10.03.13

Merkitysten luonti ja tulevaisuuksientutkimus

Dosentti Osmo KuusiAalto-yliopisto, Turun yliopistoWhat Futures Oyosmo.kuusi@utu.fi

Kolme kommentoinnin teemaa Mitä ihminen tarvitsee - merkityksiäkö? Miten ihmisten tarpeet ja maailman häijyt ongelmat

kohtaavat? Mitä semiotiikasta voidaan oppia merkityksien

tarkastelussa?

Mitä ihminen tarvitsee –Siri Naessin elämänlaatu

Aktiivisuus, osanotto kiinnostavaan toimintaan, tunne toiminnan vapaudesta

Hyvät ihmissuhteet, hyvä yhteys joihinkin ihmisiin/johonkin, tunne kuulumisesta (joukkoon?), hyvä sukupuolielämä

Itseluottamus ja itsekunnioitus, luottamus omiin kykyihin, hyödyllisyyden tunne, kokemus toiminnan moraalisesta hyväksyttävyydestä, syyllisyyden tuntojen puuttuminen, omien periaatteiden mukaan eläminen

Turvallinen ja harmoninen mielentila, levottomuuden, ahdistuksen, masentuneisuuden ja tyhjyyden kokemusten puuttuminen

Markkinoiden muutos Rolf Jensenin mukaan Jännitys ja voimakkaat

elämykset Yksinäisyys ja meditaatio Oman identiteetin etsintä,

henkilökohtaiset unelmat Elämän ymmärtämisen

markkinat

Maslowilainen hyvinvointifunktio Kasvutarpeet – merkityksen asettamiseen liittyvät

Tarkoituksellisuus (”elämänprojekti”)

Autonomia

Vaihtelunhalu, tietämisen ja kokemisen intohimo

Sosiaaliset suhteet,

Arvostuksen tavoittelu (status) voi kiinnittyä mihin vain Puolustustarpeet – ei semioottiset

Fyysinen terveys, ravinto, lepo, kivun välttämisen ja miellyttävyyden yksinkertaiset ”tyydyttyvät” tarpeet

What are the most important Finnish global challenges – 24 Members of Parliament devided 100 points in

autumn 2009 (Kuusi et.al. 2010)   Average of 

evaluationsMedian of evaluations

Range of evaluations

Variance of evaluations as deviations from the two most-supported adjoining categories

1. Acceptability of actions by Finns or companies with Finnish backgrounds from a local, e.g. Brazilian, point of view

15.6 15 5-60 12%

2. Mitigation of climate change 24.45 22.5 10-50 33%3. Global food welfare 20.00 20 10-40 31%4. Protection of biodiversity 17.30 15  5-50 12%5. Advantageousness from perspective of Finland’s special interests (inter alia Finnish employment) 

22.65 20  0-65 50%

Tieteellinen tulevaisuuksientutkimus kartanpiirtäjän taitona

Tieteellinen tulevaisuuksien tutkimus perustuu mahdollisuuteen asettaa tulevaisuuskartat paremmuusjärjestykseen.

Karttojen asettamisen paremmuusjärjestykseen tulisi olla validiin tietoon perustuvaa, mahdollisimman yksiselitteistä ja ainakin periaatteessa toistettuna samaan tulokseen johtavaa

Haastava kysymys: voidaanko karttaa määrittelevää visiota perustella tieteellisesti?

 

VISIO 

Aika 

NYKY-TILA  Trendi 

Kuusi kriteeriä karttojen pätevyydelle

1) Tunnistettu ja kuvattu monta mahdollista tulevaisuutta

2) Tunnistettu ja kuvattu tärkeimmät mahdollisuudet

3) Otettu huomioon kattavasti menneisyyden tulevaisuuteen viittaava tieto

4) Harvoilla tulevaisuuksilla katettu mahdollisimman paljon menneisyyden tietoa

5) Monet ymmärtävät paremmin tulevaisuuden mahdollisuudet

6) Harvat (esim. päätöksentekijät) ymmärtävät hyvin mahdollisuudet

Variables of a global futures map

Basic scenarios Global Orchestration GO

Techno-GardenTG

Adaptive MosaicAM

Order from StrengthOS

1. Conclusions of IPCC (2007) True in general terms

True in general terms

True in general terms

True in general terms

2. Global average warming 1990-2050

2,4 ºC (3.4?) 1.4 ºC (2,1?) 2.0 ºC (2,7?) 1.9 ºC (2.9?)

