luonnos 4.4...yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää...

Luonnos 4.4.2016

Sisällysluettelo

1. KERAVAN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA ................................................................... 5

Johdanto ............................................................................................................................................ 5

Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman

perustana ....................................................................................................................................................... 5

Opetussuunnitelman laatimista ohjanneet periaatteet .................................................................... 5

Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen ................................................................................ 7

Tuntijako ja valinnaisuus ................................................................................................................... 7

Kieliohjelma ....................................................................................................................................... 8

Painotettu opetus .............................................................................................................................. 9

2. KOULUTYÖN PERUSTA ............................................................................................................................... 9

Keravan perusopetuksen arvoperusta ............................................................................................ 10

Oppimiskäsitys ................................................................................................................................. 13

Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen arviointi............................................................ 14

Perusopetuksen tehtävä .................................................................................................................. 14

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet .............................................................................................. 15

3. Tavoitteena laaja-alainen osaaminen...................................................................................................... 15

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1) .............................................................................................. 16

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2) .................................................................. 17

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3) ....................................................................................... 18

Monilukutaito (L4) ........................................................................................................................... 19

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5) .............................................................................. 19

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6) ..................................................................................................... 20

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7) .............................. 21

4. YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI ......................................................................... 22

Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen ................................................................................. 22

4.1.1. Oppiva yhteisö ......................................................................................................................... 22

4.1.2. Hyvinvointi ja turvallinen arki .................................................................................................. 23

4.1.3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely ........................................................................... 23

4.1.4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus ............................................................................ 23

4.1.5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta ................................................................................... 24

4.1.6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo .................................................................................................. 24

4.1.7. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen ...................................... 24

Oppimisympäristöt .......................................................................................................................... 25

Työtavat ........................................................................................................................................... 26

Opetuksen eheyttäminen ja ilmiöpohjainen oppiminen ................................................................. 27

5. OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN ................................................ 27

Yhteinen vastuu koulupäivästä ........................................................................................................ 27

Yhteistyö .......................................................................................................................................... 28

5.2.1. Oppilaiden osallisuus ............................................................................................................... 28

5.2.2. Kodin ja koulun yhteistyö ........................................................................................................ 29

5.2.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa .............................................. 30

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö ................................................................ 31

Opetuksen järjestämistapoja ........................................................................................................... 32

5.4.1. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu ............................................................................................ 32

5.4.2. Yhdysluokkaopetus .................................................................................................................. 33

5.4.3. Joustava perusopetus .............................................................................................................. 33

5.4.4. Opetus erityisissä tilanteissa ................................................................................................... 34

Monikieliset oppilaat ....................................................................................................................... 35

Opetusta ja kasvatusta tukeva muu toiminta ................................................................................. 36

5.6.1. Koulun kerhotoiminta .............................................................................................................. 36

5.6.2. Koulun kirjastotoiminta ........................................................................................................... 37

5.6.3. Kouluruokailu ........................................................................................................................... 37

5.6.4. Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat ........................................... 38

5.6.5. Koulumatkat ja koulukuljetukset ............................................................................................. 38

6. OPPIMISEN ARVIOINTI ............................................................................................................................. 38

Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri ............................................................. 38

Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet .......................................................................................... 39

Arvioinnin kohteet ........................................................................................................................... 42

Opintojen aikainen arviointi ............................................................................................................ 43

6.4.1. Arviointi lukuvuoden aikana .................................................................................................... 44

6.4.2. Arviointi lukuvuoden päättyessä ............................................................................................. 44

6.4.3. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana .................................................................... 45

6.4.4. Arviointi nivelkohdissa ............................................................................................................. 46

Perusopetuksen päättöarviointi ...................................................................................................... 47

6.5.1. Päättöarvosanan muodostaminen .......................................................................................... 48

6.5.2. Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi........ 49

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät ................................................... 49

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset ............................................................................ 53

7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI.................................................................................................... 53

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet ......................................................................................... 53

Yleinen tuki ...................................................................................................................................... 56

Tehostettu tuki ................................................................................................................................ 57

7.3.1. Pedagoginen arvio ................................................................................................................... 58

7.3.2. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana ......................................................................... 59

Erityinen tuki.................................................................................................................................... 60

7.4.1. Pedagoginen selvitys ............................................................................................................... 61

7.4.2. Erityisen tuen päätös ............................................................................................................... 62

7.4.3. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma .......................................... 63

7.4.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen ............................ 64

7.4.5. Pidennetty oppivelvollisuus ..................................................................................................... 66

7.4.6. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus ................................................................................. 67

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot ......................................................................................... 68

7.5.1. Tukiopetus ............................................................................................................................... 68

7.5.2. Osa-aikainen erityisopetus ...................................................................................................... 68

7.5.3. Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet .......................................... 69

8. OPPILASHUOLTO...................................................................................................................................... 70

Monialainen oppilashuollon yhteistyö ............................................................................................ 70

Yhteisöllinen oppilashuolto ............................................................................................................. 74

Yksilökohtainen oppilashuolto ........................................................................................................ 75

Oppilashuoltosuunnitelmat ............................................................................................................. 77

9. MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET ............................................................................................... 80

10. VALINNAISUUS ..................................................................................................................................... 85

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit .................................................................................... 85

Valinnaiset aineet ........................................................................................................................ 89

Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät ........................................................ 97

1. KERAVAN OPETUSSUUNNITELMAN MERKITYS JA LAADINTA

Johdanto

Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman perustana ovat valtakunnalliset opetussuunnitelman perus-

teet, joissa on määritelty jokaista opetuksen järjestäjää velvoittavat peruslinjaukset. Keravan opetussuunni-

telmaan on tarkennettu valtakunnallisia linjauksia ja lisätty paikallisia korostuksia ja ominaispiirteitä.

Keravan opetussuunnitelma noudattaa pääpiirteissään opetussuunnitelman perusteiden rakennetta. Ope-

tussuunnitelma koostuu yleisestä osasta, oppiaineosasta ja näitä täydentävistä liitteistä. Opetussuunnitel-

man yleisessä osassa määritellään keravalaisten peruskoulujen toimintaympäristön viitekehys, johon kuulu-

vat toimintaa ohjaavat arvot, oppimiskäsitys, toimintakulttuurin ominaispiirteet, keravalaiset opetuksen pai-

notukset, arvioinnin periaatteet sekä oppilaan hyvän oppimisen ja terveen kehityksen tukemisen periaatteet.

Lisäksi yleisessä osassa kuvataan Keravan tuntijako, kieliohjelma, oppilaiden laaja-alainen osaaminen, mo-

nialaiset oppimiskokonaisuudet sekä valinnaisuus. Oppiaineosion rakenne on kirjattu vuosiluokkakokonai-

suuksittain 1-2, 3-6 ja 7-9. Osiossa kuvataan opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä oppimisen tavoitteet vuosi-

luokittain. Lisäksi laaja-alaisen osaamisen tavoitteita tarkennetaan oppiaineittain.

Opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet Keravan perusopetuksen opetussuunnitelman perus-tana

Perusopetuksen valtakunnallisen ohjausjärjestelmän tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvo ja

laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja oppimiselle. Ohjausjärjestelmän nor-

miosan muodostavat perusopetuslaki ja -asetus, valtioneuvoston asetukset, opetussuunnitelman perusteet

sekä paikallinen opetussuunnitelma ja siihen perustuvat lukuvuosisuunnitelmat. Järjestelmän eri osat uudis-

tuvat, jotta opetuksen järjestämisessä pystytään ottamaan huomioon muutokset koulua ympäröivässä maa-

ilmassa ja vahvistamaan koulun tehtävää kestävän tulevaisuuden rakentamisessa.

Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perusopetuslain ja -asetuksen sekä tavoitteet ja tuntijaon määrit-

tävän valtioneuvoston asetuksen pohjalta. Perusteasiakirja on Opetushallituksen antama valtakunnallinen

määräys, jonka mukaisesti paikallinen Keravan opetussuunnitelma on laadittu. Opetussuunnitelman perus-

teiden tehtävänä on tukea ja ohjata opetuksen järjestämistä ja koulutyötä sekä edistää yhtenäisen perusope-

tuksen yhdenvertaista toteutumista Suomessa.

Perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja sisällöt liittyvät

yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Tämän vuoksi valtakunnalliset opetus-

suunnitelman perusteet sisältävät tavoitteita ja sisältöjä koskevien määräysten lisäksi niiden ymmärtämistä

avaavaa tekstiä. Perusteasiakirja sisältää tarpeellisilta osin myös viittauksia lainsäädäntöön, johon perus-

teissa määrättävät asiat perustuvat.

Keravan paikallinen opetussuunnitelma on tärkeä osa perusopetuksen ohjausjärjestelmää. Opetussuunni-

telma luo keravalaisten koulujen päivittäiselle koulutyölle yhtenäisen perustan. Se on sekä strateginen että

pedagoginen työkalu, joka ohjaa Keravan kasvatus- ja opetustoimen toimintaa sekä koulujen työtä. Opetus-

suunnitelma liittää koulujen toiminnan muuhun paikalliseen toimintaan lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja

oppimisen edistämiseksi.

Opetussuunnitelman laatimista ohjanneet periaatteet

Keravan kasvatus- ja opetustoimella on ollut vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittä-

misestä. Opetussuunnitelmassa on päätetty perusopetuksen kasvatustyön, opetuksen, oppimisen arvioinnin

ja tuen, ohjauksen ja oppilashuollon, kodin ja koulun yhteistyön sekä muun toiminnan järjestämisestä ja to-

teuttamisesta. Siinä on täydennetty ja painotettu opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjä tavoitteita,

toimintaa ohjaavia linjauksia, keskeisiä sisältöjä ja muita opetuksen järjestämiseen liittyviä seikkoja Keravan

näkökulmasta. Keravan kasvatus- ja opetustoimi on opetussuunnitelmaa laatiessaan ottanut huomioon op-

pilaiden tarpeet, Keravan erityispiirteet sekä itsearvioinnin ja kehittämistyön tulokset.

Opetussuunnitelman tehtävänä on tukea hyvää keravalaista perusopetusta, edistää opetuksen laadun jatku-

vaa kehittämistä ja vahvistaa koulutuksellista jatkumoa. Se luo perustan esiopetuksesta perusopetukseen ja

perusopetuksesta seuraavaan koulutusvaiheeseen siirtymiselle. Laadinnassa on otettu huomioon muut kun-

takohtaiset suunnitelmat, jotka täydentävät opetussuunnitelmaa. Suunnitelmia ovat

varhaiskasvatuksen suunnitelma

esiopetuksen opetussuunnitelma

perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnitelma

lastensuojelulain mukainen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

yhdenvertaisuuslain mukainen yhdenvertaisuussuunnitelma

tasa-arvosuunnitelma

oppilashuollon suunnitelma, joka sisältää kiusaamisen vastaisen suunnitelman

kasvatuskeskustelujen ja kurinpitomenettelyjen toteuttamista koskeva suunnitelma

ohjaussuunnitelma

pelastus- ja turvallisuussuunnitelma

kestävän kehityksen suunnitelma

kansainvälisyyssuunnitelma

tietoja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelma

yrittäjyyskasvatuksen suunnitelma sekä

muut Keravan opetustoimen tekemät, erityisesti koulutusta, lapsia, nuoria ja perheitä koskevat suunni-telmat ja päätökset.

Keravan kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyy opetussuunnitelman erikseen suomenkielistä ja ruotsinkie-

listä opetusta varten. Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu kaikille kaupungin kouluille

yhteisenä. Kaikki oppilaiden yksilölliset suunnitelmat rakennetaan yhteisen opetussuunnitelman varaan.

Koulun lukuvuosisuunnitelmassa täsmennetään, miten opetussuunnitelmaa toteutetaan koulussa lukuvuo-

den aikana. Perusopetusasetuksen velvoittamana koulu tiedottaa oppilaille ja näiden huoltajille keskeisistä

lukuvuosisuunnitelmassa päätetyistä asioista.

Yhteistyö opetussuunnitelman laadinnassa on edistänyt sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Keravan kasva-

tus- ja opetustoimi on huolehtinut opetustoimen henkilöstön mahdollisuuksista osallistua yhteistyöhön ja

edistää sekä oppiaineiden yhteistyötä että eri toimijaryhmien välistä monialaista yhteistyötä. Oppilaille on

lain edellyttämällä tavalla järjestetty mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunni-

telmien valmisteluun. Myös huoltajat ovat osallistuneet opetussuunnitelmatyöhön, ja jatkossa huoltajien

osallisuutta myös lukuvuosisuunnitelman valmisteluun sekä koulun toiminnan suunnitteluun, erityisesti kas-

vatustavoitteiden, toimintakulttuurin sekä kodin ja koulun yhteistyön osalta vahvistetaan. Erityistä huomiota

kiinnitetään oppilaiden ja huoltajien kannalta mielekkäisiin ja monipuolisiin sekä oppilaiden kehitysvaiheen

huomioon ottaviin osallistumistapoihin.

Yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää sen ympäröivän yhteisön elä-

mään. Keravan perusopetuksen opetussuunnitelma on oppilashuoltoa sekä kodin ja koulun yhteistyötä kos-

kevilta osin laadittu perusopetuslain velvoittamalla tavalla yhteistyössä Keravan sosiaali- ja terveydenhuollon

tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Lisäksi on tehty yhteistyötä myös muiden hallintokuntien kanssa,

jotta kaikkien oppilaiden koulunkäynnistä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista voidaan huolehtia. Muidenkin

organisaatioiden ja eri asiantuntijoiden kanssa tehtävä yhteistyö parantaa suunnitelmien ja koulutyön laatua.

Oppilaalla on perusopetuslain turvaama oikeus saada kaikkina koulupäivinä opetussuunnitelman mukaista

perusopetusta. Keravan kasvatus- ja opetustoimi huolehtii tämän oikeuden toteutumisesta, ja jokainen op-

pilaiden kanssa työskentelevä toteuttaa Keravan kasvatus- ja opetuslautakunnan vahvistamaa opetussuun-

nitelmaa ja noudattaa muita työtä ohjaavia normeja.

Opetussuunnitelman arviointi ja kehittäminen

Keravan kasvatus- ja opetustoimen yhtenä tehtävänä on arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikutta-

vuutta sekä osallistua toimintansa ulkopuoliseen arviointiin. Arvioinnin tarkoitus on koulutuksen kehittämi-

nen ja oppimisen edellytysten parantaminen. Opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman toteutumisen

seuranta, säännöllinen arviointi ja kehittäminen ovat osa tätä tehtävää.

Kasvatus- ja opetustoimen ja koulujen itsearvioinnissa hyödynnetään kansallisten arviointien ja kehittämis-

hankkeiden tuloksia sekä perusopetuksen valtakunnallisia laatukriteereitä. Yhteistyö oppilaiden, huoltajien

ja muiden toimijoiden kanssa edistää avointa ja rakentavaa itsearviointia.

Keravan opetussuunnitelman ja lukuvuosisuunnitelman seuranta toteutetaan sekä kunta- että koulukohtai-

sesti. Kasvatus- ja opetustoimi tekee vuosittain kuntakohtaisesti huoltaja- ja oppilaskyselyt ja valitsee lisäksi

vähintään lukuvuoden mittaisia painopistealueita.

Keravalaisten koulujen toimintaa arvioidaan perusopetuksen laatukriteereiden sekä kasvatus- ja opetustoi-

men vuosittain asetettujen painopisteiden pohjalta. Lisäksi koulut arvioivat lukuvuosisuunnitelmaan kirjattu-

jen tavoitteiden toteutumista. Arviointien perusteella nousseet koulukohtaiset kehittämistarpeet koulu kir-

jaa seuraavan lukuvuoden vuosisuunnitelmaan.

Muutokset valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa edellyttävät vastaavien muutosten tekemistä

myös Keravan opetussuunnitelmaan ja viemistä käytäntöön. Keravan kasvatus- ja opetustoimi tarkistaa ope-

tussuunnitelmaansa ja parantaa sen laatua ja toimivuutta myös paikallisista tarpeista lähtien ja kehittämis-

työn tuloksia hyödyntäen.

Tuntijako ja valinnaisuus

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti Keravan perusopetuksen tuntijaon kokouksessaan 16.9.2015/§ 80.

Kuva 1. Keravan perusopetuksen tuntijako.

Keravalla painotetaan oppilaiden osallisuutta tarjoamalla valinnaisuutta kolmannelta vuosiluokalta lähtien.

Valinnaisuus kuvataan tarkemmin luvussa 10.

Kieliohjelma

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti Keravan perusopetuksen kieliohjelman kokouksessaan 16.9.2015/§ 81.

Keravan perusopetuksen kieliohjelma on seuraava:

Alakoulussa alkavat kielet:

Oppiaine 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Äidinkieli ja kirjallisuus 42

Äidinkieli ja kirjallisuus 7 7 5 5 4 4 3 4 3 42

A1 - kieli 16

A1 kieli englanti 1 2 2 2 3 2 2,5 2,5 17

B1 - kieli 6

B1 kieli ruotsi 1 1 1 1 2 6

Matematiikka 32

Matematiikka 3 3 4 4 4 4 3 4 4 33

Ympäristöoppi 14

Ympäristöoppi 2 2 3 2 3 2 14

Biologia ja maantieto 7

Biologia ja maantieto 2 2 3 7

Fysiikka ja kemia 7

Fysiikka ja kemia 2 2 3 7

Terveystieto 3

Terveystieto 1 1 1 3

Ympäristö ja luonnontietoaineet 31

Uskonto / elämänkatsomustieto 10

Uskonto ja elämänkatsomustieto 1 1 1 2 1 1 1 1 1 10

Historia ja yhteiskuntaoppi 12

Historia 1 1 1 1 2 1 7

Yhteiskuntaoppi 1 1 1 1 1 5

Musiikki 8

Musiikki 1 1 1 1 1 1 2 0 8

Kuvataide 9

Kuvataide 1 1 1 1 1 2 2 0 9

Käsityö 11

Käsityö 2 2 2 2 1 1 2 12

Liikunta 20

Liikunta 2 2 2 3 2 2 2 3 2 20

Kotitalous 3

Kotitalous 3 3

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset 11

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset 1 1 2 2 1 2 2 11

Oppilaanohjaus 2

Oppilaanohjaus 1 0,5 0,5 2

Valinnaiset aineet 9

Valinnaiset aineet1 4 4 9

Vähimmäistuntimäärä yhteensä 19 20 22 24 25 25 30 30 30 225

Valtakunnallinen minimituntimäärä 19 19 22 24 25 25 29 29 30 222

Vapaaehtoinen A-2 kieli / kieli 12

Vapaaehtoinen A-2 kieli / kieli 2 2 2 2 2 2 12

Vapaaehtoinen B-2 kieli / kieli 4

Vapaaehtoinen B-2 kieli / kieli 2 2 4

Tunnit yli minimin yhteensä 2 2 2 2 4 4 16

Tuntijako yhteensä 19 20 22 26 27 27 32 34 34 241

2 4

14 18 10

9 7

6 15 11

4 10

7

7

2 4 2

3

14 17

2 5 3

5 7

2 5 2

4 5 2

4 9 7

3

6 5

2

9

12

4

A1 = 2. luokalla alkava kaikille yhteinen kieli (englanti), pakollinen

A2 = 4. luokalla alkava vapaaehtoisesti valittava kieli (ranska, saksa, venäjä)

B1 = 5. luokalla alkava kaikille yhteinen kieli (ruotsi), pakollinen

Yläkoulussa alkavat kielet:

B2 = 8. luokalla alkava vapaaehtoisesti valittava kieli (espanja ja kiina)

Keravalla tarjottujen kielten opetuksen tavoitteet ja sisällöt kuvataan tarkemmin luvuissa 11, 12 ja 13.

Painotettu opetus

Kasvatus- ja opetuslautakunta päätti Keravan perusopetuksen painotusopetuksesta kokouksessaan

3.2.2016/§ 11.

31.7.2017 saakka painotettu opetus järjestetään Keravalla seuraavasti:

1-6 luokkien painotusopetus:

musiikki Keskuskoulu


draama, musiikki ja liikunta Sompion koulu

kielet, luonnonteet ja matematiikka Keravanjoen koulu

1.8.2017 alkaen painotettu opetus järjestetään Keravalla seuraavasti:


musiikki Sompion koulu


musiikki, liikunta, ilmaisutaito Sompion koulu

kansainvälisyys, luma (luonnontiedematematiikka) Keravanjoen koulu

liikunta, kuvataide Kurkelan koulu

Painotukset noudattavat opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen suhteen tämän opetussuunnitelman lukuja 11,

12 ja 13 Keravan tuntijakoon pohjautuen. Yläkoulujen painotukset toteutetaan valinnaisainekiintiöstä: 7

luokka 2 vuosiviikkotuntia, 8 luokka 2 vuosiviikkotuntia ja 9 luokka 2 vuosiviikkotuntia.

2. KOULUTYÖN PERUSTA

Perusopetus luo perustan oppilaiden yleissivistykselle. Keravan kaupunki järjestää perusopetusta alueellaan

asuville oppivelvollisuusikäisille. Perusopetuksen järjestämistä ohjaavat velvoitteet nousevat perustuslaista,

perusopetuslaista ja -asetuksesta, valtioneuvoston asetuksista sekä opetussuunnitelman perusteista. Ope-

tuksen järjestämisessä otetaan huomioon myös velvoitteet, jotka tulevat muusta lainsäädännöstä sekä kan-

sainvälisistä sopimuksista, joihin Suomi on sitoutunut. Perusopetus rakentuu yhteiselle arvoperustalle ja kä-

sitykselle oppimisesta.

Perusopetuksessa noudatetaan valtakunnallisesti yhtenäisiä perusteita siten kuin perusopetuslaissa sääde-

tään. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden

tervettä kasvua ja kehitystä. Opetuksessa ollaan yhteistyössä kotien kanssa.

Oppilaalla on oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimi-

sen ja koulunkäynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetusryhmät muodostetaan siten, että opetuk-

sessa voidaan saavuttaa opetussuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Oppilaalla on oikeus saada maksutta ope-

tus ja sen edellyttämät oppikirjat ja muu oppimateriaali, työvälineet ja työaineet. Lisäksi oppilaalla on oikeus

saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä oppilashuolto sekä laissa määritellyt opintososiaali-

set edut ja palvelut. Oppilashuollon järjestämistä ohjaa oppilas- ja opiskelijahuoltolaki. Opetukseen osallistu-

valla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Oppilaalle annetaan jokaisena työpäivänä tarkoituksenmu-

kaisesti järjestetty, täysipainoinen, maksuton ateria. Ruokailutilanne on ohjattu.

Suomen perustuslain ja yhdenvertaisuuslain mukaan ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa

eri asemaan sukupuolen, iän, etnisen tai kansallisen alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuk-

sen, mielipiteen, seksuaalisen suuntautumisen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän

syyn perusteella. Tasa-arvolaki velvoittaa kaikkia oppilaitoksia huolehtimaan siitä, että ihmisillä on sukupuo-

leen katsomatta samat mahdollisuudet koulutukseen. Opetuksen ja opetusaineistojen tulee tukea tasa-ar-

volain toteutumista.

Opetuksen järjestämisessä otetaan lisäksi huomioon opetushenkilöstön määrään ja kelpoisuuteen liittyvät

säännökset sekä muun muassa turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvät säännökset, henkilötietojen käyttöä,

julkisuutta ja yksityisyyden suojaa koskevat säännökset, tekijänoikeussäännökset sekä lasten kanssa työsken-

televien rikostaustan selvittämistä ohjaavat määräykset.

YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus muodostaa historiallisen ja eettisen perustulkinnan ihmisoi-

keuksien merkittävyydestä. Suomi on sitoutunut useisiin kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin, jotka edel-

lyttävät jokaisen lapsen oppimisesta ja hyvinvoinnista huolehtimista. Näistä keskeisiä ovat Lapsen oikeuksien

sopimus, Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus eli ns. TSS-

sopimus, Euroopan ihmisoikeuksien sopimus sekä Vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimus. Saamelais-

ten oikeuksien turvaamiseksi otetaan lisäksi huomioon YK:n julistus alkuperäiskansojen oikeuksista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimus antaa perusopetukselle oikeudellisen perustan. Sopimuksen mukaan lasten

kanssa ja lasten hyväksi työskenteleviä velvoittavat sopimuksen yleisperiaatteet, jotka ovat yhdenvertaisuus

ja syrjimättömyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsen oikeus suojeluun, huolenpitoon ja kehittymiseen sekä

lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi ja lapsen näkemysten kunnioittaminen. Sopimuksen

mukaan jokaisella lapsella on oikeus hyvään elämään sekä yksilölliseen, ruumiilliseen, henkiseen, hengelli-

seen, moraaliseen ja sosiaaliseen kehittymiseen.

Keravan perusopetuksen arvoperusta

Keravan perusopetuksen arvoperustan laatimiseen ovat osallistuneet esi- ja perusopetuksen oppilaat ja lu-

kiokoulutuksen opiskelijat, esi- ja perusopetuksen oppilaiden huoltajat, kasvatus- ja opetuslautakunnan jä-

senet sekä varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen henkilökunta. Arvoperusta kuvataan

alla.

Kuva 2. Keravan perusopetuksen arvoperusta

Yhdessä osallistuen

Perusopetus toimii oppivan yhteisön periaatteiden mukaisesti. Arvokkaina asioina toiminnassa korostuvat

koko kouluyhteisön keskinäinen vuorovaikutus, yhteisöllisyys, toisen kunnioittaminen ja suvaitsevaisuus. Yh-

dessä tekemällä opitaan toisilta ja samalla sosiaaliset taidot vahvistuvat. Oppiva yhteisö tarjoaa turvalliset

puitteet opetella osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Oppivassa yhteisössä erilaiset ajatukset, mielipiteet

ja toimintatavat nähdään rikkautena.

Lapsilähtöisesti oppien

Oppimisessa ja kasvamisessa korostetaan lapsen ja nuoren vahvuuksia. Oppilaalla on oikeus oppia ikäkauden

ja edellytystensä mukaisesti. Lapsilähtöistä oppimista toteutetaan joustavilla opetusjärjestelyillä. Kiireetön ja

innostava oppimisympäristö mahdollistaa lapsen ja nuoren arvostavan kohtaamisen, kuuntelemisen ja oppi-

maan kannustamisen.

Monella tavalla tehden

Oppivassa yhteisössä opitaan monella tavalla tehden. Toiminnallisuus ja yhdessä tekeminen luovat oppimi-

sen iloa ja vahvistavat oppijan aktiivista roolia. Koulussa tuetaan lapsen ja nuoren luovuutta ja uteliaisuutta.

Monipuoliset oppimisympäristöt ja oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevät työtavat kannustavat oppimaan.

Turvallisesti kasvaen

Turvallinen kasvaminen kouluyhteisössä tarkoittaa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin tukemista. Yhteisesti

sovitut toimintatavat ja säännöt luovat turvallisen toimintaympäristön. Hyvinvoinnin perustana ovat oikeu-

denmukaisuus, toisen kunnioittaminen ja toisesta välittäminen. Koulun aikuiset, lapset, nuoret ja huoltajat

vastaavat yhdessä yhteisöllisen toimintakulttuurin ylläpitämisestä, mikä lisää hyvinvointia ja ennalta ehkäi-

see mahdollista kiusaamista.

Kestävään tulevaisuuteen suunnaten

Kouluyhteisössä kasvatetaan oppilaita ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävään

tulevaisuuteen. Oma vahva kulttuurinen ja sosiaalinen identiteetti on perustana rohkeudelle tutustua ja ar-

vostaa muita kulttuureita. Kouluyhteisössä tuetaan ajatusta, että jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa

niin lähiympäristönsä kuin globaalin maailman kestävään tulevaisuuteen. Oppivassa yhteisössä kaikki ovat

elinikäisiä oppijoita. Tavoitteena on tulevaisuusosaamisen ja laaja-alaisen sivistyksen vahvistaminen.

Keravan perusopetuksen arvoperusta täydentää alla kuvattua opetussuunnitelman perusteiden arvoperus-

taa.

Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen

Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatui-

nen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteis-

kunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyh-

teisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä

tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja

hyvinvointia.

Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas raken-

taa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Sa-

malla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta

syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja

kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän

rakentamista.

Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot,

sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden

kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä

myös kriittisesti. Kouluissa oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen

arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hy-

vinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, pe-

rinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.

Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia

Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen

sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todelli-

suuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätun-

toisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eet-

tisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja

esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suh-

tautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen

pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti.

Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.

Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmis-

arvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansa-

laisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittä-

mistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista, alueellista ja sukupuolten tasa-arvoa. Opetus on op-

pilaita uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta. Koulua ja opetusta ei saa

käyttää kaupallisen vaikuttamisen kanavana.

Kulttuurinen moninaisuus rikkautena

Perusopetus rakentuu moninaiselle suomalaiselle kulttuuriperinnölle. Se on muodostunut ja muotoutuu eri

kulttuureiden vuorovaikutuksessa. Opetus tukee oppilaiden oman kulttuuri-identiteetin rakentumista ja kas-

vua aktiivisiksi toimijoiksi omassa kulttuurissaan ja yhteisössään sekä kiinnostusta muita kulttuureita koh-

taan. Samalla opetus vahvistaa luovuutta ja kulttuurisen moninaisuuden kunnioitusta, edistää vuorovaiku-

tusta kulttuurien sisällä ja niiden välillä ja luo siten pohjaa kulttuurisesti kestävälle kehitykselle.

Eri kulttuuri- ja kielitaustoista tulevat ihmiset kohtaavat toisensa perusopetuksessa ja tutustuvat monenlai-

siin tapoihin, yhteisöllisiin käytäntöihin ja katsomuksiin. Asioita opitaan näkemään toisten elämäntilanteista

ja olosuhteista käsin. Oppiminen yhdessä yli kieli-, kulttuuri-, uskonto- ja katsomusrajojen luo edellytyksiä

aidolle vuorovaikutukselle ja yhteisöllisyydelle. Perusopetus antaa perustan ihmisoikeuksia kunnioittavaan

maailmankansalaisuuteen ja rohkaisee toimimaan myönteisten muutosten puolesta.

Kestävän elämäntavan välttämättömyys

Ihminen on osa luontoa ja täysin riippuvainen ekosysteemien elinvoimaisuudesta. Tämän ymmärtäminen on

keskeistä ihmisenä kasvussa. Perusopetuksessa tunnistetaan kestävän kehityksen ja ekososiaalisen sivistyk-

sen välttämättömyys, toimitaan sen mukaisesti ja ohjataan oppilaita kestävän elämäntavan omaksumiseen.

Kestävän kehityksen ja elämäntavan ulottuvuudet ovat ekologinen ja taloudellinen sekä sosiaalinen ja kult-

tuurinen. Ekososiaalisen sivistyksen johtoajatuksena on luoda elämäntapaa ja kulttuuria, joka vaalii ihmisar-

von loukkaamattomuutta, ekosysteemien monimuotoisuutta ja uusiutumiskykyä sekä samalla rakentaa osaa-

mispohjaa luonnonvarojen kestävälle käytölle perustuvalle kiertotaloudelle. Ekososiaalinen sivistys merkit-

see ymmärrystä erityisesti ilmastonmuutoksen vakavuudesta sekä pyrkimystä toimia kestävästi.

Ihminen kehittää ja käyttää teknologiaa sekä tekee teknologiaa koskevia päätöksiä arvojensa pohjalta. Hä-

nellä on vastuu teknologian ohjaamisesta suuntaan, joka varmistaa ihmisen ja luonnon tulevaisuuden. Perus-

opetuksessa pohditaan kulutus- ja tuotantotavoissa ilmeneviä ristiriitoja suhteessa kestävään tulevaisuuteen

sekä etsitään ja toteutetaan yhteistoimin ja pitkäjänteisesti elämäntapaamme korjaavia ratkaisuja. Oppilaita

ohjataan tuntemaan myös kehitykseen vaikuttavia yhteiskunnallisia rakenteita ja ratkaisuja ja vaikuttamaan

niihin. Perusopetus avaa näköalaa sukupolvien yli ulottuvaan globaaliin vastuuseen.

Oppimiskäsitys

Keravan opetussuunnitelma on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppilas on aktiivinen

toimija. Hän oppii asettamaan tavoitteita ja ratkaisemaan ongelmia sekä itsenäisesti että yhdessä muiden

kanssa. Oppiminen on erottamaton osa yksilön ihmisenä kasvua ja yhteisön hyvän elämän rakentamista. Kieli,

kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat ajattelun ja oppimisen kannalta olennaisia. Uusien tietojen ja taitojen

oppimisen rinnalla oppilas oppii reflektoimaan oppimistaan, kokemuksiaan ja tunteitaan. Myönteiset tunne-

kokemukset, oppimisen ilo ja uutta luova toiminta edistävät oppimista ja innostavat kehittämään omaa osaa-

mista.

Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa toisten oppilaiden, opettajien ja muiden aikuisten sekä eri yhteisö-

jen ja oppimisympäristöjen kanssa. Se on yksin ja yhdessä tekemistä, ajattelemista, suunnittelua, tutkimista

ja näiden prosessien monipuolista arvioimista. Siksi oppimisprosessissa on olennaista oppilaiden tahto ja ke-

hittyvä taito toimia ja oppia yhdessä. Oppilaita ohjataan myös ottamaan huomioon toimintansa seuraukset

ja vaikutukset muihin ihmisiin ja ympäristöön. Yhdessä oppiminen edistää oppilaiden luovan ja kriittisen ajat-

telun ja ongelmanratkaisun taitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia näkökulmia. Se myös tukee oppilaiden kiin-

nostuksen kohteiden laajentumista. Oppiminen on monimuotoista ja sidoksissa opittavaan asiaan, aikaan ja

paikkaan.

Oppimaan oppimisen taitojen kehittyminen on perusta tavoitteelliselle ja elinikäiselle oppimiselle. Siksi opet-

taja ohjaa oppilasta tiedostamaan omat tapansa oppia ja käyttämään tätä tietoa oppimisensa edistämiseen.

Oppimisprosessistaan tietoinen ja vastuullinen oppilas oppii toimimaan yhä itseohjautuvammin. Oppimis-

prosessin aikana hän oppii työskentely- ja ajattelutaitoja sekä ennakoimaan ja suunnittelemaan oppimisen

eri vaiheita. Jotta oppilas voisi oppia uusia käsitteitä ja syventää ymmärrystä opittavista asioista, opettaja

ohjaa häntä liittämään opittavat asiat ja uudet käsitteet aikaisemmin oppimaansa. Tietojen ja taitojen oppi-

minen on kumuloituvaa ja se vaatii usein pitkäaikaista ja sinnikästä harjoittelua. Kouluissa käytetään oppilai-

den itsearvioinnissa ja oppimisen arvioinnissa käytössä olevia sähköisiä työkaluja.

Oppilaan kiinnostuksen kohteet, arvostukset, työskentelytavat ja tunteet sekä kokemukset ja käsitykset it-

sestä oppijana ohjaavat oppimisprosessia ja motivaatiota. Oppilaan minäkuva sekä pystyvyyden tunne ja it-

setunto vaikuttavat siihen, millaisia tavoitteita oppilas asettaa toiminnalleen. Oppimisprosessin aikana saa-

tava rohkaiseva ohjaus vahvistaa oppilaan luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa. Monipuolisen myönteisen

ja realistisen palautteen antaminen ja saaminen ovat keskeinen osa sekä oppimista tukevaa että kiinnostuk-

sen kohteita laajentavaa vuorovaikutusta.

Arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumisen arviointi

Keravan opetussuunnitelma ohjaa kaupungin kaikkien koulujen arvoperustaa ja oppimiskäsitystä. Perusope-

tuksessa toimitaan jatkuvan itsearvoinnin periaatteella, mikä toteutuu sekä vastuualue- että yksikkökohtai-

sesti. Perusopetuksen laatukriteereihin on kirjattu laadulliset tavoitteet, joita arvioidaan lukuvuosittain. Li-

säksi koulut kirjaavat yksikkökohtaiset tavoitteet lukuvuosisuunnitelmaan. Arvoperustan ja oppimiskäsityk-

sen toteutumista arvioidaan myös asiakaskyselyiden ja -palautteiden avulla. Vuosittain pidettävät kehitys-

keskustelut tukevat arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista.

Perusopetuksen tehtävä

Perusopetuksella on opetus- ja kasvatustehtävä, yhteiskunnallinen tehtävä, kulttuuritehtävä sekä tulevai-

suustehtävä. Se tarjoaa yleissivistyksen perustan ja mahdollisuuden oppivelvollisuuden suorittamiseen sekä

antaa valmiudet ja kelpoisuuden toisen asteen opintoihin. Se ohjaa oppilaita löytämään omat vahvuutensa

ja rakentamaan tulevaisuutta oppimisen keinoin. Perusopetusta kehitetään inkluusioperiaatteen mukaisesti.

Opetuksen saavutettavuudesta ja esteettömyydestä pidetään huoli.

Opetus- ja kasvatustehtävä tarkoittaa oppilaiden oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukemista yhteis-

työssä kotien kanssa. Perusopetus tarjoaa oppilaille mahdollisuuden osaamisen monipuoliseen kehittämi-

seen. Se rakentaa oppilaiden myönteistä identiteettiä ihmisinä, oppijoina ja yhteisön jäseninä. Opetus edis-

tää osallisuutta ja kestävää elämäntapaa sekä kasvua demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyteen. Perusope-

tus kasvattaa oppilaita ihmisoikeuksien tuntemiseen, kunnioittamiseen ja puolustamiseen.

Perusopetuksen yhteiskunnallisena tehtävänä on edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukai-

suutta. Perusopetus kartuttaa inhimillistä ja sosiaalista pääomaa. Inhimillinen pääoma koostuu osaamisesta,

ja sosiaalinen pääoma ihmisten välisistä yhteyksistä, vuorovaikutuksesta ja luottamuksesta. Yhdessä ne edis-

tävät yksilöllistä ja yhteiskunnallista hyvinvointia ja kehitystä. Perusopetuksen tehtävänä on osaltaan eh-

käistä eriarvoistumista ja syrjäytymistä sekä edistää sukupuolten tasa-arvoa. Perusopetus kannustaa yhden-

vertaisesti tyttöjä ja poikia eri oppiaineiden opinnoissa sekä lisää tietoa ja ymmärrystä sukupuolen moninai-

suudesta. Jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan omat mahdollisuutensa ja rakentamaan oppimispol-

kunsa ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja.

Perusopetuksen kulttuuritehtävänä on edistää monipuolista kulttuurista osaamista ja kulttuuriperinnön ar-

vostamista sekä tukea oppilaita oman kulttuuri-identiteetin ja kulttuurisen pääoman rakentamisessa. Opetus

lisää ymmärrystä kulttuureiden moninaisuudesta ja auttaa hahmottamaan kulttuureita menneisyyden, ny-

kyisyyden ja tulevaisuuden jatkumoina, joissa jokainen voi itse olla toimijana.

Koulua ympäröivän maailman muutos vaikuttaa väistämättä oppilaiden kehitykseen ja hyvinvointiin sekä

koulun toimintaan. Perusopetuksessa opitaan kohtaamaan muutostarpeita avoimesti, arvioimaan niitä kriit-

tisesti ja ottamaan vastuuta tulevaisuutta rakentavista valinnoista. Perusopetuksen globaalikasvatus luo osal-

taan edellytyksiä oikeudenmukaiselle ja kestävälle kehitykselle YK:n asettamien kehitystavoitteiden suuntai-

sesti. Työtä tehdään mahdollisuuksien mukaan yhdessä muissa maissa toimivien koulujen ja opetuksen ke-

hittäjien kanssa. Perusopetus vaikuttaa myönteisenä ja yhteiskuntaa rakentavana muutosvoimana kansalli-

sesti ja kansainvälisesti.

Opetuksen ja kasvatuksen tavoitteet

Opetuksen ja kasvatuksen valtakunnallisista tavoitteista säädetään perusopetuslaissa sekä tarkemmin valtio-

neuvoston asetuksessa. Tavoitteet ovat ohjanneet Keravan opetussuunnitelman laadintaa ja ohjaavat kau-

pungin koulutyötä.

Kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan jäsenyyteen

Koulun keskeisenä tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuulliseen yhteiskun-

nan jäsenyyteen. Opetus ja kasvatus tukee kasvua tasapainoisiksi ja terveen itsetunnon omaaviksi ihmisiksi.

Opetus edistää kulttuurien sekä aatteellisten, maailmankatsomuksellisten ja uskonnollisten perinteiden sekä

länsimaisen humanismin perinteen tuntemista ja ymmärtämistä. Elämän, toisten ihmisten ja luonnon kunni-

oittamisen rinnalla korostetaan ihmisarvon loukkaamattomuutta, ihmisoikeuksien kunnioittamista ja suoma-

laisen yhteiskunnan demokraattisia arvoja, kuten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Sivistykseen kuuluu myös

yhteistyö ja vastuullisuus, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, kasvu hyviin tapoihin sekä kestävän kehi-

tyksen edistäminen.

Tarpeelliset tiedot ja taidot

Opetuksen keskeisenä tavoitteena on luoda perusta oppilaan laajan yleissivistyksen muodostumiselle sekä

maailmankuvan avartumiselle. Tähän tarvitaan sekä eri tiedonalojen tietoja ja taitoja että tiedonaloja läpi-

leikkaavaa ja yhdistävää osaamista. Taitojen merkitys korostuu. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelli-

seen tietoon.

Sivistyksen, tasa-arvoisuuden ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Opetus, kasvatus ja oppilashuolto vahvistavat koulutuksellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä paranta-

vat oppimaan oppimisen taitoja ja edellytyksiä elinikäiseen oppimiseen. Lisäksi korostetaan vuorovaikutteis-

ten oppimisympäristöjen hyödyntämistä sekä koulun ulkopuolella tapahtuvaa oppimista opetustyön resurs-

sina. Samoin korostuu kasvua ja oppimista edistävän toimintakulttuurin sekä toimivan oppilashuollon merki-

tys.

Opetusta tarkastellaan kokonaisuutena, joka rakentaa tässä ajassa tarvittavaa yleissivistystä ja luo pohjaa

elinikäiselle oppimiselle. Tiedonalakohtaisen osaamisen lisäksi tavoitellaan oppiainerajat ylittävää osaamista.

Tähän pohjautuen opetussuunnitelmaan on määritelty tavoitteet ja sisällöt sekä yhteisille oppiaineille että

tavoitteet oppiaineita yhdistäville laaja-alaisille osaamisalueille ja monialaisille oppimiskokonaisuuksille. Ta-

voitteiden toteutuminen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä ja tavoitteiden toteutumisen arviointia.

3. TAVOITTEENA LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN Laaja-alaisella osaamisella tarkoitetaan tietojen, taitojen, arvojen, asenteiden ja tahdon muodostamaa koko-

naisuutta. Osaaminen tarkoittaa myös kykyä käyttää tietoja ja taitoja tilanteen edellyttämällä tavalla. Siihen,

miten oppilaat käyttävät tietojaan ja taitojaan, vaikuttavat oppilaiden omaksumat arvot ja asenteet sekä

tahto toimia. Laaja-alaisen osaamisen lisääntynyt tarve nousee ympäröivän maailman muutoksista. Ihmisenä

kasvaminen, opiskelu, työnteko sekä kansalaisena toimiminen nyt ja tulevaisuudessa edellyttävät tiedon- ja

taidonalat ylittävää ja yhdistävää osaamista. Laaja-alaisen osaamisen eri osa-alueet ovat osana kaikkien op-

piaineiden opiskelua. Laaja-alaisen osaamisen kehittymistä seurataan itsearvioinnin avulla.

