22011

kohtaaminen | kesäleiri katarakti | ruotsin jamboree

346781416182023

pääkirjoitus

kohtaaminen

kevätkauden päättäjäiset

puuhanurkka

kesäleiri katarakti

kesäretki kebabeläin

jamboree

espoon flamingot

ilvesveikko-lautapeli

lihakaupan setä

grigori fedorets

matias merenmies

antti snellman

arttu piipponen

a. balic, m. kallio, p. pehkonen

yuri birjulin

jonathan westling

aku haapanen

kotkat

murina

julkaisija Ilvesveikot ryosoite Mechelininkatu 49, 00250 Helsinki

vastaava päätoimittaja

lippukunnanjohtaja Grigori Fedorets | 041 534 0134toimituspäällikkö

Yuri Birjulin | 050 303 2212taitto ja ulkoasu

Yuri Birjulin | 050 303 2212toimituksen sähköposti

etunimi.sukunimi@ilvesveikot.fipainos 160 kappaletta

painopaikka Kopio Niini Oy Helsinkiissn 0782-8977

kansi Yuri, Johannes ja Risto keskellä Hevon Korpeakuva Grigori Fedorets

takakansi Pekka Pehkonen zumbailee kesäleiri Kataraktillakuva Maija Salmikivi

jutut sähköpostitse .txt, .doc tai .rtf -muotoisena liitetiedostona osoitteeseen murina@ilvesveikot.fi

postitse c/o Yuri Birjulin Rakentajantie 2 A 20 00370 Helsinki Töölön tai Pasilan kolon ilmoitustaululle

kuvat liitetiedostona osoitteeseen murina@ilvesveikot.fiosoitteenmuutokset www.ilvesveikot.fi/yhteystiedot

“Tervetuloa kämpälle!”

www.ilvesveikot.fi

2

MURINA

2•2011

murina

suurin osa tapaamistani ihmisistä pitävät kesää vuoden parhaimpana aikana. Olimme ensimmäisenä todellisena kesäpäivänä kämpällä muutaman muun veikon kanssa. Pi-enellä porukalla hommia saatiin tehtyä varsin mallikkaasti.

Harvan lippukunnan kämppä on niin hyvien mat-kayhteyden päästä kuin rakas Veikkolamme. Niin nahkalilja-vaeltaja, pyöräilijä kuin elintasoautoilijakin pääsee paikalle vaivattomasti. Niin rappion tuhoamalle nykynuorelle kuin mökittömälle väkertäjällekin kämppä tarjoaa oivat puitteet kesäiselle viikonlopulle. Syksykään ei ole vuodenaikana hassumpi. Kaunis ruska värjää puut ja linnut lentävät etelään. Sieniäkin puk-kaa kuin sieniä sateella ja kaksi sangollista tatteja löysikin eräänä lämpimänä päivänä Veikkolasta parempiin suihin Töölöön. Mustikat syötiin paikan päällä. Mikset sitten lähtisi kämpälle joku syksyinen ilta partiokavereiden kanssa saunomaan, metsägolffaamaan tai vaikkapa hyppäämään Monarkilla Simolampeen? Ei partio ole sitä, että johtaja käskee ja sitten vaan mennään kiltisti perässä. Siispä, kolkka tai vaeltaja, jos kokouksissa istumin-en on tylsää eikä syksyinen Helsinki tarjoa virikkeitä, niin tervetuloa kämpälle! Se on meidän kaikkien yhteinen, ja jokainen on aina tervetullut sinne. Muista toki myös aina se kämpän vanha sääntö: kämppä jätetään parempaan kuntoon kuin missä se oli saavuttaessa. Joten jos rakas edellinen käyttäjä intou-tui siivoamaan (pelko pois, ei tapahdu koskaan, paitsi jos kämpälle päästetään tyttöjä) ja pilkkomaan puita oikein urakalla (näin saattaa oikeasti käydä), niin ei taida olla muuta vaihtoehtoa kuin rakentaa laituri tai vartion mentävä oma kottaraisenpönttö puuhun, vai mitä? Muista aina jokaisessa partiotapahtumassa sitten kehuskella saavutuksillasi. Kaupunkilaisorintoituneimmalle partiolaiselle voisin taas heittää haasteeksi leffamarathonin järjestämisen kämpällä. Aggregaatin melukäyrien ja E10-bensiinin sovel-tuvuuden selvittämisessä luulisi olevan ainakin vaeltajaryh-män ammattitaidon mentävä aukko.

Nähdään kämpällä!

“Tervetuloa kämpälle!”

