1(18)

Tietopyyntö maakunnille: raportointipohja

Ohessa raportointipohja tietopyyntöön koskien maakunta- ja sote-uudistuksen kansallista loppurapor-

tointia.

Huomioittehan, että vastausten ei tarvitse rajoittua vastauspohjassa varattuun tilaan. Täytetty vastaus-

lomake ja siihen liittyvät liitteet tallennetaan Tiimerin Maakuntien tietopyynnön raportointi -kan-

sioon. Nimeättehän liitteet Tiimeriin selkeästi liittyvän kysymyksen numerolla (esim. liite 2.2 xxx,

1.3 xxx jne.).

1 Monialainen maakunta vaikuttavan julkisen hallinnon toteuttajana

1.1 Maakunta järjestäjänä (vahvan järjestäjän edellytykset, järjestämisen työkalut, palvelutuotannon

ohjausmallit…)

Kymenlaaksolle työstettiin kevättalvella 2018 alustavat strategiset linjaukset. Niiden

laadintaan osallistuivat nykyisten maakuntaorganisaatioiden johto sekä henkilöstön

edustajat ja ne hyväksyttiin sekä epävirallisessa maakuntahallituksen nimeämässä val-

mistelutoimielimessä että poliittisessa ohjausryhmässä. Kesällä 2018 valmisteltiin laa-

jalla virkamiesten ja keskeisten luottamushenkilöiden joukolla maakunnan alustava or-

ganisaatio, jossa määriteltiin sekä luottamushenkilöorganisaatio että maakuntakonserni.

Talven 2018-2019 aikana tehtiin laajassa prosessissa Kymenlaakson skenaariot 2040,

joiden kautta oli tarkoitus syventää varsinainen maakuntastrategia. Kaikki kolme liit-

teenä.

Maakuntien tehtävien perustana on selkeä työnjako keskeisten julkistoimijoiden eli kun-

nan, maakunnan ja valtion välillä. Valtio vastaa uudessa hallinnollisessa jaossa kansalais-

ten perusoikeuksien turvaamisesta ja arvioinnista, valtakunnallisista turvallisuus- ja kan-

sainvälisistä tehtävistä sekä yleisestä edunvalvonnasta. Maakunnat vastaavat sosiaali- ja

terveydenhuollosta, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta, alueellisista kehittä-

mistehtävistä ja elinkeinojen edistämisen tehtävistä, maakuntakaavoituksesta, maakun-

nallisen identiteetin ja kulttuurin edistämisestä sekä maakunnan vastuulle lain perus-

teella kuuluvista muista alueellisista palveluista. Kuntien vastuulla puolestaan on osaa-

minen ja sivistys, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, liikunta ja kulttuuri, nuoriso-

toimi ja paikallinen elinkeinopolitiikka sekä maankäyttö ja rakentaminen.

Kymenlaaksolle laadittiin talven 2018-2019 aikana myös järjestäjän käsikirja, jonka

luonnos on liitteenä. Kymenlaakson järjestäjän näkökulmasta koettiin tärkeänä ym-

märtää, että maakunnan yhteistyötahot (palveluntuottajat ja kunnat) ovat hyvin erilaisia

niin tavoitteidensa kuin myös ominaisuuksiensa suhteen. Erilaisia toimijoita/yhteistyö-

kumppaneita erotettiin ainakin:

• Kymenlaakson maakunnan sote-liikelaitos (osa maakuntakonsernia)

• Kymenlaakson maakunnan maku-liikelaitos (osa maakuntakonsernia)

• Kymenlaakson kunnat: Kouvola ja Kotka – Hamina – muut kunnat (tyypittely)

• Yksityiset yhtiöt: suuret kv./valtakunnalliset osakeyhtiöt - alueelliset osakeyhtiöt -

pienet ammatinharjoittajat

• Kolmannen sektorin toimijat: valtakunnalliset järjestöt - alueellista palvelutoimin-

taa yhdessä kuntien kanssa tuottavat järjestöt – yleishyödylliset järjestöt ja yhteisöt

2(18)

• Muut maakunnat: yhteistyöalue, muu ylimaakunnallinen yhteistyö

Kymenlaakson maakunnan alustava organisaatio on seuraava:

Kymenlaaksossa maakuntakonserni ja sen sisään sijoittuvat järjestämistoiminto sekä aluekehitys-

ja strategiatoiminto on suunniteltu organisoitavan matriisimuotoisesti (kuva 3). Matriisin horison-

taalit muodostavat aluekehitys- ja strategiatoiminto sekä järjestämistoiminto. Vertikaalit muodos-

tuvat konsernin toimialojen perusteella siten, että lähtökohtana on jako maakuntapalveluihin ja

sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden puolella vertikaali jakautuu edel-

leen asiakasryhmien mukaisiin kokonaisuuksiin.

3(18)

Valmistelussa tehdyissä suunnitelmissa Kymenlaakson maakuntaorganisaation kokonaisuus kytkeytyy maakunnan päätöksiin palvelujen järjestämistavoista (palvelustrategia). Kymenlaakson vahva järjestäjä ohjaa palvelujärjestelmää ja palveluntuottajia siten, että asukkaiden tarpeisiin vastaavaa palvelutuotan-toa syntyy. Palvelujärjestelmässä on erilaisia ohjaustilanteita, kuten liikelaitoksen palvelutuotannon oh-jaaminen, suoran valinnan palveluiden tuotannon ohjaaminen, asiakasseteli- ja henkilökohtaisen budje-tin palveluiden tuotannon ohjaaminen sekä ostopalveluiden ohjaaminen.

Kymenlaaksossa maakuntakonserni ja sen sisään sijoittuva järjestämistoiminto oli suunniteltu organisoi-tavan matriisimuotoisesti (kuva). Matriisin horisontaalit muodostavat aluekehitys- ja strategiatoiminto sekä järjestämistoiminto. Vertikaalit muodostuvat konsernin toimialojen perusteella siten, että lähtökoh-tana on jako maakuntapalveluihin ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden puo-lella vertikaali jakautuu edelleen asiakasryhmien mukaisiin kokonaisuuksiin.

Kymenlaaksossa oli tavoitteena, että tehtäväkokonaisuuksia lähestytään järjestäjän ydinprosessin vaihei-den kautta. Ydinprosessista voidaan erottaa seuraavat vaiheet: strategia ja tavoitteet, palvelujen järjestä-minen, ohjaus sekä seuranta ja reagointi. Tiedolla johtaminen ja muut tehtävät läpileikkaavat järjestäjän ydinprosessia ja tukevat sen johtamista ja suorittamista.

