metsäpirkkajien ääntä käyttävät vain metsänomista-jien omat organisaatiot....

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 3/2016 28.9.2016

Taimikonhoidossa ei kannata myöhästyä

Metsäsertifioinnin tarkastusta Ruovedellä

Metsänhoitoyhdistysten valtuustovaalit

Katkotonta sähköä linjaraivauksilla ja

vierimetsien hoidolla

sivu 4

sivu 8

sivut 14–15

sivu 20

Metsäpirkka

JUUPAJOKIJÄMSÄ

MÄNTTÄ-VILPPULARUOVESIORIVESI

TAMPEREVIRRAT

YLÖJÄRVI

2

MetsäPirkkaMhy Pohjois-Pirkan tiedotuslehti 3/2016Julkaisija Mhy Pohjois-Pirkka23. vuosikerta

Toimituskunta:Harri KatajamäkiHeli Mutkala-Kähkönen

OsoitemuutoksetPuh. 03 486 4551 [email protected]

ISSN 1459-2398Taitto: M-Print Oy, VilppulaPaino: SP-Paino Oy, Nurmijärvi

Kannen kuva: Harri Katajamäki

Vaalit lähestyy – asetu ehdolleKesä on taas kääntymässä loppu syk-syyn. Suomen kesä oli säiden puolesta todella vaihteleva ja päälimäisenä mie-likuvana kesästä on sateet, jotka olivat paikoin rankkojakin. Toisaalta kosteu-den ja lämmön vaikutuksesta metsissä on tänä vuonna ollut todella runsaasti marjoja ja sieniä.

Kesäsateiden lomassa olen seuraillut monenmoisia metsäkeskusteluja, joista yksi ei mahdu oikeustajuntaani. Se on metsänomistajien metsävaratietojen avaaminen julkiseksi kaikelle kansalle. Tästä metsävaratietojen avoimuudesta ja käytöstä käydään kovaa kiistaa. Yk-sityismetsänomistajien metsävaratie-dot olivat vielä pari vuotta sitten met-sänomistajille maksullisia. Nyt ne ovat Metsäkeskuksen Metsään.fi -palvelussa vahvan pankkitunnistautumisen taka-na. Käytännössä tiedot vastaavat met-säsuunnitelmaa ja tällaisena luotta-muksellisena tietona niitä on metsän-omistajille markkinoitu. Tämä tietojen avaaminen olisi metsänomistajia koh-taan väärin. Metsänomistajan pitää it-se saada päättää tietojensa luovutta-misesta.

Kyseisten tietojen avaamista kaikil-le julkisiksi kannattavat Metsäteolli-suus ry ja Metsäkeskus. Tietojen jul-kistamista vaativat kotimaiset toimijat ovat kuitenkin nyt käyttämässä EU:ta keppihevosena hankkeittensa edistä-misessä. Metsätiedon avaamisen taus-talla on Euroopan komissiolle tehty va-litus, jonka mukaa Suomen metsävara-tietolaki rikkoo EU:n ympäristödirektii-viä. Direktiivin tavoitteena on, että ih-miset saavat tietoa heidän terveyteensä ja elämänlaatuunsa vaikuttavasta ym-päristöstä. EU ei ole vaatimassa metsä-varatietoja julkisiksi missään muussa jä-senmaassa, joten tuskin Suomessa yksi-tyismetsän puuston kuutiotilavuus kui-

tenkaan vaikuttaa kenenkään terveyteen millään lailla.

Vaalit lähestyy – asetu ehdolle

Metsänhoitoyhdistyksissä on vaalivuosi. Vaaleihin tarvitaan ehdokkaita monipuo-lisesti ikään, sukupuoleen, metsätilan ko-koon ja asuinpaikkaan katsomatta. Jäsen-ten päätösvaltaa käyttävät jäsenten ehdot-tamat ja jäsenten vaaleilla valitsemat val-tuutetut, jotka muodostavat valtuuston. Vähintään kahdella yhdistyksen äänioike-utetulla jäsenellä on oikeus asettaa ehdok-kaita valtuustovaaleihin. Ehdokkaaksi voi asettua 14.10. saakka. Vaalit käydään pos-tivaaleina 4.-25.11.2016. Metsänhoitoyh-distys Pohjois-Pirkan valtuustoon valitaan 25 valtuutettua ja 12 varavaltuutettua. Vaa-lien tulokset ja valtuuston kokoonpano jul-kaistaan 1.12.2016.

Metsänhoitoyhdistyksen valtuustossa on aito mahdollisuus vaikuttaa metsän-hoitoyhdistyksen asioihin. Metsänhoi-toyhdistyksissä valtuuston jäsenet ovat paljon vartijoina. Mhy Pohjois-Pirkas-sa jokainen valtuutettu edustaa yli 200 metsänomistajajäsentä. Valtuusto päät-tää toiminnan suurista suuntaviivoista kuten edunvalvonnasta, palveluvalikoi-man laajuudesta, jäsenmaksusta sekä ta-loudenpidosta.

Metsäedunvalvonnassa metsänomista-jien ääntä käyttävät vain metsänomista-jien omat organisaatiot. Metsänhoitoyh-distykset ja MTK muodostavat kattavan edunvalvonnan koneiston koko Suomes-sa. Organisaatiorakenne on nyt suoravii-vainen kun metsänhoitoyhdistykset ovat MTK:n jäseniä. Metsänomistajista välittä-viä ja heidän asioitaan ajavia tarvitaan juuri nyt. Asetu ehdolle ja käytä ääntäsi vaaleissa!

Antero Unkilahallituksen puheenjohtaja

2 Metsäpirkka 3/2016

3

Tee sopimus oman metsäasiantuntijasi kanssa! Yhteystiedot löytyvät tämän lehden sivuilta 24-25.

VARMISTA MIELENRAUHASI PUUKAUPASSA

PUUNMYYNTI-SUUNNITELMA

Maksuton jäsenille

Ilman jäsenyyttä 70 €/h + alv

Hinta sisältää:• Maastokäynti

• Arvio puumäärästä

• Hinta-arvio

• Työmaakartta

• Metsänkäyttöilmoituksen teko

• Jatkotöistä sopiminen, esim. uudistamistyöt

PUUKAUPANTOIMEKSIANTO

Alkaen 100 € + 0,63 €/m3 + alvJäsenalennus -15%

Hinta sisältää:• Puunmyyntisuunnitelma, kts. viereinen

taulukko• Puukaupan kilpailutus eri ostajien kesken• Tarjousten vertailu• Ostajan valinta• Hakkuun suunnittelu• Ilmoitus puunkorjuun alkamisesta• Korjuujäljen valvonta• Puunkorjuun valvontaraportti• Puukaupan päättäminen

Varmista hakkuidensujuminen suunnitellusti!

Puukauppakokemus käytössäsi!

Varmista puukaupan tarkka sisältö metsänhoitoyhdistysPohjois-Pirkasta.

Luota kokemukseen puukauppa-asioissa. Kun voit olla varma siitä, että puukaupan pienimmätkin yksityis-kohdat hoidetaan huolellisesti sinun eduksesi, nukut yösi paremmin eikä kauppoihin jää jossiteltavaa.

JÄSENENÄ

varmistat

edullisemmat

hinnat!

Suomessa metsät ovat jo useita vuosikym-meniä kasvaneet enemmän kuin niistä on poistunut puuta. Tämän tiedon pohjalta puun käyttö on lisääntynyt ja lisääntymäs-sä Suomessa. Uusia tehtaita sekä suunni-tellaan että rakennetaan ja vanhoja tehtaita modernisoidaan kovaa vauhtia. Yksi teh-das on kohta harjassa Äänekoskella, tois-ta ja kolmatta suunnitellaan Kuopioon ja Kemijärvelle ja neljättä ja viidettä Kemiin ja Paltamoon. Myös paperi- ja kartonkiko-neita viritetään Kuusankoskelle, Kotkaan ja monelle muulle vanhalle tehdaspaikka-kunnalle. Nämä satsaukset selluteollisuu-teen lisäävät pieniläpimittaisen kuitupuun tarvetta, jota saadaan ennen kaikkea har-vennushakkuista. Siten puun käytön lisä-ys kohdistuu talousmetsiin, joiden harven-taminen on tärkeää myös metsänhoidolli-sesta näkökulmasta.

Luken, entisen Metsäntutkimuslaitok-sen, mukaan metsät kasvavat 106 miljoo-naa kuutiota vuodessa. Kestävä hakkuu-määrä on Luken mukaan 86 miljoonaa kuutiota eli 20 miljoonaa kuutiota kasvua pienempi. Nyt puuta käytetään 64 miljoo-naa kuutioita metsäteollisuudessa ja ener-giapuuna. Jos uudet suunnitellut tehtaat

rakennetaan, teollisuus- ja energiapuun käyttö kasvaa runsaat 20 miljoonaa kuu-tiota vuodessa. Uusien investointienkaan jälkeen ei ylitettäisi kestävää hakkuusuun-nitetta. Suomen metsissä riittää puuta pää-tetyille, suunnitelluille ja haaveilluille bio-tehtaille. Suomen metsien suurin ongelma tällä hetkellä on puun riittämätön kysyn-tä. Paljon puun loppumista suurempi uhka suomalaisille on, etteivät suunnitellut teh-taat toteudukaan.

Puukauppa

Lopputuotemarkkinoilla ei ole tapahtu-nut suuria muutoksia. Kuusisahatavaran markkinat vetävät hyvin ja mäntysahata-varan markkinat ovat selvästi vaikeampia. Puukaupan kysyntä kohdistuukin juuri nyt kuusivaltaisiin päätehakkuisiin. Mäntytu-kin kysyntä vaihtelee ostajittain ja alueit-tain paljon. Myöskin mäntykuidun kysyntä on vahvistunut ja mäntyvaltaiset kesähar-vennukset ovat nyt kohtuullisen haluttuja markkinoilla. Puun hintataso on pysynyt kokonaisuudessaan suhteellisen tasaisena.

Metsänhoitoyhdistyksen metsäasiantun-tijoiden tietotaito tuo lisäarvoa puukaupan

tekoon, joten aloita puukaupan suunnittelu aina yhteydenotolla omaan metsäasiantun-tijaasi. Häneltä saat lisätietoa puukaupasta ja markkinoista sekä teetä puunmyyntisuun-nitelma, joka on jäsenellemme maksuton.

Harri Katajamäkijohtaja

Puuta riittääMetsäpirkka 3/2016 3

Luulisi, ettei ole niin tarkkaa milloin taimikonhoidon tekee tai teettää. Jos en ehdi tänä ke-sänä, niin sitten seuraavana – tai vaikka sitä seuraavana, tun-tuuko tutulta?

Sen lisäksi, että taimikonhoi-don ajoituksella on merkitystä kasvatettavien taimien kehityk-seen, on sillä varsin suuri vai-kutus työajan menekkiin ja sitä kautta syntyviin kustannuksiin. On tutkittu, että jos työ viiväs-tyy vuodella, kasvavat kustan-nukset 10 %. Seitsemän vuotta jo tuplaa kustannukset!

Miksi näin? Syy on varsin yksinkertainen. Havupuita kiusaavien lehtipui-den läpimitta kasvaa jopa sen-tin parissa vuodessa ja pituutta vesakolle kertyy pahimmillaan toista metriä vuodessa. Läpi-mitan kasvaminen lisää sahat-tavaa pinta-alaa ja pidempi ve-sakko hankaloittaa puiden kaa-tumista pois taimien päältä.

Milloin pitää toimia?1. Tee taimikon varhaishoito (eli perkaus) 5-6 kasvukauden

kuluttua viljelystä. Poista sil-loin lehtipuusto.

2. Tee varsinainen taimikon-hoito havupuuston ollessa 3-4 m pituinen. Tee lopullinen puu-lajivalinta ja harvenna taimik-ko silloin viljelytiheyteen.

Metsänhoitoyhdistyksestä löytyy tekijäTaimikonhoito on helppoa ja sopii hyötyliikunnaksi lähes jokaiselle. Jos urakka kuitenkin tuntuu toivottomalta, kannattaa kysyä tarjousta työn teettämi-seksi ammattimetsurilla. Met-sänhoitoyhdistyksestä saat tar-jouksen työn tekemisestä. Tai-mikonhoidon hinta arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Huo-maa, että laskun summasta saa lopulta lähes puolet pois vero-vähennyshyötynä.

