Duuniin Destiaan

Missä ajamme vuonna 2060?

Hannu Leinonen: uusia osaajia infra-alalle Laserintarkkaa päällystystyötä Opiskelijaliite Duuniin Destiaan

DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 3/2012

via

Duuniin Destiaan

› Tuhannet nuoret miettivät parhaillaan, mitä isona tekisi: mitä opiskelisi, mihin ammattiin valmistuisi? Mistä löytyisi töitä vielä vuosien opiskelui-den jälkeen, vaikka talouden suhdanteet vaihtelevat? Mikä ala tarjoaa kehit-

tyvän, kiinnostavan työympäristön ja paljon houkuttelevia tulevaisuuden työ-paikkoja, joissa pääsee vaikuttamaan sekä omaan ympäristöönsä että tulevien sukupolvien elämänlaatuun?

Yksi vastaus näihin kysymyksiin on infra-ala. Infra-alan tehtävistä on tulossa entistä monipuolisempia ja haasteellisempia. Ajat muuttuvat, samoin työkalut. Painopiste on siirtymässä puhtaasta hintakilpailusta kokonaisratkaisujen tar-jontaan. Alalta on avautumassa työtehtäviä, joita tällä hetkellä ei ole vielä ole-massakaan, toteaa toimitusjohtaja Hannu Leinonen jutussa ”Tulevaisuuden rakentajat” sivuilla 16–18.

Yksi tapa testata omaa kiinnostusta alalle on kesäharjoittelu. Destiassa ote-taan vakavasti tulevaisuuden osaajapula; yhtenä osoituksena tästä on harjoit-telijaohjelma, jonka aikana nuoret pääsevät tutustumaan infra-alaan ruohon-juuritasolta aina asiantuntijatehtäviin asti. Kesäharjoittelijoita rekrytoimalla Destiassa pyritään kasvattamaan omia tulevaisuuden tekijöitä jo alusta alkaen.

Tänä vuonna Destia palkittiin kunniamaininnalla Akavan Opiskelijavaltuus-kunnan järjestämässä Suomen paras kesätyönantaja -kilpailussa. Palkinto tuli siitä pitkäjänteisestä työstä, jolla yritys pyrkii sitouttamaan opiskelijoita yrityk-sen työntekijöiksi jo heidän opiskeluaikanaan. Lisäksi raati nosti valinnassaan esiin Destian esimiestyön laadun. Esimiestyöhön Destiassa on panostettu tänä vuonna muun muassa PRO-valmennusohjelman kautta ja on mukavaa havai-ta, että työ tuottaa tulosta!

Missä mennään moottoriteillä, kun nyt opintojaan aloittelevat nuoret jää-vät eläkkeelle? Joko autot lentävät, tai ainakin keskustelevat keskenään, ku-ten jutussa ”Minne menet, moottoritie?” sivuilla 6–11 visioidaan? Suomen ensimmäinen moottoritie, Tarvontie, avattiin liikenteelle 16.12.1962. Viisi-

kymmenvuotisjuhlan kunniaksi teimme katsauksen 50 vuoden säteellä sekä taakse- että eteenpäin. Tulevaisuuden infran rakentajat ovat aivan uuden-

laisten haasteiden edessä.

Tervetuloa haastavalle alalle!

pääkirjoitus

Miia Apukka

infra-ala 2062

VIA 3/2012 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. julkaisija Destia oy, Heidehofintie 2, pL 206, 01300 Vantaa. Vaihde 020 44411. www.destia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, 050 495 0736, miia.apukka@destia.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Miia Apukka, Niina Nevamäki, Anna Availa, Anne Luodonpää,

Minna Heinonen, kalevi katko, Hannu kulju, jukka raudasoja TOIMITUS sanoma Yritysjulkaisut: toimituksen esimies kimmo Holappa

tuottaja satu Alavalkama ulkoasu Anu pyykkö repro tuukka palmio ja Anne Lindfors. toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai

kuvien palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA sanoma Yritysjulkaisut, puh. (09) 1201. OSOITTEENMUUTOKSET destia@destia.fi

PAINOPAIKKA kirjapaino uusimaa oy, porvoo 2011. issN 1458-5243. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.

KANSI Valtatie 1 Helsinki–turku. kuva: Coptermedia

2 VIA 3 | 2012

via

615-22

4 Uutiset Ajankohtaisia kuulumisia infra-alalta

6 Minne menet, moottoritie? suomen ensimmäinen moottoritie tarvontie avattiin

50 vuotta sitten. Nyt äly ja automaatio yleistyvät liikenteessä.

12 Miten minusta tuli... Lakimies Eeva kirveskari on sopimusosaamisen tehopakkaus.

14 Terveiset työmaalta tietomallinnus sopii myös siltojen suunnitteluun. 15–22 Duuniin Destiaan kesätyö, harjoitteluohjelma tai opinnäytetyö mielessä? opiskelijaliitteessä parhaat työnhakuvinkit, urakokemuksia ja toimitusjohtaja Hannu Leinosen katsaus.

23 Infra-alalla on aina töitä Viiden vuoden kuluessa alalle rekrytoidaan 5 000 uutta osaa- jaa, sanoo iNFrA ry:n toimitusjohtaja paavo syrjö. 26 Laatua urakoihin rakennusinsinööriliiton puheenjohtaja risto Vahanen toivoo,

että hinta ei olisi urakkakilpailun tärkein valintaperuste.

31 Laserintarkkaa päällystystyötä kantatie 51:n uusi päällyste toteutettiin nopeasti ja turval- lisesti laserkeilausmittauksella.

34 Tiedataa pintaa syvemmältä Destian pertti Virtalan pulssimittaus kertoo korjaustarpeet.

36 Mestari ja kisälli Matti Välikangas ja tuomas räinä työskentelevät suomen suurimmassa infrahankkeessa – melkein kuin isä ja poika. 38 In Brief 40 Sudoku

VIA 3 | 2012

Leh

tiku

va

san

na

Liim

atai

ne

n

san

na

Liim

atai

ne

n

viaNäin

strategiatoteutuu

Lue Vian jutuista, miten Destian

strategia toteutuu käytännössä!

12

3

26

3/2012

Liikenteelle avaa-misen valmistelua Tolsan eritasoliit-tymän rampeilla marraskuussa 2011.

via

4

uutiset

VIA 3 | 2012

Kantatie 51:n Kirkkonummen ja Kiven-lahden välinen osuus avattiin liikenteelle nelikaistaisena kolmessa vaiheessa en-nen joulua.

Ensimmäiseksi nelikaistaisen tien sai käyttöön Kirkkonummen ja Jorvaksen välinen osuus, toiseksi Sarvvikin erita-soliittymän ja Kivenlahden väli ja viimei-seksi Sarvvikin ja Jorvaksen eritasoliit-tymien välinen osuus. Nelikaistaisena avattavilla tieosuuksilla on voimassa 80 

km/h nopeusrajoitus töiden valmistumi-seen asti syksylle 2013. Yksikaistaisilla osuuksilla on käytössä 60 km/h nopeus- rajoitus.

– Tien avaaminen nelikaistaisena on mahdollista onnistuneen työsuunnitte-lun ja tehokkaan rakentamisen vuoksi. Leudot ja lumettomat syksyt ovat myös helpottaneet tehokasta rakentamista, sanoo Destian projektijohtaja Jukka-Pekka Saikkonen. 

Vaikka kaistat saadaan auki etuajassa, uusi tieosuus valmistuu kokonaisuu-dessaan moottoritienä syksyllä 2013. Työt jatkuvat koko alueella ensi vuoden syksyyn asti. Vuoden 2013 aikana paran-nushankkeita viimeistellään muun muassa riista-aitoja ja meluesteitä rakentamalla, kaideasennuksilla ja vihertöillä. Espoon-lahdella jatkuvat Muulon museosillan kunnostustyöt kesään 2013 asti.

Vialle kiitosta  ja kehittämistarpeitaVia-lehden syyskuun numerossa lukijoilla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä. ”Jatkakaa samaan malliin”, kommentoi yksi Via-lehden lukijatutkimuksen vastaajista. Hyvänä pidettiin lehden monipuolisia aiheita ja ajankohtaisuut-ta. Enemmän tietoa toivottiin innovaatioista ja kehityshankkeista erityisesti niiden tekijöiden kertomana.

Via-lehteä pidettiin kokonaisuutena hyvä-nä. Palaute lämmitti toimituskunnan mieltä, ja lukijoiden ideat ja kehittämistarpeet huomioi-daan tulevissa numeroissa. 

Kaikkien vastanneiden kesken arvottiin pal-kintoja. Bilteman 500 euron lahjakortin voitti Jani Riihiniemi Rovaniemeltä. Valinnaisen Sanoma Magazinesin lehtivuosikerran voittivat Seija Sorje Turusta ja Soili Vento Destiasta.

Onnittelut voittajille, ja kiitos kaikille lukija-tutkimukseen vastanneille!

Kuv

a: L

iiken

nevi

rast

o

Destia jatkaa edellisvuosina hyväksi koettua perinnettä luopua joululahjojen antamisesta asiakkaille ja yhteistyökumppaneille ja luovut-taa varat Suomen Tiepalvelumiehet STM ry:lle tukemaan heidän arvokasta ja pyyteetöntä työtään liikkujien hyväksi.

Suomen Tiepalvelumiehet STM ry on toi-minut liikkujien hyväksi jo 41 vuotta. Aktiivisia tiepalvelumiehiä on ympäri Suomea noin sata. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen. Jou-lun alla Tiepalvelumiehiä näkyy ohjaamassa liikennettä Finlandia-talon läheisyydessä, kun ylipormestari Jussi Pajunen isännöi koululais-ten itsenäisyyspäivän juhlaa sekä Seurasaaren Joulupolulla, Lucia-kulkueen yhteydessä ja jouluaattona ja joulupäivänä Pyhän Laurin kirkolla. Operaatio Joulupukki on käynnissä 22.12.2012 – 8.1.2013.

Joululahjavaroilla tukea Suomen Tiepalvelumiehille

Kantatie51:nensimmäinenparannettuosuusotettiinkäyttöön

VIA 3 | 2012 5

uutiset

Destialle kunnia-maininta Suomen paras kesätyönanta-ja 2012 -kilpailussaDestia palkittiin kunniamaininnalla Suo-men paras kesätyönantaja 2012 -kilpai-lussa marraskuussa. Kunniamaininnan jakoi Akavan opiskelijavaltuuskunta AOVAn raati, jonka puheenjohtajana toi-mi työministeri Lauri Ihalainen.

Destian ilmoitti kilpailuun rakennusin-sinööriksi ammattikorkeakoulussa opis-keleva Jussi Virolainen.

– Kesäharjoitteluni eteni loogisesti aina haastavampiin tehtäviin. Yksin ei tarvinnut asioita ratkoa, vaan muilta sai kysyä ihan mitä vain ja mistä vain, kehuu Virolainen.

Jussi Virolaisen mukaan perehdytyk-sessä kerrottiin kaikki tarvittava eduista velvollisuuksiin ja sitouttaminen tapahtui hyvässä hengessä. 

– Erityisesti tuotiin esille, että kuinka erilaisia työtehtäviä yrityksessä on ja kuinka voi siirtyä yrityksen sisällä eri paikkakunnal-ta ja työtehtävästä toiseen. 

Esimiestyöskentely oli oma-aloitteista, ja Virolaisen lähiesimies Seppo Rautiai-nen oli innokas opastamaan työntekijöi-tä. Destian tavoitteena on saada aikaan jatkumo, jossa nuori pääsee tutustumaan eri tehtäviin. Haasteet kasvavat iän ja opiskelujen myötä.

– Destiassa tiedetään, että sitouttami-sen edellytys on se, että henkilö haluaa olla meillä töissä – ei pelkästään se, että Destia haluaa hänet töihin. Tämä edellyt-tää opiskelijoiden ja yrityksen tarpeiden yhteensovittamista. Hyviksi havaittujen harjoittelijoiden kanssa paneudutaan yhdessä myös urasuunnitelman ja insinöö-ri- tai diplomityön tekoon, kertoo johtaja Jouni Karjalainen Destiasta.

SavonlinnanohikulkutieavattiinliikenteelleDestian urakoima rinnakkaistieyhteys Savonlinnan keskustan pohjoispuolella välillä Laitaatsalmi–Ruislahti otettiin käyttöön yli puoli vuotta ennakoitua aiemmin. Tie avat-tiin moottoriajoneuvoille 1. marraskuuta Savontien ja Ruislahden kiertoliittymien välil-le. Kävelijät ja pyöräilijät pääsevät rantatien maisemareitille kesällä 2013.

– Vuosi sitten havaitusta mahdollisuudesta avata tie moottoriajoneuvoille syksyllä 2012 pidettiin tiukasti kiinni. Kiitos tästä kuuluu erittäin motivoituneelle ja sitoutuneel-le työporukalle sekä hyvin toimineelle yhteistyölle Liikenneviraston kanssa, Destian työpäällikkö Harri Korhonen toteaa tyytyväisenä.

Työt jatkuvat talven tuloon saakka kevyen liikenteen väylien rakentamisella. Talven ajan työmaa pysyy hiljaisena ja tositoimiin päästään jälleen kesällä 2013, jolloin teh-dään viimeistelytyöt, jotka sisältävät muun muassa rinnakkaisväylältä keskustaan johta-vat katuyhteydet ja Olavinkadun kiertoliittymän.

Destian henkilöstö-johtaja Laura Ahokas ja Destian mu-kaan ilmoitta-nut Jussi Virolainen pal-kintojenjako-tilaisuudessa.

Kuv

a: A

kava

/Jaa

na P

arkk

ola Destia on voittanut Jyväskylän 

eteläisten kaupunginosien aluehoi-tourakan. Viisivuotinen urakka alkoi 15.10.2012, ja se sisältää Säynätsalon, Keljonkankaan ja Keltinmäen aluei-den liikenneväylien ja niihin kuuluvi-en viheralueiden ja puistojen ympärivuotisen hoitotyön.

Urakka on avannut yhdeksi tiedotuskanavakseen Facebook-sivun. Sivun tavoitteena on lisätä vuorovai-kutusta urakoitsijan ja kaupunkilaisten kesken. Sivulla Destian ammattilaiset vastaavat kaupunkilaisten kysy-myksiin, vinkkeihin ja palautteisiin sekä kertovat, miten työt alueella etenevät hyvien kuvien ja kuvausten kera.

Liity sivun tykkääjien joukkoon ja välitä viestiä eteen-päin. Sivu löytyy osoitteesta www.facebook.com/JKLetelainen.

Jyväskylän aluehoitourakka Facebookissa

VIA 3 | 2012 6

Minne menet, moottoritie?

VIA 3 | 2012 7

Teksti Olli Manninen Kuvat Susa Junnola, Coptermedia sekä  Ivo Pirhosen ja Liisa-Maija Tolonen-Pirhosen kotiarkisto

Minne menet, moottoritie?

