Legio Ostiensis ry:n ainejärjestölehti Itä-Suomen yliopiston oikeustieteilijöiden opiskelijajulkaisu Päätoimittaja Milla Määttä

Kirjoittajat tässä lehdessä: Outi Saarinen, Topi Turunen, Matti Kuivalainen, Jenna Hattunen, Pinja Natunen, Sampo Viitanen, Oskari Korhonen Elisa Vornanen, Mari Kokko, Milla Määttä

Taitto Milla Määttä

Yhteystiedot sähköposti: legio@cc.joensuu.fi nettisivut: http://cc.joensuu.fi/~legio/ postiosoite: Legio Ostiensis ry Oikeustieteet Itä-Suomen yliopisto PL 111 80101 JOENSUU 1. vuosikerta, 2. numero.

Pääkirjoitus Milla Määttä

Valintojen kuukausi

Vuoden 2011 eduskuntavaalien ennakkoäänestys on pian ohi, ja

virallinen vaalipäivä koittaa jo 17.4. Vaaleja on kuvattu niin

pääministeri-, vero- kuin linjavaaleiksi; osalle ennakkogalluppien

tulokset ovat saaneet vaalit näyttäytymään jopa vaaran

vaaleina. Selvää on kuitenkin se, että kuten kaikissa muissakin

äänestystilanteissa, suomalaiset ovat valinnan edessä.

Hallituspuolueet ovat saaneet painetta osakseen paitsi

gallupsuosiossa ja salkkareiden mainoskatkoilla paistattelevilta

Perussuomalaisilta myös muilta oppositiopuolueilta, jotka

tarjoavat mm. vaihtoehtobudjetteja ja rohkeita perustulomalleja

haasteeksi kuluneen vaalikauden aikana tehdyille valinnoille.

Yleinen ilmapiiri on kuitenkin tuttuun tapaan muutoksenhaluinen

ja lupauksia täynnä.

Vaikka valinnanvaraa jokaisella äänestäjällä näyttäisi ainakin

ehdokaslistoja tarkastellessa olevan, voi äänestyspäätös tuottaa

monelle päänvaivaa. Vaaliohjelmien ja -tenttien viidakossa

seikkaillessa äänestäjän pää menee nopeasti pyörälle, ja valinta

äänen kohdistamisesta muuttuu yllättävänkin vaikeaksi. Suurin

osa suomalaisista ei tunnu tietävän edes hallituspuolueita, saati

sitten omaa mielipidettä jätevesiasetuksesta. Oman

äänestyspäätöksen vaikeutta pohtii mm. Oskari Korhosen teksti

sivulla 18.

Suuri osa puolueista on nostanut erityisesti suomalaisen työn

tukemisen yhdeksi tulevan vaalikauden päätavoitteistaan.

Kansainvälistä työläisten päivää ja suomalaisen työn päivää

vietetään jälleen 1. toukokuuta, Vapun päivänä. Vappu on

muodostunut tärkeäksi juhlaksi myös meille opiskelijoille, onhan

kuluneen vuoden aikana opintojen eteen tehty työ palkittava

edes kerran vuodessa! Myös Legio juhlistaa kevään saapumista ja

tarjoaa vappuviikolla jäsenistölleen monipuoliset mahdollisuudet

kerätä voimia kesän koitoksia varten (sivu 9.)

Täytyy muistaa, että monelle opiskelijalle vapussa onkin kaksin

verroin juhlittavaa. Moni joensuulainenkin opiskelija tekee

opintojensa ohessa työtä, jolla pystyy rahoittamaan elämistään.

Valinta yhdistää opiskelu ja työ ei kuitenkaan ole jokaiselle

vapaaehtoinen; asumisen hinta, opintotuen suuruus ja paineet

työkokemuksen kartuttamisesta eivät toistaiseksi tunnu

kannustavan päätoimiseen opiskeluun ja valmistumiseen

tavoiteajassa. Pienen katsauksen opintotukeen liittyvistä

lupauksista suurimpien puolueiden vaaliohjelmissa voit lukea Matti

Kuivalaisen koostamasta ”Opiskelijan vaalirahoitus” –jutusta (s.17).

Kun vaalien aiheuttamista valinnantuskista on päästy vihdoin

kuun puolivälin jälkeen yli, voi jokainen omalta osaltaan miettiä,

juhliiko tänä vappuna ahkeraa edistymistä opinnoissaan, omaa

työpanostaan Suomen bruttokansantuotteen kasvattamiseksi,

tulevaa kesätyöpaikkaa vai jotain ihan muuta. Äänestäjien

tekemien valintojen muodostama vaalitulos ja tulevat vuodet

näyttävät toivottavasti sen, onko aihetta juhlaan vielä tulevinakin

vappuina.

Tässä numerossa

2 Pääkirjoitus

4 Puheenjohtajan palsta

5 Cocktailbileissä Suvaksella

7 Ajankohtaista

9 Legion Vappuviikko 2011

11 Sopotikopoti

12 Kumula-iltamat

12 ”Legio olen minä,

ja meitä on monta”

13 Rikos- ja prosessioikeus

ja rangaistus

16 Linnassa Olavin

17 Vaalipulus

18 Liikuntailtapäivänä

nautittiin auringosta ja

ulkoilmasta

19 Oikeudestani ääneen

20 Kirjoittamisen vaikeus

21 Lapsuuden Unelma-ammatti

Sitsit Tivolissa

23 Amantes sunt amentes

25 Lainsäädännön laatu ja

sidosryhmien rooli

lainvalmistelussa

28 Valitus Palat

Puheenjohtajan palsta

Outi Saarinen

Kevättä ilmassa ja loskaa

kengissä

Joka keväinen stressi opintojen suorittamisesta on varmasti tuttua

hyvin monelle opiskelijalle. Tai no, ainakin minulle. Opiskelijoiden

vuoden kohokohta (tai ainakin yksi niistä) vappu alkaa kolkutella

ovella ja kesälomaakin malttamattomana odotellaan. Sitä ennen

olisi kuitenkin hoidettava kaikenmoiset rästiin jääneet esseet ja

muutamat roikkumaan jääneet tentit. Tosin lukukausihan loppuu

vasta keskellä kesää, joten ei syytä paniikkiin.

Myös Legion toiminta käy aina Vappupäivään saakka hyvin

vilkkaana, josta voikin sitten hyvillä mielin jäädä lomailemaan ja

uusia fukseja ja syksyn toimintaa odottelemaan. Kostajaisista

toivuttuamme tuloillaan on vielä ekskursio ja vappuviikko täynnä

toimintaa perinteisesti sen jokaiselle päivälle. Ohjelmaa siis vielä

riittää ja toivottavasti myös paljon osallistujia.

Onpa monen muun ainejärjestön tavoin alkanut hallitustoimintakin

löytää oman tasapainonsa ja hommat luistavat mukavasti, kun

jokainen alkaa hahmottaa omaa toimintakenttäänsä. Voin vain

olla onnellinen, että koko hallitus on omalta osaltaan toiminut

hyvin aktiivisesti ja tehokkaasti. Heille kiitos ja kumarrus omasta

puolestani jo tässä vaiheessa hallituskautta. Tietysti oman

positiivisen leimansa toimintaan tuo vakaa taloudellinen puoli,

joka toiminnan mitä suurimmalta osin mahdollistaa.

Yhteistyötäkin on Legio kevään aikana tehnyt. Ihka ensimmäiset

sitsit järjestettiin Täkyn kanssa menestyksekkäästi, ja varmasti tulee

sekä uusien sitsien järjestäminen että yhteistyö Täkyn kanssa

vakavasti harkintaan ensi syksynä. Myös edustuspuoli on ollut

hoidettuna Legion osalta. ISYY:n ensimmäisillä vuosijuhlilla samoin

kuin Optimin vuosijuhlilla on ollut edustusta ainejärjestömme

puolesta ja omalta osaltani hoidin edustuksen nimenomaan

ensimmäisissä. Savonlinnan Olavinlinna tarjosi osaltaan mahtavat

puitteet vuosijuhlien järjestämiseen ja kieltämättä sitä tunsi itsensä

prinsessaksi linnan käytäville liehuvien helmojen kanssa kävellessä.

Hyvää ja aurinkoista kevättä teille arvon opiskelijatoverit,

koittakaahan vielä hetki sinnitellä opintojen parissa! Kyllä kohta

helpottaa ja pääsee viettämään kesän töiden parissa nauttien

muutamasta vapaapäivästä viikossa missaten kaikki ihanat

aurinkoiset kesäpäivät (tarkoitukseni ei kuitenkaan ole masentaa

vaan todeta, että vaihtelu toivottavasti virkistää)!

Kumisaappaiden ostoa lämpimästi suositellen ja itsekin sitä

vakavasti harkiten,

Outi

Cocktailbileissä

Suvaksella

juhlistettiin ensimmäistä

Manipulusta Teksi ja Kuvat: Milla Määttä

”Ihana ku sai laittautua!”

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteilijöiden

opiskelijajulkaisu Manipuluksen ensimmäinen

numero sai arvoisensa julkkaribileet 16.2., kun

legiolaiset kokoontuivat viettämään yhteistä iltaa Suvakselle. Illan teema oli siis ”fancyt”

cocktailbileet, mikä konkretisoitui tavanomaista

siistimpänä pukeutumisena ja monipuolisempana

tarjoilupöytänä. Miehet olivat järjestäjien iloksi

pistäneet parastaan pukeutumalla tummiin

pukuihin. Naiset taas ihastuttivat upeissa

mekoissaan sekä huimissa koroissaan. Jäsenistö

ilmaisi olevansa tyytyväinen siihen, että tällä kertaa

bileisiin sai ihan luvan kanssa laittautua. Samalla

esitettiin toiveita samankaltaisten tilaisuuksien

järjestämiseksi myös tulevaisuudessa.

Malja Manipulukselle

Koska kyseessa olivat julkkaribileet, oli bileissä siis

jotain julkaistavakin. Ensimmäinen numero

verkkolehti Manipuluksesta julkaistiin bileissä

valkokankaalla päätoimittajan sanojen

saattelemana. Lehden ensiesittely oli tosin vain

pintapuolinen yleiskatsaus lehden luonteeseen,

johon jokainen sai tutustua tarkemmin

kotikoneellaan kuitenkin jo seuraavana päivänä.

