Legio Ostiensis ry:n ainejärjestölehti Itä-Suomen yliopiston oikeustieteilijöiden opiskelijajulkaisu Päätoimittaja Milla Määttä

Kirjoittajat tässä lehdessä: Outi Saarinen, Mari Kokko, Sanna Räsänen, Anu Aavamäki, Emmi Jokelainen, Ilmi Havas, Jenna Hattunen, Topi Turunen,

Elisa Vornanen, Sampo Viitanen, Jaana Kivilahti, Ilkka Häyrinen, Milla Määttä

Taitto Milla Määttä

Yhteystiedot sähköposti: hallitus@legio.fi nettisivut: www.legio.fi postiosoite: Legio Ostiensis ry Oikeustieteet Itä-Suomen yliopisto PL 111 80101 JOENSUU

1. vuosikerta, 4. numero.

pääkirjotus Milla Määttä

Lisätietoja odotellessa

Itä-Suomen yliopiston hallitus on hyväksynyt vuoden 2012 toiminta- ja taloussuunnitelmansa, jonka mukaisesti yliopisto

tulee esittämään opetus- ja kulttuuriministeriölle, että osa nykyisen julkisoikeuden koulutuksen aloituspaikoista

suunnataan oikeustieteellisen alan aloituspaikoiksi ja yliopistolle myönnetään oikeustieteellisen alan tutkinnonanto-

oikeus. Ensin mä olin että VAU. Sit mä olinkin että öh.. niin mitä tämä tarkoittaakaan?

Nykyisiä HTK/HTM-opiskelijoita ajatus muutoksesta kuulostaa kauhistuttavan; viisi vuotta töitä tutkintoon, jolla ei

teekään työelämässä yhtään mitään? Reaktio voi olla liioiteltu: Joensuussa HTM-tutkintoon valmistuneet tiedostavat

kyllä koko opiskeluaikansa, ettei heistä tule lakimiehiä, asianajajia tai varatuomareita. HTM-oikeustieteilijät sijoittuvat

nykyiselläänkin hyvin työelämään, tietylle oikeudenalalle erikoistumista vaativiin työtehtäviin. Lea Halosen

tekemän ”Juridista osaamista edellyttävät työpaikat ja HTM-tutkinto vuonna 2011” –selvityksen mukaan työmarkki-

noilla ilmenee lisääntyvä tarve ”tietyille juridiikan osa-alueille erikoistuneista lakiasiantuntijoista”. Seurattujen

työpaikkailmoitusten mukaan juridista osaamisista edellyttävistä avoimista työpaikoista 72 %:iin kelpaa HTM-tutkinto.

(Myönnettäköön kuitenkin, että rekrytoinnista vastaavien ennakkoluuloja työhakemuksissa lukevia tutkintonimikkeitä

kohtaan onkin hieman vaikeampi mitata...)

Ehdotus herättää kuitenkin ymmärrettävää pelkoa: miten tultaisiin takaamaan

erikoistuvien HTM-opiskelijoiden laadukas opetus, kun sen painopiste siirtyisi OTM-

opiskelijoiden ”putkitutkintoon”? Minkälaiset työllistymis- ja jatko-opiskelumahdol-

lisuudet omalla laitoksella HTM:lla tulevaisuudessa tulisi olemaan?

Laitoksen toiminnan kehitystä sekä mm. pääainevalikoiman ja

tutkintorakenteiden muutoksia pari vuotta seuranneena voinen todeta, että

sekä koko UEF että oikeustieteiden laitos ovat eläneet melko tyylipuhtaasti

opetus- ja kulttuuriministeriön toiveiden mukaisesti. Tähän taustaan

peilaten, en suinkaan ihmettelisi, vaikka oikeustieteellisen alan tutkinnon-

anto-oikeus Joensuuhun saataisiinkin. Oikeustieteellisen alan tutkinnon-

anto-oikeus on varmasti laitoksen märkä uni esimerkiksi varmemmin

valmistuvien maistereiden (joista laitos saa rahaa), laitoksen imagon ja

huippuopettajien palkkaamisen suhteen. Jossain mielessä häviäjäksi esimer-

kiksi sisään pyrkivän aineksen suhteen voi tulevaisuudessa ajautua haas-

tavan maantieteellisen sijaintinsa takia Lapin yliopiston oikeustieteellinen

tiedekunta. Soraääniä odotellessa.

Vaikka ehdotus kuohuttaa nykyisiä opiskelijoita,

mielestäni olisi typerää asettua sitä vastaan – niin

yksilönä kuin ainejärjestönäkään. Nykyisten

opiskelijoiden kannattaa käyttää voimavaransa

pikemminkin omaan tutkintoonsa liittyvän

opetuksen laadukkaan tarjonnan vaatimiseen ja

omien erikoisosaajan taitojensa vahvistamiseen.

Uusista oikeustieteellisen alan aloituspaikoista ei

varmasti ole haittaa lainsäädäntöympäristön

sopimusoikeudellistuessa; töitä tulee riittämään sekä

lakimiehille että uskoakseni myös meil-

le ”yhteiskuntatieteellisen alan lakiasiantuntijoille”.

Loppujen lopuksi työllistymisessä on kyse henkilö-

kohtaisista näytöistä ja kunnianhimosta, ei tutkinto-

nimikkeistä.

Tässä numerossa

2 Pääkirjoitus

4 Puheenjohtajan palsta

5 Legion syyskokous ja

toogabileet

6 Dagen efter

7 Ajankohtaista

9 Vuosijuhlaviikko

11 Kilpailuhenkeä ja

tapausharjoituksia

Hollannissa

13 Paluu ekaluokalle

15 Tuutorin fuksiviikko

17 Fuksiaisten huumaa

18 Idempää

19 Paluu legioonaan

20 Oodit Iidalle ja Elisalle

21 Mitä annettavaa

ammattiliitolla on opiskelijalle?

23 Kumula-seminaari

Tampereella

25 Poikien ei-lääketieteellisestä

ympärileikkauksesta

26 Taloustieteellinen näkökulma

musiikin yksityisen kopioinnin

rajoitukseen

28 Sanahirviöeksku

32 Puhe miehelle

33 Valituspalat

34 Sikanurkkaus

Puheenjohtajan palsta

Outi Saarinen

Vähiin käy ennen kun loppuu

Syksy alkaa olla lopuillaan, opinnot vauhdissa ja eittämättä on loppumassa myös nykyisen

hallituksemme olemassaolo. Vuosi on ollut mitä antoisin ja kieltämättä ehkä myös paras

koko akateemisen urani aikana. Niitäkin vuosia kun on jo muutama kertynyt.

Toisaalta ei voi olla tuntematta tietynlaista helpotusta vastuun paetessa harteilta

seuraavan puheenjohtajan niskaan, mutta jossain määrin myös haikeutta on havaittavissa.

Pian en enää taas tiedäkään mistään mitään ja joudun peräti kyselemään, mitä milloinkin

tapahtuu sen sijaan, että kyselyt tehtäisiin minulle. Ehkä on kuitenkin vain hyvä tehdä

päätös olla murehtimatta liikaa tällaisista asioista ja olla taas niin kuin rivijäsenen kuuluukin

ja nauttia viimeisestä opiskeluvuodesta, jonka jälkeen jonkinlainen todellisuus luultavasti

iskee kasvoille. Uudenlainen asennoituminen siis alkakoon.

Huolissani en Legion tulevaisuudesta osaa olla. Uusi hallitus vaikuttaa heti ensisilmäyksellä

erittäin pätevältä ja innokkaalta uuteen hommaan ja myös kokemusta on paljon

puhumassa uuden puheenjohtajan, mutta myös muutaman muun vanhan hallituslaisen

myötä. Hommat tulee varmasti hoidettua paremmin kuin hyvin, eikä huolta tarvitse kantaa

ainejärjestön pystyssä pysymisestä.

Vaikka syksy alkaa vääjäämättä lähentyä

loppuaan, on minulle puheenjohtajana edessä

vielä jotain ikimuistoista. Vuosijuhlat nimittäin. Se

on tilaisuus, missä opiskeluvuosi saa kruunun

päähänsä ja sitä juhlistetaan loisteliaasti.

Vuosijuhlat ovat minulle kolmannet, mutta

voisinpa veikata, että henkilökohtaisesti nämä

ovat ne, jotka tulen muistamaan vielä pitkään.

Saan poseerata loisteliaassa ja juhlavassa

yhteiskuvassa hallitukseni kanssa, pitää puhetta

ja illan päätteeksi tanssia jalkani kipeäksi. Kukapa

tällaista voisi unohtaa.

Vielä viimeistä kertaa tällä palstalla

kynttilänhämyistä ja ahkeraa loppusyksyä kaikille

toivottaen

Outi

Legion syyskokous ja toogabileet Teksti: Mari Kokko Aukeaman kuvat: Janne Miettinen

Legio Ostiensis ry:n sääntömääräinen syyskokous pidettiin 26.10.2011. Syyskokouksessa käsiteltiin

toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2012 sekä valittiin Legiolle uusi hallitus. Toimintasuunnitel-

massa korostettiin perinteiden jatkamista ja tulevaa Legion juhlavuotta. Vuoden 2012 hallitus pyrkii

järjestämään Legion 15. vuoden iän kunniaksi uusia tapahtumia perinteiksi muodostuneiden tapahtumien

rinnalla. Kokouksessa todettiin, että Legion taloudellinen tilanne on parantunut edellisestä vuodesta, mutta

varainhankintaa tulee jatkaa aktiivisena juhlavuotta silmällä pitäen.

Uuden hallituksen valinnasta muodostui jännitysnäytelmä. Legion sääntöjen mukaan hallituksen jäsenten

maksimimäärä on 12 henkilöä. Koska ehdolle asettui 17 henkilöä, hallituksen jäsenistä äänestettiin. Valituksi

tulivat alla olevat henkilöt. Puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Mari Kokko.

Legion hallitus 2012

Mari Kokko, puheenjohtaja

Jari-Pekka Räty

Saara Holopainen

Kalle Kaskinen

Anniina Torvinen

Martti Kuikka

Tuomas Palosaari

Jenna Hattunen

Kalle Hertti

Ilari Nevalainen

Ada Korhonen

Topi Turunen

Syyskokouksen jälkeen vietettiin toogabileitä Täky ry:n kanssa. Bileissä oli runsaasti toogiin pukeutuneita

äidinkielen ja kirjallisuuden sekä oikeustieteenopiskelijoita, jotka sulassa sovussa yrittivät selvittää kuka on

Brutus. Bileissä oli tarjolla raikkaita hedelmiä ja juhlijat nauttivat teemaan kuuluvasti virvokkeena viiniä. Ilta

jatkui Club Joensuussa Legion järjestämissä Neon bileissä, jotka päättyivät vasta aamun pikkutunteina.

Kolumni Sanna Räsänen

Täky ry

Dagen efter

On toogabileiden jälkeinen aamu. Istun sängynreunalla ja ihmettelen eilisiä tapahtumia silmäpussit polvissa. Kuusi tuntia

sitten toogabileet, toogabileiden jatkot, odotas, monta lonkeroa. Ja sitten. Grillijono, justa! Dollyn edessä korjailimme

ruokalistasta yhdyssanavirheitä ja olimme vakuuttuneita omista väittämistämme, joissa maailma olisi parempi paikka:

ihmiset tietäisivät, kuka on Timo K. Mukka ja suomen kieleenkin tulisi ehkä kymmenen vuoden kuluttua futuurirakenne.

Takanamme seisova heitti meihin outoja katseita. Hulluja nuo fennistit!

Minulta kysyttiin kaksi kertaa eilisten bileiden aikana, miksi Legio ja Täky järjestävät yhteisbileitä ja eivätkö Täkyn bileet

ole aika kuivia. Vastasin kysymyksiin silloin, että koska yhteistyö ja eivät, mutta nyt enimmät huurut hälvenneenä aloin

miettiä kysymyksiä uudessa valossa. Erilaisuus ja stereotypisyys tuntuivat olevan illan yleisiä puheenaiheita.