PÄÄKIRJOITUS

grigori fedoretsLippukunnanjohtaja

MURINA

2•201 1

3

Sunnuntaina 17. huhtikuuta, kolmekymmentä päälle kymmenen, tapaaminenmuuan joukko kohti suurtoriakumina korvissa, jännittynyt sielu tuttu vaiko tuntematonLippu airueena vaelsi massassa, portaiden päälle kaikui varjot ja pilvetYstävät Portailla nousten kohti taivasta lämmittivät jo kuumaa sydäntä, äänet jotka jo vuosisadan ovat soineet laulussa marssissa,vihreäpukuinen joukko soitti valssia,lapset huusivat ja kiljuivat, kuului sorinaajalka: eteen, taakse, eteen esplanadi jo kukassa, muistan pakolla muistan, pisaran tunteen ja lämmönkaikki loppui niin kuin alkoikinmelua, sorinaa, kuminaakaukomaiden rytmejä, savuavaa metallia taikinakuorellakahvit kumppaneiden kesken, nahkasolkisakinlasten äänet loittonivat meteli loppui, ja vain lämpö jäi

Kohtaaminen 2011

matias merenmies

4

MURINA

2•2011

MURINA

2•201 1

5

tämän vuoden Iven ja TöTän kevätkauden päättäjäiset pidet-tiin Seurasaaressa. Homma startattiin jakautumalla ryhmiin, jotka lähetettiin yksi kerrallaan kartan kanssa etsimään ras-teja (suunnistamista ei tosin tarvittu kun kaikki rastit löy-tyivät saman tien varrelta). Rasteissa ei muuten ollut mitään vikaa paitsi että TöTä oli tietenkin unohtanut yhden niistä. Tämä ei kylläkään haitannut koska rasti voitiin suorittaa yh-dessä viimeisen kanssa. Maalissa ohjelmassa oli hodareita ja ryhmien omia ohjelmia ja esityksiä. Esityksien jälkeen oli vielä palkintojen jako. Erityisesti pronssi-ilves meni tänä vuonna oikeaan osoitteeseen ;)

antti snellmanSusi

K E V Ä T K A U D E N P Ä Ä T T Ä J Ä I S E T

iven ja tötän

6

MURINA

2•2011

antti snellmanSusi

viime murinassa julkaistun oh-jeen mukaisille kiiloille on edelleen tilaa Ilvesveikkojen varastossa. Turha säilyttää nii-tä siis kotonasi, vaan kanna ne rohkeasti vaikka Töölön kolon postiluukulle, jos varastoon asti uskaltaudu.

Tämän kerran aihe jatkaa metalli- ja hitsaustöillä. Ilves-veikkokulutkseen eivät muut materiaalit oikeastaan sovi-kaan, vaikka kenttäkokeet ovat tällä hetkellä käynnissä raudoi-tetulla betonilla (pahalta näyt-tää). Vuorossa on siis telttaka-miinan jalka.

Nimittäin, Savotan laatik-kokaminoiden mukana tulleet jalat ovat jo aikaa sitten huk-kuneet jonnekin ja niiden tilal-le onkin viritelty yhtä ja toista. Helpoin ja paras ratkaisu on kuitenkin tehdä hieman viritet-ty versio: koko kamiinan korke-uden mittaiset (300 mm) jalat, jotka siis nostavat koko kamii-nan kerralla riittävän korkealle. Maahan uppoamisen estämiseksi jalkojen toiseen päähän asennetaan tassu, ja hukkumisen estämiseksi jalkoihin tulee kiinnittää (panssari)ketju, jonka toinen pää hitsataan kamii-nan kylkeen.

Tarvikkeet yhteen jalkaan:⁃ teräsputki 1, pituus 300 mm, ulkohalkaisija 14,5 mm

(15 mm saattaa vielä mahtua) ja seinämän paksuus 2 mm⁃ teräsputki 2, pituus 10–20 mm, sisähalkaisija putken 1

ulkohalkaisijan verran, paksuus 2–4 mm⁃ Teräslevyn pala, paksuus 4 mm, koko 20 * 40 mm⁃ Raskasta ketjua 100 mm⁃ Hitsauslaitteet

1. Hitsaa putken 1 toiseen päähän kiinni teräslevyn pala. Tämä on siis jalan tassu, joka tulee maahan

2. Hitsaa toiseen päähän putkea 1, n 50 mm päähän päädystä putki 2. Putki 2 pysäyttää jalan kamiinan kyljessä olevaan pidikkeeseen.

3. Hitsaa ketjun toinen pää kiinni putkiin 1 ja 2, siten että 50 mm pääty pysyy vapaana. Hitsaa toinen pää kiinni kamiinan kulmaan.

