mhskoulutus: yleisesittely

www.metsanhoitosuositukset.fi

Yleisesittely ja keskeiset muutokset

Metsänhoidon suositukset

Esitys on laadittu 4/2014 ja perustuu teokseen:Äijälä, O., Koistinen, A., Sved, J., Vanhatalo, K. & Väisänen, P. (toim.) 2014.

Metsänhoidon suositukset. Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion julkaisuja.

Esityksen käyttöehdot• Voit vapaasti:

– Jakaa — kopioida ja jatkolevittää materiaalia missä tahansa välineessä ja muodossa

– Muuntaa — muokata ja jalostaa materiaalia

• Seuraavilla ehdoilla:– Logot — Jokaisessa diassa pitää näkyä Tapion ja maa- ja

metsätalousministeriön logot– Viittaus — Jokaisessa diassa tulee olla viittaus ”Metsänhoidon

suositukset 2014”– Merkintä muutoksista — Jos muokkaat diaa (lisäät tai poistat

tekstiä/kuvia), on siitä oltava maininta. Perusperiaate: diasta tulee selvitä, mikä on alkuperäistä ja mikä on muokkaamaasi materiaalia

2Metsänhoidon suositukset 2014

Uudistuneet metsänhoidon suositukset

• Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon– suosituksen teema: Tavoitteesi mukainen metsä

• Julkaistu 2014 alussa– laadittu Metsäntalouden kehittämiskeskus Tapion vetämässä

hankkeessa maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannosta – tehty laajassa yhteistyössä metsä-, energia- ja ympäristöalan

toimijoiden kanssa • Suositus on tarkoitettu

– ensisijaisesti metsänomistajille– tueksi ja työvälineeksi toimihenkilöille, yrittäjille ja työntekijöille

neuvontaan ja palveluiden tuottamiseen• Perusteena tutkimustieto ja paras käytännön asiantuntemus• Saatavilla maksutta verkosta ja maksullisena kirjana www.metsanhoitosuositukset.fi


Uudistetut metsänhoidon suositukset • Työn rahoittajana on ollut Maa- ja

metsätalousministeriö. Prosessin suunnittelu aloitettiin vuonna 2011.

• Tapion tehtävänä on ollut koordinoida, toteuttaa ja johtaa metsänhoidon suositusten uudistamistyötä kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

• Johto- ja ohjausryhmä sekä pienempiä asiantuntijaryhmiä– johtoryhmä linjasi metsien hoidon

ja käytön periaatteet– johtoryhmä hyväksyi

käsikirjoituksen 11.12.2013– johtoryhmässä metsäalan

keskeiset toimijat12.04.2023 4Metsänhoidon suositukset 2014

Lyhyt katsaus metsänkäsittelyn lähihistoriasta


Harsintajulkilausumasta metsälain uudistamiseen• 1948 Harsintajulkilausumassa tuomittiin ns. jatkuva kasvatus ja

poimintahakkuut.• 1963 Laki metsänviljelyn edistämisestä, Tuottamaton tuottavaksi -

metsämarssi (1963–65) tähdentää metsänviljelyn merkitystä.• 1964 MERA I-III ja muilla ohjelmilla pyritään turvaamaan raaka-aineen

riittävyys kasvavalle metsäteollisuudelle.• 1967 Uusi yksityismetsälaki ja metsänparannuslaki• 1992 Rio de Janeiron ympäristö- ja kehityskonferenssin myötä mm.

ilmastonmuutos, kestävä kehitys ja monimuotoisuus tulevat mukaan metsäpolitiikkaan.

• 1997 Uusi metsälaki, jonka tarkoituksena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä.

• 2014 Uudistunut metsälaki tulee voimaan. Metsänomistajan valinnanvapaus ja vastuut lisääntyvät.


Puuston kasvun ja poistuman kehitys


8

Muuttuva toimintaympäristö• Arvomuutokset yhteiskunnassa

– Individualismi, valinnanvapauden tarve– Valistuneisuus, perusteluja kaivataan valmiita

ratkaisumalleja tukemaan– Puuntuotannon ohella metsän muut tuottamat hyödyt

arvostetaan entistä enemmän

• Ennakoitu ilmastonmuutos– Varautuminen metsänhoidossa– Metsän mahdollisuudet sen torjunnassa

Metsänhoidon suositukset 2014

9

Muuttuva toimintaympäristö• Kansanväliset sopimukset

– Kestävä kehitys– Vesiensuojelu– Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen– Ilmastosopimukset