Arvot, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri luovat perustan osaamisen kehittymiselle. Esi- ja perusopetusta

sekä lukiokoulutusta ohjaavat arvopainotukset yhdessä osallistuen, lapsilähtöisesti oppien, turvallisesti kas-

vaen, monella tavalla tehden ja kestävään tulevaisuuteen suunnaten. Kukin oppiaine rakentaa osaamista

oman tiedon- ja taidonalansa sisältöjä ja menetelmiä hyödyntäen. Osaamisen kehittymiseen vaikuttavat sekä

ne sisällöt, joiden parissa työskennellään, että erityisesti se, miten työskennellään ja miten oppijan ja ympä-

ristön vuorovaikutus toimii. Oppilaille annettava palaute sekä oppimisen ohjaus ja tuki vaikuttavat etenkin

asenteisiin, motivaatioon ja tahtoon toimia.

Kaikessa koulun toiminnassa painotetaan oppilaiden osallisuutta, minkä kautta vahvistetaan kouluviihty-

vyyttä ja opiskelumotivaatiota sekä oppijan omaa vastuuta ja omien vahvuuksien löytämistä. Oppilailla on

valinnaisuutta kolmannesta vuosiluokasta alkaen. Tuntien kuvaukset ja toteuttamismuoto on kuvattu luvussa

10. Oppilaat osallistuvat lukuvuosittain kaiken opetuksen, myös valinnaisten aineiden ja monialaisten oppi-

miskokonaisuuksien (luvut 4 ja 11) suunnitteluun.

Laaja-alaisilla osaamiskokonaisuuksilla on useita liittymäkohtia toisiinsa. Niiden yhteisenä tavoitteena on pe-

rusopetuksen tehtävän mukaisesti ja oppilaiden ikäkauden huomioon ottaen tukea ihmisenä kasvamista sekä

edistää demokraattisen yhteiskunnan jäsenyyden ja kestävän elämäntavan edellyttämää osaamista. Erityisen

tärkeää on rohkaista oppilaita tunnistamaan oma erityislaatunsa, omat vahvuutensa ja kehittymismahdolli-

suutensa sekä arvostamaan itseään.

Kuva 3. Laaja-alaisen osaamisen osaamiskokonaisuudet

Laaja-alaisen osaamisen tavoitteet täsmennetään luvuissa 11, 12 ja 13 vuosiluokkakokonaisuuksittain. Laaja-

alaisen osaamisen osa-alueet ovat osa kaikkea oppimista. Tavoitteet on otettu huomioon oppiaineiden ta-

voitteiden ja keskeisten sisältöalueiden määrittelyssä. Oppiainekuvauksissa osoitetaan oppiaineiden tavoit-

teiden yhteys laaja-alaiseen osaamiseen.

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

Ajattelun ja oppimisen taidot luovat perustaa muun osaamisen kehittymiselle ja elinikäiselle oppimiselle.

Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilaat hahmottavat itsensä oppijoina ja ovat vuorovaikutuk-

sessa ympäristönsä kanssa. Olennaista on myös, miten he oppivat tekemään havaintoja ja hakemaan, arvioi-

maan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita. Oppilaita ohjataan huomaamaan, että

tieto voi rakentua monella tavalla, esimerkiksi tietoisesti päättelemällä tai intuitiivisesti, omaan kokemuk-

seen perustuen. Tutkiva ja luova työskentelyote, yhdessä tekeminen sekä mahdollisuus syventymiseen ja

keskittymiseen edistävät ajattelun ja oppimaan oppimisen kehittymistä. Metakognitiivisen ajattelun kehitty-

mistä korostetaan itsearvioinnin avulla. Itsearvioinnin opettaminen ja ohjaaminen ovat keskeisiä taitavan

ajattelun ja oppimaan oppimisen taitojen kehittymisen kannalta.

Opettajat rohkaisevat oppilaita luottamaan itseensä ja näkemyksiinsä ja olemaan samalla avoimia uusille rat-

kaisuille. Rohkaisua tarvitaan myös epäselvän ja ristiriitaisen tiedon äärellä olemiseen. Opettajat ohjaavat

oppilaita pohtimaan asioita eri näkökulmista, hakemaan uutta tietoa ja siltä pohjalta tarkastelemaan ajatte-

lutapojaan. Oppilaiden kysymyksille annetaan tilaa ja heitä innostetaan etsimään vastauksia, kuuntelemaan

toisten näkemyksiä sekä samalla pohtimaan myös omaa sisäistä tietoaan. Heitä rohkaistaan rakentamaan

uutta tietoa ja näkemystä. Koulun muodostaman oppivan yhteisön jäseninä oppilaat saavat tukea ja kannus-

tusta ideoilleen ja aloitteilleen, jolloin heidän toimijuutensa voi vahvistua. Oppivan yhteisön toimintakulttuu-

rissa korostuu kehittyminen dialogin avulla, palautteen ja tiedon hyödyntäminen, yhdessä tekeminen, toisilta

oppiminen ja osallisuus. Oppimiseen ja yrittämiseen kannustaminen sekä virheistä oppiminen, työhön syven-

tyminen, ponnisteleminen ja työn loppuun saattaminen ovat oppivan yhteisön olennaisia taitoja. Keravalla

painotetaan toiminnallisuutta ja fyysistä aktiivisuutta kaikessa oppimisessa.

Opettajat ohjaavat oppilaita käyttämään tietoa itsenäisesti ja vuorovaikutuksessa toisten kanssa ongelman-

ratkaisuun, argumentointiin, päättelyyn ja johtopäätösten tekemiseen sekä uuden keksimiseen. Oppilaille

annetaan mahdollisuus analysoida käsillä olevaa asiaa kriittisesti eri näkökulmista. Innovatiivisten ratkaisujen

löytäminen edellyttää, että oppilaat oppivat näkemään vaihtoehtoja ja yhdistelemään näkökulmia ennakko-

luulottomasti ja voivat käyttää kuvittelukykyään olemassa olevien rajojen ylittämiseen. Leikit, pelillisyys, fyy-

sinen aktiivisuus, kokeellisuus ja muut toiminnalliset työtavat sekä taiteen eri muodot edistävät oppimisen

iloa ja vahvistavat edellytyksiä luovaan ajatteluun ja oivaltamiseen. Valmiudet systeemiseen ja eettiseen ajat-

teluun kehittyvät vähitellen, kun oppilaat oppivat näkemään asioiden välisiä vuorovaikutussuhteita ja keski-

näisiä yhteyksiä sekä hahmottamaan kokonaisuuksia. Aikuisten ja lasten oppivia yhteisöjä rohkaistaan kokei-

lukulttuurin ja oppilaista lähtevien ideoiden toteuttamiseen ja jakamiseen. Myös aikuisten keskinäinen tie-

don ja kokeilujen tulosten jakaminen ovat tärkeitä oppivan yhteisön kehittymisen kannalta.

Oppilaat ovat aktiivisesti mukana suunnittelemassa omaa oppimistaan ja arvioimassa sen toteutumista. Näin

oppilaan vastuu omasta oppimisestaan vahvistuu. Koulutyössä jokaista oppilasta autetaan tunnistamaan

oma tapansa oppia ja kehittämään oppimisstrategioitaan. Oppimaan oppimisen taidot karttuvat, kun opet-

tajat ohjaavat oppilaita ikäkaudelleen sopivalla tavalla asettamaan tavoitteita, suunnittelemaan työtään, ar-

vioimaan edistymistään sekä hyödyntämään teknologisia ja muita apuvälineitä opiskelussaan. Oppilaita tue-

taan rakentamaan perusopetuksen aikana hyvä tiedollinen ja taidollinen perusta sekä kestävä motivaatio

jatko-opinnoille ja elinikäiselle oppimiselle.

Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2)

Oppilaat kasvavat maailmaan, joka on kulttuurisesti, kielellisesti, uskonnollisesti ja katsomuksellisesti moni-

nainen. Kulttuurisesti kestävä elämäntapa ja monimuotoisessa ympäristössä toimiminen edellyttävät ihmis-

oikeuksien kunnioittamiselle perustuvaa kulttuurista osaamista, arvostavan vuorovaikutuksen taitoja ja kei-

noja ilmaista itseään ja näkemyksiään.

Kouluyhteisössä oppilaita ohjataan ympäristön kulttuuristen merkitysten tunnistamiseen ja arvostamiseen

sekä oman kulttuuri-identiteetin ja myönteisen ympäristösuhteen rakentamiseen. Oppilaat oppivat tunte-

maan ja arvostamaan elinympäristöään ja sen kulttuuriperintöä sekä omia sosiaalisia, kulttuurisia, uskonnol-

lisia, katsomuksellisia ja kielellisiä juuriaan. Kouluyhteisö kannustaa oppilaita pohtimaan oman taustansa

merkitystä ja paikkaansa sukupolvien ketjussa. Oppilaita ohjataan näkemään kulttuurinen moninaisuus läh-

tökohtaisesti myönteisenä voimavarana. Samalla heitä ohjataan tunnistamaan, miten kulttuurit, uskonnot ja

katsomukset vaikuttavat yhteiskunnassa ja arjessa, miten media muokkaa kulttuuria sekä pohtimaan myös,

millaisia asioita ei voida ihmisoikeuksien vastaisena hyväksyä.

Kouluyhteisössä ja koulun ulkopuolella tehtävässä yhteistyössä oppilaat oppivat havaitsemaan kulttuurisia

erityispiirteitä ja toimimaan joustavasti eri ympäristöissä. Kouluyhteisö kasvattaa oppilaita kohtaamaan ar-

vostavasti muita ihmisiä sekä noudattamaan hyviä tapoja. Oppilaat saavat mahdollisuuksia kokea ja tulkita

taidetta, kulttuuria ja kulttuuriperintöä. He oppivat myös välittämään, muokkaamaan ja luomaan kulttuuria

ja perinteitä ja huomaamaan niiden merkityksen hyvinvoinnille. Keravalaisen elinympäristön arvostaminen,

kulttuuri-identiteetin ja omien juurien tutkiminen edellyttävät työskentelyä, jossa toimitaan ja opitaan ai-

doissa oppimisympäristöissä luokkahuoneen ulkopuolella.

Koulutyöhön sisällytetään runsaasti tilaisuuksia harjaantua esittämään mielipiteensä rakentavasti ja toimi-

maan eettisesti. Kouluyhteisö ohjaa oppilaita asettumaan toisen asemaan ja tarkastelemaan asioita ja tilan-

teita eri näkökulmista. Koulutyössä edistetään suunnitelmallisesti ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuk-

sien tuntemista ja arvostamista sekä niiden mukaista toimintaa. Kunnioitusta ja luottamusta muita ihmisryh-

miä ja kansoja kohtaan vahvistetaan kaikessa toiminnassa, myös kansainvälistä yhteistyötä tehden. Koulujen

kansainvälisyyskasvatuksen sisällöt täsmennetään kaupungin kansainvälisyyskasvatuksen suunnitelmassa.

Kouluyhteisössä oppilaat saavat kokemuksia vuorovaikutuksen merkityksestä myös omalle kehitykselle. He

kehittävät sosiaalisia taitojaan, oppivat ilmaisemaan itseään eri tavoin ja esiintymään eri tilanteissa. Opetuk-

sessa tuetaan oppilaiden kasvua monipuolisiksi ja taitaviksi kielenkäyttäjiksi sekä äidinkielellään että muilla

kielillä. Oppilaita rohkaistaan vuorovaikutukseen ja itsensä ilmaisemiseen vähäiselläkin kielitaidolla. Yhtä tär-

keää on oppia käyttämään matemaattisia symboleita, kuvia ja muuta visuaalista ilmaisua, draamaa sekä mu-

siikkia ja liikettä vuorovaikutuksen ja ilmaisun välineinä. Koulutyöhön sisältyy myös monipuolisia mahdolli-

suuksia käsillä tekemiseen. Oppilaita ohjataan arvostamaan ja hallitsemaan omaa kehoaan ja käyttämään

sitä tunteiden ja näkemysten, ajatusten ja ideoiden ilmaisemiseen. Koulutyössä rohkaistaan mielikuvituksen

käyttöön ja kekseliäisyyteen. Oppilaita ohjataan edistämään toiminnallaan esteettisyyttä ja nauttimaan sen

eri ilmenemismuodoista. Vuorovaikutuksen ja ilmaisun harjoittelu edellyttää turvallista, oppilaslähtöistä ja

kiireetöntä oppimisympäristöä. Sen luomiseen tarvitaan koulun yhteistä toimintakulttuuria. Hyvät käytän-

teet syntyvät koulun arjessa eläen ja kokien kokeilukulttuuriin kannustaen.

Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3)

Elämässä ja arjessa selviäminen edellyttää yhä moninaisempia taitoja. Kyse on terveydestä, turvallisuudesta

ja ihmissuhteista, liikkumisesta ja liikenteestä, teknologisoituneessa arjessa toimimisesta sekä oman talou-

den hallinnasta ja kuluttamisesta, jotka kaikki vaikuttavat kestävään elämäntapaan. Yhtenä koulutyön paino-

tuksena oppilaita kannustetaan fyysisesti aktiivisen elämäntavan omaksumiseen lisäämällä toiminnallisia

työtapoja, liikunnallisuutta ja fyysistä aktiivisuutta kaikessa koulutyössä. Perusopetuksessa tuetaan oppilai-

den luottavaista suhtautumista tulevaisuuteen.

Kouluyhteisö ohjaa ymmärtämään, että jokainen vaikuttaa toiminnallaan niin omaan kuin toistenkin hyvin-

vointiin, terveyteen ja turvallisuuteen. Oppilaita kannustetaan huolehtimaan itsestä ja toisista, harjoittele-

maan oman elämän ja arjen kannalta tärkeitä taitoja sekä lisäämään ympäristönsä hyvinvointia. Oppilaat

oppivat perusopetuksen aikana tuntemaan ja ymmärtämään hyvinvointia ja terveyttä edistävien ja sitä hait-

taavien tekijöiden sekä turvallisuuden merkityksen ja hakemaan niihin liittyvää tietoa. He saavat mahdolli-

suuden kantaa vastuuta omasta ja yhteisestä työstä sekä kehittää tunnetaitojaan ja sosiaalisia taitojaan. Op-

pilaat kasvavat huomaamaan ihmissuhteiden ja keskinäisen huolenpidon tärkeyden. He oppivat myös ajan-

hallintaa, joka on tärkeä osa arjenhallintaa ja itsesäätelyä. Oppilaat saavat tilaisuuksia harjoitella toimimaan

omasta ja muiden turvallisuudesta huolehtien eri tilanteissa, myös liikenteessä. Heitä ohjataan ennakoimaan

vaaratilanteita ja toimimaan niissä tarkoituksenmukaisesti. Heitä opetetaan tunnistamaan keskeiset turvalli-

suuteen liittyvät symbolit sekä suojaamaan yksityisyyttään ja henkilökohtaisia rajojaan.

Oppilaat tarvitsevat perustietoa teknologiasta ja sen kehityksestä sekä vaikutuksista eri elämänalueilla ja ym-

päristössä. He tarvitsevat myös opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin. Opetuksessa tarkastellaan tek-

nologian monimuotoisuutta ja ohjataan ymmärtämään sen toimintaperiaatteita ja kustannusten muodostu-

mista. Perusopetuksessa oppilaita ohjataan teknologian vastuulliseen käyttöön ja pohditaan siihen liittyviä

eettisiä kysymyksiä.

Opetuksessa oppilaita opastetaan kehittämään kuluttajataitojaan sekä edellytyksiään omasta taloudesta

huolehtimiseen ja talouden suunnitteluun. Oppilaat saavat ohjausta kuluttajana toimimiseen, mainonnan

kriittiseen tarkasteluun sekä omien oikeuksien ja vastuiden tuntemiseen ja eettiseen käyttöön. Heitä kannus-

tetaan kohtuullisuuteen, jakamiseen ja säästäväisyyteen. Perusopetuksen aikana oppilaat harjaantuvat kes-

tävän elämäntavan mukaisiin valintoihin ja toimintatapoihin.

Monilukutaito (L4)

Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten tekstien tulkitsemisen, tuottamisen ja arvottamisen taitoja, jotka

auttavat oppilaita ymmärtämään monimuotoisia kulttuurisia viestinnän muotoja sekä rakentamaan omaa

identiteettiään. Monilukutaito perustuu laaja-alaiseen käsitykseen tekstistä. Teksteillä tarkoitetaan tässä sa-

nallisten, kuvallisten, auditiivisten, numeeristen ja kinesteettisten symbolijärjestelmien sekä näiden yhdistel-

mien avulla ilmaistua tietoa. Tekstejä voidaan tulkita ja tuottaa esimerkiksi kirjoitetussa, puhutussa, paine-

tussa, audiovisuaalisessa tai digitaalisessa muodossa.

Oppilaat tarvitsevat monilukutaitoa osatakseen tulkita maailmaa ympärillään ja hahmottaa sen kulttuurista

monimuotoisuutta. Monilukutaito merkitsee taitoa hankkia, yhdistää, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida

tietoa eri muodoissa, eri ympäristöissä ja tilanteissa sekä erilaisten välineiden avulla. Monilukutaito tukee

kriittisen ajattelun ja oppimisen taitojen kehittymistä. Sitä kehitettäessä tarkastellaan ja pohditaan myös eet-

tisiä ja esteettisiä kysymyksiä. Monilukutaitoon sisältyy monia erilaisia lukutaitoja, joita kehitetään kaikessa

opetuksessa. Oppilaiden tulee voida harjoittaa taitojaan sekä perinteisissä että monimediaisissa, teknologiaa

eri tavoin hyödyntävissä oppimisympäristöissä.

Oppilaiden monilukutaitoa kehitetään kaikissa oppiaineissa arkikielestä kohti eri tiedonalojen kielen ja esi-

tystapojen hallintaa. Osaamisen kehittyminen edellyttää rikasta tekstiympäristöä, sitä hyödyntävää pedago-

giikkaa sekä oppiaineiden välistä ja muiden toimijoiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Opetus tarjoaa mahdol-

lisuuksia erilaisista teksteistä nauttimiseen. Oppimistilanteissa oppilaat käyttävät, tulkitsevat ja tuottavat eri-

laisia tekstejä sekä yksin että yhdessä muiden kanssa. Oppimateriaalina hyödynnetään ilmaisultaan moni-

muotoisia tekstejä ja mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen. Opetuksessa tarkas-

tellaan oppilaille merkityksellisiä, autenttisia tekstejä sekä niistä nousevia tulkintoja maailmasta. Näin oppi-

laat voivat hyödyntää opiskelussa vahvuuksiaan ja itseään kiinnostavia sisältöjä ja käyttää niitä myös osallis-

tumisessa ja vaikuttamisessa. Monilukutaidon oppimisen tukena hyödynnetään muun muassa Keravan kir-

jastoa, museoita ja muita yhteistyötahoja.

Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)

Tieto- ja viestintäteknologinen (tvt) osaaminen on tärkeä kansalaistaito sekä itsessään että osana moniluku-

taitoa. Se on oppimisen kohde ja väline. Keravalla yhtenä opetuksen painotuksena opetuksessa kiinnitetään

erityistä huomiota siihen, että kaikilla oppilailla on mahdollisuudet tietoja viestintäteknologisen osaamisen

kehittämiseen. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään suunnitelmallisesti perusopetuksen kaikilla vuo-

siluokilla, eri oppiaineissa ja monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa sekä muussa koulutyössä. Koulujen tvt:n

opetuskäytön sisällöt täsmennetään kaupungin tietoja viestintätekniikan opetuskäytönsuunnitelmassa.

Tieto- ja viestintäteknologista osaamista kehitetään neljällä pääalueella:

1) Oppilaita ohjataan ymmärtämään tietoja viestintäteknologian käyttö- ja toimintaperiaatteita ja kes-

keisiä käsitteitä sekä kehittämään käytännön tvt-taitojaan omien tuotosten laadinnassa.

2) Oppilaita opastetaan käyttämään tietoja viestintäteknologiaa vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomi-

sesti.

3) Oppilaita opetetaan käyttämään tietoja viestintäteknologiaa tiedonhallinnassa sekä tutkivassa ja luo-

vassa työskentelyssä.

4) Oppilaat saavat kokemuksia ja harjoittelevat tvt:n käyttämistä vuorovaikutuksessa ja verkostoitumi-

sessa.

Kaikilla näillä alueilla tärkeää on oppilaiden oma aktiivisuus ja mahdollisuus luovuuteen sekä itselle sopivien

työskentelytapojen ja oppimispolkujen löytämiseen. Tärkeää on myös yhdessä tekemisen ja oivaltamisen ilo,

mikä vaikuttaa opiskelumotivaatioon. Tieto- ja viestintäteknologia tarjoaa välineitä tehdä omia ajatuksia ja

ideoita näkyväksi monin eri tavoin ja siten se myös kehittää ajattelun ja oppimisen taitoja.

Opetuksessa oppilaita opastetaan tuntemaan tvt:n erilaisia sovelluksia ja käyttötarkoituksia sekä huomaa-

maan niiden merkitys arjessa, ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja vaikuttamisen keinona. Yhdessä

pohditaan, miksi tietoja viestintäteknologiaa tarvitaan opiskelussa, työssä ja yhteiskunnassa ja miten näistä

taidoista on tullut osa yleisiä työelämätaitoja. Tieto- ja viestintäteknologian vaikutusta opitaan arvioimaan

kestävän kehityksen näkökulmasta ja toimimaan vastuullisina kuluttajina. Oppilaat saavat perusopetuksen

aikana kokemuksia tvt:n käytöstä myös kansainvälisessä vuorovaikutuksessa. He oppivat hahmottamaan sen

merkitystä, mahdollisuuksia ja riskejä globaalissa maailmassa.

Työelämätaidot ja yrittäjyys (L6)

Työelämä, ammatit ja työn luonne muuttuvat mm. teknologisen kehityksen ja talouden globalisoitumisen

seurauksena. Työn vaatimusten ennakointi on vaikeampaa kuin ennen. Oppilaat saavat perusopetuksessa

yleisiä valmiuksia, jotka edistävät kiinnostusta ja myönteistä asennetta työtä ja työelämää kohtaan. Oppilai-

den on tärkeä saada kokemuksia, jotka auttavat oivaltamaan työn ja yritteliäisyyden merkityksen, yrittäjyy-

den mahdollisuudet sekä oman vastuun yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä. Koulutyö järjestetään niin, että

oppilaat voivat kartuttaa työelämätuntemustaan, oppia yrittäjämäistä toimintatapaa ja oivaltaa koulussa ja

vapaa-ajalla hankitun osaamisen merkityksen oman työuran kannalta.

Oppilaita opetetaan tuntemaan lähialueen elinkeinoelämän erityispiirteitä ja keskeisiä toimialoja. Perusope-

tuksen aikana oppilaat tutustuvat työelämään ja saavat kokemuksia työnteosta sekä yhteistyöstä koulun ul-

kopuolisten toimijoiden kanssa. Tällöin harjoitellaan työelämässä tarvittavaa asianmukaista käyttäytymistä

ja yhteistyötaitoja sekä huomataan kielitaidon ja vuorovaikutustaitojen merkitys. Itsensä työllistämisen tai-

dot ja yrittäjyys sekä riskien arviointi ja hallittu ottaminen tulevat tutuiksi myös erilaisten projektien kautta.

Koulutyössä opitaan ryhmätoimintaa, projektityöskentelyä ja verkostoitumista. Yläkoulun oppilas tutustuu

työelämään (TET) vuosittain. Koulut määrittelevät lukuvuosisuunnitelmissaan, kuinka työssäoppiminen käy-

tännössä toteutetaan. Koulujen yrittäjyyskasvatuksen sisällöt kuvataan kaupungin yrittäjyyskasvatuksen

suunnitelmassa. Lisäksi kouluissa noudatetaan ohjaussuunnitelmaa, jonka runko on luvussa 7.1 ja jota koulut

täsmentävät lukuvuosisuunnitelmassa.

Koulussa harjaannutaan työskentelemään itsenäisesti ja yhdessä toisten kanssa sekä toimimaan järjestelmäl-

lisesti ja pitkäjänteisesti. Yhteisessä työssä jokainen oppilas hahmottaa oman tehtävänsä osana kokonai-

suutta. Siinä opitaan myös vastavuoroisuutta ja ponnistelua yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toiminnal-

lisissa opiskelutilanteissa oppilaat oppivat suunnittelemaan työprosesseja, asettamaan hypoteeseja, kokeile-

maan erilaisia vaihtoehtoja ja tekemään johtopäätöksiä. He harjoittelevat työhön tarvittavan ajan arviointia

ja muita työn edellytyksiä sekä uusia ratkaisujen löytämistä olosuhteiden muuttuessa. Samalla on tilaisuus

oppia ennakoimaan työskentelyn mahdollisia vaikeuksia ja kohtaamaan myös epäonnistumisia ja pettymyk-

siä. Oppilaita kannustetaan sisukkuuteen työn loppuunsaattamisessa sekä työn ja sen tulosten arvostami-

seen. Sisäistä yrittäjyyttä tuetaan säännöllisellä itsearvionnilla, jossa oppilas arvioi omia vahvuuksiaan, kiin-

nostuksen kohteitaan ja kehittämistarpeitaan.

Koulutyössä oppilaita rohkaistaan suhtautumaan uusiin mahdollisuuksiin avoimesti ja toimimaan muutosti-

lanteissa joustavasti ja luovasti. Opettaja ohjaa heitä tarttumaan asioihin aloitteellisesti ja etsimään erilaisia

vaihtoehtoja. Oppilaita tuetaan kaikessa opetuksessa tunnistamaan ammatillisia kiinnostuksen kohteitaan

sekä tekemään jatko-opintovalintansa perustellusti ja omista lähtökohdistaan, perinteisten sukupuoliroolien

ja muiden roolimallien vaikutukset tiedostaen. Sisäisen yrittäjyyden kautta vahvistetaan kiinnostuksen he-

räämistä oman elämän suunnitteluun ja tulevaisuuden haaveiden toteuttamiseen.

Osallistuminen, vaikuttaminen ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen (L7)

Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistuminen on demokratian toimivuuden perusedellytys. Osallistumisen ja

vaikuttamisen taitoja sekä vastuullista suhtautumista tulevaisuuteen voi oppia vain harjoittelemalla. Koulu-

yhteisö tarjoaa tähän turvalliset puitteet. Samalla perusopetus luo osaamisperustaa oppilaiden kasvulle de-

mokraattisia oikeuksia ja vapauksia vastuullisesti käyttäviksi, aktiivisiksi kansalaisiksi. Koulun tehtävänä on

vahvistaa jokaisen oppilaan osallisuutta. Keravalla osallisuuden vahvistamista painotetaan kaikessa koulu-

työssä.

Perusopetuksessa luodaan edellytykset oppilaiden kiinnostukselle kouluyhteisön ja yhteiskunnan asioita koh-

taan. Koulussa kunnioitetaan heidän oikeuttaan osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukai-

sesti. Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, to-

teuttamiseen ja arviointiin. He saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikutta-

misjärjestelmistä ja keinoista sekä yhteisöllisestä työskentelystä koulun ulkopuolella. Ympäristön suojelemi-

sen merkitys avautuu omakohtaisen luontosuhteen kautta. Oppilaat oppivat arvioimaan median vaikutuksia

ja käyttämään sen mahdollisuuksia. Kokemusten kautta oppilaat oppivat vaikuttamista, päätöksentekoa ja

vastuullisuutta. Samalla he oppivat hahmottamaan sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen.

Osallistuessaan sekä koulussa että sen ulkopuolella oppilaat oppivat ilmaisemaan omia näkemyksiään raken-

tavasti. He oppivat työskentelemään yhdessä ja saavat tilaisuuksia harjoitella neuvottelemista, sovittelemista

ja ristiriitojen ratkaisemista sekä asioiden kriittistä tarkastelua. Oppilaita kannustetaan pohtimaan ehdotuk-

siaan eri osapuolten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon sekä oikeudenmukaisen kohtelun ja kestävän elämän-

tavan näkökulmista.

Perusopetuksen aikana oppilaat pohtivat menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden välisiä yhteyksiä sekä

erilaisia tulevaisuusvaihtoehtoja. Heitä ohjataan ymmärtämään omien valintojen, elämäntapojen ja tekojen

merkitys paitsi itselle, myös lähiyhteisöille, yhteiskunnalle ja luonnolle. Oppilaat saavat valmiuksia sekä

omien että yhteisön ja yhteiskunnan toimintatapojen ja -rakenteiden arviointiin ja muuttamiseen kestävää

tulevaisuutta rakentaviksi. Keravan koulutyössä painotetaan sitä, että kouluyhteisössä kasvatetaan oppilaita

ekologiseen, sosiaaliseen, taloudelliseen ja kulttuuriseen kestävään tulevaisuuteen. Kouluyhteisössä tuetaan

ajatusta, että jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa niin lähiympäristönsä kuin globaalin maailman kes-

tävään tulevaisuuteen.

4. YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI

Toimintakulttuurin merkitys ja kehittäminen

Keravalla perusopetusta kehitetään opetussuunnitelmallisesti ja pedagogisesti yhtenäisenä kokonaisuutena.

Perusopetus jäsentyy vuosiluokkien 1–2, 3–6 sekä 7–9 muodostamiin jaksoihin. Vuosiluokat muodostavat

opetuksellisesti eheän ja kasvatuksellisesti johdonmukaisen jatkumon. Yhteistyö esiopetuksen kanssa vah-

vistaa työn pitkäjänteisyyttä. Yhteistyötä tehdään mahdollisuuksien mukaan myös seuraavan koulutusvai-

heen oppilaitosten kanssa.

Toimintakulttuurilla on keskeinen merkitys perusopetuksen yhtenäisyyden toteuttamisessa. Se vaikuttaa

aina oppilaan kohtaaman koulutyön laatuun. Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti

muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta

johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista

yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä

pedagogiikasta ja ammatillisuudesta

vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa

sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia

välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen

ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen

ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan

tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tukee tavoitteisiin sitoutumista

ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuurin kehittä-

misen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava

ja luottamusta rakentava keskustelu.

Keravan kasvatus- ja opetustoimi luo edellytykset toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavien periaatteiden

toteutumiselle kouluissa ja kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luoda

toimintakulttuuri, joka edistää oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja kestävää elämäntapaa. Periaatteiden

toteuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä oppilaiden

aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä.

Toimintakulttuuria seurataan, kehitetään ja arvioidaan muun kehitystyön osana yhteistyössä sidosryhmien

kanssa. Saatuja kokemuksia ja palautteita käytetään käytäntöjen kehittämiseen. Toimintakulttuuria arvioi-

daan osana laadunarviointia.

4.1.1. Oppiva yhteisö

Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö kehittyy dialogin

avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä. Tavoitteiden pohdinta, oman

työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön oppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteis-

työkumppaneilta saatu palaute. Oppimista edistää myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta

saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdis-

tuu erityisesti oppimisen edellytyksistä huolehtimiseen.

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen

ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrit-

tämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntä-

mistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luon-

taista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys op-

pimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tar-

vittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.

4.1.2. Hyvinvointi ja turvallinen arki

Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten edellytyksiä

oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Toimin-

nassa otetaan huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. Koulun käy-

tännöt ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia edis-

tävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Yhteisöllinen oppilashuolto on tärkeä osa

toimintakulttuuria.

Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä ja oppimiseensa sekä

yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä. Kiusaamista, vä-

kivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutyössä pyri-

tään arjen ennakoitavuuteen ja kiireettömyyteen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus ra-

kentavat luottamusta. Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyi-

syys edistävät työrauhaa.

4.1.3. Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely

Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja hyvin-

vointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen moninaisuuden ja toi-

mii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja oppijoille tunnusomaiselle toimin-

nallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja elämyksille.

Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä pyritään

säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Opetuksessa luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen työs-

kentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun ulkopuolisten toimijoiden

kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat

oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaa-

dun tunnistamista ja taitoa työskennellä rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tieto- ja viestintätek-

nologiaa käytetään edistämään vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.

4.1.4. Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus

Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa paikallinen

ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja ovat vuoro-

vaikutuksessa keskenään. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys on tärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja

hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskon-

nollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se kehittää yksilöiden ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kun-

nioitusta sekä vastuullista toimintaa. Yhteisössä tunnistetaan, että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on

perusoikeus. Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakenta-

vasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä.

Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen on monikie-

linen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä arvostetaan. Kielitietoisessa

yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen

merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskun-

taan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tie-

donalojen kielet ja symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arki-

kielestä käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja

myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

4.1.5. Osallisuus ja demokraattinen toiminta

Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia toteuttava ja de-

mokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi kansalaisiksi.

Keravalla kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti

toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluksi ja arvostetuksi tule-

misesta yhteisön jäseninä. Yhteisö kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo

niille toimintatapoja ja rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistu-

miselle. Muut toimintamuodot kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vertaissovittelutoiminta, vapaaehtois-

työ tai erilaiset kestävän kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuoro-

vaikutusta koko kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden

toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta. Yhteydet eri

maissa toimivien koulujen kanssa lisäävät globalisoituneessa maailmassa toimimisen taitoja. Kaikessa koulu-

työssä painotetaan oppilaiden osallisuutta ja kuulluksi tulemista.

4.1.6. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo

Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja kohdelluiksi

samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuus ei merkitse samanlai-

suutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaa-

mista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista.

Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman identitee-

tin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee oppilaita tunnista-

maan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään valintoja ja sitoutumaan opis-

keluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä, työtapoja ja opetusmateriaaleja valit-

semalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen moninaisuuden arvostamiselle.

4.1.7. Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen

Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan välttämättömyyden. Arjen

valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista ympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja

luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän

elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näky-

vyyttä päivittäisessä koulutyössä. Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.

Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa ekososiaaliselle sivistyk-

selle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden edellytysten muovaamiseen vahvistaa kas-

vamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan

avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tu-

levaisuuden puolesta.

Oppimisympäristöt

Oppimisympäristöillä tarkoitetaan tiloja ja paikkoja sekä yhteisöjä ja toimintakäytäntöjä, joissa opiskelu ja

oppiminen tapahtuvat. Oppimisympäristöön kuuluvat myös välineet, palvelut ja materiaalit, joita opiskelussa

käytetään. Oppimisympäristöt tukevat yksilön ja yhteisön kasvua, oppimista ja vuorovaikutusta. Kaikki yhtei-

sön jäsenet vaikuttavat toiminnallaan oppimisympäristöihin. Hyvin toimivat oppimisympäristöt edistävät

vuorovaikutusta, osallistumista ja yhteisöllistä tiedon rakentamista. Ne myös mahdollistavat aktiivisen yh-

teistyön koulun ulkopuolisten yhteisöjen tai asiantuntijoiden kanssa.

Koulujen lähiympäristöt ja Kerava kaupunkina mahdollistavat erilaisia ja monipuolisia oppimisympäristöjä.

Oppimisympäristöjen kehittämisen tavoitteena on, että ne muodostavat pedagogisesti monipuolisen ja jous-

tavan kokonaisuuden. Kehittämisessä otetaan huomioon eri oppiaineiden erityistarpeet. Oppimisympäristöt

tarjoavat mahdollisuuksia luoviin ratkaisuihin sekä asioiden tarkasteluun ja tutkimiseen eri näkökulmista. Li-

säksi oppimisympäristöjen kehittämisessä ja valinnassa otetaan huomioon, että oppilaat oppivat uusia tietoja

ja taitoja myös koulun ulkopuolella.

Perusopetuksen tilaratkaisujen kehittämisessä, suunnittelussa, toteutuksessa ja käytössä otetaan huomioon

ergonomia, ekologisuus, esteettisyys, esteettömyys ja akustiset olosuhteet sekä tilojen valaistus, sisäilman

laatu, viihtyisyys, järjestys ja siisteys. Koulun tilaratkaisuilla kalusteineen, varusteineen ja välineineen on

mahdollista tukea opetuksen pedagogista kehittämistä ja oppilaiden aktiivista osallistumista. Tilat, välineet

ja materiaalit sekä kirjastopalvelut pyritään saamaan oppilaan käyttöön niin, että ne antavat mahdollisuuden

myös itsenäiseen opiskeluun. Koulun sisä- ja ulkotilojen lisäksi eri oppiaineiden opetuksessa hyödynnetään

luontoa ja rakennettua ympäristöä. Kirjasto, liikunta-, taide- ja luontokeskukset, museot ja monet muut yh-

teistyötahot tarjoavat monimuotoisia oppimisympäristöjä.

Tieto- ja viestintäteknologia on olennainen osa monipuolisia oppimisympäristöjä. Sen avulla vahvistetaan

oppilaiden osallisuutta ja yhteisöllisen työskentelyn taitoja sekä tuetaan oppilaiden henkilökohtaisia oppi-

mispolkuja. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon monimuotoinen mediakulttuuri. Uusia

tietoja viestintäteknologisia ratkaisuja otetaan käyttöön oppimisen edistämiseksi ja tukemiseksi. Oppilaiden

omia tietoteknisiä laitteita voidaan käyttää oppimisen tukena huoltajien kanssa sovittavilla tavoilla. Samalla

varmistetaan, että kaikilla oppilailla on mahdollisuus tietoja viestintäteknologian käyttöön.

Onnistumisen kokemukset ja elämykset erilaisissa ympäristöissä ja oppimistilanteissa innostavat oppilaita

oman osaamisensa kehittämiseen. Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppimisympä-

ristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Näin voidaan ehkäistä oppimisen ja

koulunkäynnin tuen tarvetta. Tuen tarpeen mukaan räätälöidyt oppimisympäristöt voivat olla osa oppilaan

suunnitelmallista tukea.

Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan kokonaisvaltai-

nen hyvinvointi. Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytys-

ten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä. Oppilaita ohjataan vastuulliseen ja turvalliseen toimintaan kaikissa

oppimisympäristöissä. Hyvä työrauha sekä ystävällinen ja kiireetön ilmapiiri tukevat oppimista.

Työtavat

Työtapojen valinnan lähtökohtana ovat opetukselle ja oppimiselle asetetut tavoitteet sekä oppilaiden tar-

peet, edellytykset ja kiinnostuksen kohteet. Työtapojen vaihtelu tukee ja ohjaa koko opetusryhmän ja jokai-

sen oppilaan oppimista. Opetuksessa käytetään eri ikäkausiin sekä erilaisiin oppimistilanteisiin soveltuvia työ-

tapoja. Työtapojen ja arviointimenetelmien monipuolisuus antaa oppilaalle mahdollisuuden osoittaa osaa-

mistaan eri tavoin. Työtapojen valinnassa kiinnitetään huomiota myös sukupuolittuneiden asenteiden ja käy-

tänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.

Monipuoliset työtavat tuovat oppimiseen iloa ja onnistumisen kokemuksia sekä tukevat eri ikäkausille omi-

naista luovaa toimintaa. Kokemukselliset ja toiminnalliset työtavat sekä eri aistien käyttö ja liikkuminen lisää-

vät oppimisen elämyksellisyyttä ja vahvistavat motivaatiota. Motivaatiota vahvistavat myös työtavat, jotka

tukevat itseohjautuvuutta ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Draamatoiminta sekä muut taiteelliset ilmaisu-

keinot edistävät oppilaiden kasvua itsensä tunteviksi, itsetunnoltaan terveiksi ja luoviksi ihmisiksi. Tällöin op-

pilaat pystyvät ilmaisemaan itseään monipuolisesti ja toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa erilaisten

ihmisten ja ryhmien kanssa. Työtapojen valinnalla voidaan tukea myös yhteisöllistä oppimista, jossa osaa-

mista ja ymmärrystä rakennetaan vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Oppilaita ohjataan toimimaan erilai-

sissa rooleissa, jakamaan tehtäviä keskenään ja olemaan vastuussa sekä henkilökohtaisista että yhteisistä

tavoitteista.

Työtapojen valinnassa otetaan huomioon eri oppiaineiden ominaispiirteet sekä laaja-alaisen osaamisen ke-

hittäminen. Oppiaineille ominaisten työtapojen käyttö edistää sekä jäsentyneiden tietorakenteiden muodos-

tumista että taitojen omaksumista. Oppimisen kannalta tärkeitä ovat tiedon hankkimisen, käsittelyn, analy-

soimisen, esittämisen, soveltamisen, yhdistelemisen, arvioinnin ja luomisen taidot. Tutkiva ja ongelmalähtöi-

nen työskentely, leikki, mielikuvituksen käyttö ja taiteellinen toiminta edistävät käsitteellistä ja menetelmäl-

listä osaamista, kriittistä ja luovaa ajattelua sekä taitoa soveltaa osaamista.

Keravan kouluissa käytetään toiminnallisia oppimismenetelmiä ja suositaan fyysistä aktiivisuutta tukevia toi-

mintatapoja tavoitteena liikunnallisen elämäntavan opettaminen. Tunti liikuntaa päivässä toteutetaan kou-

luissa liikunnallistamalla oppitunteja, lisäämällä liikuntahetkiä koulupäivän aikana esimerkiksi pitkillä välitun-

neilla tai järjestämällä erilaisia liikuntakerhoja. Myös koulujen valinnaisainevalikoimassa huomioidaan tunti

liikuntaa päivässä -tavoite. Koulut tekevät tiivistä yhteistyötä eri urheiluseurojen kanssa.

Opetuksen eriyttäminen ohjaa työtapojen valintaa. Eriyttäminen perustuu oppilaantuntemukseen ja on kai-

ken opetuksen pedagoginen lähtökohta. Se koskee opiskelun laajuutta ja syvyyttä, työskentelyn rytmiä ja

etenemistä sekä oppilaiden erilaisia tapoja oppia. Eriyttäminen perustuu oppilaan tarpeille ja mahdollisuuk-

sille suunnitella itse opiskeluaan, valita erilaisia työtapoja ja edetä yksilöllisesti. Työtapojen valinnassa ote-

taan huomioon myös oppilaiden väliset yksilölliset ja kehitykselliset erot. Eriyttämällä tuetaan oppilaan itse-

tuntoa ja motivaatiota sekä turvataan oppimisen rauhaa. Eriyttämisellä myös ehkäistään tuen tarpeen syn-

tymistä. Myös opetuksen eheyttäminen ohjaa työtapojen valintaa.

Lahjakkaan oppilaan tukemiseen voidaan käyttää paitsi opetuksen eriyttämistä ja joustavia opetusjärjeste-

lyjä, myös vuosiluokkiin sitomatonta opiskelua sekä tarvittaessa oppilaan siirtymistä vuosiluokkaa ylem-

mäksi. Osoitettuaan hallitsevansa oman ikätasonsa mukaisen oppiaineksen, oppilas voi edetä yksittäisessä

tai useammassa oppiaineessa ylemmän vuosiluokan oppisisältöihin omassa tahdissaan. Opettaja voi myös

eriyttää oppiainesta siten, että taitavat oppilaat syventyvät johonkin osa-alueeseen muita oppilaita laajem-

min.

