murina 0902
DESCRIPTION
Ilvesveikot 75-v juhlanumeroTRANSCRIPT
IVE 75
22009
partiolippukunta ilvesveikot 75 vuotta
julkaisija Ilvesveikot ry
osoite Mechelininkatu 49, 00250
Helsinki | www.ilvesveikot.fi
vastaava päätoimittaja
lippukunnanjohtaja Grigori Fedorets
041 534 0134
toimituspäällikkö
Markus Helaniemi | 050 4666 551
toimitussihteeri
Aleksi Kyöttinen | 050 431 8161
taitto ja ulkoasu
Markus Helaniemi
toimituksen sähköposti
painos 250 kappaletta
painopaikka Kopio Niini Oy Helsinki
issn 0782-8977
kansi Juhlavuosi 2009
kuva Markus Helaniemi
takakansi IVEn paraatiosasto
kuva Arttu Talvitie
jutut sähköpostitse .txt, .doc tai
.rtf -muotoisena liitetiedostona
osoitteeseen [email protected]
postitse c/o Markus Helaniemi
Pohjoisranta 20 C 65 00170 Helsinki
Töölön tai Pasilan kolon ilmoitustaululle
kuvat liitetiedostona osoitteeseen [email protected] www.ilvesveikot.fi -> yhteystiedot
grigori fedorets
heidi korhonen
saara heinänen
markus helaniemi
martti heinänen
kari, tatu ja aku
aleksi kyöttinen
toimitus
12
10
PÄÄKIRJOITUS
TÖTÄN TERVEHDYS
PÄPAN TERVEHDYS
JUHLAVUOSIKATSAUS
EXTREME EXPEDITIONS:JÄÄMERIKEIKKA
KAUNEUS PETTÄÄ
VEIKKOJEMME VUODET:1954-1974
MENNYTTÄ JA TULEVAA
LIHAKAUPAN SETÄ
8
3456
810
IVE 75
121415
2
MURINA
2•2009
75
PÄÄKIRJOITUS[OTTEITA PUHEESTA JÄÄMEREN RANNALLA]
grigori fedorets
Lippukunnanjohtaja
Arvon veikot, olemme tulleet pitkän matkan tänne
maailman laidalle. Tämä on kuitenkin lyhyt matka
verrattuna lippukuntaamme, joka on taivaltanut jo
varsin kunnioitettavan 75 vuoden ajan.
Mitä kypsä 75 vuoden ikä tarkoittaa meidän ikäisil-
le, maailmaa vielä aika vähän nähneille? Ainakin se kertoo
sen, että partiopoikatoiminta on asia, joka kiinnostaa, ja
jolle on tilausta aikakaudesta huolimatta. Tämä kannat-
taakin pitää mielessä niinä heikoimpina partiohetkinä, joi-
ta itse kullekin joskus väistämättä tulee.
Ilvesveikkojen vahvuutena on perinteisesti ollut su-
kupolvien välinen siteiden säilyminen. Minulla on ilo nähdä
täällä maailman äärellä veikkoja neljältä eri vuosikymme-
neltä. Edellämme avautuvat varsin komeat maisemat. Sa-
maa voidaan todeta myös Ilvesveikkojen tulevaisuudesta,
josta tämäkin matka on mitä parhain osoitus. Eipä tule
heti mieleen toista samanlaista joukkoa, joka tällaiselle
matkalle lähtisi. Ja mitä parasta: tällä kertaa kotiin jää-
neissä nuoremmissa kavereissa on innokkuutta ja tarmoa
mukana. Uskonkin, että kymmenen vuoden päästä muka-
na vastaavalla matkalla on mukana porukkaa jo viideltä eri
vuosikymmeneltä.
75 vuotta on siis lähestulkoon takana. Jos haetaan ver-
tausta oikeasta maailmasta, niin mieleen tulee viisauden
saavuttaneen miehen ikä. Sukupolvien viisaus ja uroteot
ovat taustalla muistuttamassa meitä siitä, että ilvesvei-
koille oikeastaan kaikki ovet ovat avoinna. Niin rakenta-
jat, kasvattajat, graafikot kuin byrokraatitkin muusikoista
ja kokeista puhumattakaan ovat voineet aina puuhastella
mieleistään partiossa samanhenkisen porukan kanssa.
Tämä päällepäin usein näkymätön harmonia on kantanut
hedelmää jo 75 vuotta, ja tulee kantamaan vielä pitkään.
Täten julistan ilvesveikkojen juhlavuoden avatuksi.
“Partiopoikatoiminta on asia, joka kiinnostaa, ja jolle on tilausta aikakaudesta huolimatta”
AP
MURINA
2•2009
3
75
7 5TÖTÄN TERVEHDYS
heidi korhonen
Lippukunnanjohtaja
Töölön Tähystäjät ry:n puolesta, minun on ilo on-
nitella vanhentuvaa pikkuveljeämme Ilvesveikot
ry:tä, sen täyttäessä 75 vuotta.
Lippukuntamme ovat toimineet yhteistyössä 1960-lu-
vulta lähtien. Olemme siis kasvaneet yhdessä läpi erilais-
ten vuosikymmenten. Tiiviistä yhteistyöstä huolimatta,
olemme kuitenkin säilyttäneet omat identiteettimme.
Lippukuntiemme erilaiset perinteet ja kulttuurit nivoutu-
vat hienosti yhteen esimerkiksi suurilla kesäleireillämme,
erähenkisillä talvileireillämme sekä erilaisissa kaupunkita-
pahtumissa. Autamme ja tuemme toisiamme, kuten sisa-
rusten kuuluu. Osaamme kuitenkin kritisoida toisiamme
häpeilemättä ja antaa rakentavaa palautetta, kun siihen
on tarvetta. Tapamme toimia yhdessä antaa molemmil-
le loistavat puitteet erinomaiselle partiotoiminnalle. Kiitos
siitä.
Toivotan Ilvesveikoille onnea juhlapäivänä sekä me-
nestystä tulevalle partiotaipaleelle.
“Olemme siis kasvaneet yhdessä läpi erilaisten vuosikymmenten”
7 5PIIRIN TERVEHDYS
saara heinänen
Piirinjohtaja
Ilvesveikot on tullut kunnioitettavaan 75 vuoden
ikään. Juhlavuotta vietätte suomalaisen partion juh-
lavuoden aattona: ensi vuonna saamme iloita siitä,
että partiota on ollut Suomessa jo sata vuotta. On siis aika
juhlia!
Olemme pari vuotta eläneet partiossa suuren uudis-
tuksen aikaa, kun partio-ohjelma ja koulutusjärjestelmä
on pantu uuteen uskoon. Syynä muutoksille on ollut par-
tion jäsenmäärän laskeva suunta. Uudistuksilla on haluttu
taata, että partion antama lupaus tekemisestä ja toimin-
nasta voitaisiin pitää. Jokaisella partiolaisella on oikeus
päästä tekemään itse ja oppimaan siten käden ja mielen
taitoja. Parasta partiota ovat kokoukset, retket ja leirit,
jotka ovat täynnä toimintaa, vauhtia ja uusia kokemuksia.