4. Valmis! Toista vaiheet 1-3 vielä kolme kertaa, niin koko laatikkokamiina voi paremmin!

MURINAN PUUHANURKKA:

KAMINAN JALKA

“Ilvesveikkoku-lutukseen eivät

muut materiaalit oik-eastaan sovikaan”

arttu piipponen

MURINA

2•201 1

7

olin 2011 kesäleirillä. Siellä oli kivaa. Me melottiin kajaakeil-la, kanootella, laulettiin ja leikittiin, ja tietenkin opeteltiin erillaisia taitoja. Oli myös rasteja. Teltassani oli kait 5 ihmistä. Tai no nukuin ulkona. Yöllä pelasin pokeria salaa milloin

kenen kanssa. Onneksi minulla oli karkkia. Sillä muuten en olisi kestänyt päivääkään. Ensimmäisenä päivänä me olimme innois-samme tulevasta leiristä. Matka oli lyhyt, vain pari kilsaa. Perillä katsoimme paikat ja aloimme leikkiä lännen nopeinta. Sitten katsoimme missä on wc. Seisoin muurahaisten peit-tämässä sammalmättäällä.ne purivat mutta onneksi lähdimme (”ikuisuuden päästä kyllä mutta , no sil-ti”). Oli tosi hyvää ruokaa. Onnittelu kokille. Vesi oli niin mutasta että ”voi par-tion lopetus”. Opin kuori-maan perunat paremmin, opin myös hengenpelas-tusta ja opin heräämään amulla paremmin, kii-tos Pekan tanssikoulun. Teimme myös näytelmän.

meiningit seikkailijaleirissä

▲ Adu ja Severi hengaamassa ruokailukatoksella

▼ Fransia irroitetaan köysiradasta kolmen

hengen voimin

“Me melottiin kajaakeilla, kanooteilla, laulettiin ja leikittiin”

8

MURINA

2•2011

Illalla leikimme kaikenlaista. Sit-ten tuli kisa, siinä piti istua 90 as-teenkulmassa mahdollisimman kauan. Halusin heti osallistua siihen. Kului 2minuuttia Arttu putosi, 10menessä minuutissa kaikki paitsi MINÄ putosi. Istuin vielä 10minuuttia lisää ja yuri kysyi pitäisikö ottaa dopingtesti? Vastasi tietenkin EI!!!!!! Istuin lop-ulta tasan 30min. Olisin jaksanut pitempään mutta en saanut. Se oli tosi epäreilua että tarpojat saivat siistin vaijeri telliineen (eli jonkun telineen\radan). Joka aamu siis oli Pekan aamujumppa. Yhtenä kertana leikimme sellaista että oli alkuasukkaat (kolkat ja seikkailiat), ihmiset (tarpojat), ih-miset olivat haaksirikkoutuneet saarelle jossa oli alkuasukkaita, jotka myrkytti ihmisten juomave-sivaraston. Ihmiset sotivat kes-kenään. Vanhimpen alkuasukkaiden (seikkailijoiden) piti repiä ihmisiltä henkinauhoja. Nuorimpien alkuasukkaiden (kolkkien) piti heittää ihmisiä vettä täynnä olevia pesusieniä. Ihmisten piti ottaa henkinauhoja toisilta ihmisiltä. Ihmiset oli jaettu kahteen ryhmään siniset ja punaset.ihmisten piti etsiä myös tavaroita toisten alueilta. Se oli tosi kiva leikki. Kiitos että luit tekstini.

▲Leiriläiset aamuzumbailemassa

▼Kolkkapojat pelaamassa Aliasta

adrijan balicLiito-orava

MURINA

2•201 1

9

meiningit tarpojaleirissä

▲Juho ja Yuri kuljettavat Anttia haikin rastilla

▼Leiriläiset käsienpesujonossa

“Päivän ohjelmaksi oli kirjattu: “tehdään kaikkea järkyttävän siistiä”

10

MURINA

2•2011

aurinkoinen kesäpäivä, matka kohti Karkkilaa jylisevillä jät-timäisillä linja-autoilla lähti riemuiten käyntiin. Paikalle saapuessamme paikka oli täynnä kusiaisia, jotka purivat jalkoja kirvelevästi. Helle poltti vetistä niskaa, ja paidan joutui vaihtaa alituiseen. Aktiviteet-teihin kuuluivat mm. erään rambomiehen virittämä rata, uiminen hirvittävässä, mu-taisessä järvessä, ja muuten vain metsässä stondailu. Vi-erailupäivä toi tullessaan herk-kuja, sokeriliemiä, ja ihanan mukavan rakkaita sukulai-sia. Tienvarteen lähetettiin turhimmat, laiskoimmat, ja ty-perimmät jätkät (eli koko leiri), vuorotellen vastaanottamaan vierailijoita, samalla toisilleen radiopuhelimilla viestitellen. Vierailijat olivat ikionnellisia saadessaan lounaaksi lihaisaa, limaista, maukasta ja ravit-sevaa hernekeittoa, jota suurin osa santsasi reilulla otteella. Viimeistenkin autojen hurau-