On eittämättä totta, että tiettyihin piireihin hakeutuu ihmisiä, joilla on myös tietynlainen ominaisluonne. Tuo

ominaisluonne on toisten mielestä tyhmä, toisten mielestä kuiva, jonkun mielestä taas liian villi. Mielipideasioista voi

kiistellä. Jokaisella ainejärjestöllä on omanlainen kemiallinen kaavansa, ja kyllä siinä vaan niin aina käy, että opiskeltava

aine alkaa myös määrittää ihmisiä (kts. yhdyssanojen korjaus yllä, hieman nolottaa) tai vastaavasti ihmiset alkavat

vaikuttaa opiskeltavaan aineeseensa. Toisaalta nuo ominaispiirteet ovat juurikin niitä asioita, joita oppii rakastamaan sitä

enemmän, mitä pidemmälle opiskelu jatkuu.

Vaikka stereotypiat kumpuavat aina jostain, osa niistä ei ole totta. Esimerkiksi totta ei ole väittämä Täkyn bileiden

kuivuudesta. Bileemme ovat erilaisia, ehkä hieman rauhallisempia Legioon verrattuna, mutta eivät ne kuivia ole,

meininki on vain pelkästään toisenlaista. Kivaa meillä on ainakin yleensä. Kyse ei ole myöskään ainejärjestöjen välisestä

kilpajuoksusta villeimpien bileiden maaliin; se joka sanoo Täkyjä tylsiksi, ei todennäköisesti ole tutustunut meihin

kunnolla. Olemme aika verbaaliakrobaatteja koko joukko, ja sitä paitsi oudot asiat, kuten täkyt ja legiot ovat yleensä

myös kiinnostavia tuttavuuksia, joilta oppii aina uutta.

Oman porukan tunteminen tuo ympäristöön tuttuutta ja turvallisuutta, mutta mikäli aina vain seurustelisimme samojen

ihmisten kanssa, meiltä saattaisi jäädä näkemättä erilaisuuden mukanaan tuoma rikkaus. Joten kysymys: ”Miksi meillä on

yhteisbileitä, mehän olemme niin erilaisia?” on samalla vastaus: ”Koska me olemme niin erilaisia.” Loistojubilerumeiden

lisäksi eilinen toi muassaan myös tyytyväisyyttä siihen, että meillä on toisillemme jatkossakin paljon annettavaa

huolimatta niistä grillijonossa jaelluista katseista.

AJANKOHTAISTA

MARRASKUU

4.11. ”War, conflicts and human rights” YK:n ympäristöohjelman (UNEP) ja kansain-

välisen kriisinhallintatyön asiantuntija Pekka

Haavisto luennoi salissa BOR100 klo 12.15–

13.45.

4.11. "Suomalainen suunta, ihmiskuntapolitiikka ja kestävä kehitys"

Pitkäaikainen ministeri ja Lapin yliopiston

dosentti Paavo Väyrynen luennoi salissa

AU202 klo 12.15-13.00.

9.11. Nordean infotilaisuus Rahat vähissä? Asunto ja rahoitus hakusessa?

Salissa M103 klo 12-14 Nordean asiantuntijoita

kertomassa mm. luottokorteista, opinto- ja

asuntolainasta sekä eläkesäästämisestä.

14.-20.11. Legion vuosijuhlaviikko Legion muistorikasta taivalta juhlistetaan

jälleen marraskuussa, tällä kertaa kokonaisen

viikon ajan! Lisätietoja viikon ohjelmasta

seuraavalla aukeamalla.

15.11. Legion pelejä sählyliigassa Pelit klo 15.30-17.00 Joensuu Areenalla

16.11. Päästä irti – Irti päästä! -impro Ilmainen improteatteri-ilta jälleen Teatteri-

ravintolan lasiterassilla alkaen klo 22.00.

16.-20.11. Rokumentti 2011 Rock film festivalin teemana tänä vuonna

Black magic. Elokuvia ja klubeja, festivaali-

lippupaketti 25€, näytöslippu 6€.

19.11. Legio Ostiensis ry:n vuosijuhlat Opiskeluvuoden todellinen helmi, jota

muistellaan vielä vuosien päästä. Juhlan

ohjelma käynnistyy klo 18.00 Teatteri-

ravintolassa. Kuntanauhat kuosiin, varovasti

juhlalipokkaissa!

23.11. Päästä irti – Irti päästä! -impro Yksin sateessa -festivaalin improvisaatio ilta

Teatteriravintolan lasiterassilla klo 21.30.

Vapaa pääsy!

24.11. Legion pelejä sählyliigassa Pelit klo 14.30-16.00 Joensuu Areenalla.

(C) Warner

AJANKOHTAISTA

JOULUKUU

3.12. Chisu @Kerubin sali Liput 15e, klo 22.

3.12. Go Equal 2011: Kenen tasa-arvo? Paikallisten kansalaisjärjestöjen ja toimijoiden

yhteysvoimin toteuttamassa tapahtumassa

pohditaan ja juhlitaan tasa-arvoa. Keskustelu-

tilaisuus klo 18-20, järjestömarkkinat klo 20-

21.30 ja iltabileet klo 22, teatteri-

ravintolan lasiterassilla.

3.-4.12. Taitokorttelin joulukylä Joensuun taitokorttelin iki-ihana miljöö tarjoaa

käsitöitä ja kulttuuria kolmena viikonloppuna

joulukuussa. Kylve lämpimässä

joulutunnelmassa ennen kotikonnuille

karkaamista 3.-4., 10.-11. ja

17.-18.12. la klo 10-17, su 12-17.

10.12. Ville Härkönen, Mariska & Pahat Sudet @Kerubin sali

Liput 10e, klo 22.

14.12. Legion Pikkujoulut Legion pikkujoulujen järjestelyistä vastaavat

jälleen perinteen mukaan fuksit. Kuluvan

vuoden viimeisissä ainejärjestöbileissä

toivotellaan kaikille hyvät joululomat!

14.12. Päästä irti – Irti päästä! Improvisaatioteatteri

Ilmainen improilta jälleen Teatteriravintolan

lasiterassilla alkaen klo 22.00.

16.12.2011 – 9.1.2012 JOULULOMA Opetusperioditauko a.k.a.

joululoma alkaa viimeistään

ÄN-YY-TEE NYT!

Vuosijuhlaviikko Teksti: Mari Kokko

Legion vuosijuhlaviikko järjestetään tänä vuonna

ensimmäistä kertaa. Vuosijuhlaviikolla on tarkoi-

tus esitellä Legion monipuolista toimintaa ja juhlis-

taa Legion ikävuosia pitkän kaavan mukaan. Läm-pimästi tervetuloa vuosijuhlaviikon tapahtumiin!

Vuosijuhlaviikon ohjelma:

14.11. Tanssikurssi Educan salissa

(E200) klo 17-20

Oletko osallistumassa vuosijuhlille ja

tanssiminen hirvittää? Ovatko vanhojen-

tansseissa opitut valssin askeleet unohtu-

neet? Ei hätää! Tule Legion tanssikurssille,

joka johdattaa sinut paritanssien saloihin. Ja

mikä parasta, kurssi on osallistujille ilmai-

nen! Kurssilla opetellaan perusaskeleet

kolmesta tanssista: valssista, foksista ja tan-

gosta. Myös muut kuin legiolaiset ovat ter-

vetulleita. Opettajana toimii tanssija Anna Nousiainen. Lisätietoja tulossa pian.

15.11. Sitsit Educan salissa (E200) klo 18.30–22

Legion historian toiset sitsit ovat täällä.

Sitsien teema on vielä salaisuus, mutta

luvassa on paljon juomalauluja ja hulvatonta

menoa! Toasteina toimivat Eija Miettinen ja

Markus Kytölä. Lisätietoja sitseistä tulossa

piakkoin.

16.11. Peli-ilta Bar playssa klo 18 alkaen

Keskellä viikkoa legiolaiset kokoontuvat

Bar Playihin istumaan iltaa ja pelailemaan

lautapelejä. Tule mukaan viettämään rentoa iltaa hyvässä seurassa!

17.11. Alumniluento yliopistolla klo 16-18

Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuk-

sella oikeustieteiden laitoksella ja samalla

Legio Ostiensis ry:n vuosijuhlaviikon yhtey-

dessä järjestetään alumniluennot työllisty-

misestä torstaina 17.11. klo 16–18. Lu-

entojen tarkoituksena on hahmottaa oi-

keustieteitä opiskeleville erilaisia työllisty-

mismahdollisuuksia. Laitokselta valmistu-

neet opiskelijat tulevat kertomaan mm.

omasta työllistymisestään, työurastaan ja

siitä, miten he ovat kokeneet oikeustie-

teiden opiskelun Joensuussa vaikuttaneen

näihin asioihin. Tilaisuus on avoin niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin.

18.11. Välipäivä

Torstaina vietetään välipäivää. Välipäivänä

ennätät vielä käyttää pukusi pesulassa viime

vuoden jäljiltä, lankata kengät, valmistautua

juhliin henkisesti ja vaikka lukea maanantain

tenttiin...

19.11. Vuosijuhlat

Legion vuosijuhlat huipentuvat lauantain

vuosijuhliin. Vuosijuhlat ovat Legion

loisteliain tapahtuma ja ehdottomasti koko

vuoden toiminnan kohokohta. Vuosijuhlilla

nautitaan loistavasta tunnelmasta, hyvästä

ruuasta ja juomasta sekä innostavista

puheista opiskelutovereiden kera. Ja mikä

parasta: vuosijuhlilla saa pukeutua

parhaimpiinsa, joten paikalta löytyy

kauneimmat ladyt ja komeimmat herrat.

Lisätietoja mm. etiketistä osoitteesta

www.legio.fi/vuosijuhlat. (HUOM! vain

ilmoittautuneille)

20.11. Sillis

Sillis kruunaa Legion juhlaviikon. Sillis eli

silliaamiainen järjestetään vuosijuhlia

seuraavana päivänä. Juhlijat kokoontuvat

sillikselle viettämään dagen efteriä

yhteisvoimin. Silliksen pitopaikka

ilmoitetaan vuosijuhlassa, johon saakka

pitopaikka on tarkkaan varjeltu salaisuus.

Silliksen pukukoodi on haalarit ja meno on

vuosijuhlia rennompaa. Silliksellä nautitaan

pientä suolaista sekä tasaavaa juomapuolta,

ja juhlafiilikset lähtevät taas uuteen nousuun.

Näin ollen, vaikka olo ei olisi edellisen

päivän juhlien jälkeen parhaimmillaan, sillis

on ainut oikea paikka jatkaa juhlintaa!

(HUOM! vain vuosijuhlaan osallistuneille)

Alumniluentojen aikataulu

AU 206, klo 16.00–18.00

Hallinto-oikeus

Jenni Varis (HTM 2007), Itä-Suomen yliopisto,

Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, suunnittelija,

henkilöstöasiat

Atte Korte (HTM 2009), Pohjois- Karjalan

ammattikorkeakoulu, tuntiopettaja

Siviilioikeus

Maria Kuikka (HTM 2011), Sunprofile Oy,

kehitysasiantuntija

Tiina Eskelinen (HTM 2009), Kiteen kaupunki, vs.

hallintojohtaja

Finanssioikeus

Mika Nissinen (HTM 2006), Verohallinto, ylitarkastaja

Matti Matinen (HTM 2010), Deloitte & Touche Oy,

Tax advisor

AU 102, klo 16.00–18.00

Oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus

Mia Kilpeläinen (KTM 2003), Itä-Suomen yliopisto,

nuorempi tutkija

Emmi Muhonen (HTK), Itä-Suomen yliopisto,

tutkimusavustaja

Rikos- ja prosessioikeus ja

rikollisuuden tutkimus

Marika Kaksonen (HTM 2008), Valtion talous- ja

henkilöstöhallinnon palvelukeskus, palveluasiantuntija

Kimmo Wetterstrand (HTM 2005), Pohjois-Karjalan

poliisilaitos, komisario

AU 210 klo 16.00–18.00

Eurooppaoikeus

Pasi Lukkari (HTM 2007), Itä- ja Keski-Uudenmaan

ulosottovirasto, kihlakunnanulosottomies

Ympäristöoikeus

Tanja Leppänen (HTM 2003), Nilsiän kaupunki,

tekninen johtaja

Mari Tarvainen (HTM 2004), Linnunmaa Oy,

toimitusjohtaja

Kilpailuhenkeä ja

tapausharjoituksia Hollannissa

Teksti: Anu Aavamäki ja Emmi Jokelainen

Viime syksynä aloittaessamme Client

Counselling - kurssia (joka nykyisin on

nimellä Client Consultation), emme vielä

arvanneet mihin pyöritykseen pääsisimme

mukaan alkuvuodesta 2011. Jo kurssi

itsessään oikeustapausharjoituksineen oli

mielenkiintoinen tapa kehittää omaa

oikeudellista osaamistaan ja testata,

kuinka luennoilla opittua tietoa osaisi

soveltaa todellisessa tilanteessa. Kurssin

edetessä aloimme innostua ajatuksesta

pyrkiä Itä-Suomen yliopiston ja samalla

Suomen edustajiksi International Client

Consultation -kilpailuun, joka tänä

vuonna järjestettiin Maastrichtin yliopis-

tossa Hollannissa. Kun saimme tietää, että

me olisimme ne onnekkaat jotka

pääsisivät Suomea edustamaan kansain-

välisesti arvostettuun kilpailuun, alkoi

kuukausia kestänyt harjoittelu.

