Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti 2/2015

10

4Näin hyvinvointiamme

palomiehet

mitataan

Kokkaavat

Kokousta kävellen

RuokaLiikunta Musiikki

Mindfulness

vauvatvärikylvyssä

Jyväskylän ammattikorkeakoulun asiakaslehti22015

ISSN-L 1799-7917 Päätoimittaja: Heli Toivola Toimituskunta: Katri Kunelius, Pauliina Hietalahti, Tanja Minkkinen, Sonja Rahkonen, Paula Pasanen Ulkoasu: Marianna Mäkelä Yhteystiedot: Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Rajakatu 35, 40200 Jyväskylä, etunimi.sukunimi@jamk.fi, www.jamk.fi Palaute ja osoitteenmuutokset: viestinta@jamk.fi Painotyö: Grano Oy Painosmäärä: 3600 Kansikuva: Mikko Vähäniitty

Sisältö 2/2015

3 PÄÄKIRJOITUSArjen hyvinvointia

4 PELASTUSLAITOKSELLA KOKATAAN

8Tärkeintä on MAKU, MAKU JA MAKU!

10 HYVINVOIVA TYÖNTEKIJÄ SOPEUTUU MUUTOKSIIN

12 SPORTS LABISSA laitetaan sykkeet kohdilleen

14 MIELEN KUNTOREMPPAMinuutti mindfulnessia

16 VAUVAT KYLPEVÄT VÄREISSÄ

18 KÄVELYKOKOUS Irti puuduttavista kokousrutiineista

19 MEILLÄ JAMKISSA

20 TULEVAISUUDENtekijöitä työmarkkinoille

21 OPISKELIJA ETSII TÖITÄ

22MODERNI JOULUMENU 22

10

16

tiesitkö, ettävoit lukea lehden verkkoversionosoitteessa: jamk.fi/asiakaslehti

MEILLÄ JAMKissa kokeiltiin tänä syksynä JAMKLiiku-kam-panjaa, jossa kannustetaan työmatkan kulkemiseen polkupyöräl-lä, kävellen, juosten, rullaluistimilla tai vaikkapa skeittilaudalla. Tavoitteena on säästää aikaa ja luontoa, vähentää ruuhkia ja park-kipaikkatarvetta sekä lisätä terveyttä. Siis hyvinvointia. Kampan-ja sai innostuneen vastaanoton ja kilpailuhenkisimmät seurasivat rankingia online.

Kampanja on oiva esimerkki siitä, että hyvinvointimme kuuluu arkeen ja koostuu arkisista teoista. Uudistuneen lehtemme teema on hyvinvointi, emmekä todellakaan kokeneet juttupulaa. Hyvin-voinnin skaala on laaja; lehdessämme painotus on työhyvinvoin-nissa. Kerromme muun muassa ruokailusta, työhyvinvointimit-tauksesta, kävelykokouksesta, mindfulnessista – hyviä vinkkejä meille jokaiselle hyvinvointimme ylläpitoon kotona ja työpaikoil-la.

Kelit kylmenevät. Siitä merkkinä oli tämänaamuinen musta jää ja mätkähdykseni pyörän kanssa kadun pintaan. Ehkäpä kulku muuttuu kävelyyn tai alle asennetaan nastat, en millään viitsisi luopua virkistävistä liikuntahetkistäni aamuin illoin. n

Antoisia lukuhetkiä!

Heli ToivolaMarkkinointipäällikkö

Pääkirjoitus

Arjen hyvinvointia

AIKUISKOULUTUSILTA 19.1.2016

Uralla eteenpäin -aikuiskoulutusilta järjestetään 19.1. tiistaina klo 15 - 19 Rajakadun pääkampuksella (C119). Ohjelmassa on uraohjausta, koulutusesitte-lyjä, ja kahvitkin lupaamme tarjota. Ota selvää, mil-laisia vaihtoehtoja JAMKissa on urasi etenemiseksi tarjolla.

STUDIA-MESSUT 1.12.2015 9:00 - 2.12.2015 16:00

Tule tapaamaan JAMKin opiskelijoita ja henkilökun-taa Studia-messuille Helsingin Messukeskukseen! Studia on Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma. Tapaat meidät osastolla 4c38 Jyväskylän yliopiston vierestä.

8.–27.1.2016Kevään 1. yhteis hakuaika

Haku ammatilliseenopettajakorkeakouluun

16.3.–6.4.2016

Kevään 2. yhteis hakuaika

JAMKissa

tapahtuu

TULEVAT HAKUAJAT

Tammikuu Helmikuu Maaliskuu

8.1.16.3.

jamk.fi | 2-2015 | 3

TEKSTI PAULA PASANEN KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

Pelastuslaitoksella

kokataanPalomiehillä on töitä joka neljäs vuorokausi, ja yksi työvuoro kestää 24 tuntia. Pitkäntyövuoron aikana yhdessä ollaan monenlaisissa tilanteissa - toisinaan myös kokataan yhdessä.

4 | jamk.fi | 2-2015

Palomiehille tulee yhdessä työvuorossa

keskimäärin 3-6 hälytystä ja sairaankuljetukselle

kymmenkunta.

jamk.fi | 2-2015 | 5

Y leensä palomiehet nauttivat lou-naan jossain henkilöstöravinto-lassa, ja vasta illalla kokataan, mutta tänään lounaaseen ei ollut

mahdollisuutta. – Olimme 169 metrin korkeudessa tu-

tustumassa Luhangan tuulivoimalaan pe-lastuslaitoksen näkökulmasta. Ei ollut ravintolaa niin kuin Näsinneulassa, nau-rahtavat nälkäiset palomiehet kokkauksen lomassa.

Paluumatkalla Luhan gasta poiketaan ruo-kakaupassa ja pian Seppälän paloasemal-la jo pilkotaan, keitetään ja katetaan. Pas-ta Carbonara valmistuu ripeästi. Harvassa työpaikassa kai esimies kokkaa alaistensa kanssa?

– Aina ruoka ei ole näin nopeaa, viime viikolla tehtiin unkarilaista lihapataa, joka hautui kolme tuntia, paloesimies Markku Hukka kertoo.

ALUN PERIN kokattiin vain juhannuk-sena, osittain olosuhteiden pakosta, koska kaikki paikat olivat kiinni. Grillaaminen su-jui palolaitoksen takapihallakin.

– Aika terveellisesti syödään – ja joka aterialle tulee tehtyä myös joku salaatti, vahvistaa Markku.

