teksti Annikki Oikkonenkuvat Hanna Marttinen

ja Teija Tuisku

LuonnonkiviäkotipihaanMonelta tontilta löytyy kiviä riesaksi asti. Jos pihalla pyörii rutkasti murikoita, on parasta suostua luonnonmateriaalin käyttäjäksi sovinnolla ja ottaa niistä kaikki irti. Kivistä syntyy puutarhaan vaikka mitä.

Kaunismuotoiset rantakivet ovat luonnonmuovaa-mia koristeita.

Pihan korkeusero on ratkaistu pen-gertämällä maa suurten maakivi-en avulla. Tukeva rakenne kestää maamassan pai-neen.

20 Kotipuutarha 7/2015 Kotipuutarha 7/2015 21

Perennapenkin reunakivet on upotettu viisaasti maahan. Ruohon-leikkurin pyörä kulkee kätevästi kiveyksen pääl-tä.

Lohkarekivet sopivat tasapin-taisina erinomai-sesti portaiden rakentamiseen. Painavat kivet pysyvät hyvin aloillaan.

Kivet taipuvat monenlaiseen tehtävään. Löytö-kiviä on käytetty pinnoiksi, muu-reiksi, luiskan-peittäjiksi ja porraskiviksi.

Saumaushiekkaa on runsaasti, sillä kiveys on vasta ladottu. Kiveyk-sen reunaan asennetaan suu-remmat kivet stoppareiksi.

L apion kolahdus kiveen on tuttu ääni lähes jo-kaiselle, joka on kaivanut istutuspaikkaa puu-tarhakasveille. Mitä tehdä maasta nouseville murikoille? Tulisiko ne hyödyntää pihassa vai pii-lottaa syvälle maan uumeniin?

Moni puutarhaa rakentava tietää, että ostettuna kivi on arvokasta ainesta. Siinä hyvä syy, miksi maasta nousevaan kivivyöryyn ei ole syytä tus-kastua vaan suhtautua kuin lahjaan. Luonnon tar-joama materiaali kannattaa hyödyntää pikkukivistä siirtolohkareisiin asti, sillä kivi on rakennusmateri-aalia, joka sopii suomalaiseen puutarhaan. Ladotut pinnat kestävät kulutusta ja säätä, ja huolella kivistä tehdyt rakenteet patinoituvat kauniisti. Kivien keräilystä voi tulla jopa intohimo.

Helpoin tapa ratkaista kivikasan sijoituspulma on käyttää ne mahdollisimman lähellä löytö-paikkaa. Jos kivet ovat hyvin suuria, niiden liikut-telu on vaikeaa ja jopa mahdotonta. Tontille osu-neet siirtolohkareet ja muut suuret järkäleet, joita ei edes koneellisesti saa liikahtamaan, kannattaa ottaa osaksi puutarhan maisemaa. Monet kasvit arvostavat kasvupaikkaa lohkareen katveessa. Iso kivi antaa suojaa tuulelta ja varastoi lämpöä, jota se luovuttaa ympäristöönsä viileinä öinä ja pitkään syksyllä.

Pintoja, portaita ja reunuksiaPienemmät murikat siirtyvät käsin tai koneen avul-la sinne missä niitä tarvitaan.

Niistä syntyy tyylikästä kivipintaa, kun upottaa kivet kokonaan maahan ja naputtelee niistä kes-tävää pintaa oleskelualueelle, portaisiin ja kulku-väylille. Tottunut kivirakentaja asettelee luonnonki-vien tasaiset pinnat ylöspäin, jolloin lopputuloksesta tulee sulavan näköinen ja käyttö-kelpoinen. Jos luonnonmateriaalia ei ole riittävästi, joukkoon sopii istuttaa ostokiviä, esimerkiksi liuske- tai betonikiviä.

Isommilla kivillä saa sidottua istutuksia maise-maan ja niillä voi reunustaa niin kasviryhmiä kuin polkuja. Kivet ja murikat on hyvä upottaa osittain maahan. Näin ne istuvat paikkaan luontevasti.

Kivi ja kasvillisuus sopivat hyvin yhteen. Polun varren kivistä syntyy ryhdikäs reunus, jota pehmen-tävät reheväkasvuiset perennat. Esimerkiksi kurjen-polvet, varjohiipat ja poimulehdet luovat pehmen-tävää kontrastia jykeville reunuskiville. Isojen reunuskivien taakse on helppo kasata kasvien juu-ristolle tuhti kasvualusta, sillä kivet tukevat tehok-kaasti irtomaata.

Itse tehty on

luonnollisen näköinen

Pyöreähköt luon-nonkivet sopivat portaikkoon, jos-sa kuljetaan sa-tunnaisesti.

