LUUMÄEN KUNNAN

ESIOPETUSSUUNNITELMA

2012

1

LUUMÄEN KUNNAN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2011

1. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ..………………………………………………. 2

2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ …………………………………........……... 2

3. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT TÄSMENNETYT KASVATUS- JA

OPPIMISTAVOITTEET

3.1. Kieli ja vuorovaikutus …………..…………..………………………..…………….….. 3

3.2. Matematiikka ……………...……………………………..………………………….…. 4

3.3. Etiikka ja katsomus ………..……………..……………………………………….…… 5

3.4. Ympäristö- ja luonnontieto ………………….….……..….…………………………... 6

3.5. Terveys ………………….….………..…………………………………………………. 6

3.6. Fyysinen ja motorinen kehitys ………..………….………………………..….………. 7

3.7. Taide ja kulttuuri …………………………..…..……….……………………………… 7

4. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN ………….…..….…...……… 8

5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

5.1. Esiopetuksen yleinen tuki …………………………………………………………...... 8

5.2. Esiopetuksen tehostettu tuki ………………………………………………………….. 9

5.3. Esiopetuksen erityinen tuki …...............................................................................….... 9

5.4. Yhteistyö kotien kanssa …………………………….………………………………... 10

5.5. Oppilashuolto ………………………………………..……………………….…….… 10

6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN

JÄRJESTÄMINEN ………………………………………………………………………. 10

7. YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA

7.1. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa……………..…..… 11

7.2. Yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken …….…… 11

7.3. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa …………………….…………………………. 11

8. LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI ……….. 11

9. TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI …………………….…….. 11

LIITTEET

Liite 1. Esiopetuksen aloituskeskustelu

Liite 2. Esiopetussopimus

Liite 3. Pedagoginen arvio

Liite 4. Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma, tehostettu tuki

Liite 5. Pedagoginen selvitys

Liite 6. Esitys erityisen tuen järjestämiseksi

Liite 7. Hakemus pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä tuesta

Liite 8. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma HOJKS

Liite 9.Todistus

2

1. ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS

Esiopetuksessa noudatetaan Opetushallituksen vahvistamia esiopetuksen opetussuunnitelman

perusteita. Esiopetuksella pyritään tukemaan lapsen persoonallisuuden tasapainoista ja

kokonaisvaltaista kehittymistä sekä ennalta ehkäisemään mahdollisesti ilmeneviä vaikeuksia.

Lapsen terve itsetunto vahvistuu myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksessa lapsi

oppii lähtökohtanaan omat aiemmat kokemuksensa ja tietonsa. Päämääränä on myös parantaa

joustavan ja turvallisen kouluun siirtymisen mahdollistavia valmiuksia. Näitä ovat sosiaalis-

emotionaaliset taidot ryhmän jäsenenä, fyysiset valmiudet koululaisena ja oppimaan

oppimisvalmiudet elinikäisenä oppijana. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat

lapselle kehityksellisesti, kasvatuksellisesti ja opetuksellisesti eheän kokonaisuuden.

2. ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ

Luumäen kunnassa esiopetusta annetaan Taavetin ja Jurvalan päiväkodeissa.

Oppimisympäristössä on keskeistä opettajan ja lapsen sekä lasten keskinäinen vuorovaikutus.

Ilmapiirin tulee olla iloinen, rohkaiseva, hyväksyvä ja kiireetön. Lapsilla on selkeät säännöt.

Hyvä oppimisympäristö herättää lapsessa halun oppia uusia asioita ja innostaa taitojen

kehittämiseen sekä tukee lapsen itseohjautuvuutta. Työvälineet ja materiaalit ovat lasten

ulottuvilla. Tilat tarjoavat mahdollisuuden yksilö- ja ryhmätyöskentelyyn, leikkiin ja omaan

rauhaan. Oppimisympäristönä hyödynnetään myös ympäröivää pihaa, luontoa ja muuta

ympäristöä.

3

3. ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT TÄSMENNETYT KASVATUS- JA

OPPIMISTAVOITTEET

3.1. Kieli ja vuorovaikutus

Kieli on ajattelun väline sekä kaiken oppimisen ja vuorovaikutuksen edellytys. Lapsi toimii

kuuntelijana, puhujana, kirjoittajana ja lukijana sekä aktiivisena tiedonhankkijana. Kielellistä

tietoisuutta kehitetään leikin, toiminnan ja vuorovaikutuksen avulla.

Tavoitteet

- vuorovaikutustaitojen opetteleminen yhdessä ryhmän kanssa

- rohkeus ja taito ilmaista itseään, ajatuksiaan ja tunteitaan

- kuuntelutaitojen kehittyminen

- mielikuvituksen rikastaminen ja oman ajattelun avartaminen uusien sanojen ja käsitteiden

oppimisen avulla

- kiinnostuksen herääminen kieleen, kirjoittamiseen ja lukemiseen sekä tietoisuuteen

mahdollisuudesta muuttaa puhuttu kieli kirjoitetuksi

- kielellisen tietoisuuden vahvistuminen (sana-, tavu- ja äännetietoisuus)

- lukutaidon valmiuksien kehittyminen

Sisällöt

LAPSI KUUNTELIJANA

- kuuntelu- ja keskittymistaito

- ohjeiden mukaan toimiminen

- kuullun ymmärtäminen ja arviointi

- muistin harjoittelu

- lastenkirjallisuus

- erilaiset tekstit

LAPSI PUHUJANA

- jokapäiväiset kielenkäyttötilanteet

- omat tarinat ja kokemukset

- monipuolinen sana- ja käsitevarasto

- mielikuvitus, saduttaminen

- lorut, runot, riimit, vitsit

- kuvakerronta

- roolileikit

- nukketeatteri, näytteleminen

- kyselytaito

- keskusteleminen

- päätelmien tekeminen, esim. luetusta tekstistä

ja kuvista

- puhemotoriikan harjoittaminen

LAPSI KIRJOITTAJANA

- leikkikirjoitus, mallikirjoitus, jäljentäminen

- erilaiset omat viestit

- oikea kynäote

- kirjoittamisen valmiusharjoituksia

- suuraakkosiin tutustuminen

LAPSI LUKIJANA

- kirjoitetun tekstin esilläolo, havainnointi ja

tutkiminen

- leikkilukeminen

- erilaiset lukuleikit

- lukusuunta

- kirjain-äänne -vastaavuuteen tutustuminen

4

3.2. Matematiikka

Esiopetuksessa luodaan ja vahvistetaan pohjaa matematiikan oppimiselle tukemalla myönteistä

