tilinpäätös 2016 · hietalahti lauri rautakorpi ari peltoniemi heli turtiainen henriikka...

Tilinpäätös 2016Valtuuston hyväksymä 29.5.2017

Pormestarin katsaus Pirkkalan kunnan taloudellinen tulos vuodelta 2016 on huomattavasti talousarviota parempi. Kun toimintatuotot ja verotulot ylittivät talousarvion ja toimintakulut vastaavasti jäivät talousarviota pienemmiksi, on lopputulos hyvin posi-tiivinen. Tilinpäätökseen sisältyy useita kertaluonteisia eriä, mutta ilman niidenkin vaikutusta tulos olisi jäänyt ylijää-mäiseksi. Kertaluonteisia eriä ovat poikkeuksellisen suuret maanmyyntitulot, kilpailukykysopimuksen mukainen loma-rahan leikkaus, rakennusten purkamiskulut ja niistä aiheutuneet arvonalentumiset. Verotulojen kasvu on myönteinen merkki. Nyt saavutetulla hyvällä tuloksella voimme varautua tulevaan Nuolialan koulun investointiin. Investointien kokonaismäärä oli 10 miljoonaa euroa. Yli puolet siitä kohdentui kunnallistekniikan rakentamiseen. Mer-kittävin kohde oli Soljan uuden asuinalueen rakentaminen. Tontteja päästään luovuttamaan vuoden 2017 aikana. Lukion rakennustyöt ovat edenneet suunnitellusti ja elokuussa 2017 opiskelijat pääsevät täysin uudenlaiseen oppimis-ympäristöön. Nuolialan koulu on seuraava suuri investointihanke, jonka suunnittelu on hyvässä vauhdissa. Elinkeinotonttien myynti oli vuonna 2016 ennätyksellistä. Se vei tilikauden tuloksen reippaasti positiiviseksi. Yksittäi-sen tilikauden tuloksen lisäksi yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääntyminen kunnassa tuo myös monia positiivisia välillisiä vaikutuksia, niin euromääräisesti kuin yleisenä elinvoimaisuutena. Pirkkalan kunta on mukana myös seudullisesti merkittävissä hankkeissa. Tampereen seudun keskuspuhdistamo ja Tredun ilmailualan koulutuskeskittymä ovat molemmat investointeja tulevaisuuteen. Tredun toisen asteen opiskelijoil-la on syksystä 2017 alkaen mahdollisuus kaksoistutkintoon, jonka lukio-opinnot järjestetään osin Pirkkalan yhteisluki-ossa. Heinäkuussa ensimmäistä kertaa vietetyt Muinaismarkkinat saavuttivat suuren suosion. Reipissä järjestetty tapahtu-ma nosti esiin Pirkkalan kulttuurihistoriaa. Samalla teemalla jatketaan myös itsenäisyyden juhlavuonna 2017. Vuosi 2016 oli monella tapaa valmistelun vuosi. Kunnan organisaation uudesta, 1.6.2017 voimaan tulevasta, perusra-kenteesta tehtiin päätös syyskuussa 2016. Lautakuntien lukumäärä vähenee nykyisestä neljästä kahteen. Hyvinvointi-lautakunta ja yhdyskuntalautakunta aloittavat uuden valtuustokauden alkaessa kesäkuussa 2017. Toimielinrakenteen ulkopuolelle muodostetaan asioita valmistelevia valiokuntia, joiden lukumäärää, tehtäviä ja kokoa ei määrätä ennalta. Valiokunnat eivät ole virallisia toimielimiä eikä niillä ole päätösvaltaa. Organisaatiorakenteen lisäksi valtuusto hyväksyi joulukuussa uuden hallintosäännön. Sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu on ollut mittava projekti, joka jatkuu yhä. Pelkästään Pirkanmaalla esivalmis-telussa on mukana yhteensä noin 500 henkilöä useissa eri työryhmissä. Kiitän kuntalaisia, päätöksentekijöitä ja työntekijöitä yhteistyöstä niin vuonna 2016 kuin koko valtuustokaudella. Hy-vän tuloksen takana on koko henkilöstön ja luottamushenkilöiden sitoutuminen yhdessä sovittuihin tavoitteisiin. Helena Rissanen pormestari

Sisällys

Toimintakertomus ...................................................................................................................................................... 1

Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa ........................................................................................... 1

Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset ....................................................................................................... 1

Talouden kehitys ......................................................................................................................................................... 8

Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa ......................................................................... 9

Arvio tulevasta kehityksestä ..................................................................................................................................... 12

Henkilöstö ................................................................................................................................................................. 12

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ....................................................................................... 12

Ympäristötekijät........................................................................................................................................................ 13

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä .............................................................................................................. 14

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus ........................................................................................ 16

Tilikauden tuloksen muodostuminen ....................................................................................................................... 16

Toiminnan rahoitus ................................................................................................................................................... 18

Rahoitusasema ja sen muutokset ................................................................................................................................. 20

Kokonaistulot ja -menot ............................................................................................................................................... 23

Kuntakonsernin toiminta ja talous................................................................................................................................ 24

Pirkkalan kunnan konsernirakenne .......................................................................................................................... 24

Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat ............................................................................................................. 24

Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä ......................................................................................... 24

Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä ......................................................................................................... 25

Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut .................................................................................................................... 26

Tilikauden tuloksen käsittely ........................................................................................................................................ 30

Talousarvion toteutuminen .......................................................................................................................................31

Käyttötalous .................................................................................................................................................................. 34

Keskusvaalilautakunta .............................................................................................................................................. 34

Tarkastuslautakunta ................................................................................................................................................. 35

Kunnanhallitus .......................................................................................................................................................... 36

Ympäristölautakunta ................................................................................................................................................ 40

Perusturvalautakunta ............................................................................................................................................... 43

Ympäristöterveydenhuolto ....................................................................................................................................... 61

Sivistyslautakunta ..................................................................................................................................................... 63

Tekninen lautakunta ................................................................................................................................................. 80

Tuloslaskelma ............................................................................................................................................................... 91

Investoinnit ................................................................................................................................................................... 93

Rahoituslaskelma .......................................................................................................................................................... 97

Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta ................................................................. 98

Tilinpäätöslaskelmat................................................................................................................................................ 100

Tuloslaskelma ............................................................................................................................................................. 100

Tase ............................................................................................................................................................................. 101

Rahoituslaskelma ........................................................................................................................................................ 103

Konsernin tuloslaskelma ............................................................................................................................................. 104

Konsernitase ............................................................................................................................................................... 105

Konsernin rahoituslaskelma........................................................................................................................................ 107

Tilinpäätöksen liitetiedot ......................................................................................................................................... 108

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ............................................................................................................ 108

Kunnan tilinpäätöstä koskevat liitetiedot ............................................................................................................... 108

Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot ........................................................................................... 109

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot ............................................................................................................................ 110

Tasetta koskevat liitetiedot ........................................................................................................................................ 112

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot ..................................................................................................................... 112

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot .................................................................................................................. 115

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot ................................................................................................. 117

Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot .................................................................................... 119

Eriytetyt tilinpäätökset ............................................................................................................................................ 120

Vesihuoltolaitos .......................................................................................................................................................... 120

Luettelot ja selvitykset ............................................................................................................................................ 125

Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä ................................................................................. 125

Tilinpäätöksen allekirjoitus ja tilinpäätösmerkintä .................................................................................................. 126

Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2016 Toimintakertomus

1

Olennaiset tapahtumat kunnan toiminnassa ja taloudessa

Kunnan hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset

Pirkkalan kunnan organisaatio, valtuuston ja kunnan-hallituksen jäsenet ja valtuuston tärkeimmät päätök-set vuonna 2016 esitetään seuraavilla sivuilla. Vuonna 2016 ei organisaatiorakenteessa tapahtunut muutoksia, mutta valtuusto hyväksyi 12.9.2016 orga-nisaation uuden perusrakenteen, joka tulee voimaan

uuden valtuustokauden alkaessa 1.6.2017. Siinä on valtuuston ja kunnanhallituksen lisäksi kaksi toimiala-lautakuntaa eli hyvinvointi- ja yhdyskuntalautakunta. Lakisääteisiä toimielimiä ovat keskusvaali- ja tarkastus-lautakunta. Valtuutettujen lukumäärään ei tule muu-tosta eli valtuutettuja tulee olemaan 43. Pirkkalan kunta jatkaa pormestarimallilla.


2

Pirkkalan kunnan hallinnolliset vastuualueet 2016

VALTUUSTO

TARKASTUSLAUTAKUNTA

KUNNANHALLITUS

PORMESTARIVastuualueet

HALLINTO-OSASTO STRATEGIA JA KEHITTÄMINENkansliapäällikkö kehittämisjohtaja

* keskusvaalilautakunta HALLINTO* ympäristölautakunta hallintojohtaja

TALOUSASIATtalousjohtaja

HENKILÖSTÖASIAThenkilöstöjohtajaELINKEINOTOIMIelinkeinojohtaja

TYÖLLISTÄMINENtyöllisyyspalvelupäällikkö

KAAVOITUS JA MAANKÄYTTÖkaavoitusjohtaja

RAKENNUSVALVONTArakennustarkastaja

YMPÄRISTÖNSUOJELUympäristöpäällikkö

SIVISTYSOSASTO VARHAISKASVATUSsivistysjohtaja varhaiskasvatuspäällikkö

* sivistyslautakunta PERUSOPETUSopetuspäällikkö

TOISEN ASTEEN KOULUTUSopetuspäällikkö

VAPAA-AIKAPALVELUTvapaa-aikapäällikkö

PERUSTURVAOSASTO SOSIAALIPALVELUTperusturvajohtaja sosiaalityön johtaja

* perusturvalautakunta VANHUSTEN PALVELUT* ympäristöterveydenhuollon jaosto vanhustyön johtaja

TERVEYSPALVELUTylilääkäri

YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTOympäristöterveyspäällikkö

LASTEN JA NUORTEN TUKIPALVELUTsosiaalityön johtaja

TEKNINEN OSASTO KUNNALLISTEKNIIKKAtekninen johtaja yhdyskuntatekniikan päällikkö

* tekninen lautakunta RUOKA- JA PUHTAUSPALVELUruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö

TILAPALVELUtilapalvelupäällikkö


3

Pirkkalan kunnan organisaation perusrakenne 1.6.2017 alkaen


4

Valtuusto toimikausi 2013–2016 Puolue Paikat KOK 15 SDP 11 VIHR 6 PS 4 KESK 3 VAS 3 KD 1 43 Varsinaiset jäsenet 2016 Skogberg Pertti pj KOK Merikoski Riku I vpj VIHR (14.3.2016 asti) Rinneaho Arja I vpj VIHR (14.3.2016 alk.) Ristimäki-Anttila Jaana II vpj PS Aalto Harri VAS Aalto Maija KOK (24.10.2016 asti) Ahola Ritva SDP Ellä Ville VIHR (14.3.2016 alk.) Hakkarainen Mika KOK Heikkilä Mervi SDP Hoikkala Teppo VIHR Hovilehto-Aunela Liisa SDP Hyttinen Juha KOK Jartti Pirkko KOK Jarva Marko KOK Jukarainen Pirjo KOK Kangasniemi Tapio KD (14.9.2015 alk.) Karppanen Jouko SDP Kivelä Pirjo KOK Kuoppa Mikko VAS Kärki Armi PS Lammi Vesa KOK Lehtinen Raimo SDP Lehtinen Rauno VAS Litmanen Merja SDP (sit.) Naskali Raili KESK Orpana Seppo PS Pajunen Sirpa SDP Palmroth Anne KOK

Palola Sami SDP Rautionmaa Niilo KOK Riihimäki Heikki KESK Rissanen Helena SDP Routamaa Hannu KOK Ruusunoksa Marko SDP Saksala Antero KOK Salomaa-Uusitalo Ilona KOK Savilahti Elina KESK Seppänen Mika KOK Talasmäki Kari VIHR Tammi Jukka KOK Vainio Aki KESK Veltti Veera SDP Vuorenpää Harri PS Yli-Mäenpää Antti KOK (24.10.2016 alk.) Aki Vainio ilmoitti 20.1.2014 eronneensa Vihreiden valtuustoryhmästä ja liittyneensä Keskustan valtuusto-ryhmään. Harri Aalto ilmoitti 16.11.2015 eronneensa Vasemmis-toliiton valtuustoryhmästä ja perustaneensa oman valtuustoryhmän nimeltä Uusi Voima. Pirjo Jukarainen ilmoitti 6.6.2016 eronneensa Vihrei-den valtuustoryhmästä ja liittyneensä Kokoomuksen valtuustoryhmään.


5

Varajäsenet puolueittain 2016 KOK Yli-Mäenpää Antti (24.10.2016 asti) Saarikko Soili Vetola Hannu Terämä Miia Villberg Mauri Hietalahti Lauri Rautakorpi Ari Peltoniemi Heli Turtiainen Henriikka Loukiala Mauri Mälkönen Esko Hakala Markku Hirvonen Akseli Laine Toni Rautakorpi Helena (25.1.2016 alk.) SDP Jääskeläinen Elina Tolvanen Taru Mattila Kai-Pekka Lahti Tero (24.10.2016 asti) Harju Ismo Mattila Juha-Pekka Pietilä Elina Pentti Rauno Saari Emmi Tuominen Mikko Taskinen Santeri

VIHR Ellä Ville (14.3.2016 asti) Fonsén Katriina Näsi Kati Jelys Jutta Kare-Mäkiaho Sanna Nieminen Jani Siltanen Liisa (24.10.2016 alkaen) PS Kaivanto Tuija Ahonen Tiina Tuominen Markku Kujala Jussi-Pekka KESK Pirhonen Matti Gauffin-Kostilainen Denise Kapanen Sakari VAS Kallioluoma Jouni Hyvärinen Marketta Ranta Hannele KD Kuismanen Riitta Grönfors Eija (25.1.2016 alk.)


6

Valtuuston tärkeimmät päätökset 2016

Valtuusto kokoontui kymmenen kertaa ja käsitteli 86 asiaa. Valtuuston tärkeimmät päätökset vuonna 2016 olivat seuraavat: Valtuuston vuonna 2016 hyväksymät asemakaavat:

Linnakorven asemakaavan muutos ja laajennus (nro 237)

Kurikan asemakaavan laajennus (nro 234)

Linnakallion asemakaavan laajennus (231)

Naistenmatkan asemakaavan muutos (nro 243)

Partolan asemakaavan muutos (nro 235) 25.1.2016

takasi Pirkkalan vanhustentalosäätiön uudisrakennuskohteen lainan 21.3.2016

päätti merkitä Tampereen seudun keskuspuhdistamo osakeyhtiön osakkeita yhtiökokouksen tekemän osake-antipäätöksen mukaisesti

18.4.2016

hyväksyi uuden 1.6.2016 voimaan tulevan rakennusjärjestyksen 16.5.2016

hyväksyi valtion ja Tampereen kaupunkiseudun kuntien välisen maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuk-sen 2016 - 2019

6.6.2016

määritti Pirkkalan kunnan ympäristötavoitteet ja antoi kestävän kehityksen toimenpidesitoumukset 12.9.2016

hyväksyi valtuuston kooksi 43 valtuutettua valtuustokaudella 2017 - 2021 ja hyväksyi kunnan organisaation perusrakenteen

24.10.2016

hyväksyi seudulliset maapoliittiset toimintatapojen pääperiaatteet

purki Työterveyshuolto Viisarin yhteistoimintasopimuksen 14.11.2016

määräsi verovuodelle 2016 tuloveroprosentiksi 20,00, yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,05, vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,55, muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,05, yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0,00 ja rakentamattoman rakennuspaikan veroprosen-tiksi 3,00

päätti hankkia psykiatrisen avohoidon palvelut Tampereen kaupungilta 1.1.2017 alkaen 12.12.2016

hyväksyi Pirkkalan ja Vesilahden sosiaali- ja terveydenhuollon päivitetyn yhteistoiminta-aluesopimuksen 1.6.2017 alkaen

hyväksyi uuden 1.6.2017 voimaan tulevan hallintosäännön


7

Kunnanhallitus toimikausi 2015–2016

Puolue Paikat KOK 4 SDP 3 VIHR 1 KESK 1 PS 1 VAS 1 11

Varsinaiset jäsenet 2016 Varajäsenet 2016 Rissanen Helena pj, pormestari SD Kangasniemi Tapio KD Jartti Pirkko I vpj KOK Aalto Maija KOK (24.10.2016 asti) Saarikko Soili KOK (24.10.2016 alkaen) Lehtinen Rauno II vpj VAS Kallioluoma Jouni VAS Hoikkala Teppo VIHR Hulkkonen Leena VIHR Karppanen Jouko SDP Mattila Juha-Pekka SDP Kärki Armi PS Vuorenpää Harri PS Naskali Raili KESK Gauffin-Kostilainen Denise KESK Salomaa-Uusitalo Ilona KOK Kivelä Pirjo KOK Seppänen Mika KOK Hyttinen Juha KOK Tammi Jukka KOK Lammi Vesa KOK Veltti Veera SDP Pajunen Sirpa SDP


8

Talouden kehitys

Kuntaliiton mukaan kuntasektorin tilinpäätösarviot kertovat talouden suunnan olevan hyvä. Kuntien ta-louden tasapainottamistoimenpiteet ovat olleet tulok-sellisia. Lähivuosien tulopohjamuutokset edellyttävät kuitenkin edelleen tarkkaa taloudenpitoa. Tiedot pe-rustuvat Tilastokeskuksen kunnilta tammikuussa 2017 keräämiin arvioihin. Toimintatuotot pysyivät kokonaisuutena edellisen vuoden tasolla. Toimintatuottoja kasvattivat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon maksujen koro-tukset. Toisaalta toimintatuottoja vähensivät esimer-kiksi valtionavustusten pieneneminen. Kuntasektorin menojen kasvu koko maassa oli keski-määrin 1,3 %, mitä voidaan pitää maltillisena kasvuna. Syynä ovat muun muassa henkilöstökulujen sopeut-taminen ja matala kustannustason nousu kuntapalve-luissa. Palkkasopimusten vaikutus oli keskimäärin 0,6 %. Toimintakulujen kasvun hidastumiseen vaikutti myös kilpailukykysopimuksen mukainen lomarahaleik-kauksesta johtuva vuoden 2017 lomapalkkavelan pie-neneminen (150 milj. euroa koko kuntasektorilla). Inflaatio oli vain 0,4 %, mikä hillitsi ostojen kasvua. Vastaavasti toimintakuluihin kasvupaineita aiheuttavat ikärakenteen muutokset, lisääntynyt maahanmuutto ja korkea pitkäaikaistyöttömyys. Kuntien yhteenlaskettu toimintakate heikkeni 1,4 % (0,4 miljardia euroa) edellisestä vuodesta. Verotulojen kasvu oli maltillista, yhteensä 1,4 % ja 300 milj. euroa. Kunnallisverotulot kasvoivat 2 % ja kiin-teistöverot 4,1 %. Yhteisöverotulot sen sijaan laskivat 6,3 %, mikä johtuu muun muassa kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistumisesta. Valtionosuudet kasvoivat 7 % (lähes 700 milj. euroa). Valtionosuuksien kasvun taustalla ovat esimerkiksi veroperustemuutoksista johtunut veromenetysten kompensaatio (260 milj. euroa) ja valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkistaminen (270 milj. euroa). Verotuloista ja valtionosuuksista muodostuva verora-hoitus oli yhteensä 30,7 miljardia euroa ja kasvoi noin 3 %. Asukaskohtainen verotulo oli 4.025 euroa ja valti-onosuus 1.608 euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate vahvistui yli 26 % edellisestä vuodesta. Kuitenkin 18 kuntaa ennakoi

vuosikatteen jäävän negatiiviseksi, kun vuoden 2015 tilinpäätöksissä vuosikate oli negatiivinen 13 kunnalla. Asukaskohtainen vuosikate vuonna 2016 oli 440 eu-roa. Kuntakoon mukaan tarkasteltuna 5.000-20.000 asukkaan kunnissa vuosikate oli hieman alle 400 eu-roa/asukas. Tilikauden tulos parani lähes 0,5 miljardia euroa, mut-ta silti tilikauden tulos on negatiivinen 111 kunnassa. Yhteensä Manner-Suomessa on kuntia 295. Poistonalaiset investoinnit olivat Manner-Suomen kunnissa noin 550 euroa/asukas. 5.000-20.000 asuk-kaan kunnissa poistonalaiset asukaskohtaiset inves-toinnit olivat hieman alle 500 euroa. Investointitar-peissa on suuria kuntakohtaisia eroja. Maakuntakes-kuksissa ja suurissa kaupungeissa palvelutarpeen kas-vu aiheuttaa investointipaineita. Muissa kunnissa investoinnit painottuvat korjausinvestointeihin. Kuntien lainakanta kasvoi yhteensä 0,5 miljardia euroa ja on nyt 16 miljardia, kasvua edellisestä vuodesta on 3,4 %. Kasvu on hidastunut edellisvuodesta, jolloin se oli 0,8 miljardia (5,6 %). Asukasta kohden laskettu kuntien lainakanta oli 2.938 euroa, kun vastaava luku oli edellisvuonna 2.841 euroa. Asukaskohtainen laina-kanta suurenee kunnan asukasluvun kasvaessa. 5.000-20.000 asukkaan kunnissa lainakanta oli noin 2.750 euroa. Työllisyystilanne oli Pirkanmaalla joulukuun 2016 lo-pussa muuta maata heikompi. Pirkanmaalla työttö-mien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 15,6 %, kun koko maassa luku oli 13,6 %. Työttömien työnhakijoi-den lukumäärä oli kuitenkin joulukuussa 2016 huo-mattavasti matalampi kuin vuotta aiemmin. Vuosita-solla työttömien työnhakijoiden lukumäärä laski 4,5 %. Rakennetyöttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat silti edelleen haaste. Avoimien työpaikkojen määrän kasvu kertoo talouden kohentumisesta. Vuoden 2016 aikana Pirkkalassa työttömyys kääntyi laskuun. Työttömyysaste oli joulukuun lopussa 11,0 % (1.034 työtöntä työnhakijaa), kun se vuotta aiemmin oli 12,2 % (1.132 työtöntä työnhakijaa). Joulukuun lopussa 2016 yli 50-vuotiatia työttömiä oli 349 henki-löä, kun vuotta aiemmin luku oli 381 henkilöä. Alle 25-vuotiaiden työttömien työnhakijoiden määrä väheni. Vuoden 2016 lopussa työttömiä alle 25-vuotiaita työnhakijoita oli 132, kun vuotta aiemmin heitä oli 148.


9

Olennaiset muutokset Pirkkalan kunnan toiminnassa ja taloudessa

Tuloslaskelma

Tilikauden tulos on 7.075.814 euroa ja tilikauden yli-jäämä 5.814 euroa, kun tuloksesta tehdään 7.070.000 euron investointivaraus. Vuonna 2015 tilikauden tulos oli 426.267 euroa ja tilikauden ylijäämä 11.267 euroa, kun tuloksesta tehtiin 415.000 euron investointiva-raus. Ulkoisten toimintatuottojen kasvu vuonna 2016 oli yli 17 % eli noin 5,5 milj. euroa. Syynä poikkeuksellisen suureen muutokseen ovat kertaluonteiset erät, erityi-sesti toimitila- ja teollisuustonttien myynnistä saadut pysyvien vastaavien myyntivoitot (muut toiminta-tuotot), joita kertyi lähes 4,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2015. Myös myyntituottoihin sisältyy kertaluonteinen, yli 800.000 euron tulo. Ulkoiset toimintakulut kasvoivat maltillisesti. Kasvu oli 1 % eli 1,3 milj. euroa. Vuotta aiemmin kasvu oli 4 % eli 4,6 milj. euroa. Henkilöstökulut jäivät vuotta 2015 pienemmiksi. Tämä johtuu kilpailukykysopimuksen mukaisesta lomarahojen leikkauksesta. Lomapalkkave-lasta aiheutuva kulukirjaus on yli 600.000 euroa pie-nempi kuin vuotta aiemmin. Muilta osin henkilöstöku-lut olivat vuoden 2015 tasolla, kun vuodesta 2014 vuoteen 2015 kasvu oli lähes 2 %. Palvelujen ostot kasvoivat hieman yli 3 % eli noin 1,4 milj. euroa. Kasvu kohdentuu pääosin erikoissairaanhoidon palvelujen ostoihin. Aineissa, tarvikkeissa ja tavaroissa ja avustuk-sissa ei tapahtunut juurikaan muutoksia vuoteen 2015 verrattuna. Muut toimintakulut kasvoivat yhden pro-sentin (noin 1,3 milj. euroa). Kasvu johtuu väistötilois-ta johtuvien vuokramenojen lisäyksestä.

Verotulot kasvoivat 4,3 %, mikä on edellisvuotta suu-rempi (2,4 %) kasvu. Valtakunnallisesti kuntien verotu-lojen kasvu oli 1,4 %, joten siihen verrattuna Pirkkalan kehitys on hyvä. Veroprosentteihin ei tehty muutoksia vuodelle 2016. Verotulot kasvoivat yhteensä 3,5 milj. euroa. Kunnallisveron kasvu oli 4,9 % (3,6 milj. euroa)

ja kiinteistöveron kasvu 4 % (160.000 euroa). Yhteisö-verot laskivat 8,7 % (285.000 euroa), mihin vaikutti osaltaan kuntien korotetun yhteisöveron jako-osuuden poistuminen vuodelle 2016. Valtionosuudet kääntyivät edellisten vuosien leikkaus-ten jälkeen kasvuun. Lisäystä vuoteen 2016 oli lähes 800.000 euroa (7 %). Tähän vaikuttivat veroperuste-muutoksista johtunut veromenetysten kompensaatio ja valtion ja kuntien välisen kustannusten jaon tarkis-taminen. Verotuloista ja valtionosuuksista muodostuva verora-hoitus kasvoi Pirkkalassa 4,6 %, kun koko maassa kas-vu oli 3 %. Asukaskohtainen verotulo oli Pirkkalassa 4.424 euroa ja valtionosuus 612 euroa eli verorahoitus yhteensä 5.036 euroa/asukas. Kuntien keskimääräinen verorahoitus on 5.633 euroa/asukas, josta verotulon osuus on 4.025 euroa/asukas ja valtionosuuden 1.608 euroa/asukas.

Rahoitustuotot ja –kulut vähenivät lähes 40 % edelli-sestä tilinpäätöksestä. Erityisesti korkokulut laskivat matalan korkotason ja pienentyneen lainamäärän vuoksi. Vuosikatteeksi muodostui 16.121.826 euroa. Se on yli kaksinkertainen vuoteen 2015 verrattuna. Suunnitel-man mukaisten poistojen määrä oli 6.983.991 euroa (vuonna 2015: 6.950.184 euroa). Vuoden 2016 aikana purettiin osa yläasteen sekä Nuolialan koulun raken-nuksista ja Suupankuja 2:ssa sijainnut, viimeksi hallin-non tiloina toiminut rakennus. Arvonalentumisia kir-jattiin yhteensä 2.062.020 euroa. Rakennusten purkui-hin oli varauduttu talousarviossa.


10

Investoinnit Investointimenot olivat yhteensä 10 milj. euroa. Maa-alueiden hankintaan käytettiin 1,6 milj. euroa. Osak-keisiin kohdentuneet menot olivat 260.000 euroa, mikä sisältää 1. vaiheen Tampereen Seudun Keskus-puhdistamo Oy:n osakeannista. Irtaimistohankintoja oli yhteensä 230.000 euroa. Talonrakennusinvestoin-nit olivat 2 milj. euroa (vuonna 2015: 2,4 milj. euroa) ja kunnallistekniikan investoinnit olivat 5,8 milj. euroa (vuonna 2015: 5,8 milj. euroa). Myös taloussuunnitelmakauteen sisältyy merkittäviä investointikohteita, mikä tuo haasteita talouden tasa-painoisena pitämiselle.

Rahoitus Vuonna 2016 nostettiin pitkäaikaista lainaa 8 milj. euroa. Lainoja lyhennettiin 8,75 milj. eurolla. Korolli-nen vieras pääoma oli vuoden lopussa 44,1 milj. euroa, jolloin asukaskohtainen laina oli 2.301 euroa. Vuonna 2015 asukaskohtainen lainamäärä oli 2.371 euroa, joten se on laskenut.

Pirkkalan talouden kokonaistilanne Talouden tunnusluvut paranivat kaikilta osin. Syynä olivat erityisesti poikkeuksellisen suuret, kertaluontei-set pysyvien vastaavien myyntivoitot maa-alueiden myynneistä, mutta myös maltillinen toimintamenojen kasvu ja edellisvuotta parempi verotulojen ja valtion-

osuuksien kertymä. Toisaalta tilikauteen kohdistui myös tulosta heikentäviä kertaluonteisia arvonalen-tumisia. Vuosikate parani huomattavasti ja kattaa selvästi pois-tot. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta parani edellisestä tilinpäätöksestä, mutta on yhä negatiivinen. Tunnusluku kertoo investointien omarahoituksen toteutumisesta pitkällä aikavälillä. Investointien tulorahoitusprosentti parani edelleen. Lainanhoitokate eli vuosikatteen riittävyys lainanly-hennyksiin ja kassan riittävyys kertovat maksuvalmiu-den vahvistumisesta. Suhteellinen velkaantuneisuus ja lainakanta pienenivät toista vuotta peräkkäin. Mikäli pysyvien vastaavien myyntivoitot olisivat olleet viime vuosien keskimääräisellä tasolla eli noin 2 milj. euron luokkaa ja kertaluonteisia arvonalenemisia ei olisi ollut, olisivat tunnusluvut kuitenkin parempia kuin tilinpäätöksessä 2015. Tilikauden tulos olisi noin 3 milj. euroa ja vuosikate kattaisi poistot. Investointien tulo-rahoitusprosentti olisi yli 100. Kirjanpitolautakunnan kuntajaoston lausunnon mu-kaan kuntien tulee vuoden 2016 tilinpäätöksen toimin-takertomuksessa ja liitetiedoissa kertoa aikaisempaa yksityiskohtaisemmin johdannaissopimusten sisällöstä ja niiden taloudellisista vaikutuksista. Pirkkalan kunnan johdannaissopimuksia käsitellään liitetietojen lisäksi kappaleessa Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epä-varmuustekijöistä. Väestön kehitys Pirkkalan väestönkasvu oli tilinpäätösvuonna 250 asu-kasta eli 1,3 %. Asukasluku oli vuoden lopussa 19.163. Väestö on kasvanut koko 2000-luvun, kolmena viime vuonna väestönkasvu on ollut vuosittain 1-2 %.


11

Työllisyys- ja elinkeinoasiat sekä asuminen

Työllisyyden kehitystä on kuvattu seudun ja Pirkkalan kunnan osalta edellisessä luvussa Talouden kehitys. Vuoden 2016 aikana työttömyyden kasvu pysähtyi ja työttömien kokonaismäärä kääntyi lievään laskuun Pirkkalassa. Pitkäaikaistyöttömien määrä kuitenkin kasvoi jonkin verran. Pitkään työttömänä olleista mak-settavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 2016 vuonna 764.976 euroa. Vuonna 2015 kunta-osuutta maksettiin peräti 834.849 euroa. Kunnan työl-lisyydenhoidon vastuualueella aktivoitiin työttömiä tehokkaasti heille soveltuviin työllistymistä edistäviin lakisääteisiin palveluihin kuten kuntouttavaan työtoi-mintaan ja työllistymistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (=TYP) sekä palkkatuettuun työhön. Toimitila- ja teollisuustonttien kauppa kehittyi erittäin suotuisasti. Myytyjen tonttien volyymi oli sekä eurois-sa että pinta-alassa mitattuna kunnan historian suurin. Euromääräinen myynti oli yli 8 milj. euroa, hehtaarei-na noin 20. Vuosina 2009 - 2015 keskimääräinen eu-romääräinen myynti on ollut hieman alle 2 milj. euroa ja vajaa 7 hehtaaria vuotuisesti. Kasvua keskiarvolu-kuihin verrattuna on yli 400 % euroina ja lähes 300 % hehtaareina. Alueellisesti kauppaa käytiin Koiviston alueella, Vähä-Vaitissa, Linnakalliossa ja Linnakorvessa. Erityisesti kehätien eteläpuolisella alueella Linnakalliossa kysyntä oli erittäin vilkasta koko vuoden ajan. Vilkkaana edennyt tonttikauppa heijastui myös kunnan työpaikkakehitykseen vahvana kasvuna. Alueella työs-säkäyvien määrä kasvoi 255 henkilöllä vuoden 2016 aikana. 31.12.2016 alueella työssäkäyvien yhteismäärä oli 6.577 henkilöä. Kasvun suurimpina vetureina olivat Also Finland ja Posti Logistics, joiden toiminta Linna-korvessa käynnistyi vuoden 2016 aikana.

Pirkkalan kunnan myyntivalmiiden tonttien (=kaavoitettu ja infrarakennettu valmis, myytävä tuo-te) varanto on huolestuttavan alhainen, mikä on seu-rausta parantuneesta suhdanteesta sekä myynti- ja varausprosessin uudistuksista. Myytävä varanto on jo varatut tontit huomioituna noin 10 hehtaaria. Raken-teilla oleva uusi elinkeinoalue Vähä-Vaitin ja Linnakal-lion välissä eli ns. Linnakallion jatke valmistuu myynti-kuntoon 2018. Alueen koko on 12,3 hehtaaria. Mikäli kysynnässä ei tapahdu merkittävää muutosta huo-nompaan, kyseinen alue myytäneen loppuun vuoden 2018 aikana. Rakenteilla olevien, myytyjen tonttien sekä käynnissä olevien neuvottelujen perusteella vaikuttaa siltä, että elinkeinotonttien myynti ja Pirkkalan työpaikkakehitys tulevat olemaan hyvällä tasolla vuosina 2017 ja 2018. Vuonna 2019 uhkaa myytävän tonttivarannon puut-teesta johtuen tulla merkittävä notkahdus. Tämä hei-jastuu viiveellä myös työpaikkakehitykseen. Helsinki-Tampere moottoritien suunniteltu oikaisu Lempäälästä Linnakallioon (nk. Puskiaisten oikaisu) lisää entisestään Pirkkalan kiinnostusta elinkeinoelä-män kohtauspaikkana. Jasperintien jatkaminen Vähä-Vaitista Linnakallioon ja alueen kaavoittaminen koko-naisuudessaan elinkeinoelämän käyttöön on kunnan lähitulevaisuuden kannalta erittäin tärkeää. Keskipit-källä aikavälillä Puskiaisten oikaisu ja suunniteltu kehä II muodostavat kiinnostavan strategisen kokonaisuu-den. Vuonna 2016 valmistui yhteensä 136 asuntoa, joista 32 oli omakotitaloasuntoja, 42 rivitaloasuntoja ja 62 kerrostaloasuntoja. Huippuvuosien 2012-14 jälkeen ei ole valmistunut valtion tukemia asuntoja. Tilanne paranee näiden osalta uusien kaava-alueiden käyt-töönoton myötä vuodesta 2017 alkaen.


12

Arvio tulevasta kehityksestä

Toteutuessaan maakuntauudistus muuttaa merkittä-västi vuodesta 2019 alkaen kuntien tehtäväkenttää ja taloutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvas-tuu siirtyy perustettaville maakunnille ja kuntien toi-minnassa korostuvat elinvoima ja sivistys. Noin puolet kuntien tehtävistä siirtyy maakunnille. Kuntatalouden kokonaisuus ja rakenne muuttuvat, kun tuloihin, me-noihin ja omaisuusjärjestelyihin tulee muutoksia. Kuntien tärkein tulonlähde ovat verotulot, jotka muo-dostavat yhteensä noin puolet kuntien kaikista tulon-lähteistä. Osa kuntien nykyisistä verotuloista ohjataan maakunnille. Kunnille jää edelleen verotusoikeus ja nykyiset verolajit, kunnallisvero, yhteisövero ja kiin-teistövero, säilyvät. Niiden osuus kuntien tuloista tulee muuttumaan. Kunnallisvero tulee olemaan tärkein tulonlähde myös uudistuksen jälkeen. Vuoden 2019 jälkeen tyypillinen kunnallisveroprosentti on valmiste-luvaiheen laskelmien perusteella noin 7,5 prosenttia. Verotulojen vähentyessä yhteisöveron ja etenkin kiin-teistöveron merkitys tulonlähteenä kasvavat. Nk. sote-perusteiset valtionosuudet siirretään pois kunnilta ja ohjataan valtion kautta maakunnille. Valti-

onosuusjärjestelmän rakenne ei muutu eli valtion-osuus koostuu jatkossakin VM:n hallinnoimasta kun-nan peruspalvelujen valtionosuudesta ja OKM:n ope-tus- ja kulttuuritoimen valtionosuusrahoituksesta. Peruspalvelujen valtionosuuden määrä ja laskentape-rusteet muuttuvat. Omaisuusjärjestelyistä on linjattu, että kunnille jäävät kuntien omat sote-rakennukset, jotka maakunta vuok-raa kunnilta kolmeksi vuodeksi (mahdollinen yksi lisä-vuosi). Siirtyvien toimintojen irtain omaisuus siirtyy maakunnalle eikä siitä maksettaisi kunnille korvausta, mutta kunnan taseissa olevien kuntayhtymäosuuksien ja siirtyvän irtaimen omaisuuden tasearvot olisi mah-dollista kirjata peruspääomaa vastaan, jolloin omai-suuden siirrolla ei olisi tulosvaikutusta vuonna 2019. Pirkkalan kuntastrategian mukaan investointien mitoi-tus ja rahoitus suhteutetaan kantokykyyn ja talouden tulee olla tasapainoinen. Investointitarpeet ovat ta-loussuunnitelmavuosina suuret. Verotulojen merkitys tulonlähteenä on suuri, joten verotulojen kehitykseen liittyvä epävarmuus on koko talouden tasapainon kannalta yksi osatekijä.