Ilvesveikot on hyvin perinteikäs lippukunta. Perinteet
ovat hyvä voimavara. Vanhat, tutut tavat yhdistävät ih-
misiä nyt ja vuosienkin eron jälkeen, ja perinteikkääseen
menoon voi turvautua silloin kun ei ole liikaa voimia keksiä
aina uutta ja hohdokasta. Mutta lippukunta ei voi pitkään
pysyä paikallaan ja muuttumattomana. Sen kokoonpa-
no ja nuori johtajisto voi muuttua nopeasti, ja ympäröi-
vä yhteiskunta asettaa omat vaatimuksensa toiminnalle.
Muuttuvassa maailmassa selviytyminen ja menestyminen
vaatii kykyä uudistua, joskus nopeastikin. On pystyttävä
vastaamaan eteen tuleviin haasteisiin ja omaksuttava uu-
sia tapoja toimia.
Saatuani seurata Ilvesveikkojen toimintaa läheltä jo
vuosien ajan, olen vakuuttunut siitä, että IVE:ssä on kaik-
ki se, mitä vaaditaan menestykseen ja kasvuun: jotain
vanhaa ja perinteikästä, jotain uutta ja vauhdikasta, ja jo-
tain sinistä – partioaate. Ilvesveikot on tehnyt hyvää työ-
tä toiminta-alueellaan partion hyväksi koko 75-vuotisen
olemassaolonsa ajan. Lippukunnasta on aina ollut myös
aktiivisia johtajia mukana kantamassa yhteistä vastuuta
partiotoiminnasta piirissä. Vastuun kantamista Ilvesvei-
koissa ei ole koskaan pelätty.
Toivon, että jatkatte toimintaanne mainioina veik-
koina pitkään. Elinvoimainen lippukunta on partion ydin.
Lämpimät onnittelut 75-vuotisjuhlavuonna ja paljon haus-
koja toimintavuosia lisää!
“Ilvesveikoissa on kaikki se, mitä vaaditaan menestykseen ja kasvuun”
MURINA
2•2009
5
75
IVE 75
tänä vuonna lokakuun toisena
lauantaina lippukuntamme
täyttää 75 vuotta. Juhlavuosi
näkyy lippukunnan toiminnassa
koko vuoden ajan eri tavoin, juhlal-
lisuuksista erilaisiin hankintoihin.
Murina otti selvää mitä kaik-
kea IVEn synttäreiden
kunniaksi puuha-
taan.
Jäämerikeikka
Juhlavuoden startiksi
joukko vanhempia veikkoja
suuntasi toukokuussa Jää-
meren rannalle saunomaan
IVEn saunateltassa. Lue li-
sää reissusta tämän
lehden sivuilta
10-11!
Juhlaleiri Kiila
IVEn ja TöTän perinteinen kesäleiri
järjestetään tänä vuonna IVEn juh-
lavuoden teemalla 29.7.-6.8. Ohjelma
sisältää vähintään spektaakkelimaista
menoa synttärisankarin juhlistamisek-
si. ”Juhlailtanuotio tulee lennät-
tämään hatun paljonnähneenkin
PJ:n päästä”, leirinjohtaja
Arttu Piipponen ker-
too.
Juhlaretki syksyllä
Syn t t ä r e i d e n
teemalla jatketaan
IVEn syysretkellä. Retken
suunta ja ajankohta pi-
detään vielä pimennossa,
mutta meno syksyises-
sä metsässä on varmasti
mieleenpainuva ja juh-
lallisuudet huikeita.
Pääjuhla
Pääjuhla pidetään syntymäpäivä-
nä, lokakuun kymmenentenä, ja sinne
kutsutaan kaikki ilvesveikot perheineen.
70-vuotisjuhlista tuttu Ritarihuone ehdit-
tiin tänä vuonna viedä IVEn nenän edestä,
mutta juhlapaikaksi löytyi Merisotakoulun
juhlasali Suomenlinnassa. Tiedossa aina-
kin puheita, esityksiä, ansiomerkkien
jakoa, kakkua, kahvia ja muuta
hauskaa. Kutsu kolahtaa pos-
tiluukusta kesän kulu-
essa.
80-vuotishistoriikki
Tänä vuonna aloitetaan
Ilvesveikkojen 80-vuotishisto-
riikin työstäminen. Suunnitelmia
tehdään, lähteitä kootaan ja työ-
ryhmä perustetaan. Tuloksia on
odotettavissa vuonna 2014.
Edelliset historiikit
ovat vuosilta 1984
ja 2004.
Uusi kyltti
Tänä vuonna IVE
uudisti myös lippukuntakyltin.
Vanha puinen kyltti sai siirtyä
uuden alumiinisen kyltin tieltä.
Kylttiin on lasertekniikalla kirjoitet-
tu lippukuntamme nimi ja kotipaikka
sekä kuvattu ilvespää-logo. Tarkimmat
bongasivat kyltin jo paraatissa huh-
tikuussa.
JUHLAVUOS IKATSAUSMitä sinun lippukunnassasi tapahtuu juhlavuonna?
6
MURINA
2•2009
75
IVE 75
Juhlaretki syksyllä
Syn t t ä r e i d e n
teemalla jatketaan
IVEn syysretkellä. Retken
suunta ja ajankohta pi-
detään vielä pimennossa,
mutta meno syksyises-
sä metsässä on varmasti
mieleenpainuva ja juh-
lallisuudet huikeita.
Juhlamurina
Pidät sitä kädessäsi! Tähän vuo-
den toiseen numeroon on kerätty
juhlavuotta koskevia juttuja, siitä
löytyvät TöTän ja PäPan terveh-
dykset lippukunnallemme ja se
täydentää IVEn historiasta
kertovaa Veikkojemme Vuo-
det -sarjaa.
80-vuotishistoriikki
Tänä vuonna aloitetaan
Ilvesveikkojen 80-vuotishisto-
riikin työstäminen. Suunnitelmia
tehdään, lähteitä kootaan ja työ-
ryhmä perustetaan. Tuloksia on
odotettavissa vuonna 2014.
Edelliset historiikit
ovat vuosilta 1984
ja 2004.Uudet Trangiat
Juhlavuoden kunniaksi Il-
vesveikot hankki kuusi uutta
Trangia-keitintä retkikäyttöön. Uu-
det Trangiat ovat erittäin kovaa ja
kevyttä alumiiniseosta ja jokaiseen
keittimeen kuuluu kaasupoltin. Keit-
timiä on jo päästy kokeilemaan
ja juhlasyysretkellä
keittimien testailu
jatkuu.
Uusi kyltti
Tänä vuonna IVE
uudisti myös lippukuntakyltin.
Vanha puinen kyltti sai siirtyä
uuden alumiinisen kyltin tieltä.
