MeriseuralainenN:o 3 – 2012

40 v40 v40 v40 v

Jolla-purjehdus

Sivu 7

Veneilynsyvin olemus

Sivu 2

Historianhavinaa

Sivut 3-4

Meriseuralainen2

Kun kirjoitan tätä juhlalehden pääkirjoitusta, näen ikkunastani puolimetrisen lumikinoksen, jo-ta kevään ensimmäinen vesisa-de sulattaa, hitaasti. Meri on jääs-sä, joessa näkyy sulapaikkoja vain vuolaimmissa virtakohdissa. On huhtikuun puoliväli. Uusi veneily-kausi on eteläisimmässä Suomes-sa jo aluillaan, mutta meillä täällä Perämeren rannoilla saadaan odo-tella vielä kuukauden päivät, en-nen kuin pääsemme vesille. Vesil-le kuitenkin on venosen mieli.

Iin Meriseuralle tämä kevät on neljäskymmenes, ja kaikki ne ovat olleet samaa innostusta täynnä. Veneilijä tuntee viimeistään näi-hin aikoihin jo kutinaa päästä lait-telemaan venettään kesäkuntoon, ja luulenpa, että moni meistä käy lähes päivittäin tarkastamassa ran-nassa kevään etenemistä. Seura-elämässä toki on ollut kuluneina vuosikymmeninä vaihtelevia aiko-ja, mutta itse veneilyä siihen ker-ran innostunut ei helposti jätä.

Olen ollut seuran puheenjohta-jana, jota sääntöjen mukaan kom-modoriksi kutsutaan, yhteensä parikymmentä vuotta yhdeksän-kymmentäluvun taitteesta, tähän päivään. Välillä puheenjohtajan nuijaa heilutteli Klaus Känsälä pa-ri vuotta, mutta niin vain puheen-johtajuus palasi itselleni takaisin. Parhaiten mieleen kuluneelta ajal-ta ovat jääneet tietysti aloitusvuo-det. Silloin intoa riitti sekä seu-ratoimintaan että itse veneilyyn. Järjestettiin Praavassa purjehdus-kisoja ja Röyttässä merileirejä, tanssittiin kesällä Pihlajakarissa ja Rantakestilässä, talvella järjestet-tiin pilkkikisat ja Illinsuvannolla jopa talvitapahtumia yhdessä Iin

Yrityksen kanssa, osallistuttiin Elojuhliin, iskettiin syksyllä au-rausviittoja tienvarsille, ja pikku-joulussa oli tupa täynnä porukkaa. Ja ehdittiin kesällä vielä veneillä jopa Etelä-Suomeen tai Ruotsin rannikolle.

Ajat ovat muuttuneet ja kaikkea tuota ei ole viime vuosina tehty, mutta Meriseura on elänyt kui-tenkin muutoksessa mukana. Pik-kupurjehtijat ovat elävöittäneet Rantakestilän ja jokisuun maise-maa alkukesästä. Röyttän majaa on pidetty kunnossa ja uusia opti-mistijollia on rakennettu. Olemme vahvasti mukana uudessa Röyttän kehittämishankkeessa, josta toi-saalla lehdessä tarkemmin. Venei-den katsastustoiminta on pyörinyt jatkuvasti, ja nyt on jäsenmääräkin alkanut muutaman hiljaisemman vuoden jälkeen nousta. Seuran toi-minnassa on näköpiirissä uutta toi-meliaisuutta – ehkä ajat ovat taas muuttumassa ja ihmiset alkamas-sa arvostaa uudelleen seuran mu-kanaan tuomaa yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemisen riemua?

Täytyy antaa Iin kunnalle eri-tyismaininta siitä, että se on mah-dollistanut vuosiavustuksillaan ja lähineuvostorahoituksellaan seu-ran toimintaedellytysten paranta-misen!

Siis katse tulevaisuuteen! Mikä on veneilyharrastuksen tulevai-suus Iissä? Iijokisuisto ja sen lä-hivedet tarjoavat kyllä hyvät mah-dollisuudet veneellä liikkumisen, mutta mitä oikeastaan on venei-lyharrastus? Se on elämäntapa, se on luontoelämyksiä, se on leppoi-saa yhdessäoloa, se on varusteiden kunnostusta ja veneen huoltoa, se on perinteisten taitojen ja perintei-

den kunnioitusta, se on toisten ve-silläliikkujien ystävällistä terveh-timistä ja huomioon ottamista, se on herkän rannikkoluonnon suoje-lua, se on joskus jopa vauhdin hur-maa purjeilla tai moottorin avitta-mana, se on vapauden ja toisaalta pienuuden tunnetta suuren aavan äärellä. Toki meidänkin vesilläm-me näkee sellaistakin veneellä liikkumista, jota en sanoisi venei-lyksi, josta en tunnista veneilyhar-rastuksen syvintä olemusta, mutta jääköön se puoli tällä kertaa erit-telemättä.

Itse haluan onnitella juhlivaa

seuraa ja kiittää tässä yhteydessä seuran pitkäaikaisia aktiivijäseniä, jotka työpanoksellaan ovat tämän kaiken mahdollistaneet. Perustaja-jäsenet olivat aikoinaan rohkeasti luomassa Iihinkin pursiseuraperin-nettä. Aikojen ja tapojen muutok-sen myötä seuran luonne urheilu-seurasta veneilyseuraksi on ollut ilmeinen, mutta perusasiaa tämä ei muuta: seura tarvitsee innostu-neita aktiiveja, jotka jaksavat tal-koista toisiin. Uskon, että näillä ihmisillä on selkeä näkemys siitä, että tällaisella seuratoiminnalla on merkitystä ihmisten hyvinvoinnin

ja yhteisen hyvän kannalta. Ja se riittää kannustimeksi. Siis edessä on hyvä tulevaisuus.

Iin Meriseura ry. jatkaa elinvoi-maisena veneilyseurana varmasti vielä toiset neljäkymmentä vuotta. Nyt olisi aika uusienkin veneilyn harrastajien tarttua myös seuratoi-minnan tarjoamiin mahdollisuuk-siin ja tulla mukaan joukkoon. Seura uudistuu vain jäsentensä kautta.

Teijo LiedesKommodori

VENEILYN SYVIN OLEMUS

MeriseuralainenJulkaisija:

Iin Meriseura ry

Toimitus: Pia Ukkola, Teijo Liedes

Taitto: Mira Tuovinen

Joutsen Median Painotalo Oy 2012

Paino:Joutsen Median Painotalo Oy 2012

OULUN LÄMPÖKAIVONPORAUS OYPyydä tarjous!Juhani Malo

040-418 5736juhani.malo@elisanet.fi

www.oulunlampokaivonporaus.fi

IIN IIN HIRSI-HIRSI-

VEISTÄMÖVEISTÄMÖTakakatu 37, 91100 Ii

P. 0400 599 358

Myös tilauksestaHUOM!

• Jalassaunoja pukuhuoneella ja kuistilla• Ekokäymälöitä• Leikkimökkejä

PIHLAJATIE 5, Ii

RENKAAT IISTÄ!

T:MI ILKKA RAUTIO, P.0500-937 739

...ym.

asennettuna edullisesti. Henkilöautojen sisäpesut. Pienkonehuolto.

Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Meriseuralainen 3

Kalastajaperheitten ja Röyt tän lastaajain jälkipol-vet jatkavat omalla tavallaan isiensä perinteitä: viettävät viikonloppunsa ja vuosiloma-päivänsä meren äärellä. Vart-tunut väki tuntee ”Simpan väylän” nimenä, vain muuta-mat osaavat sen kulkea. Yh-teistä on rakkaus ja kunnioi-tus mereen.

Röyttä on entinen raaka-puun vientisatama. Kun puu-tavaraliike loppui Röyttässä 1960-luvun alussa saari au-tioitui: elämän äänet lakkasi-vat. Eivät kokonaan: saaren linnut jäivät.

Oululaiset purjehdusseurat oivalsivat Röytän suojasata-man arvon hakeutuen vuokra-laisiksi Met sähallitukselle – ja päästettiin si sään 1960-lu-vun puolivälin tienoil la.

Iin Meriseuran perustami-sen keskeisin peruste oli py-syvän jalan sijan valtaami-nen Röyttästä. Meriseuran perustajat näkivät saaren ar-von veneilytoimintapaikkana ja yhteistoiminnassa Putaan Purren kanssa aloitettiin pyrkimykset saaren vuokra-laisiksi.

Meriseuran syntysa-nat lausuttiin 24. lokakuu-ta 1972 ja vielä samana syk-synä jätettiin anomuskirja Met sähallitukselle. Anomus koski valtion omistamia saa-ren rakennuk sia.

Iin kunnan päättävät eli-met eivät vastaavasti läm-menneet Röyttä-asialle tai ehkä on parempi sanoa: läm-penivät hitaasti.

Syntysanat

Heinäkuussa 1972 Ojaky-lässä Pentti Meriläisen ta-lossa pidettyyn neuvottelu-palaveriin osallistuivat Aulis Ukkola, Väinö Veijola, Pent-ti Meriläinen, TUL:n Oulun piirin silloinen toiminnanoh-jaaja Osmo Hekkala ja Pu-taan Purren puheenjohtaja Kauko Liedes (Putaan Pursi oli perustettu n. 2 kuu kautta aikaisemmin toukokuussa). Kolme ensin mainittua muo-dostivat valmistelevan toimi-kunnan.

TUL:n alaisen veneilyseu-ran perustava kokous pidet-tiin Iin Järjestötalossa.