Kilpailuun valmistauduttiin harjoitte-

lemalla asiakastapaamisia kaksi kertaa

viikossa tammikuusta lähtien. Asiakas-

tapaamisissa pyrimme oman osaamisem-

me avulla auttamaan meidän luoksemme

saapunutta asiakasta tämän oikeudelli-

sessa ongelmassa, joka saattoi liittyä mihin

vain oikeuden alaan: työoikeuteen,

rikosoikeuteen, kansainvälisiin oikeudelli-

siin ongelmiin. Asiakkaina meille toimivat

niin toiset opiskelijat, vaihto-opiskelijat

kuin yliopiston henkilökunnan jäsenetkin.

Harjoittelu käytiin, kuten kilpailukin,

täysin englanniksi. Harjoittelun aikana

tuntui usein, ettei oma osaaminen ja

tietämys riittänyt, mutta oli ilo huomata

lopulta kuinka paljon asioita oli oppinut ja

kuinka itse oli kehittynyt oikeudellisena

neuvonantajana. Kilpailun lähestyessä

tiukensimme tahtia ja harjoittelimme

viimeisinä viikkoina kolme kertaa

viikossa. Tässä vaiheessa emme vielä

tienneet kuinka hieno kokemus kilpailuun

osallistuminen tulisi olemaan.

Kilpailu järjestettiin Maastrichtin

yliopistossa Hollannissa 6.-10.4.2011.

Matkan aikana saimme huomata, kuinka

paljon tunnetumpi ja arvostetumpi

kilpailu tosiasiassa kansainvälisesti on,

kuin mitä se on Suomessa. Osa

kilpailijoista kertoi, että sijoittuminen

takaisi heille työpaikan lakimiehenä

kotimaassaan! Kilpailussa pääsimme

ratkaisemaan kahta erilaista oikeudellista

ongelmaa. Ensimmäinen tapaus liittyi

asianajajan epärehellisyyteen edusta-

essaan yritysasiakasta kiinteistökaupassa.

Alkujännitys välittyi tuomareille, mutta

saimme paljon positiivista palautetta

muun muassa onnistuneista vaihto-

ehdoista joita tarjosimme asiakkaalle, sekä

täsmällisistä kysymyksistämme selvittä-

essämme tapauksen yksityiskohtia.

Toinen tapaus liittyi asianajajaan, joka oli

käyttänyt asiakasvaroja omiin henkilö-

kohtaisiin tarkoituksiinsa, mm. rahoit-

taakseen uhkapelaamista sekä kallista

elämäntyyliään. Tapauksessa jouduimme

myös huomioimaan asiakasta koskevat ei-

oikeudelliset ongelmat, sillä asiakkaalla

oli alkoholi- ja uhkapeliriippuvuus joiden

seurauksena tämän parisuhde rakoili.

Tuomarit pitivät siitä, kuinka otimme

huomioon asiakkaan ei-oikeudelliset

tarpeet ja lähes ainoana joukkueena

tarjosimme asiakkaalle ratkaisuja koskien

sekä oikeudellisia, että ei-oikeudellisia

ongelmia. Saimme tuomareilta kiitosta

niin oikeudellisesta osaamisestamme kuin

asiakaspalvelutaidoistamme. Tuomarei-

den mielestä olisimme tosin voineet olla

suorasanaisempia myös arkaluontoisissa

ongelmissa.

Arvioitaessa joukkueita, tuomarit katsovat

tilannetta omasta kulttuuristaan käsin ja

arvioivat tilannetta omien näkemystensä

perusteella. Kulttuuriset ja näkemyk-

selliset erot tulivat ilmi suullisessa

palautteessa tuomareilta, koskien mm.

poliisin roolia oikeusjärjestelmässä.

Kilpailussa huomasimmekin, kuinka eri

tavalla asiat eri kulttuurien välillä

tehdään. Kilpailun taso oli tänä vuonna

erittäin kova. Ensimmäistä kertaa

kilpailun historiassa neljä joukkuetta

saivat täydet pisteet alkukarsinnoissa, ja

viidellä muulla heitä seuranneella

joukkueella oli täsmälleen sama piste-

määrä. Voittajamaaksi suoriutui lopulta

Jamaikan joukkue erinomaisella suori-

tuksellaan. Toiseksi kilpailussa suoriutui

Australia ja kolmanneksi Uusi-Seelanti.

Kilpailu oli kokonaisuudessaan opettava

ja avartava kokemus. Saimme nähdä

kuinka kansainvälisesti arvostettu kilpailu

todellisuudessa on, vaikka se on Suomessa

saanut hyvin vähän kiinnostusta.

Kilpailijoita ja organisaatiota oli useista

maailman huippuyliopistoista minkä

ansiosta saimme arvokasta tietoa muiden

maiden oikeusjärjestelmistä. Oli mielen-

kiintoista huomata, kuinka paljon eri

oikeusjärjestelmät ja oikeudelliset käytän-

nöt todellisuudessa eroavat. Voimme

sanoa, että olimme todella etuoikeutettuja

päästessämme osallistumaan kilpailuun ja

kokemaan tämän kaiken. Tällaiset koke-

mukset kehittävät kielitaitoa, rikastuttavat

ajatusmaailmaa ja näkemyksiä ja tarjoavat

unohtumattomia kokemuksia. Voimme

olla kiitollisia niille tahoille, jotka

mahdollistivat tämän hienon kokemuk-

sen; mm. yhteistyökumppanimme Legio

Ostiensis Ry, Itä-Suomen Yliopisto,

Asianajotoimisto Kontturi & Co sekä

tietenkin sanomalehti Karjalainen, joka

kirjoitti matkastamme ja kilpailusta

lehteen 15.4.2011. Kiitoksen sana täytyy

myös antaa Jouka Kujalalle, joka toimi

useasti asiakkaana harjoitteluissa sekä oli

mukana kisapaikalla siltä varalta, että

toinen meistä sairastuu ennen kilpailua.

Suuri kiitos kuuluu myös siviilioikeuden

professori Soili Nystén-Haaralalle sekä

Laura Tammenlehdolle, jotka valmensivat

meitä kilpailuun sekä olivat mukana

jännittämässä kilpailupaikalla.

Tsemppiä tulevan vuoden kilpailijoille!

Teksti: Ilmi Havas

Kömmin ulos kahden turvaistuimen välistä farmari-Volkswagenin takapenkiltä ja kuuntelin vielä

kertaalleen ohjeet siitä, miltä bussipysäkiltä nousen sitten kyytiin ja moneltako viimeinen vuoro

lähtee. Vilkutin, lupasin pitää hauskaa ja lähdin juoksemaan kohti Joensuun tuntematonta keskustaa,

suuntaan, jossa Bar Playn ainakin piti sijaita. Näin vihreän nimikyltin juuri siinä, minne minua oli

Volkswagenin etupenkiltä neuvottukin ja tunnistin viininpunaisten haalareiden joukosta Iidan.

Minua alkoi heti hymyilyttää.

Playn yläkerta täyttyi fukseista, tuutoreista ja myöhemmin illalla biljardia pelaamaan saapuneista

maastopukuisista pojista. Muutamassa tunnissa kuulin kymmeniä uusia nimiä, kotipaikkakuntia ja

Joensuun-asuntojen neliömääriä. Vuokraeurot ja iät menivät sekaisin ja soljuivat vasemmasta

korvasta sisään ja oikeasta ulos. Itse mietin, asunko koko syksyn Lehmossa kaverin kavereilla.

Muutama onnekas löysi Afrikan tähden ja rutkasti useampi syötiin Kimblessä. Tuutorit eivät jääneet

toimettomiksi, kun fuksien huolina olivat opiskelijaruokailu, työllistymisen kannalta parhaan

pääaineen valinta, Joensuun parhaat baarit ja se, jäävätkö Salatut elämät tänä iltana näkemättä.

Torstaiaamuna heräsin aikaisin, söin puuroaamiaisen ja kampasin hiukset. Tuntui

kuin olisin palaamassa ekaluokalle. Yläasteelle ja lukioon vaihtaessani olin

vaihtanut vain rakennuksen eri kerrokseen tai siipeen, nyt vaihdoin

uuteen kaupunkiin. Vaikka olin ollut tuhansia kilometrejä kauem-

pana kotoa paikoissa, joista en tiennyt muuta kun nimen, ja jossa

ihmiset eivät edes puhuneet samaa kieltä kanssani, tämä oli eri-

lainen tilanne. Nyt olin yksin. Ja myöhässä. Hypättyäni taas

Volkswagenin kyydistä ammattikoulun pihassa soitin heti

Iidalle. Muistin kyllä, että piti olla ajoissa, jotta ehtii saada

fuksipaketin. Iida ei vastannut. Näin taas viininpunaisia

haalareita. Mutta missä oli se valkoinen Legion lakana?

Eivät nuo tuutorit näytä yhtään samoilta kuin eiliset!

Onnekkaasti löysin taas oikeat haalarit ja ehdin saa-

maan jopa fuksipaketin. Kuuluin kuulemma Johannan

ryhmään ja huomasin ajautuvani ihmismassan

mukana Carelia-saliin.

Ovella kättelin tummaan pukuun pukeutunutta

miestä ja taitoin salin yläosassa olevan penkin auki.

Torstai, perjantai ja maanantai kuluivat C1-, C2- ja

AU tiesmitä-saleista toisiin vaeltaessa ja yliopiston ja

oppiaineiden esittelyitä kuunnellessa. Tuutorit

neuvoivat parhaansa mukaan HOPSin teossa ja

WebOodin käytössä ja kierrättivät meitä ympäri

kampusaluetta. Tietotulvassa oli vaikea pysyä

pinnalla.

Fuksiviikon aikataulussa oli torstaille merkitty hen-

gailuilta yliopistolla. Käytin ensimmäisen kerran

Joensuun lähiliikennettä ja myöhästyin taas. Menos-

sa oli ehkä vasta viides esittelykierros, jossa bonuk-

sena sai nolata itsensä. Osa käytti tilaisuuden hyväk-

seen ja nauratti kurssikavereita ja tuutoreita. Ohjelma huipentui valtavan herkkukasan tuhoamiseen,

jonka jälkeen joukko hajosi omille teilleen kotiin, yksille, kaksille tai Optimin bileisiin kuksimaan

fuksia.

Perjantai-ilta alkoi hyvissä ajoin tutusta paikasta Playn edestä. Meidät jaettiin ryhmiin ja juotettiin

humalaan. Suoritimme tehtäviä suklaansyöntikisasta ihmispyramidien rakennukseen ainakin omasta

mielestämme erittäin menestyksekkäästi ja teimme kaikkemme lisäpisteiden eteen sammuttamalla

tuutoreiden janon ja lahjomalla heitä itseleivotuilla sydämenmuotoisilla suklaakekseillä.

Kokoontuminen takaisin Playn eteen tyrmistytti kuitenkin ne neljä joukkuetta, jotka joutuivat seuraa-

maan voittajien loppumatonta riemua ja kuohu-

viinin virtausta. Onneksi kaikki halukkaat pääsi-

vät lohduttautumaan täyteenahdettuun BePopiin.