Manipulukselle nostettiin vielä yhdessä punaiset

maljat, joilla lehti toivotettiin tervetulleeksi

Legioon.

Julkkaribileiden henkeä saimme aikaan myös

mahdollisuudella tulla kuvatuksi Manipulus-

lakanan edessä. Panostaminen pukeutumiseen ei

siis ollut turhaa, vaan illasta jäi muistoksi myös

mukavia kuvia, joita löytyy lisää Legion

nettisivuilta.

Onnistunut teemailta

Ilta Suvaksella päättyi puoleen

yöhön mennessä, mutta

pirteimmät juhlijat jatkoivat

bailaamista vielä kaupungin

yöelämässä. Sekä jäsenistö että

järjestäjät tapahtuman takana

olivat tyytyväisiä iltaan ja sen

tunnelmaan. Voi siis olla, että

samankaltaisia cocktailjuhlia

järjestetään jatkossakin!

Elisa, Outi ja Jenna ihastelevat

coktailherkkuja

Jenna, Tommi ja Iida

poseeraavat lakanan edessä

Kauri ja Tapio hilpeissä lähtötunnelmissa

AJANKOHTAISTA

HUHTIKUU

13.4. Pohjoiskarjalainen populismi ja SMP

Pohjois-Karjalan historiallisen

yhdistyksen Studia Generalia –luento.

Luennoimassa professori Ilkka Liikanen

ja dosentti Jarkko Kemppi.

M101, klo 18.00.

16.4. Jazzkerho -76 @Lasiterassi Tonight at Noon –kvintetti soittaa

Teatteriravintolassa basistilegenda

Charles Mingusin musiikkia. Liput

opiskelijoille 6€ (Levyeskot). Klo 21.00.

17.4. Eduskuntavaalit 2011 Äänestyspaikat avoinna klo 9-20.

Ennakkoäänestys kotimaassa 6.-12.4.

18.4. Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen oppiaineen palautepäivä Palautepäivä on tarkoitettu kyseisten

oppiaineiden opiskelijoille ja

opinnoista kiinnostuneille.

Salissa AU206, klo 14-16.

18.-20.4. Legion ekskursio 2011

Legion perinteikäs matka Tallinnan

salaperäiseen maailmaa käynnistyy

tiistaiaamuna. Katsotaan, kuinka moni

selviää takaisin Joensuuhun.

AJANKOHTAISTA

HUHTIKUU

21.4. Komedia Kellari

Esiintyjinä Pete Kosonen & Harri

Lagström. Klo 20.00, liput 12e. Hanki

liput ajoissa, komediaillat ovat hyvin

suosittuja!

23.4. Improtenssi -klubi Illan ohjelmassa on sekalainen

lajitelma improvisaatio-teatteria,

jammailua ja muuta ohjelmaa!

Ilmainen sisäänpääsy klo 19-22,

klo 22-> Club o Live 4€.

24.4. Cheek @Bepop klo 22-04, liput 12€.

23.4. Tarot @Kerubin Sali klo 22.00, liput 13e.

26.4.-1.5. Legion VAPPUVIIKKO Yksi Legion vuoden tärkeimmistä

viikoista tulee jälleen! Tarkempi

ohjelma aikatauluineen suraavalla

aukeamalla.

29.4. Samuli Putro @Kerubin Sali Klo 22.00, liput 12e.

LEGION VAPPUVIIKKO 2011

Ti 26.4. LEGIO VS. OPTIMI @Louhelan kenttä Legio ja Optimin kauppatieteilijät kohtaavat jälleen liikunnan merkeissä klo 13

Louhelan kentällä. Vappuviikon käynnistävä jalkapallo-ottelu kaipaa paitsi pallon

perässä juoksijoita myös innokkaita kannustusjoukkoja! Tule siis tunnustamaan väriä ja

lämmittelemään illan pyöräretkeä varten!

TOUR DE LEGIO @lähiöt de Joensuu Tour de Legio on jo perinteeksi muodostunut vappuviikon pyöräilyretki ympäri

Joensuuta. Erityisen tästä retkestä tekee matkan varrella suoritettavat vierailut

kaupungin parhaimpiin lähiöpubeihin, joissa Tour de Legion voittajan tittelistä

kilpaillaan leikkimielisten tehtävien äärellä.

Jokainen lähtee pyörän selkään omalla vastuullaan. Legio suosittelee kaikkia

mahdollisia turvallisuustoimenpiteitä (mm. pyöräilykypärä ja pyörän lukitseminen

pysähdysten ajaksi) vahinkojen välttämiseksi. Tapahtuma on ilmainen, ostokset

pitstopeilla omakustanteisia. Matkaan lähdetään torilta klo 16.00. Tapahtumassa on

säävaraus, peruuntumisesta kyllä imoitetaan. Tour de Legion voittaja palkitaan Legion

vapussa lauantaina 30.4.!

Ke 27.4. GRILLI KUUMANA @Miettis-Jannela Janne tarjoaa jälleen mahdollisuuden tulla grillaamaan hänen penthouseensa

osoitteessa Niskakatu 16 B 17. Omat syömiset ja virvokkeet mukaan! Illan aikana voi

myös äänestää Vuoden legiolaisia.

JOENSUUN OPISKELIJOIDEN VAPPUBILEET @Tivoli Grillibileiden viralliset jatkot ovat tänä vuonna Legion vappubileet Tivolissa! Ovet

avataan klo 22.00, liput 4e. Dresscode: haalarit!! 300 ensimmäistä kävijää saa lipun

mukana haalarimerkin! Jos et pääse osallistumaan tiistain ohjelmaan, on jo korkea

aika käynnistää vappuviikko näissä bileissä!

To 28.4. 8-APPRO 2011 8-Appro on Mikrovilluksen vuosittain järjestämä joensuulainen opiskelija-appro. Se sai

nimensä Kauppakadulta ja Siltakadulta, joiden varsilla sijaitsi aikoinaan valtaosa

Joensuun baareista. ”Ideana on kiertää tapahtumaan mukaan lähteneitä baareja

Joensuun keskustassa, juoda juomia alennettuun hintaan ja kerätä leimoja 8-Appro -

passiin. Leiman voi ansaita myös syömällä ja/tai laulamalla karaokea.” (lähde:

Mikrovillus)

Passin kera jokainen approilija pyrkii suorittamaan jonkun ”tutkinnon” neljältä eri

tasolta. Jokainen tutkinnon suorittanut saa myös haalarimerkin. Tapahtuma on hyvin

suosittu, joten lippujen loppuunmyyminen on hyvin todennäköistä – OLE SIIS AJOISSA!

Lisätietoja 8-Appron omilta kotisivuilta.

ISYY:n VAPPUEKSKURSIO KUOPIOON ISYY:n vappuekskursio tehdään tänä vuonna Kuopioon. Lisätietoja

ilmottautumisesta, matkakuvauksesta ja mm. matkan hinnasta ISYY:n omilta

nettisivuilta.

Pe 29.4. AAVIS @Laulurinne

Suomen suurimpina kotibileinä tunnetun Aaviksen perillistä, Laulurinteen

Aavista juhlitaan joka vuosi vapunaattoa edeltävänä päivänä, iltana ja yönä

Laulurinteen takana sijaitsevalla viheralueella. Epsilonin puolesta paikalle

järjestetään DJ äänentoistoineen, muuten juhlaväki saa itse valita oman

ohjelmansa ja seuransa. Haalarivarustus sallii jos jonkinmoisen ajanvietteen:

frisbeen heittelyn, mölkyn peluun, piknikkeilyn, hyvästä seurasta nauttimisen tai

vaikka tiputanssin! Varustaudu siis viettämään raikasta kevätpäivää ulkosalla

ja nappaa mukaasi myös eväät palanpainikkeineen. Sääväraus; reipas

vesisade tai pakkanen pistävät juhlat katkolle.

La 30.4 VAPPUKULKUE & TORSON LAKITUS Lauantai-iltapäivä ja vappuaaton juhlistaminen alkaa Torson lakituksella

Osuuspankin edessä, josta vappukulkue etenee kohti Alkukiviä. Luvassa

perinteikkäitä vappupuheita, valkomustia lippiksiä ja paljon väkeä. ISYY

ilmoittelee terkemmasta aikataulusta myöhemmin.

LEGION VAPPU 2011 @Kerubin Kellari Legion vappuviikon kohokohta eli Legion Vappu 2011 juhlitaan tänä vuonna

mahtavin puittein! Uudelleen toimintansa Ilosaaren Karjalantalolla aloittanut

Kerubi tarjoaa Kellarinsa käyttöömme alkaen klo 19.00. Ohjelmassa mm.

Vuoden legiolaisten palkitseminen, puheenjohtajan vappupuhe, kilpailuja,

pikkupurtavaa, musiikkia sekä totta kai ainejärjestötovereiden tarjoamaa

mahtavaa seuraa!

Klo 18.30 tapaamme Ilosaaren parkkipaikalla, jossa nautimme kollektiiviset

”vapputerävät” Legion tarjoamana. Vappumaljojen jälkeen siirrymme siis

sisätiloihin, jonne tervetulleita ovat kaikki legiolaiset aveceineen!

Legion yhteistä ohjelmaa Kellarissa on klo 19.00-21.00, jonka jälkeen Kerubissa

käynnistyy Lauantaidisco. Legio perii tilaisuudesta vaivaisen 3 euron

pääsymaksun, joka sisältää MYÖS sisäänpääsyyn Lauantaidiscoon (norm. 4€)!

Iltaa voidaan siis jatkaa saumattomasti samassa paikassa, suuremmalla

porukalla. Varaathan mukaasi tarvittaessa myös narikkamaksun, 2 euroa. Ole

ajoissa paikalla, ettet missaa Legion vappuaaton juhlallisuuksia, sillä lippuja

yksityistilaisuuteen myydään ovella vain klo 20.30 asti!

Su 31.4. VAPUNPÄIVÄN PIQUE-NIQUE @Ilosaari Vapunpäivänä opiskelijat kerääntyvät koomailemaan kollektiivisesti

Ilosaaren nurmelle pikinikin merkeissä. Nappaa kainaloosi mieluiten

kosteutta läpäisemätön alusta, helppoa syötävää, tasoittavaa

juotavaa ja lämmintä vaatetta. Tähän päivään on hyvä päättää

mahtava, joskin uuvuttava VAPPUVIIKKO 2011!

