HELSINGIN MERIPELASTUSYHDISTYS

HELSINGFORS SJÖRÄDDNINGSFÖRENING

HELSINGIN MERIPELASTUSYHDISTYS H

HELSINGFORS SJÖRÄDDNINGSFÖRENINGH

MeripelastusMeripelastus

Helsingin mutkaisetpelastusvenekuviot

Esittelyssä PV230 - tilapäinen pikkujättiläinen

Suuretsintä Sipoon selällä

4/124/12

Julkaisija / Utgivare: Helsingin Meripelastysyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry

Päätoimittaja / Chefredaktör: Jukka-Pekka Lumilahti lehti@hmpy.fi p. 050 350 9195

Toimitus / Redaktion: Jukka-Pekka Lumilahti, Sami Korppi, Mika Back, Nina Hiltunen, Pinja Hentunen, Mikael Andersén ja Christian Kurtén

Paino / Tryck: Kopio Niini, Helsinki Painos / Upplaga: 3000 kpl / st ISSN-L 0788-401X ISSN 0788-401X (painettu) ISSN 1798-8365 (verkkoversio)

Kansi / Pärm: Oskar Krogell suorittaa tarkastuksia PV Rautauomassa. Kuva: Jaakko Heik-kilä

Puhelujen hinnat soitettaessa Rajavartiolaitokselle kuuluviin meripelastuksen puhelinnumeroihin:

Kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 2 snt/minMatkaviestinverkosta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min

www.helsinginmeripelastusyhdistys.fi

Helsingin Meripelastusyhdistys - Helsingfors Sjöräddningsförening ry Matosaari / Maskholmen, Jollas, PL 66, 00101 Helsinki

p. 050 571 3940

MERIPELASTUS 4/12

Meripelastus on Helsingin Meripelastusyhdistyksen jäsenlehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Seuraava lehti ilmestyy helmikuussa.

Meripelastus är Helsingfors Sjöräddninsförenings medlemstidning som utkommer fyra gånger per år. Nästa tidning utkommer i februari.

Hälytykset! Alarmering!

Hätätilanteissa merellä I nödsituationer på sjön

0204 1000 ilman suuntanumeroa

utan riktnummer

3

Yhteistyö venekerhojen kanssaHelsingin Meripelastusyhdistys on 27.11.2012 pitämässään syyskoko-uksessa valinnut hallituksen varapuheenjohtajaksi Helsingin Mootto-rivenekerhon kommodorin Matti Piispasen. Matti on myös kaikkien helsinkiläisten venekerhojen ja Helsingin kaupungin välisen yhteis-työelimen Helvenen puheenjohtaja. Helsingissä on yhteensä noin 70 venekerhoa ja monet niistä ovat yhdistyksemme yhteisöjäseniä. Uskon tämän valinnan tekevän vapaaehtoisten meripelastajien toi-minnan entistä enemmän tunnetuksi helsinkiläisten veneilijöiden keskuudessa. Edelleen on suuri määrä veneilijöitä, jotka eivät tiedä kovinkaan paljon vapaaehtoisesta meripelastuksesta. Uskon myös vahvasti, että yhteistyön lisääminen eri venekerhojen kanssa koituu kaikkien veneilijöiden hyödyksi.

Tervetuloa joukkoomme Matti.

Tätä kirjoitettaessa ulkona on -13 C pakkasta. Matosaaren ranta alkaa jäätyä ja Pv Rautauoma on vielä vedessä odottaen telakointia lähipäivinä. Pienempi veneemme, Pv 230 on telakoitu Keuruul-le, valmistajatelakalle heti pyhäinpäivän jälkeen. Kauden aikana olemme suorittaneet yhteensä 67 tehtävää, joista Rautauoma 25 tehtävää ja Pv 230 42 tehtävää. Autettavia aluksia kertyi 63 kpl sekä henkilöitä 146.

On aika lausua suuret kiitokset niille kaikille vapaaehtoisille meripelastajille, jotka ovat tämän mah-dollistaneet. Kiitokset kuuluvat myös kaikille jäsenillemme ja tukijoille, joita ilman tämä toiminta ei olisi mahdollista.

Oikein Rauhallista Joulua ja Turvallista Vuotta 2013

* * *

Samarbete med båtklubbarnaHelsingfors Sjöräddningsförening har på sitt höstmöte den 27.11.2012 valt Matti Piispanen till vi-ceordförande. Matti är kommodor för Helsingfors Motorbåtsklubb och också ordförande för Hel-vene som är ett samarbetsorgan mellan alla båtklubbar i Helsingfors och Helsingfors stad. Det fi nns sammanlagt 70 båtklubbar i Helsingfors och många av dem är samfundsmedlemmar i vår förening.Jag är övertygad om att detta val gör de frivilliga sjöräddarnas verksamhet ännu bättre känd bland båtfolket i Helsingfors. Det fi nns fortfarande många båtförare som inte vet särkilt mycket om den frivilliga sjöräddningen. Jag är också övertygad om att ett utökat samarbete med olika båtklubbar gagnar alla båtfarare.

Välkommen till vår krets Matti.

När detta skrivs är det -13 C ute. Stränderna runt Maskholmen börjar frysa till och RB Rautauoma är ännu i sjön och väntar på upptagning de närmaste dagarna. Vår mindre båt RB 230 vinterförvaras i Keuruu på tillverkarvarvet sedan allhelgonadagen. Under säsongen har vi utfört sammanlagt 67 uppdrag av vilka Rautauoma 25 och RB 230 42 uppdrag. 63 båtar och 146 personer har erhållit as-sistans.

Det är tid att framföra ett stort tack till all de frivilliga sjöräddare som har gjort detta möjligt. Också alla våra medlemmar och andra som stött oss förtjänar ett tack. Utan dem skulle denna verksamhet inte vara möjlig.