suhtautumista matematiikkaa kohtaan ja kiinnittämällä huomiota arkipäivän tilanteissa

ilmeneviin matemaattisiin ilmiöihin. Matematiikan käsitteiden ymmärtäminen edellyttää

johdonmukaisuutta, konkreettisia välineitä, toiminnallisuutta ja täsmällistä kieltä. Lasta

kannustetaan kertomaan, mitä hän ajattelee tai miten hän ajatteli ja miksi. Oppimisympäristö

pyritään järjestämään innostavaksi niin, että se rohkaisee lasta oma-aloitteiseen matemaattiseen

työskentelyyn. Lapsen matemaattisia taitoja kehitetään pelien ja leikkien avulla sekä integroiden

matematiikkaa mm. liikuntaan ja musiikkiin.

Tavoitteet

- peruskäsitteiden oppiminen (esim. suuri-pieni, vähän-paljon, yhtä monta)

- käsitteiden lukumäärä (* * *), lukusana (kolme) ja numeromerkki (3) vastaavuuden oppiminen

- kiinnostuksen herääminen ongelmien ratkaisuun

Sisällöt

1

- luokittelu

- vertailu

- yksi yhteen -vastaavuus

- järjestäminen,

sarjoittaminen

- päättely

2

- lukumäärän, lukusanan

ja numeromerkin

vastaavuus

- lukujonot 0-12

- järjestyslukuihin

tutustuminen

- lukujen hajottaminen ja

koonta

- yhteen- ja vähennys-

laskut lukualueella 0-10

- 10-järjestelmään

tutustuminen

3

- mittaaminen (pituus,

paino, lämpötila, aika)

- geometria (kappaleet:

pallo ja kuutio sekä

tasokuviot: ympyrä,

kolmio ja nelikulmio)

- pylväsdiagrammi

- rahoilla laskeminen

- avaruudellisten suhteiden

ymmärtäminen (esim.

edessä, takana, sivulla,

vastapäätä)

5

3.3. Etiikka ja katsomus

Eettistä kasvatusta ja kulttuurista katsomuskasvatusta annetaan kaikille ryhmän lapsille.

Uskontokasvatus ja elämänkatsomustietokasvatus ovat keskenään vaihtoehtoisia huoltajan

valinnan mukaan. Elämänkatsomustietokasvatus voidaan korvata muulla opetuksella, jos

esiopetuksen järjestäjä niin perustellusta syystä päättää.

Eettinen kasvatus ja kulttuurinen katsomuskasvatus

Tavoitteet

- oman itsetunnon kehittyminen

- oikeudenmukaisuuteen ja yhteisvastuuseen kasvaminen

- empatiakyvyn ja sosiaalisten taitojen kehittyminen

- erilaisuuden suvaitseminen

- oman ja muiden samassa lapsiryhmässä olevien lasten kulttuuritaustoihin tutustuminen

- suomalaisiin juhlapyhiin, perinteisiin ja tapoihin tutustuminen

- luonnon kunnioittaminen ja sen kauneudesta nauttiminen

Sisällöt

- oikean ja väärän pohtiminen lapsiryhmässä esiin tulevissa tilanteissa

- kiittämisen, anteeksiantamisen ja –pyytämisen harjoittelu

- oman yhteisön sääntöjen luominen ja niiden noudattamisen harjoitteleminen

- suvaitsevaisuus, toisten kunnioittaminen

- tervehtimisen tärkeys (esim. hyvää huomenta, näkemiin)

- hyvien ruokailutapojen harjoittelu

Uskontokasvatus

Tavoitteet

- tutustuminen tärkeimpiin uskonnollisiin juhliin, niiden taustoihin ja tunnusmerkkeihin,

uskonnon keskeisempiin sisältöihin ja käsitteisiin sekä kirkolliseen juhlaperinteeseen

Sisällöt

- seurakunnan järjestämiin tapahtumiin osallistuminen (esim. hartaushetket kerran kuukaudessa

esiopetusryhmissä, lasten joulu- ja pääsiäishartaudet)

- kirkkorakennukseen tutustuminen

- lasten hengellisten laulujen ja virsien laulaminen

- aihepiiriin liittyvien kysymysten pohtiminen yhdessä

Elämänkatsomustietokasvatus

Tavoitteet

- valmiudet kohdata ihmissuhteisiin, kulttuuri-identiteettiin, ihmisen ja luonnon suhteeseen ja

yhteisöön liittyviä vakaumuksellisia kysymyksiä

Sisällöt

- suvaitsevaisuus ja kohtuullisuus

- oikeudenmukaisuus ja reiluus

- rohkeus ja oma identiteetti

- hyväntahtoisuus ja huolenpito

6

3.4. Ympäristö- ja luonnontieto

Lapsi tutustuu luontoon ja ympäristöön omakohtaisten kokemusten ja havaintojen avulla.

Ympäristö tulee lapselle tutuksi ja turvalliseksi sekä kiinnostavaksi tutkimus- ja leikkipaikaksi.

Oppiminen lähtee mahdollisuuksien mukaan lasten kiinnostuksen kohteista. Toiminnan pohjalla

on kestävän kehityksen ajatus.

Tavoitteet

- oman toiminnan vaikutuksen tiedostaminen lähiympäristössä ja luonnon havainnoiminen

kaikkien aistien avulla

- rakennetun ja luonnonvaraisen ympäristön arvostaminen

- ajattelutaitojen kehittyminen (kuvaileminen, vertaileminen, luokitteleminen, järjestäminen,

perusteleminen, päätelmien tekeminen, ongelmanratkaisutaidot sekä kysymysten esittäminen ja

vastausten etsiminen esitettyihin kysymyksiin)

- lähiympäristöön tutustuminen ja turvallinen liikkuminen siellä

- luonnon tutkimisesta iloitseminen sekä ulkona että sisällä

- elämyksellisen ja emotionaalisen suhteen vahvistuminen luontoon ja muuhun ympäristöön

Sisällöt

- yksinkertaiset tutkimukset (esim. mittaaminen: pituus / paino / tilavuus, veden olomuodot, sää-

havainnot, liukeneminen)

- liikennekasvatus

- aika: vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, kello (tasa- ja puolet tunnit)

- luokittelu: elollinen ja eloton

- kasvit: lähiympäristön tutuimpien lajien nimeäminen, elinolot, kasvun seuranta

- eläimet: tutuimpien lajien nimeäminen, elinolot, eläimistä huolehtiminen

- ihminen: kehonosat, aistit

3.5. Terveys

Terveyden edistäminen on kokonaisvaltaista päivittäisiin askareisiin liittyvää toimintaa. Lapsen

kanssa keskustellaan terveydestä, turvallisuudesta ja hyvinvoinnista sekä ohjataan ymmärtämään

niiden merkitys.