Hoitoa lykkäämällä ei saa-vuteta metsänhoidollista hyö-tyä – mutta aiheutetaan hel-posti lisäkustannusta!

Taimikonhoidossa ei kannata myöhästyä

Taimikonhoito myöhässä Hoito tehty ajallaan ja nyt taimikko hyvässä kasvussa


Olen valmistunut metsätalous-insinööriksi Tampereen ammat-tikorkeakoulusta kesäkuussa 2014. Aikaisemmin olen työs-kennellyt Suomen metsäkes-kuksen Pirkanmaan alueyksi-kössä metsä- ja projektineuvo-jana. Metsäala herätti kiinnos-tusta ensimmäistä kertaa jo am-mattikoulussa, kun meneillään olivat paperiteollisuuden opin-not. Silloin käsittelimme hie-man puunhankintaketjua ja os-tomiehen työ vaikutti erittäin mielenkiintoiselta. Ammatti-koulun ja armeijan jälkeen kiin-nostusta opintoihin löytyi vie-lä, joten laitoin hakupaperit ja opiskelut Tampereen ammatti-korkeakoulun metsäpuolella al-koivat syksyllä 2009.

Ruovesi on tuttu paikka, sillä isovanhempien mökki ja mum-mun kotitalo sijaitsevat Jämin-kipohjassa. Monet kesälomat on tullut siellä vietettyä ja ny-kyään mökille on erittäin mu-kava mennä silloin tällöin, jos päivä venyy pitkäksi. Työmat-kaa Tampereen Holvastista ker-tyy noin 70km, mutta vanha tut-tu reitti mökille ei tunnu liian pitkältä.

Viihdyn erinomaisesti luon-nossa, vapaa-ajalla harrastuk-

siin kuuluu mm. kalastus ym-päri vuoden. Luontoon vie sil-loin tällöin myös metallinpal-jastimella etsiminen, erittäin mielenkiintoista ja jännittävää puuhaa!

Yksi tämän työn parhaista puolista on sen vaihtelevuus, joka päivä ei tarvitse istua pel-kästään näyttöpäätteen edessä. On hienoa päästä tapaamaan metsänomistajia tilakäynneillä ja tapahtumissa.

Aloitin työskentelemään hankkeella heinäkuun ensim-mäinen päivä. Työhön minut perehdytti hankkeen edellinen vetäjä Pauliina Salin. Teim-me aluksi yhdessä tilakäynte-jä, jonka jälkeen aloitin tila-käynnit itsenäisesti. Tilakäyn-tejä tähän mennessä olen teh-nyt noin 20, on ollut hienoa huomata, että yhdistyksemme metsänomistajat ovat ottaneet hankkeen lähestymisen posi-tiivisesti vastaan. Tilakäynnin tarkoituksena on kartoittaa ti-lan metsänhoidolliset tarpeet ja mahdollisuudet. Hanke kes-tää vuoden 2017 loppuun, joten aikataulujen puolesta tilakäyn-tejä voidaan sopia helposti jopa vähän kauemmankin ajan pää-hän, miten parhaiten metsän-

omistajalle sopii. Ota rohkeas-ti yhteyttä, jos tilakäynti kiin-nostaa! Mikäli edellisestä ker-rasta on aikaa niin, suosittelen lämpimästi, että metsänomis-taja lähtisi tilakäynnillä maas-

Pienpuu liikkeelle –hankkeen vetäjä vaihtui!

toon mukaan. Näkee omin sil-min metsän tämän hetkisen ti-lan ja käynti metsässä saattaa herättää yllättäviäkin ajatuksia metsänhoidon suhteen.

Terveisin Atte VartiamäkiAten yhteystiedot

puh. 044 580 [email protected]

Hanke on myös osallistunut erilaisiin tapahtumiin kesän ai-kana. Olemme olleet mukana Längelmäveden kesäpäivillä, Vehkakosken metsäiltamissa ja Sahapäivillä Hirsilässä. Rai-vaussahakursseja on järjestet-ty Pohjaslahdella ja Murolees-sa yhteistyössä Suomen metsä-keskuksen kanssa. Lisää tapah-tumia järjestetään koko hank-keen ajan. Vielä tämän vuo-den puolella on suunnitteilla mm. työnäytös ja naisten met-säpäivä.

Metsäpirkka 3/2016 5

Metsätien toimipiste Kurussa, vanha kunnon ”Metsäopisto”, vastaa Tampereen seudun am-mattiopisto Tredun metsäalan koulutuksista.

Tredussa on tarjolla koulu-tusta nuorille, aikuisille ja op-pisopimuksella. Metsänomista-jiakaan ei ole unohdettu.

Metsänomistajan Metsäkou-luna tunnettu koulutus toteu-tetaan monimuoto-opiskeluna käsittäen lähiopetusta, maas-toharjoituksia sekä retkeilyi-tä. Jokaisen opiskelijan tilalla käydään henkilökohtainen ti-lakäynti. Lähiopetus järjeste-tään arki-iltaisin ja maastohar-joituksia viikonloppuisin. Kou-lutus kestää kaksi vuotta.

Olemme aloittamassa opin-toryhmää Ruovedellä vuoden 2017 alusta.

– Joskus aikanaan 20 vuot-ta sitten koulutimme metsän-omistajia mottona koulutuksen jälkeen sekä tiedot että metsä ovat kunnossa. Sama motto pä-tee yhä, toteaa opettaja Jark-ko Juutila.

Koulutus ja tutkinnon suo-rittaminen sopii erittäin hyvin uusille ja vähän vanhemmil-lekin metsänomistajille ikään, sukupuoleen tai koulutustaus-taan katsomatta. – Normaalil-la lukupäällä selviää hyvin ker-tovat opettajat Jarkko Juutila ja Juha Laaksonen.

Luentoiltojen aiheina ovat esimerkiksi puukauppa, met-

säverotus ja metsätilan arvon määritys. Maastossa harjoi-tellaan mm. raivaussahan – ja moottorisahan käyttöä ja taimi-en istuttamista. Metsäluonnon-hoito kuuluu myös aiheisiin luonnonhoitotutkinnon muo-dossa.

Koulutus on näyttötutkintoon valmistavaa koulutusta. Tutkin-non suorittanut opiskelija saa tutkintotodistuksen (Metsuri-metsäpalveluiden tuottaja) se-kä osallistumistodistuksen val-mistavasta koulutuksesta.

Tredun Metsänomistajakou-lutuksessa olevan opiskelijan haastatteluVirtain opintoryhmässä on mu-kana yrittäjä Janne Westerholm Ruovedeltä. 1) Kuka olet?Janne Westerholm, yrittäjä, Ruovesi2) Omistatko metsää ja missä päin Pirkanmaata metsätilasi sijaitsee/sijaitsevat?Omistan metsää Ruoveden Jä-minkipohjassa.3) Miksi sinä olet hakeutunut Tredun Metsänomistajakou-lutukseen?Omaa metsää omistavana ha-luan oppia hoitamaan metsää hyvin ja pitämään ne hyvässä kasvussa. 4) Koulutus kestää noin kak-si vuotta ja olet opinnoissasi noin puolessa välissä. Mikä on ollut parasta koulutuksessa?

a) Koulutuksen joustavuus, teoriatunnit iltaisin, joten on-nistuu töiden ja muiden hom-mien ohella niihin osallistumi-nen hyvin.b) Opiskeluun liittyvät teoria-tunnit ja maastotyöt ovat lähel-lä, Virrat-Kuru-Ruovesi alueel-la, joten ei pitkiä matkoja niihin.c) Käytännön töiden harjoituk-set maastossa ja omissa metsis-sä.5) Opiskelet Virtain metsän-omistajaryhmässä. Millainen ryhmä teillä on?Tällä hetkellä ryhmässä on puolet naisia ja puolet miehiä. Ryhmän ikähaarukka on kol-mekymppisen ja eläke-ikäisen väliltä.

Ryhmän ikäjakauma tuo mo-nipuolista näkökulmaa asioihin ja vahvistaa hyvää ryhmähen-keä. Ryhmänohjaajalla ammat-titaitoinen ja samalla rento ope-tustapa, joka pitää mielenkiin-non hyvin yllä.

Metsänomistajille koulutusta Ruovedellä

Janne Westerholm hakkuutyömaalla viime talvena

Vesa Haapaniemi arvioi Eini Komu-laisen metsänvil-jelyn suoritusta. Eini näytti osaa-misensa täysillä pisteillä.

Taimikonperkausta viime keväältä

6) Kenelle suosittelisit Met-sänomistajakoulutusta?Kaikille jotka omistavat metsää pienenkin alan tai ovat kiinnos-tuneet metsäalasta ja mahdolli-suudesta työllistää itsensä alal-la jatkossa.7) Tredun Metsänomistajan metsäkoulu on perustutkin-toon valmistavaa koulutusta, jossa osaamista osoitetaan näyttötutkinnoissa. Onko tei-dän ryhmällä ollut jo näyttö-jä ja miten onnistuit?Viime keväänä oli leimikon suunnittelun näyttö. Se sujui hyvin, vaikka sitä etukäteen turhaan jännitti miten siinä on-nistuu.8) Mitä toimintaa tapahtuu sinun omassa metsässäsi seu-raavaksi? Keväällä istutetun kuusitaimi-kon heinien torjuntaa.

Teksti ja kuvat: Jarkko Juutila ja Juha Laaksonen

Hakulinkki: http://www.tredu.fi/koulutukset/aikuiskoulutus/koulu-tustarjonta/metsatalous/metsaalanperustutkinto.html


Kuusisahatavaran vienti on kasvanut erityisesti Kiinaan. Mäntylankun vientiä on puo-lestaan saatu kasvatettua ennen kaikkea Egyptiin. Sahatavaran vientihinta on sen sijaan kehit-tynyt mollivoittoisesti. Saha-tavaran varastoja on saatu su-pistettua, mutta rakentamisen heikko suhdanne heijastuu sa-hatavaran hintaan.

Havusellun hinta on vii-me viikkoina pitänyt lehtisel-

lua paremmin. Suomessa toi-mivien sellutehtaiden kannat-tavuus on pysynyt erinomaise-na. Kartonkien kysyntä kasvaa, mutta myös tarjonta, kun uusia tehtaita otetaan käyttöön niin Suomessa kuin monissa muis-sa maissa. Kartonkien hintata-so on hieman notkahtanut, mut-ta mitään romahdusta ei ole nä-köpiirissä tuotantomäärien kas-vusta huolimatta.

Puukauppa käy valtakun-

Puukauppaa rajoittaa kuitupuun liian pieni jalostuskapasiteettiPuupohjaisia tuotteita viedään Suomesta tällä hetkellä erittäin vilkkaasti. Sahatavaran, sellun ja kartongin viennissä kolkutellaan ennätyksiä. Yleistalouden apaattisuus ei painopapereita lukuun ottamatta onneksi ole tarttunut metsäalalle. Kuitupuun kysynnän puute estää puukaupan lisääntymistä.

nallisesti käytännössä vuoden 2014 tahtia. Viime vuotta ol-laan viikkotilastojen perusteel-la 13 prosenttia edellä. Toden-näköisesti puun ostoaktiivisuus jatkuu vakaana myös lähitule-vaisuudessa. Pahoilta myrs-kytuhoilta on onneksi säästyt-ty. Puuta on edelleen korjattu vilkkaasti, mutta myyty vielä enemmän, joten pystyvarannot ovat kasvaneet. Puun tuonti ei ole lisääntynyt.

Puru- ja kuorikasojen kasvu sahoilla heijastuu kuitupuun kysyntään

Puukaupassa selvästi kysy-tyimpänä puutavaralajina jat-kaa kuusitukki. Mäntytukin kysyntä on Pohjois-Suomessa etelää vilkkaampaa. Molem-pia kannattaa tarjota markki-noille aktiivisesti. Havukuitu-jen kysyntä on kokonaisuudes-saan tasapainossa. Heikoin ky-syntä on energiapuulla ja koi-vukuidulla, joka kelpaa katkot-tunakin hyvin nihkeästi.