VAPPUVIIKON PAKOLLISET VARUSTEET:

o HAALARIT

o Ylioppilaslakki tms. (päähän vasta kun Torso on lakitettu!)

o Muuta vappusälää (esim. serpentiiniä, ilmapalloja yms.)

o Haalareiden taskuun oma nimi ja osoite lapulla

o Vappumieltä ja karnevaalihenkeä

SopotiKopoti Teksti: Topi Turunen ja Matti Kuivalainen

Valikoituja uutissähkeitä sopokopo –sektorin

ajatusten Tonavien pääkopista AMK <3 YTHS Halu saada ammattikorkeakoulujen opiskelijat pois kunnallisen terveydenhuollon julmasta byrokratiasta ja auringonlaskuun ulottuvista jonoista on innoittaunut korkeakoulut uudenlaisien kokeilujen äärelle. Maaliskuun 15. päivä päätettiin kahden ammattikorkeakoulun terveydenhuollon siirtämisestä YTHS:n alaisuuteen. Onnelliset voittajat olivat Saimaan ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut. Kokeilu alkaa kyseisissä ammattikorkeakouluissa syksyllä 2011 ja kestää näillä näkymin aina 2014 vuoteen saakka.

Opintotuki indeksiin 1.1.2012 oikeasti? Vuodelle 2012 povattua maailmanloppua on ainakin opiskelijoiden kannalta siirretty. SYL:n tekemän tutkimuksen mukaan 94 % kansanedustajaehdokkaista kannattaa opintotuen sitomista indeksiin 1.1.2012 mennessä. Vastaava luku Pohjois-Karjalan vaalipiirissä on ISYY:n tekemän tiedustelun mukaan 98 %. Kaikki puolueet ovat myös opintotuen indeksiin sitomisen kannalla. Valtapuolueista kokoomuksen ehdokkailla ovat vastahakoisimmin indeksiin sitomisen kannalla. Heillä on selvästi pisin aika opiskelija vuosista ja opiskelumuistot jo ajan kultaamia.

Ei tippa tapa Viikoilla 14.-16. Itä-Suomen yliopiston kampuksille tulee mahdollisuus käydä luovuttamassa verta. Verta luovuttaneiden ei kuitenkaan tarvitse tuntea itseään luovuttajaksi vaan luvassa on myös mahtavia etuja verta vuotaneille. Luovuttajille on luvassa ainakin ilmainen ruoka yliopiston ruokalassa ja miltei purppurasydämeen verrattavissa oleva haalarimerkki. Perinteen mukaan myös eniten vertavuotanut ainejärjestö tulee saamaan mainetta ja kunniaa. Vertaluovuttajien kesken arvotaan myös palkinto, jonka substanssista ei ole vielä suurempaa tietoa.

Huomautuksia Hengailuiltojen vähäisen kävijämäärän syyksi epäillään tiedottamisen puutetta. Tiedoksi siis kaikille kiinnostuneille: Hengailuiltoja on joka kuun toinen maanantai ISYY:n suvantokadun saunatiloissa kuudesta eteenpäin. Alkoholittomiin hengailuiltoihin on mahdollista tulla saunomaan, syömään iltapalaa tai muuten vaan olemaan vaan ja hengailemaan.

KUMULA-ILTAMAT muistuttivat ammattijärjestöjen

tärkeästä roolista Teksti: Milla Määttä

Legio Ostiensis Ry:n tuorein yhteistyökumppani Kumula ry

kävi kestitsemässä legiolaisia maaliskuun lopussa. Kumula

ry on akavalainen kunta-alan asiantuntijoiden oma

ammattijärjestö, joka tarjoaa jäsenistölleen erilaisia etuja.

Kumulan jäsenyys on opiskelijoille opiskeluaikana

ilmainen, joten kannattaa tutustua jäsenetuihin

esimerkiksi Kumulan nettisivuilla.

Kumulaa Joensuussa olivat edustamassa

toiminnanjohtaja Jussi Näri ja järjestösihteeri Jaana

Kivilahti. Ilta käynnistyi Jaanan rennolla

ammattijärjestöinfolla, jossa esiteltiin yleisesti

ammattijärjestöjen suomia hyötyjä ja Kumulaa

järjestökentän toimijana. Kumula tarjosi iltaan

osallistuneille myös mahtavat tarjoilut, joita legiolaiset

ovat kehuneet jälkikäteen useampaankin otteeseen.

Pitopalvelun maistuvat eväät ja täysi jääkaappi pitivät

porukan tyytyväisenä koko illan ajan.

Jaana ja Jussi saivat myös jäsenistöltä kiitosta osakseen

erityisesti helpon lähestyttävyytensä ansiosta. Legiolaiset

saivat vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen, ja

jokainen sai varmasti jotain irti illasta.

Osa legiolaisista nautti myös Suvaksen saunan lämmöstä.

Kun ilta Suvaksella päättyi yhdentoista maissa,

pirteimmät jatkoivat vielä Palaveriin.

”Legio olen minä, ja meitä on monta” Teksti: Pinja Natunen

Legion fuksien upouudet viininpunaiset haalarit kastettiin niille tarkoitettuun käyttöönsä 23.2.

Perinteistäkin perinteisempi tapahtuma sai tänä vuonna hieman uutta ilmettä, kun aiempien

vuosien mäenlaskurieha korvattiin FUKSILYMPIALAISILLA, jotka järjestettiin Kirkonmäen sijasta

Mehtimäen jäällä, jonne legiolaisia kerääntyi, 17 asteen pakkasesta huolimatta, noin

kolmekymmentä henkeä.

Fuksilympialaisten lajitkaan eivät olleet niitä perinteisimpiä: ihmiscurling, kaljakorimoukari ja

pulkkaviesti. Saimme paikalle saapuneista urheista legiolaisista viisi joukkuetta, jotka kävivät tasaisen

kisan näissä kolmessa lajissa. Runsas osanotto takasi sen, että joukkueisiin saatiin osallistujia sekä

fukseista että konkareistakin.

Pisteenlaskun ja voittajajoukkueen palkitsemisen jälkeen Legion keltanokat kerääntyivät rinkiin

haalarivalaa varten. Kaste oli suoritettu ja fuksit vihitty virallisesti legiolaisiksi. Virallisen osuuden

jälkeen iltaa siirryttiin jatkamaan totuttuun tapaan Miettisjannen residenssiin.

Kommentti Jenna Hattunen

Suuri kiitos Kumula Ry:lle hienosta illasta! Ilta oli hauska

ja tunnelmaltaan rento. Heti puoli seitsemän aikaan

meidät patistettiin jääkaapille hakemaan virvokkeita, jotta

ei meno menisi liian vakavaksi!

Iltahan alkoi työelämäinfolla, jossa kerrottiin Akavasta,

Akavan erityisaloista sekä Kumulasta. Kylläpä muuten tuli

sellainen olo, että ammattiliittoon on liityttävä –

viimeistään silloin, kun on töissä! Ihan oman edun

vuoksi.

Info kesti parikymmentä minuuttia, jonka jälkeen päästiin

nauttimaan pöydän antimia. Pitopalvelu onnistui hyvin

tarjoilujen suhteen, eikä ainakaan voi sanoa, että ruokaa

olisi ollut liian vähän. Juomapuolikin oli toimiva!

Perusmeininkiä loppuillasta, eli saunaa ja juhlimista!

Ja sanonpa vain, että jos joskus on vielä mahdollisuus

osallistua tämänlaiseen iltaan, osallistu ihmeessä!

Inspehtoorin tervehdys Legion

vuosijuhlilla sai juhlaväeltä

raikuvat aplodit

Rikos- ja prosessioikeus ja rangaistus

Urapolku on kuljettanut Matti Tolvasen oikeussalista auditorioon Teksti: Sampo Viitanen Kuvat: Laura Hakalisto

aastateltavan omien sanojen mukaan

koivuhalko on hienomekaanisesti

vaativin työsuorite, johon hän pystyy.

Ura ei näin ollen urjennut kirvesmiehenä saati

kelloseppänä, mutta oikeuden alalla se on

kestänyt jo vuosikymmeniä, muun muassa

nimismiehenä, lääninoikeuden esittelijänä,

syyttäjänä ja nykyisellään rikos- ja

prosessioikeuden professorina Itä-Suomen

yliopiston palveluksessa.

Paljasjalkainen tuupovaaralainen Matti

Tolvanen valmistui Turun yliopistosta

oikeustieteiden kandidaatiksi 1978, jonka

jälkeen erinäisten lyhyempien pestien jälkeen

siirtyi syyttäjäksi 1986, kohoten Joensuun

kihlakunnan johtavaksi

kihlakunnansyyttäjäksi 1996.

– Rikosoikeus on kiinnostanut

aina ja syyttäjän työ on itsenäistä, mikä on

hyvä asia. Syyttäjä rakentaa

jutun ja tekee työtä myös

poliisin kanssa, tuomari taas

on enemmän sidottu siihen

mitä esille tuodaan. Syyttäjän

työssä vaaditaan tiettyä

aggressiivisuutta tuloksen

aikaan saamiseksi.

Syyttäjän työssä Tolvanen

ennätti olla monessa mukana.

Hän vieraili myös ulkomailla

muun muassa GRECO:n, eli

Euroopan neuvoston

korruption vastaisen elimen

tehtävissä.

– Lainsäädäntöä uudistettiin

työurani aikana ja pääsin mukaan

toteuttamaan muutosta, kuten syyttäjän

aseman uudelleen muotoilua entisestä,

jonkinlaisesta nimismiehen sivutoimesta,

itsenäisemmäksi. Osa työtä oli myös rikoslain

uudistuksiin liittyvän koulutuksen antamista,

josta pidin, Tolvanen sanoo.

– 2001 olin mukana tekemässä

Europaan neuvostolle Saksasta korruptioon

liittyvää maaraporttia. 1998 suoritin

komission lukuun lainsäädäntöön liittyvän

maatarkastuksen Liettuassa, jonka tulos oli

melko myönteinen. Tiedä sitten kuinka

tarkasti sitä on komissiossa luettu. Ja niin,

olinhan minä vaalitarkkailijana Albaniassakin,

siellä oli meno aika hurjaa. Voisin sanoa, että

ei meillä Suomessa siihen verrattuna kovin

huonosti vaaleja hoideta, jos äänten heitoissa

puhutaan muutamista äänistä.

olvasen siirtyminen professoriksi

tapahtui vuonna 2003. Idean toi

ilmoille professori Teuvo Pohjalainen.