Monipuolinen ja tarkoituksenmukainen tietoja viestintäteknologian käyttö lisää oppilaiden mahdollisuuksia

kehittää työskentelyään ja verkostoitumistaitojaan. Siten valmiudet tiedon omatoimiseen, vuorovaikuttei-

seen ja kriittiseen hankintaan, käsittelyyn ja luovaan tuottamiseen karttuvat. Työtapojen valinnassa hyödyn-

netään pelien ja pelillisyyden tarjoamat mahdollisuudet. Tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa myös op-

pimisympäristön laajentamisen ja vahvistaa yhteisöllisen työskentelyn taitoja ja osallisuutta. Monimuotoinen

mediakulttuuri ja uudet oppimisratkaisut huomioidaan opetuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Opettaja valitsee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa ja ohjaa oppilaita erityisesti uusien työta-

pojen käytössä itseohjautuvuutta vahvistaen. Oppimaan oppimisen taidot kehittyvät parhaiten silloin, kun

opettaja ohjaa oppilaita myös suunnittelemaan ja arvioimaan työskentelytapojaan. Tämä motivoi ja auttaa

oppilaita ottamaan vastuuta oppimisesta ja työskentelystä kouluyhteisössä. Yhteinen tavoitteiden ja arvioin-

tiperusteiden pohdinta sitouttaa tavoitteiden mukaiseen työskentelyyn.

Opetuksen eheyttäminen ja ilmiöpohjainen oppiminen

Opetuksen eheyttäminen on tärkeä osa perusopetuksen yhtenäisyyttä tukevaa toimintakulttuuria. Eheyttä-

misen tavoitteena on ilmiöiden kautta tehdä mahdolliseksi opiskeltavien asioiden välisten suhteiden ja kes-

kinäisten riippuvuuksien ymmärtäminen. Se auttaa oppilaita yhdistämään eri tiedonalojen tietoja ja taitoja

sekä jäsentämään niitä mielekkäiksi kokonaisuuksiksi vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Ilmiöpohjaisella

opetuksella ja oppimisella tarkoitetaan oppiainerajoja rikkovaa, tutkivaa otetta oppimiseen. Lähtökohtana

ovat kokonaisvaltaiset ja todelliset maailman ilmiöt, joita tarkastellaan yhdessä.

Ilmiöiden tarkastelu ja tiedonaloja yhdistelevät, tutkivat työskentelyjaksot ohjaavat oppilaita soveltamaan

tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen. Oppilaat voivat näin

hahmottaa koulussa opiskeltavien asioiden merkitystä oman elämän ja yhteisön sekä yhteiskunnan ja ihmis-

kunnan kannalta. Samalla he saavat aineksia maailmankuvansa laajentamiseen ja jäsentämiseen. Ilmiöpoh-

jaisessa oppimisessa hyödynnetään oppilaiden omia vahvuuksia ja vahvistetaan oppilaiden uskoa itseensä.

Opetuksen eheyttäminen edellyttää sekä opetuksen sisältöä että työtapoja koskevaa pedagogista lähesty-

mistapaa, jossa kunkin oppiaineen opetuksessa ja erityisesti oppiainerajat ylittäen tarkastellaan todellisen

maailman ilmiöitä tai teemoja kokonaisuuksina. Eheyttämisen tapa ja kesto voi vaihdella oppilaiden tarpeista

ja opetuksen tavoitteista riippuen. Eheyttämistä toteutetaan mm:

rinnastamalla eli opiskelemalla samaa teemaa kahdessa tai useammassa oppiaineessa samanaikaisesti

jaksottamalla eli järjestämällä samaan teemaan liittyvät asiat peräkkäin opiskeltaviksi

toteuttamalla toiminnallisia aktiviteetteja kuten teemapäiviä, erilaisia tapahtumia, kampanjoita, opin-tokäyntejä ja leirikouluja

suunnittelemalla monialaisia, pitempikestoisia oppimiskokonaisuuksia, joiden toteuttamiseen osallis-tuu useampia oppiaineita ja joihin voi sisältyä edellä mainittuja eheyttämistapoja

muodostamalla oppiaineista integroituja kokonaisuuksia

kokonaisopetuksena, jossa kaikki opetus toteutetaan eheytettynä kuten esiopetuksessa.

Opettaja suunnittelee ja toteuttaa opetuksen eheyttämisen monipuoliseksi oppiaineiden luonteen ja oppi-

laiden ikätason huomioiden. Eheyttävän opetuksen perustana ovat ilmiöt, kokeilut ja tutkiva työskentely.

Opetuksen eheyttämistä toteutetaan rinnastamalla, jaksottamalla, toteuttamalla toiminnallisia teemoja ja

kokonaisopetuksena. Yksi eheyttävän opetuksen muoto on monialaiset oppimiskokonaisuudet, jotka kuva-

taan luvussa 9.

5. OPPIMISTA JA HYVINVOINTIA EDISTÄVÄ KOULUTYÖN JÄRJESTÄMINEN

Yhteinen vastuu koulupäivästä

Arvoperusta, oppimiskäsitys ja toimintakulttuuri ilmenevät koulutyön käytännön järjestämisessä, joka edis-

tää kasvatukselle ja opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja perusopetuksen tehtävän toteut-

tamista. Järjestämisellä luodaan edellytykset oppilaiden hyvinvoinnille, kehitykselle ja oppimiselle sekä huo-

lehditaan kouluyhteisön sujuvasta toiminnasta ja yhteistyöstä. Koulutyön käytännöt edistävät myös kestävää

elämäntapaa.

Lähtökohtana on yhteinen vastuu ja huolenpito jokaisen hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä. Kasvatustyö

ja hyvinvoinnin edistäminen kuuluu koulun kaikille aikuisille tehtävästä riippumatta. Koulutyön järjestämi-

sessä otetaan huomioon kaikkien oppilaiden tarpeet, edellytykset ja vahvuudet. Huoltajien ja muiden tahojen

kanssa tehtävä yhteistyö tukee tässä onnistumista. Turvallinen koulupäivä merkitsee sekä fyysistä että hen-

kistä turvallisuutta. Fyysinen ja henkinen loukkaamattomuus pyritään takaamaan jokaisena koulupäivänä.

Opetussuunnitelman mukainen opetus, ohjaus, oppilashuolto ja tuki kaikkina koulupäivinä sekä turvallinen

oppimisympäristö ovat jokaisen oppilaan oikeus. Opetustoimi vastaa siitä, että oppilaan oikeudet toteutuvat

ja huolehtii edellytysten luomisesta tätä edistävälle koulutyölle. Kiusaamiseen puututaan kouluissa suunni-

telmallisesti, ja sen ennaltaehkäisylle ja käsittelylle on olemassa valmiit toimintatavat koulussa, joka kuvataan

tarkemmin suunnitelmassa oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä (luku 8.4). Ver-

taissovittelu eli verso on käytössä kaikissa kouluissa.

Koulun johdolla on käytännön vastuu opetuksen, ohjauksen, oppilashuollon ja tuen järjestämiseen liittyvistä

ratkaisuista kouluyhteisössä, kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa. Tähän sisältyy myös ongelmien en-

naltaehkäisy sekä kasvun ja oppimisen esteiden tunnistaminen ja poistaminen koulun toimintatavoista. Jo-

kaisella opettajalla on vastuu opetusryhmänsä toiminnasta, oppimisesta ja hyvinvoinnista. Opettajat vaikut-

tavat näihin pedagogisilla ratkaisuillaan ja ohjausotteellaan. Opettajan tehtävään kuuluu oppilaiden oppimi-

sen, työskentelyn ja hyvinvoinnin seuraaminen ja edistäminen, jokaisen oppilaan arvostaminen ja oikeuden-

mukainen kohtelu, mahdollisten vaikeuksien varhainen tunnistaminen sekä oppilaiden ohjaaminen ja tuke-

minen. Opettaja huolehtii osaltaan siitä, että oppilaiden oikeus ohjaukseen sekä opetukselliseen ja oppilas-

huollollisen tukeen toteutuu. Tämä edellyttää vuorovaikutusta oppilaiden ja huoltajien kanssa, opettajien

keskinäistä yhteistyötä ja erityisesti oppilashuollon henkilöstön kanssa tehtävää yhteistyötä.

Oppilailla on kouluyhteisön jäseninä oma vastuunsa. Se ilmenee säännöllisenä osallistumisena koulutyöhön,

reiluna ja arvostavana suhtautumisena koulutovereihin ja koulun aikuisiin sekä yhteisten sääntöjen noudat-

tamisena. Toisten ihmisten loukkaamattomuuden sekä työn ja työrauhan kunnioittaminen ja sovituista teh-

tävistä huolehtiminen on koulutyössä välttämätöntä. Laki velvoittaa oppilaan osallistumaan perusopetuk-

seen ja suorittamaan tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytymään asiallisesti. Vapautus opetukseen osallistu-

misesta voidaan myöntää oppilaalle vain tilapäisesti erityisestä syystä. Koti ja koulu yhdessä ohjaavat oppi-

laita toimimaan lain edellyttämällä tavalla ja tukevat oppilaita näiden ponnisteluissa. Koulun tehtävänä on

puuttua poissaoloihin ja auttaa oppilaita onnistumaan koulutyössään.

Yhteistyö

Keravan kasvatus- ja opetustoimi ja koulut tekevät monipuolista yhteistyötä perusopetuksen yhtenäisyyden,

eheyden ja laadun varmistamiseksi, toiminnan avoimuuden lisäämiseksi sekä oppilaiden oppimisen ja kasvun

tukemiseksi. Yhteistyötä tarvitaan myös oppimisympäristöjen monipuolisuuden ja turvallisuuden sekä kou-

luyhteisön hyvinvoinnin turvaamiseksi. Yhteistyö on suunnitelmallista ja sen toteutumista arvioidaan yhdessä

yhteistyökumppaneiden kanssa.

5.2.1. Oppilaiden osallisuus

Keravalla koulutyön perustana on oppilaiden osallisuus ja kuulluksi tuleminen. Koulu huolehtii siitä, että op-

pilaat saavat kokemuksia yhteistyöstä ja demokraattisesta toiminnasta omassa opetusryhmässä, koulussa ja

kaupunkitasolla, esimerkiksi luokkakokouksissa, oppilaskuntatoiminnassa, kestävän kehityksen ryh-

mässä/ruokaraadissa ja nuorisovaltuustossa.

Oppilaiden osallistuminen oman koulutyönsä ja ryhmänsä toiminnan suunnitteluun on luonteva tapa vahvis-

taa osallisuutta. Oppilaan osallisuutta omaan opiskeluunsa ja koulunkäyntiinsä vahvistetaan pitämällä häntä

keskeisenä henkilönä ja ohjaamalla häntä omien ja oman luokkansa tavoitteiden asettamisessa sekä oppimi-

sen suunnittelussa ja arvioinnissa. Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa oppilaiden osuus on

tärkeä. Oppilasta ohjataan tekemään valintoja ja vaikuttamaan omaan oppimiseensa ja koulunkäyntiinsä

sekä löytämään parhaat tapansa oppia ja työskennellä. Häntä kannustetaan ottamaan vastuuta omista asi-

oistaan ja toimimaan yhdessä toisten kanssa ympäristönsä hyväksi.

Oppilaiden osallisuus toteutuu myös edustuksellisesti. Jokaisella koululla on sen oppilaista muodostuva op-

pilaskunta, johon valitaan edustaja jokaiselta luokalta. Luokkakokousmallin avulla kaikki luokan oppilaat osal-

listetaan oppilaskuntatoimintaan. Luokan edustajan kautta tieto kulkee luokasta oppilaskunnan hallitukseen

ja hallituksesta luokkaan. Oppilaskunnan ja sen hallituksen tehtävänä on edistää oppilaiden yhteistoimintaa,

vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista. Se innostaa oppilaita esittämään näkemyksiään, toimimaan ja vai-

kuttamaan omiin ja yhteisiin asioihin. Oppilaskunnan hallitus toimii vuorovaikutuksessa rehtorin ja koulun

muun henkilökunnan kanssa. Oppilaskunnan edustajat osallistuvat koulun henkilöstökokouksiin ja koulukoh-

taisen oppilashuoltoryhmän kokouksiin aina silloin, kun käsiteltävässä asiassa tarvitaan oppilaiden näkökul-

maa. Oppilaskunta sekä koulun ja kunnan muut osallisuutta tukevat rakenteet ja toimintatavat tarjoavat ti-

laisuuksia harjoitella demokratiataitoja käytännössä.

Oppilaita rohkaistaan vaikuttamaan myös koulun yhteisen toiminnan ja oppimisympäristön suunnitteluun ja

kehittämiseen. Oppilaiden osallisuutta voidaan vahvistaa myös erilaisen kummi- ja tukioppilastoiminnan

kautta. Oppilaat osallistuvat opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssään-

töjen valmisteluun. Lisäksi oppilasedustajia kutsutaan mukaan erilaisiin kaupunkitasoisiin työryhmiin. Oppi-

laat ovat myös mukana arvioimassa ja kehittämässä yhteistyötä.

5.2.2. Kodin ja koulun yhteistyö

Keravalla opetuksessa ollaan yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyöllä tuetaan kasvatuksen ja opetuksen jär-

jestämistä siten, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta

ja tukea. Yhteistyö edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Huoltajien osallisuus sekä mahdollisuus

olla mukana koulutyössä ja sen kehittämisessä on keskeinen osa koulun toimintakulttuuria. Kodin ja koulun

kasvatusyhteistyö lisää oppilaan, luokan ja koko kouluyhteisön hyvinvointia ja turvallisuutta.

Huoltajalla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Hänen on myös huolehdittava siitä, että oppivel-

vollisuus tulee suoritettua. Perusopetuslain mukaan oppivelvollisuuden voi suorittaa joko siten, että oppilas

osallistuu opetukseen tai saa muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot. Koulu tukee kotien

kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan opetuksesta ja kasvatuksesta kouluyhteisön jäsenenä.

Vastuu kodin ja koulun yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opettajilla ja rehtorilla. Yhteistyön lähtö-

kohtana on luottamuksen rakentaminen, tasavertaisuus ja keskinäinen kunnioitus. Yhteistyössä otetaan huo-

mioon perheiden moninaisuus sekä tiedon ja tuen tarpeet. Yhteistyön onnistumiseksi tarvitaan koulun hen-

kilöstön aloitteellisuutta, aktiivisuutta ja henkilökohtaista vuorovaikutusta huoltajien kanssa sekä muutoin

monipuolista viestintää. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla.

Vuosittain käytävät arviointikeskustelut, erilaiset oppimisen tuen järjestämiseen liittyvät tapaamiset sekä

huoltajan mahdollisuus osallistua lastaan koskevaan oppilashuoltoon ovat oppilaskohtaista yhteistyötä, jolla

edistetään oppilaan oppimista ja tervettä kasvua. Koulu järjestää lukuvuoden aikana vähintään yhden van-

hempainillan, joka voidaan toteuttaa joko koulun yhteisenä tai luokkakohtaisena. Vanhempainilojen toteut-

tamisessa ja järjestelyissä painotetaan vuorovaikutuksellisuutta ja toiminnallisuutta. Vuosittain koulu järjes-

tää lisäksi yhden kotien ja koulun yhteisen toiminnallisen lauantaityöpäivän, johon myös oppilaat osallistuvat.

Lisäksi kasvatus- ja opetustoimi järjestää kohdennettuja kaupunkitasoisia vanhempainiltoja ja keskusteluryh-

miä.

Voidakseen huolehtia kasvatustehtävästään huoltaja saa koulusta tietoa lapsensa oppimisen ja kasvun edis-

tymisestä sekä mahdollisista poissaoloista. Lisäksi huoltajan kanssa keskustellaan opetuksen järjestämisen

keskeisistä asioista, kuten opetussuunnitelmasta, oppimisen tavoitteista, oppimisympäristöistä ja työta-

voista, oppimisen tuesta ja oppilashuollosta, arvioinnista ja todistuksista sekä opiskeluun liittyvistä valin-

noista ja lukuvuoden erilaisista tapahtumista. Kannustavat ja oppilaan oppimista ja kehitystä myönteisesti

kuvaavat viestit ovat tärkeitä. Säännöllisen palautteen avulla huoltaja voi osaltaan tukea lapsensa tavoitteel-

lista oppimista ja koulunkäyntiä.

Erityisen tärkeää yhteistyö on oppilaan koulupolun nivelvaiheissa sekä oppimisen ja koulunkäynnin tukea

suunniteltaessa ja toteutettaessa. Henkilökohtaisten ja ryhmätapaamisten lisäksi yhteistyössä hyödynnetään

tietoja viestintäteknologiaa.

Koulu antaa huoltajille tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvi-

oinnista, oppilaan tuen tarpeista ja tuen saannin mahdollisuuksista, huoltajan mahdollisuudesta osallistua

kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Koulu

tiedottaa toiminnastaan lukuvuosisuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Kaikkien koulujen tiedotuskanavia

ovat Wilma-järjestelmän sähköiset tiedotteet ja koulujen www-sivut. Lisäksi kouluilla voi olla käytössä muita

tiedotustapoja. Huoltajalla on mahdollisuus tutustua koulun lukuvuosisuunnitelmaan Wilma-järjestelmän

kautta. Koulun tulee antaa huoltajille tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista

ja tiedottamiskäytänteistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa.

Koulu tarjoaa huoltajille mahdollisuuden tutustua koulun arkeen ja osallistua koulun toiminnan ja kasvatus-

työn tavoitteiden suunnitteluun, arviointiin ja kehittämiseen yhdessä koulun henkilöstön ja oppilaiden

kanssa. Koulun yhteisöllisessä oppilashuoltoryhmässä on huoltajaien edustaja, joka välittää vanhempien nä-

kökulmia lasten ja nuorten hyvinvointiin ja koulunkäyntiin. Yhteinen arvopohdinta luo perustaa yhteiselle

kasvatustyölle. Kodin ja koulun yhteistyö edistää myös huoltajien keskinäistä vuorovaikutusta ja luo pohjaa

vanhempainyhdistystoiminnalle. Vanhempainyhdistyksen rinnalla koululla voi toimia luokkatoimikuntia.

Vanhempainyhdistyksen toiminnassa on mukana koulun henkilökunnan edustaja. Vanhempien verkostoitu-

minen ja yhteinen toiminta vahvistavat yhteisöllisyyttä ja antavat tukea opettajien ja koulun työlle.

Kaupungin huoltajat yhteen kokoava Keravan vanhempainfoorumi kokoontuu vähintään kerran lukukau-

dessa. Vanhempainfoorumin tavoitteena on turvata säännöllinen vuorovaikutus luottamushenkilöiden, vir-

kamiehien ja huoltajien kesken. Vanhempainfoorumiin kutsutaan huoltajien edustajia kaupungin kaikista

kouluista. Vanhempainfoorumissa käsitellään laajasti opetuksen järjestämiseen liittyviä teemoja, esimerkiksi

kouluverkkoon liittyviä perusteita ja käytännön toimenpiteitä, opetussuunnitelmaan liittyviä teemoja sekä

muita koulutuspolitiikkaan liittyviä asioita.

5.2.3. Koulun sisäinen yhteistyö ja yhteistyö muiden tahojen kanssa

Henkilöstön tiivis yhteistyö edesauttaa koulun kasvatus- ja opetustavoitteiden toteuttamista. Koulu järjestää

koulutyön tarkoituksenmukaisesti ja joustavasti yhdessä toimien ja työtä jakaen. Aikuisten yhteistyö, kuten

samanaikaisopettajuus, mallintaa koulun toimintaa oppivana yhteisönä myös oppilaille. Yhteistyötä tarvitaan

erityisesti monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa, oppimisen arvioinnissa

ja tuessa sekä oppilashuollon toteuttamisessa. Yhteistyötä tehdään säännöllisesti kouluissa erilaisissa ko-

koonpanoissa ja työryhmissä koulun toiminnan kehittämiseksi.

Koulut tekevät myös keskinäistä yhteistyötä. Tavoitteena on edistää opetuksen kehittämistä ja yhtenäisyyttä

sekä vahvistaa henkilöstön osaamista. Yhteistyötä tarvitaan perusopetuksen nivelvaiheissa ja oppilaiden siir-

tyessä koulusta toiseen. Lisäksi myös eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen, oppimisen tuen sekä oppilas-

huollon sujuva järjestäminen edellyttää hyvää koulujen välistä yhteistyötä. Toiminta paikallisissa, kansalli-

sissa ja kansainvälisissä verkostoissa edistää pedagogiikan kehittämistä.

Eheän oppimispolun varmistamiseksi koulu toimii yhteistyössä varhaiskasvatuksen, esiopetuksen sekä luki-

oiden ja ammatillisten oppilaitosten kanssa. Keravalla noudatetaan nivelvaiheiden suunnitelmia. Hyvä yh-

teistyö kerho- sekä aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa edistää oppilaiden hyvinvointia. Yhteistyö nuorisopal-

veluiden, kirjasto-, liikunta- ja kulttuuritoimen, poliisin sekä seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden

lähiympäristön toimijoiden kuten luontokoulujen, museoiden ja nuorisokeskusten kanssa lisää oppimisym-

päristöjen monipuolisuutta ja tukee koulun kasvatustehtävää. Koulut tekevät yhteistyötä keravalaisten toi-

mijoiden kanssa.

Keravan harrastepolku sisältää Keravan kasvatus- ja opetustoimen, kaupungin vapaa-aikaviraston yksiköiden

sekä keravalaisten opistojen, seurojen ja järjestöjen järjestämiä, koulupäivän aikana toteutettavia toiminnal-

lisia opetustunteja ja työpajoja. Harrastepolkujen avulla keravalaiset lapset ja nuoret tutustuvat kaupungin,

seurojen ja järjestöjen liikunta- ja kulttuuriharrastuksiin. Harrastepolkuihin osallistuvat kerran lukuvuodessa

kaikista kouluista ne vuosiluokat, joille polkuja on suunnattu.

Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö

Opetukseen osallistuvalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, jossa työrauha ja opiskelun esteetön

sujuminen on varmistettu. Työrauhaan voidaan vaikuttaa monilla koulun keinoilla, joista keskeisiä ovat opet-

tajan antama ohjaus ja palaute, yhteistyö sekä yhteinen vastuunotto ja huolenpito. Pedagogisia ratkaisuja

kehittämällä sekä luottamuksen ja välittämisen ilmapiiriä vahvistamalla koulu luo edellytykset hyvän työrau-

han rakentumiselle. Opetuksen järjestäjällä on oikeus käyttää työrauhan turvaamiseksi ja epäasialliseen käyt-

täytymiseen puuttumiseksi myös kasvatuskeskustelua ja erilaisia kurinpitokeinoja. Kasvatuskeskustelussa ja

kurinpitoasioissa noudatettavasta menettelystä säädetään perusopetuslaissa.

Kasvatuskeskustelu on ensisijainen tapa puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Keskustelun tar-

koituksena on yhdessä oppilaan kanssa yksilöidä toimenpiteeseen johtanut teko tai laiminlyönti, kuulla op-

pilasta, selvittää laajemmin käyttäytymisen syyt ja seuraukset sekä pohtia keinot tilanteen korjaamiseksi.

Menettelyn tavoitteena on löytää myönteisiä keinoja koulussa käyttäytymisen ja oppilaan hyvinvoinnin pa-

rantamiseksi.

Kurinpidollisia keinoja ovat perusopetuslain mukaan jälki-istunto, kirjallinen varoitus ja määräaikainen erot-

taminen. Opettaja tai rehtori voi määrätä opetusta häiritsevän oppilaan poistumaan luokkahuoneesta tai

muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, taikka koulun tilaisuudesta. Lisäksi työrauhan turvaamiseksi oppi-

laan oikeus osallistua opetukseen voidaan evätä enintään jäljellä olevan työpäivän ajaksi, jos on olemassa

vaara, että toisen oppilaan tai muun henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäy-

tymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyt-

täytymisen vuoksi.

Perusopetuslain mukaisesti Keravan kasvatus- ja opetustoimi on laatinut ja ohjeistanut opetussuunnitelman

yhteydessä suunnitelman kasvatuskeskustelujen ja kurinpidollisten keinojen käyttämisestä ja niihin liittyvistä

menettelytavoista. Suunnittelun tarkoituksena on varmistaa toimintatapojen laillisuus ja yhdenmukaisuus

sekä oppilaiden yhdenvertainen kohtelu. Suunnittelu tukee myös koulun järjestyssääntöjen toteutumista.

Suunnitelman rakenne ja keskeiset toimintatapalinjaukset ovat koulujen yhteisiä.

Suunnitelman laadinnassa on otettu huomioon, että kurinpidossa ja työrauhan turvaamisessa voidaan käyt-

tää vain laissa mainittuja keinoja ja että näitä keinoja käytettäessä noudatetaan hallinnon yleisiä oikeustur-

vaperiaatteita. Keinojen käyttö perustuu asiallisiin, yleisesti hyväksyttäviin ja objektiivisiin syihin. Samanlai-

sista teoista tulee tekijästä riippumatta määrätä samanlainen seuraamus, kuitenkin siten, että tekojen tois-

tuminen voidaan ottaa huomioon raskauttavana tekijänä. Kurinpitoseuraamusten tulee olla suhteessa te-

koon. Myös oppilaan ikä ja kehitysvaihe otetaan huomioon. Kurinpidollisia keinoja ei saa käyttää oppilaita

häpäisevällä tai loukkaavalla tavalla.

Keravan kasvatus- ja opetustoimi on päättänyt suunnitelman laatimisesta ja valmisteluun osallistuvista ta-

hoista. Oppilaat osallistuvat suunnitelman valmisteluun. Yhteistyö huoltajien ja muun muassa sosiaali- ja ter-

veydenhuollon edustajien kanssa tukee suunnitelman toteutumista. Henkilöstöä ja oppilaskuntaa on kuultu

ennen suunnitelman hyväksymistä ja kuullaan ennen suunnitelman päivittämistä.

Opetuksen järjestämistapoja

Keravalla opetus järjestetään pääsääntöisesti vuosiluokkiin sidotusti ryhmämuotoisena opetuksena. Alakou-

luissa vuosiluokkien 1-6 opetus on pääosin luokanopettajan antamaa opetusta. Yhtenäiskouluissa vuosiluok-

kien 1-4 opetus on luokanopettajan antamaa opetusta, ja vuosiluokkien 5-6 opetus on joko luokan- tai ai-

neenopettajan antamaa opetusta. Vuosiluokilla 7-9 opetus on pääsääntöisesti aineenopettajan antamaa

opetusta. Opetusta järjestetään myös oppilaanohjaajien antamana oppilaanohjauksena sekä erityisopetta-

jien antamana erityisopetuksena.

Keravan perusopetuksessa käytettävä kieli on suomi. Poikkeuksena tästä on Svenskbacka skolan, jonka ope-

tuskieli on ruotsi. Opetuskielenä voidaan käyttää myös muita kieliä, kun se ei vaaranna opetussuunnitelman

perusteissa asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Opetuksen järjestämisessä otetaan huomioon oppilaiden tarpeet ja olosuhteet sekä paikalliset mahdollisuu-

det. Näin pyritään löytämään oppimista ja hyvinvointia parhaiten edistäviä ratkaisuja. Tarvittaessa opetus

voidaan järjestää muun muassa vuosiluokkiin sitomattomana opiskeluna, yhdysluokkaopetuksena ja jousta-

vana perusopetuksena.

5.4.1. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu on yksilöllisen opinnoissa etenemisen mahdollistava joustava järjestely.

Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä käytetään yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voi-

daan hyödyntää esimerkiksi tukea tarvitsevan oppilaan opetuksessa, lahjakkuutta tukevana tai opintojen kes-

keyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. Lisäksi järjestely tuo joustoa esimerkiksi maahanmuuttajataustais-

ten tai paluumuuttajaoppilaiden opetukseen.

Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa edetään vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta kunkin oppilaan

oman opinto-ohjelman mukaisesti. Oppilaan oma opinto-ohjelma rakentuu opetussuunnitelmassa määrä-

tyistä opintokokonaisuuksista. Opintokokonaisuudet suunnitellaan eri oppiaineille määriteltyjen tavoitteiden

ja sisältöjen pohjalta. Opintokokonaisuuksien sisältö voidaan myös muodostaa yhdistämällä eri oppiaineiden

tavoitteita ja sisältöjä vuosiluokkakokonaisuuksien sisällä tai tarvittaessa yli tuntijaon nivelkohtien. Näiden

opintokokonaisuuksien suorittaminen hyväksytysti on edellytyksenä opinnoissa etenemiselle ao. oppiai-

neessa ja opinnoissa kokonaisuutena.

Vuosiluokkiin sitomatonta opetusta suunniteltaessa nimetään henkilö, joka vastaa opintokokonaisuuksien

suunnittelusta. Opetussuunnitelmassa määrätään, mitkä opintokokonaisuudet ovat oppilaalle pakollisia ja

mitkä valinnaisia. Opintokokonaisuudet kirjataan oppilaalle laadittavaan oppimissuunnitelmaan. Siinä on

mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorit-

tamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Vuosiluokkiin sitomattomassa opetuksessa nouda-

tetaan Keravan tuntijakoa, mikäli oppilasta ei ole vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta. Oppilaan opin-

tojen etenemistä ja opintokokonaisuuksien suorittamista seurataan säännöllisesti yhteistyössä huoltajien

kanssa. Oppimisen arviointi oman opinto-ohjelman mukaan edettäessä käsitellään luvussa 6. Oman opinto-

ohjelman mukaan etenemisestä tehdään hallintopäätös. Päätös oppilaan etenemisestä vuosiluokkiin sito-

mattomasti perustuu perusopetusasetuksen 11 §:n 3 momentin säännökseen.

5.4.2. Yhdysluokkaopetus

Yhdysluokalla tarkoitetaan opetusryhmää, jossa opiskelee eri vuosiluokilla olevia tai vuosiluokkiin sitomatto-

masti edettäessä eri-ikäisiä oppilaita. Yhdysluokka perustetaan joko oppilasmäärän pienuuden vuoksi tai pe-

dagogisista syistä, esimerkiksi luokkamuotoisessa erityisopetuksessa, suomi toisena kielenä opetuksessa,

oman äidinkielen ja omien uskontojen sekä elämänkatsomustiedon opetuksessa. Yhdysluokkaopetuksessa

noudatetaan yleistä tuntijakoa. Yhdysluokkaopetuksessa on hyvät edellytykset edistää opetuksen eheyttä-

mistä ja käyttää monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Yhdysluokkaopetuksessa hyödynnetään erityisesti ver-

tais- ja mallioppimisen mahdollisuuksia.

5.4.3. Joustava perusopetus

Joustavaa perusopetusta järjestetään vuosiluokilla 7–9. 7. luokan oppilaat osallistuvat pääsääntöisesti ylä-

koulun aineenopetukseen ensimmäisen yläkouluvuoden ajan. Joustavalla perusopetuksella pyritään vähen-

tämään perusopetuksen keskeyttämistä ja ehkäisemään syrjäytymistä. Tavoitteena on vahvistaa oppilaiden

opiskelumotivaatiota ja elämänhallintaa. Perusopetuksen oppimäärän suorittamisen lisäksi oppilaita tuetaan

kun he siirtyvät seuraavaan koulutusvaiheeseen ja edistetään heidän valmiuksiaan menestyä opiskelussa.

Joustava perusopetus on tarkoitettu niille 7–9-luokkien oppilaille, joilla on alisuoriutumista, heikko opiskelu-

motivaatio ja jotka tarvitsevat paljon aikuisen huomiota ja ohjausta koulunkäynnissään sekä oppilaille, joiden

arvioidaan olevan vaarassa syrjäytyä jatkokoulutuksesta ja työelämästä. Opetuksessa korostuu moniamma-

tillinen sekä eri hallintokuntien ja organisaatioiden välinen yhteistyö. Yhteistyöhön voivat osallistua myös

ammatilliset oppilaitokset ja lukiot, vapaan sivistystyön oppilaitokset sekä nuorten työpajat. Ohjausryhmä

suunnittelee ja koordinoi joustavan perusopetuksen toimintaa.

Koulun toimintatapoja ja opetusmenetelmiä kehitetään niin, että ne vastaavat joustavaan perusopetukseen

valittujen oppilaiden yksilöllisiä tarpeita. Erityistä huomiota kiinnitetään työmuotoihin, joilla lisätään oppilai-

den osallisuutta ja yhteenkuuluvuutta kouluyhteisössä sekä vahvistetaan huoltajien ja kaikkien joustavassa

perusopetuksessa työskentelevien yhteistä kasvatustyötä. Opetuksessa painotetaan toiminnallisia ja työpai-

notteisia opiskelumenetelmiä.

Joustava perusopetus järjestetään pienryhmämuotoisesti koulussa, työpaikoilla ja muissa oppimisympäris-

töissä moniammatillista yhteistyötä sekä tuki- ja neuvontapalveluita käyttäen. Opettajan lisäksi toimintaan

osallistuu nuorten sosiaalisen kasvun tukemiseen, perheiden kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä muuhun

tuki- ja neuvontatyöhön perehtynyt, rehtorin nimeämä ammattilainen. Opetusta voidaan tarvittaessa antaa

osittain myös muun opetusryhmän yhteydessä.

Opetuksen järjestelyissä painotetaan käytännönläheisyyttä ja toiminnallisuutta. Opetus toteutetaan lähiope-

tuksena koulussa sekä ohjattuna opiskeluna työpaikoilla ja muissa oppimisympäristöissä. Opiskelu koulun

ulkopuolella on oleellinen osa joustavaa perusopetusta. Näiden jaksojen aikana oppilailla on oikeus opettajan

antamaan ohjaukseen ja opetukseen. Opettaja antaa oppilaille opetussuunnitelman mukaisia oppimistehtä-

viä, joista suoriutuminen otetaan huomioon oppilaan arvioinnissa. Opettaja perehdyttää työpaikoilla ja

muissa oppimisympäristöissä oppilaiden kanssa työskentelevän henkilöstön työturvallisuuteen, tietosuojaan

ja salassapitoon liittyviin sekä muihin tarvittaviin säädöksiin ohjatun opiskelun näkökulmasta.

Oppilas valitaan joustavaan perusopetukseen oppilaan tai huoltajan hakemuksesta. Oppilaita valittaessa hei-

hin sovelletaan yhdenvertaisia valintaperusteita, jotka ovat seuraavat:

Oppilaalla on riski jäädä ilman päättötodistusta ja hän on syrjäytymisvaarassa.

Oppilaalla on hankaluuksia elämänhallinnassa ja sosiaalisissa taidoissa.

Oppilaan koulumenestys on heikko ja hänellä on koulunkäyntiä haittaavia ongelmia.

Oppilaalla on koulunkäyntiin liittyviä motivaatio-ongelmia.

Oppilaalla on koulunkäyntiä haittaavia ongelmia, joiden seurauksena hän ei menesty koulussa.

Valintaperusteiden soveltamisen lisäksi oppilas ja hänen huoltajansa osallistuvat oppilasvalintaa koskevaan

haastatteluun, joka täydentää varsinaista hakemusta. Haastattelun avulla selvitetään oppilaan motivoitunei-

suus ja sitoutuneisuus joustavaan perusopetukseen, oppilaan valmiudet itsenäiseen työskentelyyn työssäop-

pimisessa sekä huoltajan sitoutuminen oppilaan tukemiseen. Lopullisessa oppilasvalinnassa huomioidaan va-

lintaperusteiden ja haastattelun muodostama kokonaisarvio.

Opetusjohtaja tekee oppilasvalinnasta hallintopäätöksen, joka on valmisteltu moniammatillisesti ohjausryh-

mässä. Jos yksittäinen oppilas siirtyy pois joustavasta perusopetuksesta ennen perusopetuksen päättymistä,

opetusjohtaja tekee joustavan perusopetuksen päättymisestä hallintopäätöksen. Joustavaan perusopetuk-

seen valituille oppilaille tehdään hallintopäätöksen lisäksi siirto tehostettuun tukeen, ellei hän jo ole sen tai

erityisen tuen piirissä.

Joustavan perusopetuksen oppilaalla on oikeus säädösten mukaiseen oppimisen ja koulunkäynnin tukeen,

ohjaukseen ja oppilashuoltoon. Joustavaan perusopetukseen valittu oppilas saa tehostettua tukea. Poikkeuk-

sellisesti joustavaan perusopetukseen voidaan ottaa myös erityistä tukea saava oppilas, mikäli oppilas kyke-

nee noudattamaan opetuksessa käytettävää opetussuunnitelmaa ja järjestelyä voidaan pitää oppilaan edun

mukaisena.

Joustavan perusopetuksen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tai tarkistetaan hänelle jo aiemmin laa-

dittua oppimissuunnitelmaa. Suunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa. Se sisältää so-

veltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostetun tuen aikana laadittava oppimissuunnitelma. Lisäksi oppimis-

suunnitelmassa kuvataan oppilaan joustavan perusopetukseen liittyvät erityispiirteet, kuten opetuksen jär-

jestäminen koulun ulkopuolisissa oppimisympäristöissä. Mikäli oppilas saa erityistä tukea, joustava perus-

opetus kuvataan vastaavalla tavalla henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa.

5.4.4. Opetus erityisissä tilanteissa

Oppilaan opetuksen järjestäminen ja oppilaan tarvitsema tuki edellyttää erityistä pohdintaa esimerkiksi op-

pilaan sairastuessa vakavasti tai vaikeassa elämäntilanteessa. Perusopetusta voidaan tällöin järjestää muun

muassa sairaalaopetuksena, koulukodissa, vastaanottokodissa tai -keskuksessa taikka vankilassa tai muussa

rangaistuslaitoksessa annettavana opetuksena.

Sairaalan sijaintikunta on velvollinen järjestämään sairaalassa potilaana olevalle oppilaalle opetusta siinä

määrin kuin se oppilaan terveys huomioon ottaen on mahdollista. Hoidosta vastaavan sairaalan sijaintikunta

on velvollinen järjestämään myös muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle opetusta

ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoi-

dolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua, jos opetuksen järjestäminen

muutoin ei ole perusopetuslain tai muun lain mukaisista tukitoimista huolimatta oppilaan edun mukaista.

Myös kunta, jossa on erikoissairaanhoidon muu toimintayksikkö, voi järjestää opetusta erikoissairaanhoi-

dossa olevalle oppilaalle. Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetuksessa yhdistyvät oppimista ja kou-

lunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite. Keravan kas-

vatus- ja opetustoimi ja sairaalan sijaintikunta sopivat ja järjestävät moniammatillisessa yhteistyössä siirty-

misen kannalta välttämättömän tuen sairaalaopetukseen tai sieltä takaisin omaan kouluun siirtyvälle oppi-

laalle. Sairaalaopetuksessa voidaan hyödyntää myös etäyhteyksien kautta tapahtuvaa opetusta. Oppilaan ko-

tikunta on velvollinen maksamaan kotikuntakorvauksen sairaalakoulussa olevista oppilaista.

Keravan polikliinisen opetuksen oppilaspaikat on tarkoitettu niille oppilaille, joiden psykiatrinen hoito toteu-

tuu Helsingin yliopistollisen keskussairaalan (HYKS) lasten- tai nuorisopsykiatrisissa avohoitoyksiköissä Tikku-

rilassa ja Keravalla. Polikliiniseen opetukseen ohjautumisesta on laadittu erillinen prosessikuvaus.

Polikliininen opetus on erityistukimuoto, joka tukee oppilaan hoitoa. Oppilaan huoltaja, hoitotaho ja tarvit-

taessa lastensuojelu sekä oppilaan oma koulu toimivat läheisessä ja kiinteässä yhteistyössä polikliinisen ope-

tuksen opettajien kanssa lapsen oppimisen, kasvun ja kuntoutumisen tukemiseksi. Yhteistyö toteutuu mm.

säännöllisin väliajoin käytävinä kasvatuskeskusteluina. Toiminnallisesti, menetelmällisesti ja tavoitteellisesti

polikliinisissa luokissa annettava opetus on yhdenmukaista valtakunnallisesti sairaalaopetukselle asetettujen

linjausten kanssa.

Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten opetuksesta vastaa se kunta, johon lapsi on sijoitettu. Lastensuojelu-

laitokseen sijoitetun oppilaan opetuksesta vastaa laitoksessa toimiva koulu, jos laitoksella on opetuksen jär-

jestämislupa. Lastensuojelulain perusteella sijoitettujen oppilaiden kotikunnalle on säädetty velvollisuus

maksaa kotikuntakorvaus. Oppivelvollisuusikäisten vankilaopetuksesta vastaa se kunta, jossa vankila sijait-

see.

Keravan kasvatus- ja opetustoimi voi osoittaa oppilaan lähikouluksi sopimuksen mukaisesti oman kaupungin

koulun sijasta myös toisen kunnan koulun, sellaisen yksityisen yhteisön tai säätiön ylläpitämän koulun, jolla

on opetuksen järjestämislupa, tai valtion koulun.

Monikieliset oppilaat

Oppilaiden kielelliset valmiudet sekä kulttuuritausta otetaan perusopetuksessa huomioon. Jokaisen oppilaan

kieli- ja kulttuuri-identiteettiä tuetaan monipuolisesti. Oppilaita ohjataan tuntemaan, ymmärtämään ja kun-

nioittamaan jokaisen kansalaisen perustuslain mukaista oikeutta omaan kieleen ja kulttuuriin.

Tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja sekä edistää kaksi- ja monikielisyyttä ja

siten vahvistaa oppilaiden kielellistä tietoisuutta ja metalingvistisiä taitoja. Koulutyöhön voi sisältyä monikie-

lisiä opetustilanteita, joissa opettajat ja oppilaat käyttävät kaikkia osaamiaan kieliä. Opetuksessa hyödynne-

tään oppilaiden ja heidän huoltajiensa ja yhteisönsä tietämystä oman kieli- ja kulttuurialueensa luonnosta,

elämäntavoista, historiasta, kielistä ja kulttuureista. Kulttuurista monilukutaitoa voidaan vahvistaa mediakas-

vatuksella ja ottamalla huomioon oppilaiden ja heidän perheidensä mediakulttuuri.

Oppilaiden opintoja varten laaditaan tarvittaessa oppimissuunnitelma. Suunnitelma sisältää soveltuvin osin

samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma, joka kuvataan alaluvussa

7.3.2.

Monikielisten oppilaiden opetuksessa erityisenä tavoitteena on tukea oppilaiden monikielisyyttä sekä iden-

titeetin ja itsetunnon kehittymistä. Siten oppilaat saavat valmiudet tasapainoiseen ja aktiiviseen yhteiskun-

nan jäsenyyteen. Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden taustat ja lähtökohdat kuten äidinkieli ja kult-

tuuri sekä maassaoloaika.