En riktigt Fridfull Jul och ett Tryggt Gott Nytt År 2013 Hannu Rainetoja Puheenjohtaja / ordförande puheenjohtaja@hmpy.fi

Ruorin takaa - Bakom Rodret

3

4

Hätämerkinantoharjoitus

Lauantaina 9.3.2013 klo 11-15 Helsingin Laajasalossa, Matosaaren meripelastusasemalla

Nödsignalöving lördagen den 9.3.2013 kl 11-15 i Helsingfors på Maskholmens räddningsstation

Helsingin Meripelastusyhdistys järjestää SMPS Espoon Meripelastajien ja Laajasalon VPK:n kanssa kaikille veneilijöille tarkoitetun hätämerkinantoharjoituksen.

Harjoituksessa voi ampua luvallisesti ja osaavien kouluttajien avustuksella punaisia hätäraketteja, punaisia käsisoihtuja, oransseja merkkisavuja, valopistoolin punaisia ammuksia ja kynäraketteja.

Ammuttavat raketit tarkastetaan ennen ampumista järjestäjien toimesta. Vuoden 2013 harjoituksessa ammuttavien rakettien täytyy olla valmistettu 2006-2013.

Helsingin Meripelastusyhdistyksen, jonkun muun meripelastusyhdistyksen tai Trossi-jäsenille osallistuminen on ilmaista, muille se maksaa 30 €.

5

Nuorisotoiminnan kouluttajat kiittävät toimintaan osallistuneita nuoria ja kouluttajia kuluneesta vuodesta sekä haluavat toivottaa kaikille Rauhallista Joulun aikaa ja hyvää alkavaa vuotta 2013!

Nuorisotoiminta jatkuu tavalliseen tapaan jälleen alkuvuoden koulutuksilla, joista tiedotetaan nuorisotoiminnan jäsenille ja vanhemmille erikseen.

Helsingin KaupunkiHelsingin SatamaRaha AutomaattiyhdistysAkkuvoima OyAstrid Charter Oy B-Sea Boat AYBaru-Baru ChartersCardinal Marine Charters OyConect OyE & E Mäntylä KyFregatti Oy Hartwall Oy AbHelsingin LaakeriHelsingin Vesibussit OyIha-Lines OyJohn Nurminen Marine OyJt-Line Oy Juha Snell OyK. Hartwall Oy Ab

Kuljetus Reen Oy Marnela OyMica Elektro Oy LtdOy Maritim AbRederi Ab J. L. RunebergRescue and Fun R.A.F. Hovercraft OyRoyal Line OySaunasaariSaaristomaailma OySun Lines OySuomenlinnan Liikenne OyTilintarkastus DFK OyTop-BoatTransfennicaVeka Line OyVmax Oy Österlund Line Oy Ab

Seuraavat yritykset ja tahot ovat olleet mukana mahdollistamassa va-paaehtoista meripelastusta Helsingissä 2012:

6

PV230 on mukana myöhemmin keväällä esi-tettävissä jaksoissa, joissa esitellään Remontti-Reiskan harrastuksia.

Rautauoma hälytysajossaMaanantaina 8.10. VSL178 Rautauoma sai hä-lytyksen MRSC Helsingistä kello 18.40: Ström-sinlahdella mies oli pudonnut veneestä ja jäänyt roikkumaan sen laidalle. Koska kyseessä oli sel-keä hätätilanne, Rautauoman sinivilkut sytytet-tiin ja veneellä lähdettiin täyttä vauhtia kohti onnettomuuspaikkaa. Vedessä ollut henkilö saa-tiin pelastettua paikalle nopeammin päässeiden yksiköiden toimesta ja henkilö vietiin tarkistet-tavaksi ambulanssiin. Rautauoma vapautettiin tehtävästä kello 18.54.

Suuretsintä Sipoon selälläYhdistyksen torstainen viikkokoulutus oli juuri päättymäisillään 18.10., kun MRSC Helsinki hä-lytti molemmat veneet etsintätehtävään kello 20.50. Jossain Sipoon selällä oli kateissa alle seit-semän metriä pitkä moottorivene, jossa olevat kaksi henkilöä olivat täysin eksyksissä. Henkilöi-den antamat tiedot sijainnistaan olivat sen ver-ran hatarat, ettei MRSC Helsinki pystynyt niiden perusteella paikantamaan tarkasti avuntarvitsi-jaa. Puhelinpaikannuksen avulla MRSC Helsinki sai rajattua aluetta hivenen, mutta silti etsintä-alueesta muodostui erittäin suuri, lähes koko Sipoon selän laajuinen. Rautauoman ja PV230:n lisäksi MRSC Helsinki hälytti etsintään myös poliisivene Ville 3:n, Suomenlinnan merivartio-aseman BSL105:n, Vartiolaiva Merikarhun, sekä meripelastushelikopteri RajaHeko200:n.

Miehistön ollessa valmiina veneillä ja etsintäalu-een ollessa lähellä, olivat yhdistyksen pelastus-veneet etsintäalueella jo kello 21.00. Vaikeutta etsintään toi alueella olevat useat valot. Osa

Sunnuntaina syyskuun 16. päivänä VSL1784 PV230 oli partioajossa Helsingin edustalla, kun Meripelastuslohkokeskus Helsinki (MRSC Hel-sinki) hälytti sen kello 18:42 Kulosaaren ja Tulli-saaren välissä oli seitsemän metrinen hytillinen vene tuuliajolla. Veneessä oli kolme henkilöä, jotka olivat hädissään, sillä veneen potkuriin oli jumittunut köysi, eikä ankkuri tuntunut pitävän. PV230 lähti täyttä vauhtia paikalle, samalla kun MRSC Helsinki pyysi partiolennolla ollutta Raja-vartiolaitoksen RajaHeko200 meripelastusheli-kopteria varmistamaan tilannetta. RajaHeko200 pääsikin nopeasti paikalle ja laski pintapelasta-jan rauhoittamaan veneessä olevien tilannetta. Myös PV230 oli paikalla jo kymmenen minuutin kuluttua hälytyksestä. PV230:n miehistö otti veneen hinaukseen, mutta ankkuria ei pystyt-ty nostamaan. Sen merkiksi paikalle jätettiin fendari. Hinaukseen oton jälkeen RajaHeko200 nosti pintapelastajan takaisin helikopteriin, ja hinaus jatkui normaaliin tapaan. MRSC Helsinki antoi PV230:n miehistölle luvan hinata veneen kotisatamaansa, sillä se sijaitsi kohtuullisen matkan päässä. Kello 19.50 PV230 saapui avun-tarvitsijan kotisatamaan ja hinaus voitiin päät-tää turvallisesti.

