäretinnostivatmatkalle

Kansainvälisyys

Tansaniaan

inulle tarjottiinLIIKE ja LIITO

ry:n kautta reilu vuo-si sitten mahdollisuut-ta lähteä Tansaniaan Mt-waraan opettamaan ter-veystietoa tansanialaisil-le opettajien kouluttajil-le. Matkan harkinta-aikaoli lyhyt, mutta lopullistapäätöstä helpotti tyttä-reni, joka on matkustel-lut paljon kehitysmais-sa. Hän sanoi, että äiti,jos tulee tilaisuus lähteä,niin käytä se. Projektissaoli mukana kaksi suoma-laista Vaasasta.

Takana Riittaa Pääjärvi-Myllyahonäyttää ottamaansa kuvaa paikallisillelapsille, edessä Lea Väyrynen ja lapsetMtwarassa.


Paikallisia collageopettajia pelaamassa yliopiston kentälläMtwarassa.

39

T

Kansainvälisyys

Ville Myllyaho pakallisten lastenympäröimänä Mtwarassa.

Ammujumppaa seuraamaan jäänytvedenhakija Intian valtameren rannallaLindissä.


erveystiedon luentojen lisäksiharrastimme paikallisten kans-sa yhdessä liikuntaa parin tun-nin ajan joka ilta. Pelien tuok-

sinassa oli helpompi tutustua toisiim-me kuin koulun penkillä. Pelikentäl-lä olimme vain porukka samanhenki-siä ihmisiä. Koulutettavina oli 20 miestäja 4 naista, joiden ikä vaihteli 27-vuoti-aasta 60-vuotiaaseen. Heidän terveys-tiedon tietämyksensä oli yllättävän vä-häistä ja opetusta vaikeuttivat kieli, us-konto, perinteet ja erilaiset uskomukset.

Opetus tapahtui englannin kielel-lä, ja se tuotti jonkin verran vaikeuksia.Ennen matkaa olisi pitänyt käydä kieli-kurssilla, jolloin olisin luottanut itseenienemmän. Antaisinkin ohjeen nuoril-le, että opiskelkaa kieliä ja pitäkää kie-litaitoanne yllä. Matkustelu on lisään-tynyt, maailman joka kolkka lähenty-nyt eikä koskaan voi tietää, milloin täl-lainen mahdollisuus tulee kohdalle.

Jatkoin yksin matkaa viideksi päi-väksi Lindiin Intian valtameren rannikol-le. Siellä tapasin merkittäviä paikallisia

henkilöitä ja luennoin terveystiedos-ta kymmenisen tuntia opettajille. Pidinmyös aamujumppaa opettajille kahte-na aamuna hiekkarannalla klo 6.00 au-ringon nousun aikaan. Mukana oli ne-lisenkymmentä innokasta liikkujaa, jot-ka pelailivat pallopeleja vielä puolisentuntia jumpan jälkeen. Vierailin myöskouluissa pitämässä esimerkiksi eri-laisia hippaleikkejä ja pelejä. Osallis-tuin myös erilaisin tempauksiin ja ta-pahtumiin sekä tutustuin kulttuuriin.

Kaiken kaikkiaan matka oli on-nistunut. Käsitys ihmisistä, erilaisis-ta kulttuureista ja varsinkin lapsis-ta muuttui. Minut otettiin vastaan jo-ka paikassa todella hyvin, ja lapset oli-vat ihastuttavan onnellisia ja innokkai-ta kaikkeen köyhyydestä huolimatta.

Teksti Lea VäyrynenKuvat Lea Väyrynen, Ville Myllyaho,Riitta Pääjärvi-Myllyaho ja Chigogolo Mo-hamed

Lea Väyrynen ja aamujumppalaiset Intianvaltameren rantahiekalla Lindissä.

Riitta pääjärvi-Myllyaho ja Lea Väyryen collageopettajien kanssayliopiston pihalla Mtwarassa.

Tansanialaisia koululaisia koulupuvuissaankoulun alueella Mtwarassa.

Lea Väyrynen laulattamassa paikallisia lapsia koulus-sa Mtwarassa.

Pepsi-, Sprite- ja Fanta-tehdasalue Mtwarassa.