Tavoitteet

- terveyttä edistävät toimintatavat

- myönteiset ihmissuhteet ja tunne-elämän terveys

- turvallinen liikkuminen lähiympäristössä

- työn, levon ja virkistyksen välinen tasapaino

- hyvien tapojen omaksuminen

Sisällöt

- hygieniasta huolehtiminen

- sään ja tilanteen mukainen pukeutuminen, vaatteista ja jalkineista huolehtiminen

- hyvät ruokailutavat ja -tottumukset

- riittävä ulkoilu ja liikunta

- sääntöjen noudattaminen ja toisten kunnioittaminen

- tunteiden ilmaisu ja tunnistaminen

7

3.6. Fyysinen ja motorinen kehitys

Päivittäinen liikunta ja leikki edistävät lapsen kaikinpuolista terveyttä ja hyvinvointia sekä

fyysisten ja motoristen taitojen kehittymistä. Ohjatun ja omaehtoisen liikunnan avulla lapsi oppii

hallitsemaan paremmin kehoaan ja hänen käsityksensä omasta kehostaan vahvistuu. Samalla

lapsen itsetunto ja myönteinen minäkäsitys vahvistuvat. Ensiarvoisen tärkeää on, että lapsi kokee

liikkumisen iloa ja sitä kautta innostuu omaehtoiseen liikkumiseen. Lapsen hienomotoriikka,

kädentaidot sekä käden ja silmän yhteistyö kehittyvät arkipäivän toiminnoissa, leikissä ja

ohjatuilla tuokioilla.

Tavoitteet

- onnistumisen kokemukset ja liikkumisen ilo

- perusliikuntataitojen kehittyminen ja vahvistuminen

- sosiaalisten taitojen harjaantuminen

- sääntöjen noudattaminen

- tunteiden käsitteleminen ja hallitseminen

Sisällöt

- liikuntaleikit ja pelit

- perusliikuntataidot: kävely, juoksu, hyppääminen, kieriminen, ryömiminen, kiipeäminen

- välineliikunta

- tasapainotaidot ja kehon hallinta

- musiikki- ja mielikuvaliikunta

- rentoutuminen

- metsäretket

- luistelu/hiihto mahdollisuuksien mukaan

3.7. Taide ja kulttuuri

Taide- ja kulttuurikasvatuksen perustana ovat lapsen omat kokemukset ja erilaisten

taidemuotojen kokeileminen. Keskeistä on tekeminen, leikinomaisuus ja elämyksellisyys.

Tekemällä kuvia, valmistamalla esineitä käsin, musisoimalla, draamaharjoituksilla, tanssimalla

ja liikkumalla lapsen luovuus, mielikuvitus ja itseilmaisu harjaantuvat. Taide- ja

kulttuurikasvatusta toteutetaan sekä eri taidealueiden kokonaisuuksina että integroiden kaikkeen

muuhun toimintaan. Lasten kanssa käydään esim. kirjastossa, teatterissa, taidenäyttelyissä ja

museossa.

Kuvataiteen ja käsityön tavoitteita ovat erilaisiin työtapoihin, työvälineisiin ja materiaaleihin

tutustuminen, käsillä tekemisestä nauttiminen sekä oman ja muiden töiden arvostaminen. Lasten

kanssa esim. piirretään, maalataan, rakennellaan, muovaillaan, askarrellaan ja tehdään tekstiili- ja

puutöitä. Työskentelyvälineistä opetellaan huolehtimaan.

Musiikin sisältöjä ovat laulaminen ja musiikin tuottaminen yhdessä toisten kanssa, hiljaisuuden

ja äänien elämyksellinen kokeminen sekä rytmiikka.

Draamaharjoituksilla lasta rohkaistaan monipuoliseen ilmaisuun eri sisältöalueiden yhteydessä.

Lapselle tarjotaan tilaisuus tutustua viestintävälineisiin ja harjoitella niiden käyttöä.

8

4. ESIOPETUKSEN PEDAGOGINEN TOTEUTTAMINEN

Esiopetuksen keskeisiä periaatteita ovat toiminnallisuus ja leikki. Työskentely perustuu

leikinomaiseen, lapsen kehitystasosta ja aikaisemmista kokemuksista ja käsityksistä lähtevään

toimintaan, joka edistää myös lapsen kielellistä kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden

oppimiseen. Käytetään monipuolisia työtapoja mm. leikkiä, konkreettisia kokeiluja, lapsen omia

tutkimuksia, tiedonhankintaa, ryhmä- ja yksilöohjausta, ongelmanratkaisua ja pohdintaa sekä

draamaa. Lasta ohjataan tiedostamaan oma oppimisensa ja havaitsemaan, että hän voi itse

vaikuttaa onnistumiseensa oppijana. Tärkeää on sekä lasten ja aikuisten välinen että lasten

keskinäinen vuorovaikutus ja toinen toiseltaan oppiminen.

5. KASVUN JA OPPIMISEN TUKI ESIOPETUKSESSA

Lapsi voi esiopetuksessa saada yleistä tukea, tehostettua tukea tai erityistä tukea.

5.1. Esiopetuksen yleinen tuki

Lapsen saama yleinen tuki on laadukasta, Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin

(Opetushallitus 2001) pohjautuvaa esiopetusta, jossa lapsen yksilölliset tarpeet ja

oppimisedellytykset huomioidaan yhteistyössä vanhempien kanssa. Lapsia autetaan

tunnistamaan omat vahvuutensa ja voimavaransa. Oppimisen valmiuksia, myönteistä minäkuvaa

ja tekemisen iloa vahvistetaan kaikissa työskentelytilanteissa. Toimintaa järjestetään myös

pienryhmissä, mikä mahdollistaa lasten yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamisen.