Kylttiin on lasertekniikalla kirjoitet-
tu lippukuntamme nimi ja kotipaikka
sekä kuvattu ilvespää-logo. Tarkimmat
bongasivat kyltin jo paraatissa huh-
tikuussa.
Juhlavuosi-
merkki
Juhlavuoden merkik-
si jokaisen veikon par-
tiopaitaan suunnitellaan
juhlavuosimerkki. Monet
muistavat varmasti metallisen
70-vuotismerkin, jonka jokainen
sai itse kaivertaa. Merkki jul-
kaistaan viimeistään syysret-
kellä.
JUHLAVUOS IKATSAUSMitä sinun lippukunnassasi tapahtuu juhlavuonna?
Johannes ja Juri kyltin kanssa
MURINA
2•2009
7
75
extreme expeditions:
jäämer
ikei
kka
tän
ä v
uo
nn
a tul
ee k
ulun
eeks
i 75
vuot
ta Ilv
esve
ikot
ry:n
per
usta
mis
esta
. Ilv
esve
ikko
jen
pitk
ään
his-
toriaa
n on
mah
tunu
t pal
jon
toin
en toi
staa
n er
ikoi
-
sem
pia
tem
pauk
sia.
Yhd
istä
vänä
tek
ijänä
näi
ssä
tem
pauk
siss
a on
, pa
rtio
toim
inna
n lis
äksi,
ollu
t
halu
rik
koa
rajo
ja ja
koke
a jo
tain
uut
ta ja
ainu
t-
laat
uist
a. V
anhe
mpi
en p
artio
joht
ajie
n ta
voitte
ena
on ol
lut
anta
a
nu
ore
mm
il-
le
eläm
yksiä
ja
mah
dolli-
suuk
sia
koke
a
jota
in,
mitä
omin
vo
imin
ei
ole
mah
-
dollist
a to
-
teut
taa.
Tän
ä
juhla
vuonna
pä
äti
mm
e
tote
utta
a yh
den
ikia
ikai
sen
unel
mam
me:
viik
on-
lopu
n ai
kana
mat
kata
Jää
mer
en r
anna
lle,
saun
oa
IVE:
n te
ltta
saun
assa
ja tul
la tak
aisin.
Rei
ssu
alko
i ko
lolta
tor
stai
aam
una
21.5
.200
9
kello
viid
en a
ikaa
n. T
äyte
en a
hdet
tu M
ersu
hyr
ähti
käyn
tiin
ja m
atka
koh
ti Kem
ijärv
eä a
lkoi
. M
atka
n
varr
elta
poi
mittii
n Sak
ke T
ikku
rila
sta
ja T
omi La
h-
dest
a, lis
äksi t
apas
imm
e O
tson
nel
ostie
n va
rrel
la
saad
akse
mm
e tie
tää,
onk
o re
itti
Oul
uun
asti
ajet
-
tavi
ssa. Kem
ijärv
ellä
sija
itsi
reis
sum
me
peru
slei
ri,
joss
a ol
i ai
kom
us v
iett
ää m
yös
palu
umat
kan
yö
laua
ntai
na.
Sak
arin
suk
utila
lla s
aato
imm
e gr
illat
a,
saun
oa ja
har
joite
lla k
ylm
ässä
ved
essä
uim
ista
. Pi
-
hapi
iri r
aken
nuks
inee
n ol
i hie
no p
aikk
a, jos
sa s
aat-
toi a
istia
lapp
ilais
ta a
sum
ista
vuo
sisa
toje
n ta
kaa.
Perj
anta
ina
pääs
imm
e si
tten
viim
ein
tosi
toim
iin
ja N
orja
an.
Enne
n va
ltaku
nnan
ra
jan
ylittä
mis
tä
käyt
imm
e vi
imei
sen
mah
dollisu
utem
me
tuhl
ata
eu-
roja
in
-the
-mos
t-no
rthe
rn-p
itser
ia-o
f-EU
. Sam
alla
saim
me
kuni
ngas
vink
in li
sätä
kilo
met
rejä
Spr
inte
rin
mat
kam
itta
riin
ja
ko
ukat
a pa
luum
atka
lla Py
keija
n
kylä
än.
Kie
rret
tyäm
me
yött
ömän
yö
n va
aleu
dess
a
Var
angi
n ni
emim
aan
ja tu
tust
uttu
amm
e ka
upun
-
kiin
saa
rella
ja
sinn
e jo
htav
aan
mer
en p
ohja
lle 9
0
met
rin
syvy
ytee
n ra
kenn
ettu
un t
unne
liin,
pää
sim
-
me
vihd
oin
maa
ilman
lai
dalle
. Kap
ean,
mut
ta s
itä-
kin
pide
mm
än t
ien
pääs
sä, jo
nka
varr
ella
oli
vars
in
runs
aast
i pa
ikal
lisia
kes
ämök
kejä
tra
mpo
liine
inee
n,
kävi
mm
e kä
änty
mäs
sä H
amni
ngbe
rgin
kyl
ässä
ets
i-
en s
amal
la s
uoja
isaa
yöp
aikk
aa.
Löyd
etty
ämm
e ko
mea
n la
hden
pouk
aman
lei
-
ripa
ikak
si al
oim
me
välit
töm
ästi
pyst
yttä
ä te
ltto
ja
ja t
iete
nkin
tel
ttas
auna
a. S
auna
n pa
ikka
a ar
vott
iin
pitk
ään
pyrk
ien
huom
ioim
aan
vuor
oved
en v
aiht
elun
tuom
at h
ieno
iset
pul
mat
. To
isaa
lta e
mm
e ha
lunn
eet
pyst
yttä
ä lä
mm
ön lä
hdet
tä liian
ka
uas
mer
estä
,
joho
n ol
i to
ki p
akko
kai
kkie
n pu
laht
aa,
ja t
oisa
alta
emm
e ha
lun-
neet
nä
hdä
se
ura
av
an
aam
una
saun
amm
e ol
evan
nou
suve
den
saar
tam
a.
Pian
opt
imaa
linen
pai
kka
löyt
yi p
iene
n jo
en tö
rmäl
tä,
jost
a sa
imm
e m
yös
tarv
itta
van
mak
ean
pesu
- ja
kiu
asve
den.
Sau
na
läm
mös
sä
vetr
eytim
me
li-
haks
ia ja
sy
nnyt
telim
me
myö
s tu
leva
n
Ext
rem
e Exp
editi
on el
i EE
-mer
kin
ole-
mus
ta j
a va
atim
uksia.