Lainaus perustavan koko-uksen pöytäkirjasta:

” ... On yhdestoista hetki

pe rustaa järjestö, joka voi toi-mia veneilijäin yhdyssiteenä sekä painos tuselimenä, vaa-tia kunnan toimenpiteitä yh-teisranta-asian hoitamises-sa kuntalaisia tyydyttävästi sekä pyrkiä saamaan valtion saaria (tontit) seuran käyt-töön vuokrasopimuksilla. ”

Perustavaan kokoukseen osallistuivat: Pentti Meri-läinen, Erkki Sainio, Tauno Veijola, Aarne, Kauno ja Au-lis Ukkola, Jouni Liedes sekä Osmo Hekkala piirin edusta-jana.

Meriseuran ensimmäisek-si puheenjohtajaksi valittiin Pentti Meriläinen, sihteeriksi Aulis Ukkola ja rahastonhoi-tajaksi Erkki Sainio. Johto-kuntaan valittiin em. lisäksi Aarne Ukkola, Kaisu Sainio, Tauno Veijola, Simo Aalto, Eeva-Liisa Iso-Somppi, Kau-no Ukkola ja Antero Manni-nen.

Seura otettiin vastaan myöntei sesti. Vuodenvaih-teessa eli pari kuukautta pe-rustamisen jälkeen seurassa oli 94 jäsentä.

Ei laakereille

Meriseuran perustajat ei-vät jääneet lepäämään laake-reilleen. Toimintapurjeisiin puhallettiin ennakkoluulot-tomasti tuulta – ja veneilijä-väki lisääntyi seuran ympä-rille nopeasti.

Nuorten toiminnan käyn-nistäminen koettiin johtoku-nassa ensiarvoisen tärkeänä asiana. Välittömästi IMS:n syntymisen jälkeen tehtiin-kin päätös optimistijollien ra-kentamisesta opetuskäyttöön ja keväällä -73 rakennettiin jo kaksi jollaa mahonkiva-nerista: Simo Aalto ja Kauno Ukkola jollakerhon vastaa-vina. Aktiivisimmista kerho-laisista muistuvat 9. vuoden takaa mieleen Tauno Veijola, Antero Manninen, Veli Aal-to, Pentti Meriläinen ja Pertti Meriläinen. Jollat ovat edel-leen käytössä.

Anomuksia, anomuksia

IMS jätti anomuksen Röy-tän rantapirtistä Metsähal-lituksen Iin hoitoalueeseen jo 30. marraskuuta -72. Seu-raavan vuoden puolella kä-vivät lähetystönä Vesihalli-

tuksen piirikuntakonttorilla, Metsähalli tuksen piirikunta-konttorilla ja Seutukaavalii-ton toimistossa Oulussa kan-sanedustaja Pentti Liedes ja seuran sihteeri (Aulis Ukko-la). Toinen anomus Röytän majoitustiloista jätettiin si-sään myös -73 vuo den puo-lella.

Seura anoi tontti Praavas-takin Vesihallitukselta (Vesi-hallituksella on 2 hehtaarin suuruinen maapala), mut-ta tuloksetta. Vesihallituk-sen Oulun piirikuntakontto-rilla viitattiin kunnan apuun asiassa. Vesipiiri oli halu-kas neuvottelemaan kun-nan kanssa. IMS:n johtokun-nan painostuksesta kunnan edustajat kävivät kerran ve-sipiirin konttorilla neuvotte-lemassa. Mitään valmista ei ole syntynyt.

Meriseuran jäsenistö tun-tee edelleen mielenkiintoa Praavaan ja vesipiirin omis-tuksessa olevaan keskeiseen ranta-alueeseen. IMS:n tu-levaisuuden suunnitelmiin kuuluisi venehallin (talvisuo-ja) rakentaminen ja sopivin paikka olisi Praavan venesa-taman läheinen alue.

Jäsenmäärän nousua

Vaikka tonttianomuksiin vastat tiin kielteisesti toimi-vat IMS:n aktiivit ponnella ja ’uskolla’ parempaan tulevai-suuteen luottaen. Silakoita paistettiin Praavan hietikol-la rantatulilla v. -74 touko-ke-säkuun vaihteessa. Nuotioil-taan osallistui yli 100 ihmis-tä. Röytän perheleiri keskey-tyi rankkaan vesisateeseen, vesi virtasi telttoihin ja tuu-li raastoi ...

Jäsenmäärä oli v. -74 lopus-sa 311 ja seuraavan vuoden vaihteessa jo yli 400.

Vuokrasopimus

Ensimmäisen 5-vuotiskau-den merkittävimmäksi saa-vutukseksi kirjattiin aikakir-joihin vuokrasopi mus Röytän ranta pirtissä (seuran ny-kyinen maja). Putaan Pursi ja Meriseura allekirjoittivat

sopimuk sen 28. tammikuuta 1976. Jälkikäteen ajatellen omaan tupaan päästiin siis verrattain nopeasti eli run-saan kolme vuotta seuran pe-rustamisen jälkeen.

’Ropleeman’ osto

Filipper-luokan kevytvene ostettiin seuran nuorille ope-tusveneeksi 1977 keväällä. Kahden purjehdittavan ve-neen hinta oli 3200 mk. Ra-ha kerättiin.

Eräs isoin kirjaimin muis-tiin merkittävä toimintateko oli TUL:n nuorisovuoden ta-pahtumaan osallistuminen Lahdessa. Purjehduksessa oli IMS:stä kolme edustajaa ja Teuvo Aalto sijoittui optimis-tiluokassa yhdessä osakilpai-lussa peräti kolmanneksi.

TUL:n leirit

Röytässä on järjestetty vuo-sittain nuorten veneilijäin leirejä ja use ampana kesänä koko Perämeren aluetta kos-kevat purjehdusleirit. -76 pi-detyllä Perämeren piirin lei-rillä oli 64 tyttöä ja poikaa ja huoltoryhmät mukaan luki-en väkeä yli 100 henkeä. Sa-ma on ollut tahti kaikkinakin purjehduskausina.

Röyttä on avannut ’ovensa’ ikäänkuin uudelleen iiläisil-le, lastaajain ja kalastajain jälkeläisille.

Oma tupa, oma lupa

Toimintavuotta -78 sävytti-vät Röytän rantakaavan val-mistuminen (Metsähallitus teetti kaavan) ja toiminta-keskuksen vuokrasopimuk-sen uusiminen.

Merkittävä kaluston lisä-ys aikaansaatiin talvikaudel-la 1978-79. Kansalaisopiston piirissä rakennettiin 11. opti-mistijollaa.

Pöytätennistä iltamatoimintaa

IMS:n kymmeneen toime-liaaseen vuoteen sisältyvät vilkkaat kaudet pöytätennik-sessä. Ohjatusti pingistä pe-

lattiin Pohjois-Iin koulun ti-loissa v. 1975-79. Parhaim-millaan oli harrastajia 70-80 ja kilpailutoimintaan oman seuran ulkopuolella otti osaa yli 20 nuorta. Seppo Huovi-nen kantoi pingistoiminnas-ta päävastuuta.

TUL:n 60. juhlavuoden liit-tojuhlaan osallistui seuras-ta 44 jäsenen joukkue. IMS:n ’kuusikko’ voimis teli miesten massavoimistelussa tikapuu-ryhmänä. Voimistelijat: Tuo-mo Ukkola (ohj.), Tuomo Kor-tesalmi, Hannu Ukkola, Arto Paaso, Juha Leskelä ja Juha Korjonen.

IMS:n iltama- ja juhlatoi-minnasta lyhyesti tässä yh-teydessä se, että pikkujoulut on koettu vuosittain virkis-tävinä yhdessäolon tapahtu-mina, ravintolailtoja pidet-tiin eräässä vaiheessa aktii-visesti ja tanssit ja illanvie-tot kuuluvat kuvioihin.

Keskeisiä huvipuolen ’pur-jehtijoina’ ovat puuhanneet Erkki Iso-Somppi (huvitoi-mik. pj.), Aimo Laitala, Ee-ro Kynkäänniemi, Pentti ja Pertti Meriläinen, Eino Me-riläinen, Väinö ja Veikko Vei-jola.

Seuran taloutta on hoideltu huo lella. Tuloja on saatu hu-veista, haastekeräyksistä, ar-pajaisista, myyjäisistä ym.

IMS:n nuorten panos on kasvanut ja tehostunut vuosi vuodelta. Nuoret ovat hoita-neet kolmena viimeksi kulu-neena vuonna mm. arpajais-ten organisoinnin mainiosti.

Naisjaoston myyjäiset tuke-vat osaltaan taloutta. Sokerit pohjalla: kesällä -81 valmis-tui talkootyönä uusi sauna Röyttään. Seppo Vesa soittaa jälleen ensi kesänä Röyttän tanssit nuotio-ja saunailtoi-na. Konkaripelimannit kuu-luvat kuvaan, kun IMS:n hu-veista mainitaan.

Röytän saunan rakennus-talkoissa ja puutalkoissa teh-tiin toistatuhatta työtun-tia. Yksi aktiivisimmista oli emäntänä puuhannut Olga Rahkola, talkootunteja kertyi Olgalle lähes 100.

Kirvesmies Eino Koivikko (kuvassa) oli ahkerimpia talkoolaisia, kun veneilykeskuk-seen raken nettiin uutta saunaa. Kuva otettu kesäkuun alkupäivinä, sauna valmistui käyttökuntoon heinäkuus sa -81.

Ensimmäinen Meriseuralainen-lehti näki päivänvalon Iin Meriseuran 10-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 1982. Tuol-loin Meriseura oli saavuttanut suuren suosion sillä noin 14 prosenttia (700 henkilöä) iiläisistä oli liittynyt sen jä-seneksi.

Nyt, kolme vuosikymmentä myöhemmin, halusimme jäl-leen julkaista Meriseuralaisen juhlistamaan seuran 40. toimintavuotta. Kunnianosoituksena Iin Meriseuran ja sen tukikohdan perustajille julkaisemme nyt Aulis Ukko-lan kirjoittaman 10-vuotishistoriikin sellaisena kuin se oli ensimmäisessä lehdessämme.(Kannattaa myös käydä lukemassa koko lehti nettisivul-lamme www.iinmeriseura.com.)