Sahateollisuuden edustajat ovat uudelleen avanneet kes-kustelua tukin minimilatvalä-pimitoista ratkaisunaan sahojen kannattavuusongelmiin. Kaik-ki puukauppaan liittyvät ehdot minimilatvaläpimitat mukaan lukien tulee tarkkaan huomioi-da vertailtaessa eri puun ostaji-en tarjouksia. Sahojen kannat-tavuuden näkökulmasta isoin ongelma on heikko kotimaan kysyntä.

Puukauppaa on viime viik-koina käyty tahtia, jonka ny-kyinen massa- ja paperiteolli-suuden käyttökapasiteetti mah-

dollistaa. Merkittävästi suu-rempiin puukauppamääriin on vaikea päästä ennen uusien kui-tupuuta käyttävien investointi-en valmistumista, ellei puun tuontia supisteta. Sahatavaran tuotantoa ja tukin käyttöä oli-si kapasiteetin ja vientikysyn-nän puolesta mahdollista nos-taa, mutta lisäsahauksen sivu-tuotteina syntyvälle kuorelle ja purulle ei ole käyttöä kuidutta-vassa teollisuudessa eikä ener-gian tuotannossa.

Kaikenlainen spekulointi puun riittävyydestä on täysin tarpeetonta, eikä puun tuonnin kasvun perään ole mitään tar-vetta haikailla. Kotimaasta riit-tää puuta kaikkiin suunnitel-tuihin investointeihin. Metsän-omistajien puunmyyntiaikeissa ei ole tapahtunut isoja muutok-sia. Kuitupuun käytön kasvaes-sa puukaupan edunvalvonnassa korostuu puukauppojen kilpai-lutuksen lisäksi katkonnan val-vonta. Muutoin arvokasta tuk-kia päätyy puun ostajien koros-taman kaskadiperiaatteen vas-taisesti sellukattilaan.

Erno Järvinentutkimuspäällikkö

MTK ry

Metsänomistajat 3/2016 7

Tarkastuksen kohteina olivat tänä vuonna Auranmaan, Kii-kissuon, Lounametsän, Roi-neen ja Pohjois-Pirkan metsän-hoitoyhdistykset, Luvian Saha Oy, Kinnaskoski Oy, Haapuu Oy, Vapo Oy ja Oy Viitala Fo-rest. Toimijakohtaisissa tarkas-tuksissa peilataan sertifioinnin vaatimusten toteutumista käy-tännön toiminnassa. Tarkastus vei yhden päivän toimijaa koh-ti. Sen aikana käytiin myös 4-5


1970-luvun lopulla tehdyllä Majamäen metsätiellä on kunnostustyömaa. Neljän osakkaan yhteishanke käynnis-tyi viime marraskuussa tiekokouksella, urakka- ja murske-toimitukset kilpailutettiin keväällä. Yrittäjiltä on saatu sel-vitykset, että kaikki työnantajavelvollisuudet on hoidettu. Nyt on menossa soramurskeen ajo tien pintakerrokseksi. Alla kantavan kerroksen rakenne on järeämpää mursket-ta. ”Hyvä tie ja hyvin selostit asiat”, totesi tarkastaja Ranta tästä kohteesta metsänparannusesimies Jari Hemminkille.

PEFC:n kriteerien toteutumista läntisen Suomen metsienkäsittelyssä ja toimijoiden työssä tarkastettiin syyskuussa kaksi viikkoa. Sertifiointiyritys Inspecta ei suuria puutteita kentän tarkastuksissa havainnut.

Hakkuukoneenkuljettaja Jouni Hemminkin työmaa sai kii-tosta. Hyvä työjälki ja ajouraväli kohdallaan. Asiat kun-nossa muutenkin ja koneessa pyöri sama puunkorjuuoh-jelma kuin mhy:n toimistolla. Metsänomistajan tekemä ennakkoraivauskin oli onnistunut nappiin - turhantarkkaa siivousta oli vältetty ja lahoja pienpuita oli jätetty pys-tyyn.

maastokohteella. Lisäksi tar-kastetaan sisätyönä sertifioin-titoimikunnan toiminta ja käy-dään läpi alueen toimijoilta ke-rättyä tietoa.

Kaikki kunnossa Pohjois-Pirkassa

Tarkastajana toiminut metsän-hoitaja Risto Ranta totesi Poh-jois-Pirkan yhdistyksen laa-tujärjestelmän ja toimintaoh-

8 Metsänomistajat 3/2016


Uudistushakkuukohteen vierellä tarinoitiin maanmuok-kauksesta ja metsänviljelykäytännöistä Pohjois-Pirkassa, mietteliäinä kenttäesimies Elina Kotilainen, metsäasian-tuntija Antti Sarvana ja auditoija Risto Ranta. Kuusentai-met mätästetyllä alueella näyttivät hyvinvoivilta.

jeiston olevan esimerkillises-sä kunnossa. Muutkin kriteerit täyttyivät, eikä toiminnassa tul-lut esiin niiden vastaisia seik-koja. Myös Mhy Roineen tar-kastuksessa todettiin asioiden olevan kunnossa.

Sertifioinnin vaatimusten ja tilaajavastuulain mukaan ura-kanantajilla on velvollisuus so-pimuksia tehdessään ja niiden voimassa ollessa tarkastaa, et-tä yrittäjät täyttävät lakisäätei-set velvollisuutensa. Kriteeri-kielellä ilmaistuna: Metsätyö-palveluiden hankinnoissa nou-datetaan hyviä käytäntöjä.

– Yksinomaan yrittäjien laki-sääteisten velvollisuuksien hoi-tamisen tarkastaminen on mel-koinen urakka, kun Pohjois-Pirkallakin alihankkijayrityk-siä on noin 70. Onneksi nykyi-sin on olemassa nettipalveluna

toimiva Tilaajavastuu.fi, josta suurin osa asioista selviää, tote-si korjuuesimies Sari Kaleva.

Pohjois-Pirkan mhy:ssä Ruo-veden alueella tarkastettiin käynnissä oleva hakkuutyö-maa, metsurin taimikonhoito-työmaa, tienparannuskohde ja yksi muokattu ja istutettu uu-distusalue.

Heli Mutkala-KähkönenKenttäpäällikköMTK metsälinja


Tunnelma kilpailuissa oli lep-poisa. Sen voi aistia kisakes-kuksessa humpan soidessa met-säradalla. Tuntui, ettei siellä-kään kilpailtu hampaat irvessä, vaan reilussa hengessä jokainen keskittyi omaan suoritukseensa.

Kilpailuun osallistui kaikki-aan 326 osanottajaa eri puolilta Suomea. 2,5 kilometriä pitkäl-lä radalla oli yhteensä 15 tehtä-vää. Kilpailijat arvioivat muun muassa kasvupaikkatyyppiä, alueen pinta-alaa ja puuston kokonaistilavuutta hehtaaril-la. Metsätaidon suomenmesta-ruuskilpailun järjesti Metsän-hoitoyhdistys Pirkanmaa. Rata-mestarina toimi Jukka Pohjo-nen. Ensi vuonna metsätaidois-ta mitellään Uudellamaalla.

Järjestelyjä kiiteltiin

Kyselin kilpailijoiden tunte-muksia maaliintulon jälkeen kisakeskuksessa. Yleisimmät kommentit olivat: Hyvä ra-ta, hyvä maasto ja hyvä ilma. Järjestelyt toimivat moitteetto-masti.

Muutama kilpailija kritisoi matkaa lähtöpaikalle. Se oli-

kin reitin raskain osuus. Jalan Ellivuoren pihasta laskettelu-rinteen päälle oli tasaista koh-tuullista nousua. Saattoi ottaa joillakin henkeen ja jopa pum-pun päälle kilpailijoiden kor-kean keski-iän huomioon otta-en. Toisaalta kiiteltiin sitä, että lähtöön ei tarvinnut kulkea bus-silla kuten aikaisemmissa SM-kilpailuissa.

Kaikki pärjäsivät hyvin

Arvio omasta pärjäämisestä ja tehtävien vaikeudesta oli myös yksimielinen. Kaikista tuntui kilpailun jälkeen, että meni hy-vin ja että tehtävät olivat yksi-selitteiset ja helpot. Joku tosin arvaili, että kai sinne joku koi-ra on haudattuna.

Sellaiseksi taisi vähän vahin-gossa muodostua Metsän mo-nimuotoisuus -tehtävä. Varjoi-sassa kuusikossa ei näyttänyt olevan mitään erikoista. Mut-ta kyseessä olikin luonnonti-lainen norouoma, joka nyt kui-vien säiden jälkeen oli täysin vedetön.

Tehtäväjärjestystä, jossa lei-maustehtävä oli ensimmäise-

Ellivuoressa kilpailtiin SM-metsätaidoissaMetsänomistajien metsätaidon suomenmestaruudet ratkottiin tänä vuonna 17. syyskuuta Ellivuoren komeissa maisemissa Sastamalassa.

Antti Lithovius, Marinella Hänninen ja Martti Sianoja läh-töviivalla. Eikä kuulemma jännitä yhtään.

nä, pidettiin mukavana. Näin aikaa vievä tehtävä oli hoidet-tu ja leimauskortin sai luovut-taa pois käsistä kuljeksimasta. Sitten voi vapaasti keskittyä muihin tehtäviin.

Ensimmäisten sijojen pis-tesaaliit olivat niin tasaiset, että paremmuusjärjestyksen mää-rittämiseksi piti lukea sääntö-kirjaa oikein tarkkaan ja ahke-rasti. Järjestys saatiin kuitenkin aikaan ja kaikki tulokset ovat

Mhy Uusimaa 4 -joukkue Hannu Toikka, Hanna-Leena We-jberg, Juhani Jaakkola ja Tuomo Palva toivottavat kisaili-jat tervetulleiksi ensi vuonna Uudellemaalle.

Relaskoopit tanassa ja ilme vakavana arvioidaan puuston kokonaiskuutiomäärää hehtaarilla.

luettavissa metsänhoitoyhdis-tysten nettisivuilta osoitteessa: http://www.mhy.fi/ajankohtais-ta/metsanomistajien-sm-metsa-taitokilpailut

Kilpailun voittajat palkittiin Stihlin moottori- ja raivaussa-hoilla ja Uittokaluston tavara-palkinnoilla, sekä tietysti asi-aankuuluvilla mitaleilla.

Heli Mutkala-Kähkönen


Ellivuoressa kilpailtiin SM-metsätaidoistaSija Nro Kilpailija Joukkue Yht. TaitoNuoret1 51 Mikkanen Jatta Mhy Mänty-Saimaa* 160 1042 68 Häkkilä Veli Matti Mhy Siikalakeus* 158 1033 77 Niemimäki Elias Mhy Pyhä-Kala 3 135 834 87 Halme Alina Mhy Pirkanmaa 4 117 625 312 Maanela Topi MHY Uusimaa 3 111 53Naiset 1 173 Lithovius Martta OSMO 165 109 2 192 Tuomaala Tuula Mhy Siikalakeus 3 160 1003 131 Palo Kristina Mhy Keski-Suomi 1 158 1044 176 Kaalimaa Emmi Mhy Pohjois-Karjala 3 158 975 238 Savukari Sirkka Mhy Kaakko 2 157 105Miehet 1 112 Kokkonen Heikki Mhy Mänty-Saimaa 3 175 1162 8 Toivola Tauno Mhy Suomenselkä 175 1163 135 Hautala Pasi Mhy Suomenselkä 175 1164 109 Kiili Kari Mhy Lakeus 1 173 1145 88 Hujala Jouko Mhy Mänty-Saimaa 2 173 107

Leimaustehtävällä. Mikä-hän noista joutaisi pois, mi-kä jäädä?

Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta tullut joukkue piti rataa yllättävän helppona SM-tasolle. André Forsström, Marcus Häggman ja Tom Lindvall osallistuvat metsätaitokisoihin kahdesti vuodessa. Mutta olisi kiva käydä useamminkin.

Me ollaan sankareita kaikki. Joukkuekilpailun voitti Ou-lun seudun metsänomistajien joukkue OSMO: Martta Lit-hovius, Kullervo Kanniainen, Antti Lithovius ja Jukka Lit-hovius.

Metsäluontokohteen noro jäi monelta kuivuuden takia huomaamatta.

Tehtävärata oli merkitty hy-vin - väliin jopa tienviitoin. Eksymään ei päässyt.