Kaiken kaikkiaan alalla on nykyään enim-

mäkseen terveellisesti elävää väkeä. Juuri kukaan ei enää polta tupakkaakaan, miet-tii tiimi. Terveelliset elämäntavat ulottu-vat vielä pidemmälle: usea palomies kertoo paastonneensa.

– Kerran meillä viisi palomiestä paasto-si yhtä aikaa, mutta hyvin se sujui! Kovinta oli se, että paaston aikana joutui kuitenkin laittamaan kotona lapsille ruokaa, muiste-lee Markku kymmenen päivän paastoaan.

ILTA JATKUU pienellä levolla, parin tun-nin kuntoilulla ja paperityöllä. Mikäli häly-tyksiä ei tule, voi palomies nukkua. Riittä-vien yöunien saaminen ei usein kuitenkaan ole mahdollista.

– Yhden yöhälytyksen jälkeen saatan vielä nukahtaa, mutta jos hetken päästä tu-lee toinen, on enää vaikea rauhoittaa miel-tä uneen, vaikka aikaa sattuisi olemaankin, kertoo palomies Sami Huovila.

PALOMIEHEN TYÖ vaatii erinomaista kuntoa niin fyysisesti kuin henkisesti.

Fyysisen toimintakyvyn arviointiin on käytössä valtakunnallinen FireFit -testaus-järjestelmä, joka kattaa muun muassa lihas-kuntotestin, maksimaalisen hapenottoky-vyntestin ja savusukellusratatestin.

– Henkilöstö, var-sinkin nuorempi polvi, on todella motivoitu-

nutta hoitamaan omaa kuntoaan ja kehit-tämään ammattitaitoaan. Useat liikkuvat ja osallistuvat urheilutapahtumiin. Useimmi-ten myös viestintä- ja vuorovaikutustaidot hyviä, mikä puolestaan edistää työyhteisön toimintaa. Joillakin kuitenkin on haasteita elämänhallinnassa tai oman kunnon ylläpi-tämisessä, kertoo työhyvinvointisuunnit-telija Esa Vauhkonen.

Palomiesten työvuoroon kuuluu muuta-ma tunti treeniaikaa: käytössä on kunto-pyöriä, soutulaitteita ja muita kuntoiluvä-lineitä. Pihalla voi pelata tennistä, ja toki palolaitosta voi lenkkeillä ympäri, mutta kauemmaksi ei voi mennä, koska hälytyk-sen tullessa täytyy olla minuutissa lähtöval-miina.

Henkisen hyvinvoinnin kehittämiseksi Keski-Suomen pelastuslaitos on mm. mu-kana tutkimuksessa, jossa vertaillaan pelas-tusmiesten ja urheiluvalmentajien työhön liittyviä voimavaratekijöitä ja kehitetään uusia toimintamalleja jaksamiseen.

– Kuormittavien tilanteiden jälkeen tar-joamme purkukeskustelutoimintaa, mutta siihen ei ole suurta kysyntää, tietää Esa.

6 | jamk.fi | 2-2015

– Ei tule pizza lähetti enää

näille kulmille, tuumaa palomies Timo Kosunen.

Gallup

Mitä söit tänään lounaaksi?

– Söin Iso-Roballa sushibuffan Yama-to-ravintolassa. Työpaikallamme on tapana käydä yhdessä lounaalla, ja tä-nään valitsimme tämän paikan.

MATTI IKÄLÄINEN, yrittäjä bGH Uusmedia

Nautin salaattilounaaan buffet-pöydäs-tä.Ravintola Alakulma on työpaikkani lähellä. On myös hyvä, kun saa itse vali-ta mitä annokseen tulee.

Niina Karstunen, kuntotestaaja, Sports Lab Jyväskylä

Söin katkarapukeiton ja salaatin. Tämä on minulle vakiolounas, käyn usein keittolounaalla työpaikkani lähel-lä Tourulan AutoCaféssa.

Esa Niemi, toimitusjohtaja, Jyväskylän aluetaksi

Söin munakoisotomaattipastaa ja sa-laattia henkilöstöruokalassamme. Se on säännöllinen tapa. Oma henki-löstöruokala on hieno juttu, voi tavata työkavereita vapaammissa merkeissä.

Timo Kalmari, myyntijohtaja, Osuuspankki Keski-Suomi

En ole ravintolassakaan syönyt näin hyvää!

Paloesimies Markku Hukka saa kiitoksia

pasta carbonarastaan.

Miksi?

SÄÄNNÖLLISYYTTÄ tässä työssä on vaikea säädellä, joten on sitäkin tärkeäm-pää tietää, millainen ja milloin nautittu ra-vinto auttaa jaksamaan.

– Olisi hienoa saada henkilökuntaa laa-jemmin kiinnittämään huomiota ravitse-mukseen. Siihen ei kuitenkaan riitä, että tuodaan ravintoympyräjuliste keittiön sei-nälle. Usein tarvitaan henkilökohtaista kes-kustelua, motivointia, valmennustakin. Se on asenteisiin vaikuttamista, kuvailee Esa.

TÄRKEÄ TYÖHYVINVOINTIIN vaikut-tava tekijä on myös kuulluksi tuleminen.

Vuonna 2004 perustettiin kuntavetois-ten laitosten tilalle alueelliset pelastuslai-tokset, kuten Keski-Suomen pelastuslaitos. Nyt sosiaali- ja terveystoimen palveluraken-teen muutoksen yhteydessä pelastustoimea odottavat uudet uudistukset.

– Johdon tulee kuunnella henkilöstön ääntä uudistuksissa. Suurissa pelastuslai-toksissa on ongelmallista viestinnän kas-vottomuus – ihmisille tulee helposti tunne, että heitä ei kuunnella.

Totta kai ymmärrystä tarvitaan myös henkilöstöltä organisaation suuntaan. Tois-temme kunnioittaminen sekä tehtyjen pää-tösten hyväksyminen edistää toiminnan su-juvuutta, kertoo Esa. n

jamk.fi | 2-2015 | 7

Tärkeintä on maku, maku - ja maku!

Ravintola Olon vuoromestari Anssi Riihimäki:

JAMKista valmistunut restono-mi Anssi Riihimäki työskentelee Suomen parhaassa ravintolassa, Ravintola Olossa, vuoromestari-

na. – Urani alkoi Hildénin laivalta Jyväskylässä, kesätyöni oli laivan ravintolakokkina.

Sen jälkeen Anssi on työskennellyt lukui-sissa ravintoloissa ympäri Suomen sekä Bel-giassa, kokkiuraa on nyt takana 10 vuotta. Uudet haasteet ja kokemukset sekä tutus-tuminen alan huippuihin ovat motivoineet Anssia.

