Valtteri Hongistomeluntorjunnan dosentti, Aalto-yliopistoyliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

etunimi.sukunimi@turkuamk.fi 040 5851 888Turun ammattikorkeakoulu

Energiateollisuuden tutkimusseminaari ”Älyä energiajärjestelmään varmasti ja vastuullisesti.” 30.1.2018 Marina Congress Center, Helsinki

1

Millainen melu meitä häiritsee?

Sisäympäristöryhmä, Turun ammattikorkeakoulu• 10 hengen ryhmä

• 8 fyysikkoa/DI:tä• 1 rakennusinsinööri• 1 psykologi• 5 väitellyttä

• Toimintamuodot• Julkinen tutkimus, 40 %• Palvelutoiminta 58 %• Opetus 2 %

• Laboratoriot 250 m2

• 3 kaiuntahuonetta • 2 psykofysiikan huonetta• 1 kaiuton huone (Salossa)• 1 ilmastoinnin

tutkimushalli

2

Melun määritelmä• Ääni, joka on kuulolle haitallista tai

häiritsevää. • Ei-toivottu ääni• Mikä tahansa ääni katsotaan

meluksi, jos se on epämiellyttävää, voimakasta tai se häiritsee käynnissä olevaa aktiviteettia.

• Toleranssi melulle riippuu yleensä ympäristöstä

3

Ympäristöt• Koti• Hotelli• Pihamaa• Luonto• Koulu• Toimisto• Tehdas• Teatteri• Jne.

Aktiviteetti• Uni• Rentoutuminen• Opiskelu• Lukeminen• Työnteko• Kommunikointi• Kuuntelu• Jne.

Esimerkkejä äänen meluksi kokemisesta• Puheäänet avotoimistossa:

keskittymishaitta• Puheäänet luennon aikana:

kommunikointihaitta• Naapurin äänet: kotirauhan ja

reviirin rikkoutuminen• Yöajan äänet: unihaitta• Lentokoneen ylilento• Ennakoimattomat äänet• Tarpeettomat äänet• Kontrolloimattomat äänet• Erityispiirteitä sisältävät

häiritsevät äänet (sensoriset tekijät): näistä mainittu laissa.

4

Tilannetekijät

työtehtävän tyyppi, keskittymistarve, mieliala, väsymys, ulkoiset paineet

Psykologiset ominaisuudet informaatiosisältö, tarpeellisuus, kont-rolloitavuus, koettu hallinta, asenteet

Fysikaaliset ominaisuudet

äänitaso, taajuusjakauma,

aikavaihtelut Keskusteluhaitta

tilan kaikuminen, puheen peittyminen, puheäänen korottamisen tarve

Yksilölliset ominaisuudet meluherkkyys, kuulonalenema, jännittyneisyys, persoonallisuus

Sensoriset tekijät terävyys, karheus, tonaalisuus,

vaihteluvoimakkuus, impulssimaisuus

Hyödyllinen ääni vai

häiritsevä melu

ÄÄNILÄHDE KOKEMUS IHMINEN JA YMPÄRISTÖ

Merkittävimmät melut Suomessa• Tieliikennemelu asuinympäristöissä: yli 55 dB meluraja

pihamaalla ylittyy lähes 800.000 suomalaisen pihamaalla.• Häiritsevyys, unen häiriintyminen, sydän- ja verisuonisaurauksien riski

• Avotoimistomelu: yli 500.000 työskentelee toimistoissa• Turhat puheäänet häiritsevät ja vähentävät työtehoa jopa 10%

• Työpaikkamelu teollisuudessa, ravintoloissa ja rakennustyömailla: • häiritsee työntekoa ja kommunikaatiota• vuosittain noin 2000 kuulovammaa• turvallisuusriski

• Rautatieliikennemelu: (100.000 asukasta) • Lentoliikennemelu: (40.000 asukasta) • Marginaaliset: energiateollisuus, tuotantoteollisuus,

musiikki, ampumaradat,

5

ANOJANSSI – projekti• Julkinen tutkimusprojekti• Aikataulu: 2016 - 2018• Tavoite on kehittää menetelmiä, joilla

voidaan arvioida ympäristömelun häiritsevyyttä elinympäristöissä

• Projekti tuottaa ensisijaisesti tieteellisiä artikkeleita, joiden kautta voidaan saavuttaa paras mahdollinen vaikuttavuus