Aamulla minun ei tehnyt mieli lähteä pyöräi-

lemään seitsemää kilometriä keskustaan krapula-

lounaalle. Asiaan vaikuttivat ehkä kaksi yöllä baa-

rin jälkeen mussutettua kerroshampurilaista, joi-

den ansiosta olin aamupäivällä herätessäni edel-

leen kylläinen.

Viikonlopun ja lukemattomien esittelyluentojen

jälkeen meidän oli tarkoitus maanantai-iltana

huipentaa fuksiviikko keilaamalla. Fuksijoukon ja

tuutoripoikien saapuessa keilahallille kaikki radat

oli kuitenkin varattu - jollekin muulle kuin meille.

Minua ja kavereitani muutos ei paljoa haitannut,

keilahalli vaihtui toiseen ja fuksiviikko huipentui

uusien ystävien kanssa siideriä juoden, hohtokei-

lauksen bilemusiikin tahdissa tanssien ja uskomat-

tomille suorituksille ja hölmöille jutuille kikattaen.

Tuutorin fuksiviikko Teksti: Jenna Hattunen ja Topi Turunen

Keskiviikko 31.8.

Paniikki. Kuulimme, että opintojaan aloittavia fukseja on jopa 160. Keskiviikko-iltana

kokoonnuimme Bar Playn eteen odottamaan innokkaimpia fukseja. Viime vuonna

vastaavanlaiseen iltaan saapui 20-30 tulevaa oikeustieteilijää, joten yllätys oli suuri, kun

paikalle saapui noin kaksinkertainen määrä! Tilanne hoitui kuitenkin kunnialla, vaikka Bar

Playn yläkerta oli jokseenkin tukossa. Perinteisten nimikierrosten ja lautapelien jälkeen oli

tarkoitus mennä kotiin, jotta seuraavana aamuna olisi pirteänä aloittamassa yliopistouraansa.

Illan virkeimmät - aamun väsyneimmät – jatkoivat aina pikkutunneille asti.

Torstai 1.9.

Aamulla kaikki tuutorit saatiin yliopistolle enemmän tai vähemmän ajoissa, kiitos kahden

tuutorimme kimppa-asumisesta. Fuksien saapuessa paikalle heidät ohjattiin omien

tuutoreittensa eli Jennan, Topin, Elisan, Jarkon, Iidan, Kallen, Johannan tai sen pelottavan

näköisen tuutorin (Tomin) luo. Ensimmäisen massaluennon alkaessa tuutorit saivat hetken

hengähdystauon. Aika menikin vaihtaessa ensimmäisiä kokemuksia ja päiviteltäessä

tapahtuneita mokia.

Illalla kokoonnuimme saliin AU206, jossa nautimme vapaamuotoisesti naposteltavista,

virvokkeista ja toistemme seurasta. Hieman hitaasti alkanut ilta sai tuulta siipiensä alle

tutustuessamme toisiimme kertoen tarinoita elämämme noloista tilanteista. Janoisimmat

jatkoivat joen toiselle puolelle Nightiin Optimin bileisiin.

Perjantai 2.9.

Herääminen, suihku, hampaiden pesu, vaatteet päälle ja pyöräily yliopistolle yhteensä viisi (5)

minuuttia – arvaa kuka? Kaikesta huolimatta päivän tuutorointi sujui ongelmitta. Mitä nyt

kauppatieteen ketkut anastivat meidän saleja… Onneksi kaikki järjestyi lopulta!

Illan hämärtyessä tapasimme fuksit

jälleen kerran Playn edessä

baarikierrostunnelmissa. Ainakin

rastinpitäjillä oli hauskaa! Hetken

sai miettiä, milloin Jettiin uskaltaa

mennä uudestaan jätettyään sinne

sellaiset kalapuikkosotkut. Mitä

vielä; heti ylihuomenna. Tuli myös

todettua, että massiiviset määrät

suklaata ja alkoholia eivät sovi

yhteen. Jätetään se suklaa jatkossa

sivuun.

Ja sitten mentiinkin poppiin…

Lauantai 3.9.

Rohkeimmat tulivat uhmaamaan kohtaloaan Raxiin. Näky

oli kaunis (ja hyväntuoksuinen). Lopputuloksena oli

entistä huonompi olo, ainakin osalla.

Sunnuntai 4.9.

Nyt on lähdettävä siitä, että tähän on tultu:

Sunnuntaipoppi. Etkoille Kallen ja Tomin luokse

raahautui odotetusta moninkertainen määrä – noin

kymmenen. Ilta pääsi kunnolla vauhtiin Kolumbuksen

karaoken avulla. Sieltä jatkoimme poppiin… laulamaan

karaokea.

Maanantai 5.9.

Suuren suosion saanut keilausiltapäivä ei ollut kuitenkaan täyskaato. Keilaradat kun

unohdettiin varata. Keilauskisat vaihtuivat minigolfiin.

Ikimuistoinen fuksiviikko oli hieno kokemus tuutorina. Vastoinkäymisiä ja ikäviä juttuja ei

edes enää muista. Oliko sellaisia vai kultaako aika muistot? Muistelkaamme fuksiviikkoa (siltä

osin kuin siitä jotain muistamme) lämmöllä ja rakkaudella!

FUKSIAISTEN HUUMAA Teksti: Outi Saarinen

Legion fuksiaiset järjestettiin perinteiseen malliin 7.10. Lähtö

tapahtui alkukivillä, jossa fuksit jaettiin tiimeihin, joissa heidän

oli tarkoitus suorittaa pitkä ja vaativa rastirata. Ennen kun

rastiradalle kuitenkaan päästiin, oli suoritettavana lähtörasti,

jossa tukkihumalan siivittämänä oli määrä juosta boolikulholle

sen antimia nauttimaan. Tämän tehtävän voittaja sai

mahtavaksi palkinnokseen koko illaksi työtuolin, jota oli

tarkoitus raahata mukanaan aina hamaan loppuun asti.

Kukaan ei taida tietää tuolin nykyistä sijaintia.

Hienoihin jätesäkkiasusteisiin pukeutuneina urheat fuksimme

tämän jälkeen suunnistivat kohti rastirataa samalla keräten heille

listattuja tavaroita, joista sai lisäpisteitä lopputulokseen. Rasteilla

oli mitä erilaisimpia tehtäviä aina kravatin sitomisesta,

kasvomaalauksiin ja elefanttimarssiin. Kaikkinensa tästä koko

illasta voittajaksi selviytyivät Laittomat naamioitujat.

Jatkoilla ylioppilaskunnan tiloissa suoritimme fuksien virallisen

liittämisen legiolaisten jaloon joukkoon. Käsi Suomen lailla he

vannoivat arvokkaan fuksivalan. Loppuyö menikin sen jälkeen

rattoisissa ja tanssintäyteisissä tunnelmissa ja käteen jäi

ylioppilaskunnan virallinen lausuma juhlintamme tuloksista.

Hyvät oli kekkerit siis!

Haastattelun tuloksena fuksiaisista jäi käteen

”kammottava darra ja todella kova budjettivaje”.

Kolumni Ilkka Häyrinen

Idempää

Terveisiä Hongkongista, idän ihmeiden keskeltä. Tai oikeastaan kaupungista, jossa

vastakohtaisuudet kohtaavat, sekoittuvat keskenään ja täydentävät toisiaan.

Opiskelijavaihtoon lähteminen oli itselläni selkeä tavoite jossakin vaiheessa opintoja ja

vaihtokohteeksi valikoitui monen mutkan kautta Hongkong. Täytyy kyllä todeta, että

opiskelijaelämä seitsemän miljoonan asukkaan metropolissa on jokseenkin kiehtovaa ja

samalla täysin erilaista kuin Suomessa. Lähtien vaikkapa asumisesta kampuksella sijaitsevassa

asuntolassa, jossa pieni huone on jaettava toisen ihmisen kanssa. Toisaalta kampus on kuin

pieni kaupunki ja palveluita löytyy: useita ravintoloita (asuntolan halpa ruokala on auki 7-23 =

ei paljon tarvitse kokkailla), kahviloita, kaksi minimarkettia, kaksi pankkia, kirjakauppa,

lastentarha yms. Kirjasto on avoinna niin, että siellä oikeasti pystyy opiskelemaan ja yliopiston

järjestämät liikuntapaikkamahdollisuudet ovat kattavat. Toisaalta asuntolassa asuessaan

joutuu alistumaan säännöille, esimerkiksi vierailijoita ei sallita kello 23:n jälkeen, sisälle tullaan

portista opiskelijakortilla ja vartijat valvovat silmä kovana lämpökameraa, jonka ohi aulassa

on käveltävä. Eipähän pääse SARS tai H1N1 leviämään. Pitänee myös muistaa, että tutkinto-

opiskelijat maksavat opiskelustaan, mikä selittänee palveluiden määrää.

Vaihto ei valitettavasti juuri edistä oikeustieteiden opintojani, sillä vaihtoyliopisto ei tarjoa

pääaineena oikeustieteitä ja muutamat tarjolla olevat oikeustieteen kurssit eivät

valitettavasti sopineet lukujärjestykseeni tai olleet tarjolla vaihto-opiskelijoille. Valitettavasti

Hongkongin common law –järjestelmä jäi edelleen mysteeriksi, vaikka olenkin sattunut

vapaa-ajan tapahtumissa törmäämään paikallisiin oikeustieteilijöihin ja heidän kanssaan on

ollut mielenkiintoista käydä keskusteluja järjestelmien eroista. Akateemisiin opintoihini kuuluu

tämän lukuvuoden aikana johtamista, kansantaloustiedettä ja kiinalaista kulttuuria. Kurssit

kestävät koko lukukauden, luentoja on kerran tai kaksi viikossa ja lukukausi rytmittyy

välitentteihin ja lopputentteihin. Pääosin pakollisilla luennoilla edetään viikoittain oppikirjan

kappale tai pari kerrallaan ja tehdään usein ryhmätöitä. Sekä ryhmäkohtaisia, että

henkilökohtaisia kirjoitustehtäviä on Suomeen verrattuna paljon. Opiskelu vaatii siis paljon

aikaa ja välillä paikalliseen kulttuuriin ahkerasti tutustuvan ja ympäristöön innokkaasti

matkailevan vaihtarin aika onkin kortilla. Tuntuu jo nyt, ettei yksi lukukausi riitä kaikkeen, mitä

alun perin suunnitteli tekevänsä.

Parasta vaihdossa onkin – tietysti akateemisen

opiskelun lisäksi – se, että avaamalla silmänsä ja

pienen mielensä voi huomata miltä maailma näyttää

erilaisesta perspektiivistä.

Täällä Ilkka Häyrinen, Hongkong.

P.S. Suosittelen opiskelijavaihtoa jokaiselle, jota

vähänkin kiinnostaa. Tarkistakaa hakuajat eri

ohjelmiin ja kohteisiin ;)

Paluu

legioonaan Teksti: Sampo Viitanen

Kuvat: Janne Miettinen

Ainejärjestömme vuotta täplittävät

ja majakoiden lailla turvallisesti eteenpäin ohjaavat erilaiset

bileet sekä juhlat. Näistä kesteistä ei suinkaan vähäisin ole

syksyn alkuun ajoittuva perinne Back to Legio, jonka

merkeissä pitkän ja riuduttavan kesän jälkeen legiolaiset

pääsevät taputtelemaan toistensa selkiä.

Tänäkin vuonna syksy seurasi kesää ja pääsimme

järjestämään Back to Legion. Tapahtumapaikkana

paluulle Legioon tuttuun tapaan toimi Suvantokadun

bilehornankattila Suvas, jossa vessapaperi ja jätesäkit

ovat aina loppu. Suvakselle etsiytyi vinhan

juhlamielen valtaamia opiskelijoita kiitettävä määrä.

Hyvät ja huonot jutut sinkoilivat uistinten tapaan ilmassa

pitkin iltaa, kun vanhat tutut kertoilivat toisilleen menneen kesän sattumuksia

ja uudet tutut tutustuivat toisiinsa.