– Haluan tulla yhtä hyväksi kuin nämä ammattilaiset ympärilläni.

NYKYÄÄN KAIKKI paikat pyrkivät ole-maan rentoja, eikä pukukoodeja juurikaan enää ole. Valkoiset pöytäliinat, tiukat kra-vatit ja pöytähopeat eivät ole tätä päivää. Myös Michelin-tähden omaavassa ravintola Olossa saa olla rento meininki.

– Nyt keskitytään ruokaan, ihmisiin ja kodikkuuteen. Kolme tärkeintä asiaa ruoanlaitossa ovat kuitenkin edelleenkin maku, maku – ja maku, kuvailee Anssi.

Skandinaavisuus, minimalismi, luonnolli-suus ja aitous ovat tätä päivää maailmalla.

– Kasvisten käyttö on lisääntynyt, ja ker-man käyttö vähentynyt huomattavasti, hän jatkaa.

Ravintolasyömisestä on toisaalta tullut arkisempaa, toisaalta asiakkaat hakevat ko-kemuksellisuutta. Ruokamatkailu ja kiin-nostus uusiin makuelämyksiin on lisäänty-nyt.

TÄNÄ PÄIVÄNÄ ruoan alkuperä ja ruo-kaketjun tunteminen on tärkeää. Ravinto-la Oloon raaka-aineet tulevat noin sadalta toimittajalta, pääosin kotimaisilta, mutta talvella joudutaan turvautumaan ulkomai-siinkin.

– Olisi hienoa, että ravintoloitsija saisi raaka-aineet omasta puutarhastaan, mut-ta käytännössä tämä on hyvin haastavaa ja kallista. On kuitenkin tärkeää tuntea raa-ka-aineiden tuottajat, ja jos mahdollista, olla mukana kehittämässä raaka-aineita, kertoo Anssi.

Anssi muistaa kuulleensa esimerkin, jos-sa kanoille on syötetty chiliä, jotta on saatu kehitettyä punaisia kananmunia. Kana kun ei tunne chilin makua, eikä näin ollen kärsi-nyt tästä tuotekehityksestä.

TEKSTI PAULA PASANEN KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN & RAVINTOLA OLO

Pöytähopeat out,

luonnollisuus in

SUOMALAISET TOTTUVAT säännölli-seen lounastamiseen jo kouluaikanaan. Ei siis ihme, että myös suomalaiset työntekijät ovat ahkeria lounastajia.

– Esimerkiksi Tanskassa on enemmän sellainen smörrebröd- kulttuuri, tietää Ans-si.

Työpaikkalounastamisessa yleensä on tärkeää ravintolan sijainti ja palvelun no-peus.

– Lounaat ovat keventyneet, Helsingis-säkin on nähtävissä, kuinka salaattibuffat ja keittolounaat ovat todella suosittuja. Fri-teerattua ruokaa tai hiilihydraattipommeja ei kaivata, kertoo Anssi.

Työpaikkalounaan paikaksi Ravintola Olo ei ehkä ole tavallisin valinta. Lounas mak-saa noin 50 euroa ja paikat varataan yleensä etukäteen. Sijainti presidentinlinnan vie-ressä ja ravintolan saamat arvostetut pal-kinnot takaavat kuitenkin, että Ravintola Oloon riittää asiakkaita. n

8 | jamk.fi | 2-2015

Anssi RiihimäkiIkä 30 v.Vuoromestari, ravintola Olo, HelsinkiValmistui restonomiksi JAMKista 2013Aiempi koulutus: kokki, JAO

jamk.fi | 2-2015 | 9

TEKSTI KATRI KUNELIUS KUVAT MIKKO VÄHÄNIITTY

Hyvinvoivatyöntekijä sopeutuumuutoksiinTyöelämässä puhaltavat muutoksen tuulet. Markkinoiden ja työnantajan vaatimukset kasvavat ja teknologia uudistuu. Töissä pitäisi saada yhä enemmän aikaan samoilla tai pienemmillä resursseilla, ja jaksaa nykyistä pidempään.

Projektisuunnittelija Toni Pekkola seuraa fysioterapeutti-

opiskelija Niina Latosen kehonkoostumusmittausta.

Mittaus antaa tietoa lihas- ja rasvakudoksen määrästä sekä

terveyden kannalta erityisen haitallisen sisäelinrasvan eli

viskeraalisen rasvan osuudesta.

10 | jamk.fi | 2-2015

Mikä siis neuvoksi? Lanseera-taanko uusi johtamisjärjestel-mä, tehostetaan toiminnanoh-jausta vai käytetäänkö kenties

keppiä ja porkkanaa? JAMKin projektisuunnittelija Toni Pek-

kola kannustaa jatkuvan työelämän myller-ryksen keskellä panostamaan työntekijään ja työhyvinvointiin.

– Hyvinvoiva työntekijä sopeutuu parem-min muutoksiin ja on valmis opettelemaan uutta. Työhyvinvoinnin ja työkyvyn ongel-mat saattavat aiheuttaa suuria kustannuk-sia työnantajalle, Toni toteaa.

Työhyvinvointiin vaikuttavat monet asiat: työskentelyolosuhteet, työn kuormit-tavuus ja mielekkyys, työntekijän henkilö-kohtainen elämäntilanne sekä työkaverit. Kaikki nämä eivät tietenkään ole työnanta-jan hallittavissa. Työn tekemiselle on kui-tenkin tarjottava hyvät lähtökohdat sekä apua ja tukea tarvittaessa - mielellään en-nakoivasti.

JAMK TARJOAA työyhteisöille erilaisia palveluja työhyvinvoinnin edistämiseksi. Organisaatiot voivat tilata joko yksittäisiä työhyvinvointipäiviä tai pidempiaikaisia ke-

hittämisprosesseja.– Toteutamme työhyvinvoinnin startti-

päiviä ja laajempia valmennusprosesseja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Räätälöim-me paketteja ja rakennamme kullekin orga-nisaatiolle sopivan kokonaisuuden. Voimme toteuttaa palvelut joko JAMKin tai asiak-kaan tiloissa, Toni kertoo.

Työhyvinvointipäivään sisältyy tyypilli-sesti rentoutusharjoituksia, perehtymistä ensiaputaitoihin, taukoliikuntaa, elämän ja ajanhallinnan keinoihin tutustumista, ra-vintoneuvontaa sekä terveyden ja hyvin-voinnin kartoituksia ja mittauksia. Sovi-tusti voidaan myös järjestää ohjelmallinen illanvietto viininmaisteluineen yhteisen päivän päätteeksi.

