monimuotoinen älykkyys ja sen lajit – lyhyesti...

Monimuotoinen älykkyys ja sen lajit – lyhyesti hahmoteltuna

Tero E. Timonen, PsT, dosentti Åbo Akademi, Jyväskylän yliopisto, Itä-Suomen

yliopisto Vaasa, Jyväskylä, Joensuu; 2009, 2013

Aluksi •  Seuraavassa esitetään monimuotoisen älykkyyden lajit ja perusnäkemykset. •  Tässä pitäydytään lähtökohtaan, joka vastaa tri. Howard Gardnerin

alkuperäistä esitystä. Siinä on huomioitu myös Gardnerin 1990-luvulla tekemä lisäys kahden älykkyyden lajin (eksistentiaalinen ja luonnonilmiöiden havainnointiin liittyvä älykkyys) osalta seitsemän, alunperin esitetyn lajin lisäksi.

•  Niinikään tässä hahmotelmassa mukaan on otettu Daniel Colemanin näkemys emotionaalisen älykkyyden lajin olemassaolosta, koska sen mukaan laskemista kannattavat useimmat aihepiirin soveltajat.

•  Tässä esitetty hahmotelma on allekirjoittaneen käännös ja sovellutus, mutta siinä on pyritty noudattamaan alkuperäistä näkemystä mahdollisimman tarkasti.

•  Esityksessä on pyritty huomioimaan tietty visuaalinen ja taiteellinen ilme, koska monimuotoälykkyydestä puhuttaessa useimmiten korostetaan termin dynaamista ja elävää luonnetta. Esityksessä noudatetaan visuaalisen ilmeen osalta Jane Carlson-Pickeringin mallia vuodelta 1994.

Emotionaalinen älykkyys älyllisen kehityksen perustana

Monimuotoälykkyyden rakenne ja sisältö

Kehollinen / kinesteettinen

Luonnon havainnointiin

liittyvä Musiikillinen /

rytminen

Visuaalinen / spatiaalinen

Looginen / matemaattinen

Verbaalinen / kielellinen

Eksistenti- aalinen

Inter- persoonallinen

Intra- persoonallinen

Monimuoto- älykkyys

Gardner, 1983, 1993 Coleman, 1995; sovellutus ja käännös Timonen, 2003

Sisältö • Emotionaalinen älykkyys ei ole luonteeltaan kognitiivinen • Muodostaa perustan kaikille muille älykkyyden lajeille • Antaa mahdollisuuden ymmärtää ja ilmaista tunteita • Mahdollistaa tunteiden tilannekohtaisen ja mielekkään hallinnan • Antaa kyvyn tunnistaa toisten henkilöiden tunnetiloja ja nähdä

asioita heidän näkökulmastaan • Mahdollistaa ryhmien, tapahtumien ja vuorovaikutustilanteiden

tunneperäisten tilojen havainnoinnin • Mahdollistaa toimivien vuorovaikutussuhteiden rakentumisen • Avaa mahdollisuuden läheisten ja intiimien suhteiden

muodostumiselle Oppiminen, vaikutus muiden asioiden oppimiseen ja siihen vaikuttavat tekijät • Voima, joka tulee tunnetiloista ja niiden vaihteluista • Voimakas tunneperustainen sisältö voi tarjota mahdollisuuden joko

asioihin keskittymiselle tai häiritä tilannetta • Jotta tätä kautta tarjoutuvaa voimaa oppimiselle voitaisiin hyödyntää, tarvitaan

tarjota tilaa tunneilmaisuille

Emotionaalinen älykkyys

Luonnon havainnointiin liittyvä älykkyys Luonnon ilmiöiden havainnointiin liittyvä älykkyys (luonnon viisaus) näkyy kykynä havainnoida ja erottaa eri luonnonilmiöitä ja luonnossa olevia asioita (kasveja, eläimiä) kuten myös herkkyyttä huomata hienojakoisempia luontoon liittyviä ilmiöitä (pilviä, kivien muotoja). Tällä kyvyllä oli selkeästi suurta merkitystä ihmiskunnan evoluution alkuvaiheessa sekä myös myöhemmin esim. metsästäjillä, ravintokasvien keräilijöillä ja maanviljelijöillä. Sillä on edelleenkin keskeinen rooli luonnontieteilijöiden ja kokkien kohdalla. Nykymaailmassa olemme hukanneet osan ns. luonnonviisauden merkityksestä, kun tarkastellaan yhteiskunnan kulutustottumuksia, liikennettä ja itseen kohdistuvia kauneusarvoja. Eräissä tieteissä on hyödyksi mallintaa asioita luonnon esikuvien mukaan ja toteuttaa luontoon liittyvää älykkyyttä