Joukkuekilpailu Joukkue Pisteet Sija Kilpailija Sija Yht. Taito1 OSMO 1 505 3292 Mhy Mänty-Saimaa 3 2 501 3203 Mhy Kaakko 1 3 501 3174 Mhy Suomenselkä 4 500 2325 Mhy Keskipohja 2 6 496 312


Kiinasta on lyhyessä ajassa tul-lut Suomen suurin sahatavaran vientimarkkina. Tänä vuonna sahatavaran vienti Kiinaan lä-hentelee miljoonaa kuutiomet-riä, jonka arvo on noin 200 mil-joonaa. Kiinaan viedään lähin-nä kuusisahatavaraa, jota käy-tetään Etelä-Kiinan lastenhuo-nekaluteollisuudessa. Kiina-laiset arvostavat suomalaisen sahatavaran tasalaatuisuutta, luotettavia toimituksia, uusiu-tuvista metsävaroista tulevaa raaka-ainetta ja luotettavuutta. Kiinassa on herätty ympäristö-ongelmiin ja siihen, että lasten tulevaisuutta ei saa vaarantaa. Tilannetta korjataan mm. vih-reän rakentamisen ohjelmal-la, jossa rakentamista ohjataan kestävän kehityksen periaattei-siin ja yhtenä kohtana kymme-nestä – sahatavaran käytön li-säämiseen puurakentamisessa.

Kiinalaisten pitkän tähtäi-men ajattelua kuvaa se, että kiinalaiset rajoittavat voimak-kaasti omien luonnonmetsi-

en hakkuita ja Kiinasta löyty-vät maailman suurimmat istu-tusmetsät. Metsien kasvua odo-tellessa puuta tuodaan muual-ta. Joko tukkina tai sahatava-rana. Johtavia sahatavaran vie-jiä ovat olleet Kanada ja Venä-jä, joita ovat seuranneet mm. Suomi, Ruotsi, Saksa, Chile, Argentiina ja USA. Tässä po-rukassa on suomalaisten pär-jättävä. Kilpailukyky ratkaisee.

Suomalaisten tähänastisesta menestyksestä Kiinassa pitää nostaa hattua sahojen myynti-tykeille. Lisäksi on syytä mai-nita Sahateollisuuden ja Työ- ja elinkeinoministeriön Wood From Finland – vienninedis-tämisohjelma, mikä on ollut erinomainen kyytipoika Kiinan vientiä kasvatettaessa. Sadoil-la tuhansilla euroilla on vivu-tettu satojen miljoonien kaup-paa. Kiinan osuus viennistä on runsaat kymmenen prosenttia. Kiinaan on viety pääosin kuus-ta, ja kuusen kokonaistilanne onkin mäntyä parempi, vaikka

kuusenkin hinnat ovat laskussa. Mäntymarkkinoilta on vaikea löytää valopilkkuja. Suurim-mat vientimarkkinat – Egyp-ti, Algeria ja UK ovat kaikki varsin hankalassa tilanteessa. Egyptin ongelma on valuutta-varannoin hiipuminen, Algeri-an öljyn hinnan puolittuminen ja UK:n Brexit.

Sahatavara neljänneksi tärkein vientituote

Sahatavaran viennin arvo vuo-sitasolla on noin 1,5 miljar-dia euroa. Käytännössä kaikki tuotantopanokset ovat kotimai-sia. Kuluvan vuoden alkupuo-liskolla tärkeimmät vientituot-teemme olivat paperi ja karton-ki, toisena tulivat ruostumatto-mat teräslevyt, kolmantena die-selöljy ja neljäntenä sahatava-ra. Vientituloilla turvataan met-sätalouden kannattavuus Suo-messa. Tilastot kertovat, kuin-ka tärkeä toimiala on Suomes-sa. Kotimarkkina elää sahojen

kannalta edelleen koomassa, sillä rakentamisen piristymi-sestä huolimatta puurakenta-misen osuus on jopa pudonnut pientalorakentamisen juroessa.

Kilpailussa on pärjättävä – energiapolitiikka sotkee

Suomella on melkein ruutuvä-risuora käsisään; laatu, palve-lu, asiakaslähtöisyys ja luotet-tavuus. Harmillisesti patakak-konen – kustannukset - pilaa hyvän käden. Sahateollisuu-den visiossa Suomi on vuonna 2020 maailman paras toimin-taympäristö sahateollisuudel-le. Siihen on aika pitkä matka kuljettavana.

Sahatavara tuntuu markki-nansa löytävän, mutta koti-maassa haasteita riittää. Suur-ta huolta kannetaan puun riit-tävyydestä biotalouden kasva-viin tarpeisiin, mutta käytän-nössä sekä kuitupuusta, hak-keesta, purusta ja kuoresta on

Kiina viennin veturina

5,0

7,5

10,0

12,5

15,0

17,5

20,0

22,5

25,0

20

25

30

35

40

45

50

55

60

05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16

kaikki rakennukset (vasen asteikko)puurunkoiset rakennukset (oikea asteikko)

Myönnetyt rakennusluvatmilj. m3 jatkuva vuosisumma

Lähde: Tilastokeskus ja Forecon Oy (puurunkoiset 11/2014 -8/2015 Foreconin laskelma)

Rakentaminen Suomessa

4

viimeisin tieto 6/2016

3

4

5

6

7

8

9

10

11

20

25

30

35

40

45

50

55

60

05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16

kaikki rakennukset (vasen asteikko)

omakotitalot (oikea asteikko)

Aloitetut rakennuksetmilj. m3 jatkuva vuosisumma

Lähde: Tilastokeskus ja Forecon Oy

viimeisin tieto 6/2016

1.9.2016


T R I O T R A V E L SMatka täynnä sisältöä

Pääkaupunki Zagreb

Tutustumista paikalliseen

metsänhoitoon

Hurmaava Opatijan rantakaupunki

ja Krk:n saari

Päiväristeily Adrianmereltä

Ruokanautintoja ja rentoa kroatialaista tunnelmaa

Metsänhoitoyhdistystenjäsenmatka

6.– 13.9.2017

Kroatiaan

Lisätiedot ja ilmoittautumiset 30.4.2017 mennessä Trio Travels Oy (vastuullinen matkanjärjestäjä), puh. 020 756 8610 tai [email protected] Tutustu matkaohjelmaan osoitteessa www.triotravels.fi

Lähde mukaan Metsänhoitoyhdistysten jäsenmatkalle Euroopan Unionin tuoreempaan jäsenmaahan. Matkalla on runsaasti metsäaiheista ohjelmaa sekä tutustumista paikalliseen luontoon ja kultttuuriin paikallisen metsäammattilaisen ja suomalaisen oppaan johdolla. Aloitamme matkamme Kroatian pääkau-pungista Zagrebista, josta siirrymme matkan loppuajaksi Adrianmeren rannikolle, Opatijan rantakaupunkiin.

Matka sisältää ainut- laatuista ohjelmaa sekä tietoa metsänhoidosta: kansallispuiston metsäluonnonhoitoa, metsävierailuja ja MHY:n ajankohtaiskatsaus.

Matkan hinta: 1460 eur/hlö jaetussa 2 hh:ssa (sis. edestakaiset lennot Helsinki– Ljubljana, kuljetukset kohteessa, ***hotelli aamiaisella, runsas retkiohjelma, ruokailut matkaohjelman mukaisesti, suomenkieli- nen opas), 1hh-lisä 175 eur. Trio Travelsin palvelumaksu 15 eur/hlö.

nyt ylitarjontaa ja niiden hin-takehitys on negatiivinen. Si-nänsä tämäkin voisi olla mark-kinataloutta, mutta Suomessa uusiutuvan energian tukipoli-tiikalla on ensin pilattu purun ja kuoren markkinat ja nyt ol-laan tilanteessa, jossa niitä ei alueittain edes saa kaupaksi. Kilpaileville energiamuodoil-le sen sijaan jaetaan tukia ja näin heikennetään vientisaho-jen asemaa. Kuitupuun ja hak-keen markkina on puolestaan keskittynyt, joten sahamiehillä on täysi työ pitää vyöstä kiin-ni hakeneuvotteluissa. Saman-aikaisesti suunnitellaan päästö-kaupan kompensaatiotukea, jo-ka hyödyttää muuta metsäteol-lisuutta, mutta ei sahoja.

Asiakaslähtöisyys ratkaisee

Puun tarve kasvaa selluinves-tointien myötä. Juhlapuheissa

puhutaan 15 miljoonan kuutio-metrin lisätarpeesta. Puhujas-ta riippuen tukkia tulee mark-kinalle kuitupuun kyytipoikana miljoonasta neljään miljoonaan kuutioon. Huolta kannetaan sii-tä, kuinka paljon sahoja tarvi-taan, jotta kuitupuun hankinnan yhteydessä lankeava tukkisuma saadaan nirskutettua. Sen sijaan ei juurikaan puhuta siitä, mil-laisia tarpeita sahatavaramark-kinoilla on, ja millaisten tarpei-den ja markkinanäkymien pe-rusteella tukin kulutuksen kas-vua suunnitellaan. Monilla pu-hujilla kun ei ole mitään tietoa markkinoista. Sahateollisuuden näkökulmasta katsoen uusia sa-hoja ei tukin tuhoamiseen tarvi-ta, vaan piilevä sahakapasiteet-ti on vain otettava käyntiin pul-lonkaulainvestoinnein - mark-kinalähtöisesti. Lisäksi tarvi-taan joustoa työsopimuksissa, jota lukuisilla sahoilla onkin kiitettävästi löytynyt.

Itsenäisen sahateollisuu-den merkitys on viime vuosi-na noussut huomattavasti, kun integraattiyhtiöt ovat keskitty-neet sellun, kartongin ja pape-rin tuotantoon. Raju matokuuri integraateissa on kantanut he-delmää ja kansainvälinen kil-pailukyky on onnistuttu palaut-tamaan. Kestävä kehitys ja net-tikaupan yleistyminen lisäävät pakkausten kysyntää. Positiivi-sesta näkymästä kertovat lukui-sat investointihankkeet, joiden oheen toivotaan erilaisia uu-sia bioalan yrityksiä. Merkittä-viä uusia bioalan yrityksiä on kuitenkin syntynyt vain poltto-aineiden tuotantoon, jotka toi-mivat reguloidulla markkinalla.

Metsäteollisuuden sisällä suuria kannattavuuseroja

Itsenäisen sahateollisuuden ja selluteollisuuden kannattavuu-

sero on revennyt kohtuutto-maksi. Olisikin syytä yhdes-sä tutkia, mitä tilanteen oikai-semiseksi ja sahateollisuuden kannattavuuden parantamisek-si voidaan tehdä. Integraattien raporteista on vaikea tai mah-doton ottaa selko sahojen kan-nattavuudesta. Ei voi olla niin, että sahat vastaavat henkihie-verissä metsätalouden kannat-tavuudesta ja tukevat energia- ja selluteollisuutta halpaa raa-ka-ainetta myymällä.

Kai MerivuoriToimitusjohtaja

Sahateollisuus ry


Valtuutetut päättävät, millaista edunvalvontaa ja millaisia pal-veluita metsänomistajille tarjo-taan. Viime vuoden alusta voi-maan tulleen lakimuutoksen myötä metsänhoitoyhdistysten yhteiskunnalliset velvoitteet ja toiminnan rajoitteet ovat vähe-nivät. Nyt yhdistyksiä voidaan kehittää entistä enemmän met-sänomistajien omasta näkökul-masta ja tarpeista lähtien.

Valtuusto kokoontuu vuosit-tain kahteen varsinaiseen koko-ukseen. Sääntömääräisten asi-oiden lisäksi valtuusto voi esi-merkiksi antaa evästyksiä yh-distyksen toimintaan tai ot-taa kantaa ajankohtaisiin met-säasioihin. Kokouksissa saa

myös hyvää ajankohtaista tie-toa metsänhoitoyhdistyksen toiminnasta, puukauppatilan-teesta ja muista ajankohtaisis-ta metsäasioista.

Asetu tai aseta ehdolle

Jos olet kiinnostunut valtuus-ton työskentelystä, lähde roh-keasti ehdokkaaksi. Kannat-taa kysyä kokemuksia nykyi-siltä valtuutetuilta. Jos taas tie-dät metsänhoitoyhdistyksen jäsenen, joka mielestäsi sopisi edustamaan jäseniä valtuustos-sa, kannusta häntä asettumaan ehdolle. Joka tapauksessa jäse-nenä kannattaa käyttää äänioi-keuttaan ja äänestää vaaleissa.