Illan ulkona viilentyessä se jatkoi kuumenemistaan

Suvaksella, kerroksen verran maan alla, volyymin

noustessa kuulonsuojausta vaativalle tasolle, kuten

asiaan kuuluu. Lienee paikalla nähty tähän aikaan jo

muutama päihtynyt legiolainenkin. Hiljalleen juhlaväki

siirtyi suuremmissa ja pienemmissä joukkioissa kohti

illan huipentumaa, joka oli tapahtuva joen toisella

puolen sijaitsevassa, kalliista hinnoistaan ja

lasinsirpaleista kuulussa Nightissa. Nightissa Back

to School –bileiden esiintyjänä lavalla huseerasi ja

yleisöä villitsi rytmimuusikko Redrama, jota

ilmeisesti joku kävi katsomassakin.

OODIT IIDALLE JA ELISALLE Teksti: Elisa Vornanen ja fuksit 2011

Baarikierroksella meitä ihania tuutoreita sai lämmitellä tarjotuilla juomilla, mutta erityisesti meidän

rastillamme haimme jo lähinnä palvovaa ylistystä osaksemme, joten yhtenä osana rastin tehtävistä oli

kirjoittaa Oodi meille. Neljä ryhmää viidestä ehti tehtävän suorittaa, mutta ei huolta, ei näistä

tekeleistä mitään plussapisteitä edes annettu, nostatettiin vain itsetuntojamme.

Ryhmä 5: Hipsiäiset

”Oi kauniit, rakkaat tuutorimme,

Iida ja Elisa enkelimme, taivaan lahjat fukseille.

Rintaliivejä kaipaaville, hyvin viinaan meneville.

Kaikki tietäville ohjaajille, hyville Moodlen käyttäjille.

Tämä on oodi teille rakkaille, fukseja innostaville juottajille.”

Ryhmä: Karvattomat koirat

”Oi Elisa ja Iida,

joimme viinaa, koska se kasvattaa kiimaa.

Ilman teitä ei olisi meitä.

Ootte meille kaikki kaikessa, niin hyvässä kuin pahassa.

Koska Legio on hot ja Optimi NOT.

Fuksit teitä arvostaa ja Legio teitä rakastaa.”

Ryhmä: Seksikeksit

”Oi Elisa ja Iida, te ootte niin ihania, ette suinkaan lihavia.

Silmät loistaa kuin auringonlasku, tämä on aivan surkea kasku.

Tai ei se haittaa, koska meille viina maittaa.

Ja niin teillekin, niin kuin meillekin..

Kauniit blondit, teitä haluaa kaikki kundit.”

Villen oma runo:

”Olette kuin kevät pitkän talven jälkeen, ensimmäinen linnunlaulu,

soliseva puro, nousevan auringon säteet, iloisia, onnellisia.”

Ryhmä 4: Fantastic four

”Cherès jumelles blondes,

huiskuavat otsatukkanne ovat kuin suoraan Pariisin muotiviikoilta,

olette fiksuja kuin Grande Chamberin tuomarit Strasburgissa.

Hämmästytätte viininpunaisilla haalareillanne, joista huokuu Legion arvokkuus.

Notre tuutorit superieures qui nous guide et support pendant notre études.

Sananne ovat kuin les supers, syrjäytätte lausumallanne kaiken muun.”

Suurkiitos runosielu fukseillemme, näissä oodeissa oli todella sitä jotain!

MITÄ ANNETTAVAA AMMATTILIITOLLA ON OPISKELIJALLE?

Teksti: Jaana Kivilahti, järjestösihteeri, Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry

Ammattiliitto? Mitä tekemistä sillä on opiskelijan

kanssa? Miksi opiskelijan kannattaisi kuulua am-

mattiliittoon? Ja voiko opiskelijana jo liittyä jäse-

neksi?

Opiskelijalle ammattiliitto saattaa tuntua hyvin

kaukaiselta asialta ja sen mieltää helposti van-

hemman väestön asiaksi. Ja mielessä pyörii ky-

symys, että mitä hyötyä ammattiliitoista on yli-

päätään. Mitä ihmeen annettavaa ammatti-

liitolla sitten voi olla opiskelijalle?

Opiskelijat tekevät opintojen ohessa tunnetusti

paljon töitä rahoittaakseen elämäänsä ja saa-

dakseen opintojen aikana kerättyä tärkeää

työkokemusta. Opiskelijat tekevät valitettavan

usein töitä sellaisilla aloilla, joissa on paljon on-

gelmia: palkanmaksu viivästyy, työolot ja –eh-

dot ovat huonot, palkka on alle suositusten ja

pomo teettää sellaista työtä, josta ei ole työ-

sopimuksessa sovittu – jos työsopimusta on en-

sinkään laadittu.

Työelämässä voi kohdata monenlaista vää-

ryyttä. Vaikka itse olisi tunnollinen ja tekisi par-

haansa, työnantaja ei välttämättä ajattele ai-

na työntekijän parasta. On olemassa työnanta-

jia, jotka keinoja kaihtamatta väistelevät velvol-

lisuuksiaan ja lakisääteisiä, työelämää paran-

tavia seikkoja. Ammattiliitot puuttuvat juuri täl-

laisiin epäkohtiin ja ajavat muutenkin työnteki-

jöiden etuja kaikissa työelämään liittyvissä

asioissa.

Ammattiliitot neuvottelevat työnantajapuolen

kanssa työehtosopimuksista ja vaikuttavat siten

sekä yleiseen että alakohtaiseen palkkakehi-

tykseen. Ammattiliitot ovat myös neuvotelleet

aikojen saatossa muun muassa neljän viikon

vuosilomasta, lomarahasta, vanhempainva-

paista, ansiosidonnaisesta päivärahasta – asi-

oista, jotka nyt tuntuvat itsestään selviltä.

Työelämässä tulee eteen myös sellaisia tilan-

teita, joita voi itse ennakoida. Kun saat uuden

työpaikan ja menet allekirjoittamaan työsopi-

musta, sinun ei tarvitse laittaa nimeäsi siihen tie-

tämättä, mihin suostut. Sinulla on oikeus saada

työsopimus luettavaksi ja ammattiliiton jäsene-

nä voit luetuttaa se liiton lakimiehellä. Usein jo-

pa hyvin laadituista työsopimuksista saattaa

löytyä jotain pientä viilattavaa, esimerkiksi vuo-

silomien kertymiseen tai työmatkoihin käytetyn

ajan korvaamiseen liittyvissä asioissa.

Ammattiliittoon liittyminen jo opintojen aikana

on viisas päätös. Vaikka valmistumiseen ja työn-

hakuun olisi vielä aikaa, ennakointi tuo etua.

Esimerkiksi ansiosidonnaista päivärahaa ei voi

kerryttää takautuvasti. On myös hyvä tietää rei-

lun työn pelisäännöt jo etukäteen, jotta työ-

harjoittelu sekä opintojen ohella tehdyt työt su-

juvat ongelmitta.

Työelämässä tapahtuu paljon laiminlyöntejä ja

myös räikeitä rikkeitä. Joukkovoima ja yhteistyö

ehkäisevät näitä epäkohtia. Työelämän kehit-

täminen on kaikkien oikeus ja ammattijärjestön

jäsenyys on henkilökohtainen turva työelämäs-

sä, eräänlainen työelämävakuutus.

Mitä opiskelija sitten voi tehdä? Opiskelija voi

vaikuttaa työehtoihin liittymällä koulutus- tai

ammattialansa ammattijärjestöön. Järjestäyty-

misen keskeinen etu on, ettei ihmisten tarvitse

riidellä asioista. Ammattijärjestöt sopivat ongel-

mat ja ristiriidat työntekijän puolesta. Opiskelija

voi kiinnittää myös huomiota omaan työsopi-

mukseensa ja tarkistaa, noudatetaanko työpai-

kalla työehtosopimusta. Mikäli et kuulu työehto-

sopimuksen piiriin, voit parantaa työlainsää-

dännön minimiehtoja omalla työsopimuksellasi.

Huolehdi omasta edustasi hyvissä ajoin liittymäl-

lä ammattijärjestön jäseneksi jo opiskeluaikana.

Sillä et menetä mitään, mutta turvaat vahvasti

tulevaisuutesi. Yhdessä voimme muuttaa työ-

elämän uuvuttavasta innostavaksi ja rakentaa

koko yhteiskunnan kannalta kestävää kehitystä!

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry on akava-

lainen kunta-alan asiantuntijoiden ammatti-

järjestö. Jäsenemme työskentelevät kaupun-

geissa, kunnissa ja kuntayhtymissä esimies-,

johto- ja asiantuntijatehtävissä tai opiskelevat

niihin. Päätoimisen opiskelijan jäsenyys on mak-

suton ja opiskelijana maksat jäsenmaksua (1,1 %

bruttotuloista) vain sellaisesta työstä, joka ker-

ryttää ansiosidonnaisen päivärahan työssäolo-

ehtoa (vähintään 18h/vko ja palkka koko-

aikatyöstä vähintään 1071e/kk). Näin et maksa

jäsenmaksua koskaan turhaan. Opiskelijana

saat käyttöösi kaikki jäsenedut, mm. kaikkialla

voimassa olevan matkavakuutuksen ja vapaa-

ajan tapaturmavakuutuksen.

Lisätietoja osoitteesta www.kumula.fi

Kumula seminaari Tampereella

Teksti: Elisa Vornanen

Legion yhteistyökumppani Kumula eli kunta-alan asiantuntijoiden ammattijärjestö kutsui hallituksestamme viisi henkeä

osallistumaan Tampereella 21.–22.10.2011 pidettävään seminaariin. Matkaan päädyimme täysin tyttöporukalla ja kenties

niin olikin loppujen lopuksi kaikkien mielenterveyden kannalta parasta, sillä yksikään mies ei olisi tuota akkalaumaa

kurissa pitänyt.

Kello 5.30 perjantaiaamuna Outin punainen ”Rellu” starttasi kohti Tamperetta, kyydissään lasti puoli nukuksissa olevia

matkalaisia. Matka kesti pienen ikuisuuden (noin 6 tuntia), mutta onneksi tänä aikana ehdimme muun muassa juoruta

sydämemme kyllyydestä, melkein myrkyttää itsemme ABC:n kahvilla sekä selvitimme kuka ihme aina osallistuu niihin

baareissa järjestettäviin älyvapaisiin kilpailuihin.

Tampereelle ja hotelliin päästyämme, Kumulan Jaana Kivilahti melkein kirjaimellisesti törmäsi meihin vessan ovella ja

siitä se seminaareilu sitten jo lähtikin käyntiin. Ohjelmassa oli muun muassa Akavan Erityisalojen opiskelija-asiamiehen

videotervehdys, työelämätietoutta, AE:n kesätyökyselyn tuloksia sekä workshop-työskentelyä muiden opiskelijajäsenten

kanssa. Seminaarin ohjelma oli sopivan rento ja vapaamuotoinen, mutta onneksi lisäksi jokaiseen mahdolliseen väliin oli

ahdettu jonkin sortin ruokailu tai kahvittelu, jolloin ainakaan nälkä ei päässyt seminaarilaisia yllättämään. Varsinaisen

seminaariohjelman jälkeen siirryimme Ratinanlinnan saunatiloihin jatkamaan iltaa saunomisen ja yhteisen

virkistäytymisen merkeissä.

Hotellin aamiainen olisi varmasti ollut erittäin hyvää ja maittavaa, mutta väsyneet matkalaisemme keskittivät voimansa

ennemmin mehukoneen tyhjentämiseen sekä tavaroiden pakkaamiseen, olihan edessämme jälleen pitkä ja kivinen taival

kotia kohden. Onnistunut ja erittäin hauska seminaarireissu kaiken kaikkiaan, suurkiitos Kumulalle sekä Jaanalle,

tulemme varmasti mielellämme uudemmankin kerran!

Poikien ei-lääketieteellisestä ympärileikkauksesta

ja oikeudentilasta

Teksti: Outi Saarinen, valtiosääntöoikeus

Suomen lainsäädäntö poikien ei-lääketieteel-

lisestä ympärileikkauksesta perustuu tällä

hetkellä oikeuskäytännön varaan, mikä on

monella tapaa ongelmallinen mm. perus-

oikeuksien rajoitusedellytysten kannalta,

jotka edellyttävät mm. lailla säätämistä sekä

täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta. On selvää,

että toimenpide suoritetaan pääasiassa van-

hemman uskonnon vapauden nojalla ja

toisaalta, kuten korkeimman oikeuden rat-

kaisussakin mainitaan, lapsen etuun vedoten.