Suomen ensimmäinen moottoritie Tarvontie avattiin Helsingin Munkkiniemen ja Espoon Gumbölen välillä 50 vuotta sitten. Nyt ajamme älykkäin järjestelmin varustetuilla moottoriteillä. Mutta miltä näyttää tulevaisuuden moottoritie, jolla autotkin keskustelevat ? 44

8 VIA 3 | 2012

› Suomessa on käytössä jo yli 780 kilo-metriä moottoriteitä. Niin kuin kaik-ki uusi, myös ensimmäisen moottori-tien rakentaminen herätti paljon vas-

tustusta. TVH eli Tie- ja vesirakennus-hallitus perusteli Tarvontien välttämättö-myyttä ennusteilla, joiden mukaan Suo-messa olisi jo miljoona rekisteröityä ajo-neuvoa vuonna 1970. Näitä myöhemmin todeksi osoittautuneita ennusteita pidet-tiin suuruudenhulluina, sillä 1950-luvul-la ajoneuvoja oli rekisteröity käyttöön vain 150 000 kappaletta.

Eino Hiltunen kuvailee hauskasti Tar-vontien urakkaa kirjoittamassaan histo-riikissa Tienpitoa Uudellamaalla (1987). Tarvontien yhteydessä ei uskallettu pu-hua autostradasta, sillä se olisi kansankie-lessä taipunut auroradaksi. Minkäänlaista kaahailupaikkaa ei haluttu olla rakenta-massa. Tieosuuden avaamisen alkuaikoi-na autoilijat kuitenkin tuntuivat kuvit-televan, etteivät liikennesäännöt koske-neet Tarvontietä.

Tarvontie-hanketta joudutti 1950-lu-vun työllisyystilanne yleislakon kuormit-tamassa maassa. Sodan aiheuttamat poik-keustyöt oli tehty ja uutta työtä oli löy-dettävä yhteiskuntarauhan turvaamisek-si. Lahdentien suunnitellut insinööri Into Veikko Olavi (IVO) Pirhonen sai ainut-laatuisen tehtävän Suomen ensimmäisen moottoritien työmaapäällikkönä. Tuke-naan hänellä oli Seutulan lentokentän ja Lahdentien rakentamisessa ansioituneita rakennusmestareita sekä puolitoista tu-hatta sekatyömiestä.

”Nuorille insinööreille Tarvontie tar-josi näytön paikan. Kaikki oli luotava tyhjästä, kun vertailukohdetta ei ollut. Oli määriteltävä, millaisin kaarresätein tai ajorataleveyksin moottoritie toteu-tettaisiin. Kun Turun moottoritietä ajaa, niin huomaa sen alkupään olevan mitoi-tettu aika pienille nopeuksille. Nykyisin moottoritiet suunnitellaan jouhevammik-si ja suoremmiksi”, sanoo johtava tutkija Matti Roine VTT:stä.

KuN KaTEpillari KauNiaiSiiN uppoSiHiltusen kirjoittaman historiikin mukaan työt aloitettiin liian vauhdikkaasti, eikä työmaan suunnittelutöitä ja maastonmit-tauksia koordinoitu riittävästi. Asiakir-

joja syntyi satoja kiloja, mutta tuoreim-mat suunnitelmat eivät aina ehtineet ajoissa työmaalle. Kun hanke työllisti yli tuhat miestä, jouduttiin tekemään no-peita ja luovia ratkaisuja, minkä vuoksi

myös alkuperäiset suunnitelmat muut-tuivat usein.

Moottoritien rakentamisen suurimpia haasteita oli materiaalien hankinta. Soraa ajettiin Tarvontielle 30 kilometrin pääs-

9 VIA 3 | 2012

tä Nummelasta 250 kuorma-autolla yö-tä päivää kolmessa vuorossa. Soraralli tu-li kalliiksi.

Maaston oikut yllättivät vähän väliä. Mutainen Huopalahti ja matala Espoon-

joen laajentuma hidastivat töitä. Kauniai-sissa katepillari hukkui vetelikköön, jossa ei ollutkaan pohjatutkimusten mukaista kantavaa moreenia. Lapiomiehet pelasti-vat arvokkaan työkoneen mudasta.

Louhintatöistä vaativin kohde oli Ka-savuoren kallio, jonne aikanaan oli myös suunniteltu pääkaupunkiseudun talviur-heilukeskusta.

Julkinen keskustelu pitkäksi venähtä-neestä urakasta kävi kuumana. Surkutel-tiin autotien alle jääneitä peltomaita, pe-lättiin autokolareiden lisääntyvän ja ih-meteltiin tien teknisiä erikoisuuksia. Lu-kuisat sillat ja muutama suuri alikulku mietityttivät kansalaisia. Suunnittelijoi-den mukaan siltoja tarvittiin, sillä nii-den alta piti päästä kulkemaan ”karanneet vangit, karja paimenineen, pitäjänapulai-set ja diakonissat”.

Soraa ajettiin Tarvontielle 30 kilometrin pääs-tä Nummelasta 250 kuorma-autolla. Lapio-töissä oli 1 500 miestä.

44

Soraa ajettiin Tarvontielle 30 kilometrin pääs-tä Nummelasta 250 kuorma-autolla. Lapio-töissä oli 1 500

Näinstrategiatoteutuu

liikenneympäristön megatrendien kehitys 

on Destian strategiatyön ytimessä.

10 VIA 3 | 2012

TYÖMaalla oMa poliiSi Ja puTKaTyöt venyivät rahan ja materiaalien puut-teen vuoksi. Työmaan palkkariidat nou-sivat puolueiden väliseksi nokkapokaksi päivänpolitiikkaan, mikä heijastui työ-maan ilmapiiriin.

Parakkeihin ja vanhoihin kansakou-luihin majoitettujen työntekijöiden joukkoon mahtui monenlaisia veijareita, joita varten työmaalla oli oma poliisi ja putka. Pahimmin riehaantuneita lapio-miehiä vietiin putkaan etenkin tili- ja lauantai-iltaisin.

Kun Tarvontien rakentaminen venyi, al-koi liikkua huhuja, ettei koko tieosuutta ole olemassakaan. Rakentamisen alkuvaihees-sa Tarvontie ei liittynyt muuhun olemassa olevaan tiestöön, mikä lisäsi spekulaatioita.

Tarvontie avattiin koko komeudessaan liikenteelle 16. joulukuuta 1962. Kuuden vuoden aikana oli louhittu 430 000 m3

kalliota, leikattu maa-aineksia linjalta 400 000 m3, levitetty asvalttia 340 000 m3

ja rakennettu 19 siltaa ja tunnelia. Nykyisin Tarvontie tunnetaan Helsin-

gin ja Espoon alueella Turunväylänä. Hel-singin ja Turun välistä moottoritietä on jatkettu useassa eri vaiheessa. 1970-luvul-la moottoritie ylsi Lohjanharjulle asti. Sen jälkeen meni yli 15 vuotta, kunnes raken-tamista jatkettiin. 2000-luvulle tultaessa Lohjanharju–Muurla-tien suunnittelussa ympäristönäkökulmat ja älykkäät ratkai-sut vaikuttivat jo vahvasti.

ÄlY oHJaa liiKENNETTÄVTT:n älyliikenteen INTRANS-innovaa-tio-ohjelmaa johtava tutkija Matti Roine arvioi, että nykyisen moottoritieverkos-

tomme sujuvuutta ja kapasiteettia voi-daan tulevaisuudessa kehittää uusien älyk-käiden järjestelmien avulla.

Ensimmäiset älykkäät ratkaisut liiken-teeseen luotiin jo 1950-luvulla, kun lii-kennevalot alkoivat yleistyä. Älykkäät lii-kenneratkaisut yleistyivät kuitenkin vasta 1990-luvun lopulla.

”Keskeinen syy oli se, että Euroopassa tiet ruuhkautuivat. 50 000 ihmistä kuo-li vuosittain liikenneonnettomuuksissa. Autoteollisuus havahtui ja alkoi kehit-tää autoihin omia älykkäitä järjestelmiä,” Roine sanoo.

Autoihin lisättiin ABS-jarrut ja ESC-ajovakausjärjestelmät. Samaan aikaan väy-lien kehittämiseen tuotiin yhä enemmän automaatiota. Tienpinnassa olevat ilmai-simet ja kamerat alkoivat kerätä tietoja erilaisiin infojärjestelmiin, joiden kautta saamme ennakkotietoa väylien ruuhkista, sää- ja kelioloista tai tietöistä.

”Älykkyys lisääntyy, kun autoilijat hankkivat käyttöönsä yhä enemmän äly-laitteita. Liikenneviraston ei tarvitse enää huolehtia kaikesta informaatiosta, vaan se välittyy suoraan autoon tai kännykkään. Myös autot itse mittaavat asioita ja edis-tävät osaltaan liikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta”, Roine sanoo.

Jo parin vuoden kuluttua autoihin tu-lee eurooppalainen eCall-hätäpuhelujär-jestelmä joka lähettää hätäsignaalin on-nettomuuteen joutuneesta autosta. Lii-kenneturvallisuutta edistävät kaistallapy-symisen järjestelmät yleistyvät autoissa lä-hivuosina. Pian on myös tarjolla paljon erilaisia kaupallisia tuki- ja valvontajär-jestelmiä kuten vapaaehtoinen ajotavan seuranta.

tomme sujuvuutta ja kapasiteettia voi-daan tulevaisuudessa kehittää uusien älyk-

Ensimmäiset älykkäät ratkaisut liiken-teeseen luotiin jo 1950-luvulla, kun lii-kennevalot alkoivat yleistyä. Älykkäät lii-kenneratkaisut yleistyivät kuitenkin vasta

”Keskeinen syy oli se, että Euroopassa tiet ruuhkautuivat. 50 000 ihmistä kuo-li vuosittain liikenneonnettomuuksissa. Autoteollisuus havahtui ja alkoi kehit-tää autoihin omia älykkäitä järjestelmiä,”

Autoihin lisättiin ABS-jarrut ja ESC-ajovakausjärjestelmät. Samaan aikaan väy-lien kehittämiseen tuotiin yhä enemmän automaatiota. Tienpinnassa olevat ilmai-simet ja kamerat alkoivat kerätä tietoja erilaisiin infojärjestelmiin, joiden kautta saamme ennakkotietoa väylien ruuhkista,

”Älykkyys lisääntyy, kun autoilijat hankkivat käyttöönsä yhä enemmän äly-laitteita. Liikenneviraston ei tarvitse enää huolehtia kaikesta informaatiosta, vaan se välittyy suoraan autoon tai kännykkään. Myös autot itse mittaavat asioita ja edis-

Suomi pärjää kansainvälisessä vertailussa

Suomessa sää- ja kelijärjestelmät sekä joukkoliikenteen älykortti-pohjaiset maksujärjestelmät ovat kansainvälisessä vertailussa huip-putasoa. Tulossa ovat myös älypu-helimia hyödyntävät, reaaliaikaiset liikenteen palvelut.

Älykkäät ratkaisut edellyttävät hyviä tiedonkeruu- ja analysoin-tijärjestelmiä. Nykyiset moottori-tiemme järjestelmineen edustavat hyvää kansainvälistä tasoa. Kun lii-kenne kasvaa ja alkaa ruuhkautua, tarvitaan parempia ja monipuoli-sempia järjestelmiä avuksi. 

Älykkäimmät kotimaiset moottoritiet

Valtatie 1 Helsingistä Turkuun on osa kansainvälistä E18-väylää. Älykästä teknologiaa ovat muun muassa• ajoneuvojen tunnistus• automaattiset ohjausperiaatteet•  vaihtuva liikenteenohjaus liiken-

neohjauslaitteineen• älykäs valaistus•  tunneleissa turvallisuusjärjestel-

mät tulipalon varalle.

Helsinki–Pietari E18 -moottori-tieosuus• rakenteilla olevat Koskenkylä–Kotka- ja Hamina–Vaalimaa-moot-toritiet täydentävät E18:n Suomen ensimmäiseksi kansainvälisen tason liikenneväyläksi.

Matti Roine VTT:ltä uskoo, että automaation avulla moottori-tiellä mahtuisi liikkumaan kaksi kertaa enemmän autoja turval-lisemmin ja joustavammin.

11 VIA 3 | 2012

”Sen avulla vanhemmat voivat seura-ta, vaikka miten heidän lapsensa ajavat.”

HiilipiHEJÄ HYBriDiaJoKKEJaTulevaisuudessa autoteollisuus ja ICT-teknologia linkittyvät kiinteämmin toi-siinsa.

Matti Roine arvioi, että uusia mootto-riteitä rakennetaan hyvin harkiten, sillä ne ovat mittavia investointeja. Myös ympä-ristönäkökulmat vaikuttavat.

”Euroopan liikennepolitiikka tähtää hii-livapaaseen liikkumiseen. Siitä tulevat uudet vaatimukset muokkaavat ajoneuvojen suun-nittelua. Näemme varmasti jo 2030-luvul-la paljon monimuotoisempia, hiilipihimpiä autoja tiellä kuin nyt. Automaation avul-la moottoritiellä mahtuisi liikkumaan kak-si kertaa enemmän autoja turvallisemmin ja joustavammin kuin nyt”, Roine sanoo.

Hän ei usko kuitenkaan sähköauto-jen yleistyvän vielä lähivuosikymmeni-nä, vaan erilaiset hybridiversiot valtaavat ajotiet. ”Ensin pitää selvittää, miten säh-köautojen palvelut, lataamiset tai valmis-tus toteutetaan.”

Keskenään keskustelevat tietokoneau-tot yleistyvät. ”Japanissa on jo käytössä autoja, jotka korjaavat kuljettajan teke-miä havaintovirheitä ja voivat näin eh-käistä onnettomuuksia.”

Vaikka miehittämätön Google-au-to saakin liikennöidä joillain alueilla USA:ssa, ei Roine usko liikenteeseen vail-la kuljettajaa. ”Kuljettajalla on aina lopul-linen vastuu ajoneuvostaan, vaikka se olisi automatisoitu. Kuljettaja on kuin lento-koneen kapteeni”, Roine sanoo.

lENNÄMMEKÖ auTolla VuoNNa 2062?2030-luvulla perinteistä autokuskia ei ole. Peltipoliisit on korvattu automaatti-sella liikenneseurannalla. Älypuhelin ot-taa vastaan tietoa niin liikenteestä kuin houkuttelevista palveluista moottori-tien varrella. Asenteemme liikkumiseen muuttuu. Emme enää pelkästään kii-rehdi paikasta A paikkaan B, vaan vael-lamme kokonaisvaltaisia elämyksiä ais-tien kulkuneuvoissa, joista voidaan luo-da moottoriteille junien kaltaisia putkia. Mutta lentävätkö autot 50 vuoden ku-luttua, vuonna 2062?