• Uusi tieto– Satoja tutkijoita tuottavat jatkuvasti uutta tietoa


10

Metsänomistajien päämäärät

Lähde: Kumela & Hänninen 2011. Metla


11

Metsänomistajien näkemyksiä jatkuvan kasvatuksen soveltumisesta Suomen olosuhteisiin ja suhtautuminen siihen



12

Metsänomistajien näkemyksiä”Tulokset kertovat varsin selkeästi, että metsänkäsittelymenetelmien monipuolistamiselle on tarvetta. Metsien käsittelyyn tarvitaan lisää vaihtoehtoja ja joustavuutta, jotta useammalla metsänomistajalla olisi mahdollisuus valita omiin tavoitteisiinsa ja tarpeisiinsa nykyistä paremmin sopiva metsänkasvatus ja -hoitomenetelmä.”

”Varsinkaan ne metsänomistajat, joilla on metsänsä suhteen muitakin kuin taloudellisia tavoitteita, eivät koe nykyisiä menetelmiä tarpeisiinsa sopiviksi. He toivovat nykytilanteesta poiketen vaihtelevampaa ja monimuotoisempaa metsänrakennetta sekä kevyempiä metsänhoitomenetelmiä.”

”Vaihtoehtoisia metsänkäsittelymenetelmiä toivotaan kuitenkin nykyisten menetelmien rinnalle, ei korvaamaan niitä. Vaikka avohakkuu koetaan yhtenä hyväksyttävänä uudistushakkuutapana muiden joukossa, luontaisen uudistamisen katsotaan kuitenkin olevan sopivin metsänuudistamismenetelmä ja sen käytön toivottiin yleistyvän.”



13

Metsäammattilaisilla on erittäin tärkeä tehtävä suositusten jalkauttamisessa

(Case metsänuudistamismenetelmän valinta)



Metsänhoidon suositusten tarkoitus

Erinäisiä metsänhoidon tasoja

15

Huippuhyvä metsänhoito

Metsälain mukainen metsänhoito

Metsäsertifioinnin mukainen metsänhoito- PEFC- FSC


16

Metsänhoidon suositukset – mitä ne ovat? Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon Metsänomistajan tavoitteiden mukainen metsä Suositukset eivät ole ”Tapion suositukset”, vaan ison

toimijajoukon (metsänomistajat, tutkijat, käytännön toimijat) yhteinen näkemys hyvästä metsänhoidosta.

• Metsänhoitosuositukset perustuvat:– käytännön kokemuksiin ja parhaisiin käytäntöihin– uusimpaan tutkimustietoon

• Suosituksilla on ollut ja on merkittävä toimintaa ohjaava vaikutus.– metsäneuvonnan avaintyökalu– viittaukset työohjeissa, puukauppasopimuksissa yms.


17

• Laki ja säädökset asettavat metsätalouden pelikentän rajat, joiden sisällä voidaan toimia– Kenttä on laaja ja monelle eri

tyylille riittää tilaa– Erilaiset toimintatavat soveltuvat

eri tavoin eri metsänomistajille.

• Suositukset tarjoavat käytännön ohjeita, joilla metsää voidaan käsitellä tavoitteiden mukaisesti.– Lähtökohtana on toiminnan

kestävyys– Suositukset tarjoavat konkreettisia

vastauksia käytännön kysymyksiin.

Mihin suosituksia tarvitaan?


18

Metsänhoitosuosituksiaviime vuosikymmeniltä

2014 ”Tavoitteesi mukainen metsä” Energiapuusuositus 2010 ”Energiapuuta kestävästi” Turvemaasuositus 2007 ”Kerralla kuntoon”

2006 ”Monta tietä hyvään metsään”2001 ”Hyvä metsä kaikille”1994 ”Luonnonläheinen metsänhoito”

Tätä aikaisemmat ”suositukset” olivat normatiivisia käsittelyohjeita, ei niinkään suosituksia.

Suosituksilla on pyritty vastaamaan ajankohtaiseen tilanteeseen ja näköpiirissä olevaan tulevaisuuteen.


Metsänhoidon suositusten julkaisut• Metsänhoidon suositukset julkaistaan verkkojulkaisuna

(suomeksi ja ruotsiksi)• Lisäksi painettuna kirjana.• Myös muita tuotteita tulossa, esimerkiksi maastotaulukot.