Tällä saralla kunnostautuneita henkilöitä: Rachael Carson, John Audubon, Jane Goodall, Jacques Costeau, Diana Fossey, John Muir, Linkola

Luonnon havainnointiin liittyvä älykkyys

”Luonnonviisaus"

Kasvien ja eläinten luokittelu Luonnon ilmiöiden opiskelu luokkahuoneen ulkopuolella Luontoon liittyvien esineiden kerääminen Avaruuteen liittyvien havaintojen tekeminen Tieteellisten välineiden käyttö luonnon tutkimiseen Projektien tekeminen, jotka liittyvät ruokaketjuun,

vesikiertoon tai muihin ympäristökysymyksiin Ihmisen toimintaan vaikuttavien luonnon ongelmien

havaitseminen ja niiden vaikutuksen ennakointi Ympäristön- ja luonnonsuojelujärjestöihin ja ryhmiin

liittyminen Laajempien ja alueellisten ympäristöongelmien ja muiden

kysymysten tutkiminen ja raportointi Luontoon liittyvien esineiden keräily ja niiden nimeäminen

Asioita, jotka voivat edistää ko. alueen kehittymistä, ja joista lapset voivat pitää:

Musiikillinen / Rytminen älykkyys Musiikillinen / rytminen älykkyys (musiikillinen lahjakkuus) on kyky ajatella musiikillisesti, omata kykyä kuuleman kautta hahmottaa äänikulkuja, tunnistaa niitä ja ehkä myös manipuloida niitä. Henkilöt, jotka omaavat vahvaa musiikillista älykkyyttä eivät ainoastaan muista musiikkia helposti, he eivät saa sitä pois mielestään. Kokemus on hyvin hallitsevaa. Monet sanovat myös että: ”Kyllähän musiikki on kaikille tärkeää”. Näin voi olla, mutta erityiseksi älykkyydeksi se muotoutuu, kun sitä käytetään ja jalostetaan kykyalueena.

Eräitä esimerkkejä tällä alueella kunnostautuneista henkilöistä: Mozart, Bach, Beethoven, Debussy, Gershwin, Haydn, Tchaikovsky, Chopin, Janis Joplin, John Lennon, Stevie Wonder, John Williams, Carlos Santana, Esa-Pekka Salonen

Musiikillinen/rytminen "Musiikillinen lahjakkuus"

Kausilaulun kirjoittaminen ja laulaminen koulutilaisuudessa Rytmisten toimintatapojen kehittäminen ja käyttö oppimistilanteissa Melodioiden kehittäminen Tekstien muuttaminen laulumuotoon Sävelten nimien keksiminen, jotka kuvaavat asiasisältöä Musiikillisten pelien tai kollaasien tekeminen Sellaisen musiikin löytäminen, joka auttaa opiskelutilanteessa Musiikillisten sanastojen käyttö metaforina Musiikillisten instrumenttien keksiminen, suunnittelu ja tekeminen Ympäristön äänien sisällyttäminen projekteihin tai esityksiin Lyömäsoitinten värähtelyominaisuuksien käyttö Äänen korkeuden ja sävelkulun vaihtelun ja käyttö sekä niiden

tunnistaminen


Looginen/Matemaattinen älykkyys

Henkilöt, joilla on hyvin kehittynyt looginen / matemaattinen älykkyys (päättelykyky) ymmärtävät monien loogisesti toimivien kausaalisten järjestelmien yhteyksiä ja toimintaperiaatteita. Tämä on taitoalue, jota monet tiedemiehet ja päättelytaitoa omaavat henkilöt käyttävät; näkyy myös kykynä hallita numeroita, määrällisiä suhteita ja operaatioita tavalla, jota esim. matemaatikot tekevät.

