maria neovius - grasping the future - learning cafe
TRANSCRIPT
Oy Suomi Ab:n
selviytymisstrategia
globalisaatiossa? Mitä aiomme
tehdä…
Grasping the Future –Learning Cafe
2.4.2008Maria Neovius
Johtaja
Lemminkäinen Oyj
Teemat
• Johdanto
• Muuttuva toimintaympäristö
• Työvoiman muutokset
• Mielikuvien aikakausi
Jatkuva rakentaminen on talouskasvun ja kehittymisen näkyvin
merkki kaikkialla maailmassa, niin Suomessakin.
Satavuotisen historiansa aikana Lemminkäinen on ollut mukana
kehittämässä yhteiskuntaa rakentamalla teitä, tunneleita, taloja ja
tehtaita.
Perustamisestaan lähtien se on pyrkinyt parhaaseen laatuun,
vakaaseen kasvuun ja rakentamisen jatkuvaan kehittämiseen.
Lemminkäinen-konserni:
Liikevaihto n. 2,2 mrd. euroa (2007)
Henkilöstöä keskimäärin n. 9 200 (2007)
Toimintaa 34 maassa
Liikevaihto Tilauskanta
Jako maittain 1-12/07 (1-12/06) 12/07 (12/06)
Suomi 73 % (70) 80 % (75)
Muut Pohjoismaat 14 % (14) 11 % (12)
Baltian maat 3 % (6) 4 % (5)
Itä-Eurooppa 6 % (6) 3 % (5)
Muut maat 4 % (4) 2 % (3)
100 % 100 %
.
2.4.2008/MN
Lähde: EK:n Tulevaisuusluotain/Työministeriö
Rakennus- ja kiinteistöklusteri
• Yli 70% kansallisvarallisuudesta kiinni toimialassa
• Työllistää yli 20 % Suomen työllisestä työvoimasta
• Bruttokansantuoteosuus noin 10 %
• Työvoimatarve rakentamis- ja kiinteistöklusterissa on n. 25 000 hlöä (poistuman lisäksi) vuoteen 2025 mennessä
• Rakennus- ja kiinteistöklusterin ala on yksi kolmesta varmasta kasvualasta Suomessa – hoiva- ja palvelusektorin ohella
Johdanto
2.4.2008/MN
Teema 1.
Tulevaisuuden muutosvoimat
• toimintaympäristön muutos: tuotantotavan,
työelämän ja työn muutokset
2.4.2008/MN
LEMMINKÄINEN LEMMINKÄINEN
Haluatko ajatella asioita toisin?
Ilman kysymyksiä ei ole kehitystä.
Kysymykset aukovat tiedon ovia, ratkovat
ongelmia, muuttavat maailmaa ja
näkemyksiämme…
Tulevaisuuden muutosvoimat
Muuttuvat liiketoimintamallit:
•Asiakaslähtöisyys
•Verkottuminen
•Erikoistuminen
•Tuote- ja palvelukonseptit
Virtuaalisuus
Ympäristön
älykkyys
Väestön
ikääntyminen
Elämyksellisyys
ICT keskeisenä
tuotantorakenteena
Riskien hallinta
Uudet materiaalit
Elinkaaren hallinta
Turvallisuus
Kestävä kehitys
Eettisyys
Globaali työnjaon
muutos
Lähde: EK, Tulevaisuusluotain
loppuraportti
Toimintaympäristön muutos
2.4.2008/MN
Väestön ikääntyminen
• Pienenevät ikäluokat ja pyrkimys korkea-asteen koulutukseen
eivät tue liike-elämän ja yhteiskunnan kehityksen tarpeita
• Tuote- ja palvelukehityksellä paljon annettavaa teknologioiden ja
normistojen muutoksessa, jotta ikääntyvä väestö voisi
mahdollisimman pitkään välttää laitoshoitoon ajautumisen, johon
ei tule olemaan resursseja
• Ikääntyneiden itsenäisen selviytymisen tukemiseksi tarvitaan
sosiaalisia ja teknologisia innovaatioita yli perinteisten tiede- ym.
rajojen
• Monipuolista osaamista yhteiskunnan kehittämiseksi tarvitaan
(kuvaveistäjästä tienrakentajaan)
• Ikääntyvät ovat ostovoimainen markkinakohderyhmä
Toimintaympäristön muutos
2.4.2008/MN
Globaali työnjaon muutos
• Vähän osaamista vaativien tehtävien siirtyminen halvempien
tuotantokustannusten maihin ja markkinoiden läheisyyteen jatkuu
• Eri toimialojen realistinen tulevaisuus Suomessa?