Juha Hopsu on 39-vuotias maa- ja metsätalousyrittäjä Tampe-reen Teiskosta. Metsät sijaitse-vat Teiskossa ja Orivedellä. Met-sänhoitoyhdistyksen valtuutet-tuna hän on ensimmäistä kaut-ta, aikaisemmin hallituksessa vuodet 2003–2011.

Hopsu on ollut metsänomis-taja marraskuusta 1995 lähti-en, osa omistuksista on yksin ja osa vaimon kanssa yhdessä. Juha on saanut metsäalan am-mattikoulutuksen, joten tiedot metsänhoidosta ja metsänhoi-toyhdistyksestä olivat melko hyvät jo vuonna 2011 ensim-mäistä kertaa ehdolla ollessa. Varsinkin, kun hän oli ollut jo pitkään yhdistyksen hallituk-sessa.

Metsänhoitoyhdistysten valtuustot valitaan marraskuussa

Millaista mhy-valtuutettuna on olla?

Metsänomistaja, asetu ehdolle!Tule mukaan etulinjaan päättämään mm. palvelu-valikoimastamme ja hinnoittelusta yhdessä muiden metsänomistajien kanssa. Asetu ehdolle heti tai viimeistään 14.10.2016 mennessä.

Lisätietoa metsänhoitoyhdistyksistä sekä vaaleista osoitteesta www.mhy.� .

VALTUUSTOVAALIT

4.–25.11.2016

Metsänhoitoyhdistysten

ASETU EHDOLLE!

Metsänomistajat

Metsänhoitoyhdistyksissä ylintä päätösvaltaa käyttää jäsenistä koostuva valtuusto. Uudet valtuustot kaikkiin metsänhoitoyhdistyksiin valitaan postivaalilla marraskuussa.

Alla Juha Hopsun vastauksia muutamiin kysymyksiin.

Mikä sai viimeksi sinut läh-temään ehdokkaaksi?Mielenkiinto alueeni metsä-asioihin.Millaisena koet valtuustossa olemisen? Viekö se paljon ai-kaa? Saako siitä itselleen mi-tään hyötyä?Aikaa valtuustossa oleminen ei kauheasti vie, koen sen yh-teisten asioiden hoitona ja luottamustoimena. Minulla ei ole ollut mitään henkilökoh-taista agendaa jota olisin voi-makkaasti ajanut. Valtuustossa saa hyvää ajankohtaista tietoa metsäsektorilta, puukaupasta ja maankäytöstä.

Aiotko olla tulevissa vaa-leissa ehdolla? Mikäli joku harkitsee ehdolle lähtemis-tä, miten kannustaisit hän-tä lähtemään ehdokkaaksi.Luultavasti olen itsekin ehdol-la. Tulevaisuuden kannalta oli-si hyvä, että valtuusto uudis-tuisi ja nuorenisi. Sukupolvi-en pitää vaihtua hallinnossa tasaisesti.Valtuustossa saa hyvää tietoa metsästä, omasta metsänhoi-toyhdistyksestä, eikä valtuus-tossa oleminen tuo velvolli-suuksia kovasti mukanaan.

Millaisena näet tulevaisuu-den metsänhoitoyhdistyk-sen?Oman alueeni metsänhoi-

toyhdistys jatkaa tulevai-suudessakin metsänomis-tajan asialla ja hyvien palve-luiden tuottajana.


Metsänhoitoyhdistysten valtuustot valitaan marraskuussa

Metsänhoitoyhdistykset ovat olem

assa metsänom

istajia varten. Yhteisellä toim

innalla kehitetään metsänhoitoa, neuvotaan m

etsänomistajia ja

puolustetaan metsänom

istajien etuja.

Yhdistysten suunnasta päättää jokaisen paikallisyhdistyksen valtuusto. Jos haluat vaikuttaa esim

erkiksi palveluvalikoiman laajuuteen sekä

hinnoitteluun, asetu ehdolle tulevan syksyn valtuustovaaleihin. Valtuusto on m

yös erinomainen paikka kehittää om

aa tietotasoasi metsänom

is-tajana. A

ktiiviselle metsänom

istajalle valtuusto voi toimia ponnahdus-

lautana valtakunnallisen metsäedunvalvonnan pariin.

LISÄT

IETO

A valtuustovaaleista ja m

etsänhoitoyhdistyksistä saat osoitteessa w

ww

.mhy.�

Asetu ehdolle M

ETSÄN

HO

ITO

YH

DIST

YSTEN

VA

LTUU

STOV

AA

LEISSA.

Valtuustovaalit pidetään joka neljäs vuosi. Valtuutettujen valinnasta vastaavat m

aan 230 000 äänioikeutettua m

etsänomistajaa. Valtuutettuja ja varavaltuutettuja valitaan koko m

aassa yhteensä 2 500.

Lähde kehittämään

tulevaisuuden metsänhoitoa!

LÄH

DE

KE

HIT

TÄM

ÄÄ

N

TU

LEV

AIS

UU

DE

N

ME

TSÄ

NH

OIT

OA

!

ME ALLEKIRJOITTANEET ESITÄMME SEURAAVAA HENKILÖÄ VALTUUSTOEHDOKKAAKSI:

Ehdokkaan nimi Syntymäaika Kotikunta

Ammatti Metsän sijaintikunta (-kunnat)

Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka

Puhelinnumero Sähköpostiosoite

Ehdokkaan suostumus valtuutetuksi (allekirjoitus)

EHDOKASHAKEMUS

EHDOTTAJIEN ALLEKIRJOITUKSET

Aika ja paikka

Allekirjoitus Nimenselvennys

Allekirjoitus Nimenselvennys

KYSYMYKSIÄ EHDOKKAALLE

Mitä tavoitteita sinulla on metsänomistamiselle?

Mihin asioihin haluat vaikuttaa valtuustossa?

Mitä metsäisiä harrastuksia sinulla on?

Lentävä lauseesi / mottosi / vapaa sana!

Vastaa kysymyksiin lyhyesti ja nasevasti. Vastauksia käytetään ehdokkaiden esittelemiseen lehdissä ja netissä. Kysymyksiin vastaaminen on toki vapaaehtoista!

Metsänhoitoyhdistys ______________________________________ ry:n valtuustovaalien 2016 ehdokashakemus

Metsänomistajat

Irrota tästä. Taita, nido kiinni ja laita postiin.

Metsänomistajien koko kirjo mukana

Koko maassa metsänhoitoyh-distysten valtuustoihin valitaan yhteensä noin 2 500 valtuutet-tua ja varavaltuutettua. Jäse-niä valtuustoissa on yhdistyk-sen säännöistä riippuen 15 - 40.

Valtuutetut kuvaavat aika hy-vin metsänomistajakuntaa, ai-noastaan naisia on osuuttaan vähemmän valtuustoissa. Noin kolmannes metsänomistajista on naisia. Nykyisistä valtuute-tuista heitä on vain 12 prosent-tia. Tavoitteena olisikin saada naisia mukaan enemmän.

Valtuutettujen keski-ikä on 55 vuotta. Tällä hetkellä puo-let heistä on maatalousyrittäjiä. Toiseksi suurin ryhmä on pal-kansaajat 20 prosentilla. Mui-ta yrittäjiä on 19 ja eläkeläisiä 10 prosenttia. 12 prosenttia val-tuutetuista on etämetsänomis-tajia.

Lisätietoa vaaleista saat omasta metsänhoitoyhdis-tyksestäsi tai netistä. Myös ehdokaslomakkeet löytyvät osoitteesta www.mhy.fi/vaa-lit/asetu-ehdokkaaksi

Metsänomistaja, asetu ehdolle!Tule mukaan etulinjaan päättämään mm. palvelu-valikoimastamme ja hinnoittelusta yhdessä muiden metsänomistajien kanssa. Asetu ehdolle heti tai viimeistään 14.10.2016 mennessä.

Lisätietoa metsänhoitoyhdistyksistä sekä vaaleista osoitteesta www.mhy.� .

VALTUUSTOVAALIT

4.–25.11.2016

Metsänhoitoyhdistysten

ASETU EHDOLLE!

Metsänomistajat


Metsänhoitoyhdistykset ovat olemassa metsänomistajia varten. Yhteisellä toiminnalla kehitetään metsänhoitoa, neuvotaan metsänomistajia ja puolustetaan metsänomistajien etuja.

Yhdistysten suunnasta päättää jokaisen paikallisyhdistyksen valtuusto. Jos haluat vaikuttaa esimerkiksi palveluvalikoiman laajuuteen sekä hinnoitteluun, asetu ehdolle tulevan syksyn valtuustovaaleihin. Valtuusto on myös erinomainen paikka kehittää omaa tietotasoasi metsänomis-tajana. Aktiiviselle metsänomistajalle valtuusto voi toimia ponnahdus-lautana valtakunnallisen metsäedunvalvonnan pariin.

LISÄTIETOA valtuustovaaleista ja metsänhoitoyhdistyksistä saat osoitteessa www.mhy.�

Asetu ehdolle METSÄNHOITO

YHDISTYSTENVALTUUSTOVAALEISSA.

Valtuustovaalit pidetään joka neljäs vuosi. Valtuutettujen valinnasta vastaavat maan 230 000 äänioikeutettua metsänomistajaa. Valtuutettuja ja varavaltuutettuja valitaan koko maassa yhteensä 2 500.

Lähde kehittämään

tulevaisuuden metsänhoitoa!

LÄHDE KEHITTÄMÄÄN

TULEVAISUUDEN

METSÄNHOITOA!

ME

ALL

EKIR

JOIT

TAN

EET

ESIT

ÄM

ME

SEU

RA

AV

AA

HEN

KIL

ÖÄ

VA

LTU

UST

OEH

DO

KK

AA

KSI

:

Ehdo

kkaa

n ni

mi

Synt

ymäa

ika

Kotik

unta

Am

mat

tiM

etsä

n si

jain

tikun

ta (-

kunn

at)

Lähi

osoi

tePo

stin

umer

o ja

-toi

mip

aikk

a

Puhe

linnu

mer

oSä

hköp

ostio

soite

Ehdo

kkaa

n su

ostu

mus

val

tuut

etuk

si (a

lleki

rjoi

tus)

EHD

OK

ASH

AK

EMU

S

EHD

OT

TAJI

EN A

LLEK

IRJO

ITU

KSE

T

Aik

a ja

pai

kka

Alle

kirj

oitu

sN

imen

selv

enny

s

Alle

kirj

oitu

sN

imen

selv

enny

s

KY

SYM

YK

SIÄ

EH

DO

KK

AA

LLE

Mitä

tavo

ittei

ta s

inul

la o

n m

etsä

nom

ista

mis

elle

?

Mih

in a

sioi

hin

halu

at v

aiku

ttaa

val

tuus

toss

a?

Mitä

met

säis

iä h

arra

stuk

sia

sinu

lla o

n?

Lent

ävä

laus

eesi

/ m

otto

si /

vap

aa s

ana!

Vast

aa k

ysym

yksi

in ly

hyes

ti ja

nas

evas

ti. V

asta

uksi

a kä

ytet

ään

ehdo

kkai

den

esitt

elem

isee

n le

hdis

sä ja

net

issä

. Ky

sym

yksi

in v

asta

amin

en o

n to

ki v

apaa

ehto

ista

!

Met

sänh

oito

yhdi

stys

___

____

____

____

____

____

____

____

____

___

ry:n

val

tuus

tova

alie

n 20

16 e

hdok

asha

kem

us

Metsäno

mistajat

Irro

ta tä

stä.

Tai

ta, n

ido

kiin

ni ja

laita

pos

tiin.

Tänä vuonna marja- ja sieni-sato on ollut valtaisa. Metsäs-sä liikkuva ei ole voinut välttyä pursuavilta mustikka- ja puo-lukkamättäiltä tai täpötäysil-tä vadelmapensailta. Sieniä on noussut maasta hulvaton mää-rä, joka sorttia.

Puolukoita ja sieniä riittää saaliiksi edelleen, jos vain jak-saa poimia ja pakkaseen mah-tuu. Parhailta metsän antimet toki maistuvat heti tuoreina. Myös kotipuutarhurit ovat huo-kailleet kesäkurpitsoiden ko-koa ja omenoiden määrää.