TV:stä tuttu PV230VSL1784 PV230 oli syksyn aikana MTV3:n Re-monttimestari-ohjelman kuvauksissa. Kyseessä on remontoinnin erikoisohjelma, jota isännöi Remontti-Reiskana tunnettu Jorma Piisinen.

PV230 ja RajaHeko200 yhteistehtävässä

KLADIKLADI - OTTEITA SYKSYN TAPAHTUMISTA

7

valoista vilkkui, kun taas osa oli jatkuvasti pääl-lä. Näiden tarkistamiseen meni aina runsaasti aikaa, vaikka osa voitiinkin selkeästi määritellä merimerkeiksi tai muiksi tunnetuksi valoiksi. Lu-kuisista etsintäyksiköistä huolimatta etsittävää ei vain löytynyt. Lopulta kateissa olija näki jon-kun veneen siniset vilkut. Yksi kerrallaan MRSC Helsinki pyysi paikalla olevia sytyttämään ja sammuttamaan valojaan mutta siltikään hen-kilöitä ei löytynyt. Lopulta RajaHeko200 sai ha-vainnon avun tarvitsijoista, jonka jälkeen paikal-le saatiin myös veneyksiköitä. Paikan luonnetta kuvastaa hyvin PV230:n miehistön lähestymi-nen avuntarvitsijan venettä. Vaikka paikalla oli helikopteri ja sen tehokkaat etsintävalot, erotti PV230:n miehistö veneen vain parinkymmenen metrin päästä, kivien ja kallioiden seasta.

Alkoholilla epäiltiin olevan osuutta asiaan, joten kateissa olevat päätyivät Poliisin huomaan. Kel-lo 22.10 Rautauoma ja PV 230 sekä muut paikalla olevat yksiköt pääsivät palaamaan kohti kotiran-tojansa.

Pelastusveneet uusiutuivatPyhäinpäivänä kastettiin pääkaupunkiseudun uusin pelastusvene, kun SMPS Espoon Meripe-lastajien upouusi 13-metrinen pelastusvene sai nimekseen Emmi. Veneen kotisatama on Espoon Mellsten, josta käsin se operoi Helsingin ja Pork-kalan välisellä vesialueella. Vaikka vene onkin pienempi kuin Helsingin VSL178 Rautauoma, on siinä paljon samoja yksityiskohtia. Emmi korvasi Espoossa aiemmin olleen pelastusvene Mikro-log II:n, joka puolestaan on löytänyt uuden kodin Porvoosta SMPS Porvoon meripelastajien luota. Heidän käytössään ollut vuonna 1977 Royal Na-tional Lifeboat Institutionille (Englannin meripe-

lastusseura) rakennettu ja sieltä aikoinaan käy-tettynä Suomeen hankittu Pelastusristeilijä Mac Elliot päätyy puolestaan myytäväksi.

Kausi päättyi, remontit alkoivatVSL1784 PV230 nostettiin ylös Sarvastossa maa-nantaina 5.11. Vene viedään valmistajatelakal-leen takuu- ja huoltokorjauksiin talveksi. Talven aikana veneessä korjataan muun muassa sen ponttoneja, mutta suurempia korjauksia venee-seen ei tarvitse tehdä.

VSL178 Rautauoma puolestaan nostettiin ve-destä vasta 13.12., kun se alun perin oli tarkoitus nostaa jo joulukuun alussa. Rautauoma telakoi-

tiin viime vuoden tapaan Suomen Yacht Centerin lämpimään halliin Hernesaareen. Telakkayrityk-sen käyttämä traileri ei liikkunut lumessa, joten nostoa jouduttiin lykkäämään oikeanlaisen trai-lerin saamisen vuoksi. Sisätelakoinnilla halutaan säästää aluksen laitteistoja talven pakkasilta. Lisäksi veneen elektroniikka vaatii sisätilojen pi-tämistä lämpöasteilla kovimmillakin talvipakka-silla. Sisätiloissa alusta ei tarvitsekaan erikseen lämmittää, sillä lämmitys on hallissa hoidettu kaukolämmön avulla. Talven aikana Rautauo-man ohjaamon penkit uusitaan, sillä aiemmin käytössä olleet eivät ole vastanneet niille ase-tettuja vaatimuksia.

Veteen molemmat pelastusveneet lasketaan jäl-leen huhti-toukokuussa jäiden lähdön jälkeen.

Kokosi: Jukka-Pekka Lumilahti

8

Helsinkiin piti saapua jo useita vuosia sitten uusi katettu pelastusvene yhdistyksen aiemmin käy-tössä olleen PV Nihdin tilalle. Nyt Matosaaren laiturissa PV Rautauoman lisäksi on kuitenkin täysin erilainen pelastusvene, vielä nimeämätön PV230. Miten tähän on päädytty?