Katsaus 90-luvun vaiheisiin on puolestaan kirjoitettu van-hojen pöytäkirjamerkintöjen perusteella eikä kirjoitukses-sa mitenkään ole onnistuttu mainitsemaan kaikkien seu-ran hyväksi silloin puurtaneiden henkilöiden nimiä. Iin Meriseura haluaakin kiittää lämpimästi kaikkia vuosien varrella mukana olleita ja seuraa tukeneita tahoja.

”Simpan Väylää” Röyttään

Meriseuralainen4

1980- ja 1990-lukujen taittees-sa Iin Meriseuran toiminnassa al-koi tapahtua selvä muutos. Yhtääl-tä muutoksen aiheutti eräänlainen sukupolvenvaihdos seuran hal-linnossa, kun Väinö Veijolan ja Pentti Meriläisen vuoroteltua pu-heenjohtajana vuosikymmenen vaihteessa Teijo Liedes valittiin puheenjohtajaksi (1992-1999) ja samalla toimintaan tuli muitakin uusia jäseniä mukaan, mm. maja-toimikunnan sittemmin pitkäaikai-nen vetäjä Juhani Liedes Merja-vaimoineen. Väinö Veijola jatkoi sihteerinä koko 90-luvun, kunnes 2000-luvun alussa sihteeriksi va-littiin Merja Malo (nyk. Jeronen). Myös rahastonhoitajana pitkään toiminut Kaarina Niskanen hoiti tehtävää vuosikymmenen lopulle saakka. Unohtaa ei sovi myöskään aktiivisia naistoimikunnan jäseniä Mirja Aaltoa, Eeva Aaltoa ja Hei-di Paldaniusta, jotka ahkeruudel-laan mahdollistivat erityisesti me-rileirien järjestämisen Röyttässä ja hoitivat ansiokkaasti tapahtu-mien puhvettipuolta monen nuo-remman jäsenen, mm. Kylli Kaik-kosen, Irene Liedeksen ja Tiina Vuononvirran avittamina. Kat-sastusmieheksi kouluttautui Ant-ti Vuononvirta. Monista kuljetuk-sista ja leirien talonmiestehtävistä vastasi usein myös Veli Aalto.

Toisaalta muutoksen aiheutti se, että nuorten purjehtijoiden kas-vettua ulos harrastuksestaan uusia jollapurjehtijoita ei enää saatu har-rastuksen pariin kilpailumielessä. Purjehdustoimintaa ja lasten kou-lutusta kyllä jatkettiin, mutta sel-laista harrastuneisuutta, että oli-si saatu uusia kilpapurjehtijoita, ei enää saatu aikaan. Praavakisat järjestettiin vielä 1990 lopullakin, mutta sitten osanottajien määrä alkoi hiipua ja kisojen järjestämi-nen lopetettiin. Meirileirejä järjes-tettiin Röyttässä koko 1990-luvun ajan, mutta niistä tuli enemmän ja enemmän vapaa-ajanleirejä kuin purjehdusleirejä, kunnes osanot-tajien määrä leireilläkin alkoi hii-pua. Telttamajoitus ja ulko-WC eivät enää kiehtoneet nykyajan lapsia ja tiukentuneet direktii-vit ruokahuollon suhteen panivat järjestäjät miettimään, kannattaa-ko leirejä enää entisessä muodos-sa järjestää. Niinpä purjehdushar-joitukset ja -valmennus siirrettiin Rantakestilän tukikohtaan vuoden 2006 leirin jälkeen.

Iin Meriseurasta alkoi tulla enemmän ja enemmän veneily-

seura kuin urheilu-purjehdusseu-ra. Jäsenet hankkivat matkavenei-tä ja harrastus muuttui enemmän veneilyn edellytysten parantami-sen suuntaan. Iin Meriseura ajoi aktiivisesti mm. merkityn väylän saamista mereltä Iin Haminaan saakka. Samoin oltiin aktiivisesti mukana Röyttän sataman ruoppa-us- ja perusparannushankkeessa. Kun nämä hankkeet lopulta to-teutuivat, ne todella merkittäväs-ti paransivat veneilijöiden harras-tusmahdollisuuksia Iissä. Sataman ruoppauksen yhteydessä ruoppau-tettiin myös majan rantaa yhdessä Putaan Pursiseuran kanssa ja han-kittiin yhteinen laituri. Röyttään rakennettiin grillikatos ja majaa ja saunaa korjailtiin ja pidettiin kunnossa. 1996 Röyttään saatiin vihdoin sähkökaapeli mantereel-ta. Sähköyhteys tuli maksamaan seuralle silloiset 25 000 mk. Tä-mä koetteli seuran kassaa niin, et-tä puheenjohtaja ja taloudenhoita-ja ottivat puolet summasta eli 12 500 mk:n lainan pankista, jotta lasku saatiin maksetuksi.

Koko 1990-luvun mittaan seu-ran pääasiallisia varainhankita-keinoja olivat kesätanssien järjes-täminen aluksi Pihlajakari lavalla ja myöhemmin 2000-luvulla Ran-takestilässä, pilkkikisojen jär-jestäminen Praavassa ja auraus-viittojen pystyttäminen. Seura järjesti myös talvitapahtumia Vih-kosaaren edustalla Illinsuvannolla. Näistä kesätanssit ja talvitapahtu-ma järjestettiin usein yhteistyössä Iin Yrityksen kanssa. Vihkosaa-ren talvitapahtumaidean pohjalta on sittemmin järjestetty Iissä Lu-mivalakiat-tapahtuma. Lisäksi Iin Meriseura oli aktiivisesti mukana järjestämässä Röyttän elojuhlia ja jäsenistölle pidettiin säännöllisesti pikkujoulut, joista usein muodos-tui jäsenistöä yhdistävä hauska ta-pahtuma. Näillä kaikilla tapahtu-milla ja niiden järjestämisellä on ollut paitsi varainhankinnan myös jäsenten yhdessäolon ja yhteisölli-syyden kannalta iso merkitys.

Vuodesta 2000 seuran puheen-johtajan virkaa hoiti Klaus Kän-sälä kunnes ruoriin hyppäsi jäl-leenTeijo Liedes vuonna 2005. Samana vuonna sihteerin ja ra-hastonhoitajan tehtävät otti hoi-taakseen Pia Ukkola. Meriseu-ran hallituksessa jatkoivat Jouko Kaikkonen, Klaus Känsälä, Mir-ja Aalto, Juhani ja Merja Liedes, Timo Ukkola sekä Antero Pieti-lä. Myöhemmin olemme saaneet

hallitukseen Janne Lahdenperän sekä Merja ja Mika Jerosen Mirja Aallon on jätettyä hallitustehtävät nuoremmille.

Iin Meriseura nyt

Viime vuodet Iin Meriseura on keskittynyt Röytän tukikohdan kunnostamiseen ja ympäristön raivaamiseen. Seuramme tärkein tehtävä on säilyttää iiläisten oma tukikohta Röytän saaressa. Seu-ran aktiivit tekevät parhaansa pi-tääkseen majan ja saunan hyvässä kunnossa, sillä onhan se seuram-me tärkein vetonaula ja vain lai-nassa tulevilta sukupolvilta.

Uusien jäsenten panos on otet-tu mielihyvin vastaan ja seuran talkoissa on vallinut huumoril-la höystetty tekemisen meininki. Seuran majan suosio onkin selväs-ti kasvanut ja yhteiset illanvietot ovat ruvenneet lisääntymään. Suu-rin murhe ja haaste onkin tontti-vuokran nouseminen. Metsähalli-tuksen omistaman tontin vuokra on noussut moninkertaiseksi muu-tamassa vuodessa.

Iin Meriseura on mukana Iin Röytän toimijat ry:ssä, joka ajaa Röytässä majaa pitävien venei-lyseurojen yhteisiä etuja ja toi-mii yhdyssiteenä niiden välillä. Röytän palveluvarustuksen taso ja sen parannusehdotuksia esittä-nyt opinnäytetyö saivat Iin Meri-seuran hallituksen jäsenen Ante-ro Pietilän ideoimaan hankkeen Röytän palveluvarustuksen kehit-tämiseksi. Yli vuoden vireillä ollut hanke on edennyt lopulta siihen, että Röytän toimijat ovat saaneet Metsähallitukselta käyttöoikeus-sopimuksen kehitettävälle alueel-le. Iin Meriseuralla on vahva ha-lu kehittää Röyttää veneilijöiden suosikkikohteeksi saaren luontoa ja ominaispiirteitä kunnioittaen.

Iin Meriseura on pyrkinyt las-ten purjehdustoiminnan ylläpi-tämiseen mm. uusimalla jolla-kalustoaan. Leirien kysynnän vähennyttyä, seura on tarjonnut jollakouluaan koululuokille ja esimerkiksi seurakunnan leireille, jotta kiinnostus lajia kohtaan viri-äisi. Iin Meriseura haluaa kannus-taa iiläisiä kouluja ottamaan Röy-tän saaren retkikohteekseen sen ainutlaatuisen luonnon ja mielen-kiintoisen historian vuoksi.

1990-luvulta 2000-luvulle

Vuosi 1980. Kuvassa seuran silloinen puheenjohtaja Väinö Veijola (oik.), vieressä poikansa Vesa-Matti Veijola, TUL:n optimistiluokan alle 12 v. sar-jan mestari. TUL:n hopeamitalisti Erkki Mäkipaaso puolestaan isoveljensä, seuran sihteerin, Esa Mäkipaason vieressä.

