monikielisen lapsen kielellinen vaikeus · simultaani kieliä puhutaan laajasti, korkea status yksi...

MONIKIELISEN LAPSEN KIELELLINEN VAIKEUS – ARVIOINNISTA KUNTOUTUKSEEN

1.12.2014

Sini Smolander FM, puheterapeutti

1

!  Monikielisyyden termien määrittelyä !  Milloin syytä huoleen (häiriöpiirteet)? !  Arviointi !  Kuntoutus ja muu tuki

Esityksen rakenne

1.12.2014 2 Sini$Smolander$FM,$puheterapeu3$

!  Vieraskielinen !  Kaksi- tai monikielinen !  Simultaanimonikielisyys !  Peräkkäinen monikielisyys (sequential/

successive/consecutive) !  Toisen kielen (L2) oppija !  Varhain peräkkäisesti kaksikielinen

Yleisimpiä termejä


�Kaksikielisyystyyppejä� Paradis ym. 2011


Enemmistö Vähemmistö

simultaani Kieliä puhutaan laajasti, korkea status

Yksi tai molemmat kielet vähemmän käytettyjä yhteisössä, ei korkea status

L2-omaksuja L1 laajalti puhuttu, korkea status koulutus L2: lla, voi olla enemmistö- tai vähemmistökieli

L1 ei laajasti puhuttu, ei korkea status Koulutus L2:lla, yhteisön enemmistökieli

1.12.2014 Sini Smolander FM, puheterapeutti 5

Tyypillisiä monikielisen kehityksen piirteitä pähkinänkuoressa

Tyypillistä monikieliselle kehitykselle "  taitojen jakaantuminen epätasaisesti eri kielten välille "  yksilöllinen vaihtelu suurta "  kielten välillä tapahtuu siirtovaikutusta esim. rakenteiden tasolla "  usein yksittäisen kielen sanasto suppeampi "  saattaa olla tietyssä vaiheessa havaittavissa samankaltaisia

piirteitä kuin yksikielisillä SLI-lapsilla (esim. morfosyntaksi voi olla pitkäänkin poikkeavaa)

-> nämä seikat huomioitava arvioinnissa


Kielellinen vaikeus monikielisellä !  vaikea vetää rajaa siihen, mikä tyypillistä kehitystä ja mikä ei,

koska normeja ei ole samaan tapaan kuin yksikielisillä on totuttu

!  tutkimuksissa osittain keskenään ristiriitaisia tuloksia ja määritelmät kielelliselle vaikeudelle ehkä erilaisia? -> vaikeuttaa vertailua ja johtopäätösten tekemistä

!  Tärkeä tietää tyypillisistä piirteistä -> miten nämä lapset

saattavat menestyä testeissä !  Molempien kielten altistuksen tarkastelu erittäin tärkeää


Kielellinen vaikeus monikielisellä

!  Usein epätarkkuutta verbimorfologiassa, mutta ei sen enempää kuin yksikielisillä SLI-lapsilla (myöhään omaksuttavat muodot näilläkin vaikeita)

!  Lausepituus lyhyempi SLI-lapsilla (sama ilmiö yksi- ja kaksikielisillä) !  Myös muissa suhteissa kehitys samankaltaista kuin yksikielisillä SLI-

lapsilla ja toisaalta tyypillisesti kehittyvillä kaksikielisillä - osaavat sovittaa kielen kuulijan mukaan - mahdollista, että 5-vuotiaana jo sama taitotaso kuin yksikielisillä SLI-lapsilla (riippuen tietysti altistusajasta) - koodinvaihto saman kaltaista kuin tyypillisesti kehittyvillä - SLI-lasten ei ole vaikeampi säilyttää L1 kuin tyypillisesti kehittyvillä (jos altistusta riittävästi)


Kielellinen vaikeus monikielisellä !  paljon keskitytty tutkimuksissa verbimorfologiaan, joka todettu SLI-

lapsilla yleensä poikkeavaksi !  tutkittu usein vähän vanhempia lapsia (esim. Verhoeven 7-9-vuotiaat

hollantilaislapset) !  tulisi tehdä kielikohtaista tutkimusta -> eri kielissä saattavat eri

virhetyypit kertoa kielellisestä vaikeudesta (esim. hollannin kielessä tietyt omissiot SLI:lle tyypillisiä, eivät substituutiot, joissa kaksikielisyys enemmänkin vaikuttava tekijä)

!  MLU:n havaittu olevan erilainen Bi-Td:llä ja Bi-SLI:llä -> ehkä lausepituutta ja morfologisesti virheellisten ilmausten määrää tarkastelemalla mahdollista erottaa SLI kaksikielisellä?