Henkilöstö

Pirkkalan kunnan henkilöstön määrä 31.12.2016 oli 1.368, joista vakinaisia oli 1.044. Tarkasteluhetkellä lukumäärä oli 19 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten osuus on laskenut 21 henkilöllä ja vastaavasti määräaikaisten osuus on kasvanut 2 henki-löllä. Henkilöstön jakautuminen osastoittain on esitet-ty henkilöstöä koskevissa liitetiedoissa.

Henkilöstökulut vuonna 2016 olivat yhteensä 55.338.601 euroa, josta palkat ja palkkiot 43.248.257 euroa ja henkilösivukulut 12.080.343 euroa. Henkilös-tökulut laskivat edellisestä vuodesta 617.710 euroa eli 1,1 %. Henkilöstökertomuksessa raportoidaan yksityis-kohtaisemmin henkilöstöön liittyvistä tunnusluvuista.

Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä

Kunnanhallituksen hyväksymä Pirkkalan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohje tuli voimaan 1.1.2015. Ohjeessa todetaan, että Pirkkalan kunnanhallitus ja lautakunnat laativat toimialaansa koskevan riskienhallintasuunnitelman valtuustokausittain ja että ensimmäinen suunnitelma tehdään vuoden 2015 aikana. Ohjeen velvoittama riskikartoitusprosessi saatiin valmiiksi vuoden 2016 aikana. Riskienhallintasuunnitelmat tehtiin vuosille 2016-2020. Suunnitelmissa kuvataan osastoittain toimin-taympäristö, riskienhallintaprosessin käytännön toteu-tus ja vastuut sekä määritellään käytettävät riskienhal-lintatoimenpiteet. Riskikartoitusprosessin tuloksena tunnistettiin strategisia, operatiivisia ja vahinkoriskejä. Näistä arvioitiin riskin todennäköisyys ja merkitys sekä

riskinhallinnan nykytila. Merkittävimmistä riskeistä laadittiin toimenpidesuunnitelmat ja määriteltiin vas-tuutahot. Riskienhallintasuunnitelmat päivitetään vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. Toimintaympäristöön liittyviä epävarmuustekijöitä tulee valmistelussa olevista lainsäädännöllisistä uudis-tuksista ja niiden vaikutuksista Pirkkalan kunnalle. Sote- ja maakuntauudistus vaikuttaa niin tulojen ja menojen tasapainoon, omaisuuden arvoon kuin henki-löstön asemaan. Sopimusohjaukseen on kiinnitettävä erityistä huomioita riskienhallinnan näkökulmasta. Pirkkalan kunnan strategiassa vuosille 2014-2018 on asetettu tavoitteet ja painopisteet vuoteen 2018. Tavoitekokonaisuudet ovat aktiivinen elinkeinopoli-tiikka, hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat ja hyvin toimi-


13

va kunta. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi asete-taan vuosittaiset talousarviotavoitteet. Toimintaympä-ristön muutokset tulee huomioida tulevan strategia-prosessin yhteydessä. Yleinen taloustilanne aiheuttaa Pirkkalan kunnankin taloudelle riskin niin tulojen kuin menojen kehityksel-le. Tulojen, erityisesti verotulojen, kehityksen hidas-tuminen on riski, kun samalla toimintamenoihin ja investointeihin kohdistuu suuria tarpeita. Taloussuun-nitelmakaudella on suunnitteilla suuria investointi-hankkeita, joiden vaikutus kunnan talouden kantoky-kyyn on merkittävä. Viime vuosien väestönkasvu on aiheuttanut osaltaan investointitarpeita. Tasaisen väestönkasvun toteutu-misen eteen tehdään suunnitelmallista työtä tietojoh-tamisjärjestelmän avulla. Tavoitteena on pitää jatkossa kunnan kasvu tasaisena, jotta palvelutarpeet ja -tuotanto pysyvät tasapainossa talouden kanssa. Vuonna 2016 vaihtui kilpailutuksen johdosta Tampe-reen kaupunkiseudun perustietotekniikan yhteinen palveluntuottaja. Seudun yhteisistä muutoshallinta-toimenpiteistä ja varautumisesta huolimatta tietojär-jestelmien toiminnassa oli ajoittain katkoksia, jotka aiheuttivat kuntien toiminnalle haittaa. Vahinkoriskeihin on varauduttu kattavalla vakuutus-turvalla. Vakuutukset kilpailutettiin vuonna 2015 ja sopimukset astuivat voimaan 1.1.2016. Vakuutusten tason arviointi ja valvonta on vastuutettu talousjohta-jalle. Maaoikeudessa käsitellään elokuussa 2017 Niemen-maalla tehtyä kiinteistötoimitusta koskeva asia. Kunta on tehnyt vuonna 2014 kaksi johdannaissopi-musta aiemmin tehdyn (2007) epäedulliseksi muuttu-

neen johdannaissopimuksen vaikutusten hillitsemisek-si. Negatiivisten kassavirtojen hyvitykseksi ajalla 2014–2017 tehtiin koronvaihtosopimus. Korkoriskin hallitsemiseksi tehtiin kynnyksellinen ko-ronvaihtosopimus, joka mahdollistaa vaihtuvakorkoi-sille lainoille vuonna 2019 alkavan suojauksen kohtuul-lisella korkoprosentilla. Sopimus päättyy vuonna 2049. Molemmilla sopimusosapuolilla on oikeus purkaa johdannaissopimus ennenaikaisesti markkina-arvoonsa kokonaan ennenaikaisena purkamispäivänä. Tällä hetkellä ei ole todennäköistä, että kumpikaan osapuoli käyttäisi purkuehtoa. Kynnyksellisessä koron-vaihtosopimuksessa negatiivisten kassavirtojen odote-taan ajoittuvan koko suojausajalle 2019 - 2049. Alla korkoherkkyydet liittyen kynnykselliseen koron-vaihtosopimukseen Korkojen muutos Markkina-arvon muutos Korkokäyrä nousee 1.00 %. 6 294 117 Korkokäyrä nousee 0.50 %. 3 475 291 Korkokäyrä laskee 0.50 % -4 214 647 Korkokäyrä laskee 1.00 % -9 260 484

Yhden prosenttiyksikömuutoksella on merkittävä vai-kutus markkina-arvoon, koska kyseessä on 30 vuoden sopimus. Markkina-arvo käytännössä näyttää yhtenä lukuna koko sopimusajan maksettavan koron ja mark-kina-odotuksen erotuksen. Luvun mittasuhteita arvioi-dessa pitää arvioida kokonaisuutena 30 vuoden koko-naiskorkokustannuksia. Markkina-arvon muutos on laskettu siten, että mark-kinoiden hinnoittelema korkokäyrä liikkuu välittömäs-ti. Markkina-arvon muutos ei välittömästi vaikuta kassavirtoihin. Toteutuneet euribor-korot määrittävät todellisen kassavirran, koska kunta vastaanottaa ko-ronvaihtosopimuksessa euribor-korkoa.

Ympäristötekijät

Pirkkalan kunta on sitoutunut seudulliseen keskus-puhdistamohankkeeseen, jonka investointikustannus kokonaisuudessaan mahdollisesti voi ylittää 300 milj. euroa. Pirkkalan osuus on noin 18 milj. euroa, sisältäen osakeyhtiöön sijoitettava pääomasijoitus, puhdista-moinvestoinnin tulevat takausvastuut ja siirtoviemäri-järjestelmiin kohdentuvat investoinnit. Pirkkala on varautunut sijoittamaan osakeyhtiöön pääomasijoi-tuksena noin 2,3 milj. euroa. Pirkkalan keskustassa sijaitsevan Vähäjärven kunnos-tamiseksi tehtiin kemikaalikäsittely ja kunnostushank-

keen yhteydessä seurattiin järven vedenlaatua ja bio-logista tilaa. Vuoden 2016 aikana Pirkkalan kunta määritti ympäris-tötavoitteensa ja antoi kestävän kehityksen yhteiskun-tasitoumuksensa. Lisäksi kunnan eri osastot ja vastuu-alueet antoivat omia kestävän kehityksen toimenpide-sitoumuksia vuosille 2016 – 2020. Seudullisesti tehtiin arvio Tampereen seudun ilmastostrategian toteutumi-sesta.


14

Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa, että kunnalle ja kuntakonsernille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että toiminta on tuloksellis-ta. Sisäinen valvonta on osa kunnan johtamisjärjestelmää sekä kunnan johdon ja hallinnon työväline, jonka avul-la arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista, toimintaprosesseja ja riskejä. Valvonnan tarkoituksena on edistää organisaation tehokasta johtamista, riskien hallintaa, toiminnan kehittämistä ja tuloksellisuuden arviointia. Kunnan sisäisen valvonnan tavoitteena on saada koh-tuullinen varmuus siitä, että kunnan toiminta on ta-loudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa, lain säännöksiä, viran-omaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja omaisuus ja resurssit turvataan. Riskienhallinnalla tarkoitetaan järjestelmällisiä menettelytapoja, joiden avulla tunnistetaan ja kuvataan kunnan ja kuntakon-sernin toimintaan liittyviä riskejä, arvioidaan riskien merkittävyyttä ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä määritellään toimintatavat riskien hallitsemiseksi, valvomiseksi ja raportoimiseksi. Valtuusto päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista. Kunnanhallitus vastaa kuntaa ja kuntakonsernia kos-kevan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan sekä kon-sernivalvonnan järjestämisestä, hyväksyy sisäistä val-vontaa koskevat ohjeet ja menettelytavat sekä valvoo, että sisäinen valvonta ja riskienhallinta toimeenpan-naan ohjeistuksen mukaisesti ja tuloksellisesti. Pormestarilla on kokonaisvaltainen sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan valvontavastuu. Pirkkalan kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleisohjeessa määritetään sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan yleiset periaatteet ja toteuttamistavat. Se sisältää sekä kunta- että toimie-lintasoisen riskienhallintasuunnitelman laatimisvel-voitteen. Pirkkalan kunnan tilivelvolliset viranhaltijat nimetään vuosittain talousarvion käsittelyn yhteydessä. Tilivel-vollisia ovat kunnanhallituksen, lautakuntien, ympäris-töterveydenhuollon jaoston ja Allan Salon taideko-koelman johtokunnan jäsenet sekä pormestari ja mää-ritellyt viranhaltijat. Pirkkalan kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallin-nan yleisohjeen mukaan sisäinen valvonta ja riskien-hallinta tulee huomioida osana toimintaprosesseja. Jatkuvat sisäisen valvonnan kohdealueet ovat päätök-

senteko ja esteellisyys, talouden suunnittelu ja seuran-ta, kirjanpito ja maksuliikenne, henkilöstöasiat, omai-suuden hallinnointi ja vakuutukset, avustukset, tieto-turva, sopimukset ja hankinnat. Valvontavastuut on määritelty yleisohjeessa. Lisäksi pormestari päättää kansliapäällikön esityksestä vuosittain sisäisen valvon-nan painopistealueet. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattami-nen Laista ja asetuksista tulevien määräysten ja tehtävien lisäksi kunnan omissa johtosäännöissä määritellään johtamis- ja päätöksentekovastuut. Kunnan toiminta on perustunut pääosin voimassa oleviin säännöksiin, määräyksiin ja tehtyihin päätöksiin. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Talousarvion tavoitteiden toteutuminen on raportoitu tilinpäätöksessä talousarvion toteutuminen –osiossa. Talousarvion täytäntöönpano-ohjeissa määritellään vuosittain seuranta- ja raportointikäytännöt. Niitä on noudatettu hyvin. Riskienhallinnan järjestäminen Vuoden 2015 loppupuolella aloitettu osastokohtainen riskikartoitusprosessi saatiin päätökseen vuoden 2016 aikana. Sen myötä valmistuivat riskienhallintasuunni-telmat vuosille 2016-2020. Merkittävimmistä riskeistä laadittiin toimenpidesuunnitelmat ja määriteltiin vas-tuutahot. Riskienhallintasuunnitelmat päivitetään vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä. Kunnan vakuutukset kilpailutettiin ja päivitettiin vuon-na 2015, uudet sopimukset tulivat voimaan vuoden 2016 alusta. Vakuutuksien hallinta on kunnossa. Ra-hoitusriskejä on vähennetty tekemällä vuonna 2014 korkoriskin hallitsemiseksi kynnyksellinen koronvaih-tosopimus. Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon val-vonta Kunnan hankintaohjeessa määritetään hankintojen tekemisen ja kilpailuttamisen periaatteet ja talousar-vion täytäntöönpano-ohjeessa hankinta- ja luovutus-valtuudet. Omaisuuden hankinta perustuu määrära-hapäätöksiin ja määriteltyihin hankinta- ja sopimusval-tuuksiin. Ulkopuoliset hankinnat on pääsääntöisesti kilpailutettu joko kunnan tai KuHa Oy:n toimesta. Puitesopimusten mukaiset hankinnat oli yksi sisäisen valvonnan painopistealue vuonna 2016. Hankinnat oli tehty asianmukaisesti.


15

Sopimustoiminta Sopimusten valvonnan ja täytäntöönpanon tueksi kunnan asianhallintajärjestelmässä on sopimushallin-nan osio. Sopimusrekisterit ovat pääosin ajantasaisia. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Pirkkalan kunnassa ei ole omaa sisäisen tarkastuksen yksikköä. Erityisasiantuntijan tehtäviin kuuluvat tar-kastustoimi ja riskienhallintatehtävät. Sisäisen valvon-nan ja riskienhallinnan valvontavastuut on määritelty kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja ris-kienhallinnan yleisohjeessa. Tiedossa ei ole olennaisia virheitä tai puutteita sisäisessä valvonnassa. Vuonna 2016 sisäisen valvonnan painopistealueet olivat kunnan omistamien ja hallitsemien ajoneuvojen käyttö ja puitesopimusten mukaiset hankinnat. Lisäksi tehtiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan arviointi-kysely.

Kunnan omistamien ja hallitsemien ajoneuvojen käyt-töön liittyvän tarkastuksen teki ulkopuolinen taho. Tarkastuksen tavoitteena oli selvittää kunnan ajoneu-vojen käytön ohjeistuksen riittävyyttä ja ajoneuvojen käytön valvonnan menettelyjen asianmukaisuutta. Väärinkäytöksiä ei havaittu, mutta ajoneuvojen käy-töstä tullaan antamaan yhtenäinen ohjeistus. Puitesopimuksen mukaisia hankintoja tarkastettiin käymällä läpi kunnan ostolaskuja. Niiden pohjalta tarkastettiin seuraavat asiat: onko hankintaan olemas-sa KuHan tai kunnan omaa puitesopimusta, onko han-kinta tehty sopimustoimittajalta, onko hankinnasta tehty asianmukainen päätös ja laskujen käsittelyn oikeellisuus. Hankinnat on tehty pääosin asianmukai-sesti.


16

Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus

Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslas-kelmassa ja toiminnan rahoitusta rahoituslaskelmassa. Molempien laskelmien ja niistä laskettavien tunnuslu-kujen tehtävänä on osoittaa kunnan rahoituksen riit-

tävyyttä. Rahoituslaskelmassa osoitetaan, miten inves-toinnit, sijoitukset ja lainanlyhennykset tulorahoituk-sen lisäksi muutoin rahoitetaan.

Tilikauden tuloksen muodostuminen

Tilikauden tulojen riittävyys menoihin osoitetaan tu-loslaskelman välitulosten eli toimintakatteen, vuosi-katteen ja tilikauden tuloksen avulla. Toimintakate on toimintatuottojen ja -kulujen erotus, joka osoittaa verorahoituksen osuuden toiminnan kuluista. Vuosika-te osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Vuosikate on keskeinen luku arvioitaessa tulorahoituk-sen riittävyyttä. Jos vuosikate on negatiivinen, on kun-nan tulorahoitus heikko. Tilikauden tulos saadaan, kun vuosikatteesta vähennetään poistot, arvonalentumiset ja satunnaiset erät. Tilikauden tuloksen jälkeen esitet-tävät erät ovat poistoero- ja tuloksenkäsittelyeriä.

Ylijäämäinen tilikauden tulos voidaan siirtää varauk-siin, rahastoida tai liittää tilinpäätöstä seuraavan vuo-den tilinpäätöksessä edellisiltä vuosilta kertyneeseen yli- tai alijäämään. Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Tunnusluku osoittaa, paljonko toiminnan kuluista saadaan katetuksi myynti- ja maksutuotoilla ja muilla varsinaisen toiminnan tuotoilla. Saatu prosenttiosuus vähennettynä sadasta puolestaan osoittaa, millainen osuus toimintakuluista rahoitetaan verotuloin ja valti-onosuuksin.

Vuosikate prosenttia poistoista Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Pitkällä aikavälillä tulorahoituksen voidaan katsoa olevan riittävä, jos poistot kattavat keskimääräiset poistonalaiset inves-toinnit.

Vuosikate euroa/asukas Vuosikate jaetaan tilikauden lopun asukasluvulla. Kes-kimääräisiä, kaikkia kuntia koskevia tavoitearvoja ei voida asettaa.


17

Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset tuotot ja kulut 1 000 €

2016 2015

Toimintatuotot 37 386 31 871

Toimintakulut -117 407 -116 133

Toimintakate -80 021 -84 261

Verotulot 84 809 81 317

Valtionosuudet 11 735 10 963

Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot 629 824

Korkokulut -558 -769

Muut rahoituskulut -472 -697

Vuosikate 16 122 7 376

Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -6 984 -6 950

Arvonalentumiset -2 062 Tilikauden tulos 7 076 426

Tilinpäätössiirrot -7 070 -415

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 6 11

Tuloslaskelman tunnusluvut 2016 2015

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 31,8 27,4

= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)

Vuosikate/Poistot, % 178 106

= 100 * Vuosikate/Poistot

Vuosikate, €/asukas 841 390

Asukasmäärä 19 163 18 913


18

Toiminnan rahoitus

Toiminnan rahoitusta tilikauden aikana tarkastellaan rahoituslaskelman ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Rahoituslaskelmassa esitetään erikseen tulora-hoituksen ja investointien nettomäärä ja rahoitustoi-minnan eli anto- ja ottolainauksen, oman pääoman ja maksuvalmiuden muutosten nettomäärä. Näiden kahden nettomäärän erotus tai summa osoittaa kun-nan kassavarojen muutoksen tilikaudella. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta Tunnusluvun avulla voidaan seurata inves-tointien omarahoituksen toteutumista pitemmällä aikavälillä. Omarahoitusvaatimus täyttyy, jos kertymä viimeksi päättyneenä tilinpäätösvuonna on positiivi-nen. Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Investointien tulorahoitus Tunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien oma-hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella.

Tunnusluku vähennettynä sadasta osoittaa prosentti-osuuden, mikä on jäänyt rahoitettavaksi pääomarahoi-tuksella eli pysyvien vastaavien myynnillä, lainalla tai kassavarojen määrää vähentämällä. Lainanhoitokate Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittä-vyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Tulorahoitus riittää lainojen hoitoon, jos tunnusluvun arvo on 1 tai suurempi. Kun tunnusluvun arvo on alle 1, joudutaan vieraan pääoman hoitoon ottamaan lisälainaa, realisoimaan kunnan omaisuutta tai vähentämään kassavaroja. Kassan riittävyys Kunnan maksuvalmiutta kuvataan kassan riittävyytenä päivissä. Tunnusluku ilmaisee, monenko päivän kas-sasta maksut voidaan kattaa kunnan kassavaroilla.


19

Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut ulkoiset rahan lähteet ja rahan käyttö 1 000 €

2016 2015

Toiminnan rahavirta Vuosikate 16 122

7 376 Tulorahoituksen korjauserät -8 062 8 060

-3 577 3 800

Investointien rahavirta Investointimenot -9 962

-9 494 Rahoitusosuudet investointimenoihin 596

99 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 304 -1 062

3 850 -5 544

Toiminnan ja investointien rahavirta 6 998 -1 745

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys 8 8

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 600

7 750 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 350 -750

-8 359 -609

Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 18

2 Vaihto-omaisuuden muutos -49

861 Saamisten muutos 997

123 Korottomien velkojen muutos -1 161 -195

-424 562

Rahoituksen rahavirta -936 -47

Rahavarojen muutos 6 062 -1 791

Rahavarat 31.12.

10 048

3 986

Rahavarat 1.1.

3 986

5 777

Rahoituslaskelman tunnusluvut 2016 2015

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, 1 000 €

-3 127

-10 527

Investointien tulorahoitus, %

172,1

78,5

= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

Lainanhoitokate

1,9 0,9

= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys, pv

27

11

= 365 pv * Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Asukasmäärä

19 163

18 913


20

Rahoitusasema ja sen muutokset

Kunnan rahoituksen rakennetta kuvataan taseen ja siitä laskettavien tunnuslukujen avulla. Taseen liitetie-doissa on tase-erien tarkemmat erittelyt. Omavaraisuusaste Omavaraisuusaste mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuk-sista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää noin 70 %:n omavarai-suutta. 50%:n tai sitä alempi omavaraisuusaste mer-kitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasi-tetta. Suhteellinen velkaantuneisuus Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötulois-ta tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Suhteellinen velkaantuneisuus on omavaraisuusastet-ta käyttökelpoisempi tunnusluku kuntien välisessä vertailussa, koska pysyvien vastaavien hyödykkeiden ikä, niiden arvostus- tai poistomenetelmä ei vaikuta tunnusluvun arvoon. Mitä pienempi velkaantuneisuu-den tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuu-det kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulo-rahoituksella.

Kertynyt ylijäämä (alijäämä) Kertynyt ylijäämä osoittaa, paljonko kunnalla on ker-tynyttä ylijäämää tulevien vuosien liikkumavarana, taikka paljonko on kertynyttä alijäämää, joka on katet-tava tulevina vuosina. Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas Luku osoittaa asukaskohtaisen kertyneen ylijäämän tai katettavan kertyneen alijäämän määrän. Asukasmää-ränä käytetään tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaista kunnan asukasmäärää. Lainakanta 31.12. Kunnan lainakannalla tarkoitetaan korollista vierasta pääomaa. Lainakantaan lasketaan tällöin koko vieras pääoma vähennettynä saaduilla ennakoilla sekä osto-, siirto- ja muilla veloilla. Lainat, €/asukas Asukaskohtainen lainamäärä lasketaan jakamalla kun-nan lainakanta tilinpäätösvuoden päättymispäivän mukaisella asukasmäärällä. Lainasaamiset 31.12. Lainasaamisilla tarkoitetaan pysyviin vastaaviin merkit-tyjä antolainoja kunnan omistamien ja muiden yhtei-söjen investointien rahoittamiseen.


21

Tase ja sen tunnusluvut 1 000 €

Tase ja sen tunnusluvut

1 000 €

VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 2015

PYSYVÄT VASTAAVAT 133 744 133 675 OMA PÄÄOMA 76 594 76 588

Aineettomat hyödykkeet 865 1 117 Peruspääoma 30 759 30 759

Aineettomat oikeudet 66 231 Muut omat rahastot 208 208

Muut pitkävaikutteiset menot 799 886 Edellisten til ikausien ylijäämä (alijäämä) 45 622 45 610

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 6 11

Aineelliset hyödykkeet 118 105 117 931

Maa- ja vesialueet 27 390 25 900 POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 10 350 3 280

Rakennukset 48 035 50 510 Vapaaehtoiset varaukset 10 350 3 280

Kiinteät rakenteet ja laitteet 41 885 40 199

Koneet ja kalusto 540 740 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 261 251

Muut aineelliset hyödykkeet 255 255 Valtion toimeksiannot 45 39

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 326 Lahjoitusrahastojen pääomat 38 37

Muut toimeksiantojen pääomat 178 175

Sijoitukset 14 773 14 626

Osakkeet ja osuudet 14 773 14 618 VIERAS PÄÄOMA 63 848 65 759

Muut lainasaamiset 8 Pitkäaikainen 39 911 40 254

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 36 000 36 500

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 150 159 Lainat julkisyhteisöiltä

Valtion toimeksiannot 6 6 Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 3 911 3 754

Lahjoitusrahastojen varat 38 37 Lyhytaikainen 23 937 25 506

Muut toimeksiantojen varat 106 115 Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 100 8 350

Lainat julkisyhteisöiltä

VAIHTUVAT VASTAAVAT 17 159 12 045 Saadut ennakot 11

Vaihto-omaisuus 207 159 Ostovelat 5 954 5 542

Aineet ja tarvikkeet 207 159 Muut velat 1 278 1 715

Muu vaihto-omaisuus 0 Siirtovelat 8 605 9 888

Saamiset 6 904 7 901

Pitkäaikaiset saamiset 448 949 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 151 053 145 879

Lainasaamiset 15 26

Muut saamiset 433 923

Lyhytaikaiset saamiset 6 456 6 952

Myyntisaamiset 3 229 3 203

Lainasaamiset 10 10

Muut saamiset 2 183 2 395

Siirtosaamiset 1 034 1 344

Rahat ja pankkisaamiset 10 048 3 986

VASTAAVAA YHTEENSÄ 151 053 145 879


22

Taseen tunnusluvut 2016 2015

Omavaraisuusaste, % 57,6 54,8

= 100*(Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 47,0 53,0

= 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 45 628 45 621

= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) + Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas 2 381 2 412

Lainakanta 31.12., 1000 € 44 100 44 850

= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)

Lainakanta 31.12., €/asukas 2 301 2 371



23

Kokonaistulot ja -menot

TULOT

MENOT

Toiminta 1 000 €

Toiminta 1 000 €

Toimintatuotot 37 386

Toimintakulut 117 407

Verotulot 84 809

- Valmistus omaan käyttöön Valtionosuudet 11 735

Korkokulut 558

Korkotuotot 0

Muut rahoituskulut 472

Muut rahoitustuotot 629

Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot

Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät

+/- Pakollisten varausten muutos - Pysyvien vastaavien

- Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot -8 069

hyödykkeiden luovutustappiot -8

Investoinnit

Investoinnit Rahoitusosuudet investointimenoihin 596

Investointimenot 9 962

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 304

Rahoitustoiminta

Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 8

Antolainasaamisten lisäys

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 600

Pitkäaikaisten lainojen vähennys 8 350

Lyhytaikaisten lainojen lisäys

Lyhytaikaisten lainojen vähennys Oman pääoman lisäykset

Oman pääoman vähennykset

Kokonaistulot yhteensä 142 998

Kokonaismenot yhteensä 136 741


24

Kuntakonsernin toiminta ja talous

Pirkkalan kunnan konsernirakenne

Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat

Pirkkalan Jäähalli Oy:n toiminta on jatkunut ennallaan. Kunta on antanut jäähalliosakeyhtiölle sitoumuksen palvelujen ostamisesta vuosittain 40.050 eurolla. Tilikauden 2016 tappio oli 44.255,90 euroa. Yhtiöllä on edellisiltä tilikausilta kertynyttä tappiota 620.106,39 euroa. Pirkkalan kunnanhallituksen 1.2.2016 päätök-sen mukaisesti kunta hankki vapaehtoisella kaupalla yhtiön osakkeita. Omistusosuus oli vuoden 2016 lo-pussa 99,92 %. Kunta on taannut Pirkkalan Jäähalli Oy:n leasingsopimuksella hankkiman jäänhoitokoneen. Kiinteistö Oy Pirkkalakeskuksen (omistusosuus 77,55 %) kiinteistö sijaitsee osoitteessa Suupantie 6 ja Pirkkalan kunnan toiminnoista kiinteistössä ovat olleet kunnan pääkirjasto, sivistysosaston hallinnon sekä keskushallinnon tilat. Kunnan omistuksessa on myös 10 autopaikkaa. Yhtiön tilikauden voitto oli 12.041,54

euroa. Aikaisemmilta tilikausilta on kertynyt tappiota 42.682,31 euroa. Kunnan omistusosuus Niemenmaan Lämpö Oy:stä on 70 %. Tilikauden 2016 voitto oli 6.059,47 euroa. Edelli-siltä tilikausilta kertynyttä tappiota on 6.060,31 euroa. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän viimeinen toi-mintavuosi oli 2015, jolloin valmisteltiin kuntayhtymän purkautumista. Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkusopimus hyväksyttiin Pirkkalan valtuustossa 23.3.2015. Kuntayhtymä on purkautunut 1.1.2016 alkaen purkusopimuksen ehtojen täytyttyä. Pirkkalan valtuusto hyväksyi 21.3.2016 kuntayhtymän tilinpää-töksen vuodelta 2015. Lopullinen omaisuuden jako on tehty kuntien kesken vuoden 2016 aikana. Pirkkalan kunnan omistusosuus kuntayhtymästä on ollut 0,79 %.

Arvio konsernin todennäköisestä tulevasta kehityksestä

Tiedossa ei ole muutoksia ennen mahdollista maakun-tauudistusta, joka vaikuttaa todennäköisesti kuntayh-tymiin. Valtuusto päätti 20.2.2017 omavelkaisen ta-

kauksen myöntämisestä Pirkkalan Jäähalli Oy:n valais-tuksen uusimista varten otettavalle lainalle.

KuntayhtymätTytäryhteisöt

Tampereen kaupunkiseudun ky

Pirkanmaan li itto ky

Pirkanmaan sairaan-hoitopiirin konserni ky

PIRKKALAN KUNTA

4,48 %

1,64 %

2,86 %

70,00 %

99,92 %

77,55 %

Pirkkalan Jäähalli Oy

Kiinteistö OyPirkkalakeskus

Niemenmaan LämpöOy

Hämeen päihdehuollon ky

0,79 %


25

Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä

Konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa konser-nin toiminnan taloudellisuus ja tuloksellisuus sekä var-mistaa, että konserniyhteisöille asetetut tavoitteet saavutetaan. Pirkkalan kunnan konserniohje on hyväksytty valtuus-tossa 20.2.2012. Sen mukaan valtuusto määrittelee kunnan omistajapolitiikan sekä hyväksyy talousarviossa ja – suunnitelmassa kunnan konsernijohtamista ja muu-ta yhteistoimintaa koskevat yleiset tavoitteet ja toimin-taperiaatteet. Kuntakonsernia johtaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus nimeää kunnan edustajat tytär- ja osakkuusyhteisöjen

yhtiö- tai vastaaviin kokouksiin ja hallituksiin. Kuntakon-serniin kuuluvien kuntayhtymien, säätiöiden yms. yhtei-söjen edustajat nimeää kuitenkin niiden perussopimuk-sessa tai säännöissä määrätty kunnan toimielin. Kunnan edustajat olennaisimpiin tytär- ja osakkuusyhteisöihin on nimetty vaalikaudeksi. Kunnanhallitus ja pormestari antavat ohjeita kunnan edustajille konserniyhteisöissä ja vuoden 2016 aikana he ovat antaneet tarvittaessa toimintaohjeita tytär - ja osakkuusyhtiöiden yhtiökokouksiin. Myös muiden yhti-öiden kunnan määräämiä omia edustajia on tarpeen vaatiessa ohjeistettu.


26

Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut

Konsernituloslaskelma 1 000 €

2016 2015


Toimintakulut -129 875 -128 254

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 9

Toimintakate -79 002 -83 317

Verotulot 84 809 81 317

Valtionosuudet 11 735 10 963

Rahoitustuotot ja -kulut

Korkotuotot 4 7

Muut rahoitustuotot 630 825

Korkokulut -595 -811

Muut rahoituskulut -534 -762

Vuosikate 17 047 8 222

Poistot ja arvonalentumiset -10 078 -7 965

Suunnitelman mukaiset poistot -8 064 -7 959

Omistuksen eliminointierot 48 -6

Arvonalentumiset -2 062

Satunnaiset erät 38

Tilikauden tulos 7 007 257

Tilinpäätössiirrot 4 15

Tilikauden verot -29 -25

Laskennalliset verot 1 -3

Vähemmistöosuudet 49 76

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 7 032 320

Tuloslaskelman tunnusluvut 2016 2015

Toimintatuotot/Toimintakulut, % 39,2 35,0

= 100 * Toimintatuotot / (Toimintakulut - Valmistus

omaan käyttöön)

Vuosikate/Poistot, % 169,2 103,2

= 100 * Vuosikate/Poistot

Vuosikate, €/asukas 890 435



27

Konsernin rahoituslaskelma 1 000 €

2016 2015

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 17 047

8 222 Satunnaiset erät 38

Tilikauden verot -29

-25 Tulorahoituksen korjauserät -8 044 9 013 3 509 11 706

Investointien rahavirta

Investointimenot -11 386

-10 643 Rahoitusosuudet investointimenoihin 596

99

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 8 367 -2 423 -3 203 -13 747

Toiminnan ja investointien rahavirta 6 590 -2 041

Rahoituksen rahavirta

Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäys -25

Antolainasaamisten vähennys 8 -17

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 912

7 764

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 385

-8 505 Lyhytaikaisten lainojen muutos -83 444 -7 -748

Oman pääoman muutokset -5 -15

Muut maksuvalmiuden muutokset

Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset 23

13 Vaihto-omaisuuden muutos -31

857

Saamisten muutos 1 065

204 Korottomien velkojen muutos -930 127 -388 686

Rahoituksen rahavirta 549 -77

Rahavarojen muutos 7 139 -2 118

Rahavarat 31.12.

12 193

5 054

Rahavarat 1.1.

5 054

7 172

Rahoituslaskelman tunnusluvut 2016 2015

Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä

-5 912

-12 823

5 vuodelta, 1 000 €

Investointien tulorahoitus, % 158,0

78,0

= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno

Lainanhoitokate 2,0

1,0

= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut +

Lainanlyhennykset)

Kassan riittävyys, pv 30

12

= 365 pv * Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella

Asukasmäärä 19 163

18 913


28

Konsernitase

1 000 €

VASTAAVAA 2016 2015 VASTATTAVAA 2016 2015

PYSYVÄT VASTAAVAT 139 479 139 104 OMA PÄÄOMA 88 033 81 011

Aineettomat hyödykkeet 1 429 1 652 Peruspääoma 30 759 30 759

Aineettomat oikeudet 467 615 Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 4 3

Muut pitkävaikutteiset menot 962 1 035 Arvonkorotusrahasto 324 324

Ennakkomaksut 2 Muut omat rahastot 2 408 2 412

Edellisten til ikausien ylijäämä (alijäämä) 47 506 47 193

Aineelliset hyödykkeet 131 530 131 180 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 7 032 320

Maa- ja vesialueet 28 644 27 064

Rakennukset 58 303 61 372

Kiinteät rakenteet ja laitteet 41 961 40 259 VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 691 1 796

Koneet ja kalusto 1 217 1 461

Muut aineelliset hyödykkeet 262 237 PAKOLLISET VARAUKSET 607 581

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 1 143 787 Eläkevaraukset

Muut pakolliset varaukset 607 581

Sijoitukset 6 520 6 272

Osakkuusyhteisöosuudet 98 13 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 502 438

Muut osakkeet ja osuudet 6 391 6 244

Muut lainasaamiset 22 VIERAS PÄÄOMA 69 432 69 918

Muut saamiset 9 15 Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 38 725 38 021

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 4 051 3 761

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 328 288 Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 8 220 8 479

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 18 436 19 657

VAIHTUVAT VASTAAVAT 20 458 14 352

Vaihto-omaisuus 366 335 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 160 265 153 744

Saamiset 7 899 8 963

Pitkäaikaiset saamiset 458 926

Lyhytaikaiset saamiset 7 441 8 037

Rahoitusarvopaperit 69 69

Rahat ja pankkisaamiset 12 124 4 985

VASTAAVAA YHTEENSÄ 160 265 153 744


29

Taseen tunnusluvut 2016 2015

Omavaraisuusaste, % 56,0 53,9

= 100*(Oma pääoma + Vähemmistöosuus +

Konsernireservi + Poistoero ja vapaaehtoiset

varaukset) / (Koko pääoma - Saadut ennakot)

Suhteellinen velkaantuneisuus, % 47,1 50,9

= 100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot) /

Käyttötulot

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), 1000 € 54 538 47 513

= Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) +

Tilikauden ylijäämä (alijäämä)

Kertynyt ylijäämä (alijäämä), €/asukas 2 846 2 512

Lainakanta 31.12., 1000 € 46 945 46 500

= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Osto-

velat + Siirtovelat + Muut velat)

Lainat €/asukas 2 450 2 459

Lainasaamiset 31.12., 1000 € 0 0

= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja

muut lainasaamiset



30

Tilikauden tuloksen käsittely

Kunnanhallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä (KuntaL 115§). Kunnanhallitus esittää tilikauden tuloksen, 7.075.814,41 euroa, käsittelystä, että

kirjataan vapaaehtoisiin varauksiin 7.070.00,00 euron investointivaraus kohteena Nuolialan koulu

kirjataan tilikauden ylijäämä 5.814,41 euroa taseen omaan pääomaan edellisten vuosien ylijäämien lisäykseksi.

Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2016 Talousarvion toteutuminen

31

Tilinpäätös on huomattavasti talousarviota parempi. Talousarviossa tilikauden tulos oli vuoden 2016 aikana tehtyjen muutosten jälkeen 1.523.114 euroa alijäämäi-nen ja toteuma on 7.075.814 euroa. Toimintatuotot toteutuivat yli 3 milj. euroa talousarviota parempina ja toimintakulut puolestaan jäivät 3,8 milj. euroa talousar-viota pienemmiksi. Alkuperäinen talousarvio oli lähes 3,3 milj. euroa ali-jäämäinen. Valtuusto hyväksyi lokakuussa muutosta-lousarvion, jossa lisättiin toimintatuottoja noin 3,2 milj. euroa ja toimintamenoja noin 1,4 milj. euroa. Muutos-talousarviossa tilikauden tulos parani siten noin 1,7 milj. euroa. Toimintatuottojen lisäys kohdentui pääosin kun-nanhallituksen tulosalueelle pysyvien vastaavien myyn-tivoittoihin (maanmyynnit) ja sosiaalipalvelujen tulos-alueelle kotikuntakorvauksiin. Toimintakulujen muutos kohdentui usealle tulosalueelle, merkittävin lisäys teh-tiin avustuksiin. Toimintatuottojen merkittävin yksittäinen ylitys talous-arvioon nähden ovat muihin toimintatuottoihin sisälty-vät maanmyynneistä saatavat pysyvien vastaavien myyntivoitot. Ne ylittivät talousarvion lähes 2,7 milj. eurolla (toteuma 116 %), vaikka tuloarviota lisättiin muutostalousarviossa jo 2 milj. euroa. Maksutuotot ylittyivät noin 300.000 euroa (toteuma 104 %). Tervey-denhuollon asiakasmaksut ja maankäyttö- ja kehittä-miskorvaukset toteutuivat talousarviota paremmin, varhaiskasvatuksen asiakasmaksut puolestaan jäivät talousarviota pienemmiksi. Tukien ja avustusten to-teuma oli myös noin 300.000 euroa (toteuma 115 %) talousarviota suurempi johtuen mm. hankeavustuksis-ta. Toimintakuluissa toteumat jäivät kautta linjan talousar-viota pienemmiksi. Suurimmat alitukset olivat henkilös-tökuluissa, palvelujen ostoissa ja vuokrissa. Henkilöstö-kuluihin vaikutti erityisesti kilpailukykysopimuksen mukainen 30 %:n vähennys lomarahoista. Palvelujen

ostojen talousarviota alhaisempi toteuma johtuu muun muassa ict-palveluista, puhtaanapitopalveluista ja ra-kennusten purkukustannuksista (suuri kertaluonteinen erä talousarviossa). Verotulojen kehitys oli alkuvuoden hyvin maltillista, mutta marras- ja joulukuun suurten oikaisutilitysten myötä lopullinen toteuma muodostui 1,3 milj. euroa talousarviota paremmaksi. Valtionosuudet ylittyivät talousarvioon nähden noin 330.000 euroa. Pitkäaikaista lainaa nostettiin yhteensä 8 miljoonaa euroa, kun talousarviossa oli varauduttu 13,5 miljoonan euron lainan lisäykseen. Kertaluonteisten maanmyynti-tulojen vuoksi lainannostotarve jäi huomattavasti ta-lousarviota pienemmäksi. Lainoja maksettiin 8,75 milj. euroa. Vuoden 2016 lopussa ei ollut lyhytaikaista, mak-suvalmiuden turvaamiseksi nostettua lainaa (kuntato-distuksia). Lainakanta pieneni edelleen vuoden 2015 tilinpäätöksestä. Korollinen vieras pääoma oli 44,1 milj. euroa, jolloin lainaa oli asukasta kohti 2.301 euroa. Käyttötalouden tulosalueittaisissa (valtuustoon nähden sitova taso) tilinpäätöstiedoissa on selvitetty poik-keamat tuloarvioihin ja määrärahoihin sekä raportoitu toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Investointien toteumassa on kerrottu hankkeiden kes-keiset sisällöt ja poikkeamat talousarvioon. Sitovuusta-sot on esitetty omilla riveillään. Talonrakennuksen ja kunnallistekniikan investoinneista on lisäksi kerrottu, onko kyseessä uus/laajennusinvestointi (U) vai korvaus-investointi (K). Uus/laajennusinvestointien määrä oli noin 3,7 milj. euroa ja korvausinvestointien määrä noin 4,1 milj. euroa. Kuntataloudessa poistojen tulee kattaa vähintään korvausinvestoinnit. Pirkkalan kunnan suun-nitelmanmukaiset poistot tuloslaskelmassa olivat 7 milj. euroa. Tuloslaskelmassa on pääosin rakennusten pur-kamisista johtuvia arvonalentumisia noin 2 milj. euroa.


32

Strategiaohjelmien toteutuminen Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopalveluissa on otettu käyttöön asiakkuuden hallintajärjestelmä (CRM), joka mahdollistaa asiakas-suhteen tarkan ja läpinäkyvän seurannan. Järjestelmän myötä on aloitettu asiakaskohtainen kuukausi- ja vuosi-tason taloudellinen ennustaminen, joka tukee talouden lyhyen ja keskipitkän aikavälin suunnittelua ja yritysalu-eiden kaavoittamisen tueksi elinkeinoalueiden menekin arviointia. Loppuvuodesta 2016 saatiin valmiiksi ”Yritysten kunta-vaikutusten arviointi elinkeinopalveluissa”-projekti, joka mahdollistaa Pirkkalaan sijoittuvien yritysten ja kaava-alueiden arvioinnin kuntatalouden näkökulmas-ta. Laskelmissa huomioidaan elinkeinoalueiden suorat myyntituotot eli ns. kertaluontoiset tuotot sekä välilli-set pitkän ajan verotuotot (kiinteistövero, yhteisövero sekä työllistävän vaikutuksen kautta kertyvä kunnallis-vero). Yritysten kuntavaikutusten arviointi on yksi kun-nan tietojohtamisen muoto, joka yhdistyy kunnan ta-loussuunnitteluun ja talouden ennustamiseen. Vuoden aikana toteutettiin myös uusi Pirkkalan elinkei-noesite. Lisäksi uudistettiin elinkeinopalvelujen nettisi-vut. Henkilöstö- ja työhyvinvointiohjelma Henkilökunnan työhyvinvointia edistävä työhyvinvoin-tihanke on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Työ-hyvinvointijohtamisen mittaamiseksi on rakennettu mittareita mm. ikäohjelman yhteyteen. Esimiesten johtamisosaamista vahvistava koulutusohjelma on käynnistynyt ja jatkuu kevääseen 2017 saakka. Kulttuuriympäristöohjelma Kulttuuriympäristöohjelman keskeiset teemat on pää-osin toteutettu ja ohjelmassa asetetut tavoitteet saavu-tettu. Maapoliittinen ohjelma Pirkkalan taajamayleiskaava 2020 on tullut lainvoi-maiseksi. Asemakaavanlaajennuksia- ja muutoksia on tullut lainvoimaiseksi 5 kappaletta (kaavanumerot 230,237,231,234 ja 243). Kaavat vastaavat asumisen ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Toivion alueen yleiskaava

on valmistelussa. Asemakaavoituksessa on vireillä mo-nipuolisesti asumisen, elinkeinoelämän ja palvelutuo-tannon asemakaavoja kunnan tarpeiden mukaisesti. Maata on hankittu 28,0 ha. Toimintamallien ja palvelujärjestelmien uudistaminen Pirkkalan kunta selvitti yhdessä Pirkanmaan Liiton kanssa tulevaisuuden kunnan vaihtoehtoisia toiminta-malleja. Tulevaisuuden kunta -projektissa ideoitiin kunnan mahdollisia uusia toimintamalleja. Valtuusto päätti syyskuussa 2016 Pirkkalan kunnan organisaation perusrakenteesta 1.6.2017 alkaen. Hallintosääntö hy-väksyttiin joulukuun valtuustossa. Tietojohtamisjärjestelmä Tietojohtamisjärjestelmän toimintatapa on jatkunut ennallaan. Tietojohtamisryhmä on kokoontunut sään-nöllisesti. Viheralueohjelma Asemakaavan viheralueita hoidetaan hoitoluokan mu-kaisesti. Hoitoluokitusta päivitetään ja täydennetään uusien asemakaava-alueiden ja täydennysrakentamisen myötä. Hoitoluokitus toimii viheryksikössä yleispätevä-nä hoitosuunnitelmana, joka määrittelee alueen hoidon laatutason. Erityisalueiden hoitosuunnitelmia laaditaan tarpeen mukaan. Metsäsuunnitelma on päivitetty kah-dessa osassa vuosina 2015-2016. Ympäristötavoitteet ja kestävän kehityksen sitoumus (Valtuuston päätös 6.6.2016) Valtuusto määritti Pirkkalan kunnan ympäristötavoit-teet ja antoi oman kestävän kehityksen yhteiskunta-sitoumuksen. Lisäksi kunnan eri osastot ja vastuualueet ovat antaneet omia kestävän kehityksen toimenpidesi-toumuksia vuosille 2016 – 2020. Pirkkalan ympäristöoh-jelman 2012 – 2016 toimenpiteiden toteutumisesta tehtiin arvio. Ympäristötavoitteet ja kestävän kehityksen yhteiskun-tasitoumus on otettu yhdeksi tärkeäksi lähtökohdaksi esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelussa ja -toteutuksessa. Konkreettisesti tavoitteet näkyvät muun muassa Toivion osayleiskaavan laadintatyössä.


33

Hyvinvointitavoitteiden toteutuminen Vuoden 2016 hyvinvoinnin edistämisen painopistealu-eita olivat varhainen tukeminen ja ennaltaehkäisy, kuntalaisten vaikuttamismahdollisuudet ja turvallisuus. Varhaisella tukemisella ja ennaltaehkäisyllä on tavoitel-tu asiakkaiden hakeutumista ennaltaehkäisevien palve-luiden piiriin riittävän ajoissa, ennen ongelmien moni-mutkaistumista. Tavoitteen saavuttamiseksi on syven-netty moniammatillista yhteistyötä yli osastorajojen. Esimerkiksi oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen mallit päivitettiin osana ops-uudistusta yhteistyössä opetus-palvelujen ja lasten ja nuorten tukipalvelujen kanssa. Kunnan LAPE-ryhmä jatkaa päivitys- ja kehittämistyötä. Kuntalaisten omaehtoista liikkumista on tuettu muun muassa järjestämällä Vähäjärven ja vapaa-aikakeskuksen alueella erilaisia tapahtumia ja tuomalla esiin alueen aktiviteettimahdollisuuksia. Kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin on panostet-tu useissa eri ikäryhmissä. Asiakasfoorumien toiminnan arviointi toteutettiin vuoden 2016 aikana. Foorumitoi-minta sai hyvää palautetta. Sen jatko kytkeytyy vuoden

2017 organisaatiouudistukseen. Nuorisopalvelujen ja koulujen lisääntynyt yhteistyö on tukenut nuorten osallistumismahdollisuuksien kehittämistä. Vapaa-aikapalveluissa kunnan ja seurojen yhteistyötä on tiivis-tetty seuraparlamentin kautta, joka aloitti toimintansa syksyllä 2016. Alakouluikäisten lasten vaikuttamismah-dollisuuksia pyritään parantamaan lasten parlamentin kautta. Sen toimintamallin valmisteluprosessi on käyn-nissä. Vuonna 2016 laaditulla liikenneturvallisuusohjelmalla ohjataan ja priorisoidaan liikenneturvallisuutta paran-tavia hankkeita. Ohjelman laadinnassa on hyödynnetty muun muassa onnettomuustilastoja, jotta saadaan tunnistettua riskialueet, joille kohdennetaan erillisiä liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Asukkailta tulevat aloitteet ja toiveet käsitellään ohjelman mukaisesti ja lisätään tarvittaessa hankelistaan. Pysäköinninvalvonta alkoi kesällä 2016, valvonnalla pystytään puuttumaan mm. liikenneturvallisuushaittoi-hin.


34

Käyttötalous

Keskusvaalilautakunta

Vastuuhenkilö erityisasiantuntija Johanna Järvensivu Tehtävä Kunnan keskusvaalilautakunta vastaa vaalien järjestä-misestä kunnassa. Sen päätehtävänä on valtiollisissa vaaleissa suorittaa vaalien toimittamiseksi tarpeelliset valmistelutoimenpiteet, järjestää ennakkoäänestys ja siihen tarvittava henkilökunta, tarkastaa ennakkoää-nestysasiakirjat, suorittaa vaalilautakuntien ja vaali-toimitsijoiden koulutus ja järjestää alustavan äänten laskennan tiedottaminen.

Kuntavaaleissa keskusvaalilautakunnan tehtävänä on edellä mainittujen lisäksi ehdokashakemusten käsitte-ly, ehdokaslistojen yhdistelmän laadinta, vaalien tulos-laskennan suorittaminen ja vaalien tuloksen vahvista-minen. Valtuuston varavaltuutettujen määrääminen lukumää-rän mahdollisesti jäädessä vajaaksi.

Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate)

Alkuperäinen TA TA muutokset TA+muutokset Toteuma Poikkeama

Toimintatuotot

Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot

Toimintakulut -3 049 -3 049 -2 738 311

Henkilöstökulut -2 299

-2 299 -1 182 1 117

Palvelujen ostot -750

-750 -680 70

Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut

-876 -876

Toimintakate -3 049 -3 049 -2 738 311

Poistot ja arvonalentum.

Tilikauden tulos -3 049 -3 049 -2 738 311

Arvo 1.1. Lisäykset Vähennykset Poistot Arvo 31.12.

Pysyvät vastaavat


35

Tarkastuslautakunta

Vastuuhenkilö erityisasiantuntija Johanna Järvensivu Tehtävä Tarkastuslautakunnan tehtävät määritellään kuntalain 71 §:ssä ja Pirkkalan kunnan tarkastussäännössä. Lau-takunta valmistelee valtuuston päätettäväksi talouden ja hallinnon tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi

valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lisäksi lautakunta valvoo lakisääteisen tilintarkastuk-sen sopimuksenmukaista toteutumista.



Toimintatuotot


Toimintakulut -59 966 -59 966 -61 417 -1 451


-27 716 -25 806 1 910

Palvelujen ostot -32 150

-32 150 -35 287 -3 137

Aineet, tarv. ja tavarat -100

-100 -324 -224

Avustukset Muut toimintakulut

Toimintakate -59 966 -59 966 -61 417 -1 451


Tilikauden tulos -59 966 -59 966 -61 417 -1 451


Pysyvät vastaavat


36

Kunnanhallitus

Vastuuhenkilö pormestari Helena Rissanen Tehtävä Kunnanhallitus vastaa mm. strategisesta suunnittelus-ta, kunnan taloudesta, henkilöstöpolitiikan johtami-sesta, hallinnon, organisaation ja johtamisen kehittä-misestä, sidosryhmistä ja tiedottamisesta, seudullises-ta yhteistyöstä ja kansainvälistymisestä, asunto-, elin-keinoja maankäyttöpolitiikasta, palvelutoimintojen kehittämisestä ja yhteensovittamisesta. Tulosalue sisältää mm. valtuuston, kunnanhallituksen, pormestarin, kansliapäällikön, yhteisöjäsenyydet,

suhdetoiminnan, avustamisen, ystävyyskuntatoimin-nan, muiden toimikuntien, maaseutuasioiden sekä elinkeinojen kehittämisrahan kustannukset. Tulosalu-eeseen sisältyvät myös lautakuntahallintoon kuulu-mattomat hallinnon, taloushallinnon, strategian ja kehittämisen, henkilöstöasioiden, elinkeinotoimen ja työllisyyspalveluiden tulosyksiköt, jotka kunnanhalli-tuksen ja pormestarin apuna tukevat ja luovat edelly-tyksiä kunnan muiden osastojen tulokselliselle toimin-nalle.



Toimintatuotot 4 133 905 2 000 000 6 133 905 9 876 627 3 742 722

Myyntituotot 215 232

215 232 237 856 22 624

Maksutuotot 7 000

7 000 81 007 74 007

Tuet ja avustukset 725 673

725 673 877 260 151 587

Muut toimintatuotot 3 186 000 2 000 000 5 186 000 8 680 503 3 494 503

Toimintakulut -7 754 466 -7 754 466 -7 442 513 311 953

Henkilöstökulut -3 432 293

-3 432 293 -3 526 181 -93 888

Palvelujen ostot -2 824 594

-2 824 594 -2 521 760 302 834

Aineet, tarv. ja tavarat -192 600

-192 600 -167 166 25 434

Avustukset -834 000

-834 000 -820 776 13 224

Muut toimintakulut -470 979

-470 979 -406 630 64 349

Toimintakate -3 620 561 2 000 000 -1 620 561 2 434 114 4 054 675

Poistot ja arvonalentum. -9 700

-9 700 -6 720

Tilikauden tulos -3 630 261 2 000 000 -1 630 261 2 427 394 4 057 655


Pysyvät vastaavat 122 646 -6 720 115 926 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Valtuusto piti 10 ja kunnanhallitus 22 kokousta. Kun-nan poliittisen johtamisjärjestelmän kehittämisen tulokset vahvistettiin uudeksi kunnan organisaatiora-kenteeksi ja hallintosäännöksi, jotka otetaan käyttöön tulevan valtuustokauden alusta 1.6.2017 lukien. Sosiaalisen median strategian toteutus jatkui nuorille kohdennetun Instagram-palvelun käyttöönotolla. Kunnan asiakaskanavaksi suunnitellun mobiilisovelluk-sen kehittäminen eteni testausvaiheeseen. Sisäisen viestinnän toimintatapoja kehitettiin palautteen pe-rusteella viikoittaisella henkilöstötiedotteella.

Elinkeinopalveluiden viestintää uudistettiin esitteellä ja uusilla yritysalueiden markkinointiin kohdennetuilla verkkosivuilla. Yritystontteja markkinoidaan lauseella: ”Parempaa bisnestä Pirkkalassa”. Henkilökunnan työhyvinvointia edistävä työhyvinvoin-tihanke on toteutunut suunnitelman mukaisesti. Han-ke päättyi vuoden 2016 lopussa. Hankkeessa toteute-tuilla toimilla onnistuttiin kehittämään työhyvinvointia parempaan suuntaan. Mittausten perusteella voidaan osoittaa, että esimiesten rooli työhyvinvoinnin kehittä-jinä vahvistui ja kehittyi hankkeen aikana. Vaikutusta sairauspoissaolojen laskuun on odotettavissa pidem-


37

mällä aikajänteellä. Hankkeessa opittuja hyviä käytän-töjä jaetaan ja koulutetaan esimiehiä laajemmin koko organisaatiossa vuoden 2017 aikana. Työhyvinvointi-johtamisen mittaamiseksi on rakennettu mittareita mm. ikäohjelman yhteyteen. Vuoden 2016 toteumasta raportoidaan tarkemmin henkilöstökertomuksessa. Esimiesten johtamisosaamista vahvistava koulutusoh-jelma on käynnistynyt ja jatkuu kevääseen 2017 saak-ka. Koulutusohjelmassa aloitti 14 esimiestä. Sairauspoissaoloprosentti oli koko henkilöstön osalta 0,3 %-yksikköä suurempi kuin vuonna 2015. Kasvua koko kunnan tasolla tarkasteltuna on tapahtunut eri-tyisesti 4-29, 61-90, ja 91-180 päivän poissaoloissa. Vuoden 2016 aikana työttömyyden kasvu pysähtyi ja loppuvuonna työttömien kokonaismäärä kääntyi lie-vään laskuun. Kuitenkin pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi jonkin verran. Pitkään työttömänä olleista mak-settavaa työmarkkinatuen kuntaosuutta maksettiin 764.976 euroa. Vuonna 2015 samaa kuntaosuutta

maksettiin 834.849 euroa. Kunnan työllisyydenhoidon vastuualueella aktivoitiin työttömiä tehokkaasti heille soveltuviin työllistymistä edistäviin lakisääteisiin palve-luihin kuten kuntouttavaan työtoimintaan ja työllisty-mistä edistävään monialaiseen yhteispalveluun (=TYP) sekä harkinnanvaraiseen palkkatuettuun työhön. Asia-kasmäärät koko vuonna eri palveluissa olivat seuraa-vat; kuntouttava työtoiminta 121 henkilöä, työkokeilu 28 henkilöä, palkkatuettu työ 72 henkilöä ja TYP-palvelu 120 henkilöä. Pirkkalan kunnan osastoille laadittiin riskienhallinta-suunnitelmat vuosille 2016–2020. Riskikartoituksen tuloksena tunnistettiin erilaisia strategisia, operatiivi-sia, taloudellisia ja vahinkoriskejä. Riskianalyysissä osastojen kannalta merkittävimpien riskien minimoi-miseksi tai hallitsemiseksi laadittiin toimenpidesuunni-telmat. Kullekin toimenpiteelle nimettiin vastuuhenki-lö tai vastuutaho. Tiedoista pidetään osastokohtaisia riskirekistereitä.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Toimintatuotoissa maan myynneistä saadut pysyvien vastaavien myyntivoitot (muut toimintatuotot) toteu-tuivat muutostalousarviotakin huomattavasti parem-

pina. Toimintakulut alittuivat palvelujen ostoissa, jossa asiantuntijapalveluiden ja ict-palveluiden toteuma jäi talousarviota pienemmäksi.

Toiminnalliset tavoitteet 2016

Aktiviinen elinkeinopolitiikka

Tavoite Toimintasuunnitelma 2016

Arviointikriteerit (Mittari) Toteuma

Houkutteleva työpaikka-alue ja sijoittumismah-dollisuuksien monipuoli-nen tarjonta Aktiivinen yhteistyö kun-nan yrittäjien ja muiden sidosryhmien kanssa

Yritystonttien riittävä kaavoitus, maanhankinta Ennakoivaa ja suunnitel-tua yritystoiminnan edel-lytysten luomista Yhteistyösopimuksen (yrittäjäjärjestön kanssa) päivittäminen ja toteut-taminen

Yritystonttien varanto, 3-4 vuodeksi Työpaikkojen nettolisäys 150 työpaikkaa/vuosi Kokonaisarvio kunnan elinkeinopolitiikasta, tavoitetaso ka 7,8 (Elin-keinopoliittinen mittaris-to 2014 ka 7,6)

Toteutunut. Noin 41 ha ja 5 vuotta (5 ha/vuosi) Toteutunut. Työpaikkojen lisäys 255. Ei toteutunut. Elinkeinopoliit-tinen mittaristo 7,6.

Tampere-Pirkkala lento-kenttä-alueen kehittämi-nen

Aktiivinen toiminta Tam-pereen kaupunkiseudun lentoliikenteen kehittä-misessä Alueen aktiivinen markki-nointi

Lentoyhteyksien ja alu-een työpaikkojen kehit-tyminen

Toteutunut. Vuoden aikana lentoreitit lisääntyivät ja mm. Patrian koulutuskeskuksen rakentaminen aloitettiin. Tredean kanssa on laadittu lentoliikenteen kehittämisek-si seudullinen palvelusopi-mus.


38

Työnhakija-asiakkaille soveltuvien aktiivipalve-luiden kehittäminen

Ns. Polkumallin tehokas hyödyntäminen Kuntouttavaa työtoimin-taa vahvistetaan moni-kanavaisesti Yrityslähtöisten palvelui-den tehostaminen mm. Vänkäritoiminnalla

Kuntouttavan työtoimin-nan päivien lukumäärän kasvattamien vuoden 2015 tasosta (TP15 5386 pv, TA16 4500 pv) Pirkkalan työttömyysaste keskimääräistä alhaisem-pi kaupunkiseudun mui-hin kuntiin verrattuna

Toteutunut. Kuntouttavan työtoiminnan toimintapäivien määrä vuonna 2016 oli 6609. Toteutunut. Työttömyysas-teen koko vuoden keskiarvo oli 11,0 %, mikä oli alhaisin kaupunkiseudun ja myös koko Pirkanmaan kunnista.

Hyvinvoivat ja aktiiviset asukkaat

Tavoite

Toimintasuunnitelma 2016


Asukaslähtöisyys ja osal-lisuus

Asukaskyselyn toteutta-minen

Tavoitetasot löytyvät tulosalueiden informatii-vista tunnusluvuista Asukastilaisuuksien mää-rä 5 kpl/vuosi

Toteutunut. Kysely toteutettu keväällä 2016. Toteutunut. Asukastilaisuuk-sia pidetty 5 kpl.

Digitalisaation edistämi-nen

Kunnan toimintojen digi-talisaatiotyön etenemi-nen yhteistyössä kehys-kuntien kanssa

Hankkeen käynnistämi-nen ja toimenpideohjel-man laatiminen

Toteutunut osittain. Hanketta toteutettu kehyskuntien digivision pohjalta. Digiasi-ointialustana toimiva mobiili-sovellus kehitettiin beta-testausvaiheeseen.

Hyvin toimiva kunta


Arviointikriteeri (Mittari) Toteuma

Ammatillisesti osaava, hyvinvoiva ja innostunut henkilöstö

Työhyvinvointijohtamisen mittaamiseksi rakenne-taan työhyvinvoinnin mittareita

Sairauspoissaolot ovat laskeneet edellisestä vuodesta

Ei toteutunut. Koko henkilös-tön sairauspoissaoloprosentti on noussut tarkasteluvälillä 0,3 %-yksikköä. (TP2015: 5,2) Toteutunut. Työhyvinvointi-johtamisen mittaamiseksi on rakennettu mittareita mm. ikäohjelman yhteyteen. Ra-portointi tapahtuu henkilös-tökertomuksessa.

Investointien mitoitus ja rahoitus suhteutetaan kantokyykyyn Kunta kasvaa kestävästi

Investointien tulorahoi-tusprosentti vähintään 45 prosenttia

Vuotuinen nettokasvu 250-300 henkilöä Joukkoliikenteen matkus-tajamäärä kasvaa

Toteutunut. Investointien tulorahoitusprosentti 165. Toteutunut. Asukasluvun kasvu 256 henkilöä Toteutunut. Matkustajamää-rä kasvanut 4,6 %.


39

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT

TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Maanhankintamenot €

891 846 2 050 000 1 628 065

Maanmyyntitulot €

3 850 101 4 650 000 8 100 059

Maanvuokraustulot €

648 258 685 000 672 558

Henkilöstö tulosalueella

Vakanssit

41 41 41


40

Ympäristölautakunta

Valvonta ja maankäyttö Vastuuhenkilöt Maankäyttö kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen Rakennusvalvonta rakennustarkastaja Juhani Ruponen Ympäristönsuojelu ympäristöpäällikkö Vesa Vanninen Tehtävä Valvonnan ja maankäytön tulosalue huolehtii lainsää-dännössä rakennetulle ympäristölle asetettujen tavoit-teiden, kuten hyvän kuntakuvan, turvallisuuden, ter-veellisyyden ja tarkoituksenmukaisuuden vaatimusten huomioimisesta. Tähän kuuluvat kaavoituksen, mit-

tauksen, rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun edistäminen, kehittäminen ja valvonta sekä monimuo-toisen ja ekologisesti kestävän luonnonympäristön säilyttäminen.



Toimintatuotot 378 500 378 500 450 277 71 777

Myyntituotot

5 5

Maksutuotot 378 500

378 500 388 585 10 085

Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot

61 686 61 686

Toimintakulut -1 565 776 -1 565 776 -1 412 876 152 900


-1 098 937 -1 037 698 61 239


-328 245 -246 999 81 246


-24 150 -11 841 12 309

Avustukset -5 000

-5 000 -5 000 Muut toimintakulut -109 444

-109 444 -111 337 -1 893

Toimintakate -1 187 276 -1 187 276 -962 599 224 677


-4 860

Tilikauden tulos -1 187 276 -1 187 276 -967 459 219 817


Pysyvät vastaavat 24 154 -4 860 19 294 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kuntastrategian mukainen keskustan kehittäminen on edennyt suunnitellusti. Kunnan keskusta-alueella on voimaantullut vuoden 2016 aikana vanhan kirjastota-lon tontti kaava nro 243. Asemakaavamuutos mahdol-listaa asumisen-, toimisto- ja liiketilojen lisärakentami-sen kuntakeskukseen ja tukee hyvin keskustan kehit-tämistä ja uudistumista. Keskustan merkittävintä ase-makaavamuutosta keskustakorttelin osalla on jatkettu päivitettyjen tavoitteiden mukaisesti. Kuntastrategian ja maapoliittisen ohjelman mukaisesti vuoden 2016 asemakaavoitusta on kohdennettu edel-

leen yhdyskuntarakennetta eheyttäviin ja kustannus-tehokkaisiin kaavoituskohteisiin. Kunnan raakamaa-hankinnat ovat onnistuneet hyvin ja raakamaata on hankittu 28,0 ha. Maapolitiikkaa toteutettiin suunni-tellusti yleis- ja asemakaavahankkeiden sekä viher- ja puistoalueiden kiinteistötoimitusten osalta. Uusia kaavoja tuli vireille liikennejärjestelyitä parantava kaava nro 246 Partolan alueelle sekä Kyöstin alueelle laadittava asemakaavan muutos kaava nro 247, joka tähtää asuin rakentamisen lisäämiseen alueella.


41

Pirkkalan kunnan taajamayleiskaava 2020, joka käsit-tää Partolaa lukuun ottamatta kehätien sisäpuoliset alueet, vahvistui, kun Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen asiasta 29.1.2016. Pirkkalan taajamayleis-kaava 2020 kuulutettiin lainvoimaiseksi 17.2.2016. Vireillä oleva merkittävä yleiskaava Toivion alueella etenee aikataulussa, tällä yleiskaavalla pyritään var-mistamaan kunnan kehitys ja kasvumahdollisuudet tulevaisuudessa. Toivion yleiskaavassa tavoitellaan erityisesti asumisen, elinkeinoelämän ja virkistyksen laatualueita sekä myös ekologisten tavoitteiden huo-mioimista yleiskaavasuunnittelussa. Asemakaavoista vahvistui Pereen asemakaavan laa-jennus kaava nro 230, joka mahdollistaa asuinraken-tamista sekä päiväkotitoiminnan alueelle. Kurikan alueella vahvistui kaava nro 234, joka mahdollistaa perinteistä pientaloasumista. Elinkeinoelämän tarpei-siin vahvistu kaava nro 237 Linnakorven alueelle, joka mahdollistaa alueelle teollisuus- ja työpaikkarakenta-mista, kaupantiloja sekä toimistotiloja. Elinkeinoelä-män tarpeisiin vahvistui myös kaava nro 231 Linnakal-lion alueelle, joka mahdollistaa teollisuus-, toimisto- ja varastorakentamista kehätien varteen. Yleis- ja ase-

makaavoitusta on toteutettu kunnanhallituksen hy-väksymän kaavoituskatsauksen mukaisesti. Kunta- ja seutuyhteistyöhön on osallistuttu aktiivisesti ja kunnan hyväksymän MAL-sopimuksen mukaisesti. Sisäinen yhteistyö toimii hyvin osastojen välillä. Laa-jempaa kaikkien hallintokuntien kanssa tehtävää yh-teistyötä on toteutettu tietojohtamisjärjestelmän avulla ja tietojohtamisryhmä on kokoontunut säännöl-lisesti. Uusi rakennusjärjestys tuli voimaan 1.6.2016. Lupapis-te.fi -palvelu on vakiintunut. Ympäristönsuojelussa on lupa- ja ilmoitusasiat käsitel-ty kohtuullisessa ajassa ja tehty valvontaa suunnitel-mallisesti ja riskiperusteisesti. Lupa- ja valvontaviran-omaistehtävien lisäksi ympäristönsuojelussa on tehty ympäristön tilan seurantaa ja toteutettu Vähäjärven tilan parantamiseksi kemikaalikäsittely. Lisäksi on hyväksytty kunnan ympäristötavoitteet ja kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus (valtuusto 6.6.2016). Seudullisesti tehtiin arvio Tampereen seudun ilmas-tostrategian toteutumisesta.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Kaavoituksen toimintakuluissa asiantuntijapalveluiden ostot jäivät talousarviota pienemmiksi. Toiminnalliset tavoitteet 2016

Aktiivinen elinkeinopolitiikka



Maankäytön hallinta ja laadukas asuminen

Maapoliittisen ohjelman toteuttaminen

Raakamaan hankinta 10 ha

Toteutunut. Raakamaata hankittu 28,0 ha


Tavoite



Laadukkaat ja tehokkaat palvelut

Keskustan kehittäminen Vanhan kirjaston tontin (kaava nro 243) asema-kaavaehdotuksen valmis-tuminen

Toteutunut. Vanhan kirjas-ton tontin (kaava nro 243) asemakaavan muutos hyväk-syttiin valtuustossa 12.9.2016 ja se kuulutettiin lainvoimaiseksi 2.11.2016.

Rakennusvalvonnan pal-velut

Rakennusvalvonnan lu-pien käsittelyaika 1 kk Asiakaskyselyn tulokset

Toteutunut. Ei toteutunut. Toteutetaan 2017.

Ympäristönsuojelussa valvontaa tehdään valvon-tasuunnitelman ja -ohjelman mukaisesti

Tarkastukset valvontaoh-jelman mukaisesti

Toteutunut osittain.


42

Hyvin toimiva kunta


Arviointikriteeri (Mittarit) Toteuma

Maankäytön hallinta ja laadukas asuminen

Maapoliittisen ohjelman toteuttaminen

Kunnan asemakaavava-rannot: kunnalla asema-kaavavarannoista vähin-tään 50 % osuus sekä elinkeinoelämän että asumisen osalta

Toteutunut. Kunnalla olevan asumiselle osoitetun asema-kaavavarannon määrä on 102 781 km2 (79 % kokonais-varannosta) ja elinkeinoelä-mälle osoitetusta asema-kaavavarannosta kunnan hallussa on 206 783 km2 (63 % kokonaisvarannosta).


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Maanhankinta ha

10,7 10 28,0

Henkilöstö

Vakanssit

20 20 20

Toiminnalliset tunnusluvut

Kaavoitettu kerrosala m2 (asuminen)

6 800 20 000 7 700

Kaavoitettu kerrosala m2 (yleiset alueet, liike- ja teollisuust.)

14 342 20 000 138 681

Rakennusvalvonnan myöntämät luvat 218 250 156

Rakennusvalvonnan lupien mukainen krs-m2 67 047 50 000 44 993

Ympäristönsuojelun antamat kirjalliset lausunnot 18 30 22

Ympäristönsuojelun tarkastukset (tarkastuspöytäkirja) 37 25 18

Asukastutkimuksen tavoitetasot

Tonttipalvelut

6,9 7,5 7,5


43

Perusturvalautakunta

Tehtävä Perusturvalautakunta vastaa Pirkkalan yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjes-tämisestä Pirkkalan ja Vesilahden kuntien asukkaille. Talous


Toimintatuotot 18 374 354 1 212 500 19 586 854 20 004 077 417 223

Myyntituotot 12 912 540 1 218 000 14 130 540 14 267 750 137 210

Maksutuotot 4 040 614 -33 000 4 007 614 4 188 862 181 248


754 800 778 655 23 855

Muut toimintatuotot 666 400 27 500 693 900 768 809 74 909

Toimintakulut -62 641 518 -908 000 -63 549 518 -63 589 113 -39 595

Henkilöstökulut -20 589 494 90 000 -20 499 494 -19 974 015 525 479

Palvelujen ostot -34 218 024 -998 000 -35 216 024 -35 773 376 -557 352

Aineet, tarv. ja tavarat -1 386 480 32 000 -1 354 480 -1 380 474 -25 994

Avustukset -3 807 365 -32 000 -3 839 365 -3 871 425 -32 060

Muut toimintakulut -2 640 155

-2 640 155 -2 589 822 50 333

Toimintakate -44 267 164 304 500 -43 962 664 -43 585 036 377 628


-328 300 -338 524

Tilikauden tulos -44 595 464 304 500 -44 290 964 -43 923 560 367 404


Pysyvät vastaavat 551 722 54 544 -338 524 267 742 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Perusturvalautakunnan alaisen toiminnan kehittämistä on hidastanut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelura-kenneuudistuksen epäselvä tilanne. Kuntalaisten omaehtoisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi on yhteistoiminta-alueella lisätty kunta-laisille tarkoitettuja yleisötilaisuuksia ja yhteistyötä kolmannen sektorin kanssa. Vanhusten palveluissa on lisätty ikääntyneiden hyvinvointia tukevaa ohjausta ja neuvontaa tavoitteena toimintakyvyn edistäminen ja raskaamman palvelutarpeen kasvun hidastaminen. Terveyspalveluissa on valmisteltu toimintakäytäntöjen muutoksia, jotka kohdentavat käytettävissä olevat resurssit asiakastarpeen mukaisesti. Sosiaalipalveluissa perustettiin asiakasraati, jonka toiminta on lähtenyt aktiivisesti käyntiin. Uusien, jo hankittavaksi päätettyjen sähköisten palvelu-jen käyttöönottoa on viivästyttänyt puhelinpalvelujen siirto uudelle palveluntuottajalle. Palvelujen digitali-sointia ovat mm. koneellisen lääkejakelun käyttöönotto vanhusten palveluissa, uusien sähköisten järjestelmien

käyttöönotto sosiaalipalveluissa (mm. Etera ja Virho), UOMA potilasjärjestelmä terveyskeskussairaalassa ja sähköisen ajanvarauksen lisääminen terveyspalveluissa. Lasten ja nuorten tukipalveluissa Ilmoita itsesi, käräytä kaverisi -hankkeessa kokeiltu sähköinen yhteydenotto-kanava vakiintui käyttöön hankkeen jälkeen. Vuoden 2016 aikana tehtiin päätökset mm. sosiaalipalveluiden sähköisen asiointijärjestelmän sekä sähköisen palvelu-setelijärjestelmän käyttöönotosta vuoden 2017 alusta. Yhteisöpalveluja otettiin käyttöön vanhusten palveluis-sa ja kehitysvammapalveluissa. Suunnitelmakauden 2016 - 2018 tavoitteena oleva kunnan hyvinvointityön uudelleenorganisointi odottaa selkeämpiä linjauksia tulevien maakuntien ja kuntien välisestä työnjaosta hyvinvointityössä. Maakunnallista toimintamallia valmistellaan osana Pirkanmaan maa-kuntauudistuksen valmistelua. Asiakasfoorumitoiminnan arviointi toimintaan osallis-tuneille tehtiin syksyn 2016 aikana. Foorumitoiminnan kehittäminen liittyy osana Pirkkalan kunnan poliittisen


44

johtamisjärjestelmän uudistamiseen ja päätökset foo-rumitoiminnan muodosta tehdään ennen seuraavan

valtuustokauden alkua. Foorumit ovat toimineet aktii-visesti vuonna 2016.





Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Tuetaan kuntalaisten omaa vastuunottoa omasta ja lähiympäristön hyvinvoinnista Yhteistyö kolmannen sektorin toimijoiden kans-sa

Omahoitoa tukevien toi-menpiteiden (esim. ylei-sötilaisuudet, sähköiset palvelut ja neuvonta) määrä lisääntyy vuodesta 2015 Tapahtumien ja toimenpi-teiden määrä lisääntyy vuodesta 2015

Toteutunut. Omahoitoa tukevia yleisötilaisuuksia, foorumien ja asiakasraadin tilaisuuksia ja yhteistyöta-paamisia kolmannen sekto-rin kanssa yhteensä 318, joista 196 vanhusten palve-luissa (vuonna 2015 tapah-tumia yhteensä 198).

Hyvin toimiva kunta

Tavoite




Työhyvinvointijohtamisen mittaamiseksi rakenne-taan työhyvinvoinnin mittareita

Sairauspoissaolot ovat laskeneet edellisestä vuodesta

Ei toteutunut. Sairauspois-saoloprosentti on noussut tarkasteluvälillä 0,2 %-yksikköä (TP2015: 5,6 %)


45

Perusturvan hallintopalvelut Vastuuhenkilö perusturvajohtaja Paula Paavilainen Tehtävä Perusturvan hallintopalvelujen tulosalue toimii talous- ja hallintopalveluja tuottavana tukipalveluna perustur-

valautakunnan ja ympäristöterveydenhuollon jaoston alaisille tulosalueille.



Toimintatuotot 57 163 57 163 72 354 15 191

Myyntituotot 57 163

57 163 64 354 7 191

Maksutuotot Tuet ja avustukset

8 000 8 000

Muut toimintatuotot

Toimintakulut -407 504 -407 504 -384 446 23 058


-302 159 -294 582 7 577


-47 565 -33 661 13 904


-4 300 -3 753 547

Avustukset -15 000

-15 000 -15 000 Muut toimintakulut -38 480

-38 480 -37 449 1 031

Toimintakate -350 341 -350 341 -312 092 38 249


-37

Tilikauden tulos -350 341 -350 341 -312 129 38 212


Pysyvät vastaavat 73 -37 36 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kehyskuntien yhteistyö sosiaali- ja terveyspalveluissa on jatkunut tiiviinä. Maakuntatason yhteistyö sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen kehittämiseksi on tiivistynyt huomattavasti vuoden 2016 aikana. Pir-kanmaan liitto on kutsunut maakunnan sosiaali- ja terveysjohtajia säännöllisiin palavereihin ja järjestänyt mm. opintomatkan Keski- ja Itä-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon toimintamalleihin tutustumiseksi. Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon maakuntauu-distuksen esivalmistelu alkoi elokuussa 2016 Pirkan-maan liiton vetämänä. Perusturvajohtaja on osallistu-nut sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmän hyvinvoin-nin ja terveyden edistämisen teemaryhmän työskente-lyyn. Perusturvaosaston viranhaltijoista vanhustyön johtaja on osallistunut yhteiset asiat -työryhmän osalli-suusteemaryhmän toimintaan.

Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen kehittä-miseksi Pirkkalan kunta päätti osallistua hallituksen kärkihankkeen Pirkanmaan alueen hankkeeseen. Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE) valmistel-tiin maakuntatasolla kevään ja alkusyksyn 2016 aikana. Kuntatason valmistelua tehtiin yhteistyössä sivistys-osaston ja Vesilahden kunnan kanssa. Pirkkalan kunta päätti osallistua myös ikäihmisten kärkihankkeen Pir-kanmaan alueen hankkeeseen. Hanketta koordinoi Pirkkalassa vanhusten palvelujen vastuualue. Yhteistyö Vesilahden kunnan kanssa on ollut tiivistä yhteistoiminta-alueen palvelurakenteen kehittämiseksi ja kustannusten hallitsemiseksi.


TP2015 TA2016 TP2016

Henkilöstö

Vakanssit

4 4 4


46

Sosiaalipalvelut Vastuuhenkilö sosiaalityön johtaja Virpi Kokko Tehtävä Sosiaalipalvelujen tulosalueen tehtävänä on tuottaa lapsiperheiden, aikuisten, vammaisten ja maahanmuut-

tajien sosiaalipalvelut Pirkkalan yhteistoiminta-alueen asukkaille.



Toimintatuotot 3 692 772 825 000 4 517 772 4 468 948 -48 824

Myyntituotot 2 655 922 800 000 3 455 922 3 349 406 -106 516

Maksutuotot 155 850 25 000 180 850 210 074 29 224


710 000 696 288 -13 712

Muut toimintatuotot 171 000

171 000 213 179 42 179

Toimintakulut -11 348 149 -320 000 -11 668 149 -11 635 775 32 374

Henkilöstökulut -2 034 382 -45 000 -2 079 382 -2 182 566 -103 184



-46 100 -46 221 -121

Avustukset -2 757 100 -40 000 -2 797 100 -2 641 540 155 560


-325 156 -314 558 10 598

Toimintakate -7 655 377 505 000 -7 150 377 -7 166 827 -16 450


-30 000 -31 728

Tilikauden tulos -7 685 377 505 000 -7 180 377 -7 198 555 -18 178


Pysyvät vastaavat 53 247 -32 931 20 316 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Asiakkaiden palveluprosessia selkiytettiin siirtämällä mielenterveyskuntoutujien palvelut vammaispalveluis-ta aikuissosiaalityön tiimiin ja alle 65-vuotiaiden omais-hoidon tuki vanhusten palveluista vammaispalveluihin. Vuoden aikana valmisteltiin perustoimeentulotuen siirtymistä Kelalle. Kunta myönsi perustoimeentulotu-kea 31.12.2016 saakka. Tämän jälkeen kuntien myön-nettäviksi avustuksiksi jäävät täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki. Siirtoon liittyen laadittiin suunnitelma aikuissosiaalityön ja vammaispalvelujen järjestämisestä vuonna 2017. Kela-siirtoon liittyvään suunnittelutyöhön otettiin myös asiakkaat mukaan. Pirkkalaan perustettiin syksyllä 2016 asiakkaista koostuva suljettu asiakasraati. Raadin ensimmäinen tehtävä oli yhteistyössä viranhalti-joiden kanssa suunnitella ja toteuttaa perustoimeentu-lotuen muutoksesta tiedottaminen kunnassa. Asiakas-raati järjesti tiedotustilaisuuden valtuustosalissa 29.11.2016. Toimeentulotukimenot toteutuivat odotettua maltilli-semmin vuonna 2016. Myös toimeentulotukea saanei-

den kotitalouksien määrä laski edellisestä vuodesta. Vaikka nuorisotyöttömyys ei ole Pirkkalassa vähentynyt vuodesta 2015, 18–24 vuotiaiden toimeentulotukea saavien osuus vastaavan ikäisestä väestöstä laski ver-rattuna edelliseen vuoteen. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa yhdenmukaistettiin asiakkaiden palvelutarpeen arvioinnin käytäntöjä. Pal-velutarpeen arviointeja tehtiin yhteistyössä mm. eri-tyisnuorisotyön, neuvolan perhetyön ja koulukuraatto-reiden kanssa. Yhteistyö auttaa arvioimaan asiakkaiden palvelutarpeita entistä monipuolisemmin. Moniamma-tillisesti laadituista asiakassuunnitelmista tehtiin kysely asiakkaille. Kyselyyn ei kuitenkaan saatu yhtään vas-tausta. Vuonna 2017 toteutetaan kysely, jossa vastaa-minen tapahtuu asiakkaalle varatulla ajalla. Pirkkalan lastensuojelussa tehtiin poikkeuksellisen paljon kiireellisiä sijoituksia alkuvuoden 2016 aikana. Tämä näkyy lastensuojelun sijaishuollon odotettua suurempina kustannuksina, johon varauduttiin talous-


47

arviomuutoksella. Tilanne tasaantui loppuvuoden aika-na. Vuoden 2016 aikana Pirkkalaan saapui kiintiöpakolais-ten vastaanottoa koskeva sopimuksen perusteella neljä perhettä joissa oli yhteensä 15 henkilöä. Yksi perhe muutti kuntaan vastaanottokeskuksesta. Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuen siirto vammais-palveluihin on mahdollistanut omaishoidon palvelujen tarkastelun osana asiakkaan palvelukokonaisuutta ja asiakkaiden siirtymisen ensisijaisten palvelujen piiriin.

Omaishoidon tukea on myönnetty yhteistoiminta-alueella kaikille kriteerit täyttäville hakijoille. Kehitys-vammaisten työ- ja päivätoimintaa on hankittu osto-palveluna avotyöhön sopivien asiakkaiden puuttumisen vuoksi. Pirkkalassa on suuri määrä peruskoulun lähi-vuosina päättäviä nuoria, joiden tulevaisuuden vaihto-ehtoja on pohdittu Aikuisuuden kynnyksellä -toiminnassa yhteistyössä Kehitysvammaisten palve-lusäätiön kanssa. Kehitysvammaisten kuntoutus- ja palveluohjaajan palveluja on tarjottu vesilahtelaisille asiakkaille tulevaisuuden palvelutarpeiden ennakoi-miseksi.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Talousarviomuutosten jälkeen sosiaalipalvelut toteu-tuivat kokonaisuudessaan lähes suunnitelman mukai-

sesti. Pirkkalan lasten ja perheiden palvelujen ylityk-seen saatiin katetta muilta tulosyksiköiltä.





Asiakkaiden palveluko-konaisuuksien selkeyt-täminen

Omaishoidon tuen siirto alle 65-vuotiaiden osalta vammaispalveluun

Alle 65-vuotiaat omais-hoidon tuen asiakkaat on siirretty vammaispalve-luun ja heidän palveluko-konaisuutensa on arvioitu (määrä)

Toteutunut. Kaikki alle 65-vuotiaat omaishoidon tuen asiakkaat on siirretty vam-maispalveluun. Palvelukoko-naisuuksien arviointi on tehty 93 %:lle siirtyneistä asiakkais-ta vuoden 2016 aikana.

Parannetaan asiakkaiden saamia palveluja monia-laista yhteistyötä lisää-mällä

Palvelutarvearviointia tehdään moniammatilli-sesti muiden yksiköiden työntekijöiden kanssa

Asiakastyytyväisyyskysely: asiakkaan kokemus mo-niammatillisen palvelu-tarpeen arvioimisen hyö-dyllisyydestä ja saamas-taan palveluista (80 % kokee toiminnan hyödyl-liseksi)

Toteutunut. Asiakaskysely toteutettiin, mutta kyselyyn ei saatu vastauksia. Kysely uusitaan vuonna 2017.


48

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, PIRKKALA

TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Toimeentulotuen menot €/asukas

82 86 81

Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja

tukitoimien menot yhteensä €/asukas

61 65 67

Lastensuojelun sijaishuollon menot €/alle 18-vuotiaat 223 235 323


Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet

632 650 551

Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 16,3 14,5 14,7

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saavat 31.12. 137 140 141

Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina 31.12. 154 140 141

INFORMATIIVISET TUNNUSLUVUT, VESILAHTI

TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Toimeentulotuen menot €/asukas

40 51 40

Vammaispalvelulain mukaisten palvelujen ja taloudellisten

tukitoimien menot yhteensä €/asukas

82 75 89

Lastensuojelun sijaishuollon menot €/alle 18-vuotiaat 495 467 467


Toimeentulotukea saaneet kotitaloudet

118 90 91

Toimeentulotukea saaneet 18-24-vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä 23,8 21,0 23,0

Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saavat 31.12.

55 70 51

Lapsia lastensuojelun sosiaalityön asiakkaina 31.12.

57 30 42

Henkilöstö

Vakanssit

46 46,5 46,5


Muut sosiaalipalvelut

7,8 8 8,1


49

Lasten ja nuorten tukipalvelut Vastuuhenkilö sosiaalityön johtaja Virpi Kokko Tehtävä Lasten ja nuorten tukipalveluiden tulosalue tukee en-naltaehkäisevästi lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä sekä vanhempia heidän kasvatustehtävässään. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate)


Toimintatuotot 184 470 184 470 219 513 35 043


147 006 156 619 9 613

Maksutuotot 7 164

7 164 5 895 -1 269


30 000 57 000 27 000

Muut toimintatuotot 300

300

-300

Toimintakulut -1 227 596 -1 227 596 -1 167 117 60 479


-1 108 488 -1 043 073 65 415


-80 034 -81 001 -967


-3 050 -5 633 -2 583

Avustukset Muut toimintakulut -36 024

-36 024 -37 410 -1 386

Toimintakate -1 043 126 -1 043 126 -947 603 95 523


-1 685

Tilikauden tulos -1 043 126 -1 043 126 -949 288 93 838


Pysyvät vastaavat 902 262 -482 682 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Asiakkaat ovat hakeneet ennaltaehkäisevää kotipalve-lua ja perhetyötä aiempaa enemmän. Vuonna 2015 alkanut neuvolan perhetyö on vakiintunut vuoden 2016 aikana osaksi lapsiperheiden palveluja. Tämä on lisän-nyt ennaltaehkäisevän tuen piirissä olevien lapsiper-heiden määrää. Varhaisen tuen tarjoaminen ehkäisee korjaavien palvelujen tarvetta. Perheneuvolaan ja terveyskeskuspsykologille on pääs-syt vuonna 2016 aiempaa nopeammin. Suurin osa per-heneuvolan asiakkaista on saanut palvelua muutaman viikon kuluessa. Pidemmät jonotusajat ovat olleet yksit-täisiä tilanteita. Etsivässä nuorisotyössä on otettu käyttöön asumisen tuen toimintamalli, jonka tarkoituksena on tukea it-senäistyviä nuoria aikuisia omaan kotiin muuttamisen kynnyksellä. Toimintamalli tukee nuorten aikuisten elämänhallinnan taitoja. Tukea annetaan mm. asunnon hakuun, talousasioiden hoitamiseen, kodin perustami-

seen ja mahdollisten häätöuhkien ja vuokravelkojen järjestelyyn. Lasten ja nuorten tukipalveluissa on tehty laaja-alaisesti poikkihallinnollista ja moniammatillista yhteistyötä mm. perustamalla lasten ja nuorten tarpeita vastaavia toiminnallisia ryhmiä ja laatimalla yhdessä palvelu-suunnitelmia. Vuoden 2016 lopussa päättynyt kuntako-keiluhanke on tukenut monialaisen yhteistyön kehittä-mistä. Keväällä 2016 toteutettiin monialaisena yhteistyönä verkkokampanja ”Ilmianna itsesi- Käräytä kaverisi!”. Kampanjan tavoitteena oli tavoittaa nuoria ja lisätä kunnan nuorille suunnattujen palvelujen näkyvyyttä. Kampanja herätti median kiinnostusta ja poiki 16 yh-teydenottoa. Kaikki nuoret tavoitettiin ja ohjattiin tar-peenmukaisiin palveluihin tai toimenpiteisiin. Kampan-jassa laadittiin sähköinen yhteydenottolomake, joka on jäänyt pysyvästi yhdeksi yhteydenottoväyläksi.


50

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Tuottoja kertyi 35.000 euroa odotettua enemmän joh-tuen opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä hankerahasta etsivään nuorisotyöhön, jota ei ollut budjetoitu täysimääräisenä.

Menomääräraha alittui 60.000 eurolla. Alitus johtuu siitä, että kaikki vakanssit eivät olleet täytettynä koko-aikaisesti koko vuotta (mm. osa-aikaisuudet).





Yksilöllisten ja tavoitteel-listen asiakassuunnitel-mien laadinta moniam-matillisella yhteistyöllä.

Palvelutarpeen arviointia tehdään moniammatilli-sesti, jotta asiakkaat oh-jautuvat tarkoituksenmu-kaisiin palveluihin.

Asiakastyytyväisyyskysely: Asiakkaan kokemus yhtei-sen palvelusuunnitelma tekemisen hyödyllisyydes-tä (80 % kokee hyödyl-liseksi)

Toteutunut. Asiakaskysely toteutettiin, mutta siihen ei saatu vastauksia. Kysely uusitaan vuonna 2017.

Nuorten elämänhallinnan ja asumisen tukeminen itsenäistymisen kynnyk-sellä

Etsivä nuorisotyö ottaa käyttöön toimintamallin, jonka tavoitteena on elämänhallinnan ja asumi-sen tukeminen nuoren omassa asunnossa.

Asumisen tuen piiriin ohjautuneiden kokemus elämänhallinnan kohe-nemisesta 3 kk palvelun aloittamisesta (50 % ko-kee elämänhallinnan kohentuneen)

Toteutunut. Toimintamallin piirissä on ollut 15 nuorta, joista 93 %:lla elämänhallin-ta on pysynyt samanlaisena tai kohentunut.


TP2015 TA2016 TP2016

Henkilöstö

Vakanssit

20,55 23,55 23,55


Pisin jonotusaika perheneuvolaan (ei kiireellisissä asioissa) kk

5,5 2,5 3

Etsivän nuorisotyön asiakkuuksien määrä (vain Pirkkala)

62 80 66

Perhetyötä ja kotipalvelua saaneiden perheiden lukumäärä

116 100 136


51

Vanhusten palvelut Vastuuhenkilö vanhustyön johtaja Jutila Tuula Tehtävä Vanhusten palveluiden tulosalueen tehtävänä on tuot-taa ja kehittää ikäihmisten palveluita paikallisista tar-peista ja voimavaroista lähtien yhteistyössä kolmannen sektorin, yksityisten palveluntuottajien sekä asiakkai-

den, omaisten ja muiden kuntalaisten kanssa. Tulosalue edistää ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä sekä parantaa palvelujen laatua ja vaikuttavuutta.



Toimintatuotot 5 734 211 87 500 5 821 711 5 942 363 120 652

Myyntituotot 2 711 011 118 000 2 829 011 2 932 387 103 376

Maksutuotot 2 520 400 -58 000 2 462 400 2 443 046 -19 354


7 700 12 617 4 917

Muut toimintatuotot 495 100 27 500 522 600 554 313 31 713

Toimintakulut -13 098 939 -288 000 -13 386 939 -13 373 598 13 341

Henkilöstökulut -8 037 530 -135 000 -8 172 530 -8 041 711 130 819


Aineet, tarv. ja tavarat -582 130 32 000 -550 130 -625 126 -74 996

Avustukset -407 265 8 000 -399 265 -382 170 17 095


-1 249 411 -1 196 410 53 001

Toimintakate -7 364 728 -200 500 -7 565 228 -7 431 235 133 993


-127 600 -131 465

Tilikauden tulos -7 492 328 -200 500 -7 692 828 -7 562 700 130 128


Pysyvät vastaavat 243 296 39 659 -131 465 151 490 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pitkäaikaisen laitoshoidon asiakaspaikkoja vähennettiin muuttamalla yksi pitkäaikaisen laitoshoidon yksikkö tehostetun palveluasumisen yksiköksi vuoden 2016 alusta Pirkkalassa. Yksikössä järjestetään lyhytaikaista kuntouttavaa hoitoa. Osa Pirkkalan hoivaosaston pai-koista on ollut lyhytaikaiskäytössä tilanteissa, joissa pitkäaikaiselle laitoshoidolle ei ole ollut tarvetta. Vesi-lahden pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja vähennettiin kahdella paikalla tavoitteen mukaisesti. Vesauskodin paikat lisääntyivät kolmella kiinteistön laajennuksen ja peruskorjauksen jälkeen. Tehostetussa palveluasumi-sessa siirryttiin lääkkeiden koneelliseen annosjakeluun. Kotihoidon toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto ei toteutunut, koska ohjelmatoimittaja ei saanut sovel-lusta valmiiksi. Kotihoidon toiminnan kehittämiseksi hankittiin kotihoidon strateginen optimointityö, joka aloitettiin syksyllä 2016 ja jatkuu alkuvuonna 2017. Optimoinnin tavoitteena on henkilöresurssien tehokas hyödyntäminen ja tiimien työnjaon selkiyttäminen asiakastarpeiden mukaisesti. Myös kotihoidossa siirryt-

tiin koneelliseen lääkkeiden annosjakeluun. Kotihoi-dossa on pyritty pidentämään käyntien kestoa ja vä-hentämään useita lyhyitä käyntejä, joka näkyy käynti-määrissä verrattuna vuoteen 2015. Kotihoidossa on myös pyritty kehittämään hoitoa niin, että kotihoidon asiakkaiden päivystys- ja sairaalakäynnit vähenevät. Pirkkalan kotihoidon asiakkaista 63 %:lla ja Vesilahden asiakkaista 65 %:lla ei ollut yhtään päivystyskäyntiä tai sairaalahoitojaksoa vuonna 2016. Ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitusta vä-hennettiin Pirkkalassa seitsemän henkilötyövuotta. Henkilökunnan lyhytaikaiset sairauspoissaolot väheni-vät, mutta pitkät sairauspoissaolot lisääntyivät jonkin verran edelliseen vuoteen verrattuna. Asiakkaisiin koh-dentuneet haittatapahtumat pysyivät samalla tasolla vuoteen 2015 verrattuna. Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuki siirtyi vammaispal-veluihin 1.1.2016. Omaishoitajien jaksamista tuettiin kotikäynneillä, järjestämällä vapaapäiviä, tehostamalla


52

tiedotusta sekä ohjaamalla omaishoitajia Kelan kuntou-tuksiin ja omaishoitajille kohdennettuun allasryhmään. Kaikki uudet omaishoitajat ja pitkään omaishoitajana toimineet kutsuttiin omaishoitajan terveystarkastuk-seen. Lisäksi omaishoitajia ohjattiin vertaisryhmiin. Fysioterapeuttiresurssin lisäys mahdollisti fysiotera-peutin kotikäyntien aloittamisen omaishoitoperheissä. Ikäihmisten palveluohjauksen kotikäyntejä tehtiin Pirk-kalassa 110. Käynneistä puolet oli palvelutarpeen arvi-ointeja ja puolet erilaisten hakemusten täyttämisessä avustamista. Uusia palvelukeskuskortteja myönnettiin 75. Myönnettyjä palvelukeskuskortteja on yhteensä 416. Ikäihmisten perhehoidon seutukunnallinen yhteistyö alkoi 1.8.2016. Ensimmäinen ikäihmisten perhehoita-jien valmennus toteutettiin syksyllä 2016. Valmennuk-sessa oli yksi vesilahtelainen perhehoitaja, pirkkalalaisia uusia ikäihmisten perhehoitajia ei syksyn valmennuk-sessa vielä ollut. Ikäihmisten perhekoteja oli Pirkan-maalla vuoden 2016 lopussa 25. Asiakkaita voidaan ohjata perhehoitoon maakunnassa yli kuntarajojen. Hyvinvointia tukevat kotikäynnit kohdennettiin 75-vuotiaille. Käynnin vastaanottaneiden toimintakyky oli pääsääntöisesti hyvä. Kotikäyntien perusteella aloitet-tiin mm. turvapalveluja ja hankittiin apuvälineitä koto-na asumisen tueksi. Veteraanien palvelut keskitettiin kokonaisuudessaan vanhusten palveluihin. Rintamave-teraaneja oli Pirkkalassa vuoden 2016 lopussa 24, heis-tä 18 asuu omassa kodissa. Vesilahdessa kaikki yhdek-sän rintamaveteraania asuivat omassa kodissaan. Vanhusten palvelujen toiminnan kehittämisessä hyö-dynnettiin vuonna 2015 tehdyn asiakaskyselyn tuloksia,

joissa keskeiseksi kehittämiskohteeksi nousi mielekäs arki. Kehittämisen työvälineenä käytettiin henkilöstölle suunnattua OSAKE koulutusta (osallistavan arjen kehit-täminen). Koulutuksen tavoitteena on asiakaslähtöi-syyden syventäminen ja työn jatkuva tavoitteellinen kehittäminen. Kotihoidossa OSAKE- kehittämisen avulla lisättiin asiakkaiden henkilökohtaista hyvinvointia hei-dän toiveidensa mukaisesti (mm. lukeminen, kauneu-denhoito, virkistyskäynnit, ulkoilu). Ympärivuorokauti-sen hoivan yksiköissä muutettiin toimintatapoja asiak-kaiden arjen mielekkyyden lisäämiseksi (mm. liikkumi-sessa runsaasti tukea tarvitsevien mahdollisuus osallis-tua yhteisöllisiin tapahtumiin). Asukkaiden sosiaalista kanssakäymistä ja eri sukupol-vien välistä vuorovaikutusta on lisätty. Läheisyhteistyö-tä ja osallisuutta asiakkaiden arkeen on tuettu uusilla toimintatavoilla. Valtionvarainministeriön kuntakokeiluhanke (valvon-tamalli) päättyi vuoden 2016 lopussa. Hankkeessa kehi-tettiin omavalvonnan tueksi systemaattisesti seuratta-via indikaattoreita ja mittareita sekä syvennettiin yh-teistyötä aluehallintoviranomaisten kanssa. Hanke mahdollisti lisäksi uusien teknisten sovellusten hankki-mista ja niiden kokeilua mm. arjen virikkeellisyyden lisäämiseen ja muistisairaiden lääkkeettömään hoitoon. Pirkkalan yhteistoiminta-alue on mukana marraskuussa 2016 alkaneessa maakunnallisessa hallituksen kärki-hankkeessa (Ikäneuvo-hanke), jossa kehitetään Pir-kanmaalle yhteinen ikääntyneiden neuvonnan ja asia-kasohjauksen toimintamalli. Hankkeessa selvitetään lisäksi keinoja ja hyviä toimintatapoja, joiden avulla ikäihmisen on mahdollista asua turvallisesti kotona. Ikäneuvo- hanke päättyy vuonna 2018.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Toimintatuotot ylittyivät 120.000 eurolla. Ylitys johtuu Vesilahden maksuosuuksista, jotka ylittyivät vesilahte-

laisten asiakkaiden arvioitua suuremmasta ympärivuo-rokautisen hoidon tarpeesta.





Palvelurakenteen kehit-täminen

Hyödynnetään kotihoi-dossa vapaaehtoistaho-jen, järjestöjen ja kol-mannen sektorin palve-luita sekä tehdään mo-niammatillista yhteistyötä

Ympärivuorokautisissa hoivapalveluluissa (pitkä-aikaishoito, tehostettu palveluasuminen, ter-veyskeskussairaala) on enintään 8 % 75 -vuotta täyttäneistä kuntalaisista.

Toteutunut. Ympärivuoro-kautisissa hoivapalveluissa 75 -vuotta täyttäneistä oli 8 %.


53

Asiakas osallistuu hoidon suunnitteluun ja sen toteutumisen arviointiin

Asiakkaiden hoito- ja palvelusuunnitelmat tehdään systemaattisesti yhteistyössä asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa

Kaikissa hoitosuunnitel-missa ja arvioinneissa on dokumentoituna asiak-kaan näkemys (100 %) Hoito- ja palvelusuunni-telma on tehty viimeis-tään yhden kuukauden kuluessa asiakkaaksi tu-losta (100 %)

Toteutunut. Asiakkaan nä-kemys on kirjattu kaikkiin hoitosuunnitelmiin ja arvioin-teihin edellyttäen että asiakas on sen kyennyt ilmaisemaan. Toteutunut. Palvelusuunni-telmat on tehty 100 %:sti, mutta yhden kuukauden määräaika on ylittynyt tilan-teissa, joissa hoitoneuvotte-lua ei ole saatu järjestettyä kuukauden kuluessa esim. sairaalahoitojakson vuoksi.

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Kotihoidon asiakkaisiin kohdentuvan työajan lisääminen

Kotihoidossa otetaan käyttöön toiminnanoh-jausjärjestelmä

Asiakkaisiin kohdistuva välitön työaika on 55 %, kun toiminnanohjausjär-jestelmä on kokonaisuu-dessaan käytössä

Toteutui osittain. Välitön asiakkaisiin kohdistuva työai-ka oli 52 % (edellinen mittaus 49,4 %). Toiminnanohjausjär-jestelmän hyödyt jäivät saa-vuttamatta, koska järjestel-mää ei saatu käyttöön ohjel-matoimittajasta johtuvasta syystä.

Ikääntyvien terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Kotihoidon asiakkaiden sairaalasta kotiutumista tuetaan tehostetusti kotiutuksen jälkeen

Kotihoidon asiakkaiden sairaala- ja päivystys-käynnit laskevat 10 %

Toteutunut Pirkkalassa. Säännöllisen kotihoidon asi-akkaiden sairaala- ja päivys-tyskäynnit vähentyivät 10 %. Toteutunut osittain Vesilah-della. Vesilahdella sairaala- ja päivystyskäyntien pienempi väheneminen (3 %) johtui suuren palvelutarpeen ja epävakaan terveydentilan asiakkaiden suuremmasta määrästä (RAI arvioinnit 2016).


54


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Kotihoidon nettomenot (kotihoito ja sen tukipalvelut) €/asukas

120 124 125

Omaishoidon nettomenot €/asukas

41 19 16

Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas

108 75 68

Tehostetun palveluasumisen nettomenot €/asukas 143 132 161


Kotihoidon käynnit (sis. kotipalvelut ja kotisairaanhoito)

68 287 69 000 67 173

Tukipalveluasiakkaat

251 235 220

Ikäihmisten omaishoidon tuen saajat

104 55 70

Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivät 14 544 10 950 9 754

- josta lyhytaikaiset hoitopäivät 192

Tehostetun palveluasumisen (sisältää ostopalvelun) asumisvuorokaudet 24 210 26 950 28 757

- josta lyhytaikaiset hoitopäivät 3 610 4 300 3 873


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Kotihoidon nettomenot (kotihoito ja sen tukipalvelut) €/asukas

199 180 208

Omaishoidon nettomenot €/asukas

38 20 20

Pitkäaikaisen laitoshoidon nettomenot €/asukas

201 169 200

Tehostetun palveluasumisen nettomenot €/asukas 228 189 224


Kotihoidon käynnit (sis. kotipalvelu ja kotisairaanhoito)

22 319 22 200 25 591

Tukipalveluasiakkaat

99 100 74

Ikäihmisten omaishoidon tuen saajat

23 13 15

Pitkäaikaisen laitoshoidon hoitopäivät

6 340 5 840 6 664

- josta lyhytaikaiset hoitopäivät 158

Tehostetun palveluasumisen asumisvuorokaudet 9 771 8 030 8 743

- joista lyhytaikaiset hoitopäivät 440 450 386

Henkilöstö

Vakanssit

173 172,5 172,5


Vanhusten kotihoito

7,3 7,8 8,1

Vanhusten palveluasuminen

6,3 7 7,6


55

Perusterveydenhuolto Vastuuhenkilö ylilääkäri Liisa Länsipuro Tehtävä Perusterveydenhuollon tulosalue vastaa terveyden-huoltolain mukaisista perusterveydenhuollon palveluis-ta Pirkkalan yhteistoiminta-alueelle. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate)


Toimintatuotot 4 318 102 4 318 102 4 552 698 234 596

Myyntituotot 2 986 302

2 986 302 3 050 189 63 887

Maksutuotot 1 324 700

1 324 700 1 496 443 171 743


7 100 4 750 -2 350

Muut toimintatuotot

1 316 1 316

Toimintakulut -14 867 935 -14 867 935 -14 578 126 289 809




-750 900 -678 597 72 303

Avustukset -95 000

-95 000 -129 416 -34 416


-985 355 -998 583 -13 228

Toimintakate -10 549 833 -10 549 833 -10 025 428 524 405


-170 700 -173 609

Tilikauden tulos -10 720 533 -10 720 533 -10 199 037 521 496


Pysyvät vastaavat 254 204 14 623 -173 609 95 218 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Avosairaanhoidossa on selkiytetty ja vahvistettu mm. kehitysvammaisten, diabeetikkojen ja masennuspoti-laiden hoitoa. Kehitysvammaisille asiakkaille on nimetty kaksi hoidosta vastaavaa lääkäriä ja yksi omahoitajista on nimetty diabeteshoitajaksi, jonka työpanos kohden-tuu kokonaisuudessaan tähän potilasryhmään. Yhden psykiatrisen sairaanhoitajan työpanos siirrettiin Helaa-kalliolta Pirkkalan terveyskeskukseen vuoden 2016 alussa. Depressiohoitajan työpanoksella on tehostettu masentuneiden hoitoa perusterveydenhuollossa ja vähennetty erikoissairaanhoidon tarvetta. Fysiotera-peutin suoravastaanottojen käyttöä on pyritty tehos-tamaan Pirkkalassa. Vesilahden henkilöstöä on koulu-tettu ja toiminta on alkamassa myös Vesilahdella. Omalääkäri-hoitaja työparien listajärjestelmää on muu-tettu Pirkkalassa asiakaslähtöisemmäksi ja toimivam-maksi yhdessä henkilöstön kanssa hyödyntäen mm. kysyntä/tarjonta -mittauksia. Vesilahdella käynnistettiin lääkäreiden ja hoitajien työparitoimintamallin luomi-nen. Uuteen toimintamalliin voidaan siirtyä keväällä 2017, kun uusi puhelinjärjestelmä otetaan käyttöön.

Terveyskeskussairaalassa oli käytössä 28 vuodepaikkaa. Tavoitteena oli laskea paikkamäärä kesäkaudeksi 20 paikkaan, mutta hoidon tarve oli poikkeuksellisen suuri. Potilaita oli keskimäärin 22. Kevään 2016 aikana Tam-pereen kaupungin kanssa neuvoteltiin yhteistyösopi-mus terveyskeskussairaalapaikkojen käytöstä. Syksyn aikana 28 vuodepaikkaa olivatkin tehokkaasti käytössä, omien kuntalaisten lisäksi terveyskeskussairaalassa hoidettiin tamperelaisten ja kehyskuntien asukkaiden lisäksi yksittäisiä potilaita Ylä-Pirkanmaalta. Terveys-keskussairaalassa on ollut vuoden aikana keskimäärin viisi vesilahtelaista potilasta. Keskimääräinen hoitoaika oli pirkkalalaisilla potilailla kahdeksan ja vesilahtelaisilla yhdeksän päivää. Keskimääräinen kuormitusprosentti oli 99 %. Kuormitusprosentti on laskettu sen mukaan, että kesäkuussa oli käytössä 20 paikkaa, heinäkuussa 22 paikkaa ja muina kuukausina 28 paikkaa. Terveyskeskussairaalassa otettiin syksyllä käyttöön sähköinen potilassiirtojärjestelmä UOMA. Järjestelmän tavoitteena on Acutan ja terveyskeskussairaaloiden välisten potilassiirtojen sujuvoittaminen. Tavoitteena


56

on oikea potilas oikeassa paikassa. Pilottina alkanut toiminta on lähtenyt hyvin käyntiin ja säästää työaikaa sekä Acutassa että terveyskeskussairaaloissa. Tulevan vuoden aikana toiminta laajenee koko TAYS:aan ja Pirkanmaan kaikkiin terveyskeskuksiin. Terveyskeskus-sairaalan hoitoajat ovat varsin lyhyitä ja potilaiden hoitoisuus vaativampaa. Kotiutusprosessin kehittä-miseksi aloitettiin syksyllä Lean-projekti yhteistyössä terveyskeskussairaalan ja kotihoidon kanssa. Suun terveydenhuollon palvelusetelit ovat lyhentäneet jonotusaikoja kiireettömään hoitoon. Asiakkaiden mää-rä omassa palvelutuotannossa ei ole kuitenkaan vähen-tynyt, koska kysyntä on lisääntynyt mm. yksityissekto-rin Kela-korvauksissa tapahtuneista muutoksista. Suun terveydenhuollossa siirryttiin syksyllä 2016 Kanta-palveluun. Nuolialan koulun hammashoitolan toiminta siirrettiin Pirkkalan terveyskeskukseen keväällä 2016 koulun remontin ajaksi. Vesilahden hammashoitolassa kiireettömään hoitoon pääsytilanne on hyvä. Palvelujen keskittäminen Vesilahden kirkonkylän terveysasemalle on parantanut palvelujen saatavuutta. Psykiatrien huonon saatavuuden, tilakysymysten ja esimiestyön puuttumisen vuoksi vuoden 2016 aikana selvitettiin vaihtoehtoja psykiatrisen avohoidon järjes-tämiseksi. Syksyllä 2016 päädyttiin ratkaisuun, että psykiatriset avopalvelut hankitaan Tampereen kaupun-gilta vuoden 2017 alusta. Järjestämisvastuu säilyy Pirk-kalan kunnalla. Psykiatrisessa avohoidossa lääkärire-surssi hankittiin vuonna 2016 lähes kokonaan ostopal-veluna. Lääkäriresurssin vajaus näkyy mielenterveys-käyntien vähenemisenä vuoteen 2015 verrattuna. Neuvolapalveluissa toteutettiin asetuksen (338/2011) mukaiset lakisääteiset palvelut. Kouluterveydenhuol-lossa on painotettu asetuksen mukaisia ennaltaehkäi-

seviä käyntejä ja vähennetty sairaanhoitokäyntejä. Neuvolassa henkilöstön osaamista on vahvistettu kou-luttamalla henkilöstöä ryhmätoiminnan pitämiseen (Vahvuutta vanhemmuuteen ryhmä). Yhteistyötä las-ten ja nuorten tukipalveluiden kanssa on kehitetty aktiivisesti. Neuvolan perhetyöntekijä on ollut erittäin hyvä lisä palveluvalikoimaan. Neuvola- ja koulutervey-denhuollon käyntimäärien laskua selittää valtakunnalli-seen rokotusohjelman lisäys. Siirtymävaiheessa roko-tettiin yhden vuosiluokan sijasta neljä vuosiluokkaa (6 - 9 lk:t). Terveyspalveluiden hoitoonpääsyluvuissa vuosien 2015 ja 2016 välillä on tapahtunut mittaustavan muutos. Vuodesta 2016 alkaen myös viikonloppupäivät laske-taan mukaan. Parempi arki -hankkeen suunnittelun yhteydessä 2015 sovittiin toimintamallista, jossa Acutassa viisi tai use-ampia kertoja vuodessa käyneisiin otetaan Acutasta yhteyttä ja välitetään asiakastiedot terveyskeskukseen. Mm. tietosuojaan liittyvien kysymysten vuoksi toimin-tamalli pystyttiin käynnistämään vasta lokakuussa 2016. Hankkeessa päädyttiin myös suunniteltujen hoi-topolkujen mallintamisen sijaan luomaan kontaktihen-kilöiden verkosto monialaisen yhteistyön lisäämiseksi. Muuttuneiden suunnitelmien vuoksi perusterveyden-huollossa ja erikoissairaanhoidossa ei päästy asetettui-hin tavoitteisiin. ICT-palvelujen muutoksista johtuneet toimintahäiriöt ja katkokset ovat hankaloittaneet palvelutuotantoa ja asiakaspalvelua kesästä 2016 alkaen. Käytännön poti-lastyö on ollut vaikeaa puutteellisesti toimivien järjes-telmien vuoksi. Vuoden 2016 haittatapahtumailmoituk-sista noin puolet liittyi ICT-järjestelmistä aiheutuneisiin vaaratilanteisiin.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Toimintatuotot ylittyivät terveyskeskussairaalan hoito-päivämaksujen ja suun terveydenhuollon asiakasmak-sujen kasvun vuoksi. Toimintakulut alittuivat pääosin

henkilöstökulujen alittumisen vuoksi. Mm. avoimia psykiatrien vakansseja ei saatu täytettyä vuonna 2016.