”Vaikea sanoa, 50 vuotta eteenpäin on valtavan pitkä aika. Melko varmaa kuiten-kin on, että tulevaisuudessa olemme to-dellakin kaikki matkustajia. Japanissa on visioitu, miten autot ajavat omia reitte-jään ja matkustajat seuraavat ikkunoiden sijasta auton kamerasta matkan etenemis-tä”, kuvailee liikenneneuvos Seppo Öörniliikenne- ja viestintäministeriön liiken-teen hallintayksiköstä. Yksikkö tutkii äly-liikenteen eli tieto- ja viestintätekniikan hyödyntämistä liikenteessä.

Seppo Öörnin mukaan älyliikenne yh-distää liikkumisen entistä kiinteämmin muuhun elämään.

”Jo nyt voimme olla matkan aikana helposti yhteydessä perheeseemme ja ys-täviimme. Tulevaisuudessa erilaiset tien-varsipalvelut tavoittavat meidät tehok-kaammin. Syntyy erilaisia käyttäjäyhtei-söjä, jotka vaihtavat tietoja tiellä liikkues-saan tai välittävät tietoja eteenpäin muulle liikenteelle ”, hän sanoo.

Voimme kenties välittää reaaliaikais-ta tietoa hirvi- tai peurahavainnosta, jos jo nyt Japanissa käytössä olevat ympäris-töä skannaavat laitteet yleistyvät autoissa.

Kun autonkuljettajaa nykymuodos-sa ei pian enää ole, mitä tapahtuu ajo-kortille?

”Ajokortti ja avaimet häviävät, ajokort-ti muuttuu luottokortiksi ja ajo-oikeudesta tulee elektroninen”, Öörni visioi.

Hän uskoo myös käsityksemme autosta muuttuvan radikaalisti. Matkaamme liik-kuvilla tietokoneilla. ”Autojen hinnoista jo nyt noin 30 prosenttia tulee teknologi-asta. Teknologian rooli vahvistuu varmas-ti entisestään. Uskon, että johtavat auton-valmistajat tulevat panostamaan yhteistyö-kumppaniensa kanssa erilaisiin keskuksiin ja hubeihin, jotka tarjoavat uusia palveluja. Näin ne ovat entistä vahvemmin asiakkuu-dessa kiinni. Auto itsessään on vain sisään-heittotuote”, Öörni sanoo.

2030-luvulla ajoneuvoista voidaan luoda moottoriteille junien kaltaisia putkia.

Seppo Öörni liikenne- ja viestintäminis-teriöstä sanoo, että älyliikenne yhdistää tulevaisuudessa liikkumisen erilaisiin palveluihin.

12 VIA 3 | 2012

Miten minusta tuli...

Teksti Maarit Seeling Kuva Sanna Limatainenja Eeva Kirveskarin kotiarkisto

› Reilut puolitoista vuotta Destias-sa työskennellyt lakimies Eeva Kir-veskari on jo ehtinyt tulla monelle tutuksi kentällä kiertäessään. Hänen

toimenkuvaansa kuuluvat yhtiön laki-asioiden lisäksi sopimusoikeuteen ja so-pimusasiakirjojen laadintaan perehdyttä-vät koulutukset yhtiön toimipisteissä eri puolilla Suomea.

”Rakennusalalle hakeutuvat ihmi-set ovat usein tottuneet työskentelemään konkreettisten tehtävien parissa. Sopimus-osaamisessa alalla on vielä parantamisen varaa. Ei ole mitään järkeä ruveta ratko-maan vastuukysymyksiä urakan valmistu-misen jälkeen. On kaikkien etu, että asiois-ta sovitaan selkeästi heti urakan alussa”, Kirveskari toteaa.

Kolmekymppinen ja nuoren oloinen Kirveskari tuulettaa pinttyneitä mielikuvia infra-alan yrityksen juristista. Hän myön-tää havainneensa ilmassa joskus pientä hämmennystä ilmestyessään paikalle. Il-meet ovat kysyneet, missä se oikea juristi on. Hän arvioi kuitenkin saaneensa asen-teet muuttumaan omalla osaamisellaan.

”Kieltämättä rakennusala on vielä aika perinteinen ja miesvaltainen. Usein olen

LakinainenrakennusalallaDestian lakimiehenä työskentelevä Eeva Kirveskari pyrkii työkseen ennaltaehkäisemään ongelmia. Hän korostaa riskienhallinnan merkitystä sopimusten teossa.

VIA 3 | 2012 13 VIA 3 | 2012

ainoa nainen projektia koskevassa kokouk-sessa. Hyvin minut on silti otettu vastaan. On hauskaa, kun olen päässyt hiukan ku-moamaan ennakkokäsityksiä”, Kirveska-ri naurahtaa.

URAVALINTA SENTTIMETRIMITALLAOikeustieteen opinnot alkoivat houkut-taa Eeva Kirveskaria lukion loppuvaihees-sa. Lapsuudenhaaveet eläinlääkärin am-matista olivat haihtuneet jo aikaa sitten. Tasavahvana pitkään mielessä sinnitellyt poliisin ura jäi, kun pituudesta puuttui reilu sentti Poliisiopiston vaatimuksista.

”En ole erityisen matemaattinen. Sen sijaan minulla on hyvä muisti ja ongel-manratkaisukyky. Ajattelin, että lakiopin-not avaavat mahdollisuuksia monenlaisiin tehtäviin”, Kirveskari kertoo.

Syventävät opintonsa ja gradunsa Tu-rusta kotoisin oleva ja siellä opiskellut Kirveskari teki ympäristöoikeudesta. Gra-du valmistui toimeksiantona ympäristö-hallinnolle, ja se käsitteli pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan sään-telyn soveltamista.

”Ympäristöoikeus ei ollut opiskelu-aikanani trendikäs ala. Moni suuntautui silloin osakeyhtiöoikeuteen. Minua kui-tenkin viehätti ympäristöoikeuden maan-läheisyys”, Kirveskari pohtii.

USA-VUOSI OPETTI SMALL TALKINKirveskari vietti hyvin tavanomaisen ja rauhallisen lapsuuden. Puolet ajasta asuttiin vanhempien kanssa kaupungis-sa, kaikki lomat ja viikonloput vietettiin mökillä Turun saaristossa.

”Mökkinaapurissa oli maalaistalo. Siellä kävin ratsastamassa, heinätöissä ja hoitamassa lehmiä”, Kirveskari muistelee.

Vaihto-oppilasvuosi 1999–2000 USA:n Minnesotassa kasvatti teinitytös-tä itsenäisen nuoren naisen.

”USA:n vuosi oli opettavainen. Va-litsin amerikkalaisista tavoista itselleni ne parhaat: ulospäin suuntautuneisuu-den, avoimuuden ja tietynlaisen sosiaali-suuden. Kielitaito tuli päälle bonuksena. Esiintymistaidosta on ollut paljon apua koulutustilaisuuksien pitämisessä”, Kir-veskari sanoo.

Eeva Ki r ve skar i

Ivar Aroseniuksen Kissamatka oli Eevan lempikirja lapsena.

Syntynyt: 1982Koulutus: oikeustieteen maisteri, Turun yliopistoAsuu: Helsingissä poi-kaystävän ja kahden kis-san kanssaHarrastukset: Kaikki urheilu, erityisesti meri-melonta.Parasta työssä: Moni-puolisuus, haasteellisuus ja mukavat työkaveritMotto: Kaikesta pitää ottaa opiksi.

TYÖ ON JATKUVAA OPPIMISTAValmistumisensa jälkeen Kirveskari sai la-kimiehen paikan suuressa helsinkiläises-sä asianajotoimistossa. Hänen vastuullaan olivat ympäristö-, kiinteistö- ja rakenta-misoikeutta koskevat toimeksiannot pää-asiassa teollisuuden ja rakennusalan yh-tiöiltä sekä etujärjestöiltä.

”Usein ollaan jo aika lirissä, kun ju-tut tulevat asianajotoimiston ratkottavak-si. Mietin tuolloin, miten ongelmiin oli-si voinut puuttua ajoissa. Riitely tulee ai-na kalliimmaksi kuin se, että keskitytään sopimuksien tekoon ja projektien hallin-taan ja asiat etenevät juridisesti oikein. Päätin kokeilla siipiäni yrityksen sisäise-nä lakimiehenä, jotta voisin vaikuttaa ris-kienhallintaan ennaltaehkäisevästi”, Kir-veskari kertoo.

Destialle Kirveskari päätyi normaalin hakumenettelyn kautta.

”Hakemuksessa toin esille, että olen aktiivinen, reipas nuori nainen, joka ei pelkää tarttua härkää sarvista. Panostan työhöni 110-prosenttisesti silloin, kun si-tä teen.”

Eeva Kirveskarin mie-lestä hänen työssään Des-tiassa parasta on vaihte-levuus. Jokainen raken-nusprojekti on erilainen, ja niin myös niihin liit-tyvät juridiset näkökul-mat. Juristien ja insinöö-rien käyttämän termino-logian erot tuovat työhön lisähaastetta.

”Vaikeinta ja toi-saalta myös mielenkiin-toisinta on poimia juri-disesti merkittävä osio kaiken projektiteknisen tiedon keskeltä. Se taito kehittyy kuitenkin koko ajan. Työelämä on jatku-vaa oppimisprosessia ja Destia on hyvä paikka oppia uutta”, Kirveska-ri summaa.

TieTomallinnus

14 VIA 3 | 2012

Terveisiätyömaalta

› Destia laatii tällä hetkellä Pohjois-Savon ELY-keskukselle tiesuunnitel-man täydennystä Valtatien 5 paran-tamishankkeeseen välillä Palokangas

–Humalajoki. Suunnittelua toteutetaan laajalti tietomallipohjaisesti. Suunnitte-lun projektipäällikkönä toimii Destialta Pekka Karhinen.

Destian Infrasuunnittelun toimisto-päällikkö Sami Snellman uskoo, että tie-tomallinnuksen käyttöönotto vähentää hukkaa ja ylimääräistä työtä hankkeiden kokonaisprosessissa.

”Yksityiskohtainen ja entistä tarkempi mallinnus rakennussuunnitteluvaiheessa lisää suunnittelun työmäärää, mutta pa-rantaa suunnitelmien laatua. Saavutetta-

vat hyödyt näkyvät parhaiten rakentami-sessa, kun aineisto on valmiiksi digitaa-lisen rakentamisprosessin edellyttämässä muodossa,” sanoo Snellman.

UUtUUtena siltojen sUUnnittelUTietomallintaminen on kokonaisvaltai-nen tapa hallita suunnittelu- ja rakennus-hankkeen tietoja digitaalisessa muodossa. Kaikkea suunnittelussa, toteuttamisessa ja ylläpidossa tarvittavaa informaatiota voidaan siirtää ja hallita entistä luotet-tavammin ja tehokkaammin. Destia on suunnitellut tietomallipohjaisesti tie- ja katuhankkeita jo yli kymmenen vuoden ajan Tekla Civil -ohjelmistolla. Ohjelmis-

to- ja osaamiskehityksen myötä tietomal-lintamisen käyttö Destiassa on kuiten-kin laajentunut kattamaan myös siltojen suunnittelun. Perinteisen kaksiulotteisen suunnittelun korvaaminen kolmiulottei-sella tietomallintamisella mahdollistaa esi-merkiksi sillan raudoitusten sekä varus-teiden ja laitteiden mallintamisen todel-lisen kokoisina. Tällöin voidaan jo suun-nitteluvaiheessa aukottomasti varmistaa eri komponenttien yhteensopivuus sekä sillan rakennettavuus. Tähän mennessä Destiassa on mallinnettu seitsemän siltaa Tekla Structures -ohjelmistolla.

Yhdistelmämalli Yhdistää sillat ja maarakenteetVäylä- ja siltahankkeiden tietomallinta-minen eroaa toisistaan siinä määrin, et-tä molemmille suunnittelualueille on ole-massa omat suunnittelujärjestelmänsä. Sii-tä huolimatta esimerkiksi 20 kilometriä pitkän tieosuuden ja sen eritasoliittymien sekä lukuisista pienistä osista rakentuvan sillan yhteinen tietomalli onnistuu tule-vaisuudessa yhdistelmämallin avulla. Siinä kahdessa eri suunnittelujärjestelmässä luo-dut sillat ja maarakenteet tuodaan yhteen.

”Olemme jo ehtineet testaamaan yhdis-telmämallin käyttöä ja sovellusvaihtoehto-ja, joiden avulla työnjohto pystyy paikan päällä katsomaan hankkeesta tehtyä yhdis-telmämallia, ”kertoo Snellman.

kolmiulotteinen tietomallintaminen vähentää hankkeen rakennusvaiheen virheitä ja muita epäselvyyksiä. siinä syntynyttä digitaalista informaatiota voidaan hyödyntää myös ylläpitovaiheessa. 

tuo tarkkuutta

Hyödynnämme tietomallipohjaista aineistoa mahdollisimman paljon sekä suunnittelussa että rakentamisessa.

teksti Ari Rytsykuva Tuomas Lehtinen

Valtatie 5:n parannushanke Pohjois-Savossa suunnitellaan tietomallintamalla.

Infrasuunnittelun toimistopäällikköSami Snellman

VIA 3 | 2012 15

Tee kuten sankarimme D-mies: tule duuniin Destiaan! Jos opiskelet infra-alaa, voit osallistua meillä myös harjoittelijaohjelmaan tai tehdä opinnäytetyösi.

Hyppääkesätöihin!Missä, milloin ja miten? Tästä se selviää...

VIA 3 | 201216

Sadat nuoret hakevat vuosittain Destian työmailta tuntumaa tulevaan ammattiinsa. Osaajien tarve on suuri. Destian toimitusjohtaja Hannu Leinonen laskeskelee, että 10–15 vuoden sisällä noin neljännes yhtiön nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle. Heidän tilalleen tarvitaan uusia, innokkaita tekijöitä.teksti: Maarit Seeling kuvat Sanna Liimatainen

Tulevaisuuden rakentajatTulevaisuudenDestia tarjoaa uraputkia infra-alan opiskelijoille

Nousu- tai lasku-kausi, Destian työmailla ja toi-mistoissa paiski-

taan tiiviisti hommia.”Infrarakentamisen parista

löytyy töitä aina. Sellaista suh-dannetta ei olekaan, etteikö jo-takin rakennettaisi. Yhteiskun-ta tarvitsee tietyt tekniset pe-rusrakenteensa. Talonraken-nuspuoli on selkeästi suhdan-neherkempää”, toimitusjoh-taja Hannu Leinonen pohtii.

Destialle nuoret osaajat ovat tärkeitä tulevaisuuden voimavaroja. Yhtiö pitää itse aktiivisesti yhteyttä eri oppi-laitosten opiskelijoihin ja opet-tajiin. Lisäksi Destialla on laa-jat verkostot alan tiede- ja am-mattikorkeakouluissa sekä am-matillisissa oppilaitoksissa. Yh-tiöllä on myös oma harjoitte-lijaohjelma. Sen aikana nuoret pääsevät tutustumaan infra-

VIA 3 | 2012 17

alaan ruohonjuuritasolta aina asiantuntijatehtäviin asti.