Maahan upotetut reunakivet hel-pottavat rajapin-tojen ruohonleik-kuuta. Patjarikko reunustaa liuske-kivikäytävää.

Kookkaat luon-nonkivet pitele-vät kasvualustan takanaan ja elä-vöittävät betoni-kivistä ladotun käytävän reunaa.

22 Kotipuutarha 7/2015 Kotipuutarha 7/2015 23

Korkeuseroja tasaamaanKiviä on kautta aikain käytetty rinteiden terassira-kennelmissa ja tukimuureissa. Rinnetontilla sijait-sevan pihan käytettävyys paranee, kun luiskat pen-gerretään kivillä. Pengerrykseen käyvät kaiken ko-koiset lohkareet, joista suurimmat siirretään penkereiden tukirakennelmiin ja pienemmistä sommitellaan reunuksia ja kivipintoja.

Pengerrysten tukirakennelmien teko kannattaa tehdä koneellisesti, sillä tukirakennelmiin sovel-tuvat kivet ovat pääosin liian isoja lihasvoimin siir-rettäviksi. Rinteen pengertäminen on helpoin tehdä jo tontin rakennusvaiheessa.

Suurehkoja kiviä voi käyttää myös luiskien kat-teena tai sijoittaa niitä luonteviin ryhmiin, kuten kivikkopuutarhoissa on tapana tehdä. Ratkaisu riippuu käytettävissä olevasta materiaalista ja tilasta.

Jos kivirakenteet miellyttävät ja omalla tontilla ei ole aineksia riittävästi, kannattaa harkita luonnon-kivien ostamista tai kierrätyskivien hankintaa.

Ikiaikainen muuriJoskus kiviä on enemmän kuin tarpeeksi. Silloin kannattaa harkita kiviaidan rakentamista. Kylmä-muurin, eli muuraamatta ladotun kivimuurin his-toria on pitkä. Meillä Suomessa näitä vanhoja kivi-

aitoja näkee yhä edelleen maaseudulla peltojen vieruksilla, vanhojen hautausmaiden ympärillä ja raja-aitoina. Nämä saumaamattomat muurit sopi-vat erityisen hyvin ilmasto-oloihimme, jossa routa liikuttelee ainakin jonkin verran kivirakenteita.

Kylmämuuri syntyy helpommin lohkarekivistä kuin pyöreistä murikoista. Myös muurin levyisiä sidekiviä löytää lohkareiden joukosta helpommin kuin pyöreiksi hiotuneista murikoista. Muurista tulee kestävä, kun pohjalla on murskepeti, jonka päälle asetellaan mahdollisimman suuria kiviä, ja muuri ladotaan alhaalta kyllin leveäksi. Seuraavat kerrokset asetellaan asteittain hiukan kapeam-miksi.

Jos rakentaa aitaa vähitellen, kannattaa sovitella huolellisesti ulkoreunoille suuret kivet ja lisätä muurin sisälle pienempiä murikoita sitä mukaa, kun niitä saa käsiinsä.

Koristelua kivilläKivillä leikittely ja niiden käyttäminen koristeena on monen puutarhaharrastajan mieleen. Erikoisen muotoiset ja väriset kivet kiinnittävät huomiota portinpielessä tai portaiden juurella. Niillä saa nos-tettua esiin eri alueiden rajapintoja.

Kivillä myös arkiset rakenteet kaunistuvat. Niitä voi latoa talon seinustalle ja sadevesiviemärin

Kivet kallistetaan asentaessa vä-hintään 15 astetta sisäänpäin, jol-loin muurista tulee tukeva.

Lohkarekivistä ladottu tukimuuri on tukeva, sillä kookkaita kiviä voi laittaa poikit-tain siteeksi.

”Kylmämuuri on helpompi tehdä lohka-rekivistä kuin pyöreistä murikoista.”

Kivilohkareilla pengerretty taso-ero on jyrkkää luiskaa helppo-hoitoisempi ja kasvien juuristo saa paremmin kosteutta.

24 Kotipuutarha 7/2015 Kotipuutarha 7/2015 25

reunat voi korvata kauniisti ladotuilla seulanpää- kivillä. Kivistä voi askarrella vaikka akveduktin, jota pitkin sadevedet solisevat kauemmas talosta.

Kivisilmä on kivillä täytetty kuoppa, jonka avulla hulevesiä imeytetään maahan. Kivisilmän pohjalle ja reunoille asetellaan isompia kiviä, joiden välistä vesi pääsee imeytymään maaperään. Silmän voi koristella pienemmällä kiviheitokkeella.

Kivikoreista ladotut jyhkeät meluesteet ovat tuttu näky muun muassa sisääntuloväylien varrella. Rautakaupoissa ja joissakin kiviliikkeissä on myytä-vänä kotikäyttöön sopivia, kokoontaitettavia teräs-koreja. Pienikokoiset kivikorit käyvät puutarhaan tilanjakajiksi, muureiksi tai kalusteiden jalustaksi. Koreihinkin ladonta on tehtävä huolella, varsinkin, jos käyttää koreja tukirakenteena, kuten penkkien ja pöytien jalustoina.