• Potentiaalisina hyödyntäjinä viranomaiset, yritykset, standardisointielimet, tiedeyhteisö ja oppilaitokset

• Rahoitus:• Tekes, 60 %• Yritykset ja ministeriöt, 25 %• Turku AMK, 15 %

• Vastuullinen tutkija: Valtteri Hongisto

6

Toteuttava tutkimusryhmä• Turun ammattikorkeakoulu

• Valtteri Hongisto, TkT akustiikka• Jenni Radun, PsT, psykologi, • Jukka Keränen, TkT akustiikka• David Oliva, FM fysiikka• Petra Virjonen FM, väitöskirjaopiskelija• Jarkko Hakala, rakennusinsinööri AMK• Henna Maula, FM, fysiikka, väittelee 2018• Pekka Saarinen, FT fysiikka

7

Tausta• Häiritsevyys on ympäristömelun vaikutuksista keskeisin• Ohjearvot keskiäänitasolle LAeq

• VnP 993/1992• STM 545/2015

• Melun erityispiirteistä annettavat sanktiot k em. ohjeissa:• kapeakaistaisuus: 3, 5 vai 6 dB? Vaiko portaittainen?• impulssimaisuus: 5 vai 10 dB? Vaiko portaittainen?

• Muita erityispiirteitä• pientaajuinen yöaikainen melu sisätiloissa• amplitudimodulaatio?• lyhytkestoiset meluhuiput• spektriltään ärsyttävä melu• lyhytaikaiset melua aiheuttavat tapahtumat• alueen taustamelutaso ja melun signaalikohinasuhde

• Ei-akustiset tekijät• mm. meluherkkyys, asenteet lähteeseen (tarpeellisuus, pelot),

luottamus toimijoihin ja virkamiehiin, maisemavaikutukset ja huolestuneisuus terveysvaikutuksista.

8

Guski 1999:

Poikkileikkaustutkimuksissahavaitusta melun häiritsevyydestä• 1/3 selittyy äänitasosta• 1/3 ei-akustisista tekijöistä• 1/3 mittausvirheistä edellisiin

liittyen

Melun erityispiirteet

9

10

20

30

40

50

60

70

63 125

250

500

1000

2000

4000

8000

Taajuus [Hz]

Äänenpainetaso [dB]

Kapeakaistainen ääni10

20

30

40

50

60

70

0.0

1.0

2.0

Aika [s]

A‐painotettu taso [dB]

Jaksollisesti sykkivä ääni0

10

20

30

40

50

60

70

0.0

1.0

2.0

Aika [s]

A‐painotettu taso [dB]

Impulssimainen ääni0

10

20

30

40

50

60

70

31 63 125

250

500

1000

2000

4000

8000

Taajuus [Hz]

Äänenpainetaso [dB]

Pientaajuinen ääni

LC‐LA=37 dB >20 dB

0

10

20

30

40

50

60

70

25 50 100

200

400

800

1600

3150

6300

Taajuus [Hz]

Äänenpainetaso [dB]

Suuritaajuinen ääni (sihisevä)

VnP 993-1992 – Suunnittelua koskevat ohjearvot

10

Päivä Yöklo 07 - 22 klo 22 - 07

T =15 h T =9 h

Ohjearvot ulkona LA,eq,T [dB] LA,eq,T [dB]

Asumiseen käy tettäv ät alueet, v irkisty salueet taajamissa, hoitolaitosten alueet 55 50Edelliset, mutta uudet alueet 55 45Oppilaitosten alueet 55 -Loma-asumisen alueet, leirintäalueet, v irkisty s- ja luonnonsuojelualueet 45 40

Ohjearvot sisällä, ulkoa kantautuva m elu LA,eq,T [dB] LA,eq,T [dB]Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 35 30Opetus- ja kokoontumistilat 35 -Liike- ja toimistohuoneet 45 -

HUOM. Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaus- tai laskentatulokseen lisätään 5 dB ennen sen v ertaamista taulukon arv oihin.