Palvelujen saatavuuden parantaminen

Suun terveydenhuollon palvelusetelin käyttöön-otto

Suun terveydenhuollon palveluseteleiden käyt-tömäärä ja vaikutus jono-tilanteeseen / käyntimää-riin omassa palvelutuo-tannossa

Toteutunut. Palveluseteleitä myönnettiin 843 (487 vuonna 2015).


57

Kuntalaisten tasapuolinen hoitoon pääsy Terveyskeskussairaalan toimintakäytäntöjen tehostamien

Hoitoon pääsy (jonotilas-tot) Terveyskeskussairaalan kuormitusprosentti vä-hintään 90 %

Toteutunut. Puhelinyhteys terveyskeskuk-seen: virka-aikana välittömästi Hoidon tarpeen arviointi: puhelimitse tai vastaanotolla saman päivän aikana Lääkärin vastaanotto; ei -kiireelliset asiat: 2-4 viikkoa (keskimäärin 23 pv); vuonna 2015: 2-6 viikkoa Sairaanhoitajan vastaanotto, ei -kiireelliset asiat: 4-6 päi-vää; vuonna 2015: 1-3 päivää Hammaslääkärin vastaanotto ei- kiireelliset asiat: Hammas-lääkäri 6 kk (Pirkkala) ja 1 kk (Vesilahti); vuonna 2015 Pirk-kala 6 kk ja Vesilahti 1,5 kk Suuhygienistin vastaanotto: 2 kk (Pirkkala) ja 1-2 kk (Vesilah-ti); vuonna 2015 Pirkkala 3-4 kk ja Vesilahti 3-4 viikkoa Toteutunut. Terveyskeskussai-raalan kuormitusprosentti 99 %.

Potilasturvallisuuden parantaminen

Haittatapahtumien (HaiPro) systemaattinen hyödyntäminen

Haittatapahtumien ilmoi-tusten määrä kasvaa 10 % vuoteen 2015 verrattuna

Toteutunut. Haittatapahtu-mailmoitusten määrä on kas-vanut 16 %, avosairaanhoi-dossa 40 %.

Runsaasti palveluita käyt-tävien palveluketjujen sujuvoittaminen

Selvitetään runsaasti palveluja käyttävien kun-talaisten hoitoketjuja yhteistyössä PSHP:n, sosiaalitoimen ja erikois-sairaanhoidon kanssa Osallistuminen Parempi Arki -hankkeeseen

Runsaasti palveluja käyt-tävien käynnit vähenevät 30 % (vertailu vuoteen 2015) Palvelupolkujen määrä

Toteutui osittain. Yhteistyö PSHP:n kanssa alkoi vasta lokakuussa 2016. Moni-kävijöiden määrä vähentyi 5 %. Ei toteutunut. Parempi Arki -hankkeen tavoitteet muuttui-vat eikä palvelupolkuja määri-telty.


58

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Yhteydenoton saannin turvaaminen

Puheluiden seurantara-portti (jonopalveluraport-ti)

Puheluiden vastauspro-sentti vähintään 80

Toteutunut. Avosairaanhoito: Pirkkala 80 % Vesilahti 94 % Suun terveydenhuolto: Pirkkala 87 % Vesilahti 88 %


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Perusterveydenhuollon nettomenot €/asukas

570 549 527

Terveyskeskussairaalan nettomenot €/asukas

93 89 90


Vastaanottokäynnit

- Lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä

25 499 26 000 24 646

- Sairaanhoitajan vastaanotolla

17 112 16 000 17 481

Neuvolakäynnit (hoitajat ja lääkärit)

14 752 14 500 14 541

Kouluterveydenhuollon käynnit (hoitajat ja lääkärit)

10 603 13 000 9 779

Mielenterveyskäynnit 5 767 6300 5 074

Suun terveydenhuollon käynnit 21 083 22 000 21 545

Terveyskeskussairaala

- hoitopäivät 7 691 8 150 8 115

- hoitojaksot 1 029 1 000 1 026


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Perusterveydenhuollon nettomenot €/asukas

637 596 609

Terveyskeskussairaalan nettomenot €/asukas

106 85 86


Vastaanottokäynnit

- Lääkärin vastaanotolla ja päivystyksessä

3 965 4 200 4 410

- Sairaanhoitajan vastaanotolla

4 525 4 500 4 758

Neuvolakäynnit (hoitajat ja lääkärit)

2 801 2 500 2 915

Kouluterveydenhuollon käynnit (hoitajat ja lääkärit)

1 716 2 000 2 024

Mielenterveyskäynnit 898 9 50 906

Suun terveydenhuollon käynnit 3 791 5 200 4 592

Terveyskeskussairaala

- hoitopäivät 2 089 1 850 1 807

- hoitojaksot 271 240 208

Henkilöstö

Vakanssit

164 165 165


Äitiys- ja lastenneuvola

8,8 8,5 8,8

Terveyskeskuspalvelut 8,5 8,3 8,6

Hammaslääkäripalvelut

8,2 8 8,2


59

Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö ylilääkäri Liisa Länsipuro Tehtävä Erikoissairaanhoidon tulosalue vastaa Pirkkalan yhteis-toiminta-alueen erikoissairaanhoidon palveluista. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate)


Toimintatuotot 4 387 636 300 000 4 687 636 4 748 200 60 564

Myyntituotot 4 355 136 300 000 4 655 136 4 714 795 59 659

Maksutuotot 32 500

32 500 33 405 905


Toimintakulut -21 691 395 -300 000 -21 991 395 -22 450 051 -458 656

Henkilöstökulut

-18 411 -18 411


Aineet, tarv. ja tavarat

-21 144 -21 144

Avustukset -533 000

-533 000 -703 299 -170 299


-5 729 -5 410 319

Toimintakate -17 303 759 -17 303 759 -17 701 851 -398 092


Tilikauden tulos -17 303 759 -17 303 759 -17 701 851 -398 092


Pysyvät vastaavat Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pirkkalan yhteistoiminta-alue hankkii erikoissairaanhoi-don palveluja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin lisäksi Tampereen kaupungilta ja yksityissektorilta. Kuluneena vuonna sairaanhoitopiirin ja Tampereen kaupungin yhteistyö sairaalahoidon osalta on lisääntynyt huomat-tavasti, ja joitakin erikoisaloja on keskitetty kesken

vuoden toiseen toimipisteeseen. TAYS on myös aloitta-nut potilaiden ohjaamisen jatkohoitoon Hatanpään sairaalaan. Sairaanhoitopiirin ”yhden sairaalan toimin-tamallin” periaatteella potilaita ohjataan poliklinikka-käynneille ja jatkohoitoon Valkeakosken ja Vammalan aluesairaaloiden osastoille.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Pirkkalan toimintakulut ylittyivät PSHP:n osalta 400.000 eurolla talousarvioon verrattuna. Toimintakulujen ylitys painottui loppuvuoteen 2016. Vesilahden kulut ylittyi-vät 10.000 eurolla muutettuun talousarvioon verrattu-na. Pirkkalalaisille tehtiin poikkeuksellisen paljon toi-menpiteitä Sydänkeskuksessa, tilaus ylittyi lähes 200.000 eurolla. Ostot muilta sairaanhoitopiireiltä ylit-tivät tilauksen lähes 500.000 eurolla. Myös Vesilahden ulkoiset ostot ja Sydänkeskuksen hoitopäivät ylittivät

tilauksen. Palvelutarvetta oli yli tilauksen lisäksi erityi-sesti sisätautien, keuhkosairauksien sekä akuuttipsyki-atrian hoitopäivissä. Yksityissektorin ja Tampereen Hatanpään sairaalan ostoihin varattu määräraha alittui Pirkkalassa noin 21.000 eurolla, mutta Vesilahden määräraha ylittyi noin 54.000 eurolla, josta yksityissektorin osuus oli noin 38.000 euroa.


60





Runsaasti palveluita käyt-tävien kuntalaisten hoito-ketjun haltuunotto

Yhteistyön kehittäminen PSHP:n klinikoiden kanssa

Runsaasti palveluja käyt-tävien käynnit vähenevät 30 % (vertailu vuoteen 2015)

Toteutui osittain. Yhteistyö PSHP:n kanssa alkoi vasta lokakuussa 2016. Monikävi-jöiden määrä vähentyi 5 %.


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Erikoissairaanhoidon nettomenot €/asukas

857 904 923


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Erikoissairaanhoidon nettomenot €/asukas

1 044 959 1 055


61

Ympäristöterveydenhuollon jaosto

Vastuuhenkilö ympäristöterveyspäällikkö Kirsi Sario Tehtävä Ympäristöterveydenhuollon valvontayksikkö (Pirteva) tuottaa ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkintä-huollon palvelut Hämeenkyrön, Lempäälän, Pirkkalan ja

Vesilahden kunnille sekä Nokian ja Ylöjärven kaupun-geille. Pirkkalan kunta toimii isäntäkuntana.



Toimintatuotot 1 582 033 1 582 033 1 605 566 23 533


1 253 033 1 198 807 -54 226

Maksutuotot 214 000

214 000 244 128 30 128


115 000 159 074 44 074

Muut toimintatuotot

3 557 3 557

Toimintakulut -1 734 498 -1 734 498 -1 770 883 -36 385


-1 345 799 -1 392 478 -46 679


-141 679 -154 418 -12 739


-15 750 -18 430 -2 680

Avustukset -25 000

-25 000 -16 329 8 671


-206 270 -189 228 17 042

Toimintakate -152 465 -152 465 -165 317 -12 852


-37 000 -25 258



Pysyvät vastaavat 16 312 70 876 -25 258 61 930 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Jäsenkuntien viranomaiset ovat pyytäneet Pirtevan lausuntoja ympäristölupa-, kaavoitus- ja rakennuslu-piin. Terveyshaittojen huomioiminen päätöksenteossa on vaikuttavinta lausuntojen avulla. Vaikutukset näky-vät pitemmällä aikavälillä. Pirtevassa on tehty vertaistarkastuksia valvonnan yh-denmukaisen laadun parantamiseksi. Tavoitteena on kohteiden arvioinnin yhdenmukaistaminen niin että tarkastusten lopputulos ei johdu tarkastajasta. Yhtenäi-set toimintatavat on luotu ja ne viedään käytäntöön kaikessa tarkastustoiminnassa. Asiakastyytyväisyyskysely jatkui koko vuoden. Pöytäkir-jan yhteydessä asiakkaalle toimitetaan kyselylomake.

Asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset valmistuvat vuoden 2017 helmikuussa. Eläinlääkinnässä on jatkunut mikrobilääkkeiden hallittu käyttö. Sillä pyritään hillitsemään antibiooteille vastus-tuskykyisten mikrobien muodostumista. Eläinten ja eläimistä saatavien tuotteiden tuonti- ja vientivalvonta työllisti eläinlääkäreitä edellisiä vuosia enemmän. Pirteva muutti uusiin toimitiloihin vuodenvaihteessa 2015 - 2016. Muutto ja uusien toimitilojen käyttöönot-to vei suunniteltua enemmän työaikaa. Asiakkaat ovat löytäneet hyvin uudet toimitilat.


62





Ympäristöstä aiheutuvien terveyshaittojen torjun-nan sisällyttäminen kaik-keen päätöksentekoon

Lausuntojen antaminen kuntien kaikkeen suunnit-teluun pysyväksi käytän-nöksi

Terveyshaitoista aiheutu-vat asiakasvalitukset vähenevät, tavoite alle 90 vuodessa

Toteutunut. Terveyshaitoista aiheutuvia asiakasvalituksia ja niiden perusteella tehtyjä tarkastuksia oli 38 .

Peruseläinlääkärinpalvelut vastaavat kysyntään ja vähentävät tautipainetta

Otetaan käyttöön uusi eläinlääkärivastaanotto

Asiakastyytyväisyys pysyy ennallaan tai paranee, tavoite vähintään 4,5.

Toteutunut. Asiakastyytyväi-syys 4,7

Terveyshaittojen estämi-nen ja niiden nopea pois-taminen

Vesilaitosten varautumis-suunnitelmien päivittä-minen

Vesilaitosten varautumis-suunnitelmat on päivitet-ty

Toteutunut osittain. Vesilai-tosten varautumissuunnitel-mien päivitystyö on meneil-lään. Viranomaisen erityisti-lannesuunnitelma tehdään koskemaan koko Pirkanmaa-ta.

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Valvonta on tehokasta, tasapuolista ja oikeuden-mukaista. Valvontakäy-täntöjen yhdenmukaista-minen jatkuu

Tehdään 4 vertaistarkas-tusta, joista 1-2 yhdessä Tampereen yksikön kans-sa

Vertaistarkastusten mää-rä ja tarkastuslomakkei-den vastaavuus (Oiva)

Totetutunut

Osaava, motivoitunut ja sitoutunut henkilökunta

Henkilökunnan erikois-tumisen tukeminen (tuo-tantoeläimet, terveyden-suojelu ja elintarvikeval-vonta)

Työtyytyväisyys säilyy ennallaan tai paranee: ympäristöterveysvalvonta vähintään 4,13 ja eläin-lääkintähuolto vähintään 3,2.

Pirkkalan kunta muutti työhy-vinvointikyselyn rakennetta vuonna 2016, minkä vuoksi lukuja ei ole saatavissa.


TP2015 TA2016 TP2016

Tehokkuus ja taloudellisuus

Maksutuotot €

205 860 214 000 244 128

Valvontasuunnitelman toteutumisaste

80 90 80

Henkilöstö

Vakanssit

23 23 23


Tavoitetaso käsittelyaikojen ylityksille %

Hakemusten käsittelyaika 60 vrk

0 0 0

Asunnontarkastus / muu toimenpide

6,7 0 0

Tarkastuspöytäkirja asiakkaalle 14 vrk

3,9 0 2

Eläinsuojelutarkastus / muu toimenpide 7 vrk

4 3 2,5

Tavoitetaso tavoitteiden toteumalle

Tarkastusten lkm / vuosi / hlö ryhmäkohtainen ka 100 kpl, %

105 100 95

Asiakastyytyväisyys keskiarvo (1-5)

4,4 4,2 -


63

Sivistyslautakunta

Tehtävä Sivistyslautakunta vastaa varhaiskasvatus-, esi- ja pe-rusopetus-, lukiokoulutus-, ja vapaa-ajan palveluiden tuottamisesta. Sen toiminta-alueelle kuuluvat muut

toisen asteen koulutuksen palvelut. Lisäksi se hankkii vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen ostopal-veluita Pirkan opistolta ja muilta toimijoilta.

Talous


Toimintatuotot 3 678 951 -21 000 3 657 951 3 554 337 -103 614

Myyntituotot 384 270 62 000 446 270 466 476 20 206

Maksutuotot 2 778 490 -140 000 2 638 490 2 488 264 -150 226

Tuet ja avustukset 448 091 57 000 505 091 577 396 72 305


68 100 22 201 -45 899

Toimintakulut -40 687 808 -524 000 -41 211 808 -39 594 332 1 617 476


Palvelujen ostot -8 088 942 795 000 -7 293 942 -6 820 338 473 604

Aineet, tarv. ja tavarat -879 603 -10 000 -889 603 -851 281 38 322

Avustukset -1 730 100 -1 060 000 -2 790 100 -2 552 004 238 096


-6 718 028 -6 061 456 656 572

Toimintakate -37 008 857 -545 000 -37 553 857 -36 039 995 1 513 862


-191 050 -161 566

Tilikauden tulos -37 199 907 -545 000 -37 744 907 -36 201 561 1 543 346


Pysyvät vastaavat 302 486 48 828 -161 566 189 748 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelman toimeen-panossa sivistyspalveluita tarkastellaan kokonaisuutena ja seurataan asetettujen tavoitteiden toteutumista. Kehittämissuunnitelman mukaiset toimenpiteet on käynnistetty ja tavoitteet otettu huomioon talousarvion osasto- ja tulosaluekohtaisia tavoitteita asetettaessa. Sivistyspalveluiden palveluverkon suunnittelussa ja palvelutarpeen arvioinnissa on hyödynnetty tietojoh-tamista ja tätä varten kehitettyä mallia. Sivistyslauta-kunnan tulosalueiden palveluverkkoa suunniteltaessa

on otettu huomioon ennustettu palvelutarpeen lisään-tyminen ja sen sijoittuminen kunnan sisällä. Tietoa on hyödynnetty Nuolialan koulun hankesuunnittelussa ja Pereen palvelusetelipäiväkodin toimijan valinnassa. Palveluverkkoselvityksen toimeenpanossa on huomioi-tu uusien oppimis- ja kasvuympäristöjen edellyttämät tilaratkaisut. Hankkeiden aikataulutusta ja sisällyttä-mistä talousarvioon sekä suunnitelmavuosille on tar-kennettu ottaen huomioon palvelukysynnän muutos ja taloudelliset reunaehdot.


64



Tavoite Toimintasuunnitelma 2016 Arviointikriteerit (Mittari) Toteuma

Sivistysosaston tulosaluei-den palvelun laadun kehit-täminen ja yhteistyön syventäminen

Sivistyspalvelujen kehit-tämissuunnitelman toi-meenpano

Kehittämissuunnitelmassa asetettavien tavoitteiden ja toimenpiteiden toteu-tumisen seuranta

Toteutunut. Kehittämis-suunnitelma on käsitelty sivistyslautakunnassa, toi-menpiteet on aloitettu ja seuranta käynnistynyt.

Tulevan palvelutarpeen systemaattinen ennakointi yhteistyössä muiden hal-lintokuntien kanssa.

Toimeenpannaan palvelu-verkkoselvitys, käynniste-tään hankesuunnittelu ja seurataan palvelutarpeen kehittymistä

Hankkeiden suunnittelun käynnistyminen

Toteutunut. Nuolialan kou-lun luonnospiirustukset ja alustava kustannusarvio on hyväksytty kunnanhallituk-sessa. Palvelutarvearvio on tarkistettu uusimpien tieto-jen mukaiseksi ja hanke-suunnittelu aikataulutettu talousarvioon.

Hyvin toimiva kunta

Tavoite

Toimintasuunnitelma 2016 Arviointikriteerit (Mittari) Toteuma

Talousohjauksen ja seu-rannan kehittäminen

Yksikkökohtaisten määrä-rahojen jakoperusteiden tarkentaminen

Mallin kehittäminen ja käyttöönotto 2017 talous-arvion yhteydessä

Toteutunut. Malli on laadit-tu päiväkodeille ja kouluille. Talousarvio 2017 on laadit-tu sitä hyödyntäen.


Työhyvinvointijohtamisen mittaamiseksi rakenne-taan työhyvinvoinnin mit-tareita

Sairauspoissaolot ovat laskeneet edellisestä vuo-desta

Toteutunut. Sairauspoissa-oloprosentti on laskenut tarkasteluvälillä 0,1 %-yksikköä. (TP2015: 4,9 %)


65

Sivistysosaston hallinto Vastuuhenkilö sivistysjohtaja Harri Rönnholm Tehtävä Tulosalue käsittää sivistyslautakunnan toiminnan ja johtamisen. Sen lisäksi tulosalue vastaa sivistysosaston keskitettyjen hallinto-, talous- ja toimistotukipalvelui-

den tuottamisesta toimialan muille tulosalueille. Osas-ton kustannuslaskenta, talouden seuranta ja suunnitte-lu ovat sivistysosaston hallinnon tulosalueen vastuulla.



Toimintatuotot 5 000 5 000 7 118 2 118

Myyntituotot 5 000

5 000 6 846 1 846


272 272

Muut toimintatuotot

Toimintakulut -628 912 180 000 -448 912 -415 014 33 898

Henkilöstökulut -567 205 180 000 -387 205 -378 082 9 123


-38 460 -21 393 17 067


-6 900 -2 337 4 563


-16 347 -13 201 3 146

Toimintakate -623 912 180 000 -443 912 -407 896 36 016


-10 000 -2 655

Tilikauden tulos -633 912 180 000 -453 912 -410 551 43 361


Pysyvät vastaavat 3 234 -2 655 579 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Sivistysosaston toimistotyön uudistamistyötä koskeva selvitys on valmistunut. Toimistotyöpalvelujen osalta on jatkettu hallinnon prosessien tarkastelua ja kehittä-mistä ottaen huomioon kunnan organisaatiossa tapah-tuvat muutokset. Kustannuslaskennalla on tarjottu päättäjille sekä työn-tekijöille helposti ymmärrettävää vertailu- ja yksikkö-

hintatietoa osaston valituista palvelukokonaisuuksista. Talousarviovuoden aikana valmistuivat sekä varhais-kasvatukseen että perusopetukseen liittyvät seudulliset kustannusvertailut. Talousarviossa varhaiskasvatukselle ja perusopetukselle varattu 180.000 euron määräraha jaettiin tulosalueille kunnanhallituksen päätöksellä.


TP2015 TA2016 TP2016

Henkilöstö

Vakanssit

7 7 7


66

Varhaiskasvatus Vastuuhenkilö vs. varhaiskasvatuspäällikkö Arja Raunio Tehtävä Varhaiskasvatuksen tulosalueeseen kuuluvat päiväkoti-hoito, perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus, joka sisältää ohjatun leikkitoiminnan ja avoimen perheker-hotoiminnan. Toimintoja säätelee Varhaiskasvatuslaki.

Kunta maksaa lakisääteistä kotihoidon tukea sekä yksi-tyisen hoidon tukea ja siihen kuntalisää (laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996).



Toimintatuotot 2 140 510 -140 000 2 000 510 1 816 746 -183 764

Myyntituotot 49 870

49 870 71 159 21 289

Maksutuotot 2 083 290 -140 000 1 943 290 1 737 609 -205 681


5 150 4 351 -799


2 200 3 626 1 426

Toimintakulut -14 853 581 -20 000 -14 873 581 -14 188 978 684 603


Palvelujen ostot -3 363 789 940 000 -2 423 789 -2 226 223 197 566


-126 880 -111 354 15 526

Avustukset -1 650 000 -1 060 000 -2 710 000 -2 468 004 241 996


-1 518 949 -1 405 984 112 965

Toimintakate -12 713 071 -160 000 -12 873 071 -12 372 233 500 838


-46 550 -9 582



Pysyvät vastaavat 12 060 -9 582 2 478 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kunnassa on 12 päiväkotiyksikköä ja 14 perhepäivähoi-tajaa. Avointa varhaiskasvatusta annetaan kahdessa yksikössä (perhekerhot ja lasten kerhot). Kunnalla on käytössä tulosidonnainen palveluseteli päiväkotitoimin-taan ja palveluseteli kerhotoimintaan. Kunnan alueella toimii yksi palvelusetelipäiväkoti, palvelusetelikerho sekä kymmenen yksityistä perhepäivähoitajaa. Tampe-reen kaupunkiseudun kuntien välillä on voimassa seu-tusopimus palveluiden ostosta ja myynnistä. Palveluja hankitaan myös yksilöllisin palvelusopimuksin. Seudulla tehdään yhteistyötä mm. palvelusetelipäiväkotien oh-jauksessa ja valvonnassa. Varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.8.2015. Voimassa olevassa laissa säädetään mm. lapsen oikeudesta var-haiskasvatukseen, varhaiskasvatussuunnitelma on laadittava sekä kunta/yksikkötasolle että lapselle, mää-ritellään lapsiryhmän enimmäiskoko, painotetaan las-ten ja vanhempien osallisuutta. Opetus- ja Kulttuurimi-

nisteriössä on valmistelussa lain uudistamisen II vaihe. Opetushallitus hyväksyi uudet varhaiskasvatussuunni-telman perusteet marraskuussa 2016 ja Pirkkalan pai-kallisen varhaiskasvatussuunnitelman valmistelu aloi-tettiin syksyllä. Hallitusohjelman mukainen subjektiivisen varhaiskasva-tusoikeuden rajaus ja henkilöstön sekä lasten välisen suhdeluvun muutos päiväkodeissa tiivistivät lapsiryh-miä 1.8.2016 alkaen. Subjektiivinen oikeus varhaiskas-vatukseen rajattiin 20 tuntiin viikossa 1.8.2016 alkaen. Rajattu oikeus koskee perheitä, joissa huoltaja hoitaa perheen toista lasta äitiys, isyys- tai hoitovapaalla ja kotihoidon tuella tai on työttömänä työnhakijana. Toi-mintamallia kehitetään edelleen perheiden ja toimin-nan järjestämisen näkökulmasta. Sivistyspalvelujen palveluverkkoselvitykseen perustuen hoitopaikkatilanne on haastava erityisesti kunnan itä-


67

puolella. Paikkatilannetta parantaa Pereelle valmistuva yksityinen palvelusetelipäiväkoti. Uuden päiväkodin palveluntuottaja on valittu ja suunnittelu käynnistynyt. Perhepäivähoitajien määrä väheni edelleen syksyllä eläköitymisten ja vähentyneen palvelukysynnän vuoksi. Varhaisen tuen piirissä oli noin 8 % lapsista. Varhais-kasvatuksen erityisopettajat arvioivat tarvittavan tuen,

erityiskasvatuksen koordinaattori tekee esityksen tues-ta varhaiskasvatuspäällikölle, joka tekee asiasta päätök-sen. Myös kunnassa toimiva palvelusetelipäiväkoti ja yksityinen perhepäivähoito kuuluvat tämän järjestel-män piiriin.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Talousarvio sisälsi toiminnallisena muutoksena varhais-kasvatuksen asiakasmaksujen korotukset. Maan hallitus kuitenkin perui suunnitelman asiakasmaksujen koro-tuksesta, jonka vaikutus huomioitiin muutostalousarvi-ossa. Tulokertymän toteuma alitti talousarvion noin 180.000 eurolla, mihin vaikutti myös kunnallisessa varhaiskasvatuksessa olleiden lasten määrän vähene-minen edellisestä vuodesta.

Toimintakulujen toteuma jäi noin 680.000 euroa alle talousarvion. Lastenhoidon tukien ja myönnettyjen palvelusetelien toteumat alittivat talousarvion noin 240.000 eurolla ja sisäiset ruoka- ja puhtauspalvelut sekä tilavuokrat alittivat talousarvion noin 180.000 eurolla. Henkilöstökulujen alituksesta valtaosa selittyy kilpailukykysopimuksen vaikutuksella jaksotettuihin palkkoihin.





Varhaiskasvatuksen lii-kuntasuositukset toteu-tuvat jokaisen lapsen kohdalla, huoltajat mu-kaan liikkumaan.

Ilo kasvaa liikkuen – val-takunnallinen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma käyt-töön.

Yhteisiä tapahtumia 4 x toimintavuodessa.

Toteutunut osittain. Toteu-tui kokonaan noin 50 % yksiköistä. Kaikissa yksiköis-sä toteutui vähintään kolme liikunnallista perheille suun-nattua tapahtumaa.

Varhaiskasvatussuunni-telmassa kuvatut toimin-tatavat otetaan aktiivi-seen käyttöön.

Kasvattajille järjestetään yhteisiä tapaamisia, ns. cafe aamuja varhaiskas-vatussuunnitelman tee-mojen pohjalta.

Teematapaamisia 4 x toimintavuodessa.

Toteutunut. Keväällä kaksi pedagogista kahvilaa, syksyl-lä kolme Valteri-kahvilaa.

Hyvin toimiva kunta Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Varmistetaan laadukas varhaiskasvatus koko kunnan tasolla.

Laatukäsikirja päivitetään ajan tasalle.

Käsikirjan päivitys on valmis syksyllä 2016.

Ei toteutunut. Syksyllä 2016 Valtakunnallisissa varhais-kasvatussuunnitelman pe-rusteissa linjattiin, että laa-dun arviointi tulee kirjatta-vaksi paikalliseen varhais-kasvatussuunnitelmaan. Laadun arviointia kehitetään osana seudullista Varhais-kasvatuksen oppiva yhteisö-hanketta vuonna 2017.

Lasten ja kasvattajien läsnäoloseurantaan tar-koitettu mobiilijärjestel-mä Päikky toimivaksi arjen työkaluksi

Päikky käytössä sekä perhepäivähoidossa että päiväkodeissa koko kun-nan alueella.

Päikyn käytettävyyden arviointi syksyllä 2016.

Toteutunut. Päikky on käy-tössä yksiköissä. Asiakasky-sely toteutettiin Pereen ja Pakkalanlyhdyn päiväko-deissa.


68


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Isojen päiväkotien (väh. 3 osastoa, ei tilarajoitteita) käyttö %

84 87 85

Henkilöstö

Vakanssit

224 209 209


0-5-vuotiaat lapset 31.12. 1 669 1 693 1 624 Käytössä olevat kokopäiväpaikat 31.12.

- päiväkodit

1 003 1022 1136

- perhepäivähoito

70 80 52

Ostopalvelut (seutusopimus ja muut)

13 25 16

Yksityisen hoidon tuki ja kuntalisä, lapsia keskimäärin/kk

53 50 50

Palveluseteli, kokopäivähoito 106 125 125 Kotihoidon tuki, lapsia keskimäärin/kk 386 480 325

- joista kuntalisä, lapsia keskimärin/kk 210 - -


Lasten päivähoito 8,8 8,5 8,9 Avoin varhaiskasvatus

8,5 8,2 8,6


69

Perusopetus Vastuuhenkilö opetuspäällikkö Mika Luukkanen Tehtävä Perusopetuksen tulosalue vastaa perusopetuslain (628/1998) mukaisesta esi- ja perusopetuksesta sekä

esioppilaiden ja koululaisten aamuja iltapäivätoimin-nasta.



Toimintatuotot 1 249 891 119 000 1 368 891 1 467 851 98 960

Myyntituotot 164 400 62 000 226 400 221 413 -4 987

Maksutuotot 624 900

624 900 699 231 74 331

Tuet ja avustukset 396 891 57 000 453 891 531 775 77 884


63 700 15 432 -48 268

Toimintakulut -21 080 858 -684 000 -21 764 858 -21 099 196 665 662


Palvelujen ostot -3 945 358 -145 000 -4 090 358 -3 877 444 212 914

Aineet, tarv. ja tavarat -475 887 -10 000 -485 887 -482 989 2 898

Avustukset Muut toimintakulut -4 375 355

-4 375 355 -4 019 814 355 541

Toimintakate -19 830 967 -565 000 -20 395 967 -19 631 345 764 622


-84 500 -110 230



Pysyvät vastaavat 240 130 37 944 -110 230 167 844 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Esi- ja perusopetusta sekä aamuja iltapäivätoimintaa on järjestetty kuudessa oppilaitoksessa, joista viisi on alakouluja ja yksi yläkoulu. Tampereen kaupunkiseudun kuntien kesken on voimassa sopimus perusopetuksen kustannusten korvaamisesta oppilaan saadessa opetus-ta muualla kuin kotikunnassaan. Ruotsinkielinen perus-opetus on järjestetty Svenska Samskolan i Tammer-fors:ssa Uudet opetussuunnitelmat esi- ja perusopetukseen on otettu käyttöön 1.8.2016. Perusopetuksen opetus-suunnitelma otettiin kokonaisuudessaan käyttöön vuo-siluokilla 1-6 ja vuosiluokilla 7-9 oppiaineiden ja arvi-oinnin osalta vuosiluokka kerrallaan alkaen syksystä 2017. Esi- ja perusopetuksen arvoiksi ja toimintakult-tuurin kehittämisen kohteiksi nostettiin seuraavat neljä

teemaa: 1) Koulu - yhteinen työpaikkamme, 2) Osallistu ja vaikuta, 3) Pidä huolta ympäristöstä ja 4) Kulttuuri näkyy ja kuuluu. Palveluverkkoselvityksen mukaisten hankkeiden toi-meenpano on käynnistynyt. Nuolialan koulun ja Pirkka-lan yläasteen yhteyteen rakennetuissa väistötiloissa työskennellään sovitun ajan. Kyseisten koulujen osia on purettu kesän aikana. Nuolialan koulu laajennetaan noin 830 oppilaan yhtenäiskouluksi. Ryhmäjako- ja tuntijakopäätökset on tehty ja lautakun-ta on hyväksynyt aamuja iltapäivätoiminnasta perittä-vien maksujen korottamisen. Kolmiportaisen tuen malli päivitettiin osana opetussuunnitelmauudistusta. Oppi-misen tuen ohjausryhmän kehittämistyö jatkuu.


70

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Toimintakulut alittivat talousarvion noin 670.000 eurol-la. Alituksesta noin 530.000 euroa syntyi sisäisistä ruo-ka- ja puhtauspalveluista sekä tilavuokrista. Henkilöstö-

kulujen alitus selittyy pitkälti kilpailukykysopimuksen vaikutuksella jaksotettuihin palkkoihin.





Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin ja opetuksen laadun kehit-täminen ja parantaminen yhteistyössä oppilaiden, henkilöstön ja kotien kanssa

Esi- ja perusopetuksen toimintakulttuurin ja opetuksen laadun arvi-ointia ja kehittämistä varten laaditaan työkalu syksyn 2016 aikana.

Työkalu otetaan käyttöön siten, että OPS2016-uudistuksen tavoitteiden saavuttamista voidaan arvioida keväästä 2017 alkaen.

Toteutunut. Laadun arviointi painottuu OPS-uudistuksen teemoihin ja arviointi toteu-tetaan kolmella tasolla; oppi-laat, huoltajat ja henkilökun-ta.

Oppilaiden osallisuuden lisääminen koulutyön suunnittelussa (ml. aa-mu- ja iltapäivätoiminta) ja kuntakohtaisessa vai-kuttamisessa

Koulupäivän, työtapojen ja monialaisten oppimis-kokonaisuuksien suunnit-telussa hyödynnetään aktiivisesti mahdollisim-man useita oppilaita. Kuntaan perustetaan Lasten parlamentti tmv. elin, jolla edistetään alakouluikäisten lasten vaikuttamismahdolli-suuksia.

Suunnitteluun osallistu-mista kartoitetaan luok-kakohtaisesti ja osana apip-toimintaa tähän tarkoitukseen laaditun helppokäyttöisen kysely-työkalun avulla. Lasten parlamentin toimintamal-li valmistuu vuoden 2016 aikana.

Toteutunut osittain. Oppilai-den osallisuus ja sen edistä-minen ovat OPS-uudistuksen myötä osa koulujen toimin-taa. Lasten parlamentin toi-mintamallin valmistelupro-sessi on käynnissä.

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Lapsen ja nuoren kannal-ta toimivien ja joustavien tukiverkostojen ja yhteis-työtapojen kehittäminen yli hallintorajojen (lasten ja nuorten tukipalvelut)

LNP-työryhmän, oppilas-huollon ohjausryhmän sekä eri ammattiryhmien yhteistyönä päivitetään prosessikuvaukset vas-taamaan uudistunutta lainsäädäntöä ja kasvavia tarpeita.

Lapsen ja nuoren tukeen liittyvät prosessikuvauk-set on päivitetty lv. 2016-2017 aikana.

Toteutunut. Oppilashuollon ja kolmiportaisen tuen mallit päivitettiin osana ops-uudistusta yhteistyössä las-ten ja nuorten tukipalvelujen kanssa. Kunnan LAPE-ryhmä jatkaa päivitys- ja kehittämis-työtä.