– Olimme lennolla Helsingistä

Joensuuhun ja siinä lentomatkan aikana

Pohjalainen kysyi kiinnostaisiko työ

yliopistolla.

Työ kiinnosti ja Tolvanen siirtyi tuolloisen

Joensuun yliopiston

palvelukseen. Työnkuva

muuttui siirryttäessä

akateemiseen maailmaan.

– Syyttäjän

toimessa olin siinä pisteessä,

että en tuntenut enää

pystyväni juuri kehittymään.

Tylsistymisestä ei voida

kuitenkaan puhua, Tolvanen

lisää.

– Professorin ja

syyttäjän töissä on runsaasti

eroja. Syyttäjän työ on

konkreettisempaa, asian

ajamista ja siinä vaikutetaan suoraan ihmisten

elämään. Työrytmiäkään ei siinä työssä voi

itse määritellä samalla tavalla kuin

yliopistolla, kun juttuja tulee sitä tahtia kuin

niitä tulee. Professorina voin itse määritellä

mitä opetan, joten vapautta on enemmän.

Toisaalta myös hallintobyrokratia syö paljon

aikaa ja sen määrä tuntuu vuosien saatossa

kasvaneen. Tutkimukselle ja kirjoittamiselle

ei oikein löydy aikaa, Tolvanen valaisee.

H

T

” ”

Professorina voin itse määritellä

mitä opetan, joten vapautta on

enemmän. Toisaalta myös

hallintobyrokratia syö paljon

aikaa ja sen määrä tuntuu

vuosien saatossa kasvaneen.

Tutkimukselle ja kirjoittamiselle

ei oikein löydy aikaa.

” ”

ikeustieteiden laitoksen historia ei

Joensuussa vielä ole kovin pitkä,

mutta laitoksen aseman Tolvanen

näkee vahvana, eikä hävettävää suhteessa

oikeustieteellisiin tiedekuntiin ole. Omia

vahvuusalueitakin on olemassa.

– Tämä on ollut jatkuvaa

kehittymistä, jo nämä uudet

hienot tilat ovat siitä näyttönä.

Tutkimus on meillä hyvällä

tasolla, tämän ovat todenneet

ulkopuoliset arvioijatkin.

Maisterien määrä vain pitäisi

saada nousuun.

– Luultavasti yksi

syy hitaaseen valmistumiseen on

se, että nykyinen tutkintonimike ei vastaa

tutkinnon sisältöä, eivätkä opiskelijat ole

varmoja sijoittautumisestaan työmarkkinoille.

Tässä suhteessa Lakimiesliitto onnistui

lobbaustyössään aikanaan, kun saivat estettyä

tutkinnonanto-oikeuden saamisen tänne

Joensuuhun.

– Selkeitä vahvuusalueita meillä

ovat esimerkiksi ympäristö- ja vero-oikeutta

pääaineenaan opiskelleet, jotka työllistyvät

erinomaisesti.

Kriminologiassa olisi paljon työnsarkaa

jäljellä ja mahdollisuus kansainväliseen uraan.

– Yhtenä profiloitumisen alana

näkisin myös rikollisuuden tutkimuksen, jota

ei Suomessa ole juuri ollenkaan tehty. Näin

ollen monia päätöksiä on perustettu pitkälti

uskomusten varaan tutkimustiedon

puuttuessa.

– Kriminologiaan erikoistuessa

olisi hyvä hakea oppia myös ulkomailta,

joissa ollaan asiassa pidemmällä. Monelle

perheelliselle tai sellaista perustavalle se on

varmasti kuitenkin iso kynnys.

aastattelun lopuksi Tolvanen puhuu

suhteestaan lehdistöön ja asemastaan

Legion kunniajäsenenä sekä

inspehtoorina. Irvileukojen antamaan titteliin

päivystävä professori Tolvanen suhtautuu

rauhallisesti.

– Mielestäni tähän työhön kuuluu

osana antaa vastauksia asiantuntemuksen

alaan liittyviin kysymyksiin. Eri asia on, jos

toimittaja haluaa raflaavan jutun, muutaman

kerran otsikko on ollut jotain aivan muuta

kuin piti. Pääasiallisesti luottamus lehdistön

kanssa toimiessa on molemmin puolista.

Sanottakoon vielä, että oma-aloitteisesti en

soittele lehtiin, Tolvanen toteaa.

Legion kanssa Tolvanen on ollut

tekemisissä enimmäkseen vuosijuhlien

yhteydessä ja myöntää, että enemmänkin

voisi tapahtumissa vierailla.

– Vuosijuhlat ovat

olleet oikein mukavia, joskin

välillä hieman raskaitakin.

Varsinkin viime vuosijuhlat olivat

erinomaiset. Laulutalo oli paikkana

mahtava.

– Pitäisi käydä

enemmän tapaamassa legiolaisia,

arvostan heidän toimintaansa.

Myös minulle voi tulla esittämään asioita

joihin kaipaa näkemystä, kun tässä olen vähän

niin kuin opiskelijoiden ja laitoksen välissä.

Oma käsitykseni on että, laitoksen ja

opiskelijoiden välinen yhteistyö on sujunut

hyvin.

Janoisille suille vielä lopuksi

tiedotettakoon, että vuosijuhlilla puheena ollut

väkijuomiin liittyvä lupaus pitää edelleen.

– Lähtökohtaisesti sopimus sitoo,

joten kyllä tästä pidetään kiinni, Tolvanen

sanoo.

O

H

Pitäisi käydä enemmän

tapaamassa legiolaisia,

arvostan heidän

toimintaansa.

Legion puheenjohtaja Outi Saarinen ja ylioppilaskunta-aktiivi Heini

Eskelinen vuosijuhlatunnelmissa

Linnassa Olavin Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan ensimmäiset vuosijuhlat

vietettiin upeissa puitteissa Savonlinnassa Teksti: Outi Saarinen

Matka kohti Savonlinnaa ja Itä-Suomen

Yliopiston ylioppilaskunnan ensimmäisiä

vuosijulhia käynnistyi maaliskuun 19.

päivä yhteisellä bussi-kuljetuksella.

Tuntumaa Kuopiosta saapuvaan

juhlaväkeen saimme jo linja-autojen

välillä pyörivän tekstaripalstan

välityksellä. Tosin palstalla pyörivien

juttujen laatu lähenteli ajoittain ala-

arvoista, mutta satunnaiset hyvät naurut

sieltä kuitenkin silloin tällöin irtosi.

Matkalla alkoi myös treenaaminen illan

lauluja varten ja äänikin siinä mukavasti

aukesi rallatellessa. Savonlinna-aiheinen

tietokilpailukin käytiin. Kilpailussa voiton

taisivat viedä takapenkin pojat;

kepulikonsteja tosin luultavasti

käytettiin, sillä kysymykset eivät ihan

sieltä helpommasta päästä olleet, eikä niitä kukaan oikeasti

voinut tietää.

Perille saavuttua matkalaisilla oli pienoinen hetki aikaa

valmistautua juhlaan majoituskoululla, josta matka jatkui

hyvin nopeasti kohti juhlapaikkaa. Linnaan saavuttuamme

alkoivat juhlat ensin tervehdyksillä, joita olivat

vastaanottamassa ISYY:n hallituksen puheenjohtajisto.

Lahjoja tervehtijät toivat laidasta laitaan sorkkaraudasta ja

pari vuotta ämpärissä mytiintyneestä kotiviinistä lähtien.

Juhla alkoi virallisesti Savonlinnan kampuspuheenjohtajan

Mikko Puhakka alkusanoilla, jotka eivät olleet kyllä

perinteistä tervetulopuhetta nähneetkään. Puhe itsessään

lähenteli stad-up esitystä, mutta luonteeltaan se oli kyllä

mieleenpainuva ja kuuntelijan mieleen.

Maljat kun oli saatu kohoteltua oli aika siirtyä kuninkaan

saliin nauttimaan talon antimista. Ruoka oli hyvää, mutta ei

sitä ehkä ihan riittävästi ollut. Noh, suurin nälkä lähti

kuitenkin. Ruuan jälkeen piti yliopiston rehtori oman

puheensa, mikä ei sekään ollut perinteisen juhlapuheen

tapaan tylsä ja pitkäveteinen vaan oikein mielenkiintoista

kuunneltavaa. Ruuan aikana ja

oikeastaan koko illan aikana laulettiin

hyvin paljon (ruoka syötiin kylmänä ja

laulujen välissä ahnehtien) ja muutama

uusikin laulututtavuus sieltä putkahti

tietoisuuteen.

Illan virallisena juhlapuhujana oli Jaana

Turunen, joka oli samaan aikaan niin

monta asiaa, että niitä hädin tuskin

muistaa: ainakin yksinkertainen maisteri,

toista maisteria vaille ja samalla vielä

yrittäjä. Tämäkään puhuja ei perinteistä

pitänyt kiinni vaan pisti yleisön

ensitöikseen laulamaan. Puheen jälkeen

nautittiin jälkiruokaa ja kahvia sekä

laulettiin hieman lisää. Näiden lomassa

ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sara

Remes piti oman puheensa ja samassa myös kerrottiin

ylioppilaskunnan uunituoreesta strategiasta. Puheen lomassa

palkittiin uusi ja vanhoja hallituksia, jotka olivat osaltaa

rakentamassa uutta ylioppilaskuntaa ja tehneet suuren työn

sen eteen.

Virallisen osuuden päätti Rytmihäiriköt, joiden tahdissa

tanssittiin ensin akateemisia tansseja kuten poloneesi ja

kikapo ja sen jälkeen pyörähdeltiin hiukan vapaammissa

tahdeissa loppu illan ajan. Ilta jatkui Lyseon koululla

jatkojen merkeissä. Jatkoillessa tuli tutuksi myös mm.

Savonlinnan yöelämä hyvin monen osalta.

Aamun alkajaisiksi alkoi brunssi paikallisessa kuppilassa.

Väkeä saapui paikalle pitkin aamupäivää ja brunssin

päätyttyä alkoi paluumatka majoituskoulun kautta.

Kaikenkaikkiaan juhlasta jäi hyvä maku suuhun ja hyviä

muistoja muisteltavaksi. Puitteet juhlalle olivat mitä

mahtavimmat ja siellä varmasti jokainen osallistuja tunsi

itsensä kuninkaalliseksi juhlavarustuksessaan!