”Otamme ensimmäise-nä opiskeluvuotena kesätöi-hin eli haalarihommiin ison joukon alan opiskelijoita, joi-den joukosta meille valikoitu-vat sopivimmat myös tulevien vuosien harjoittelijoiksi”, Lei-nonen toteaa.

inFRa-alan aMMatit kehittYvät vauhDillaSuurten ikäluokkien eläköity-misestä johtuva pula osaavasta työvoimasta on tuomassa uu-sia vaatimuksia myös infra-alan ammattien sisällön ke-hittämiseen.

Asiat on vastaisuudessa teh-tävä pienemmällä työpanok-sella ja entistä tehokkaammin. Tämä edellyttää uusia toimin-tamalleja, menetelmiä ja tek-nisiä ratkaisuja. Erityisen ri-vakkaa tekninen kehitys on Leinosen mukaan ollut suun-nittelupuolella, mutta myös usein staattiseksi mielletyn rakentamisen sekä hoidon ja kunnossapidon kehitys on ol-lut voimakasta.

”Infra-alan tehtävistä on tulossa entistä monipuoli-sempia ja haasteellisempia.

tehtävissä sekä rakennus- että hoitourakoinnissa. Ensimmäi-sen vuosikurssin opiskelijat ot-tavat alaan tuntumaa haalari-harjoittelijoina.

poRkkanaa tYÖhÖn ja opintoihinLeinonen laskeskelee, että noin puolet ensimmäisen vuo-den harjoittelijoista tulee Des-tialle töihin myös seuraavana vuonna.

”Erityisesti ammattikor-keakoulu- ja korkeakouluopis-kelijat ovat olleet hyvin moti-voituneita töihinsä. Meillä on ollut ennemminkin pinnistele-mistä siinä, että olemme pysty-neet tarjoamaan riittävän haas-tavaa tekemistä. Nuoret selväs-ti haluavat työltään sisältöä”, Leinonen pohtii.

Destialla onkin kiinnitetty erityistä huomiota harjoittelun aikaiseen mentorointiin ja teh-

•  Destiassa oli 150 harjoittelijaa kesällä 2012, määrä kasvaa vuosi vuodelta.

•  kullekin harjoittelijajaksolle suunnitellaan sisältö ja tavoitteet. 

•  harjoittelijoille järjestetään perehdyttämispäivä.

•  Destia tekee oppilaitos-yhteistyötä paikallisten alan oppilaitosten kanssa.

•  Destia tarjoaa mahdollisuuksia myös diplomi- ja muiden opinnäytetöiden tekemiseen. 

•  harjoittelupaikkoja haetaan vuosittain joulukuusta alkaen. harjoittelupaikat ja hakuohjeet löytyvät osoitteesta www.destia.fi

DESTIAANHARJOITTELEMAAN

aikaiseen mentorointiin ja teh-

Ajat muuttuvat, samoin työ-kalut. Painopiste on siirtymäs-sä puhtaasta hintakilpailusta kokonaisratkaisujen tarjon-taan. Alalta on avautumassa työtehtäviä, joita tällä hetkel-lä ei ole vielä olemassakaan. Tarvitsemme uuteen, digitaa-liseen ympäristöön tottunei-ta ammattilaisia ja uutta osaa-mispohjaa, jota nuorilla luon-nostaan on”, Leinonen visioi.

uRaväYliä eRilaisille osaajille

Destialta avautuu vuosit-tain väyliä myös kansainväli-siin projekteihin lähinnä ke-hityspankkien rahoittamienhankkeiden asiantuntijatehtä-vissä. Leinonen painottaa kie-litaidon merkitystä oli sitten tähtäämässä ulkomaille tai ei. Ilman englannintaitoa ei työ-elämässä enää pärjää. Muu kielitaito on plussaa jo sen-kin vuoksi, että Suomeen tu-lee yhä enemmän työntekijöi-tä, joiden äidinkieli on jokin muu kuin suomi.

”Työnjohtotasolla venä-jän taidoilla on tänä päivänä kysyntää. Se on monille Itä-Euroopan maista tulleille ai-noa yhteinen kieli. Itse asiassa kaikesta kielitaidosta on myös näissä tehtävissä hyötyä”, Lei-nonen summaa.

Suurena toimijana Destial-la on tarjota runsaasti erilaisia uraväyliä; esimerkiksi suun-nittelua, tuotannollisia teh-täviä, tie-, katu- ja rataympä-ristöön liittyviä hankkeita ja kalliorakentamista. Erityises-ti geo- ja siltasuunnittelussa on avautumassa lähivuosina runsaasti uusia työmahdolli-suuksia. Teknillisen koulutuk-sen saaneille osaajille on tar-jolla johtamis- ja esimiesteh-täviä sekä erilaisia asiantun-tija- ja suunnittelijatehtäviä. Ammattikorkeakoulujen ja korkeakoulujen rakennusalan opiskelijoille löytyy harjoitte-lupaikkoja vaihtelevissa työ-

18 VIA 3 | 2012

täviin perehdyttämiseen. Oh-jenuorana on, että harjoitteli-jaa ei saa jättää kysymyksineen yksin. Kynnyksen esimiehen puheille on oltava mahdol-lisimman matala. Myös vas-tuut ja velvollisuudet on selvi-tettävä. Yhtiössä käynnistettiin kuluvana vuonna esimiesval-mennus, jonka aikana paneu-dutaan myös harjoitteluun tu-levien nuorten opastamiseen.

Destia kannustaa nuo-

ria myös saattamaan opin-not loppuun tarjoamalla tie-deyliopistossa ja ammattikor-keakoulussa opiskeleville tilai-suuksia opinnäytetöiden teke-miseen. Paras lopputyö palki-taan vuotuisessa opinnäytetyö-kilpailussa.

”Alan markkinajohtajanahaluamme lisätä infra-alan kiinnostavuutta laajemminkin. Emme ole toimillamme kasvat-tamassa väkeä pelkästään itsel-lemme vaan nostamassa koko alan arvostusta. Tämä ala tar-vitsee monipuolisia kykyjä”, Leinonen tähdentää.

RuohonjuuRi- tasolta huipulleIsona talona Destialla on tar-jota nuorille hyvin monipuo-lisia tehtäviä. Ensimmäisen vuoden harjoittelijat aloitta-vat perusharjoittelussa ruo-honjuuritasolta. Kokemuksen karttuessa ja opintojen edetes-sä tehtävistä tulee vaativampia.

Leinonen huomauttaa, et-tei ole lainkaan mahdoton-ta päästä tekemään jo toisena vuotena oman alan asiantun-tijatöitä – toki jonkun koke-neemman ohjauksessa. Näin myös välittyy hiljainen tie-to alan konkareilta kisälleil-le. Mitä kyvykkäämmäksi ja sitoutuneemmaksi osoittau-tuu, sitä vastuullisempia teh-täviä saa. Jos asenne on koh-dallaan ja työt hoituvat sovi-tusti, niin työjohdolliset teh-tävät ovat Leinosen mukaan itsestäänselvä kehityssuunta.

”Nuorella on meillä hy-vä tulevaisuus, jos hänellä on halu oppia ja pitkäjänteisyyttä edetä niin sanotun pidemmän polun kautta. Suoraan huipul-le ei voi hypätä, sillä kouliin-tuminen on mahdollista vain käytännön harjoittelun kaut-ta. Emme vaadi mahdottomia, mutta edellytämme että nuo-ri hoitaa opiskelunsa ja osoit-taa harjoittelussa itsenäisyyt-tä. Tällaisille henkilöille osoi-tamme mielellämme talon si-sällä etenemispolkuja”, Leino-nen sanoo.

alalle kaivataan lisää naisiaSamalla, kun Destia tutustuu opiskelijoihin, nuoret pääsevät tutustumaan yhtiöön mahdol-lisena työnantajana. Harjoit-teluputki tarjoaa tilaisuuden molemminpuoliseen arvioin-tiin.

Leinonen kannustaa otta-maan rohkeasti yhteyttä Des-tiaan, vaikka opiskelut alkaisi-vatkin olla jo koko lailla pake-tissa. Erityisesti naishakijat ovat tervetulleita, sillä infra-ala on edelleen varsin miesvaltainen.

”Toki pyrimme valitsemaan kesätöihin aikaisempien vuo-sien harjoittelijoita. Aina se ei kuitenkaan ole mahdollista. Sil-loin tarjoutuu mahdollisuus ai-emmin muualla kesätöissä ol-leille. Avoin hakemus vain ve-tämään nettisivujemme kautta! Kannattaa olla itse aktiivinen ja satsata hakemuksen tekemi-seen”, Leinonen kehottaa.

Hakemuksessa kannattaa tuoda esille omat kiinnostuk-sen alueet niin työ- kuin yk-sityiselämässä, kielitaito, opis-kelujen eteneminen ja paikka-kunnat, joilta töitä hakee.

”Infrarakentaminen on jo itsessään liikkuvaa. Töitä on kieltämättä helpompi löytää, jos on valmiutta matkustami-seen. Työtehtävät pyritään to-ki aina sovittamaan elämänti-lanteen mukaan”, Leinonen va-kuuttaa.

”Eläköityminen luo nuo-rille luonnollisen polun ede-tä uralla Destiassa. Harjoitte-luohjelmien avulla varmistam-me, että meillä on tulevaisuu-dessakin omasta takaa koulu-tetut päälliköt ja ammattilai-set. Luonnollisesti haluamme löytää avainpaikoille ihmisen aina talon sisältä. Mitä kyvyk-käämpiä nuoria saamme tän-ne, sitä helpompi heitä on avittaa uralla eteenpäin.”

”Tarvitsemme uuteen, digitaaliseen ympäristöön tottuneita ammattilaisia ja uutta osaamispohjaa, jota nuorilla luonnostaan on.”

*

VIA 3 | 2012 19

Kesä on vilkasta ai-kaa maanraken-nusalalla ja var-sinkin työmailla

on silloin kysyntää innokkail-le duunareille. Viime kesänä Destia tarjosi harjoittelu- ja kesätyöpaikan sadalleviidelle-kymmenelle nuorelle.

”Jos olet täyttänyt 18 vuot-ta, voit hyvin lähettää meille hakemuksesi. Jotta kesätyön-tekijäksi palkattavalle nuorelle voidaan antaa liikenteen jou-kossa tehtäviä töitä, tulee hä-nen olla täysi-ikäinen”, sanoo Destian Jyväskylän työpäällik-kö Jukka Pitkänen.

Kesätyöntekijöille on tar-jolla monipuolisia hommia. Suurin osa pääsee niin sano-tuksi haalariharjoittelijak-si. Siihen ei vaadita aiempaa koulutusta eikä työkokemus-ta. Työhön oppii ja siihen saa hyvän opastuksen.

Pian se taas alkaa, kesätyöpaikan metsästys. Destian työpäällikkö Jukka Pitkänen vinkkaa, miten onnistut työnhaussa.Teksti Sami Takala

Kaikki Destian avoimet työpaikat ovat esillä internetissä. Paras tapa hakea kesätyöpaikkaa on täyttää sähköinen hakemuslomake Destian verkkosivuilla.

”Otamme vastaan myös muita väyliä pitkin tulleita hakemuksia, mutta jos joku soittaa, pyydän häntä laittamaan tiedot itsestään myös sähköpostiin”, sanoo työ-päällikkö Jukka Pitkänen.

Sähköinen hake-muslomake on kätevä, sillä siinä on kysymykset valmiina, eikä sinun tar-vitse itse miettiä, mitä hakemuksessa pitäisi ker-toa. Avointa hakemusta varten on hyvä muistaa muutama perusasia.

”Kerro kuka olet, mitä harrastat, millaista työ-kokemusta sinulla on ja missä vaiheessa opintosi ovat. Voit myös kertoa, mitä erikoisosaamista

sinulla on, miten Destia hyötyisi sinusta ja millai-siin tehtäviin toivot tule-vaisuudessa sijoittuvasi.”

Kikkailu ja erikoisuu-den tavoittelu ei kannata. Pitkänen kehottaa hakijaa olemaan oma itsensä.

”Palkkaan ihan taval-lisia, mukavia ihmisiä, jotka tulevat toimeen muiden kanssa ja pys-tyvät työskentelemään työyhteisössä.”

Onnistu työnhaussa

Tule kesätöihin!”Haalariharjoittelijan tehtä-

viin kuuluu hoitourakoissa esi-merkiksi liikennemerkki- ja vi-heraluetöitä, päällysteen paik-kausta ja muuta pienimuotoi-sempaa työtä, joka ei vaadi ras-kaan kaluston käyttöä. Raken-nustyömailla he sijoittuvat eri-laisiin aputehtäviin.”

KOKENUT SAA LISÄÄ VASTUUTAJos sinulle on jo kertynyt ko-kemusta työmailta, voit päästä työnjohtoharjoittelijaksi. Työn-johtoharjoittelijalta toivotaan vähintään yhden mutta mielel-lään kahden vuoden opintoja ja näkemystä infra-alalta. Harjoit-telijat toimivat kokeneempien työnjohtajien apuna.

Tehtävät sisältävät jonkin verran päätöksentekoa ja on-gelmanratkaisua. Sinulla on kuitenkin aina yhteyshenkilö, jolta saat tarvittaessa tukea ja

turvaa vaikeissa asioissa.Vastuu ja haasteet voivat

toisaalta motivoida, jos hallit-set jo perusasiat. Haalari- ja työnjohtoharjoittelijan tehtä-viä yhdistää yksi asia: kum-massakin pestissä täytyy olla valmis työskentelemään sekä sisällä että ulkona.

PONNAHDUSLAUTA URALLEJoskus kesätyö voi olla pon-nahduslaita pidempään työ-suhteeseen.

”Minulla on ollut aina ta-voitteena rekrytoida sellaisia nuoria, joka voitaisiin työl-listää tulevinakin kesinä. Ha-luamme luoda urapolkua har-joittelijasta työntekijäksi.”

Ja sellaisia on ollutkin. Pitkä-sen mukaan keskimäärin puolet harjoittelijoista palaa työmaalle seuraavina kesinä. ●

NÄIN HAET TYÖPAIKKAA DESTIASTA

Destiasta saat töitä toisenakin kesänä, kun…

Olet innostunut ja aktiivinen.

Tulet muiden kanssa toimeen.

Selviät perustöistä.

1

2

3

Tule kesätöihin!Tule kesätöihin!Duuniin

Destiaan

Tule kesätöihin!Destiaan

Tule kesätöihin!

20 VIA 3 | 2012

Destiaan mahtuu monenlaisia urapolkuja. Viisi ammattilaista kertoo, miten he ovat tulleet taloon ja edenneet urallaan.Teksti Sami Takala

Oppisopimuksella lapion varteen

Maanrakennusalalle tähtäävä Jere Neuvonen, 17, työs-kenteli viime kesänä haalariharjoittelijana E18:n moot-

toritietyömaalla Koskenkylä–Kotka-osuudella. Kesätyön oma-aloitteinen mies sai parilla puhelinsoitolla ja vahvalla halulla päästä hommiin.