STM 545-2015 – Ohjearvot sisätiloissa

11

Päivä Yö Yöklo 07 -22 klo 22-07 22-07

T =15 h T =9 h T =1h

Asuinhuoneistot, palv elutalot, vanhainkodit, LA,eq,T [dB] LA,eq,T [dB] LA,eq,T [dB]päivähoitopaikat ja vastaavatAsuinhuoneet ja oleskelutilat 35 30Muut tilat ja keittiö 40 40Nukkumiseen tarkoitetut tilat, unihäiriötä aih. melu 25

Kokoontum is- ja opetushuoneistot, j y y ypuheesta selvän ilman äänenvahv istuslaitteiden käy ttöä 35 - -Muut kokoontumistilat 40

T y öhuoneistot (asiakkaiden kannalta)Asiakkaiden vastaanottotilat ja toimistohuoneet 45 -

HUOM. Mitattuun keskiäänitasoon lisätään laskennallinen impulssikorjaus, jonka suuruus on 5 tai 1 0 dB riippuen melun impulssimaisuudesta. Mitattuun keskiäänitasoon lisätään laskennallinen kapeakaistakorjaus, jonka suuruus on 3 tai 6 dB riippuen melun kapeakaistaisuudesta.

STM 545-2015 – Pientaajuinen melu nukkumiseen tarkoitetuissa huoneissa

12

Kaista Päivä Y ö Kuulo-[Hz] klo 07 -22 klo 22-07 ky nny s

LZeq,1 h LZeq,1 h

A B C20 7 9 7 4 7 8.525 69 64 68.7

31.5 61 56 59.540 54 49 5150 49 44 4463 47 42 37 .380 45 40 31.5

100 43 38 26.6125 41 36 22160 39 34 18200 37 32 14.3

0

20

40

60

80

100

20 2531

.5 40 50 63 80

100

125

160

200

Taajuuskaista [Hz]

LZeq [dB]

A

B

C

VnA 1107-2015 – Tuulivoimalamelun ohjearvot

13

Päivä Y ö07 -22 22-07

LAeq,07-22 LAeq,22-07

Py sy vä asutus 45 40Loma-asutus 45 40Hoitolaitokset 45 40Oppilaitokset 45 -Virkisty salueet 45 -Leirintäalueet 45 40Kansallispuistot 40 40

Jos tuulivoimalan melu on impulssimaista tai kapeakaistaista melulle altistuvalla alueella, valvonnan yhteydessä saatuun mittaustulokseen lisätään 5 dB ennen sen vertaamista 3 §:ssä säädettyihin arvoihin.

Tuulivoimalan toiminnasta aiheutuva melupäästön takuuarvon perusteella määriteltylaskennallinen melutaso ja valvonnan yhteydessä mitattu melutaso eivät saa ulkona ylittäämelulle altistuvalla alueella melun A-taajuuspainotetun keskiäänitason (ekvivalenttitasonLAeq) ohjearvoja seuraavasti:

ANOJANSSI TP2: Kuuntelukokeet• Tavoitteena on määrittää, miten

melun erityispiirteistä tulisi sanktioida tieteelliseen kokeelliseen näyttöön perustuen.

• Työpaketti käsittää useita laboratoriossa tehtäviä psykoakustisia kuuntelukokeita.

• Koehenkilöt arvioivat äänen häiritsevyyden asteikolla 0-10.

• Käytetään sekä synteettisiä (1,2,5) että reaalielämän (muut) ääniä.

• Kokeet toteutetaan Turun psykofysiikan huoneissa, joissa taustamelutaso alle kuulokynnystason (20 dB LAeq)

• Kuhunkin kokeeseen rekrytoidaan 20−50 koehenkilöä

14

Kuuntelukokeiden aiheet:1. Kapeakaistaisuus 12. Amplitudimodulaatio 13. Melun spektri 25-45 dB4. Melun spektri 35-65 dB5. Impulssimelu 16. Impulssimelu 2 7. Kapeakaistaisuus 28. Reaaliäänet

TP2 Koe 1: Tonaalisuus - Tavoite ja menetelmät• Tavoitteena selvittää, minkälainen sanktio

kapeakaistaisesta melusta tulisi asettaa eri ääneksen taajuuksilla ja ääneksen erottuvuuksilla.

• Laboratoriokokeeseen osallistui 40 koehenkilöä. Jokainen koehenkilö kuunteli 20 tonaalista ääntä, joiden taso oli 25 dB LAeq.

• Näiden seassa soitettiin 14 referenssiääntä, joiden taso oli 19-45 dB. Referenssiäänissä ei ollut tonaalista komponenttia. Niitä käytettiin sanktion määrittämiseen.

• Kustakin äänestä arvioitiin sen häiritsevyys asteikolla 0-10.