19

Hyvän metsänhoidon suosituksetMetsänhoito

Vesiensuojelu

(2013)

Kannattava

Metsätalous

(2014/15)

Riista-painotteinen metsänhoito

(2014)

Turvemaametsien hoito

(2014/15)

Energiapuun kasvatus ja

korjuu

(2015/16)

Metsänhoito-

kortisto


Suositusten rakenne

Uudet metsänhoidon suositukset – keskeisiä muutoksia• Eri-ikäisrakenteisen metsänkasvatuksen menetelmien

kuvaaminen suosituksissa on merkittävin menetelmäpuolen muutos

• Metsänkäsittelymenetelmien monipuolistuminen on eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta laajempi asia– on monta tapaa ottaa huomioon metsänomistajan

monipuoliset tavoitteet• Metsätalouden kannattavuus on aikaisempaa

suuremmalla painolla suosituksissa mukana• Laatutyö ja sen työvälineet tulevat osaksi metsänhoidon

suosituksia


Metsänhoidon suositukset– keskeisiä muutoksia• Pohjois-Suomen metsänhoitosuositukset on integroitu

osaksi metsänhoidon suosituksia• Sopeutuminen ilmastonmuutokseen metsänkasvatuksessa

on läpileikkaava teema• Entistä laajempi talousmetsien luonnonhoito-osio ja uusia

keinoja luonnonhoitoon

Uusi suositus on huomattavasti laajempi paketti, kuin vuonna 2006 laadittu suositus!


Suositusten sisällön pääkohdat

23

Metsänhoidon perusteet

Metsänkasvatus, vaihtoehdot

kehitysluokan mukaan

(luonnonhoito, maisema ja vesitalous sekä riista

mukana)

Menetelmä-kuvaukset

(esim. yläharvennus ja laikkumätästys)

Laadun-hallinta

Luonnon-hoito /

Monikäyttö


Metsänhoidon suositukset– sisällysluettelon pääotsikot1 JOHDANTO METSÄNHOIDON SUOSITUKSIIN

2 METSIEN KESTÄVÄ HOITO JA KÄYTTÖ

3 METSÄN KASVATUSTAVAN VALINTA

4 RISKIEN HALLINTA METSÄNKASVATUKSESSA

5 TASAIKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUS

6 ERI-IKÄISRAKENTEISEN METSÄN KASVATUS

7 METSÄNHOITOMENETELMIEN KUVAUKSET

8 TALOUSMETSIEN LUONNONHOITO

9 METSIEN MONIKÄYTTÖ

10 METSIEN HOITO ERITYISALUEILLA

11 METSÄNHOIDON LAADUNHALLINTA

LIITTEET


LiitteetLiite 1.1 Metsätalousmaiden luokitusLiite 1.2 Metsän maaperätyypitLiite 1.3 Kivennäismaalajit ja niiden tunnistaminenLiite 1.4 Turpeen maatuneisuusasteen arviointiLiite 1.5 Kasvupaikka- ja metsätyypitLiite 2.1 Puuston kehitysluokatLiite 2.2 Puuston puuntuotannollinen laatuLiite 3 Lämpösummakartat ja aluejaotLiite 4.1 Taimikoiden tavoitetiheydetLiite 4.2 Ensiharvennuksen harvennusmallitLiite 5 HarvennusmallitLiite 6.1 NeulasanalyysiLiite 6.2 Suositeltavat ravinne- ja lannoitemäärätLiite 7.1 Turvekankaiden kunnostusojituskelpoisuusLiite 7.2 Turvekankaiden jatkoinvestointikelpoisuusLiite 8. Siemenmäärät kylvössäLiite 9.1. Istutusajankohta eri paakkutaimityypeilleLiite 9.2. IstutustiheydetLiite 10. Metsänhoidon laadun tarkistuslistatLiite 11. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen liittyviä käsitteitäLiite 12. Esimerkkilaskelmissa käytetyt puun kantohinnat ja metsänhoitotöiden hinnat


Perusteita

Ote suositusten johdannosta• Metsänhoidon suositukset ovat metsänhoidon

käsikirja ja päätöksenteon apuväline metsänomistajalle. Ne ovat myös asiantuntijoiden, yrittäjien ja työntekijöiden työväline ja tuki.

• Metsien käyttöä on tarkoituksenmukaista suunnitella metsäomistajan metsäomaisuudelleen asettamien tavoitteiden mukaisesti osana hänen kokonaisvarallisuuttaan.

• Suositusten tavoitteena on tarjota monia tapoja hoitaa metsää niin, että jokainen metsänomistaja löytää niistä itselleen sopivan.