Sanoma- ja aikakauslehdis-tä ja netistä löytää toinen tois-taan hienompia ja houkuttele-vampia reseptejä luonnonanti-mien käyttöön. Monet vain ko-vin vaivalloisia ja aikaa vaati-via valmistettavia.

Sieniruoista olen havainnut perinteisen, mieluummin kui-vahkon kuin kermalla kylläs-tetyn, muhennoksen kaikkein käyttökelpoisimmaksi, no-peimmaksi ja herkullisimmak-si. Se sopii moneen eri tarkoi-tukseen tai sellaisenaan nautit-tavaksi, ja sienien maku pääsee hienosti esille. En ole koskaan ymmärtänyt, miksi sienet pitäi-si piilottaa muiden raaka-ainei-den jatkeeksi ja yrittää peittää sienien oma hieno aromi. Täl-lä tavalla lapsiaan sieniin totut-tavat vanhemmat tekevät heille karhunpalveluksen.

Hyvän sienenmakuisen mu-hennoksen saa aikaan seuraa-vista aineksista:

Perinteinen sienimuhennos sopii:- Suolaisten ohukaisten täytteeksi- Paprikoiden, tomaattien tai

kesäkurpitsoiden sisään- Uuniperunan päälle- Munakkaan tai munakasrullan

sisälle - Tortillojen ja burritojen täytteeksi - Moneen muuhun paikkaan

jauhelihan sijasta, esimerkiksi lasagneen, makaronilaatikkoon tai lehtikaalikääryleisiin

1 litra puhdistettuja kantarelleja, suppilovahveroita, tatteja tai muita kertakeittämällä käsiteltäviä sieniä 1 iso sipuli 2–3 valkosipulin kynttä Suolaa, mustapippuria, meiramia ja oreganoaPikkuriikkinen tilkka ruoka-, kaura- tai soijakermaa


Sienistä yksinkertaisesti moneen käyttöön

Puhdistetut sienet pilkotaan ja laitetaan pannulle paistumaan, sipulit sekaan ja mausteet seu-raavaksi. Kun neste on haihtu-nut, lisätään kerma, keitetään hetken kokoon ja kas - moni-käyttöinen maukas muhennos on valmis. Siitä riittää mm. noin neljän ison ohukaisen täytteeksi.


Suomen lajimääräksi arvioi-daan vähintään 45 000. Ar-violta puolet lajeista esiintyy metsissä. Lajien uhanalaisuut-ta seurataan säännöllisillä ar-vioinneilla. Vuonna 2010 teh-dyn tuoreimman arvioinnin mukaan uhanalaisia metsäla-jeja on maassamme 814. Jul-kisuudessa tuodaan usein esil-le vain uhanalaisten metsälaji-en osuus kaikista uhanalaisis-ta, joita on 2247. Metsälajeis-ta uhanalaisia on kuitenkin vain alle 4 prosenttia.

Tuore tutkimus kertoo lisää iloisia uutisia metsälajien kehi-tyksestä vuosien 2000 ja 2010 välillä. – Metsälajien häviämis-riski ei ole enää heikentynyt. Varmuudella voidaan sanoa, että uhanalaistumisen kiihtymi-nen on metsissä saatu pysähty-mään, kertoo tutkimusta koor-dinoinut Luonnontieteellisen keskusmuseon yksikönjohtaja Aino Juslén.

– Kovakuoriaiset ja luteet rea-goivat ympäristön muutoksiin nopeiten. Siksi varsinkin niillä menee nyt hyvin, Juslén jatkaa.

Myös metsien lintulajistos-sa uhanalaisten lajien osuudet

olivat selvästi pienemmät kuin koko linnustossa. Uuden tut-kimuksen mukaan esimerkik-si valkoselkätikan kannat ovat nyt ennätyksellisen suuret.

Säästöpuut vaikuttaneet suotuisasti

Metsien monimuotoisuus tur-vataan suojelulla ja talousmet-sien luonnonhoidolla. Suoje-lu on keskitetty maanomistajil-le vapaaehtoiseen METSO-oh-jelmaan, eikä uusia suojeluoh-jelmia ole tällä hallituskaudel-la tulossa. METSOn etenemis-tä rasittaa huono taloustilanne, ja vain luontoarvoiltaan parhaat kohteet pääsevät sopimuksiin. Hyviä kohteita kannattaa sil-ti ehdottomasti tarjota. Pysyvät sopimukset tehdään ELY-kes-kuksen ja määräaikaiset sopi-mukset metsäkeskuksen kanssa.

Vähäisten suojeluvarojen ta-kia talousmetsien luonnonhoito korostuu entisestään. Selkeim-min luonnonhoito näkyy met-sissä säästöpuina.

– Säästöpuiden merkitys al-kaa näkyä metsälajien uhan-alaisuuden hyvässä kehityk-

sessä, Aino Juslén arvioi. – Varsinkin järeiden haapo-

jen säästäminen on tehokas-ta luonnonhoitoa. Parantami-sen varaa on eniten kulotusten määrässä.

Säästöpuut kannattaa kes-kittää ryhmiin, joihin jätetään kaikki puut koskematta. Hak-kuissa säästetty puu muodos-taa uhanalaisille eliöille ar-vokasta lahopuuta kuoltuaan. Säästöpuut tulee jättää käsit-telyjen ulkopuolelle tulevissa metsänkäsittelyissä, jottei nii-den tehoa monimuotoisuuden edistämiseksi menetetä.

Säästöpuut ja monet muut luonnonhoidon toimet, kuten vesistöjen suojakaistat, ovat metsäsertifioinnin vaatimuksia. PEFC-sertifioinnin kriteerit on uudistettu äskettäin, säästöpui-den määrä on tuplattu ja suoja-kaistoja levennetty.

Talousmetsien luonnonhoitoa kehitetäänMaa- ja metsätalousministeri-ön rahoittamassa Monimetsä-hankkeessa selvitetään parhai-ta luonnonhoidon käytäntöjä ja

Metsälajeilla sujuu parhaimminTutkimukset kertovat hyviä uutisia metsälajien elämästä. Uhanalaistuminen metsissä on lähes pysähtynyt. Muissa elinympäristöryhmissä heikko kehitys jatkuu edelleen.

Hietaneilikka (Dianthus arenarius) on erittäin uhanalainen harjujen paahderinteiden laji. Sen elinympä-ristöt tarvitsevat säilyäkseen luon-nonhoitoa, jotta ne pysyvät avoimi-na. Laji on aiemmin hyötynyt metsä-paloista harjuilla. Hietaneilikan elin-ympäristöt on helppo ottaa huomi-oon metsänkäsittelyssä.

Kim

mo

Syr

jän

en

lisätään metsäammattilaisten osaamista. On huomattu, että monimuotoisuuden edistämi-nen talousmetsissä tarkoittaa usein myös hakkuita ja puun myyntituloja maanomistajalle. Esimerkiksi lajirikkaimmis-sa lehdoissa kuusten poistol-la saadaan tilaa ja valoa arvok-kaille lehtolajeille. Paahderin-teiden hoitohakkuilla on sama vaikutus ja kulottamalla niis-sä saavutettaisiin vielä rutkas-ti parempia tuloksia.

Juuri lehdoissa ja paahteisil-la elinympäristöillä asuu puo-let uhanalaisista metsälajeista. Luonnonhoidon toimia kannat-taisi keskittää näihin pinta-alal-taan pieniin elinympäristöihin.

Metsälajeille voi povata en-tistä parempaa tulevaisuutta. Nykyiset luonnonhoidon toi-menpiteet näkyvät lajiston pa-rempana hyvinvointina usein vasta vuosien päästä. Tutki-musten valossa metsälajit pär-jäävät, eikä syytä panikointiin ole.

Markus Nissinenympäristöasiantuntija

MTK metsälinja


Kaikkien metsäkanalintujem-me kannat heikkenivät 1960-lu-vulta 80-luvun lopulle asti. 1990-luvulta lähtien metson, teeren ja pyyn kannat ovat alka-neet osittain elpyä. Vain riekko-kanta on vähentynyt edelleen, paitsi Ylä-Lapissa.

Kanalintukannat vaihtelevat myös muutaman vuoden syk-leissä. Vuosittaista vaihtelua taas aiheuttavat taudit ja loiset, poikasvaiheeseen sattuvat sää-olosuhteet ja petokannat.

Riistatiheiköillä varmistetaan suoja

Riittävä suoja ja ravinto ovat riistalintujen selviytymises-

sä avainasemassa. Jo uudis-tusalan raivauksessa tai taimi-konhoidossa kannattaa säästää muutamia riistatiheiköitä, vaik-kapa 3-5 kpl hehtaarille. Koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä aarien kokoisiin alu-eisiin. Näillä hallitusti hoita-matta jätettävillä tiheiköillä ei ole sanottavaa vaikutusta met-sikön taloudelliseen tuottoon.

Hyviä paikkoja riistatihei-köille ovat erilaiset vaihettu-misvyöhykkeet, kuten vesistö-jen ja pienvesien suojakaistat, turve- ja kangasmaan rajapin-nat, kallioiden laiteet sekä pel-tojen reunavyöhykkeet. Sertifi-oinnin säästöpuuryhmät, metsä-lain arvokkaat elinympäristöt,

kosteat painanteet ja ojien var-ret ovat myös oivallisia. Hyväs-sä riistatiheikössä on monta lat-vuskerrosta ja runsaasti varpuja.

Harvennushakkuissa edistetään sekapuustoja

Riistan tarpeet kannattaa pitää mielessä myös hakkuissa. En-nakkoraivauksessa vältetään turhaa alikasvoksen raivaamis-ta. Työtä ja kustannuksia sääs-tyy, kun kaikkea alikasvosta ei sahata pois.

Harvennushakkuissa suosi-taan sekapuustoisuutta. Kuu-sisekoitus männikössä ja koi-vu sekapuuna ovat aina ter-vetulleita metsäkanalinnuil-le. Vähemmistöpuulajia pitäi-si olla 20-30 prosenttia. Lep-piä ja jalopuita ei saa unohtaa elinympäristöä kohentavina se-kapuina.

Metson soidinpaikat ovat eri-koiskohteita, jotka kannattaa kartoittaa ja mahdollisuuksien mukaan huomioida hakkuissa. Tämä on haasteellisinta, sillä niissä pitäisi pidentää kierto-aikaa ja uudistaa metsä suuria avohakkuita välttäen.

Mustikkavarvusto tuottaa ravintoa

Mustikkavarvustojen määrä vaikuttaa ratkaisevasti kana-lintujen ravintomääriin. Mus-tikan kukat, lehdet ja marjat ovat niiden suosimaa ravintoa. Lisäksi poikasten ensimmäisi-nä elinviikkoinaan tarvitsemaa hyönteisravintoa on mustikka-varvustossa.

Metsätalouden vaikutusta mustikkavarvustojen määrään on arvioitava kokonaisuutena.

Ajoissa tehdyt harvennushak-kuut päästävät mustikkakas-vustojen kehitystä edistävää valoa varpukerrokseen.

Avohakkuussa mustikka-varvustot taantuvat, mutta har-vennushakkuiden ansiosta kas-vustot elpyvät merkittävästi ja ravintomäärät lisääntyvät.

Riistanhoitoa edistävät met-sänhoitosuositukset on julkais-tu Metsätalouden kehittämis-keskus Tapion työoppaassa. Metsäkanalintujen elinympä-ristöistä huolehtiminen ei vaadi suuria uhrauksia. Kysymys on enemmän asian muistamisesta ja huomioon ottamisesta. Siinä riittää haastetta metsäammatti-laisille ja metsänomistajille.

Mutta mikä onkaan palkitse-vampaa kuin metsäpolulta pa-keneva metsokukko, huurui-sessa koivikossa ruokaileva teeriparvi tai metsäkana repus-sa virkistävän metsästyspäivän päätteeksi. Siitä riittää kerrot-tavaa niin kotiväelle kuin ka-vereille.

Timo Leskinenkenttäjohtaja ja

riistavastaava MTK Metsälinja

Huomioi metsäkanalinnut metsänkäsittelyssä

Timo Leskinen metsäkaverinsa Bolan kanssa tiheikön reu-nalla. Liekö riistasellainen?