Pidemmissä valmennusprosesseissa teh-dään ensin erillinen hyvinvointikartoitus, jonka tuloksia hyödynnetään tarkemmassa suunnittelussa ja toiminnan suuntaamises-sa. Hyvinvointikartoitus toistetaan valmen-nuksen lopussa vertailu- ja vaikuttavuustie-don saamiseksi.

PALVELUPAKETTIIN VALITAAN usein erilaisia mittauksia ja kartoituksia. Työ-paikan ergonomia- ja esteettömyyskartoi-

tukset sekä työntekijöiden liikkumisen ja fyysisen toimintakyvyn arvioinnin erilaiset testit ovat olleet kysyttyjä.

– Teemme asiakkaalle esimerkiksi tasa-painomittauksia ja kuntotestejä. Levos-sa tehtävä Polar-kuntotesti sopii kaikille terveille aikuisille. Sen tuloksena saatava OwnIndex-lukema arvioi maksimaalista hapenottokykyä. Paljon liikkuvat suosivat myös rankempaa ja tarkempaa polkupyö-räergometritestiä, Toni kertoo.

– Myös kehonkoostumusmittaukset ovat suosittuja. Niiden avulla voidaan motivoida asiakasta elämänmuutokseen ja harjoitte-luun, Toni jatkaa.

Firstbeat-mittauksilla voidaan tehdä laajempia hyvinvointianalyysejä. Kolmen päivän mittausjaksolla rekisteröidään sy-kevälivaihteluja sekä kuormittumisen ja palautumisen jaksoja. Analyysi auttaa työn-tekijää tunnistamaan henkilökohtaiset työ-hyvinvointiin vaikuttavat tekijät ja antaa vinkkejä palautumisen lisäämiseen. n

Niina Latonen testaa ja harjoittaa istumatasapainoa pelillisellä menetelmällä.

lisää työhyvinvointipalveluistawww.jamk.fi/tyohyvinvointi

jamk.fi | 2-2015 | 11

Sports Lab Jyväskylä tarjoaa kuntotestausta ja urheilufysioterapeutin palveluja kuntoilijoille, aktiivi- ja kilpaurheilijoille sekä urheiluseuroille ja yrityksille. Kuntotestien tärkeimpiä anteja on tarkkojen sykealueiden

kartoittaminen laadukasta harjoittelua varten.

SPORTS LABISSA laitetaan sykkeet kohdilleen

TEKSTI KATRI KUNELIUS KUVAT iSTOCK JA NIINA KARSTUNEN

12 | jamk.fi | 2-2015

Sports Labin kuntotestien kirjo on laaja. Oikea testi va-litaan asiakkaan liikunta-aktiivisuuden ja tarpeen mu-kaan. Useimmiten testataan juoksumatolla, pyörällä tai soutulaitteella, mutta testin voi tehdä myös ulkona

maastossa. Kuntotestien tärkein anti urheilijalle ja kuntoilijalle on muun muassa tarkkojen sykealueiden kartoittaminen laadukasta harjoittelua varten.

– On tärkeää ohjata liikkumaan oikealla sykealueella. Tyypillisin virhe on harjoitella liian korkeilla sykkeillä, jolloin liikunnan mie-lekkyys helposti katoaa, Sports Labin urheilufysioterapeutti Juuso Sillanpää painottaa.

Monet aktiiviliikkujat haluavat testata kuntonsa kehittymistä säännöllisesti 2–4 kertaa vuodessa. Kuntoilijatasolla tarjotaan tes-tin pohjalta myös valmennuspalveluja, Juuso jatkaa.

Juosten tehtävässä maksimaalisen hapenottokyvyn testissä mää-ritetään asiakkaan kestävyyskunnon eri osa-alueiden kuntotaso. Testissä otetaan kolmen minuutin välein sormenpääverinäyte, jos-ta mitataan veren laktaatti- eli maitohappopitoisuus. Laktaattipi-toisuuden avulla selvitetään elimistön kuormitustaso eri juoksuno-peuksilla. Sen perusteella saadaan oikeat sykealueet harjoitteluun.

URHEILUFYSIOTERAPIALLA PYRITÄÄN tunnistamaan ke-hon liikehallinnan tila ja ennaltaehkäisemään urheiluvammojen syntymistä. Palveluja osataan nykyisin kysyä yhä enemmän jo en-nen varsinaisten ongelmien ilmaantumista.

– Teemme erilaisia kehonhallinnan kartoituksia ja testaamme liikkumista ja suoritustekniikkaa harrastajan omassa lajissa. Tar-peen mukaan mietimme korjaavia oheisharjoitteita urheilu- ja lii-kuntavammojen ehkäisemiseksi. Autamme tietysti myös jo synty-neiden vammojen hoidossa ja kuntoutuksessa, Juuso sanoo.

SPORTS LAB TARJOAA myös valmiita paketteja. Tämän syk-syn uutuus on kestävyyskuntokoulu SYKEKLUBI, jossa harjoitel-laan monipuolisesti ryhmässä. Lajit vaihtuvat vuodenaikojen mu-kaan ja välillä pysähdytään kuulemaan liikuntaan, ravitsemukseen ja hyvinvointiin liittyviä luentoja.

Kuntokoulun jäsenyys kestää kolme kuukautta kerrallaan, mutta jäsenyyttä voi jatkaa edellisen jakson päätyttyä. Näin pääsee seu-raamaan kunnon kehitystä pitkällä aikavälillä. Seuraava SYKEKLU-BI-ryhmä starttaa tammikuussa 2016.

– SYKEKLUBIin sisältyy alkukuntotesti ja henkilökohtainen har-joitusohjelma sekä yhteistreenejä, joissa harjoitellaan eri liikunta-muodoin kehoa kuormittaen, kehon liikehallintaa ja lihaskuntoa kehittäen. Samanlainen kokonaisuus on tarjolla myös yrityksille, joissa tämän tyyppiset palvelut on otettu hyvin vastaan, Juuso ker-too. n

Sports Lab Jyväskylän toiminnan taustalla on KI-HUn, Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteinen kehittämishanke, jonka tarkoituksena oli kehittää testaus-, valmennus- ja fysioterapia-palveluja tarjoava yksikkö. Sports Lab Jyväskylä aloitti toimintansa syksyllä 2014 ja toimii KIHUn tiloissa Hipposhallilla, Rautpohjankatu 6:ssa.