”Tehtäviini kuului osallistua työmaan liikennejärjestelyihin, antura- ja laattapohjien tekoa, rakennustarvikkeiden vastaan-ottamista ja jyräämistä. Avustin työmaan merkitsemisessä, jos vaikka kaivettiin ojia tai asennettiin putkia”, hän sanoo.

Kun haalariharjoittelu päättyi, Neuvonen piti lyhyen loman ja palasi työmaalle oppisopimuksella. Rajamäen aikuiskoulutus-keskuksessa rakentajaksi opiskelevalla nuorella miehellä on nyt työpaikka elokuuhun 2014.

”Toivon, että saan jatkaa Destialla opintojen jälkeenkin. Kä-sittääkseni maanrakentajat ovat ikääntyvää sukupolvea ja uusia lapiomiehiä tarvitaan.”

Ura DestiassaNäin minusta tuli destialainenJohtajaksi kotiseudulle

Destian Itä-Suomen tulosyksikön johtaja ja johtoryhmän jäsen Pasi Kailasalo, 41, on edennyt urallaan nopeasti.

Mies aloitti työt Destiassa vuonna 2004 Etelä-Suomen pohja-rakentamisen projektipäällikkönä.

”Vuonna 2007 sain mieluisan siirron Itä-Suomen tulosyksik-köön työpäälliköksi. Muutimme vaimon kanssa takaisin koti-seudulle Joensuuhun. Kolme vuotta myöhemmin toimitusjoh-tajamme Hannu Leinonen tarjosi yksikön vetäjän vastuuta.”

Johtajan työpäivään kuuluu paljon rutiineja, kuten laskujen hyväksymistä, sähköpostin lukemista ja ongelmien ratkomista, mutta myös esimerkin näyttämistä ja aikaa alaisille. Siinä Kai-lasalo on hyvä.

”Destian strategia liittyy paljolti kannattavuuden toteutta-miseen. Projektin tuloksellisessa onnistumisessa on tärkeää, et-tä sovitut asiat hoidetaan ajallaan ja tekemiseen suhtaudutaan vakavasti.”

monenlaisia urapolkuja.

kertoo, miten he ovat

Ura Destiassa

Destiassa työskenteli vuonna 2012 noin 150 harjoittelijaa ja kesätyöntekijää.

☛

Jere Neuvo-nen jatkoi ke-säharjoittelun jälkeen töitä oppisopimuk-sella.

Pasi Kaila-salo viihtyy Joensuussa Itä-Suomen tulosyksikön vetäjänä.

SUSA

NN

A J

UN

NO

LA

VIL

LE K

OK

KO

LADestiassa työskenteli vuonna 2012 noin Destiassa työskenteli vuonna 2012 noin Destiassa työskenteli

ja kesätyöntekijää.

Näinstrategiatoteutuu

Osaavista kesätyöntekijöistä

haluamme tulevaisuuden

destialaisia.

VIA 3 | 2012 21

Ura Destiassa

NÄIN OPIT KESÄTYÖSI DESTIASSA• Sinulle järjestetään perehdytystilaisuus, jossa tutus-

tutamme uudet työntekijät talon tavoille. Harjoitte-lijana pääset myös tapaamaan yhtiön ylintä johtoa.

• Käytännön työhön perehdyttämisestä vastaa lähin esimiehesi. Konsernin henkilöstöyksikkö tuottaa tukimateriaaleja ja työkaluja.

• Voit antaa harjoittelujaksostasi palautetta, jota hyö-dynnetään Destian toimintatapoja kehitettäessä.

• Harjoitteluohjelmamme kasvattaa uusia työntekijöi-tä eri ammattiryhmiin eläkkeelle lähtijöiden tilalle.

Räjähdetyömaalta kouluun

Tuleva maa- ja kalliorakentamisen insinööri Perttu Silven-noinen, 26, työskentelee louhintatyönjohtajana.

”Kallioon porataan reikiä, asetetaan räjähteet ja ammutaan, jotta entisen kallion paikalle voidaan rakentaa taloja, teitä tai junaratoja. Katson, että kaikki menee niin kuin kuuluu”, Silvennoinen sanoo.

Louhintaosaamista arvostetaan nyt, sillä harvempi opiskeli-ja erikoistuu siihen.

”Suurin osa opiskelijoista suuntautuu maanrakentamiseen ja suunnittelupuolelle.”

Silvennoinen aloitti Destialla kesällä 2005 panostajan apu-laisena. Sen jälkeen hän suoritti asevelvollisuuden ja palasi lou-hintatyömaille virittelemään panoksia puoleksitoista vuodeksi.

”Kesätöiden kautta kiinnostuin alasta ja päätin lähteä kou-luun. Opinnot ovat viittä vaille valmiit. Vielä on opinnäytetyö ja muutama tentti jäljellä.”

Kreikkalainen pohjoisessaKansainväliseen tunnelmaan päästäkseen ei tarvitse lähteä

ulkomaille, sillä Destian työmailla on ihmisiä eri puolil-ta maailmaa. Yksi heistä on kreikkalainen suunnitteluinsinööri Eleftheria Bountouri, 30.

”Mieheni on avustanut Destiaa Kreikasta käsin jo seitsemän vuotta. Hän on kehittänyt muun muassa karttasovelluksia. Kun projektit lisääntyivät, muutimme Suomeen. Tänä vuonna sain itsekin töitä Destialta. Yritys tarvitsee kansainvälistä osaamista ja kielitaitoa”, Bountouri sanoo.

Hän käsittelee työkseen teiden laadusta kerättyjä tietoja. Työkavereina hänellä on suomalaisia, ruotsalaisia ja virolaisia. Etuna kansainvälisessä työyhteisössä on myös se, että eri kult-tuurien tunteminen on työelämässä yhä tärkeämpää.

Opinnäytetyöllä sillanrakentajaksiDestia palkitsee vuosittain parhaan infra-alan opinnäytetyön.

Viime vuoden kilpailun voitti Tampereen ammattikorkea-koulun opiskelija Janne Iho, 24. Hän teki lopputyönsä beto-nikantisten siltojen epoksitiivistyksestä eli vedeneristämisestä.

”Olin tutustunut aiheeseen kesällä töissä. Epoksitiivistykses-tä ei ollut työohjeita, mutta epäonnistumisen kulut voivat olla valtavat. Opinnäytetyöni opastaa, miten työvaihe suoritetaan.”

Iho on Destialla toista vuotta. Hän aloitti haalariharjoitte-lijana, minkä jälkeen hän pääsi työnjohtoharjoitteluun. Kun

työmaat hiljeni-vät syksyllä, tuli siirto sisätöihin. Nyt hän työsken-telee nuorempa-na suunnittelijana siltatiimissä Tam-pereella. Työpäi-vät kuluvat teräs- ja betonirakentei-ta suunnitellessa.

Iho iloitsee siitä, että hyvän opinnäytetyön an-siosta hänen ei tar-vitse enää stressata työn saannista. ●

DuuniinDuuniin

Destiaan

Eleftheria Bountourin työkaverit oppi-vat tuntemaan kreikkalaista kulttuuria.

Perttu Silvennoi-nen erikoistui lou-hintaosaamiseen.

Janne Iho suunnit-telee hyvin vesi-eristettyjä siltoja.

AR

I KO

RK

ALA

SUSA

NN

A J

UN

NO

LA

22

Duuniin

Destiaan

VIA 3 | 2012

Infra-alalla on tulevina vuo-sina kova kilpailu työnte-kijöistä. Siksi moni raken-nusalan opiskelija kohtaa

Destian jo koulussa. Yhteistyö-kumppaneita ovat esimerkik-si Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu, Oulun yliopisto sekä Hämeen, Kuopion, Met-ropolian, Lappeenrannan, Ro-vaniemen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut.

”Haluamme olla mukana tekemässä yritystämme tu-tuksi ja kannustaa opiskelijoi-ta suuntautumaan yhdyskun-tarakentamiseen. Ongelmana on, että opiskelijoita valmis-tuu yhdyskuntapuolelta liianvähän”, sanoo vanhempi kon-sultti ja diplomi-insinööri Katja Seimelä.

Destia tekee yhteistyötä monen ammattikorkeakoulun ja yliopiston kanssa. Siitä on hyötyä kaikille: opiskelija voi löytää hyvän työpaikan ja yhtiö uuden työntekijän.Teksti Sami Takala Kuva Ari Korkala

Katja Seimelä vastaa Desti-an oppilaitosyhteistyöstä Tam-pereella. Siellä yritys tekee yh-teistyötä Tampereen rakenta-jakillan eli TARAKIn kanssa. TARAKI on Tampereen tek-nillisessä yliopistossa raken-nustekniikkaa opiskelevien opiskelijayhdistys.

KATI KONTIO: SAAMME VINKKEJÄ OPINTOIHINOpiskelijoita yhteistyössä kiin-nostaa ennen muuta tuleva työpaikka.

”Teemme muun muassa ekskursioita eri työmaakoh-teisiin. Sitä kautta Destia tu-lee tutuksi meille opiskelijoil-le”, TARAKIn yhteyshenkilö Kati Kontio sanoo. Hän opis-

kelee kuudetta vuotta raken-nustuotantoa.

”Monille opiskelijoista on epäselvää, suuntautuisiko opinnoissa talo- vai infrapuo-lelle. Kun käymme katsomassa silta-, maanrakennus- tai ker-rostalotyömaata, pääsemme näkemään käytännön raken-tamista”, Kontio sanoo.

Saunailtojen kaltaiset ren-nommat tapahtumat ovat Kontion mukaan suosittuja: vapaamuotoisemmassa tilai-suudessa voi olla helpompaa jutella yrityksen edustajien kanssa ja luoda tulevaisuuden kannalta tärkeitä suhteita.

KATJA SEIMELÄ: KUULEMME MIKÄ OPISKELIJOITA KIINNOSTAA”Olemme positiivisin mielin liikkeellä. Yhteistyötilaisuuk-sissa saamme tietoa, mikä opiskelijoita kiinnostaa ja ar-veluttaa opinnoissa tai tulevas-sa työpaikassa”, Seimelä sanoo.

”Keskusteluissa on sivuttu työelämässä tarpeellisia aineva-lintoja ja suuntautumista sekä kesätyö-, harjoittelu- ja uramah-dollisuuksia. Kun järjestämme

Hyvät koulukaveritekskursion, on hienoa nähdä, että opiskelijat tulevat sinne oikeasti kiinnostuneina”, Sei-melä sanoo.

Ammattikorkeakouluopis-kelijoille Destia järjestää myös Tieturva 1 -kursseja.

”Kurssi antaa yleistietoa alan turvallisuusvaatimuksista. Se on haluttu tarjota opiskeli-joille, jotta työllistyminen infra-alalle olisi vaivattomampaa.”

DESTIA MUKAAN LUENNOILLE?Yksittäiset Destian asiantunti-jat käyvät silloin tällöin luen-noimassa oppilaitoksissa, mut-ta luennointi ei ole samalla ta-valla organisoitua kuin varsi-nainen oppilaitosyhteistyö. Tässä voisi Katja Seimelän mielestä olla yksi yhteistyön kehityskohde.

Myös Kati Kontio näkee mahdollisuuksia syvemmälle yhteistyölle.

”Destialla on ollut juttuja opiskelijoiden TARAKI-leh-dessä. Niitä voisi olla enem-män, ja jutuissa voisi paitsi esi-tellä yritystä myös pohtia laa-jemmin, mihin koko raken-nusala on menossa.” ●

Kati Kontion (oik.)mielestä Destian Katja Seimelä täyt-tää hyvän oppilai-tosvastaavan mitat.

VIA 3 | 2012 23

› Infrarakentamiseen ja kunnossapi-toon käytettiin viime vuonna 8,1 miljardia euroa, kun mukaan laske-taan liikenneväyliin ja verkostoihin

sekä kaivosinvestointeihin, talonrakenta-miseen ja kiinteistöjen ulkoalueiden hoi-toon liittyvät työt.

Tänä vuonna infrarakentaminen on su-pistunut parilla prosentilla, ja se on tuntu-nut etenkin uudistalorakentamisessa sekä katu- ja vesihuollon rakentamiskohteissa.

Vaikka INFRA ry:n jäsenyrityksiltä koottu suhdannebarometri ennakoi tu-levasta talvesta erittäin hankalaa, järjes-tön toimitusjohtaja Paavo Syrjö ei pidä tilannetta yhtä huolestuttavana.

”Olen seuranut alaa toimitusjohta-jan näköalapaikalta viimeiset kymmenen vuotta, ja joka vuosi talvikaudesta on en-nakoitu vaikeaa. Aina sen yli on kuiten-kin päästy. Alan yritysten vuotuiseen lii-kevaihtokertymään vaikuttaa olennaises-ti, milloin talvi alkaa. Jos lumi ja pakkaset tulevat jo loppuvuodesta, on tilanne pal-jon huonompi, kuin jos talvi alkaa vasta tammikuussa”, Syrjö sanoo.

Kulunut vuosi on Syrjön mukaan ollut INFRA ry:n jäsenyritysten kannalta hyvä alkuvuodesta syksyyn asti. INFRA ry:n jä-senyritykset toteuttavat reilut puolet infra-rakentamisen ja kunnossapidon urakoista.

Huoli tulevasta talvikaudesta on kuiten-kin ymmärrettävä, sillä valtion ja kuntien rahoitusvajeet uhkaavat vähentää infrain-vestointeja Suomessa. Julkinen sektori on työllistänyt infra-alaa 60-prosenttisesti. Alan yritykset eivät ole myöskään varau-

Teksti Olli Manninen Kuvat Susanna Junnola

Infra-ala

Infra-alalla riittää töitä vaikeinakin aikoina, sillä alan urakat jakautuvat tasaisesti valtion, kuntien ja yksityisten tilaajien kesken. Toimialan etuja valvovan INFRA ry:n mukaan alalle tullaan rekrytoimaan 5 000 uutta ammattikoulutettua seuraavien viiden vuoden aikana.

työllistää tasaisesti

tuneet yhtä hyvin supistuviin markkinoi-hin kuin ennen vuoden 2008 taantumaa.

”Silloin yritysten kassat olivat pa-remmassa kunnossa ja ne selvisivät alan notkahduksesta. Nyt kustannukset ovat nousseet, mutta inframäärärahojen taso ei ole kehittynyt samassa tahdissa. Tu-levina vuosina tehdään töitä samalla ra-halla, mutta saadaan vähemmän aikaan,” Syrjö arvioi.

Korkeat kustannukset viivästyttävät hankkeita. Tilastokeskuksen mukaan maa-rakennusalan kustannukset nousivat 4,2 prosenttia vuoden 2011 elokuusta vuo-den 2012 elokuuhun. Ajanjaksolla 2005–2012 infra-alan kustannustaso on noussut kaksi kertaa nopeammin kuin inflaatio. Öljyn ohella kustannuksia nostavat bitu-min, maa-ainesten ja kuljetusten hinnat.