ttaessa hiekkaista maantietä, ilkeän haikkisuunnitelman aloittaminen alkoi. Rekvisiitta, ja hieno käytös, joita oltiin vieraille ylpeinä näytelty, loppui, ja natsimainen kurinpito ja kiroilu alkoi. Haikille leiristä lähdettäessä ensimmäinen rasti oli kauhea, pelottava, ja hurjanhassu seikkailurata alkoi. Yörastien muonitus oli kohtalaista, turhia gourmetherkkuja ei tarjoiltu, mutta vatsa täyttyi joka kerta. Haikin varrella löytyi muun muassa hirvenraato, joka tuoksui aivan kuk-kakaupan tädiltä (lähinnä vanhalta, 80-vuotiaalta haisevalta mummolta). Haikin tilanne oli ylivoimainen, sysimetsän kei-

jukaiset voittivat pistein 1000000-0, ja saivat palkinnoksi 2200 grammaa mäysää, mässyy, ja käysää. Viimein-

en yö meni karkkeja mussutellessa, erään

otteita leirinjohtajan päiväkirjasta

mikael kallioSusi

▲Leiriläiset takaisin Helsingissä leirin jälkeen

▼Johtajisto jakamassa ruokaa

MURINA

2•201 1

11

ihkun tötätytön ja erään karskin ivemiehen rakkausdraamaa selvitellen, nuotiolla lauleskellen, ja teltassa härskejä juttuja naureskellen. Viimeisenä päivänä purettiin leiriä, ja laule-ltiin rakkaiden etelävaltiolaisorjien hilpeitä lauluja (tosin siteerattuja South Parkista). Sluibailijoita rankaistiin raipalla, sähkötainnuttimella, ja kovalla pampulla. Leirin haikein hetki koitti. Kotiinlähtö. Juuri kun leiri alkaa tuntua kodilta, pitää jättää vanhat oleskelumestat, uintipaikat, ja juorupuut taakse, ja palata haisevana muta-, hiekka-, havu-, ja likapal-lona kotiin, sivistyksen ja sivilisaation pariin. Paluumatkalla bussi oli sekasorron vallassa, ihmisten suunnitellessa kuinka kauan aikoisi hampaitaan pestä, ja kuinka kuuman suihkun päällensä aikoo laskea. Tyttöjen ihkupihkuista keskuste-luista legginsseistä, paitaostoksista, ja söpöistä bieberin näköisistä pojista sai myös bussikuski osansa. Helsinki saa-vutettiin nopeasti, ratikat tuntuivat ihmeellisiltä, kummal-liset värikkäät, kaduilla kulkevat, myös autoiksi kutsuttavat masiinat vaikuttivat aivan kuuraketeilta. Kodin ovikynnyks-en yliastuttaessa tunne oli rauhoittava. Vihdoinkin. Koti.

23.7. - lähtö leirilleTulipahan tilattua mahtava sää, vodaa tulee kuin saavista kaatamalla. Rinkassa on tonni ohjelmakamaa ja lisähupina pitäisi kantaa aamutansseja varten kaavailtu poppikone Töölöön. Toi laatikko painaa hei lähes 20 kiloa, repikääpä siitä sitten huvia.Ei ollut paljosta kiinni ettei oltaisi ehditty Karkkilaan ajoissa os-tamaan lautaa ja muita romppeita. Taas men-tiin pakun kantokyvyn rajoilla, vaikka siellä katolla onkin aina yhtä siistiä fiilistellä.

12

MURINA

2•2011

24.7. - raksan 2. päiväYöllä ilmeisesti satoi jonkun verran, heräsin nimittäin kir-jaimellisesti vesilammikosta. Kokemus tämäkin, mutta voisko se vedentulo joskus loppua? Saatiin päivällä hetkellisesti vahvistusta, mikä on suhteellisen iloinen asia sillä kolmella hengellä ei rakennus-tahti mitenkään päätä huimaa. Keittiötä ja ruokailukatosta kasatessa tulin pohtineeksi että kuka hullu on näitä joskus tehnyt ilman valjaita. Tikapuut ovat ehkä maailman kiikkerin asia ja teräsvaijeri painaa aika paljon.

25.7. - raksan 3. päiväYksi lähtee, kaksi tulee tilalle. Epämääräinen pläntti metsää alkaa vähitellen näyttää leiriltä, vaikkakin paljon on vielä tekemättä. Hellittämättömät lapionheiluttajat kaivavat edelleen kuoppia, ilmeisesti monttubileet ovat vieläkin muotia.

26.7. - raksan 4. päiväSuurin osa tästä päivästä tuli vietettyä parin metrin korkeudessa ramborataa väsäämässä. Suurinta huvia tuotti jo pari kuukautta aikaisemmin kaavailtu köysirata steroideil-

la, joka saatiin lopulta myös toteutettua. Tosin kaikki rataa kokeilleet pääsivät kokemaan myös sen pienen suunnitte-luvirheen, eli tekemään läheisempää tuttavu-utta puunrungon kanssa. Toisaalta mikäpäs sen hauskempaa ;)

27.7. - leiri alkaaTuskin sain runnottua eilen valmiiksi paah-detun leirikyltin pai-kalleen kun keskisuuri lauma leiriläisiä vyöryi leiriin. Räpeltämisen ja lippuseremonioiden jäl-keen loppupäivä kuluikin vaihteeksi muiden raken-telua katsellessa.