Yleinen tuki Laadukas, lapsen yksilöllisiin tarpeisiin vastaava esiopetus, oppimisvalmiuksien, myönteisen minäkuvan ja tekemisen ilon vahvistaminen

PEDAGOGINEN ARVIO

Tehostettu tuki Ennalta ehkäisevä toiminta ja tuen tarpeen varhainen havaitseminen OPPIMISSUUNNITELMA, tehostettu tuki

PEDAGOGINEN SELVITYS

Erityinen tuki Erityispedagoginen osaaminen HOJKS

TUKI-PALVELUT

9

5.2. Esiopetuksen tehostettu tuki

Jos yleinen tuki ei riitä, vaan lapsi tarvitsee oppimisessaan säännöllistä tukea tai samanaikaisesti

useita tukimuotoja, hänelle annetaan tehostettua tukea. Tehostetun tuen avulla tuetaan

suunnitelmallisesti lapsen kasvua ja oppimista ja tuen tehtävänä on ehkäistä ongelmien

kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Tehostetun tuen aikana korostuu

erityislastentarhanopettajan antaman tuen, lapsen yksilöllisen ohjauksen, joustavien

ryhmittelyjen ja kodin kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. Oppilashuollolla on tärkeä osuus

lapsen hyvinvoinnin edistäjänä ja ylläpitäjänä.

Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon (liite 3). Sen laatii esiopetuksen

opettaja. Yhteistyö vanhempien ja lapsen kanssa on tärkeää. Tarvittaessa arvion laatimisessa

käytetään myös muita asiantuntijoita. Tuen aloittaminen ja järjestäminen käsitellään

pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Tämän jälkeen

erityislastentarhanopettaja ja esiopetuksen opettaja kirjaavat lapselle annettavan tehostetun tuen

lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelmaan (liite 4). Lapsen siirtyminen takaisin yleisen tuen

piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen moniammatillisessa oppilashuoltotyössä.

5.3. Esiopetuksen erityinen tuki

Erityistä tukea annetaan päiväkotien esiopetusryhmissä muun esiopetuksen yhteydessä. Ennen

kuin erityisen tuen antamisesta tehdään päätös, kuullaan lasta ja tämän huoltajaa sekä tehdään

pedagoginen selvitys (liite 5). Pedagoginen selvitys sisältää lapsen esiopetuksen opettajilta

saadun selvityksen lapsen oppimisen etenemisestä, oppilashuoltoryhmän tekemän selvityksen

lapsen saamasta tehostetusta tuesta ja lapsen kokonaistilanteesta sekä erityislastentarhanopettajan

ja esiopetuksen opettajan tekemän arvion. Sivistystoimenjohtaja tekee päätöksen erityisen tuen

antamisesta huoltajien hyväksymän esityksen (liite 6) perusteella. Jos psykologisen tai

lääketieteellisen arvion perusteella lapsi tarvitsee erityistä tukea, voidaan päätös tehdä ilman

tehostetun tuen antamista ja pedagogista selvitystä.

Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi

ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta

perusopetuslaissa säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta. Tällöin esiopetus voi kestää yhden

tai kaksi vuotta. Tarkoitus on vahvistaa lapsen valmiuksia niin, että hän selviytyisi

perusopetuksessa mahdollisimman hyvin. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen otettu lapsi on aina

oikeutettu erityiseen tukeen. Oikeus pidennettyyn oppivelvollisuuteen alkaa sinä vuonna, jona

lapsi täyttää kuusi vuotta. Perheellä on oikeus hakea lasta maksuttomaan esiopetukseen sinä

vuonna, jona hän täyttää viisi vuotta. Päätöksen pidennetystä oppivelvollisuudesta ja erityisestä

tuesta tekee vanhempien hakemuksesta koululautakunta (liite 7).

Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä

koskeva suunnitelma (HOJKS, liite 8) moniammatillisessa työryhmässä yhteistyössä

vanhempien kanssa. Suunnitelmaa tarkistetaan tarvittaessa, kuitenkin vähintään kerran

lukuvuodessa. Mikäli katsotaan, että lapsi ei enää tarvitse erityistä tukea, sivistystoimenjohtaja

tekee päätöksen tuen lopettamisesta ja tehostetun tuen piiriin siirtymisestä.

10

5.4. Yhteistyö kotien kanssa

Lapsen kasvattaminen vaatii huoltajien ja esiopetuksen henkilöstön jatkuvaa keskustelua

kasvatukseen, hoitoon ja oppimiseen liittyvissä asioissa. Lapsen viihtyvyyden, kasvamisen ja

oppimisen kannalta on tärkeää luoda luottamuksellinen yhteys esiopetuksen henkilöstön ja

huoltajien välille. Huoltajilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsesta. Yhteistyö alkaa jo ennen

esiopetuksen alkua vanhempien ja esiopetuksen kasvattajien välisessä aloituskeskustelussa.

Tällöin vanhemmat kertovat esiopetuksen kasvattajalle lapsestaan ja perheen esiopetukseen

liittyvistä odotuksista (liite 1). Esiopetuksen kasvattajat kertovat esiopetuksesta. Keskustelun

yhteydessä tehdään esiopetussopimus (liite 2). Mahdollisia yhteistyömuotoja ovat myös esim.

vanhempainillat, henkilökohtaiset keskustelut, päivittäiset tapaamiset, reissuvihot, tiedotteet,

illanvietot, arviointikeskustelut ja juhlat.

5.5. Oppilashuolto

Oppilashuollolla tarkoitetaan lapsen hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden

sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää

toimintaa. Oppilashuolto kuuluu kaikille esiopetusyksikössä työskenteleville sekä

oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen

kasvu- ja oppimisympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää

esiopetusyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla pyritään kasvun ja oppimisen esteiden,

oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäisemiseen, tunnistamiseen, lieventämiseen ja

poistamiseen mahdollisimman varhain.