SuomeN KIlpAIluKyvyN KIRITTäjäSyrjön mukaan infra-ala on tähän asti pystynyt reagoimaan tasaisesti talouden suhdanteiden vaihteluihin. Taantuman aikaan julkiselta puolelta tuleva volyymi on pitänyt toiminnan käynnissä ja nou-sukausina yksityiset urakat ovat tuoneet alalle lisäpotkua.

”Maa- ja vesirakentaminen on vähem-män suhdanneherkkää kuin esimerkiksi talonrakentaminen, ” Syrjö sanoo. Hänen mukaansa alalla pärjäävät parhaiten nyt sellaiset yritykset, joilla on erikoisosaa-mista. ”Erikoisurakoinnille kuiten paalu-tukselle, pontitukselle tai vaikkapa alituk-sille on aina kysyntää. Samoin tehokasta 44

Paavo Syrjö

24 VIA 3 | 2012

maansiirtoa tarjoaville yrityksille riittää aina asiakkaita.”

Vaikka infrarakentamisen ennakoidaan supistuvan vuonna 2013 noin kolme pro-senttia ja kasvun vilkastuvan vasta vuon-na 2014, Syrjö uskoo valtion väyläinves-tointien pitävän toimialan työt käynnis-sä läpi vaikeiden aikojen. Valtion bud-jetissa vuodelle 2013 osoitettiin varojaPisara-radan suunnitteluun ja Kehä III:n toiseen vaiheeseen.

Syrjö toivoisi, että Suomessa päättä-jät näkisivät investoinnit infra-alaan pit-käjänteisinä hankkeina, jotka vahvistavat kansantalouden kilpailukykyä.

”Ruotsissa ja Norjassa infrainvestoin-nit koetaan yhteiskunnallisesti tärkeäm-miksi kuin meillä. Ruotsissa nimen-omaan hallitus haluaa edistää investoin-teja infraan, kun taas meillä valtioneu-vostossa on yhä vallalla kamreerimainen tarkan euron ajattelu ja infrahankkeiden edistäminen on ollut opposition vastuul-la. Infraurakat eivät tunnu saavan parla-mentaarista hyväksyntää, vaikka kysees-sä ovat tulevaisuuden investoinnit, jotka tuovat kasvua elinkeinoelämälle ja kan-santaloudelle.”

HouKuTTelevA ToImIAlAPaavo Syrjön mukaan infra-alalta löy-tyy paljon houkuttelevia tulevaisuuden työpaikkoja, joissa pääsee vaikuttamaan

24

tyy paljon houkuttelevia tulevaisuuden työpaikkoja, joissa pääsee vaikuttamaan

Bruttokansantuotteen muutosvuoden 2012 ennusteet BKT:n kehitykselle ovat välillä -1...+1 pro-senttia. Tämä ennakoi infraraken-tamisen laskua vuonna 2013, sillä vasta yli 2–3 prosentin talouskasvu takaisi myös infratuotannon määrän kasvamisen.

Suomen vientimaiden talousRahoituskriisin takia Suomen vienti päämarkkina-alueelle eurooppaan on supistunut. viennin supistumi-nen vähentää sekä yritysten tulosta että julkisen sektorin verokertymää.

Valtion ja kuntien rahoitusvajejulkisen sektorin rahoitusvaje oli vuonna 2011 lähes 7 miljardia eu-roa. valtion ja kuntien rahoitusva-

Infrarakentamisen puitteet vuonna 2013

jeet uhkaavat vähentää infrainvestoin-teja Suomessa.

KustannuksetKorkea kustannustaso viivästyttää hankkeita. Infra-alan kustannustaso on noussut vuoden 2005 jälkeen kaksi kertaa nopeammin kuin infl aatio. erityisen kalliita ovat bitumi, polttoai-neet, kuljetukset ja maa-ainekset.

Uudistalonrakentaminenuudistalonrakentamisen aluetyöt on suurin yksittäinen infrarakentamisen sektori, noin 1,4 miljardia euroa. Sen supistuminen tänä ja ensi vuonna ka-ventaa infrarakentamisen markkinaa.

(lähde: Infra suhdanteet 2/2012)

VIA 3 | 2012 25

oman ympäristönsä ja tulevien sukupol-vien elämän laatuun.

”Infra-alan työssä yhdistyvät moni-puolisella tavalla insinööriosaaminen ja luova ongelmien ratkaisu. Aina kun työ-maalla mennään maan alle, tulee eteen yl-lättäviä ja nopeaa ratkaisua vaativia tilan-teita. Infrarakentaminen koostuu useista pienistä osista: isoissa projekteissa pääsee yhteensovittamaan monenlaista osaamis-ta. Ja onhan hienoa johtaa hankkeita, jois-ta syntyy taloudellisesti ja laadukkaasti hyviä infrarakenteita. Voi esimerkiksi ker-toa olleensa mukana rakentamassa Suo-men keskeisiä väyliä”, hän sanoo.

Alalle olisi tulossa enemmän opiske-lijoita kuin koulutuspaikkoja on tarjol-la. Jokaista ammattikorkeakoulun aloi-tuspaikkaa kohden on kolminkertainen määrä hakijoita.

INFRA ry:n mukaan ala tulee rekry-toimaan seuraavan viiden vuoden aika-na 5 000 uutta ammattikoulutettua. Ny-kyinen koulutuskäytäntö ei tuota riittä-västi uusia tekijöitä alalle toiselta asteel-ta ja ammattikorkeakoulusta. Työnjoh-to-osaamisesta on suuri pula. Vuosittain valmistuu vain muutama infrarakennus-mestari ja noin sata tuotannon insinöö-riä. Rakennusmestarien määrä pitäisi jo-pa kymmenkertaistaa nykyiseen verrat-tuna. Tämä on Syrjön mukaan infra-alan tulevaisuuden kasvun suurin haaste. Pula ammattityövoimasta johtuu hänen mielestään infra-alan opetuksen huonos-ta koordinaatiosta.

KouluTuS RemoNTTIINSyrjön mukaan infra-alan koulutustar-jontaa tulisi kehittää vahvemmin elinkei-noelämän ja yhteiskunnan tarpeiden läh-tökohdista. Aloituspaikkatilannetta tulisi ohjata keskitetysti ja valtakunnallisesti.

”Nykyinen oppilaitoskohtainen koor-dinointi ei toimi. Oppilaitoksilta pitäisi ottaa itsemääräämisoikeutta pois, sillä ne kouluttavat liikaa oppiaineita, joihin on valmiit opettajat ja koulutusohjelmat. Ta-lonrakentamisen opintoihin löytyy enem-män opiskelupaikkoja kuin infrapuolelle, jossa on krooninen pula ammattikoulute-tuista tekijöistä”, Syrjö arvioi.

Koulutusjärjestelmän tehoa parantai-si myös oppilaitosten parempi yhteistyö. ”Opettajiksi tarvitaan alan ykkösosaajia, joilla on yritystaustaa ja vetovoimaa. Sa-ma opettaja voisi opettaa useassa koulus-sa. Kun koulut verkostoituvat, osaamis-ta voidaan keskittää ja kehittää yhdessä”, hän sanoo.

Ammattikorkeakouluissa opintojen keskeyttäneiden määrään voitaisiin Syr-jön mukaan vaikuttaa esimerkiksi työhar-joittelun pisteytystä uudistamalla. ”Amk-opiskelijoista valmistuu nyt vain 60 pro-senttia. Yritysten tulisi tarjota nuorille runsaasti harjoittelu- ja päättötyöpaikko-ja, jotka sitouttavat toimialaan. Erityisen tärkeää olisi alan houkuttelevuuden kan-nalta, että hoidamme tulokkaiden ensim-mäisen kesäharjoittelun kunnolla”, Syrjö muistuttaa.

”Infra-alan tule-vaisuuden kasvun haaste on pula ammattimaisesta työvoimasta. Alan koulutuskäytäntö kaipaa uudistus-ta”, sanoo Paavo Syrjö.

Tiet

LentokentätKadut

Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito

Kaivosalan maarakentaminen

1600

milj. €

1000

400

1400

800

200

1200

600

0

Radat

Ympäristö ja muut

Yksityisti

et

Uudistalorakennuste

n alueosat

Vesiväylät ja sa

tamat

Energiaverkosto

Vesijohtoverkosto

Tietoliikenneverkot

Infrarakentamisen markkinat –lopputuotteiden arvo vuonna 2011 yhteensä 8.1 mrd. €

Kunnossapito Investoinnit

26 VIA 3 | 2012

27 VIA 3 | 2012

› ”Eikös jokainen tiedä, ettei köyhän kannata ostaa halpaa? Silti kunnissa ja kaupun-geissa toimitaan paljolti päinvastoin”, puuskahtaa Rakennusinsinööriliitto RIL:n puheenjohtaja ja Vahanen-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen.

Mies tietää, mistä puhuu, sillä hänen isänsä perustama perheyhtiö on ollut mu-kana suomalaisessa rakentamisessa jo 1950-luvulta lähtien. Vuosikymmenten kulues-sa pienestä insinööritoimistosta on kasvanut yksi alan suurimmista toimijoista eteläi-sessä Suomessa. Samalla täyden palvelun suunnittelu- ja asiantuntijayritys on hakenut jalansijaa myös ulkomailta.

Vaikka Vahanen-yhtiöt ja myös ympäröivä maailma ovat muuttuneet monessa koh-taa tyystin uuteen kuosiin, ovat rakennusalan vuosikymmenten takaiset lainalaisuudet ja toimintamallit Vahasen mukaan yhä voimissaan.

”Hinta on etenkin julkisissa rakennushankkeissa yhä tärkein valintakriteeri, vaik-ka sen vaikutukset laatuun ovat yleisesti tiedossa. Ja pahinta on, että tinkiminen hin-nasta ja aikatauluista alkaa jo suunnittelusta”, hän huokaa.

Vahanen toki tunnustaa kuntien ja kaupunkien alati kasvavat kustannuspaineet. Myös hankintalaki velvoittaa suosimaan kunnan kannalta kokonaisedullisinta vaihto-ehtoa. Se ei kuitenkaan Vahasen mukaan pakota ketään tekemään sellaisia päätöksiä, joissa hankintahetken säästöt kääntyvät muutaman vuoden kuluessa korkeiksi elin-kaarikustannuksiksi tai ongelmien takia käyttökelvottomiksi tiloiksi.

”Tässä suhteessa odottelen mielenkiinnolla tulevaa kuntauudistusta ja -liitoksia. Toi-vottavasti ne tuovat mukanaan nykyistä parempaa ja vastuullisempaa osto-osaamista. Kysehän on veronmaksajien edusta”, Vahanen pohtii.

tinkimättälaadusta

Hyvää saa harvoin halvalla, muistuttaa vanha kansanviisaus. Rakennusinsinööriliiton puheenjohtajan Risto Vahasen mielestä tämä totuus unohtuu edelleen varsinkin julkisessa rakentamisessa, jossa tärkeimmäksi valintakriteeriksi nousee edelleen hinta.  teksti Timo Sormunen kuvat Sanna Liimatainen

44

28 VIA 3 | 201228

Vastentahtoisest i rakennusala l le

Risto Vahanen on ollut viime vuodet yksi rakennus-alan vahvoista taustavaikuttajista. Hän on kantanut huolta nimenomaan kotimaisen rakentamisen laadus-ta ja sitä kautta sen tulevaisuudesta.  omaa yhtiötään hän on luotsannut periaatteella, jossa laadusta ei tingitä ja hintakilpailulle lyödään hyvissä ajoin jarrut päälle.

”alalta löytyy aina tekijöitä, joiden tarjoukset  alit-tavat muiden tason. me olemme pyrkineet pysyttäyty-mään tämän  leikin ulkopuolella”, Vahanen tiivistää. 

oman urapolun piti alunperin viedä tyystin toiseen suuntaan, sillä niin perheyhtiön luotsaaminen kuin ko-ko rakennusala tuntuivat nuoresta miehestä vierailta.

”päädyin kaikesta huolimatta otaniemeen, ja aloitin rakennustekniikan opinnot verkkaiseen tahtiin.  kiinnostus heräsi vasta Vtt:llä diplomityötä tehdessä, kun aloin perehtyä korjauslaasteihin”, tkk:lta vuonna 1982 valmistunut Vahanen muistelee.

suuren yleisön tietoisuuteen hän nousi jolon saa-ren panttivankikriisin myötä huhtikuussa 2000. piinaa kesti paikan päällä viisi kuukautta, mutta kotimaassa se jatkui viikkoja kestäneenä mediamyllytyksenä.

”ihmiset tunnistavat edelleen esimerkiksi lento-kenttien jonoissa ja tulevat juttelemaan. kokemus oli kova, mutta samalla myös ylivertainen tiimijohtamisen  ja ihmisluonteen korkeakoulu”, Vahanen tunnustaa.

sukellusreissun dramaattinen käänne ei ole harras-tusta kuitenkaan hillinnyt. sen rinnalle ovat vuosien varrella tulleet myös moottoripyöräily ja sienestys.

”eikös se ole niin, että miehen pitää keksiä itsel-leen tasavuosina aina jotain uutta”, 58-vuotias Vaha-nen virnistää.

Tiedonkulku saisi olla jouhevampaa ja avoimempaa myös rakennusketjujen sisällä suunnittelusta toteutukseen asti.

29 VIA 3 | 2012

tilaaja ja tuottaja kuin aViopaRiHankinta- ja osto-osaamisen kehittämisen lisäksi rakennusinsinöörien nokkamies kaipaa selvästi nykyistä parempaa yhteis-peliä tilaajien ja tuottajien välille. Tiedon-kulku saisi olla jouhevampaa ja avoimem-paa myös rakennusketjujen sisällä suun-nittelusta toteutukseen asti.

”Parhaimmillaan tilaaja-tuottaja -mal-li toimii kuin mutkaton avioliitto”, Vaha-nen naurahtaa.

Ja vaikka avioliittoasteelle ei aivan päästäisikään, on oikean käden joka ta-

pauksessa hyvä tietää, mitä vasen on kul-loinkin tekemässä.

”Jos tiedonkulku ja yhteistyö tökkivät vähän joka portaalla, se näkyy auttamat-ta myös lopputuloksessa. Rakennusalaa vaivaa edelleen tietty nurkkakuntaisuus ja mustasukkaisuus omasta osaamisesta, vaikka jokaisen ketjun osasen pitäisi teh-dä saumatonta yhteistyötä ja hakea alati laadukkaampia työtapoja ja ratkaisuja”, Vahanen harmittelee.

Vanhaan rakennusmestarimalliin, jossa kaikki tieto oli lopulta yhdessä päässä ja yksissä käsissä ei kuitenkaan ole paluuta.

”Nykyrakentamisessa on mukana niin paljon vaativaa tekniikkaa ja eri osa- alueita, että se vaatii omat erikoisosaajan-sa. Kädentaidoille on toki edelleen kysyn-tää”, Vahanen tähdentää.

innoVaatioita ja jatkuVaa oppimistaVauhtiin päästyään Risto Vahanen kään-tää puheen rakennusalan koulutusjärjes-telmään, joka on niinikään ehditty nime-tä yhdeksi syylliseksi alan nykyisiin laa-tuongelmiin. Monien mielestä etenkin 1990-luvun lopun keskiasteen koulutus- 44

Uusi musiikkitalo on yksi Vahanen-yhtiöiden tunnetuimmista projekteista.