28.7. - 2. leiripäiväTaas vettä! Vihaan sad-etta! Varsinkin silloin kun se yrittää tulla pilaamaan maanmainiot mahti-ohjelmat. Ilmatieteen laitoksen piruilusta hu-olimatta pääsin olemaan näkymätön superkom-mando joka vaani pa-haa -aav is t amat to mia leiriläisiä puskien suojis-sa. Note to self: piiloudu jatkossakin vadelmapen-saaseen.

29.7. - 3. leiripäiväRakastan tätä henkilö-p a l v o n t a k u l t t u u r i a ! Ruokailupussitelineen pykännyt vartio väsäsi

▲”Vartio muodostaa kehojaan käyttämällä mah-dollisimman suuren nenän”

Kuvat: Pekka Pehkonen, Arttu Piipponen, Grigori Fedorets ja Maija Salmikivi

▲Rasti, jossa piti punoa rinkkaverkko osoittautui haastavaksi vartiolaisille

▲Herra Leirinjohtaja kaikessa komeudessaan

MURINA

2•201 1

13

mulle V.I.P. -paikan. Pyysin valtaistuintakin mutta eivät ryökäleet toteuttaneet sitä! Tämä muistetaan jaet-taessa suklaata haikille.

30.7. - 4. leiripäivä[tältä päivältä ei ole merkintää, sillä leir-injohtaja lojui koko päivän stressipsykoo-sissa keittiön takana.]

31.7. - vierailupäiväVierailupäivät ovat aina parhautta kolmesta syystä: A) saa karkkia, B) päivä pyörii melkein itsestään ja C) illalla pääsee haikille. Onko leireillä mitään coolim-paa kuin haikit? Ei ole, ainakaan jos haikki ki-ertää suurta järveä ja itse satut omistamaan kumiveneen.

1.8. - 2. haikkipäiväJoku (lue: kaikki) alkoi nillittää siitä että rastitehtävä oli liian vaikea. Kamoon hei! Kai nyt jokainen vähintään kerran viikossa punoo verkon il-man minkäänlaisia ohjeita. Sitäpaitsi verkolle oli kaavailtu käyttöäkin pari rastia eteenpäin. Muuten hyvä mutta oper-aatiossa meni vähän turhan pitkään. Kyynelten virtaa ei voi pysäyttää, mutta eipä tuo minua haittaa sillä itse en joutu-nut operaation päätteeksi uimaan päästäkseni yörastille. =)

2.8. - 3. haikkipäivä“Rastikäsky: vartio muodostaa kehojaan käyttämällä mah-dollisimman suuren nenän. Nenät kuvataan ja niille sitten nauretaan leirimuisteloissa.” Lisäksi olisi pitänyt kuvata var-tioiden ilmeet rastikäskyä lukiessaan. Mutta kertokaa nyt mullekin millä psykedeliaeläimellä on tähden muotoinen nenä?

3.8. - viimeinen leiripäiväParas leiripäivä varmaankin ikinä, sillä päivän ohjelmaksi oli kirjattu “tehdään kaikkea järkyttävän siistiä ja kuvataan samalla mainosvideon partiosta.” Tanssia, melontaa, ram-boilua ja kaikkea muuta mahdollista. Huolto tosin vei meiltä kanootit vähän turhan aikaisin mutta eipä se menoa näyt-tänyt haittaavan.

4.8. - lähtö kotiinLeiri räjähti kasaan yllättävän nopeasti. Leirimuistoiksi jae-tut ohjelmalaminaatit ja muu kilke suorastaan vietiin kä-sistä. Bussissa joku yritti vielä tulla kinuamaan telttatarkas-tuksen tuloksia, mutta olinpas taktisesti hukannut ne niin saatoinkin syödä palkintosuklaat itse! Tosin eipä sitä pitkään kaivattu sillä tunnelma oli lievästi väsynyt.

Lopuksi on todettava jo leirillä monesti todettu:Siis faktahan on se, että tänä kesänä on vaan yks leiri ja se on KATARAKTI!

