15.10.2013 1

Metsäpalot Suomessa sekä niiden riski ja torjunta- katsaus yleistilanteeseen, lähihistoriaan sekä kehitystarpeisiin Henrik Lindberg, Hämeen ammattikorkeakoulu Metsäpalot ja niiden torjunta Pohjois-Karjalassa ja Karjalan tasavallassa-seminaari 26-27.9, Mekrijärvi, Ilomantsi

Mietittävää

Miten metsäpalojen määrä, vahingot ja merkitys ovat muuttuneet?

Ovatko metsäpalot ongelma? Tulevatko ne lisääntymään/vähenemään? Muuttuuko niiden luonne? Pitäisikö johonkin varautua? Voidaanko/pitääkö joitain asioita kehittää?

15.10.2013 2

Valtion maiden metsäpaloissa palanut pinta-ala vuosina 1870–1999. (Kuva: Heikki Suvanto)

15.10.2013 3

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

1870 1880 1890 1900 1910 1920 1930 1940 1950 1960 1970 1980 1990

vuosi

heht

aaria

1800-luvun lopulle metsien elinkeinotoimintaan liittyi tuli (kaskeaminen, tervan- ja hiilienpoltto)

Puun arvon nousu, kaskeamisen väheneminen, huoli metsien katoamisesta 1800-luvun lopulla

Suhtautuminen metsiin ja tulen käyttöön muuttui, Metsälaki 1851, metsähallinto 1859,

metsänvartijajärjestelmä

15.10.2013 4

Järnefelt 1893:Raatajat rahanalaiset (Kaski)

Kuva: Wilkuna:Isien työ

Kuva: Wilkuna:Isien työ

Kuva:Olli Heikinheimo, 1912

Kuvat: Suomen metsämuseo Lusto

g Pictu

Kuva: Samuli Paulaharju

Gyldenin kartta metsävaroista 1850

15.10.2013 8

Aikajakso

Paloja keskimäärin / v.

Keskimääräinen

Paloala ha. / v.

KeskimääräinenPaloala ha /palo

1952 – 1960

514

5760

11,2

1961 – 1970

487

1355

2,8

1971 – 1980

559

727

1,3

1981 – 1990

471

311

0,7

1991 – 2000

915

522

0,6

2001 - 2009

1509

643

0,4

Metsäpalot v. 1952 - 2009

Lähde: Metsäntutkimuslaitos / Metsätilastollinen vuosikirja

Suurpalot

• • 1959 Isojoen-Honkajoen metsäpalo noin 1 700 ha • • 1960 Tuntsan noin 120 000 ha (siitä Suomen

puolella noin 20 000 ha) • • 1970 Kalajoki noin 1 600 ha • • 1970 Liminka noin 500 ha • • 1992 Lieksa metsäpalo noin 150 ha • • 1997 Laihia noin 150 ha • • 1997 Tammela noin 250 ha

• 1999 Kangasala noin 110 ha • (2006 Sodankylä, ampuma-alue n 130 ha)

15.10.2013 9

Käytännössä metsäpaloala väheni rajusti ja vakiintui nykyiselle n 500-1000 hehtaarin vuosi tasolle 1960-luvulla

Nykyään suurimmat metsäpalot vuosittain ovat tyypillisesti n 50-100 ha

Latvapalot ovat hyvin harvinaisia Palot ovat hyvin pienialaisia mutta niitä on

runsaasti

15.10.2013 10

Metsäpalopinta-alan mukaan Suomessa metsäpalot ovat vähentyneet huomattavasti ja viimeisinä vuosikymmeninä Suomessa on palanut keskimäärin vain 300- 800 hehtaaria vuodessa

… mikä on metsäpinta-alaan suhteutettuna kansainvälisessä tarkastelussa poikkeuksellisen vähän

15.10.2013 11

Miksi näin on?