Metsien käsittelyllä voidaan vaikuttaa kanalintukantojen kehitykseen yleensä ilman lisäkustannuksia. Riistalintujen tarvitsema suojan ja ravinnon varmistaminen onnistuu, kunhan se vain muistetaan.


Talvella osallistuttuani jo 35. kertaa järjestettävään Metsävi-saan, minulla ei ollut aavistus-takaan, että noin puolen vuo-den kuluttua olisin kesätöissä Metsänhoitoyhdistys Pirkan-maalla. Muistan kokeessa ras-tittaneeni ruudun, jossa kysyt-tiin haluaisinko osallistua ke-sätyöpaikka arvontaan, jos sat-tuisin olemaan kouluni (Tam-pereen kansainvälinen koulun) paras metsävisailija. En usko-nut voittavani, mutta päätin sil-ti rastittaa ruudun, kesätyöpai-kan ollessa haaveeni joskus lä-hitulevaisuudessa. Mutta kuin-ka ollakaan, tiukan kisailun jäl-keen onnistuinkin kokoamaan itselleni kouluni parhaan pis-tesaaliin ja nimeni ja koepape-rini lähetettiin eteenpäin. Pir-kanmaan paras metsävisailija en suinkaan ollut, mutta suu-reksi yllätyksekseni sähköpos-tiini tuli ilmoitus, että olin saa-nut kesätyöpaikan.

Ensimmäinen kesätyöpaik-kani jännitti minua suuresti, enkä oikein saanut nukuttua

ensimmäistä työpäivää edeltä-vänä yönä. Onneksi hermoro-mahdukseni osoittautui turhak-si, sillä minut otettiin uudessa työpaikassani avosylein vas-taan ja minua ohjeistettiin tar-kasti jokaisessa vaiheessa. Ha-luan kiittää erityisesti esimies-täni Juha Koivua lämpimästä vastaanotosta.

Toimistopäivinä työkuvaa-ni kuului lähinnä Mhy Pirkan-maan asiakkaille soittelu, sillä metsänomistajien sähköposti-osoitteita puuttui yksi jos toi-nenkin. Lisäksi tallensin asia-kaspalautteita ja yksi etäpäivä-kin minulla oli, jolloin kopioin edellisvuoden metsänomistaji-en SM-metsätaitokilpailun in-folehtisen tietokoneelle.

Toimistotöiden ollessa mie-lenkiintoisia omalla tavallaan, kahden viikon mittaisen työ-harjoitteluni kohokohtia oli-vat ehdottomasti maastopäi-vät. Pääsin kolmen päivän ai-kana kulkemaan harjoitteli-joiden Lotta Vähä-Ypyän ja Roope Partasen matkassa. He

olivat kummatkin minulle ää-rimmäisen ystävällisiä ja jak-soivat opettaa minua omienkin töidensä ohessa. Pääsin seu-raamaan metsäsuunnitelman tekoa Jukka Pohjosen opis-sa ja ”nauhoittamaan” metsän rajoja, kun minulle selvisi, et-tä ”nauhoittaminen” ei tarkoit-tanutkaan puiden videokuvaa-mista, jossa ei olisi ollutkaan mitään järkeä. Lisäksi pää-sin näkemään oppikirjan mu-kaisen metsän, jossa liito-ora-via esiintyy ja kokemaan työ-harjoitteluni absoluuttisen ko-hokohdan, eli metsätyökoneen kyytiin pääsemisen.

Nämä kaksi viikkoa olivat ehdottomasti elämäni opetta-vaisimmista ja ehdottomas-ti kiinnostavimmista viikoista. Tiesin jo etukäteen, että met-sänhoidossa ei ollut kyse pel-kästään puiden hakkuusta ja myynnistä, mutta minulla ei ollut aavistustakaan metsän-hoidon olevan niin monimuo-toista ja metsätalouden työllis-tävän niin paljon ihmisiä erilai-

Metsävisasta kesätöihinsissa työtehtävissä. Opin näi-den kahden viikon aikana huo-mattavasti enemmän kuin kah-den viikon aikana koulunpen-killä istuessani Suomen met-sistä sekä työelämästä yleensä. Meidän kahdeksas- ja yhdek-säsluokkalaisten on jo muu-tenkin tarpeeksi vaikeaa saa-da kesätyöpaikkoja ja tilanne on tavanomaistakin huonompi korkean työttömyysprosentin vuoksi, joten olen iäti kiitolli-nen Mhy Pirkanmaalle ja Met-sävisan järjestäjille tästä mah-dollisuudesta. Mielestäni Met-sävisoja tulisi järjestää seuraa-vinakin vuosina ja kesätyö-mahdollisuuksia lisätä entistä enemmän, sillä kaltaiseni kau-punkilaisnuoret kaipaavat yhä enemmän sivistystä maamme kultaakin kalliimmasta luon-nonvarasta, metsistä.

Kia Peltonen


Taimitapion taimien hyvää kasvua, ter-veyttä ja elinvoimaa varmistavat mm.• hyvälaatuinen siemenaines• nykyaikainen kasvatustekniikka• huolellinen ja osaava hoitoLaajasta valikoimastamme löydät oikeattaimet eri istutuskohteisiin.

www.taimitapio.fi

Taimitapion toimittamiin männyn ja kuu-sen taimiin on mahdollista saada pitkä-vaikutteinen ja ympäristöystävällinenTukki-Tapio-käsittely tukkimiehentäintorjuntaan.Kysy lisätietoa Tukki-Tapiosta ja mah-dollisuuksista sen käyttöön jo nyt.Tukki-Tapio-käsittelyn taimille saa vainTaimitapiolta.

Uutta tehoa tuhotorjuntaanantaa patentoitu

TUKKI-TAPIO

ElinvoimaTerveys

Hyvä kasvu

sa tehdystä käyttöoikeussopi-muksesta, johtorakenteesta ja siitä, miten iso jännite johdos-sa on. Yleisimmin keskijänni-teverkon johtokaduilla puh-taaksi raivattu alue on 10 met-riä leveä. Oksattomaksi raiva-taan noin 7,5 metrin leveydeltä. Riippuen sähköjohdon raken-teesta aukko voi olla pienem-pikin. Kaikki puut, oksat ja ri-sut ovat maanomistajan omai-suutta.

Raivauksista ilmoitetaan vain yleisesti

Pääasiallisesti raivauksista il-moitetaan paikallislehdissä. Elenian sivuilla on myös kart-ta, jossa tulossa olevat ja val-mistuneet raivaukset näkyvät. Kun raivauksia tehdään piha-piirissä, jaetaan mahdollisuuk-sien mukaan postilaatikkoihin tiedote. Raivausilmoituksessa kerromme urakoitsijan yhteys-tiedot, jotta maanomistajat voi-vat tarvittaessa ottaa yhteyttä urakoitsijaan. Maanomistajille ei siis ilmoiteta suoraan tarkkaa aikaa, jolloin heidän maillaan linjoja raivataan. Aikataulu on väljä, koska urakoitsijat aika-

tauluttavat raivaukset ja sovit-tavat ne yhteen muiden töitten-sä kanssa. Lehti-ilmoituksen ja maastossa tehtävän raivauk-sen välillä voi olla aikaa useita viikkojakin.

Sähköverkon läheisyydessä töitä tekevän puuston raivaa-jan on aina oltava koulutuksen ja perehdytyksen saanut am-mattilainen.

Vikailmoitus mobiilisovelluksella

Vikailmoituksen voi nykyisin tehdä helposti ja nopeasti mo-biilisovelluksella. Elenia mu-kana -sovelluksessa voi myös lähettää kuvan sähköverkkoa uhkaavasta viasta; palvelu ha-kee automaattisesti viestiin si-jaintitiedot.

Vierimetsänhoito – varmuutta tulevaisuudessakin

Sähkölinjojen vierimetsänhoi-don tavoitteena on mahdolli-simman häiriötön sähkönjake-lu.

–Vierimetsä on käyttöoike-ussopimuksessa sovitun joh-

Katkotonta sähköä linjaraivauksilla ja vierimetsien hoidolla

Karttaan on merkitty pinkillä värillä Pirkanmaalle vuodel-le 2017 suunnitellut vierimetsänhoitokohteet.

Toimituskatkoista eroon pyrkivät sähköyhtiöt raivaavat vaarapuita linja-alueilta, edistävät vierimetsien hoitoa ja kaivavat kaapeleita maahan lisääntyvällä vauhdilla.

edellisen raivausvuoden perus-teella.

– Raivauksen yhteydessä sähköjohdon ympärille mää-ritellyltä alueelta katkotaan puut siten, etteivät ne osu joh-toon ja häiritse sähkönjakelua. Pienjänniteverkossa raivaa-jat kävelevät ilmajohtojen rei-tit ja raivaavat ne tarvittavilta osin. Keskijänniteverkot rai-vataan keskimäärin kerran vii-dessä ja pienjänniteverkko ker-ran kahdeksassa vuodessa, ker-too maankäyttöpäällikkö San-ni Harala.

Raivattavan alueen leveys riippuu maanomistajan kans-

Suurin osa Pirkanmaasta kuu-luu Elenian sähkönjakeluver-kon alueeseen. Elenialla on erilaisia sähkölinjoja yhteensä noin 67 500 kilometriä ja 417 000 asiakasta.

Pääkonttori ja vikavalvonta-keskus sijaitsevat Tampereella.

Raivaukset tarpeen mukaan

Linjojen raivausta tehdään pai-koissa, joissa on todellinen tar-ve raivaukselle. Tarve määritel-lään keskijänniteverkossa ilma-kuvatarkastuksen perusteella ja pienjänniteverkossa vikojen ja


Katkotonta sähköä linjaraivauksilla ja vierimetsien hoidolla

toaukean ulkopuolelle jäävää metsää. Vierimetsänhoitoalu-eeksi voidaan katsoa alue, jol-ta puustoa voi myrskyn tai lu-men painamana kaatua linjan johtimille. Vierimetsänhakkuu toteutetaan metsänhoidollises-ti yhteisymmärryksessä maan-omistajien kanssa, tähdentää MTK:n metsälinjan kenttäpääl-likkö Hannu Ripatti.

Riskipuita ovat riukuuntu-neet pienilatvaiset puut esim. mänty ja lehtipuut, sekä yksit-täiset myrskylle tai lumituhoil-le alttiit järeämmät puut, kuten siemenpuut, ylispuut tai linjal-le päin kallistuneet puut.

Metsänhoidollisilla toimen-piteillä voidaan pitkävaikuttei-sesti vähentää johtokadun vä-littömässä läheisyydessä kas-vavan puuston aiheuttamia ris-kejä. Tavoitteena on aikaansaa-da puusto, joka kehittyy hoi-tamatonta metsää paremmin kestämään siihen kohdistuvat lumen ja myrskyjen rasituk-set. Usein vierimetsä ja reuna-vyöhyke jäävät hoitamatta ko-konaan. Olisi toivottavaa, et-

tä metsää hoidetaan taimikko-vaiheesta lähtien metsänhoi-don suositusten mukaisesti. Tarkempia ohjeita on Energia-teollisuus ry:n ja MTK:n jul-kaisemassa oppaassa Johtoalu-eiden vierimetsien hoito. Sitä saa MTK:sta ja se löytyy myös monien verkkoyhtiöiden netti-sivuilta.

– Linjan vierimetsänhoito-hakkuut perustuvat maanomis-tajan kanssa tehtävään vapaa-ehtoiseen sopimukseen. Sopi-mukseen liittyviä asioita sel-vittelemällä ja niistä neuvotte-lemalla pääsee useimmiten par-haimpaan tulokseen. Metsän-hoitoyhdistykset ovat maan-omistajien apuna, neuvoo Ri-patti.

Elenia on käynnistämäs-sä vuonna 2017 vierimetsien hoitohankkeita Pirkanmaalla. Kuluvana vuonna sitä on teh-ty Pohjanmaalla ja Keski-Suo-messa.



Myynti: Wolffintie 36, Vaasa

Puh. 0500 [email protected]

www.skogsplantor.fi

Se on geeneissä.

Jalostetut taimet on varmin ja kustannustehokkain ratkaisu puus-ton laadun parantamiseen ja metsän arvokasvun nopeuttamiseen.

Pakkasvarastoituja, jalostettuja taimiamme on saatavana nyt koko Suomesta. Kysy lisää paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltäsi!