Kymenlaaksossa Järjestäjän tehtävänä olisi ollut linjata perusperiaatteet palveluiden järjestämiselle: mitkä ovat maakunnan palvelukokonaisuudet, miten palveluista muodostuu palveluketjuja ja miten pal-veluiden hankinta toteutetaan. Palvelujen suunnittelussa ratkaistaan myös, miten palveluja tuotetaan eli millainen on maakunnan palveluverkko. Järjestäjällä oli määritelty kokonaisvastuu palveluiden yhteenso-vittamisesta sekä palveluintegraation toteutumisesta kaikilla eri tasoilla.

4(18)

Kymenlaaksossa asiakassegmentoinnin lähtökohtana on tarveperusteisuus. Erityisesti huomiota kiinnite-tään siihen, että laajasti eri palveluita tarvitsevat asiakkaat saavat palvelut yhtenä kokonaisuutena. Sosi-aali- ja terveydenhuollon osalta asiakassegmentoinnin pohjana toimii Kymsotessa suunniteltu jako nel-jään pääryhmään 1) avainasiakkaat, 2) aktiiviasiakkaat, 3) riskiryhmät ja 4) päiväkävijät.

Kymenlaaksossa tavoitteena oli, että maakunta päättää strategiassaan palveluiden järjestämisen tavasta sekä määrittää hankintojen kokonaisuuden maakunnan asukkaiden tunnistettujen tarpeiden mukaan. Palveluiden tuottamistavoista sekä oman tuotannon roolista ja yksityisen tuotannon hyödyntämisestä linjataan palvelustrategiassa. Palvelujen hankinta ja erityisesti vaikuttavuuden hankinta edellyttää järjes-tämistoiminnolta syvällistä hankintaosaamista.

Yksi keskeinen osa Kymenlaakson palveluiden järjestämistä ja hankintojen suunnittelua olisi ollut markki-noiden kartoitus ja markkinavuoropuhelu. Markkinoiden kartoituksen osalta järjestäjällä tulee olla ym-märrys eri palveluiden markkinoiden toimivuudesta. Vahvan Kymenlaakson järjestäjän näkökulmasta toi-mivilla markkinoilla on usean toimijan välistä kilpailua, tuottajilla on riittävät toimintaedellytykset ja -vaa-teet tuottaa kustannusvaikuttavia palveluita, ja järjestäjällä on riittävät edellytykset, neuvotteluvoima ja keinot ohjata tuottajia.

Järjestäjän tehtävänä on ohjata maakunnan omia palveluntuottajia sekä ulkoisia palveluntuottajia siten, että palvelutuotannolle asetetut strategiset tavoitteet asetetaan ja palvelut tuotetaan lainsäädännön asettamien reunaehtojen mukaisesti. Avainasemassa on palveluiden aikaansaaman vaikuttavuuden seu-raaminen. Tuottajien ohjaukseen järjestäjällä on käytettävissään useita erilaisia keinoja ja näiden yhdis-telmiä. Lisäksi järjestäjä vastaa asiakasohjauksen periaatteiden määrittämisestä.

Tietohallintovalmisteluun liittyen teetimme asiantuntijapalveluna keväällä 2018 selvityksen Ky-

menlaakson maakunnan palveluiden järjestäjän roolin vaikutuksesta tietojärjestelmiin ja kuvauk-

sen maakunnan käyttöön tulevien järjestäjän tietojärjestelmien konsolidointi- ja muutostarpeista

sekä järjestäjän ict-työkaluista. Liite.

1.2 Maakunnan johtaminen tiedolla (paikallinen valmistelu, kansallisen valmistelun tuki, tarvittavan

tiedon määrittely järjestäjä/tuottaja -tasoilla, palvelutarpeen ennakointi…)

Kymenlaaksossa toteutettiin konsulttien avulla loppuvuoden 2018 aikana kolme tietojohtamistyö-

pajaa, joissa keskeisenä tavoitteena oli jäsentää tietojohtamisen kokonaisuutta maakunnan järjes-

täjän näkökulmasta, kartoittaa Kymenlaakson maakunnan tietojohtamisen nykytilannetta ja ky-

vykkyyttä, luoda maakunnan tietojohtamisen tavoitetila sekä tuoda esille konkreettiset jatkotoi-

menpiteet, joiden avulla Kymenlaakson maakunta olisi mahdollistanut tietojohtamisen kyvykkyy-

den systemaattisen kasvattamisen. Näiden työpajojen pohjalta koottiin ”Kymenlaakson maa-

kunta, Tietojohtaminen” -dokumentti (liite), jonka tarkoituksena oli toimia Kymenlaakson

maakunnan tietojohtamiseen liittyvän jatkotyön suunnittelun pohjana, raamittaa ja linjata tulevaa

kehitystyötä sekä esittää keskeiset toimenpiteet työskentelyn edistämiselle. Edellä mainittujen

osa-alueiden lisäksi ko. dokumentissa käsitellään teoreettisella tarkastelulla tietojohtamisen koko-

naisuutta käsitteistön, maakunnan strategian ja johtamisjärjestelmän sekä tietojohtamisen viiteke-

hyksen avulla. Tarkoituksena oli luoda selkeä ylätason kokonaiskuva tietojohtamisesta uuden

Kymenlaakson maakunnan valmisteluun osallistuville osapuolille.

5(18)

Lisäksi työpajojen tarkoituksena oli hahmottaa ja edistää systemaattisesti Kymenlaakson maa-

kunnan tietoarkkitehtuurin ICT-kyvykkyyttä luomalla kokonaisymmärrys maakunnan tiedon ar-

vonluontiprosessista, tietojohtamisen mahdollistavasta ICT-ympäristöstä sekä tehtävistä, joita

maakunnan näkökulmasta tulee tehdä tietojohtamisen ICT-kokonaisuuden kehittämiseksi. Näitä

maakunnan tietohallinnon sekä ICT-kokonaisuuden kyvykkyyteen liittyviä asioita käsitellään tar-

kemmin ”Kymenlaakson maakunta, Tietojohtamisen ICT-arkkitehtuuri”- dokumentissa

(liite).