Paloainesten runsaussuhteiden muutokset-metsikkötaso

Suuralueiden rakenne – aluetason muutokset Ilmasto Syttymissyyt Metsäpalotorjunta Valistus Havainnointi sammutus

15.10.2013 12

Paloainekset – niiden määrä ja jakautuminen

Suuria muutoksia – harjoitettu metsänhoito Pohja- ja kenttäkerros (syttyminen) - jäkälä-sammalet - Uudistaminen, puulajimuutokset – muutokset

kenttäkerroksessa (heinittyminen – kuloheinä) - Puustosta kertyvän palokuorman väheneminen

(puulajimuutokset-männyn suosiminen, harvennukset, latvusmassan korjuu bioenergiaksi)

15.10.2013 13

Latvuskerros, latvapaloriski - leviäminen

Tasarakenteiset, tasaikäiset metsiköt- epäjatkuvuuskohta pohja- ja kenttäkerroksen sekä latvuskerroksen välillä, mikä vähentää latvapaloriskiä

metsiköt perustetaan harvoiksi, mikä vähentää latvuskerroksen yhtenäisyyttä, vähentää latvapaloriskiä

Voimakkaat harvennukset – vähentää myös osaltaan latvuskerroksen sulkeutumista

Puulajimuutokset – männyn suosiminen 1950-1980 näkyy metsissä (karsiutuu nopeasti- syntyy epäjatkuvuuskohta, oksamateriaali on karkeampi ja harvempi ja kuivuu hitaammin, oksa- ja neulasmassaa syntyy vähemmän (30-50 %) 15.10.2013 14

15.10.2013 15

15.10.2013 16

Agee, J. K. & Skinner, C. N. Basic principles of forest fuel management For. Ecol and Man. 211 (2005), 83-96

Aluetaso, metsiköiden koko ja laatu

Kuviometsätalous – syntynyt metsärakenne, jossa yhtenäisiä isoja metsäalueita on vähän, edellytykset palon voimistumiselle ja suurpaloille ovat vähäiset (vrt Ruotsi ja Norja), tilkkutäkki estää suurpalojen syntymistä

Metsäautotieverkko Palokäytävä- (tai rajoituslinja) verkosto) Saavutettavuus Suomessa on metsänomistuksen, ja

sotienjälkeisen metsänhoidon ja metsätalouden järjestelyn tuloksena syntynyt metsikkörakenne, joka osaltaan varsin tehokkaasti estää suurten, korkeaintensiteettisten metsäpalojen syntyä

15.10.2013 17

15.10.2013 18

(Björn, Kaikki irti metsästä, 2000)

15.10.2013 19

(Metsän kätköissä, 2003)

15.10.2013 20

15.10.2013 21

Kalvola, Etelä-Häme

Ilmasto

? Äärimmäisilmiöiden ennustetaan kuitenkin

lisääntyvän Kuumat ja kuivat kaudet (vrt 2000-luku)

15.10.2013 22

Syttymissyyt

? (tällä hetkellä salaman sytyttämien metsäpalojen osuus n 10-20 %)

Toisaalta ollaan huolissaan siitä, että urbanisoituvassa yhteiskunnassa perinteinen tulen ymmärtäminen ja varominen vähenee

Toisaalta voi olla että samasta syystä (vieraantuminen) tulen käyttö metsässä vähenee

Valistus ?

15.10.2013 23

15.10.2013 24

Havainnointi

Valvonta on ollut keskeinen osa metsäpalontorjuntaa eri aikoina

Sotien jälkeen Suomeen kehitettiin laaja metsäpalojen tähystystoiminta

Nykyään valvontalentojärjestelmä on kattava ja toimiva (ja täydentyy reittilennoilla)

Lisäksi kansalaisten mahdollisuudet havainnoida ja etenkin tiedottaa metsäpaloista on parantunut (metsäautotiet, matkapuhelimet)

15.10.2013 25

15.10.2013 26

Eli voisi kuvitella…

Että em syistä edellytykset laajoille, korkeaintensiteettisille metsäpaloille ovat vähentyneet, samoin on syytä olettaa, että palot eivät leviä kovin laajoiksi (metsikkörakenteen muutokset, kuviometsätalous – havainnointi ”saadaan kiinni nopeasti”