Eräitä taitavia henkilöitä, joilla on ollut hyvä kyky tällä alueella: Archimedes, Sir Isaac Newton, Galileo, Kopernicus, Einstein, Pythagoras, Euclides, Kepler, Pascal, A.I. Virtanen

Looginen/Matemaattinen ”päättelykyky"

Tietojen listaaminen tai organisointi Kokonaisuuksista osiin kohdistuvan eli deduktiivisen

päättelyn käyttö Abstraktien symbolien ja kaavioiden käyttö Loogisten ja/tai tarinaan liittyvien ongelmien ratkaiseminen Ns. aivopähkinöiden tekeminen Tiedon analysointi Graafisten organisointikuvioiden käyttö Numerosarjojen ja niihin liittyvien ongelmien parissa

työskentely Tietokoneen ja taskulaskimen käyttö Koodien ratkaiseminen Asioiden välisten suhteiden ja rinnastusten etsiminen Tiedon hakutoimintojen harjoittelu ja käyttö Hypoteesien tekeminen ja kokeiden suorittaminen


Eksistentiaalinen älykkyys

Eksistentiaalista älykkyyttä (ihmettelyn kyky) esiintyy, kun henkilöt pohtivat ja pyrkivät ratkaisemaan sellaisia suuria kysymyksiä kuten elämän tarkoitus, kuolema ja erilaiset realiteetit

Eräitä henkilöitä, jotka ovat esimerkkinä ko. älykkyyden taitavista edustajista: Aristotle, Kungfutse, Einstein, Emerson, Plato, Socrates, Georg H. von Wright

Eksistentiaalinen ”Ihmettelyn kyky"

Miksi me olemme maailmassa? Millainen maailma oli ennen heidän syntymäänsä? Millaista elämä voisi olla toisella planeetalla? Minne heidän lemmikkieläimensä menevät, kun ne kuolevat? Pystyvätkö eläimet ymmärtämään toisiaan? Jos todellakin olisi olemassa toinen ulottuvuus, niin...?

Onko olemassa haamuja, henkiä olentoja yms?

Pohdintoja, jotka voivat edistää ko. alueen kehittymistä, ja joista lapset voivat pitää:

Interpersoonallinen älykkyys

Interpersoonallinen älykkyys, (ihmistuntemus) tarkoittaa toisten ihmisten ymmärtämistä. Se on kyky, jota me kaikki tarvitsemme, mutta se on välttämättömyys, mikäli olemme opettajia, kliinikoita, myyntimiehiä tai hyviä poliitikkoja. Jokaisen , joka toimii toisten ihmisten parissa, tulee olla tavalla tai toisella taitava tällä alueella.

Esimerkkejä tällä alueella taitavista henkilöistä: Abraham Lincoln, Ghandhi, Oprah, Jesse Jackson, Martin Luther King, Carl Rogers, pastori Billy Graham, Tarja Halonen

Interpersoonallinen ”Ihmistuntemus"

Palautteen antaminen opettajalle ja luokkatovereille Toisten tunnetilojen pohtiminen ja huomiointi Empatian antamisen harjoittaminen ja harjoitteleminen Osallistuminen työtehtäviin ja työtoimintaan Henkilöltä henkilölle kommunikointi Yhteistoiminnalliset oppimistapahtumat Yhteistyön harjoittaminen Palautteen saaminen Toisten motiivien tunnistaminen Ryhmäprojektit Toiselle jonkin uuden asian opettaminen Jonkin asian oppiminen toisilta koulun ulkopuolella Toisten näkökulmien havaitseminen Ryhmäsääntöjen muodostaminen Näytelmässä tai tilannesimulaatiossa toimiminen Haastattelun suorittaminen Netti- tai puhelinkontaktien ottaminen


Kehollisuuteen / Kinesteettisyyteen perustuva älykkyys

Kehollisuuteen / kinesteettisyyteen perustuva älykkyys, (ns. viisas keho) on kyky käyttää koko kehoa tai osia kehon toiminnasta (liittyen käsiin, sormien toimintaan, jalkoihin) ratkaista ongelmia, tehdä jotakin pienempää tai saada aikaiseksi jotakin suurempaa produktiota. Tätä älykkyyden lajia toteuttavat erityisesti urheilijat tai taiteilijat, esim. tanssijat tanssiessaan ja suorittaessaan esitystä.