• Vienti (projektit, osaaminen) edelleen kasvussa, suomalaiset
maailmalla tunnettuja luotettavuudestaan, tätä hyödynnetään yhä
enemmän
• Enemmän positiivinen kuin negatiivinen trendi, mikäli kotimainen
osaaminen on huippuluokkaa, eikä tyhjiötä ulkomaisille toimijoille
synny
Toimintaympäristön muutos
2.4.2008/MN
Eettisyys
• Yritysten etiikka nousee tärkeäksi kilpailukykytekijäksi
• Eettinen sijoittaminen yleistyy
• Kestävä ympäristö, elinkaari- ja ympäristökriteerien merkitys vahvistuu. Tämä heijastuu toimintamalleihin ja asettaa vaatimuksia käytettäville työkaluille, tuote- ja palvelukonseptikehitykselle
• Muutokset toimintaympäristössä (lainsäädäntö ym.) voivat nopeasti luoda tarpeen uudelle normitukselle
• Rakennetun ympäristön laadun merkitys yhteiskuntien kehityksessä - case New Orleans
• Uusien teknologioiden merkitys luonnon suojaajana ensiarvoista
Toimintaympäristön muutos
2.4.2008/MN
Kestävä kehitys
• Yksikään teollisuudenala ei voi irrottautua kierrätys- ja ekotehokkuusvaatimuksista, ovat todellisuutta jo nyt, kaikkien toimijoiden tulee yhdessä pyrkiä, ei erillisin piiloon jäävien hankkeiden kautta
• Korjausrakentamisen ja kunnossapidon merkitys – riittävät kunnossapitoinvestoinnit oikein ajoitettuna säästäisivät merkittävästi turhilta uusinvestoinneilta, ennakointi
• Vaatii tiedostamista yleensä julkishallinnon päätöksentekijöiltä
Toimintaympäristön muutos
2.4.2008/MN
Turvallisuus
• Kasvava tarve ihmisten, omaisuuden ja yhteiskuntien
turvallisuudelle, sekä tietoturvaa parantaville tuotteille ja palveluille
• Tuotekehitysosaamista yli tieteenalojen ja kehittyvien alojen rajojen
• Vientivaltti
• Edellyttää markkinointiosaamista
• Normiston luontiin vaikuttamista myös kansainvälisellä tasolla
Toimintaympäristön muutos
2.4.2008/MN
ICT keskeisenä tuotantorakenteena
• Elinympäristön digitaalinen älykkyys kasvaa, kun tietotekniikka sulautuu yhä useampiin laitteisiin ja esineisiin
• ICT-perusteisen rakennetun ympäristön suunnittelu & toteuttaminen (työympäristöjen & kotien tuottaminen)
• Virikkeelliset ympäristöt (työ, kesämökkikulttuuri)
• Järjestelmäriippumaton tiedonsiirto
Toimintaympäristön muutos
2.4.2008/MN
Elämyksellisyys
• Elämysten tavoittelu lisääntyy kaikissa ikäryhmissä
• Viihteellisyyden kasvu kaikkialla
• Tuotteiden muotoilu ja esteettisyys keskeisiä kilpailukykytekijöitä
• Myydään valmista mielikuvaa asiakkaalle, myyntiosaamista, jotta
tuotteistaminen onnistuu ja asiakas saa mieltämänsä palvelu-
/tuotekokonaisuuden
• ”Älykäs elinympäristö” jokaisen ulottuville, ei enää kustannus, vaan
kysynnänluonti -asia
Toimintaympäristön muutos
2.4.2008/MN
Työmarkkinoille tulevien määrä tulee edelleen pienenemään. Lisäksi
segregaatio nuorten keskuudessa jatkuu, eli ne, jotka hakeutuvat
koulutukseen, kouluttautuvat yhä pidempään ja korkea-asteisemmin.