Helsingin Meripelastusyhdistyksellä on käytös-sään ollut jo 1970-luvulta alkaen kaksi pelas-tusvenettä. Toinen näistä on ollut nopea saa-ristokäyttöön tarkoitettu pienellä miehistöllä liikkuva pelastusvene, toisen ollessa ulkosaaris-toon/avomerikäyttöön tarkoitettu raskaampi pelastusvene. Molemmat veneet ovat täyden-täneet hyvin toisiaan, jolloin yhdistys on voinut tarjota avuntarvitsijoille parhaimman mahdol-lisen avun. Nopeiden veneiden kauden aloitti vuonna 1972 valmistunut PV Tonttu. Vene oli yh-distyksen itse Marino Oy:llä valmistuttama noin kuusimetrinen lasikuituinen vene. Vuonna 1991

Tonttu korvattiin alumiinista valmistetulla avo-vene PV Tiirapaadella. Tästä saatujen kokemus-ten perusteella tilattiin Juha Snell Oy:ltä hieman isompi, reilut kahdeksanmetriä pitkä Faster, joka sai nimekseen PV Nihti. Vene valmistui vuoden 1999 lopulla osoittautuen erinomaiseksi pelas-tusveneeksi. 2000-luvun puolivälissä vene kärsi teknisistä ongelmista, ja 2010luvulle tultaessa vene olisi pitänyt peruskorjata vastaamaan jäl-leen nykyaikaista pelastusvenettä. Peruskorjaus olisi arviolta maksanut sen laajuudesta riippuen 100–150 000 euroa. Koska veneestä 2/3 omisti Helsingin yhdistys Meripelastusseuran omista-essa lopun kolmasosan, olisi yhdistys joutunut rahoittamaan omista varoistaan valtaosan pe-ruskorjauksesta. Tällaisia rahoja yhdistyksellä ei kuitenkaan ollut.

Vuonna 2008 Meripelastusseura käynnisti PV2-luokan pelastusveneiden tarjouskilpailun jonka voitti Keuruulainen HT Engineering. Samaan aikaan Meripelastusseuraa huolestuttivat jat-kuvasti kasvaneet veneiden hankintakustan-nukset. Huoli oli suuri senkin takia, että Meri-pelastusseuran tarkoituksena oli PV 2-veneiden jälkeen hankkia uusia isompia PV3-luokkaan kuuluvia veneitä. Mikäli kustannukset vain kas-vaisivat, ei näitä veneitä olisi mahdollista hank-kia tarvittavaa määrää. Silloin Meripelastus-seuran ja helsinkiläisen yksityisen lahjoittajan tiet kohtasivat, ja hän lupautui rahoittamaan 200 000 eurolla uuden PV3-luokan prototyypin suunnittelua ja rakentamista. Myös HT Engin-

eering kiinnostui hankkeesta ja tarjoutui mak-samaan itse loput uuden veneen rahoituksesta. Vaikka HT Engineering ei aiemmin ollut vastaa-vankokoisia veneitä valmiiksi asti valmistanut-kaan, ei haastavuus huolestuttanut sillä yritys oli rakentanut alihankintana saman kokoluokan veneen runkoja. Meripelastusseuralla tarjoutui siis mahdollisuus rakentaa normaalirahoituksen ulkopuolella uusi pelastusveneen prototyyppi ja veneiden valmistukseen saataisiin uuden toi-mijan ansiosta lisää kilpailua. Yksityisen lahjoit-tajan rahojen ehtona oli, että alus sijoitettaisiin Helsinkiin. Meripelastusseura ja Helsingin Meri-pelastusyhdistys tekivätkin alustavan sopimuk-sen asiasta. Tarkoituksena oli myös, että PV Nihti luovutetaan Meripelastusseuralle uuden PV3-luokan veneen yhdistyksen omarahoitus-osuutena.

PV3-projekti alkoi lupaavasti ja veneen suun-nittelijaksi HT Engineering palkkasi italialai-sen Franco Donnon, jonka käsialaa olivat myös kilpailutuksen voittaneet PV2-luokan veneet. Suunnittelun edetessä valmistui myös osa PV3-veneen rungosta. Tässä vaiheessa kuitenkin huomattiin, ettei vene koskaan tule täyttämään sille asetettuja vaatimuksia. Jotain merkittä-vää täytyi tehdä projektin onnistumiseksi. HT Engineering päättikin aloittaa projektin alusta

Yhdistyksensä itse omistama Nihti oli erinomainen pelas-tusvene. Vene olisi kuitenkin pitänyt peruskorjata, johon yhdistyksellä ei ollut varaa. Kuva: J-P Lumilahti

Helsingin mutkaiset Helsingin mutkaiset pelastusvenekuviot pelastusvenekuviot

9

uuden projektipäällikön ja uuden suomalaisen suunnittelijan johdolla. Myös valmisteilla olleet PV2–luokan veneet osoittautuivat haastavaksi projektiksi.

Vuonna 2011 Meripelastusseura joutui rahoitus-järjestelyistä johtuen järjestämään tarjouskilpai-lun PV3-luokan veneistä. Myös HT Engineering oli mukana tarjouskilpailussa. Kilpailun voitti kuitenkin turkulainen Mobimar Oy, eikä HT En-gineering saanutkaan toivomaansa venepro-jektia. Tämän jälkeen ei ollut enää mielekästä jatkaa HT Engineeringin PV 3-projektia, joten Meripelastusseura ja HT Engineering päättivät-kin lopettaa projektin loppuvuodesta 2011. Me-ripelastusseura sai sopimuksen päättymisestä hyvitykseksi yhden PV 2:n ilmaiseksi ja toisen puoleen hintaan. Näin PV2-veneitä valmistui yhteensä yksitoista alun perin tilatun kahdeksan sijasta, kun vielä yksi alun perin olleen PV1:n ti-lauskin oli muutettu PV2:ksi. Vaikka Meripelas-tusseura olikin saanut historian suurimman uu-den venesarjansa, oli tilanne Helsingin kannalta

kuitenkin ikävä. PV Nihdin peruskorjausta ei ollut aloitettu tiedossa olleen uudisalusprojek-tin vuoksi, eikä paljon odotettu uusi PV3-luokan vene tulisi lainkaan.