Iin Meriseuran tulevaisuus

Vaikka yhteisöllisyys ei ole ollut muodissa enää vuosikymmeniin, on se kuitenkin Iin Meriseuran vahvuus. Uusi, elämyshakuinen yhteisöllisyys eli yhdessäolo sa-manhenkisten kanssa nähdään en-tistä tärkeämpänä. Veneilyseura yhdistää vesillä liikkumista har-rastavia ihmisiä ja tarjoaa mahdol-

lisuuden ikimuistoisiin kokemuk-siin. Seuran jäsenet muodostavat verkoston, jossa tietoa, taitoa ja veneilykokemuksia jaetaan. Ma-jalla ja satamissa tullaan ystävik-si, jaetaan hienot kesäiset hetket ja saadaan inspiraatiota uusiin reis-suihin. Seuran tukikohdassa Röy-tän saaressa voi kokea iloista yh-teisöllisyyttä tai täydellistä rauhaa meren välkkeessä.

Korkein luottoluokitus©Soliditet 2010

Meriseuralainen 5

AsianajotoimistoKoskela & Tolonen & Teittinen Oy

Uusikatu 35 2. krs

90100 Oulu

Puh: 08-882 1820

Fax: 08-882 1800

Sähkötie 1

91100 Ii

Puh: 08- 817 6355

Fax: 08-817 6355

§ § §§ § §

Reilustiedullista ostoaikaa:

Ma-Pe 9-21 La 9-18 Su 12-18

Verkkokauppa osoitteessa:www.karkkainen.com

s e e d u l l i s e n o s t a m i s e n t a v a r a t a l o

Kärkkä inen I i Sor osent ie 2 , I i I n f op is t e 010 430 3820

Uskomattoman edulliset hinnat Joka päivä

4

4

Sorosentie 2, 91100 II

Oulu 32km

Ii 3k

m

Sorosentie

Pohj

antie

Näin löydät Kärkkäiselle !

Piraya SÄHKÖPERÄMOOTTORI- 32LBS- 5 vaihdetta eteen, 3 taakse

99,00€

Meriseuralainen6

Aina silloin tällöin kokeneil-ta veneilijöiltä kysytään, miten voisi päästä alkuun veneilyhar-rastuksessa. Kysymykseen ei ole aivan helppo vastata.

Ensiksi kannattaa miettiä, halu-aako vain veneillä silloin tällöin, esim. mökille ja takaisin, vai ha-luaako todella harrastaa venei-lyä. Jos haluaa vain päästä pai-kasta toiseen toistuvasti, ei kun ostaa tarkoitukseen sopivan ve-neen ja katsoo väylän tarkasti, hankkii tarvittavat varusteet ja aloittaa. Venekauppa saattaa tar-jota veneilykoulua veneen osta-jalle ja se kannattaa kyllä käydä ennen kuin kuskaa perheen ula-palle.

Mutta jos haluaa harrastaa, pi-tää ensin miettiä, millaista ve-neilyä haluaa harrastaa ja kuinka paljon rahaa aikoo harrastuksen käyttää. Mahdollisuuksia on to-della paljon: kajakki, kanoot-ti, soutuvene, perämoottorivene tai sisämoottorivene, katettu tai avovene, retkivene tai yhteysve-ne; purjeveneitä on optimistijol-lasta valtamerikelpoisiin pursiin, kilpapurjeveneistä perhepursiin, ja muitakin mahdollisuuksia vie-lä on. Suin päin ei kuitenkaan kannata rynnätä venekauppaan tai ostaa tutun tutulta käytettyä venettä. Ennen veneen hankin-taa kannattaa tutustua harras-tukseen ja käydä kaverin tai jon-kun muun kanssa kokeilemassa, miltä minkinlainen vene tuntuu.

Paljon apua saa myös kirjalli-suudesta ja alan lehdistä. Leh-tijuttuihin kannattaa kuitenkin suhtautua aina varauksella. Siel-lä on paljon kuvauksia unelma-reissuista, joilla kaikki onnistuu nappiin. On lehdissä tietenkin myös paljon hyödyllistä tietoa, veneiden tekniikasta, varuste-lusta yms.

Jos aloittaa veneilyn varsinai-sena harrastuksena, huomaa pi-an, että kyse ei ole pelkästään veneellä liikkumisesta, vaan ky-se on itse veneestä harrastuksen kohteena. Venettä pitää hoitaa ja huoltaa. sitä pitää ”tuunata”, kuten nykyään sanotaan, ja pian huomaa, että pitäisi saada suu-rempi ja parempi vene. Ja siinä palaa taas rahaa. Siis kannattaa todella valmistella veneen han-kintaa sillä tavalla, että vene pal-velisi pitkään juuri siinä tarkoi-tuksessa, mihin se on ajateltu. Veneessä on se hyvä puoli, että sen arvo ei laske samalla taval-la kuten auton. Hyvin hoidettu vanhakin vene säilyttää arvonsa varsin hyvin. Veneseuroista kyl-lä löytyy tässä vaiheessa apua, kannattaa kysellä ja kuulostel-la esim. sitä, millainen vene on Perämeren rannikoilla ja Iijoen suistossa paras mahdollinen juu-ri siihen tarpeeseen, mistä haa-veilee.

Yksi mahdollisuus aloittaa har-rastus on panna perheen junio-rit jollapurjehduskouluun. Seura

tarjoaa veneen ja alkuun opas-tajan. Sitä kautta voi tutustua seuran jäseniin ja vaivihkaa ky-sellä, miten harrastukseen pää-sisi paremmin käsiksi. Purjeh-dusharrastus on hyvä aloittaa nuorena, ja jopa kilpapurjeh-dukseen löytyy opastajia ja ka-lustoa pursiseuroilta. Purjehdus lienee parasta ylipäätään aloit-taa pienehköllä veneellä ja siir-tyä harrastuksen myötä isompiin veneisiin, mikäli innostusta riit-tää. Mutta koskaan ei liene lii-an myöhäistä aloittaa, sanotaan-han, että kaikki paitsi purjehdus on turhaa. Sanonta on väännös muinaisesta latinasta ”Naviga-re necesse est, vivere non est”, joka tarkoitta sanatarkasti: ”Me-renkulku on välttämätöntä, elä-mä ei”. Muinaisen Välimeren piirissä tämän sanonnan merki-tys ymmärrettiin kai toisin kuin nykyään. Merenkulku oli kan-santalouden kannalta välttämä-töntä.

Yksi veneilyn aloittamista-pa, Iissä varsin perinteikäs, on rakentaa itse oma vene ja läh-teä sillä seilailemaan. Tähänkin löytyy paljon eri mahdollisuuk-sia. Mutta nykyään ihmisten ai-ka ei tahdo riittää näin pitkäjän-teiseen toimintaan. Vähänkin isomman retkiveneen rakenta-minen vie vuoden tai kaksi, el-lei työelämä ole isona esteenä, ja rahaakin se vaatii. Toisaalta ve-neen rakentaminen on oma maa-ilmansa ja sieltä voi löytää oman ”koulukuntansa”: puuvene, lasi-kuituvene, teräsvene jopa beto-niveneitä on tehty.

Ja sitten pitää hankkia valmiu-det liikkua veneellä. Navigointi-taito on ehdoton. Pitää osata lu-kea merikorttia ja kompassia. Näitä taitoja ei kannata lähteä opettelemaan merelle. Ja vaik-ka nykyään saa kaupasta vaik-ka minkä näköistä ja –kokoista ja –hintaista gps:ää, plotteria ja tutkaa, ei ilman karttaa ja kom-passia ja niiden käyttötaitoa saa merelle lähteä. Veneen sähköjär-jestelmä voi vaurioitua tai sumu tai ukonilma voi yllättää hyvin-kin lähellä rannikkoa, ja lähellä rannikkoahan myös karikot ovat lähellä. Eivät merenkulkijat ole

turhaan toivottaneet toisilleen maljaa nostaessaan ”vettä kölin alle”. Pahassa kelissä syvillä ve-sillä on itse asiassa turvallisem-paa kuin rannikolla. Rannik-kolaivurikurssin voi suorittaa kansalaisopistojen kursseilla, mutta ilman sitäkin pääsee al-kuun, kunhan on itse ”selvillä vesillä” siitä, mitä on tekemäs-sä.

”Selvillä vesillä” tarkoittaa myös sitä, että ainakin kipparin pitää veneessä olla selvin päin.

Kaiken kaikkiaan veneily on todella monimuotoinen harras-tus. Iin Meriseura on ns. yleis-seura, jonka siipien suojassa voi harrastaa kaikenlaista venei-lyä. Meillä on junioritoimintaa; meillä on matkaveneilijöitä, jot-ka kiertelevät Perämeren sata-mia ja rannikoita; purjehdustakin harrastetaan, melontaa meillä ei ole, mutta sekin voisi olla seu-

ran toimintaa, jos vain harrasta-jia liittyy jäseneksi. Suurin osa meidän jäsenistämme on kuiten-kin ikänsä Iijokisuistossa liikku-neita kalastajia, mökkiläisiä ja veneilylle sielunsa menettäneitä perusiiläisiä, ei sen kummempia ihmisiä kuin muutkaan iiläiset. Jäseniä meillä on kyllä naapuri-kunnistakin, ja hyvä niin.

Siis jos olet kiinnostunut aloit-tamaan uuden elämän venei-lijänä tai haluat enemmän irti veneilystä, ota yhteyttä lähim-pään veneilyseuraan, käy vene-satamassa juttelemassa veneili-jöiden kanssa tai opiskele ja lue kaikkea veneilyyn liittyvää. Seu-ran jäsenenä saat tiettyjä etuja ja olet osa paikallista yhteisöä. Ve-neilysi seuran jäsenenä on ehkä turvallisempaa kuin yksinäisen ”merten sutena”.

KUINKA VENEILIJÄKSI TULLAAN?