Toimiva ja ajanmukainen kouluverkko, joka muo-dostuu joustavista ja monikäyttöisistä oppi-misympäristöistä

Palveluverkkoselvityksen mukainen kouluverkko-suunnittelu käynniste-tään yhteistyössä tilapal-velun kanssa. Suunnitte-lutyöhön varataan riittä-västi aikaa ja resursseja.

Kouluverkkotyö on aloi-tettu ja ensimmäiset suunnitelmat rakenta-misaikatauluista ja –kohteista tehdään kevään 2016 aikana.

Toteutunut. Suunnittelutyö Nuolialan koulun laajentami-sesta yhtenäiskouluksi on käynnissä ja kunnanhallitus on hyväksynyt luonnospiirus-tukset.


71


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Esiopetus, käyttömenot netto, €/oppilas

4 926 5 039 5 511

Perusopetus, käyttömenot netto, €/oppilas

7 534 7 149 7 072

Henkilöstö

Vakanssit

206 208 214


Oppilasmäärät 20.9.2016 tilastointipäivän mukaan

Esiopetus

292 295 263

Perusopetus

2 214 2 300 2243

Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta

413 430 420

Esikoululaisten aamuja iltapäivähoito

249 235 234

Perusopetuksen jälkeisen jatkokoulutuspaikan saaneiden määrä % 100 100 100


Esiopetus

9,2 9 8,8

Perusopetus 1-6 luokat

8,6 8,4 8,8

Koululaisten aamuja iltapäivätoiminta

8,5 8,3 8,5

Perusopetus 7-9 luokat

7,7 8 8,4


72

Lukio Vastuuhenkilö opetuspäällikkö Mika Luukkanen Tehtävä Lukion tulosalue vastaa lukiolain (629/1998) mukaisen lukiokoulutuksen järjestämisestä. Talous (sitova taso on toimintatulot/toimintamenot/toimintakate)


Toimintatuotot 22 050 22 050 5 262 -16 788

Myyntituotot Maksutuotot

50 50


22 050 4 362 -17 688

Muut toimintatuotot

850 850

Toimintakulut -1 424 954 -1 424 954 -1 332 681 92 273


-1 077 495 -1 050 345 27 150


-157 408 -139 420 17 988


-17 600 -10 943 6 657


-172 451 -131 972 40 479

Toimintakate -1 402 904 -1 402 904 -1 327 419 75 485


-20 000 -12 667



Pysyvät vastaavat 19 439 -12 667 6 772 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pirkkalan yhteislukio toimii yläkoulun kanssa samassa rakennuksessa lukuvuoden 2016-2017. Uuden lukion rakentamistyöt alkoivat maaliskuussa 2016 ja uusi ra-kennus ”Silmu” otetaan käyttöön elokuussa 2017. Sivistyslautakunta hyväksyi kesäkuussa lukiokoulutuk-sen uuden opetussuunnitelman, joka otettiin käyttöön 1.8.2016. Uuden opetussuunnitelman tavoitteina ovat pedagogiikan uudistumisen ja yhteiskuntaan avautumi-sen tukeminen, monipuolisten opiskeluympäristöjen ja opetusteknologian käytön tukeminen sekä opiskelijan

korkea-asteen jatko-opintovalmiuksien ja työelämätie-touden kehittäminen. Lukiossa edistetään yhteisöllistä ja osallistavaa toimintakulttuuria sekä vahvistetaan osaamisen jakamista ja monipuolista yhteistyötä. Lukiokoulutuksessa opiskelijoille tarjotaan yhteiset sähköiset oppimisympäristöt (Moodle ja OnEdu) ja sitä kautta mahdollisuus hankkia edullisesti sähköisiä oppi-materiaaleja. Sähköiset oppimateriaalit ovat käytössä kaikilla kursseilla.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Ulkoisten toimintakulujen toteumassa ei ollut merkit-täviä poikkeamia talousarvioon nähden. Tilavuokrat alittivat talousarvion noin 40.000 eurolla.


73





Arvioinnin, opiskelutaito-jen ja itsearvioinnin kehit-täminen lukio-opiskelussa

Lukion toimintakulttuuria kehitetään lukuvuosien 2015-2017 aikana uuden opetussuunnitelman mu-kaiseksi Opetushallituksen myöntämän hankeavus-tuksen avulla.

Opiskelijoiden ja henkilös-tön kanssa käytävät pa-lautekeskustelut ja niistä saatava informaatio, uu-sien arviointimenetelmien käyttöönotto ja määrä

Toteutunut. Lukuvuonna 2015-2016 järjestetyn tiimi-jakson palautekeskustelut on käyty. Uusina arviointimene-telminä otettiin käyttöön vertais- ja itsearviointi. Tiimi-jaksoon osallistuivat kaikki 1. vuosikurssin opiskelijat. Kehittämistyö hankkeen avulla jatkuu myös luku-vuonna 2016-2017.

Tietoteknisten taitojen kehittäminen osana kan-salaistaitoa jatko-opiskelun ja työelämän tarpeisiin

Opetusta sähköistetään systemaattisesti, e-oppimateriaalin käyttöä lisätään ja sähköistä yli-oppilastutkintoa varten harjoitellaan riittävästi.

Sähköisten ylioppilaskir-joitusten onnistumi-nen syksyllä 2016

Toteutunut. Lukuvuonna 2015-2016 järjestetyt valta-kunnalliset harjoituskokeet onnistuivat suunnitellusti. Ensimmäiset sähköiset yo-kokeet järjestettiin onnistu-neesti kahtena päivänä kah-dessa oppiaineessa. Kielissä, matematiikassa ja reaaliai-neissa käytettiin sähköisiä kurssikokeita lukuvuoden aikana.

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Oppimisen ja opetuksen toimintakulttuurin uudis-taminen ja tilojen jousta-va käyttö

Opetusta ja opiskelijoiden arkea suunnitellaan uusis-ta lähtökohdista käsin: mitä? miten? missä? Ny-kyisten ja rakennettavien tilojen käyttöä muokataan entistä joustavammaksi ja tehokkaammaksi yhteis-työssä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa.

Lukuvuoden 2016-2017 toimintasuunnitelmaan on sisällytetty suunnitelma koulutilojen ja muiden oppimisympäristöjen tehokkaasta hyödyntämi-sestä.

Toteutunut. Toimintasuunni-telma on hyväksytty sivistys-lautakunnassa syyskuussa. Lukion käytettävissä olevien tilojen käyttöaste on korkea. Oppimisympäristöä on laa-jennettu käyttämällä sekä kunnan että kolmannen sektorin tiloja ja yhteistyötä.

Ohjaustoiminnan kehit-täminen

Rakenteellisesta ryhmän-ohjauksesta siirrytään sisällölliseen ohjaukseen, jossa pystytään tarjoa-maan tukea varhaisessa vaiheessa opiskelijan kohtaamiin vaikeuksiin.

Suorittamattomien kurs-sien määrä, opiskeluun liittyvät keskeytykset ja poissaolot vähenevät laadukkaan ohjaustoimin-nan kautta.

Toteutunut. Ryhmänohjaaja-keskustelut käydään jokaisen opiskelijan kanssa vuosittain. Uuteen opetussuunnitel-maan siirryttäessä ryhmän-ohjaajat ovat käyneet oh-jauskeskustelun 1. vuosi-kurssin opiskelijan ja hänen huoltajansa kanssa. Keskey-tyneitä kursseja ei ollut luku-vuonna 2015-2016. Poissa-olojen seurantaa on tiivistet-ty, mikä on vähentänyt pois-saoloja.


74


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Käyttömenot netto, €/oppilas

6 230 6 100 5 874

Henkilöstö

Vakanssit

17 17 17


Oppilasmäärä 20.9.

227 230 226


Lukio

7,9 8

8,7


75

Vapaa sivistystyö ja taiteen perusopetus Vastuuhenkilö vapaa-aikapäällikkö Tero Saatsi Tehtävä Vapaan sivistystyön tarkoituksena on järjestää elinikäi-sen oppimisen periaatteen pohjalta yhteiskunnan eheyttä, tasa-arvoa ja aktiivista kansalaisuutta tukevaa koulutusta. Toiminta perustuu lakiin vapaasta sivistys-työstä (632/1998) ja taiteen perusopetuksesta (633/1998). Vapaana sivistystyönä järjestettävän koulutuksen ta-voitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymis-tä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoi-suuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyös-

sä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus. Taiteen perusopetus on tavoitteellista tasolta toiselle etenevää, ensisijaisesti lapsille ja nuorille järjestettävää eri taiteenalojen opetusta, joka samalla antaa oppilaal-le valmiuksia ilmaista itseään ja hakeutua asianomaisen taiteenalan ammatilliseen ja korkea-asteen koulutuk-seen. Taiteen perusopetuksen yhteydessä voidaan järjestää myös muuta taiteen edistämiseen liittyvää toimintaa.




Myyntituotot

812 812

Maksutuotot

21 21


294 294

Toimintakulut -208 923 -208 923 -221 780 -12 857

Henkilöstökulut

-10 080 -10 080


-206 904 -205 220 1 684

Aineet, tarv. ja tavarat -500

-500 -220 280

Avustukset

-3 901 -3 901


-1 519 -2 360 -841

Toimintakate -208 923 -208 923 -220 653 -11 730




Pysyvät vastaavat Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen antami-sesta Pirkkalassa huolehtii Pirkan opisto, jonka isäntä-kuntana toimii Nokia. Pirkan opiston jäsenkuntia ovat Lempäälä, Nokia, Pirkkala ja Vesilahti. Pirkkalan kunta rahoittaa Pirkan opiston toimintaa rahoitusosuudel-

laan. Pirkkalassa opisto käyttää kunnan hallinnassa olevia tiloja. Uusien tilojen (mm. lukiorakennus ja Nuo-lialan koulu) suunnittelussa on huomioitu tilojen moni-käyttöisyys, jotta kasvavan opiston toimintamahdolli-suudet turvataan Pirkkalassa.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Toimintakulujen toteutumassa ei ollut merkittäviä poikkeamia talousarvioon nähden.


76





Kuntalaisten hyvinvoinnin ja elinikäisen oppimisen tukeminen järjestämällä taiteen perusopetusta ja vapaata sivistystyötä.

Pirkan opisto järjestää opetusta sopimuksen mukaisesti.

Tuntimäärä 13 400 Toteutunut. Opetustunteja on järjestetty 13 458. Ope-tustarjonnan suunnittelussa hyödynnettiin asiakaspa-lautetta. (TP2015: 13 252)

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Pirkan opiston hallinto-mallin arviointi ja kehit-täminen

Vakiinnutetaan suunni-telma opiston tulevasta hallintomallista ja päivite-tään opiston kuntien yh-teinen sopimus vastaa-maan uutta hallintomallia

Toteutumisen arviointi Toteutunut. Pirkan opiston jaosto aloitti uutena hallin-nollisena toimielimenä 1.1.2016. Kuntien uusi yh-teistyösopimus astui voi-maan 1.1.2016.


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Kunnan rahoitusosuus Pirkan opistosta €/opetustunti

11 13 11


Opiskelijamäärä Pirkkalassa

3 420 3 100 3 331

Opetustunnit / vuosi Pirkkalassa

13 252 13 400 13 458


77

Vapaa-aikapalvelut Vastuuhenkilö vapaa-aikapäällikkö Tero Saatsi Tehtävä Vapaa-aikapalvelut muodostuvat liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja kirjastopalveluista. Liikuntapalvelut vastaa liikuntapaikkojen käytöstä ja vuoroista sekä järjestää ohjaus- ja koulutustoimintaa, antaa liikuntaneuvontaa, suunnittelee ja järjestää lii-kuntatapahtumia sekä tukee urheiluseurojen toimin-taa. Toimintaa ohjaa liikuntalaki (390/2015). Nuorisopalvelut luo edellytyksiä ohjatulle ja valvotulle nuorisotoiminnalle, tukee syrjäytymisen ehkäisyä ja nuorten kasvua, sekä järjestää leiri- ja kurssitoimintaa. Nuorten osallisuutta edistävä toiminta on osa nuoriso-

palveluja. Toimintaa ohjaa nuorisolaki (72/2006). Nuo-risolaki uudistuu vuoden 2016 alussa. Kulttuuripalvelut koordinoi ja järjestää kulttuuri- ja vapaa-ajan tapahtumia, vastaa museo- ja taidenäyttely-toiminnasta sekä tukee yhteisöjen ja yksittäisten har-rastajien kulttuuritoimintaa. Toimintaa ohjaa laki kun-tien kulttuuritoiminnasta (728/1992). Kirjasto järjestää kuntalaisten tieto- ja kirjastopalvelut osana koko Pirkanmaan kattavaa yhteistyöjärjestelmää. Kirjastotoimintaa ohjaa kirjastolaki (904/1998).

Talous (sitova taso on toimintatuotot/toimintakulut/toimintakate)


Toimintatuotot 261 500 261 500 256 232 -5 268


165 000 166 246 1 246

Maksutuotot 70 300

70 300 51 352 -18 948


24 000 36 636 12 636


2 200 1 998 -202

Toimintakulut -2 490 580 -2 490 580 -2 336 683 153 897


-1 148 214 -1 174 383 -26 169


-377 023 -350 637 26 386


-251 836 -243 437 8 399

Avustukset -80 100

-80 100 -80 099 1


-633 407 -488 126 145 281

Toimintakate -2 229 080 -2 229 080 -2 080 451 148 629


-30 000 -26 432



Pysyvät vastaavat 27 623 10 884 -26 432 12 075 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Liikuntapalvelut tuottavat monipuolisia liikuntapalvelu-ja kaikenikäisille kuntalaisille. Toimintaympäristönä on tällä hetkellä pääsääntöisesti kuntakeskuksen alue. Vähäjärven aluetta on tuotu tutummaksi kuntalaisille markkinoimalla ja luomalla erilaisia tapahtumia kunta-laisten aktivoimiseen ja omaehtoiseen liikkumiseen alueella. Vapaa-aikakeskuksen asiakaspalvelupiste on kehittänyt uusia keinoja kuntalaisten aktivoimiseksi. Liikunnanohjaus on painottunut erityisryhmiin ja vähän

liikkuviin. Kesällä järjestettiin erilaisia perhetapahtu-mia, joilla pyrittiin tuomaan esille Vähäjärven ympäris-tön monipuoliset ulkoilumahdollisuudet. Seuraparla-mentti aloitti toimintansa syksyllä 2016. Kulttuuripalveluita tuotetaan huomioimalla eri ikä- ja erityisryhmien tarpeet. Lasten ja nuorten lisäksi paino-pisteenä ovat yli 65-vuotiaiden ja kehitysvammaisten kulttuuripalvelut. Uusi esihistoriallinen tapahtuma


78

Pirkkalan muinaismarkkinat toteutettiin kesällä. Syksyl-lä 2016 tehtiin suunnitelma Suomi100-juhlavuoden toteutuksesta tapahtumien ja tilojen osalta. Nuorisopalvelut tuottavat monipuolisia nuorisopalvelu-ja alle 29-vuotiaille kuntalaisille. Toimintaympäristönä on tällä hetkellä vapaa-aikakeskus, koulut sekä muut tahot, jotka tukevat nuorisotyötä. Yhteistyötä on lisätty erityisesti koulujen kanssa ja nuorten osallistumismah-dollisuuksia kehitetään edelleen kouluyhteistyöllä. Nuorisopalvelut on tehnyt tiivistä yhteistyötä perustur-vaosaston lasten ja nuorten tukipalveluiden kanssa. Kaupunkiseudun kuntien yhteisen nuorisotyöohjelman päivittäminen aloitettiin loppuvuodesta 2016.

Kirjasto- ja tietopalveluita Pirkkalassa antavat pääkirjas-ton lisäksi Nuolialan kirjasto sekä Kirkonkylän ja Toivion lainausasemat. Kaikilla perusasteen oppilailla on mah-dollisuus kirjasto- ja tietopalveluihin koulunsa lähistöllä. Lasten ja nuorten palvelut ovat olleet edelleen paino-pistealueena kunnan ikärakenteesta johtuen. Verkko-kirjaston puolella on lisätty e-aineistojen tarjontaa. Erityisenä kehittämisen kohteena on ollut yläkou-luikäisten oppilaiden medialukutaitojen parantaminen. Tähän tarkoitukseen on saatu opetus- ja kulttuuriminis-teriön kehittämisrahaa. Elokuussa aloitettiin työskente-ly alakouluikäisten oppilaiden kanssa ja nämä projektit jatkuvat tammikuun 2017 loppuun. Syksyn 2016 aikana käynnistettiin myös ”Pienet kirjastot, pelit, VR ja ma-kerspace”-hanke, joka on Pirkkalan hallinnoima Pir-kanmaan kirjastojen yhteinen hanke.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Toimintakulut alittivat talousarvion noin 150.000 eurol-la, josta noin 130.000 euroa muodostui tilavuokrista. Toiminnalliset tavoitteet 2016




Pirkkalan kulttuuriperinnön ja arkeologian esiintuomi-nen

Lisätään seutukunnallista yhteistyötä esimerkiksi Suomi100-juhlavuoden toteutuksessa. Selvitetään Reipin alueen kulttuuri-matkailun mahdollisuudet.

Pilotoidaan Reipissä vuo-sittainen tapahtuma, joka nostaa esiin Pirkkalan kulttuurihistoriaa

Toteutunut. Kävijöitä oli noin 3200.

Monipuolisten liikuntapal-veluiden tarjoaminen kun-talaisille

Kuntalaisten omaehtoisen liikkumisen tukeminen Vähäjärven ja vapaa-aikakeskuksen alueella järjestämällä erilaisia ta-pahtumia ja markkinoimal-la alueen aktiviteettimah-dollisuuksia

Asiakasmäärän ja tapah-tumien määrän kasvu

Toteutunut. Tapahtumia lisättiin eri kohderyhmil-le. Välineistön vuokraus vapaa-aikakeskuksessa on kasvanut.

Perusasteen koululaisten medialukutaitojen edistä-minen

Kirjaston ja koulun uusi yhteinen toimintakulttuuri monilukutaitojen opetta-misessa. Määräaikaisen pedagogisen informaati-kon palkkaaminen tähän tarkoitukseen myönnetyllä hankeavustuksella

Kirjaston ja koulujen yhteistyössä laadittujen monialaisten oppimisko-konaisuuksien käyttöön-otto

Toteutunut. Monialaiset oppimiskokonaisuudet on otettu perusopetuksessa käyttöön kaikilla vuosi-luokilla uuteen opetus-suunnitelmaan siirtymi-sen yhteydessä.

Lisätään urheiluseurojen osallistumis- ja vaikutta-mismahdollisuuksia kunnan toimintaan

Perustetaan seuraparla-mentti ja vakiinnutetaan toimintamalli tukemaan seurojen ja kunnan yhteis-työtä

Toteutumisen arviointi, yhteisten tilaisuuksien, osallistumis- ja vaikutus-mahdollisuuksien määrä.

Toteutunut. Parlamentti aloitti toimintansa syksyl-lä.


79

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Kouluyhteistyön vakiin-nuttaminen nuorisopalve-luissa

Nuoriso-ohjaajien osallis-tuminen koulun arkeen: työryhmät, tunnit, väli-tunnit

Toiminnasta syntyvät tunnusluvut, joita voidaan hyödyntää sivistyspalve-luiden kehittämissuunni-telman toimenpiteissä

Toteutunut. Yhteistyötä kuvaavat tunnusluvat on määritelty ja niitä hyödynne-tään tulevan toiminnan suunnittelussa. Yhteistyö koulujen kanssa on lisäänty-nyt. Nuorisopalvelut on ollut mukana mm. koulujen oppi-lashuoltotyöryhmissä, pien-ryhmätyöskentelyssä, opo-tunneilla, uuden opetus-suunnitelman valmistelussa ja erilaisissa teemapäivissä (esim. liikennekäyttäytymi-nen).


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Nuorisotoimen nettomenot, €/asukas

16 18 17

Nuorisotoimen nettomenot, €/alle 29-vuotias

46 50 47

Kulttuuritoimen nettomenot, €/asukas 12 11 13 Liikuntatoimen nettomenot, €/asukas 36 36 32 Kirjastotoimen nettomenot, €/asukas 52 52 47

Henkilöstö

Vakanssit

27 27 27


Kirjaston lainat kpl/vuosi

360 752 370 000 360 249

Kirjaston aineiston hankinta kpl/vuosi

7 838 7 500 7 976


Kirjastopalvelut

9,1 9 9,1

Liikuntapalvelut

8,4 8,2 8,7

Nuorisopalvelut 7,9 8 8,6 Kulttuuripalvelut 7,7 8 7,9 Vapaa-aikakeskus 8,4 8,2 8,4


80

Tekninen lautakunta

Tehtävä Teknisen lautakunnan alaista toimintaa on tekninen hallinto, ruoka- ja puhtauspalvelu, tilapalvelu, kunnal-listekniikka, pelastustoimi ja vesihuoltolaitos. Talous


Toimintatuotot 17 401 577 17 401 577 16 502 242 -899 335


6 291 506 6 140 454 -151 052

Maksutuotot 266 000

266 000 416 391 150 391

Tuet ja avustukset

14 918 14 918

Muut toimintatuotot 10 844 071

10 844 071 9 930 479 -913 592

Toimintakulut -19 941 053 -19 941 053 -18 140 989 1 800 064


Palvelujen ostot -6 397 201 28 000 -6 369 201 -5 287 976 1 081 225

Aineet, tarv. ja tavarat -3 625 311

-3 625 311 -3 335 153 290 158

Avustukset -10 000

-10 000 -3 858 6 142


-3 550 408 -3 442 014 108 394

Toimintakate -2 539 476 -2 539 476 -1 638 748 900 728

Poistot ja arvonalentum. -8 179 750

-8 179 750 -8 509 084



Pysyvät vastaavat 91 549 585 7 630 894 -2 062 020 -6 447 065 90 671 394 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Vuoden 2016 aikana on seurattu valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuk-sen vaikutuksia kiinteistöjen ja niihin kuuluvien tukipal-velujen osalta. Kiinteistöjen osalta keskeisimpänä selvi-tystyönä seudulla on käynnistetty pääomavuokran muodostamisen yhtenäistäminen. Uuden lukiorakennuksen toteuttaminen on edennyt suunnitellun mukaisesti vuoden 2016 aikana. Uusi lukio toteutetaan kiinteistöleasingrahoituksella. Rahoitukses-ta aiheutuvat vaikutukset käyttötalouteen alkavat ra-kennuksen käyttöönotosta vuonna 2017. Talousarviossa 2016 varauduttiin kolmen rakennuksen purkukustannuksiin. Toteutetut purkukohteet olivat Suupankuja 2, Yläkoulun 2 kerroksinen koulunosa sekä Nuolialan 1949–1950 rakennettu kivikoulu. Purkutöi-

den kustannukset jäivät alle arvioidun hankkeiden kil-pailutuksen tuloksena. Nuolialan koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelma valmistui alkuvuodesta 2016, jonka jälkeen on aloitettu tarkempi rakennussuunnittelu. Rakennussuunnitelma valmistuu keväällä 2017. Soljan uuden kaava-alueen kunnallistekniikan rakenta-misen ensimmäinen vaihe valmistui syksyllä. Seudullisesti suurimpana hankkeena valmistelussa on ollut uusi keskusjäteveden puhdistamo. Hankkeen tarkempi rakennussuunnittelu on edennyt pääosin alkuperäisen aikataulun mukaisesti ja se valmistuu alkuvuoden 2017 aikana.


81


Hyvin toimiva kunta

Tavoite Toimintasuunnitelma 2016 Arviointikriteerit (Mittari) Toteuma


Työhyvinvointijohtamisen mittaamiseksi rakenne-taan työhyvinvoinnin mit-tareita

Sairauspoissaolot ovat laskeneet edellisestä vuo-desta

Ei toteutunut. Sairauspois-saoloprosentti on noussut tarkasteluvälillä 1,4 %-yksikköä (TP2015: 5,4 %)


82

Tekninen hallinto Vastuuhenkilö tekninen johtaja Jouni Korhonen Tehtävä Tekniseen hallintoon kuuluu operatiivisen toiminnan johtaminen sekä teknisen osaston keskitetyt talous- ja hallintopalvelut. Tehtävänä on huolehtia lautakunta-valmistelusta, päätösten täytäntöönpanosta, toiminnan

kehittämisestä ja talouden suunnittelusta ja seurannas-ta. Teknisen hallinnon tulosalue käsittää myös ympäris-tölautakunnan hallintotehtävät.




Myyntituotot

165 165


3 245 3 245

Muut toimintatuotot

220 220

Toimintakulut -309 370 -309 370 -246 017 63 353


-235 400 -205 642 29 758


-49 709 -23 033 26 676


-8 000 -1 239 6 761


-16 261 -16 103 158

Toimintakate -309 370 -309 370 -242 387 66 983


Tilikauden tulos -309 370 -309 370 -242 387 66 983


Pysyvät vastaavat Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Vuoden aikana on uudistettu toimistotöiden organi-sointia. Taloushallinnon kanssa yhdessä selvitettiin sähköisten laskujen käsittelyjärjestelmän kehittämis-mahdollisuuksia ja teknisellä osastolla saatiin vähen-

nettyä laskujen käsittelyyn käytettyä työaikaa. Tekni-nen hallinto on koordinoinut henkilöstön työhyvinvoin-tiin liittyviä yhteisiä toimenpiteitä.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Toimintakulut jäivät alle arvioidun. Henkilöstökuluissa säästyi noin 30.000 euroa. Palvelujen ostoon ollutta

talousarviovarausta ei ollut tarpeen käyttää kokonai-suudessaan ja määrärahoja säästyi noin 27.000 euroa.


TP2015 TA2016 TP2016

Henkilöstö

Vakanssit

3,5 3,5 2,5


83

Ruoka- ja puhtauspalvelu Vastuuhenkilö ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Arja Vaarma Tehtävä Ruoka- ja puhtauspalvelun tulosalue tuottaa ja järjestää koulujen, päiväkotien, terveyskeskuksen ja vanhainkoti- palvelukeskuksen, senioritalon sekä eri virastojen tar-

vitsemat puhtaus- ja ruokapalvelut. Palveluja tuotetaan kuntatyönä omakustannushintaan ja siivouspalveluja osittain myös ostopalveluina.



Toimintatuotot 6 071 506 6 071 506 5 824 344 -247 162


6 071 506 5 812 035 -259 471


11 673 11 673

Muut toimintatuotot

636 636

Toimintakulut -6 166 370 -6 166 370 -5 747 744 418 626


Palvelujen ostot -664 968 28 000 -636 968 -558 469 78 499


-1 255 817 -1 134 395 121 422


-386 761 -352 535 34 226

Toimintakate -94 864 -94 864 76 600 171 464


-28 600 -26 314

Tilikauden tulos -123 464 -123 464 50 286 173 750


Pysyvät vastaavat 39 040 -26 314 12 726 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Vuoden 2016 toiminnassa panostettiin tuotettavien palvelujen laadulliseen kehittämiseen ja kustannustie-toisuuden lisäämiseen. Ruokapalvelujen kustannuksia on kohdennettu asiakasryhmittäin. Sekä ruoka- että puhtauspalvelujen palvelukuvaukset päivitettiin. Puh-tauspalvelujen palvelukuvausten päivityksissä on kiinni-

tetty huomioita asiakkaan tarpeisiin ja kohteen käyttö-tarkoituksen mukaiseen siivoukseen. Siivouksen osalta on pystytty järjestämään tilamuutosten tuomat haas-teet olemassa olevilla resursseilla. Ruokapalvelussa on kehitetty ohjeistusta yhteistyössä Tampereen ympäris-tökuntien kanssa.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Elintarvikkeiden kilpailutuksen seurauksena saatiin volyymituotteille edulliset hankintahinnat. Pyrimme

hankkimaan kotimaisia tuotteita ja kaikki käyttämäm-me liha on kotimaista.





Aiheettomien erikoisruo-kavalioiden määrän vä-hentäminen

Kansallisen allergiaohjel-man mukaiset erikoisruo-kavaliotodistukset käyt-töön. Yhteistyö ravitse-mistyöryhmän kanssa

Erityisruokavalioiden määrää verrataan aikai-sempien vuosien toteu-tumiin.

Toteutunut. Erityisruokavali-oiden määrän alenema vuo-teen 2015 verrattuna on 0,3 % ja vuoteen 2014 verrattuna 1,2% .


84

Siivouksen tarkoituksen-mukaisen laadun suun-nittelu ja seuranta

Palvelukuvaukset päivite-tään. Palvelu tuotetaan kuvausten mukaisesti ja toiminnan toteutumista seurataan visuaalisesti ja pintapuhtausnäytteitä ottamalla

Tuloksia verrataan palve-lukuvauksissa asetettui-hin mittareihin. Saadut tulokset kirjataan säännöllisesti ja niistä raportoidaan tilan käyttä-jän yhteyshenkilölle

Toteutunut. Visuaalista seu-rantaa ja luminometrillä suo-ritettuja mittauksia on tehty kaikkiin kohteisiin. Tulokset on esitelty kohteiden käyttä-jien yhteyshenkilöille. Seurannan mukainen puh-taustaso on ollut hyvä.

Aterioiden yhdenmukai-nen laatu

Ruuanvalmistusohjeiden kehittäminen ja ohjeiden käytön noudattaminen. Käytettäviä ohjeita täs-mennetään ruokaa val-mistettaessa ja muutos-tarpeet kirjataan

Arviointi, asiakaspalaute Toteutunut. Ohjeistusta on kehitetty ja täsmennetty ympäristökuntien kanssa yhteisessä kehitysryhmässä. Kehittäminen jatkuu. Oma-valvonnan mukaista laadun-seurantaa on tehty kohteit-tain.

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Ruokahävikin pienentä-minen

Kaikissa keittiöissä jatke-taan jäteruuan määrän seurantaa punnitsemalla. Ruokaa valmistetaan vain menekin mukainen mää-rä

Ylijäämä- / jäteruuan määrät ja niiden vertaa-minen aikaisempiin mit-taustuloksiin

Toteutunut. Ylijäämäruuan määriä on mitattu neljä ker-taa vuoden aikana kymme-nen päivän jaksoissa. Keski-määräinen ylijäämä on 50 g / ateria. Vuoden 2016 aikana ylijäämän määrä on kasvanut loppuvuotta kohden. Keski-määräinen biojätteen määrä on n. 50 g ruokailijaa kohden.

Puhdistusaineiden kulu-tuksen tarpeenmukainen käyttö

Oikea annostelu, annos-telulaitteiden hankinta ja käyttö

Jatketaan kulutuksen seurantaa ja vertailua edellisiin vuosiin

Ei toteutunut. Vertailua ei voida tehdä, koska pesuai-neet ovat vaihtuneet.

Palvelukuvausten päivit-täminen tarkoituksen-mukaisiksi

Päivitys tehdään yhteis-työssä asiakkaiden edus-tajien kanssa

Palvelukuvaukset noudat-tavat annettuja suosituk-sia ja tilojen puhtausta-sojen määrittelyjä

Toteutunut. Sekä ruoka- että puhtauspalvelujen palveluku-vaukset on päivitetty yhteis-työssä asiakkaan edustajien kanssa.


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Siivouksen keskihinta € / h

21,07 22,80 22,33

Aterian keskiarvohinta

3,70 3,69 3,36

Henkilöstö

Kokoaikaiset vakanssit

98 98 98

Osa-aikaisesti täytetyt vakanssit 11 11 10


Aterioiden määrä, kpl

1 048 166 1 083 499 1 033 302

Siivous omana työnä, m²

43 683 43 683 43 605

Siivous ostopalveluna, m²

14 739 13 873 13 691


85

Tilapalvelu Vastuuhenkilö tilapalvelupäällikkö Timo Orjala Tehtävä Tilapalvelu huolehtii kunnan omistamien kiinteistöjen rakennuttamisesta, kunnossapidosta ja ylläpidosta. Tilapalvelu huolehtii lisäksi kunnalle hankituista osak-

keista ja vuokrahuoneistoista. Vastuuyksikköjä ovat kunnossapito, kiinteistönhoito ja peruskorjaus.

Talous (sitova taso on tilikauden tulos)


Toimintatuotot 10 097 601 10 097 601 9 203 787 -893 814

Myyntituotot

360 360

Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 10 097 601

10 097 601 9 203 427 -894 174

Toimintakulut -8 458 566 -8 458 566 -7 367 533 1 091 033


-1 079 199 -986 169 93 030


-2 578 036 -1 800 353 777 683


-1 940 394 -1 758 546 181 848

Avustukset Muut toimintakulut -2 860 937

-2 860 937 -2 822 466 38 471

Toimintakate 1 639 035 1 639 035 1 836 253 197 218


-4 609 150 -4 840 233

Tilikauden tulos -2 970 115 -2 970 115 -3 003 980 -33 865


Pysyvät vastaavat 50 569 892 2 374 778 -2 062 020 -2 778 213 48 104 437 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Kiinteistönhoidon tarkastustoimenpiteet, kiinteistöjen huoltokirjan mukaiset tarkastukset sekä kuntotutki-muksista johdetut kunnossapidon korjaukset kiinteistö-kohtaisesti on täydennetty ja seurattu Haahtela-järjestelmällä.

Osallistuttu palvelukiinteistöjen seudulliseen Combi-kehitysohjelmaan tarjoamalla pilottikohteeksi Toivion koulu ja toimimalla kehitystyössä aktiivisesti. Kehitys-ohjelmassa valmistaudutaan useista näkökulmista tule-viin rakentamisen määräyksiin, joissa vuodesta 2019 lähtien tullaan vaatimaan julkisessa rakentamisessa lähes nollaenergiatasoa.

Syyt olennaisiin poikkeamiin tuloissa ja menoissa Palveluiden ostoissa syntyi säästöä, kun purku-urakat onnistuttiin ostamaan talousarviovarausta halvemmalla kilpailutilanteesta johtuen. Lisäksi ict-tietoliikennemäärärahat vietiin talousarvioon vanhan

sopimuksen hintatasolla, koska uuden sopimuksen säästöpotentiaalista ei ollut tarkkaa tietoa sopimus-kauden ollessa aivan alussa.


86





Kiinteistöjen hallinnoinnin ennaltaehkäisevä toimin-tamalli käytössä

Kaikilla kiinteistöillä on käytössä sähköinen huol-tokirja

Huoltokirjat käytössä / kaikki (kpl)

Toteutunut. Valmiina ja käytössä 57 / 57 kpl

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Sivistystoimen palvelu-verkkoselvityksen edellyt-tämien kohteiden hanke-suunnittelun käynnistä-minen

Selvityksen perusteella uusien rakennushankkei-den hankesuunnitelmien tekeminen

Valmiita hankesuunnitel-mia (kpl)

Toteutunut. Valmiina Nuo-lialan yhtenäiskoulun hanke-suunnitelma 1 kpl

Toimitilastrategiassa päätetyt tilakannan kehit-tämistoimenpiteet

Kunnan toiminnalle tar-peettomien kiinteistöjen kehittäminen ja myynti sekä osakkeiden myynnin valmistelu ja myynti

Kehittämistoimenpiteet alkaneet ja tehdyt kaupat (kpl)

Toteutunut. Kehittämistoi-menpiteet alkaneet tai teh-dyt kaupat 6 kpl kohteessa


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Kiinteistöjen ylläpito yhteensä €/hsto-m2/kk

4,93 5,21

4,62

- Hallinto

0,20 0,21 0,21

- Hoito ja huolto

0,68 0,84 0,73

- Energia ja vesi 2,12 2,45 2,14 - Kunnossapito 1,50 1,51 1,21 - Muut ylläpitokustannukset 0,43 0,20 0,33

Henkilöstö

Vakanssit 25 25 25


Kunnossapidettävät rakennukset 1.1. omat 64 63 63 Kunnossapidettävät osakkeet ja vuokratilat 68 23 23 Huoneistoala m2 69 668 64 636 64 636 Tilavuus m3 346 079 314 847 314 847


87

Kunnallistekniikka Vastuuhenkilö yhdyskuntatekniikan päällikkö Mikko Keränen Tehtävä Kunnallistekniikka vastaa katujen, viheralueiden, leikki-puistojen ja urheilualueiden suunnittelusta, rakentami-sesta ja kunnossapidosta. Vesihuollon osalta kunnallis-tekniikka vastaa suunnittelusta, saneeraamisesta ja

rakentamisesta. Tulosalueen tehtäviin kuuluvat myös mm. joukkoliikenneasiat, uimarannat, venepaikat ja talousmetsät.



Toimintatuotot 379 470 379 470 536 096 156 626

Myyntituotot 70 000

70 000 72 685 2 685

Maksutuotot 266 000

266 000 416 391 150 391

Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 43 470

43 470 47 021 3 551

Toimintakulut -3 558 619 -3 558 619 -3 473 215 85 404


-1 184 710 -1 177 142 7 568


-1 656 672 -1 606 442 50 230


-421 100 -439 453 -18 353

Avustukset -10 000

-10 000 -3 858 6 142


-286 137 -246 320 39 817

Toimintakate -3 179 149 -3 179 149 -2 937 119 242 030


-2 859 000 -2 970 590



Pysyvät vastaavat 29 093 089 4 101 357 -2 970 590 30 223 856 Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Liikennealueiden talvihoito kilpailutettiin hyödyntäen seudullista liikennealueiden tuotteistusta, kustannus-seuranta tehdään jatkossa tuotteistuksen mukaisesti. Tuotteistamista jatketaan seudullisesti viheralueisiin ja

liikuntapaikkoihin. Laadittiin liikenneturvallisuusohjel-ma, jolla priorisoidaan ja ohjataan liikenneturvallisuus-toimenpiteitä.