Äiti lapsensa kanssa kadulla Lindissä.

41

LKursseilla tapahtunutta

ukion historianopettajien ideoima historiaekskursioTampereelle starttasi 5.10.2012 aamuvarhain lukionedustalta. Reilu kolmisenkymmentä opiskelijaa oli johyvissä ajoin ilmoittautunut opintomatkalle, jonka tar-

koituksena oli tukea historianopintoja ja syventää tietouttaSuomen historian keskeisistä vaiheista. Sateesta huolimattaodotukset olivat korkealla, kun tilausbussi starttasi matkaan.

Werstas osoittautui aarreaitaksiKahden tunnin ajomatkan ja yhden pikaisen pysähdyksen jäl-keen olimme perillä. Edellisiltana säätiedotukset olivat olleetmeitä vastaan ja luvanneet voimakkaita sadekuuroja. Säätie-dotusten harhaoppisuus osoittautui kuitenkin jälleen todek-si – paikan päällä tihutti hieman. Oli aika suunnata kohti en-simmäistä kohdetta, Tampereen työväenmuseo Werstasta.

Tekstiiliteollisuusmuseosta, höyrykonemuseosta sekätyöväenmuseon näyttelyistä koostunut Werstas oli varsinai-nen aarreaitta. Näyttelyt kuvasivat 1800-luvun loppupuolenja 1900-luvun Suomen vaiheita ja esineistöä. Opastus oli pe-rinpohjaista. Oppaan voimakkaasta äänestä huolimatta kaik-ki viihtyivät hyvin ja tutustuttavaa riitti. Esimerkiksi rekonst-ruktio perinteisestä 1900-luvun alun työväentalosta herättikiinnostusta. Työväentalon audionauhoilta saattoi kuunnel-la historiallisia puheita ja wanhoja työväenlauluja. Audioar-kistosta löytyi muun muassa Paavo Arhinmäen ja Jukka Gus-tafssonin tulkintoja historiallisista puheista, kuten Matti Le-pistön 1932 Lapuan liikettä vastaan pitämästä puheesta.

Lenin vanhana, Lenin nuorena, Lenin syö…Werstaan jälkeen oli aika tutustua Tampereen tuomiokirk-koon. Tämä arkkitehti Lars Sonckin suunnittelema, vuosina1902–1907 valmistunut kivikirkko on täynnä taideaarteita.Kirkon seiniä koristavat muun muassa Hugo Simbergin freskotja maalaukset. Teokset Haavoittunut enkeli ja Kuoleman puu-tarha saattoi nähdä kirkon ylempien parvien reunoilla. Kirkonvaltavan alttariteoksen on puolestaan maalannut MagnusEnckell. Maalaus tunnetaan parhaiten nimellä Ylösnousemus.

Kirkon jälkeen suuntasimme Lenin-museoon. Tämä ajansaatossa – ja yhä edelleenkin – tunteita nostattanut museokoostuu lähes yksinomaan Leninin elämää ja vaiheita käsit-televistä esineistä, asiakirjoista ja maalauksista. Lenin van-hana, Lenin nuorena, Lenin syö, Lenin juo, Lenin opettaa...Saattaa kuulostaa tylsältä, mutta museon erinomainendraamaopastus elävöitti Neuvostoliittoa ja ajan aatemaail-maa säväyttävästi.

Kaiken kaikkiaan kahdeksan tunnin opintomatka olierinomainen elämys ja kokemus Suomen historian kään-nekohdista. Teollistuminen, sosialismi ja hyvinvointivalti-on synty ovat teemoja, joista syvempi tietämys ei ole pahit-teeksi myöskään ylioppilaskokeissa. jat huomio, ilmoittatu-kaa tuleville historiaekskursioille!

Tamperekahdeksassa tunnissa

Teksti Eemeli Peltonen, abi 2013, lukion opiskelijakunnanpuheenjohtaja ja parantumaton turisti.

Kuvat Suvi Randén

Työväenmuseossa


Lenin-museossa

Finlaysonin tehtaan höyrykone Tampereen tuomiokirkko

43

lu · 4 pääkirjoitus 5 lukiokoulutuksen uudistamisesta 610 unelma velkakatosta 12 alexander stubb...

Documents