€ VAALIPULUS

OPISKELIJAN VAALIRAHOITUS Teksti: Matti Kuivalainen

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys koti-

maassa on parhaillaan käynnissä ja se päättyy

tiistaina 12.4. Varsinainen vaalipäivä on jo

sunnuntaina 17.4. Päätoimisen opiskelijan

toimeentulon ytimessä ovat opintoraha,

opintotuen asumislisä ja tietysti erilaiset

välilliset verot, jotka tasaveroina lankeavat

yhtä lailla pienituloisen opiskelijan kuin

rikkaimman rahamogulin maksettavaksi.

Suomen Ylioppilaskuntien Liitto (SYL) on

valinnut opintorahan kansaneläkeindeksiin

sitomisen yhdeksi keskeisistä hallitus-

ohjelmatavoitteistaan. Sen tekemän

tutkimuksen mukaan enemmistö nykyisten

eduskuntapuolueiden kansanedustaja-

ehdokkaista (95%) Pohjois-Karjalan piirissä

haluaa sitoa opintotuen indeksiin 1.1.2012

alkaen. Nihkeimpiä ollaan Kokoomuksessa,

jonka ehdokkaista 85% on ehdotuksen kannalla

ja innoikkaimpia Vasemmistoliitossa, Vihreissä

ja Perussuomalaisissa, joiden kaikki ehdokkaat

kannattavat opintotuen indeksiin sitomista ensi

vuoden alusta alkaen.

Valtakunnallisella tasolla kysely antaa

samansuuntaisia tuloksia, joten huolimatta

hallituskokoonpanosta indeksikorotusten tulisi

olla myös opiskelijoiden ilona, sillä suurin osa

puolueista on sitoutunut eduskuntavaali-

ohjelmissaan tavoitteeseen.

Eduskuntapuolueista ainoastaan Kokoomuksen

vaaliohjelmasta ei löydy mainintaa opintotuen

sitomisesta indeksiin. Kokoomuslaisen

opetusministeri Henna Virkkusen työryhmä

esittää raportissaan (18.1.2011), että opiskelun

kannustavuuden lisäämiseksi kolmen

ensimmäisen opintovuoden jälkeen opiskelu

muuttuisi opintolainapainotteisemmaksi. Myös

kokoomusopiskelijat sanoutuvat viime

elokuisessa kannanotossaan irti indeksiin

sitomisesta, sillä he pitävät opintotuen

rakenteellista kehittämistä ensisijaisena.

Keskusta kannattaa opintorahaan huoltaja-

korotusta, joka on myös SYL:n päätavoitteissa.

Sen jälkeen jatkettaisiin sitomalla opintotuki

indeksiin. Puolue visioi myös vapaaehtoista

”kolmatta lukukautta” kesäkuukausien ajaksi.

Kristillisdemokraatit ovat Keskustan kanssa

samoilla linjoilla huoltajakorotuksen ja indeksin

suhteen ja ehdottavat lisäksi, että

perheellisiltä opiskelijoilta poistettaisiin

opintotuen tulorajat.

Perussuomalaiset vaativat myös opintotuen

sitomista indeksiin ja vastustavat opinto-

lainapainotteisuutta.

SDP kannattaa indeksiin sitomista, kuten myös

Vihreät, jotka nostavat ohjelmassaan lisäksi

esille jatko-opiskelijoiden rinnastamisen

Liikuntailtapäivänä nautittiin auringosta ja ulkoilmasta

mahdollisuuksien mukaan opiskelijoihin,

työttömiin tai työllisiin, jotta he pääsisivät

kyseisten ryhmien tuen piiriin. Perustuloa ei

ohjelmassa mainita opintotukeen liittyen.

Vasemmistoliitto sen sijaan kannattaa

perusturvan nostamista 750 euroon.

Perusturva, johon kuuluisi mukaan myös

opintoraha, olisi puolueen mukaan askel kohti

universaalia perustulomallia. Myös SYL:n ajama

6+6+6 vanheimpainvapaamalli tulisi

Vasemmiston mukaan ottaa käyttöön tulevalla

vaalikaudella.

Mallissa lapsen molemmat vanhemmat pitävät

kuuden kuukauden vanheimpainvapaan ja

sopivat kolmannen kuuden kuukauden jakson

jaosta keskenään. Tiedot on koottu puolueiden vaaliohjelmista ja SYL:n nettisivuilta. Jutussa on huomioitu vain ne puolueet, jotka ovat saaneet vähintään yhden prosentin kannatuksen Pohjois-Karjalan vaalipiirissä vuoden 2007 eduskuntavaaleissa annetuista äänistä.

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskunnan organisoimaa talviliikuntailtapäivää vietettiin jälleen 8.3. Legion oma joukkue kisaili Ilosaaren hangilla järjestetyssä tossupalloturnauksessa. Turnauksessa pelattiin kahdessa eri lohkossa, joista kummastakin kaksi parasta joukkuetta jatkoi semifinaaleihin. Päivä vietettiin kepeässä pakkas-säässä auringon lämmittäessä mukavasti poskia. Legiolaisia saapui paikalle runsaasti, ja väkeä riitti sekä kentälle että kannustusjoukkoihin. Vaikka voitontahto välillä kiristikin tunnelmaa, pelipaikalla vallitsi iloinen ilmapiiri liikunnan merkeissä. Legio pelasi alkulohkossaan kaksi voittoa ja yhden tappion ja selvitti tiensä jatkoon. Joukkueen tie oman lohkon kakkosena päättyi lopulta kuitenkin Praxista vastaan pelatussa semifinaaliottelussa. Iltaa jatkettiin Royal-Jannelan etkoilla ja Nightin virallisissa jatkobileissä.

KANSANELÄKEINDEKSI

Suurta osaa Kelan etuuksista tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.

Kansaneläkeindeksi seuraa elinkustannusindeksiä, jonka Tilastokeskus laskee keskeisten hyödykkeiden hintatietojen perusteella.

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2010 ilmestynyt selvitys päätyi puoltamaan opintotuen sitomista indeksiin, jos samalla tehtäisiin tiukennuksia opintotukeen. Hallitus toteutti ainoastaan tiukennukset.

Opintotuen sitominen indeksiin ensi vaalikaudella (4 vuotta) maksaisi noin 60 miljoonaa euroa.

LÄHTEET: SYL, Valtion talousarvioesitys

2010, Kela.

Kolumni Oskari Korhonen

Oikeudestani ääneen

Jokunen pallonpyörähdys sitten Pohjois-Karjalan maistraatin Joensuun yksikkö ilmoitti

minulle äänioikeudestani eduskuntavaaleissa. Ilmoituksellaan he halusivat muistuttaa,

että vähän reilun viikon päästä seison Punahilkan päiväkodin äänestyskopissa,

merkitsen pieneen lappuun numeron väliltä 2-109 ja pudotan sen vaaliuurnaan leima

kyljessään.

Tämän ei luulisi olevan kovin vaikeaa tai edes vaivalloista, mutta kun se peijakkaan

numero on vielä aivan hukassa. Ei sillä, ettenkö osaisi räplätä internetin vaalikoneita

ja ottaa hymyillen vastaan ehdokkaiden lehtisiä. Eikä sillä, ettenkö tuntisi puoluei-

ta ja ymmärtäisi, mistä päivänpolttavasta teemasta kulloinkin ollaan tukka-

nuottasilla.

Sillä vain, että en tiedä, mitä mieltä itse olen mistään. Sisäinen teknokraat-

tini kuiskii, että antaa asiantuntijoiden päättää, sillä mitenpä tällainen

tallaaja osaisi ottaa järkevästi kantaa valtiontalouden tasapainotta-

miseen, ydinvoiman lisärakentamiseen tai periferioiden pelastami-

seen. Ympäripyöreillä iskulauseilla ei ole ennenkään pelastettu

maailmaa.

Kaipaan aikaa, jolloin asiat olivat ihanan mustavalkoi-

sia. Siitä ei ole kauaakaan, kun saattoi vielä selkä

suorana julistaa, että tuo tuossa on silkkaa ilkeyt-

tä ja täm ajatus taas, sille ei vain ole olemas-

sa vaihtoehtoja, sinä ymmärtämätön hupsu. Ei

vaadittu kovinkaan montaa henkistä turpakä-

räjää teekupposen tai tietokoneen äärellä, kun

idealistinen maailmanparantaja huomasi

mustavalkolasiensa pirstoutuneen hymistele-

väksi kasaksi harmaan eri sävyjä. Aina löytyy

joku aavistuksen verran fiksumpi, joka on

lukenut yhden tutkimuksen enemmän kuin sinä.

Vaikka mieli tekisi, viikossa ei ehdi ottaa haltuun

kaikkia yhteiskunnallisia kysymyksiä ja

muodostaa niihin vankkumatonta

mielipidettään. Pers(u)tuntumaltakaan ei

uskaltaisi valintaa tehdä, sillä mitä valtiollisiin

velvollisuuksiin tulee, on äänestämättä

jättämisen lisäksi mahdollista mokata vain

äänestämällä väärin.

Kolumni Elisa Vornanen

Kirjoittamisen vaikeus

Päätin kirjoittaa jutun Manipulukseen. Siinäpä hieno ajatus, sormet syyhysivät jo näppäimistölle, olin täynnä tarmoa iskemään johonkin

suuren ja tärkeään yhteiskunnalliseen aiheeseen, mutta sitten kauheita tapahtui: Mistä ihmeestä kirjoittaisin? Totaalinen Blackout, en

selvästikään omannut mitään järkevää sanottavaa mistään yhteiskunnallisesti tärkeästä tilanteesta tai epäkohdasta. Maailmani on selvästikin

liian täydellinen, tai kenties en vain tiedostanut ympärilläni tapahtuvia kuohuttavia jutun aiheita. Elän siis pumpulissa tai kenties jossakin

eristetyssä tynnyrissä joka ei vain pyöri, vähän niin kuin ne jotka eivät ole löytäneet tietään Facebookin ihmeelliseen maailmaan

(sarkastinen piilomainos). Melkein muserruin täysin tästä takaraivooni iskeneestä päätelmästä ja päätinkin aloittaa suuretsinnät sen

Täydellisen Jutun löytämiseksi. Olen keskittynyt tavallisesti enemmän sen Täydellisen Miehen etsintään, joten tämä aluevalloitus oli aivan

uutta minulle. Missä ne jutut piilottelee? Miehet piilottelevat tavallisesti poikamiesboksissaan, äidin helmoissa, kavereiden nurkissa,

kuntosalilla tai tulevien ex-tyttöystäviensä luona. Näistä paikoista ei varmaankaan löydy yhteiskunnallisesti tärkeitä jutun aiheita, ainakaan

mikäli en halua kirjoittaa; hikisukkien hajun voimistumisanalyysiä, ylistystä äitien tekemästä ruuasta, videopelien aina niin mielenkiintoisesta

ja ymmärrettävästä grafiikasta tai peliominaisuuksista, koontia bodarin päiväkirjasta tai lällyjä parisuhdetarinoita. Siinäpä jutun aiheita

kerrakseen, mutta ei mitään minulle, tulevaisuuden yhteiskunnan totuuden torvelle.