• Koe toistettiin myös äänitasolla 35 dB LAeq.15

0

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

20 25 30 35 40 45

LAeq [dB]

Häi

ritse

vyys

k + C.I.

k

k - C.I.

Tässä tapauksessa sanktio oli k = 5.3 ± 1.1 dB.Oliva et al. 2017 Build Environ/Oliva & Hongisto 2017 Sisäilmastoseminaari

TP2 Koe 1: Tonaalisuus - Koeäänet

Kaikilla taajuuksilla ääneksen erottuvuutta tutkittiin neljällä eri tasolla A1-A4. Kuvassa ääneksen taajuus on 250 Hz. Äänestenerottuvuuden tasot: A1: 5 dB, A2: 10 dB, A3: 17 dB ja A4: 25 dB.

16

0

10

20

30

40

50

60

31.5 63 125

250

500

1000

2000

4000

8000

Ään

enpa

inet

aso

[dB

]

Taajuus [Hz]

Ääni T3Ääni T7Ääni T11Ääni T15Ääni T19

0

10

20

30

40

50

60

31.5 63 125

250

500

1000

2000

4000

8000

Ään

enpa

inet

aso

[dB]

Taajuus [Hz]

Ääni T12

Ääni T11

Ääni T10

Ääni T9

0

10

20

30

40

50

60

70

31.5 63 125

250

500

1000

2000

4000

8000

Ään

enpa

inet

aso

[dB

]

Taajuus [Hz]

R1 R2R3 R4R5 R6R7 R8R9 R10R11 R12R13 R14Tausta

Ääneksen taajuuksia tutkittiin viisi. Kuvassa on esitetty ääneksen erottuvuus tasolla A3, mikä harvoin ylittyy elinympäristöissä.

Referenssiäänet R1-R14. 21-45 dB LAeq

Oliva et al. 2017 Build Environ/Oliva & Hongisto 2017 Sisäilmastoseminaari

TP2 Koe 1: Tonaalisuus - Tulokset• Kapeakaistaisesta melusta annettava

sanktio on positiivinen, jos taajuus on 290 Hz tai tätä suurempi ja erottuvuus on 10 dB (taso A2) tai tätä suurempi.

• Sanktiota ei tarvita millään taajuudella, jos erottuvuus on 5 dB tai pienempi (Kuva 2).

• Tulokset eivät puolla nykyohjeiden vakiosanktiointeja 3, 5 tai 6 dB.

• Tulokset tulisi ottaa huomioon ohjearvoja kehitettäessä.

17

-4

-2

0

2

4

6

8

10

12

14

50 110 290 850 2100k

[dB]

Ääneksen taajuus [Hz]

A1A2A3A4

*

*

** *

** *

**

Oliva et al. 2017 Build Environ/Oliva & Hongisto 2017 Sisäilmastoseminaari

Millaista on jaksollisesti amplitudimoduloitu ääni?• Kantoaalto, jonka amplitudia (syvyys) moduloidaan (taajuus)

18

syvyys

jakson kesto ttaajuus 1/t

TP2 Koe 2: Amplitudimodulaatio • Tavoitteena selvittää, miten

amplitudimodulaation syvyys ja taajuus vaikuttavat häiritsevyyteen.

• 40 koehenkilöä arvioi 35 moduloidun äänen häiritsevyyden, taso 35 dB LAeq• modulaatiotaajuudet f: 0.25-16 Hz• modulaatiosyvyydet L: 1-16 dB

• Sanktion laskemiseksi arvioitiin myös 11 moduloimatonta ääntä, tasot: 29 – 49 dB LAeq

• Sama koe toistettiin kahdelle spektrille:1. tuulivoimalan ääni2. tieliikenteen ääni

• Sanktio riippui modulaatiotaajuudesta ja modulaatiosyvyydestä muttei spektristä.

• Tulokset lähetetään julkaistavaksi 201819

‐2

0

2

4

6

8

10

12

14

0.25 0.5 1 2 4 8 16

Sanktio

 k, dB

Modulaatiotaajuus, Hz

ΔL=1 dB

ΔL=2 dB

ΔL=4 dB

ΔL=8 dB

ΔL=16 dB

TP2 Koe 3: Pientaajuinen melu - Tavoite• Pientaajuinen melu tarkoittaa ääntä, jossa

bassot ovat korostuneita. • Esim. Saksassa melu katsotaan pientaajuiseksi,

jos LC-LA>20 dB. • Useat tutkimukset ovat osoittaneet, että jos A-

äänitaso on alhainen ja vakio, korkeataajuiset äänet häiritsevät enemmän kuin matalataajuiset.