Ehk
äpä
täst
ä in
-
tout
unee
na pä
ätti
Putt
e ko
keilla
mite
n
Bay
wat
ch-t
yypp
inen
juo
ksen
telu
ran
nalla
lintu
parv
en h
ätis
tele
mis
eksi o
nnis
tuis
i. Ja
onni
stui
han
se,
tosin
paik
allis
ten
kala
lok-
kien
va
stau
s Am
erik
an-h
apat
ukse
en ol
i
ulos
teen
seka
inen
pom
mitu
s. Y
htä
kaik
ki,
jääm
eres
sä t
uli
uitu
a, s
en r
anna
lla s
au-
nott
ua ja
vuo
noje
n ka
tvee
ssa
yövy
ttyä
.
Laua
ntai
alk
oi juh
lava
sti pa
raat
illa
ja lip
puku
n-
nanj
ohta
jan
juhl
avuo
den
avaa
valla
pu
heel
la.
Pian
mat
kam
me
jatk
ui m
uuta
man
liike
nney
mpy
räki
er-
roks
en jä
lkee
n Py
keija
n ky
lään
ost
amaa
n m
aan
kuu-
lua
kuni
ngas
rapu
a. V
aikk
a lä
hes
50 k
ilom
etrin
poik
-
keam
a re
itiltä
pik
kute
itä s
inän
sä k
auni
isee
n ky
lään
oli r
apus
aaliin
puol
esta
pet
tym
ys, m
aise
mat
ja
illan
rapu
kekk
erit
palk
itsiv
at k
yllä
täm
än k
oukk
auks
en.
Lisä
ksi
saat
oim
me
tode
ta,
että
ky
llähä
n Po
hjoi
s-
Nor
jass
a os
ataa
n su
omea
.
Lopp
urei
ssun
su
unni
telm
a ol
i yk
sink
erta
isuu
-
dess
aan
ajaa
illa
ksi Kem
ijärv
elle
ja
seur
aava
na a
a-
mun
a si
tten
tak
aisin
Tööl
öön.
Mut
ta m
ikäs
kos
kaan
olis
i niin
yks
inke
rtai
sta?
Aam
u al
koi t
ällä
ker
taa
tyh-
jent
ynee
n re
nkaa
n va
ihdo
lla. Aiv
an for
mul
aluk
emiin
vaih
toai
kam
me
ei riit
täny
t, s
illä
ensin
oli s
aata
va u
usi
reng
as r
uost
unee
sta
telin
eest
ä irti
ja t
yhjä
ren
gas
vaih
detu
ksi,
ilman
kun
nollisia
auto
n ty
ökal
uja.
Vai
kka
mat
kaa
kert
yi lä
hes
3 30
0 ki
lom
etriä
85
tunn
in a
ikan
a, e
i pik
kubu
ssis
sa is
tum
inen
puu
dutt
a-
nut. Jut
tu lu
isti,
mus
iikki
soi
ja k
ortt
ia p
elat
tiin.
Väl
illä
ihm
etel
tiin
vaih
tuvi
a m
aise
mia
, jä
isiä
jär
viä,
kev
ään
edis
tym
istä
ja
suun
nite
ltiin
tul
evia
. Sää
t su
osiv
at ja
aurink
o ei
lask
enut
kosk
aan.
Huh
ahha
hu h
ei p
oijjaa
t, m
e
teim
me
sen:
Art
tu, G
rigo
ri, M
artt
i, Pe
na, P
utte
, Sak
-
ke, T
omi,
Ville
H. &
Ville
S.
AP
Jääm
ere
n p
ärs
keis
sä V
ille
ja P
utt
e
VS
juh
la
vu
os
i k
äy
nt
iin m
aa
ilm
an l
aid
alla
Ilve
sveik
koje
n
75-v
uotisj
uhla
llisu
udet
polk
ais
-
tiin
käy
ntiin
järj
est
äm
ällä
para
ati m
aailm
an v
ii-
meis
ellä
rannalla
.
Touko
kuun 2
3.
päiv
än a
am
una
para
atijo
u-
kot
järj
est
äyty
ivät
muoto
onsa
. Kyltin
kanta
ja
Tom
i ”R
äkä”
Männis
tö,
lipunkanta
ja A
rttu
”Pei-
jooni”
Piip
ponen,
osa
stonjo
hta
ja M
art
ti H
ein
ä-
nen ja
Vill
eje
n o
sast
o. R
um
pury
hm
än p
ois
saolo
a
paik
kasi
Pekka
”Putt
e”
Huim
an l
uots
aam
a kit
a-
riry
hm
ä. M
uodon p
äätt
i Il
vesv
eik
koje
n m
oott
o-
riosa
sto P
ett
eri
Lankis
en j
ohdolla
. Ta
san k
ello
7
osa
stonjo
hta
ja a
nto
i osa
stolle
lähtö
käsk
yn.
Vara
ngeri
n
jylh
äss
ä vuonom
ais
em
ass
a
osa
sto m
ars
si P
utt
e H
uim
an s
oit
tam
an p
art
io-
mars
sin
tahdis
sa.
Ohi-
mars
sipaik
alla
lip
pu-
kunnanjo
hta
ja
Gri
gori
Fedore
ts
oli
jo
valm
ii-
na
ott
am
aan
para
atin
vast
aan.
”Ohim
ars
si
suju
i kuin
oppik
irjo
is-
sa
konsa
naan”,
to
te-
si
lippukunnanjo
hta
ja
kun j
ouko
t oliv
at
hänet
ohit
taneet.
Juhla
llise
n
tila
i-
suuden
Jääm
ere
n
pauhun
saatt
ele
mana
päätt
i lip
pukunnan-
johta
jan puhe,
jo
ssa
muun m
uass
a ve
rratt
iin
ym
pärö
ivää
jylh
änko
meaa
luonto
a lip
pukunnan
kom
eaan h
isto
riaan j
a entist
ä ko
meam
paan t
u-
leva
isuute
en.
Para
atin
jälk
een
jouko
t pakkaantu
ivat
moott
ori
osa
stoon j
a alk
oiv
at
nautt
ia h
yvin
an-
sait
tuja
maksa
makkara
voile
ipiä
.
tän
ä v
uo
nn
a tul
ee k
ulun
eeks
i 75
vuot
ta Ilv
esve
ikot
ry:n
per
usta
mis
esta
. Ilv
esve
ikko
jen
pitk
ään
his-
toriaa
n on
mah
tunu
t pal
jon
toin
en toi
staa
n er
ikoi
-
sem
pia
tem
pauk
sia.
Yhd
istä
vänä
tek
ijänä
näi
ssä
tem
pauk
siss
a on
, pa
rtio
toim
inna
n lis
äksi,
ollu
t
halu
rik
koa
rajo
ja ja
koke
a jo
tain
uut
ta ja
ainu
t-
laat
uist
a. V
anhe
mpi
en p
artio
joht
ajie
n ta
voitte
ena
on ol
lut
anta
a
nu
ore
mm
il-
le
eläm
yksiä
ja
mah
dolli-
suuk
sia
koke
a
jota
in,
mitä
omin
vo
imin
ei
ole
mah
-
dollist
a to
-
teut
taa.