Esiopetuksen oppilashuoltoryhmään kuuluvat päiväkodin johtaja/varhaiskasvatuspäällikkö,

esiopetuksen opettaja, erityislastentarhanopettaja/erityisopettaja, koulukuraattori ja

terveydenhoitaja sekä tarvittaessa muiden yhteistyötahojen edustajia. Oppilashuoltoryhmä

kokoontuu säännönmukaisesti kahdesti vuodessa sekä lisäksi tarvittaessa. Oppilashuoltoryhmän

koollekutsujana toimii päiväkodin johtaja/varhaiskasvatuspäällikkö.

Esiopetuksessa noudatetaan Jurvalan ja Taavetin päiväkotien turvallisuussuunnitelmia.

6. ERI KIELI- JA KULTTUURIRYHMIIN KUULUVIEN LASTEN ESIOPETUKSEN

JÄRJESTÄMINEN

Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien lasten esiopetus toteutetaan muun esiopetuksen

yhteydessä yleisten kasvatus- ja oppimistavoitteiden pohjalta. Esiopetuksessa huomioidaan

heidän erilainen kieli- ja kulttuuritaustansa sitä arvostaen. Oman äidinkielen ja kulttuurin

säilymisen kannalta kodilla ja perheellä on kuitenkin ratkaisevan tärkeä osuus. Esiopetus

toteutetaan siten, että esimerkiksi viittomakielinen lapsi voi osallistua siihen mahdollisimman

täysipainoisesti. Maahanmuuttajalapsen opetuksessa tuetaan suomen kielen kehittymistä kaikilla

esiopetuksen osa-alueilla.

11

7. YHTEISTYÖ ERI TAHOJEN KANSSA

7.1. Yhteistyö muun varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa

Päiväkotien esiopetusryhmissä yhteistyö muun varhaiskasvatuksen kanssa on luontevaa, koska

käytössä olevat tilat ja materiaalit ovat suurimmaksi osaksi yhteiset.

Esiopetus ja perusopetus muodostavat lapsen kehityksen kannalta johdonmukaisesti etenevän

kokonaisuuden. Vuosittain keväällä pidetään koulukohtaisesti esi- ja alkuopettajien/

oppilashuoltoryhmän palaveri, jossa esiopettajat informoivat alkuopettajia koulutulokkaiden

vahvuuksista ja tuen tarpeesta. Kouluun tutustuminen järjestetään kevätlukukauden aikana.

7.2. Yhteistyö esiopetuksen toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön kesken

Esiopetuksesta vastaavat kokoontuvat yhteisiin palavereihin kerran kuukaudessa eri

toimipisteissä. Palaverissa käsitellään ajankohtaisia asioita ja keskustellaan esiopetuksen

käytänteistä ja toimintatavoista. Jokaisen esiopetusryhmän henkilöstö tekee keskenään jatkuvaa

yhteistyötä suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan toimintaa.

7.3. Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa

Esiopetus tekee yhteistyötä esim. kirjaston, liikuntatoimen ja seurakunnan kanssa. Seurakunnan

lastenohjaaja vierailee eri toimipisteissä kerran kuussa pitämässä hartauden ja seurakunta

järjestää keväisin kummikirkon, jossa eskarit siunataan koulutielle. Kunnan liikunnanohjaaja

pitää eskareille hiihtokoulua mahdollisuuksien mukaan.

8. LAPSEN KEHITTYMISEN JA OPPIMISEN SEURANTA JA ARVIOINTI

Lapsen kehittymisen ja oppimisen seuranta on jatkuva prosessi, joka tukee lapsen myönteistä

minäkuvaa. Arviointi perustuu esiopetuksen yleisten tavoitteiden toteutumiseen. Arvioinnilla

seurataan suunnittelun ja toiminnan toteutumista. Lapsen edistymisen arvioinnin menetelmiä

ovat lapsen taitojen ja tuotosten havainnointi sekä suullinen arviointi, lapsen suullinen ja

kirjallinen itsearviointi sekä huoltajien kanssa käydyt kaksi- tai kolmikantakeskustelut.

Esiopetusvuoden päätteeksi lapselle annetaan osallistumistodistus (liite 9), joka ei sisällä

arviointia.

9. TOIMINNAN TOTEUTUMISEN JATKUVA ARVIOINTI

Esiopetuksen arviointiin kuuluu kaikkien työyhteisössä toimivien työntekijöiden oman työn,

työyksikön sekä opetussuunnitelman ja sen toteutumisen (esim. oppimisympäristö, sisällöt,

opetusmenetelmät) arviointi. Esiopetusta toteuttava henkilöstö arvioi opetussuunnitelman

toimivuutta vuosittain toimintakauden päättyessä ja tekee seuraavaksi toimintakaudeksi

tarvittavat muutokset. Arviointi on työn kehittämisen väline. Se on jatkuvaa ja

opetussuunnitelma ”elää”.

12

Liite 1 (1/2) Luumäen kunta Sivistystoimi Esiopetus

ESIOPETUKSEN ALOITUSKESKUSTELU

Aloituskeskustelu s. 1/2

Vanhemmat voivat ottaa yhteyttä esiopetuspaikkaan ja sopia tutustumisesta ensin ilman lasta. Samalla käydään Aloituskeskustelu. Aloituskeskustelun tarkoituksena on välittää tietoa lapsesta sekä toiveita ja odotuksia lapsen esiopetusvuoden suhteen. Keskustelu on tärkeää lapsen hyvän kasvun tukemiseksi. Aloituskeskustelua varten vanhemmat voivat kirjata asioita jo etukäteen. Tämä ei ole kuitenkaan pakollista, asioista voidaan keskustella ja sopia yhdessä, kun tavataan esiopetuspaikassa.

TIETOA LAPSESTA JA LAPSEN ARJESTA Lapsen nimi;_____________________________ ONKO LAPSI OLLUT PÄIVÄHOIDOSSA ENNEN ESIOPETUSVUOTTA? Kyllä Ei LAPSEN AIEMMAN HOITOPAIKAN YHTEYSTIEDOT:

- hoitopaikan nimi, osoite, yhteyshenkilön nimi ja puhelin - lapsemme asioissa voi olla yhteydessä entiseen hoitopaikkaan ns. siirtokeskustelun muodossa

Kyllä Ei

KUVAA LASTASI, MILLAINEN HÄN ON LUONTEELTAAN: Kuvaa lapsesi luonteenpiirteitä joko täysin omin sanoin tai hyödyntämällä seuraavia kuvauksia Hiljainen Puhelias Seuranhaluinen Pitkäjänteinen Hyväntuulinen Vilkas Omatoiminen Rohkea Lyhytjänteinen Vetäytyvä Luottavainen Arka Voimakastahtoinen Herkkä Huomioinhaluinen Harkitseva Rauhallinen Utelias Aktiivinen Ujo

MISTÄ ASIOISTA LAPSENNE PITÄÄ, LAPSEN VAHVUUDET - mielipuuhat, leikit, harrastukset, osaaminen, kiinnostuksen kohteet

ONKO ASIOITA, JOISSA LAPSI TARVITSEE TUKEA TAI ASIOITA, JOISTA OLETTE HUOLISSANNE?