Aktiivinen elinkeinopolitiikka



Työllisyyden hoitoon osallistuminen, toimin-nan kustannustehok-kuuden parantaminen

Toiminnallinen muutos: palkatun kausityövoiman korvaaminen esimerkiksi työkokeilijoilla. Tehdään yhteistyötä työllisyyspal-veluiden kanssa.

Työllistettyjen määrä (hlö/vuosi)

Toteutunut. Palkkatuettuja työntekijöitä on vuoden aikana ollut töissä yhteensä 4 henki-löä. Kuntouttavan työtoimin-nan henkilöitä on työllistetty lähes jatkuvasti.


88




Asukkaiden entistä parempi huomiointi rakennustyömaiden läheisyydessä

Jatketaan 2015 aloitettua työmaiden jälkeen suori-tettuja tyytyväisyysky-selyjä, vanhojen palaut-teiden huomioiminen toiminnassa

Kyselyiden vastaukset pis-teytetään ja tuodaan tie-doksi tekniselle lautakun-nalle

Toteutunut osittain. Kysely toteutetaan vuoden 2016 suurimmasta saneeraushank-keesta, Eerolantien saneerauk-sesta. Kyselyn toteuttaminen on siirretty kevääseen 2017, kun kohteen kaikki työt on tehty.

Hyvin toimiva kunta

Tavoite



Joukkoliikenteen käyt-täjämäärän seuranta

Kerätään tietoa joukkolii-kenteen käyttäjämääriä

Raportoidaan nousumäärät neljännesvuosittain, jatkuva seuranta

Toteutunut. Joukkoliikenteen käyttö on vuonna 2016 nous-sut 4,6 % vuoteen 2015 verrat-tuna.

Pysäköinnin hallinta Pysäköinninvalvonnan käynnistämiseen liitty-vien toimenpiteiden toteuttaminen yhteis-työssä Nokian kaupungin kanssa

Pysäköinninvalvonnan käynnistyminen

Toteutunut. Pysäköinninval-vonta käynnistyi 27.6.2016.


89


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Joukkoliikenne, €/asukas

26,36 30,46 32,35

Katujen kunnossapito, kesä- ja talvihoito, €/m2 1,05 0,98 0,84 Katujen kunnossapito, kesä- ja talvihoito, €/km 5 029 4 555 3 825 Kunnan hoidossa olevien yksityisteiden kunnossapito, €/km 1 397 1 568 1 448 Rakennettujen viheralueiden kunnossapito, €/m2 0,66 0,64 0,62 Leikkipaikkojen ylläpito, €/kpl 819 614 633 Uimarantojen ylläpito €/kpl 5 443 5 780 4 770 Jääkiekkokaukaloiden ja jääkenttien ylläpito €/kpl 4 650 5 957 4 506 Palloilukenttien ylläpito €/kpl

8 944 6 031 9 865

Hiihtolatujen ja ulkoilureittien ylläpito €/km

2 268 1 846 1 196

Henkilöstö

Vakanssit

27,5 27,5 27,5


Kunnan kunnossapidossa olevat kadut ja kevyen liikenteen väylät, m2

716 419 705 000 697 800

Kunnan kunnossapidossa olevat kadut ja kevyen liikenteen väylät, km

151 151 153 Kunnan kunnossapidossa olevat yksityistiet, km

66 62,5 64 Rakennetut viheralueet, ha

41 41 41 Kunnan ylläpidossa olevat leikkipaikat, kpl

33 31 31 Kunnan ylläpidossa olevat uimarannat, kpl 5 5 5 Jääkiekkokaukalot ja jääkentät, kpl 20 17 20 Kunnan ylläpidossa olevat palloilukentät, kpl 19 19 19 Kunnan ylläpidossa olevat hiihtoladut ja ulkoilureitit, km 29 29 29


Ulkoilualueet ja -reitistöt

8,4 8,2 8,5

Leikkikentät

8,1 8 8,1

Urheilu- ja pelikentät 7,9 8 8,1 Katujen, teiden, viher- ja vesialueiden hoito

7,3 7,8 7,6


90

Pelastustoimi Vastuuhenkilö tekninen johtaja Jouni Korhonen Tehtävä Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimialueena on koko Pirkanmaa käsittäen sen kaikki 22 kuntaa. Pirkanmaan pelastuslaitos huolehtii Pirkanmaan alueella kuntien, kuntalaisten, yritysten ja laitosten turvallisuudesta käyttäen onnettomuusriskien hallinnan keinoja. Näihin

kuuluvat onnettomuuksien ennaltaehkäisy, pelastus-toiminta ja varautuminen poikkeusoloihin. Aluepelas-tuslaitos huolehtii kaikesta pelastustoiminnasta vas-tuualueellaan.



Toimintatuotot


Toimintakulut -1 321 160 -1 321 160 -1 266 546 54 614

Henkilöstökulut Palvelujen ostot -1 321 160

-1 321 160 -1 266 546 54 614

Aineet, tarv. ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut

Toimintakate -1 321 160 -1 321 160 -1 266 546 54 614




Pysyvät vastaavat Toimintaympäristö ja kehittämistoimenpiteet Pelastustoimen palvelut ostetaan Pirkanmaan pelastus-laitokselta. Pelastuslaitos ohjaa alueellista valmius-suunnittelua, joka valmistellaan kuntakohtaisesti. Kes-

kuspaloasema sijaitsee Tampereella. Pirkkalan aluepa-loasema on Linnakallion alueella. Sopimuspalokuntana toimii Pirkkalan VPK kuntakeskuksessa.

Syyt olennaisiin poikkeamiin talousarviosta Pirkanmaan pelastuslaitos palauttaa vuodelta 2016 yhteensä 1,5 milj. euroa maksuosuuksia. Täyttämättö-mät sijaisuudet ja etenkin kilpailukykysopimuksen ai-heuttama lomarahan leikkaus tilinpäätöksessä vaikutti-vat suotuisasti tilikauden tulokseen. Myöskin varhe-

maksut ja tapaturmavakuutusmaksut toteutuivat bud-jetoitua pienempinä. Pirkkalan sai maksuosuuksien palautusta 54.614 euroa.


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Pelastustoimen menot, €/asukas

65,91 69,03 66,07


91

Tuloslaskelma

ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama

talousarvio muutokset muutosten

jälkeen Toimintatulot 45 549 320 3 191 500 48 740 820 51 993 125 3 252 305

Myyntitulot 21 056 581 1 280 000 22 336 581 22 311 349 -25 232

Maksutulot 7 684 604 -173 000 7 511 604 7 807 237 295 633

Tuet ja avustukset 2 043 564 57 000 2 100 564 2 407 304 306 740

Muut toimintatulot 14 764 571 2 027 500 16 792 071 19 467 235 2 675 164

Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot -134 388 134 -1 432 000 -135 820 134 -132 014 861 3 805 273

Henkilöstömenot -56 125 806 -187 000 -56 312 806 -55 338 601 974 204

Palvelujen ostot -52 031 585 -175 000 -52 206 585 -50 840 835 1 365 750

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -6 123 994 22 000 -6 101 994 -5 764 670 337 324

Avustukset -6 411 465 -1 092 000 -7 503 465 -7 269 392 234 073

Muut toimintamenot -13 695 284

-13 695 284 -12 801 363 893 921

Toimintakate -88 838 814 1 759 500 -87 079 314 -80 021 736 7 057 578

Verotulot 83 500 000

83 500 000 84 808 952 1 308 952

Valtionosuudet 11 400 000

11 400 000 11 734 601 334 601

Rahoitustulot ja -menot -598 000

-598 000 -399 991 198 009

Korkotulot 5 000

5 000 465 -4 535

Muut rahoitustulot 603 524

603 524 702 729 99 205

Korkomenot -700 500

-700 500 -557 741 142 759

Muut rahoitusmenot -506 024

-506 024 -545 443 -39 419

Vuosikate 5 463 186 1 759 500 7 222 686 16 121 826 8 899 140

Poistot ja arvonalentumiset -8 745 800

-8 745 800 -9 046 011 -300 211

Suunnitelman mukaiset poistot -8 745 800

-8 745 800 -6 983 991 1 761 809

Arvonalentumiset

-2 062 020 -2 062 020

Tilikauden tulos -3 282 614 1 759 500 -1 523 114 7 075 814 8 598 928

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+)

-7 070 000 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) -3 282 614 1 759 500 -1 523 114 5 814


92

Verotulot

Alkuperäinen Talousarvio- Talousarvio Toteutuma Poikkeama


jälkeen Kunnan tulovero 76 700 000

76 700 000 77 696 043 996 043

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 700 000

2 700 000 2 989 419 289 419

Kiinteistövero 4 100 000

4 100 000 4 123 490 23 490

Verotulot yhteensä 83 500 000 83 500 000 84 808 952 1 308 952

Verotettava

Kiinteistöveroprosentit

Tulovero- tulo

yleinen vak. muut

prosentti (1 000 €) Muutos-%

asuinrak. asuinrak.

Verovuosi 2010 19,00 300 450 3,9 0,90 0,45 0,95

Verovuosi 2011 20,00 330 730 10,1 0,90 0,45 0,95

Verovuosi 2012 20,00 356 644 7,8 0,90 0,45 0,95

Verovuosi 2013 20,00 369 813 3,7 0,90 0,45 0,95

Verovuosi 2014 20,00 377 415 2,1 0,90 0,45 0,95

Verovuosi 2015 20,00 390 544 3,5 0,90 0,45 0,95

Verovuosi 2016 20,00

0,90 0,45 0,95 Valtionosuudet



jälkeen

Kunnan peruspalv. valt.os. (ml.tasaukset) 14 300 000

14 300 000 14 458 162 158 162

Opetus- ja kultt. muut valt.os. -2 900 000

-2 900 000 -2 723 561 176 439

Harkinnanvarainen valt.os. korotus Valtionosuudet yhteensä 11 400 000 11 400 000 11 734 601 334 601


93

Investoinnit

Alkuperäinen

talousarvio

Muutos Muutettu

talousarvio

Toteuma € Toteuma % Poikkeama €

Maa-alueet

1001 Maa-alueet tuotot (sitova) 150 000 4 500 000 4 650 000 8 100 059 174,2 3 450 059

1001 Maa-alueet kulut (sitova) -800 000 -1 250 000 -2 050 000 -1 628 065 79,4 421 935

Arvopaperit

1007 Arvopaperit tuotot (sitova) 100 000 100 000 96 359 96,4 -3 641

1007 Arvopaperit kulut (sitova) -2 000 000 1 250 000 -750 000 -259 382 34,6 490 618

Kuntayhtymät

1010 Kuntayhtymä tuotot 7 930 7 930

1010 Kuntayhtymä kulut

Irtain omaisuus

1015 Perusturvan (sitova) -195 000 -195 000 -54 544 28 140 456

1020 Ympäristöterveydenhuolto (sitova) -75 000 -75 000 -70 876 94,5 4 124

1030 Sivistys (sitova) -57 000 -57 000 -48 828 85,7 8 172

1101 Tekninen (sitova) -60 000 -60 000 -57 492 95,8 2 508

Talonrakennus yhteensä -2 896 000 -2 896 000 -2 020 387 69,8 875 613

Hallinnon rakennukset (sitova) -170 000 -170 000 -101 148 59,5 68 852

4809 Keskuskorttelihanke -150 000 -150 000 -85 000 56,7 65 000

4812 Työpaja -20 000 -20 000 -16 148 80,7 3 852

Perusturvan rakennukset (sitova) -230 000 -230 000 -194 480 84,6 35 520

4821 Terveyskeskus -50 000 -50 000 -49 975 100 25

4823 Pirkankoivu -180 000 -180 000 -144 505 80,3 35 495

Sivistyksen rakennukset (sitova) -1 781 000 -60 000 -1 841 000 -1 470 386 79,9 370 614

4841 Kil lon päiväkoti -8 000 -8 000 -7 337 91,7 663

4842 Kyöstin päiväkoti -15 000 -15 000 0 0 15 000

4844 Kyöstin II päiväkoti -35 000 -35 000 -7 759 22,2 27 241

4845 Tommilan päiväkoti -20 000 -20 000 0 0 20 000

4846 Puuhkalakin päiväkoti -30 000 -30 000 -30 044 100,1 -44

4847 Pakkalanlyhdyn päiväkoti -15 000 -15 000 -13 237 88,2 1 763

4848 Kurikan päiväkoti -10 000 -10 000 -4 409 44,1 5 591

4852 Suupankuja 8-10 C 55 -30 000 -30 000 -21 273 70,9 8 727

4854 Kurikansiiven päiväkoti -40 000 -40 000 -37 749 94,4 2 251

4856 Toivion päiväkoti -30 000 -30 000 -27 420 91,4 2 580

4870 Hyrsingin koulu -8 000 -8 000 -4 470 55,9 3 530

4872 Kirkonkylän koulu -70 000 -70 000 -51 276 73,3 18 724

4874 Naistenmatkan koulu -340 000 -340 000 -340 543 100,2 -543

4876 Nuolialan koulu -575 000 -575 000 -371 894 64,7 203 106

4877 Nuolialan esikoulu -50 000 -50 000 -44 227 88,5 5 773

4878 Toivion koulu -15 000 -15 000 -14 403 96 597

4880 Kurikan koulu-päiväkoti -40 000 -40 000 -36 564 91,4 3 436

4884 Yläaste -340 000 -60 000 -400 000 -358 847 89,7 41 153

4886 Lukio -60 000 -60 000 -58 145 96,9 1 855

4915 Vapaa-aikakeskus -40 000 -40 000 -40 219 100,5 -219

4918 Reippi -10 000 -10 000 -570 5,7 9 430

Teknisen rakennukset (sitova) -605 000 110 000 -495 000 -109 001 22,2 385 999

4935 Työ- ja varastokeskus -145 000 -145 000 -109 001 75,2 35 999

4939 Nimeämättömät kohteet talonrakennus -460 000 110 000 -350 000 0 0 350 000

Muut rakennukset (sitova) -110 000 -50 000 -160 000 -145 374 90,9 14 626

4963 Sankila -70 000 -70 000 -62 076 88,7 7 924

4967 Rantaniitty -40 000 -50 000 -90 000 -83 298 92,6 6 702


94

Alkuperäinen

talousarvio

Muutos Muutettu

talousarvio

Toteuma € Toteuma % Poikkeama €

Kunnallistekniikka yhteensä tuotot 596 000 596 000

Kunnallistekniikka yhteensä kulut -6 256 000 -6 256 000 -5 822 627 93,1 433 373

Alueellinen kunnallistekniikka (sitova)

Tuotot 511 000 511 000

Kulut -3 680 000 70 000 -3 610 000 -3 393 873 94,0 216 127

5002 Niemenmaa tuotot 500 000 ***** 500 000

5002 Niemenmaa kulut -1 900 000 -1 900 000 -1 906 157 100,3 -6 157

5005 Kyösti -150 000 90 000 -60 000 -42 375 70,6 17 625

5006 Lepomoisio tuotot 11 000 11 000

5007 Naistenmatka -650 000 310 000 -340 000 -308 466 90,7 31 534

5008 Kurikka -240 000 -240 000 -198 343 82,6 41 657

5010 Vähäjärvi -100 000 -100 000 -67 387 67,4 32 613

5012 Nikkilänniemi -50 000 -50 000 -3 748 7,5 46 252

5015 Killo -160 000 -30 000 -190 000 -189 489 99,7 511

5021 Vaitti -200 000 -300 000 -500 000 -458 807 91,8 41 193

5022 Pirkkalankylä -10 000 -10 000 -912 9,1 9 088

5030 Linnakallio -220 000 -220 000 -218 189 99,2 1 811

Laajemmat projektit (sitova)

Tuotot 85 000 85 000

Kulut -2 496 000 -100 000 -2 596 000 -2 428 754 94 167 246

5101 Katujen ja vesihuollon saneeraus -1 200 000 -1 200 000 -1 211 725 101 -11 725

5108 Viheralueiden rakentaminen -35 000 -35 000 -37 104 106 -2 104

5109 Uimarantojen peruskorjaus -15 000 -15 000 -11 158 74,4 3 842

5110 Liikuntapaikat tuotot 85 000 ***** 85 000

5110 Liikuntapaikat kulut -446 000 -446 000 -457 198 102,5 -11 198

5112 Valaistuksen saneerausohjelma -100 000 -100 000 -110 367 110,4 -10 367

5115 Liikennejärjestelyt -50 000 -50 000 -29 066 58,1 20 934

5119 Lentokentän kehittäminen -hank -350 000 -100 000 -450 000 -450 000 100 0

5120 Treen Seudun keskuspuhdistamo -300 000 -300 000 -122 136 40,7 177 864

Muu kunnallistekniikka (sitova) -80 000 30 000 -50 000 0 0 50 000

5150 Nimeämättömät kohteet kunnallistekniikka -80 000 30 000 -50 000 0 0 50 000

Investoinnit yhteensä

Tuotot 250 000 4 500 000 4 750 000 8 800 349 185,3 4 050 349

Kulut -12 339 000 -12 339 000 -9 962 202 80,7 2 376 798

Netto -12 089 000 4 500 000 -7 589 000 -1 161 853 15,3 6 427 147


95

Muutettu

talousarvio

Toteuma Investoinnin keskeinen sisältö

Maa-alueet

1001 Maa-alueet tuotot (sitova) 4 650 000 8 100 059

1001 Maa-alueet kulut (sitova) -2 050 000 -1 628 065

1010 Kuntayhtymät

Tuotot 0 7 930

Kulut 0

Arvopaperit

1007 Arvopaperit tuotot (sitova) 100 000 96 359 Asunto-osakkeen myynti

1007 Arvopaperit kulut (sitova) -750 000 -259 382 Tampereen seudun keskuspuhdistamon ja Pirkkalan jäähallin

osakkeet

Irtain omaisuus

1015 Perusturva (sitova) -195 000 -54 544 Vanhusten palvelujen irtaimistohankinnat ja KanTa -hankkeen

vaatimia ohjelmistoja Mediatriin. Suurin osa

ohjelmistohankinnoista siirtynyt vuodelle 2017 toimittajasta

johtuvista syistä

1020 Ympäristöterveydenhuolto (sitova) -75 000 -70 876 Uuden toimintayksikön irtaimistohankinnat

1030 Sivistys (sitova) -57 000 -48 828 Perusopetuksen ja vapaa-aikapalveluiden irtaimistohankinnat

1101 Tekninen (sitova) -60 000 -57 492 Tilapalvelun ja kunnallistekniikan irtaimistohankinnat

Talonrakennus yhteensä -2 896 000 -2 020 387

Hallinnon rakennukset (sitova) -170 000 -101 148

4809 Keskuskorttelihanke U -150 000 -85 000 Hankkeen keskeyttämiseen li ittyvät kulut

4812 Työpaja K -20 000 -16 148 Lattian pinnoitus- ja maalaustöitä

Perusturvan rakennukset (sitova) -230 000 -194 480

4821 Terveyskeskus K -50 000 -49 975 Ulko-ovien ja lattiapinnoitteiden korjaustyöt

4823 Pirkankoivu K -180 000 -144 505 Salaojien ja sokkeleiden kunnostustyöt, vesikattokorjauksia.

Piha-aidat Kanervakotiin ja Tähkään. Keittiön

ilmanpoistohuuvan korjaus

Sivistyksen rakennukset (sitova) -1 841 000 -1 470 386

4841 Kil lon päiväkoti K -8 000 -7 337 Keittiölaite

4842 Kyöstin päiväkoti K -15 000 Kohteessa ei tarvittu välttämättömiä korjaustoimenpiteitä

4844 Kyöstin II päiväkoti U -35 000 -7 759 Keittiölaite. Kohteessa ei tarvittu muita välttämättömiä

korjaustoimenpiteitä

4845 Tommilan päiväkoti K -20 000 Kohdetta ei otettu viraston väistötiloiksi, joten muutos- ja

korjaustoimenpiteitä ei tehty

4846 Puuhkalakin päiväkoti K -30 000 -30 044 Salaoja-, routaeristys-, sadevesijärjestelmä- ja piha-aitatöitä

4847 Pakkalanlyhdyn päiväkoti K -15 000 -13 237 Sisäpuolisia maalaustöitä

4848 Kurikan päiväkoti K -10 000 -4 409 Keittiölaite

4852 Suupankuja 8-10 C 55 K -30 000 -21 273 Sisäpuolisia maalaus- ja pinnoitustöitä

4854 Kurikansiiven päiväkoti K -40 000 -37 749 Pihan parannustöitä mm. tekonurmi, leikkivälineitä ja aita

4856 Toivion päiväkoti K -30 000 -27 420 Salaoja-, sokkelin vesieristys-, kulkuteiden massanvaihto- ja

routaeristystöitä

4870 Hyrsingin koulu K -8 000 -4 470 Pihavaraston maalaus, aita- ja lekkivälineasennuksia

4872 Kirkonkylän koulu K -70 000 -51 276 Ruokalan vesikaton korjaus. Puukoululla sisäpuolisia ja

vesikaton korjaustöitä

4874 Naistenmatkan koulu K -340 000 -340 543 B-osan ja yhdyskäytävän korjaustyöt, salaojien uusiminen

4876 Nuolialan koulu K -575 000 -371 894 Rakennusten muuttaminen kaukolämpöön, uuden

yhtenäiskoulun suunnittelu, kaksikerroksisen puukoulun

vesikaton maalaus

4877 Nuolialan esikoulu K -50 000 -44 227 Alapohjan korjaustyöt

4878 Toivion koulu K -15 000 -14 403 Terveydenhoitajan tilan muutostyöt. Vanhan koulunosan

käytävän ilmanvaihtotyöt

4880 Kurikan koulu-päiväkoti K -40 000 -36 564 Salaoja- ja sadevesijärjestelmien uusiminen sekä sokkelin

vedeneristäminen

4884 Yläaste K -400 000 -358 847 Liikuntasalin vesikaton ja ulkoseinien korjaus, salaojatöitä.

Purkutöiden vaatimat rakenne- ja talotekniset työt

4886 Lukio U -60 000 -58 145 Uuden lukion suunnittelu

Maa-alueiden ostot ja myynnit kunnanhallituksen päätösten

mukaisesti

Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän purkautuminen

(tasearvo)


96

Muutettu

talousarvio

Toteuma Investoinnin keskeinen sisältö

4915 Vapaa-aikakeskus K -40 000 -40 219 Käytävien maalaustöitä, sauna- ja pesutilojen korjaustyöt

4918 Reippi K -10 000 -570 Saunan julkisivu- ja vesikattokorjaustöitä

Teknisen rakennukset (sitova) -495 000 -109 001

4935 Työ- ja varastokeskus K -145 000 -109 001 Lämmitystapamuutos maalämpöön, lukituksen uusiminen

4939 Nimeämättömät kohteet talonrakennus -350 000

Muut rakennukset (sitova) -160 000 -145 374

4963 Sankila K -70 000 -62 076 Julkisivujen korjaustyöt

4967 Rantaniitty K -90 000 -83 298 Rungon korjaustyöt ja yläkerran tilajärjestelyt

Kunnallistekniikka yhteensä

Tuotot 596 000

Kulut -6 256 000 -5 822 627

Alueellinen kunnallistekniikka (sitova)

Tuotot 511 000

Kulut -3 610 000 -3 393 873

5002 Niemenmaa tuotot

5002 Niemenmaa kulut

U 500 000

-1 906 157

Soljan asemakaava-alueen kunnallistekniikan rakentaminen.

Rakentamiseen saatiin ARA:n infra-avustusta 500.000 euroa

5005 Kyösti U -60 000 -42 375 Kevytväylän rakentaminen Kyöstin asemakaava-alueelle

5006 Lepomoisio tuotot 11 000 Valtionavustus lähili ikuntapaikan rakentamiseen

5007 Naistenmatka U -340 000 -308 466 Toteutettu Ratsutilan katujen pintarakenteita + Ransupuiston

rakentaminen

5008 Kurikka U -240 000 -198 343 Linnakiven asemakaava-alueen kunnallistekniikan

rakentaminen ja Kurikantien kevytväylien päällystys

5010 Vähäjärvi U -100 000 -67 387 Yhdysvesijohdon rakentaminen välil le Aittokorventie-

Vahverotie

5012 Nikkilänniemi U -50 000 -3 748 Nikkilänniemen vesihuollon suunnittelu

5015 Kil lo U -190 000 -189 489 Liikennevalot rakennettu Kil lonvainiontien ja Pereentien

li ittymiin sekä hulevesiviemäri Kil lonvainiontien ja Pereentien

väli l le

5021 Vaitti U -500 000 -458 807 Jasperintien rakentaminen

5022 Pirkkalankylä U -10 000 -912 Pelastuskaivauksiin l i ittyvät jälkityöt

5030 Linnakallio U -220 000 -218 189 Kurikantien ja Linnakallion li ittymäalueen järjestelyjen

rakentaminen

Laajemmat projektit (sitova)

Tuotot 85 000

Kulut -2 596 000 -2 428 754

5101 Katujen ja vesihuollon saneeraus K -1 200 000 -1 211 725 Eerolantien saneeraus, Kil lon ylävesisäil iön katto- ja

julkisivusaneeraus, Keskuskadun pintarakenteet, Pursitien

jätevesipumppaamon saneeraus, Pirkantien, Moisiontien ja

Yrjöntien päällystys- ja viimeistelytyöt, vesihuoltosaneeraus

väli l lä Elinantie-Kaarotie, Kartanonkujan vesihuoltosaneeraus

5108 Viheralueiden rakentaminen K -35 000 -37 104 Reipin leikkipaikan ja sen ympäristön peruskorjaus, Takamaan

leikkikentän turvallisuuskorjauksia

5109 Uimarantojen peruskorjaus K -15 000 -11 158 Rantaniityn ja Reipin uimarannan perusparannustyöt

5110 Liikuntapaikat tuotot

5110 Liikuntapaikat kulut

K 0

-446000

85 000

-457 198

Valtionavustus keskuskentän peruskorjaukseen

Keskuskentän tekonurmen uusiminen, jääkiekkokaukalon

uusiminen, uuden ulkoilureitin rakentaminen Seiväskorpeen

5112 Valaistuksen saneerausohjelma K -100 000 -110 367 Suupantien ja Kalliotien valaistuksen saneeraus

5115 Liikennejärjestelyt U -50 000 -29 066 Kevytväylä Kreetantien päätyyn, Perikönpolun parantaminen,

nopeusnäyttötaulu Kurikantielle, Amiraalin jalkakäytävä,

suojatievalojen hankinta

5119 Lentokentän kehittäminen -hank U -450 000 -450 000 Avustus Tredu-kiinteistöjen koulutustilahankkeeseen

5120 Treen Seudun keskuspuhdistamo U -300 000 -122 136 Keskuspuhdistamon suunnittelukuluja

Muu kunnallistekniikka (sitova) -50 000 0

5150 Nimeämättömät kohteet kunnallistekniikka K -50 000 0 Ei tapahtumia


97

Rahoituslaskelma



jälkeen Toiminnan rahavirta 2 963 186 -240 500 2 722 686 8 060 195 5 337 510

Vuosikate 5 463 186 1 759 500 7 222 686 16 121 826 8 899 140

Tulorahoituksen korjauserät -2 500 000 -2 000 000 -4 500 000 -8 061 630 -3 561 630

Investointien rahavirta -9 689 000 2 000 000 -7 689 000 -1 061 901 6 627 099

Investointimenot -12 339 000

-12 339 000 -9 962 202 2 376 798

Rahoitusosuudet investointimenoihin

596 000 596 000

Pysyvien vastaavien luovutustulot 2 650 000 2 000 000 4 650 000 8 304 301 3 654 301

Toiminnan ja investointien rahavirta -6 725 814 1 759 500 -4 966 314 6 998 294 11 964 609

Rahoitustoiminta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten vähennys

8 409 8 409

Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13 500 000

13 500 000 7 600 000 -5 900 000

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -9 000 000

-9 000 000 -8 350 000 650 000

Pitkäaikaisten lainojen nettolisäys +/- 4 500 000

4 500 000 -750 000 -5 250 000


-194 764 -194 764

Rahoitustoiminnan rahavirta 4 500 000 4 500 000 -936 355 -5 436 355

Vaikutus maksuvalmiuteen -2 225 814 1 759 500 -466 314 6 061 940 6 528 254


98

Yhteenveto valtuuston hyväksymien sitovien erien toteutumisvertailusta

ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot Tuloarviot Määrärahat

Alkup. TA- TA Toteu- Poik- Alkup. TA- TA Toteu- Poik-

talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama

1 000 € arvio set jälkeen arvio set jälkeen

KÄYTTÖTALOUSOSA

Keskusvaalilautakunta

-3 -3 -3 0

Tarkastuslautakunta

-60 -60 -61 -1

Kunnanhallitus

0 0

Kunnanhallitus 4 134 2 000 6 134 9 877 3 743 -7 754 -7 754 -7 443 311


Valvonta ja maankäyttö 379 379 450 71 -1 566 -1 566 -1 413 153


Perusturvan hallintopalvelut 57 57 72 15 -408 -408 -384 23

Sosiaalipalvelut 3 693 825 4 518 4 469 -49 -11 348 -320 -11 668 -11 635 33

Lasten ja nuorten tukipalvelut 184 184 220 35 -1 228 -1 228 -1 167 60

Vanhusten palvelut 5 734 88 5 822 5 942 121 -13 099 -288 -13 387 -13 374 13

Perusterveydenhuolto 4 318 4 318 4 553 235 -14 868 -14 868 -14 578 290

Erikoissairaanhoito 4 388 300 4 688 4 748 61 -21 691 -300 -21 991 -22 450 -459


Ympäristöterveydenhuolto 1 582 1 582 1 606 24 -1 735 -1 735 -1 771 -36

Sivistyslautakunta

Sivistysosaston hallinto 5 5 7 2 -629 180 -449 -415 34

Varhaiskasvatus 2 141 -140 2 001 1 817 -184 -14 854 -20 -14 874 -14 189 685

Perusopetus 1 250 119 1 369 1 468 99 -21 081 -684 -21 765 -21 099 666

Lukio 22 22 5 -17 -1 425 -1 425 -1 333 92

Vapaa sivistystyö ja taiteen perusop 0 1 1 -209 -209 -222 -13

Vapaa-aikapalvelut 262 262 256 -6 -2 491 -2 491 -2 337 154

Tekninen lautakunta

Tekninen hallinto 0 4 4 -310 -310 -246 63

Ruoka- ja puhtauspalvelu 6 072 6 072 5 824 -247 -6 166 -6 166 -5 748 419

Tilapalvelu 10 098 10 098 9 204 -894 -8 459 -8 459 -7 368 1 091

Kunnallistekniikka 379 379 536 157 -3 559 -3 559 -3 473 85

Pelastustoimi

-1 321 -1 321 -1 267 55

Vesihuoltolaitos 853 853 934 81 -127 -127 -40 87

TULOSLASKELMAOSA

Verotulot 83 500 83 500 84 809 1 309

Valtionosuudet 11 400 11 400 11 735 335

Korkotuotot 5 5 0 -5

Muut rahoitustuotot 604 604 703 99

Korkokulut

-701 -701 -558 143

Muut rahoituskulut -506 -506 -545 -39


99

ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot Tuloarviot Määrärahat

Alkup. TA- TA Toteu- Poik- Alkup. TA- TA Toteu- Poik-

talous- muutok- muut:n tuma keama talous- muutok- muut:n tuma keama

1 000 € arvio set jälkeen arvio set jälkeen

INVESTOINTIOSA

Kunnanhallitus

Maa-alueet 150 4 500 4 650 8 100 3 450 -800 -1 250 -2 050 -1 628 422

Kiinteistöt

Arvopaperit 100 100 96 -4 -2 000 1 250 -750 -259 491

Kuntayhtymät

7 7



-195 -195 -55 140


-75 -75 -71 4

Sivistyslautakunta

-57 -57 -49 8

Tekninen lautakunta

Irtain omaisuus

-60 -60 -57 3

Talonrakennus

Hallinnon rakennukset

-170 -170 -101 69

Perusturvan rakennukset

-230 -230 -194 36

Sivistyksen rakennukset

-1 781 -60 -1 841 -1 470 371

Teknisen rakennukset

-605 110 -495 -109 386

Muut rakennukset

-110 -50 -160 -145 15

Kunnallistekniikka

Alueellinen kunnallistekniikka 0 511 511 -3 680 70 -3 610 -3 394 216

Laajemmat projektit

85 85 -2 496 -100 -2 596 -2 429 167

Muu kunnallistekniikka

-80 30 -50 0 50

RAHOITUSOSA

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 13 500 13 500 8 000 -5 500

Pitkäaikaisten lainojen vähennys

-9 000 -9 000 -8 750 250

YHTEENSÄ 154 810 7 692 162 502 166 039 3 539 -156 937 -1 432 -158 369 -151 830 6 537

Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2016 Tilinpäätöslaskelmat

100

Tuloslaskelma

ulkoiset tuotot ja kulut 2016 2015

TOIMINTATUOTOT

Myyntituotot 16 556 849,79 16 049 493,38

Maksutuotot 7 736 810,57 7 115 901,28

Tuet ja avustukset 2 407 303,69 2 493 245,01

Muut toimintatuotot 10 684 674,68 6 212 538,59

Toimintatuotot yhteensä 37 385 638,73 31 871 178,26

TOIMINTAKULUT

Henkilöstökulut

Palkat ja palkkiot -43 248 257,29 -43 665 618,63

Henkilösivukulut -12 090 343,41 -12 291 691,60

Eläkekulut -9 467 038,09 -9 614 451,37

Muut henkilösivukulut -2 623 305,32 -2 677 240,23

* Henkilöstökulut yhteensä -55 338 600,70 -55 957 310,23

Palvelujen ostot -45 023 642,69 -43 628 327,37

Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 723 244,50 -6 018 502,85

Avustukset -7 264 510,89 -7 325 081,48

Muut toimintakulut -4 057 376,43 -3 203 329,99

Toimintakulut yhteensä -117 407 375,21 -116 132 551,92

Toimintakate -80 021 736,48 -84 261 373,66

Verotulot 84 808 952,38 81 316 575,71

Valtionosuudet 11 734 601,00 10 962 734,00


Korkotuotot 464,56 408,33

Muut rahoitustuotot 629 204,89 824 247,54

Korkokulut -557 741,29 -769 222,01

Muut rahoituskulut -471 919,47 -696 918,31

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -399 991,31 -641 484,45

Vuosikate 16 121 825,59 7 376 451,60

Poistot ja arvonalentumiset

Suunnitelman mukaiset poistot -6 983 991,34 -6 950 184,20

Arvonalentumiset -2 062 019,84

Poistot ja arvonalentumiset yhteensä -9 046 011,18 -6 950 184,20

Tilikauden tulos 7 075 814,41 426 267,40

Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -7 070 000,00 -415 000,00

Tilikauden yli-/alijäämä 5 814,41 11 267,40


101

Tase

VASTAAVAA 2016 2015

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet

Aineettomat oikeudet 66 425,11 231 309,72

Muut pitkävaikutteiset menot 799 005,42 886 063,23

* Aineettomat hyödykkeet 865 430,53 1 117 372,95

Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja vesialueet 27 389 703,76 25 900 019,94

Rakennukset 48 034 926,79 50 510 325,96

Kiinteät rakenteet ja laitteet 41 885 272,35 40 198 926,54

Koneet ja kalusto 540 406,85 740 279,79

Muut aineelliset hyödykkeet 254 761,23 254 761,23

Ennakkomaksut ja keskener. hankinnat 326 387,84

* Aineelliset hyödykkeet 118 105 070,98 117 930 701,30

Sijoitukset

Osakkeet ja osuudet 14 773 136,84 14 618 044,15

Muut lainasaamiset 8 409,40

* Sijoitukset 14 773 136,84 14 626 453,55

PYSYVÄT VASTAAVAT 133 743 638,35 133 674 527,80

TOIMEKSIANTOJEN VARAT

Valtion toimeksiannot 5 642,66 6 197,68

Lahjoitusrahastojen varat 38 198,17 36 973,46

Muut toimeksiantojen varat 106 133,86 115 412,41

TOIMEKSIANTOJEN VARAT 149 974,69 158 583,55

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus

Aineet ja tarvikkeet 207 451,89 158 802,66

* Vaihto-omaisuus 207 451,89 158 802,66

Saamiset

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset 15 429,51 25 715,89

Muut saamiset 432 858,00 923 287,00

Pitkäaikaiset saamiset 448 287,51 949 002,89

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 3 228 513,56 3 202 812,08

Lainasaamiset 10 286,38 10 286,38

Muut saamiset 2 183 480,69 2 395 213,25

Siirtosaamiset 1 033 585,70 1 343 536,12

Lyhytaikaiset saamiset 6 455 866,33 6 951 847,83

* Saamiset 6 904 153,84 7 900 850,72

* Rahat ja pankkisaamiset 10 047 687,60 3 985 747,30

VAIHTUVAT VASTAAVAT 17 159 293,33 12 045 400,68

VASTAAVAA 151 052 906,37 145 878 512,03


102

VASTATTAVAA 2016 2015

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 30 758 681,63 30 758 681,63

Muut omat rahastot 208 018,46 208 018,46

Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 45 621 582,71 45 610 315,31

Tilikauden yli-/alijäämä 5 814,41 11 267,40

OMA PÄÄOMA 76 594 097,21 76 588 282,80

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

VARAUKSET

Vapaaehtoiset varaukset 10 349 766,34 3 279 766,34

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 10 349 766,34 3 279 766,34

PAKOLLISET VARAUKSET

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT

Valtion toimeksiannot 44 770,01 39 193,83

Lahjoitusrahastojen pääomat 38 198,17 36 973,46

Muut toimeksiantojen pääomat 177 673,57 174 849,38

TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 260 641,75 251 016,67

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 36 000 000,02 36 500 000,02