LISÄTIETOJA: www.sportslab.fi

Sports Lab Jyväskylä

Hengityskaasu-analysaattorilla mitataan hengityk-sessä ja hengitys-kaasuissa tapahtu-via muutoksia.

Sormenpääverinäyt-teestä määritetään laktaatti- eli maito-

happopitoisuus, joka kertoo rasituksen

tasosta eri juoksuno-peuksilla.

1

2

jamk.fi | 2-2015 | 13

Mielen kuntoremppa

TEKSTI JA KUVA SONJA RAHKONEN

14 | jamk.fi | 2-2015

Fyysisen kunnon kohottaminen on kaikille tuttu juttu, mutta tiesitkö, että myös mieltä voi treenata? Mindfulness on toimintatapa, jonka harjoitteista voi hyötyä kiireisessä arjessa.

Perinteisissä kuntoremonteissa sohvaperunat ja toimisto-rotat halutaan saada liikkumaan enemmän. Ihmismieli sen sijaan on luontaisesti vilkas ja saattaa siksi olla varsi-nainen energiasyöppö. Mielen treenauksessa kyseessä on-

kin pikemminkin vauhdin hidastaminen.

TIETOKONEELLA naputellessa ajatukset vaeltavat helposti ei-lisen tapahtumiin, edessä olevaan palaveriin tai vaikka tulevaan lo-maan. ”Pitäisikö minun vielä tehdä diat esitykseni tueksi? Täytyy-pä muistaa hakea ne kesäkengät varastosta… Mikäs sähköposti nyt tuli?”

Mielen poukkoilu asiasta toiseen on luonnollista, mutta vai-kuttaa väistämättä työtehoon. Kun mielessä pyörii lukemattomia asioita, keskittyminen herpaantuu ja hommat hidastuvat. Mindful-nessin avulla pyritään edistämään mielen läsnäoloa kulloisessakin hetkessä, jotta jaksaminen ja työhyvinvointi lisääntyisivät.

– Henkinen harjoittelu on meille vähän vierasta. Se on kuitenkin helppoa ja sitä voi toteuttaa hyvin eri tavoin tavallisten arjen toi-mien keskellä, toteaa JAMKin ammatillisen opettajakorkeakoulun kouluttaja Sirpa Laitinen-Väänänen.

MINDFULNESSISSA harjoitellaan pysähtymistä kulloiseenkin hetkeen esimerkiksi syventymällä omiin aistimuksiin. Mielen rau-hoittaminen sekä hetken hyväksyminen sellaisenaan ja siitä nautti-minen tuntuvat voimaannuttavalle.

– Mindfulness-koulutus esimerkiksi oman työtiimin kanssa voi lisätä työhyvinvointia merkittävästi. Kollegan tuki ja kannustus on tärkeää muutoksen aikaansaamiseksi. Harjoittelua voi jatkaa joko yhdessä tai omatoimisesti ajasta ja paikasta riippumatta, kertoo Sirpa.

– Mitä enemmän töitä on, sitä tärkeämpää on keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Tieteelliset tutkimukset osoittavat, että jo kah-deksan viikon mindfulness-harjoittelu lisää aivokuoren paksuutta niillä alueilla, jotka liittyvät huomion ylläpitämiseen. Kysy koulu-tuksista aokk@jamk.fi. n

Tämän minuutin mittaisen harjoituksen tarkoitus on auttaa mieltäsi olemaan samassa paikassa kehosi kanssa. Jos mieli pyrkii karkaamaan muihin ajatuk-siin, palauta se lempeästi harjoituksen pariin. Harjoi-tusta kannattaa tehdä säännöllisesti.

1 Sulje silmät tai kohdista katseesi yhteen kohtaan.

2 Rauhoita hengityksesi. Vedä henkeä rauhallisesti sisään, pidennä hiven uloshengitystä.

3 Käy mielessäsi läpi rauhallisesti seuraavia asioita: Mitä ääniä kuulet? Aistitko jotain hajuja? Miltä ke-hossasi tuntuu? Jos istut, käy läpi pakarat, jalat, har-tiat ja niin edelleen. Tunnetko ihollasi jotain? Millai-sia tunteita tunnistat?

4 Totea kysymysten avulla sinua ympäröivät asiat ja hyväksy ne. Sinun ei tarvitse muuttaa mitään.

Minuutti mindfulnessia

lisää vinkkejä bit.ly/3vinkkiä

jamk.fi | 2-2015 | 15

Vauvat kylpevät väreissä musiikin tahtiin

TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI KUVAT HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

16 | jamk.fi | 2-2015

Vauvojen värikylpy -työpajan toi-minta on kehitetty kymmenisen vuotta sitten Porin lastenkulttuu-rikeskuksessa. Sen keskeiset toi-

mintaperiaatteet perustuvat värien ja mate-riaalien moniaistiseen kokemuksellisuuteen ja elämyksellisyyteen, vuorovaikutukselli-seen työskentelyyn ja hetkessä olemiseen. Kyseessä on suomalainen keksintö, josta porilaiset ovat ylpeitä – ja tarkkoja. Värikyl-pytunteja saavat pitää vain siihen koulute-tut ohjaajat.

Jyväskylän ammattikorkeakoulun mu-siikkikasvatuksen lehtori Leena Pantsu on vienyt metodin piirun verran pidemmälle.

– JAMKissa kehitetty värikylpymuskari on vauvaperheille suunnattu musiikillinen ja kuvataiteellinen toimintamuoto. Tun-neilla käytetään monipuolisesti eri työta-poja, kuten laulua, soittoa ja liikettä edeten

materiaalien, värien ja valon kokemiseen, tunnusteluun ja havaitsemiseen ja lopulta myös itse tuotettuun jälkeen, Leena kertoo.

VÄRIKYLPYMUSKARI kestää 45 mi-

nuuttia. Aluksi lämmitellään ja motivoidu-taan maalausteemaan musiikin, laulujen, lorujen ja katselun kautta. Vauva saa koske-tella vaikkapa pehmeää lelua ja soittaa soi-tinta. Tuokio päättyy värikylpyyn eli maa-laamiseen yhdessä oman aikuisen kanssa.