Mistä sitten etsisin? Tulee hieman mieleen tästä eräs melko tuttu tilanne. Istun tenttisalissa edessäni tyhjä paperi, joka odottaa

asiantuntemusta ja kattavia vastauksia ja mieleni valtaa täydellinen Blackout, mistä niitä tietoja oikein etsisin. Myönnettäköön että toisinaan

ne tiedot eivät ole löydettävissä mistään muistini sopukoista, sillä ne eivät ole ikinä tietään sinne asti edes löytäneet, kun en ole niille sitä

mahdollisuutta antanut edes vähän raottamalla tenttikirjaa. Toisinaan taas tiedän lukeneeni jotain, mutta en vain muista tarkalleen, että

mitä ja missä muodossa. Tällöin toivon että olisin edelleen yläasteella, jolloin glittergeelikynieni kauniit värit auttoivat minua muistamaan

mitä olin milläkin värillä raapustanut, vihreä sivu käsitteli antiikin taidesuuntauksia, pinkki markkinoiden kysynnän ja tarjonnan vaihteluita.

Kuinka yksinkertaista se olikaan, nyt rämmin vain tenttikirjojen loputtomassa harmaiden sivujen jatkumossa.

Etsintäni täydellisestä jutun aiheesta ovat kuitenkin edelleen kesken, minne seuraavaksi iskisin

etsimään sitä Oikeaa. Helsingin Sanomien nettisivut olkoon seuraava uhrini. Seuraava vaihe on

yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen valinta varmaankin. Tässä mielestäni muutamia melko hyviä

vaihtoehtoja: ”Ladan myynti ponnahti rajusti Venäjällä”, ”Poliisi tavoitti sukkahousupäisen rosvon

ja kaverin”, ”Tikkurilan hallitus keikahtaa naisvaltaiseksi”, ”Gaddafin kone lensi Egyptiin viesti

mukanaan”, ” Hullun lehmän tauti Euroopassa piristi lintupopulaatioita P-Amerikassa”. Kyllä, nyt

on vihdoin löytynyt yhteiskunnallisesti tärkeitä uutisia joista voisin kirjoittaa analyyttisen

pohdintani. Ensimmäinen juttuni alkaisi varmaankin näillä sanoilla: Lada on selvästikin suosittu

auto, seuraava: kuka ihme tämä sukkahousupäisen rosvon kaveri oikein on?, kolmas: toivottavasti

ei keikahda koko hallitus kumoon näistä naisista, neljäs: toivottavasti ei Gaddaf unohtanut viestiä,

ettei tyhjin käsin Egyptiin asti lentänyt ja viimeiseen kommentoisin, että olipas hyvä että meillä

oli hulluja lehmiä , joilla saatiin Pohjois-Amerikan lintupopulaatioon eloa, vaikka en kyllä ymmärrä

ollenkaan näiden asioiden yhteyttä toisiinsa. Kiitos Hesari, tunnen itseni jälleen astetta

älykkäämmäksi ihmiseksi kun rikastutit elämääni näinkin tärkeillä uutisilla.

Ehkä vain luovutan ja odottelen inspiraation ilmestymistä, luottaen siihen viimeisen illan

paniikkiin, silloin ne neronleimaukset yleensä pulpahtavat takaraivoon deadlinen lähestymisen

vauhdittamina. Siinä on sitä tiettyä viehätystä, kun tajuaa, ettei aikaa yksinkertaisesti ole enää

jäljellä ja en voikaan viettää iltaani vain peukaloita pyöritellen tai vaihtoehtoisesti tietokoneella

surfaillen. Joskin tässä tapauksessa en kovin luota siihen, että viimeisen illan paniikkikaan auttaisi

tähän yhteiskunnallisesti tärkeän aiheen puutostilaan, joten ehkä tyydyn vain olemaan onnellinen

pumpulisessa maailmassani toistaiseksi. Eiköhän sitä ehdi myöhemminkin ryhtyä yhteiskunnan

totuuden torveksi, tai vaihtoehtoisesti myöntää ettei minusta ole torveksi ja jättää se homma

suosiolla joillekin muille sisäisen torveutensa jo löytäneille.

LAPSUUDEN UNELMA-AMMATTI Sitsit by Legio & Täky

Teksti: Elisa Vornanen

16.3.2011 Se vihdoin tapahtui. Laatuaan ensimmäiset Legion Sitsit

järjestettiin yhteistyössä äidinkielen ja kirjallisuuden opiskelijoiden

ainejärjestön Täkyn kanssa. Rikospaikkana toimi yhteiskumppanimme Yöhuvipuisto Tivolin

tilat, joissa hyödynsimme kätevästi baarin antimia sitsien aiheuttaman janon tyydyttämiseen

sekä pääsimme toteuttamaan sitsien perinnettä vaihtamalla naisten ja miesten vessojen

asiakaskuntaa päikseen keskenään.

Täysin kommelluksitta ei tästäkään illasta

selvitty, sillä osa osallistujista unohti muutamat

kultaiset säännöt; sitseillä toastien sana on

todellakin Laki, sitseillä ei taputeta vaan

hakataan pöytää, toasteja ei häiritä/ ärsytetä tai

että ei vain kannata olla väärässä paikassa

väärään aikaan tai saattaa joutua

kuvatodisteiden uhriksi. Kaikesta tästä

sitseilijöiden tuhmuudesta johtuen toastit

joutuivat jakamaan melko ahkerasti Punishmenttejä itse kullekin, joskin mitäs sitä nyt pikku

rankuista, kukaan ei kuitenkaan saamiemme tietojen mukaan loukkaantunut näissä episodeissa.

Kaiken kaikkiaan kekkerit olivat mahtavat! Suuret kiitokset erityisesti osallistujien

mielikuvituksellisista asuista! Tässä vielä kooste illan kulusta, siltä osin kun siitä löytyi tallenteita.

17.00 PANIIKKI järjestely-paikalla 17.30 Epämääräisesti pukeutuneita ihmisiä alkaa valua Tivolin ovista 18.00 Barbie-toastit astelevat ylväästi sisään - kukaan ei syty, sitseilijöiden ilmeet: WTF? Toastit kertaavat säännöt ja käytänteet, sitseilijöiden ilmeet; Tupla -WTF? 18.20 Hanniksen lehmä ammuu.. koko illan ajan. - Täkyn lieripää kiikarimies korkkaa ”KÄÄLIÖ”-hatun ja rankkutuolin - ”PISSIS”-päähine syntyy, löytäessään arvoisensa pään - Blondi-vitsit - kaikki nauraa.. koska on pakko - ”JANO!” 18.45 Tauko – miesten wc:n karuus ja alkukantaisuus yllättää naiset, naisten wc:n ylellisyys ja koppien lukumäärä yllättää miehet.

Toastien oma wc aiheuttaa ymmärrettävää kateutta. - ammattikorttien etsintä alkaa vimmatusti 19.00 Lalalalaaaa lauluja, vitsejä, VALTIKKA =SHOTTEJA; raakaa metsästystä, armoa ei tunnettu - Punishment SuperJuoman koostumus yllättää... melko monetkin - Echon ja Optimin poikien tervehdys Legiolle ja Täkylle... ehkä ensi kerralla jopa kutsumme heidät 19.30 Tauko - Naisten hyökkäys naisten vessaan - yllättävää kynsien ja kyynärpäiden käyttöä -> pojat ottavat kuvamateriaalia todistus-aineistoksi -> naisten Punishmenttina kumartaa koko loppu sitsien ajan miehille jokaisella ”SKÅL” sanalla - Etuilua baari-tiskillä - Törkeitä varkauksia; ammattikortit siirtyvät itsekseen pöydistä toisiin

19.45 Ruoka pöytään, lisää punishmentteja; koko ajan liukuhihnalta, anelua wc:den vaihdosta ennalleen; toastit eivät taivu, VALTIKKA=SHOTTEJA, vitsejä, lauluja… ehtikö kukaan edes syödä? 20.20 Tauko - Järkyttävä kunnianloukkaus toasteja kohtaan; toastien WC:hen tunkeudutaan. Rangaistustoimia harkitaan edelleen, liekö syylliset pääsevät mukaan enää seuraaville sitseille, oli tämä niin törkeää käytöstä! 20.30 Jälkkärit pöytään, Viimeinen punishmentti jaetaan; Miehet siivoavat sotkemansa Naisten WC:t - ainejärjestölaulut; Täky Legiolle ja Legio Täkylle - Paras Puku kilpailun palkintojen jako: Iron Man -Jarkko voittoon, Missille lohdutuspalkinto - Selvin Sitseilijä: Alkoholiton-Osku, Super Sitseilijä: Tarjoilijana toiminut Mari

21.15 Legion Barbie-toastilla pimenee 21.30 Sitsit Loppuu.. Super nopea pöytien poiskorjaus, ammattikorttien pöytäkunta palkintojenjako, viimeiset juomatarjousten hamstraukset - Epämääräistä harhailua 23.23 Legion Barbie-toast talutetaan pois - Satunnaisia legiolaisia sammuu pöytiin… ja lentää ulos - Yksi toisensa jälkeen poistuen yksin, kaksin tai muuten vain epämääräisissä kokoonpanoissa - Kenkiä ja karvahattuja katoaa 02.00 Lipunmyynti loppuu 02.30 Legion Barbie-toast herää koti- WC:stä, soittaa epämääräisen tiedustelupuhelun toverilleen: ”Mitä ihmettä kävi ja miten mä tänne oon joutunu?”