MITÄ MUUTA HALUAISITTE KERTOA LAPSESTANNE / PERHEESTÄNNE?

13

Liite 1 (2/2)

TOIVEET ESIOPETUSVUOTTA KOHTAAN Aloituskeskustelu s. 2/2

MITÄ ASIOITA PIDÄTTE TÄRKEINÄ LAPSENNE KASVUSSA, KEHITYKSESSÄ TAI OPPIMISESSA? MITEN TOIVOTTE MEIDÄN HUOMIOIVAN NÄMÄ ASIAT ESIOPETUKSESSA?

MITÄ ODOTUKSIA TEILLÄ VANHEMPINA ON LAPSENNE ESIOPETUKSEN SUHTEEN?

MITEN LAPSENNE SUHTAUTUU ESIOPETUKSEN ALKAMISEEN? MITÄ ODOTUKSIA HÄNELLÄ ON ESIOPETUKSEN SUHTEEN?

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA ESIOPETUKSEN VÄLILLÄ: Millaista yhteistyötä haluaisitte tehdä esiopetuksen kanssa?

Aloituskeskustelu on käyty ____ / ____ 201__ _________________________ ________________________ _________________

Esiopetuksen kasvattaja Vanhempi Vanhempi

Liite 2 Luumäen kunta PÄIVÄHOITO- / ESIOPETUSSOPIMUS Sivistystoimi Varhaiskasvatus

Lapsi / lapset

1. Lapsen nimi Syntymäaika

2. Lapsen nimi

3. Lapsen nimi

Huoltaja / huoltajat

Yhteishuoltajuus

Äiti / muu huoltaja

Puhelin kotiin Puhelin toimeen

Osoite

Sähköposti

Isä / muu huoltaja Puhelin kotiin

Puhelin toimeen

Osoite

Sähköposti

Nimi

Puhelin kotiin Puhelin toimeen

Osoite

Sähköposti

Palvelun tarve Lapsen päivähoito / esiopetus Sopimukset päivähoidon laajuudesta / esiopetuksesta

Hoitoaika Lapsen hoitoaika on vanhempien työhön ja työmatkoihin kuluva aika. Sovittuja hoitoaikoja tulee noudattaa.

Hoitopaikka / esiopetuspaikka Osoite ja puh.nro

Perhepäivähoidon varahoitopaikka

Hoidon / esiopetuksen alkamispäivä

Hoidon / esiopetuksen päättymispäivä

kokopäivä-hoito (yli 5 t/pv)

osapäivä- hoito (enint. 5t/pv)

esiopetus +kokopäivähoito (yli 5 /pv)

esiopetus +osapäivähoito (enint. 5t/pv)

esiopetus 4 t klo .................

Sovittu hoitopäivien määrä ____ pv / kk

Ma klo

Ti klo Ke klo To klo Pe klo

Iltahoidon tarve Lauantaihoidon tarve Ympärivuorokautisen hoidon tarve Yöhoidon tarve Sunnuntaihoidon tarve

Lapsen hoitoajat ilmoitetaan vähintään viikkoa aikaisemmin hoitopaikkaan (maanantaina klo 12.00 mennessä seuraavan viikon hoitoajat). Jos lapsella on soviteltu hoitomaksu (on sovittu, montako pv/kk lapsi on hoidossa), hoitopäivät ilmoitetaan viikkoa aikaisemmin (maanantaina klo 12.00 seuraavan viikon hoitoajat), muutokset jo sovittuihin hoitopäiviin ilmoitetaan viikkoa ennen muutosta.

Hoitoon vaikuttavat tekijät

Lapsen terveydentila (sairaudet, allergiat, terapiat, lääkehoidot). Lääkehoidosta tehdään kirjallinen sopimus. Ruokailussa huomioitavaa (erityisruokavalio, vauvan ateriat ym.) Lääkärintodistus / terveydenhoitajan todistus (toimitettava erikoisruokavalioista ja allergioista)

Tarjottavat ateriat

Aamupala Lounas Välipala

Päivällinen (koskee vuorohoitoa)

Iltapala (koskee vuorohoitoa)

Lapsen päivä- hoitoon / esiopetukseen tuonti ja sieltä hakeminen

Lapsen saa luovuttaa seuraaville henkilöille (lapsen tuojan ja hakijan täytyy olla täysi-ikäinen). äiti isä Muu, kuka (nimi / nimet) Varahakijan (-hakijoiden) yhteystiedot (osoite ja puhelinnro). Varahakijoiden tiedot tarvitaan turvallisuussyistä.

Taxikyyti esiopetukseen

Vanhemmat huolehtivat, että sekä taksikuskilla että päivähoito- / esiopetuspaikalla on ajantasaiset tiedot lapsen kulkemisesta taksilla. Tiedot annetaan kirjallisesti tarvittaviin paikkoihin. lapseni kulkee taksilla kotoa esiopetukseen (matkan oltava yli 3 km) lapseni kulkee taksilla esiopetuksesta kotiin lapseni kulkee taksilla hoitopaikasta (yksityinen päivähoito tai Kannuskosken ryhmäpphkoti) esiopetukseen - hoitopaikan nimi, osoite ja puh.nro: lapseni kulkee taksilla esiopetuspaikasta hoitopaikkaan (yksit. päivähoito tai Kannuskosken ryhmäpph )

1

- hoitopaikan nimi, osoite ja puh.nro: Edellytys esioppilaan taksikyyteihin suostumiseen on, että kotona ennen ja jälkeen esiopetuksen lapsesta huolehtii vanhempi tai muu henkilö, joka on täysi-ikäinen. Taksikyyti toteutuu lapsemme kohdalla näin .