Vuoden 2011 lopulla Meripelastusseura teki PV Nihdistä ostotarjouksen Helsingin Meripe-lastusyhdistykselle. Lisäksi seura tarjosi yhdis-tykselle mahdollisuutta saada käyttöönsä PV2-luokan aluksen tai Seuralle kolmeksi vuodeksi koekäyttöön tarjotun Buster XXL Cabin Pron. Kumpikaan veneistä ei kuitenkaan ollut sel-

lainen vene, millaisen yhdistys olisi halunnut. PV2:ssa ongelmaksi koettiin kattamattomuus, joka hankaloittaisi ja hidastaisi veneen sujuvaa käyttämistä. Buster ei taas ominaisuuksiltaan soveltunut raskaaseen meripelastuskäyttöön. Kolmantena vaihtoehtona nostettiin esille jäl-leen Nihdin peruskorjaus. Meripelastusseuran ostotarjous oli kuitenkin sen verran hyvä, että yhdistys päätti hyväksyä sen. Vuoden 2011 lo-pulla Helsingin Meripelastusyhdistyksen ja Meri-pelastusseuran välillä tehtiin kolmiosainen sopi-mus, jonka osat koostuivat Nihdin myymisestä, PV2-luokan veneen väliaikaisesta Helsinkiin si-joittamisesta, sekä kymmenmetrisen pelastus-veneen kehittämisestä Helsinkiin vuodeksi 2014. Lisäksi yhdistyksellä oli tarjota Meripelastusseu-ralle väliaikainen rahoitus PV3-veneluokan pro-totyypin kehittämiseksi, jotta vene saataisiin käyttöön jo kaudelle 2014.

Ensimmäinen Meripelastusseuran Mobimarilta tilaamista PV3-luokan veneistä valmistui vuo-

den 2012 kesällä. Raken-nustöiden yhteydessä Me-ripelastusseura päättikin muuttaa kyseiset veneet PV4-luokan veneiksi, mi-hin ne pituuden ja ominai-suuksien vuoksi paremmin sopivat. Järjestelyllä saatiin tilaa alkuperäiselle, noin 9–11 metriä pitkälle kate-tulle kolmosluokan veneel-le. Tämä ensimmäinen, nyt PV4-luokan veneeksi muut-tunut pelastusvene oli alun perin menossa Jyväskylään. ”Omarahoitusongelmien vuoksi vene päätettiinkin sijoittaa Espooseen, joka oli myös kyseistä veneluokkaa hakenut”, toteaa Meripe-lastuseuran toimitusjohtaja Köysti Vesterinen. Pyhäin-päivänä 2.11.2012 vene sai Helsingin Eteläsatamassa

nimekseen Emmi. Jyväskylän yhdistyskin on saanut omarahoitusosuuden kuntoon, joten he saavat vastaavanlaisen veneen tulevaksi kau-deksi.

Toimitusjohtaja Vesterisen mukaan kevään 2013 aikana Meripelastusseuran alusluokat käy-dään uudestaan lävitse erillisen työryhmän toi-mesta. Tavoitteena on tarkentaa veneluokkien varusteita ja mahdollisesti kokojakin, jotta han-kintakustannukset saadaan

PV2-luokan vielä nimeämätön vene on sijoitettu Helsinkiin väliaikaisesti. Kuva: J-P Lumilahti

kojakin, jotta han

10

Helsinkiin tarjottiin Buster Cabin Pro venettä käyttöön vuosien 2012–2014 ajaksi. Vene ei kuitenkaan Helsingin yhdistyksen mielestä soveltunut raskaaseen meripe-lastuskäyttöön Helsinkiin mm. perämoottorinsa, merikelpoisuutensa, pienen koon ja vähäisen varustuksensa puolesta. Kuva: Tuula Vesiluoma.

pysymään kohtuullisina. Tämän työn jälkeen alkaa uusi kilpailu-tuskierros vuoden 2014 aikana. Se koskee todennäköisesti juuri PV3-luokan veneitä, sillä niihin on kova kysyntä. ”Haluan antaa työ-ryhmälle työrauhan, enkä halua sitoa sen käsiä omilla ajatuksilla-ni”, toteaa Vesterinen uuden PV 3-luokan veneen mitoista ja varus-tuksista.

”Päätökset seuraavan vene-luokan kilpailuttamisesta tehdään viimeistään kesällä 2013, jotta en-simmäiset niistä olisivat käytössä vuoden 2014 aikana. Mikäli kilpai-lutettava luokka ei ole PV3, kilpai-lutetaan se viimeistään alkuvuon-na 2014, jotta ne olisivat käytössä vuonna 2015”, jatkaa Vesterinen. ”Päätökset kilpailutettavasta alusluokasta tekee Meripelastusseuran hallitus”, kuvailee Vesterinen hankintaprosessia. Kun PV3-luokan vene valmistuu, sijoitetaan ensimmäinen niistä Meripelastusseuran ja Helsingin Meripelas-tusyhdistyksen välisen sopimuksen perusteella Helsinkiin.

Tekstit ja kuvat: Jukka-Pekka Lumilahti

Meripelastusseura on saanut Raha-automaat-tiyhdistykseltä alushankintoihinsa vuosittain 900 000 €. Rahat kattavat veneiden valmistuk-sesta 85 %, loput 15 %, eli noin 159 000 € tule-vat käyttäjäyhdistysten omavastuuosuutena.

Meripelastusseuran veneiden hankintaprosessi:

1. Yhdistykset esittävät toiveensa Meripelas- tusseuralle.2. Meripelastusseuran hallitus tekee esityksen Meripelastusseuran valtuustolle keväisin. Esityksen pohjalta valtuustossa päätetään seuraavan vuoden veneistä ja annetaan raamit seuraaville kolmelle vuodelle.3. Meripelastusseura anoo seuraavan vuo- den veneiden rahat RAY:ltä syyskuun lop- puun mennessä.4. Tämän vuoden valtuuston päätöksen rahat on käytettävissä seuraavana vuonna.

Veneiden rahoituksen perustana olevan RAY:n rahoituksen vuoksi uudet veneet kilpailutetaan kuin ne olisivat julkisia hankintoja. Rahoituksen ja päätöksenteon vuoksi oleellista on varsinai-sen hankittavien veneiden lisäksi tarjouksen optioveneet. Optioveneet on muutettavissa ti-lauksiksi ilman uutta kilpailutusta.