Lisäksi myös on selvää, että ei-lääketie-

teellisellä ympärileikkauksella loukataan ai-

nakin jossain määrin poikien henkilökoh-

taista koskemattomuutta.

Henkilökohtaisen koskemattomuuden lisäksi

ympärileikkauksiin liittyy myös muita perus-

oikeuksia kuten uskonnonvapaus ja perhe-

elämän suoja, jotka takaavat vanhemmalle

oikeuden kasvattaa lapsensa oman uskon-

tonsa mukaan. On kuitenkin huomioitava,

että henkilökohtaiseen koskemattomuuteen

ei lain esitöiden mukaan voida puuttua

uskonnonvapauteen nojaten, mutta voidaan

sinällään katsoa lapsen edun mukaiseksi, jos

hän saa kasvaa osana uskonnollista yhtei-

söään. Lisäksi toimenpiteeseen liittyvät yh-

denvertaisuuskysymykset ensinnäkin uskon-

non perusteella, jolloin voidaan pohtia sitä,

voidaanko toimenpide oikeuttaa silti, vaikka

se asettaa lapset eriarvoiseen asemaan hei-

dän uskontonsa perusteessa ts. tiettyjen us-

konnollisten yhteisöjen miespuoliset edus-

tajat ympärileikataan, kun taas toisissa ei

tällaista käytäntöä ole. Toisaalta yhden-

vertaisuusongelma liittyy tyttöjen ja poikien

väliseen tasa-arvoisuuteen. Tyttöjen kohdal-

la ns. ”vastaava” toimenpide on erikseen

kielletty ja sen suorittaminen on kansainväli-

sestikin pyritty estämään.

Lapsen henkilökohtaisen koskemattomuuden

kannalta paras mahdollinen vaihtoehto ny-

kyisen oikeudentilan muuttamiseksi lapsen

henkilökohtaisen koskemattomuuden näkö-

kulmasta olisi ei-lääketieteellisten ympäri-

leikkausten kieltäminen. Tällöin toteutui-

sivat parhaiten myös ihmisoikeusvelvoitteet,

kuten parhaan mahdollisen terveydentilan

takaaminen ja toisaalta lapselle haitallisten

perinteisten tapojen poistaminen, mutta

myös sellaiset perusoikeudet, kuten lapsien

yhdenvertainen kohtelu niin sukupuoleen,

kuin uskontoonkin nähden.

Käytännössä ympärileikkausten kieltäminen

nykyisessä yhteiskunnassa ei ole realistinen

vaihtoehto. Kieltämisestä mitä todennäköi-

simmin seuraisi vain se, että toimenpiteitä

suoritetaan salassa ja näin ollen olosuhteet

eivät ole välttämättä parhaat mahdolliset.

Näin ollen olisi järkevää säätää laki, joka

säätelee riittävän yksityiskohtaisesti niistä

edellytyksistä, joilla puututaan mahdollisim-

man vähän poikien henkilökohtaiseen koske-

mattomuuteen. Nämä edellytykset olisivat

hyvin pitkälti samantyylisiä, mitä on sää-

detty Ruotsissa, joka on tähän mennessä

ainoa maa, jossa ei-lääketieteellisistä ympä-

rileikkauksista on säädetty. Nykyinen

oikeuskäytäntöön perustuva oikeudentila ei

ole kuitenkaan missään tapauksessa riittävä

poikien perusoikeussuojan kannalta.

Teksti on yhteenveto kandidaatin tutkielmasta.

Taloustieteellinen näkökulma

musiikin yksityisen kopioinnin rajoitukseen

Teksti: Milla Määttä, oikeustaloustiede

Tekijänoikeuden keskeisenä tavoitteena on

kannustaa henkiseen luomistyöhön, eli luoda

edellytykset erilaisten kulttuurihyödykkei-

den tuotannolle ja niiden saatavuudelle.

Kannustavuuden takaamiseksi tekijänoikeu-

den perusrakenteeksi onkin valittu yksinoi-

keus, joka takaa teoksen oikeudenhaltijalle

yksinomaisen oikeuden määrätä suojan koh-

teesta, eli ilmaisumuodoltaan omaperäisestä

luovasta teoksesta, ja sulkea muut halutes-

saan sen käytön ulkopuolelle.

Tekijänoikeuden suhde talousteoriaan on

yleisesti ottaen kovin monisyinen. Talous-

teorian näkökulmasta vapaiden markkinoi-

den sääntelyn tulee perustua tehokkuuteen,

eli puhutaan tehokkuusnormeista. Tekijänoi-

keuslainsäädännön taustalta löytyvät markki-

nahäiriöt ovat informaatioon liittyvät julkis-

hyödyke- ja vapaamatkustajaongelmat: kos-

ka luovat teokset ovat luonteeltaan ei-

eksklusiivisia ja ehtymättömiä, yksityiset,

vapaat markkinat eivät kykene tuottamaan

luovia teoksia tehokkaasti. On siis tärkeää

luoda taloudellinen kannustin, jotta luovien

teosten monipuolinen tuotanto voitaisiin taa-

ta. Lähtökohtaisesti eksklusiivisella tekijän-

oikeudella luodaankin keinotekoista niuk-

kuutta, jolla luovien teosten yksityiset mark-

kinat voidaan aikaansaada.

Eksklusiivisuus tarkoittaa kuitenkin mono-

polivoimaa, joka myös nähdään taloustie-

teessä markkinahäiriönä. Monopolivoima

mahdollistaa esimerkiksi hintadiskriminaa-

tion ja teoskappaleiden hinnoittelun yli raja-

kustannusten, minkä seurauksena syntyy hy-

vinvointitappioita täydellisen kilpailun tilan-

teeseen nähden. Tekijänoikeuden eksklusii-

visuutta onkin jouduttu rajoittamaan tekijän-

oikeuslakiin sisältyvin rajoitussäännöksin se-

kä määräaikaistamalla tekijänoikeuden kesto.

Tärkeänä monopolivoimaa heikentävänä te-

kijänä toimii myös tekijänoikeuden laajuus,

joka rajoittaa teossuojan pelkästään teoksen

ilmaisuun eikä siihen sisältyvään ideaan.

Tekijänoikeuden dynaaminen tehokkuus on

myös olennainen osa sen taloustieteellistä

arviointia. Lainsäädäntöympäristö on dynaa-

misesti tehokas, jos se kannustaa uusiin in-

novaatioihin, eli luovien teosten monipuoli-

seen tuotantoon. Jopa lainvalmisteluaineisto

tukeutuu perusteluissaan tekijänoikeuden

kannustinfunktioon. Teoksen oikeudenhaltija

voi kuitenkin taloudellisiin oikeuksiinsa ve-

doten rajoittaa teoskappaleiden ja infor-

maation leviämistä yhteiskunnassa. Koska

informaatio ja luovat työt syntyvät kumu-

latiivisesti aiempien teosten pohjalta, voivat

tekijänoikeuden taloudelliset oikeudet kas-

vattaa uusien teosten luomiskustannuksia ja

näin ollen heikentää tekijänoikeuden dynaa-

mista tehokkuutta. Luomiskustannuksia nos-

tavat eri teosten lisensointisopimuksista ai-

heutuvat transaktiokustannukset, jotka näh-

dään taloustieteessä tehokkuustappioina.

Yksinoikeutta määrätä teoksesta ja sen käy-

töstä on rajoitettu kuitenkin paitsi rajallisella

suoja-ajalla, myös erillisillä rajoitussäännök-

sillä. Oikeudenhaltijan yksinomaista talou-

dellista oikeutta valmistaa teoksesta kappa-

leita, eli käytännössä tehdä kopioita alku-

peräisestä teoksesta, rajoittaa rajoitussäännös

kappaleiden valmistamisesta yksityiseen

käyttöön, jonka nojalla jokainen saa valmis-

taa julkistetusta teoksesta muutaman kappa-

leen yksityistä käyttöään varten ilman oikeu-

denhaltijan lupaa tai käyttökorvausta.

Teoksen rajoitussäännöksen mukainen hyö-

dyntäminen edellyttää kuitenkin laillisen

lähteen vaatimuksen noudattamista: kopioita

ei saa valmistaa kappaleesta, joka on valmis-

tettu tai saatettu yleisön saataviin tekijälle

kuuluvien taloudellisten oikeuksien vastai-

sesti tai jonka suojaksi asetettu tehokas tek-

ninen toimenpide on kierretty.1 Teknisen toi-

menpiteen kiertämisen kielto koskee teho-

kasta teknistä toimenpidettä, jonka teoksen

tekijä tai esimerkiksi jakelusta vastaava

levy-yhtiö on tekijän luvalla teosta yleisön

saataviin saatettaessa teoksen suojaksi aset-

tanut. Kiertämisellä tarkoitetaan kaikkia niitä

toimenpiteitä, joilla tekninen suojaus teh-

dään tehottomaksi tai sen suojaustehoa alen-

netaan.2

Yksityistä kopiointia koskevan rajoitussään-

nöksen tarkoituksena on siis heikentää mo-

nopolivoimaa, mutta myös lupaneuvotte-

luista syntyvien transaktiokustannusten vält-

täminen on tärkeä perustelu säännökselle.

Sen sijaan, laillisen lähteen vaatimus voi-

daan nähdä transaktiokustannusten valossa

tehottomana: vaatimus saa aikaan turhia kus-

tannuksia, kun rajoitussäännöksen mukaisen

yksityisen kopion valmistaja joutuu selvit-

tämään lähteen laillisuutta ja lähdeteoksia

valmistettaessa tapahtuneita teknisen toi-

menpiteen kiertämisen kiellon rikkomuksia.

Tekninen suojakeino voi olla myös ostopää-

tökseen vaikuttava tekijä, joten myös teos-

kappaleen teknisten suojakeinojen selvittä-

misestä aiheutuvat lisäkustannukset voivat

aiheuttaa tehokkuustappioita.

Teknisen toimenpiteen kiertämisen kielto

voidaan nähdä oikeudenhaltijoiden eksklu-

siivisia taloudellisia oikeuksia eli monopoli-

asemaa vahvistavana säännöksenä. Määräys-

valta teosten käyttötavoista ja niiden sisältä-

män informaation leviämisestä on täten yhä

enenevässä määrin oikeudenhaltijoilla. Tek-

nisen toimenpiteen kiertämisen kielto voi ra-

joittaa teoksen käyttäjäkuntaa ja teoskappa-

leiden käyttöä, vaikka tekijänoikeuden

suoja-aika olisi jo päättynyt. Tekninen suoja-

keino, joka rajoittaa teoksen yksityistä käyt-

1 Laittomien teoskappaleiden kopioiminen sekä kopiosuojausten ja

käyttöoikeuksien hallintajärjestelmien kiertäminen yksityistä käyttöä

koskevan tekijänoikeuden rajoitussäännöksen nimissä säädettiin

laittomaksi tekijänoikeuslain ja rikoslain vuoden 2005 lainmuutoksessa.

Lex Karpelanakin tunnetun lainmuutoksen tarkoituksena oli päivittää

tekijänoikeuslaki niin sanotun tietoyhteiskunnan tekijänoikeusdirektiivin

mukaisesti vastaamaan digitaalisen aikakauden tarpeita. 2 Käsite tehokas ei tässä tapauksessa viittaa taloustieteellisiin

tehokkuusmääritelmiin. Lain esitöissä mainittuja esimerkkejä teknisistä

suoja-keinoista ovat ”teoksen tai muun aineiston salaus, muuntaminen tai

muuttaminen sekä kopioinnin valvontajärjestelmä”, esim. cd-levyyn

teknisesti ennalta määritelty sallittujen kopioiden määrä tai digitaalisessa

muodossa oleviin musiikkitiedostoihin asetetut DRM-teknologiat, jotka

esimerkiksi rajoittavat tiedoston käytön tiettyyn ohjelmaan tai tiettyyn

lukumäärään laitteita.

töä, voi myös helposti moninkertaistaa ku-

luttajakohtaisen hinnan teoksen käytöstä, mi-

kä voisi jopa johtaa laittoman kopioinnin

lisääntymiseen.