Eräitä kuuluisia henkilöitä, jotka ovat esimerkkinä ko. älykkyyden taitavista edustajista: Lance Armstrong, Barishnakov, Cathy Rigby, Michael Jordan, David Copperfield, Marcel Marceau, Charlie Chaplin, Harry Houdini, Tiger Woods, Jani Sievinen

Kehollinen/Kinesteettinen ”Viisas keho"

• Tanssiliikesarjojen ja laajempien kokonaisuuksien tekeminen

• Roolipelit ja rooliharjoitukset • Fyysisten eleiden käyttäminen idean kommunikoimiseksi • Näytelmän tai näytöksen valmistaminen ja suorittaminen • Käsiteltävien ja manipuloitavien esineiden tekeminen • Pienois- ym. mallien rakentelu • Itämaisten puolustuslajien harjoitteleminen • Lauta- tai lattiapelien pelaaminen • Palapelien kokoaminen • Roskien kerääminen, etsiminen ja kokoaminen • Pantomiimin esittäminen • Urheilusuoritusten esittäminen


Verbaalinen / Kielellinen älykkyys

Kielellinen älykkyys (sanataito) on kyky käyttää kieltä, lähinnä äidinkieltä ja joskus ehkä myös muita kieliä, ilmaisemaan mitä on omassa mielessä sekä toisten ihmisten mietteiden ymmärtämisen välineenä. Runoilijat erikoistuvat kielelliseen älykkyyteen. Näin tekee myös kuka tahansa kirjailija, asioiden muistiinmerkitsijä, puhuja ja lakimies. Myös henkilö, jolle kieli on tärkeä kaupankäynnin väline, toteuttaa tätä kielellistä älykkyyttä.

Henkilöitä, joilla tämä älykkyys on ollut hallitsevaa: HOMEROS, AESOPOS, SHAKESPEARE, LONGFELLOW , HEMINGWAY, MARK TWAIN, STEINBECK, ROBERT FROST, MIKA WALTARI

Verbaalinen/Kielellinen ”Sanataito”

Kirjeiden, runojen ja tarinoiden kirjoittaminen Suulliseen keskusteluun tai väittelyyn osallistuminen Ääninauhojen tekeminen Suullisen esitelmän pitäminen Uutisraportin kirjoittaminen tai sen esittäminen Kysymysten tekeminen ja haastattelun suorittaminen Äänikuunnelman tai radiodraaman esittäminen Vertauskuvien ja iskusanojen keksiminen Omien ongelmatarinoiden kirjoittaminen Päiväkirjan pitäminen Puolustuspuheen kirjoittaminen Sanapelin luominen, jotka liittyvät ajankohtaiseen pohdiskelun

alla olevaan asiaan Tarinoiden kertominen tai erilaisten vitsien yms. kirjoittaminen


Intrapersoonallinen älykkyys

Intrapersoonallinen älykkyys (itsetuntemus) viittaa kykyyn ymmärtää itseä, tietää kuka on, mitä pystyy tekemään, mitä haluaa tehdä, kuinka suhtautua asioihin, mitä asioita pitää välttää ja mihin asioihin kannattaa pyrkiä. Me usein haluamme hakeutua sellaisten ihmisten pariin, joilla on hyvä itsetuntemus, koska nämä ihmiset eivät pyri toimimaan yli omien kykyjensä, eivätkä täten epäonnistu helposti. He tuntuvat tietävän mitä he voivat tehdä. He tuntuvat myös tietävän, mitä eivät osaa tehdä. He tietävät myös, minne ottaa yhteyttä, jos he tarvitsevat apua.

Esimerkkejä tällä alueella taitavista henkilöistä: NEIL ARMSTRONG, HELEN KELLER, KOLUMBUS, CHARLES LINDBERGH, JOAN DE ARC, KLEOPATRA, LEIF ERIKSSON, SIR EDMOND HILLARY, VEIKKA GUSTAFSSON

Intrapersoonallinen ”Itsetuntemus"

Päiväkirjan pitäminen Lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteiden asettaminen Oppiminen, miksi ja miten opiskelusisällöt voivat olla tärkeitä

todellisen elämän kannalta Asiaan liittyvien omien tunteiden kuvaileminen Oman työn arviointi Omien henkilökohtaisten vahvuuksien kuvaileminen Itsenäisen projektin läpivieminen Oman työskentelyyn liittyvän etenemishistorian kirjoittaminen tai

piirtäminen Koulutehtävien suorittamiseen liittyvän aikataulun ja ympäristön

suunnittelu Hiljaisen reflektointiajan pitäminen Sen salliminen, että voi rauhassa emotionaalisesti prosessoida

informaatiota Laajempien kognitiivisten eli metakognitiivisten tekniikoiden käyttö Keskittymiseen ja fokusointiin liittyvien valmiuksien käyttö Korkeamman asteen järkeilyvalmiuksien käyttö Monimutkaisemman ohjatun mielikuvatyöskentelyn käyttö Huomion suuntaamisen ja rajaamisen tekniikat Ajattelu- ja päättelystrategiat