Toisaalta työmarkkinoilta syrjäytyvien nuorten määrä kasvaa
edelleen. Peruskoulun jälkeiseen koulutukseen osallistumattomia nyt
jopa n. 13% ikäryhmistä.
Työmarkkinat
Uuden työvoiman määrä on ollut vuodesta 2003 pienempi kuin
työelämästä poistuvien määrä. 2010 jälkeen työvoimasta poistuu
vuositasolla keskimäärin 10000-11000 henkeä enemmän kuin
nuorisoikäluokista saadaan uutta työvoimaa.
Kysymys ei ole vain ns. suurten ikäluokkien aiheuttamasta
muutaman vuoden ajanjaksosta, vaan vaje tulee kestämään kaksi
vuosikymmentä.
Toimintaympäristön muutos
2.4.2008/MN
Teema 2.
Työvoiman saatavuuden muutokset
• demografiset tekijät
• taloudellisen tilanteen vaikutus työvoiman tarjontaan
Työvoiman tarjontapotentiaalin muutos 1990 - 2010
30 000
35 000
40 000
45 000
50 000
55 000
60 000
65 000
70 000
75 000
80 000
'90 '91 '92 '93 '94 '95 '96 '97 '98 '99 '00 '01 '02 '03 '04 '05 '06 '07 '08 '09 '10
Työmarkkinoille tulevat ( 20 ja ½ v.)
Työmarkkinoilta poistuvat (58 ja ½ v.)
Poistumisikä kohoaa 61 ja
½ vuoteen vuonna 2010
Lähde: Työministeriö
Työvoiman saatavuusTyövoiman saatavuus
2.4.2008/MN
Työvoiman saatavuus
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
60 %
70 %
80 %
90 %
100 %
%
1990 2000 2010 2020 2030
vuosi
Väestöennuste Suomessa 1990-2030
65– v.
15–64 v.
0–14 v.
lähde:w w w .tilastokeskus.f i
Työvoiman saatavuus
Huoltosuhteen voimakas muutos
2.4.2008/MN
Positiivisen väestönkehityksen maakunnat ennusteen mukaan 2004 - 2040
Positiivisen väestökehityksen maakunnat
Lähde: Tilastokeskus
Työvoiman saatavuusTyövoiman saatavuus
2.4.2008/MN
Työvoiman saatavuus
2.4.2008/MN
Koulutuspolitiikan uudelleensuuntaus
Koulutuksen tarjonnan tulee tarkemmin vastata tarpeita,
seurata nopeammin yhteiskunnan kehitystä ja muutoksia.
Sekä elinkeinoelämän tarpeet että demografiset tosiasiat
tulee ottaa herkemmin huomioon.(esim. jos korkeakoulujen aloituspaikkamäärä suhteessa ikäluokan
kokoon halutaan säilyttää nykyisellään, tarjonta pitäisi laskea
nykyiseen verrattuna yli 6000 aloituspaikalla v. 2010 mennessä.
Lähde: Opm)
Myös opetusmenetelmien kehittämisessä ja opetuksen
kiinnostavuuden ja ajantasaisuuden parantamisessa on
tavoitteita, joihin tulisi tarttua voimakkaasti oppilaitosten ja
elinkeinoelämän yhteistyöllä.
Opettajien ammattitaidon ylläpitämisen vaikeus on eräs
suurimmista tämän hetken ongelmista
koulutusjärjestelmässä.
Työvoiman saatavuusTyövoiman saatavuus
2.4.2008/MN
Ulkomainen työvoima – ratkaisu työvoimapulaan?
– Työperäinen maahanmuutto on ollut varsin vähäistä.
Elinkeinoelämän keskusliitto on arvioinut, että Suomen
ulkomaalaisperäisestä väestöstä (osuus n. 2 % väestöstä
= 100 000 hlöä, v. 2004), vain 5-10 % on tullut maahan
työperäisistä syistä.
– Suomi ei ole houkutteleva maa työperäiselle muuttoliikkeelle.