Tän
ä
juhla
vuonna
pä
äti
mm
e
tote
utta
a yh
den
ikia
ikai
sen
unel
mam
me:
viik
on-
lopu
n ai
kana
mat
kata
Jää
mer
en r
anna
lle,
saun
oa
IVE:
n te
ltta
saun
assa
ja tul
la tak
aisin.
Rei
ssu
alko
i ko
lolta
tor
stai
aam
una
21.5
.200
9
kello
viid
en a
ikaa
n. T
äyte
en a
hdet
tu M
ersu
hyr
ähti
käyn
tiin
ja m
atka
koh
ti Kem
ijärv
eä a
lkoi
. M
atka
n
varr
elta
poi
mittii
n Sak
ke T
ikku
rila
sta
ja T
omi La
h-
dest
a, lis
äksi t
apas
imm
e O
tson
nel
ostie
n va
rrel
la
saad
akse
mm
e tie
tää,
onk
o re
itti
Oul
uun
asti
ajet
-
tavi
ssa. Kem
ijärv
ellä
sija
itsi
reis
sum
me
peru
slei
ri,
joss
a ol
i ai
kom
us v
iett
ää m
yös
palu
umat
kan
yö
laua
ntai
na.
Sak
arin
suk
utila
lla s
aato
imm
e gr
illat
a,
saun
oa ja
har
joite
lla k
ylm
ässä
ved
essä
uim
ista
. Pi
-
hapi
iri r
aken
nuks
inee
n ol
i hie
no p
aikk
a, jos
sa s
aat-
toi a
istia
lapp
ilais
ta a
sum
ista
vuo
sisa
toje
n ta
kaa.
Perj
anta
ina
pääs
imm
e si
tten
viim
ein
tosi
toim
iin
ja N
orja
an.
Enne
n va
ltaku
nnan
ra
jan
ylittä
mis
tä
käyt
imm
e vi
imei
sen
mah
dollisu
utem
me
tuhl
ata
eu-
roja
in
-the
-mos
t-no
rthe
rn-p
itser
ia-o
f-EU
. Sam
alla
saim
me
kuni
ngas
vink
in li
sätä
kilo
met
rejä
Spr
inte
rin
mat
kam
itta
riin
ja
ko
ukat
a pa
luum
atka
lla Py
keija
n
kylä
än.
Kie
rret
tyäm
me
yött
ömän
yö
n va
aleu
dess
a
Var
angi
n ni
emim
aan
ja tu
tust
uttu
amm
e ka
upun
-
kiin
saa
rella
ja
sinn
e jo
htav
aan
mer
en p
ohja
lle 9
0
met
rin
syvy
ytee
n ra
kenn
ettu
un t
unne
liin,
pää
sim
-
me
vihd
oin
maa
ilman
lai
dalle
. Kap
ean,
mut
ta s
itä-
kin
pide
mm
än t
ien
pääs
sä, jo
nka
varr
ella
oli
vars
in
runs
aast
i pa
ikal
lisia
kes
ämök
kejä
tra
mpo
liine
inee
n,
kävi
mm
e kä
änty
mäs
sä H
amni
ngbe
rgin
kyl
ässä
ets
i-
en s
amal
la s
uoja
isaa
yöp
aikk
aa.
Löyd
etty
ämm
e ko
mea
n la
hden
pouk
aman
lei
-
ripa
ikak
si al
oim
me
välit
töm
ästi
pyst
yttä
ä te
ltto
ja
ja t
iete
nkin
tel
ttas
auna
a. S
auna
n pa
ikka
a ar
vott
iin
pitk
ään
pyrk
ien
huom
ioim
aan
vuor
oved
en v
aiht
elun
tuom
at h
ieno
iset
pul
mat
. To
isaa
lta e
mm
e ha
lunn
eet
pyst
yttä
ä lä
mm
ön lä
hdet
tä liian
ka
uas
mer
estä
,
joho
n ol
i to
ki p
akko
kai
kkie
n pu
laht
aa,
ja t
oisa
alta
emm
e ha
lun-
neet
nä
hdä
se
ura
av
an
aam
una
saun
amm
e ol
evan
nou
suve
den
saar
tam
a.
Pian
opt
imaa
linen
pai
kka
löyt
yi p
iene
n jo
en tö
rmäl
tä,
jost
a sa
imm
e m
yös
tarv
itta
van
mak
ean
pesu
- ja
kiu
asve
den.
Sau
na
läm
mös
sä
vetr
eytim
me
li-
haks
ia ja
sy
nnyt
telim
me
myö
s tu
leva
n
Ext
rem
e Exp
editi
on el
i EE
-mer
kin
ole-
mus
ta j
a va
atim
uksia.
Ehk
äpä
täst
ä in
-
tout
unee
na pä
ätti
Putt
e ko
keilla
mite
n
Bay
wat
ch-t
yypp
inen
juo
ksen
telu
ran
nalla
lintu
parv
en h
ätis
tele
mis
eksi o
nnis
tuis
i. Ja
onni
stui
han
se,
tosin
paik
allis
ten
kala
lok-
kien
va
stau
s Am
erik
an-h
apat
ukse
en ol
i
ulos
teen
seka
inen
pom
mitu
s. Y
htä
kaik
ki,
jääm
eres
sä t
uli
uitu
a, s
en r
anna
lla s
au-
nott
ua ja
vuo
noje
n ka
tvee
ssa
yövy
ttyä
.
Laua
ntai
alk
oi juh
lava
sti pa
raat
illa
ja lip
puku
n-
nanj
ohta
jan
juhl
avuo
den
avaa
valla
pu
heel
la.
Pian
mat
kam
me
jatk
ui m
uuta
man
liike
nney
mpy
räki
er-
roks
en jä
lkee
n Py
keija
n ky
lään
ost
amaa
n m
aan
kuu-
lua
kuni
ngas
rapu
a. V
aikk
a lä
hes
50 k
ilom
etrin
poik
-
keam
a re
itiltä
pik
kute
itä s
inän
sä k
auni
isee
n ky
lään
oli r
apus
aaliin
puol
esta
pet
tym
ys, m
aise
mat
ja
illan
rapu
kekk
erit
palk
itsiv
at k
yllä
täm
än k
oukk
auks
en.
Lisä
ksi
saat
oim
me
tode
ta,
että
ky
llähä
n Po
hjoi
s-
Nor
jass
a os
ataa
n su
omea
.
Lopp
urei
ssun
su
unni
telm
a ol
i yk
sink
erta
isuu
-
dess
aan
ajaa
illa
ksi Kem
ijärv
elle
ja
seur
aava
na a
a-
mun
a si
tten
tak
aisin
Tööl
öön.
Mut
ta m
ikäs
kos
kaan
olis
i niin
yks
inke
rtai
sta?