Monikielisiä oppilaita rohkaistaan käyttämään osaamiaan kieliä monipuolisesti eri oppiaineiden tunneilla ja

muussa koulun toiminnassa. Näin oman äidinkielen oppiminen ja käyttö tukevat eri oppiaineiden sisällön

omaksumista ja oppilas oppii viestimään koulun oppiainesisällöistä myös omalla äidinkielellään. Suomen pe-

rustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

Monikielisen oppilaan koulunkäyntitausta sekä oman äidinkielen osaamistaso selvitetään yhteistyössä huol-

tajien kanssa. Oppilaille pyritään tarjoamaan oppilaan oman äidinkielen opetusta. Monikielisiä oppilaita kan-

nustetaan osallistumaan koulun kerhotoimintaan sekä paikalliseen harrastustoimintaan.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan koulun opetuskielen mukaan määräytyvän äidinkielen ja kirjallisuuden

sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai osittain suomen kieltä erityisen maahanmuut-

tajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti. Oppilas opiskelee suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän

mukaan, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita yhdellä tai usealla kielitaidon osa-alu-

eella, jolloin hänen osaamisensa ei ole riittävää yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivit-

täisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä tai oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön

suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun (katso myös Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus). Kera-

valla suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetus järjestetään pääsääntöisesti suomen kielen ja

kirjallisuuden opetusryhmässä ja osittain erillisessä S2-ryhmässä. S2-opetus voidaan järjestää myös kokonaan

suomen kielen ja kirjallisuuden opetusryhmässä oppilaan oppimistarpeet ja kielen oppimisen vaihe

huomioiden.

Oppilaan oman äidinkielen ja suomen kielen opetuksen ohella oppilaille annetaan tarvittaessa tukea myös

muilla oppimisen osa-alueilla tasavertaisten oppimisvalmiuksien saavuttamiseksi. Maahanmuuttajaoppi-

laalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, joka voi olla osa oppilaan kotoutumissuunnitelmaa. Valmistavasta

opetuksesta perusopetukseen siirtyvälle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma vähintään seuraavan luku-

vuoden ajaksi. Oppimissuunnitelman rakenne ja keskeinen sisältö kuvataan tarkemmin luvussa 7.3.

Opetusta ja kasvatusta tukeva muu toiminta

Perusopetuksen yhteydessä oppilaille järjestetään kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen

läheisesti liittyvää toimintaa. Myös kouluruokailu, välituntitoiminta sekä koulun päivänavaukset, juhlat, ret-

ket, opintokäynnit ja leirikoulut sekä mahdollisuuksien mukaan koulumatkat järjestetään siten, että ne tuke-

vat oppilaiden oppimiselle, monipuoliselle kehittymiselle ja hyvinvoinnille asetettuja tavoitteita. Ne myös

osaltaan vahvistavat kokemusta hyvästä ja turvallisesta koulupäivästä ja tekevät mahdolliseksi oppilaiden

näkökulmasta eheän, vireyttä vahvistavan ja vaihtelevan päivän. Koulukohtaisesta järjestämisestä päätetään

lukuvuosisuunnitelmassa.

5.6.1. Koulun kerhotoiminta

Kerhotoiminta on oppituntien ulkopuolista toimintaa, jonka lähtökohtana ovat koulun kasvatukselliset, ope-

tukselliset ja ohjaukselliset tavoitteet. Se on osa maksutonta perusopetusta ja rakentaa omalta osaltaan toi-

minnan yhteisöllisyyttä ja rikastuttaa koulun toimintakulttuuria. Kerhotoiminnan tehtävä on tukea oppilaiden

monipuolista kasvua ja kehitystä. Kerhot tarjoavat oppilaille mahdollisuuksia tutustua erilaisiin harrastuksiin.

Tavoitteena on lisätä harrastuneisuutta sekä tuottaa yhdessä tekemisen, osaamisen, onnistumisen ja ilon

kokemuksia. Kerhotoiminnassa oppilaat saavat tilaisuuksia koulussa opitun soveltamiseen, luovaan toimin-

taan ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen aikuisten ja toisten oppilaiden kanssa. Kerhot voivat lisätä oppi-

laiden osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä arjen hallintaa ja turvallisuutta.

Joustavilla kerhotoiminnan ratkaisuilla tuetaan oppilaan päivän kokonaisuutta. Kerhotoiminnan järjestämis-

ja toteuttamistapoja kehitetään ja oppimisympäristöä muokataan harrastuneisuutta tukevaksi. Oppilaat

osallistuvat oman koulunsa kerhotoiminnan suunnitteluun. Kerhotoiminnan järjestäminen tarjoaa mahdolli-

suuden vahvistaa myös kodin ja koulun kasvatusyhteistyötä sekä yhteistyötä ympäröivän yhteiskunnan

kanssa. Koulut suunnittelevat kerhotoimintaa yhteistyössä vanhempainyhdistysten kanssa. Koulujen oppilaat

osallistuvat vuosittain seuraavan lukuvuoden kerhotoiminnan suunnitteluun. Kerhotoiminnan järjestämi-

sessä hyödynnetään eri hallintokuntien, keravalaisten yhteisöjen, yritysten ja järjestöjen sekä koulun muiden

sidosryhmien osaamista.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään kaupungin omana toimintana sekä tarvittaessa yhteis-

työssä ulkopuolisten palveluntarjoajien kanssa. Toiminta on kuvattu tarkemmin Keravan kaupungin aamu- ja

iltapäivätoiminnan suunnitelmassa.

5.6.2. Koulun kirjastotoiminta

Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi järjestetään koulukirjastotoimintaa yhteistyössä Keravan kirjas-

ton ja muiden lähialueiden kirjastojen kanssa. Kirjastotoiminnalla vahvistetaan oppilaiden yleissivistyksen ja

maailmankuvan laajenemista ja avartumista. Monimuotoinen koulukirjastotoiminta tukee oppimiskäsityksen

toteutumista aidoissa oppimistilanteissa ja luo oppilaille mahdollisuuksia monenlaisten vastuutehtävien hoi-

tamiseen. Koulun kirjasto ja muut kirjastot tarjoavat aktivoivia ja virikkeisiä oppimisympäristöjä sekä moni-

puolisia työtapoja. Kirjastotoiminnan tehtävänä on kannustaa oppilaita omaehtoiseen lukemiseen ja omiin

lukuvalintoihin, tyydyttää heidän tiedonhaluaan, kannustaa hakemaan tietoa eri lähteistä ja arvioimaan tie-

tolähteitä. Toiminta lisää mahdollisuuksia opetuksen eriyttämiseen, oppilaiden yksilöllisten kiinnostusten

mukaiseen työskentelyyn sekä yhteistyöhön kotien kanssa. Yhdessä koulu ja kirjasto ohjaavat elinikäiseen

oppimiseen ja aktiiviseen kansalaisuuteen.

5.6.3. Kouluruokailu

Kouluruokailun tehtävänä on oppilaiden terveen kasvun ja kehityksen, opiskelukyvyn sekä ruokaosaamisen

tukeminen. Opetukseen osallistuvalle annetaan jokaisena työpäivänä täysipainoinen maksuton ateria. Ateria

nautitaan tarkoituksenmukaisesti järjestettynä ja ohjattuna ruokailuna. Kouluruokailun järjestämisessä ote-

taan huomioon ruokailun terveydellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen merkitys. Ruokailuhetkillä on tärkeä vir-

kistystehtävä ja niillä edistetään kestävää elämäntapaa, kulttuurista osaamista sekä ruoka- ja tapakasvatuk-

sen tavoitteita. Oikea-aikainen ja kiireetön ruokailu ja mahdolliset välipalat varmistavat jaksamisen koulupäi-

vän aikana. Viihtyisä ruokailuhetki lisää hyvinvointia koko kouluyhteisössä.

Kouluruokailu on oppilaille tärkeä osa koulupäivää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan kouluruokailun ja

etenkin ruokailuhetkien suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin. Tämä toteutetaan koulukohtaisten ruo-

karaatien avulla. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta ohjauksesta ja kasvatuksesta yh-

dessä koulun muiden aikuisten kanssa. Kouluruokailun tavoitteista ja järjestämisestä keskustellaan kotien

kanssa ja yhdessä tuetaan oppilaiden kehitystä. Kouluruokailuun osallistumista sekä ruoan ja ruokailutilan-

teen laatua seurataan ja arvioidaan säännöllisesti. Opetushenkilöstö ja ruokailusta vastaava henkilöstö teke-

vät yhteistyötä kouluruokailun järjestämisessä ja toiminnan kehittämisessä.

Mikäli oppilaalla on yksilöllisiä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyviä tarpeita, oppi-

las, huoltaja, ruokailusta vastaava henkilöstö ja kouluterveydenhuolto sopivat yhdessä ruokailuun liittyvistä

tukitoimista ja seurannasta. Huoltaja toimittaa lukuvuoden alkaessa todistuksen mahdollisesta erityisruoka-

valiosta koulun keittiöhenkilökunnalle. Erityisruokavalio toteutetaan siinä muodossa kuin kouluun toimitettu

oppilaan ruokavaliosuunnitelma, kiellettyjen ruoka-aineiden kokonaisuus tai lääkärintodistus edellyttää.

5.6.4. Välitunnit, päivänavaukset ja muut koulun yhteiset tapahtumat

Perusopetusasetuksen mukaan opetukseen tulee käyttää tuntia kohti vähintään 45 minuuttia ja opetukseen

käytettävä aika jaetaan tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. Osa työajasta voidaan käyttää työelämään

tutustuttamiseen sekä lukuvuoden päättäjäisiin ja muihin yhteisiin tapahtumiin. Säännös luo edellytykset

koulupäivän monenlaiseen rytmittämiseen sekä välituntien järjestämiseen oppilaiden hyvinvointia edistä-

vällä tavalla. Yhteisiä tapahtumia ovat muun muassa koulun juhlat, teemapäivät ja retket. Opintokäynnit ja

leirikoulut voivat koskea koko kouluyhteisöä tai vain joitakin tai jotakin opetusryhmää. Myös niissä hyödyn-

netään perusopetusasetuksen mukaista koulutyön joustavan järjestämisen mahdollisuutta. Päivän työ aloi-

tetaan lyhyellä päivänavauksella.

Koulun yhteisöllisyyden ja oppilaiden terveen kehityksen, sosiaalisten suhteiden sekä opiskelussa jaksamisen

kannalta välitunnit, päivänavaukset ja monenlaiset yhteiset tapahtumat ovat tärkeitä. Koulussa niitä hyödyn-

netään myös osana monialaisia oppimiskokonaisuuksia. Ne vahvistavat oppilaiden laaja-alaista osaamista ja

tekevät näkyväksi koulun kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta. Opintokäynnit ja leirikoulut puolestaan

tarjoavat mahdollisuuksia oppimisympäristön laajentamiseen ja oppimiseen autenttisissa tilanteissa sekä yh-

teistyöhön eri toimijoiden kanssa.

Koulut suunnittelevat ja päättävät itse, miten koulupäivä jaetaan opetusjaksoihin ja välitunteihin, mitä muuta

toimintaa koulupäiviin sisältyy ja millaisia toimintamuotoja käytetään. Ratkaisut muokkaavat koulun toimin-

takulttuuria. Niitä tehtäessä otetaan huomioon perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämisen periaatteet.

5.6.5. Koulumatkat ja koulukuljetukset

Koulut kannustavat oppilaita kulkemaan koulumatkat terveyttä ja kuntoa edistävällä tavalla. Heitä opaste-

taan sekä itsenäisesti että koulukuljetuksin liikuttaessa huolehtimaan omasta ja muiden turvallisuudesta ja

käyttäytymään matkaa tehdessään hyvin. Koulu tekee yhteistyötä vanhempien kanssa turvallisen koulumat-

kan takaamiseksi sekä kannustaa vanhempia opettamaan lapsiaan liikkumaan turvallisesti liikenteessä.

Koulukuljetuksen odotusaikojen valvonnasta ja ohjatusta toiminnasta sekä matkojen aikaisesta turvallisuu-

desta huolehditaan sopimalla menettelytavoista ja vastuuhenkilöistä oppilashuoltosuunnitelmaan kirjatulla

tavalla (luku 8.4). Niistä sekä kuljetusjärjestelyistä tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Koulu ilmoittaa tie-

toonsa tulleesta, koulumatkalla tapahtuneesta kiusaamisesta, väkivallasta tai häirinnästä tekoihin syyllisty-

neiden sekä niiden kohteina olleiden oppilaiden huoltajille ja tarvittaessa tukee huoltajia asian selvittämi-

sessä.

6. OPPIMISEN ARVIOINTI

Arvioinnin tehtävät ja oppimista tukeva arviointikulttuuri

Oppilaan arvioinnin tehtävänä on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä kehittää oppilaan edellytyksiä itsearvi-

ointiin. Oppilaan oppimista, työskentelyä ja käyttäytymistä arvioidaan monipuolisesti. Painopiste on oppi-

mista edistävässä arvioinnissa.

Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, minkälaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ih-

misenä. Erityisen suuri merkitys on opettajien antamalla palautteella. Monipuolinen arviointi ja siihen perus-

tuvan ohjaavan palautteen antaminen ovat opettajien keskeisiä pedagogisia keinoja oppilaiden koko kehi-

tyksen ja oppimisen tukemiseen. Kouluissa kehitetään arviointikulttuuria, jonka keskeisiä piirteitä ovat

• rohkaiseva ja yrittämään kannustava ilmapiiri

• oppilaiden osallisuutta edistävä, keskusteleva ja vuorovaikutteinen toimintatapa

• oppilaan tukeminen oman oppimisprosessinsa ymmärtämisessä sekä oppilaan edistymisen näkyväksi te-

keminen koko oppimisprosessin ajan

• arvioinnin oikeudenmukaisuus ja eettisyys

• arvioinnin monipuolisuus

• arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntäminen opetuksen ja muun koulutyön suunnittelussa.

Suuri osa arvioinnista on opettajien ja oppilaiden välistä vuorovaikutusta. Opettajat huolehtivat siitä, että

oppilaat saavat alusta lähtien oppimista ohjaavaa ja kannustavaa palautetta sekä tietoa edistymisestään ja

osaamisestaan. Onnistumisen kokemukset kannustavat oppimaan lisää, mutta myös epäonnistumiset tai vir-

heelliset ratkaisut ovat osa oppimisprosessia. Niitä hyödynnetään oppimista edistävällä ja oppilaita kunnioit-

tavalla tavalla. Oppilaita ohjataan havainnoimaan omaa ja yhteistä työskentelyä ja antamaan rakentavaa pa-

lautetta toisilleen ja opettajille. Tämä luo edellytyksiä oppilaiden itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin taitojen

kehittymiselle perusopetuksen aikana.

Yhteistyö kotien kanssa on osa hyvää arviointikulttuuria. Huoltajien kanssa keskustellaan koulutyön tavoit-

teista ja koulun arviointikäytänteistä. Oppilaan opintojen edistymisestä sekä oppilaan työskentelystä ja käyt-

täytymisestä annetaan riittävän usein tietoa oppilaalle itselleen ja huoltajalle. Oppilaalla ja huoltajalla on oi-

keus saada tietoa arviointiperusteista ja niiden soveltamisesta oppilaan arviointiin. Koulun tehtävänä on tie-

dottaa oppilaita ja huoltajia arviointiin liittyvistä asioista. Opettajan, oppilaan ja huoltajan yhteiset keskuste-

lut edistävät keskinäistä luottamusta ja välittävät tietoa oppilaan tilanteesta. Tukea tarvitsevien oppilaiden

huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää.

Arviointi on myös opettajien itsearvioinnin ja oman työn reflektoinnin väline. Arvioinnilla saatu tieto auttaa

opettajia suuntaamaan opetustaan oppilaiden tarpeiden mukaisesti. Se luo perustaa opetuksen eriyttämi-

selle ja auttaa oppilaiden mahdollisten tuen tarpeiden tunnistamisessa. Keravan kasvatus- ja opetustoimi

seuraa oppimisen arvioinnin periaatteiden toteutumista kouluissa ja tukee arvioinnin kehittämistä.

Keravalainen arviointikulttuuri yhdenmukaistaa perusopetuksen oppimisen arvioinnin toimintatapoja ja ta-

kaa oppilaiden välisen yhdenvertaisuuden. Arviointi kohdistuu koko oppilaan oppimisprosessiin ja se on sekä

formatiivista että summatiivista. Arvioinnin keskeisiä piirteitä ovat monipuolisuus, osallisuus, kannustavuus

ja informatiivisuus, joita täsmennetään seuraavassa luvussa.

Arvioinnin luonne ja yleiset periaatteet

Perusopetuksessa oppimisen arviointi jaetaan arviointiin opintojen aikana sekä päättöarviointiin. Niillä kum-

mallakin on eri tavoin painottuva tehtävä. Opintojen aikaisen arvioinnin kokonaisuus muodostuu lukuvuoden

päätteeksi annettavista lukuvuositodistuksista ja väliarviointina pidetyistä arviointikeskusteluista ja/tai jak-

sotodistuksista sekä oppimisprosessin aikana suoritettavasta arvioinnista ja ohjaavasta palautteesta. Päättö-

arvioinnissa keskeistä on oppilaiden osaamisen tason määrittely ja kuvaaminen päättötodistuksessa annet-

tavien arvosanojen avulla. Sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa noudatetaan arvioinnin yleisiä

periaatteita.

Opintojen aikainen oppimisen arviointi on sekä formatiivista että summatiivista. Formatiivinen arviointi tar-

koittaa usein toistuvaa oppilaan oppimisprosessin arviointia, jota toteutetaan itsearviointina, vertaisarvioin-

tina ja opettajan kanssa käytävänä vuoropuheluna sekä monipuolisen palautteen antamisena. Samalla myös

opettaja arvioi omaa tapaansa ohjata ja johtaa oppimisprosessia. Summatiivinen arviointi on puolestaan ar-

viointia siitä, mitä oppilaat ovat oppineet (so. suoritteiden yhteenveto) ja sitä toteutetaan vaihtelevien ja

monipuolisten kokeiden ja muiden osaamisen osoittamisen tavoin.

Arvioinnissa korostuvat arviointikulttuurin yleisten piirteiden lisäksi painotetusti seuraavat periaatteet:

Monipuolisuus

Arvioinnissa ja palautteen annossa huomioidaan

• erilaiset opetusmenetelmät

• erilaiset oppimistavat

• erilaiset oppimisvalmiudet

• oppimisprosessin eri vaiheet

• erilaiset tavat osoittaa osaaminen

itsearviointi, vertaisarviointi, opettajien antama arviointi sekä

• riittävän usein tapahtuva arviointi.

Kannustavuus

Arviointi ja palautteen antaminen

• on oppimisprosessia ohjaavaa

• rohkaisee yrittämään ja kokeilemaan

• on realistista

• hyödyntää epäonnistumiset tai virheelliset suoritukset oppimiskokemuksina ja

• tukee itsearviointi- ja vertaisarviointitaitoja.

Osallisuus


• on oppimisen kohteena

• edellyttää osallistumista oppimisen tavoitteiden määrittelyyn tai perehdyttämistä tavoitteisiin

• edellyttää osallistumista kurssin tai opintokokonaisuuden arviointikäytänteiden määrittelyyn tai pereh-

dyttämistä arviointimenetelmiin

• liittyy oppilaan valitsemiin työskentelytapoihin opiskella ja oppia

• on oman oppimisprosessin arviointia ja vertaisarviointia

• perustuu tarvittaessa oppilaan valmiuksiin ja oppimistyyliin sopivaan tapaan osoittaa osaamisensa ja

• edellyttää mukautumisvalmiutta erilaisiin arviointimenetelmiin.

Informatiivisuus


• sisältää paljon ja monipuolisesti tietoa oppilaan oppimisprosessista

• painottaa oppimisen vahvuuksia

• tuo esille oppimisprosessin kehittämisen tarpeet

• tukee oppilaan realistista käsitystä itsestään oppijana sekä

• kuvaa objektiivisesti oppilaan osaamisen tasoa suhteessa oppimisen tavoitteisiin.

Arvioinnin perustuminen tavoitteisiin ja kriteereihin

Oppimisen, työskentelyn ja käyttäytymisen arviointi sekä palautteen antaminen oppilaille perustuu aina ope-

tussuunnitelmassa tarkennettuihin tavoitteisiin. Oppilaita ja heidän suorituksiaan ei verrata toisiinsa eikä ar-

viointi kohdistu oppilaiden persoonaan, temperamenttiin tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Ta-

voitteiden pohtiminen ja niistä sopiminen sekä oman oppimisen edistymisen tarkastelu suhteessa tavoittei-

siin on tärkeä osa myös oppilaiden itsearviointitaitojen kehittämistä.

Todistusten antamiseen liittyvässä oppilaan osaamisen arvioinnissa käytetään opetussuunnitelmassa määri-

teltyjä, tavoitteista johdettuja arviointikriteereitä. Arviointikriteerit on laadittu 6. ja 7. luokan nivelvaihee-

seen sekä päättöarviointiin tukemaan opettajien työtä ja yhtenäistämään arviointia. Kriteerit eivät ole oppi-

laille asetettuja tavoitteita, vaan ne määrittelevät hyvän osaamisen eli arvioon ”Hyvä” tai arvosanaan 8 vaa-

dittavan tason.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti,

oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin edellä mainittuja arviointikritee-

rejä käyttäen. Yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa opiskelevien oppi-

laiden suorituksia arvioidaan näissä oppiaineissa suhteessa henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä kos-

kevassa suunnitelmassa (HOJKS, luku 7) määriteltyihin oppilaalle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin eikä

osaamisen tason määrittelyssä käytetä edellä mainittuja arviointikriteerejä.

Oppilaiden ikäkauden ja edellytysten huomioon ottaminen sekä monipuoliset arviointikäytännöt

Arviointikäytännöt ja palautteen antaminen suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden ikäkauden ja edellytys-

ten mukaisesti. Palautetta annettaessa kiinnitetään huomiota oppilaiden onnistumisiin ja oppimisen edisty-

miseen suhteessa aiempaan osaamiseen.

Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä. Opettaja laatii yhdessä oppilaiden kanssa kunkin opintoko-

konaisuuden, kurssin tai jakson alkaessa suunnitelman, jossa määritellään, miten oppimisen arvioinnin ja pa-

lautteen antamisen monipuolisuus, kannustavuus, osallisuus ja informatiivisuus toteutuvat osana oppimis-

prosessia.

Opettaja kokoaa tietoa oppilaiden edistymisestä oppimisen eri osa-alueilla ja erilaisissa oppimistilanteissa.

Tällöin on tärkeää ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja työskennellä sekä huolehtia siitä, ettei

osaamisen osoittamiselle ole esteitä. Erilaisissa arviointi- ja näyttötilanteissa varmistetaan, että kukin oppilas

ymmärtää tehtävänannon ja saa riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen. Lisäksi huolehditaan mahdolli-

suuksista hyödyntää tarvittaessa tietoja viestintätekniikkaa ja antaa suullisia näyttöjä. Myös oppilaiden

mahdollisesti tarvitsemien apuvälineiden saatavuudesta sekä tarvittavista avustajapalveluista huolehditaan.

Lievätkin oppimisvaikeudet ja oppilaiden mahdollisesti puutteellinen opetuskielen taito tulee ottaa huomi-

oon arviointi- ja näyttötilanteita suunniteltaessa ja toteutettaessa. Samoin otetaan huomioon oppilaiden

opiskelua varten mahdollisesti määritellyt opetuksen erityiset painoalueet.

Maahanmuuttajataustaisten ja vieraskielisten oppilaiden arvioinnissa otetaan huomioon kunkin oppilaan kie-

litausta sekä kehittyvä suomen tai ruotsin kielen taito. Jotta oppilas voi osoittaa osaamistaan mahdollisista

suomen tai ruotsin kielen puutteista huolimatta, arvioinnissa kiinnitetään erityistä huomiota oppilaan tilan-

teeseen sovitettuihin, monipuolisiin ja joustaviin arviointitapoihin.

Itsearvioinnin edellytysten kehittäminen

Opetuksessa kehitetään oppilaiden edellytyksiä itsearviointiin antamalla tilaa oppimisen ja opintojen edisty-

misen pohdintaan ja kehittämällä itsearviointitaitoja, jotka ovat myös oppimisen kohteena. Oppilaita ohja-

taan niin yksilöinä kuin ryhmänä havainnoimaan oppimistaan ja sen edistymistä sekä niihin vaikuttavia teki-

jöitä.

Itsearviointi on jatkuvaa ja kiinteä osa oppimisprosessia. Itsearviointia sisältyy oppimiskokonaisuuden kaik-

kiin vaiheisiin (suunnittelu, työskentely ja opittujen tietojen ja taitojen arviointi). Jatkuva ja usein toistuva

arviointi edellyttää käyttökelpoista tapaa toteuttaa itsearviointia. Suunnitelma itsearvioinnista on osa opet-

tajan lukuvuosisuunnitelmaa.

Itsearvioinnin edellytyksenä on, että oppilas itse osallistuu oman oppimisensa tavoitteiden asettamiseen.

Tällöin oppilaalle tulee näkyväksi se, mitä hänen tulee oppia ja mitä häneltä odotetaan. Tarkoitus on, että

opettajat auttavat oppilaita ymmärtämään tavoitteet ja etsimään niiden saavuttamiseksi parhaita toiminta-

tapoja. Kun oppilas arvioi itseään, hän kirjaa ylös myös niitä tapoja, joilla tietojen ja taitojen oppiminen on

saavutettu. Tällä tavalla itsearviointi antaa tietoa oppilaalle itsestään oppijana.

Itsearviointia toteutetaan ensimmäisestä luokasta lähtien lapsen ikä- ja kehitystaso huomioon ottaen. Nuo-

rempien oppilaiden kanssa itsearviointitaitoja lähdetään kehittämään auttamalla oppilaita tunnistamaan on-

nistumisiaan ja vahvuuksiaan koulutyössä sekä tulemaan tietoiseksi työlle sovittavista tavoitteista. Yksinker-

taisimmillaan itsearviointi on kokemuksien kirjaamista siitä, mikä tuntuu vaikealta ja mikä helpolta. Opetus-

ryhmän yhteistä arviointikeskustelua käytetään paljon, annetaan myönteistä palautetta ja osoitetaan, miten

monenlaisin tavoin jokainen voi onnistua työssään. Ylemmillä luokilla oman oppimisen ja opintojen edisty-

misen tarkastelu voi olla analyyttisempää, mikä ohjaa oppilaita toimimaan yhä itseohjautuvammin. Itsearvi-

oinnissa oman oppimisen arviointi on asetettujen tavoitteiden saavuttamisen, työskentelytaitojen, oppimis-

tyylin, itselle soveltuvien opetusmenetelmien, tiedonhankintatapojen, sosiaalisen oppimisympäristön jne.

arviointia. Myös tällöin opettajan on tärkeä kehittää oppilaiden keskinäistä arviointikeskustelua eli vertaisar-

viointia osana ryhmän työskentelyä. Vertaisarviointia toteutetaan koko ryhmää koskevana keskusteluna, jol-

loin arvioinnin painotus on niissä oppimisprosessin osa-alueissa, jotka ovat koko ryhmän toimintaan liittyviä.

Vertaisarviointia voidaan toteuttaa myös pareittain tai pienryhmissä, jolloin palaute on yksilöllisempää. Näin

oppilailla on mahdollisuus tulla tietoisiksi edistymisestään ja ymmärtää, miten itse voi vaikuttaa oppimi-

seensa ja koulutyössä onnistumiseen.

Vertaisarviointiosaamista opetettaessa varmistetaan, että oppilaat oppivat antamaan palautetta rakenta-

vasti ja objektiivisesti. Niin itsearvioinnissa kuin vertaisarvioinnissakin otetaan aina esille oppimiseen liittyvät

vahvuudet ja oppimisen kannalta keskeiset kehittämiskohteet. Kehittämiskohteet ovat konkreettisia toimen-

piteitä, joiden kehittymistä oppilas voi itse seurata.

Arvioinnin kohteet

Arviointi kohdistuu oppilaan oppimiseen, työskentelyyn ja käyttäytymiseen. Luotettava arviointi edellyttää

näiden osa-alueiden monipuolista havainnointia ja dokumentointia.

Oppiminen arvioinnin kohteena

Oppimisen arviointi sisältää opinnoissa edistymisen ja osaamisen tason arviointia sekä palautteen antamista

niistä. Edistymistä tarkastellaan suhteessa aiempaan osaamiseen ja asetettuihin tavoitteisiin. Osaamisen ta-

solla tarkoitetaan oppilaan eri tavoin osoittamaa osaamista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin ja arvioituna

oppilaan suoritusten perusteella. Osaamisen tason arvioimiseksi oppilaan työn tuloksia tai suorituksia tarkas-

tellaan mahdollisimman monipuolisesti. Tiedollisen ja taidollisen osaamisen tason arvioinnissa hyödynnetään

valtakunnallisesti määriteltyjä arviointikriteerejä. Osaamisen kehittyminen nähdään koko perusopetuksen

ajan vahvistuvana, kumuloituvana prosessina.

Oppilaita ohjataan sekä itsenäisesti että ryhmänä tarkastelemaan edistymistään ja työnsä tuloksia suhteessa

tavoitteisiin ja niihin onnistumisen kriteereihin, joista on yhdessä keskustellen sovittu työtä aloitettaessa.

Työskentely arvioinnin kohteena

Oppilaiden työskentelytaitojen kehittäminen on yksi perusopetuksen keskeisistä tavoitteista. Opetuksessa

tuetaan oppilaiden itsenäisen ja yhdessä työskentelyn taitoja. Työskentelytaitoihin sisältyvät myös taito

suunnitella, säädellä ja arvioida omaa työtään, taito toimia vastuullisesti ja parhaansa yrittäen sekä taito toi-

mia rakentavassa vuorovaikutuksessa.

Työskentelytaitoja harjoitellaan eri oppiaineissa, monialaisissa oppimiskokonaisuuksissa ja koulun muussa

toiminnassa. Opettajat ohjaavat oppilaita sekä yksilöinä että ryhmänä suunnittelemaan työtään ja käyttä-

mään oppimista edistäviä työskentelytapoja. Oppilaita ohjataan myös tarkastelemaan suunnitelmien toteu-

tumista sekä arvioimaan työskentelyn onnistumista ja siihen vaikuttaneita tekijöitä.

Työskentelyn arviointi on osa oppiaineissa tehtävää arviointia ja arvosanan muodostamista. Arviointi perus-

tuu oppiaineiden ja monialaisten oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden sisältämiin työskentelyn tavoitteisiin.

Työskentelyä koskeva monipuolinen palaute kaikissa opiskelutilanteissa edistää oppilaiden mahdollisuuksia

tarkastella omaa työskentelyään ja kehittyä työskentelytaidoissa.

Käyttäytyminen arvioinnin kohteena

Käyttäytymisen ohjaus sekä käyttäytymiseen liittyvien tietojen ja taitojen opettaminen ovat osa koulun kas-

vatustehtävää. Oppilaita ohjataan ottamaan huomioon muut ihmiset ja ympäristö sekä noudattamaan yhtei-

sesti sovittuja toimintatapoja ja sääntöjä. Heille opetetaan koulun erilaisissa vuorovaikutustilanteissa asial-

lista, tilannetietoista käyttäytymistä ja hyviä tapoja.

Käyttäytymistä arvioidaan ja oppilaille annetaan käyttäytymisestä ohjaavaa palautetta suhteessa käyttäyty-

miselle asetettuihin tavoitteisiin. Käyttäytymisen tavoitteet perustuvat koulun kasvatustavoitteisiin, yhteisön

toimintakulttuuria määrittäviin linjauksiin ja järjestyssääntöihin. Oppilailla ja huoltajilla tulee olla mahdolli-

suus osallistua koulun kasvatustavoitteita ja käyttäytymiselle asetettavia tavoitteita koskevaan keskusteluun

ja tavoitteiden määrittelyyn.

Opettaja antaa oppilaan käyttäytymisestä ohjaavaa ja kannustavaa palautetta. Käyttäytymisen arvioinnissa

erityisen tärkeä on huolehtia, että arviointi ei kohdistu oppilaan persoonaan, temperamenttiin eikä muihin

henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Käyttäytyminen arvioidaan todistuksissa omana kokonaisuutena, eikä se

vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan tai sanalliseen arvioon. Keravan perusopetuksessa käytetään

käyttäytymisen arvioinnin kriteerejä (liite 1 Käyttäytymisen arvioinnin kriteerit vuosiluokilla 1 – 6; liite 2 Käyt-

täytymisen arvioinnin kriteerit vuosiluokilla 7 – 9). Päättö- ja erotodistukseen käyttäytymisen arviota ei mer-

kitä.

Valinnaisten aineiden arviointi

Valinnaisia aineita (luku 10) arvioidaan kuten muitakin aineita. Oppiaineen laajuus vaikuttaa siihen, anne-

taanko valinnaisaineesta numeroarvosana vai sanallinen arvio. Jos opintojen laajuus on yläkoulussa vähin-

tään kaksi vuosiviikkotuntia, annetaan numeroarvosana. Mikäli oppimäärän laajuus jää tämän alle, valinnais-

aineesta annetaan hyväksytty/ei hyväksytty -merkintä. Jos sanallisesti arvioitava valinnaisaine katsotaan jon-

kun oppiaineen osaksi, se voi korottaa kyseisen aineen arvosanaa. Jos valinnaisaineen suorittaminen keskey-

tyy esimerkiksi koulun tai valinnaisaineen vaihdon vuoksi, kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan osallistunut-

merkinnällä.

Kun oppilas valitsee valinnaisaineita taide- ja taitoaineiden valinnaisaineiden kiintiöstä, on näiden valinnais-

aineiden arviointi osa yhteisenä oppiaineena opiskeltavan oppiaineen arviointia.

Opintojen aikainen arviointi

Opintojen aikaisella oppimisen arvioinnilla tarkoitetaan ennen päättöarviointia toteutettavaa arvioinnin ja

palautteen antamisen kokonaisuutta. Opintojen aikainen arviointi on kaikilla vuosiluokilla pääosin oppimi-

sen ohjaamista palautteen avulla. Sen keskeisenä tehtävänä on ohjata, kannustaa ja tukea opiskelua ja op-

pimista sekä edistää itse- ja vertaisarvioinnin taitoja. Ohjaamisessa huomioidaan oppilaan ikätaso, oppimi-

sen valmiudet, oppimisen tapa sekä oppimaan oppimisen taidot. Siihen sisältyy myös oppilaiden edistymi-

sen ja osaamisen tason kuvaamista keskusteluin, arviointitiedottein ja todistuksin tiettyinä ajankohtina. Op-

pilaalle ja huoltajalle annetaan tietoa opintojen edistymisestä, työskentelystä ja käyttäytymisestä riittävän

usein.

Formatiivisen arvioinnin lisäksi oppilaan osaamista arvioidaan summatiivisesti kaksi kertaa lukuvuodessa. Lu-

kuvuoden aikana oppilaan ja huoltajan kanssa käydään arviointikeskustelun ja lukuvuoden päättyessä oppilas

saa lukuvuositodistuksen ja sen liitteenä käyttäytymisen arvioinnin. Lisäksi yhdeksännellä vuosiluokalla oppi-

las saa välitodistuksen. Vuosiluokilla 1-5 todistuksissa annettava arviointi on sanallista. Vuosiluokilla 6-7 an-

netaan todistuksissa oppiaineen osa-alueista sanallinen arviointi ja oppiaineen kokoava numeerinen arvi-

ointi. Vuosiluokilla 8-9 annetaan numeerinen arviointi. Yksilöllistetyt oppiaineet arvioidaan vuosiluokilla 1-6

sanallisesti ja vuosiluokilla 7-9 sekä sanallisesti että numeerisesti.

6.4.1. Arviointi lukuvuoden aikana

Pääosa opintojen aikaisesta arvioinnista on luonteeltaan formatiivista. Tällöin arviointi ja siihen perustuva

palautteen antaminen toteutetaan lukuvuoden aikana osana päivittäistä opetusta ja työskentelyä. Se edel-

lyttää opettajilta oppimisprosessiin liittyvää havainnointia ja vuorovaikutusta oppilaiden kanssa. Opintojen

aikaisessa arvioinnissa tärkeätä on myös oppilaiden toimijuutta kehittävä vertaisarviointi ja itsearviointi. Luo-

kanopettaja tai luokanvalvoja käy vuosittain arviointikeskustelun oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. Kes-

kustelussa arvioidaan oppilaan oppimisen edistymistä, työskentelytaitoja ja laaja-alaisen osaamisen taitojen

kehittymistä.

Opettajan tehtävänä on luoda tilanteita, joissa yhdessä pohtien annetaan ja saadaan oppimista edistävää ja

motivoivaa palautetta. Oppimista edistävä palaute on luonteeltaan laadullista ja kuvailevaa, oppimisen sol-

mukohtia analysoivaa ja ratkovaa vuorovaikutusta. Se ottaa huomioon oppilaiden erilaiset tavat oppia ja

työskennellä. Oppilaita ohjataan palautteen avulla tiedostamaan edistymisensä ja jäsentämään oman oppi-

misensa eri vaiheita sekä löytämään erilaisia keinoja tavoitteisiin pääsemiseksi. Palaute auttaa oppilaita vä-

hitellen ohjaamaan omaa oppimistaan, asettamaan itselleen tavoitteita ja käyttämään onnistumista paran-

tavia oppimisstrategioita.

Opettajan antama, oppimisprosessia näkyväksi tekevä ja oppimista edistävä palaute auttaa oppilaita hah-

mottamaan ja ymmärtämään

• mitä heidän on tarkoitus oppia

• mitä he ovat jo oppineet ja

• miten he voivat edistää omaa oppimistaan ja parantaa suoriutumistaan.

Tällainen formatiivinen arviointi ja ohjaava palaute edistävät opiskeltavien asioiden jäsentymistä tietoja tai-

tokokonaisuuksiksi sekä kehittävät oppilaiden metakognitiivisia taitoja ja työskentelytaitoja.

6.4.2. Arviointi lukuvuoden päättyessä

Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin jälkeen tehtävää, oppilaiden osaamisen summa-

tiivista arviointia, jonka tulokset välitetään oppilaille todistuksissa tai arviointitiedotteissa. Perusopetusase-

tus velvoittaa antamaan kunkin lukuvuoden päättyessä oppilaalle lukuvuositodistuksen, joka sisältää sanalli-

sesti tai numeroin ilmaistut arviot siitä, miten oppilas on kyseisenä lukuvuonna saavuttanut tavoitteet opinto-

ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa tai opintokokonaisuuksissa. Lukuvuositodistukseen sisältyy myös käyt-

täytymisen arviointi. Lukuvuoden päätteeksi tehtävä arviointi on kokonaisarvio oppilaan koko lukuvuoden

edistymisestä ja suoriutumisesta. Lukuvuositodistus on myös päätös oppilaan siirtymisestä seuraavalle luo-

kalle tai hänen jättämisestään luokalle.

Vuosiluokkien 1-5 todistuksissa käytetään yksinomaan sanallista arviointia. Vuosiluokilla 6-7 arviointi on sa-

nallisen ja numeroarvioinnin yhdistelmä. Vuosiluokkien 8-9 todistuksissa käytetään numeroarviointia. Yksi-

löllistettyjen oppimäärien arviointi perustuu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunni-

telmassa (HOJKS, ks luku 7) määriteltyihin tavoitteisiin. Yksilöllistetyn oppimäärän arviointi on vuosiluokilla

1-6 sanallista ja vuosiluokilla 7-9 sanallista ja/tai numeerista. Sanallista arviointia voidaan käyttää päättöar-

viointia lukuun ottamatta myös niiden oppilaiden arvioinnissa, joiden äidinkieli on muu kuin opetuksessa

käytettävä kieli. Toiminta-alueittain annettavassa opetuksessa käytetään sanallista arviointia.

Numeroarvosana kuvaa keskimääräisenä summatiivisena arviona oppilaan osaamisen tasoa suhteessa ta-

voitteisiin kussakin oppiaineessa tai opintokokonaisuudessa. Sanallista arviointia käyttämällä voidaan antaa

monipuolista palautetta oppilaan oppimisesta ja suoriutumisesta. Sanallisen arvioinnin avulla voidaan kuvata

paitsi oppilaan osaamisen tasoa myös hänen edistymistään, vahvuuksiaan ja kehittämisen kohteitaan. Sanal-

lisella arvioinnilla voidaan myös antaa numeroarvosanaa yksityiskohtaisempaa palautetta osaamisesta ja op-

pimisen edistymisestä oppiaineen eri osa-alueilla.

6.4.3. Opinnoissa eteneminen perusopetuksen aikana

Opetus ja arviointikäytännöt suunnitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on riittävästi monipuolisia

mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppilaan kokonaistilannetta tarkastellaan riittävän ajoissa. Oppilaalla

on oikeus saada tarvitsemaansa tukiopetusta, osa-aikaista erityisopetusta, ohjausta ja muuta tukea tilan-

teessa, jossa hän sairauden, oppimisvaikeuksien, vaikeasta elämäntilanteesta johtuvien poissaolojen tai

muun syyn vuoksi on jäänyt tai on vaarassa jäädä jälkeen opinnoissaan. Mikäli oppilaan koko vuosiluokan

suoritus jossakin oppiaineessa on vaarassa tulla hylätyksi, asiasta keskustellaan hyvissä ajoin lukuvuoden ai-

kana huoltajan ja oppilaan kanssa sekä sovitaan toimenpiteistä oppimisen tukemiseksi.

Opinnoissa eteneminen vuosiluokittain

Oppilas, joka on saanut vuosiluokan oppimäärään sisältyvissä oppiaineissa vähintään välttäviä tietoja ja tai-

toja osoittavan numeron tai vastaavan sanallisen arvion, siirtyy seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilas voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänen vuosiluokan suorituksensa jossakin oppiai-

neessa olisi hylätty, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväk-

sytysti. Oppilas voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen lukuvuotta koskeva suorituksensa yhdessä tai useam-

massa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa oppiaineessa on hylätty. Ennen luokalle jättämistä oppilaalle

varataan lukuvuoden aikana yksi ja lukuvuoden päätyttyä yksi mahdollisuus opetukseen osallistumatta erilli-

sessä kokeessa osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot. Erillinen koe voi sisältää monipuoli-

sesti erilaisia suullisia, kirjallisia ja muita näyttömahdollisuuksia, joilla oppilas parhaiten kykenee osoittamaan

osaamisensa.

Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan koulutyön

päättyessä tehdä lukuvuositodistuksessa ehdollinen päätös. Päätöksessä mainitaan ne vuosiluokan oppimää-

rän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys.

Oppilaan opinnoissa etenemisen kokonaistilannetta tarkastellaan riittävän ajoissa. Jos oppilaalle on tulossa

oppiaineen suorituksesta hylätty arvosana, annetaan hänelle varoitus hylätystä suorituksesta jo opintojen

aikana hyvissä ajoin ennen lukukauden tai lukuvuoden kokonaisarviointia. Opetus ja arviointikäytännöt suun-

nitellaan ja toteutetaan siten, että oppilaalla on monipuolisia mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan. Oppi-

laan kanssa sovitaan näyttö- tai suoritustavoista, joilla hän voi saavuttaa oppiaineen hyväksytyn arvosanan.

Lukuvuoden viimeinen suoritusmahdollisuus annetaan koulutyön päätyttyä erillisessä ehtolaiskuulustelussa.

Jos oppilas suorittaa ehtolaiskuulustelun hyväksytysti, hän jatkaa seuraavalle vuosiluokalle.