Uskonto Mihin uskontokuntaan perheenne kuuluu:

Luvat Annan lapseni kohdalla seuraavat luvat: Lapseni saa osallistua uskontokasvatukseen KYLLÄ EI

Lapseni saa osallistua päivähoidon / esiopetuksen toimintaan liittyviin retkiin ym. tapahtumiin.

Lapsemme saa osallistua teatteri- ym. esityksiin ja katsoa TV-ohjelmia ja kuvatallenteita.

Lapsestamme saa ottaa valokuvia ja pitää niitä esillä päivähoitopaikassa ja laittaa lapsen Kasvun kansioon. Lapsen kuva voi olla myös toisen lapsen kansiossa (yhteiskuvia).

Lapseni valokuva ja nimi saa olla tiedotusvälineissä.

Lapseni nimi saa olla esillä päivähoitopaikan seinillä.

Lapseni nimen saa kertoa muille lapsiryhmän vanhemmille.

Lapselleni saa antaa joditabletin tilanteessa, jossa viranomaisilta tulee tiedotusvälineiden kautta ohje joditabletin ottamisesta.

Lapseni hoitopaikasta / esiopetuspaikasta saa luvallani olla yhteydessä lastani tutkiviin ja hoitaviin viranomaisiin. Ennen yhteydenottoa vanhempien kanssa keskustellaan asiasta.

Esiopetuksessa olevasta lapsestani saa moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä (esiopettaja, opettaja, terveydenhoitaja, koulukuraattori, erityisopettaja) siirtää tietoa tulevaa koulunkäyntiä ajatellen. Ennen tiedonsiirtoa vanhempien kanssa keskustellaan asiasta.

Mahdollisia huomautuksia, tarkennuksia tai toiveitani edellä sovittuihin asioihin:

Lastensuojelulaki ja perusopetuslaki oikeuttaa ja velvoittaa varhaiskasvatushenkilöstöä siirtämään lapsen hoidon ja opetuksen järjestämiseksi tarvittavan tiedon lasta tutkiville, hoitaville ja opettaville tahoille.

Lupa kuljetuksiin

Päivähoidossa / esiopetuksessa kuljetaan retkille / tapahtumiin jne. pääsääntöisesti julkisilla kulkuneuvoilla (esim. bussi tai taxi), poikkeustapauksissa työnantajan suostumuksella hoitajan omalla autolla (esim. lapsi on vietävä terveys-keskukseen eikä taxia saada). Vanhemmilta tarvitaan lupa em. kuljetuksiin, lupa ei kuitenkaan poista hoitopaikan vastuuta asiassa. Annan luvan kuljetuksiin julkisilla kulkuneuvoilla / omalla autolla. En anna lupaa kuljetuksiin. Alleviivaa antamasi lupa. Ennen esim. retkelle tai tapahtumiin lähtöä hoitaja informoi vanhempia asiasta.

Lisätietoja

Allekirjoitukset Tiedot ovat luottamuksellisia. Varhaiskasvatuksen henkilöstö on vaitiolovelvollinen lasta ja perhettä koskevissa asioissa. Sitoudumme noudattamaan tehtyä sopimusta sekä välittömästi ilmoittamaan tapahtuvista lapsen hoitoon / esiopetukseen vaikuttavista muutoksista. Paikka ja aika Paikka ja aika Lapsen huoltaja (allekirjoitus + nimen selvennys) Varhaiskasvatuksen edustaja ______________________________________ _____________________________________ ______________________________________

Liite 3

Luottamuksellinen Esiopetus

Luumäen kunta PEDAGOGINEN ARVIO

OPH-ryhmä

LAPSI nimi

syntymäaika

päiväkoti

ryhmä

LTO:N SUORITTAMA

ARVIOINTI lapsen vahvuudet

keskeinen tuen tarve

työskentelytaidot

sosiaaliset taidot

ilmapiiri- ja oppimisympäristö-

tekijät

muuta

LAPSEN KUULEMINEN vahvuudet

tuen tarve

työskentelytaidot

aikuisten kanssa toimiminen

tovereiden kanssa toimiminen

sisältöalueet

viihtyminen esiopetuksessa

MITÄ TUKEA LAPSI ON JO

SAANUT JA MITEN SE ON

VAIKUTTANUT kotona

päivähoidossa

muualla

MITÄ TUKEA JATKOSSA

TARVITAAN kotona

esiopetuksessa

muualla

MUUT ASIANTUNTIJA-

ARVIOT

pvm.

tekijä

LAATIJA(T)

pvm.

HUOLTAJAN KOMMENTIT

HUOLTAJAN

ALLEKIRJOITUS

pvm.

Olen/olemme tutustuneet tähän pedagogiseen arvioon.

Pedagoginen arvio käsitellään oppilashuoltoryhmässä.

OPH-RYHMÄN KÄSITTELY

pvm.

toimenpiteet

Liite 4 (1/2)

Luottamuksellinen Esiopetus

Luumäen kunta LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

TEHOSTETTU TUKI

LAPSI

suku- ja etunimi

ryhmä

TEHOSTETTU TUKI

perustelut oppimissuunnitelman laatimiseen

keskeiset tavoitteet

TUKITOIMET

ESIOPETUKSESSA (mitä, milloin,

vastuuhenkilö)

eriyttäminen

oppilashuoltopalvelut

avustajapalvelut

oppimisympäristön

muutos

muu tuki

TUKITOIMET

KOTONA

YHTEISTYÖ-

TAHOT

pvm.

HUOLTAJAN

ALLEKIRJOITUS

SUUNNITELMAN

LAATIJAT

Liite 4 (2/2)

ARVIOINTI

LAPSEN,

HUOLTAJAN JA

ESIOPETUKSEN

NÄKÖKULMASTA

asetettujen tavoitteiden

toteutuminen

tukitoimien riittävyys

JATKOTOIMENPITEET

A lapsi palaa yleisen tuen

piiriin

B oppimissuunnitelman

käyttö jatkuu

C tehdään pedagoginen

selvitys ja esitetään

erityistä tukea

D muu

pvm.