pekka pehkonenLeirinjohtaja

▲Leiriläiset iltanuotiolla

▼Pekka ja Heikki soittavat kitaraa

14

MURINA

2•2011

mitä tapahtuu, kun antaa kolmen samoajan vallata Ilves-veikkojen kämpän pariksi päiväksi? Koska mekään emme tienneet sitä, päätimme aurinkoisena kesäpäivänä lähteä testaamaan retkeilyä - vaihteeksi omin päin, ilman tylsiä sääntöjä ja johtajia. Mukaan mahtui Yuri ja Roope, sekä ai-kaisemmin mm. Kilkkeeltä tuttu Risto (Espoosta..). Jos siis liikuit joskus kesäkuun aikoihin Leppävaar-assa, saatoit nähdä nämä kolme jätkää, jotka juoksivat kohti lähtevää Siikaniemen bussia Prisman muovipussi käsissään. Muovipussia ruvettiin nimittäin tyhjentämään määräti-etoisesti heti perille päästyään - sen sisältä löytyi kaikkea

miehekkään epäterveel-listä ruokaa, ja erityisesti pekonin määrään oli pa-nostettu. Sitä olisi jäänyt jopa Simo Lammenmie-helle, jos, no, kyseessä olisi ollut joku muu, kuin me kolme jätkää. Retki ilman saunaa on kuin sauna ilman ret-keilijöitä. Sauna siis laitet-tiin lämpimäksi heti kun päästiin perille, ja siellä saunottiin kunnolla! Retkien ohjelma perinteisesti koostuu kol-mesta osasta: syömisestä, saunomisesta ja säätämis-estä. Näin myös tällä ret-kellä, ja mainittakoon, että säätämistä oli paljon, ja se oli hauskaa! Hienoihin kokemuksiin lukeutuivat Simolammen ympärijuok-su (jonka voitti muuten se ainoa ei-iveläinen Risto), sekä kesän eeppisin vesi-sota, joka käytiin kahden veneen voimin. Koko hom-ma loppui sitten siihen kun kanootti kiepsautettiin ympäri keskelle Simolam-pea. Kaikkien selvit-tyä hengissä, mentiin syömään pekonipainnot-teista ruokaamme - ja koko kierros alkoi taas alusta. Illat valvottiin myöhään ja huumori parani aamun tunteja lähestyessä. Paluumatkalla bus-sissa tunnelmat olivat mel-kein haikeat, kun näinkin hauska retki pääsi loppu-maan. Sovimme, että jat-

k ebabeläinkesäretki

▲ Risto ja Yuri syömässä terveellistä aamupalaa

Kuvat: Roope Järvinen, Yuri Birjulin ja Tuuli Paananen

▲Merihirviö yrittää vallata Roopen ja Riston kanoottia

▲Riston ja Yurin hauska hetki

MURINA

2•201 1

15

k ebabeläin

ko-osa varmasti pidetään, ja sen nimeksi tulee Pekon-ieläin-retki. Näin uutena sa-moajana tuntuu loistav-alta, kun on tilaisuus päästä retkeilemään omatoimis-esti, ja vieläpä niinkin mu-kavaan paikkaan, kuin IVE:n kämppä. On oikeastaan sääli, ettei kesällä mennä usein kämppäilemään, sillä se on parasta aikaa tehdä sitä! Tästä retkestä jäi myös paljon käytännön asioita mieleen kämpän käytön suhteen. Jatkoa siis tulee! Tiedätkö muuten nyt, mistä kebabliha on tehty?

“Retki ilman saunaa on kuin sauna il-man retkeilijöitä”

kun kolme samoajaa valtasivat iven kämpän

yuri birjulinVillisika

▲Roope ja Risto poseeravat Murinan paparazzille

▲ Risto suorittaa Simolammen ympärijuoksua

16

MURINA

2•2011

jamboree on mahtava kokemus kansainvälisyyttä hakevalle nuorelle. Maailmanjamboreita on järjestetty jo 1920-luvulta lahtien neljän vuoden välein 22:ssa eri maassa. Tänä kes-änä (27.7.2011-8.8.2011.) 22. Maailmanjamboree järjestettiin Ruotsissa Kristianstadin lähellä olevassa pikkukaupungissa Rinkabyssä. Koko partioleiri telttoineen ja nejäkymmentä-tuhannen partiolaisen kera, tapahtui vapaasti ruohokasveja kasvavalla pellolla. Olin yksi heistä. Maailmanjamboreet ovat valtavia ja erittäin kan-sainvälisiä leirejä. Yksistään Ruotsin maailmanjamboreelle saapui partiolaisia 143:sta eri maasta. Matkustimme Tukholmaan laivalla. Tukholmassa chillailtiin koko päivä, käytiin syömässä muutaman kerran ja sitten illalla oltiin valmiita reilun kuuden tunnin bussimat-kalle kohti Rinkkabytä.

Aamunsarastuksen koitteessa saavuimme hyisen kylmälle ja kostealle leirialueelle, jossa ei ollut vielä paljon ketään. Ruotsin Jamboreella kokkasimme itse omat ruokamme leiriltä saamillamme kaasukeittimillä. Ruuat kävimme ostamassa vartioittain leirisupermarketista. Vapaa-ajalla leirillä saattoi tehdä vaikka mitä. Siellä sai mennä vaikka minkälaisiin vapaa-ajan aktiviteetteihin kuten pelailemaan pelejä lautapelitelttaan, opettelemaan sirkustemppuja sirkustelttaan, surfailemaan nettikahvilaan tai vaikka surffailemaan tekosurffauslaitteella. Lisäksi va-paa-ajalla sai mennä johonkin ihkaoikeista ravintolateltelto-ista tilaamaan ravintolan kansallisuudesta riippuen kyseisen

Jamboree.