Revontie 47, 90830 Haukipudas

(08) 563 2600

Ojan rauta tarjoaa veneen ostajille tänä kesä-

nä veneilykoulun, jonka toteuttaa Kiviniemen

meripelastajat. Koulutuksen sisältö:

Säännöt ja asetukset•Tärkeimmät väistämissäännöt•Pääkohdat alusten valoista

Navigointi•Navigoinnin peruskäsitteet•Merikartan käyttö•Suunnan määritys•Kompassi ja suuntimalaitteet•Matkan nopeuden mittaaminen•Syvyyden mittaaminen•Paikanmääritys, merkinnänpito

Veneen varusteet ja turvajärjestelmät

Merenkulun turvalaitteet•Kiinteät turvalaitteet•Kelluvat turvalaitteet•Viitoitusjärjestelmät

Yleisimmät veneilyreitit ja saaret

Oulun ympäristössä

Pelastusliivit ja –pukineet sekä veneturvallisuus

Toiminta hätätilanteissa

Kiinnitysvälineet ja –järjestelmät

Veneen käsittely

Olosuhteisiin varautuminen

Jokamiehen oikeus

Iijoen Rauta Oy91100 Ii Puh. (08) 817 3046 Fax (08) 817 4626

Avoinna: Ark. 8-18, La 8-14

1090 1090 790

29,-

26,-

63,-38,-

Tarvitsetko hirsirakennustaensi kesäksi?

Meiltä saunat, mökit ym. pihapiirin hirsirakennukset edullisesti

IIN PUU- JAMETALLITUOTE

www.kevythirsi.fi Veistämöntie 57, Ii

044 058 4694, (08) 817 6088myynti@kevythirsi.fi

Hirsirakennukset myös asiakkaan suunnitelman mukaan.

Kevättarjouspuuliiteri 3x3 m 900€

Meriseuralainen 7

Maailmassa on kymmeniä tuhan-sia ihmisiä, jotka ovat lopun elä-määnsä koukussa purjehdukseen. He aloittivat – kuinkas muuten – optimistijollalla.

Elitismi on kaukana iiläises-tä purjehdusharrastuksesta. Har-rastuksen aloittamiseen ei tarvita edes omaa venettä, sillä Iin Meri-seuralla on käytettävissä optimis-tijollia ja E-jolla opinhaluisille lapsille ja nuorille. Optimistijol-la on ominaisuuksiensa puoles-ta erinomainen lasten alkeisvene, jolla opitut veneilytaidot eivät me-ne hukkaan.

Purjehduksen voi aloittaa seuran järjestämissä harjoituksissa Ran-takestilässä. Sinne ovat tervetul-leita kaikki jollapurjehduksesta kiinnostuneet. Edellytyksenä jol-lapurjehdukseen osallistumiselle on uimataito ja vähintään 8 vuo-den ikä. Myös pelastusliivit ovat pakolliset. Purjehdus on valvot-tua ja mukana on aina saattovene, joka seuraa purjehtijoita ja auttaa mahdollisissa ongelmatilanteissa. Rantakestilän allas on turvallinen harjoittelupaikka.

Kun junioripurjehtija on päässyt tutuksi optimistijollan kanssa, op-pinut perusmanööverit seuran har-joituksissa ja haluaa kisaamaan, on aika katsoa eteenpäin. Sailing Team Oulu on vuonna 2007 pe-rustettu Oulun seudun neljän ak-tiivisimman purjehdusseuran juni-orivalmennuksen yhteenliittymä, joka tarjoaa korkeatasoista val-mennusta kilpailuhenkisille juni-oreille.

Suomen optimistijollaliiton tie-toisku jollapurjehduksesta:

Miksi optimisti eli optari?– Optari on suunniteltu lapsille.

Sitä on helppo käsitellä ja se on turvallinen.

– Yksinpurjehdus opettaa par-haiten – ei pyöräilyäkään opetel-la tandemilla!

– Yli 150 000 lasta yli 100 maas-sa ei voi olla väärässä.

– Optari on yksi maaliman suu-rimmista kevytveneluokista ja se on myös nopeiten kasvava luok-ka.

– Yli puolet viime olympialais-ten purjehtijoista on entisiä opta-

ripurjehtijoita.– Optari on maailman tiukin yk-

sityyppiluokka. Kilpailu valmis-tavien veistämöiden välillä on kivenkovaa, mikä pitää hinnat ku-rissa ja veneet keskenään identti-sinä.

Mikä on Optimistijolla?“Tasapohjainen, kulmikas, lit-

teäkeulainen spiira purjeella ri-kattu jolla.” (The Observers book of small craft)

“Kylpyamme, jossa kasvaa maa-ilman kovimmat kilpapurjehtijat.” (Tuntematon mies pursiseuran baarissa)

“2.31m pitkä, 1.13m leveä, pai-no 35kg. Helposti minkä tahansa auton katolla kuljetettava, josta se tiputtelee suolavettä autosi maali-pinnoille!” (Tuliterän kartano-Vol-von omistaja)

“Riittävän helppo käsitellä 8 -vuotiaalle, mutta riittävän haas-teellinen ja tekninen 15-vuotiaal-le.” (Kokenut purjehdusvalmenta-ja)

Mitä harrastaminen maksaa?Tosissaan kilpaileminen maksaa

noin 1000 € vuodessa. Se toimii näin:

Hyvän ensimmäisen veneen voi ostaa 500-1500 €:lla, käytettynä tai uutena. Laske, että vaihdat pa-rempaan vuosien mittaan, n. 200 €/vuosi.

Tarvitset hyvät purjehdusvaat-teet. Näitäkin saa käytettynä. Myy pieneksi käyneet eteenpäin. Vaat-teisiin menee noin 300€ / vuosi.

Valmennusleirit pursiseuralla tai Optimistijollaliiton järjestäminä maksavat noin 30 €/päivä. Hyvän valmennuksen löytämiseen tai jär-jestämiseen kannattaa satsata.

Kilpailu- ja leirimatkoihin me-nee ruoka- ja majoituskuluineen muutama satanen, jos kiertää ko-timaassa. Optimistijollille järjes-tetään kuitenkin laadukkaita ta-

pahtumia ympäri maailman ja jos yhdistää ne perhelomailuun, niin rahaa kyllä menee…

Missä aloittaa?Pursiseurat järjestävät purjehdus-

kouluja yleensä juuri Optimistijol-lilla. Monilla seuroilla on veneitä lainata ensimmäiseksi kesäksi.

Missä iässä on paras aloittaa?8-vuotias on sopiva, mutta mo-

ni aloittaa jo aikaisemmin. Myös-kään 11- tai 12- vuotiaana ei ole liian myöhäistä.

Minkä ikäisenä aloitetaan kil-paileminen?

Kilpailemista on monenlaista, jo-ten voi aloittaa heti, kun osaa käsi-tellä venettä. Kadettisarjassa opta-rit purjehtivat lyhyitä ratoja lähellä rantaa jopa satama-altaissa. Ran-kingkisat käydään usein ulkome-rellä.

Mikä on optarissa maksimi-ikä?

Optimistien EM- ja MM-kilpai-luihin saa osallistua sinä vuonna kun täyttää 15 vuotta, mutta mo-ni purjehtija kasvaa ulos optaris-ta ennen sitä.

Koska olen liian iso optariin?Alle 4 m/s tuulessa yli 55 kiloi-

sen purjehtijan on vaikea pärjätä optarissa. Jos tuntuu, että optari ei enää kulje kuten ennen tai kilpa-

kumppanit ovat muuttuneet lapsel-lisiksi, kokeile seuraavaa luokkaa. Moni purjehtii kahta luokkaa vii-meisenä optarivuotenaan.

Montako optaria maailmas-sa on?

Kukaan ei oikeasti tiedä, mutta rekisteröityjä optareita on yli 132 000.

Onko optari maailman suurin luokka?

Todennäköisesti ei. Lasereita on yli 170 000 maailmassa. Euroo-passa optari on suurin luokka.

Onko optaripurjehdus tiukkaa urheilua vai pelkkää vesillä le-kottelua?

Se on kunnon urheilua, joka vaa-tii voimia, kestävyyttä ja taktista silmää. Mutta jos haluaa vain li-pua ja lekotella pläkässä, siihen-kin on tilaisuuksia, jopa kilpai-luissa.

Kuinka kovassa tuulessa juni-ori saa purjehtia?

Riippuu taidosta. Kilpailuissa 15 m/s on suositeltu yläraja.

Onko vaarallista, jos jolla kaa-tuu?

Ei ole, se kuuluu purjehdukseen. Purjehtijan on opeteltava sekä kaa-tamaan veneensä että nostamaan se pystyyn ja jatkamaan matkaa.

Jollapurjehdus

OT - Kumi Oy on yksi Suomen johtavista tiiviste-valmistajista. Yritys valmistaa ja myy erikoisti-ivisteitä ja profi-ileja teollisuuden ja rakennusalan tarpeisiin

Puh. +358-8-6558 800Fax +358-8-8174 123sales@ot-kumi..com

www.ot-kumi.com

Tulee Tiivistä!

OT-KUMI OY® OT - Kumi Oyon yksi Suomenjohtavista tiiviste-valmistajista.Yritys valmistaaja myy erikois-tiivisteitä ja profi ileja teollisuuden ja rakennusalantarpeisiin

Meriseuralainen8

Kirkkotie 8Kirkkotie 891100 Ii 040 849 729691100 Ii 040 849 7296

PA EPARTURILIIKE

Essi Häyrynen

RRTTTRR UUURRRIIIILLLIIIIIIIKK

i Häi Hä

Kala-asioissa Teitä palvelee

Konintie 4 A 91100 II

08 5613 200www.kalaliikekuha.fi

Ensimmäiset muistikuvani Iin Röyttästä ovat 1960 –luvulta, jol-loin olin isäni mukana, kun Röyt-tän satamassa lastattiin puutava-raa vietäväksi ulkomaille. Laiva oli kreikkalainen ja muistan hyvin, kuinka merimiehet tarjosivat suk-laata. Oli lauantai ja viikon lyhin työpäivä. muutama vuosi sen jäl-keen lastaustoiminta lopetettiin ja saari rauhoittui moneksi vuodek-si veneliikenteeltä. Kouluaikoina-ni kävimme joka kesä muutaman kerran avoveneellä Röyttässä ja läheisessä Satakarissa retkellä ha-kemassa vihtalehtiä ja syömässä saarten marjoja, mansikoita ja va-delmia.