Visuaalinen / Spatiaalinen älykkyys

Spatiaalinen älykkyys (taiteellinen lahjakkuus) viittaa kykyyn kuvitella eri ulottuvuuksia omaavaa maailmaa mielessään. Tämä toteutuu esim., kun purjehtija tai lentokapteeni navigoi laajassa fyysisessä ympäristössä. Se toteutuu myös, kun shakin pelaaja pelaa tai taideveistäjä tekee hahmon, joka kuvaa ympärillä olevaa maailmaa. Spatiaalista älykkyyttä voidaan käyttää hyväksi erityisesti taiteessa tai eri tieteissä. Jos henkilö on spatiaalisesti älykäs ja orientoitunut taiteisiin, hänestä voi tulla maalari, veistäjä tai arkkitehti, pikemminkin kuin muusikko tai kirjailija. Samoin tietyillä tieteenalueilla kuten anatomiassa tai topologiassa korostuu spatiaalinen älykkyys.

Tällä alueella taitavia henkilöitä: Michelangelo, Leonardo Da Vinci, Picasso, Van Gogh, Monet, Rembrandt, Donatello, Walt Disney, Frank Lloyd Wright, George Lucas, Steven Spielberg , Aki Kaurismäki

Visuaalinen/Spatiaalinen ”Taiteellinen lahjakkuus"

Kuvioiden, seinäesitysten (postereiden yms.) tai kuvahahmotelmien tekeminen

Nettisivujen tai tietokone-esitysten (esim. PowerPoint-esitykset) tekeminen

Videofilmin tai filmin tekeminen Ns. piirakka- ja tolppadiagrammien tekeminen Valokuva-albumin tekeminen Seinäkollaasin tekeminen Mobiilin tai veistoksen tekeminen Mindmap-tyyppisen kuvion tekeminen Kartan piirtäminen Värien ja kuvioiden käyttö Ohjatun mielikuvaharjoittelun muodostaminen ja käyttö Värikarttojen ymmärtäminen ja käyttö Kuvitteleminen, että on joku toinen henkilö tai jotakin muuta


Monimuotoälykkyyttä selvittävä lomake Lähtökohta: Huomaa, että seuraavassa mainitut kysymykset eivät ole tarkoitettu ymmärrettäväksi absoluuttisina. Toisin sanoen

niihin positiivisen tai kielteisen vastauksen antaminen ei kerro vielä ko. alueen hallintakyvystä kokonaan. Kysymykset antavat suuntaviivan siitä, millaiset asiat voisivat olla tärkeitä, kun tarkastellaan ko. aluetta. Näin ollen voikin toimia myös siten, että käyttää kunkin alueen kysymyksiä perusväittäminä ja pyrkii hahmottamaan kunkin henkilön kohdalla hänelle mahdollisesti vieläkin paremmin sopivia kysymyksiä. Lisäksi voidaan pyrkiä löytämään myös enemmän ko. alueelle sopivia väittämiä sekä myös kokeilemaan kysymysten esille tuomia asioita ja väittämiä käytännössä selvittääksemme vieläkin paremmin henkilön toiminta-alueita. Pääasia koko asian hahmottamisessa on, että saadaan mahdollisimman hyvä kuva henkilön

mielenkiinnon alueista ja toimintakyvystä. Muista vielä: Jokainen omaa lahjakkuutta jokaiselta alueelta. Ne täytyy vaan löytää ja niitä tulee tarkastella henkilön kannalta

oikealla tavalla! Lahjakkuusalueita ja niihin liittyviä valmiuksia voidaan vahvistaa harjoittelemalla! Tämän kaltaiset arvioinnit on tarkoitettu antamaan vain lyhyt kuvaus henkilön toimintakyvyn alueista ja

suuntautuneisuudesta arviointiajankohtana – sen sisältö voi muuttua! Monimuotoälykkyys on tarkoitettu terminä tarjoamaan henkilöiden vahvuuksien tarkastelua, eikä leimaamaan

henkilöä hänen heikkouksiensa osalta! Monimuotoälykkyyden tarkastelu tulee tehdä sanansa mukaisesti monimuotoisesti ja tavalla, että eri alueiden

toimintakykyä suhteutetaan myös tarkastelussa toisiinsa mahdollisimman hyvän kuvan saamiseksi henkilöstä.