Aam
u al
koi t
ällä
ker
taa
tyh-
jent
ynee
n re
nkaa
n va
ihdo
lla. Aiv
an for
mul
aluk
emiin
vaih
toai
kam
me
ei riit
täny
t, s
illä
ensin
oli s
aata
va u
usi
reng
as r
uost
unee
sta
telin
eest
ä irti
ja t
yhjä
ren
gas
vaih
detu
ksi,
ilman
kun
nollisia
auto
n ty
ökal
uja.
Vai
kka
mat
kaa
kert
yi lä
hes
3 30
0 ki
lom
etriä
85
tunn
in a
ikan
a, e
i pik
kubu
ssis
sa is
tum
inen
puu
dutt
a-
nut. Jut
tu lu
isti,
mus
iikki
soi
ja k
ortt
ia p
elat
tiin.
Väl
illä
ihm
etel
tiin
vaih
tuvi
a m
aise
mia
, jä
isiä
jär
viä,
kev
ään
edis
tym
istä
ja
suun
nite
ltiin
tul
evia
. Sää
t su
osiv
at ja
aurink
o ei
lask
enut
kosk
aan.
Huh
ahha
hu h
ei p
oijjaa
t, m
e
teim
me
sen:
Art
tu, G
rigo
ri, M
artt
i, Pe
na, P
utte
, Sak
-
ke, T
omi,
Ville
H. &
Ville
S.
VS
“Sau
nan
paik
kaa
arvo
ttiin
pit
kään
pyr
kien
hu
omio
imaa
n vu
orov
eden
tuom
at p
ulm
at”
juh
la
vu
os
i k
äy
nt
iin m
aa
ilm
an l
aid
alla
Ilve
sveik
koje
n
75-v
uotisj
uhla
llisu
udet
polk
ais
-
tiin
käy
ntiin
järj
est
äm
ällä
para
ati m
aailm
an v
ii-
meis
ellä
rannalla
.
Touko
kuun 2
3.
päiv
än a
am
una
para
atijo
u-
kot
järj
est
äyty
ivät
muoto
onsa
. Kyltin
kanta
ja
Tom
i ”R
äkä”
Männis
tö,
lipunkanta
ja A
rttu
”Pei-
jooni”
Piip
ponen,
osa
stonjo
hta
ja M
art
ti H
ein
ä-
nen ja
Vill
eje
n o
sast
o. R
um
pury
hm
än p
ois
saolo
a
paik
kasi
Pekka
”Putt
e”
Huim
an l
uots
aam
a kit
a-
riry
hm
ä. M
uodon p
äätt
i Il
vesv
eik
koje
n m
oott
o-
riosa
sto P
ett
eri
Lankis
en j
ohdolla
. Ta
san k
ello
7
osa
stonjo
hta
ja a
nto
i osa
stolle
lähtö
käsk
yn.
Vara
ngeri
n
jylh
äss
ä vuonom
ais
em
ass
a
osa
sto m
ars
si P
utt
e H
uim
an s
oit
tam
an p
art
io-
mars
sin
tahdis
sa.
Ohi-
mars
sipaik
alla
lip
pu-
kunnanjo
hta
ja
Gri
gori
Fedore
ts
oli
jo
valm
ii-
na
ott
am
aan
para
atin
vast
aan.
”Ohim
ars
si
suju
i kuin
oppik
irjo
is-
sa
konsa
naan”,
to
te-
si
lippukunnanjo
hta
ja
kun j
ouko
t oliv
at
hänet
ohit
taneet.
Juhla
llise
n
tila
i-
suuden
Jääm
ere
n
pauhun
saatt
ele
mana
päätt
i lip
pukunnan-
johta
jan puhe,
jo
ssa
muun m
uass
a ve
rratt
iin
ym
pärö
ivää
jylh
änko
meaa
luonto
a lip
pukunnan
kom
eaan h
isto
riaan j
a entist
ä ko
meam
paan t
u-
leva
isuute
en.
Para
atin
jälk
een
jouko
t pakkaantu
ivat
moott
ori
osa
stoon j
a alk
oiv
at
nautt
ia h
yvin
an-
sait
tuja
maksa
makkara
voile
ipiä
.
ma
rt
ti
he
inä
ne
n
Extr
em
e exp
editor
vil
le s
alo
Extr
em
e exp
editor
Jengi ko
oss
a
oli keväinen ilta Helsingin rautatieaseman palloukkojen
luona. Paikalle oli kerääntynyt useita rinkoin varustautu-
neita sankareita, jotka olivat lähdössä kokeilemaan rajo-
jaan. Juna- ja bussimatkojen jälkeen saavutaan kylmään
pohjoiseen, jonnekin kauas... Hyiseen Nuuksioon! Heti al-
kuun tiedettiin, että retkellä selviäisivät vain ne astetta
kovemmat kaverit.
Päästyämme päivän määränpäähän pystytimme tel-
tat ja siirryimme iltanuotiolle. Nuotiolla meitä kaikkia viih-
dytti IVEn oma satusetä Arttu Talvitie. Vähän sivummalla
Pyry, lippukuntamme toinen satusetä, analysoi kylmän
rauhallisesti ja rakentavasti partiota, mitä se Pyrylle on
ja mitä Pyry on siitä mieltä... Iltanuotiolta siirryttiin puo-
lijoukkuetelttoihin, missä osa pääsi nukkumaan ja osa jäi
valvomaan kipinävuorossa.
Lauantaina heräsimme lumisista pedeistämme uu-
teen päivään. Runsaan puuromuonituksen jälkeen oli oh-
jelman aika. Joukkueiden jaon jälkeen lähdimme vaelta-
maan suureen tuntemattomaan mukanamme vain paperin
pala, mitä myös kartaksi voisi joku kutsua.
Lähdimme varmoina ensimmäiselle rastille ja muuta-
man käännöksen jälkeen sinne myös saavuimme. Perin-
teikkään EA-rastin jälkeen vaellus jatkui. Melkein polven
korkuisessa lumessa ja kovassa pakkasessa ei mielemme
horjunut. Seuraavien rastien teemat vaihtelivat kompassin
käytöstä kylmäkuoleman
partaalla olevan ihmisen
hoitoon ja tietysti ruokaan.
Jotkut onnekkaat pääsi-
vät jopa tanssahtelemaan.
Monen tunnin tarpomisen
ja harhaan menon jälkeen
saavuimme tutulle kämpälle
jossa nuorempi väki jo odot-
tikin. Nopean puolijoukkueen
Kauneus pettää
Kevätretki,joka kuori lumet maasta
“Rastien teemat vaihtelivat kompassin käytöstä kylmäkuoleman partaalla olevan hoitoon”
GF
10
MURINA
2•2009
75
kauneus pettää –retki oli ehkä yksi tärkeimmistä partioret-
kistä, pääasiassa siksi, että sain riihitettyä kolmannen luo-
kan. Mutta oli retkellä vaativatkin puolensa, 20 kilometriä
apostolinkyydillä painava rinkka selässä.