…Seuraava Aamu: Hapotus ja Tärinä värittävät yllättävän monen legiolaisen torstaita..

Legion Barbie-Toast

AMANTES SUNT AMENTES

Teksti: Mari Kokko

un kevät saapuu, aurinko paistaa,

pikkulinnut laulavat – ja hormonit

jylläävät. Nämä varmat kevään

merkit huomaa myös kampuksella.

Kevään lähestyessä yhä useampi

parivaljakko supattelee kahvilan

nurkkapöydässä ja vilkuilee toisiaan tentti-

kirjan reunan yli kirjaston lukusalissa. Usein

pariskuntien osapuolet ovat saman alan

edustajia.

Olen viime aikoina miettinyt, mikä ajaa

saman alan opiskelijat pariutumaan

keskenään, vaikka kampuksella on

tuhansia muidenkin alojen opiskelijoita.

Valinnanvaraa olisi siis riittämiin.

Parinetsintä alkaa jo opiskelujen

ensimmäisellä viikolla. Fuksiviikon aikana

uusia opiskelijoita pyritään

ryhmäyttämään ja tutustuttamaan

uuteen opiskelukaupunkiinsa. Monella

vanha seurustelukumppani on jäänyt

kotipaikkakunnalle tai lähtenyt

opiskelemaan eri suuntaan, joten tilanne

on otollinen uusille tuttavuuksille. Heti

ensimmäisenä iltana tsekkaillaan

kauneimmat naiset ja komeimman

kundit, joihin voisi jatkossa yrittää tutustua.

Baarikierros, kaupunkisuunnistus ja

ensimmäiset luennot ovat otollisia

kiinnostavien persoonien lähestymiselle.

Fuksiaisiin mennessä on jo ehditty tutustua

paremmin, ja fuksiaisten aamuun asti

jatkuneiden juhlintojen lomasta on moni

opiskelija löytänyt itselleen seuraa. Usein

ensimmäiset fuksipariskunnat syntyvät

fuksiaisten seutuvilla ja ilmaantuvat

yliopiston käytäville fuksiaisten jälkeen.

Jos fuksiaisissa ei ole tärpännyt, no

worries. Syksyn (ja myöhempienkin

opiskeluvuosien syksyjen) aikana on

monenmoista tapahtumaa, joissa voi

tutustua myös vanhempiin opiskelijoihin

(sekä vanhemmat opiskelijat fukseihin).

Fuksit ja jo pidemmälle opiskeluissaan

ehtineet sekoittuvat pikkuhiljaa

keskenään, jolloin on kasassa mitä

mielenkiintoisimpien cocktailien ainekset.

Jos fukseista ei ole löytynyt ketään

kiinnostavaa, voi N:nen vuoden opiskelija

tutustua uudelleen esimerkiksi vaihdosta

palanneeseen sielunsisareensa.

Muiden tapahtumien ohella pikkujoulut ja

vuosijuhlat ovat erinomaisia paikkoja

parinvaihdolle. Vuosijuhlien luonteen

vuoksi juhlien osallistujat tuovat paikalle

seuralaisinaan jos jonkinmoista daamia ja

herraa. Illan kuluessa voikin löytää itsensä

flirttailemassa Kertun tai Pertun

seuralaisen kanssa. Pikkujoulut ovat, paitsi

parinvaihdoille, myös parien eroille

otollista aikaa, jolloin markkinoille

vapautuu mitä parhaimpia yksilöitä

napattavaksi. Yleensä pikkujouluajan

saapuessa myös fuksien kestävimmätkin

kaukosuhteet ovat alkaneet rakoilla.

K

Kuten huomaatte, saman alan

opiskelijoilla on vuoden aikana kymmeniä

mahdollisuuksia löytää itselleen

seurustelukumppani. Mutta johtuuko

saman alan opiskelijoiden pariutuminen

vain yhteisestä biletyksestä? Tämä voi

pitää usein paikkansa, sillä ainejärjestöjen

järjestämissä kekkereissä on helppo

saada kontaktia kanssaeläjiin.

Puheyhteyteen pääsemisen helppous voi

huijata monet sinkut tutustumaan muihin

yksineläjiin syvemmin kuin tarkoitus

olikaan. Kuin huomaamatta, illan aikana

käydyt keskustelut voivat johtavaa

vaakamamboon yksiön lattialla.

En kuitenkaan usko yhteyden

saavuttamisen olevan ainoa selittävä

tekijä. Samaa alaa opiskelevilla on

samanlainen mielenlaatu. He ovat

kiinnostuneita samantyylisistä asioista, ja

vaikka eivät olisikaan, heitä yhdistää

rakkaus opiskelemaansa alaan. Ihmisen

on aina ollut helppo tulla toimeen

samalla tavalla ajattelevien ihmisten

kanssa. Yhteiset mielenkiinnon kohteet

auttavat ja ovat tärkeitä varsinkin

suhteen alkuvaiheessa.

Paitsi yhteiset kiinnostuksen kohteet ja

kosteat illat yökehoissa, samaa alaa

opiskelevia yhdistää myös yhdessä

vietetty aika. Opiskelijat istuvat samoilla

luennoilla, tekevät ryhmätöitä, pitävät

lukupiirejä ja istuvat yhdessä kahvilla.

Yhtäkkiä huomaa, että viettää paljon

aikaa saman ihmisen kanssa ja oppii

hänestä jotain uutta joka päivä. Siksi

myös ihastuminen on helppoa: ihminen ei

näe vieressä istuvan nenää pidemmälle.

Olipa syy saman alan opiskelijoiden

pariutumiselle sitten yhdessä vietetty yö

bileiden jälkeen tai sielunkumppanuus,

varsikin näin auringonpaisteessa on

helppo yhtyä kyyhkyläisten onneen tai

vain tarkkailla heitä sivusta. Aurinko saa

rakastavaiset säteilemän iloa myös

ympäristöönsä ja lisäämään hauskuutta

muiden harmaaseen arkeen.

Roomalaiset tiesivät sen jo vuosisatoja

sitten: Amantes sunt amentes.

(Rakastavaiset ovat hupsuja!)

Lainsäädännön laatu ja sidosryhmien rooli lainvalmistelussa tarkastelun alla

Seminaari houkutteli auditorion täyteen kiinnostuneita

Teksti: Milla Määttä

Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen ja Pohjois-Karjalan Kauppakamarin yhteistyössä järjestämä seminaari aiheesta ”Lainsäädännön laatu ja siihen vaikuttaminen Pohjois-Karjalan näkökulmasta – saatko Sinä äänesi kuuluviin?” keräsi 28. helmikuuta AU100:n täyteen aiheesta kiinnostuneita. Nelituntinen seminaari oli maksuton ja kaikille halukkaille avoin, tiivis katsaus erityisesti lainvalmistelua käsitteleviin kysymyksiin.

Professori Tapio Määttä toimi tilaisuuden puheenjohtajana. Ohjelmaan merkittyjä puheenvuoroja ja alustuksia saatiin kuulla mm. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Turun yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston edustajilta. Iltapäiväseminaariin oli kutsuttu myös panelisteja kommenttipuheenvuoroja varten: päättäjien ja sidosryhmien edustajia paneelissa olivat ministeri Anu Vehviläinen (kesk), kansanedustajat Hannu Hoskonen (kesk) ja Eero Reijonen (kesk), ex-europarlamentaarikko Riitta Myller (sd) ja Pohjois-Karjalan maakuntaliiton kehittämispäällikkö Sami Laakkonen (sd).

Seminaarin katsauksen viimeaikaisiin lainsäädännön laatua koskeviin tutkimuksiin aloitti Optulan tutkimusjohtaja Jyrki Talan puheenvuoro lain vaikutusten arvioinnista. Lehtori Riitta Ahtonen esitteli Anssi Keinäsen ja Mia Kilpeläisen kanssa yhteistyössä tekemänsä tutkimuksen, jossa myös Optula on ollut mukana. Tutkimus käsittelee lainvalmistelun laatua valiokuntatyöskentelyn näkökulmasta. Tutkimuksen osalta Ahtonen kävi seminaarissa läpi mm. valiokuntien suhtautumista hallituksen esityksiin, kriittisyyttä hallituksen esityksiä kohtaan, valiokuntatyöskentelyyn liittyviä puutteita ja valiokuntien asiantuntijakuulemisissa näyttäytyvää vaikutusvaltaa.

Sidosryhmien roolista lainvalmistelussa kertoi tutkija Auri Pakarinen Optulasta, Joensuun yliopiston alumni itsekin. Pakarinen esitteli sidosryhmien mahdollisuuksia vaikuttaa lainvalmisteluprosessin eri vaiheissa ja jakoi vinkkejä tehokkaaseen lobbaustyöhön. Turun yliopiston tohtorikoulutettava ja varatuomari Anna Hyvärinen toi keskusteluun mukaan myös yhteisötason lainvalmistelutyöhön liittyvät vaikuttamismahdollisuudet. Hyvärinen arvioi mm. Suomen, europarlamentaarikkojen ja sidosryhmien vaikutusvaltaa EU-säädösvalmistelussa.

Ohessa kertaukset seminaarin esityksistä (koottu jaetun materiaalin turvin).

Lainvalmistelun laatu valiokuntatyöskentelyn näkökulmasta (Ahtonen, Keinänen, Kilpeläinen) Hallituksen esityksen perusteella annettava mietintöön kirjattu päätösehdotus, jonka valiokunta eduskunnalle esittää, kuvaa valiokuntien olennaista roolia lainvalmisteluprosessissa. Koska eduskunnan täysistunto ei voi tehdä hallituksen esitykseen valiokuntamietinnön ulkopuolisia muutoksia, valiokunnissa tehtävä arviointi on prosessin tärkeimpiä vaiheita.

Ahtosen, Keinäsen ja Kilpeläisen tutkimuksessa nostettiin esille lainvalmistelussa esiintyviä puutteita. Valiokuntien saamaa tietoa hallituksen esitykseen liittyvistä vaihtoehtoisista sääntelykeinoista ja lakiehdotuksen toimeenpanosta ei ole ollut tarjolla riittävästi. Lain vaikutukset voivat myös jäädä valiokunnille epäselviksi hallituksen esityksiin kirjattujen vaikutusarviointien riittämättömyyden takia. Epäselväksi voi jäädä lisäksi se, miltä osin lakiehdotus on syntynyt yhteisön oikeuden täytäntöönpanon välttämättömien velvotteiden johdosta tai vastaavasti puhtaasti kansallisista tarpeista. Ongelmiksi nostettiin myös lainsäädännön negatiivisten vaikutusten ignooraaminen hallituksen esityksissä sekä mahdollisen jälkikäteisseurannan välineiden puuttuminen.