McKenzie, W., 1999; käännös, sisällön muokkaus ja sovellutus Timonen, T.E., 2003

Monimuotoälykkyyden lomake -1

Kysymykset

Täydennä jokainen kysymysalue sijoittamalla numero 1 jokaisen väittämän kohdalle, jonka ajattelet kuvaavan itseäsi tai arvioitavaa henkilöä. Jos jokin väittämä ei tunnu sopivan itseesi tai ko. henkilöön, jätä kohta tyhjäksi. Lopuksi laske sopivien kuvausten pistemäärät yhteen kullakin alueella.

Alue 1 _____ Pidän / hän pitää asioiden tai esineiden luokittelusta siihen liittyvien yleisten piirteiden mukaisesti. _____ Ekologisesti tai luontoon liittyvät asiat ovat tärkeitä minulle / hänelle. _____ Luonnossa liikkuminen ja retkeily ovat nautinnollisia tapahtumia minulle / hänelle. _____ Pidän / hän pitää puutarhassa työskentelystä ja puutarhan hoidosta. _____ Olen / hän on sitä mieltä, että luonnonpuistojen säilyttäminen on tärkeää. _____ Asioiden ja esineiden järjesteleminen hierarkioihin (luokkiin ja alaluokkiin) on minulle / hänelle

mielekäs tapa käsittää asioiden välisiä yhteyksiä. _____ Eläimet ovat tärkeitä elämässäni / hänen elämässään. _____ Kodissani / hänen kodissaan käytetään kierrätystä ja tehdään siihen liittyviä toimenpiteitä. _____ Nautin / hän nauttii biologiaan, kasvioppiin ja /tai eläintieteeseen liittyvien asioiden opiskelusta. _____ Vietän / hän viettää paljon aikaa ulkoilmassa ja luonnossa. _____ Alueen 1 yhteenlaskettu pistemäärä


Alue 2 _____ Havaitsen / hän havaitsee helposti äänien muotoja ja rakenteita. _____ Kiinnitän / hän kiinnittää huomiota ääniin ja myös erityisesti meluun ja hälyääniin. _____ Rytmin löytäminen ja sen käyttö on helppoa minulle / hänelle. _____ Olen / hän on aina ollut kiinnostunut musiikillisten instrumenttien soittamisesta. _____ Runon rytmi kiehtoo minua / häntä. _____ Muistan / hän muistaa asioita, kun niihin liitetään rytmi tai rytminen vihje. _____ Keskittyminen on vaikeaa, kun radio tai televisio ovat päällä. _____ Nautin / hän nauttii monenlaisesta musiikista. _____ Musikaalit ja musiikkiesitykset ovat mielenkiintoisempia kuin teatterinäytelmät. _____ Laulujen lyriikan (lauluihin liittyvät sanalliset sisällöt) oppiminen on helppoja minulle / hänelle. _____ Alueen 2 yhteenlaskettu pistemäärä


Alue 3 _____ Huolehdin / hän huolehtii tavaroista, sekä pidän / hän pitää siitä , että ne ovat järjestyksessä. _____ Vaihe-vaiheelta etenevät ohjeet ovat suureksi avuksi. _____ Pulmatehtävien ratkaiseminen on helppoa minulle / hänelle. _____ Jos joku ei toimi kovin organisoidusti, turhaudun / hän turhautuu helposti tällaiseen henkilöön. _____ Voin / hän voi suorittaa loppuun ja täydentää laskutehtäviä päässä nopeasti. _____ Palapelit, joiden ratkaisemisessa tarvitaan järkeilyä on hauskaa minusta / hänestä. _____ En voi / hän ei voi aloittaa tehtävää ennen kuin useimmat siihen liittyvät kysymykset ovat saaneet

vastauksensa. _____ Struktuuri (järjestys) auttaa minua / häntä menestymään tehtävissä _____ Minusta / hänestä tietokoneella työskentely erityisesti taulukkolaskentaohjelman ja asioiden

luokitteluohjelman parissa on nautittavaa. _____ Asioiden pitää olla mielekkäitä minulle / hänelle, muuten en / hän ei ole tyytyväinen. _____ Alueen 3 yhteenlaskettu pistemäärä