Tutkitusti enemmän kasvuvoimaa ja jopa tuplasti tuottoa

Metsähehtaarin tuotto istutuksesta päätehakkuuseen

*Esimerkki perustuu Skogsforskin 17,9%:n kasvuerolaskelmaan kuu-sitaimikossa, johon on istutettu Svenska Skogsplantor AB:n Ålbrunnan siemenviljelmillä tuotetuista siemenistä jalostettuja taimia.

Metsän nettotuoton ero rahallisessa arvossa mitattuna

*Nettotuotto on diskontattu maanmuokkauspäivän nykyarvoon 3%:n korko-olettamalla.

Metsikkötaimi 100%

Jalostettu taimi

223%

Nyt entistäkin parempaa

tuottoa!

www.jita.fi

• KOTIMAINEN • KOKENUT • TOIMITUSVARMA •Kysy tarjous 03 475 6100

Vettä varten

Salaojajärjestelmät

Sadevesijärjestelmät

Sadevesikaivot

Kaapelinsuojaus

Jätevesijärjestelmät

Rumpu/valtaojaputket

Meiltä mutkattomin toimitus suoraan työmaallesi

järkevään hintaan!

Putket ja maanrakennus-

kaivot tekee Jita!

Hoitamaton metsä ei pankkitiliä lihota.

Metsänhoitoyhdistys auttaa saamaan metsästä hyvää tuottoa sukupolvesta toiseen. Kerromme miten saat metsäsi tuottamaan ja teet kannattavaa puukauppaa. Yhteystiedot löydät osoitteesta www.metsänomistajat.fi.

MetsänomistajatMetsänhoitoyhdistykset ja MTK


24


2

1

3

© Maanmittauslaitos, lupa nro 542/MML/11

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka ry

OTA KAIKISSA METSÄASIOISSA YHTEYTTÄMETSÄASIANTUNTIJAAN• Puukauppa- ja metsäpalvelut

• Neuvontapalvelut• Asiantuntijapalvelut

Metsäasiantuntija Pentti Alanko 0400 238 590

MetsäasiantuntijaHannu Kivi-Mannila0400 159 151

4

12Metsäasiantuntija Hannu Varjoranta 0400 361 723

Metsäasiantuntija Jere Aalto 044 776 4557

5

11

MetsäasiantuntijaAntti Sarvana044 776 4555

8

MetsäasiantuntijaJere Leppämäki0400 159 153

31

MetsäasiantuntijaPauliina Salin044 776 4554

7MetsäasiantuntijaJaakko Toijala044 776 4556

6 MetsäasiantuntijaJani Mäkinen0400 745 715

10

MetsäasiantuntijaLeo Kinnunen044 776 4552

14

Metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikkilä 044 776 4550

9

Metsäasiantuntija Juha Ruuska 0400 131 337

13

Kenttäesimies Antti Kujala 044 580 1046 Alueet 10–13

Hankkeiden toteutus

Kenttäesimies Kerkko Koro 044 580 1043Alueet 1–5 ja 9

Kenttäesimies Elina Kotilainen 044 580 1049Alueet 6–8 ja 14

KorjuuesimiesSari Kaleva044 557 8589

Metsäasiantuntija Vesa Kastari044 776 4560

2MetsäasiantuntijaReijo Rantala044 776 4559


4

5

11

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka ry

6

1213

14

7 8

9

10

www.mhy.fi/pohjois-pirkka [email protected]

KiinteistöasiantuntijaMiika Bucktman, LKV040 557 3947

Metsäomaisuuden hallinta- ja suunnittelupalvelut

Päätoimisto Ruovesi, Kuruntie 12, 34600 Ruovesi, avoinna 7.30 - 15.00

Metsäasiantuntija Tero Puolitaival 044 776 4558

Metsätie- ja ojapalvelut

MetsänparannusesimiesJari Hemminki044 776 4549

JohtajaHarri Katajamäki044 776 4553

TaloussihteeriKatri Moskari03 486 4552

ToimistosihteeriMinna Korhonen03 486 4551

Palvelut pääkaupunkiseudulla

MetsälakimiesTuomo Pesälä[email protected]

Puhelinpäivystys metsään liittyvissä lakiasioissa maanantaisin klo 9–16. Puh. 0600 39 39 59 (2,95 e/min +pvm/mpm)

Metsäasiantuntija Rami Raittinen 0400 131 340

Metsäasiantuntija Markku Lehtimäki 040 835 0239

KiinteistöasiantuntijaJanne Savilahti, LKV 044 760 7788

MetsäneuvojaAnnamari Rajoo040 580 [email protected]

Metsäasiantuntija Jukka Haataja040 720 [email protected]

Mhy Pohjois-Pirkan Kuoreve-den alueen metsäasiantuntija Tomi-Pekka Heikkilä edusti Suomea heinäkuussa ammun-nan liikkuvan maalin MM-kil-pailuissa Suhlissa. Kilpailut su-juivat hyvin ja kotiin tuomise-na oli kaksi joukkuekilpailun maailmanmestaruutta ja hen-kilökohtainen pronssimitali. Kymmenen vuotta kansainvä-lisellä tasolla kilpaillut Heikki-lä on saavuttanut EM- ja MM-kisoissa kaikkiaan 33 arvokisa-mitalia.

Tammikuusta asti Kuoreve-den alueen metsäasiantuntija-na toiminut ja Mänttässä asus-tava Tomi-Pekka Heikkilä ke-huu harjoitteluolosuhteita.

– Asunnolta ei ole kuin 400 metriä sisäampumaradalle, jos-sa harjoittelen. Ampumaharjoi-tusten ohella käyn punttisalilla

2-4 kertaa viikossa. Hyvä har-joittelu on edellytys menestyk-selle, koska oikotietä kansain-välisellä huipulla pysymiseen ei ole. Ainoastaan kovalla työl-lä tulee tuloksia.

Kovalla työllä tuloksia

Mhy Pohjois-Pirkan metsätai-tomestaruudet ratkaistiin elo-kuun lopussa Ikaalisissa Tapi-on malja kilpailun yhteydes-sä. Yhteistyössä mhy Pirkan-maan kanssa järjestettyyn kil-pailuun osallistui noin 80 inno-kasta metsätaitoilijaa.

Mhy Pohjois-Pirkan metsä-taitomestarit 2016:Naiset:1. Katja Kangasmäki2. Sirkku Tuomola3. Seija HavankaMiehet:1. Tapio Kähkönen2. Kauko Silventoinen3. Raimo Rauhalammi

Tämän voi vain jääkausi hävittää.Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdol-listaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttami-nen helpottuu.

Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tu-kee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoi-suudesta ja töiden kustannusarviosta oja- ja tieasiantuntijaltamme:Jari Hemminki, p. 044 776 4549, [email protected] 12 34600 Ruovesi

metsänhoitoyhdistysPOHJOIS-PIRKKA

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka • Kuruntie 12 • 34600 Ruovesiwww.mhy.fi/pohjois-pirkka • www.metsänomistajat.fi

Meillä metsänomistajat päättävät – ammattilaiset toteuttavat.

Metsätaitomestarit 2016

Mhy Pohjois-Pirkan mies-ten sarjan mestari Tapio Kähkönen leimaustehtä-vällä.


Hyvinvointiverstas Relevo, VirratKaikista normaalihintaisista hieronnoista -10% alennus Kymmenen kerran hieronta-sarjakorteista -15% alennus

Kurun Pienkonehuolto, Kuruwww.kurunpienkonehuolto.fi Sahoista ja tarvikkeista -8% alennus

Mäntän Pihakone Centerwww.pihakonecenter.com Metsävarusteista ja tarvik-keista -10% alennus ovh:sta

Paven Auto Oy, OrivesiIKH Työkalut -5% alennusMobil voiteluaineet -5% alen-nusMoottorisahatarvikkeet -5% alennusValeo pyyhkijänsulat -15% alennus

Pirkanmaan Pienkone Center, Tamperewww.pienkone.fi Normaalihintaisista Husqvar-nan metsurin varusteista jatarvikkeista -15% alennus

Salmivirta Yhtiöt OyMänttä www.salmivirta-yhtiot.fiMetsävarusteista ja tarvik-keista -10% alennus ovh:staTeräketjuöljy 3 litraa 5 €

Virhydro, Virratwww.virhydro.fiNormaalihintaisista Husqvar-na moottori- ja raivaussahois-ta -10% alennusNormaalihintaisista muista metsurintarvikkeista ja väli-neistä -15% alennus

Kunkin yrityksen tarjoaman edun saat näyttämällä jäsenkorttia

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkan yhteistyökumppaneiden edut vuonna 2016:

Virtain Varaosa Oy, Virratwww.virtainvaraosa.fi 15% alennus normaalihintai-sista Bosch pyyhkijänsulista 15% alennus normaalihintai-sista AmPro käsityökaluista 15% alennus normaalihintai-sista Sonax autonhuoltotuot-teista

VK-Motors Oy, RuovesiMoottorisahatarvikkeet -5% Normaalihintaisista Stihl moottori- ja raivaussahois-ta -10% alennus sekä alku-peräisistä normaalihintaisis-ta Stihl metsuritarvikkeista -10% alennus

Metsävarallisuuden asiantuntija

ostak iat isatsiknapsuusO atsamo ääsil ysyK atseettioso ajoteitäsil .astem/fi.po

p. 010 256 2901


www.tredu.fi

HAE METSÄALAN KOULUTUKSEEN

Metsänomistajakoulutus RuovedelläKoulutus alkaa 20.1.2017Lisätiedot: opettaja Juha Laaksonen p. 040 138 8641 / [email protected]

Metsänomistajakoulutus TampereellaKoulutus alkaa 18.1.2017Lisätiedot: opettaja Jarkko Juutila p. 0400 257 121 / [email protected]

Autohakkurin käyttö- ja kuljettajakoulutus HämeenkyrössäKoulutus alkaa 9.1.2017Lisätiedot: opettaja Tuomo Kivimäki p. 040 806 4711 / [email protected]

Tämän voi vain jääkausi hävittää.Hyvä metsätie nostaa tilasi arvoa. Kunnossa oleva metsätie mahdol-listaa puiden kuljetuksen tienvarsilta kelillä kuin kelillä. Tällöin saat myös paremman hinnan puistasi ja metsänhoitotöiden toteuttami-nen helpottuu.

Metsätien rakentaminen on pitkäaikainen investointi, siksi valtio tu-kee metsäteiden rakentamista ja kunnostamista. Kysy lisää tukikelpoi-suudesta ja töiden kustannusarviosta oja- ja tieasiantuntijaltamme:Jari Hemminki, p. 044 776 4549, [email protected] 12 34600 Ruovesi

metsänhoitoyhdistysPOHJOIS-PIRKKA

Metsänhoitoyhdistys Pohjois-Pirkka • Kuruntie 12 • 34600 Ruovesiwww.mhy.fi/pohjois-pirkka • www.metsänomistajat.fi

Meillä metsänomistajat päättävät – ammattilaiset toteuttavat.

Ohjelmassa mm.Sahavierailu Kinnaskoski Oy:lläSerlachius museoMaastossa taimikonhoidon esittelyä, metsänmittausta ja maastokahvit.Lounas (omakustanteinen)Bussikuljetus reitillä Virrat – Ruovesi – Orivesi – Mänttä-VilppulaMatkalta halukkaat mukaan, niin paljon kuin linja-autoon mahtuu.

Kohde sijaitsee Pappilankylässä osoitteessa Pappilankulmantie 230. Opastus kantatie 66:lta. Paikalla mm. harvesteripäähän pikakiinnikkeellä asennettava MenSe –raivauslisälaite, joka mahdollistaa ennakkoraivauksen ja ainespuun korjuun samalla kertaa. Tarjolla nokipannukahvia ja makkaraa.Tervetuloa!

TERVETULOA!

KORJUUTYÖNÄYTÖS

NAISTEN METSÄPÄIVÄPerjantaina 28.10.2016 Mänttä-Vilppulan alueella.

Lisätiedot ja ilmoittautumiset:Projektipäällikkö Atte Vartiamäki p. 044 580 1042 tai [email protected]

Torstaina 6.10.2016 kello 10 – 15 Ruovedellä

Pienpuu liikkeelle -hanke

metsäpirkkajien ääntä käyttävät vain metsänomista-jien omat organisaatiot....

Documents