Käytimme siis asiantuntijapalveluita työpajojen fasilitointiin, tavoitetilan ja jatkotoimenpiteiden

määrittelyyn sekä em. kahden syntyneen dokumenttien työstämiseen. Työ jäi keskeräiseksi, em-

mekä ehtineet edetä konkreettisiin tietotarvemäärittelyihin, jne.

Maakuntajärjestäjä tarvitsee tehtäviensä hoitamiseksi ajantasaista tietoa toimintaympäristöstään.

Seuraavassa on muutamia esimerkkejä maakunnallisen tiedolla johtamisen järjestelmäkokonai-

suuden hyödyntämiskäyttötapauksista (Lähde: Maakunnan digipalvelut järjestämistehtävässä –

Loppuraportti 29.6.2018). Näitä ovat mm.

• Maakunnan toimintaan vaikuttavat yleiset tekijät:

o Tietoa kehityssuunnista ja trendeistä, jotka liittyvät eri toimijoihin, maakunnan

alueeseen, alueen väestöön, elinkeinorakenteeseen, yrityksiin, yhteisöihin ja inf-

raan (esim. tiet, sähkö, vesi, tietoliikenne)

• Erityyppistä ja -tasoista tilannetietoa ja tilannekuvaa suunnittelun, toteuttamisen ja ar-

vioinnin sekä reaaliaikaisen toiminnan tueksi

• Viranomaisten ja yhteistyökumppaneiden hyödynnettäväksi tietoa toimintaympäristös-

tään

Järjestämistehtävien ja velvollisuuksien sekä niihin liittyvien tietotarpeiden jäsentämisessä tar-

kemmalle tasolle ja tietopohjan sekä tiedonhallinnan vaatimuksien määrittelyssä voidaan hyödyn-

tää mm. SOTE – järjestäjän tietomalli -hankkeessa tuotettua viitekehystä.

Maakunnan järjestäjän palvelutuotannon seurannan ja ohjauksen tietotarpeet eivät ole ajantasai-

suuden eivätkä luotettavuusvaatimusten osalta saman tasoisia eri näkökulmissa ja mittariryh-

missä. Siksi mittaristot on kehitettävä siten, että ne ovat tasapainoisia keskenään ja mahdollisuuk-

sien mukaan myös yhdenvertaisia ja vertailtavissa erilaisten palvelukokonaisuuksien ja palvelui-

den välillä. Mittareiden tulee myös mitata tuloksellisuutta kaikissa tarvittavissa näkökulmissa.

Näin järjestäjä saa kokonaisnäkymän maakunnan toimintaan.

1.3 Ylimaakunnallinen yhteistyö (yhteistyöalue, maakuntien keskinäinen yhteistyö)

SOTE

HYKS-erityisvastuualueella on vuosien ajan järjestetty säännöllisiä neuvotteluita, yleensä noin 6

kokousta vuodessa, joissa on sovittu yhteistoiminnasta ja työnjaosta erikoissairaanhoidon osalta.

6.6.2018 alkaen on järjestetty Sosiaali- ja terveysministeriön kutsumana ensimmäinen yhteistyö-

alueen (Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat) tapaaminen.

Yhteisessä tilaisuudessa on käyty läpi yhteistyöalueen valmistelun tilannetta eri hallinnon aloilla

6(18)

ja sovittiin valmistelun jatkosta yhteistyösopimuksen laatimiseksi. Yhteistyösopimuksen laatimi-

sen edellyttämistä hallintotehtävistä vastaa Uudenmaan maakunta.

Eteläisen YTA-alueen kick off-tilaisuus pidettiin 28.2.2019. Tilaisuudessa organisoitiin maakun-

tien yhteinen valmistelu.

Maakuntien yhteistoiminta maakuntapalvelujen osalta

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala kuuluvat Kaakkois-Suomen ELY-keskukseen, jonka keskuspaikka

on Kouvolassa. Tämä määrittää tulevan yhteistyön rakennetta.

Tienpito

Lakiluonnoksen mukaan tienpito toteutetaan maakuntien yhteistyönä enintään yhdeksällä tienpi-

toalueella. Kymenlaakson on käynyt yhteistyöneuvotteluja Etelä-Karjalan, Päijät-Hämeen ja Uu-

denmaan maakuntien kanssa. Kymenlaakson kannalta suurimmat synergiaedut alueellisessa tien-

pidossa löytyvät järjestämällä tienpito yhdessä Etelä-Karjalan kanssa nykyisellä toimintamallilla.

Kymenlaakson johtovastuulla voidaan edelleen johtaa eteläistä hankinta-aluetta. Mikäli Etelä-

Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen tienpitoalue ei ole mahdollinen, jatketaan yhteistyöneuvotte-

luja Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan yhteisestä tienpitoalueesta. Tällöin on sopi-

musteitse turvattava tienpidon osaamisen ja työpaikkojen säilyttäminen Kouvolassa.

Vesien- ja merenhoito sekä vesi- ja kalatalous Lainsäädännöllä rajavesistötehtävät on keskitetty Lapin, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson maa-kuntiin. Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä sekä laki maakuntien yhteistoimin-nasta kalatalouden ja vesitalouden tehtävien hoitamisesta edellyttävät maakuntien yhteistoimin-taa.

7(18)

Luonnonsuojelu

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala neuvottelut resurssien mahdollisesta yhteiskäytöstä resurssien vä-

häisyyden johdosta (ei lakisääteistä yhteistyövelvoitetta).

Ympäristöterveydenhuollon valvonta

Kymenlaakso, Etelä-Karjala, Häme, Päijät-Häme ja Uusimaa neuvottelevat yhteistoiminnasta al-

koholi- ja eläinkääkintähuollon valvontatehtävissä (ei lakisääteistä yhteistyövelvoitetta, AVI:lta

siirtyviä tehtäviä).

Maatalouden lomituspalvelut

Kymenlaakso on käynnistänyt vapaaehtoiset yhteistyöneuvottelut lomituspalvelujen tuottamisesta

Etelä-Karjalan, Etelä-Savon ja Päijät-Hämeen maakuntien kanssa.

Maaseutuohjelman toimeenpano

Kymenlaakso ja Etelä-Karjala neuvottelut resurssien mahdollisesta yhteiskäytöstä resurssien tar-

koituksenmukaisen käytön johdosta (ei lakisääteistä yhteistyövelvoitetta).