Alue 4 _____ On tärkeää, että näen / hän näkee oman osansa liittyvän asioiden suurempaan kokonaisuuteen. _____ Minusta / hänestä elämään liittyvistä asioista keskustelu on tärkeää. _____ Uskonto on tärkeää minulle / hänelle. _____ Nautin / hän nauttii taiteen mestariteosten katselusta tai niiden muuten tarkastelusta. _____ Rentoutumiseen ja meditaatioon liittyvät harjoitukset ovat nautittavia. _____ Minusta / hänestä on nautinnollista vierailla luonnon paikoissa, joiden voi sanoa olevan

henkeäsalpaavia. _____ Pidän / hän pitää muinaisista ja moderneista filosofisista teksteistä. _____ Uusien asioiden oppiminen on helpompaa, kun ymmärrän / hän ymmärtää niiden arvon. _____ Pohdin / hän pohtii, onko maailmassa ja maailmankaikkeudessa muunlaista älyllistä elämää _____ Historian ja muinaisten kulttuurien opiskelu antaa minulle / hänelle perspektiiviä asioiden

tarkastelulle. _____ Alueen 4 yhteenlaskettu pistemäärä


Alue 5 _____ Opin / hän oppii parhaiten vuorovaikutuksessa toisten kanssa. _____ Kun ympärillä on enemmän henkilöitä, se on minusta / hänestä hauskempaa. _____ Opiskeluryhmät ovat hyvin produktiivisia (tuottavat tulosta) minulle / hänelle. _____ Minusta / hänestä internetin kautta tai muuten järjestettyihin keskusteluryhmiin osallistuminen on

mukavaa. _____ Politiikkaan osallistuminen on tärkeää. _____ Television ja radion keskusteluohjelmien seuraaminen on nautittavaa. _____ Olen / hän on ns. ”tiimipelaaja”. _____ Minusta / hänestä yksin työskentely tai muuten toimiminen ei ole mukavaa. _____ Klubit ja opiskelun ulkopuolisiin aktiviteetteihin osallistuminen on mukavaa. _____ Kiinnitän / hän kiinnittää huomiota sosiaalisiin asioihin ja asioiden syytekijöihin. _____ Alueen 5 yhteenlaskettu pistemäärä


Alue 6 _____ Nautin / hän nauttii asioiden tekemisestä käsillä. _____ Paikallaan istuminen pidempiä aikoja on vaikeaa minulle / hänelle. _____ Nautin / hän nauttii ulkoilmapeleistä ja urheilusta. _____ Arvostan / hän arvostaa ei-verbaalista kommunikaatiota kuten viittomakielen käyttöä. _____ Hyvässä kunnossa oleva keho on tärkeä hyvin toimivalle mielelle ja älylle. _____ Taiteen ja käsitöiden tekeminen on nautittavaa vapaa-ajan kulua. _____ Itsen ilmaiseminen tanssilla on kaunista ja miellyttävää. _____ Pidän / hän pitää työkalujen käytöstä ja niillä työskentelystä. _____ Vietän / hän viettää aktiivista elämäntyyliä. _____ Opin asioita tekemällä niitä. _____ Alueen 6 yhteenlaskettu pistemäärä


Alue 7 _____ Nautin / hän nauttii kaikenlaisen kirjallisen materiaalin lukemisesta. _____ Muistiinpanojen tekeminen auttaa minua / häntä muistamaan ja ymmärtämään asioita. _____ Otan / hän ottaa mielellään yhteyttä henkilöihin kirjeitse ja/tai sähköpostin välityksellä. _____ Minusta / hänestä on helppoa selittää ideoita toisille. _____ Pidän / hän pitää päiväkirjaa. _____ Sana-arvoitukset, kuten sanaristikot ja sanapähkinät ovat hauskoja minusta / hänestä. _____ Kirjoitan / hän kirjoittaa mielellään, koska se on nautittavaa _____ Minusta / hänestä sanaleikkien leikkiminen kuten anagrammien (sanojen keksiminen, jotka ovat

samanlaisia oikein- ja väärinpäin), nokkelien sanakäänteiden ja sanontojen keksiminen on hauskaa.

_____ Muut kielet kiinnostavat minua / häntä. _____ Väittelyt ja yleiset puhetilaisuudet ovat tilaisuuksia, joihin osallistun / hän osallistuu mielellään. _____ Alueen 7 yhteenlaskettu pistemäärä