Oppilas voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen

yleisen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle varataan tällöin mahdolli-

suus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset asianomaiselta

luokalta raukeavat. Luokalle jättämiseen liittyvät asiat käsitellään koulun monialaisessa pedagogisen tuen

ryhmässä. Oppilasta ja huoltajaa kuullaan asiassa. Rehtori tekee päätöksen vuosiluokan kertaamisesta.

Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan vuosiluokkiin sitomattomasti

Perusopetuksen opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijaan oman opinto-ohjelman

mukaisesti vuosiluokkiin sitomattomasti. Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden

päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lu-

kuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä

voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta rau-

keaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon

koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppi-

laaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai hän eroaa kou-

lusta.

Tehostettua ja erityistä tukea saavan oppilaan arviointi

Tehostetun tuen piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen opetussuunnitelmaan. Oppilaalle laadi-

taan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteet, opetusjärjestelyt

sekä oppilaan tarvitsema tuki ja ohjaus (luku 7.3).

Erityisen tuen piirissä olevan oppilaan opetus järjestetään hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen jär-

jestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Yleisen oppimäärän mukaan opiskelevan oppilaan op-

pimisen arviointi perustuu yleisen oppimäärän tavoitteisiin, ja yksilöllistetyn oppimäärän mukaan opiskele-

van oppilaan oppimisen arviointi perustuu HOJKS:ssa määriteltyihin tavoitteisiin. Arviointimenetelmät, edis-

tymisen seuranta, oppimisen sisällöt sekä työskentelytavat ovat osa HOJKS:aan kirjattuja opetuksen järjeste-

lyitä, ja niiden suunnittelussa huomioidaan oppilaan yksilöllinen tuen tarve. Yksilöllistettyjen oppimäärien

mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta sanallista arviota myös päät-

töarvioinnissa. Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan opettajat osallistuvat oppilaan arviointiin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen yleisiin op-

pimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin sen mukaan, mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätök-

sessä on päätetty. Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan

henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi

annetaan sanallisena.

6.4.4. Arviointi nivelkohdissa

Valtioneuvoston asetuksessa säädetty tuntijako määrittää nivelkohdat, joiden mukaisesti perusopetus jakau-

tuu vuosiluokkien 1-2, 3-6 sekä 7-9 muodostamiin kokonaisuuksiin.

Toisen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Toisen vuosiluokan lopulla oppimisen arvioinnin pääpaino on oppimisen edistymisen arvioinnissa. Tavoit-

teena on tuoda esille oppilaan vahvuuksia oppijana ja vahvistaa itsetuntoa ja oppimismotivaatiota. Usein on

tarpeen myös arvioida ja suunnitella yhdessä oppilaan tarvitsemaa ohjausta ja tukea. Nivelvaiheessa koros-

tuu opettajan, oppilaan ja huoltajan välinen vuorovaikutus. Siinä on tärkeää, että oppilaan omat arviot ja

toiveet sekä huoltajan näkemykset tulevat kuulluiksi.

Oppilaan oppimisprosessin kannalta keskeisiä, laaja-alaisen osaamisen tavoitteisiin perustuvia näkökulmia,

joihin opettaja kiinnittää huomiota arvioidessaan oppilaan edistymistä ja antaessaan siitä palautetta oppi-

laalle ja huoltajalle ovat:

• edistyminen kielellisissä valmiuksissa, erityisesti

- kysymisen ja kuuntelemisen taidot

- vuorovaikutustaidot ja taito ilmaista itseään eri keinoin

• edistyminen työskentelytaidoissa, erityisesti

- taito työskennellä itsenäisesti ja ryhmässä

- toisten huomioonottaminen

• edistyminen taidossa huolehtia omista ja yhteisesti sovituista tehtävistä.

Lisäksi annetaan palautetta oppilaan opiskelun etenemisestä eri oppiaineissa. Lukuvuositodistuksessa ilmais-

taan, onko oppilas saavuttanut kunkin oppiaineen tavoitteet hyväksyttävästi.

Kuudennen vuosiluokan päätteeksi tehtävä arviointi

Kuudennen vuosiluokan lopulla oppilaalle annetaan lukuvuositodistuksen lisäksi myös muuta ohjaavaa pa-

lautetta, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti työskentelytaitojen ja oppimisen taitojen kehittymiseen. Op-

pilas saa tietoa myös edistymisestään oppiaineissa ja laaja-alaisessa osaamisessa. Arviointikäytänteet ja pa-

lautteen antaminen suunnitellaan niin, että oppilas ja huoltaja saavat monipuoliseen tietoon perustuvan kä-

sityksen oppilaan oppimisen edistymisestä. Erityistä huomiota kiinnitetään opiskelumotivaation tukemiseen.

Kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistuksessa annettavaa arviointia varten kaikkiin yhteisin oppiaineisiin

on määritelty tavoitteista johdetut arviointikriteerit sanalliselle arviolle hyvä tai numeroarvosanalle kahdek-

san (8). Kriteerien avulla on kuvattu, millaista osaamista edellytetään kyseisen arvion tai arvosanan saavut-

tamiseksi. Kriteerit eivät ole oppilaille asetettuja tavoitteita, vaan opettajan arvioinnin apuvälineitä. Sanal-

lista arviota tai arvosanaa antaessaan opettaja pohtii oppilaan edistymistä suhteessa opetussuunnitelmassa

määriteltyihin tavoitteisiin ja osaamisen tasoa suhteessa valtakunnallisesti määriteltyihin arviointikriteerei-

hin. Opettajan tulee käyttää näitä kriteerejä antaessaan oppilaalle sanallisen arvion tai numeroarvosanan

kuudennen vuosiluokan lukuvuositodistukseen. Oppilas saa arvion hyvä tai arvosanan kahdeksan (8), mikäli

hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri kriteerien kuvaamaa osaamista. Tason ylittäminen joidenkin tavoit-

teiden osalta voi kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Perusopetuksen päättöarviointi

Päättöarviointi ajoittuu vuosiluokalle 9. Vuosiluokalla 7 päättyvien taide- ja taitoaineiden arvosanat ovat

päättöarvioinnin arvosanoja, ellei oppilas jatka kyseisiä oppiaineita valinnaisina aineina taide- ja taitoai-

nekiintiöstä. Mikäli oppilas jatkaa valinnaisina vuosiluokalla 7 päättyviä yhteisinä opiskeltavia taide- ja taito-

aineita vuosiluokalla 8 ja/tai 9, näiden aineiden arviointi vaikuttaa päättöarviointiin.

Päättöarviointiin johtavien arviointikäytäntöjen tulee olla oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisia.

Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä, miten oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut oppiaineen op-

pimäärän tavoitteet. Arvioinnin tuloksena annettava numeroarvosana tai sanallinen arvio kuvaa oppilaan

suoriutumisen tasoa suhteessa kunkin oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättöarvioinnin lähestyessä opettajien tehtävänä on lukuvuoden vielä ollessa käynnissä antaa oppilaille

paitsi tietoa suoriutumisen nykytilasta ja -tasosta myös oppimista eteenpäin ohjaavaa arviointipalautetta.

Oppilaanohjauksessa oppilaalle annetaan monipuolista palautetta oppimistuloksista, oppimisvalmiuksista ja

työskentelytaidoista, koska ne vaikuttavat hänen jatko-opintomahdollisuuksiinsa. Samoin huolehditaan siitä,

että oppilaat ja huoltajat ovat tietoisia tavoitteista, arviointiperusteista ja päättöarvioinnin kriteereistä. Pa-

laute ja ohjaus on riittävän yksityiskohtaista ja yksilöllistä. Mikäli ennakoidaan, että 9. luokan oppilas ei tuki-

toimista huolimatta suoriudu opinnoistaan ja on vaarassa jäädä luokalle, voidaan oman opinto-ohjelman mu-

kaiseen etenemiseen siirtymisellä ehkäistä oppilaan kaikkien suoritusten raukeaminen. Jos oppilas on luku-

vuoden päättyessä saamassa hylätyn arvosanan jostakin oppiaineesta, hänelle annetaan nelosvaroitus ja

mahdollisuus korottaa arvosanaa. Oppilaan tarvitsemat tukitoimet suunnitellaan monialaisessa pedagogisen

tuen ryhmässä. Oman opinto-ohjelman mukaan etenevää, vuosiluokkiin sitomatonta opetusta käsitellään

tarkemmin luvussa 5.

6.5.1. Päättöarvosanan muodostaminen

Perusopetuksen päättöarvosanojen annetaan yhdenvertaisin perustein. Päättöarvosanan muodostamista

varten on näissä opetussuunnitelman perusteissa määritelty kaikkiin yhteisiin oppiaineisiin sekä vapaaehtoi-

sen kielen A-oppimäärään valtakunnalliset päättöarvioinnin kriteerit sekä päättöarvosanan muodostamisen

periaatteet.

Perusopetuksessa oppilaan päättöarvosanaa ei muodosteta suoraan oppilaan aiempien kurssi-, jakso- tai lu-

kuvuovuositodistusten arvosanoista lasketun keskiarvon perusteella. Koska osaamisen kehittyminen on aina

kumuloituvaa, päättöarvosanan muodostamisen tulee perustua oppilaan opintojen päättyessä osoittamaan

osaamisen tasoon suhteessa oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin.

Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät numeroarvosanaan kahdeksan (8) vaadittavan tietoja taitotason

kussakin oppiaineessa. Oppilas saa arvosanan kahdeksan (8), mikäli hän osoittaa keskimäärin oppiaineen eri

kriteerien kuvaamaa osaamista. Arvosanan kahdeksan tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden osalta voi

kompensoida tasoa heikomman suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta. Oppilas on saavuttanut

perusopetuksen yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet oppiaineessa välttävästi (5) mikäli hän osoittaa jos-

sakin määrin oppiaineelle asetettujen tavoitteiden mukaista osaamista. Tällöin oppilas on suorittanut yleisen

oppimäärän ko. oppiaineessa hyväksytysti. Arvosanan muodostaminen perustuu myös tässä tapauksessa op-

pilaan osoittamaan keskimääräiseen osaamiseen, eli välttävän tason ylittäminen joidenkin tavoitteiden

osalta voi kompensoida hylätyn (4) suoriutumisen joidenkin muiden tavoitteiden osalta.

Perusopetuksen päättöarvioinnissa numeroin arvioitavat yhteiset oppiaineet ovat äidinkieli ja kirjallisuus, toi-

nen kotimainen kieli, ensimmäinen vieras kieli, matematiikka, fysiikka, kemia, biologia, maantieto, terveys-

tieto, uskonto tai elämänkatsomustieto, historia, yhteiskuntaoppi, musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta sekä

kotitalous. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa oppilas on voinut opiskella kaksi eri oppimäärää. Tällöin arvioidaan

molemmat oppilaan suorittamat äidinkieli- ja kirjallisuus -oppiaineen oppimäärät.

Mikäli oppilas on perusopetuslain 18 §:ssä tarkoitetulla päätöksellä vapautettu kokonaan jonkin perusope-

tuksen oppimäärään kuuluvan oppiaineen opiskelusta, ei tätä oppiainetta arvioida.

Jos oppilas on vaihtanut äidinkielen ja kirjallisuuden, toisen kotimaisen tai vieraiden kielten oppimäärää, ar-

vioidaan päättöarvioinnissa se oppimäärä, jota hän on viimeksi opiskellut. Samoin menetellään, jos oppilas

on vaihtanut katsomusaineesta tai sen oppimäärästä toiseen.

Ne valinnaiset aineet, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän, arvi-

oidaan numeroin. Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävät valinnaiset aineet ja tällaisista oppi-

määristä koostuvat kokonaisuudet arvioidaan sanallisesti. Mikäli sanallisesti arvioitu valinnainen aine katso-

taan jonkin yhteisen aineen syventäviksi opinnoiksi, sen suoritus voi korottaa kyseisen oppiaineen arvosanaa.

Jos erityistä tukea saava oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suoriutumista

arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja arvioinnissa käytetään päättöarvioinnin kriteerejä.

Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä

tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suoriutumista näissä oppiaineissa henkilökohtaisessa

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS) hänelle määriteltyihin, yksilöllisesti asetettuihin

tavoitteisiin ja sisältöihin perustuen. Silloin arviointia ei tehdä suhteessa opetussuunnitelman perusteissa

määriteltyihin päättöarvioinnin kriteereihin.

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta

sanallista arviota myös päättöarvioinnissa.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan päättöarviointi perustuu perusopetuksen yleisiin op-

pimääriin tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätök-

sessä on päätetty. Jos pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä oleva oppilas opiskelee opintokokonaisuuksia,

annetaan arviointi todistuksessa kuitenkin oppiaineittain.

Jos oppilaan opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa

opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin ja arviointi annetaan sanalli-

sena.

6.5.2. Johonkin oppiaineeseen tai erityiseen tehtävään painottuva opetus ja päättöarviointi

Mikäli koulu painottaa opetussuunnitelmassaan jotakin oppiainetta tai oppiainekokonaisuutta tai toteuttaa

kaksikielistä opetusta, ovat opetuksen koulukohtaiset tavoitteet tässä oppiaineessa tai kielessä yleensä kor-

keammat kuin valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa asetetut tavoitteet. Oppilaiden yhdenver-

taisuuden vuoksi myös painotetussa opetuksessa tai kaksi-kielisessä opetuksessa tulee oppilaiden suoriutu-

mista kuitenkin arvioida perusopetuksen päättyessä suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin ja käyttää osaa-

misen tason määrittämisessä päättöarvioinnin kriteerejä.

Päättöarvioinnin kriteerejä tulee käyttää yhteisten oppiaineiden arvioinnissa myös silloin, kun oppilas on suo-

rittanut opintonsa erityisen koulutustehtävän mukaisesti järjestetyssä opetuksessa.

Painotetusta opetuksesta ja oppilaan suoriutumisesta siinä voidaan tarvittaessa antaa lisätietoja erillisellä

todistuksen liitteellä.

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ja todistusmerkinnät

Perusopetuksessa käytettävät todistukset ovat:

1. Lukuvuositodistus

2. Välitodistus

3. Erotodistus

4. Päättötodistus

5. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

6. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä

7. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistusten ulkoasusta päätetään kasvatus- ja opetuslautakunnan kesäkuun 2016 kokouksessa.

Lukuvuositodistus

Oppilaalle annetaan lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Todistukseen merkitään oppilaan opinto-oh-

jelma ja oppiaineittain tai aineryhmittäin sanallinen arvio tai numeroarvosana siitä, miten oppilas on saavut-

tanut asetetut tavoitteet lukuvuoden aikana. Sanallista arviota käytetään todistuksissa vuosiluokilla 1-5 sekä

vuosiluokilla 6-7 numeerisen arvioinnin tukena. Sanallisistakin arvioista tulee käydä ilmi, onko oppilas suo-

riutunut hyväksytysti lukuvuoden opinnoista kussakin opinto-ohjelmaansa kuuluvassa oppiaineessa tai opin-

tokokonaisuudessa. Merkittäessä arvio todistukseen numerona, todistukseen merkitään myös perusopetus-

asetuksen 10 §:n mukainen arviointiasteikko. Muissa todistuksissa kuin päättötodistuksessa voidaan nume-

roarvosanaa aina täydentää sanallisilla arvioilla ja näin antaa palautetta sekä osaamisen tasosta että edisty-

misestä.

Lukuvuositodistuksissa ja mahdollisissa välitodistuksissa käyttäytymisen numeroarvosana merkitään todis-

tukseen. Silloin kun käyttäytymisestä kirjoitetaan sanallinen arvio, arvio annetaan aina todistuksen liitteellä.

Arviota käyttäytymisestä ei merkitä oppilaan ero- eikä päättötodistukseen (perusopetusasetus

20.11.1998/852, 12 §) eikä 9. luokalla jatko-opintoja varten tarvittaessa annettavaan välitodistukseen.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvio tai arvosana merkitään lukuvuositodistukseen ja mahdollisiin vä-

litodistuksiin muodossa ”uskonto/elämänkatsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on

opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskonnon oppimäärää ei merkitä todistuksiin. Jos oppilas saa oman uskon-

non opetusta, hänen saamansa arvio merkitään todistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen

järjestäjän antamaa. Uskonnollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei

merkitä todistukseen.

Jos oppilaan oppitunneista lukuvuoden aikana vähintään 25 % on opetettu muulla kuin koulun opetuskielellä,

tulee todistuksessa mainita opetuksessa käytetty kieli.

Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan todistuksessa käyttää numero-

arvioinnin sijasta sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Toiminta-alueittain opiskeltaessa käytetään sanal-

lista arviointia kaikilla vuosiluokilla. Sanallisesta arviosta on käytävä ilmi, onko oppilaan suoritus hyväksytty

vai hylätty. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppi-

aineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana sekä sanalli-

nen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä

merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän mukaan.

Lukuvuositodistukseen merkitään:

• todistuksen nimi

• opetuksen järjestäjän ja koulun nimi

• oppilaan nimi ja syntymäaika

• todistuksen antamispäivä

• oppilasryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus

• oppilaan opinto-ohjelma ja sanalliset arviot tai numeroarvosanat siitä, miten oppilas on saavuttanut ta-

voitteet

• arvio oppilaan käyttäytymisestä

• oppiaineista, joissa on useampia oppimääriä (äidinkieli ja kirjallisuus, toinen kotimainen kieli ja vieraat

kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät

• luokalta siirtyminen tai mahdollinen luokalle jättäminen sekä

• merkintä, että todistus on Opetushallituksen 22.12.2014 hyväksymien opetussuunnitelman perusteiden

mukainen.

Välitodistus

Erillinen välitodistus annetaan tarvittaessa yhdeksännen luokan oppilaalle jatko-opintoihin pyrkimistä var-

ten. Yhdeksännen luokan oppilaalle annettavaa välitodistusta varten oppilaan osaaminen arvioidaan samoin

perustein kuin päättöarvioinnissa. Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä 9. vuosiluokalla annettavaan

välitodistukseen.

Välitodistukseen merkitään:





• opetusryhmästä vastaavan opettajan tai rehtorin allekirjoitus


voitteet


kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät

• arvio oppilaan käyttäytymisestä (lukuun ottamatta 9. luokalla annettavaa välitodistusta) sekä


mukainen.

Erotodistus

Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toiseen kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut

oppivelvollisuutta suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa nou-

datettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Erotodistukseen ei merkitä käyttäyty-

misen arviota. Erillistä erotodistusta ei tarvitse antaa, jos oppilas siirtyy saman opetuksen järjestäjän ylläpi-

tämään toiseen kouluun.

Erotodistukseen merkitään:





• rehtorin allekirjoitus


voitteet


kielet) merkitään oppilaan opiskelema oppimäärä tai oppimäärät sekä


mukainen.

Perusopetuksen päättötodistus

Perusopetuksen päättötodistus annetaan oppilaalle, jonka suoriutuminen suhteessa oppiaineiden oppimää-

rien tavoitteisiin on hyväksytty kaikissa hänen opinto-ohjelmaansa kuuluvissa oppiaineissa. Numeroarvosa-

noja käytettäessä tämä merkitsee vähintään todistusarvosanaa viisi (5) ja sanallisesti arvioitavissa oppiai-

neissa arviota ”hyväksytty”.

Päättötodistukseen merkitään samat tiedot kuin muihin perusopetuksen aikana käytettäviin todistuksiin seu-

raavin poikkeuksin:

• oppilaan koko nimi ja henkilötunnus

• rehtorin allekirjoitus

• yhteisten oppiaineiden ja numeroin arvioitavien valinnaisten aineiden arviointi numeroin (5-10) ja sanoin

(välttävä – erinomainen)


kielet) merkitään suoritettu oppimäärä tai oppimäärät

• maininta siitä, että oppilaan opinto-ohjelmaan on kuulunut oppilaanohjausta ja työelämään tutustumista

• 7. ja 8. luokalla päättyneiden yhteisten oppiaineiden arvosana ko. vuosiluokan lukuvuositodistuksesta.

Arviota oppilaan käyttäytymisestä ei merkitä päättötodistukseen.

Niistä valinnaisista aineista, jotka muodostavat yhtenäisen, vähintään kahden vuosiviikkotunnin oppimäärän,

merkitään todistuksiin numeroarvosana. Numeroin arvioitavista valinnaisista aineista merkitään todistuk-

seen nimi, vuosiviikkotuntimäärä ja annettu arvosana. Kaikki yhteisiin oppiaineisiin liittyvät oppilaan suorit-

tamat valinnaiset aineet merkitään päättötodistukseen välittömästi kyseisen oppiaineen alle.

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista ja tällaisista oppimääristä koos-

tuvista kokonaisuuksista merkitään todistuksiin sanallinen arvio. Sanallisesti arvioitavan valinnaisen aineen

nimen kohdalle tulee merkintä ”valinnaiset opinnot”, sen jälkeen kaikkien yhteen yhteiseen aineeseen liitty-

vien sanallisesti arvioitavien aineiden yhteenlaskettu vuosiviikkotuntimäärä sekä merkintä ”hyväksytty”.

Ne valinnaisena opiskeltavat vieraat kielet ja muut valinnaiset aineet, jotka eivät liity mihinkään yhteiseen

oppiaineeseen merkitään päättötodistukseen otsikon ”muut valinnaiset aineet” alle. Aineesta mainitaan

nimi, vuosiviikkotuntimäärä, mahdollinen oppimäärä sekä arvio joko numeroin tai merkinnällä ”hyväksytty”.

Mikäli oppilas vaihtaa valinnaisen aineen toiseen joko omassa koulussaan tai koulun vaihtamisen yhteydessä,

päättötodistukseen merkitään molempien valinnaisaineiden nimet. Kesken jäänyt valinnaisaine arvioidaan

numeroin, mikäli oppilas on ehtinyt suorittaa kyseisestä aineesta vähintään kahden vuosiviikkotunnin laajui-

sen osuuden. Mikäli osuus on alle kaksi vuosiviikkotuntia, kesken jääneen valinnaisaineen kohdalla tulee mer-

kintä ”osallistunut”. Kesken jääneestä valinnaisesta aineesta merkitään todistukseen myös oppilaan suorit-

tama tuntimäärä. Uudesta valinnaisaineesta tulee todistukseen joko numeroarvosana tai merkintä ”hyväk-

sytty” riippuen siitä, minkä laajuiseksi kyseinen oppiaine on koulun opetussuunnitelmassa määritelty sekä

merkintä opetussuunnitelman mukaisesta tuntimäärästä.

Mikäli oppilaan huoltaja pyytää kirjallisesti, ettei oppilaan päättötodistukseen merkitä numeroarvosanaa va-

linnaisena aineena opiskeltavasta kielestä, arvosana jätetään pois ja todistukseen tulee merkintä ”hyväk-

sytty”. Toista kotimaista kieltä opetetaan kuitenkin yhteisenä oppiaineena ja se arvioidaan numeroin.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon arvosana merkitään päättötodistukseen muodossa ”uskonto/elämän-

katsomustieto” erittelemättä sitä, kumpaa oppiainetta oppilas on opiskellut. Oppilaan opiskelemaa uskon-

non oppimäärää ei merkitä päättötodistukseen. Jos oppilas saa oman uskonnon opetusta, hänen saamansa

arvio merkitään päättötodistukseen, mikäli kyseinen opetus on perusopetuksen järjestäjän antamaa. Uskon-

nollisen yhdyskunnan antamasta opetuksesta mahdollisesti saatua arvosanaa ei merkitä päättötodistukseen.

Jos oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päät-

töarviointi voi näissä aineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös

numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätie-

toja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllistetyn

oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen.

Päättötodistukseen voi kuulua liitteitä, esimerkiksi arvio oppilaan käyttäytymisestä ja työskentelystä sekä sa-

nallinen liite alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävistä valinnaisista aineista. Jokaisesta liitteestä tulee ilmetä

oppilaan tunnistetiedot. Päättötodistuksen liitteistä ei tule mainintaa päättötodistukseen.

Erityinen tutkinto ja siitä annettavat todistukset

Perusopetuksen oppimäärä tai sen osa voidaan suorittaa perusopetuslaissa ja -asetuksessa tarkoitetussa eri-

tyisessä tutkinnossa. Erityisen tutkinnon voi järjestää se, jolla on lupa järjestää perusopetusta. Erityiseen tut-

kintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat perusopetuksen eri oppiainei-

den yleisen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

Erityisessä tutkinnossa käytettävät todistukset ovat:

1. Todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta

2. Todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä

3. Todistus perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta

Jos oppilas tai muu henkilö suorittaa perusopetuksen jonkin oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa,

hänelle annetaan todistus perusopetuksen oppiaineen oppimäärän suorittamisesta. Todistuksesta tulee

käydä ilmi suoritettu oppiaine ja oppimäärä. Samaan todistukseen voidaan merkitä useamman oppiaineen

suoritukset. Vain osan perusopetuksen oppimäärästä, kuten vuosiluokan oppimäärän, suorittaneelle anne-

taan todistus osittain suoritetusta perusopetuksen oppimäärästä.

Jos perusopetuksen koko oppimäärä on suoritettu erityisessä tutkinnossa, annetaan todistus perusopetuk-

sen koko oppimäärän suorittamisesta.

Todistuksiin merkitään samat yleistiedot kuin päättötodistukseen. Suoritetuista oppiaineista merkitään op-

piaineen nimi, oppimäärä sekä arvosana. Yhteisten oppiaineiden laajuutta vuosiviikkotunteina ei merkitä.

Oppivelvollisen on suoritettava hyväksytysti kaikki perusopetuksen oppimäärään kuuluvat yhteiset oppiai-

neet saadakseen todistuksen perusopetuksen koko oppimäärän suorittamisesta.

7. OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja koulunkäynnin tuki ja oppilashuolto muodostavat kokonaisuuden. Tässä luvussa kuvataan Ke-

ravan perusopetuksen oppimisen ja koulun käynnin tuen periaatteet ja toimintatavat perusopetuslain mu-

kaisesti. Oppilashuolto sisältyy lukuun 8.

Tuen järjestämistä ohjaavat periaatteet

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Näistä oppilas voi

saada kerrallaan vain yhden tasoista tukea. Perusopetuslaissa säädettyjä tukimuotoja ovat esimerkiksi tu-

kiopetus, osa-aikainen erityisopetus, tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet. Näitä tuki-

muotoja voi käyttää kaikilla kolmella tuen tasolla sekä yksittäin että samanaikaisesti toisiaan täydentävinä.

Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa, pitkäjänteisesti suunniteltua ja tuen tarpeen mukaan muuttuvaa.

Tukea annetaan niin kauan sekä sen tasoisena ja muotoisena kuin se on tarpeellista.

Opetuksen ja tuen järjestämisen lähtökohtana ovat sekä kunkin oppilaan että opetusryhmän vahvuudet ja

oppimis- ja kehitystarpeet. Huomiota kiinnitetään oppimisen esteettömyyteen sekä oppimisvaikeuksien en-

naltaehkäisyyn ja varhaiseen tunnistamiseen. Oppimisen ja koulunkäynnin tukeminen merkitsee yhteisöllisiä

ja oppimisympäristöön liittyviä ratkaisuja sekä oppilaiden yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista. Opetusta ja tu-

kea suunniteltaessa huomioidaan, että tuen tarve voi vaihdella tilapäisestä jatkuvaan, vähäisestä vahvem-

paan tai yhden tukimuodon tarpeesta useamman tukimuodon tarpeeseen.

Tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien monimuotoistumista ja syvenemistä sekä pitkäaikaisvaikutuksia. Kou-

lutyössä huolehditaan oppilaan mahdollisuuksista saada onnistumisen kokemuksia oppimisessa ja ryhmän

jäsenenä toimimisessa sekä tuetaan oppilaan myönteistä käsitystä itsestään ja koulutyöstä. Pedagoginen asi-

antuntemus ja opettajien sekä muiden tuen ammattihenkilöiden monialainen yhteistyö tuen tarpeen havait-

semisessa, arvioinnissa sekä tuen suunnittelussa ja toteuttamisessa on tärkeää. Yhteistyöhön kulloinkin osal-

listuvat ammattihenkilöt harkitaan tapauskohtaisesti.

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla on oikeus saada riittävää oppimisen ja koulunkäynnin tu-

kea heti tuen tarpeen ilmetessä. Tuen tarpeen varhaiseksi havaitsemiseksi oppilaiden oppimisen edistymistä

ja koulunkäynnin tilannetta arvioidaan jatkuvasti. Ensimmäiseksi tarkastellaan koulussa käytössä olevia toi-

mintatapoja, opetusjärjestelyjä ja oppimisympäristöjä sekä niiden soveltuvuutta oppilaalle. Tarkastelun poh-

jalta arvioidaan, voidaanko näitä muuttamalla toteuttaa oppilaalle aikaisempaa paremmin sopivia pedagogi-

sia ratkaisuja. Arvioinnissa ja tuen suunnittelussa hyödynnetään mahdollisten muiden arviointien tuloksia ja

otetaan huomioon oppilaalle aiemmin annettu tuki.

Tuki annetaan oppilaalle ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa erilaisin joustavin järjestelyin, ellei

oppilaan etu tuen antamiseksi välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.

Erityisesti huolehditaan tuen jatkumisesta lapsen siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuk-

sen sisällä sekä oppilaan siirtyessä perusopetuksesta toiselle asteelle.

Oppimisen ja koulunkäynnin tukemisessa korostuvat ennalta ehkäisevä työ ja varhainen puuttuminen. En-

nalta ehkäisemisen keinoja ovat muun muassa yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tukeva toimintakulttuuri, yh-

teistyö kotien kanssa, nivelvaiheyhteistyö koko koulupolun ajan, oppilaanohjaus, kiusaamista ennaltaehkäi-

sevä ja kiusaamisen vastainen toiminta (esimerkiksi KiVa-toiminta), vertaissovittelu (esimerkiksi Verso-toi-

minta), pedagoginen tuki, erilaiset oppilaan tuen tarpeen kartoitukset, opetuksen eriyttäminen ja ennaltaeh-

käisevä ryhmämuotoinen tuki. Lisäksi ennalta ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista tuetaan yhteisöllisen

ja yksilöllisen oppilashuollon avulla (esimerkiksi erilaisilla ryhmillä, joiden teemana voi olla ystävyssuhteet tai

tunnetaidot). Keravalla on suunnitelma oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden suunnitelmallisesta seu-

lonnasta.

Koulun monialaisessa pedagogisen tuen ryhmässä käsitellään oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä

tuen tarpeita. Ryhmän muodostavat ne henkilöt, joiden työtehtäviin oppilaan opetus ja pedagogisen tuen

järjestäminen kuuluvat. Työryhmä toimii yhteistyössä huoltajien, oppilaan ja koulun oppilashuollon henkilös-

tön (psykologi, koulukuraattori ja kouluterveydenhuolto) kanssa.

Keravan kasvatus- ja opetus-, sosiaali- ja terveys- sekä vapaa-aikatoimi tekevät yhteistyötä oppilaan tuen

tarpeen arvioinnissa, suunnittelussa, järjestämisessä ja käytännön toteuttamisessa. Oppilas voidaan tarvitta-

essa ohjata muiden lasten ja nuorten palveluiden, kuten kouluterveydenhuollon, perheneuvolan, lastensuo-

jelun, nuorisopalveluiden, liikuntapalveluiden ja vammaispalveluiden piiriin. Oppilaille suunnataan ryhmä-

muotoista tukea myös moniammatillisen työparityöskentelyn avulla. Toimijoina ovat muun muassa psykolo-

git, koulukuraattorit, kouluterveydenhoitajat, erityisnuorisotyönohjaajat ja opettajat. Ryhmien työskentelyä

suunnitellaan osana yhteisöllistä oppilashuoltoa. Tarvittaessa voidaan hyödyntää myös pedagogisen tuen

ryhmää. Yksittäistä oppilasta koskevat oppilashuollolliset asiat käsitellään koulun asiantuntijaryhmässä ja ku-

vataan tarkemmin luvussa 8.3.

Nivelvaiheet

Varhaiskasvatuksesta perusopetukseen siirryttäessä varhaiskasvatuksen esiopetusryhmät ja koulujen al-

kuopetusryhmät tekevät tiivistä yhteistyötä esiopetuksen ja perusopetuksen nivelvaiheessa. Koulut suunnit-

televat ja järjestävät koulutulokkaiden tiedonsiirtopalaverit loppukevääksi tai alkusyksyksi yhteistyössä var-

haiskasvatuksen vastuualueen kanssa. Esiopettajat siirtävät lapsen esiopetussuunnitelman tulevaan kouluun.

Oppilashuollolliset asiat siirretään huoltajan luvalla. Koulutulokkaille järjestetään tutustumispäivä tulevaan

kouluun loppukeväällä.

Tehostetun ja erityisen tuen koulutulokkaiden koulupaikkasijoittelussa tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuk-

sen esiopettajien ja erityisopettajien, koulun erityisopettajien ja psykologien sekä varhaiskasvatuksen ja ope-

tuksen hallinnon välillä. Psykologit käyvät tarvittaessa havainnoimassa oppilaita esiopetusryhmissä. Tehos-

tetun ja erityisen tuen päätösten tekemistä varten kuullaan lapsen huoltajia. Tukea tarvitsevan oppilaan siir-

tyessä esiopetuksesta perusopetukseen opetuksen suunnittelija siirtää pedagogiset asiakirjat tulevaan kou-

luun. Opetusjohtaja tekee koulutulokkaiden opetuspaikkapäätökset.

Esikouluvuoden aikana lapsille, joiden äidinkieli on muu kuin suomen kieli tai jotka käyttävät säännöllisesti

useampia kieliä, tehdään tarvittaessa suomen kielen taitotason arviointi lapsen siirtyessä perusopetukseen.

Arvioinnin tekevät varhaiskasvatuksen suomi toisena kielenä -opettajat. Arvioinnin perusteella lapset sijoite-

taan joko perusopetukseen valmistavan opetuksen ryhmään tai yleisopetuksen ryhmään.

Ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa tiedotetaan sekä oppilaita että huoltajia opiskelusta yläkoulussa. Kasvatus-

ja opetustoimi järjestää 6. luokan oppilaiden huoltajille tiedotustilaisuuden, jossa kerrotaan yläkouluun siir-

tymisen prosessista sekä yläkouluopiskelusta ja painotusluokista yleisesti. Oppilaanohjaajat käyvät kouluilla

kertomassa 6. luokan oppilaille muutoksista, jotka liittyvät yläkouluopiskeluun. Myös koulukuraattorit kier-

tävät alakoulusta yläkouluun siirtyvät luokat. Yläkouluun siirtyville 6. luokan oppilaille järjestetään loppuke-

väästä yläkouluun tutustumispäivä, jossa yläkoululaiset esittelevät yläkoulutoimintaa. Oppilaita koskevasta

tiedonsiirrosta vastaavat koulukuraattorit ja erityisopettajat, jotka osallistuvat 6. luokkalaisten pedagogisia

asioita käsitteleviin alakoulujen monialaisiin pedagogisen tuen ryhmiin.

Yläkoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa yläkoulun 8. ja 9. luokalla oppilaat saavat oppilaanohjauksessa sekä

ryhmämuotoista että henkilökohtaista ohjausta jatko-opintoihin liittyen. Jatko-opinto-ohjaus painottuu 9.

luokalle. Myös oppilaiden huoltajille järjestetään tilaisuuksia, joissa kerrotaan toisen asteen opiskeluvaihto-

ehdoista ja hakumenettelystä. Oppilaiden jatko-opiskelun suunnittelua tuetaan järjestämällä tutustumis-

käyntejä lähialueen toisen asteen oppilaitoksiin tai vastaavasti toisen asteen opiskelijavierailuja kouluissa.

Oppilaiden oppimista ja koulunkäyntiä koskevia tietoja voidaan siirtää jatko-opiskelupaikkaan, kun oppilaalta

on saatu lupa tiedonsiirtoon. Tietojen siirtäminen tapahtuu oppilaskohtaisina tiedonsiirtoina erikseen sovit-

tavalla tavalla, useita oppilaita samanaikaisesti koskevina tiedonsiirtoina tai oppilasasiakirjojen siirtämisenä

jatko-opintopaikkaan. Yhteishaun lopullisten tulosten valmistuttua oppilaille järjestetään tarvittaessa jälkioh-

jausta, josta vastaavat oppilaanohjaajat.

Ohjaus tuen aikana

Jokaisen opettajan tehtävänä on ohjata tukea tarvitsevaa oppilasta koulunkäynnissä ja eri oppiaineiden opis-

kelussa. Ohjaus liittyy kaikkiin opetustilanteisiin, oppiaineisiin ja oppilaalle annettavaan arviointipalauttee-

seen. Ohjauksen tavoitteena on, että tukea tarvitsevan oppilaan itseluottamus, itsearviointi- ja oppimaan

oppimisen taidot sekä kyky suunnitella tulevaisuuttaan vahvistuvat. Huomiota kiinnitetään oppilaan arjen-

hallinnassa, opintojen suunnittelu- ja opiskelutaidoissa tai yhteistyötilanteissa mahdollisesti ilmeneviin tuen

tarpeisiin. Näitä taitoja vahvistetaan tarkoituksenmukaisilla ohjauksellisilla toimintatavoilla. Ohjauksella py-

ritään siihen, että oppilas oppii asettamaan tavoitteita oppimiselleen ja ottamaan vastuuta opiskelustaan.

Ohjauksen näkökulma otetaan huomioon arvioitaessa oppilaan tarvetta sekä tehostettuun että erityiseen

tukeen. Osana pedagogista arviota tai pedagogista selvitystä arvioidaan oppilaan aikaisemmin saaman oh-

jauksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet ohjaukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan tai

HOJKS:aan kirjataan myös oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjauksellista tukea suun-

niteltaessa tehdään tiivistä yhteistyötä oppilaan ja huoltajan kanssa sekä hyödynnetään myös oppilashuollon

ja oppilasta mahdollisesti avustavan henkilöstön asiantuntemusta.

Päättövaiheen ohjauksessa etsitään yhdessä oppilaalle soveltuvia jatko-opintomahdollisuuksia ja selvitetään

oppilaan tarvitseman tuen jatkuminen toisella asteella. Perusopetuksen päättövaiheessa tukea tarvitsevalle

oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa ja mahdollisuus keskustella oppilaanohjaajan ja oppilas-

huollon eri asiantuntijoiden kanssa oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä erityisistä kysymyksistä. Ohjaus-

suunnitelmassa kuvataan oppilaan ohjautuminen perusopetuksen jälkeisiin opintoihin, perusopetuksen lisä-

opetukseen tai aikuisten perusopetukseen.

Kodin ja koulun yhteistyö tuen aikana

Opetus ja kasvatus järjestetään yhteistyössä huoltajien kanssa siten, että jokainen oppilas saa oman kehitys-

tasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Kun oppilaalla on tuen tarvetta, kodin ja koulun

yhteistyön merkitys korostuu. Yhteistyötapoja ja toimintamalleja kehitetään koko perusopetuksen ajalle ja

koulunkäynnin nivelvaiheisiin. Huoltajien kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä koulupolun nivelvaiheissa jär-

jestämällä koulutulokkaiden, kuudesluokkalaisten ja peruskoulun päättävien oppilaiden vanhempainillat. Li-

säksi oppilaat käyvät tutustumassa kouluun ja oppilaitoksiin. Huoltajia tiedotetaan nivelvaiheeseen liittyvistä

asioista ja tarvittaessa perheitä tavataan henkilökohtaisesti.

Koulun henkilöstö tuntee säädökset ja määräykset, jotka liittyvät huoltajan kanssa tehtävään yhteistyöhön

oppilaan tukeen liittyvissä asioissa. Huoltajalle annetaan tietoa niiden soveltamisesta koulun arjessa, esimer-

kiksi oppilasta koskevien asioiden käsittelystä, tietojensaannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapi-

dosta. Huoltajalla on ensisijaisesti vastuu lapsensa kasvatuksesta ja siitä, että oppilas suorittaa oppivelvolli-

suutensa. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhtei-

sön jäsenenä. Koulun henkilöstön on tärkeää olla yhteydessä kotiin heti, kun oppilaalla ilmenee oppimisen

tai koulunkäynnin ongelmia tai hänen hyvinvointinsa on vaarantumassa.

Oppilaille ja huoltajille annetaan tietoa tuen saannin mahdollisuuksista, tuen kolmiportaisuudesta sekä käy-

tettävissä olevista tukimuodoista. Huoltajia kannustetaan tukemaan osaltaan lapsensa tavoitteellista oppi-

mista ja koulunkäyntiä. Oppilaan edistymisen ja tuen tarpeen arviointi sekä tuen suunnittelu on osa kodin ja

koulun säännöllistä yhteistyötä. Tavoitteena on toimia yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Oppilas tai huoltaja ei voi kuitenkaan kieltäytyä perusopetuslaissa säädetyn tuen vastaanottamisesta. Oppilas

voi tarvita myös yksilökohtaisen oppilashuollon tukea. Yksilökohtaisen oppilashuollon tuki perustuu vapaa-

ehtoisuuteen ja edellyttää oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumusta (luku 8 Oppilashuolto).

Yleinen tuki

Laadukas perusopetus on perusta oppilaan oppimiselle ja hyvinvoinnille. Oppimisen ja koulunkäynnin vai-

keuksia ehkäistään ennakolta esimerkiksi opetusta eriyttämällä, opettajien keskinäisellä sekä muun henkilös-

tön yhteistyöllä, ohjauksella sekä opetusryhmiä joustavasti muuntelemalla. Opetuksessa otetaan huomioon

sekä ryhmän että yksittäisen oppilaan tarpeet.

Jos luokanopettaja tai luokanvalvoja arvioi, että oppilas tarvitsee pedagogisia tukitoimia, ohjataan oppilaan

asia monialaiseen pedagogisen tuen ryhmään. Monialaisen pedagogisen tuen ryhmän puheenjohtajana toi-

mii koulun rehtori. Ryhmään osallistuvat henkilöt ovat niitä, joiden työtehtäviin oppilaan opetus ja tuen jär-

jestäminen kuuluvat. Ryhmään osallistuu tarvittaessa myös oppilashuollon edustajia. Erityisopettaja osallis-

tuu ryhmään, jos hän opettaa oppilasta. Ryhmä toimii yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Yleinen tuki on osa jokapäiväistä kasvatusta, opetusta ja ohjausta. Yleinen tuki on ensimmäinen keino vastata

oppilaan tuen tarpeeseen. Tämä tarkoittaa yleensä yksittäisiä pedagogisia ratkaisuja sekä ohjaus- ja tukitoi-

mia, joilla tilanteeseen vaikutetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa osana koulun arkea. Yleistä tukea

annetaan heti tuen tarpeen ilmetessä, eikä tuen aloittaminen edellytä erityisiä tutkimuksia tai päätöksiä.

Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen antaminen kuuluvat kaikkiin kasvatus- ja opetustilanteisiin. Tuki

järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Ensisijainen vastuu opetusryhmän ja oppilaiden

tarpeiden huomioimisesta opetuksessa on luokanopettajalla ja luokanvalvojalla yhteistyössä erityisopetta-

jien kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä. Yleisen tuen aikana voidaan käyttää

kaikkia perusopetuksen tukimuotoja lukuun ottamatta erityisen tuen päätöksen perusteella annettavaa eri-

tyisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Oppilaan tuen tarpeisiin vastataan esimerkiksi tu-

kiopetuksella, osa-aikaisella erityisopetuksella tai ohjauksen keinoin.