Meripelastusseura on vapaaehtoisten meripe-lastajien kattojärjestö. Paikalliset jäsenyhdis-tykset, kuten Helsingin Meripelastusyhdistys, huolehtivat varsinaisesta pelastustyöstä sekä pelastusveneiden ja sen miehistöjen ylläpitä-misestä. Meripelastusseura puolestaan mah-dollistaa yhdistysten toimintaa hankkimalla veneitä, kouluttamalla pelastusvenemiehistön jäseniä, sekä luomalla linjoja vapaaehtoiseen meripelastukseen Suomessa.

11

Helsingin Meripelastusseuran tänä vuonna käyttöön saamaa venettä ei merellä voi olla huomaamatta, sillä ulkonäöltään vene erottuu jo kaukaa. Vaikka vene onkin avovene, on se va-rusteltu huomattavasti monipuolisemmin kuin mihin vastaavankokoisissa veneissä on totuttu. Tai oikeastaan, vastaavan kokoisia avoveneitä ei juuri ole, sillä mittaa uutukaisella on kahdeksan metriä.

Veneen on valmistanut suomalainen HT Engin-eering. Vene oli alun perin tarkoitettu valmista-jan esittelyveneeksi, mutta Meripelastusseura lunasti sen itselleen vuoden 2011 lopulla. Vene on lähes identtinen muiden kymmenen sisar-veneensä kanssa. Lähimmät sisarukset veneel-le löytyvät Porvoosta, Espoosta ja Porkkalasta. Ensi kauden vene aloittaa uudella nimellä. Tässä jutussa nimenä on kuitenkin vielä sen Meripelas-tusseuran antama tekninen PV230-tunnus.

Avoveneeksi PV230 on erittäin raskas, sillä vene painaa varusteineen 2850 kiloa. Painon huomaa heti veneeseen astuessaan, sillä vene ei reagoi juuri mitenkään sen kannella kävelemiseen. Si-säänkäynti on erittäin helppoa, varsinkin jos ve-neen perä on laituriin päin, sillä minkäänlaista ta-kaseinää ei veneen uimatason ja peräosan välillä ole. Tasaisuus jatkuukin koko veneen läpi aina keulaan saakka. Jos taas veneeseen joudutaan tulemaan keulan kautta, kärsii vene kaikista RIB-

veneille tyypillisestä korkeasta keulasta. Perin-teiseen RIB-veneeseen verrattuna PV230:n keu-la nousee kuitenkin hyvin maltillisesti. Veneen ponttonit ovat märkänä erittäin liukkaat, joten keulan kautta veneeseen ei yleensä kuljetakaan ja sivuillakin kävelemisessä täytyy olla tarkkana. Veneen säilytystilat ovat kohtalaisen runsaat ja ne onkin käytetty hyvin varusteilla. Varusteet saadaan lisäksi kiinnitettyä paikoilleen, joten ne eivät pääse liikkumaan kovassakaan kelissä. Ohjauspulpetin etupuolella veneessä on iso säi-lytystila, jonne on sijoitettu palonsammutus- ja tyhjennysvarusteet. Tilasta löytyy siirrettävä pumppu, runsaasti letkuja ja pumpussa tarvitta-va varapolttoaine.

Veneen ohjauspulpetti sijaitsee hieman veneen keskiosan etupuolella. Pulpetti on varsin massii-vinen ja sen suojiin mahtuu istumaan vierekkäin kaksi ihmistä. Kolmas miehistön jäsen istuu näi-den takana keskellä. Istuimina toimivat satula-malliset penkit. Ohjauspulpettiin on sijoitettu valtava määrä elektroniikkaa. Veneestä löytyy Furunon karttaplotteritutka-yhdistelmä, meri-vhf-puhelin, kaksi isoa valonheitintä, magneet-tikompassi, matkapuhelin sekä virve-radiopuhe-lin. Venettä ohjataan vasemmalta puolen, mutta näkyvyys kuljettajan paikalta on joka suuntaan hyvä korkealla sijaitsevien penkkien vuoksi. Va

Esittelyssä PV230Esittelyssä PV230 - tilapäinen pikkujättiläinen - tilapäinen pikkujättiläinen

Tekniset tiedot:Malli: HTECH A 25 SARValmistaja: HT Engineering LTD, Keuruu, SuomiPituus: 7,95 mLeveys: 2,85 mSyväys: 0,45 mKorkeus: 3,46 m (masto kaadettuna 1,75 m)Moottori: Steyr MO306H43WJ

Moottorin teho: 217 kW (295 HV)Vetolaite: Alamarin Jet 288Huippunopeus: 32 knMatkanopeus: 27 knMiehistön lukumäärä: 3Maksimi henkilömäärä: 9Toimintamatka: 100 mpk 80 % tehollaToiminta-aika: 4 tuntia

Kuva: Markku Tamminen

12

loja ja muita järjestelmiä ohjataan isoista kytki-mistä, joita pystyy käyttämään kylmällä säällä hanskat kädessäkin. Aivan kuljettajan eteen on sijoitettu iso näyttö, jolla on korvattu moottorin erilliset mittaristot. Tuulilasinpyyhintä veneessä ei ole.

Miehistön takana on iso tila, joka kätkee sisäl-leen yhden veneen erikoisuuksista. Tila jakaan-tuu ikään kuin kahteen osaan, joka voidaan nos-taa kerralla ylös. Alemmassa tilassa on moottori,

mutta sen päälle on rakennettu toinen erillinen varusteiden säilytystila. Varustetilaan on saa-tu mahtumaan paarit, apuvirranantokaapelit, työkaluja, pelastuspuvut sekä miehistön omille vaatteille tarkoitetut laukut. Venettä liikuttaa Steyrin valmistama 217 kW:n tehoinen mootto-ri, joka on kytketty suomalaiseen AlamarinJet 288 vesisuihkuvetolaitteeseen.