Metsähallitus vuokrasi saares-ta tontteja ja rakennuksia Oulun, Haukiputaan ja Iin veneseuroille, jotka rakensivat jokainen oman majansa saareen. Iin Meriseuran maja on entinen satamatoiminnan aikainen ruokalaSaaren käyttö ve-neilijöiden virkistykseen kasvoi nopeasti varsinkin, kun satamaan rakennettiin hyvä aallonmurtaja ja kaksi laituria vanhan betonilaitu-rin lisäksi. Joka kesä Juhannuk-sena ja elokuun alussa elojuhli-en aikaan satama täyttyy veneistä. Elojuhlilla käy satoja veneilijöitä. Ohjelmassa on erilaisia kilpailuja ja illalla ”latotanssit” vanhassa va-rastorakennuksessa satamaalueen kupeessa.

Saaren rakennukset on keskitet-ty satama-alueen läheisyyteen lu-

kuun ottamatta ”Karan huvilaa”, joka sijaitsee saaren länsirannal-la. Muuten saari on luonnontilas-sa ja 1,5 km mittaisella luontopo-lulla voi tutustua saaren luontoon. Röyttän pohjoisosa on suojeltu lintujen pesintä-alueeksi eikä sin-ne ole lupa mennä pesintäaikana.

Satamatoiminnan aikana raken-nettiin aallonmurtajia suojaamaan puutavaran varastointialuetta saa-ren itäpuolella. Nykyisin käymme Röyttässä usein varhain keväällä ja syksyllä. Luontopolku on erityisen kiinnostava jäiden juuri lähdettyä, jolloin vastasaapuneiden muutto-lintujen laulu täyttää usein sumui-sen maiseman. Toisaalta myö-häissyksyn tyynenä ja sumuisena aamuna voi kävellä satamalaituril-la ja nauttia syvästä hiljaisuudesta ja talven odotuksesta.

Metsähallitus on rakentanut He-poharjuun ympärivuotiseen käyt-töön soveltuvan kodan ja nuotio-paikan .

Iin Meripelastusseura on vuok-rannut vanhat satamarakennukset Luotsilan ja Lastaajan tukikohdak-seen ja pitää saaren läheisyydessä meripelastusharjoituksia.

Röyttästä on tullut veneilijöiden suosikki. Se on oiva päiväretki-kohde ja tarjoaa matkaveneilijöil-le hyvän suojasataman.

Jukka Liedes

Iin Röyttä – veneilijöiden saari

• Kiinteistönvälitys

• Vuokravälitys

• Kauppakirjojen laadinta

• Arviolausuntojen laadinta

• Lahjakirjojen laadinta

• Kiinnityshakemukset

• Kaupanvahvistukset

0400-581960Osmo Mertala

0400 895 210Salongintie 5, 91100 Ii

Taloplus Oy

PAAVO JÄPPINEN KYHaminantie 2, 91100 Ii • Puh. (08) 8173 835

Ystävällistä Palvelua Keskellä Kylää. Tervetuloa!

AUTOILIJAN

PIENTAVARATALOPs. Myös öljynsuodattimia

perämoottoreihin!

Voitelua veneilyyn

• 2T ja 4T öljyt• Peräöljyt• Vesivaseliinit

Puhdistusaineilla ja vahoilla paatti

kesäkuntoon

Meriseuralainen 9

Veneilynerikoisliike

Oulussa

J PÄKKILÄ OY 0400 – 289 021

Kuljetus-liike

Backman Ky• Nostot

• Kuljetukset• Paana latutyöt

0400 387 682 Reijo

KatsastusIin Meriseuran koulutetut katsasta-jat katsastavat seuran jäsenten ve-neitä Suomen Purjehdus ja Venei-lyn ylläpitämän katsastusohjeiston mukaisesti. Katsastetuille veneille annetaan venetodistus sekä katsas-tustarra merkiksi suoritetusta kat-sastuksesta. Katsastettu vene mer-kitään kotiseuran venerekisteriin. Katsastus on Iin Meriseuran jäse-nille ilmainen. Useat vakuutusyh-tiöt antavat alennuksia katsastettu-jen veneiden vakuutusmaksuista. Jopa –20%. Seuran lipun käyttöoi-keus on vain katsastetuilla veneil-lä ja liputuksesta on kaikilla seu-roilla yhteiset säännöt, joita tulisi noudattaa.

Katsastuksella pyritään varmis-tamaan, että vene on rakenteiltaan ja varusteiltaan sellaisessa kun-nossa, että sitä voidaan turvalli-sesti käyttää niillä vesialueilla ja niissä olosuhteissa, joihin joihin se on tarkoitettu. Katsastus ei poista

aluksen päällikölle kuuluvaa vas-tuuta siitä, että vene on vesille läh-dettäessä sellaisessa kunnossa, et-tä aiottu matka voidaan suorittaa sillä turvallisesti.

Katsastuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kehittää veneilyturval-lisuutta ohjaamalla ja opastamal-la veneilijöitä veneidensä hoitoa, varustamista ja varusteiden käyt-tötaitoa koskevissa asioissa sekä turvallisuusmyönteisten asentei-den omaksumisessa.

Katsastus tehdään veneilykauden alussa kesäkuun loppuun mennes-sä ja se on voimassa seuraavaan vuoden kesäkuun loppuun. Venei-lyliiton julkaisemia katsastusohjei-ta ja katsastuslomaketta lukemal-la pääsee jo melko hyvin selville, mistä katsastuksessa on kysymys. Kerhon katsastajat ovat myös val-miina vastaamaan katsastusta kos-keviin kysymyksiin.

Veneen katsastus jaetaan run-kokatsastukseen ja vuosikatsas-tukseen

• Runkokatsastus tehdään joka viides vuosi eli silloin kun veneto-distuksen katsastusmerkintäsarake on täynnä sekä silloin, kun vene on vaihtanut omistajaa tai rekiste-röintiseuraa. Runkokatsastuksessa tarkastetaan veneen runko, ohjaus-laitteet, voimansiirtolaitteet ja lä-piviennit sekä moottori.

• Vuosikatsastus suoritetaan jo-ka vuosi kun vene on täysin varus-teltu ja vesillä. Siinä tarkastetaan turvallisuuteen vaikuttavat varus-teet ja laitteet.

Katsastus:Klaus KänsäläPuh. 040 5460 131

Timo Ukkolam/s UkkoskaPuh.040 5086 905

KESÄRENKAATKESÄRENKAAT

AUTOHUOLTO UKKOLA OY

Korjaamo Varaosat

Akut • Renkaat

Salmintie 13, 90830 HaukipudasPuh. (08) 5472 987, 5472 221

KARI MUSTONEN OYMaanrakennustyöt:

• Rakennusten pohjatyöt• Pihatyöt• Vesijohto- ja viemäri- rakentaminen• Teiden rakentaminen• Jätevesijärjestelmien suunnittelu ja asennus• Ruoppaukset

Maa-aines-toimitukset:

• Murskesorat• Kivisepelit• Pihamulta - Seulottuna

Puh: 0400 287 011Honkalantie 2

91100, Ii

SORONEN, 91100 IiPuh. 8176330, 0400-283043

• Omakotitalot • Kesämökit

• Saunat • Aitat

• Pihavajat

Meriseuralainen10

LIITINTIE

RAITOTIE

TAPSITIE

KONETIE

KUUSAMONTIE

Tapsitie 5, 90630 Oulu, 044 7997 600, palaute@ojanrauta.com, www.ojanrauta.com

OJAN RAUTA - OULU

PALVELEMME: arkisin 7–19

la 9–16 su 12-16

Tarjoukset voimassa lauantaihin 7.8.2011 saakka, tai niin kauan kuin varatut tavaraerät riittävät.

Nyt uuden Busterin tai Yamarinin ostajalle

VENEKOULU kaupan päälle!

Venekoulun järjestää Kiviniemen

meripelastusyhdistys.

Veneilykausi lähestyy!

www.ojanrauta.com www.rautia.fi

OULU

janne.hintsala@ojanrauta.com 044 7997 425 pekka.sankala@ojanrauta.com 044 7997 426

varaosat: 044 7997 654 / 044 7997 438

Pienkoneosastolla palvelemme arkisin 10–18 la 9–16 su 12–16Oulu Tapsitie 5 044 7997 600

aidoimmillaan myymälämmeVeneet sisäaltaassa!

palaute@ojanrauta.com www.ojanrauta.com

Rautakaupassa palvelemme arkisin 7–19 la 9–16 su 12–16

Oulu Tapsitie 5 044 7997 600

LIITINTIE

RAITOTIE

TAPSITIE

KONETIE

KUUSAMONTIE

...paina sijainti mieleesi, Oulussa tapsitie viisi...

PALTA

MAANRAKENNUSR. JUSSILA Oy

• Rakennuksien purkutyöt• Maanrakennustyöt• Maa-ainestoimitukset• Laadukasta ruokamultaa

www.rjussila.fi info@rjussila.fi

P. 0400-289 366 , 0400-887 268Myynti: Oulu, Oulunsalo,Kempele,

Kiiminki, Haukipudas, Ii

TERIEN HUOLTO JA VALMISTUS

TERÄTEKNIIKKA OYwww.teratekniikka.fi

Hallitie 24, 91199 Ii p. 0400 829 260

Höylänkursot

Hakkurinterien huolto

Sorvausta

Vannesahan terät

Työkaluhionta

Katso nettisivumme

Edu Kettunen: Pienen kipparin käsikirja (Kaiku Books, 2012)

Saaristossa asuva ja mm. oman ison teräsveneen rakentanut lau-luntekijä Edu Kettunen on kir-joittanut ja kuvittanut hauskasti oppaan, joka toimii pienimmille lapsille katselukirjana, mutta so-veltuu opaskirjaksi isommillekin juniorikippareille. Hassuttelevas-ta kirjasta myös aikuisten on mu-kava kerrata veneilytietouttaan sa-malla kun lukevat lapsilleen.