“Ohjelmat olivat kansainvälisiä ja niiden teemana oli maailman pelastus”

Kuvat: Johannes Rantanen

maan kansallisruokaa. Siellä oli kyllä useimmiten hirveät jonot, eikä siellä kovin usein jaksanut käydä. Suurella leirillä on suuret ohjelmat. Avajaiset ja päättäjäiset olivat upeita koko leirin yhteen kokou-tumistapahtumia suurine esityslavoineen ja mahtavine musiikki- ja ilotulitusesi-tyksineen. Päiväohjelmat ta-pahtuivat ohjelmalaaksoissa, jonne tuli tuhansia partiolai-sia kerrallaan. Eli ohjelmatkin olivat siis kansainvälisiä ja ni-iden teemana oli maailman pelastus. Kävimme myös yh-den yön CampInCampilla, jossa jamboreelaisia kävi tu-tustumassa pohjoismaalaisiin leireihin jollain pienemmällä ruotsalaisten tai norjalaisten järjestämällä leirillä. Mat-kustimme sinne noin puolito-ista tuntia bussilla. Leirillä söimme omia ruokiamme ja uimme likaisessa mutta raik-kaan kylmässä järvessä. Uin-nin jälkeen suihku oli paikal-laan. Seuraava Maaimanjamboree järjestetään 2015 Japanissa.

jonathan westlingVillisika

▲Veikkojen osasto Tukholmassa

▲ Poikain leirilippukunta Jamboreella

▲ Risto ja Johannes ruotsalaisella maaseudulla

20

MURINA

2•2011

ILVE

SVEI

KKO

-la

utap

eli

Tied

ot1.

Mai

nits

e yk

si e

ntin

en IV

En

lippu

kunn

anjo

htaj

a.2.

Mai

nits

e yk

si IV

Elle

mer

kitt

ävä

vuos

i ja

kerr

o m

itä s

illoi

n ta

pah-

tui.

3. M

aini

tse

yksi

IVEn

sih

teer

inä

toim

inut

hen

kilö

4. K

erro

yks

i asi

a m

istä

par

tiola

i-se

n tu

nnis

taa.

5. M

aini

tse

yksi

IVEn

rake

nnus

tai

tila

ja k

erro

siit

ä jo

tain

.6.

Ker

ro jo

kin

part

iom

erkk

i ja

mite

n se

n sa

a.

TARV

ITA

AN

1. Jo

kin

napp

ula

/ pel

aaja

2. Y

ksi n

oppa

3. S

ekun

ttik

ello

4. P

ätkä

nar

ua5.

Par

tiohu

ivi

6. K

ynä

ja p

aper

ia

PELI

N K

ULK

UJo

kain

en p

elaa

ja a

sett

aa n

appu

lans

a lä

htö-

ruut

uun.

Suu

rimm

an s

ilmäl

uvun

hei

ttän

yt

aloi

ttaa

. Pel

aaja

hei

ttää

nop

paa

ja e

tene

e si

l-m

äluv

un v

erra

n et

eenp

äin.

Ruu

duss

a pe

laaj

a va

staa

silm

äluk

ua v

asta

avas

ti nu

mer

oitu

un

kysy

myk

seen

(vin

o vi

iva

laat

ikos

sa) t

ai te

kee

num

eroa

vas

taav

an te

htäv

än (v

aaka

viiv

a).

Mik

äli r

uudu

ssa

on m

olem

mat

viiv

at, p

elaa

ja

saa

itse

valit

a.Jo

s pe

laaj

a va

staa

oik

ein

tai s

uorit

taa

teh-

tävä

n hy

väks

ytys

ti, h

än ja

tkaa

seu

raav

alla

ki

erro

ksel

la p

elaa

mis

ta. J

os v

asta

us o

n vä

ärä

tai t

ehtä

vä e

päon

nist

uu, p

elaa

ja jä

ä yh

den

kier

roks

en a

jaks

i pai

kalle

en ru

utuu

n.Ti

eto-

kysy

myk

siss

ä sa

man

vas

tauk

sen

voi

pelin

aik

ana

anta

a va

in k

erra

n. K

aiki

ssa

teh-

tävi

ssä

kans

sape

laaj

at to

imiv

at tu

omar

eina

ja

esim

erki

ksi I

lves

veik

koje

n hi

stor

iikki

on

hyvä

pi

tää

käsi

llä.

MA

ALI

LÄH

TÖ

MURINA

2•201 1

21

Tied

ot1.

Mai

nits

e yk

si e

ntin

en IV

En

lippu

kunn

anjo

htaj

a.2.