Oppimissuunnitelmaa voidaan tarvittaessa käyttää osana yleistä tukea. Tällöin oppimissuunnitelma sisältää

soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma. Pidemmälle

edistyneen oppilaan opiskelua voidaan syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla. Oppimissuunni-

telma laaditaan syksyisin lokakuun loppuun mennessä ja seuranta toteutetaan viimeistään toukokuun puoli-

väliin mennessä. Luokanopettaja tai luokanvalvoja laatii oppimissuunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huol-

tajan kanssa yhteisessä tapaamisessa. Tarvittaessa laatimiseen osallistuvat myös muut oppilasta opettavat

opettajat. Oppimissuunnitelmaa tarkistetaan aina tuen tarpeen muuttuessa.

Yleisen tuen muotoja ovat muun muassa:

eriyttäminen

joustavat opetusjärjestelyt (samanaikais- ja yhteisopettajuus sekä resurssiopettajuus)

opettajien yhteistyö

monipuoliset oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut

oppilaiden ryhmäyttäminen

tukiopetus

osa-aikainen erityisopetus

vuosiluokkiin sitomaton opetus

tulkitsemis- ja avustajapalvelut

opetuksen apuvälineet

kodin ja koulun yhteistyö

tuettu läksyjen tekeminen, läksyvihon käyttö, alleviivausoikeus kierrätyskirjoihin

opettajan antama ohjauksellinen tuki

koululaisten iltapäivätoiminta

KiVa-koulu toiminta

Verso-toiminta ja

kerhotoiminta.

Lisäksi oppilaan on mahdollista saada oppilashuollon palveluita, jotka kuvataan tarkemmin luvussa 8.

Tehostettu tuki

Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita

tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuun-

nitelman mukaisesti. Tehostettu tuki järjestetään laadultaan ja määrältään oppilaan yksilöllisten tarpeiden

mukaisesti. Tehostettua tukea annetaan silloin, kun yleinen tuki ei riitä, ja niin kauan kun oppilas sitä tarvit-

see. Oppilaan tehostettu tuki suunnitellaan kokonaisuutena. Se on luonteeltaan vahvempaa ja pitkäjäntei-

sempää kuin yleinen tuki. Oppilas tarvitsee yleensä myös useampia tukimuotoja. Tehostettu tuki annetaan

muun opetuksen yhteydessä joustavin opetusjärjestelyin.

Tehostetun tuen aikana voidaan käyttää kaikkia perusopetuksen tukimuotoja, lukuun ottamatta erityisen

tuen päätöksen perusteella annettavaa erityisopetusta ja oppiaineiden oppimäärien yksilöllistämistä. Esimer-

kiksi osa-aikaisen erityisopetuksen, opintojen yksilöllisen ohjauksen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön mer-

kitys korostuu tehostetun tuen aikana. Myös oppilashuollon osuutta oppilaan hyvinvoinnin edistäjänä ja yl-

läpitäjänä vahvistetaan.

Tuki järjestetään opettajien ja muun henkilöstön yhteistyönä. Tehostetun tuen aikana annettava tuki kirja-

taan oppimissuunnitelmaan. Oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävän yhteistyön merkitys korostuu. Oppilaan

oppimista ja koulunkäyntiä seurataan ja arvioidaan säännöllisesti tehostetun tuen aikana. Mikäli arvioinnin

perusteella todetaan tuen tarpeen muuttuneen tai annettu tuki ei hyödytä oppilasta, päivitetään oppimis-

suunnitelma vastaamaan uutta tilannetta.

Tehostetun tuen muotoina kouluissa toteutetaan yleisen tuen muotojen lisäksi muun muassa:

säännöllistä ennakoivaa tukiopetusta

säännöllistä osa-aikaista erityisopetusta

opiskelun erityisiä painoalueita

oppimisen konkreettista tukea ja oppimateriaaleja:

o yleistä tukea laajempi eriyttäminen

o lisäaika kokeissa tai kokeen suorittaminen osissa, mahdollisuus suorittaa suullinen koe

o alleviivausoikeus kierrätyskirjoihin

o oppimateriaalien hyödyntäminen: (esim. äänikirjat, E-kirjat tai vihkoon tehtävien kirjojen korvaa-

minen kirjaan täytettävillä kirjoilla)

o konkreettisten havaintoja tukimateriaalien käyttö (esim. satataulu, kertotaululevy, kirjainmal-

lit)

koulunkäynnin ja opiskelun motivoinnin keinoja (esim. tehostettu palautteen antaminen, erilaiset palkit-

semiskäytänteet)

tiivistä ja säännöllistä yhteistyötä huoltajien kanssa sekä

oppimissuunnitelmaan kirjattuja sisältöjä.

7.3.1. Pedagoginen arvio

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Kirjallisessa pedagogisessa arviossa kuvataan

oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista

oppilaan saama yleinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista

oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liit-

tyvät erityistarpeet

arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai

muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea sekä

arvio tehostetun tuen tarpeesta.

Yhteistyö oppilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja on-

nistuneen toteuttamisen kannalta. Oppilaan opettaja tai opettajat yhdessä laativat kirjallisen pedagogisen

arvion oppilastietojärjestelmässä. Tarvittaessa arvion laatimisessa käytetään myös muita asiantuntijoita. Pe-

dagogisen arvion laatimisessa hyödynnetään oppilaalle jo mahdollisesti osana yleistä tukea laadittua oppi-

missuunnitelmaa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, hyödynnetään niitä

huoltajan luvalla.

Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa palaaminen takaisin yleisen tuen piiriin käsitel-

lään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisesti yhteistyössä oppilashuollon ammattihenkilöiden

kanssa monialaisessa pedagogisen tuen ryhmässä. Rehtori vastaa siitä, että tehostettu tuki kirjataan oppilaan

tietoihin oppilasrekisteriin.

7.3.2. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana

Tehostetun tuen aikana oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Oppimissuunnitelma

on opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoit-

teista, tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauksesta.

Tavoitteena on turvata oppilaalle edellytykset edetä opinnoissaan ja edistää hänen hyvinvointiaan. Oppimis-

suunnitelma tukee kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa teh-

tävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan.

Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille.

Tehostettua tukea varten tehtävä oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon.

Luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa oppimissuunnitelman laatimisesta oppilastietojärjestelmään. Muut

oppilasta opettavat opettajat osallistuvat tarvittaessa oppimissuunnitelman laatimiseen. Oppimissuunni-

telma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa yhteisessä ta-

paamisessa. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat. Oppilaan osuus suunnittelussa

kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita

suunnitelmia, niitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Oppimissuunnitelman laatimisen yhteydessä sovi-

taan tavoitteiden toteutumisen seurannasta ja suunnitelman tarkistamisen aikataulusta. Oppimissuunni-

telma laaditaan kahden kuukauden kuluessa siitä (lukuun ottamatta koulun loma-ajat), kun koulun monialai-

nen pedagogisen tuen ryhmä on tehnyt päätöksen tehostetun tuen aloittamisesta. Syksyisin lukuvuoden al-

kaessa oppimissuunnitelma päivitetään lokakuun loppuun mennessä. Oppimissuunnitelman seuranta teh-

dään lukuvuosittain viimeistään toukokuun puoliväliin mennessä. Lisäksi oppimissuunnitelma tarkistetaan

vastaamaan tuen tarvetta aina oppilaan tilanteen muuttuessa.

Tehostettua tukea varten laadittava oppimissuunnitelma sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan

opetuksen ja tuen järjestäminen edellyttää:

Oppilaskohtaiset tavoitteet

oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan

oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet

oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet

Pedagogiset ratkaisut

oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut

oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,

opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat

oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus

opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa

oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako

opetukseen osallistumisen edellyttämien perusopetuslain mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden,

muiden opetuspalveluiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri toimijoiden

vastuunjako

yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

Tuen seuranta ja arviointi

oppimissuunnitelman tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä

arviointiajankohdat

oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteesta

sekä oppilaan itsearviointi

arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle sopivin ta-

voin

oppimissuunnitelman tarkistaminen ja sen ajankohta

suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Oppimissuunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia.

Oppimissuunnitelma muissa tilanteissa

Oppimissuunnitelmaa käytetään vaikka oppilas ei saisi tehostettua tukea, mikäli

oppilas etenee eri oppiaineiden opinnoissa vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-

ohjelman mukaisesti

opetus järjestetään erityisin opetusjärjestelyin

perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas on otettu joustavan perusopetuksen toimintaan.

Näissä tilanteissa laadittava oppimissuunnitelma sisältää soveltuvin osin samoja osa-alueita kuin tehostettua

tukea varten laadittava oppimissuunnitelma.

Erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen

ei toteudu riittävästi muuten. Erityisen tuen tehtävänä on antaa oppilaalle kokonaisvaltaista ja suunnitelmal-

lista tukea niin, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa ja saa pohjan opintojen jatkamiselle peruskou-

lun jälkeen. Oppilaan itsetuntoa, opiskelumotivaatiota ja mahdollisuutta kokea onnistumisen ja oppimisen

iloa vahvistetaan. Samoin tuetaan oppilaan osallisuutta ja vastuunottoa opiskelusta.

Erityinen tuki muodostuu erityisopetuksesta ja muusta oppilaan tarvitsemasta, perusopetuslain mukaan an-

nettavasta tuesta. Erityisopetus ja oppilaan saama muu tuki muodostavat järjestelmällisen kokonaisuuden.

Käytettävissä ovat kaikki perusopetuslain mukaiset tukimuodot. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen tai

pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä. Erityistä tukea saava oppilas opiskelee joko oppiaineittain tai toi-

minta-alueittain. Mikäli oppilas opiskelee oppiaineittain, hän opiskelee eri oppiaineissa joko yleisen tai yksi-

löllistetyn oppimäärän mukaisesti. Erityistä tukea annetaan joko yleisopetuksen luokassa tai erityisluokassa.

Tarve harkitaan oppilaskohtaisesti.

Sellaiselle oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilö-

kohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. Erityisopetukseen sisältyvillä

pedagogisilla ratkaisuilla pyritään ensisijaisesti turvaamaan oppilaan oppiminen. Pedagogiset ratkaisut voivat

liittyä esimerkiksi opetukseen ja työtapoihin tai valittaviin materiaaleihin ja välineisiin. Nämä vaihtelevat op-

pimisen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppilaan henkilökohtaisten tarpeiden mukaisesti. Oppilaalla on pe-

rusopetuslain mukaan oikeus saada oppimisensa tueksi tukiopetusta ja osa-aikaista erityisopetusta myös

osana erityisopetusta.

Oppimista tukevien erityisopetuksen pedagogisten ratkaisujen lisäksi erityistä tukea saavalla oppilaalla on

oikeus myös muuhun tukeen. Tällaista muuta tukea ovat esimerkiksi ohjaus, yksilökohtainen oppilashuolto,

tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä erityiset apuvälineet.

Erityisen tuen muotoina käytetään yleisen ja tehostetun tuen muotojen lisäksi muun muassa:

luokkamuotoista erityisopetusta

oppiaineiden yksilöllistämisiä

kuvien avulla saatavaa tukea

tukiviittomia

mahdollista koululaisten iltapäivätoimintaa alueen iltapäivätoiminnassa tai erityistä tukea tarvitsevien

koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnassa Savion koulussa

yksilöllistä päivärytmiä

tuntijaosta poikkeamista

pidennettyä oppivelvollisuutta

toiminta-alueittain järjestettävää opetusta

kotiopetuksen järjestämistä sekä

HOJKS:aan kirjattuja oppisisältöjä.

7.4.1. Pedagoginen selvitys

Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä oppilaasta tehdään pedagoginen selvitys. Yhteistyö op-

pilaan ja huoltajan kanssa on tärkeää sekä tuen tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistu-

neen toteuttamisen kannalta. Erityisen tuen järjestämistä varten luokanopettaja tai luokanvalvoja tapaa op-

pilaan ja huoltajan ja keskustelee erilaisista tuen muodoista. Erityisen tuen tarve arvioidaan pedagogisella

selvityksellä, joka tehdään oppilastietojärjestelmään. Oppilaan opettajat, huoltaja ja mahdollinen asiantun-

tija laativat yhteistyössä selvityksen. Luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa selvityksen laatimisesta ja toi-

mittamisesta rehtorille. Koulun pedagogisen tuen ryhmä käsittelee pedagogisen selvityksen. Luokanopettaja

tai luokanvalvoja kertoo ehdotettavasta tuen järjestämistavasta ennen pedagogisen selvityksen siirtymistä

monialaisen pedagogisen tuen ryhmän käsiteltäväksi. Opettaja pyytää allekirjoitukset pedagogiseen selvityk-

seen sen jälkeen, kun asiakirja on käsitelty monialaisessa pedagogisen tuen ryhmässä.

Koulun rehtori saa oppilaan opetuksesta vastaavilta opettajilta kirjallisen selvityksen oppilaan oppimisen ete-

nemisestä sekä oppilashuollon ammattihenkilöiden kanssa moniammatillisena yhteistyönä tehdyn kirjallisen

selvityksen oppilaan saamasta tehostetusta tai erityisestä tuesta ja oppilaan kokonaistilanteesta. Näiden kah-

den selvityksen perusteella luokanopettaja tai luokanvalvoja tekee kirjallisen arvion oppilaan erityisen tuen

tarpeesta. Selvitysten ja niiden pohjalta laaditun arvion muodostamaa kokonaisuutta kutsutaan pedago-

giseksi selvitykseksi.

Kirjallisessa pedagogisessa selvityksessä kuvataan

oppilaan oppimisen eteneminen

oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanne koulun, oppilaan sekä huoltajan näkökulmista

oppilaan saama tehostettu tai erityinen tuki ja arvio eri tukimuotojen vaikutuksista

oppilaan vahvuudet ja kiinnostuksen kohteet, oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liit-

tyvät erityistarpeet

arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, ohjauksellisilla, oppilashuollollisilla tai

muilla tukijärjestelyillä oppilasta voidaan tukea

arvio erityisen tuen tarpeesta sekä

arvio ja perustelut sille, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppi-

määrän.

Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja op-

pilaan oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään aiemmin laadittua peda-

gogista selvitystä ja HOJKS:aa. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmistelemiseksi tu-

lee tarvittaessa hankkia muita lausuntoja, kuten psykologinen tai lääketieteellinen lausunto tai vastaava so-

siaalinen selvitys. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, myös niitä voidaan hyö-

dyntää huoltajan luvalla. Opetuksen erityisjärjestelyitä ja oppiaineiden yksilöllistämisiä varten pedagogiseen

selvitykseen liitetään aina erillinen asiantuntijalausunto. Rehtori allekirjoittaa pedagogisen selvityksen kuul-

tuaan monialaista pedagogisen tuen ryhmää.

7.4.2. Erityisen tuen päätös

Erityisen tuen antamiseksi tehdään kirjallinen päätös. Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä

oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa kuullaan. Päätös erityisestä tuesta tehdään hallintolain

mukaisesti. Opetusjohtaja tekee päätöksen erityisen tuen myöntämisestä pedagogisen selvityksen ja mah-

dollisten asiantuntijalausuntojen perusteella. Erityisen tuen päätöksessä päätetään oppilaan pääsääntöinen

opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa

oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Päätökseen liitetään valitusosoitus, sillä huoltajat voivat hakea

siihen muutosta valittamalla. Päätös perustellaan aina. Päätöksen perustelut sisältyvät pedagogiseen selvi-

tykseen ja mahdollisiin lausuntoihin. Opetuksen suunnittelija vastaa erityisen tuen merkintöjen tekemisestä

oppilasrekisteriin sekä tehostetun tuen merkinnästä, jos oppilas siirtyy erityisestä tuesta tehostettuun tu-

keen.

Yleensä erityisen tuen päätös tehdään, jos todetaan, ettei oppilaan saama tehostettu tuki ole riittänyt. Eri-

tyisen tuen päätös voidaan tehdä myös ennen esi- tai perusopetuksen alkamista tai esi- tai perusopetuksen

aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja oppimisen tehostetun tuen antamista, jos psykologisen

tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksessä

viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn vuoksi voida antaa muuten. Jos

erityisen tuen päätös tehdään perusopetuksen aikana ilman tehostetun tuen antamista, tulee sen perustua

oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin esimerkiksi onnettomuuden tai vakavan sairauden seurauksena.

Erityisen tuen tarpeellisuus tarkistetaan toisen vuosiluokan jälkeen sekä ennen seitsemännelle vuosiluokalle

siirtymistä. Päätös tarkistetaan myös aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa sellaisissa asioissa, joista pää-

tetään erityisen tuen päätöksessä. Polikliinisessa opetuksessa olevien oppilaiden avohoidollisen opetuksen

sekä lyhennetyn koulupäivän tarve tarkistetaan lukukausittain. Tarkistamista varten oppilaasta tehdään uusi

pedagoginen selvitys. Mikäli tarpeen todetaan jatkuvan, erityisestä tuesta tehdään uusi päätös. Mikäli katso-

taan, että oppilas ei enää tarvitse erityistä tukea, tulee tuen lopettamisesta tehdä päätös. Tällöin oppilaalle

ryhdytään antamaan tehostettua tukea. Opetusjohtaja päättää oppilaan siirtymisestä tehostettuun tukeen

pedagogisen selvityksen ja tarvittaessa asiantuntijalausuntojen perusteella.

7.4.3. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma

Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuk-

sen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koske-

van päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Kaikki erityistä tukea saavan oppilaan tuki kir-

jataan HOJKS:aan. Se on kirjallinen suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin tavoitteista, sisällöistä,

käytettävistä opetusjärjestelyistä, pedagogisista menetelmistä ja oppilaan tarvitsemasta tuesta ja ohjauk-

sesta.

Erityistä tukea varten tehtävä HOJKS perustuu pedagogisessa selvityksessä tuotettuun tietoon ja erityisen

tuen päätöksen sisältöön. HOJKS:n laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle osana tehostettua tukea tehtyä

oppimissuunnitelmaa. Jos oppilas on jo saanut erityistä tukea, hyödynnetään aiemmin laadittua pedagogista

selvitystä ja HOJKS:aa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai muita suunnitelmia, niitä voidaan hyö-

dyntää huoltajan luvalla. Oppilaan opettajat laativat suunnitelman yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa,

ellei siihen ole ilmeistä estettä. Luokanopettaja tai luokanvalvoja vastaa HOJKS:n laatimisesta oppilastieto-

järjestelmään. Laatimiseen osallistuvat tarvittaessa myös muut asiantuntijat, joita ovat muun muassa muut

oppilasta opettavat opettajat, psykologi, oppilaan ohjaaja, koulunkäyntiavustaja ja muut oppilaan kanssa

työskentelevät asiantuntijat. HOJKS:n valmistelussa on tarvittaessa mukana erityisopettaja.

Erityistä tukea varten laadittava HOJKS sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tuen

järjestäminen edellyttää:

Oppilaskohtaiset tavoitteet

oppilaan näkemys tavoitteistaan ja kiinnostuksen kohteistaan

oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät vahvuudet, oppimisvalmiudet sekä erityistarpeet

oppilaan oppimiseen, työskentelytaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet

oppilaan kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet

oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosi-

viikkotuntimäärät

Pedagogiset ratkaisut

oppimisympäristöihin liittyvät ratkaisut

oppilaan tukeen liittyvät ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät,

opiskelustrategiat, työskentelytavat ja kommunikointitavat

oppilaalle annettava tukiopetus ja osa-aikainen erityisopetus

opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa

oppilaan ohjaukseen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet

Opetuksen järjestäminen

oppilaan opetuksen järjestäminen muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisluokalla

muun opetuksen yhteydessä opiskelevalle oppilaalle samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilö-

opetuksena annettava erityisopetus

erityisluokalla opiskelevalle oppilaalle nimetty yleisopetuksen yhteistyöluokka ja suunnitelma oppilaan

opiskelusta tässä luokassa

oppilaan koulukuljetusten järjestelyt ja vastuut sekä suunnitelma kuljetusta odottavan oppilaan ohja-

tusta toiminnasta ja valvonnasta

Tuen edellyttämä yhteistyö ja palvelut

oppilashuollon ja muiden asiantuntijoiden antama tuki ja eri toimijoiden vastuunjako

erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalve-

luiden, apuvälineiden ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen sekä eri toimijoiden vastuunjako

yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki

oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan jär-

jestäjän kanssa

Tuen seuranta ja arviointi

HOJKS:n tavoitteiden toteutumisen seuranta, toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä arvioin-

tiajankohdat

oppilaan ja huoltajan kanssa tehtävä arviointi oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin kokonaistilanteesta

sekä oppilaan itsearviointi

oppimisen arvioinnissa käytettävät menetelmät joiden avulla oppilas voi osoittaa osaamistaan hänelle

sopivin tavoin

HOJKS:n tarkistaminen ja sen ajankohta

suunnitelman laatimiseen osallistuneet henkilöt

Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan,

HOJKS:aan kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä

yksilöllistettyjen oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä

yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskeltavien oppiaineiden arviointi suhteessa HOJKS:ssa mää-

riteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin.

Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKS:aan kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi

toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt toiminta-alueittain ja

oppilaan edistymisen arviointi suhteessa HOJKS:ssa hänelle määriteltyihin tavoitteisiin ja sisältöihin toi-

minta-alueittain.

Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia

ominaisuuksia. HOJKS:aan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat.

Kun oppilas on saanut erityisen tuen päätöksen, laaditaan oppilaalle HOJKS kahden kuukauden sisällä pää-

töksen voimaan astumisesta. HOJKS tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran lukuvuodessa, op-

pilaan tarpeiden mukaiseksi. HOJKS tarkistetaan syksyllä lokakuun loppuun mennessä, ja HOJKS:n seuranta

tehdään kevätlukukaudella toukokuun puoliväliin mennessä lukuun ottamatta kuudetta luokkaa, jolloin

HOJKS:n seuranta tehdään helmikuun loppuun mennessä. HOJKS:n sisältöjä tarkastetaan tarvittaessa useam-

min. Sitä muutetaan aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Jos erityisen tuen

antaminen päätetään lopettaa, oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma tehostetun tuen antamiseksi.

7.4.4. Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen

Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. En-

sisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on

mahdollista saavuttaa kaikissa oppiaineissa.

Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen kei-

noilla ja perusopetuslaissa säädetyillä tukimuodoilla. Jos oppilaalle määritellään opiskelun erityiset painoalu-

eet jossakin oppiaineessa, hän voi keskittyä opiskelussa tämän oppiaineen keskeisiin sisältöihin. Tällöin op-

pilas opiskelee oppiainetta vielä yleisten tavoitteiden mukaisesti ja hänen suorituksensa arvioidaan suhteessa

yleiseen oppimäärään. Mikäli edes oppiaineen keskeisiin sisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen hy-

väksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppiaineen oppimäärä voidaan yksilöllistää. Esi-

merkiksi kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute, puutteellinen opiskelutekniikka tai käyttäy-

tymisen haasteet eivät sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen, vaan oppilasta tulee tukea

näissä asioissa.

Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen merkitsee oppilaan oppimiselle asetettavan tavoitetason määrit-

telemistä hänen edellytystensä mukaiseksi. Tavoitteiden tulee kuitenkin olla oppilaalle riittävän haasteellisia.

Oppimäärän yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Oppimäärän yksilöllistämispäätöstä

varten tarvitaan asiantuntijalausunto pedagogisen selvityksen liitteeksi. Pedagoginen selvitys sisältää erilliset

perustelut yksilöllistämiselle kussakin oppiaineessa. Jokaisen oppiaineen kohdalla arvioidaan erikseen, voiko

oppilas opiskella oppiainetta yleisen oppimäärän mukaan vai tuleeko oppiaineen oppimäärä yksilöllistää. Jos

yksilöllistettyjen oppiaineiden määrää on tarpeen myöhemmin lisätä tai vähentää, tehdään uusi pedagoginen

selvitys ja sen pohjalta uusi erityisen tuen päätös.

Yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteet ja sisällöt johdetaan oppiaineen luokka-asteen yleisistä tavoitteista ja

sisällöistä, myös alempien luokkien tavoitteita ja sisältöjä voidaan soveltaa. Ne kuvataan riittävän selkeästi ja

yksityiskohtaisesti oppilaan HOJKS:ssa. Tämä on tärkeää, koska oppilaan opetus ja arviointi toteutetaan

HOJKS:aan kirjatun perusteella kyseisessä oppiaineessa. Oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa HOJKS:ssa

määriteltyihin, hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin. Oppilaan opiskelua tuetaan lisäksi erilaisilla pe-

dagogisilla järjestelyillä ja tarvittaessa eri tukimuodoilla. Kunkin oppiaineen opetuksesta vastaava opettaja,

tai jos opettajia on useita, opettajat yhdessä, laativat edellä mainitut HOJKS:n sisällöt.

Jos oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, varustetaan kyseisen oppiaineen numeroarvosana

ja sanallinen arvio tähdellä (*) sekä opintojen aikaisessa että päättöarvioinnissa. Todistuksen lisätietoja -koh-

taan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt oppiaineet yksilöllistetyn oppimäärän

mukaan. Sanallista arviointia voidaan käyttää numeroarvioinnin sijasta kaikilla vuosiluokilla ja myös päättö-

todistuksessa.

Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorit-

tamisesta. Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen

oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös

perusopetuslain 18 §:n perusteella. Jos oppilaalla on erityisen tuen päätös, vapauttamisesta päätetään eri-

tyisen tuen päätöksessä. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden oppiaineiden opiskelusta

vapauttamisesta on säädetty erityissäännöksissä. Niillä oppilailla, jotka opiskelevat oppiaineittain pidennetyn

oppivelvollisuuden piirissä ja joiden kohdalla tehdään vapauttamispäätös toisen kotimaisen kielen tai vieraan

kielen oppimäärän opinnoista, siirretään kielen oppimääristä vapautuneet tunnit äidinkielen ja kirjallisuuden

tai suomi toisena kielenä -opintojen sisällä suoritettaviksi. Oppilaalle, joka on muutoin kuin tilapäisesti va-

pautettu jonkin aineen opiskelusta, järjestetään muuta opetusta tai ohjattua toimintaa.

Oppiaineen oppimäärien yksilöllistäminen ja oppiaineesta vapauttaminen tehdään yhteistyössä oppilaan ja

huoltajan kanssa. Heille tulee selvittää näiden toimenpiteiden vaikutukset jatko-opintoihin.

7.4.5. Pidennetty oppivelvollisuus

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mah-

dollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta perusopetuslaissa säädettyä aikaisem-

min. Oppivelvollisuus päättyy, kun perusopetuksen oppimäärä on suoritettu tai kun pidennetyn oppivelvolli-

suuden piirissä olevan oppilaan oppivelvollisuuden alkamisesta on kulunut 11 vuotta. Esiopetus voi pidenne-

tyn oppivelvollisuuden piirissä oleville oppilaille annettavassa erityisopetuksessa kestää yhden tai kaksi

vuotta. Tarkoitus on vahvistaa oppilaan valmiuksia niin, että hän selviytyisi opiskelustaan perusopetuksessa

mahdollisimman hyvin.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvat vaikeasti vammaiset lapset. Myös vaikea sairaus voi olla syynä

pidennettyyn oppivelvollisuuteen. Päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen

oppivelvollisuuden alkamista. Lapselle tehdään tällöin myös päätös erityisestä tuesta. Lapselle laaditaan

HOJKS esiopetuksen alkaessa. Lapsella on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna oikeus saada esi-

opetusta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevalla lapsella tämä oikeus alkaa sen vuoden syyslukukau-

den alussa, jolloin lapsi täyttää viisi vuotta. Päätös oppivelvollisuuden pidentämisestä tarvitaan ennen esi-

opetuksen alkua, jotta oikeus siihen voi toteutua.

Lapsen ohjautuminen riittävän varhain tuen piiriin edellyttää yhteistyötä eri hallintokuntien välillä. Oppilaan

ohjautuminen pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin tehdään yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja opetuksen

vastuualueiden sekä tutkivien tahojen kanssa. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ohjautumisessa ovat mu-

kana varhaiskasvatuksen ja opetuksen suunnittelijat, varhaiskasvatuksen erityisopettajat sekä alakoulujen

psykologit. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa pidennetyn oppivelvollisuuden eri vaihtoehdoista ja

valinnan vaikutuksista. Huoltaja päättää, osallistuuko lapsi oppivelvollisuutta edeltävään esiopetukseen.

Huoltajien kanssa keskustellaan ja heitä kuullaan pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin ohjautumisesta sekä

esiopetuksen ja opetuksen järjestämispaikoista. Esiopetuksen kesto ja perusopetuksen aloittaminen suunni-

tellaan lapsen edistymisen, tuen tarpeen ja kokonaistilanteen perusteella. Ne pidennetyn oppivelvollisuuden

piiriin ohjautuvat oppilaat, jotka tarvitsevat merkittävästi tuettua opetusta, ohjautuvat Savion kouluun suo-

rittamaan pakollista esiopetusvuotta ja heille tehdään sinne päätös opetuspaikasta. Mikäli pidennetyn oppi-

velvollisuuden piirissä olevilla oppilailla on erityisluokkapaikan tarve, opetus järjestetään pääsääntöisesti Sa-

vion koulussa. Muutoin opetus järjestetään pääsääntöisesti oppilaan lähikoulussa oppilaan tarvitseman tuen

mukaan.

Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetus voidaan järjestää vaihtoehtoisesti kolmella

eri tavalla:

Lapsi aloittaa oppivelvollisuutta edeltävässä esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta,

jatkaa toisen vuoden oppivelvollisuuden suorittamiseen kuuluvassa esiopetuksessa ja aloittaa tämän jäl-

keen perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää

kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa yhden vuoden, minkä jälkeen hän aloittaa perusopetuksen.

Lapsi aloittaa pidennettyyn oppivelvollisuuteen kuuluvan esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää

kuusi vuotta ja opiskelee esiopetuksessa kaksi vuotta. Tällöin lapsi aloittaa perusopetuksen vuotta sää-

dettyä myöhemmin eli sinä vuonna, kun hän täyttää kahdeksan vuotta. Perusopetuksen myöhemmästä

aloittamisesta tehdään erillinen hallintopäätös.

Oppilaan tarve pidennettyyn oppivelvollisuuteen arvioidaan erityisen tuen päätöksen tarkistamisen yhtey-

dessä. Jos todetaan, ettei oppilas enää kuulu pidennetyn oppivelvollisuuden piirin, tehdään päätös pidenne-

tyn oppivelvollisuuden päättämisestä, jonka jälkeen oppilas kuuluu yleisen oppivelvollisuuden piiriin. Tarvit-

taessa oppilaalle voidaan edelleen antaa erityistä tukea.

7.4.6. Toiminta-alueittain järjestettävä opetus

Vaikeimmin kehitysvammaisten oppilaiden opetus voidaan järjestää oppiainejaon sijasta toiminta-alueittain.

Myös muulla tavoin vammaisen tai vakavasti sairaan oppilaan opetus voi olla oppilaan terveydentilaan liitty-

vistä syistä perusteltua järjestää toiminta-alueittain. Opetuksen järjestämisestä oppiainejaon sijasta toi-

minta-alueittain päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetus järjestetään toiminta-alueittain vain kun to-

detaan, ettei oppilas kykene opiskelemaan edes oppiaineiden yksilöllistettyjä oppimääriä. Toiminta-alueet

ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiivi-

set taidot.

Toiminta-alueittain järjestettävän opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle tietoja ja taitoja, joiden avulla

hän suoriutuu mahdollisimman itsenäisesti elämässään. Opetuksen suunnittelun lähtökohtana ovat oppilaan

vahvuudet. Koulupäivän eri tilanteita hyödynnetään oppimisessa, ja oppimisympäristöä kehitetään toimi-

vaksi ja oppilasta motivoivaksi. Oppilaan yksilölliset tavoitteet ja keskeiset sisällöt sekä oppilaan edistymisen

arviointi kuvataan HOJKS:ssa kullekin toiminta-alueelle. Tavoitteet asetetaan siten, että ne ovat saavutetta-

vissa olevia ja oppilaalle mielekkäitä.

Toiminta-alueet voivat sisältää jonkin yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, jos oppilaalla on vahvuuk-

sia tässä oppiaineessa. Opetuksen toteuttamisessa eri toiminta-alueiden sisältöjä voidaan yhdistää. Toi-

minta-alueittain järjestetyssä opetuksessa tuetaan oppilaan kokonaiskehitystä sekä edistetään ja ylläpide-

tään oppilaan toimintakykyä. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja huoltajan kanssa.

Lisäksi tehdään opettajien keskinäistä sekä muun henkilöstön ja eri asiantuntijoiden välistä yhteistyötä. Toi-

minta-alueittain opiskelu järjestetään Savion koulussa.

Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta, edistää kokonais- ja

hienomotoristen taitojen kehittymistä sekä antaa mahdollisuuksia monipuolisesti harjoitella taitoja arjen eri

tilanteissa. Motoristen taitojen opetuksen tulee sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen,

tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita.

Kommunikaatiotaitojen oppimisen lähtökohtana on vuorovaikutuksen muodostuminen ja sen pohjalle ra-

kentuva kommunikoinnin ymmärtämisen ja tuottamisen harjoittelu. Tavoitteena on, että oppilas on vuoro-

vaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikui-

sia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus käyttää itselleen tarkoituksenmukaisia tapoja kommunikoida. Oppi-

laalla tulee olla tarvittaessa käytettävissään vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja. Kielen ja kommunikaation

opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kir-

jainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitoja har-

joitellaan eri tilanteissa koulupäivän aikana.

Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan ryhmässä toimimisen taitojen ja osallisuuden kehit-

tyminen. Opetuksen tulee sisältää erilaisissa ympäristöissä toimimista sekä vuorovaikutus- ja tunnetaitojen

harjoittelua tukevia osa-alueita. Oppilaan itsetuntemusta ja oppimismotivaatiota tuetaan luomalla edellytyk-

set onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä.

Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympä-

röivän todellisuuden hahmottamiseen. Opetuksen tulee tukea oppimiseen, muistamiseen ja ajattelemiseen

liittyvien prosessien kehittymistä. Kognitiivisten taitojen oppimisen tulee sisältää aistien stimulointia ja har-

joittamista, valinnan, luokittelun, ongelmanratkaisun ja päätöksenteon sekä syy-seuraussuhteen oppimista

edistäviä osa-alueita. Oppimisen tavoitteena on kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja matemaattisten taito-

jen perusvalmiuksia. Oppiaineiden sisällöistä voidaan saada aineistoa kognitiivisten taitojen oppimiseen.

Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista ympäristönsä toimin-

taan sekä edistää omatoimisuutta ja itsenäistymistä. Opetuksen tulee sisältää terveyttä ja turvallisuutta, ar-

jen taitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa käsitteleviä osa-alueita. Päivittäisten

taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, tietoja viestintätek-

nologisten taitojen, sosiaalisten sekä kognitiivisten taitojen kehittymiselle ja harjoittelulle. Ne puolestaan

vahvistavat päivittäisten taitojen hallintaa.

Toiminta-alueittain järjestetyssä opetuksessa arviointi tapahtuu toiminta-alueittain. Arviointi annetaan aina

sanallisena. Mikäli jokin toiminta-alue sisältää yksittäisen oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, tämä voidaan

kuvata osana sanallista arviointia tai todistuksen liitteessä.

Perusopetuslaissa säädetyt tukimuodot

7.5.1. Tukiopetus

Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista

tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimiseen tai koulunkäyntiin liittyvät

vaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Tukiopetuksella voidaan ehkäistä

vaikeuksia ennakolta. Tukiopetusta järjestetään suunnitelmallisesti sekä niin usein kuin on tarpeen.

Tukiopetukselle on ominaista yksilöllisesti suunnitellut tehtävät, ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetuksen järjes-

tämisessä tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja materiaaleja, joiden avulla voidaan löytää uusia tapoja

lähestyä opittavaa asiaa. Ennakoivassa tukiopetuksessa uusiin opittaviin asioihin perehdytään jo etukäteen.

Tukiopetuksella voidaan vastata myös poissaoloista johtuviin tuen tarpeisiin.

Koulutyö suunnitellaan siten, että jokaisella oppilaalla on tarvittaessa mahdollisuus osallistua tukiopetuk-

seen. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin

tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Erilaisia joustavia ryhmittelyjä voidaan käyttää tukiopetuksen

toteuttamisessa.

Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja, sen voi tehdä myös oppilas tai

huoltaja. Jokaisen opettajan tehtävänä on seurata oppilaan oppimista ja kasvua sekä mahdollista tuen tar-

peen ilmenemistä. Luokanopettaja, luokanvalvoja tai erityisopettaja sopii tukiopetuksen antamisesta rehto-

rin kanssa ennen tukiopetuksen alkamista. Tukiopetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppi-

laan ja huoltajan kanssa. Heille annetaan tietoa tukiopetuksen toteuttamistavoista ja merkityksestä oppimi-

selle ja koulunkäynnille, sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua hänelle järjestettyyn tukiopetukseen.

Tukiopetusta voidaan antaa tuen kaikilla tasoilla. Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan

aikaisemmin saaman tukiopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet tukiopetukseen jatkossa. Op-

pimissuunnitelmaan ja HOJKS:aan kirjataan myös tukiopetuksen tavoitteet ja antaminen.

7.5.2. Osa-aikainen erityisopetus

Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisope-

tusta muun opetuksen ohessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan oppilaille, joilla on esimerkiksi kielellisiä

tai matemaattisiin taitoihin liittyviä vaikeuksia, oppimisvaikeuksia yksittäisissä oppiaineissa, vaikeuksia opis-

kelutaidoissa, vuorovaikutustaidoissa tai koulunkäynnissä. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteena on vah-

vistaa oppilaan oppimisedellytyksiä ja ehkäistä oppimisen ja koulunkäynnin vaikeuksia.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan joustavin järjestelyin samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilö-

opetuksena painottaen samanaikais- ja pienryhmäopetusta. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisäl-

löt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamista suunni-

tellaan, sen tarvetta ja vaikutuksia arvioidaan opettajien keskinäisenä yhteistyönä sekä yhdessä oppilaan ja

huoltajien kanssa.

Osa-aikaisen erityisopetuksen toteuttamistavoista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Osa-aikaista erityis-

opetusta pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan ja huoltajien kanssa. Heille annetaan tietoa

sen merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille sekä oppilaan velvollisuudesta osallistua siihen.

Osa-aikaista erityisopetusta annetaan kaikilla tuen tasoilla. Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisope-

tuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Oppilas voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen

tuen aikana ja opiskellessaan erityisluokassa. Osana pedagogista arviota ja selvitystä arvioidaan oppilaan ai-

kaisemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä oppilaan tarpeet osa-aikaiseen

erityisopetukseen jatkossa. Oppimissuunnitelmaan ja HOJKS:aan kirjataan myös osa-aikaisen erityisopetuk-

sen tavoitteet ja antaminen.

7.5.3. Opetukseen osallistumisen edellyttämät palvelut ja apuvälineet

Oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut,

muut opetuspalvelut sekä erityiset apuvälineet kaikilla tuen tasoilla. Tarkoituksena on turvata oppilaalle op-

pimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset, esteettömyys ja mahdollisuus vuorovaikutukseen kaikkina kou-

lupäivinä.

Oppilaalle järjestetään tarvittaessa tulkitsemista esimerkiksi kuulovamman tai kielellisen erityisvaikeuden ta-

kia. Hän voi tarvita myös puhetta tukevia ja korvaavia kommunikaatiokeinoja, kuten erilaisia symbolijärjes-

telmiä. Viittomakieltä käyttävien oppilaiden kommunikaation tukena voidaan tarvittaessa käyttää viittoma-

kielen tulkkia tai viittomakielentaitoista avustajaa. Eriasteisesti kuulovammaisten oppilaiden kohdalla tulk-

kauksen menetelmä saattaa olla myös jokin muu kuin viittomakielen tulkkaus. Oppilaan kielellisen erityisvai-

keuden takia käytetään puhevammaisten tulkkia tai puhetta tukevia ja korvaavia menetelmiä hallitsevaa

avustajaa. Myös opettaja voi tukea oppilaita kommunikoinnissa viittomien tai muiden symbolien avulla.

Opettajan tehtävänä on suunnitella, opettaa, antaa tukea sekä arvioida oppilaan ja koko ryhmän oppimista

ja työskentelyä. Avustaja ohjaa ja tukee oppilasta päivittäisissä tilanteissa oppimiseen ja koulunkäyntiin liit-

tyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai muiden tuen ammattihenkilöiden ohjeiden mukaisesti. Opet-

tajat ja avustajat suunnittelevat ja arvioivat työtään yhdessä sekä tarvittaessa muun henkilöstön kanssa. On

tärkeää, että työn- ja vastuunjako on selkeä.

Avustajan antama tuki edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetun-

non kehittymistä. Avustajapalvelun tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee otta-

maan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Avustajan antama tuki voidaan suun-

nata yksittäiselle oppilaalle tai koko opetusryhmälle.

Erityisten apuvälineiden tarve voi liittyä näkemiseen, kuulemiseen, liikkumiseen tai muuhun fyysiseen tar-

peeseen. Se voi liittyä myös oppimisen erityistarpeisiin. Tällöin käytetään esimerkiksi erilaisia tietoteknisiä

sovelluksia, äänikirjoja, matematiikan havainnollistamisen välineitä tai keskittymistä tukevia apuvälineitä.

Oppilaan kanssa työskentelevät perehtyvät riittävästi opetukseen osallistumisen edellyttämien apuvälinei-

den käyttöön sekä ohjaavat oppilasta ja huoltajaa näiden käytössä yhteistyössä tuen muiden ammattihenki-

löiden kanssa. Apuvälineitä käytetään suunnitelmallisesti, ja niiden käyttöä ja tarvetta arvioidaan säännölli-

sesti.

Oppilaan kanssa työskentelevät suunnittelevat yhdessä opetukseen osallistumisen edellyttämien palvelujen

ja apuvälineiden käytön eri oppimistilanteissa hyödyntäen tarvittaessa muita asiantuntijoita. Oppilaan tuke-

minen voi edellyttää erityisosaamista, jota oman koulun henkilöstöllä ei ole riittävästi. Tällöin hyödynnetään

esimerkiksi oppimis- ja ohjauskeskusten oppilaille tarjoamia palveluja ja henkilöstölle suunnattua koulutusta

ja konsultaatiota.