Eteläisen Suomen YTA-alueen yhteistyön valmistelu

Etelän-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakuntien yhteistyöalue –val-

mistelu organisoitiin 28.2.2019 pidetyssä kick off-tilaisuudessa. Valmistelun tavoitteena on maa-

kuntien yhteistyösopimuksen laadinta.

Ohjausryhmä nimesi seuraavat työryhmät valmistelemaan yhteistyötä 4.6.2019 pidettävässä tilai-

suudessa:

1. Palvelutuotanto, vaativat sote-palvelut

2. TKIO

3. Ensihoito, valmius ja varautuminen

4. Tukipalvelut ja investoinnit

5. ICT ja tietojohtaminen

6. Non-sote työryhmät; mm. tienpito

LIITE

8(18)

2 Asukkaan palvelutarve lähtökohtana

2.1 Painopisteen muutos: korjaavista ennakoiviin toimiin

Tarkoituksena Kymenlaakson sote-palvelutuotannossa oli keskittyä paljon palveluita tarvitsevien

asiakkaiden kustannusvaikuttavien ja asiakaslähtöisten käytäntöjen luomiseen. Tavoitteena tällä

oli pyrkiä myös tunnistamaan palveluiden käytön taustalla olevat asiakastarpeet ja edelleen tar-

peiden taustalla olevat juurisyyt sekä löytämään keinoja vaikuttaa näihin oikea-aikaisesti ja oike-

alla palvelutasolla – asiakkaan ja kustannusten muodostumisen näkökulmasta mahdollisimman

varhain.

Tämä näkökulma on erittäin tärkeä, kun maakunnallisesti tarkasteltiin asiakkuuksien syntyyn ja

palveluprosessien muodostumiseen vaikuttavia tekijöitä. Keskeisenä asiana tästä nousi esille se,

että proaktiivinen toiminta ja palvelujen kehittämiskohteiden painotus tulee olla sote-palvelura-

kenteen kaikilta osilta varhaisessa tuessa ja ennalta ehkäisevissä palveluissa.

2.2 Palvelujen sovittaminen asukkaiden tarpeen mukaisiksi kokonaisuuksiksi (palveluintegraatio,

oikea-aikaiset ja vaikuttavat palvelut)

Maakuntapalvelut koottiin seuraaviksi viideksi palvelukokonaisuudeksi

Aluekehitys- ja strategiatoiminto koottiin läpileikkaavaksi kokonaisuudeksi, joka sisältää seu-

raavat tehtävät

9(18)

• Aluekehitys

• Maakuntastrategia

• Edunvalvonta

• Rahoitus (välitettävä)

• Viestintä

• Varautuminen

2.3 Palvelujen saavutettavuus/saatavuus (palveluverkko, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut…)

Työnjaon mukaisesti järjestäjä päättää palvelun saatavuuden periaatteista ja kriteereistä. Järjestäjä

kuvaa kriteerit lähipalveluille, alueellisille palveluille ja maakuntatason palveluille eri palveluseg-

menteissä sekä voi tarvittaessa määrittää jonkun palvelun esimerkiksi lähipalveluihin kuuluvaksi.

Tehtäväjaoksi oli suunniteltu seuraavanlainen toimintamalli:

Järjestäjä päättää myös valinnanvapauden piirissä olevista palveluista ja niiden korvaustasosta

sekä asiakasohjauksen ja palveluneuvonnan periaatteista. Tuottaja puolestaan päättää palvelupis-

teiden sijainnista, niiden resursoinnista ja resurssien siirtämisestä palvelupisteiden välillä. Kes-

keisten toimipaikkojen tai pisteiden lakkauttaminen tai tätä vastaava toiminnan olennainen muut-

taminen edellyttää kuitenkin hyväksyntää myös järjestäjältä. Tuottajalle kuuluviin operatiivisiin

päätöksiin sisältyy myös oman tuotannon edellyttämien alihankintojen linjaaminen ja asiakasoh-

jauksen ja palveluneuvonnan toteuttaminen.

10(18)

Kymenlaakson maakuntaan tulee kuulumaan kuusi kuntaa: Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä,

Pyhtää ja Virolahti. Kymenlaakson maakunnan erityispiirteet tulee huomioida palveluita järjestä-

essä. Haasteena Kymenlaaksossa on erityisesti Kouvolan alueelle painottuva väestön vähenemi-

nen ja ikääntyminen.

Vuoden 2018 kesäkuun lopussa Kymenlaaksossa asui 174 754 henkilöä ja Tilastokeskuksen vuo-

den 2015 väestöennusteessa Kymenlaakson väestömäärän arvioidaan pienenevän vuoteen 2040

mennessä noin 11 500 asukkaalla (-6,4 %). Tällöin vuonna 2040 maakunnassa olisi noin 160 604

asukasta. Myös alueen sairastavuus on ollut muuta maata korkeampaa, mikä entisestään lisää pai-

netta vaikuttavien palveluiden järjestämiselle kustannustehokkaalla tavalla.

Kymenlaaksossa on haasteena myös osaavan työvoiman saatavuus: avoimet työpaikat ja työvoi-

man osaaminen eivät kaikilta osin kohtaa. Erityisesti terveydenhuollon palvelutuotannon haas-

teena on ollut lääkärihenkilökunnan saatavuus. Sosiaalipalveluiden puolella maakunnallinen pal-

veluverkosto tulee organisoida uudelleen oikeanlaisten ja -tasoisten palveluiden varmistamiseksi.

Maakuntapalveluissa lakisääteisiä tehtäviä resursoidessa on huomioitava, että valtion aluehallin-

non henkilöstöä siirtyy kahteen maakuntaan.

2.4 Toiminta- ja työtapojen muutos (uudet työvälineet, muutokset työnjaossa…)

Kymenlaakson Sote-rakenteen muutoksessa tavoitteena oli myös taloudellisten vaikutusten

aikaan saaminen maakunnassa.

Väestöstä keskimäärin 10 % aiheuttaa 80 % kustannuksista. Nämä paljon palveluita käyttävät

jakaantuvat karkeasti ottaen kahteen ryhmään: 5 % heistä käyttää runsaasti samanaikaisesti

sosiaali- ja terveyspalveluita aiheuttaen 57 % kaikista SOTE-kustannuksista.