Sovitetaan tavoitteet yhteen, turvataan ekosysteemipalvelut ja kestävyysEkosysteemipalvelut ovat ihmisen luonnosta saamia hyötyjä• Tuotantopalvelut• Säätelypalvelut• Kulttuuripalvelut• Ylläpito- eli tukipalvelut

– muodostavat pohjan muille palveluille


29

Ilmasto on muuttumassa

© Ilmatieteen laitos © Ilmatieteen laitos© Ilmatieteen laitos


Ilmastonmuutos• Taimikonhoito entistä tärkeämpi!• Kuusi altistuu tuholaisille kuivumiselle herkillä

kasvupaikoilla– kiertoaikaa voi lyhentää, jos ilmeinen tuhoriski

• Taimien täytyy selvitä nykyilmastosta


31

Metsänhoidon suositusten ja metsälainsäädännön aluejaot


Pohjois-Suomen lämpösummakartat


Metsät ovat kiinteä osa metsänomistajan taloudesta• Metsä on osa hänen kokonaisvarallisuudesta• Metsätalous on osa hänen kokonaistaloutta• Metsätalouden kannattavuutta on suhteutettava

kokonaisuuteen– Mistä saa omasta työstä hyvän korvauksen?– Mistä saa pääomalle hyvän tuoton?– Miten suhtaudutaan riskeihin?


Metsänkasvatuksen kannattavuus


Intensiivinen metsänkasvatus• Suuri puuntuotos ja iso liikevaihto

– metsänviljely– jalostettu siemen– taimikoiden hoitoa– ojien ja teiden kunnossapitoa– lannoituksia

• Hyvät tulot, mutta sitoo paljon pääomaa• Karuilla kasvupaikoilla voi olla vaikeaa saada

investoinneille tuottoa


Ekstensiivinen metsänkasvatus• Pienet kulut ja pieni sitoutunut pääoma

– Luontainen uudistaminen• Aikaansaatava kehityskelpoinen taimikko, jonka

keskipituus on vähintään 50 cm (10, 15, 20 ja 25 v).– Eri-ikäisrakenteisena kasvatus

• Pienikin arvokasvu voi antaa pienelle pääomalle hyväksyttävän tuottoprosentin

• Karut kasvupaikat


Lisää tuottavuutta pääomalle• Valitse tavoitteisiin ja markkinatilanteeseen sopiva

kiertoaika• Hyödynnä hakkuumahdollisuudet• Käytä jalostettuja siemeniä tai taimia• Lannoita sopivat kohteet


Lisää tuloja• Toimi aktiivisesti puumarkkinoilla ja seuraa niitä• Keskitä hakkuut ja myy kerralla isompia puumääriä• Tee metsänhoito- ja hakkuutyöt ajallaan• Hyödynnä Kemeraa• Tarjoa METSO-ohjelmaan siihen soveltuvia kohteita


Vähennä kustannuksia• Hyödynnä luontaista uudistamista kun kasvupaikka on

sopiva• Uudista ripeästi hakkuun jälkeen• Jaa yhteishankkeilla kiinteitä kuluja muiden kanssa• Pidä turvemailla haihduttava puuston määrä riittävällä

tasolla


Metsän kasvatustavan valintaKasvatusperiaatteiden vertailu• Talousvaikutuksia• Ympäristövaikutuksia• Maisema- ja monikäyttövaikutuksia • Korjuuvaurio- ja tuhoriskejä

Lähtökohta:Metsänomistaja tekee erilaisia valintoja metsätilansa eri osissa.

40

tasaikäinen

eri-ikäinen

kaksijaksoinen

© J

uha

Var

hi©

Juh

a V

arhi

© J

uha

Var

hi


Talousvaikutuksia (1)Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä

• Kannattavuuslaskelmien teko pohjautuu monipuolisen tutkimustiedon pohjalta kehitettyihin kasvumalleihin.

• Sovelluksia kuten MOTTI-simulaattori ja Metsänuudistamisen päätöstuktyökalu.

• Kannattavuutta on vaikeaa arvioida nykyisen tutkimustiedon perusteella.

• Kasvumallit ovat vielä puutteelliset.• Menetelmän pitkän ajan toimivuudesta ei ole

varmuutta.• Luotettavaa tutkimustietoa menetelmään

sisältyvien riskien (mm. uudistuminen) suuruudesta eri kasvupaikoilla ei ole nopeasti saatavilla.