3.Cyclone in Hong Kong area 2033 2015 2017 2039

4.The global average price CO2 ton equivalent emission in 2020, in 2012 Euros

2 25 12 4

5.Biodiversity in focus 2020 Little Rather much Very much Rather little

6.The yearly real increase of global average personal income 2012-2050

3% 2,5% 2% 1,5%

7.Leading economic powers of the world 2030

China and USA, secondary other BRI(C)S, EU and Japan

China, EU and USA secondary other BRI(C)S and Japan

Clear leaders lacking, changing from context to context

USA, EU and Japan, secondary BRICS

Variables

Scenarios Global Orchestration GO

Techno-GardenTG

Adaptive MosaicAM

Order from StrengthOS

9.Global customer average demand of ecologically certified products 2020

Low Rather high Very high Rather low

10.International trade of bioproducts

Average yearly growth 2012-2050 7%

Average yearly growth 2012-2050 5%

Average yearly growth 2012-2050 2,5%

Average yearly growth 2012-2050 2%, inside the coalitions

11.The use of new biotechnology (e.g. zink-finger nucleases) after 2020

Effective use dominated first by big companies

Effective use of all kinds of companies

Little use before 2030

Use dominated by big companies

12.Characteristic form of bioproduction 2030 in tropical and subtropical areas

Agrobusiness Evergreen revolution

Eco-economy Agrobusiness

13.The volume of tropical and subtropical forests in 2050

Less than 2012, much less rain forests

Larger than2012

About same than 2012

Very much less than 2012

Kuinka mustien joutsenten merkitys on kehittynyt?

Tšaikovskin Joutsenlammessa valkea joutsen (Odette) on ” aito, oikea”, musta on ” väärä, paha” (Odile), elokuva Black Swan (2010)

Tuonelan joutsen, oliko musta – Gallen-Kallelan maalauk-sessa vain mustalla virralla, muuttunut laulussa mustaksi

Musta on ei-valkeana puutteellinen (”musta helmi”) Tulevaisuuksien tutkimuksessa noussut paljon puhutuksi

yllätyksellisyyden symbolina – aiemmin filosofiassa

Tulkinnan metaforan vaihtaminen johtaa toimintatavan muutokseen –Ruuta Ruttas

Euroopan velkakriisi:Kreikan rahoittaminen on kuin rahan työntämistä mustaan aukkoonKreikka on kuin linkki ketjussa, jos se murtuu koko Euroopan rahajärjestelmä on vaarassaEU muodostaa kansojen perheen: kun yksi on hädässä muiden on autettava

Metaforien keskeinen merkitys: samanlaisuuksien luominen

Tilanteet ovat samanlaisia – toimi samoin, me olemme samanlaisia – pitäkäämme siis toisistamme

Ongelmana tosiasiallinen ja retorinen samankaltaisuus Eisenhowerin menestyksellinen iskulause

presidentinvaalikampanjassa: I like Ike Oppimisessa aluksi retorinen samankaltaisuus voi

muuttua todelliseksi

Methaphor is the space of never ending possibilities of creativity, and it is connected to the imagination as the ability to give life to a new reality (Titziana Giudice 2009)

Copyright O.Kuusi and E. Hiltunen

Yhteys semiotiikkaan: Peirce

Object, Issue

Merkki

Koiran pää kuvana,Kaatuva vanhusRepresentamen

Interpretant

Koira, piikkipohjakenkä

Copyright O.Kuusi and E. Hiltunen

Avainkäsitteet Alajaotteluja Liittyviä käsitteitä

Actor TulkitsijaToimijaTavoitteiden asettaja

HenkilöYhteisöIhmiskunta

Issue Luonto/ YhteiskuntaKäsiteltävä/Dominoiva/Vahvasti d. Kiireellinen/ Ei kiireellinen

Relevanssi (kenelle?)ElinkaariAgendaVaatimustasoIntressimuuttujaSopeutuminen

Exosigns Primary (ei tuotettu)Secondary (tuotettu)

HypeSensuuriManipulaatioLevittäminenTeorianmuodostus

Endosigns Mentaalimalli

Tulevaisuus- suuntautuneenprosessin piirteitä

Copyright O.Kuusi and E. Hiltunen

Tulevaisuuksientutkimuksessa villikorttien ”wild cards” tunnistaminen

Merkki, joka nyt on vähäinen mutta merkittävä avaamiensa mahdollisuuksien kannalta

Tulkitsemisen kannalta olennaista:

Merkki ”sign”, josta kiinnostutaan (vanhus liukastuu kadulla)