!  Johtopäätös kliinikoille: ei vielä selvillä SLI:n markkereita kaksikielisillä…


Kielellinen vaikeus monikielisellä !  Ovatko kaksikieliset kielellisistä vaikeuksista kärsivät lapset erityisen huonossa

asemassa kahden kielen takia

!  Ei juurikaan näyttöä, että olisi ekstrarasite (ero tyypillisesti kehittyviin kaksikielisiin sama kuin vastaavilla yksikielisten ryhmillä?)

!  Sen sijaan, että omaksutaan yhtä kieltä hitaammin, omaksutaan kahta kieltä hitaammin

!  Ristiriitaisia tuloksia erityisesti vähemmistökielen edustajilta (kielihäiriöinen, jolla L1 vähemmistökieli ja omaksuu L2:sta)

!  Vaikeusasteeltaan hankalampia? -> jonkin verran tästä näyttöä

!  Syyt ehkä sosiaalisia enemmän kuin kielellisiä? (Salameh)


Suomenkielisten ja vieraskielisten osuus 3-6-vuotiaista pk-seudulla ja os. 22:lla (dg:n saaneet) 2011


Monikielinen lapsi tutkimuksissa os. 22:lla LAPSEN PROFIILI Vuonna 2011 os. 22:lla SLI-dg:n saaneet monikieliset lapset (1-11/2011 tutkitut)

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

100 %

F 80.1 F 80.2

muu

suomi


Huolestuttavat piirteet pähkinänkuoressa

!  Äidinkieli kehittynyt hitaasti !  Ymmärtämisessä pitkään vaikeutta L2:lla !  Verbitaivutusten ongelmaa molemmissa kielissä !  Helpompia rakenteita pidempään kuin

tyypillisesti kehittyvillä !  Virheet epäloogisempia (ei ehkä havaittavissa

sääntöjen omaksumista)

Toimintasuositus, kun monikielisellä lapsella ongelmia kielen kehityksessä (Arkkila, E., Smolander, S., Laasonen, M. Duodecim 2013; 129:200-7)

1.12.2014 Sini Smolander FM, puheterapeutti

13

Monikielisen lapsen varhainen tuki


14

!  keskustelu äidinkielen merkityksestä perheessä !  äidinkielen tukeminen - keskustelu ja ohjaus (leikit, pelit, lukeminen/

kertominen, kuvat, ikätoveriseura)

!  suunnitelmallinen L2:n tuki alusta saakka -> huomion kiinnittäminen esineiden, asioiden, sanojen ja merkitysten välisiin suhteisiin -> osoittaminen, konkretia, toiminnallisuus, kuvat, eleet -> sanaston laajentaminen kaikissa tilanteissa (erityishuomio verbisanastoon) -> toisto, toisto, toisto (eri tilanteissa, opitun yleistäminen)


Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella !  Olemassa olevan tiedon pohjalta suosituksia (ASHA, IALP, CASLPA)

!  Yleistä: - miksi tutkitaan – syitä voi olla monia - suunta ajattelussa, että arvioinnin etenkin koulussa pitäisi siirtyä normireferenssistä kriteerireferenssiin -> ei verrata toiseen lapseen vaan kuvataan lapsen vahvuudet ja vaikeudet -> pohja interventiolle - European council, The common European Framework of reference for language 2001 -> kielen käyttö ja kommunikaatiotarkoitukset


Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella !  Yleistä:

! Huomioitava, että lapset luovat uutta identiteettiä ! Arvioinnissa oltava kulttuurisensitiiviset menetelmät

ja haastattelutekniikat ! Huomioitava myös ajatukset sairauteen tai

vammaisuuteen liittyen ! Yleistiedosta hyötyä ! Yksilöllisyys profiilissa huomioitava


Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella !  Tietoa monesta lähteestä suoraan ja epäsuorasti (vanhemmat, opettaja) !  Pyritään selvittämään kaikkien käytössä

olevien kielten tasoa ja näihin vaikuttavia asioita (mm. altistuksen määrä ja laatu)

!  Johtopäätökset parhaiten vahvimmasta kielestä (mutta muista näivettyminen)

!  L2 arvioitaessa huomioitava altistuksen alku, säännöllisyys ja laatu !  Huomioitava, että profiiliin vaikuttaa arviointitehtävän kielispesifiys vs. yleisyys ja se, mitataanko passiivista vai aktiivista kielitaitoa


Kielellisten taitojen arviointi monikielisellä lapsella

!  Haastattelemalla tietoa L1:n varhaiskehityksestä, nykytilasta ja kieliympäristöstä (L1: mahdollinen näivettyminen)

!  L1:n tutkiminen hyvin perehdytetyn tulkin avulla !  L2:n tutkiminen



!  Nykytutkimus pyrkii selvittämään, mitä yhteisiä kielestä riippumattomia piirteitä yksi- ja kaksikielisillä SLI-lapsilla + miten saadaan parhaiten selville

!  Kehitetty myös arviointia, jossa tarkastellaan suoriutumista

kaikilla kielillä �yhteensä� -> parempi erottelutarkkuus !  Dynaaminen arviointi (uuden asian omaksumisnopeus/vaste

annettuun ohjaukseen)

Dynaaminen arviointi


21

!  Perustuu ajatukseen lähikehityksen vyöhykkeestä (potentiaali omaksua asioita sopivassa ympäristössä yhteistyössä toisen henkilön kanssa)

•  Usein testaus-harjoittelu-testaus •  Harjoitteluvaiheen lähestymisessä eroja:

- MLE (mediated learning experience) - GPM (graduated prompt method)

•  Tavoitteena saada selville myös käyttäytymiseen ja motivaatioon liittyviä asioita, jotka oppimiselle tärkeitä

•  Tehtävinä käytetty mm. kerrontaa, kategorisointia, nimeämistä •  Arvioidaan oppimisstrategioita (tarkkaavuus, itsesäätely,

suunnittelu, motivaatio) ja muokkautuvuutta (ohjauksen tarve/lapsen tarvitsema apu)

•  Voisi olla järkevintä käyttää reseptiivistä harjoittelua/oppimista (tuntemattomat sanat, jopa mieluiten epäsanat)

Dynaaminen arviointi


22

!  esim. Kapantzoglou ym. 2012: Dynamic assessment of word learning skills

- 15 lasta, 4-5-vuotiaita - espanja-englanti (kotikieli espanja) - harjoiteltiin 3 tuntematonta objektia niitä kuvaavine epäsanoineen 3 eri semanttisesta kategoriasta - 30-40 min. harjoittelusessio, jokainen sana tuli

toistetuksi 9 kertaa (sisältäen vahvistuksena käytetyn sanan)



!  Yhteenveto:

-  parasta olisi käyttää ryhmälle sopivia (kaksikielisiä) normitettuja testejä

-  yksikieliset testit molemmissa kielissä (kuka tutkii???) -> soveltava pisteytys, esim. pisteiden laskeminen yhteen tai kahden testien parhaiden osa-alueiden pisteiden yhdistäminen

-  testit käännöksinä tulkin avulla -> suhtauduttava suuntaa-antavasti -  informaali testaus (spontaanit puhenäytteet, tulkki apuna) -  dynaaminen arviointi -  Vanhempien haastattelu!!! -  painotettava yleisiä testejä/arvioita kielispesifien sijaan (esim.

narratiivin makrorakenne) ja passiivista vs. aktiivista



24

!  Yhteenveto: -  testit ovat vain välineitä -> arvioijan ammattitaito korostuu

tulkinnassa -  pitäisi saada �kaksikielinen� normitus olemassa oleville

testeille -> HelSLI-projekti pyrkii tähän http://tiny.cc/helsliFI

Mutta: haasteena normituksessa se, että lapsilla eri määrä altistusta, erilainen L1-taito jne. -> koskaan ei tulla saamaan täydellistä testiä