Pienen Kipparin Käsikirja sisäl-tää veneilyn perusopit solmuis-ta väistämissääntöjen kautta na-vigoinnin perusteisiin. Kaikki merenkulun opit on tarkistanut auktorisoitu purjehduksenopetta-ja. Kirja tutustuttaa venetyyppi-en ohella myös erilaisiin veneili-jätyyppeihin, neuvoo veneretken

suunnittelussa ja opettaa venei-lijänaluille sään huomioimista.

Kirjan keskushenkilö on Nääkkiön telakalla asuva El-var-koira, jonka silmin venei-lyn ihmeitä seurataan kaikkina vuodenaikoina kevään kunnos-tuspuuhakkuudesta talven har-maaseen hiljaisuuteen.

Aikuisen perheveneilijän kirja hurmasi heti ensi vilkai-sulla. Pienen Kipparin Käsi-kirjaa voi suositella innos-tamaan lapsia perehtymään veneilyyn tarkemmin.Ve-neilyn aloittamista suunnit-televat aikuiset puolestaan saavat kirjasta vähemmän vakavahenkisen johdannon veneilytietouteen.

Pienen kipparin käsikirja - Hassutteleva veneilyopas myös aikuisille

Nykyajan Viisikko seikkailee Tangon-

haarassa

Ari Paulow: Surmankarin vangit (Otava 2012)

Uusi vauhdikas dekkari päivittää Viisikon ja tempaa mukaansa sekä pojat että tytöt! Nuorten kesäseikkailu kansainvälisen rikollisliigan jäljillä iiläisessä mökkimiljöössä on ainutlaatuista kau-nokirjallista herkkua meille iiläisille. Kirjan no-peasti etenevä juoni vie mukanaan ja kutkuttaa taatusti nuoren lukijan mielikuvitusta.

14 -vuotiaat Samppa, Make ja Anssi sekä Ans-sin Elli-sisko pääsevät kesämökille maalaustal-koisiin, mutta Sampan mielestä mökillä kaikki ei ole niin kuin pitää ja remonttimieskin on varsin epäilyttävän oloinen kaveri hyvistä suosituksis-ta huolimatta ja missä on Maken isä, jonka piti olla myös mökillä?

Surmankarin vangit on mainiota kesälukemista seikkailuikäisille ja tuttujen tapahtumapaikkojen ansiosta sen haluaa lukea aikuinenkin, eikä pety! Dekkarissa on ainesta vaikkapa iiläisnuorten vi-deoprojektin käsikirjoitukseksi. Miljöö täällä on jo valmiina eikä moottoriveneilijöiden värväämi-nen stunteiksi varmaan olisi vaikeaa.

Kempeleessä asuva Ari Paulow on kirjailija, ko-lumnisti, ravintolapäällikkö ja freelancetoimitta-ja. Hän on kirjoittanut useita aikuisten dekkareita ja nyt myös ensimmäinen nuortenkirjansa.

Meriseuralainen 11

Veneiden tankkauspiste Iissä Rantakestilässä

65°19,5’ P, 25°19,4’ I

Alarannantie 314 Puh. 044 514 183591100 Ii joni.kaisto@lvijkaisto.fi

RetkiveneilyRETKIVENEILY ON saarissa käymistä, mut-ta myös ulkoilua sekä veneilytaitojen ja tur-vallisuuden lisäämistä. Se voi olla myös sosi-aalista kanssakäymistä muiden veneilijöiden kanssa ja tutustumista uusiin veneilykohtei-siin. Talvikaudenkin aikana retkiveneilijät vaih-tavat kokemuksia, suunnittelevat yhteisiä reit-tejä eskaaderimuotoisesti tai lähtevät yhdessä lomapurjehdukselle johonkin lämpimään maa-han.Veneily on mitä mainioin harrastus koko per-heelle edellyttäen, että kaikki viihtyvät venees-sä. Yksinäisetkin veneilijät löytävät yleensä jut-tuseuraa vierasvenesatamissa käydessään, sillä veneilijät ovat useimmiten hyvin sosiaalisia ih-misiä. Tosiasiassa veneilijä on perillä jo vesille päästy-ään vaikka varsinainen määränpää siintäisi vie-lä kaukana horisontissa.

Perämeren johtavien veneilyseu-rojen järjestämä Bottnia eskaade-ri kutsuu jälleen merellä viihtyvät Pohjanlahden rantojen asukkaat tapaamaan toisiaan ja pitämään hauskaa yhdessä. Tapaamiseen ovat tervetulleita sekä suoma-laiset että ruotsalaiset purje- ja moottoriveneilijät. Myös koke-mattomat veneilijät voivat lähteä turvallisesti uusiin paikkoihin es-kaaderin mukana. Etappien välil-lä eri nopeudella liikkuvat veneet kulkevat omissa ryhmissään, joten jokaisella on matkaseuraa. Lisäk-si jokaista ryhmää johtaa kokenut nimetty kippari, mikä lisää turval-lisuutta.

Eskaaderi järjestetään heinä-kuussa 2012. Virallinen lähtö ta-pahtuu Piteåsta 10.7., mutta mu-kaan voi tulla muualtakin matkan varrelta. Eskaaderi päättyy Ou-

luun 19.7. Iissä eskaaderi rantau-tuu Röyttään, jossa kannattaa pii-pahtaa katsomassa eskaaderiin osallistuvia veneitä jos ei pääse reissuun mukaan.

Vuoden 2009 eskaaderi oli M/S Ukkoskan miehistön ensimmäinen eskaaderi ja myös ”esikoulumme” retkiveneilyyn. Maisemat ja sata-mat vaihtuivat, tutustuimme toisiin veneilijöihin, nautimme etappisa-tamien veneilyseurojen vieraanvaraisuudesta se-kä meille järjestetystä oh-jelmasta. Lapset viihtyi-vät ja saivat uusia ystäviä. Muisteltavaa on riittänyt eikä sanat riitä kuvaile-maan miltä tuntui ruusujen tuoksu Kemin viihtyisässä satamassa, paratiisisaari Kohamnin näköalasauna, savustetut jättiahvenet, aa-

mu-uinnit suoraan veneestä, hilpeä puheensorina ilta-auringon kultaa-missa veneissä tai Perämeren öi-nen ylitys. Bottnia eskaaderissa konkretisoitui kuinka hienoja ret-kikohteita Perämeren kaarella on tarjolla ja sielu oli lopullisesti me-netetty retkiveneilylle.

Lisätietoa ja ilmoittautuminen: http://www.bottenviken.se/bott-niaeskader/index.html

Bottnia Eskaaderi 2012

Metsähallituksen luonto-palveluiden koordinoima Boundless Bothnian Bay –projekti on Suomi-Ruot-si –yhteistyössä toteutet-tava Perämeren matkailua ja virkistyskäyttöä kehittä-vä hanke, jonka toteutta-misessa ovat mukana lähes kaikki Perämerenkaaren alueen kunnat. Hanke saa rahoitusta Euroopan alue-kehitysrahastolta (Interreg IV A Pohjoinen), ja muil-ta kansallisilta rahoittajilta sekä toteuttajaorganisaati-oilta. Hanke toimii vahvasti myös Iin kunnan alueella, sillä mukana hankkeessa on myös kunnan omistama kiinteistö- ja kehitysyhtiö Iilaakso Oy.

Iin Röyttä –Perämeren helmi

Röyttä-saari on hankkeessa va-littu yhdeksi Perämeren saarek-si, johon laaditaan matkailua ja virkistyskäyttöä kehittävä kehit-tämissuunnitelma. Sen pohjal-ta hankkeessa toteutetaan saaren palvelurakenteiden korjaus- tai rakentamistöitä viimeistään vuo-den 2013 aikana. Aikoinaan kau-palliseen tarkoitukseen rakennettu saaren betonilaituri on tullut tien-sä päähän jo aikoja sitten. Saaren siirtyessä 1960-luvulla Metsähal-lituksen omistukseen, ei muka-na tullut lisärahoitusta kattamaan saaren ylläpidosta ja mahdollisis-ta korjaustarpeista koituvia kulu-ja. Näin ollen, Röytän palveluita ja rakenteita kehittävät toimen-piteet tarvitsevat pääsääntöises-ti lisärahoitusta Metsähallituksen oman rahoituksen tueksi. BBB-hankkeessa laadittuun Röytän ke-hittämissuunnitelman ensimmäi-siin katsauksiin pohjautuen on Metsähallitus hakenut rahoitusta saaren betonilaiturin kunnostami-seksi, mutta tukirahoitushakemus ei saanut hyväksyntää. Seuraava mahdollisuus rahoituksen hakemi-seen avautuu vuoden 2014 aikana, ellei siihen mennessä keksitä muu-

ta keinoa asian ratkaisemiseksi. BBB-hanke on ollut myös muka-

na keskustelemassa Röytän vene-seurojen kanssa saaren kehittämi-sestä seurojen toimesta. Pidämme kovasti peukkuja sille, että lähitu-levaisuudessa Röytässä on käyn-nissä myös seurojen oma kehit-tämishanke, jonka tavoitteena on tärkeällä tavalla kehittää sata-makentän palvelurakenteita. Tä-män veneseuravetoisen hankkeen merkitys saaren kehittämiselle on suuri eikä ainoastaan sen mahdol-listamien palvelurakenteiden kun-nostamisen ja rakentamisen kaut-ta. Erityisen arvokkaaksi hankkeen tekee se, että tietääksemme ensim-mäistä kertaa Perämeren nykyhis-toriassa saaren palvelurakenteita kehitetään yhtä mittavassa koko-luokassa saaren käyttäjien itsen-sä toimesta. Se, että aktiiviset ja saaren parhaiten tuntevat toimijat haluavat viedä eteenpäin saaren kehittämistä on kuitenkin arvok-kaampaa kuin yksikään hanke-rahoitus. Tätä toimintatapaa ha-luamme omalta osaltamme olla viemässä esimerkkinä muille alu-een veneilijöille. Uskomme sen kiinnostavan myös monia vastaa-via saaria Ruotsin puolella.