• Tavoitteena oli selvittää, miten spektriltään erilaiset tieliikenteen äänet koetaan, kun mittaluvun LC-LA arvoa vaihdeltiin alueella 0 … 25 dB ja äänitaso vastaa sitä, mitä se voi olla asunnon sisätiloissa (25−45 dB LAeq).

20

0

10

20

30

40

50

60

70

31 63 125

250

500

1000

2000

4000

8000

Taajuus [Hz]

Äänenpainetaso [dB]

Pientaajuinen ääni

LC‐LA=37 dB >20 dB

TP2 Koe 3: Pientaajuinen melu - Menetelmät• Kentällä nauhoitettiin

kolme kevyen liikenteen melua:• F3: 50 km/h• F4: 80 km/h• F5: 100-120 km/h

• Äänet F3-F5 suodatettiin neljän spektriltään erilaisen ulkoseinän läpi, jolloin saatiin 12 realistista sisätilan ääntä.

• Nämä 12 ääntä monistettiin tasoille 25, 30, 35, 40 ja 45 dB LAeq jolloin ääniä yhteensä 60 kpl.

• 20 koehenkilöä arvioi kunkin äänen häiritsevyyden asteikolla 0−10.

21

0

10

20

30

40

50

60

70

20 40 80 160

315

630

1250

2500

5000

Soun

d pr

essu

re le

vel [

dB]

Frequency [Hz]

Traffic sound F3 normalized indoors 45 dBA

W6W7W10W12

0

10

20

30

40

50

60

70

20 40 80 160

315

630

1250

2500

5000

Soun

d pr

essu

re le

vel [

dB]

Frequency [Hz]

Traffic sound F5 normalized indoors 45 dBA

W6W7W10W12

0

10

20

30

40

50

60

70

20 40 80 160

315

630

1250

2500

5000

Soun

d pr

essu

re le

vel [

dB]

Frequency [Hz]

Traffic sound F4 normalized indoors 45 dBA

W6W7W10W12

Käytettyjen 12 äänen spektrit.LC‐LA arvot 1−26 dB.

TP2 Koe 3: Pientaajuinen melu - Tulokset• Pienitaajuisuuden kasvu ei kasvattanut

häiritsevyyttä alueella 25−30 dB LAeq. Alueella 35−45 dB LAeq havaittiin lievä häiritsevyyden kasvu, kun bassojen osuus kasvoi (LC-LA>20 dB) verrattuna siihen, kun bassot olivat alhaisella tasolla (LC-LA<10 dB).• Tilastollinen analysointi tekemättä.

• LA ei siis selittänyt häiritsevyyttä kovin hyvin. Tätä paremmin häiritsevyyttä selitti ISO 532 standardin Loudness, joka voidaan laskea spektristä.

• Edellisestä riippumattomassa kokeessa 4 havaittiin samanlaiset tulokset äänitasoalueella 35−70 dB.

22

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

24 29 34 39 44

Ann

oyan

ce R

atin

g

Target LAeq [dB]

LC-LA < 10 dBLC-LA = [10 - 20] dBLC-LA > 20 dBLinear (LC-LA < 10 dB)Linear (LC-LA = [10 - 20] dB)Linear (LC-LA > 20 dB)

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

20 25 30 35 40 45 50 55 60 65

Ann

oyan

ce R

atin

g

Measured ISO 532 (phon)

LC-LA < 10 dBLC-LA = [10 - 20] dBLC-LA > 20 dBLinear (LC-LA < 10 dB)Linear (LC-LA = [10 - 20] dB)Linear (LC-LA > 20 dB)

ANOJANSSI TP3: Kenttätutkimukset

23

• Tavoitteena on määrittää annosvastesuhteita eri ympäristömelulajeille asuinympäristöissä.

– häiritsevyyden riippuvuus äänitasosta• Lisäksi halutaan määrittää, miten ei-akustiset

tekijät säätelevät häiritsevyyttä. • Toteutustapana ovat asuinympäristöissä tehtävät

poikkileikkaustutkimukset. • Päämielenkiinto on tutkia asukkaiden

melukokemuksia melualueilla 35…65 dB LAeq. • Uutuusarvona on se, että käytetään samanlaisia

kyselymenetelmiä eri alueilla, jolloin annosvastesuhteiden vertailukelpoisuus on mahdollisimman hyvä.