Monikielinen lapsi tutkimuksissa fon päiväkeskuksessa ÄIDINKIELEN TUTKIMINEN

!  Suuntaa-antava tutkimus (ymmärtäminen, sanasto, lauseenmuodostus/kerronta, fonologia)

!  Ei uusita tutkimuksia, mikäli tuoreet tiedot puheterapeutin L1-tutkimuksesta

!  Ei välttämättä toteuteta suoraa tutkimusta, jos lapsi omaksunut > 2 v suomea (mahdollinen äidinkielen näivettyminen -> ei välttämättä vahvempi kieli)

!  Diagnoosin kannalta yleensä erityisen tärkeä, jos L2:n taso ja äidinkielen taso vanhempien kuvaamana hyvin ristiriitaiset

!  Vanhempien haastattelu aina (useimmiten strukturoidusti)

Vanhempien haastattelu (kaksikieliset)


26

ALDeQ *varhainen ja nykyinen äidinkielen kehitys ja tilanne * osa-alueet: varhaiset vaiheet, nykyinen tilanne, ymmärtäminen (suomi), käyttäytyminen, sukurasitus

ALEQ * perheen kielenkäyttö * lapsen altistuminen kielelle/kielille

Toteutettu käännös-takaisinkäännösperiaatteella (Smolander ym. 2012)

ALDeQ ja ALEQ (alkuperäiset Paradis et al. 2010)


27

-  Äidinkielen kehityksen kysely -  Kieliympäristökysely

Molempiin liittyen olemassa artikkeli http://tiny.cc/helsliFI -> tuloksia

Taustaa


28

!  Tarve kehittää soveltuvia menetelmiä epätyypillisen kehityksen tunnistamiseen

!  Kehitettiin kaksi kysely/haastattelukaavaketta -> tavoitteena tietystä kielestä riippumaton kysely

!  molempiin kerättiin viiteaineistoa ja kyselyiden reliabiliteettia ja validiteettia arvioitiin

!  projektissa tavoitteena tunnistaa epätyypillinen kehitys toista kieltä omaksuvalla lapsella

Taustaa (artikkelit)


29

!  ALDeQ (Paradis et al. 2010, Assessment of English language learners: using parent report on first

language development) -  kielestä riippumattoman kyselyn kehittäminen -  miten hyvin pistemäärillä voidaan erotella kielellisistä vaikeuksista kärsivät ja tyypillisesti

kehittyvät -  koehenkilöt: !  n. 1,5 vuotta altistusta L2:lle !  n. 5,5-vuotiaita Tulokset: -  erottelee ryhmät, mutta varmemmin tyypillisen kehityksen kuin häiriintyneen (käytettävä

yhdessä muiden menetelmien kanssa) -  paras ennustaja Varhaiskehitys-osio, mutta myös Tämänhetkiset taidot äidinkielellä -  huomioitava aina myös äidinkielen mahdollinen näivettyminen ja sen vaikutus haastattelun

tulokseen

Taustaa (artikkelit)


30

!  ALEQ (Paradis 2011, Individual differences in child English second language acquisition) -  tutkittiin, miten sisäiset (kielikyky, ikä, L1 typologia) ja ulkoiset tekijät

(altistusaika ja L2-kieliympäristö) vaikuttavat L2-omaksumiseen (sanaston kokoon ja verbimorfologiaan)

- kehitettiin laskukaava, jossa otettiin huomioon

- altistus L2:lle - pistemäärä ALDeQista - testipistemäärät L2:lla (käytetyt testit (L2): fonologinen prosessointi, passiivinen sanasto, narratiivi, morfologiatesti)

-> laskuri, jolla voidaan todeta kielellisen vaikeuden todennäköisyys

toista kieltä omaksuvalla

Kokemuksia haastattelukaavakkeista


31

!  Ymmärtämistä koskevat kysymykset toimivat yllättävän hyvin !  C- ja d-osioita ei aina ehdi eikä välttämättä kannata tehdä