Mai

nits

e yk

si IV

Elle

mer

kitt

ävä

vuos

i ja

kerr

o m

itä s

illoi

n ta

pah-

tui.

3. M

aini

tse

yksi

IVEn

sih

teer

inä

toim

inut

hen

kilö

4. K

erro

yks

i asi

a m

istä

par

tiola

i-se

n tu

nnis

taa.

5. M

aini

tse

yksi

IVEn

rake

nnus

tai

tila

ja k

erro

siit

ä jo

tain

.6.

Ker

ro jo

kin

part

iom

erkk

i ja

mite

n se

n sa

a.ta

idot

1. Te

e pa

rtio

solm

u al

le 1

5 se

kunn

issa

.2.

Käy

tä p

artio

huiv

ia h

yödy

llise

sti.

3. P

yöri

ikäs

i ver

ran

ympä

ri ik

äsi s

ekun

-ne

issa

(12

v py

örii

12 k

erta

a ym

päri

enin

tään

12

seku

nnis

sa).

4. P

iirrä

IVEn

logo

.5.

Arv

ioi 1

0 se

kunt

ia e

nint

ään

yhde

n se

kunn

in v

irhee

llä.

6. S

eiso

liik

kum

atta

30

seku

nttia

.

MA

ALI

22

MURINA

2•2011

oletko tarpoja tai vanhempi? eikö viikonloppuna ole

tekemistä?

ole player ja tule

pelaamaan! pelimarathon järjestetään

28. - 29.10 alkaen klo 18 ilvesveikkojen kololla.

tule sinäkin pelaamaan 24 tuntia pelejä!

lisätietoja: yuri birjulin 0503032212

LIHAKAUPAN SETÄ

MURINA

2•201 1

23

välillä setään iskee epätoivo - eikö muka nuoriso enää ole kiinnostunut mistään muusta kuin World of Warcraftista? Onneksi joskus harvoin tässäkin päin maailmaa on kesä, korkokengät ja kesämekot. Ai niin, ja tietenkin leirit. Kesä on ohi ja sedän on tullut aika paljastaa mehukkaimmat juorut ja parhaiten varjellut salaisuudet. No, Frans ei nyt ole missään vaiheessa yrittänyt-kään varjella mitään salaisuuksia. Etenkin kuvamateriaali herrasta ja Millasta eivät jätä mitään arvailujen varaan. Välit ovat pysyneet lämpimänä myös GSM-verkossa, tietää ker-toa sedän uskollinen vasikka, ja välttää näin fileerauksen ainakin toistaiseksi.

Pahaksi onneksi Frans on jättämässä meidät ja siirtyy Brys-selin lihapatojen ääreen. Liikuttuneena setä kuuli J. Karja-laisen ikivihreän uudella tavalla:

Frans,

sai mut laulamaan Frans,

sai mut nauramaan Frans,

hän oli leirillä mun kans’.

Naistenmiehen mainetta sedän silmien ulkopuolella ni-itännyt Johannes on löytänyt itselleen jamboreelta jonkun Mian. Kuvia kaivataan pikaisesti! Yuri taas pyöritti leirillä kokonaista haaremia. Ku-via ei edes haluta nähdä. Hänen isoveljensä puolestaan ratkaisi oman kok-kausnakkinsa leirillä turvautumalla tyttöjen apuun. Nei-tojen raataessa keskittyi armas lippukunnanjohtajamme popin kuunteluun ja kääretortun syömiseen. Arttu (Pee) on puolestaan jo jonkin aikaan styy-lannut Suomen Ilveslippukunnat ry:n toiminnantarkastajan Annin kanssa. Arttu on varjellut salaisuutta niin tarkasti, että Hurstin leipäjonokin ajettiin pois Kalliosta, jotta sedän paparazzit eivät pystyisi sulautumaan joukkoon. Pekka meloo muuten keskiviikko-öisin Lottiksen kanssa kumiveneellään Töölönlahdella. Varusmiehet Länsimäki ja Kyöttinen ovat saaneet käskyn toimia vartionsa toteemieläimen tapojen mukai-sesti. Niin villiä sikailua on nähty ainakin Aleksin palvelus-paikassa, että Puolustusvoimien johto on nähnyt parhaaksi sulkea koko Isosaaren linnake. Ja lopuksi ilouutiset Lahden suunnalta. Män-nistön sukua vahvistamaan on Tomille syntynyt jo kolmas lapsi, tällä kertaa tyttö. Setä onnittelee! Ai niin, ilmoitusluontoisena asiana todettakoon, että vaikka illat pimenevät, niin sedällä on pimeänäkölaite asennettu jokaiseen Helsingin keskustan lyhtypylvääseen. Pakoon ei pääse, setä on aina jossain. Aina. Jossain.

TUKEE MIEHEKSI KASVAMISTA

MURINA

“Siis faktahan on se, et täs kaupungis on vain yks leiri ja se on KATARAKTI!”