Jo hyvin pienet vauvat, jopa neljästä kuu-kaudesta ylöspäin, pääsevät taiteilemaan. ”Maalit” ovat eri tuntuisia: on lämmin ja liukas punajuurikiisseli, kylmien jääpalojen sisällä on maissintähkiä, kosteasta pork-kanaraasteesta jää kaunis väri, persiljan tuoksua ei voi vastustaa. Kaikki värit ovat luonnonvärejä ja näin ollen myös turvalli-sia. Lapset saavat hyvänolon tuntemuksia

suun ja muiden aistien kautta.– Vauvat ovat vaippasillaan. He pääsevät

kokonaisvaltaisesti ja moniaistisesti eläyty-mään erilaisten värien, materiaalien ja ääni-en maailmaan, Leena kuvailee.

Ihanteellinen ryhmäkoko on 6–8 vauvaa huoltajineen. Tuokiosta nauttii niin aikui-nen kuin lapsi, se on sosiaalinen tapahtuma kaikille.

– Vauvojen keskittymiskyky vaihtelee, joku on heti rohkea ja mukana kaikessa, osa miettii ja harkitsee, Leena pohtii.

JAMKIN MUSKARISTUDIOSSA ke-hitetään aktiivisesti uusia tapoja toteuttaa musiikkikasvatusta. Myös JAMKin varhai-siän musiikkikkasvatuksen opiskelijat ovat tiiviisti mukana värikylpymuskarin toimin-nassa opetusharjoittelun tai opinnäyttei-den teon merkeissä. n

muskariVoit tutustua JAMKin muskaritoimintaan täällä: www.jamk.fi/fi/Palvelut/ kulttuuripalvelut/Muskaristudio

Värikylpyyn kuljetaan laulun ja leikin kautta, tietää JAMKin musiikkikasvatuksen lehtori Leena Pantsu.

jamk.fi | 2-2015 | 17

Vaikka Suomi kipeästi kaipaa uusia inno-vaatioita, on organisaatioissa pidättäydytty melko perinteisiin tapoihin kokoustaa. Kä-velykokous on yksi helppo tapa monipuolis-taa ja uudistaa kokouskäytäntöjä. Liike pa-rantaa innovaatiokykyä ja ulkoilu vähentää stressiä.

JAMKin opettaja Anne Törn on aiemmin työskennellyt luontolähtöisten hyvinvoin-tipalveluiden parissa, ja hänen mukaansa kävelykokoukset ovat oiva keino lisätä työ-hyvinvointia.

– Kuten muulloinkin kokouksessa, kävel-lessä noudatetaan asialistaa ja kokoukses-ta kirjoitetaan muistio. Puheenjohtaja pitää huolen, että asiassa edetään tavoitteelli-sesti. Tärkeimmät asiat voidaan pysähtyä kirjaamaan muistiin matkan varrella, mutta joskus tekee hyvää vain keskustella ja kuun-nella, kertoo Anne.

Kävelykokousta voi myös käyttää osa-na kokousta. Tietyt asiat voidaan käsitel-lä aluksi kävellen ja sitten palata sisätilaan jatkamaan esitystekniikkaa vaativien koh-tien käsittely. On myös syytä kyseenalais-taa, tarvitsemmeko kaikkia niitä power-point-esityksiä, joihin olemme tottuneet.

Kävelykokouksessa kävelyvauhti pide-tään hitaana ja tarvittaessa myös pysähdy-tään. Matkan pituus ei ole oleellista, vaan kokouksen kesto määräytyy käsiteltävien asioiden mukaan.

– Reittiä ei välttämättä tarvitse suunnitella tarkkaan etukäteen, mutta itse ainakin va-litsisin reitin, jossa ei ole paljon liikenteen melua. Luonto ja hiljaisuus, esimerkiksi ve-den läheisyys, ovat itsessään ideointia edis-täviä elementtejä, kuvaa Anne. n

KävelykokousIstuminen tappaa, on todettu monessa tutki - muksessa. Silti kävelykokoukset ovat harvinaisia.

Irti puuduttavista

kokousrutiineista Kävelykokouksen etuja:

Liike parantaa innovaatiokykyäSydämen syke alenee

Stressitaso aleneeMieliala kohenee

Kävelykokousta pitämässä ovat Marianne Ekonen (vas.), Sinikka Pesonen ja Anne Törn

TEKSTI PAULA PASANENKUVA HANNA-KAISA HÄMÄLÄINEN

18 | jamk.fi | 2-2015

Meillä JAMKissa

Musiikkia

Opinnäytetyön kirjoittamisen opasTekijä: JORMA KANANENKirja etenee vaihe vaiheelta, joten opiskelija voi aloittaa oman työnsä kirjoittamisen oppaan avulla ja edetä teks-tissä samalla kirjoittaen työtään. Lukujen lopussa ole-vat tehtävät ja kysymykset auttavat rakentamaan omaa opinnäytetyötä vaihe vaiheelta. Kirja on erinomainen itsenäiseen työskentelyyn ohjaava opinnäytetyön opas, jossa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet eri osien kirjoit-tamiselle.

Verkko-oppimisen strateginen johtaminen ja kehittäminen 2015Tekijät: ULLA MUTKA, SIRPA LAITINEN-VÄÄNÄNEN, IRMELI MAUNONEN-ESKELINEN & HANNA LAAKSOKeskisuomalaisissa toisen- ja korkea-asteen oppilaitoksessa teh-tyjen haastatteluiden ja verkkokyselyn pohjalta tarkastellaan sitä, miten oppilaitoksissa on vastattu tieto- ja viestintätekniikan ope-tuskäytön mukanaan tuomiin johtamis- ja kehittämishaasteisiin ja millaisiin ongelmiin näitä haasteita ratkottaessa on törmätty. Kir-joittajat tekevät tulosten pohjalta käytännöllisiä kehittämisehdo-tuksia oppilaitosten johtamiseen ja toiminnan kehittämiseen.

Soiva soppa CD Levy sisältää keväällä 2014 julkaistun Soiva Soppa -kir-jan maukkaita lauluja, jotka ovat Jyväskylän ammatti-korkeakoulun musiikin opiskelijoiden käsialaa. Hauskat ja raikkaat sovitukset sekä kunnon soppakauhallinen eri-laisia musiikkityylejä mm. rapista countryyn ja reggaes-ta bluesiin takaavat monipuolisen musiikkielämyksen kaikille lastenmusiikin ystäville sekä uusia mausteita ala-luokkien ja alle kouluikäisten musiikinopetukseen.