Koska tekijänoikeuden suojaamat musiikki-

teokset ovat luonteeltaan kokemushyödyk-

keitä, niihin liittyy epäsymmetrisen infor-

maation ongelma, joka taas nähdään talous-

teoriassa markkinahäiriönä. Kuluttajat eivät

siis tiedä varmaksi teoskappaleen laatua ja

sisältöä, ennen kuin ovat saaneet sen hal-

tuunsa ja kuunnelleet sen läpi. Takeyama

(2003) esitti, että jos laittomien kopioiden ei

voida ajatella olevan virallisen julkaisun täy-

dellisiä substituutteja, kuluttaja voi päätyä

ostamaan teoksen virallisen julkaisun tutus-

tuttaan siihen ensin laadultaan heikomman

kopion kautta.3 On myös olemassa tilasto-

tietoja siitä, että musiikkiin tutustutaan ensin

Internetissä, joko laittomasti tai laillisesti, ja

ostopäätös tehdään tämän jälkeen. Toisin

kuin musiikkiteollisuus siis pelkää, laitto-

mistakin lähteistä kopiointi yksityiseen käyt-

töön voi kannustaa ostamaan musiikkiteok-

sen laillisen kappaleen.

Tekijänoikeus voi siis korjata luoviin teok-

siin liittyviä markkinahäiriöitä, mutta myös

synnyttää niitä. Kun tekijänoikeuslakiin si-

sältyviä yksityistä kopiointia koskevaa lail-

lisen lähteen vaatimusta ja teknisen toimen-

piteen kiertämiskieltoa tarkastellaan talous-

teorian välinein, voidaan todeta, että sään-

nöksiin liittyy useampia tehokkuustappioita,

jotka kyseenalaistavat vallitsevan oikeustilan.

Tällä hetkellä on siis vaarana, että jos jo-

kainen musiikin yksityinen kuluttaja pyrkii

toimimaan säännösten mukaisesti välttääk-

seen seuraamukset, voivat sääntelystä ai-

heutuvat kustannukset ylittää sen synnyt-

tämän nettohyödyn. Kustannuksia on lähes

mahdotonta konkreettisesti mitata, mutta

kustannusten ilmeneminen voidaan kuiten-

kin todeta talousteoriaan nojaten.

Teksti on yhteenveto kandidaatintutkielmasta.

3 Takeyama, Lisa N.: Piracy, Asymmetric Information, and Product

Quality Revelation. Teoksessa Gordon, Wendy – Watt, Richard (toim.),

The Economics of Copyright: Recent Developments and Analysis, s. 55 –

65. Edward Elgar 2003.

SANAHIRVIÖEKSKU eli kuinka oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuksen oppiaineen opiskelijat toteuttivat ekskursion Helsinkiin

Teksti ja kuvat: Milla Määttä

Oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuk-

sen oppiaineen opiskelijoille tarjoutui vihdoin

kuluvan vuoden lokakuussa mahdollisuus läh-

teä haistelemaan työelämän tuulahduksia ja

pääkaupungin villiä sykettä laatuaan ensim-

mäisellä ekskursiolla Helsinkiin. Mielenkiin-

toista ohjelmaa riitti kahdelle päivälle (13. –

14.10.), joiden aikana toteutettiin tutustumis-

käynnit hallintovaliokuntaan ja Eduskunta-

taloon, Oikeuspoliittiseen tutkimuslaitokseen,

eduskunnan oikeusasiamiehen kansliaan ja

oikeusministeriöön. Matkan vierailukohteiden

valinnasta vastasivat matkanjohtajina toimi-

neet professori Anssi Keinänen, yliopiston-

lehtori Riitta Ahtonen sekä yliopisto-opettaja

Mia Kilpeläinen.

Ekskursiolle osallistui yhteensä viisitoista

opiskelijaa. Matka oli tarkoitettu ensisijaisesti

oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuk-

sen pääaineopiskelijoille, mutta mukana oli

myös vierailukohteista kiinnostuneita muiden

pääaineiden opiskelijoita. Henkilökontakteja

työelämään reissulla ei juurikaan luotu, mutta

sen sijaan saimme kokea mahdollisten tule-

vien työtehtäviemme osalta hitusen konkre-

tiaa, jonka avulla oman työuran ja esimerkiksi

harjoittelupaikkojen suunnittelu varmasti

helpottuu.

Arkadianmäellä

Ekskursion ensimmäinen vierailu käynnistyi

Eduskuntatalon turvatarkastuksen läpäisty-

ämme hallintovaliokunnan tiloissa. Hallinto-

valiokunnan vierailulla ryhmäämme vastaan-

ottamassa olivat valiokuntaneuvokset Ossi

Lantto (kuvassa) ja Minna-Liisa Rinne,

joista ensin mainittu pääosin vastasi vierailun

informatiivisesta osuudesta. Hallintovaliokun-

nan jäsenten sijaan valiokuntien roolista lain-

valmistelussa ja valiokuntatyöskentelystä

yleisesti kertoivat siis virkamiehet. Jussi

Halla-Ahon johtaman jäsenistön ajatukset sai-

vat jäädä toiseen kertaan, sillä Eduskunta-

talon istuntosalissa oli vierailun aikana käyn-

nissä budjettikeskustelu, johon kansanedus-

tajat luonnollisesti osallistuivat. Aika ajoin

käytävillä kaikui kumea vinkaisu ministerin

puheenvuoron merkiksi, mutta itse budjetti-

keskustelua ei ryhmämme päässyt livenä

seuraamaan.

Valiokuntaneuvos Lantto esitteli meille edus-

kunnan ja valiokuntien työskentelyä sekä nii-

den suhdetta lainsäädäntöprosessiin. Lantto

kuvasi virkamiesnäkökulmastaan onnistunees-

ti lainvalmistelijan ja asiantuntijoiden

osuuksista lakiehdotuksen etenemisproses-

sissa valmiiksi laiksi. Koska valiokunnan mie-

tintö toimii lakiehdotuksen käsittelyn perus-

tana eduskunnassa hallituksen esityksen si-

jaan, eikä valiokuntien mietintöihin juuri kos-

kaan tehdä enää täysistunnossa muutoksia,

valiokunnilla on paljon vaikutusvaltaa lain lo-

pulliseen sisältöön. Tästä syystä myös

kuultavilla asiantuntijoilla on tärkeä merkitys

lain lopullisen sisällön suhteen, mikä olikin

valiokuntavierailun mielenkiintoisimpia huo-

mioita oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötut-

kimuksen opiskelijan sekä mahdollisen tule-

van kuultavan asiantuntijan näkökulmasta.

Koska valiokuntien kokoukset ovat suljettuja,

emme myöskään päässeet seuraamaan hallin-

tovaliokunnan kokouksen etenemistä. Ko-

kouksen seuraaminen olisi varmastikin ollut

mielenkiintoista;

erityisesti asian-

tuntijalausuntojen

tarkkailu olisi voi-

nut antaa kon-

kreettisen esimer-

kin lainvalmisteli-

jan ja asiantuntijoi-

den roolista valio-

kuntatyöskentelyss

ä. Myönnettäköön

kuitenkin, että va-

liokuntaneuvos

Lanton eläväinen

kerronta antoi

hyvän kuvan myös valmistelijan ja asiantunti-

joiden osuudesta valiokuntien kokouksissa.

”Kyllähän sen ymmärtäisi, jos asuttaisiin

esimerkiksi kalatalouden suurmaassa

Norjassa…”

Oikeusministeriön alainen Oikeuspoliittinen

tutkimuslaitos eli Optula on yksi niis-

tä ”tulevista työpaikoista”, joita oikeustalous-

tieteen ja lainsäädäntötutkimuksen opiskeli-

joille mainostetaan ainakin oman kokemukse-

ni mukaan jo opintojen alusta lähtien. Yhteis-

kuntatieteiden ylioppilaalle Optulan kiinnos-

tavuus tulevaisuuden työpaikkana on kitey-

tetty jo laitoksen etusivulla: ”[l]aitoksessa

harjoitettavan tutkimuksen leimallinen piirre

on yhteiskuntatieteellisen ja oikeudellisen

näkökulman yhdistäminen”.

Optulan toiminnan yleisesittelyn ja organisaa-

tiokaavion meille esitteli tutkimuslaitoksen

ylijohtaja Tapio Lappi-Seppälä. Tämän jäl-

keen käytiin läpi erikseen sekä yleisen että

kriminologisen tutkimusyksikön toimintaa ja

joitain Optulan tyypillisiä tutkimusaiheita.

Tutustumiskäynti antoi myös jonkin asteisen

käsityksen siitä, millaisena organisaationa

Optula nähdään osana valtionhallintoa. Vie-

railussa nousi esille resurssien niukkuus ja lai-

toksen pieni koko, jotka rajoittavat paitsi uu-

den henkilöstön rekrytoimista myös tutki-

musaiheiden monipuolisuutta. Puheenvuorois-

sa oli jopa havaittavissa hienoista katkeruutta

esimerkiksi erään toisen tutkimuslaitoksen

toiminnan laa-

juutta koh-

taan: ”Riista- ja

kalatalouden tutki-

muslaitos työllis-

tää reilut 300 hen-

keä, eli noin sata-

kertaisen määrän

Optulaan verrat-

tuna. Kyllähän sen

ymmärtäisi, jos

asuttaisiin esi-

merkiksi kalata-

louden suurmaassa

Norjassa…”

Optula ja Itä-Suomen yliopisto ovat tehneet

yhteistyötä jo usean tutkimusaiheen merkeissä,

ja olikin mukava huomata, että tutkimus-

laitoksessa osataan arvostaa edustamaamme

tieteenalaa. Saimme myös kuulla Joensuun

yliopiston alumnin Auri Pakarisen urapolusta

Optulan tutkijaksi. Tarjolla oli lisäksi painet-

tuja versioita eräistä julkaistuista tutki-

muksista, joita ryhmäläiset nappasivat mu-

kaan pinoittain. Kaiken kaikkiaan Optulassa

oli viehättävän välitön ja toisaalta riippu-

mattomalle tutkimustyölle omistautunut tun-

nelma. Saimme Pakariselta myös arvokkaita

vinkkejä opiskelun ja työnhaun suhteen –

monipuolisuutta opintoihin ja rohkeutta

työnhakuun siis!

Pikkuparlamentin puolella

oikeusasiamiehen kansliassa

Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia oli

kolmas vierailukohteemme. Täytyy myöntää,

että itselläni ei ollut minkäänlaista ennak-

kokäsitystä oikeusasiamiehen toiminnasta ja

työllistymismahdollisuuksistamme oikeusasia-

miehen kansliassa. Suurin syy tähän oli

kenties se, että oikeusasiamiehen tehtävät

olivat profiloituneet silmissäni aika selkeästi

puhtaiden oikeustieteilijöiden alaan kuuluviksi.

Tästä huolimatta ihastelin oikeusasiamiehen

sihteeri Pasi Pölösen (kuvassa) asiantunte-

vuutta ja innostusta omaan asiaansa, ja opin

vierailulla paljon kaikkea uutta. Täytyy kui-

tenkin myöntää, että asiatulva oli päätä

huimaava ja esitys enemmän kuin tyhjentävä.

Vaikka oikeusasiamiehen kansliaan etsi-

tään ”eteviä laintuntijoita”, jäi itselleni ainakin

sellainen tuntuma, että oikeustieteellinen tut-

kinto ja työkokemus oikeustieteellisissä tehtä-

vissä ovat edellytyksiä työtehtävistä suoriu-

tumiselle. Osaa opiskelijajoukostamme jäi kui-

tenkin kiinnostamaan ensi vuonna toimin-

tansa aloittava Kansallinen Ihmisoikeuskeskus,

joka on toiminnallisesti itsenäinen ja riippu-

maton, mutta hallinnollisesti osa oikeusasia-

miehen kansliaa. Toiveena heittäisinkin, että

omista ennakkoluuloistani huolimatta, myös

HTM-oikeustieteilijät pyrkivät rohkeasti

osoittamaan etevyytensä laintuntijoina!

