Erikoinen vesiekosysteemi Itämeri
Minun mereni on nimeltään Itämeri. Suomalaisena asun sen rannalla ja saan onnekseni nauttia sen tarjoamista monista iloista elämässäni. Itämeri on nuori ja matala sisämeri sekä meille tuttu elinympäristö. Sen keskisyvyys on vain n. 54 metriä. Se on Atlantin valtameren sivumeri ja Mustameren jälkeen toiseksi suurin murtovetinen sisävesi. Itämeren rantavaltioita ovat Suomen ohella myös kahdeksan muuta valtiota; Ruotsi, Tanska, Saksa, Puola, Viro, Latvia ja Liettua sekä Venäjä. Nämä valtiot
 ympäröivät Itämerta. Itämeri on erikoinen meri, koska sen vesi on murtovettä. Se tarkoittaa, että veden suolapitoisuus vaihtelee eli on makean veden ja valtameren suolaisen veden sekoitusta. Toiset osat merestä ovat vähäsuolaisempia kuin toiset. Rannoilla jokien suistoissa ja Pohjanlahden ja Suomenlahden perukoilla vesi on jo melkein makeaa vettä. Suolaista vettä pääsee Itämereen lähinnä Tanskan salmien kautta.
kkk
 
Minun mereni alkaa heti kotiovelta. Asun Perniönjoen rannalla, jokivartta pitkin on merelle matkaa n. 1 km. Lisäksi n. puolen kilometrin päässä sijaitsee vielä Hästönlampi, joka on minulle tärkeä paikka erityisesti kesäisin. Rannalta on mukavaa lähteä
pienelle ajelulle merelle tai vaikkapa onkia!
 
Itämeren kasveista kaikkein runsaslajisin ryhmä on kasviplanktonlevät. Kuvassa on ilmeisesti ahdinpartaa ja ahvenvitaa, joita pienet kalanpoikaset käyttävät ravintonaan. Ne kuuluvat uposlehtisten kasvien vyöhykkeeseen. Niitä on myös monia muita lajeja kuten esim. panssarilevät ja rakkolevät ja usein kesällä esiintyvä sinibakteeri eli sinilevä. Se näyttää vihreältä hernekeitolta veden pinnalla ja on myrkyllistä. Silloin on syytä välttää uimista ja erityisesti veden joutumista suuhun. Levämyrkyt aiheuttavat ihmisille allergisia oireita. Myös eläimille, kaloille ja linnuille ne ovat haitallisia. Vesikasvillisuus on rehevää ja monipuolista suojaisissa merenlahdissa.
Oheinen kuva on otettu kesällä 2013 veneretkeltä Hiittisiin.
 
Rantakasvien vyöhykkeellä kasvaa runsaasti lehtipuita, jotka sietävät vedenpinnan nousua ja laskua. Rannassamme kasvaa esim. tervaleppiä ja koivuja ja pihlajia. Joessa on kesäisin hyvin vilkas veneliikenne, aaltojen vuoksi rannat ovat rauenneet ja puiden juuret tulevat näkyviin. Kuvissa tervaleppiä ja järvikaislaa. Järvikaisla, -ruoko, -korte ja kurjenmiekka ovat esimerkkejä ilmaversoisista kasveista, jotka kasvavat usein rannassa erittäin korkeina ja tiheinä kasvustoina. Niillä on juuri 
 ja maavarsi pohjaliejussa. Maavarteen kasvi varastoi ravintoa. Rantakasveista käytetään yleisesti nimitystä kaislikko.
 
 
Rantakukka kasvaa suurina rykelminä joen rannoilla. Se voi kasvaa hyvinkin korkeaksi ja on erittäin näyttävä rantojen kukkija. Se on esimerkki rantakasveista.
 
 
 
Itämeren linnusto on monipuolinen ja runsas. Monet lintuharrastajat tulevat kaukaakin keväisin saaristoon bongaamaan lintuja, sillä luodoilla ja saarissa elää runsaasti myös harvinaisempia lintuja. Saaristomerellä elävät mm. lapintiirat, ruokit ja riskilät. Suomen tunnetuin ja arvokkain lintuvesi on Liminganlahti, jossa suuret määrät muuttolintuja levähtää keväisin ja syksyisin. Monia lintuja on nykyään suojeltu suojeluohjelmilla, jotta laji ei kuolisi sukupuuttoon. Suojeluohjelmilla pyritään suojelemaan kansallisesti tärkeitä
 ja arvokkaita luontoarvoja. On myös perustettu lintujensuojelualueita, joille ei lintujen pesintäaikaan saa edes rantautua. Suojelun haittavaikutuksena monet kannat ovat levinneet jopa liikaakin, esim. merimetso, jonka uskotaan
 jo tuhoavan puustoa ja kalalajeja. Kuvassa yksinäinen kyhmyjoutsen poikanen, joka eksyi rantaamme viime syksynä
 juuri kun talvi alkoi tehdä tuloaan.
 
 
 
 
 
 ja muuta aluskasvillisuutta. Rannat voivat olla jyrkkiäkin,  joten ainakin veneiltäessä on syytä olla varovainen rantautumisessa. Yläkuvassa veljeni kuvaamaa rantaa Högsårasta.
 
 
 
www.itameriportaali.fi
fi.wikipedia.org/wiki/itameri
www.puhdasitameri.fi
www.wwf.maapallomme.itameri
Kuvat harmaahylkeestä wikimedia commons yleiset kuvat
Kaikki kuvat (paitsi harmaahylje 2 kpl) ovat omia kuvia omista kuva-albumeista. Olen saanut luvan käyttää sekä veljeni että äitini
ottamia kuvia.