Tutkittavat ympäristömelulajit1. Tuulivoima2. Tieliikenne3. Polttovoima4. Murskaamo

ANOJANSSI TP3: Tuulivoima - Tavoite ja menetelmät

A. Porin PeittooB. Iin OlhavaC. Salo Märynummi

24

A

B

• Tavoitteena oli selvittää, miten tuulivoimalamelu koetaan Suomessa alueilla, jossa on erittäin suuria tuulivoimaloita, vähintään 3 MW

• Kansainvälisesti uraa uurtava tutkimus, koska tähänastiset tutkimukset koskevat alle 3 MW voimaloita

• Kyselytutkimukseen kutsuttiin kaikki alle 2 km päässä voimaloista sijaitsevat taloudet 753 kpl, joista 426 vastasi kyselyyn

• Melutasot mallinnettiin pihamaalle CadnaA-ohjelmistolla: lisäksi melutasot tarkistettiin Ympäristoohjeen 4-2014 mukaisen mittausohjeen mukaisesti (immissio)

Hongisto et al. 2017 J Acoust Soc Am/Hongisto ym. 2015 Ympäristö ja Terveys –lehti

C

ANOJANSSI TP3: Tuulivoima - Tulokset• Annosvastesuhde ei poikennut siitä, mitä on aiemmin

julkaistu pienille 0.15−3 MW voimaloille.• Häiritsevyys kasvaa, kun 40 dB ylittyy.

• YMa 1107-2015: 45 dB päivällä, 40 dB yöllä

25

• Melun häiritsevyys suurempi, jos• Äänitaso ulkona on suurempi;• Etäisyys voimaloihin on pienempi;• Asenne tuulivoimaa kohtaan oli kielteisempi; 

• Asenne maisemavaikutuksia kohtaan oli kielteisempi ja

• Luottamus virkamiehiin ja/tai toimijoihin oli kielteinen.

• Henkilö koki huolta tuulivoimamelun terveysvaikutuksista.

Alleviivatuissa syy‐seuraus‐suhde. Lisäksi alueet eroavat merkittävästi häiritsevyyskokemusten suhteen.

Melun erittäin häiritseväksi sisätiloissa kokevien osuus [%]

Hongisto et al. 2017 J Acoust Soc Am/Hongisto ym. 2015 Ympäristö ja Terveys –lehti

0

10

20

30

40

50

60

70

80

90

100

[25–30) [30–35) [35–40) [40–45]

%H

A

LAeq [dB]

MeanLower bound of 95% C.I.Upper bound of 95% C.I.

ANOJANSSI TP3 - Tiemelu• Asuinympäristökysely lähetettiin 3070

asukkaalle 18 eri asuinalueella, jotka valittu eri nopeusrajoitusalueilta (50-100 km/h) ja asuntotyypeistä (kerros- vai pientalo).

• Vastaajia 835 (27.2% vastausaste)• Äänitaso mallinnettiin pohjoismaisen mallin

mukaan.• KYSYMYS: Kuinka paljon tieliikenteen äänet

häiritsevät, vaivaavat tai ärsyttävät sinua ollessasi sisällä kotonasi? • 0 Ei lainkaan – 10 Erittäin paljon

• Annosvastesuhde kertoo %HA riippuvuuden äänitasosta. • %HA on 8, 9 ja 10 vastanneiden osuus

• Tie- tai asuntotyypillä ei ollut suurta merkitystä annosvastesuhteeseen.

26

YHTEENVETOEvidenssi• Normit ylittävä tie- ja

tuulivoimamelu. • Voimakkaasti tonaaliset äänet

(kapeakaistaiset äänekset), kun ääneksen taajuus yli 300 Hz.

• Yli 1 Hz voimakasta amplitudimodulaatiota sisältävät äänet.

• Suuritaajuiset äänet enemmän kuin pientaajuiset äänet.

• Impulssimaiset äänet vielä tutkimatta.

27

Millainen melu meitä häiritsee?

Vaatii jatkoanalyysiä• Äänet, jonka aiheuttajaan

suhtaudutaan negatiivisesti.

Kiitos huomiosta!

Valtteri Hongistomeluntorjunnan dosentti, Aalto-yliopistoyliopettaja, Turun ammattikorkeakoulu

etunimi.sukunimi@turkuamk.fi 040 5851 888Turun ammattikorkeakoulu

28