Valiokunnissa kuultavien asiantuntijoiden valinta voi vaikuttaa hyvinkin ratkaisevasti hallituksen esitykseen kohdistuvaan kritiikkiin ja valiokuntamietinnön sisältöön. Kyselytutkimuksen mukaan päätöksen kuultavista asiantuntijoista tekevät useimmiten valiokuntien puheenjohtajat ja valiokuntaneuvokset. Valiokuntien kuultaviksi toivottiin enemmän lakiesitystä koskevan alan asiantuntijoita, tutkijoita ja lakia käytännössä toteuttavia tahoja. Pienempää edustusta kuulemisissa toivottiin työmarkkinajärjestöistä ja perusvirkamiehistöstä.

Kuulemisia arvioitaessa tutkimuksessa esille nostettiin myös se, kenellä kuultavista on eniten vaikutusvaltaa. Eniten vaikutusvaltaa koettiin olevan kyseistä hallituksen esitystä valmistelevan ministeriön edustajilla, riippumattomilla asiantuntijoilla sekä muiden ministeriöiden ja viranomaisten edustajilla. Kansalaisjärjestöt ja elinkeinoelämän edustajat sekä työnantaja- ja palkansaajajärjestöt sen sijaan omasivat kyselyn mukaan vähiten vaikutusvaltaa kuulemisissa.

Tutkimuksessa tarkastelluissa valiokuntamietinnöissä vuodelta 2009 kritisoitiin yllättävän vähän lainvalmistelun laatua. Perusteluosiot koettiin puutteellisiksi, ja muutokset, joita valiokunnat esittivät, jäivät merkitykseltään vähäisiksi. Huonon lainvalmistelun laadun syyksi kyselyssä nousivat resurssipula, aikataulujen kiireellisyys ja lainvalmistelijoiden vaihtuvuus. Mietintöjen puutteellisuutta selitettiin myös hallituspuolueiden haluttomuudella esittää toisiinsa ja heidän poliittisiin linjauksiinsa kohdistuvaa kritiikkiä.

Sidosryhmien rooli lainvalmistelussa (Pakarinen) Sidosryhmät, kuten esimerkiksi kansalaisjärjestöt, elinkeinoelämän edustajat ja aktiiviset yksityishenkilöt, voivat osallistua lainvalmisteluprosessiin sen eri vaiheissa. Pakarisen esityksen mukaan hallitusohjelmien huima sivumääräinen laajeneminen viimeisen 20 vuoden aikana kuvaa poliittisten linjausten kirjaamista yhä laajemmin ja yksityiskohtaisemmin jo hallituskauden alkumetreillä. Tämän tiedon valossa voitaisiinkin sanoa, että sidosryhmien tulisi ensinnäkin pyrkiä vaikuttamaan tuleviin poliittisiin päätöksiin ja lainsäädännön muutoksiin julkistamalla omat hallitusohjelmatavoitteensa jo eduskuntavaalien alla ja tuomalla tavoitteitaan aktiivisesti esille päättäjille. Toinen vaikuttamismahdollisuus Pakarisen mukaan on pyrkiä mukaan työryhmätyöskentelyyn. Noin puolet hallituksen esityksistä valmistellaan työryhmissä, joissa on myös ministeriöiden ulkopuolisia asiantuntijoita. Sidosryhmien kannattaa siis luoda kontakteja työryhmien edustajiin tai koettaa saada oma edustajansa mukaan työryhmään.

Kolmantena mahdollisuutena osallistua lainvalmisteluun Pakarinen esittää erilaiset kuulemistilaisuudet ja lausunnot. Muiden muassa Kuntaliitto, Elinkeinoelämän keskusliitto ja Suomen Yrittäjät tulivat kuulluksi valiokunnissa vuonna 2005 useita kymmeniä kertoja, kun taas

Kuluttajaliittoa kuultiin kyseisenä vuonna yhdeksän kertaa. Usein lainvalmisteluelimet pyytävät tulevista esityksistään lausuntoja useilta lakiesitykseen liittyviltä sidosryhmiltä.

Pakarinen tarjoaa useita vinkkejä sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi. Sidosryhmän omien hallitusohjelmatavoitteiden suunnittelu ja julkistaminen hyvissä ajoin vaalien alla edesauttaa kyseisen tahon tavoitteiden saavuttamista. Ministeriöiden tulevaisuuskatsauksilla on myös oma painoarvonsa hallitusohjelmaa kirjoitettaessa, joten niihin kannattaa pyrkiä vaikuttamaan. Tärkeää on sidosryhmän oma aktiivisuus; seuraamalla lakisuunnitelmien etenemistä, osallistumalla neuvottelukuntiin ja ylläpitämällä suhteita lainvalmistelijoihin sidosryhmät pystyvät viemään omia tavoitteitaan eteenpäin.

Osallistumisoikeutta kannattaa ehdottomasti vaatia. Hyvät neuvottelutaidot, konkreettiset ehdotukset, asiantuntijatiedon hyödyntäminen ja kritiikin esittäminen lainvalmistelua kohtaan tuovat uskottavuutta ja tukea sidosryhmän tavoitteille. Ei myöskään tule unohtaa mediahuomion tärkeyttä; tuomalla omaa kantaa rohkeasti esille median kautta voi vaikuttaa sekä päättäjien että muiden sidosryhmien mielipiteisiin.

EU-säädösvalmisteluun vaikuttaminen (Hyvärinen) Anna Hyvärinen esittää hyviä tapoja saada Suomen kanta esille EU-lainsäädäntöä valmisteltaessa. Alkuun on toki tärkeää tunnistaa Suomen kannalta tärkeät ja mahdollisesti ongelmalliset hankkeet. Suomen oman neuvottelukannan määrittely viipymättä ja mm. ministeriön johdon sitoutuminen kannan mukaisiin tavoitteisiin antavat pohjan tuleville neuvotteluille. Virkamiesten hyvä asiantuntemus, riittävien resurssien varaaminen prioriteettihankkeisiin ja hyvät yhteydet Euroopan parlamenttiin takaavat myös osaltaan Suomen edun mukaisten tavoitteiden toteutumisen EU-lainsäädännössä. Hyvärinen kannustaa ottamaan kantaa lakiesitysten sisältöön jo ennen kuin komissio antaa ehdotuksensa. Suomen kannattaa siis tuoda oma kantansa selkeästi esille mahdollisimman aikaisesta vaiheesta lähtien.

Mepit ja Euroopan Unionin muut toimijat ovat Hyvärisen mukaan Suomelle yksi väylä saada omat tavoitteet esille EU-tason lainsäädäntöprosessissa. Käytännössä jokainen europarlamentaarikko voi vaikuttaa lainsäädäntöprosessin aikana mm. raportoijana tai varjoraportoijana. Suomen hallitus tai sidosryhmä voivat yrittää saada yksittäisten, lakihankkeen kannalta avainasemassa olevien henkilöiden kannan omien tavoitteidensa mukaiseksi ylläpitämällä aktiivisesti yhteyksiä heidän suuntaansa.

Hyvärinen esittää sidosryhmille useita muitakin vaikuttamismahdollisuuksia Euroopan Unionin tasolla. Paitsi pitämällä suoraan yhteyttä EU:n toimielimiin, kuten Euroopan parlamenttiin ja Komissioon, sidosryhmät voivat lähestyä epävirallisemmin myös ministeriöiden ja Suomen Brysselin EU-edustuston virkamiehistöä. Suomen valmistellessa omaa kantaansa sidosryhmien kannattaa pyrkiä vaikuttamaan EU-valmistelujaostoissa. Verkostoitumalla myös muiden eurooppalaisten kattojärjestöjen ja alan toimijoiden kanssa sidosryhmät saavat lisää tukea tavoitteilleen.

Anonyymit ammattivalittajat purkavat tuntojaan

Tanssilattian vaaroista

Halusin varoittaa kaikkia bilehileitä tanssilattioiden vaaroista. Itse kokeneena

parkettien Gillette Venuksena (naisellinen vastine partaveitselle), koin kauhun

hetkiä tuossa jokunen viikonloppu sitten kun tanssilattia hyökkäsi arvaamattomasti

kimppuuni. Se päätti muuttaa koostumustaan kesken valloittavien moovieni, jolloin

toinen jalkani lipesi ja nilkkani muljahti hallitsemattomaan suuntaan pois sen

normaalilta liikeradalta, jonka seurauksena itse otin hyvinkin läheistä kosketusta

lattiaan. Tämän traagisen tapahtumasarjan päätteeksi jouduin kinkkaamaan

tuskan saattelemana pois lattialta ja siihen jäivät pepun sheikkaukset siltä illalta ja

muutamalta seuraavalta viikolta saman tien. Alkoholilla ja korkeilla kengillä saattoi

olla lievästi vaikutusta tapahtumien kulkuun, mutta pääsyy oli kuitenkin nimeltä

mainitsemattoman tanssilattian hallitsematon käytös.

Tästä johtuen haluaisinkin varottaa kaikkia teitä bilehileitä ja etenkin hieman

kokemattomampia tanssilattian käyttäjiä, olkaa varuillanne, sillä koskaan ei voi

tietää milloin se kohtalokas kerta osuu omalle kohdalle ja tanssilattia hyökkää

kimppuunne. Itse selvisin melko vähäisin vammoin, nilkkani vain nyrjähti ja kinkkasin

viikon keppien kanssa, joskin ideaaliside tulee tukemaan nilkkaani hieman

pidempään ja pomppimiset on rajoitettu joksikin aikaa. Henkisen kärsimyksen ja

bileiden menetyksen aiheuttaman ahdistuksen määrää ei voi edes sanoin kuvailla,

ja mietinkin tulenko koskaan olemaan täysin valmis antamaan anteeksi ja

luottamaan uudelleen tanssilattiaan, joka oli kuitenkin tähän asti yksi

lempiajanvietto paikoistani.

Tanssilattian uhri