Aluksi käveltiin noin neljä kilometriä leiriytymispaikal-
le ja pystytettiin puolijoukkueteltat, yksi kylmä ja toinen
lämmin kamiinalla lämmitetty teltta. Kun teltat oli pysty-
tetty alkoi retken keittiö lämmittää ruokaa. Kauan siinä
kestikin, saimme lämmintä vatsaamme vasta puoli yhdel-
tätoista. Keittiön valmistaessa ruokaa vartiolaiset leikkivät
Arttu Piipposen johdolla Tömpstömps, wiuu wiuu, -räyh-
räyh-leikkiä. Ruuan valmistuttua söimme, haimme hiukan
polttopuita ja menimme nukkumaan.
Aamulla klo 10 alkoivat vartiot riihittämään. Riihittä-
essä vierähti 10 kilometriä tuosta vain. Kämpälle saavuttiin
vaatteet märkänä, varpaat kylmettyneinä mutta kaikkien
kasvoilla oli helpottunut ja onnellinen ilme: Jes, se on ohi.
Loppuretki vietettiin partioaskareiden parissa, esimerkiksi
teltanpystyttämistä, riukujen kuljetusta ja halkojen hak-
kaamista. aku haapanen
Villisika-vartio
kari karttunen & tatu vehmas
Varpushaukka
pettää pystyttämisen jälkeen fiilistelimme hetken, mutta ohjelma
ei suinkaan ollut vielä ohi, vaan saimme vielä purkaa tur-
haa energiaa präidiksen merkeissä. Riehumisen jälkeen oli
sauna. Joku rohkea sielu taisi avantoonkin pulahtaa. Päivä
rupesi jo kääntymään seuraavaksi kun viimein painuimme
telttaan nukkumaan.
Sunnuntaina olikin sitten kotiinlähtöpäivä. Kämpällä
siivoiltiin ja kamat pakkailtiin. Tämän jälkeen olikin aika
palata takaisin sivistyksen pariin.
GF
GF
GF
MURINA
2•2009
11
75
Lähteenä teksteille ja kuville on käytetty
Partiolippukunta Ilvesveikot ry:n
50-vuotishistoriikkia, julkaisuvuosi 1984.
Vuonna 1955 Partiolippukunta Ilvesveikkojen perustami-
sesta oli kulunut kaksikymmentä vuotta. Pienestä ja vaa-
timattomasta lippukunnasta oli kasvanut yksi Helsingin
suurimpia. Jäsenmäärä oli 282 jäsentä ja Suomenlinnaan
oli perustettu oma osasto, joka keskittyi meripartiointiin.
Kalusto oli vuosien mittaan kasvanut ja Suomenlinnan
osastolla oli käytössä lahjoituksina saatuja pelastusvenei-
tä. Suurin ja merkittävin lahjoitus oli vanhan merikarhun,
kapteeni Vaarnan, kaksimastoinen kuunari ”Peter Simple”.
Vesillelasku ei kuitenkaan mennyt odotusten mukaan, sillä
alus upposi lähes saman tien. Kuunari saatiin kuiville, mut-
ta sitä ei enää vesillä nähty. Aluksen uppoaminen varmisti
omalta osaltaan sen, että Ilvesveikot lippukuntana pysyi
maalla.
Maineikas Ilves-vartio niitti kunniaa samana vuonna
-55 voittamalla piirin partiotaitomestaruuskisan ja moni
vanhempi poika oli mukana rakentamassa piirin kämppää
Kiljavalla. Vuonna 1956 muutettiin taas kerran. Tällä ker-
taa Mechelininkatu 49:n kellariin, jossa oli toiminut pelti-
sepänverstas. Suurella työllä kolo saatiin varsin siistiksi
kokoontumispaikaksi. Tuohon aikaan lippukunnalla ei ollut
muita tukijoita kuin kannatusyhdistys. Varainhankinnalla
laskuista selvittiin ja kololle järjestettiin esimerkiksi jäte-
paperin vastaanottopiste. Näihin aikoihin Suomenlinnan
osastosta tuli itsenäinen meripartiolippukunta.
Vuonna 1957 Jamboreelle Englantiin osallistui perä-
ti 12 poikaa, mikä oli erityisen paljon ottaen huomioon,
että 50-luvulla ei monikaan suomalalainen matkustellut
ulkomailla. Jamboree oli siihenastisista maailman suurin,
Veikkojemmevuodet 1954-
1974
“Aluksen uppoaminen varmisti sen, että Ilvesveikot lippukuntana pysyi maalla”
Lollipop aalloilla, peräsimessä Olli Aulio
12
MURINA
2•2009
75
osallistujia oli yhteensä 30 000. Ilvesveikko Heikki Virta-
kannas valittiin suomalaisten edustajista kättelemään itse
kuningatar Elisabethia.”En pese kättäni ainakaan kolmeen
viikkoon”, kerrotaan pojan sanoneen.
Kansallissäveltäjä Jean Sibeliuksen hautajaisissa
30.9.1957 Ilvesveikot muodostivat partio-
poikien lippujoukkueen ja näin oli-
vat osana kunniakujaa. Vuonna
1958 kirjattiin lippukunnan
vahvuudeksi 241 poikaa ja
historiikissa mainitaan, että
Ilvesveikot taisi silloin olla
Helsingin suurin lippukun-
ta. Samaisena vuonna han-
kittiin, mistäs muualtakaan,
kuin Veikkolasta Simolammen
Rannalta 6400 m² retkeilypals-
ta. Kannatusyhdistys teki rohkeasti
velkaa, jota pikkuhiljaa lyhennettiin.
Meripartiotoimintaa varten hankittiin pur-
jevene nimeltä ”Lollipop”.
Lippukuntalehti Murina perustettiin vuonna
1958 ja siinä kerrottiin tulevista ja menneistä tapahtu-
mista. Alkuvuosien Murinoissa oli paljon vitsejä ja kilpai-
lutehtäviä. 60-luvun luetuin palsta oli mitä luultavimmin
”Silppusäkki”, jossa kerrottiin pikku-uutiset ja kuumim-
mat juorut.
Ensimmäinen ilvesveikkojen talvileiri pidettiin Veikko-
lassa vuonna 1959 ja mukana oli myös Haagan Eräveik-
koja. 60-luvun alussa vartioita oli toiminnassa seitsemän.
Merkkejä suoritettiin ahkerasti, kisoissa käytiin ja retkeil-
tiin. Joka vuosi järjestettiin kesä- ja talvileiri ja 60-luvul-
la oli suunnistus-uinti-, soutu- ja ampumahiihtokilpailuja.
Johtajisto oli mukana verenluovutustoiminnassa ja filmi
iltoja pidettiin. Vuonna 1963 Ilvesveikot järjestivät koko
partiopoikapii-
rin salapoliisikil-
pailun Hiipivän
Haamun. Samaisena vuonna Veikkolan kämppää alettiin
rakentaa ja ”Lollipop” oli myytävä varoja varten. Vuonna
1965 itse kämppä saatiin valmiiksi, tosin sauna puuttui,
koska varat loppuivat kesken. Myös ensimmäiset johtajis-
ton leffamarathonit pidettiin 60-luvun lopulla.