Opetuksen järjestäjä päättää tulkitsemis- ja avustajapalveluista sekä muista opetuspalveluista ja erityisistä

apuvälineistä. Palveluiden ja apuvälineiden tarve ja määrä arvioidaan moniammatillisena yhteistyönä hyö-

dyntäen oppilaan ja huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausun-

toja. Tehostettua tukea saavan oppilaan palveluiden ja apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa arvi-

ossa. Erityistä tukea saavan oppilaan palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarve arvioidaan pedagogisessa

selvityksessä ja niistä päätetään erityisen tuen päätöksessä. Opetusjohtaja päättää oppilaan palveluiden ja

apuvälineiden tarpeesta osana erityisen tuen päätöstä. Yleistä ja tehostettua tukea saavalle oppilaalle mah-

dollisista palveluista ja erityisistä apuvälineistä tehdään hallintopäätös. Yleisen ja tehostetun tuen oppilaan

palveluiden ja erityisten apuvälineiden tarpeesta päättää rehtori tai opetusjohtaja tapauskohtaisesti. Palve-

luiden ja apuvälineiden käyttö kuvataan oppimissuunnitelmassa tai HOJKS:ssa.

8. OPPILASHUOLTO Tässä opetussuunnitelmassa käytetään oppilas- ja opiskelijahuoltolain käsitteistön sijaan perusopetuksen

opiskeluhuollosta nimitystä oppilashuolto, opiskelijasta käsitettä oppilas ja oppilaitoksesta nimitystä koulu.

Lasten ja nuorten kehitysympäristön ja koulun toimintaympäristön muuttuessa oppilashuollosta on tullut yhä

tärkeämpi osa koulun perustoimintaa. Oppilashuolto liittyy läheisesti koulun kasvatus- ja opetustehtävään.

Oppilashuoltotyössä otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus.

Oppilaalla on oikeus saada maksutta sellainen oppilashuolto, jota opetukseen osallistuminen edellyttää. Op-

pilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaali-

sen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa kouluyhteisössä. Op-

pilashuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä ja koko kouluyhteisöä tukevana yhteisöllisenä op-

pilashuoltona. Tämän lisäksi oppilailla on lakisääteinen oikeus yksilökohtaiseen oppilashuoltoon. Monialai-

nen yhteistyö on oppilashuollossa keskeistä. Oppilashuoltotyötä ohjaavat luottamuksellisuus, kunnioittava

suhtautuminen oppilaaseen ja huoltajaan sekä heidän osallisuutensa tukeminen.

Perusopetuksen oppilashuollosta ja siihen liittyvistä suunnitelmista säädetään oppilas- ja opiskelijahuolto-

laissa. Opetuksen toteuttamiseen kuuluvaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea kuvataan luvussa 7.

Monialainen oppilashuollon yhteistyö

Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa si-

ten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus. Sosiaali- ja terveystoimen palveluihin kuuluvat

mm. kouluterveydenhoito ja koululääkäripalvelut, lastensuojelu, perheneuvola ja vammaispalvelut. Nämä

palvelut kuvataan tarkemmin luvun lopussa. Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen

huoltajansa kanssa ottaen huomioon oppilaan ikä ja edellytykset. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös mui-

den toimijoiden, esimerkiksi erikoissairaanhoidon, kanssa. Kouluyhteisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa ha-

vaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja huoltajien kanssa.

Kaupunkitasoisia lasten ja nuorten palveluja linjaavia työryhmiä ovat lasten ja nuorten palveluiden ohjaus-

ryhmä sekä lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmä. Lasten ja nuorten palveluiden ohjausryhmän tehtävänä

on linjata ja viedä kaupungin johtoryhmään päätettäväksi kaupungin lasten ja nuorten palveluja koskevia

asioita. Lasten ja nuorten hyvinvointityöryhmän tehtävänä on vastata lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitel-

man valmistelusta ja seurannasta. Lisäksi ryhmä vastaa kunnan lastensuojelun järjestämistä ja kehittämistä

koskevan suunnitelman laatimisesta. Työryhmän tehtävänä on myös huolehtia nuorisotakuun vaatimista toi-

menpiteistä.

Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien ja oppilashuoltopalveluista vastaavien

työntekijöiden tehtävä. Ensisijainen vastuu kouluyhteisön hyvinvoinnista on koulun henkilökunnalla. Oppi-

lashuollon palveluja ovat psykologi- ja koulukuraattoripalvelut sekä kouluterveydenhuollon palvelut, jotka

kuvataan tarkemmin luvun lopussa. Näiden asiantuntijoiden tehtävät liittyvät niin yksilöön, yhteisöön kuin

yhteistyöhön. Oppilashuollon koulukuraattori-, psykologi- ja kouluterveydenhuollon palvelut järjestetään

siinä kunnassa, missä oppilas käy koulua.

Oppilashuoltopalvelut linjataan kuntatason opiskeluhuollon ohjausryhmässä, johon osallistuu opetustoimen,

sosiaali- ja terveystoimen sekä nuorisotoimen edustajia. Ryhmän tavoitteena on sopia yhteistyön yleisistä

periaatteista ja rakenteista, käytännön toiminnan järjestämisestä, keskinäisestä työnjaosta ja vastuista. Yh-

teistyön järjestämisessä otetaan huomioon myös muiden viranomaisten kuten vapaa-aikatoimen, poliisin,

pelastustoimen ja seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä kysymyk-

sissä. Käytännön oppilashuoltotyötä suunnitellaan, toteutetaan ja kehitetään osana koulujen yhteisöllisten

oppilashuoltoryhmien toimintaa.

Oppilaan vanhemmille ilmaistaan lasta koskeva huoli viivytyksettä huolen ilmaannuttua. Palveluja tarjotaan

oppilaille ja huoltajille siten, että ne ovat helposti saatavilla. Palvelut järjestetään lain edellyttämässä määrä-

ajassa, viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun oppilas on tätä pyytänyt. Kii-

reellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Op-

pilaalle on järjestettävä mahdollisuus saada arkipäivisin välittömästi yhteys kouluterveydenhuoltoon. Oppi-

laalle on myös tarjottava mahdollisuus päästä terveydenhoitajan vastaanotolle ilman ajanvarausta. Asian kii-

reellisyyden arvioi oppilashuollon tai sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöön kuuluva ammattilainen.

Oppilaille ja heidän huoltajilleen annetaan tieto käytettävissä olevasta oppilashuollosta ja heitä ohjataan ha-

kemaan tarvitsemiaan oppilashuollon palveluja. Koulukuraattori- ja psykologipalveluihin tai kouluterveyden-

huollon palveluihin ohjautuminen tapahtuu oppilaan tai huoltajan toimesta, opettajan tai oppilashuollon

henkilöstön havaintojen perusteella tai ulkopuolisen tahon suosituksesta. Lisäksi kouluterveydenhuollossa

toteutetaan muun muassa oppilaiden määräaikaistarkastukset.

Oppilaan ja huoltajan osallisuus oppilashuollossa, suunnitelmallinen yhteistyö ja oppilashuollosta tiedotta-

minen lisää oppilashuollon tuntemusta ja edesauttaa palveluihin hakeutumista. Eri ammattiryhmiin kuulu-

vien työntekijöiden keskinäinen konsultaatio on tärkeä työmenetelmä oppilashuollossa.

Koulun oppilashuoltotyössä tulee turvata se, että oppilaan ja huoltajan näkemyksiä kuunnellaan, ja kouluyh-

teisön tai oppilaiden hyvinvoinnissa havaittuihin huolenaiheisiin etsitään ratkaisuja yhdessä oppilaiden ja

huoltajien kanssa. Huoltajalle tulee antaa tietoa siitä, miten oppilasta koskevan oppilashuollollisen asian vi-

reillepano ja valmistelu tapahtuu. Vanhemmat voivat osallistua kutsuttuihin palavereihin ja vanhemmilla on

mahdollisuus pyytää järjestämään oppilasta koskevia palavereja. Vastuu tiedottamisesta oppilaalle ja huol-

tajalle on luokanopettajalla, luokanvalvojalla tai muulla oppilashuollon henkilöstöllä.

Oppilashuollon tavoitteet, tehtävät ja toteuttamisen periaatteet muodostavat esiopetuksesta toisen asteen

koulutukseen ulottuvan jatkumon. Eri koulutusasteiden vuorovaikutus on tärkeää pohdittaessa oppilashuol-

lon toimintaa kokonaisuutena. Yhtenäiset käytännöt tukevat eri kehitysvaiheissa oppilaan terveyttä, hyvin-

vointia ja oppimista. Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja toisen asteen välillä tehdään nivelvaiheyhteistyötä.

Yhteistyötä tehdään myös alakoulusta yläkouluun siirryttäessä. Nivelvaiheet on kuvattu tarkemmin luvussa

7.1.

Oppilashuollon monialaisen yhteistyön rakenteita, muotoja ja toimintatapoja kehitetään kouluyhteisössä ja

eri yhteistyötahojen kanssa. Kehittämistyön edellytyksenä on oppilashuollon suunnitelmallinen arviointi. Op-

pilashuollon arviointia toteutetaan vähintään kerran lukukaudessa. Tämän lisäksi itsearviointia toteutetaan

osana koulujen oppilashuoltotyötä.

Alla kuvataan tarkemmin koulukuraattori-, psykologi- ja kouluterveydenhuoltopalvelut sekä perheneuvola-

palvelut, lapsi- ja perhekohtaisen lastensuojelun palvelut, lasten ja nuorten vammaispalvelut sekä nuoriso-

palvelut.

Koulukuraattoripalvelut

Koulukuraattorityö on osa koulun oppilashuollon palveluja. Koulukuraattorin työn perustarkoitus on edistää

ja tukea lasten koulunkäyntiä, sosiaalista kasvua ja kehitystä sekä toimia sosiaalityön asiantuntijana kouluyh-

teisön kehittämisessä ja kodin ja koulun välisen yhteistyön kehittämisessä. Koulukuraattori tarjoaa kouluyh-

teisölle koulukuraattorin palveluja ja huolehtii osaltaan yksilöllisen ja yhteisöllisen tuen järjestämisestä oppi-

laille ja perheille. Koulukuraattori tekee yhteistyötä koulun henkilökunnan, oppilaan, perheen ja muiden op-

pilaan hyvinvoinnista vastaavien tahojen kanssa. Koulukuraattorin toiminnalla ja asiantuntemuksella pyri-

tään ennaltaehkäisemään oppilaiden syrjäytymistä ja löytämään lapsen kehitystä sekä koulunkäyntiä tukevia

ja korjaavia ratkaisuja.

Psykologipalvelut

Psykologin työ on osa koulun oppilashuollon palveluja. Psykologityön perustarkoitus on tukea koulun kasva-

tus- ja opetustyötä sekä edistää oppilaiden oppimista ja psyykkistä hyvinvointia yksilö-, ryhmä- ja yhteisöta-

solla. Psykologi toimii yhteistyössä sekä oppilaan ja hänen perheensä että koulun henkilökunnan ja tarvitta-

essa eri yhteistyötahojen kanssa. Yksilötyössä psykologin vastaanotolle ohjaudutaan erilaisten oppimiseen,

psyykkiseen hyvinvointiin, käyttäytymiseen, keskittymiseen ja laajemmin koulun ihmissuhteisiin liittyvissä

asioissa. Psykologi tekee myös psykologisia perustutkimuksia sekä ohjaa oppilaan tarvittaessa jatkotutkimuk-

siin. Psykologi osallistuu oppilaiden ja oppilasryhmien koulunkäynnin seurantaan ja tukemiseen pääasiassa

konsultoiden, neuvotellen, ohjaten ja tukien.

Kouluterveydenhuoltopalvelut

Neuvolassa alkanutta lapsen ja hänen perheensä hyvinvoinnin seurantaa jatketaan kouluterveydenhuollossa.

Oppilaalle järjestetään terveystarkastus jokaisella vuosiluokalla. Ensimmäisellä, viidennellä ja kahdeksannella

vuosiluokalla tarkastus on laaja. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy lapsen tai nuoren terveydentilan ar-

vion lisäksi lääkärin ja terveydenhoitajan yhdessä oppilaan ja huoltajien kanssa tekemä koko perheen hyvin-

vointiarvio. Laajaan terveystarkastukseen sisältyy huoltajien kirjallisella suostumuksella opettajan arvio op-

pilaan selviytymisestä koulussa niiltä osin kuin se on välttämätöntä hoidon ja tuen järjestämisen kannalta.

Laajoista terveystarkastuksista tehdään yhteenveto, jota käytetään arvioitaessa oppilashuollon yhteistyönä

luokka- ja kouluyhteisön tilaa ja mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.

Määräaikaisissa terveystarkastuksissa arvioidaan oppilaan fyysistä ja psykososiaalista terveydentilaa ja pyri-

tään löytämään mahdolliset sairaudet. Oppilaan yksilöllisen tarpeen mukaisesti oppilas lähetetään tervey-

denhoitajan tai lääkärin lähetteellä jatkotutkimuksiin erikoislääkärille tai erikoissairaanhoitoon. Yhteistyö ko-

din kanssa ja koko perheen hyvinvoinnin tukeminen ovat tärkeä osa kouluterveydenhuoltoa. Koulutervey-

denhuollossa tuetaan yhdessä muun oppilashuollon kanssa erityisesti niitä oppilaita, joilla on vaikeuksia kou-

lussa, kotona tai sosiaalisessa toimintaympäristössä. Tuen tarpeen tunnistaminen on osa oppilashuoltoa.

Perheneuvolapalvelut

Keravan perheneuvolan tehtävänä on tukea lapsia heidän suotuisassa kasvussaan ja kehityksessään yhteis-

työssä perheiden ja perheiden lähiverkoston kanssa edistämällä heidän elämänhallintaansa ja toimintakyky-

ään. Perheneuvolan tehtävänä on lapsen psyykkisen, kognitiivisen ja sosiaalisen kehityksen ja tilanteen sekä

perhe-elämän, perheen vuorovaikutuksen ja vanhemmuuden tutkiminen ja tukeminen ja hoito.

Kasvatus- ja perheneuvonnalla tarkoitetaan asiantuntija-avun antamista kasvatus- ja perheasioissa sekä lap-

sen myönteistä kehitystä, hyvinvointia ja yksilöllistä kasvua edistävää sosiaalista, psykologista ja lääketieteel-

listä tutkimusta ja hoitoa.

Perheneuvonnan tehtävänä on tukea ja edistää lasten ja perheiden myönteistä kehitystä järjestämällä:

ohjausta, neuvontaa ja muuta asiantuntija-apua ihmissuhteisiin, perhe-elämään ja lasten kasva-

tukseen liittyvissä kysymyksissä sekä

tutkimusta ja hoitoa lasten kasvatukseen ja perhe-elämään liittyvissä ongelmissa.

Perheneuvolaan voi tulla perheen omasta aloitteesta tai muiden tahojen ohjaamana ilman lähetettä.

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lastensuojelutyö kunnassa perustuu lastensuojelulakiin, jonka tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turval-

liseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Lastensuo-

jelun tehtävänä on turvata jokaiselle lapselle hyvä hoito ja kasvatus sekä lapsen ikään ja kehitystasoon näh-

den tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lastensuojelu tekee kiinteää yhteistyötä lapsen verkoston kanssa.

Lapsen ollessa lastensuojelun asiakas voi yhteistyöverkostossa toimia myös koulu ja erityisesti oppilashuolto.

Eri viranomaisilla tai ammattihenkilöillä, kuten opetustoimen palveluksessa olevilla, on lastensuojelulain pe-

rusteella ilmoitusvelvollisuus, mikäli heidän tiedossaan on lapsi, jonka lastensuojelun tarve tulisi selvittää.

Ilmoitusvelvollisuus voidaan toteuttaa salassapitosäännösten estämättä myös yhdessä lapsen tai hänen van-

hempansa kanssa tehtynä yhteydenottona tuen tarpeen arvioimiseksi. Lastensuojeluilmoitus tulee kuitenkin

aina tehdä viivytyksettä, mikäli tilanne sitä vaatii ja niissä tilanteissa, joissa tarvitaan välitöntä lastensuojelun

arviointia, lupaa muuhun yhteydenottoon ei saada tai sen saaminen viivästyttää asian saattamista lastensuo-

jelun tietoon.

Lasten ja nuorten vammaispalvelut

Erityishuollon palvelut ovat tarkoitettu henkilöille, joilla on synnynnäinen tai kehitysiässä saatu vamma tai

sairaus, jonka johdosta henkilön kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt. Mikäli asiakkaalla

ei ole selvää kehitysvammadiagnoosia, mahdollinen erityishuollon asiakkuus selvitetään yhteistyössä muiden

asiantuntijoiden kanssa. Vammaispalvelut ja koulu tekevät yhteistyötä lapsen tai nuoren kokonaisvaltaisen

hyvinvoinnin tukemiseksi. Kokonaisvaltaisen kouluterveydenhuollon lisäksi kehitysvammaisen lapsen on

mahdollista saada erikoislääkärin vastaanottokäynti omalla koululla.

Nuorisopalvelut

Nuorisotyön keskeisiä tavoitteita ovat kasvatuksellisen nuorisotyön vahvistaminen, lasten ja nuorten osalli-

suuden edistäminen sekä vaikutusmahdollisuuksien parantaminen. Perusajatuksena ja lähtökohtana on, että

nuorisotyön tulee tuottaa palveluja nuorten kanssa yhdessä nuoria osallistavin menetelmin. Keravalla teh-

tävä nuorisotyö on laaja-alaista ja kasvatuksellista. Nuorisotyötä tehdään niin nuorisotiloilla, nuorten työpa-

jalla, ala- ja yläkouluissa kuin moninaisissa yhteistyöverkostoissa sekä eri hankkeissa.

Nuorisopalveluiden kouluja tukevaa toimintaa ovat nuorisotyöntekijöiden toteuttamat ryhmäytykset kaikille

7-luokkalaisille. Lisäksi nuorisotyöntekijät vetävät yläkoulun JoPo- ja K–luokkalaisille sekä alakoulun oppilaille

pienryhmätoimintaa. Samoin toteutetaan toiminnallisia oppitunteja alakoulun 4-6 -luokkalaisille. Toiminnan

tavoitteena on luoda oppilaille tuttu ja turvallinen ryhmä, jonka kanssa he toimivat päivittäin koulussa. Nuor-

ten sosiaalisia taitoja pyritään vahvistamaan niin, että he oppivat toimimaan luontevasti ryhmän jäsenenä.

Lisäksi erityisnuorisotyöntekijän pitämä koulupäivystys yläkoulussa tarjoaa nuorille mahdollisuuden purkaa

huoliaan sekä tutustua muihin koulun oppilaisiin. Nuorisopalvelut osallistuvat myös muihin erilaisiin koulujen

pyytämiin tapahtumiin kuten vanhempainiltoihin. Koululaisten syys- ja hiihtoloman aikana järjestetään eri-

laisia retkiä sekä kaikille avointa ja ilmaista matalan kynnyksen toimintaa nuorisotiloilla yhdessä muiden toi-

mijoiden kanssa.

Oppilashuoltoryhmät

Kasvatus- ja opetustoimi päättää kuntatason oppilashuollon ohjausryhmän kokoonpanosta sekä koulukoh-

taisista yhteisöllisistä oppilashuoltoryhmistä. Yksittäistä oppilasta koskevat asiat käsitellään tapauskohtai-

sesti koottavassa asiantuntijaryhmässä. Oppilashuollon ohjausryhmällä, koulukohtaisella yhteisöllisellä oppi-

lashuoltoryhmällä sekä yksilökohtaisella asiantuntijaryhmällä on jokaisella omat tehtävänsä ja niiden perus-

teella määräytyvä kokoonpano. Kaikki oppilashuoltoryhmät ovat monialaisia eli ryhmässä on opetushenki-

löstön lisäksi kouluterveydenhuoltoa sekä psykologi- ja koulukuraattoripalveluja edustavia jäseniä sen mu-

kaan kuin käsiteltävä asia edellyttää.

Keravan kaupungin oppilashuollon ohjausryhmä vastaa opetuksen järjestäjäkohtaisen oppilashuollon ylei-

sestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista. Ryhmä kokoontuu kerran lukukaudessa ja

ryhmän puheenjohtajana toimii opetusjohtaja. Keravan kaupungin monialaiseen opiskeluhuollon ohjausryh-

mään kuuluvat vastaava koulukuraattori, psykologi, terveydenhoitaja, kouluterveydenhuollon edustaja, las-

tensuojelun edustaja, perheneuvolan edustaja, nuorisopalveluiden edustaja sekä opetuksen ja varhaiskasva-

tuksen edustajat.

Kasvatus- ja opetustoimen toimialakohtaisen opiskeluhuollon tiimin tehtävänä on ohjata ja kehittää perus-

opetuksen ja lukiokoulutuksen psykologien ja koulukuraattoreiden työtä. Opiskeluhuollon tiimiin kuuluvat

opetusjohtaja, opetuksen suunnittelija, psykologit ja koulukuraattorit. Tarvittaessa tiimiin voidaan kutsua

mukaan myös muita asiantuntijoita.

Koulukohtainen yhteisöllinen oppilashuoltoryhmä vastaa koulun oppilashuollon suunnittelusta, kehittämi-

sestä, toteuttamisesta ja arvioinnista. Sitä johtaa koulun rehtori. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla

asiantuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä

muun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen. Koulujen yhteisöllisten oppilashuoltoryh-

mien toiminta ja kokoonpano on kuvattu tarkemmin luvussa 8.2.

Asiantuntijaryhmä kootaan yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilas-

huollon palvelujen järjestämiseksi. Ryhmän kokoaa se opetushenkilöstön tai oppilashuollon palveluiden

edustaja, jolle asia työtehtävien perusteella kuuluu. Ryhmän monialainen kokoonpano perustuu tapauskoh-

taiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmä nimeää keskuudestaan vastuuhenkilön. Asiantuntijoiden

nimeäminen ryhmän jäseniksi ja muiden yhteistyötahojen tai oppilaiden läheisten osallistuminen ryhmän

työskentelyyn edellyttää oppilaan tai huoltajan suostumusta. Kasvatus- ja opetustoimen yksilökohtaisten op-

pilashuoltoryhmien kokoonpano ja toimintaperiaatteet kuvataan tarkemmin luvussa 8.3.

Yhteisöllinen oppilashuolto

Oppilashuolto on tärkeä osa perusopetuksen toimintakulttuuria. Yhteisöllinen näkökulma koskettaa koko

koulun toimintaa. Yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään kouluyhteisön ja

oppilasryhmien hyvinvointia. Lisäksi huolehditaan kouluympäristön terveellisyydestä, turvallisuudesta ja es-

teettömyydestä. Näitä seurataan ja arvioidaan suunnitelmallisesti yhteistyössä kouluterveydenhuollon ja

muiden tarvittavien viranomaisten kanssa. Paikallinen yhteistyö opetustoimen eri toimijoiden ja muiden vi-

ranomaisten kanssa tukee tarkoituksenmukaista toimintaa turvallisuutta vaarantavissa tilanteissa ja niiden

ennaltaehkäisyssä. Yhteisöllisten toimintatapojen kehittämisessä tehdään yhteistyötä oppilaiden, huoltajien

sekä muiden lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Yhteisöllistä oppilashuoltoa toteuttavat kaikki koulun aikuiset ja kaikki ovat siitä vastuussa. Oppilaiden ja

huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen on yhteisöllisessä oppilashuollossa tärkeää ja hyvinvointia vahvis-

tavaa. Oppilaiden osallisuuden edistäminen on koko kouluyhteisön tehtävä. Oppilashuolto edistää myön-

teistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä sen kautta puututaan tarvittaessa ongel-

miin. Tavoitteena on luoda esteetön, terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä

ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto luo kouluyhteisössä edelly-

tyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Osallisuutta lisäävät toimintata-

vat edesauttavat myös ongelmien ennalta ehkäisyä, niiden varhaista tunnistamista ja tarvittavan tuen järjes-

tämistä.

Oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Siihen kuuluu fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen tur-

vallisuus. Opetuksen järjestämisen lähtökohtana on oppilaiden ja henkilökunnan turvallisuuden varmistami-

nen kaikissa tilanteissa. Rauhallinen ilmapiiri edistää työrauhaa. Koulun järjestyssäännöt lisäävät kouluyhtei-

sön turvallisuutta, viihtyisyyttä ja sisäistä järjestystä. Koulu laatii suunnitelman oppilaiden suojaamiseksi vä-

kivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa. Opettaja tai rehtori

ilmoittaa koulussa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta tilanteeseen

osallistuneiden huoltajille.

Rehtori vastaa yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toiminnasta ja oppilashuollon toteutuksesta koulussa. Kou-

lun yhteisölliseen oppilashuoltoryhmään kuuluvat vakituisina jäseninä rehtorin lisäksi psykologi, koulukuraat-

tori ja kouluterveydenhuollon edustaja. Lisäksi ryhmän kokoonpanoon osallistuvat ne henkilöt ja asiantunti-

jat, jotka liittyvät käsiteltävään aiheeseen. Näitä ovat koulun turvallisuusvastaava, erityisopettaja, oppilas-

kunnan ohjaava opettaja, huoltaja ja oppilaiden edustaja. Yläkoulussa oppilashuoltoryhmään voi kuulua li-

säksi opinto-ohjaaja. Oppilashuoltoryhmä voi tarvittaessa kuulla ja kutsua oppilashuoltoryhmään muita asi-

antuntijoita. Ryhmän keskeinen tehtävä on yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä muun

yhteisöllisen oppilashuollon toteuttaminen ja kehittäminen.

Koulurakennuksesta sekä opetustiloista ja -välineistä huolehtiminen ylläpitää ympäristön terveellisyyttä ja

turvallisuutta. Kouluyhteisöllä on yhtenäiset toimintatavat eri oppimisympäristöissä tapahtuvaa opetusta ja

välitunteja varten. Eri oppiaineiden opetukseen laadittuja turvallisuusohjeita noudatetaan. Oppilaan oppi-

misympäristö työelämään tutustumisen aikana on turvallinen. Kouluympäristön terveellisyyttä ja turvalli-

suutta sekä kouluyhteisön hyvinvointia edistetään ja seurataan jatkuvasti. Niitä arvioidaan kolmen vuoden

välein toteutettavissa tarkastuksissa. Turvallisuuden edistämiseen kuuluvat myös koulukuljetuksia, tapatur-

mien ennaltaehkäisyä ja tietoturvallisuutta koskevat toimintatavat.

Yksilökohtainen oppilashuolto

Yksilökohtaisella oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaalle annettavia kouluterveydenhuollon palveluja, oppi-

lashuollon psykologi- ja koulukuraattoripalveluja sekä yksittäistä oppilasta koskevaa monialaista oppilashuol-

toa. Kouluterveydenhuollossa toteutettavat laajat terveystarkastukset sekä muut määräaikaistarkastukset

ovat osa yksilökohtaista oppilashuoltoa ja niistä tehtävät yhteenvedot tuottavat tietoa myös yhteisöllisen

oppilashuollon toteuttamiseen.

Yksilökohtaisen oppilashuollon tavoitteena on seurata ja edistää oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä, ter-

veyttä, hyvinvointia ja oppimista. Tärkeää on myös varhaisen tuen turvaaminen ja ongelmien ehkäisy. Oppi-

laiden yksilölliset edellytykset, voimavarat ja tarpeet otetaan huomioon sekä oppilashuollon tuen rakenta-

misessa että koulun arjessa.

Yksittäisen oppilaan tai oppilasryhmän tuen tarpeen selvittämiseksi ja oppilashuollon palvelujen järjestä-

miseksi voidaan koota monialainen oppilashuollon asiantuntijaryhmä. Ryhmän koollekutsuja on se opetus-

henkilöstön tai oppilashuollon ammattilainen, jolle oppilaan opetus ja / tai tuen antaminen kuuluvat. Pääasi-

allinen ryhmän vireille panija on oppilaan luokanopettaja tai luokanvalvoja. Ryhmän monialainen kokoon-

pano perustuu tapauskohtaiseen harkintaan ja käsiteltävään asiaan. Ryhmän vastuuhenkilö on oppilashuol-

lon edustaja tai opettaja.

Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen.

Oppilaan osallisuus, omat toivomukset ja mielipiteet otetaan huomioon häntä koskevissa toimenpiteissä ja

ratkaisuissa hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muiden henkilökohtaisten edellytystensä mukaisesti. Vuorovai-

kutus on avointa, kunnioittavaa ja luottamuksellista. Työ järjestetään niin, että oppilas voi kokea tilanteen

kiireettömänä ja hän tulee kuulluksi. Oppilashuoltotyössä noudatetaan tietojen luovuttamista ja salassapitoa

koskevia säännöksiä.

Asian käsittely myös yksittäisen oppilaan tueksi koottavassa asiantuntijaryhmässä ja ryhmän kokoonpano

perustuu oppilaan tai tarvittaessa huoltajan suostumukseen. Lähtökohtaisesti oppilas ja huoltaja ovat läsnä

asiantuntijaryhmän kokoontumisessa. Huoltajilta ja oppilaalta pyydetään aina kirjallinen suostumus kasva-

tus- ja opetustoimen hyväksymällä lomakkeella oppilaan asian käsittelyyn monialaisessa asiantuntijaryh-

mässä. Oppilaan tai huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella asian käsittelyyn voi osallistua tarvitta-

via oppilashuollon yhteistyötahoja tai oppilaan läheisiä. Alaikäinen ja muu vajaavaltainen voi, ottaen huomi-

oon hänen ikänsä, kehitystasonsa ja muut henkilökohtaiset ominaisuutensa sekä asian laatu, painavasta

syystä kieltää huoltajaansa tai muuta laillista edustajansa osallistumasta itseään koskevan oppilashuoltoasian

käsittelyyn sekä antamasta itseään koskevia salassa pidettäviä oppilashuollon tietoja huoltajalleen tai muulle

lailliselle edustajalleen, jollei se ole selvästi hänen etunsa vastaista. Arvion vajaavaltaisen edun toteutumi-

sesta tekee oppilashuollon henkilöstöön kuuluva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Huoltajalla

ei ole oikeutta kieltää alaikäistä käyttämästä oppilashuollon palveluja. Ryhmän jäsenillä on lisäksi oikeus pyy-

tää neuvoa oppilaan asiassa tarpeellisiksi katsomiltaan asiantuntijoilta.

Yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelystä asiantuntijaryhmässä laaditaan oppilashuoltokertomus. Ryh-

män vastuuhenkilö kirjaa yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteuttamiseksi välttämättömät

tiedot oppilashuoltokertomukseen. Kirjauksia voivat tehdä myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet. Kertomus

laaditaan jatkuvaan muotoon, joka etenee aikajärjestyksessä. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki edellyttää, että

kertomukseen kirjataan seuraavat asiat:

yksittäisen oppilaan nimi, henkilötunnus, kotikunta ja yhteystiedot sekä alaikäisen oppilaan huolta-

jan tai muun laillisen edustajan nimi ja yhteystiedot

kirjauksen päivämäärä sekä kirjauksen tekijä ja hänen ammatti- tai virka-asemansa

kokoukseen osallistuneet henkilöt ja heidän asemansa

asian aihe ja vireille panija

oppilaan tilanteen selvittämisen aikana toteutetut toimenpiteet kuten arviot, tutkimukset ja selvi-

tykset

toteutetut toimenpiteet kuten yhteistyö eri tahojen kanssa sekä aiemmat ja nykyiset tukitoimet

tiedot asian käsittelystä ryhmän kokouksessa, tehdyt päätökset ja niiden toteuttamissuunnitelma ja

toteuttamisesta ja seurannasta vastaavat tahot.

Jos sivulliselle annetaan oppilashuoltokertomukseen sisältyviä tietoja, asiakirjaan on lisäksi merkittävä mitä

tietoja, kenelle sivulliselle ja millä perusteella tietoja on luovutettu.

Oppilashuoltokertomukset sekä muut oppilashuollon tehtävissä laaditut tai saadut yksittäistä oppilasta kos-

kevat asiakirjat tallennetaan oppilashuoltorekisteriin. Kasvatus- ja opetustoimi vastaa henkilötietojen käsit-

telystä ja ylläpitää edellä mainittua rekisteriä. Oppilashuollon kertomusten tietojen säilyttäjänä toimii koulun

rehtori. Oppilashuoltorekisteriin tallennetut tiedot, jotka koskevat yksittäistä oppilasta taikka muuta yksi-

tyistä henkilöä, ovat salassa pidettäviä.

Kouluterveydenhuollon henkilöstö ja psykologit kirjaavat yksilökohtaisen oppilashuoltotyön säädetysti poti-

laskertomukseen ja muihin potilasasiakirjoihin. Vastaavasti oppilashuollon koulukuraattorit kirjaavat asiakas-

tiedot kuraattorin asiakaskertomukseen.

Oppilaan yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseen ja toteuttamiseen osallistuvilla on salassapitovelvol-

lisuuden estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilashuollosta vastaavalle viran-

omaiselle sellaiset tiedot, jotka ovat välttämättömiä yksilökohtaisen oppilashuollon järjestämiseksi ja toteut-

tamiseksi. Lisäksi heillä on oikeus saada ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja opetus-

johtajalle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. Tiedon luo-

vuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan

tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista

oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Vaikka tiedon luovuttamiselle olisikin edellä

todettu lain tarkoittama peruste, yhteistyön ja luottamuksen turvaamiseksi pyritään aina ensisijaisesti hank-

kimaan oppilaan tai huoltajan suostumus salassa pidettävän tiedon luovuttamiseen.

Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen tai koulutuksen järjestäjän opetukseen tai koulutukseen, aikaisemman

opetuksen järjestäjän on pyydettävä oppilaan tai tarvittaessa hänen huoltajansa suostumus siihen, että uu-

delle opetuksen järjestäjälle voidaan siirtää oppilashuollon asiakasrekisteristä sellaiset salassa pidettävät tie-

dot, jotka ovat tarpeellisia oppilashuollon jatkuvuuden kannalta. Sen sijaan opetuksen järjestämisen kannalta

välttämättömät tiedot toimitetaan salassapidon estämättä viipymättä toiselle opetuksen järjestäjälle tai lu-

kiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden ope-

tuksen tai koulutuksen järjestäjän pyynnöstä.

Oppilashuoltosuunnitelmat

Opetussuunnitelma on oppilashuollon osalta laadittu yhteistyössä Keravan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä

vapaa-aikatoimen tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Oppilaille on järjestetty mahdollisuus osallistua

opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koulujen

oppilaskuntia on kuultu ennen näiden suunnitelmien ja määräysten vahvistamista. Valmistelutyössä on tehty

yhteistyötä huoltajien ja myös muiden viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Paikallisella tasolla oppilashuollon suunnitelmien kokonaisuus muodostuu kolmesta suunnitelmasta, jotka

yhdessä ohjaavat oppilashuollon suunnittelua ja toteutusta. Suunnitelmat on valmisteltu monialaisessa yh-

teistyössä. Suunnitelmat ovat:

lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, johon kirjataan oppilashuoltoa koskeva osuus

paikalliseen opetussuunnitelmaan sisältyvä kuvaus oppilashuollosta sekä

koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma.

Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on linjattu periaatteet, jotka ohjaavat, johtavat ja kehittävät

lasten ja nuorten hyvinvointia edistävää työtä. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma sekä muut kunnan

lasten ja nuorten hyvinvointia ja turvallisuutta koskevat linjaukset on otettu huomioon valmisteltaessa pai-

kallisen opetussuunnitelman oppilashuoltoa koskevaa osuutta sekä kaupungin koulujen yhteistä oppilashuol-

tosuunnitelmaa.

Alla on kuvattu koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laadintaa ohjaavat linjaukset ja suunnitelman pe-

rusrakenne, joita täsmennetään ja täydennetään koulukohtaisesti lukuvuosisuunnitelmassa.

Koulukohtaisen oppilashuoltosuunnitelman laatimista ohjaavat linjaukset ja rakenne

Oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan koulukohtainen oppilashuoltosuun-

nitelma koulun lukuvuosisuunnitelmaan. Suunnitelma laaditaan lukuvuosittain yhteistyössä koulun henkilös-

tön, oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa. Suunnitelman rakenne ja linjaukset tarkistetaan vuoden kulu-

essa siitä, kun kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma on tarkistettu. Lasten ja nuorten hyvinvoin-

tisuunnitelma hyväksytään kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa.

Oppilashuoltosuunnitelmaa laadittaessa koulussa sovitaan menettelytavoista, joilla koulun henkilöstö, lapset

ja huoltajat sekä tarvittavilta osin yhteistyötahot perehdytetään suunnitelmaan. Samalla koulussa sovitaan

suunnitelmasta tiedottamisesta edellä mainituille.

Koulukohtaiseen oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään seuraavat asiat:

1. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Oppilashuoltosuunnitelmassa esitetään arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta ja käytettävissä ole-

vista oppilashuoltopalveluista niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamiseksi ja toiminnan tarkoituk-

senmukaiseksi kohdentamiseksi. Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevien oppilashuoltopalve-

lujen määrä ilmoitetaan sen mukaisena, mitä ne ovat suunnitelmaa valmisteltaessa. Arviota tarkistetaan lu-

kuvuosittain.

Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta tukee koulun käytettävissä olevien resurssien kohdentamista yhtei-

sölliseen ja yksilökohtaiseen oppilashuoltotyöhön sekä oppilashuollon yhteistyöhön. Arviossa otetaan huo-

mioon oppilashuollon seurannassa, kehittämisessä ja toteuttamisessa vaadittava opetushenkilöstön ja oppi-

lashuollon palveluiden asiantuntijoiden työpanos. Arviossa hyödynnetään monipuolisesti lasten ja nuorten

terveyttä ja hyvinvointia sekä elinoloja koskevaa seurantatietoa (esimerkiksi 5. luokkalaisten hyvinvointisel-

vitys joka toinen vuosi, 8. luokkalaisten kouluterveyskysely vuosittain, oppilas- ja huoltajakyselyt lukuvuosit-

tain). Lisäksi huomioidaan kouluyhteisön ja -ympäristön tarpeet, asuinalueen erityispiirteet sekä tehostettua

ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden määrä koulussa. Arvion valmistelussa otetaan huomioon myös op-

pilailta ja huoltajilta sekä opetus- ja oppilashuoltohenkilöstöltä saatava tieto.

Oppilashuoltosuunnitelmaan sisällytetään

arvio koulun oppilashuollon kokonaistarpeesta

arvio koulun käytettävissä olevista oppilashuoltopalveluista, joita ovat kouluterveydenhuolto- sekä psy-

kologi- ja koulukuraattoripalvelut

oppilashuollon palveluiden järjestäminen ja sen edellyttämä työn- ja vastuunjako sekä palvelujen toteut-

tamisessa tarvittava yhteistyö sekä

oppilashuollon palveluiden kohdentaminen yksittäisiin oppilaisiin, kouluyhteisöön ja yhteistyöhön liitty-

viin tehtäviin sekä oppilashuollon kehittämiseen ja seurantaan.

2. Yhteisöllinen oppilashuolto ja sen toimintatavat

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yhteisöllisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuollon järjestäminen ja sen toimintatavat kouluyhteisön ja -ympä-

ristön terveellisyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Tämän lisäksi oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan

koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän toimintatavat ja käytännöt

yhteistyö koulun ulkopuolisten lasten ja nuorten hyvinvointia edistävien tahojen kanssa yhteisöllisen op-

pilashuollon kehittämisessä

lukuvuoden aikana tehtävä yhteistyö oppilaan ohjauksessa, koulutuksen siirtymävaiheissa sekä jatko-

opintojen suunnittelussa

yhteistyö ja käytänteet kouluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden sekä kouluyhteisön hyvinvoin-

nin tarkastuksissa

yhteistyö terveysneuvonnan ja terveystiedon opetuksen välillä

koulun järjestyssäännöt

poissaolojen seuraaminen, niistä ilmoittaminen ja niihin puuttuminen

tapaturmien ehkäiseminen sekä ensiavun järjestäminen ja hoitoonohjaus

tupakkatuotteiden, alkoholin ja muiden päihteiden käytön ehkäiseminen ja käyttöön puuttuminen

koulukuljetusten odotusaikoja ja turvallisuutta koskevat ohjeet

suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä laaditaan suunnitelma. Siinä otetaan huo-

mioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Suun-

nitelmassa kuvataan:

kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäiseminen ja siihen puuttuminen

edellä mainittujen asioiden käsittely yhteisö-, ryhmä- ja yksilötasolla

yksilöllinen tuki, tarvittava hoito, muut toimenpiteet ja jälkiseuranta sekä teon tekijän että sen kohteena

olevan osalta

yhteistyö huoltajien kanssa,

yhteistyö tarvittavien viranomaisten kanssa

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyö-

tahoille

suunnitelman päivittäminen, seuranta ja arviointi

toiminta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa

Koulussa laaditaan suunnitelma koulun toiminnasta äkillisissä kriiseissä ja uhka- ja vaaratilanteissa, joka on

osa koulun turvallisuuskansiota. Kriisisuunnitelma valmistellaan yhteistyössä tarvittavien viranomaisten

kanssa ottaen huomioon muut uhka-, vaara ja kriisitilanteita koskevat ohjeistukset kuten pelastussuunni-

telma. Suunnitelmassa koulu kuvaa:

kriisitilanteiden ehkäisy, niihin varautuminen ja toimintatavat äkillisissä kriisitilanteissa

johtamisen periaatteet, yhteistyö sekä työn- ja vastuunjako kriisitilanteissa ja niihin varautumisessa

sisäisen ja ulkoisen sekä koulun ja opetuksen järjestäjän välisen tiedottamisen ja viestinnän periaatteet

psykososiaalisen tuen ja jälkihoidon järjestäminen

suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen henkilöstölle, oppilaille, huoltajille ja yhteistyö-

tahoille

toimintavalmiuksien harjoittelu

suunnitelman arviointi ja päivittäminen

3. Yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan yksilökohtaisen oppilashuollon kokonaisuus, josta ilmenee

koulun yksilökohtaisen oppilashuollon järjestäminen lapsen ja nuoren kehityksen, hyvinvoinnin ja oppi-

misen seuraamiseksi ja edistämiseksi sekä yksilöllisen tuen toteuttamiseksi

yhteistyö kouluterveydenhuollon laajoissa terveystarkastuksissa

oppilaan sairauden vaatiman hoidon, erityisruokavalion tai lääkityksen järjestäminen koulussa

yhteistyö tehostetun ja erityisen tuen, joustavan perusopetuksen sekä sairaalaopetuksen yhteydessä

oppilashuollon tuki kurinpitorangaistuksen tai opetukseen osallistumisen epäämisen yhteydessä

asiantuntijaryhmän kokoaminen ja suostumuksen hankkiminen sekä ryhmän yhtenäiset menettelytavat

yksittäistä oppilasta koskevan asian käsittelyssä

oppilashuoltokertomusten laatiminen ja säilytys

yhteistyö koulun ulkopuolisten palvelujen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kuten nuorisotoimi, lasten-

suojelu, erikoissairaanhoito ja poliisi

4. Oppilashuollon yhteistyön järjestäminen oppilaiden ja heidän huoltajiensa kanssa

Oppilashuoltoa toteutetaan yhteistyössä oppilaiden ja huoltajien kanssa. Oppilashuoltosuunnitelmassa ku-

vataan oppilashuollon toimintatavat oppilaiden ja huoltajien osallisuuden edistämiseksi sekä yhteistyön jär-

jestämiksi. Suunnitelmassa kuvataan

oppilaan ja huoltajan osallisuus yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon suunnittelussa, toteutta-

misessa ja arvioinnissa

yhteisöllisen ja yksilökohtaisen oppilashuollon periaatteista ja menettelytavoista tiedottaminen oppi-

laille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

5. Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen

Keravan kasvatus- ja opetustoimi seuraa koulujen oppilashuoltosuunnitelman toteutumista.