Vastaavasti 5 % väestöstä käyttää vain terveyspalveluita aiheuttaa 23 % kokonaiskustannuk-

sista. Kallein 10 % väestöstä käyttää keskimäärin neljää eri palvelutyyppiä, kun valtaosa vä-

estöstä käyttää yhtä palvelutyyppiä. Samanaikaisesti sosiaali- ja terveyspalveluita käyttäviä

alaryhmiä ovat psykiatrisen erikoissairaanhoidon asiakkaat (7 % kokonaiskustannuksista),

päihdepalveluiden ja päihde- ja mt-asumispalveluiden asiakkaat (5 %), vammais- ja kehitys-

vammapalveluiden asiakkaat. (10 %), lastensuojelun asiakkaat (4 %) ja vanhuspalveluiden

asiakkaat (30 %). Vain terveyspalveluita käyttäviä ovat diabeetikot ja sydän- ja verisuonitau-

tipotilaat (9 % kokonaiskustannuksista), kalliit somaattiset sairaudet (14 %) ja muut (2 %).

(2).

Kymenlaaksossa arvioidut terveyden- ja vanhustenhuollon nettomenot olivat 3320 euroa asu-

kasta kohden vuonna 2015. Kymenlaakson väestöstä arviolta noin 18 000 (10 % väestöstä)

on paljon palveluja käyttäviä. Heidän palveluiden käyttönsä kustannukset olivat n. 480 milj.

euroa (80 % sote-palveluiden nettomenoista). Mikäli kohderyhmästä viidenneksen kohdalla

palvelutarpeen ennakointia ja palveluiden käytön hallintaa vahvistamalla onnistuttaisiin vä-

hentämään palveluiden käyttöä esimerkiksi puoleen, säästö maakunnassa olisi 48 milj. euroa

(-8 %). Vastaavasti varovaisemmin arvioiden jos palveluiden käyttöä onnistutaan vähentä-

mään kolmanneksella, säästöä kokonaismenoissa saavutettaisiin 32 milj. euroa (-5 %).

11(18)

Järjestäjän näkökulmasta maakunnan tilanteeseen nähden keskeisiä asioita/kysymyksiä palve-

lutuotannon organisoinnin kannalta huomioiden edellä kuvatun tilanteen.

1) Miten tunnistetaan paljon palveluita tarvitsevat ja käyttävät asiakkaat ja muissa sosi-

aali- ja terveydenhuollon palvelukanavissa, kun asiakkuus alkaa ja aina kun asiakas

asioi; miten tunnistetaan asiakkaan tarpeet, tarpeiden taustalla olevat juurisyyt, seura-

taan palvelujen käyttöä ja varmistetaan asiakkaiden yhdenvertainen kohtelu sekä mi-

ten nämä saadaan osaksi tasavertaisia palveluntuottajien kannustinmallia?

2) Miten asiakassuunnitelma saadaan eri palveluntuottajille näkyväksi?

3) Miten kerätään asiakaskohtaisesti tiedon hänen käyttämistään palveluista ja niiden

kustannuksista, jotta voidaan arvioida asiakkaan/asiakaskohderyhmän kustannusvai-

kutuksia ja asiakkaan palvelukokemusta koko maakunnan palveluverkon kannalta?

4) Miten kannustetaan monitoimijaympäristössä ammattilaisia ja palveluntuottajia toimi-

maan tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti; miten varmistetaan että asiakassuunni-

telma toteutuu käytännössä laadukkaasti koko maakunnassa?

2.5 Maakunnan ja kunnan yhdyspinta (hyte, sisote, ennalta ehkäisy ja varhainen puuttuminen)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, osallisuus ja järjestöyhteistyö – toimintojen yhtei-

set tehtävät Kymenlaaksossa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteena Kymenlaaksossa on, että asukkaat innostuvat

osallistumaan ja vaikuttamaan omaan, yhteisönsä ja ympäristönsä hyvinvointiin. Kunta ja maa-

kunta mahdollistavat yhdessä asukkaiden kanssa paikallisen toiminnan ja saumattoman yhdessä

tekemisen.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja osallisuuteen kuuluu väestön hyvinvoinnin ja tervey-

den seuranta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strateginen johtaminen poikkihallinnol-

lisesti. Maakunta- ja palvelustrategiaan sisällytetään hyte-tavoitteet ja -mittarit sekä palvelulu-

pauksessa huomioidaan hyte-tavoitteet. Alueellinen hyvinvointikertomus ja -suunnitelma ohjaa-

vat ja toteuttavat strategista hyte-työtä. Yhteistyötä tehdään yhteistyöalueella (Uusimaa, Etelä-

Karjala ja Päijät-Häme) sekä Kymenlaakson kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä.

Hyvinvoinnin strategisissa asiantuntijatehtävissä osallistutaan asukkaiden hyvinvoinnin ja tervey-

den tilan perusteella maakunnan väestön palveluntarpeen arviointiin, markkinoiden kartoittami-

seen sekä osallistutaan tuottajien hyväksymisen ja valvonnan prosesseihin ja ohjausmallien laa-

dintaan. Yhteistyötä tehdään maakunnan liikelaitoksen, 3. sektorin ja muiden palveluntuottajien

kanssa. Asiantuntijat vastaavat päätösten vaikutusten ennakkoarvioinnin mallin rakentamisen ja

pilotoinnin koordinoinnista.

Maakunnan kunnille tarjoama tuki tarkoittaa asiantuntijatukea hyvinvoinnin ja terveyden edistä-

misessä, ehkäisevässä päihdetyössä, osallisuudessa ja vuorovaikutuksessa, kulttuurisessa hyvin-

voinnissa, järjestö- ja asukastoimintayhteistyön tukemisessa sekä turvallisuuden edistämisessä.

Maakunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen toimii yhteistyössä kuntien kanssa tuoden

maakunnan tavoitteet hyte-työlle ja sopii alueellisten toimintamallien ja hyvien käytäntöjen käyt-

töönotosta. Maakunnan järjestämisen hyte-asiantuntijat tarjoavat tukea ja koulutusta päätösten

12(18)

vaikutusten ennakkoarviointiin sekä tuottavat hyvinvointi- ja terveystietoa kunnille ja tukea nii-

den tulkitsemiseen.

Yhdyspintapalveluiden järjestämisen varmistamiseksi sovitaan yhteistyökäytännöistä kuntien,

järjestöjen ja palveluiden tuottajien kanssa, koordinoidaan osallisuus- ja vapaaehtoistyötä ja tuo-

daan hyte-näkökulmaa osaksi palvelupolkuja palveluintegraation näkökulmasta ja toimitaan pal-

veluiden tuottajien kanssa tehtävässä sopimusten laatimisessa (mm. kilpailutus- ja hankinta

kriteerit).