30 VIA 3 | 2012

remontti, joka teki työmaiden laadunval-vonnan kannalta avainasemassa olleista työnjohtajista ja vastaavista mestareista katoavan ammattikunnan, oli liki kohta-lokas virheliike.

Vahanen ei tässä kohtaa vanhoja enää muistele, vaan katsoo sen sijaan eteen-päin. Hän on ollut mukana työstämässä marraskuun lopulla Metropolia-ammat-tikorkeakoululle luovutettavaa mietintöä, johon on koottu alan keskeisiä kehitystar-peita koulutuksen kannalta.

”Avainasemaan nousevat innovatii-visuus, projektijohtamiseen liittyvät tai-dot, eri toimialat ylittävä yhteistyö sekä elinikäinen oppiminen. Alalla tarvitaan myös nykyistä tiiviimpää yritysyhteis-työtä. Vaikka opiskeluaikana tähtäisikin suunnittelu- ja paperitöihin, on sitä en-nen hyvä hankkia työmaakokemustakin”, Vahanen listailee.

Perinteiset toimialat ylittävästä yhteis-työstä hän nostaa esiin terveydenhuollon, jonka näkemykset ovat esimerkiksi ho-me- ja kosteusvaurioiden kohdalla entis-tä tärkeämpiä.

”Suunnittelussa ja rakentamisessa on kaiken kaikkiaan huomioitava asioita,

joita ei takavuosina osattu kuvitellakaan. Energiatehokkuus ja ilmastonmuutos ovat isoja haasteita. Sademäärät kasvavat tulevaisuudessa huomattavasti, eivätkä ra-kennukset enää ehdi kuivua kesäkuukau-sina entiseen tapaan. Se taas lisää home- ja kosteusvaurioriskiä, mikä on huomioita-va suunnittelussa ja ennen kaikkea raken-nusaikana”, Vahanen listailee.

Kenties selkein käytännön laatuaskel on kuitenkin mietintöön kirjattu velvoi-te oman ammattitaidon jatkuvasta yllä-pidosta. Voimassa oleva sertifikaatti, ”am-mattikirja” olisi myös yksi ehto työnteolle.

”Idea olisi vähän sama kuin lääkäreil-lä, joiden on oltava joka vuosi muutama päivä asianmukaisessa lisäkoulutuksessa. Tämä malli takaisi, että työmailla on vain alan ammattilaisia. Samalla alan viimei-sin tietämys ja palautetieto saataisiin jal-kautettua selvästi nykyistä nopeammin.”

Rinta Rottingilla VientimaRkkinoilleVaikka Risto Vahasen ripitys rakennus-alan kehittämiskohteista on kovaa, ei meillä kansainvälisesti ole hävettävää. Päinvastoin, vientimarkkinoille kannat-

taisi suunnata vielä nykyistä selvästi roh-keammin.

”Näin teimme itsekin, kun lähdimme Viroon heti sen itsenäistyttyä 1990-luvun alussa. Nyt meillä on toimistot on myös Venäjällä, Intiassa, Romaniassa ja Yhdis-tyneissä Arabiemiirikunnissa.”

Runsaan 33 miljoonan euron liike-vaihto jakaantuu likipitäen puoliksi uu-dis- ja korjausrakentamiseen. Työnteki-jöitä on jo lähes 500.

Vahasen tunnetuimpia projekteja ovat olleet Olympiastadionin ja Finlandia-ta-lon peruskorjaukset, Oopperatalo, Kias-ma, Stockmannin maanalaiset pysäköin-titilat sekä uusi Musiikkitalo. Parhaillaan työn alla on esimerkiksi Hämeenlinnan uusi kauppakeskus, joka rakennetaan kaupunkia halkovan valtaväylän päälle.

”Suomalaisrakentajilla on todella isoja mahdollisuuksia pohjoisen alueen hank-keissa, sillä meillä on kokemusta ja osaa-mista vaikeista olosuhteista. Toisaalta kansainvälistymisen pitäisi toimia myös toisin päin. Alalta poistuu lähivuosina paljon väkeä, ja kyllä mekin tarvitsemme tänne uusia osaajia ja vaikutteita”, Vaha-nen muistuttaa.

Risto Vahasen mielestä suomalaiset rakentajat voisivat tavoitella rohkeasti kasvua myös vientimarkkinoilta.

VIA 3 | 2012 31

› Laserkeilausta ja siihen liitettävää pai-kannusteknologiaa on hyödynnetty jo pitkään perinteisessä maanrakenta-misessa ja viime vuosina työkoneau-

tomaatio on levinnyt myös tietyömaille. Siellä yhdeksi sovelluskohteeksi ovat nou-semassa vanhan päällysteen korjaustyöt, joissa mallinnuksen pohjana käytettäviä lähtötietokartoituksia tehdään pitkälti ta-kymetri-mittauksilla. Käytännössä se tar-koittaa mittaajien jalkautumista usein hy-vinkin vilkasliikenteisille ajoväylille. Työ-turvallisuusriskien lisäksi mittaaminen on myös hidasta, sillä työtä on useimmiten tehtävä pienissä pätkissä.

Destiassa pulmaa lähdettiin ratkomaan viime keväänä kehittämispäällikkö Mika Jaakkolan johdolla.

”Aloimme pohtia, voisiko tämän läh-tötietokartoituksen ja sen pohjalta synty-vän mallinnuksen tehdä ajoneuvoon asen-

Teksti Timo Sormunen kuvat Vesa Ranta, Rauno Heikkilä, Kjell Tuominen ja Geotrim Oy

Laserin-

Destia on kuluvana vuonna pilotoinut laserkeilaukseen perustuvaa mallinnusmenetelmää päällystystöissä. pitkälle viety työkoneautomaatio on nopeuttanut esimerkiksi kantatie 51:n päällystysaikatauluja, parantanut laatua ja työturvallisuutta sekä säästänyt kustannuksia.

päällystystyötätarkkaa

Näinstrategiatoteutuu

pitkälle viety työkone-automaatio nopeuttaa 

aikatauluja, parantaa laatua ja työturvallisuutta 

sekä säästää kustannuksia.

Mittamiehen takymetri-mittauksessa käyttämä prisma.

32 VIA 3 | 2012

netulla laserkeilaustekniikalla. Vielä muu-tama vuosi sitten niiden tarkkuus ei ollut riittävällä tasolla, mutta nykyteknologial-la päästään parhaimmillaan jo kymmenen millimetrin toleranssiin”, Jaakkola kertoo

.TurvallisTa ja TehokasTaKantatie 51 lähtee Helsingistä Länsiväylä-nä ja jatkuu Raaseporin Karjaalle. Pilotti-kohteeksi valittiin Kt 51:n moottoritieksi levenevä osuus Kirkkonummi-Kivenlahti. Tieosuudella oli paikoin isojakin pohja-olosuhteista johtuvia painumia, jotka es-tivät automaattiratkaisujen käytön. Käy-tännössä tasausta oli hiottava kohdalleen paalu paalulta ja kaarre kaarteelta.

”Tie on myös erittäin vilkkaasti lii-kennöity. Mittaaminen perinteisellä ta-kymetri-menetelmällä olisi ollut vaaral-lista ja hankalaa, kun mittamiesten oli-si pitänyt puikkelehtia liikenteen seassa”, Jaakkola toteaa.

Pilottiin tulivat Destian Infamit- taus-yksikön kumppaneiksi Geotrim Oy, Terrasolid Oy ja NCC-Roads. Projektis-sa Geotrim vastasi laserkeilauksesta se-kä työkoneautomaation kalibroinneista ja testauksesta, Terrasolid mittausaineis-ton georeferoinnista ja mallisuunnitte-lusta ja NCC varsinaisesta jyrsintätyöstä.

Jyrki Toivonen Destian Infrasuunnit-telusta teki tierakenteen korjaussuunnit-telun ja tuotti 3D-jyrsimelle koneohjaus-mallin lähtötiedot. Pilottityömaata analy-soi myös Oulun yliopiston Rakentamis-teknologian tutkimusryhmä.

Jyrsintä- ja tasausmassoja optimoitiin Tekla Civil -väyläsunnitteluohjelmistolla, jolloin päästiin vertaamaan eri vaihtoeh-tojen vaikutuksia lopputulokseen. Lisäk-si niiden pohjalta syntyneet kartta- ja ha-vainnekuvat lähtivät aina työmaajohdon

Ajoneuvolaserkeilauksen tuloksena saatu lähtötietomalli toimi korjaussuunnittelun pohjana.

”Laserkeilaus säästää kustannuksia, materiaaleja ja työtunteja. Samalla paranevat myös työn turvallisuus, laatu ja tuottavuus.”

Kantatie 51:n Kirkkonummi–Kivenlahti-osuuden jyrsintätyössä käytettiin takymetri-paikannusta hyödyntävää koneohjausjärjestelmää. Pikkukuvissa vasemmalta koordi-naatteja mittaava takymetri, puskutraktorin ohjausjärjestelmän näyttö ja työkoneen paikannusjärjestelmään kuuluva GNSS-antenni.

VIA 3 | 2012 33

arvioitaviksi. Näin niitä voitiin hyödyntää välittömästi työsuunnittelussa.

”Yleinen tuntuma oli, että keilaustek-nologian avulla tuotettu malli oli yllättä-vänkin hyvä. Myös jyrsintäjälki oli odo-tettua parempi. Pintaa saatiin pois juuri oikeista paikoista ja sitä voitiin puolestaan lisätä entistä tarkemmin tarvittaviin koh-tiin”, Jaakkola kiittää.

seuraava piloTTi e18-TielläKt 51:n pilotti nosti Mika Jaakkolan mie-lestä esiin monia hyötyjä, joista merkit-tävimpiä ovat nopeus ja vaivattomuus. Niiden ansiosta laserkeilaukseen ja mal-linnukseen pohjautuvalla toimintatavalla on selkeitä kasvumahdollisuuksia pääl-lystystöissä.

Esimerkiksi perinteisessä jyrsintätyös-sä asfaltin pinta on kartoitettava ennakol-ta viiden metrin ruudukoissa. Sen lisäksi jyrsintäpaksuuden merkintöjä on tehtä-vä jatkuvasti työn aikana, mikä työllistää mittaryhmän työntekijät täyspäiväisesti. Laserkeilauksessa haluttu tienpätkä aje-taan pariin kertaan läpi, tiedot tallenne-taan ja mittaus on sen myötä ohitse.

Jaakkolan mukaan ajoneuvon avul-la tehtävää laserkeilausta voi hyödyntää myös valmiin tierakenteen laadunvalvon-nassa, sillä sen avulla koko tiealueen tie-dot saadaan kerralla dokumentoitua.

”Tämä toimintamalli säästää kustan-nuksia, materiaaleja ja työtunteja. Samalla paranevat myös työn turvallisuus, laatu ja tuottavuus”, kehittämispäällikkö tiivistää.

Jatkokehitykseen ollaankin laittamassa lisäpanoksia ja kokemuksia kerätään seu-raavaksi E18-tiellä Koskenkylän ja Kot-kan välillä.

poTenTiaalia vaikka vienTiTuoTTeeksiLoppusyksyllä tuloksia mallipohjaises-ta päällysteen korjausmenetelmäpilotis-ta esiteltiin kansainvälisessä infra-alan ta-pahtumassa Las Vegasissa Yhdysvalloissa. ”Kiinnostusta tuntuu löytyvän myös Suo-men rajojen ulkopuolelta. Se on joka ta-pauksessa kaikille pilotissa mukana olleil-le selvää, että tämän teknologian kehittä-miseen kannattaa nyt panostaa”, Jaakko-la toteaa.

Pilottikohteen päällyste laserkeilattiin Trimble MX8 -ajoneuvolla.

Mika Jaakkola kertoo, että mallipoh-jainen päällysteenkorjausmenetelmä kiinnostaa rakentajia myös Suomen ulkopuolella.

34 VIA 3 | 2012

35 VIA 3 | 2012

pintaa syvemmältäTiestön korjaus- ja päällystystarvetta on perinteisesti arvioitu urasyvyyksien tai jo näkyvien pintavaurioiden perusteella. Perinteisissä tiemittauksissa kertyvää tietoa kannattaisi kuitenkin analysoida huomattavasti monipuolisemmin.

”Kun analysoidaan monipuolisemmin mittauksissa kertynyttä tietoa, saadaan selville mikä jatkuvasti oireilevia ja rikkoontuvia teitä pohjimmiltaan vaivaa.”

› Teiden kunnossapitoon käytettävät määrärahat ovat niukentuneet jatku-vasti ja esimerkiksi päällystystöiden määrä vuodessa on pudonnut kilo-

metreillä mitaten liki puoleen. Samaan aikaan teiden kuntoon ja liikenneturval-lisuuteen liittyvät vaatimukset kasvavat.

Tämän tilanteen vuoksi korjauskohtei-ta joudutaan priorisoimaan entistä tarkem-min. Destian tuotepäällikkö Pertti Virta-lan mukaan hankelistoja voisi kuitenkin laatia vieläkin paremmin. Korjauskohteet valitaan useimmiten pelkkien pintamit-tausten perusteella, vaikka niiden yhtey-dessä kertyy valtava määrä muutakin dataa.

”Tuloksissa seurataan edelleen vain muutamia muuttujia, vaikka mittauksis-sa kertynyttä tietoa kannattaisi analysoi-da monipuolisemmin. Ennakoivassa tien-pidossa pitäisi pureutua entistä enemmän myös siihen, kuinka tie käyttäytyy ja kes-tää sitä käyttävien ajoneuvojen alla”, pit-kän päivätyön liikenneinfran parissa teh-nyt Virtala toteaa.

PALKITTUA PULSSIMITTAUSTAVirtala on verrannut tiestömittauksia sydänpotilaan pulssia kuvaavaan EKG-käyrään. Maallikolle sen arvot eivät ker-ro juuri mitään, mutta asiantuntijalle ylös ja alas sahaava kuvio paljastaa paljon niin sydämen tilasta kuin sen perimmäisistä syistä.

”Vastaavalla tavalla voidaan analysoi-da myös tiestömittauksista vuosittain ker-

tyvää tietomassaa. Urien ja vaurioiden lisäksi käytetään epätasaisuuteen liitty-vää tietoa. Samalla saadaan selville, mikä jatkuvasti oireilevia ja rikkoontuvia teitä pohjimmiltaan vaivaa”, Virtala tiivistää.

Hänen ”pulssimittauksena” lanseeraa-mansa ajatukset ja niiden pohjalta synty-neet reunapainuma- nyökkimis- ja sivut-taisheilahdustauti -käsitteet ovat saaneet kosolti vastakaikua tiealan ammattilaisten parissa. Niistä tuorein esimerkki oli elo-kuussa pokattu palkinto Väylä & Liiken-ne -tapahtumassa Turussa. Asiantuntijan näkemyksille on ollut käyttöä myös Suo-menlahden eteläpuolella Virossa.