PV230:aa ohjataan vasemmalta puolen. Veneessä on myös monipuolinen viesti- ja navigointivarustus. Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti

Veneen keulassa sijaitsevat ankkuri ja ankkaroliina. Keula-pollariin saadaan sidottua useampia köysiä. Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti

Veneessä on Steyrin 217 kW tehoinen moottori, joka antaa 32 solmun huippunopeuden. Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti

Ohjauspulpetin edessä ovat tyhjennyksessä ja tulipalojen sammutuksessa tarvittava välineistö. Pumppua ei tarvitse nostaa pois tilastaan, sillä letkut saa kiinnitettyä pumppuun etuseinässä olevan luukun kautta. Kuva: Jukka-Pekka Lumilahti

13

Vene näyttää vesillä varsin märältä takaosas-taan johtuen. Varsin nopeasti tämän havaitsee itsekin, sillä perän kautta vesi tulee helposti si-sälle veneeseen. Perätason ja veneen ”kannen” välillä ei ole seinää, joten vesi pääsee sisälle ve-neen lattialle varsin helposti. Jos vesi tulee no-peasti sisään, poistuu se ison takaosan takia vas-taavasti yhtä nopeasti. Suurta haittaa vedestä ei siten ole, varsinkin kun venettä ajetaan sen luon-teen vuoksi valtaosin pelastuspuku yllä. Isosta massastaan huolimatta vene on vesisuihkuve-tolaitteen ansiosta ketterä liikkeissään. Mootto-rin kierroslukua ohjataan erillisestä hallintalait-teesta ja kauhan avulla suunnataan vesisuihku haluttuun suuntaan. Haluttaessa peruuttaa ve-sisuihku ohjataan kauhalla veneen pohjan alle, eikä näin ollen moottorin kierroslukua tarvitse muuttaa. Veneessä on toki vapaakytkin, mutta sitä käytetään ainoastaan moottorin ollessa tyh-jäkäynnillä. Jottei kytkintä vahingossakaan kyt-kettäisi liian kovilla kierroksilla, kytkimen katkai-sijan eteen on asetettu mekaaninen este.

Selkeää liukukynnystä PV230:ssa ei ole, vaan se nousee liukuun varsin jouhevasti. Syvästä V-pohjasta johtuen vene kallistuu kaarteessa var-

sin jyrkästi sisäkaarteen puolelle. Kallistuksen tuntumaa korostaa korkealla sijaitsevat mie-histön paikat. Huippunopeudeksi veneelle on saatu 32 solmua, matkavauhdin asettuessa 27 solmuun. Nopeasti ajettaessa vene tuntuu hie-man vaeltavan, joten ruorissa joutuu olemaan tarkkana.

PV230:n rakenne ja toiminta poikkeavat selke-ästi huviveneistä, mutta toisaalta monta sen yksityiskohtaa voisi toteuttaa helposti myös hu-viveneissä. Vene on kohtalaisen merikelpoinen, mutta avomerelle sitä ei ole suunniteltukaan. Pelastusvarustus veneessä on monipuolinen, mutta avoveneenä PV230:n tehokas ja erityises-ti mukavin käyttöaika ajoittuu touko-syyskuulle. Ensimmäisenä kesänään PV230:lla suoritettiin Helsingissä ja sen lähialueilla 42 erilaista tehtä-vää.

Teksti: Jukka-Pekka Lumilahti

PV230 on kahdeksanmetrinen saaristokäyttöön suunniteltu pelastusvene. Se erottuu helposti ulkonäöltään muista ve-sillä liikkujista. Kaarteessa kallistuksen tuntumaa lisää kor-kealla sijaitsevat ohjauspisteet. Kuvat (yllä, oik.): Markku Tamminen

14

Redan för fl ere år sedan skulle en ny täckt rädd-ningsbåt anlända till Helsingfors. Den skulle er-sätta den tidigare använda RB Nihti. Nu ligger det dock en helt annan typ av båt vid Maskhol-mens brygga, en PV230 ännu utan namn. Hur hamnade man här?

Helsingfors Sjöräddningsförening har haft två räddningsbåtar i 40 år. Av dem har den ena läm-pat sig för bruk i skärgården och den andra för bruk ute på det öppna havet. Föreningen har därmed också kunnat fungera eff ektivt. År 1990 anskaff ade föreningen RB Nihti som visade sig vara en utmärkt räddningsbåt. Då 2010-talet inleddes borde båten dock ha genomgått en grundreparation för att igen motsvara en mo-dern räddningsbåt. En grundreparation skulle ha kostat mellan 100 000 och 150 000 euro, beroen-de på reparationens omfattning. Då 2/3 av båten ägdes av Helsingfors Sjöräddningsförening och 1/3 av Sjöräddningssällskapet skulle föreningen ha blivit tvungen att fi nansiera största delen av reparationen med egna medel. Sådana pengar hade föreningen emellertid inte.

År 2008 inledde Sjöräddningssällskapet en of-ferttävling för PV-2-klassens räddningsbåtar. Denna tävling vanns av HT Engineering från Keuruu. Samtidigt var man på Sjöräddningssäll-skapet bekymrad över de ständigt stigande an-

skaff ningskostnaderna för båtarna. Oron var stor också på grund av att Sjöräddningssällskapet efter PV-2-båtarna hade för avsikt att anskaff a nya och större PV3-klassens båtar. Då korsades Sjöräddningssällskapets och en donators stigar och donatorn från Helsingfors lovade fi nansiera

en del av planeringen av en ny PV-3-prototyp. Också HT Engi-neering blev intresserad av pro-jektet och erbjöd sig att själv stå för den resterande delen av bå-tens fi nansiering. Även om HT Engineering inte tidigare byggt färdiga båtar av denna storleks ordning var man inte bekym rad över utmaningen då bolaget byggt skrov i samma storleks klass som underleverantör. För Sjöräddningssällskapet erbjöds alltså en möjlighet att bygga en prototyp för en ny räddningsbåt utanför den normala fi nansie ringen och man skulle genom en ny aktör få mera konkurrens i båtarnas tillverkning. Ett villkor för donatorns fi nansiering var, att båten skulle placeras i Hel-singfors.

De invecklade turerna runt De invecklade turerna runt räddningsbåtarna i Helsingfors räddningsbåtarna i Helsingfors

15

Sjöräddningssällskapet och Helsingfors Sjö-räddningsförening gjorde upp ett preliminärt kontrakt över projektet. Avsikten var också att överlåta RB Nihti till Sjöräddningssällskapet som självfi nansieringsandel.