Historiallinen puutarhan koriste on luonnonki-vistä rakennettu labyrintti eli jatulintarha. Spiraalin muoto houkuttelee kulkemaan ympyrän ulkolai-dalta lähtevää kehäpolkua sisälle kuvioon. Näitä ikiaikaisia rakennelmia on edelleen nähtävissä Suomessa rannikkoseudulla ja saaristossa, Viron rannikolla sekä Ruotsissa ja Norjassa. Uusiakin rakennetaan – Kotkassa, Katariinan Meripuistossa labyrinttiin voi uppoutua aidossa merellisessä mai-semassa.

Jatulintarha tai labyrintti on hyvä latoa hiekka- tai sepelipinnalle, jolloin kivet eivät hautaudu hei-nikkoon ja rakennelma pysyy helppohoitoisena. Myös kivituhka ja singeli sopivat alustaksi.

Sulavia näkymiä kivistäKivirakennelmat kannattaa tehdä huolellisesti, jot-ta niistä tulisi mahdollisimman pitkäikäisiä. Paras lopputulos syntyy, kun pohjatyöt on tehty kunnolla. Kivet asettuvat paikoilleen parhaiten, kun malttaa pyöritellä niitä ja tutkia murikoiden muotoa ja sopi-vuutta toisiinsa.

Japanissa kivien asettelu on taidetta. Japanilai-sessa puutarhataiteessa on termi katseenliu’utus- kivi. Se tarkoittaa laakeiden kivien jatkumoa, jota pitkin katse liukuu kauemmas maisemaan.

Kun kivet ovat löytäneet pihasta oman paik-kansa, puutarhuri voi luottaa siihen, että tämä rakennelma ei rapistu vaan päinvastoin: kivet sam-maloituvat kauniisti ja sulautuvat patinoituessaan arvokkaasti ympäristöönsä.

Kivet ovat arvokasta materiaalia ja ne kannattaa aina hyödyntää. Käytän omakotikohteissa yleensä kaiken tontilta löytyvän kivimateriaalin, jotta vältytään poiskuljettamiselta. Suunnittelija on voinut ohjeistaa kivien käyttöä, tai sitten rat-kaisuja mietitään paikan päällä.

Jos kiviä ei ole tarpeeksi, niitä hankitaan suh-teellisen edullisesti sora-asemilta, jossa ne ovat seulontajätettä. Kiviä voi ostaa myös lajiteltuna säkeittäin, jolloin pienimmät ovat halkaisijaltaan 50–100-millisiä. Suurimmat lajitellut kivet ovat halkaisijaltaan 30–40-senttisiä.

Suomessa on koottu peltojen raivauksen yh-teydessä kiviaitoja, joita edelleen näkee maalla sammaloituneina. Nykyisin muurien tekoon käy-tetään enemmän louhoskiviä, joita syntyy ra-kennustyömailla räjäytysten yhteydessä. Näitä lohkareita voi rakentamisen jäljiltä olla myös kotipihoilla, ja ne pystytään hyödyntämään ton-tilla.

Lohkarekivet pysyvät muureissa tukevammin paikoillaan kuin pyöreät kivet, sillä niillä on hel-pompi sitoa muurin rakenne kestäväksi. Pyöreitä luonnonkiviä voi käyttää luiskien sitomiseen ja rinteen verhoiluun. Alle kannattaa laittaa suoda-tinkangas, jolloin kestorikkaruohojen kasvu es-tyy. Kivien välistä esiin tunkeva rikkaruoho tekee alueesta epäsiistin. Suuret kivialueet kannattaa peittää ainakin osittain kasvillisuudella, esimer-kiksi lamoavilla havuilla, jolloin näkymä pehme-nee.

Jouko HannonenViherrakentaja

Kaikki kivet käyttöön

Betoninen kai-vonrengas on kuorrutettu pik-kukivillä. Kivet pysyvät pinnassa laastin avulla. Sammal pukee kaivonkantta.

Isot kivet rajaavat kohopenkin be-tonikiveyksestä.

Kestopuusta ja kivistä koottu aita rajaa istutus-aluetta.

Kivikoristeet sulautuvat

maisemaan

Ammattilaisen

vinkki

Jouko Hannonen tuntee kiveämi-sen niksit.

Kiviportaat teke-vät vaikeakulkui-sesta rinteestä käyttökelpoisen. Rinteen suuntai-nen luiska tuo esteettömyyttä.

Viettävää luiskaa kattaa kerros irtokiviä. Kun havupensaat kas-vavat, ne vihreyt-tävät kivikkoa.