Oppilashuoltosuunnitelmassa kuvataan seuraavat toimenpiteet suunnitelman toteuttamiseksi ja seuraa-

miseksi:

seurattavat asiat ja käytettävät menetelmät tietojen kokoamiseksi

seurannan aikataulu

seurantatietojen käsittely ja hyödyntäminen koulun oppilashuollon kehittämisessä sekä

keskeisistä tuloksista tiedottaminen oppilaille, huoltajille ja tarvittaville yhteistyötahoille.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa kasvatus- ja opetustoimen omavalvontaa

koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen op-

pilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan

toteutumisesta.

9. MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET

Monialaiset oppimiskokonaisuudet ovat yksi eheyttävän opetuksen muoto. Ne edistävät opetussuunnitel-

massa asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja erityisesti laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Oppimisko-

konaisuudet ilmentävät luvussa 4.2 kuvattuja toimintakulttuurin periaatteita.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään Keravan ja lähialuei-

den voimavaroja ja mahdollisuuksia. Oppimiskokonaisuudet tarjoavat hyvän tilaisuuden koulun ja muun yh-

teiskunnan väliselle yhteistyölle. Käsiteltävien asioiden paikallisuus, ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen mer-

kittävyys luovat lisämotivaatiota sekä opettajille että oppilaille. Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on

välttämätöntä. Oppimiskokonaisuuksien tarkoituksena on käsitellä toiminnallisesti oppilaiden kokemusmaa-

ilmaan kuuluvia ja sitä avartavia asioita, jolloin tavoitteena on

vahvistaa oppilaiden osallisuutta ja tarjota mahdollisuuksia olla mukana opiskelun tavoitteiden, sisäl-töjen ja työskentelytapojen suunnittelussa

nostaa esiin oppilaiden merkityksellisiksi kokemia kysymyksiä sekä luoda tilaisuuksia niiden käsittelyyn ja edistämiseen

lisätä mahdollisuuksia opiskella erilaisissa ja eri-ikäisten oppilaiden ryhmissä ja työskennellä useiden eri aikuisten kanssa

tarjota mahdollisuuksia yhdistää koulun ulkopuolinen oppiminen koulutyöhön

antaa tilaa älylliselle uteliaisuudelle, elämyksille ja luovuudelle sekä haastaa monenlaisiin vuorovaiku-tus- ja kielenkäyttötilanteisiin

vahvistaa tietojen ja taitojen soveltamista käytäntöön sekä harjaannuttaa kestävän elämäntavan mu-kaista toimijuutta

innostaa oppilaita toimimaan yhteisöä ja yhteiskuntaa rakentavalla tavalla.

Monialaiset oppimiskokonaisuudet suunnitellaan ja toteutetaan sisällöiltään ja toteutustavoiltaan monipuo-

lisiksi yhdessä oppilaiden kanssa. Oppilaan monialaisten oppimiskokonaisuuksien oppiaineyhdistelmät vaih-

televat perusopetuksen aikana. Oppimiskokonaisuuksien teemat sisältävät vaihtelevasti opetussuunnitel-

man perusteiden laaja-alaisen osaamisen alueita: ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1), kulttuurinen osaami-

nen, vuorovaikutus ja ilmaisu (L2), itsestä huolehtiminen ja arjen taidot (L3), monilukutaito (L4), tietoja vies-

tintäteknologinen osaaminen (L5), työelämätaidot ja yrittäjyys (L6), osallistuminen, vaikuttaminen ja kestä-

vän tulevaisuuden rakentaminen (L7) ja toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavista periaatteista.

Kuva 6. Monialaiset oppimiskokonaisuudet opetusta eheyttävinä ja oppiaineiden yhteistyöhön perustuvina

opiskelujaksoina.

Keravalla oppilaiden opintoihin sisältyy vähintään kaksi monialaista oppimiskokonaisuutta lukuvuodessa.

Kumpikin oppimiskokonaisuuksista on vähintään oppilaan viikottaisen tuntimäärän laajuinen. Näin oppilailla

on aikaa syventyä oppimiskokonaisuuden sisältöön ja työskennellä tavoitteellisesti, monipuolisesti ja pitkä-

jänteisesti. Lukuvuoden aikana voidaan lisäksi toteuttaa muita monialaisia oppimiskokonaisuuksia.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien toteutustapojen ja sisältöjen suunnittelu aloitetaan koulussa lukuvuo-

sisuunnittelun yhteydessä yhdessä oppilaiden kanssa. Toinen monialainen oppimiskokonaisuus toteutetaan

syyslukukaudella ja toinen kevätlukukaudella. Monialaiset oppimiskokonaisuudet voidaan toteuttaa yhdessä

tai useammassa jaksossa kuitenkin niin, että ne muodostavat eheän kokonaisuuden.

Monialaisten oppimiskokonaisuuksien suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään yhteistyötä eri lähestymis-

tapoja edustavien oppiaineiden kesken. Lisäksi hyödynnetään koulun muuta toimintaa. Kaikki oppiaineet

ovat vuorollaan mukana oppimiskokonaisuuksien toteuttamisessa kulloisenkin kokonaisuuden edellyttä-

mällä tavalla. Oppimiskokonaisuuksien sisällöt ovat toimintakulttuurin periaatteiden mukaisia, oppilaita kiin-

nostavia sekä oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja. Niiden opiskelussa käy-

tetään eri oppiaineille ominaisia tarkastelutapoja, käsitteitä ja menetelmiä.

Syyslukukaudella toteutettavien oppimiskokonaisuuksien teemat ovat:

Miten voin hyvin? (vuosiluokat 1, 4, 7)

Miten kasvan maailmankansalaiseksi? (vuosiluokat 2, 5, 8) sekä

Minustako keksijä? (vuosiluokat 3, 6, 9).

Syyslukukauden monialaisten oppimiskokonaisuuksien tarkat oppiainekohtaiset opetuksen tavoitteet ja si-

sällöt kuvataan tarkemmin luvuissa 11, 12 ja 13, ja toteutus täsmennetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.

Alla on tarkennettu syyslukukaudella toteutettavat monialaiset oppimiskokonaisuudet.

1.lk. Miten voin hyvin?

Näkökulma: Yhdessä leikkien ja laulaen

Oppimiskokonaisuuden kuvaus

Kokonaisuutta lähestytään sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin sekä ryhmään kuulumisen ja osallisuu-

den kautta. Ilo olemiseen ja tekemiseen löytyy leikistä, yhteisöllisyydestä sekä oppimisesta.

Oppimisen tavoite:

Oppilas harjoittelee toimimaan osana ryhmää ja ottamaan vastuuta yhteistoiminnan onnistumisesta. Op-

pilas harjoittelee tunnetaitoja, itseilmaisua ja vuorovaikutustaitoja.

2.lk. Miten kasvan maailmankansalaiseksi?

Näkökulma: Maailma kylässä


Kokonaisuutta lähestytään suvaitsevaisuuden ja monikulttuurisuuden näkökulmasta lähtökohtana oman

yhteisön monimuotoisuus. Oppilasta rohkaistaan luonnolliseen uteliaisuuteen ja vuorovaikutukseen sekä

erilaisuuden kunnioittamiseen.

Oppimisen tavoite:

Oppilas laajentaa ymmärrystään oman yhteisönsä kulttuureista, ihmisoikeuksista ja harjoittelee eettistä

pohdiskelua.

3.lk. Minustako keksijä?

Näkökulma: Toimiiko tämä?


Ryhmä valitsee itseään kiinnostavan, tekniikkaan liittyvän ilmiön. Hän suunnittelee, toteuttaa ja esittelee

ilmiöön liittyvän keksinnön.

Oppimisen tavoite:

Oppilas tutkii, kokeilee ja ymmärtää erilaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja rakenteita. Hän harjoitte-

lee keksintöjen tekemistä, rakentamista ja muotoilua. Oppilasta rohkaistaan ilmaisemaan kokemuksiaan,

ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä vahvistamaan myönteistä kuvaa itsestään luovien ajatusten tuottajana.

Hän edistyy kuvataiteellisessa ilmaisussa ja valmistaa käsityötuotteen oman suunnittelun pohjalta.

4.lk. Miten voin hyvin?

Näkökulma: Terveystalkoot


Kokonaisuutta lähestytään fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin kautta. Kehoon, kehollisuu-

teen, kehon harjoittamiseen ja kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti.

Oppimisen tavoite:

Oppilas ymmärtää terveyden ja hyvinvoinnin perusteet ja vaikutusmahdollisuutensa omaan ja toisten

hyvinvointiin.

5.lk. Miten kasvan maailmankansalaiseksi?

Näkökulma: Maailma on kylä


Kokonaisuutta lähestytään tutkimalla maailman kulttuurista monimuotoisuutta. Rohkaistaan oppilasta en-

nakkoluulottomaan vuorovaikutukseen.

Oppimisen tavoite:

Oppilas oppii hahmottamaan historiaa ja kulttuureja kronologisena jatkumona sekä syy - seuraus -suhtei-den kautta. Oppilas tutkii ja tutustuu taiteisiin aikakausien ja kulttuurien heijastajana ja luo oppimansa pohjalta omaa taidetta. Oppilas löytää tilanteeseen sopivia, myös ei-kielellisiä viestimisen tapoja ja pyrkii rohkeaan ja ennakkoluulottomaan vuorovaikutukseen.

6.lk. Minustako keksijä?

Näkökulma: Ideasta tuotteeksi


Ryhmä valitsee itseään kiinnostavan ilmiön. Ryhmä suunnittelee, toteuttaa ja esittelee ilmiöön liittyvän

tuotteen.

Valinnaisuus: Ryhmä toteuttaa kokonaisuuden valiten vähintään yhden aineen kustakin oppiaineryhmästä.

Ympäristöoppi

Matematiikka

Yhteiskuntaoppi

Kuvataide

Musiikki

Liikunta

Käsityö

Äidinkieli

Englanti

Ruotsi

Tuotos voi olla esim. esine, ohjelmoitu tuote, esim. peli, monitaiteellinen kokonaisuus (esim. musiikkivi-

deo, musikaali, performanssi, näyttely), asu, lehtiartikkeli tai julkaisu.

Oppimisen tavoite:

Oppilas ideoi, suunnittelee, toteuttaa ja viimeistelee tuotteen tai esitettävän teoksen. Hän harjoittelee

luovaa työskentelyä. Oppilas suunnittelee ja toteuttaa teoksen julkaisun, esittämisen ja markkinoinnin.

Oppilasta rohkaistaan ideoimaan ennakkoluulottomasti, työskentelemään pitkäjänteisesti ja jalostamaan

ideaansa valmiiksi, viimeistellyksi tuotokseksi.

7lk. Miten voin hyvin?

Näkökulma: Murrosikä


Oppilas tutustuu murrosikään, kasvuun, kehitykseen ja seksuaalisuuteen eri oppiaineiden kautta. Lukuai-

neissa oppilas tutustuu ja etsii teoriatietoa murrosikään liittyvistä asioista. Taito- ja taideaineissa oppilaita

ohjataan tarkastelemaan murrosikää erityisesti psyykkisen hyvinvoinnin ja tunneilmaisun näkökulmasta.

Oppimisen tavoite

Oppilas oppii tarkastelemaan omaa kasvuaan sekä pohtimaan omaa toimintaansa ja sen vaikutusta omaan

hyvinvointiin. Oppilas oppii lisäksi käyttämään taitoja taideaineita oman hyvinvointinsa edistäjänä ja tun-

neilmaisun välineenä.

8lk. Miten kasvan maailmankansalaiseksi?

Näkökulma: Ymmärrän muuttuvaa maailmaa


Oppilas valitsee itseään kiinnostavan ajankohtaisen ilmiön ja tarkastelee sitä moniulotteisesti usean eri

oppiaineen näkökulmasta. Ilmiö voi olla esimerkiksi muuttoliike, luonnonkatastrofi, sisällisota, konfliktiti-

lanne, ilmastonmuutos, taloudellinen taantuma tai poliittiset muutokset.

Oppimisen tavoite

Oppilas oppii tarkastelemaan jatkuvasti muuttuvaa maailmaa ja ymmärtämään ilmiöihin johtaneita syitä.

Hän oppii havaitsemaan ja ymmärtämään oman roolinsa osana muuttuvaa maailmaa. Oppilas ymmärtää,

että pärjätäkseen maailmassa hänen pitää pystyä tulkitsemaan ympärillä olevia asioita monesta eri näkö-

kulmasta.

9lk. Minustako Keksijä?

Näkökulma: Elämää helpommaksi luonnontieteiden avulla


Oppilas suunnittelee ja toteuttaa yhden elämää helpottavan keksintöprojektin lähtökohtana fysiikan ja ke-

mian oppiainesisällöt. Projektissa käytetään tilastomatematiikkaa markkinatutkimuksen tekemiseen ja las-

ketaan tilastollisia tunnuslukuja. Keksinnöstä tehdään englanninkielinen markkinointiesite ja keksintö esi-

tellään englanninkielellä suullisesti.

Oppimisen tavoite

Oppilas oppii ymmärtämään, että luonnontieteitä voidaan hyödyntää elämää helpottavissa keksinnöissä.

Lisäksi oppilas oppii itse keksimään ratkaisuja luonnontieteiden avulla arkielämän ongelmiin. Oppilas oppii

myös käyttämään englanninkieltä työnsä raportointiin sekä tilastomatematiikkaa projektin osana.

Kevätlukukaudella toteutettavan monialaisen oppimiskokonaisuuden laajat teemat ovat:

ajankohtaiset ilmiöt

keravalaisuus sekä

kestävä tulevaisuus.

Monialainen oppimiskokonaisuus voidaan toteuttaa luokan, vuosiluokan, koulun tai alueen koulujen yhteis-

työnä. Kevätlukukaudella toteutettava monialainen oppimiskokonaisuus suunnitellaan syyslukukauden ai-

kana yhdessä oppilaiden kanssa. Monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutus ja arviointi kuvataan koulun

lukuvuosisuunnitelman täydennyksessä, joka käsitellään kasvatus- ja opetuslautakunnan joulukuun kokouk-

sessa.

Oppilaille annetaan palautetta työskentelystään oppimiskokonaisuuden aikana ja oppilaan osoittama osaa-

minen otetaan huomioon oppiaineissa annettavaa sanallista arviota tai arvosanaa muodostettaessa. Monia-

laisten oppimiskokonaisuuksien arvioinnissa noudatetaan yleisiä arvioinnin periaatteita, jotka kuvataan lu-

vussa 6.

10. VALINNAISUUS Keravalla oppilaiden osallisuutta tuetaan myös tarjoamalla valinnaisuutta kolmannelta vuosiluokalta lähtien.

Valinnaisten opintojen yhteisenä tehtävänä on syventää oppimista, laajentaa opintoja ja vahvistaa jatko-

opintovalmiuksia. Valinnaiset opinnot tarjoavat oppilaille mahdollisuuden kehittää osaamistaan kiinnostuk-

sensa suunnassa. Valinnaisuus tukee opiskelumotivaatiota ja kartuttaa valintojen tekemisen taitoja.

Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit

Valtioneuvoston asetuksessa vuosiluokille 1-6 ja vuosiluokille 7-9 osoitetaan kullekin taide- ja taitoaineelle

(musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) kaikille yhteisen opetuksen vähimmäistuntimäärä. Lisäksi

näiden oppiaineiden opetukseen osoitetaan 1-6 vuosiluokille yhteensä kuusi vuosiviikkotuntia ja vuosiluokille

7−9 yhteensä viisi vuosiviikkotuntia, joista tuntijaossa käytetään nimeä taide- ja taitoaineiden valinnaiset.

Valinnaiset tunnit ovat osa yhteisinä oppiaineina opetettavien taide- ja taitoaineiden opetusta ja ne myös

arvioidaan osana tätä opetusta.

Taide- ja taitoaineiden (musiikki, kuvataide, käsityö, liikunta, kotitalous) valinnaisia tunteja tarjotaan Kera-

valla eri vuosiluokilla seuraavasti:

Yksi vuosiviikkotunti vuosiluokilla 3 ja 4

Kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 5 ja 6

Yksi vuosiviikkotunti vuosiluokalla 7

Kaksi vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 8 ja 9

Taide- ja taitoaineiden valinnaisiin osoitetut vuosiviikkotunnit on osoitettu oppilaiden valittaviksi taide- ja

taitoaineiden opinnoiksi, jotka syventävät oppilaan osaamista. Koulut tarjoavat valinnaisuutta resurssiensa

puitteissa ja kirjaavat toteutuneen valinnaisuuden lukuvuosisuunnitelmaan. Valinnaisia tunteja käytetään

myös painotetun opetuksen järjestämiseen.

Taulukko Valinnaisten taide- ja taitoaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt eri taide- ja taitoaineissa.

MUSIIKKI

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet Laaja-alainen

osaaminen

Musiikin tietojen ja taitojen laajenta-

minen ja syventäminen. Oppilaan

soitto- ja laulutaidon ja yhteismusi-

sointitaidon vahvistaminen.

Musiikin eri osa-alueisiin, musiikkioh-

jelmiin, säveltämiseen ja improvisoin-

tiin tutustuminen. Pitkäjänteiseen

työskentelyyn harjaannuttaminen.

Musiikillisen ilmaisun vahvistaminen.

Musiikin eri osa-alueisiin syventyminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-9: laulu- ja

äänenkäyttö, biisinteko, soitinrakennus, mai-

nosmusiikki, musikaali, tyylien syventävä kurssi

(esim. rap, disco, humppa...), äänitekniikka,

musiikkisovellukset, elokuvamusiikki, musiikki-

liikunta, bändi tms. soitinkokoonpano, taidein-

tegraatiokurssi

L2, L7

Oppimisen tavoitteet valinnaisaineessa

Oppilas

laajentaa ja syventää musiikin tietoja ja taitoja

oppii soittamaan eri soittimia yhdessä muiden kanssa

harjoittaa kykyään pitkäjänteiseen työskentelyyn

soveltaa käytäntöön musiikista oppimiaan asioita

hahmottaa musiikin laaja-alaiset mahdollisuudet

kokee musisoimisen tai musiikillisen projektin tekemisen iloa.

KUVATAIDE


osaaminen

Kuvataiteen tietojen ja taitojen laa-

jentaminen ja syventäminen. Oppi-

laan esteettisen kasvun edistäminen.

Visuaalisen kulttuurin tutkiminen,

ihailu ja ihmettely kuvaa katsomalla

ja tekemällä. Kuvallisen ilon löytämi-

nen. Pitkäjänteiseen työskentelyyn

harjaannuttaminen.

Kuvallisen kulttuurin erilaisiin kenttiin syventy-

minen (esim. kuvataide, muotoilu, ympäristö-

suunnittelu, media, mainonta)

Kuvan tekeminen vaihtelevin materiaalein ja

työtavoin

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-9: valoku-

vaus, piirustus, sarjakuva, maalaus, savityö, ku-

vankäsittely

L2, L4, L5


Oppilas

laajentaa ja syventää kuvataiteen tietoja ja taitoja

oppii uusia sisältöjä ja tekniikoita

oppii tarkastelemaan kuvallista kulttuuria yhä laajemmin

harjoittaa kykyään pitkäjänteiseen työskentelyyn.

KÄSITYÖ


osaaminen

Käsityön tietojen ja taitojen laajenta-

minen ja syventäminen. Tarkoituk-

senmukaisten ja laadukkaiden tuot-

teiden suunnittelu ja toteutus. Erilais-

ten tekniikoiden oppiminen ja käyttö.

Luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn

kehittäminen sekä oman toiminnan

arvioiminen. Pitkäjänteiseen työsken-

telyyn harjaannuttaminen.

Käsityön eri osa-alueisiin syventyminen

Käsitöiden tekeminen vaihtelevin materiaalein

ja työtavoin

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-9: puutyöt,

metallityöt, elektroniikka, kulkuvälineiden

huolto- ja korjaus, tekstiilityön eri tekniikat,

vaatteet, asusteet, pienet sisustustavarat

L1, L2, L3, L7


Oppilas

laajentaa ja syventää käsityön tietoja ja taitoja

oppii erilaisia käsityön tekniikoita

oppii ymmärtämään käsityötä ja käsityötaitojen merkitystä

soveltaa oppimiaan käsityötaitoja ja -menetelmiä


LIIKUNTA


osaaminen

Liikunnan tietojen ja taitojen laajen-

taminen ja syventäminen.

Liikunnallisen aktiivisuuden lisäämi-

nen. Säännöllisen liikunnan harrasta-

misen tukeminen. Kunnon ylläpitämi-

nen ja kohottaminen. Eri liikuntalajei-

hin tutustuminen. Pitkäjänteiseen


Liikunnan eri osa-alueisiin syventyminen

Yhteistyötaitojen vahvistaminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-6: erilaiset

liikuntalajit, tanssi, palloilu, aerobic

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokat 7-9: erilaiset

liikuntalajit, tanssi, palloilu, aerobic, kuntosali,

kehonhuolto, valmennus, jooga

L2, L3


Oppilas

laajentaa ja syventää liikunnan tietoja ja taitoja

oppii erilaisia liikkumisen muotoja

oppii tarkastelemaan liikunnan merkitystä yhä laajemmin


KOTITALOUS


osaaminen

Kotitalouden tietojen ja taitojen laa-

jentaminen ja syventäminen. Itse-

näisten, kodin arkipäivän valmiuksien

kehittäminen. Tiedon hankinta ja sen

soveltaminen käytäntöön. Terveellis-

ten ravinto- ja ruokatottumuksien

edistäminen. Kestävän kehityksen

huomioiminen. Omatoimisuuden ja

kotitöihin liittyvän myönteisen asen-

teen tukeminen sekä tasapuolisen

työnjakoon ohjaaminen. Pitkäjäntei-

seen työskentelyyn harjaannuttami-

nen.

Kotitalouden eri osa-alueisiin syventyminen

Aterioiden suunnittelu ja toteuttaminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-6: aistinva-

rainen oppiminen, makukoulu, terveyttä edis-

tävät ostopäätökset, ruokamainosten ja tar-

jousten kriittinen tarkastelu, kierrätys, ruoka-

hävikki, ruokaketju, hygieeninen työskentely

kotitalousluokassa, työvälineet, yhteistyö, ter-

veyttä edistävä ateria ja ateriarytmi, välipalo-

jen valmistus, valmistaikinoiden hyödyntämi-

nen, pikataikinat

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 7-9: suoma-

lainen ruokaperinne ja -kulttuuri, kalenterivuo-

den juhlat ja kodin juhlat, kansainvälinen ruu-

anvalmistus ja leivonta, erityisruokavaliot

L2, L3


Oppilas

laajentaa ja syventää kotitalouden tietoja ja taitoja

oppii valmistamaan erilaisia aterioita

oppii tarkastelemaan ruokakulttuuria yhä laajemmin


Valinnaiset aineet

Valinnaisten aineiden tehtävänä on syventää ja laajentaa oppilaan osaamista oppilaan valinnan mukaisesti.

Valinnaisten aineiden yhteenlaskettu määrä on yhdeksän vuosiviikkotuntia vuosiluokilla 1-9. Valinnaisena ai-

neena voidaan tarjota perusopetuksen yhteisten aineiden syventäviä ja soveltavia opintoja tai useasta ai-

neesta muodostettuja oppiainekokonaisuuksia. Valinnaisten aineiden tulee edistää perusopetukselle asetet-

tujen tavoitteiden saavuttamista. Syventävät valinnaiset aineet syventävät ja/tai laajentavat yhteisten oppi-

aineiden tavoitteita ja sisältöjä. Soveltavat valinnaiset aineet voivat sisältää aineksia useasta eri oppiaineesta

tai laaja-alaisesta osaamisesta. Soveltavilla valinnaisilla aineilla voidaan edistää oppiaineiden yhteistyötä esi-

merkiksi taide- ja taitoaineiden opinnoissa, tietoja viestintäteknologiassa, kuluttaja- ja talouskasvatuksessa,

globaalikasvatuksessa tai draamaopinnoissa.

Valinnaisina aineina tarjotaan kaikkia oppiaineita. Keravan kasvatus- ja opetustoimi on valinnaisten aineiden

tarjonnasta sekä arvioinnista päättäessään ottanut huomioon opiskelijaksi ottamisen perusteet toiselle as-

teelle.

Valtioneuvoston asetuksessa määritellyssä tuntijaossa on vuosiluokilla 1-9 varattu yhdeksän vuosiviikkotun-

tia opetusaikaa valinnaisille aineille. Keravalla tunnit jakautuvat seuraavasti:

Yksi vuosiviikkotunti vuosiluokalla 5 valinnaisena aineena matematiikka ja/tai äidinkieli

Neljä vuosiviikkotuntia vuosiluokalla 8 ja 9

Koulut tarjoavat valinnaisuutta resurssiensa puitteissa ja kirjaavat toteutuneen valinnaisuuden lukuvuosi-

suunnitelmaan. Valinnaisaineet voivat olla lukukauden tai lukuvuoden mittaisia. Valinnaisiin aineisiin osoitet-

tuja vuosiviikkotunteja käytetään myös painotetun opetuksen järjestämiseen.

Taulukko Valinnaisaineiden opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä oppimisen tavoitteet.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS


osaaminen

Äidinkielen tietojen ja taitojen laajen-

taminen ja syventäminen. Monipuo-

listen viestintätaitojen kehittäminen.

Pitkäjänteiseen työskentelyyn har-

jaannuttaminen. Sanataiteen tulkin-

taan ja luomiseen keskittyminen.

Kulttuuritarjontaan tutustuminen.

Mediataitojen kehittäminen.

Äidinkielen ja kirjallisuuden eri osa-alueisiin sy-

ventyminen

Äidinkielen taitojen vahvistaminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokalla 5: ilmaisu-

taito, mediataidot, elokuva, luova kirjoittami-

nen, kirjallisuus, keskusteleminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 7-9: ilmaisu-

taito, näyttämötyö, mediataidot, elokuva,

luova kirjoittaminen, kirjallisuus, keskustelemi-

nen, julkaisun toimittaminen, dramatisointi,

paikallinen kulttuuritarjonta

L1-L7


Oppilas

laajentaa ja syventää äidinkielen ja kirjallisuuden tietoja ja taitoja

oppii erilaisia viestintätapoja

oppii tarkastelemaan äidinkielen ja kirjallisuuden merkitystä yhä laajemmin


VIERAAT KIELET ja RUOTSI


osaaminen

Vieraiden kielten ja ruotsin kielen tie-

tojen ja taitojen laajentaminen ja sy-

ventäminen. Kirjallisen ja suullisen

kielitaidon vahvistaminen. Pitkäjän-

teiseen työskentelyyn harjaannutta-

minen.

Kielten eri osa-alueisiin syventyminen

Arkielämän viestitätilanteiden harjoittelu

Mahdolliset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9: kiel-

ten perusrakenteiden kertaus, suullinen il-

maisu, kieli ja kulttuuri, pelit, tietotekniikan so-

vellukset

L1, L2, L6


Oppilas

laajentaa ja syventää kielen oppimisen tietoja ja taitoja

oppii ilmaisemaan itseään paremmin vieraalla kielellä

oppii tarkastelemaan eri kieliä ja kulttuureja


MATEMATIIKKA


osaaminen

Matemaattisen ajattelun kehittämi-

nen, syventäminen ja soveltaminen

Matematiikan moniulotteisuuden ha-

vaitseminen

Pitkäjänteiseen työskentelyyn har-

jaannuttaminen esimerkiksi matema-

tiikkaprojektin muodossa

Eriyttäminen lahjakkuuden ja kiinnos-

tuksenkohteiden mukaan

Matemaattisten ongelmien ratkaiseminen eri

tavoin ja eri välineitä käyttäen

Matematiikan hyödyntäminen arjen ilmiöiden

lähtökohdista

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokalla 5: logiikka,

taulukkolaskenta, koodaus, geometria

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 7-9: koodaus

L1, L3, L5


Oppilas

vahvistaa, laajentaa ja syventää matematiikan tietoja ja taitoja

oppii uusia sisältöjä ja ratkaisumalleja

oppii tarkastelemaan matematiikkaa osana arkipäivää


BIOLOGIA JA MAANTIETO


osaaminen

Biologian ja maantiedon tietojen ja

taitojen laajentaminen ja syventämi-

nen. Kestävän kehityksen huomioimi-

nen. Miten biologiassa ja maantie-

dossa käsiteltäviä oppisisältöjä sovel-

letaan yhteiskunnan eri ammat-

tialoilla. Pitkäjänteiseen työskente-

lyyn harjaannuttaminen.

Biologian ja maantiedon eri osa-alueisiin sy-

ventyminen

Oppiaineiden liittyminen yhteiskunnan eri toi-

mialoihin

Mahdolliset sisältöalueet vuosiluokilla 7-9:

maa- ja metsätalous, puutarhanhoito, maa-

pallo, ilmasto, kasvillisuus, koti- ja lemmik-

kieläimet, erätaidot

L3, L6, L7


Oppilas

laajentaa ja syventää biologian ja maantiedon tietoja ja taitoja

oppii kestävään elämäntapaan liittyviä tietoja ja taitoja

oppii tarkastelemaan biologian ja maantiedon aihealueiden merkitystä yhä laajemmin


FYSIIKKA JA KEMIA


osaaminen

Fysiikan ja kemian tietojen ja taitojen

laajentaminen ja syventäminen.

Luonnontieteellisen ajattelun kehittä-

minen.

Laboratoriotyöskentelytaitojen sy-

ventäminen. Kestävän kehityksen

huomioiminen. Pitkäjänteiseen työs-

kentelyyn harjaannuttaminen.

Fysiikan ja kemian eri osa-alueisiin syventymi-

nen

Luonnontieteiden soveltaminen käytännön ar-

kielämään

Teorian syventäminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 7-9: avaruus,

laboratoriotyöskentely sisältäen mittaustulos-

ten jatkokäsittelyn matemaattisin menetelmin,

elektroniikka, optiikka, molekyyligastronomia,

tietotekniikan sovellukset, vierailukäynnit alan

yrityksiin

L1, L4, L5, L7


Oppilas

laajentaa ja syventää fysiikan ja kemian tietoja ja taitoja

oppii havainnoimaan luonnontieteellisiä ilmiöitä

oppii tarkastelemaan luonnontieteiden merkitystä muuttuvassa maailmassa


TERVEYSTIETO


osaaminen

Terveystiedon tietojen ja taitojen laa-

jentaminen ja syventäminen. Omaan

terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien

asioiden tarkasteleminen. Pitkäjän-

teiseen työskentelyyn harjaannutta-

minen.

Terveystiedon eri osa-alueisiin syventyminen

Arjen hallinnan ja itsestä huolehtimisen taito-

jen kehittäminen

Mahdollisia sisältöalueita vuosiluokilla 7-9: elä-

mänhallinta, tunnetaidot, mielenterveys, mie-

lenhallinta, ensiaputaidot

L2, L3, L7


Oppilas

laajentaa ja syventää terveystiedon tietoja ja taitoja

oppii ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista

oppii tarkastelemaan terveyden merkitystä omassa elämässä


USKONTO JA ELÄMÄNKATSOMUSTIETO


osaaminen

Uskonnon ja elämänkatsomuksen tie-

tojen ja taitojen laajentaminen ja sy-

ventäminen. Oman elämänkatsomuk-

sen pohdinta. Maailman uskontojen,

erilaisten maailmankatsomusten ja

kulttuurien ymmärtäminen ja analy-

sointi. Pitkäjänteiseen työskentelyyn

harjaannuttaminen.

Uskonnon ja elämänkatsomustiedon eri osa-

alueisiin syventyminen

Maailmankatsomuksen syventäminen

Mahdollisia sisältöalueita vuosiluokilla 7-9:

isoskoulutus, yhteistyö seurakunnan ja nuori-

sotoimen kanssa, vierailut erilaisiin uskonnolli-

siin yhteisöihin, lähetys- ja vapaaehtoistyö,

etiikka, ihmisoikeudet

L1, L2, L4, L6,

L7


Oppilas

laajentaa ja syventää uskonnon ja elämänkatsomustiedon tietoja ja taitoja

oppii tarkastelemaan omaa elämänkatsomustaan

oppii tarkastelemaan uskontojen ja elämänkatsomuksien merkitystä maailmassa


HISTORIA


osaaminen

Historian tietojen ja taitojen laajenta-

minen ja syventäminen. Kiinnostuk-

sen lisääminen historiallisiin tapahtu-

miin. Historiallisten tapahtumien vai-

kutusten ymmärtäminen nykypäi-

vään. Historiallinen empatia.

Historian eri osa-alueisiin syventyminen

Tulevaisuustutkimus

Mahdollisia sisältöalueita vuosiluokilla 7-9: his-

torialliset elokuvat, tieteen ja teknologian his-

toria, filosofian historia, sukututkimus

L1, L2, L4, L5,

L7


Oppilas

laajentaa ja syventää historian tietoja ja taitoja

oppii historian eri aikakausista

oppii tarkastelemaan historiallisten tapahtumien merkitystä


YHTEISKUNTAOPPI


osaaminen

Yhteiskuntaopin tietojen ja taitojen

laajentaminen ja syventäminen. Osal-

listumisen ja vaikuttamisen vahvista-

minen. Kiinnostuksen lisääminen yh-

teiskunnallisiin asioihin. Yhteistyötai-

tojen vahvistaminen. Pitkäjänteiseen


Yhteiskuntaopin eri osa-alueisiin syventyminen

Arjen taitojen ja osallisuuden kehittäminen

Mahdollisia sisältöalueita vuosiluokilla 7-9: tu-

kioppilastoiminta, oppilaskunta, nuorisoval-

tuusto, paikallinen politiikka ja päätöksenteko,

työelämätaidot, yrittäjyys, talous

L1-L7


Oppilas

laajentaa ja syventää yhteiskuntaopin tietoja ja taitoja

oppii yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen liittyviä tietoja ja taitoja

oppii tarkastelemaan yhteiskunnan toimintaa yhä laajemmin


MUSIIKKI


osaaminen

Musiikin tietojen ja taitojen laajenta-

minen ja syventäminen. Oppilaan

soitto- ja laulutaidon ja yhteismusi-

sointitaidon vahvistaminen.

Musiikin eri osa-alueisiin syventyminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-9: laulu- ja

äänenkäyttö, biisinteko, soitinrakennus, mai-

nosmusiikki, musikaali, tyylien syventävä kurssi

(esim. rap, disco, humppa...), äänitekniikka,

L2, L7

Musiikin eri osa-alueisiin, musiikkioh-

jelmiin, säveltämiseen ja improvisoin-

tiin tutustuminen. Pitkäjänteiseen


Musiikillisen ilmaisun vahvistaminen.

musiikkisovellukset, elokuvamusiikki, musiikki-

liikunta, bändi tms. soitinkokoonpano, taidein-

tegraatiokurssi


Oppilas

laajentaa ja syventää musiikin tietoja ja taitoja

oppii soittamaan eri soittimia yhdessä muiden kanssa


soveltaa käytäntöön musiikista oppimiaan asioita

hahmottaa musiikin laaja-alaiset mahdollisuudet

kokee musisoimisen tai musiikillisen projektin tekemisen iloa.

KUVATAIDE


osaaminen

Kuvataiteen tietojen ja taitojen laa-

jentaminen ja syventäminen. Oppi-

laan esteettisen kasvun edistäminen.

Visuaalisen kulttuurin tutkiminen,

ihailu ja ihmettely kuvaa katsomalla

ja tekemällä. Kuvallisen ilon löytämi-

nen. Pitkäjänteiseen työskentelyyn

harjaannuttaminen.

Kuvallisen kulttuurin erilaisiin kenttiin syventy-

minen (esim. kuvataide, muotoilu, ympäristö-

suunnittelu, media, mainonta)

Kuvan tekeminen vaihtelevin materiaalein ja

työtavoin

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-9: valoku-

vaus, piirustus, sarjakuva, maalaus, savityö, ku-

vankäsittely

L2, L4, L5


Oppilas

laajentaa ja syventää kuvataiteen tietoja ja taitoja

oppii uusia sisältöjä ja tekniikoita

oppii tarkastelemaan kuvallista kulttuuria yhä laajemmin


KÄSITYÖ


osaaminen

Käsityön tietojen ja taitojen laajenta-

minen ja syventäminen. Tarkoituk-

senmukaisten ja laadukkaiden tuot-

Käsityön eri osa-alueisiin syventyminen

Käsitöiden tekeminen vaihtelevin materiaalein

ja työtavoin

L1, L2, L3, L7

teiden suunnittelu ja toteutus. Erilais-

ten tekniikoiden oppiminen ja käyttö.

Luovuuden ja ongelmanratkaisukyvyn

kehittäminen sekä oman toiminnan

arvioiminen. Pitkäjänteiseen työsken-

telyyn harjaannuttaminen.

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-9: puutyöt,

metallityöt, elektroniikka, kulkuvälineiden

huolto- ja korjaus, tekstiilityön eri tekniikat,

vaatteet, asusteet, pienet sisustustavarat


Oppilas

laajentaa ja syventää käsityön tietoja ja taitoja

oppii erilaisia käsityön tekniikoita

oppii ymmärtämään käsityötä ja käsityötaitojen merkitystä

soveltaa oppimiaan käsityötaitoja ja -menetelmiä


LIIKUNTA


osaaminen

Liikunnan tietojen ja taitojen laajen-

taminen ja syventäminen.

Liikunnallisen aktiivisuuden lisäämi-

nen. Säännöllisen liikunnan harrasta-

misen tukeminen. Kunnon ylläpitämi-

nen ja kohottaminen. Eri liikuntalajei-

hin tutustuminen. Pitkäjänteiseen


Liikunnan eri osa-alueisiin syventyminen

Yhteistyötaitojen vahvistaminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-6: erilaiset

liikuntalajit, tanssi, palloilu, aerobic

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokat 7-9: erilaiset

liikuntalajit, tanssi, palloilu, aerobic, kuntosali,

kehonhuolto, valmennus, jooga

L2, L3


Oppilas

laajentaa ja syventää liikunnan tietoja ja taitoja

oppii erilaisia liikkumisen muotoja

oppii tarkastelemaan liikunnan merkitystä yhä laajemmin


KOTITALOUS


osaaminen

Kotitalouden tietojen ja taitojen laa-

jentaminen ja syventäminen. Itse-

näisten, kodin arkipäivän valmiuksien

kehittäminen. Tiedon hankinta ja sen

soveltaminen käytäntöön. Terveellis-

ten ravinto- ja ruokatottumuksien

Kotitalouden eri osa-alueisiin syventyminen

Aterioiden suunnittelu ja toteuttaminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 3-6: aistinva-

rainen oppiminen, makukoulu, terveyttä edis-

L2, L3

edistäminen. Kestävän kehityksen

huomioiminen. Omatoimisuuden ja

kotitöihin liittyvän myönteisen asen-

teen tukeminen sekä tasapuolisen

työnjakoon ohjaaminen. Pitkäjäntei-

seen työskentelyyn harjaannuttami-

nen.

tävät ostopäätökset, ruokamainosten ja tar-

jousten kriittinen tarkastelu, kierrätys, ruoka-

hävikki, ruokaketju, hygieeninen työskentely

kotitalousluokassa, työvälineet, yhteistyö, ter-

veyttä edistävä ateria ja ateriarytmi, välipalo-

jen valmistus, valmistaikinoiden hyödyntämi-

nen, pikataikinat

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 7-9: suoma-

lainen ruokaperinne ja -kulttuuri, kalenterivuo-

den juhlat ja kodin juhlat, kansainvälinen ruu-

anvalmistus ja leivonta, erityisruokavaliot


Oppilas

laajentaa ja syventää kotitalouden tietoja ja taitoja

oppii valmistamaan erilaisia aterioita

oppii tarkastelemaan ruokakulttuuria yhä laajemmin


OPPILAANOHJAUS


osaaminen

Oppilaanohjaukseen liittyvien tavoit-teiden laajentaminen ja syventämi-nen. Oppilaan itsetuntemuksen sy-ventäminen. Elämänhallintataitojen vahvistaminen. Ohjataan oppilasta asettamaan tavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista.

Oppilaanohjauksen eri osa-alueisiin syventymi-nen

Itsetuntemuksen kehittäminen

Mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 7-9: Tulevai-suuden suunnittelu, opiskelutaidot, ammatin-valinta, oma opintopolku, elämänhallinta, sosi-aaliset taidot

L1-L7


Oppilas

laajentaa ja syventää oppilaanohjauksen sisältöjä

oppii asettamaan tavoitteita ja arvioimaan niiden toteutumista

oppii tarkastelemaan omaa toimintaansa


TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA


osaaminen

Oppilaan keskeisiä tietoja viestintä-

tekniikan taitoja vahvistetaan. Oppi-

laiden kiinnostuksen kohteiden mu-

kaan valitaan syvennettäviä sisältöjä

tietoja viestintätekniikasta. Harjaan-

nutetaan pitkäjänteiseen työskente-

lyyn.

Käytetään toimistosovelluksia: taulukkolasken-

taa, esitysgrafiikkaa ja kuvankäsittelyä.

Opitaan keskeisiä tietotekniikan käsitteitä

Tutustutaan tietoturvaan ja opitaan tietoko-

neen turvallista käyttöä.

Tutustutaan internetin toimintaan ja palvelui-

den käyttöön

Muita mahdollisia sisältöjä vuosiluokilla 7-9:

vektorigrafiikka, ohjelmointi ja peliohjelmointi,

sisällön tuottaminen internetiin ja internetsivu-

jen tekeminen, 3D-mallinnus, animaatiot, vaih-

toehtoiset käyttöjärjestelmät, videoeditointi

L1-L7


Oppilas

oppii käyttämään tietotekniikkaa sujuvasti

oppii tietokoneen ja internetin toimintaa


Vieraiden kielten vapaaehtoiset ja valinnaiset oppimäärät

Vapaaehtoisen A-kielen (A2-kieli), saksan, ranskan ja venäjän, laajuus on 12 vuosiviikkotuntia, ja se jakautuu

eri vuosiluokille seuraavasti: vuosiluokilla 4-9 jokaisella 2 vuosiviikkotuntia. Opetuksen järjestämiseen käyte-

tään valinnaisiin aineisiin varattuja vuosiviikkotunteja sekä perusopetuksen vähimmäistuntimäärän ylittäviä

vuosiviikkotunteja oppilaan valinnan mukaisesti. Tavoitteet ja päättöarvioinnin kriteerit ovat samat kuin kai-

kille yhteisessä A-kielessä.

Valinnaisen B2-kielen, espanjan ja kiinan, laajuus on neljä vuosiviikkotuntia: 2 vuosiviikkotuntia vuosiluokalla

8 ja 2 vuosiviikkotuntia vuosiluokalla 9.

Vapaaehtoisten A-kielten sekä valinnaisten B-kielten tavoitteet ja sisällöt vuosiluokittain sekä oppimisympä-

ristöihin, työtapoihin, tukeen ja ohjaukseen liittyvät erityispiirteet on kirjattu lukuihin 12 ja 13.

luonnos 4.4...yhteistyö koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa rikastaa koulutyötä ja liittää...

Documents