Tarkoituksena oli Kymenlaakson maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun tukeminen painopis-

teenä hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Sosiaali- ja terveysministeriön erillisrahoituksena

palkattiin sote-koordinaattori 1.5.2018 – 31.12.2019 tätä työtä varten. Sote-koordinaattorin työ-

suhde päättyi 31.3.2019 irtisanoutumisen seurauksena, eikä uutta sote-koordinaattoria STM:n oh-

jeistuksen perusteella voitu palkata.

Päätavoitteena oli luoda toimivat verkostot ja toimintamallit hyvinvoinnin ja terveyden

edistämisen rakenteisiin ja niihin liittyviin verkostoihin sekä yhteistyömallin luominen kun-

tien ja maakunnan välille.

Kymenlaakson järjestämisen käsikirjassa on kuvattu Kymenlaakson alueellinen hyte-työrakenne

sekä maakunnan, kuntien ja järjestöjen välinen yhteistyö. Maakunnalliseen hyte-tiimiin kuuluvat

hyte, osallisuus ja järjestöyhteistyö.

Alueellinen hyvinvointikertomustyö aloitettiin vuoden 2019 alussa. Pohjana hyvinvointikerto-

mustyölle julkaistiin kesällä 2018 ”Hyvinvoiva Kymenlaakso” -raportti. Keskeistä hyvinvointi-

kertomusprosessissa oli eri toimijoiden osallistaminen ja sitä kautta sitouttaminen yhteisiin tavoit-

teisiin ja keskeisiin kehittämiskohteisiin. Kymenlaakson liitolle hankittiin sähköisen hyvinvointi-

kertomuksen lisenssi (2 500€/vuosi). Hyvinvointikertomuksen kirjoittaminen sähköiselle pohjalle

on aloitettu. Kaikilla Kymenlaakson kunnista on käytössä sähköiset hyvinvointikertomusohjel-

mat.

Prosessi keskeytyi valmistelun päättyessä maaliskuun lopussa. Puolet osallistavista työpajoista

ehdittiin pitää ja kaksi työpajaa jäi pitämättä. Hyvinvointikertomuksen jatkovalmistelu on vielä

avoinna.

Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (XAMK) kanssa oli sopimus valmistelua tukevista asi-

antuntijaluennoista työpajoissa. Näistä luennoista puolet voitiin pitää ennen valmistelun loppu-

mista.

Kymenlaakso valittiin THL:n kehittäjäkumppaniksi Euroopan komission rahoittamaan hankkee-

seen Joint Action Health Equity Europe”. Hankkeen kautta saatiin tukea alueellisen hyvinvointi-

kertomuksen valmisteluun terveyserojen kantamisen näkökulmasta. Hankkeen jatkuminen on

auki niin kauan kuin saadaan ratkaisu, miten alueellista hyte-työtä ja -kertomuksen valmistelua

jatketaan.

Itä-Suomen yliopiston kanssa sovittiin tutkimusyhteistyöstä. Kymenlaakson Liitto myönsi tutki-

musluvan tutkimukselle ”Hyvinvointikertomusten ja -suunnitelmien osallistava valmistelupro-

sessi strategisena työkaluna” Tutkimuksen materiaalina ovat olleet hyvinvointikertomuksen osal-

listavat työpajat sekä haastattelut.

13(18)

Osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija on tiedottanut osallisuuteen liittyvästä maakuntavalmis-

telusta tapahtumissa ja vieraillut eri verkostoissa. Hän valmisteli osallisuuden osuuden Järjestä-

jänkäsikirjaan yhteistyössä viestinnän-, järjestö 2.0 hankkeen ja hyte-työn kanssa. Organisaatio-

mallissa esitettiin, että viestinnän yhteyteen muodostettaisiin laaja-alainen hyte-tiimi sisältäen

em. toiminnot. Osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija osallistui oman tehtäväalueensa keskei-

siin työpajoihin ja seminaareihin ja toimi kiinteästi valtakunnallisissa varkostoissa.

Maakuntavalmistelun loppuessa on keskusteltava, kuka ottaa vastuun alueellisesta osallisuus-

työstä ja millaisia työryhmiä asian tiimoilta olisi hyvä perustaa, jotta hyvä yhteistyö ja synergia ei

loppuisi.

3 Asukas ja asiakas aktiivisena toimijana

3.1 Asukkaiden ja asiakkaiden osallistuminen maakunnan toimintaan eri tasoilla (maakunnan osalli-

suussuunnitelma tai -ohjelma sekä suunnitellut eri osallisuuden näkökulmat maakunnassa)

Kymenlaaksossa tavoitteena asiakaskeskeinen malli:

14(18)

15.5.2018 – 31.6.2019 on työskennellyt osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija vastaten maa-

kunnan osallisuusasioiden valmistelusta. Hän on ollut osa maakunnan viestintä-, HYTE- ja järjes-

tötyön tiimejä ja osallistunut valtakunnallisiin verkostoihin ja seminaareihin.

Valmistelun tavoitteena on ollut luoda laajasti huomioiva malli siitä, miten maakunnan

asukkaat osallistetaan palvelujen kehittämiseen sekä luoda toimivat vuorovaikutus ja vai-

kuttamismahdollisuudet järjestäjän toiminnassa sekä rakentaa toimiva maakunnan osalli-

suusverkosto.

Maakuntavalmistelun ajan ovat toimineet asukas- ja demokratiatyöryhmä sekä maakunnan osalli-

suustyöryhmä. On suoritettu osallisuuskysely maakunnan asukkaille, analysoitu sen tulokset sekä

tiedotettu tuloksista eri sidosryhmissä ja lähetetty tiedote medialle. Kyselyssä tiedusteltiin viestin-

tään ja vuorovaikutukseen liittyviä asioita sekä vastaajan henkilökohtaista osallisuuden tunnetta.

Osallisuusohjelman laatiminen aloitettiin vuoden 2019 alussa, jolloin pohdittiin sen sisältöä ja

laajuutta. Ohjelman työstämisen pohjaksi suunnitellut työpajat asukas- ja demokratiaryhmälle

sekä maakunnan kuntien nuorisovaltuustoille keskeytettiin valmistelun loputtua.

Lisäksi on tuotettu HYTE- ja osallisuusesitteet tiedottamista varten.

Osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija on tiedottanut osallisuuteen liittyvästä maakuntavalmis-

telusta tapahtumissa ja vieraillut eri verkostoissa. Hän valmisteli osallisuuden osuuden Järjestä-

jänkäsikirjaan yhteistyössä viestinnän-, järjestö 2.0 hankkeen ja hyte-työn kanssa. Organisaatio-

mallissa esitettiin, että viestinnän yhteyteen muodostettaisiin laaja-alainen hyte-tiimi sisältäen

em. toiminnot. Osallisuus- ja vuorovaikutusasiantuntija osallistui oman tehtäväalueensa keskei-

siin työpajoihin ja seminaareihin ja toimi kiinteästi valtakunnallisissa varkostoissa.

Maakuntavalmistelun loppuessa on keskusteltava, kuka ottaa vastuun alueellisesta osallisuus-

työstä ja millaisia työryhmiä asian tiimoilta olisi hyvä perustaa, jotta hyvä yhteistyö ja synergia ei

loppuisi.

3.2 Valinnanvapauden toteutuksen edellytykset ja toimintamallit maakunnassa

Kymenlaaksossa oli tarkoitus pilotoidaSOTE-keskusta ja henkilökohtaista budjettia. SOTE-

keskus -pilotissa oli ollut tarkoitus pilotoida erityisesti valinnanvapauslain mukaisia korvaus-

malleja. Henkilökohtaisen budjetin pilotissa oli tarkoituksena mallintaa palveluprosessi ja ke-

hittään seurantajärjestelmä. Tavoitteena Kymenlaakson valinnanvapauspilotissa oli kehittää

kokonaistaloudellisesti tarkoituksenmukainen malli.

joka mahdollistaa paljon tai useita eri palveluita tarvitsevien ja käyttävien asiakkaiden yhden-

vertaisen kohtelun, palvelukokonaisuuden hallinnan ja integraation monituottajaympäris-

tössä.

Tarkoitus Kymenlaakson valinnanvapauspilotissa oli keskittyä paljon palveluita tarvitsevien asi-

akkaiden kustannusvaikuttavien ja asiakaslähtöisten käytäntöjen luomiseen. Pilotissa olisi pyritty

myös tunnistamaan palveluiden käytön taustalla olevat asiakastarpeet ja edelleen tarpeiden taus-

talla olevat juurisyyt sekä löytämään keinoja vaikuttaa näihin oikea-aikaisesti ja oikealla palvelu-

tasolla – asiakkaan ja kustannusten muodostumisen näkökulmasta mahdollisimman varhain.

15(18)

Valinnanvapauspilottiin myönnettiin 8,6 miljoonaa euroa, mutta hanke ei ehtinyt käynnistyä.

4 Monipuolinen palvelutuotantorakenne ja ammattitaitoinen henkilöstö

4.1 Monipuolisen palvelurakenteen mahdollisuudet ja esteet maakunnassa (strateginen hankinta,

tuotannon ohjaus, markkinoiden luominen, järjestöjen rooli…)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen poikkihallinnollinen strateginen johtaminen

Vaikuttavan ja systemaattisen toiminnan aikaansaaminen edellyttää, että maakuntaan perustetaan

hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen ja yhteistyön koordinoinnin rakenteet ja että

tälle toiminnalle laaditaan tehtävä- ja vastuukuvaukset. Rakenteet sisältävät sekä maakunnan si-

säisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen johtamisen että yhteistyön kuntien ja järjestöjen

sekä muiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Rakenteet mahdollistavat poikkihallinnollisten ta-

voitteiden ja toimenpiteiden asettamisen, toiminnan seurannan ja sen arvioimisen (kuva 17). Hy-

vinvoinnin ja terveyden edistäminen sisältyy maakunnan vuosikelloon ja varmistaa asioiden kä-

sittely- ja valmisteluaikataulut.

Kuva 17: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) strateginen johtaminen ja ohjaus

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen strategisen johtamisen kokonaisuuteen kuuluu päätösesi-

tyksien vaikutuksien arvioiminen ennakkoon (EVA). Arvioinnissa tulee huomioida päätöksen

vaikutukset eri väestöryhmien terveyteen ja hyvinvointiin. Toimintamallista tulee sopia kaikkien

osapuolten kesken.

16(18)

Maakunnan järjestäjän vastuulla on laatia maakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrate-

gia, joka linjaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventa-

mista palveluissa. Palvelustrategian tulee perustua Kymenlaakson väestön terveyden ja hyvin-

voinnin tarpeisiin. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävien järjestäminen osana sosiaali-

ja terveydenhuollon palveluita on asiakasosallisuuden ja asiakkuuksien kehittämistä ja laatukri-

teerien määrittelyä osallistamisen näkökulmasta. Hyte-kertoimen prosessimittarit tulee sisällyttää

soten palvelustrategiaan.

Kymenlaakso on järjestöystävällinen maakunta

Järjestöt tavoittavat laajasti maakunnan ja kuntien asukkaita; aikuisväestöstä yli neljännes on ak-

tiivisesti mukana järjestötoiminnassa. Paikalliset ja alueelliset järjestöt ovat usein merkittäviä yh-

teiskunnallisia vaikuttajia ja työllistäjiä. Järjestökumppanuuksien kautta maakunta saa yhdistys-

ten ammatillisen ja kokemusasiantuntijuuden mukaan strategiseen suunnitteluun, palveluiden ke-

hittämiseen ja maakunnan päätöksentekoon. Tieto järjestöistä ja niiden toiminnasta on oltava osa

maakuntien ja kuntien tietopohjaa mm. hyvinvointikertomusten laadinnassa.

Kymenlaakson maakunta, kunnat ja järjestöt toimivat kumppaneina. Järjestöt huomioidaan kun-

tien strategioissa ja maakunnassa laaditaan erillinen järjestöohjelma. Järjestöt ja maakunta toimi-

vat kumppaneina niin, että järjestöjen toimintaedellytykset maakunnan alueella ovat vahvat. Yh-

teistyön toteutumiseksi järjestäjä perustaa yhdyspinnalle strategisia yhteistyöryhmiä, joiden poik-

kihallinnolliset ja monitoimijaiset kokoonpanot tukevat strategioissa ja alueellisessa hyvinvointi-

kertomuksessa asetettujen tavoitteiden saavuttamista sekä kansallisia suosituksia.