SIBELIUS-KONSERTTI3.12.2015 klo 18:00 Hannikaissali

LAULAJIEN JOULUKONSERTTI, mukana JAMKin klassisen musiikin laulun opiskelijoita 14.12.2015 klo 18:00 Vaajakosken kirkko

CANTINOVUMIN JOULUKONSERTTI 17.12.2015 klo 19:00 Taulumäen kirkko

lapsilleja lapsenmielisille

opparintekijälle

joulu-tunnelmaa

verkko-oppimisen

kehittäjille

Vuoden paras tietoturva- aiheinen opinnäytetyöJAMKin Jarmo Puttosen opinnäytetyö Virtual learning environ-ment for penetration testing valittiin vuoden parhaaksi tieto-turva-aiheiseksi opinnäytetyöksi. Työssä kehitettiin virtuaalinen oppimisympäristö järjestelmien ja tietoverkkojen murtotestaus-koulutukseen. Valinnan teki Tietoturva Ry.

jamk.fi | 2-2015 | 19

Vakituista työvoimaa, lomansijaisia, har-joittelijoita, projektin toteuttajia… JAMKista löydät kaikkia näitä! Opiskelijoiden osaaminen ja yritysten tar-peet kohtaavat JAMKin työmarkkinapäi-vissä 26.1.2016 Rajakadulla ja 28.1.2016 Dynamon kampuksella. Insinöörikoulutuk-sen saralla jo vuosia järjestetty tapahtuma on laajentunut koskemaan kaikkia JAMKin aloja.

Metsä Wood on osallistunut työmarkkina-päivään useana vuonna peräkkäin.

– Tapahtuma on loistava tilaisuus päästä tapaamaan opiskelijoita. Kerromme käy-tännönläheisesti ja realistisesti konsernin tarjoamista työtehtävistä. Palkkaamme joka vuosi Suomessa useita satoja kesä-työntekijöitä, mutta myös harjoittelu- ja opinnäytetyöpaikkoja löytyy. Meillä kesä-työntekijät voivat olla usean eri alan opis-kelijoita, HR Manager Matti Simula kertoo.

Tulevaisuuden tekijöitä työmarkkinoille

Työmarkkinapäivä tulee jälleen

tammikuussa 2016Lue lisää tapahtumasta

ja ilmoita yrityksesi mukaan: jamk.fi/tyomarkkinapaiva

Lisätietoja: tanja.minkkinen@jamk.fi

paula.pasanen@jamk.fi

Myös Elomatic on kokenut JAMKin työ-markkinapäivät erittäin hyödyllisiksi. – Tapahtuman avulla on menneinä vuosina rekrytoitu Elomaticille useita harjoittelijoi-ta ja uusia työntekijöitä, toteaa Elomaticin Vice President Arto Sampo.

Opiskelijat ja vastavalmistuneet ovat jous-tavia työntekijöitä ja valmiita tarttumaan työtarjouksiin lyhyelläkin varoitusajalla.Jos yrityksesi tai organisaatiosi on vailla työntekijää, harjoittelijaa tai opinnäytetyön tekijää, ilmoita organisaatiosi mukaan työ-markkinapäivään! Ständien lisäksi osallistu-jilla on mahdollisuus pitää lyhyet tietoiskut auditoriossa. Työllistämällä opiskelijoita väliaikaisiin töi-hin tai harjoitteluun kasvatat heistä samalla työyhteisösi arvot ja toimintakulttuurin si-säistäneitä osaajia, jotka on helppo työllis-tää tulevaisuudessa pysyvästi. n

TEKSTI TANJA MINKKINEN KUVITUS iSTOCK

20 | jamk.fi | 2-2015

Opiskelija etsii töitä

Olen 22-vuotias kolmannen vuoden logis-tiikkainsinööriopiskelija, eli valmistun pian.Työntekijänä olen aktiivinen ja omatoimi-nen. Taidan tiimityöskentelyn ja itsenäisentekemisen. Uskallan kysyä, jos en ole jos-tain asiasta varma tai en tiedä miten minun tulisi toimia. Osaan ottaa rakentavaa kri-tiikkiä ja palautetta vastaan tekemästänityöstä. Olen nopea oppimaan uutta ja ha-luan tehdä parhaani.

Toivon seuraavan työpaikan olevan sellai-nen, missä pääsisin harjoittelemaan insi-nöörin töitä ja soveltamaan koulussa oppi-miani asioita. En ole vielä valmis insinööri,joten haluan nimenomaan harjoittelijaksi.Toivon löytäväni seuraavasta työpaikastamyös toimeksiannon opinnäytetyötänivarten.

Tähän mennessä työkokemusta on kertynytjos jonkinlaista. Olen ollut töissä joka kesäsen jälkeen, kun täytin kuusitoista. Pidänsitä ehdottomasti yhtenä merkittävimmistä saavutuksistani tähänastisella urallani, sillä kesätöiden saaminen ei ole mikään itses-täänselvyys. Viimeiset pari kesää olen ollut töissä varastolla ja töitä on riittänyt satun-naisesti koulunkin ohella tehtäväksi.

Sähköposti: H0539@student.jamk.fi

Olen opintojeni loppuvaiheessa oleva ai-kuisopiskelija liiketalouden alalta. Opintoni ovat suuntautuneet henkilöstöhallintoon. Erityistä kiinnostusta herättää henkilöstön rekrytointiin liittyvät toiminnot kuten haas-tattelut, hakemusten käsittely sekä työso-pimusten luonnostelu. Myös henkilöstön työhyvinvointi sekä työssäjaksaminen ovat asioita, joiden parissa haluaisin tulevaisuu-dessa työskennellä.

Persoonaltani olen joustava, ulospäinsuun-tautunut ja vastuuntuntoinen. Organisoin-titaitoni sekä paineensietokykyni ovat ehdottomia vahvuuksiani. Pystyn hallitse-maan isoja kokonaisuuksia ja pitämään lan-gat käsissäni. Omaan myös hyvät viestintä- ja vuorovaikutus- sekä tietotekniset taidot. Sovin hyvin asiakas- ja tiimityöhön, mutta myös itsenäinen työote tuntuu luontevalta. Olen innokas oppimaan uutta ja ottamaan vastaan uusia haasteita.

Sähköposti: noora.koskinen@hotmail.com

Olen viimeisen vuoden restonomiopiskelja Facility Management -ohjelmasta, teen täl-lä hetkellä opinnäytetyötä. Asun Jyväsky-lässä ja olen 28-vuotias.

Vahvuuksiani ovat asiakaspalvelutaidot, markkinointitaidot, toimitilapalvelupuoli ja kiinteistöala koulutuksen kautta. Minulla on vahva kielitaito: suomi, englanti, ruotsi, ve-näjä ja vähän saksaa ja koreaa.