• Tulot saadaan pääosin uudistushakkuusta, jolloin saadaan kerralla suuret tulot tukkipuusta.

• Hakkuutulojen määrä kasvaa kiertoajan loppua kohti.

• Tulot saadaan kaikissa hakkuissa pääosin tukkipuusta ja ne ovat varsin tasaiset myös pienissä metsälöissä.

• Hehtaarikohtainen korjattava puumäärä on kuitenkin tavanomaista uudistushakkuuta pienempi.

• Hakkuun korjuukustannus on suurempi kuin avohakkuussa, mikä vaikuttaa puusta maksettavaan hintaan.

• Korjuun kustannus verrattuna tasaikäis-rakenteisen metsän harvennukseen ei välttämättä ole merkittävä.


Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä• Edellyttää investointia maanmuokkaukseen ja

metsän uudistamiseen.• Ei yleensä maanmuokkaus- tai

uudistamiskustannuksia, jos uudistuminen onnistuu odotetulla tavalla.

• Huomattavat taimikonhoitokustannukset, joita voidaan pienentää mm. oikein valituilla maanmuokkausmenetelmillä.

• Taimikonhoitokustannuksia periaatteessa vähän.

• Heinittyminen ja vesoittuminen voivat joillakin kohteilla tukahduttaa alikasvoksen ja estää taimettumista.

• Istutuksessa ja kylvössä saadaan käyttöön jalostushyöty, jonka ansiosta puut kasvavat nopeammin ja ovat laadukkaampia.

• Yhdessä luonnontaimien kanssa jalostettu materiaali monipuolistaa puuston perimää.

• Mahdollinen jalostushyöty jää saamatta. • Luonnontaimet ovat todennäköisesti kyseiselle

alueelle sopeutunutta alkuperää.

• Siirtymävaiheessa tasaikäisrakenteisen metsän kasvatuksesta eri-ikäisrakenteiseen osa uudistushakkuutuloista siirtyy tulevaisuuteen, jos lähtökohtana on uudistuskypsä metsä.

42

Talousvaikutuksia (2)


43

Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä• Avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät

humuksen hajoamista ja hiilen vapautumista ilmakehään.

• Vaikutukset ovat lievemmät luontaisessa uudistamisessa. Harvennushakkuut vaikuttavat vain vähän humukseen ja hiilen vapautumiseen ilmakehään.

• Poiminta- ja pienaukkohakkuut vaikuttavat vain vähän humukseen ja hiilen vapautumiseen ilmakehään.

• Muodostuvan humuksen määrää verrattuna tasa-ikäisrakenteisen metsän kasvatukseen voi vähentyä, jos puustopääoma on jatkuvasti alhainen.

• Puustoon sitoutuneen hiilen määrä on alhaisempi kuin tasaikäisrakenteisessa, keskimäärin tiheämpänä kasvatettavassa metsässä.

• Avohakkuu ja maanmuokkaus lisäävät maaperän ravinteiden vapautumista ja voivat lisätä myös ravinteiden ja kiintoaineksen huuhtoutumista vesistöihin.

• Vaikutukset ovat lievemmät käytettäessä luontaista uudistamista. Harvennushakkuiden vaikutukset ovat vähäiset.

• Pohjaveden nousu voi olla ongelmana vettyvillä avohakkuualoilla.

• Poiminta- ja pienaukkohakkuut vaikuttavat vähemmän maaperän ravinteisiin kuin avohakkuu ja maanmuokkaus -ketju.

• Vaikutukset vesistöihin ja pohjaveteen ovat suurelta osin harvennushakkuiden tasoiset.

Ympäristövaikutuksia (1)


44

Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä• Jatkuvaa peitteisyyttä ja/tai varjoa

tarvitsevat eläin- ja kasvilajit kärsivät tai katoavat avoimilta uudistusaloilta.

• Eräät avoimuutta ja valoa tarvitsevat lajit menestyvät avohakkuun jälkeen.

• Paahteisuutta tarvitsevat lajit voivat hyötyä, mutta tarvitsevat tavallisesti erityistoimia.

• Jatkuvaa peitteisyyttä ja/tai varjoa tarvitsevat eläin- ja kasvilajit hyötyvät.

• Kasvatustavan käyttö johtaa vähitellen kuusettumiseen viljavilla kasvupaikoilla.

• Valoa vaativat lajit vaativat erityistoimia.

• Laajat yhtenäiset avohakkuualueet heikentävät yhtenäistä puustoista elinpiiriä vaativien lajien menestymistä.