26 Kotipuutarha 7/2015 Kotipuutarha 7/2015 27

1. KAIVA maata pois vähintään 25 senttiä käytä-vän kohdalta. Maan laatu ja asennettavan ki-ven paksuus vaikuttavat perustuksen syvyyteen.

2. ASETA alimmaksi suodatinkangas ja levitä sen päälle sorapeti sen mukaan minkä kokoi-sia kiviä käytät.

3. TASOITA ja tärytä sorapeti tiiviiksi. Lisää asennushiekkaa tai kivituhkaa kolmen sentin kerros.

4. UPOTA kivet asennushiekkaan tiiviisti tois-tensa lomaan ja naputtele ne paikoilleen kumi- tai kivivasaralla.

5. VIIMEISTELE asennus saumaushiekalla, jon-ka joukkoon voit lisätä hiukan maakosteaa betonia. Harjaa kivipinta puhtaaksi heti asennuksen jälkeen. Jos käytät maakosteaa betonia, suihkuta pinta puhtaaksi hienolla vesisuihkulla, jotta kovettu-vaa asennushiekkaa ei jää kiinni kiviin.

Onnistu kivitöissä

Mukulakiven asennus onnistuu parhaiten, kun asettelet kivet tasainen puoli ylöspäin. Mitä tasaisempi pinta on, sitä miel-lyttävämpi se on kulkea. Kiven kokoerot upotetaan alustaan, johon kivet naputellaan kumivasaralla. Mukulakiviä myydään nimillä kenttäkivi ja seulanpääkivi.

Tee pohjatyöt hyvin

Voit auttaa kiviä sammaloitumaan nopeammin sive-lemällä niille hapanta nestettä, johon on murennettu sammalta joukkoon. Piimä ja olut sopivat seospoh-jaksi ja sammalta voi murentaa myös käsissä ja tipu-tella sivellylle pinnalle. Varjoisissa ja kosteissa pai-koissa sekä valmiiksi sammaleisessa ympäristössä sammaloitumista tapahtuu luonnostaan.

Sammalta kiven kylkeen

Näin syntyymaakostea betoniI osa sementtiä4–5 osaa kivituhkaa tai hiekkaa

Sekoita betoni asen-nushiekkaan. Maassa oleva kosteus ja kive-yksen huuhteluvesi kovettavat alustan ja kiveys on helppo pitää siistinä. Kiveys kiinnit-tyy alustaan napakasti.

Halkaise lohkareet itse Kun poraat kiveen reikiä ja pistät reikään kivikiilan, lohkare halkeaa. Napautus kolmiosaisen kivikiilan keskelle lohkaisee isonkin murikan.

Siirrä turvallisestiRoomalainen rullarata on ikiaikainen kei-no liikuttaa järkäleitä, jotka eivät siirry käsin. Huolellinen suunnittelu kannattaa, jotta homma toimii ja vahinkoja ei satu.Kiven nosto maasta onnistuu tukevan kolmijalan ja taljan avulla. Siirtoon tarvi-taan kuljetin, esimerkiksi nokkakärry. Kasveja

pehmentämään näkymääRuusukvitteni I–II (III) 80 cm x 120 cm, , kuivaLamohietakirsikka I–IV, 20 cm x 100 cm, , kuiva–tuoreSeppelvarpu I–IV, 30–50 cm x 100 cm, – , tuoreSuikerotuhkapensas (I–II) 15 cm x 100 cm, – , kuiva–tuoreLaakakatajat I–III (IV), 10–30cm x 200 cm, – , kuivaTuivio I–VI, 30 cm x 150 cm, – , kuiva–tuoreJättipoimulehti 30–50cm, – , tuore-kosteaVarjohiippa 20–30 cm, – , tuore–kostea Vuorenkilpi 20–40 cm, – , kuiva–tuore

Rullarata toimii siten, että takimmaista pölkkyä siirretään etummaiseksi ja taakkaa kuljetetaan alustalla eteenpäin.

Kivi nostetaan irti maasta taljan avulla kol-mijalan varaan. Kuljetin tuodaan alle ja kivi siirtyy.

Istutusaluetta rajaava kivimuuri on perustettu huolella. Tässä tehdään käytä-vän sijaan pohjaa laatunurmikolle.

Pienet kivet on ladottu puutar-hakäytävän pin-naksi. Työ vaatii kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, jotta pinnasta tulee tasainen.

Kiveä voi

työstää

kotipihalla

Ruusukvitteni Tuivio

Sinikataja

Sammal sopii puutarhaan.

Jättipoimulehti

Varjohiippa Vuorenkilpi

aurinko puolivarjo varjo

Klassinen mukulakivi

28 Kotipuutarha 7/2015 Kotipuutarha 7/2015 29