PV3-projektet startade lovande och HT Engi-neering anställde den italienska Franco Donno som konstruktör för båten. Franco Donno hade också konstruerat PV2-båtarna som vann off ert-tävlingen. När planeringen framskred blev också en del av skrovet färdigt. I detta skede märkte man dock, att båten aldrig skulle möta de krav som hade ställts. Någonting radikalt behövde göras för att få projektet ett lyckas. HT Engine-ering beslöt att börja om projektet från början med en ny projektchef och en ny fi nsk konstruk-tör. Också PV2-båtarna under tillverkning visade sig var ett utmanande projekt och varvet beslöt med Sjöräddningssällskapets godkännande koncentrera sig på dessa så att båtarna kunde färdigställas och då stod PV3 alltså inte längre i centrum för uppmärksamheten.

År 2011 blev Sjöräddningssällskapet på grund av fi nansieringsarrangemang tvunget att ordna en off erttävling för nya PV3-båtar. Också HT Engi-neering deltog i tävlingen. Tävlingen vanns dock av Mobimar Oy från Åbo och HT Engineering fi ck inte båtprojektet som de önskat. Efter detta var det inte ändamålsensligt att fortsätta PV3-pro-jektet med HTEngineering och Sjöräddnings-sällskapet och HT Engineering beslöt att avsluta projektet i slutet av år 2011. Som gottgörelse för projektets avslutande fi ck Sjöräddningssäll-skapet en PV2 gratis och ytterligare en till halva priset. Sålunda färdigställdes sammanlagt elva PV2-båtar i stället för de ursprungligen beställ-da åtta då en beställning som ursprungligen omfattade en PV1 ändrats till PV2. Även om Sjö-räddningssällskapet fått den största nya båtse-rien i sin historia var situationen dock besvärlig för Helsingfors. Grundreparationen av RB Nihti hade inte påbörjats i väntan på nybyggnadspro-jektet och den länge efterlängtade PV3 skulle inte alls bli av.

I slutet på år 2011 gav Sjöräddningssällskapet ett anbud på RB Nihti till Helsingfors Sjörädd-ningsförening. Dessutom erbjöd sällskapet för-eningen en möjlighet att få disponera en PV2-klassens båt eller en Buster Cabin Pro som hade erbjudits sällskapet för en tre års provperiod. Ingendera båten var dock en sådan som för-eningen skulle ha önskat. I PV2 upplevdes den öppna båten som ett problem som skulle göra användandet av båten svårare och långsam-mare. Buster återigen lämpade sig inte för tungt sjöräddningsarbete på grund av sina egenska-

per. Som ett tredje alternativ lyftes Nihtis grund-reparation igen fram. Sjöräddningssällskapets anbud var dock så bra att föreningen beslöt att anta det. I slutet på år 2011 gjordes ett tredelat kontrakt mellan Helsingfors Sjöräddningsföre-ning och Sjöräddningssällskapet. Det omfattade försäljningen av Nihti, en temporär placering av en PV2-båt i Helsingfors samt utvecklandet av en tio meter lång båt för Helsingfors till år 2014. Därutöver kunde föreningen erbjuda Sjörädd-ningssällskapet en temporär fi nansiering för ut-vecklandet av en prototyp för en ny PV3-båt så att båten kunde tas i bruk redan år 2014.

Den första av PV3-båtarna som Sjöräddnings-sällskapet beställt av Mobimar blev färdig på sommaren 2012. Under båtbyggnadsarbetet beslöt Sjöräddningssällskapet att ändra dessa båtar till PV4-klassens båtar som de bättre pas-sade till med beaktande av deras längd och egenskaper. Med detta arrangemang bereddes utrymme för den ursprungliga ca 9-11 m långa täckta PV3-klassens båt. Denna första båt som nu blivit en PV4-båt skulle ursprungligen gå till Jyväskylä. ”På grund av problem med självfi nan-sieringsandelen beslöts att placera båten i Esbo som också hade ansökt om en båt i denna klass” konstaterar Sjöräddningssällskapets VD Kyösti Vesterinen. På allhelgonadagen den 2.11.2012 fi ck båten namnet Emmi i Södra Hamnen i Hel-singfors. Också föreningen i Jyväskylä har fått sin självfi nansieringsandel klar så att de får en motsvarande båt till nästa säsong.

Enligt Sjöräddningssällskapets verkställande direktör Kyösti Vesterinen skall Sjöräddnings-sällskapets båtklasser gås igenom av en arbets-grupp under våren 2013. Avsikten är att precisera båtklassernas utrustning samt eventuellt också storlek så att anskaff ningskostnaderna kan be-hållas på en skälig nivå. Efter detta arbete börjar en ny konkurrensutsättningsrond under år 2014. Den kommer sannolikt att omfatta just PV3-klassens båtar för det fi nns en stor efterfrågan. ”Jag vill ge arbetsgruppen arbetsro och vill inte binda dess händer med egna tankar” konstate-rar Vesterinen om den nya PV3-båtens mått och utrustning. ”Beslut om konkurrensutsättning av den följande båtklassen tas senast på sommaren 2013 så att de första båtarna kan tas i bruk under år 2014. Om den klass som konkurrensutsätts inte är PV3 kommer den att konkurrensutsättas senast i början på år 2014 så att de kan tas i bruk år 2015” fortsätter Vesterinen. När PV3:an blir färdig placeras den första av dem i Helsingfors enligt avtalet mellan Helsingfors Sjöräddnings-förening och Sjöräddningssällskapet.

Text och bilder: Jukka-Pekka Lumilahti

skapet.

50HMPY*. LP72*

Helsingin Meripelastusyhdistys kiittää kaikkia jäseniään ja tukijoitaan kaudesta 2012, ja toivottaa

Hyvää Joulua ja Onnellista Vuotta 2013.

Helsingfors Sjöräddningsförening tackar alla sina medlemmar och de som understött oss under säson-gen 2012, och önskar God Jul och Gott Nytt År 2013.