Työkokemusta löytyy aulapalvelusta, tar-joilu- ja siivoustöistä. Olen palvelualtis ja omaan hyvät vuorovaikutustaidot. Olen motivoitunut ja minulla on kova halu oppia uutta. Haluan käyttää kielitaitoa työssäni ja kehittää itseäni kiinteistöalan moniosaa-jaksi. Minulla on myös kykyä toimia itse-näisesti ja vastuullisesti. Etsin erilaisia töitä toimitilapalveluiden alalta ja kaikki asia-kaspalvelutyöt kiinnostavat minua, kuten aulapalvelu, palveluvastaava, kiinteistöas-sistentti ja muut assistentin työt. Ehkä tu-levaisuudessa voisin olla kiinteistöpalvelu-päällikkö tai tavaratalon johtaja.

Sähköposti: G6529@student.jamk.fi

Mervi Mäkelä

Noora Koskinen

Margarita Sohlman

KOONNUT PAULIINA HIETALAHTIKUVAT MARIANNA MÄKELÄ

jamk.fi | 2-2015 | 21

JAMKin lehtori Kimmo Aho on työskennellyt ravintola-alalla Suo-messa ja maailmalla parikymmentä vuotta. Myös legendaariset Hotel Palace ja Hotel Kämp ovat tulleet tutuiksi. Ahon vahvuuksia ovat ruoan ja juoman yhdistäminen.– Ajatuksena oli tehdä vähän aasialaishenkinen menu, joka ei olisi kohtuuttoman vaikea toteuttaa torttujen paistamisen ja joulusii-vousten ohessa. Monet ruoista, vaikkapa kaikki kalat, leivän ja riisi-vanukkaan pystyykin tekemään etukäteen, Aho kertoo.Ahon lapset ovat ehdottaneet täksi vuodeksi kotijoulua anoppilan sijaan. – Jouluun kuuluu joka tapauksessa joulusiivous, paljon leipomista ja piparkakkutalon rakentaminen, kuusen laittaminen ja joulusauna. Myös hyvä ruoka kuuluu asiaan. Itse pidän kovasti kaloista, joten niitä on pöydässämme vielä reseptissä mainittujen lisäksi varmasti muitakin lajeja. n

Omenaglögi

Jouluista lohipastramia

Silliä purkissa

Graavattua siikaa ja

klementtiinimajoneesia

Joululimppua

Viikunalla täytettyä kalkkunan

fileetä, punajuuri- bataattipaistosta

ja hernesosetta

Riisivanukas

Pähkinäcrumble

Kimmon moderni joulumenu

RESEPTIT KIMMO AHO KUVAT MIKKO LAINE TEKSTI PAULIINA HIETALAHTI

22 | jamk.fi | 2-2015

Juomasuositus kaloille Mosellandin Riesling Kabinett-viini ja kalkkunalle Faustino 1 Gran Reservaa vuodelta 2001.

katso kaikki reseptit osoitteesta jamk.fi/asiakaslehti

Jouluista lohipastramia 400-500 g lohtajauhettua inkivääriäjauhettua neilikkaaraastettua appelsiininkuorta

Leikkaa nahattoman ja ruodottoman lo-hifileen paksuimmasta kohdasta noin 10 senttiä pitkiä ja neljä senttiä leveitä paloja. Ripottele pinnalle mausteet ja raasta appel-siininkuorta päälle. Kääri tiukasti kelmuun. Kääri vielä toisenkin kerran kelmuun, jotta paketista tulee riittävän tiivis. Laita kelmu-paketissa olevat lohet 55 asteiseen veteen ja anna jäähtyä huoneenlämpöön. Anna makujen tekeentyä vielä muutama tun-ti jääkaapissa. Poista kelmut ja leikkaa lohi pari senttiä leveiksi annospaloiksi. Ripotte-le pinnalle laadukasta sormisuolaa ja tarjoa keitettyjen perunoiden kanssa.

Viikunalla täytettyä kalkkunan fileetä1-1,5 kg kalkkunanfilee1 pussi kuivattuja viikunoitasuolaavalkopippuria

Ota iso kalkkunanfilee huoneenlämpöön puoli tuntia ennen ruoanvalmistusta. Kui-vaa filee ja ruskista pinta nopeasti kuu-malla paistinpannulla. Leikkaa fileen pak-suimpaan kohtaan syvä viilto ja täytä se kuivatuilla viikunoilla. Paista kalkkunanfi-leetä 180-asteisessa uunissa kunnes sisä-lämpötila on 70 astetta mitattuna paksuim-masta kohdasta. Ripottele pinnalle suolaa ja valkopippuria ja kääri folioon. Anna ve-täytyä 15 minuuttia, poista folio ja leikkaa annospaloiksi

Riisivanukas ja pähkinäcrumble2 dl puuroriisiä4 dl vettä5 dl täysmaitoa1 dl sokeriaripaus suolaa1 kananmuna1 vaniljatanko

Lisää riisi ja halkaistu vaniljatanko kiehuvaan veteen, keitä miedolla lämmöllä 20 minuut-tia. Lisää noin kolme desilitraa maitoa, sokeri ja suola. Keitä hiljalleen 20 minuuttia. Vatkaa lop-pu maito ja kananmuna kevyesti yhteen. Lisää seos kattilaan ja keitä vielä pari minuuttia. Pois-ta vaniljatanko ja nostele vanukas valmiiksi an-nosmaljoihin tai vaikka juomalaseihin.

Pähkinäcrumble30 g vehnäjauhoja30 g mantelijauhoa (voit korvata mantelijauhon halutessasi kokonaan vehnäjauhoilla)40 g sokeria30 g voita40 g suolapähkinöitä

Paahda rouhittuja suolapähkinöitä pannulla tai uunissa. Jauha ainekset blenderissä, levitä pel-lille ja paista 180-asteisessa uunissa noin 10 mi-nuuttia. Ripottele riisivanukkaan päälle koris-teeksi.

jamk.fi | 2-2015 | 23

Vietä unohtumaton virkistyspäivä Laajiksessa

Laajavuorentie 15 • 40740 Jyväskylä

Puh. 0207 436 436 • www.laajis.fi • info@laajis.fi

JYVÄSKYLÄN ALUETAKSION NYT JYTAKSI

www.jytaksi.fi

Omistaja-asiakas, hyödy eduista! Omistaja-asiakkaanamme hyödyt pankki- ja vakuutusetujen lisäksi omistaja-asiakkaille suunnatuista tapahtumista, matkoista ja yhteistyöyritysten tarjoamista rahanarvoisista eduista. Poimi omasi!

op.fi/keski-suomi #RallyFinland