ARVIOINTIIN

OSALLISTUNEET

Liite 5

Luottamuksellinen Esiopetus

Luumäen kunta PEDAGOGINEN SELVITYS

OPH-ryhmä

Sivistystoimenjohtaja

LAPSI nimi

syntymäaika

päiväkoti

ryhmä

LAPSEN ERITYISEN TUEN

TARPEET

PERUSTELUT ERITYISEN

TUEN TARPEELLE lapsen saama tehostettu tuki ja arvio

sen vaikutuksista

mitä tulisi tehdä toisin tai enemmän

mahdolliset testit

LAPSEN KUULEMINEN (itsearviointi)

vahvuudet ja onnistumiset

tuen tarve

työskentelytaidot

aikuisten kanssa toimiminen

tovereiden kanssa toimiminen

sisältöalueet

viihtyminen esiopetuksessa

mitä lapsi haluaisi tehdä toisin

HUOLTAJAN KUULEMINEN vahvuudet ja onnistumiset

tuen tarve

työskentelytaidot

aikuisten kanssa toimiminen

tovereiden kanssa toimiminen

sisältöalueet

viihtyminen esiopetuksessa

mitä huoltaja haluaisi tehdä toisin

MUUT ASIANTUNTIJA-

ARVIOT

tekijä pvm

SELVITYKSEN LAATIJAT lapsi, huoltaja(t), opettaja(t)

pvm.

OPH-RYHMÄN ARVIO pvm.

PÄIVÄYS JA PÄIVÄKODIN

JOHTAJAN / VARHAIS-

KASVATUSPÄÄLLIKÖN

ALLEKIRJOITUS

Liite 6

Luumäen kunta ESITYS ERITYISEN TUEN JÄRJESTÄMISEKSI

Sivistystoimenjohtaja

lapsen nimi

syntymäaika puhelin osoite

ryhmä ja päiväkoti päiväkodin johtaja /

varhaiskasvatuspäällikkö

puhelin

päiväkodin opettaja

puhelin erityislastentarhanopettaja puhelin

isä puhelin osoite

äiti

puhelin osoite

Opetusjärjestelyt:

Lapsi tarvitsee:

___ henkilökohtaisen/ryhmäavustajan

___ muita palveluita tai apuvälineitä _______________________________________________

Esitys perustuu seuraaviin asiakirjoihin ja lausuntoihin:

___ pedagoginen selvitys

___ psykologin lausunto

___ lääkärin lausunto

___ muu______________________________________________________________________

HUOLTAJIEN SUOSTUMUS

Hyväksymme, että lapsellemme tehdään tämän esityksen mukaisesti perusopetuslainsäädännön

tarkoittama erityisen tuen päätös.

_________________________________ ____/____ 20____ paikka

_______________________________________ ___________________________________________

huoltajan allekirjoitus huoltajan allekirjoitus

_______________________________________ ___________________________________________

päiväkodin johtajan / varhaiskasvatuspäällikön lastentarhanopettajan allekirjoitus

allekirjoitus

Liite 7

Huoltajan / huoltajien _____._____.20_____

yhteystiedot (nimi, osoite, puhelinnumero)

_________________________________

_________________________________

_________________________________

_________________________________

_________________________________

Luumäen kunnan sivistystoimenjohtaja

PL 13

54501 TAAVETTI

HAKEMUS PIDENNETYSTÄ OPPIVELVOLLISUUDESTA

JA ERITYISESTÄ TUESTA

Haen lapselleni / Haemme lapsellemme

_______________________________________ ( ________________ )

oheisen lausunnon / oheisten lausuntojen perusteella

pidennettyä oppivelvollisuutta _____._____.20_____ alkaen,

jolloin hänellä on oikeus erityiseen tukeen.

__________________________ ________________________ Huoltajan allekirjoitus Huoltajan allekirjoitus

Liite 8 (1/3)

Luottamuksellinen Esiopetus

Luumäen kunta HOJKS – HENKILÖKOHTAINEN

OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA

LAPSI NIMI

HENKILÖTUNNUS

PUHELIN

OSOITE

HUOLTAJAT NIMI

PUHELIN

OSOITE

SÄHKÖPOSTI

NIMI

PUHELIN

OSOITE

SÄHKÖPOSTI

PÄIVÄKOTI PÄIVÄHOITO ENNEN ESIOPETUSVUOTTA

NYKYINEN PÄIVÄKOTI

PÄIVÄKODIN JOHTAJA

/VARHAISKASVATUSPÄÄLLIKKÖ

PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

LASTENTARHANOPETTAJA

PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

ERITYISLASTENTARHANOPETTAJA

PUHELIN

SÄHKÖPOSTI

TUTKIMUKSET

LIITTEET

YHTEISTYÖ-

TAHOT TERVEYDEN-

HOITAJA

PSYKOLOGI

TERAPEUTIT

MUITA

TIETOJA

Liite 8 (2/3)

HOJKS

__ 9-VUOTINEN/__ 11-VUOTINEN OPPIVELVOLLISUUS

VAHVUUDET JA

TUETTAVAT

ALUEET

VAHVUUDET TUETTAVAT ALUEET

LAPSI

VANHEMPI

ESIOPETUS

MUU TAHO

ERITYINEN TUKI

PÄÄTÖSPÄIVÄMÄÄRÄ JA PÄÄTÖKSEN TEKIJÄ

PERUSTELUT TUEN TARPEELLE

TAVOITTEET

JA MENETELMÄT

PEDAGOGISET

RATKAISUT OPETUSRYHMÄ

OPPIMISYMPÄRISTÖ

APUVÄLINEET

TERAPIAT

AVUSTAJA

ERITYISLASTEN-

TARHANOPETTAJAN

PALVELUT

MUUT TUKITOIMET

HOJKSIN LAATIJAT

PVM.

Liite 8 (3/3)

HOJKSIN ARVIOINTI PVM.

ARVIOINTIIN OSALLISTUNEET

Liite 9

TODISTUS

_______________________________________

on osallistunut esiopetukseen

Luumäen kunnan

________________________________

_________________________________.

Esiopetuksen toiminta-ajatuksena on ollut tukea kokonaisvaltaisesti lapsen tasapainoista

kehitystä ja antaa lapselle hyvät lähtökohdat elinikäiseen oppimiseen.

Luumäellä _____. päivänä _______kuuta 20____.

_______________________________________________

_______________________________________________

_______________________________________________