Muut velat/Liittymismaksut ja muut velat 3 910 958,52 3 753 648,59

* Pitkäaikainen 39 910 958,54 40 253 648,61

Lyhytaikainen

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 8 100 000,00 8 350 000,00

Saadut ennakot 10 800,00

Ostovelat 5 954 171,85 5 542 045,82

Muut velat 1 277 877,51 1 715 185,27

Siirtovelat 8 605 393,17 9 887 766,52

* Lyhytaikainen 23 937 442,53 25 505 797,61

VIERAS PÄÄOMA 63 848 401,07 65 759 446,22

VASTATTAVAA 151 052 906,37 145 878 512,03


103

Rahoituslaskelma

2016

2015

Toiminnan rahavirta Vuosikate 16 121 825,59 7 376 451,60

Tulorahoituksen korjauserät -8 061 630,46 8 060 195,13 -3 576 672,47 3 799 779,13

Investointien rahavirta Investointimenot -9 962 202,11 -9 493 852,45

Rahoitusosuudet investointimenoihin 596 000,00 99 300,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot 8 304 301,44 -1 061 900,67 3 850 220,32 -5 544 332,13

Toiminnan ja investointien rahavirta 6 998 294,46 -1 744 553,00

Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten vähennys 8 409,40 8 409,40

Lainakannan muutokset

Pitkäaikaisten lainojen lisäys 7 600 000,00 7 750 000,00

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 350 000,00 -750 000,00 -8 358 619,52 -608 619,52


Toimeksiantojen varojen ja pää-

omien muutokset 18 233,94 1 762,59

Vaihto-omaisuuden muutos -48 649,23 861 334,61

Saamisten muutos 996 696,88 123 013,93

Korottomien velkojen muutos -1 161 045,15 -194 763,56 -424 180,61 561 930,52

Rahoituksen rahavirta -936 354,16 -46 689,00

Rahavarojen muutos 6 061 940,30 -1 791 242,00

Rahavarat 31.12. 10 047 687,60 3 985 747,30

Rahavarat 1.1. 3 985 747,30 6 061 940,30 5 776 989,30 -1 791 242,00


104

Konsernin tuloslaskelma

2016 2015

Toimintatuotot 50 863 535,26 44 937 195,50

Toimintakulut -129 874 883,82 -128 253 720,32

Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta (tappiosta) 8 803,98

Toimintakate -79 002 544,58 -83 316 524,82

Verotulot 84 808 952,38 81 316 575,71

Valtionosuudet 11 734 601,00 10 962 734,00


Korkotuotot 4 006,10 6 667,12

Muut rahoitustuotot 630 839,38 825 867,65

Korkokulut -594 511,87 -811 235,47

Muut rahoituskulut -534 170,74 -762 175,10

Vuosikate 17 047 171,67 8 221 909,09


Suunnitelman mukaiset poistot -8 064 326,25 -7 958 596,14

Omistuksen eliminointierot 47 686,18 -6 170,22

Arvonalentumiset -2 062 019,84

Satunnaiset erät 38 628,67

Tilikauden tulos 7 007 140,43 257 142,73

Tilinpäätössiirrot 3 750,28 14 763,53

Tilikauden verot -28 781,99 -25 397,97

Laskennalliset verot 1 200,26 -2 921,60

Vähemmistöosuudet 48 686,64 76 683,64

Tilikauden yli-/alijäämä 7 031 995,62 320 270,32


105

Konsernitase

VASTAAVAA 2016 2015

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineettomat hyödykkeet 1 428 947,87 1 652 044,30

Aineettomat oikeudet 467 168,17 614 523,05

Muut pitkävaikutteiset menot 961 779,70 1 035 416,71

Ennakkomaksut 2 104,54

Aineelliset hyödykkeet 131 529 663,56 131 180 199,87

Maa- ja vesialueet 28 643 648,05 27 064 117,18

Rakennukset 58 303 421,71 61 371 743,95


Koneet ja kalusto 1 217 165,98 1 460 746,88

Muut aineelliset hyödykkeet 261 832,25 236 812,28

Ennakkomaksut ja kesk.er.hankinnat 1 142 843,62 787 634,39

Sijoitukset 6 519 902,98 6 272 058,16

Osakkuusyhteisöosuudet 97 313,06 13 015,29

Muut osakkeet ja osuudet 6 391 311,12 6 244 203,98

Muut lainasaamiset 22 304,00

Muut saamiset 8 974,80 14 838,89

* PYSYVÄT VASTAAVAT 139 478 514,41 139 104 302,33

* TOIMEKSIANTOJEN VARAT 328 398,10 287 871,49

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Vaihto-omaisuus 365 902,00 334 952,21

Saamiset 7 898 991,71 8 963 060,03

Pitkäaikaiset saamiset 457 675,49 925 961,50

Lyhytaikaiset saamiset 7 441 316,22 8 037 098,53

Rahoitusarvopaperit 68 769,88 68 625,02

Rahat ja pankkisaamiset 12 124 418,19 4 985 292,37

* VAIHTUVAT VASTAAVAT 20 458 081,78 14 351 929,63

VASTAAVAA 160 264 994,29 153 744 103,44


106

VASTATTAVAA 2016 2015

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 30 758 681,63 30 758 681,63

Yhdistysten ja säätiöiden peruspääoma 3 651,30 2 831,30

Arvonkorotusrahasto 324 366,67 324 366,67

Muut omat rahastot 2 408 122,67 2 411 872,95

Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä) 47 506 147,78 47 192 939,17

Tilikauden ylijäämä (alijäämä) 7 031 995,62 320 270,32

* OMA PÄÄOMA 88 032 965,67 81 010 962,04

VÄHEMMISTÖOSUUDET 1 690 921,72 1 795 902,14

PAKOLLISET VARAUKSET

Muut pakolliset varaukset 606 818,62 581 357,73

* PAKOLLISET VARAUKSET 606 818,62 581 357,73

* TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT 502 118,77 438 255,66

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma 38 724 699,13 38 021 297,83

Pitkäaikainen koroton vieras pääoma 4 051 357,77 3 760 996,39

Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma 8 219 519,25 8 478 530,25

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma 18 436 593,36 19 656 801,39

* VIERAS PÄÄOMA 69 432 169,51 69 917 625,86

VASTATTAVAA 160 264 994,29 153 744 103,44


107

Konsernin rahoituslaskelma

2016

2015

Toiminnan rahavirta

Vuosikate 17 047 171,67 8 221 909,09

Satunnaiset erät 38 628,67

Tilikauden verot -28 781,99 -25 397,97

Tulorahoituksen korjauserät -8 044 076,67 9 012 941,67 3 509 668,78 11 706 179,90

Investointien rahavirta

Investointimenot -11 386 524,79 -10 643 177,09

Rahoitusosuudet investointimenoihin 596 000,00 99 300,00

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden

luovutustulot 8 367 353,79 -2 423 171,00 -3 203 568,69 -13 747 445,79

Toiminnan ja investointien rahavirta 6 589 770,67 -2 041 265,89


Antolainauksen muutokset

Antolainasaamisten lisäys -24 849,31

Antolainasaamisten vähennys 8 409,40 -16 439,91


Pitkäaikaisten lainojen lisäys 8 912 000,00 7 763 602,93

Pitkäaikaisten lainojen vähennys -8 384 850,86 -8 505 235,90

Lyhytaikaisten lainojen muutos -82 758,84 444 390,30 -7 136,60 -748 769,57

Oman pääoman muutokset -5 466,22 -5 466,22 -14 598,09


Toimeksiantojen varojen ja pääomien

muutokset 23 336,49

13 334,51 Vaihto-omaisuuden muutos -30 949,79

857 210,50 Saamisten muutos 1 065 099,78

204 610,93 Korottomien velkojen muutos -930 470,64 127 015,84

-388 273,76 686 882,18

Rahoituksen rahavirta 549 500,01 -76 485,48

Rahavarojen muutos 7 139 270,68 -2 117 751,37

Rahavarat 31.12. 12 193 188,07

5 053 917,39

Rahavarat 1.1. 5 053 917,39 7 139 270,68 7 171 668,75 -2 117 751,37

Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2016 Tilinpäätöksen liitetiedot

108

Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Kunnan tilinpäätöstä koskevat liitetiedot

Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on merkitty tuloslaskelmaan suoriteperusteen mukaisesti. Suoriteperusteesta poiketen verotulot on kirjattu niiden tilitysajankohdan mukaisesti ao. tilikaudelle. Pysyvien vastaavien arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetie-doissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien osakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon. Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen keskihintamenetelmällä eli merkitty vaihto-omaisuuden hankintamenoksi toteutuneiden hankintamäärillä painotettujen hankintamenojen keskiarvo. Rahoitusomaisuuden arvostus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Tuloslaskelman ja taseen esittämistapaa ei ole muutettu edellisestä tilikaudesta.


109

Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot

Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty tytäryhteisöt ja kaikki kuntayhtymät, joissa kunta on jäsenenä. Sisäiset liiketapahtumat ja sisäiset katteet Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut sekä saamiset ja velat on vähennetty vähäisiä liiketapahtumia lukuun ottamatta. Olennaiset pysyviin vastaaviin sisältyvät sisäiset katteet on vähennetty. Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset Konsernitaseessa vapaaehtoiset ja verotusperusteiset varaukset sekä poistoero on jaettu vapaaseen omaan pää-omaan ja laskennalliseen verovelkaan. Jako on otettu huomioon omistuksen eliminoinnissa, vähemmistöosuuksien erottamisessa sekä osakkuusyhteisöjen yhdistelemisessä. Keskinäisen omistuksen eliminointi Konserniyhteisön keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty hankintamenomenetelmällä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaisiksi ja jäännösarvojen ero on kirjattu tilikauden tulokseen sekä tytäryhteisöjen Edellisten tilikausien yli/alijäämään. Kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen yhdisteleminen Kuntayhtymien ja tytäryhteisöjen osalta oman pääoman kaikkien erien muutokset on vähennetty tai lisätty konsernin omaan pääomaan. Poikkeavat tilikaudet Kaikilla konserniin kuuluvilla yhteisöillä on sama tilikausi.


110

Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot

Toimintatuotot tehtäväalueittain Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Hallinto-osasto 10 478 463 5 957 201 10 293 906 5 787 751

Perusturvaosasto 34 581 623 33 114 887 21 581 554 20 503 372

Sivistysosasto 3 689 000 3 955 286 3 499 343 3 758 203

Tekninen osasto 1 179 065 916 064 1 076 451 828 095

Liikelaitokset Vesihuoltolaitos 934 385 993 757 934 385 993 757

Yhteensä 50 862 536 44 937 195 37 385 639 31 871 178

Verotulojen erittely 2016 2015

Kunnan tulovero 77 696 043 74 077 663

Osuus yhteisöveron tuotosta 2 989 419 3 274 651

Kiinteistövero 4 123 490 3 964 261

Muut verotulot Yhteensä 84 808 952 81 316 576

Valtionosuuksien erittely 2016 2015

Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (ilman tasauksia) 17 382 907 17 289 408

Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus -2 924 745 -2 957 260

Järjestelmämuutoksen tasaus

-475 239

Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -2 723 561 -2 894 175

Harkinnanvarainen valtionosuuden korotus Yhteensä 11 734 601 10 962 734

Palvelujen ostojen erittely Kunta

2016 2015

Asiakaspalvelujen ostot 28 547 612 26 274 369

Muiden palvelujen ostot 16 476 030 17 353 958

Yhteensä 45 023 642 43 628 327

Valtuustoryhmille annetut tuet 2016 2015

Valtuustoryhmät ovat saaneet kunnan tiloja käyttöönsä, niille

ei ole maksettu erillisiä tukia.

Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista

Aika (v) Poisto %

Aineettomat hyödykkeet 5 Tasapoisto 20 %

Tietokoneohjelmistot 2 Tasapoisto 50 %

Rakennukset 10-30 Tasapoisto 10 % - 3,3 %

Kiinteät rakenteet kadut, tiet, verkostot 10-30 Tasapoisto 10 % - 3,3 %

Muut kiinteät rakenteet 10-20 Tasapoisto 10 % - 5 %

Koneet ja kalusto 3-15 Tasapoisto 33,3 % - 6,8 %

Muut aineelliset hyödykkeet ei poistoa Muut pitkävaikutteiset menot 2 Tasapoisto 50 %

Liisanpuiston koulu 30 Tasapoisto 3,3 %

Korvaus teiden rakentamisesta 15 Tasapoisto 6,8 %

Suupankuja 1 20 Tasapoisto 5 %

Lentokentän terminaali 20 Tasapoisto 5 %

Pienet pysyvien vastaavien hankinnat, joiden hankintameno on alle 8.000 euroa, on kunnassa kirjattu vuosikuluiksi.


111

Pakollisten varausten muutokset Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Eläkevastuut 1.1.

257 Lisäykset tilikaudella

Vähennykset tilikaudella

-257 Eläkevastuut 31.12. 0 0

Potilasvahinkovaraus 1.1. 571 726 565 426 Lisäykset tilikaudella 7 692 6 300 Vähennykset tilikaudella

Potilasvahinkovaraus 31.12. 579 418 571 726

Muut pakolliset varaukset 1.1. 9 632 10 381 Lisäykset tilikaudella 19 506

Vähennykset tilikaudella -1 738 -749 Muut pakolliset varaukset 31.12. 27 400 9 632

Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutusvoitot ja -tappiot Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden luovutusvoitot 7 999 313 3 703 006 7 999 313 3 703 006

Rakennusten luovutusvoitot Muut luovutusvoitot 81 940 76 804 69 829

Luovutusvoitot yhteensä 8 081 253 3 779 810 8 069 142 3 703 006

Muut toimintakulut Pysyvien vastaavien luovutustappiot 20 519 130 554 7 511 126 333

Luovutustappiot yhteensä 20 519 130 554 7 511 126 333

Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Satunnaiset tuotot yhteensä 90 984 Satunnaiset kulut yhteensä 52 355


112

Tasetta koskevat liitetiedot

Taseen vastaavia koskevat liitetiedot

Aineettomat hyödykkeet Aineettomat Muut Yhteensä

oikeudet pitkävaik.

menot

Poistamaton hankintameno 1.1. 231 310 886 063 1 117 373

Lisäykset 15 587 Rahoitusosuudet

Vähennykset Siirrot erien välillä Tilikauden poistot -180 472 -87 058 -267 529

Arvonalennukset ja niiden palautukset Poistamaton hankintameno 31.12. 246 897 886 063 1 132 960

Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 66 425 799 005 865 431

Aineelliset hyödykkeet Maa- ja Rakennukset Kiinteät Koneet ja Muut Kesken- Yhteensä

vesialueet rakenteet kalusto aineelliset eräiset

ja laitteet hyödykkeet hankkeet

Poistamaton hankinta-meno 1.1. 25 900 020 50 510 326 40 198 927 740 280 254 761 326 388 117 930 701

Lisäykset 1 628 065 2 020 387 5 822 627 216 153

9 687 233

Rahoitusosuudet

-596 000

-596 000

Vähennykset -138 381

-138 381

Siirrot erien välillä

326 388

-326 388 Tilikauden poistot

-2 760 155 -3 540 281 -416 026

-6 716 462

Arvonalennukset ja niiden palautukset

-2 062 020

-2 062 020

Poistamaton hankintameno 31.12. 27 389 704 52 857 101 45 425 554 956 433 254 761

126 883 553

Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 27 389 704 48 034 927 41 885 272 540 407 254 761

118 105 071

Maa- ja vesialueet erittely Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut 396 253 396 253 188 858 188 858

Muut maa- ja vesialueet 28 430 840 26 826 022 27 200 846 25 711 162

Maa- ja vesialueet yhteensä 28 827 094 27 222 276 27 389 704 25 900 020


113

Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut saamiset

Osakkeet Kunta- Muut osak- Yhteensä Saamiset Yhteensä

konserni- yhtymä- keet ja

muilta

yhtiöt osuudet osuudet

YH Länsi-Suomi

Hankintameno 1.1. 6 050 363 2 518 621 6 049 060 14 618 044 8 409 8 409

Lisäykset 14 457

244 925 Rahoitusosuudet

Vähennykset

-7 930 -96 359

-8 409 Siirrot erien välillä

Hankintameno 31.12. 6 064 820 2 510 691 6 197 626 14 773 137

Arvonalennukset Arvonkorotukset Kirjanpitoarvo 31.12. 6 064 820 2 510 691 6 197 626 14 773 137

Omistuksia muissa yhteisöissä koskevat liitetiedot Kuntakonsernin osuus

(1000 euroa)

Kotipaikka Kunnan Konsernin Omasta Vieraasta Tilikauden

omistus- omistus- pää- pää- voitosta/

Tytäryhteisöt

osuus osuus omasta omasta tappiosta

Pirkkalan jäähalli Oy Pirkkala 99,92 99,92 595 26 -44

Niemenmaan Lämpö Oy Pirkkala 70,00 70,00 19 4 4

Kiinteistö Oy Pirkkalakeskus Pirkkala 77,55 77,55 7 326 16 9

Yhteensä

7 940 46 -31

Kuntayhtymät Tampereen kaupunkiseudun ky Tampere 4,48 4,48 19 16 0

Pirkanmaan liitto ky Tampere 2,86 2,86 48 29 3

Pirkanmaan sairaahoitopiirin konserni Tampere 1,64 1,64 3 535 5 510 268

Hämeen päihdehuollon ky Lammi 0,79 0,79 0 0 0

Yhteensä

3 602 5 555 271

Saamisten erittely 2016 2015

Pitkä- aikaiset

Lyhyt- aikaiset

Pitkä- aikaiset

Lyhyt- aikaiset

Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä

Myyntisaamiset Lainasaamiset

5 172

Muut saamiset

Siirtosaamiset

62 421

62 002

Yhteensä

62 421

67 174

Saamiset yhteensä

62 421

67 174


114

Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Lyhytaikaiset siirtosaamiset Menoennakot

Etukäteen maksetut maksut 1 041 773 1 351 112 971 162 1 281 532

Tulojäämät Siirtyvät korot 15 421 42 621

Kelan korvaus työterveyshuollosta 453 210 412 887 408 991 369 355

Tuet ja avustukset 654 435 366 404 650 963 361 433

Muut tulojäämät 107 501 83 126 62 421 62 002

Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä 2 272 339 2 256 150 2 093 537 2 074 321


115

Taseen vastattavia koskevat liitetiedot

Oman pääoman erittely Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Peruspääoma 1.1. 30 758 682 30 758 682 30 758 682 30 758 682

Peruspääoma 31.12. 30 758 682 30 758 682 30 758 682 30 758 682

Yhdistysten ja Säätiöiden peruspääoma 1.1. 3 651 2 831 Yhdistysten ja Säätiöiden peruspääoma 31.12. 3 651 2 831

Arvonkorotusrahasto 1.1. 324 367 324 367 Arvonkorotusrahasto 31.12. 324 367 324 367

Muut omat rahastot Varausrahaston pääoma 1.1. 154 216 154 216 154 216 154 216

Varausrahaston pääoma 31.12. 154 216 154 216 154 216 154 216

Vahinkorahaston pääoma 1.1. 53 802 53 802 53 802 53 802

Vahinkorahaston pääoma 31.12. 53 802 53 802 53 802 53 802

Muut omat rahastot yhteensä 1.1. 2 200 104 2 203 854 Muut omat rahastot yhteensä 31.12. 2 200 104 2 203 854

Edellisten tilikausien ylijäämä 1.1. 47 506 148 47 192 939 45 621 583 45 610 315

Edellisten tilikausien ylijäämä 31.12. 47 506 148 47 192 939 45 621 583 45 610 315

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 7 031 996 320 270 5 814 11 267

Oma pääoma yhteensä 88 032 966 81 010 962 76 594 097 76 588 283

Pitkäaikaiset velat 2016 2015

erääntyvät maksettaviksi myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua

Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 7 500 000 8 750 000

Pitkäaikaiset velat yhteensä 7 500 000 8 750 000

Muiden velkojen erittely 2016 2015

Muut velat Vesilaitoksen liittymismaksut 3 910 959 3 740 349

Maa-ainesyksikön tunnistepantit

13 300

Muut velat yhteensä 3 910 959 3 753 649

Pakolliset varaukset Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Eläkevaraukset Muut pakolliset varaukset 606 819 581 358

Muut pakolliset varaukset yhteensä 606 819 581 358


116

Vieras pääoma 2016 2015

Pitkä- aikaiset

Lyhyt- aikaiset

Pitkä- aikaiset

Lyhyt- aikaiset

Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä

Saadut ennakot Ostovelat

1 501 472

1 524 840

Muut velat Siirtovelat Yhteensä 1 501 472

1 524 840

Vieras pääoma yhteensä 1 501 472

1 524 840

Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot 331 243 584 636 176 609 505 991

Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotukset 367 844 529 907 284 633 436 633

Lomapalkkajaksotus 8 246 804 8 745 152 7 174 273 7 621 238

Korkojaksotukset 226 637 272 376 158 967 206 694

Muut menojäämät 409 639 405 197 156 413 148 956

Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä 9 582 167 10 537 267 7 950 894 8 919 512


117

Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot

Vuokravastuut Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Vuokravastuut Vuokravastuut yhteensä 9 037 343 11 081 890 7 934 011 10 073 041

seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 2 151 675 2 150 326 2 135 504 2 139 030

myöhemmin maksettavat 6 627 733 8 658 260 5 798 507 7 934 010

sopimuksiin sisältyvät lunastusvelvoitteet 257 935 273 304 Leasingvastuut yhteensä (arvonlisäveroineen) 3 953 611 1 413 160 3 647 956 1 045 746

seuraavalla tilikaudella maksettava osuus 790 021 587 455 703 681 509 648

myöhemmin maksettavat 3 163 590 825 705 2 944 275 536 098

siitä kiinteistöihin liittyvät rahoitusleasingvastuut 2 910 438 161 950 2 783 964 Leasingsopimuksiin ei sisälly olennaisia irtisanomis- ja lunastusehdon mukaisia vastuita.

Vastuusitoumukset Konserni Kunta

2016 2015 2016 2015

Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta

Tytäryhtiöiden puolesta annetut takaukset Alkuperäinen pääoma 73 900 73 900 73 900 73 900

Jäljellä oleva pääoma 43 332 53 521 43 332 53 521

Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma 14 609 494 3 429 494 14 600 000 3 420 000

Jäljellä oleva pääoma 13 660 533 2 542 671 13 659 883 2 253 064

Muut takausvastuut Vastatakaus Tampereen kaupungille, kaupungin Pirkanmaan Jätehuolto Oy:lle antamien

ympäristölupien edellyttämän 12 milj. euron investointilainan takaukselle.

Omavelkainen, enintään 17,5 milj. euron takaus TREDU-Kiinteistöt Oy:lle Tampereen seudun ammattiopiston Pirkkalan toimipisteen perusparannus- ja laajennushankkeeseen.

Vastuu kuntien takauskeskuksen takausvastuista 2016 2015

Kunnan osuus takauskeskuksen takausvastuista 31.12. 91 198 061 89 125 958

Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista 31.12. Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastosta 31.12. 68 073 63 512


118

Muut taseen ulkopuoliset järjestelyt

2016 2015 2016 2015

Sopimusvastuut

Maankäyttösopimuksista kunnalle aiheutuvat velvoitteet 510 547 459 000 510 547 459 000

Seuraavalle ti l ikaudelle kohdistuva osuus 104 547 104 547

Sopimusvastuut yhteensä 510 547 459 000 510 547 459 000

Arvonlisäveron palautusvastuu 4 147 369 4 376 146 4 147 369 4 375 223

Johdannaissopimukset

Koronvaihtosopimus 1

Koronvaihtosopimus on tehty yksittäisen lainan

korkoriskin suojaamiseksi. Koronvaihtosopimuksella

muutettu vaihtuvat korot kiinteiksi. Laina ja

koronvaihtosopimuksen pääoma, eräpäivä sekä

koronmaksupäivät vastaavat toisiaan. Sopimus

erääntyy 24.4.2017.

Lainan pääomaa vastaava nimellisarvo 400 000 1 200 000 400 000 1 200 000

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -109 384 -576 717 -109 384 -576 717


Koronvaihtosopimus on tehty vastaavan määräisen

lainan korkomenojen kiinnittämiseki. Sopimus

erääntyy 24.4.2017.

Lainan pääomaa vastaava nimellisarvo 400 000 1 200 000 400 000 1 200 000

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) 92 620 521 152 92 620 521 152


Koronvaihtosopimuksella muutetaan vaihtuva korko

kiinteäksi ajalle 2019-2049. Sopimus suojaa

lainsalkkua 30 milj. euroon asti. Sopimus alkaa

11.4.2019 ja päättyy 12.4.2049.

Lainan pääomaa vastaava nimellisarvo 30 000 000 30 000 000 30 000 000 30 000 000

Käypä arvo (pankin ilmoituksen mukaan) -12 617 640 -9 424 987 -12 617 640 -9 424 987

KuntaKonserni


119

Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot

Henkilöstön lukumäärä 31.12. 2016 2015

Vakituinen Määrä-aikainen

Vakituinen Määrä-aikainen

Hallinto-osasto 54 12 59 11

Perusturvaosasto 387 111 392 109

Sivistysosasto 455 151 454 156

Tekninen osasto 148 31 160 17

Yhteensä 1 044 305 1 065 293

Työllistetyt

19

29

Kaikki yhteensä 1 368 1 387

Henkilöstökulut 2016 2015

Henkilöstökulut tuloslaskelman mukaan 55 338 601 55 957 310

Henkilöstökuluja aktivoitu aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin 353 655 410 707

Henkilöstökulut yhteensä 55 692 256 56 368 017

Luottamushenkilön palkkioista perityt ja tilitetyt luottamushenkilömaksut 2016 2015

Keskustan Pirkkalan Paikallisyhdistys ry 1 956 2 215

Pirkkalan Kokoomuksen Toivo 333 1 242

Pirkkalan Kokoomus ry 2 305 1 730

Pirkkalan kokoomusnaiset ry 1 281 1 816

Pirkkalan Perussuomalaiset ry 1 986 2 229

Pirkkalan sos.-dem. Työväenyhdistys Toivo ry 4 326 4 862

Pirkkalan Vasemmistoliitto ry 1 845 2 120

Suomen kristillisdemokraattien Pirkkalan paikallisosasto ry 352 477

Vihreä Pirkkala ry 3 286 3 421

Tilitetyt luottamushenkilömaksut yhteensä 17 670 20 112

Tilintarkastajan palkkiot 2016 2015

Tilintarkastuspalkkiot 20 750 20 573

Tilintarkastajan lausunnot 3 304 2 871

Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät Muut palkkiot 9 402

Palkkiot yhteensä 33 456 23 444

Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2016 Eriytetyt tilinpäätökset

120

Vesihuoltolaitos

Tehtävä Pirkkalan kunnan vesihuoltolaitoksen tehtävänä on hoitaa kunnan vesi- ja viemärilaitostoimintaa lakien ja viran-omaismääräysten mukaisesti. Talousarvion toteutuminen Tuloslaskelma


Toimintatuotot 853 000 853 000 934 385 81 385


150 000 255 208 105 208

Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot 703 000

703 000 679 177 -23 823

Toimintakulut -126 968 -126 968 -39 934 87 034

Henkilöstökulut

-689 -689


-126 656 -33 134 93 522

Aineet, tarv. ja tavarat

-1 522 -1 522

Avustukset Muut toimintakulut -312

-312 -4 589 -4 277

Toimintakate 726 032 726 032 894 451 168 419


-683 000 -671 948

Tilikauden tulos 43 032 43 032 222 503 179 471


Pysyvät vastaavat 11 847 564 1 154 759 -671 948 12 330 375 Toiminnalliset tavoitteet

Tavoite



Saneeraussuunnitel-man toteuttaminen

Saneeraussuunnitelmassa vuodelle 2016 määritelty-jen hankkeiden toteutta-minen

Toteutuneet hankkeet Toteutunut saneerausohjel-man mukaisesti

Hyvä asiakaspalvelu Asiakastyytyväisyystutki-muksen toteuttaminen (Tampereen Vesi)

Tutkimuksen tulokset Toteutunut. Asiakastyytyväi-syystutkimuksen tulosten mukaan keskiarvo parani 0,04 yksikköä edelliseen 2014 tehtyyn kyselyyn verrattuna ja arvosana 2016 oli 8,61 asteikolla 4-10.


TP2015 TA2016 TP2016

Taloudellisuus

Taksat (alv 0 %)

puhdas vesi, €/m3

1,31 1,38 1,38

jätevesi vesi, €/m3

1,92 1,99 1,99


121

Investoinnit


Vesilaitos -1 899 000 75 000 -1 824 000 -1 154 759 -669 241

5002 Niemenmaa -570 000 -570 000 -194 400 -375 600

5005 Kyösti -75 000 75 000 0 0 0

5007 Naistenmatka 0 0 -109 109

5008 Kurikka -90 000 -90 000 -52 507 -37 493

5010 Vähäjärvi -100 000 -100 000 -65 833 -34 167

5012 Nikkilänniemi -50 000 -50 000 -2 500 -47 500

5021 Vaitti -90 000 -90 000 -119 480 29 480

5030 Linnakallio 0 0 -1 020 1 020

5101 Katujen saneeraus -600 000 -600 000 -596 773 -3 227

5120 Tampereen Seudun keskuspuhdistamo -300 000 -300 000 -122 136 -177 864


122

Toimintakertomus Pirkkalan kunnalla ja Tampereen Vedellä on yhteistyö-sopimus veden jakelusta ja puhdistamisesta sekä ver-koston ylläpidosta. Sopimus on voimassa 2011 - 2041. Tampereen Vesi vastaa veden jakelusta ja jäteveden puhdistamisesta sekä verkostojen ylläpidosta sekä asiakaspalvelusta kuten vesihuollon liittymissopimuk-sista, vesilaskutuksesta, liitoslausunnoista ja karttapal-velusta. Pirkkalan vesihuoltolaitos vesihuoltoverkostoineen ja siihen liittyvine laitteineen ja laitoksineen ovat Pirkka-lan kunnan omaisuutta. Pirkkalan kunnan vesihuolto-laitokselle kuuluu olemassa olevan vesihuoltoverkos-ton ja laitteiden saneeraus ja uuden rakentaminen. Pirkkalan kunta vastaa myös vesihuoltolaitoksen toi-minta-alueiden määrittämisestä ja vesihuollon kehit-tämissuunnitelman päivittämisestä. Tampereen Vesi maksaa käyttöoikeusvuokraa Pirkka-lan vesihuoltolaitoksen verkostoista ja niihin liittyvistä laitteistoista. Vuokran määrä tarkastetaan vuosittain käyttöomaisuuden tasearvon muutoksen mukaisesti. Vesihuollon käyttömaksut on sidottu kertoimella 1,2 Tampereen Veden maksuihin. Vuonna 2016 taksat (alv 0 %) olivat seuraavat: puhdas vesi 1,38 €/m3 ja jätevesi 1,99 €/m3. Pirkkalan kunta määrittelee vesihuollon liittymismak-sut ja saa näistä tulevat tulot. Liittymismaksujen yksik-köhinta ja tonttiliittymien rakentamiskorvaukset on

sidottu maarakennusindeksin kokonaisindeksiin edelli-sen vuoden syyskuun indeksin perusteella. Maksujen ja korvaustenmäärän tarkastamisajankohta on vuoden vaihde. Vuoden 2016 liikevaihto oli 934.384 euroa, mikä on edellistä vuotta 6 prosenttia pienempi. Vuonna 2016 vesihuoltolaitoksen liikevaihtoon sisältyy liittymismak-sutuloja 218.955 euroa ja taseen pitkäaikaiseen vie-raaseen pääomaan on kirjattu lisäykseksi palautuskel-poisia liittymismaksutuloja 170.610 euroa. Vesihuoltolaitoksen liiketoiminnan ylijäämä oli 222.503 euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 285.417 euroa. Tilikauden ylijäämä oli 149.171 euroa, kun tili-kauden ylijäämä oli vuotta aikaisemmin 211.895 eu-roa. Vesihuoltolaitoksen taseen loppusumma oli vuoden 2016 lopussa 12,8 milj. euroa. Pysyvien vastaavien arvo oli 12,1 milj. euroa. Oma pääoma oli 8,5 milj. euroa, josta edellisten kausien ylijäämä 3,4 milj. euroa ja tilikauden ylijäämä 149.171 euroa. Tilikauden 2016 toiminnan rahavirta oli 821.119 euroa ja oli edelliseen tilikauteen verrattuna 48.446 euroa pienempi. Vuoden 2016 investointimenot olivat 1.154.759 euroa ja olivat edelliseen vuoteen verrattu-na 527.907 euroa suuremmat.


123

Tuloslaskelma

2016

2015

Liikevaihto 934 384,98 993 757,48

Liiketoiminnan muut tuotot 0,00 0,00

Materiaalit ja palvelut -34 655,36 -50 351,82

Aineet tarvikkeet ja tavarat

Ostot tilikauden aikana -1 521,60 -2 566,75

Palvelujen ostot -33 133,76 -47 785,07

Henkilöstökulut -689,22 0,00

Palkat ja palkkiot -587,39 0,00

Henkilösivukulut -101,83 0,00

Eläkekulut -64,89 0,00

Muut henkilösivukulut -36,94 0,00


Suunnitelman mukaiset poistot -671 948,21 -657 670,44

Liiketoiminnan muut kulut -4 589,33 -317,72

Liikeylijäämä/alijäämä 222 502,86 285 417,50

Rahoitustuotot ja -kulut -73 331,51 -73 522,78

Muut rahoitustuotot 192,27 1,00

Korvaus peruspääomasta -73 523,78 -73 523,78

Muut rahoituskulut

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 149 171,35 211 894,72

Rahoituslaskelma

2016

2015

Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä/alijäämä 222 502,86 285 417,50

Poistot ja arvonalentumiset 671 948,21 657 670,44

Rahoitustuotot ja -kulut -73 331,51 821 119,56 -73 522,78 869 565,16

Investointien rahavirta Investointimenot -1 154 759,28 -625 851,63

Rahoitusosuudet investointimenoihin -1 154 759,28 21 300,00 -604 551,63

Toiminnan ja investointien rahavirta -333 639,72 265 013,53



Pitkäaikaisten lainojen vähennys 0,00 -8 619,52 -8 619,52


Saamisten muutos 80 045,07 -336 889,89

Korottomien velkojen muutos 253 594,65 333 639,72 80 495,88 -256 394,01

Rahoituksen rahavirta 333 639,72 -265 013,53

Rahavarojen muutos 0,00 0,00


124

Tase

2016 2015

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet


* Aineelliset hyödykkeet 12 329 317,06 11 846 505,99

PYSYVÄT VASTAAVAT 12 329 317,06 11 846 505,99

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Saamiset

Lyhytaikaiset saamiset

Muut saamiset 446 998,44 540 351,05

Siirtosaamiset 24 741,23 11 433,69

Lyhytaikaiset saamiset 471 739,67 551 784,74

* Saamiset 471 739,67 551 784,74

VAIHTUVAT VASTAAVAT 471 739,67 551 784,74

VASTAAVAA 12 801 056,73 12 398 290,73

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA

Peruspääoma 4 901 585,15 4 901 585,15

Ed. tilikausien yli/alijäämä 3 458 416,72 3 246 522,00

Tilikauden yli/alijäämä 149 171,35 211 894,72

OMA PÄÄOMA 8 509 173,22 8 360 001,87

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET

Vapaaehtoiset varaukset 266 216,00 266 216,00

POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET 266 216,00 266 216,00

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

Lainat julkisyhteisöiltä 0,00

Liittymismaksut ja muut velat 3 910 958,52 3 740 348,59

* Pitkäaikainen 3 910 958,52 3 740 348,59

Lyhytaikainen

Lainat julkisyhteisöiltä 0,00

Ostovelat 114 708,99 26 886,33

Muut velat 0,00

Siirtovelat 4 837,94

* Lyhytaikainen 114 708,99 31 724,27

VIERAS PÄÄOMA 4 025 667,51 3 772 072,86

VASTATTAVAA 12 801 056,73 12 398 290,73

Pirkkalan kunta Tilinpäätös 2016 Luettelot ja selvitykset

125

Luettelo kirjanpitokirjoista ja selvitys kirjanpidon säilytyksestä

Tilikaudella 1.1.–31.12.2016 on käytetty seuraavia kirjanpitokirjoja: Pääkirja Päiväkirja Tasekirja Talousarvion toteutumisvertailu Tilinpäätöksen säilyttäminen arkistonmuodostussuunnitelman mukaan: Pysyvästi säilytettävät

Tasekirja Talousarvion toteutumisvertailu Tilintarkastuskertomus ja arviointikertomus Tilien nimet

10 säilytettävät Pääkirja Päiväkirja Tase-erittelyt Tilikauden tositteet*

*ESR:n rahoittamien kohteiden tositteet 15 vuotta. 1.11.2005 alkaen ostolaskut säilytetään sähköisessä muodossa. 1.10.2006 alkaen tiliotteet ja niihin sisältyvät tositteet säilytetään sähköisessä muodossa. 1.1.2008 alkaen kirjanpitokirjat ja muu aineisto säilytetään sähköisessä muodossa.

tilinpäätös 2016 · hietalahti lauri rautakorpi ari peltoniemi heli turtiainen henriikka...

Documents