Järjestäjän tärkein tehtävä suhteessa järjestöihin on järjestöjen elinvoimaisuuden varmistaminen.

Yleiskatteellisen rahoituksen ansiosta järjestäjä päättää rahan kohdistamisesta ja ostaa palveluita

palveluntuottajina toimivilta järjestöiltä. Järjestöt voivat siis olla yleishyödyllisiä toimijoita, pal-

veluntuottajia tai molempia. Palvelujen tuottaminen ja yleishyödyllinen toiminta on erotettava

selvästi toisistaan, joko toiseen yhdistykseen, säätiöön tai yhtiöön. Julkista avustusta voi saada

vain yleishyödylliseen toimintaan. Hyvinvoinnin kasvattaminen suhteessa järjestöihin tarkoittaa

toimintaedellytysten vahvistamista, joka tapahtuu esimerkiksi toimitilojen käytön mahdollistami-

sella ja järjestöjen toiminnan taloudellisella avustamisella. Maakunta ja kunnat vastaavat yhdessä

järjestöjen avustamisesta.

Kymenlaaksossa on 3500 yhdistystä ja niiden yhteiset verkostot ovat maakunnan hyviä kumppa-

neita palveluiden kehittämisessä, ennakoinnissa ja toiminnan onnistumisen arvioimisessa. Järjes-

töjen kautta tavoitetaan myös laajoja joukkoja usein virallista viestintää laajemmin. Maakunnan

rakenne on järjestöjen kanssa tehtävää työtä tukeva ja kumppanuutta vahvistava.

4.2 Monialaisen maakunnan henkilöstöpoliittiset periaatteet (henkilöstöstrategiat, osaamisen kehit-

täminen, henkilöstön osallistuminen…)

Henkilöstöasioista vastannut henkilö on tätä kirjoitettaessa sairaslomalla, joten nämä tiedot toimi-

tetaan myöhemmin.

17(18)

5 Uudistusprosessi ja sen johtaminen

5.1 Uudistusprosessin johtaminen maakunnassa (poliittinen johtaminen, muutosorganisaatio, osal-

listaminen, luovuttavat organisaatiot, asukkaat, henkilöstö, sidosryhmät, viestintä)

Kymenlaakson maakunta- ja soteuudistuksen valmistelu organisoitiin seuraavan kuvan pohjalta

(Liite). Muutostoimiston palveluksessa oli 21 henkilöä, joista 14 päätoimisia ja 7 osa-aikaisia

oman toimensa ohella (liite). Erilaisten työryhmien ja alatyöryhmien työskentelyyn osallistui yli

400 henkilöä. Kokonaisvastuu uudistuksen johtamisesta oli muutosjohtajalla, sote-projektijohtaja

vastasi oman sektorinsa järjestämisen valmistelusta ja Kymsoten toimitusjohtaja soten palvelu-

tuotannon valmistelusta.

Maakuntahallituksen valmistelutyöryhmä (epävirallinen VATE) koordinoi ja suuntasi valmistelua

sekä työryhmien työtä muutosjohtajan tukena. Poliittinen ohjausryhmä teki poliittista harkintaa

vaativat ratkaisut. Tarvittavat viralliset päätökset teki maakuntahallitus tai joidenkin asioiden

osalta maakuntajohtaja. Kymenlaaksossa harjoiteltiin myös väliaikaisen yhteistoimintaryhmän

työtä (VYTE). Siihen kuuluivat maakuntajohtaja, muutosjohtaja, sote-projektijohtaja, henkilöstö-

asioiden vastuuvalmistelijat sekä järjestöjen edustajat. Yhteistyö valmistelussa sujui pääosin erin-

omaisesti. Tosin pientä jännitettä oli maakunta- ja soteuudistuksen valmistelun sekä toisaalta pe-

rustettavat Kymsoten valmistelun välillä.

Maakunta- ja sote-uudistuksesta viestitiin monikanavaisesti sidosryhmille viestintäsuunnitelman

ja strategian mukaisesti. Sitoutuneita seuraajia saatiin noin 8300 lisää viiden kuukauden aikana ja

näkyvyyttä paikallismedioissa. Viestintää kehitettiin sekä alueellisissa että valtakunnallisissa

viestintäverkostoissa. Viestinnän yhdyspintoja suunniteltiin alueen kuntien, kehittämisyhtiöiden

ja maakuntauudistuksen viestijöiden kanssa. Järjestäjän käsikirjaan kuvattiin järjestäjän ja tuotta-

jan viestinnän roolit ja tehtävät. Kymenlaakson brändin ja viestintäohjelman suunnittelu aloitet-

tiin. Muutoksen piirissä olevalle henkilöstölle luotiin keskustelusivusto ja koulutettiin muutosval-

mentajia. Vuorovaikutuskanavina olivat käytössä palautekanavat, yleissähköpostit, kyselyt ja

some-sivustot.

TKIO-toiminta (=Tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoiminta)

Kymenlaakson TKIO-esiselvitys tehtiin ja maakunnan TKIO-valmisteluverkostoa kartoitettiin. Päätettiin TKIO-valmistelun etenemisestä. Lisäksi oltiin mukana YTA-alueen TKIO-yhteistyön valmistelussa. Järjestä-jän käsikirjaan kuvattiin järjestäjän ja tuottajan TKIO-toiminnan tehtävät ja roolit. Kymenlaaksossa kehi-tetään edelleen asiakasrajapintaan keskitettyä asiakasohjauksen mallia ja sote-ekosysteemiä.

18(18)

6 Vapaa sana

Kymenlaaksossa käynnistyi sote-kuntayhtymä Kymsote 1.1.2019 lähtien. Kuntayhtymä tuottaa

kaikki Kymenlaakson 6 kunnan sote-palvelut. Kuntayhtymässä on kehittämishankeohjelma,

jonka tavoitteena on uudistaa sote-palveluiden kokonaisrakenne ja varmistaa tulevaisuudessakin

maakunnalliset laadukkaat palvelut asukkailleen sekä tuottaa entistä tehokkaammin sote-palvelui-

den kokonaisuudet.

Maakunta- ja soteuudistus synnytti Kymenlaaksossa paljon muutakin hyvää, josta suuri osa on

hyödynnettävissä nykyisissä organisaatioissa ja/tai seuraavan hallituksen (maakunta- ja) soteuu-

distuksessa. Liitteenä on diaesitys Konkreettiset hyödyt valmistelusta (luonnos).