Tärkeä ilmiö ”issue”, joka ehkä liittyy (vanhukset lisääntyvät, kuinka he voivat ulkoilla talvella)

Merkin ja ilmiön mahdollinen suhde (kengän pohjan muotoilu liukkautta kestäväksi )

Heikon signaalin (weak signal, early warning, emerging issue, germ, wild card) luonnehdintaa (Mannermaa 2006, Hiltunen 2012)

Ajassa orastava ilmiö, outo kummajainen - nauru kun kerrotaan

Vallitseva viisaus karsastaa, haastaa tabut Ilman historiaa, ilman aiempaa merkittävyyttä –

kyllä me nämä asiat tiedämme Elää vain hetken, tulkinnat muuttuvat nopeasti

Miksi villikortteja ei noteerata?(vrt. Igor Ansoff 1984)

Signaaleja ei osata hakea oikeista paikoista ja riittävällä tarmolla (havaitsemisfiltteri)

Merkkien yhteyttä tärkeisiin haasteisiin ei tunnisteta, tässä yhdistävät metaforat ratkaisevia (tulkintafiltteri)

Tärkeät havainnot/ tulkinnat mitätöidään tai kielletään (valtafiltteri)

Nassim Nicholas Taleb

Musta JoutsenErittäin epätodennäköisen vaikutus

Musta Joutsen on erittäin epätodennäköinen tapahtuma, jolla on kolme luonteenomaista

piirrettä: - se ei ole ennustettava,

- sillä on valtava vaikutus ja -osaamme kehitellä selityksen, jonka ansiosta

se vaikuttaa vähemmän satunnaiselta ja ennustettavammalta kuin olikaan.

Googlen hämmästyttävä menestys oli Musta Joutsen, samoin syyskuun 9. päivän terrori-isku.

Nassim Talebille Mustat Joutsenet ovat miltei kaikkien maailman ilmiöiden tausta alkaen

uskontojen noususta ja ulottuen henkilökohtaiseen elämäämme.

Metaforat auttavat hyväksymään yllättävän mahdollisuuden ja ”suunnistamaan tuntemattomilla vesillä” analogiaan tukeutuen

Metafora kytkee kaksi käsitteistyksen alaa toisiinsa siten, että niiden välille hahmottuu rakenteellinen samankaltaisuus. Yksi kokemuksen alue ymmärretään toisen, erilaisen kokemusalueen kautta

Lakoffin (1990, Onikki 1992) mukaan metaforinen vastaavuus on aina osittaista, mutta yleistykseen liittyy samana pysyvä eli invariantti rakenteiden samankaltaisuus

Rakkaus on matka: ”Liitto on ajautunut karille” ”Yhdessä eteenpäin”, ”Lähteä omille teilleen”

Matkaskeemat semiotiikassa Aktanttimalli (Greimas): Sankari auttajien avustamana

toimittaa lähettäjän antaman objektin vastaanottajalle vastustajat voittaen

Pätevöitymistarinat (Broms ja Gahmberg 1987):

Initiaatio – asettaminen tehtävään

Kvalifioituminen – pätevöityminen asiantuntijaksi

Glorifioituminen - yhteisön tukipilariksi asettuminen

(Romahdus – putoaminen jalustalta)

VISIO

Aika

NYKY-TILA Trendi

Tulevaisuuskartta ottaa huomioon sen , mikä on kartan käyttäjille erityisen

olennaista hänen tulevissa valinnoissaan (eteneminen kohti visiota)

havainnollistaa käyttäjälle, millaisia valintatilanteita hän saattaa kohdata ja mihin valinnat johtavat

seuraavassa havainnollistetaan ”etäältä tehdyllä tulevaisuuksien merikartalla” , joka kuvaa karikkoja nykytilanteen ja tavoitellun kohteen (visio) välillä 4

Tulevaisuuspolut tai skenaariot skenaariolla esitetään

tulevaisuuskartalla loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää miten todennäköinen, mahdollinen tai tavoiteltava/uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta (vrt. Mannermaa 1999)

”tulevaisuuselokuvan käsikirjoitus”

8

Hallmark of reality as distinguished from dream or illusion is regularity or ”invariance”

Eino Kaila 1936: The different levels of reality correspond to the different degrees of invariance

Three levels of reality:

1) Phenomenal or sensory reality

2) Physical reality, the domain of pre-scientific everyday life

3) The physico-scientific reality (”highest level”)

Higher elements are constitued by regularities or invariances among the lower level (Sellars in 1960s)