– Epärealismia
Työvoiman saatavuusTyövoiman saatavuus
2.4.2008/MN
Suurimmat virrat väestön liikkuvuudessa
alueittain - ennuste
Työvoiman saatavuus
2.4.2008/MN
LEMMINKÄINEN
Teema 3.
Mielikuvien aikakausi
• Muuttuvat arvot, asenteet ja haasteet
Nuoret ja muuttuvat arvostukset
Yhä suurempi osa nuorista tekee päätöksensä hakeutua opiskelemaan
jotain tiettyä alaa mielikuvien perusteella, joihin suurimpana
vaikuttavana tekijänä on näkyvien ja menestyneiden yritysten imago.
Yritysten itsestään luoma ja välittämä mielikuva on keskeinen tekijä
parhaan työntekijäpotentiaalin hankinnassa.
Yritysten tulisi entistäkin enemmän tehdä näkyvää yhteistyötä eri
oppilaitostasojen kanssa.
Näkyvyyttä hyvänä työnantajana tulee edelleen vahvistaa, koska
kilpailu alalle aikovista/ olevista tulee olemaan erittäin kovaa kaikkien
toimialojen kesken.
Monet yritykset tunnetaan nimeltä hyvin. Mielikuvat yritysten
liiketoiminnasta ja sen laajuudesta eivät kuitenkaan usein vastaa
todellisuutta.
Mielikuvien aikakausi
2.4.2008/MN
YHTEENVETO
• Rakentaminen on yksi kasvualoista.
• Vuoteen 2020 mennessä ala tarvitsee 25 000 uutta työntekijää alalta poistuvien
lisäksi.
• Houkuttelevuuden lisäämiseksi rakennusalan työnantajien on huomioitava
toiminnassaan mm. kestävän kehityksen, eettisyyden ja uuden teknologian tuomat
muutokset ja rakentamisen vaatimukset.
• Henkilöstön saatavuuteen vaikuttaa työmarkkinoille tulevien nuorten määrän lasku,
mutta myös koulutuksen kohdistaminen oikein on keskeistä.
• Elinkeinoelämän keskusliiton arvion mukaan sen jäsenyritysten tarvitsemalla
henkilöstöllä on lähes 70 prosenttisesti ammatti- tai ammattikorkeakoulututkinto
yliopistokoulutuksen sijaan.
Lemminkäinen on kehittyvän yhteiskunnan
uusiutuva rakentaja
Yhteiskuntasuhteet ja vaikuttamisfoorumit
• VTM, MBA, väitöstutkija TKK:n Tutalla
• Yksi Lemminkäinen-konsernin kahdeksasta johtajasta
• Tekmanni Oy:n hallituksen jäsen
• TAT:in hallituksen jäsen
• Pohjoismaisten tieliikelaitosten Suomen jaoston jäsen
• Rakennusalan Vetovoima ry:n hallituksen jäsen
• Rakennusteollisuus RT: Agenda 1. työryhmän puheenjohtaja
• Johtamiskouluttaja
• Toiminta alan työnantajajärjestöjen elimissä ja näiden keskeisissä ennakointi- ja
kehittämishankkeissa
• mm. EK:n Delfoi –ja Tulevaisuusluotainasiantuntija, Infra-alan osaamisklubin jäsen.
Toiminta alan koulutusjärjestelmän kehittämiseksi
• Keskeisten työryhmien jäsen, alan edustaja mm. amk-koulutuksen uudistamisessa, kuten
rakennusmestari (AMK) tutkinnon uudelleen käynnistämisessä.
• Tutkimushankkeet henkilöstöriskien ennakoinnin parantamiseksi
• Uudet välineet, menetelmien kehitys, tietojärjestelmien kehitys, tutkimustyö, kuten Evalua
–tutkimushanke ennakoivan työterveyshuollon parempaan kohdentamiseen,
pitkittäistutkimus henkilöstön sairastuvuusalttiuden ja työkyvyttömyysriskin korrelaatiosta,
varhaisen havaitsemisen ja reagoinnin vaikutus.
Henkilöstöjohtaja Maria NeoviusJohtaja Maria Neovius