Alue 8 _____ Olen / hän on hyvin tietoinen omista moraalisista näkemyksistä ja uskomuksista. _____ Opin parhaiten, kun minulla / hänellä on emotionaalinen kosketuspinta opiskeltavaan aiheeseen. _____ Reiluus asioiden ja ihmisten kohtelussa on tärkeää minulle / hänelle. _____ Asenteeni / hänen asenteensa vaikuttaa siihen, miten opin / hän oppii asioita. _____ Kiinnitän / hän kiinnittää huomiota sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviin asioihin _____ Yksin työskentely voi olla yhtä tuoteliasta kuin työskentely ryhmissä. _____ Tarvitsen / hän tarvitsee tietää, miksi jokin asia pitäisi tehdä ennen kuin haluan / hän haluaa

hyväksyä sen tekemisen. _____ Kun uskon / hän uskoo johonkin, siihen voidaan panostaa 100 %:n yritteliäisyydellä. _____ Osallistun / hän osallistuu mielellään sellaisiin toimintoihin, jotka auttavat muita. _____ Olen / hän on halukas protestoimaan tai osallistumaan kansalaisadressiin asiassa, jossa pyritään

oikaisemaan vääryyttä. _____ Alueen 8 yhteenlaskettu pistemäärä


Alue 9 _____ Voin / hän voi kuvitella asioita mielessään. _____ Huoneen uudelleen järjesteleminen on minusta / hänestä hauskaa. _____ Nautin / hän nauttii taiteen tekemisestä monin eri keinoin ja käyttämällä eri välineitä. _____ Muistan / hän muistaa asioita hyvin käyttämällä apuvälineenä graafisia kaavioita ja organisoinnin

apuvälineitä. _____ Taiteen tekeminen voi olla hyvin palkitsevaa. _____ Taulukkolaskentaohjelmat ovat mielestäni / hänen mielestään hyvä apuväline kuvioiden ja

taulukoiden tekemiseen. _____ Kolmiulotteiset palapelit ovat minusta / hänestä hyvin nautittavia. _____ Musiikkivideot ovat hyvin stimuloivia. _____ Voin / hän voi saada mieleen asioita kuvitellun ja mielikuvien avulla. _____ Olen / hän on hyvä tulkitsemaan karttoja ja lukemaan tekstien oikovedoksia. _____ Alueen 9 yhteenlaskettu pistemäärä

Yhteenveto

Jotta voitaisiin verrata eri alueiden välisiä suhteita, voidaan tehdä edellä esitettyjen väittämien pohjalta karkea yhteenveto henkilön toimintakyvyistä ja mielenkiinnon alueista. Tätä varten voidaan toimia seuraavasti: Kerro jokaisen alueen yhteenlaskettu pistemäärä 10:llä ja sijoita saatu pistemäärä taulukkoon.

Alueiden koodit Alue 1 – Heijastaa luonnonilmiöiden tarkasteluun liittyviä vahvuuksia Alue 2 – Heijastaa musiikillisuuteen ja rytmisyyteen liittyviä vahvuuksia Alue 3 – Heijastaa loogisuuteen ja matemaattisuuteen liittyviä vahvuuksia Alue 4 – Heijastaa eksistentiaalisiin pohdintoihin liittyviä vahvuuksia Alue 5 – Heijastaa interpersoonallisuuteen liittyviä vahvuuksia Alue 6 – Heijastaa kinesteettisyyteen / motoriseen toimintaan liittyviä vahvuuksia Alue 7 – Heijastaa verbaalisuuteen / kielellisyyteen liittyviä vahvuuksia Alue 8 – Heijastaa intrapersoonallisuuteen liittyviä vahvuuksia Alue 9 – Heijastaa visuaalisuuteen / spatiaalisuuteen liittyviä vahvuuksia

Taulukko alueiden yhteenlasketuista pistemääristä ja niiden suhteesta toisiinsa Pistemäärät 100

90

80

70

60

50

40

30

20

10

Alueet 1 2 3 4 5 6 7 8 9

Lähdekirjallisuutta ja muita lähteitä

•  Carlson-Pickering, J. (1994). http://www.chariho.k12.ri.us/curriculum/MISmart/mi_smart.htm

•  Coleman, D. (1995). Emotional intelligence. Why it can matter more than IQ. New York, NY: Bantam Books

•  Gardner, H., Kornhaber, M. L. & Wake, W.K. (1996). Intellligence. Multiple perpectives. Forth Worth, TX: Harcourt Brace College Publishers.

•  Gardner, H. (1983). Frames of mind. The theory of multiple intelligences. New York, NY: Basic Books.

•  Gardner, H. (1993). Frames of mind. The theory of multiple intelligences (2nd ed.). London: FontanaPress.

•  McKenzie, W. (1999). http://surfaquarium.com/consult.htm

monimuotoinen älykkyys ja sen lajit – lyhyesti...

Documents