1970-luvulla Ilvesveikkojen toiminta painottui histo-
riikin mukaan, kuten aikaisemminkin, kunnon vanhanajan
partiotoimintaan. Johto oli sen verran konservatiivista,
ettei aivan heti menty uusien järjestötuulien mukaan.
Vartioiden kokoukset, retket, leirit ja kilpailut muodos-
tivat toiminnan rungon. Vuonna 1974 Ilvesveikot täytti
kunniakkaat 40 vuotta ja samaisena vuonna Ilvesveikot
ottivat itselleen päävastuun Hiipivästä Haamusta.
Vuosina 1955–75 lippukunnanjohtajina toimivat: Il-
mari Paasiala, Martti Laiho, Asko Rantti sekä Olli ja Paavo
Aulio.
Kahdenkymmenen ensimmäisen vuoden aikana Ilves-
veikkojen toiminta oli melko hektistä, sillä koloa vaihdet-
tiin ahkeraan. Mutta onneksi vuosina 1955–75 muuttotah-
ti rauhoittui, kun Ilvesveikot löysivät vihdoin sen oikean,
Mechelininkadun kolon. Olemmehan vielä tähänkin päi-
vään asti viihtyneet siellä vallan hyvin. Kiitos kuuluu myös
kannatusryhditykselle Veikkolan maista ja kämpästä. Kolo
ja kämppä ovat monelle Ilvesveikolle kuin toinen koti.
“Ilvesveikot taisi olla silloin Helsingin suurin lippukunta”
Lollipop aalloilla, peräsimessä Olli Aulio
aleksi kyöttinen
Toimitussihteeri
75vMURINA
2•2009
13
75
MENNYTTÄ JA TULEVAA
partiokausi päätettiin tänä vuonna toukokuun lopulla mu-
kavasti kotoisessa Sibeliuspuistossa. Kevätkauden päättä-
jäisten järjestäjä Laura TöTästä oli löytänyt hyvän paikan
monumentin viereisestä mäestä, joka toimi luonnollisena
amfiteatterina. Pai-
kalla oli paljon vä-
keä ja yhteishenki
ilta-auringon pais-
teessa lehmusten
alla oli hyvä. Perin-
teisten ryhmien esi-
tysten välissä lau-
lettiin ja leikittiin.
Jäämerikeikalta ko-
tiutuneet ilvesveikot
pääsivät kertomaan
koke muk s i s t a an
laululeikin avulla ja
etenkin hurja hippa-
marathon nosti hien
pintaan. Lopuksi
jaettiin suoritus-
merkkejä ja muita
huomionosoituksia
ja syötiin tietysti
keksejä.
Heidi kertoo seuraavasta leikistä
Hipan hurmaa
Ilvesveikkojen hopeinen ansiomerkki jaettiin 26.5. seuraaville:
Ville Hautala
Aleksi Kyöttinen
Mika Länsimäki
Tuomas Rauanheimo
Murina onnittelee!
MH
MH
Tulevia tapahtumia
Kevätkauden avaustapahtuma 26.8.
Juhlasyysretki 2.-4.10.
75-v. pääjuhla 10.10.
ive ja tötä osallistuivat huhtikuun lopulla perinteiseen
partioparaatiin Helsingin sydämessä. Tänä vuonna teeman
“Kohtaaminen” saanut tapahtuma huokutteli aurinkoisille
kaduille tuhansia partiolaisia marssimaan. Iven ja TöTän
rivistö oli jälleen kaupungin särmin, ja kolmen hengen
rumpuryhmä tahditti askeleet näyttävästi ja kuuluvas-
ti. Paraatia edeltäneissä juhlallisuuksissa Senaatintorilla
IVEstä Markukselle ja TöTästä Linda “Hapsu” Tuomiselle
jaettiin toisen luokan Mannerheim-soljet. Murina onnitte-
lee!
14
MURINA
2•2009
75
LIHAKAUPAN SETÄ
huh huh, hikeä valuu Sedän selkää pitkin näillä keleillä.
Sulatusuunia simuloivaa tunnelmaa Sedän lihanleikkaa-
mossa ei ainakaan vähennä Sedälle lähetetyt kuumaakin
kuumemmat skuupit. Muutamien Veikkojen toimien perus-
teella kevät on selvästi tullut ja mennytkin jo. Asiaan, eikö:
Aloitetaan iloisilla perhetapahtumilla. Taatusti historian
ensimmäinen Ilvesveikko-Ilvesveikko-parin lapsi on synty-
nyt! Aino ja Iglu saivat vuoden alussa kauniin tytön, joka
kastettiin Helkaksi. Murina onnittelee uusia vanhempia ja
toivottaa onnea perhe-elämään! Kuva 1
Lippukunnanjohtajamme Grigori on löytänyt työpaikal-
taan Itellasta jopa itseään paremmin Suomen postinume-
rot hallitsevan henkilön, joka tottelee nimeä Katja. Voiko
moista tyttöä vastustaa - ja aivan niin, suttuisen kuva-
materiaalin tueksi ei enempää sanoja tarvita. Setä seuraa
mielenkiinnolla tilanteen kehittymistä. Gregi, olet listallani!
Kuva 2
Palkitussa lippukuntalehti Murinassakin vaikuttava
Aleksi “Smoothie” Kyöttinen on saatu kiinni itse teosta ke-
vään partioparaatissa. Ovelasti matalalla profiililla suuren
yleisön edessä pelaillut Aleksi pyöritteli vaaleaverikköä tun-
netusti taitavilla repliikeillään. Kuva 3
Takavuosina Vuoden pelimies -titteleitä kuin horsmia
kerännyt Pekka on tavattu eräässä kaupungin kulttuurita-
pahtumassa mielenkiintoisessa seurassa. Setä on saanut
haltuunsa raskauttavaa kuvamateriaalia tilaisuuden naa-
miopukukoodista huolimatta. Rakeinen kännykkäkamera-
kuva ei aivan vastaa tuhatta sanaa, mutta kertoo ainakin
yhtä paljon kuin 874 sanaa. Kuva 4
Ilmassa on suuren urheilujuhlan tuntua kesäleiri Kiilan
lähestyessä. Muistakaa lapset, että Setä on sielläkin valp-
paana seuraamassa tilannetta, ja vaikka ympäröivä metsä,
pimenevät illat ja iltanuotion rätinä tuntuvat rauhallisilta,
Setä on aina jossain.
1
3
2
4
MURINA
2•2009
15
75
MURINA TUKEE MIEHEKSI KASVAMISTA
Haluatko tukea tätä joukkoa? Liity nyt Ilvesveikkojen
Kannatusyhdistykseen ja tuet arvokasta partiotoimintaa Töölössä
ja Pasilassa.
Lisätietoja puheenjohtaja
Heikki Hakalalta 040-504 4554