(käyttäytyminen ja taustat -> nämä tulevat mahdollisesti muualtakin) !  Vaihtoehtoja ei kannata kaikkia luetella vaan haastattelija tarkentaa

tekemänsä tulkinnan perusteella


Monikielinen lapsi tutkimuksissa fon päiväkeskuksessa SUOMEN KIELEN TUTKIMINEN

!  suomen kielen tutkiminen, mikäli järkevää (riittävän pitkään suomenkielisessä ympäristössä säännöllisesti)

!  Voidaan kokeilla dynaamista arviota (suomen kielen omaksuminen)

!  MONIKIELISTEN ARVIOINTITAPA POHDITAAN SIIS YKSILÖLLISESTI,

MUTTA POHJAUTUEN TIETOON JA SUOSITUKSIIN


Monikielinen lapsi tutkimuksissa fon päiväkeskuksessa MUUT TUTKIMUKSET

!  Neuropsykologin tutkimus !  Tarvittaessa toimintaterapeutin tutkimus ja

erityislastentarhanopettajan ryhmät !  Lääkärin tutkimus !  Etiologiset tutkimukset (mm. kuulo, eeg) # # # !  Kuntoutussuunnitelma !  Kommunikaation apuvälineet ja ohjaus


Monikielinen lapsi tutkimuksissa fon päiväkeskuksessa SUUNNITELMAT

!  Pohditaan päiväkoti- ja kouluratkaisuja !  Mietitään kuntoutusta -> missä vaiheessa ja millä

tavoitteilla esim. puheterapiakuntoutusta !  Pohditaan äidinkielen tukemista !  Suunnitellaan ja ohjataan tukevien

kommunikaatiokeinojen käyttö


Monikielisen lapsen kielellinen kuntoutus - SUOSITUKSET

!  Thordardottir: Kuntoutuksen perustuttava nyt paremman tiedon puuttuessa yhdistelmään tutkimustietoa, hyviä käytäntöjä ja asiantuntijoiden ammattitaitoa

!  Otettava huomioon kieli- ja kulttuurierot (kieli aina kytköksissä kulttuuriin) !  Kaikki kielet huomioitava, jos halutaan tukea vahvaa monikielisyyttä !  Kaksikielinen harjoittelu yhtä hyvää tai parempaa tulosten kannalta (esim.

sanasto) !  Jotkut taidot kantavat toiseenkin kieleen !  L1:n tukeminen auttaa akateemisesti (mm. lukutaitoon nähty yhteys)


Monikielisen lapsen kielellinen kuntoutus - SUOSITUKSET

!  Suunnittelun pohjana tieto lapsen kielten tasosta ja mieluiten kielten ominaispiirteistä

!  Ensisijaisesti kuntoutus suuntautuen molempiin/kaikkiin kieliin !  Lähestymistapa voi olla kaksikielinen (bilingual) tai kielten välinen

(crosslinguistic) !  Usein epäsuora äidinkielen tuki ainoa tapa tukea L1:stä (ohjaus) (kts. Tyshbina ym., kuntoutuskokeilu: dialoginen kirjanluku sanastonkasvatukseen – tässä oli kylläkin myös puheterapiakuntoutus rinnalla)

!  pohdittava keinoja riittävän altistumisen saamiseksi •  voi olla järkevä tarkastella ensin vastetta päiväkoti- ja kouluympäristön

rikastuttamiseen -> rajatapauksia/riskiryhmään kuuluvia paljon (ei tarvitse heti ryhtyä järeisiin toimiin)


Monikielisen lapsen kouluratkaisut • Vaikeutta hypätä liikkuvaan junaan, vaikkei kyse varsinaisesta oppimisvaikeudesta -> liian helposti erityisluokalle? • Kaksikielinen opetus joko parempi tai neutraali vaihtoehto kaksikielisellä (tähän erilaisia malleja) • Usein kuitenkin mennään valtaväestön kielellä, jolloin L1 näivettyy helposti


Arkkila E, Smolander S, Laasonen M: Monikielisyys ja kielellinen erityisvaikeus. Duodecim; 2013;129(2).

monikielisen lapsen kielellinen vaikeus · simultaani kieliä puhutaan laajasti, korkea status yksi...

Documents