• Valtaosa Suomessa tehtävistä avohakkuista on keskikooltaan 1-2 ha luokkaa eli suhteellisen pienialaisia.

• Harvennushakkuiden vaikutukset ovat melko vähäiset.

• Poiminta- ja pienaukkohakkuut mahdollistavat laajojen, melko yhtenäisten puustoisten alojen säilymisen, josta hyötyy osa metsälajistosta.



45

Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä• Luonnonhoitoa tarvitaan monimuotoisuuden

ylläpitämiseksi, rakennepiirteinä mm. vanhat puut ja lahopuu.

• Kasvatettava puusto on vaihtelevaa

• Muun monimuotoisuuden ylläpitämiseksi (vanhat puut, lahopuu) tarvitaan luonnonhoitoa.

• Avohakkuu mahdollistaa kulotuksen käytön ja palaneen puuaineksen synnyttämisen.

• Kulotusta ei voida käyttää poiminta- ja pienaukkohakkuiden yhteydessä.



46

Tasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä• Metsää uudistettaessa maisema muuttuu

voimakkaasti.

• Vain vapaaehtoisesti jätettävät säästöpuut ja säästöpuuryhmät sekä mahdolliset siemenpuut säilyvät hakkuualalla.

• Maisema säilyy peitteisenä kokonaan (poimintahakkuut) tai pääosin (pienaukkohakkuut).

• Luonnonhoidon vuoksi on suositeltavaa jättää lisäksi laho- ja säästöpuita.

• Puusto on varsin tiheä kasvatusvaiheessa. • Puusto on yleensä koko ajan varsin harva verrattuna tasaikäisrakenteiseen kasvatusmetsään.

• Metsä ei vastaa ulkoasultaan myöskään käsittelemätöntä luonnonmetsää.

• Uudistushakkuu vaikuttaa marja- ja sienisatoihin.

• Mustikka voi taantua jopa vuosikymmeniksi.

• Puolukka voi taantua hetkellisesti ja vadelma lisääntyä.

• Hakkuiden vaikutukset marja- ja sienisatoihin ovat vähäisemmät kuin tasaikäisrakenteisen metsän uudistushakkuussa.

• Uudistusalat tarjoavat elintilaa avo- ja reuna-alueita suosiville riistalajeille.

• Tarjoaa elintilaa metsän peitteisyyttä tarvitseville riistalajeille.

Maisema- ja monikäyttövaikutuksia


47

Korjuuvaurio- ja tuhoriskejäTasaikäisrakenteinen metsä Eri-ikäisrakenteinen metsä• Perinteisessä päätehakkuussa

korjuuvaurioriski on vähäinen

• Harvennuksissa riski on suurempi, mutta tuolloin puut ovat pääosin pienempiä.

• Korjuuvaurioriski kasvaa korjattaessa suurikokoisia puita muiden seasta.

• Juurikääpäriskiä voidaan vähentää viljelemällä tai puulajia vaihtamalla.

• Juurikääpäriski voi kasvaa melko usein toistuvien hakkuiden vuoksi. Jos kohteella on juurikääpää, myös alikasvos on saanut tartunnan.

• Tukkimiehentäin aiheuttamat vioitukset ovat riskinä havupuutaimikoissa erityisesti, jos maan muokkaus on puutteellinen.

• Poimintahakkuussa riski tukkimiehentäin vioituksista on vähäinen.


Riskien hallintaMarkkinariskit• Kannustetaan monipuoliseen

metsänhoitoonMetsätuhoriskit• Juurikäävän torjunta

– kuusi sen esiintymisalueella– mänty Lapin eteläpuolella


Tietoa ja uutta osaamista tarvitaan!

49

• Uusia vaihtoehtoja metsien käsittelyyn– Eri-ikäisrakenteinen metsä– Kustannustehokas ja laadukas metsänhoito. – Metsätalouden kokonaishallinta ja ammattimainen

metsänomistus

• Metsäammattilaiselta odotetaan – yhä laajempaa osaamista käytännön metsätaloudessa.– selkeitä vaihtoehtoja perusteluineen– kykyä lukea metsänomistajaa ja selvittää hänen tavoitteitaan

• Metsänkasvatuksen tavoitteet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen. Puunmyyntitulojen merkitys metsänomistajalle säätelee voimakkaasta hänen toimintaansa.


50

Kiitos!


mhskoulutus: yleisesittely

Education