Suut makiaksi oikeusministeriön kellarissa

Vierailukohteista viimeinen oli oikeusminis-

teriö, jossa ryhmällemme tarjottiin karkki-

papereiden rapinassa heti alkuun kätevä

tietopaketti oikeusministeriön alaan kuuluvis-

ta asioista ja organisaation rakenteesta. Yleis-

esittelyn jälkeen saimme kuulla pienimuotoi-

sen esitelmän tuomiopiireissä toteutuvasta ra-

kennemuutoksesta (vai mikähän se oli…)

OTT:n ja LST:n opiskelijoiden näkökulmasta

ekskursion yksi mielenkiintoisimmista osuuk-

sista oli se, kun lainsäädäntöneuvos (jonka

nimi ikävä kyllä ei painunut mieleen) esitti

konkreettisen esimerkin lainsäädäntöproses-

sista lainvalmistelijan näkökulmasta. Lainsää-

däntöneuvos suositteli mm. panostamaan pait-

si ruotsin, myös muiden vieraiden kielten

opiskeluun. Myös kirjoitustaitoa ja sen tär-

keyttä lainvalmistelijan työssä korostettiin,

joten harjoitusta sen osalta ei varmasti voi

tulla koskaan liikaa.

Yksityiskohtainen kuvaus turvallisuustutkin-

talain valmistelusta ja käsittelystä vakuutti ai-

nakin minut siitä, että lain valmistelevalla vir-

kamiehellä on paitsi vastuu lakiehdotuksen si-

sällöstä myös mahdollisuus omalta osaltaan

vaikuttaa syntyvään lakiin ja erityisesti hal-

lituksen esityksessä mainittavien perustelui-

den laajuuteen. Kyseistä vaikutusmahdolli-

suutta voi kuitenkin rajoittaa esimerkiksi käy-

tettävissä oleva aika ja se, että painetta yksi-

tyiskohtaisten perusteluiden kirjaamiseksi la-

kiesitykseen ei ymmärtääkseni juurikaan ny-

kyisin ole. Vierailu OM:ssä osoittikin sen, että

oikeustaloustieteen ja lainsäädäntötutkimuk-

sen erikoisosaajia tarvittaisiin myös ministe-

riöissä, jotta myös mm. sääntelyn syihin ja

vaikutusarviointiin voitaisiin kiinnittää ny-

kyistä enemmän huomiota.

Kolumni

Mari Kokko

Puhe miehelle

He tulevat vastaan päiväkodissa, koulussa, harrastuksissa ja työpaikalla. He huutavat skriinille jääkiekon MM-

loppuottelussa ja kotona playstationin ääressä. He tiputtavat rasvaiset työhaalarinsa eteisen lattialle ja jättävät

wc-pöntön renkaan ylös. He esiintyvät kirjoissa, elokuvissa ja mainoksissa, tulevat uniisi sekä aamukahvipöytääsi.

HE ovat miehiä.

Naisen ensikosketus maskuliiniseen sukupuoleen on isän syli. Se oli turvallinen, lämpöinen ja siihen mahtui koko

maailma. Lapsena ei ollut parempaa turvapaikkaa edes silloin, kun äiti suuttui. Isä vei mukanaan harrastuksiin

sekä perunapellolle. Silloinkin, kun et halunnut viettää aikaasi kummassakaan. Isän mukana valloitettiin

sienimetsät ja vaaran huiput, opittiin ajamaan pyörällä ja autolla, voitettiin hiihtokisat sekä tutkittiin verstaalla

puiden syitä. Isä opetti myös mitä on oikea ja väärä.

Hieman vanhempana päiväkodin pihalla leikkien tiimellyksessä pojat särkivät tyttöjen hiekkakakut. Pienet pojat

olivat outoja ja kovaäänisiä, eivätkä osanneet leikkiä nätisti. Pikkuautot, rallileikit ja pihapelit kiinnostivat poikia

enemmän kuin tyttöjen barbit. Joskus myös tyttöjen saparot saivat osansa tästä kiinnostuksesta. Silti poikien

kanssa pelattiin purkkista ja temmellettiin pihalla, sillä nehän oli ihan kivoja. Pienet pojat olivat kummallisia

olentoja, mutta kuuluivat päiväkodin pihalle kuin mansikka kermakakkuun.

Koulussa kuva pojista muuttui. Ensin ne olivat ällöjä, sitten oudon honteloita, mutta vuosien saatossa ne

muuttuivat mielenkiintoisiksi. Ala-asteella tanssittiin ensimmäiset hitaat Yön Joutsenlaulun tahdissa, ja niin

naapurinpoika muuntautui ärsyttävästä räkänokasta päiväunien kohteeksi. Jossain vaiheessa pojista tuli kavereita,

joille uskalsi jutella. Enää ei tarvinnut vain haaveilla lähemmästä tuttavuudesta. Puhetta riitti urheilusta ja

autoista, mutta joskus myös herkistä asioista; tunteista, tytöistä ja ihastumisesta. Se tuntui hyvältä, kosketti.

Pojista kasvoi miehiä ja tytöistä naisia. Samalla kuvioihin astui rakkaus ja seksuaalisuus. Miehistä tuli rakastajia:

intohimoisia, rajuja ja herkkiä. Miehen isosta karhunhalauksesta tuli maailman paras ja turvallisin paikka, ja

lauantaiaamuna tuntui autuaalta herätä yhteisen peiton alta. Mies sai aikaan tunnemyrskyn, jonka olisi halunnut

jatkuvan loputtomiin. Samaan aikaan miehistä tuli kuitenkin salaperäisiä ja vaikeita. Alkoi spekulointi ja

hampaiden kiristys sekä syntyi väärinkäsityksiä, joista olisi selvitty puhumalla. Joskus myös itkettiin miesten

vuoksi. Toisinaan näistä tilanteista selvittiin, toisinaan ei. Toisinaan tie vei alttarille asti. Silloin miehistä tuli

kumppaneita, joiden kanssa jaettiin ilot ja surut − ja yhteinen asuntolaina.

Miehet ovat kaikkea edellä mainittua ja paljon muuta. Mikä tärkeintä, miehet ovat osa jokaisen naisen arkipäivää.

He näyttäytyvät eri elämänaloilla erilaisessa valossa, mutta jokainen elämän osanen olisi tyhjä ilman heitä. He

ovat isiä, isoisiä, veljiä, ystäviä, naapurinpoikia, roskakuskeja, automekaanikkoja, tietokoneneroja, muusikoita,

renttuja, remonttireiskoja, poikaystäviä, aviopuolisoita − ja rakastajia. Tätä listaa voisi jatkaa loputtomiin.

Miehet ripustavat taulut seinälle ja vaihtavat renkaat autoon, ovat mukana uuden elämän alussa ja lohduttavat,

kun maailma kääntää selkänsä. He tekevät ikävät asiat meidän naisten puolesta, kuten ajavat ampiaiset ulos

rantasaunan eteisestä. He kestävät kiukuttelumme ja haluavat silti olla lähellämme. Se, jos mikä, osoittaa oikeaa

rakkautta.

Me naiset emme ehkä aina ymmärrä miehiä. Emme ehkä ymmärrä, miksi he valitsevat poikien peli-illan

kahdenkeskisen illanvieton sijaan tai miksi keskusyksikön sisällön tutkimiseen täytyy käyttää useita tunteja.

Joskus jäkätämme heidän mielestään turhaan, mutta tarkoitamme hyvää. Me kuitenkin arvostamme miehiä

kaikkine pienine omituisuuksineen, vaikka emme sitä aina osaisikaan ilmaista. Miehet tekevät päivistämme

hieman värikkäämpiä, hauskempia ja mieleenpainuvampia. Siksi jokaisen naisen on pakko myöntää, että ilman

miehiä elämä ei olisi elämisen arvoista.

Anonyymit ammattivalittajat purkavat tuntojaan

Pimeys

Haluaisin tuoda esille syvän pettymykseni luonnonvalon jatkuvasta vähentymisestä, sekä syksyn

saapumisesta. Kesän jälkeinen ruskea hipiäni on jälleen haamun valkoinen, enkä aamuisin haluaisi

nousta ollenkaan sängystä ylös jälleen uuteen harmaaseen päivään. Kun menen kouluun on pimeää,

kun tulen vihdoin kotia kohden on jälleen pimeää, aivan kamalaa. Vähemmästäkin masentuu, ryhtyy

melankoliseksi runoilijaksi ja muuttaa metsän keskelle raapustamaan sielunsa syvimpiä syövereitä.

Missä ovat ne kauniit syyspäivät, kun aurinko kultaa värikkäät lehdet loistollaan? Olen tainnut

nukkua onneni ohitse, sillä näitä päiviä en ole kyllä montaa tänä syksynä nähnyt. Pienenä plussana

mainittakoon kellojen taaksepäin siirto, sillä nyt ainakin saan nukkua edes hieman pidempään ja ei

tarvitse aivan pilkkopimeässä lähteä suunnistamaan koululle, vaikkakin eivätköhän nekin ajat kohta

taas tule. Pyörän lampun tietenkin unohdan joka päivä kotiin ja odotan vain koska poliisisetä minut

pimeyden keskeltä nappaa ja palkitsee pikavoitolla. Sateenvarjo tietenkin niin ikään haluaa jäädä

nököttämään sen pyöränlampun viereen joten ei siitäkään mitään hyötyä ole, pitäisi varmaan

investoida kirkkaan keltaiseen heijastimilla kyllästettyyn kurapukuun, ehkä sitten elämäni olisi

jälleen täydellistä ja kestäisin tätä pimeyttä ja syksyäkin paljon paremmin.

Päivänsäde

Etkö muista yhtään, mitä fuksiaisissa tapahtui? Ei se mitään. Sikanurkkauksen toimitus hälventää usvaa tapahtuneen ja kuvitellun välillä. Tiedot perustuvat puhtaasti perimätietoon, kuulopuheisiin ja painajaisissa esiintyviin välähdyksiin.

10 FAKTAA FUKSIAISISTA

1. Fuksiaisten jatkot päätyivät Suvakselle epäonnisten sattumien summana. Aiempina vuosina jatkopaikkana toimineeseen Pursiseuran huvilaan meitä ei enää huolittu. Siitäkin huolimatta, että seinään tehty reikä oli piilotettu ansiokkaasti järjestyssäännöt-lapun alle. Skarpilla puolestaan hätämajoitettiin vaihto-opiskelijoita.

2. Jatkojen jäljiltä Suvas jäi lähtiessämme hieman tavallista groteskimpaan kuntoon. Lopputuloksena oli 150 euron siivouslasku ja vuoden koeaika ISYY:n vuokrattavien tilojen käytössä.

3. Miten katossa voi olla punaviinitahroja? 4. Kuka heittelee märkiä paperiklönttejä pukuhuoneen seinille ja miksi? 5. Kuka heittelee rastinpitäjiä ulos ravintoloista kesken fuksiaisten ja miksi? 6. Siivoojien riemuisana yllätyksenä odotti tyhjentämätön ylenantoämpäri. 7. Saunomisen ohessa eräät legiolaiset kävelivät muutaman korttelin matkan Suvakselta joen rantaan uimaan. Lokakuussa. Sateessa, paljain jaloin, ainoastaan pyyhkeet päällä. Ohikulkijan kommentti: ”Hullut!” 8. Saunomisen ohessa eräs legiolainen kävi miltei uimassa. Lopputulos: murinaa laiturin reunalla ilman paitaa. Paita unohtui laiturille.

9. Syksyinen ruokavinkki. Laita uuni lämpiämään 225°, kun tulet kaikkesi antaneena kotiin klo 6.30. Laita ranskalaiset uuniin. Kun heräät virkeänä ja raikkaana klo 13.30, ranskalaiset ovat enemmän kuin valmiit. Älä yritä tätä kotona! ..tai missään muuallakaan. 10. Kadonneeksi ilmoitettuja tavaroita: • The North Face -merkkinen takki, taskussa pyörän avaimet • Musta tuubihuivi • Muovipussi, jossa oli vaatteita yms. • Otsalamppu x 2 • Musta kravatti • Musta kangaskassi • Haalarit x 2 • Haalean keltainen huivi • Musta nahkatakki • Avainnippu • Vaaleanpunainen sateenvarjo