Tulevana kesänä BBB-hanke jär-jestää Röytän kehittämisestä kiin-

nostuneille työpajan, jossa kar-toitetaan saaren palveluiden ja rakenteiden nykytilaa sekä kes-kustellaan etenkin lähiajan kehit-tämistoimenpiteistä. Toivoaksem-me tuossa työpajassa löydämme toteuttamisajatuksia myös kuinka saaressa olevia vanhoja Metsähal-lituksen omistuksessa olevia ra-kennuksia ja niiden käyttöä tulisi kehittää. Jo nykyisellään raken-nukset ovat tärkeässä käytössä, sil-lä ne ovat Iin Meripelastusseuran vuokrauksessa ja näin osana myös tärkeää meripelastustoimintaa.

Ensi kesänä alueen veneseuro-jen järjestämä Botnia Eskader –tapahtuma on mitä parhain esi-merkki siitä mitä rajat ylittävällä vapaaehtoisyhteistyöllä parhaim-millaan saadaan aikaan. Tähän ta-pahtumaan me tuomme mukaan median edustajia lisäämään sekä tapahtuman että alueen tunnettuut-ta. Lisäksi järjestämme yleisötilai-suuden Iin Röytässä heinäkuussa. Tuossa tilaisuudessa haluamme kuulla suomalaisten ja ruotsalais-ten veneilijöiden näkökulmia alu-een kehittämiseen ja sitä kautta saada käyttöömme se vahva tieto-taito, joka jokaisella alueella liik-kuvalla on. Perämeren tapahtuma-kalenterin kokoaminen ja jakelu on jo pian perinteeksi noussut ta-

pa edistää alueen tunnettuutta. Ku-luvan vuoden tapahtumakalente-ri julkaistaan toukokuussa ja sen päivitetty versio löytyy hankkeen nettisivuilla. Sieltä löydät myös lisätietoa hankkeesta sekä hanke-henkilöstön yhteystiedot: www.metsa.fi /bbb.

Hyvällä tuulella kohti Peräme-ren kesää ja Iin Meripelastusseu-raa lämpimästi onnitellen,

Mirva LeppäläProjektipäällikkö

Iin merelliset kohteet osana kansainvälistä merihanketta

Ulkokrunnit. Kuva: Mirva Leppälä.

Iin Meriseura rySuomen Purjehdus ja Veneilyn jäsenseura

Puheenjohtaja Teijo Liedes; m/s MuusaPuh. 040 7188 401

Varapuheenjohtaja,MajaisäntäJuhani Liedes; m/s FrejaPuh. 0400 280 330

Sihteeri Pia Ukkola; m/s UkkoskaPuh. 040 5399 900

Hallituksen jäsenet Jouko Kaikkonen, Klaus Känsälä, Antero Pietilä, Timo Ukkola, Janne Lahdenperä, Merja Jeronen, Mika Jeronen

Kotisivut: www.iinmeriseura.com

Jos kiinnostuit toiminnas-tamme, ota yhteyttä toimi-henkilöihimme tai lähetä sähköpostia osoitteella pia.ukkola (at) gmail.com

Meriseuralainen12

Oulusta Iihin on25 minuuttia

Iin kunta, Jokisuuntie 2 PL 24, 91101 Iip. 08 5875 5000, f. 08 8178 600, www.ii.fi

PL 24, FIN-91101 Iikäyntiosoite: Nätteporin alakerta, Puistotie 1

ART Ii Biennaali 6.6.–15.6.Paikka: Taidekeskus KulttuuriKauppila, Kauppilantie 15 Pohjoisen ympäristö- ja veistotaiteen ART Ii Biennaali tuottaa ekologisesti kestäviä ympäristötaiteen teoksia Iin kulttuuriperintöalueille. Kansainväliset taiteilijat valmistavat teoksensa 10-päiväisen työpajan aikana 6.–15.6. Kaikki toivotetaan tervetulleeksi avustamaan taiteilijoita. Näyttelyyn voi tutustua ympäri vuoden. Avajaiset perjantaina 15.6. klo 19.Lisätietoa: KulttuuriKauppila ry, Mari Maunu p. 050 3950 313, www.artii.fi

Iin Lohimarkkinat la 9.6. klo 10–17Paikka: Huilingin tapahtuma-alueIin Lohimarkkinat on koko perheen tapahtuma. Vapaa pääsy.Lisätietoa: Iin Kalamiehet ry, Risto Tolonen p. 050 3950 304, www.kalaaiista.fi

Naisten 10 ja miesten perässäjuoksu la 9.6. klo 12Paikka: Huilingin tapahtuma-alueNaisten 10 ja miesten perässäjuoksu on tarkoitettu kaiken ikäisille ja kokoi-sille naisille ja miehille. Voit tulla mukaan myös lastenvaunujen kanssa tai sauvakävellen. Vapaa pääsy.Lisätietoa: Ii-instituutti, Liikunta- ja tapahtumapalvelut, Tapio Rissanenp. 050 3950 391 ja www.ii.fi

Iin lauluviikon konsertit, kurssien opiskelijat esiintyvätke 13.6. klo 19 Nätteporin auditorioto 14.6. klo 19 Nätteporin auditorioLisätietoa: Ii-instituutti, Iin kansalaisopisto, Jari Ruonala p. 050 3950 389www.iinlauluviikko.fi

Kansanmusiikkifestivaali Pikkujuhannus la–su 16.–17.6.Paikka: Huilingin tapahtuma-alueKansanmusiikkifestivaali Pikkujuhannus on kansanmusiikin, tanssin ja ru-non viikonloppu koko perheelle. Liput voit ostaa ennakkoon Museokahvila Huilingista.Lisätietoa: Iin Pelimannit ry, Unto Kukka p. 040 721 7987 jawww.iinlaulupelimannit.fi

Aikamatka Wanahasa Haminasa Iisä 26.6.–2.9. (9 näytöstä) Paikka: Huilingin tapahtuma-alue, Puistotie Liput: 10 € sis. siman Muuta: Opastettu kierros kuvaelmana Iin Wanhalla Haminalla kävellen Lisätietoa: Ii-instituutti liikelaitos, Iin kansalaisopisto, Anna-Kaisa Järvip. 0400 292 434 ja www.ii.fi

Iin kotiseutupäivien pääjuhla su 1.7. klo 10–15Paikka: Huilingin tapahtuma-alueIin kotiseutupäivät on koko perheen tapahtuma, jossa julkistetaan muun muassa Vuoden iiläinen 2012. Vapaa pääsy. Lisätietoa: Ii-instituutti liikelaitos, Kulttuuripalvelut, Mari Maunup. 050 3950 313 ja www.ii.fi

Kuningasjätkä – Iin Tukkilaiskisat la 7.7. klo 14–02Paikka: Raasakkakoski, Ii ja Tukkilaistanssit klo 21 alkaen Iin RantakestilässäKoko perheen tapahtuma. Lajeina koskenlasku, sauvonta, joukkuesoutu...Liput 10 €.Lisätietoa: Ii-instituutti liikelaitos, Liikunta- ja tapahtumapalvelut, Riitta Räinä p. 050 3950 305 ja www.kuningasjatka.fi

Move maraton la 14.7. klo 13, startti klo 14 Paikka: Iin keskusurheilukenttä Lisätietoa: Liikuntakeskus Move p. 044 2085 738 tai 044 2085 739/Seppo Veijola, www.liikuntakeskusmove.fi

Kuivaniemen Pitäjämarkkinat la–su 21.–22.7.Paikka: Kuivaniemen Aseman urheilukenttäKoko perheen tapahtuma. Vapaa pääsy.Lisätietoa: Ii-instituutti liikelaitos, Liikunta- ja tapahtumapalvelut, Riitta Räinä p. 050 3950 305 ja www.kuivaniemi.fi

Iijokipyöräily su 19.8. klo 12Paikka: Iin KeskusurheilukenttäKoko perheen tapahtuma. Vapaa pääsy.Lisätietoa: Ii-instituutti liikelaitos, Liikunta- ja tapahtumapalvelutTapio Rissanen p. 050 3950 391 ja www.ii.fi

Iin Wanhan Haminan markkinat la–su 1.–2.9.Paikka: Huilingin tapahtuma-alueKoko perheen tapahtuma. Vapaa pääsy.Lisätietoa: Ii-instituutti liikelaitos, Liikunta- ja tapahtumapalvelut, Riitta Räinä p. 050 3950 305 ja www.iinhamina.fi

KESÄKERHOT 2012Kesäkerhot on tarkoitettu alakoulu-ikäisille. Kerhossa leikitään, pelaillaan ja askarrellaan. Kesäkerhot ovat maksuttomia ja toimivat päivisin klo 10–14. Omat eväät mukaan! Ilmoittautuminen paikan päällä.

Kesäkerhopaikat Iissä11.6.–15.6. Kuivaniemi (urheilukenttä) ja Iin asema, koulu18.6.–22.6. Pohjois-Ii, koulu ja Jokikylä, koulu25.6.–29.6. Ojakylä, koulu ja Olhava, koulu2.7.–6.7. Hamina, koulu ja Yliranta, kouluLisätietoja p. 050 3950 392 sekä 050 395 0401

Uimakoulut viikolla 23 (4.–8.6.)Lisätietoja, p. 050 395 0401

TULE JA OSALLISTU IIN TAPAHTUMIIN 2012!