ENNAKOIVAA TIENPITOAUuden analyysin pohjalta päästään entis-tä paremmin ennakoivaan tienpitoon. Sa-malla edistetään myös alan tuotekehitystä

ja luodaan uusia toimintatapoja.Virtalan mielestä onkin hämmästyttä-

vää, kuinka vähän tienrakentajat, suun-nittelijat sekä ajoneuvoteollisuus tekevät yhteistyötä.

Esimerkiksi autojen alustarakenteita, ohjausta ja ajotuntumaa hiotaan jatku-vasti paremmiksi. Samalla jää kuitenkin vähemmälle huomiolle se, kuinka ajokit lopulta käyttäytyvät aidossa ympäristössä ja maantiellä. Pulma kulminoituu etenkin raskaan liikenteen kohdalla.

Yhden ajouran pohjalta tehtyjen joh-topäätösten sijaan pitäisi käyttää sellais-ta tietoa, joka kertoo ajoneuvon kaikis-ta liikkeistä.

”Kysymyksen voi toisaalta kääntää myös toisin päin eli millaisia teiden tulisi olla, että ne olisivat turvallisia ja vastaisi-vat mahdollisimman hyvin nykykäyttä-jien tarpeita. Tiestötietoa ja osaamista on olemassa jo niin paljon, että perin-teisistä yhden ajouran mittauksista voi-taisiin siirtyä ajoneuvosimulointiin. Sa-malla päästäisiin tutkimaan sitä, miten maantieajo kokonaisuudessaan vaikuttaa paitsi ajoneuvoon myös sen kuljettajaan”, Virtala toteaa.

OMA AJATTELU UUSILLE URILLEVuonna 2006 liikenneministeriöstä Des-tiaan siirtynyt Virtala kiinnostui aiheesta toden teolla muutama vuosi sitten, kun taloon tuli tematiikasta lopputyötään teh-

nyt insinööriopiskelija.”Numeroiden ja matematiikan

ratkaisuvoimaan uskovalle tämä on ollut todella mielenkiintoista. Li-säksi maanteitä ja niiden kuntoa tarkkailee ratin takaa ihan erilaisella takapuolituntumalla kuin muutama vuosi sitten”, Virtala tunnustaa.

Teksti Timo Sormunen Kuva Susanna Junnola

Tiedataapintaa syvemmältä

dataaNäin

strategiatoteutuu

Tiestötiedon analyysiin pohjautuvalla ennakoivalla tienpidolla korjauskohteita 

pystytään priorisoimaan entistä tarkemmin.

36 VIA 3 | 2012

Mestari & kisälliMelkein kuin isä ja poika

› Kivenheiton päässä idyllisestä Ström-forsin ruukista on suuri puuraken-nus, Ruotsinpyhtään entinen kun-nantalo. Sen huoneet ovat täynnä

keltaliivisiä työmiehiä ja seinät on koris-teltu karttapiirroksilla.

Täältä johdetaan valtatie 7:n raken-tamista moottoritieksi. Koskenkylän ja Kotkan välisellä, yli 53 kilometrin pitui-sella työmaalla häärii yli 300 työkonetta ja runsaat 600 työntekijää. Vuonna 2011 alkanut megahanke jatkuu vuoteen 2015.

Tuotantojohtaja Matti Välikangas, 47, vastaa hankkeen teknisestä toteutuksesta. Yksi alaisista on Tuomas Räinä, 25.

Rakennusmestarin koulutuksen saanut Välikangas on leppoisa johtaja. Hän on ollut töissä Destialla kymmenisen vuot-ta, alalla pikkupojasta asti.

”Isä oli alan yrittäjä. Jos käyntikorteis-ta lasketaan, minulla on nyt varmaan seit-semäs titteli menossa. Olen ollut muun muassa työnjohtajana ja työpäällikkönä”, Välikangas sanoo.

Diplomi-insinööri Räinä aloitti Des-tialla haalariharjoittelijana kesällä 2007.

”Olen ollut työnjohtoharjoittelijana ja työnjohtajana, täällä työmaainsinöörinä. Vastaan hankkeen aikatauluista, käyn työ-maakokouksissa, toimin projektijohtajan apuna talousasioissa ja teen kauppaa ali-hankkijoiden kanssa”, hän sanoo.

TIETO KULKEE Nuori insinööri on sitä mieltä, että työ-hön opastamisella on suuri merkitys työs-sä onnistumiselle.

”Kesätyössä uusi työntekijä ajetaan si-sään, mutta työhön oppiminen ei ole mi-kään muodollinen tapahtuma. Se on jat-kuvaa. Liikun yhä tiiviisti Matin mukana. Palavereista ja neuvotteluista saa tietoa, jota ei koulussa opeteta”, Räinä sanoo.

”Olimme ennen tätä hanketta Oulussa samoilla työmailla. Kun minulle tuli siir-to tänne, Tuomas tuli mieleeni. Tarkoitus oli hakea eri-ikäisiä, myös nuoria osaajia omaksumaan hiljaista tietoa, koska mo-

37 VIA 3 | 2012

Mestari & kisälliMatti Välikangas ja Tuomas Räinä työskentelevät Suomen suurimman infrahankkeen johtotehtävissä. Heidän mukaansa osaaminen ei katso ikää. Teksti Sami Takala Kuva Malla Juuma

ni kokenut siirtyy pian eläkkeelle”, Väli-kangas sanoo.

”Meillä on nuoria kavereita, kuten Tuomas, ja minuakin huomattavasti ko-keneempia. Kaikilla on avoimet välit. Ei saa pelätä kysyä. Joskus minäkin soitan entisille työkavereilleni ja kysyn jotakin, jota en itse uskalla ratkaista.”

Räinä komppaa. ”Ympärillä on koko ajan valtava määrä taitotietoa, jota pitää osata hyödyntää. Vielä ei ole ollut kysy-mystä, jota en olisi voinut esittää. Isompia virheitä tekee, jos ei kysy mitään.”

Tieto voi kulkea toisinkin päin eli ko-kemattomammalta kokeneemmalle

”Nuoret voivat tuoda uusia toiminta-tapoja tai ainakin kyseenalaistaa. Kerran työmaapäällikön kanssa mietimme, miksi vesijohtoa pitää siirtää, kun suunnitelman mukaiselle siirrolle ei löytynyt mitään hy-vää perustetta”, Räinä sanoo.

TÖITÄ KAUKANA KOTOARohkeus kysyä tai kyseenalaistaa edellyt-tää, että tasa-arvoasiat ovat työpaikalla kunnossa: kollegoita on helppoa lähestyä, kokeneempia arvostetaan ja kokematto-mampien osaamiseen luotetaan.

”Meillä ei ole nokkimisjärjestystä. Täällä on välitön ilmapiiri, ja tulemme hyvin juttuun”, Välikangas sanoo.

Osaltaan läheisiin väleihin vaikuttaa se, että osa tiimistä tekee töitä kaukana kotoa. Välikangas ja Räinä ovat molem-mat kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta.

”Maanantaina kun ajelin kotoa työ-maalle, navigaattori kertoi että edessä on runsaat 400 kilometriä. Tästä työmatkai-lusta on glamour kaukana”, Välikangas sanoo.

”Työ- ja vapaa-aika sekoittuvat. Teem-me pitkää päivää ja juttelemme työasiois-ta ja muustakin. Yhteisiä harrastuksiakin on”, Räinä sanoo.

”Tällaisissa hankkeissa syntyy vahvoja ystävyyssuhteita. Täällä ei pärjää, jos itses-tään luulee liikoja”, Välikangas sanoo.

Melkein kuin isä ja poika

VIA 3 | 201238

Motorways to becoMe smArter

Finland´s first motorway, tarvontie, was opened between Munkkiniemi in Helsinki and Gumböle in espoo 50 years ago. but how does it compare to the motorway of the future, where cars communicate?text Olli manninen Photo Coptermedia

there are already over 780 kilometres of motorway in Finland. Construction on the first motorway began in the 1950s,

when many were doubtful of the need for it. At that time, only 150,000 vehicles were registered for use. The road authority de-fended the project based on forecasts which predicted that there would be one million registered vehicles in 1970. The forecasts turned out to be accurate.

The project was sped up by a poor employment situation amid general strikes. Engineer Into Veikko Olavi Pirhonen re-ceived the unique task of working as site manager for Finland´s first motorway. Assisting him were construction supervisors and about 1,500 labourers who had already worked on the Seutula airport and Lahdentie road project.

One of the greatest challenges was obtaining materials for the motorway. Gravel was transported 30 km from Nummela round the clock using 250 trucks. The characteristics of the terrain al-so came as a surprise. Work was slowed by mud in Huopalahti, high waters from the Espoonjoki River and rocks in Kasavuori.

The public marvelled at the road’s technical characteristics, numerous bridges and the large underpasses. According to de-signers, “cattle and their herders, parishioners and deaconesses” should be able to pass under the bridges. The project culminat-ed in the opening of Tarvontie on 16th December 1962. Now-adays the motorway is referred to as Turunväylä.

IntellIgenCe-guIded trAffICLeading researcher Matti Roine from VTT’s intelligent traffic INTRANS innovation programme estimates that the fluidity of our current motorway network can be developed using new smart systems. The first such systems were created for traffic in the 1950s, when traffic lights became common.

Intelligent traffic solutions were uncommon before the end of the 1990s.

“The main reason was congestion on European roads. Every year road accidents claimed 50,000 lives and the vehicle industry was spurred into action,” Roine explains.

ABS and ESC systems were installed in cars. Cameras and

detectors on the surface of the road began to collect information for various systems, through which we are able to obtain advanced information on congestion, weather conditions and roadworks.

“Intelligence increases as drivers obtain devices. Informa-tion is transmitted directly to the vehicle or mobile phone,” says Roine.

The European eCall emergency call system, which sends an emergency signal from cars involved in accidents, is due to be installed in cars in around two years’ time. Lane departure warning systems are also becoming more common, and soon there will be various support and control systems on the mar-ket, such as voluntary driver monitoring.

In the future, the vehicle industry and ICT will be more closely linked to each other.

“As soon as the 2030s we will see more diverse, carbon-spar-ing cars,” Roine says.

Smart cars which communicate with each other are becom-ing more common. “Japan is already using cars which prevent accidents by correcting observational errors made by the driver.”

WIll Our CArs fly In 2062?In the 2030’s, there will be no such thing as a traditional driv-er. Speed cameras and the like will be replaced with automat-ic monitoring. Smart phones will receive information on both traffic and enticing roadside services. But will cars be able to fly 50 years on in 2062?

“It’s difficult to say. Japan has envisioned how cars can drive along set routes and passengers follow the journey progress us-ing the car’s camera,” describes senior traffic adviser Seppo Öörni from the Ministry of Transport and Communications.

But if there is soon to be no such thing as a driver, what will happen to driving licences?

“Licences and keys will be a thing of the past; the licence will become a credit card and permission to drive will be elec-tronic,” projects Öörni.

VIA 3 | 2012 39

in brief

the need for repair and resurfacing of the road network has traditionally

been assessed based on rut depth or visible surface damage. However, it’s worth ana-lysing data which accumulates during tra-ditional road measurements in more detail.

Funds allocated for road maintenance have been reduced, and the number of annual surface repairs to roads has de-creased almost by half when measured in kilometres. Meanwhile, requirements re-lating to road conditions and traffic safety are becoming stricter.

For this reason, sites which need re-pair must be prioritised in more detail than previously. Destia product director Pertti Virtala says that repair sites are of-

for Destia, young, skilled workers are an important resource for the future. There are plenty of work experience plac-

es in construction and maintenance for students of polytech-nics and vocational schools. The company also has its own in-ternship programme. The programme allows young people to learn about the infrastructure industry right from grass roots level to expert tasks.

“We aim to cultivate future home-grown builders. We take a large group of first-year students on for summer work, some of which are selected for work experience in subsequent years,” explains Destia CEO Hannu Leinonen.

The retirement of members of the baby boom generation will cause a labour shortage necessitating new requirements for the content of infrastructure sector professions. Work must be car-ried out with less effort and more efficiency.

“Infrastructure sector tasks are going to become more com-plex and challenging. The point of focus will shift to turnkey solutions. We need professionals familiar with the new, digital environment,” Leinonen predicts.

CAreer pAths fOr VArIOus skIllsEach year, Destia also opens up career paths, mostly in expert tasks, for international projects funded by development banks. Language skills are an advantage, since an increasing number of

workers are coming to Finland who aren’t Finnish speakers.

“Nowadays there is demand for Rus-sian at a managerial level,” says Leinonen.

Destia offers plen-ty of different career choices; e.g. design, production tasks, projects relating to road, street and track environments and rock construction. In coming years, new employment opportunities will be offered, especially in geo-design and bridge design.

Destia also encourages young people to finish their studies by offering opportunities to carry out their theses. Each year the best thesis is awarded.

“As the market leader, we want to increase interest in the infrastructure sector. We aren’t just cultivating people for our-selves,” Leinonen emphasises.

Leinonen encourages students to contact Destia without hesitation, even if their studies are coming to an end. Female applicants are especially welcome, as the infrastructure sector is rather male-dominated.

road data:  beneAth the surfACe

ten selected using only surface measure-ments, even though an enormous amount of other data is available.

“Preventative maintenance should be examined in more detail to find out how the road behaves and endures its traffic level,” says Virtala, who has plenty of ex-perience with traffic infrastructure.

A rOAd Is lIke A CArdIAC pAtIentVirtala compares road network measure-ments to an ECG reading, which depicts a cardiac patient’s pulse. To an expert, the jagged, spiking reading reveals much about both the condition of the heart and the root causes behind it.

“We can analyse the mass of data ac-cumulated from road measurements in an equivalent manner. In addition to ruts and damage, we can also use information relating to evenness. At the same time we can find the root of problems on roads which are continually broken or dam-aged,” Virtala sums up.

Virtala is astonished at how little co-operation is carried out between the road construction industry, designers and the vehicle industry. For example, the chassis structure, controls and driving response are constantly tweaked. At the same time, however, less attention is paid to how the vehicle performs in the actual environ-ment and on the road.

Hundreds of young people carry out work experience on destia sites, and many of them find a career with the company. around one quarter of the company´s current staff will retire in the next 10–15 years. 

bUILdING the future

text maarit seeling Photo sanna liimatainen

text timo sormunen  

Destia CEO Hannu Leinonen

-

Sudoku

SUDOKU on logiikkateh-tävä, jossa vaaka- ja pysty-suorat rivit sekä 3x3-ruudun laatikot täytetään numeroilla 1–9. Jokainen numero saa esiintyä vain kerran niin, että jokaisella vaaka- ja pysty- rivillä on eri numerot samoin kuin jokaisessa yhdeksän ruudun laatikossa.

SyySSUDOKUN ratkaisu

haastava

helppo

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: destia@destia.fi

Vian sudokun vaatimustaso on haastava.