Toisaalta syttymisherkkyydessä ei ole havaittavissa samanlaista trendiä, pikemminkin voisi olettaa että metsäpalon syttymiset, ”palon alut” , jopa lisääntyvät (ilmastolliset syyt, tietyt paloainesmuutokset

15.10.2013 27

Mitä se tarkoittaa yhteenveto/spekulointia

Näyttäisi siltä, että metsäpaloala on vakiintunut pienehköksi, mutta syttymiset, ”palon alut” ovat lisääntyneet, jolloin keskimääräinen paloala pienenee entisestään (voi myös johtua tilastoinnista)

Tilastot eivät ole ristiriidassa ”teorian” kanssa Suuret, korkeaintensiteettiset palot ovat

epätodennäköisiä (mutta täysin mahdollisia, lisäksi tietyillä alueilla laajat, peitteiset, latvapaloriskiset metsät lisääntyvät - luonnonsuojelualueet)

Metsäpaloissa syntyvien omaisuusvahinkojen määrä pienenee (ala, matala intensitetti, paloissa vaurioituvien puiden hyödyntämismahdollisuudet, korvauskynnyksen/omavastuun ylittyminen)

15.10.2013 28

Syttymisiä ja sammutustyötä, ”lähtöjä” on runsaasti (etenkin kun otetaan maastopalot mukaan)

15.10.2013 29

(Rossi, 2009: Metsänhoidollinen kulotus metsäpalon aiheuttajana)

(Rossi, 2009: Metsänhoidollinen kulotus metsäpalon aiheuttajana

15.10.2013 30

Metsäpalojen aiheuttamien vahinkojen merkitys siirtyy omaisuusvahingoista pelastuslaitosten (ja sopimuspalokuntien) työllistymiseen ja niistä aiheutuviin kustannuksiin (esim 5 000 €/lähtö, ehkä 5- 10 milj €/a + maastopalot päälle)

Näkyy myös vakuutusyhtiöiden tilastoissa: metsäpalojen aiheuttamat vahingot verrattuna esim myrskytuhoihin ovat marginaaliset

Metsäpalojen sammutus on suurelta osin matalaintensiteettisten pienehköjen metsäpalojen sammuttamista

Tällaisten palojen sammuttamistaktiikkaa ja sammutuskalustoa voisi yrittää kehittää luonnollisten rajojen käyttö (monesti kaluston siirtely ja

puhdistus on merkittävä osa kustannuksista) Kevyemmän, liikuteltavamman sammutuskaluston

käyttömahdollisuus (esim mönkijät)

15.10.2013 31

Kiitos! Спасибо !

15.10.2013 33

Kääntöpuoli – tulen vähenemisestä kannetaan huolta-ekologiselta kannalta liian vähän metsäpaloja, kulottamista pitäisi lisätä ”Metsäpalot ovat boreaalisissa metsissä luontaisia ja lajiston

monimuotoisuuden kannalta hyvin merkittäviä... Tiheän tieverkon ja tehokkaan palontorjunnan ansiosta metsäpalojen määrä on vähäinen. Kasvattamalla vuotuisten luonnonhoidollisten ja ennallistamispolttojen määrää monien metsälajien uhanalaistumiskehitykseen voidaan vaikuttaa tehokkaasti. Talousmetsissä kulotus on tehokas monimuotoisuuden hoitokeino” (Suomen lajien uhanalaisuus 2010, s 172)

Metsäpalojen vähenemisen vuoksi uhanalaistuneita lajeja 23-100+? (tulkintakysymys, esim karujen metsien, paahdeympäristöjen lajit)

Lisäksi tulella katsotaan tutkimustiedon perusteella hyödyttävän myös muuta kuin tiukasti palosidonnaista lajistoa

” Metsäpalojen puuttuessa karujen luontotyyppien ominaisuudet muuttuvat. Tästä syystä karuunnuttavia hoitotoimia, etupäässä polttoja tulee kiirehtiä” (Suomen luontotyyppien uhanalaisuus, 2008: Metsäisten luontotyyppien toimenpide-ehdotukset

15.10.2013 34

15.10.2013 35

Kuva: Metla/Jari Hietanen

Спасибо ! Kiitos!